Näytä suppeat kuvailutiedot

dc.contributor.authorSalenius, Anni
dc.date.accessioned2012-01-09T10:00:28Z
dc.date.available2012-01-09T10:00:28Z
dc.date.issued2011
dc.identifier.otheroai:jykdok.linneanet.fi:1191660
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/37172
dc.description.abstractTämän tutkimuksen aiheena on prosodian ja aksenttivariaatioiden esiintyminen lukion englannin ja ruotsin oppikirjamateriaaleissa. Ääntämisen opetusta ja osaamista on koulutuksen piirissä ensisijaisesti tutkittu segmentaalien näkökulmaa painottaen, vaikka nimenomaisesti prosodisten ainesten on todettu vaikuttavan puheen ymmärrettävyyteen segmentaalitarkkuutta enemmän. Aksenttivariaatiot ovat niin ikään vaikuttava tekijä puheen suurien linjojen piirissä, ja niiden eroihin vaikuttaa segmentaalimuutosten lisäksi prosodinen vaihtelu. Prosodian käsite itsessään sisältää yksittäisten äänteiden yliset ilmiöt, jotka voidaan jakaa kolmeen osa-alueeseen: äänteiden kvantiteettiin (paino ja pituus), kvaliteettiin (sävel ja intonaatio) sekä näiden yhdistämiseen puheeksi (reduktio ja rytmi). Kaikilla näillä kolmella on vahva suhde aksenttivariaatioiden syntyyn; toisin sanoen aksenttivariaatiot ovat seuraamuksia prosodisesta vaihtelusta segmentaalierojen lisäksi. Näin ollen ne kuuluvat läheisesti tutkittavaan aihealueeseen. Tutkimuksessa käytetty data koostui 22:sta lukion pakollisten kurssien oppikirjasta, joista englannin kielen osuus oli 12 ja ruotsin 10. Kirjasarjoja oli yhteensä neljä, ja ne olivat mahdollisimman tuoreita julkaisuja. Lisäksi tutkimuksessa käytettiin sarjoihin liittyviä audio- ja verkkomateriaalia. Aineisto rajattiin koskemaan sitä materiaalia, jota opiskelija voi käyttää itsenäisesti ilman opettajaa. Data käsiteltiin teorialähtöisesti laadullisen tutkimuksen periaatteita noudattaen sekä hyödyntäen määrällisen tutkimuksen keinoja tulosten selkiyttämiseksi. Tulokset paljastavat, että prosodiaa ja aksenttivariaatioita käsitellään rajatusti ja vaihtelevasti ko. materiaaleissa. Helposti esitettävään muotoon asetettavat osa-alueet ja perinteiset standardivariaatiot ovat erityisen hallitsevassa asemassa, mikä antaa opiskelijalle rajalliset valmiudet hahmottaa ääntämistä kokonaisuutena ja tuottaa omaa, yhtenäistä puhetta. Sarjojen väliset eroavaisuudet myös aiheuttavat epätasa-arvoisuutta käyttäjäryhmien kesken. Vastaisuudessa olisi syytä tutkia mm. materiaalin toteutettavuutta käytännössä sekä opettajien valmiuksia opettaa prosodiaa ja aksenttivariaatioita.
dc.format.extent129 sivua
dc.format.mimetypeapplication/pdf
dc.language.isoeng
dc.rightsThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.rightsJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.subject.otherpronunciation
dc.subject.otherprosody
dc.subject.otheraccent variation
dc.subject.othertextbooks
dc.subject.otherupper secondary school
dc.titleTaking it a tad further : comparing English and Swedish course materials in terms of presenting prosody and accent variation
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-201201091014
dc.type.dcmitypeTexten
dc.type.ontasotPro gradu -tutkielmafi
dc.type.ontasotMaster’s thesisen
dc.contributor.tiedekuntaHumanistinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Humanitiesen
dc.contributor.laitosKielten laitosfi
dc.contributor.laitosDepartment of Languagesen
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.oppiaineEnglannin kielifi
dc.contributor.oppiaineEnglishen
dc.date.updated2012-01-09T10:00:29Z
dc.rights.accesslevelopenAccessfi
dc.type.publicationmasterThesis
dc.contributor.oppiainekoodi301
dc.subject.ysoääntäminen
dc.subject.ysoprosodiikka
dc.subject.ysooppikirjat
dc.subject.ysolukio
dc.format.contentfulltext
dc.type.okmG2


Aineistoon kuuluvat tiedostot

Thumbnail

Aineisto kuuluu seuraaviin kokoelmiin

Näytä suppeat kuvailutiedot