Kaatopaikkakaasun muodostuminen ja hyödyntäminen pienellä ja etäisellä kaatopaikalla : esimerkkitapaus Kuusiselän kaatopaikka

DSpace/Manakin Repository

Show simple item record

dc.contributor.author Tulppo, Paula
dc.date.accessioned 2011-11-23T05:17:28Z
dc.date.available 2011-11-23T05:17:28Z
dc.date.issued 2011
dc.identifier.uri http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-2011112311717 en
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/123456789/36984
dc.description.abstract Jätteen hajotessa kaatopaikoilla muodostuu metaania sisältävää kaatopaikkakaasua.Muodostuvan metaanin määrä riippuu jätteen orgaanisen materiaalin määrästä. Metaani on voimakas kasvihuonekaasu, mutta myös hyödynnettävissä energianlähteenä. Monet kaatopaikat on rakennettu kauas asutuksesta ja muusta teollisuudesta, jolloin kaatopaikkakaasulla tuotettavalle energialle on vähän hyödyntämiskohteita. Tutkimuksessa verrattiin metaanin muodostumista pienellä ja sijainniltaan etäisellä esimerkkikaatopaikalla biohajoavan ja palavan jätteen eri osuuksilla. Metaanin muodostumista mallinnettiin IPCC:n FOD-mallilla ja monivaiheisella LandGEM 3.02- mallilla. Lisäksi verrattiin eri hyödyntämisvaihtoehtojen soveltuvuutta kyseiselle kaatopaikalle. Monivaiheinen LandGEM 3.02-malli ennusti FOD-mallia suurempaa metaanintuotantoa kaikissa skenaarioissa. Vuosien 2017 – 2033 keskimääräinen kaasusta saatava polttoaineteho oli 0,7 – 1,46 MW nykyisellä jätteen koostumuksella, 0,37 – 0,76 MW puolella nykyisestä biohajoavan jätteen määrästä, 0,38 – 1,01 MW mikäli polttokelpoisen jätteen kaatopaikkasijoitus lakkaisi ja 0,04 – 0,05 MW mikäli kaiken biohajoavan jätteen kaatopaikkasijoitus lakkaisi. Kaatopaikkakaasulla tuotettava energia riittää kaatopaikka-alueen oman sähkötarpeen kattamiseen, mikäli kaatopaikalle sijoitetaan tulevaisuudessa biohajoavaa jätettä. Jos biohajoavan jätteen kaatopaikkasijoitus lakkaa kokonaan, ei kaasua muodostu pitkällä aikavälillä hyödynnettävissä olevia määriä. Muodostuvan kaasun määrä on samaa suuruusluokkaa tapauksessa, jossa polttokelpoisen jätteen kaatopaikkasijoitus lakkaa ja jossa biohajoavan jätteen kaatopaikkasijoitus vähenee puoleen nykyisestä. Hitaasti hajoavan polttokelpoisen jätteen poistaminen lyhentää metaanipäästöjen muodostumisaikaa kaatopaikan sulkemisen jälkeen. Esimerkkikaatopaikalla kannattaa laskelmien mukaan tuottaa kaatopaikkakaasusta sähköä, sillä ylimääräinen sähkö voidaan myydä verkkoon. Lämpöä kaasusta voitaisiin tuottaa yli oman tarpeen. Mikäli lämmölle ei löydy hyödyntämiskohdetta, ei sen tuottaminen ole kannattavaa. Sähköntuotannon hukkalämmöllä voidaan kuitenkin esimerkiksi lämmittää käsittelyyn menevää kaatopaikan jätevettä.
dc.format.extent 50 s.
dc.language.iso fin
dc.rights This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited. en
dc.rights Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty. fi
dc.subject.other kaatopaikkakaasun muodostuminen
dc.subject.other kaatopaikkakaasun hyödyntäminen
dc.title Kaatopaikkakaasun muodostuminen ja hyödyntäminen pienellä ja etäisellä kaatopaikalla : esimerkkitapaus Kuusiselän kaatopaikka
dc.type Book en
dc.identifier.urn URN:NBN:fi:jyu-2011112311717
dc.subject.ysa kaatopaikat
dc.subject.ysa kaasut
dc.subject.ysa jätekaasut
dc.subject.ysa metaani
dc.subject.ysa kasvihuonekaasut
dc.subject.ysa hyödyntäminen
dc.type.dcmitype Text en
dc.type.ontasot Pro gradu fi
dc.type.ontasot Master's thesis en
dc.contributor.tiedekunta Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta fi
dc.contributor.tiedekunta Faculty of Mathematics and Science en
dc.contributor.laitos Bio- ja ympäristötieteiden laitos fi
dc.contributor.laitos Department of Biological and Environmental Science en
dc.contributor.yliopisto University of Jyväskylä en
dc.contributor.yliopisto Jyväskylän yliopisto fi
dc.contributor.oppiaine ympäristötiede ja -teknologia fi
dc.date.updated 2011-11-23T05:17:29Z

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record