Näytä suppeat kuvailutiedot

dc.contributor.authorLeikola, Kai
dc.date.accessioned2011-10-13T20:29:45Z
dc.date.available2011-10-13T20:29:45Z
dc.date.issued2011
dc.identifier.otheroai:jykdok.linneanet.fi:1185446
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/36807
dc.description.abstractToisen kielen kehityksen tasoja on tutkittu jo vuosikymmenien ajan ja kysymyslauseet ovat olleet yksi alan keskeisimpiä tutkimuskohteita. Pienemannin, Johnstonin ja Brindleyn vuonna 1988 esittelemä kysymyslauseiden kuusiportainen kategorisointi niiden kehitystason mukaisesti on vaikuttanut todella suuresti alalla tehtyyn tutkimukseen aina tähän päivään saakka. Myöhemmissä tutkimuksissa, esimerkiksi Lightbown ja Spada (1993), on selvitetty että uusien tasojen oppiminen tapahtuu järjestelmällisesti ja että kielen oppija ei voi hypätä minkään kehitystason yli. Uusi kehitystaso ei myöskään korvaa aiempia tasoja vaan liittyy niiden jatkeeksi. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli jatkaa kysymyslauseiden kehitystasojen tutkimusperinnettä tutkimalla aikuisten englanninkielen oppijoiden muodostamia kysymyslauseita Yleiset Kielitutkinnot –materiaalista. Tutkimuksen aineisto koostui kolmen eri kirjoitustehtävän teksteistä kolmelta eri vaativuustasolta. Yleisten Kielitutkintojen materiaali on arvioitu kuusiportaisen järjestelmän avulla ja tässä tutkimuksessa tutkittiin tasoja kaksi, kolme ja neljä (vastaa EVK tasoja A2-B2). Kehitystasojen lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin myös kysymyslauseiden rakenteita. Tutkimuksessa vastattiin seuraaviin kysymyksiin: 1) Mitkä ovat aikuisten A2-B2-tasoisten englanti toisena kielenä kielenkäyttäjien tyypillisimmät kehitystasot koskien kysymyslauseita kirjallisissa töissä? 2) Mitkä ovat näiden kysymyslauseiden rakenteet? Kysymyksiin vastattiin poimimalla valituista 105 tekstistä kaikki 261 kysymyslausetta ja jaottelemalla ne sekä niiden kehitystasojen mukaisesti hyödyntäen Pienemann et al (1988) luomaa kategorisointia että kieliopillisten rakenteiden mukaisesti. Tutkimuksessa selvisi, että suurin osa kysymyksistä sijoittui kehitystasoille kolme ja neljä. Kehittyneemmillä kielenkäyttäjillä hajonta oli laajempaa. Verratessa tuloksia koululaisilla suoritettuun samankaltaiseen tutkimukseen (Roiha 2008) ne olivat todella samansuuntaiset. Rakenteista yleisimpiä olivat kyllä/ei-kysymykset ja wh-alkuiset kysymykset. Tutkimus antoi suuntaviivoja aikuisten kielenkäyttäjien tuottamista kysymyslauseista, mutta lisätutkimuksia kaivattaisiin laajemmalla aineistolla.
dc.format.extent63 sivua
dc.format.mimetypeapplication/pdf
dc.language.isoeng
dc.rightsThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.rightsJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.subject.otherCEFR
dc.subject.otherwriting in a second language
dc.subject.otherdevelopmental stages
dc.title"We really had a great week together, didn't we?" : the development of questions in texts written by adult learners of English as a second language
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-2011101311543
dc.type.dcmitypeTexten
dc.type.ontasotPro gradu -tutkielmafi
dc.type.ontasotMaster’s thesisen
dc.contributor.tiedekuntaHumanistinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Humanitiesen
dc.contributor.laitosKielten laitosfi
dc.contributor.laitosDepartment of Languagesen
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.oppiaineEnglannin kielifi
dc.contributor.oppiaineEnglishen
dc.date.updated2011-10-13T20:29:45Z
dc.rights.accesslevelopenAccessfi
dc.type.publicationmasterThesis
dc.contributor.oppiainekoodi301
dc.subject.ysotoinen kieli
dc.subject.ysokirjoittaminen
dc.subject.ysokehitys
dc.format.contentfulltext
dc.type.okmG2


Aineistoon kuuluvat tiedostot

Thumbnail

Aineisto kuuluu seuraaviin kokoelmiin

Näytä suppeat kuvailutiedot