Ironia journalismissa : ironian keinot ja funktiot Helsingin Sanomissa ja Nyt-liitteessä

DSpace/Manakin Repository

Show simple item record

dc.contributor.author Mattila, Noora
dc.date.accessioned 2011-09-17T07:33:16Z
dc.date.available 2011-09-17T07:33:16Z
dc.date.issued 2011
dc.identifier.uri http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-2011091711419 en
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/123456789/36703
dc.description.abstract Ironia on puhetapa, jossa sanotaan muuta kuin tarkoitetaan. Se sisältää kriittisen tai negatiivisen viestin, joka tulkitaan kirjoittajan tarkoittamaksi. Ironia kohdistuu yleensä ihmisiin tai yhteisöihin ja perustuu siihen, että kaikki eivät ymmärrä ironista viestiä. Se lujittaa joitain lukijayhteisöjä ja sulkee toisia ulkopuolelle. Ironia tunnettiin retorisena strategiana jo Antiikin aikaan, ja sitä on tutkittu laajasti kirjallisuustieteen puolella. Journalistisen ironian tutkimus on kuitenkin ollut ainakin Suomessa vähäistä, vaikka ironiasta on puhuttu ”2000-luvun sairautena”. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan ironian ilmaisukeinoja ja funktioita journalismissa. Tutkimusaineistona on kahdeksan Helsingin Sanomien Nyt-liitteen henkilöreportaasia vuodelta 2007 sekä valikoituja tekstejä Helsingin Sanomien politiikan sivujen vaalirahauutisista syksyltä 2009. Reportaasimuotoiset tekstit ovat luonteva tutkimusaineisto siksi, että niiden kerrontatapa on lähempänä kaunokirjallisuutta kuin uutisjournalismin. Vaalirahauutisoinnista taas pyrittiin etsimään merkkejä siitä, miten ironia toimii yhteiskunnallisessa retoriikassa ja mitä arvoja se kenties edistää tai vähättelee. Aineiston semioottinen ja narratologinen analyysi osoitti, että ironinen tulkinta syntyy tekstin piirteistä sekä niiden ristiriidasta kontekstin kanssa. Ironiaa luovat jutun visuaalinen ilme, erityisesti kuvat, journalistisesta kerronnasta poikkeava ilmaisutapa, kuten liioittelu, vähättely ja tyylirikot sekä kertojan äänensävy, tauot ja painotukset. Tulkintaprosessissa olennaista ovat lisäksi tekstilajiin ja julkaisuun kohdistuvat oletukset sekä kulttuuriset ja sosiaaliset kontekstit. Kun lukija havaitsee ristiriitoja, hän pyrkii silti luomaan koherentin tulkinnan, koska hänen oletuksenaan on, että kirjoittajalla on jokin intentionaalinen viesti eivätkä ristiriidat ole sattumaa. Ironia antaa selityksen. Kertojan läsnäolo on ironisessa tekstissä olennaista, jotta tekstille voidaan kuvitella persoonallinen tuottaja. Jos ei sitä ole, ironian hahmottaminenkin on vaikeaa. Tästä syystä tekstuaalinen ironia on objektiivisuuteen pyrkivissä uutisissa harvinaista. Vaaliraha-aineistosta ei löytynytkään yhtään uutisjuttua, joka olisi ollut koherentisti ironinen. Ironiset äänensävyt olivat lähinnä sarkastisia heittoja, jotka eivät vaatineet lukijalta koko tekstin uudelleentulkintaa. Ironiaa käytetään journalismissa lähinnä retorisista ja sosiaalisista syistä: vahvistamaan sanomaa tai diskursiivista yhteisöä, joka tunnistaa ja hyväksyy ironian. Ironia on kritiikkiä mutta ei tarjoa vaihtoehtoja tai rakennusaineita muutokseen. Siitä syystä ironiaa ei voi yleensä pitää yhteiskunnallisesti kovin rakentavana.
dc.format.extent 115 s.
dc.language.iso fin
dc.rights This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited. en
dc.rights Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty. fi
dc.subject.other Helsingin sanomat
dc.title Ironia journalismissa : ironian keinot ja funktiot Helsingin Sanomissa ja Nyt-liitteessä
dc.type Book en
dc.identifier.urn URN:NBN:fi:jyu-2011091711419
dc.subject.ysa journalismi
dc.subject.ysa ironia
dc.subject.ysa vaalirahoitus
dc.subject.ysa poliitikot
dc.subject.ysa julkisuuden henkilöt
dc.type.dcmitype Text en
dc.type.ontasot Pro gradu fi
dc.type.ontasot Master’s thesis en
dc.contributor.tiedekunta Humanistinen tiedekunta fi
dc.contributor.tiedekunta Faculty of Humanities en
dc.contributor.laitos Viestintätieteiden laitos fi
dc.contributor.laitos Department of Communication en
dc.contributor.yliopisto University of Jyväskylä en
dc.contributor.yliopisto Jyväskylän yliopisto fi
dc.contributor.oppiaine Journalism en
dc.contributor.oppiaine journalistiikka fi
dc.subject.method Diskurssianalyysi
dc.date.updated 2011-09-17T07:33:16Z

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record