Häälehtien nais- ja mieskuva

DSpace/Manakin Repository

Show simple item record

dc.contributor.author Takalo, Eeva
dc.date.accessioned 2011-11-30T10:41:33Z
dc.date.available 2011-11-30T10:41:33Z
dc.date.issued 2011
dc.identifier.uri http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-2011113011750 en
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/123456789/37024
dc.description.abstract Pro gradu -tutkielma käsittelee häälehtien nais- ja mieskuvaa. Tarkastelun kohteena on kaksi suomalaista häälehteä, Häät ja Mennään naimisiin, joiden sana-aineiston perusteella kartoitetaan sitä, miten naisista ja miehistä lehdissä puhutaan. Ensisijaisen mielenkiinnon kohteena ovat naisiin ja miehiin viittaavat nimitykset sekä heitä kuvailevat adjektiivit ja partisiipit. Tutkimusta taustoittavat erilaiset kriittisen tekstintutkimuksen teoriat, jotka toisaalta ohjaavat kiinnittämään huomiota tekstin sananvalintoihin, toisaalta käsittelemään sanoja osana niiden laajempia käyttöyhteyksiä, konteksteja. Odotuksenmukaisesti häälehdistä piirtyy kuva varsin morsiankeskeisenä mediana. Tähän vaikuttaa morsiameen viittaavien nimitysten ja morsianta kuvailevien sanojen suuri määrä verrattuna häiden toiseen päähenkilöön, sulhaseen. Vertailukohtaa häiden pääpariin tarjoavat muiden roolihenkilöiden nimitykset, joita on enemmän miespuolisille hääavustajille (puhemies, kantapoika, polvipoika) kuin naispuolisille hääavustajille (kaaso, morsiusneito). Laadulliselta kannalta tarkasteltuna morsiamen ja sulhasen nimityksissä on enemmän eroja kuin yhtäläisyyksiä. Morsiamen nimityksissä ja kuvailuissa painottuu ulkonäkö (tyylitaituri, tumma, kokovalkoinen) ja morsiamia luokitellaan sananvalinnoilla erilaisiin ryhmiin (kesämorsian, klassinen morsian). Lisäksi morsianta välillisesti kuvailevissa adjektiiveissa ja partisiipeissa toistuvat erilaiset naiselliseksi mielletyt ominaisuudet, kuten tunteellisuus (romanttinen puku) ja herkkyys (herkkä kimppu). Sulhaseen liittyvä kuvailu on tähän verrattuna varsin niukkaa, asiallista ja käytännöllistä (frakkipukuinen sulhanen, laadukas solmio, tavallinen kauluspaita). Sukupuolia yhdistävä piirre on kuninkaallisuuden ja satujen diskursseista peräisin olevat nimitykset, joita käytetään sekä morsiamesta että sulhasesta (prinsessa, prinssi, kaunotar, ritari). Sukupuolten välistä eroa selittää häälehtien kaupallinen tavoite. Mielikuvilla ja tunteilla pelaavat sananvalinnat ohjaavat erityisesti morsiamia erilaisten ominaisuuksien saavuttamiseen kulutusvalintojen kautta. Morsiamet lehtien ensisijaisena kohderyhmänä ovat myös vaikuttamisen ensisijainen kohde.
dc.format.extent 99 s.
dc.language.iso fin
dc.rights This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited. en
dc.rights Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty. fi
dc.subject.other Häät (aikakauslehti)
dc.subject.other Mennään naimisiin (aikauslehti)
dc.title Häälehtien nais- ja mieskuva
dc.type Book en
dc.identifier.urn URN:NBN:fi:jyu-2011113011750
dc.subject.ysa häälehdet
dc.subject.ysa mieskuva
dc.subject.ysa naiskuva
dc.subject.ysa tekstintutkimus
dc.type.dcmitype Text en
dc.type.ontasot Pro gradu fi
dc.type.ontasot Master's thesis en
dc.contributor.tiedekunta Humanistinen tiedekunta fi
dc.contributor.tiedekunta Faculty of Humanities en
dc.contributor.laitos Kielten laitos fi
dc.contributor.laitos Department of Languages en
dc.contributor.yliopisto University of Jyväskylä en
dc.contributor.yliopisto Jyväskylän yliopisto fi
dc.contributor.oppiaine suomen kieli fi
dc.subject.method Diskurssianalyysi
dc.date.updated 2011-11-30T10:41:33Z

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record