Ympäristöviestintä pohjoisen Euroopan satamissa

Abstract

Ympäristöasioista viestiminen on yhä tärkeämpi osa organisaatioiden viestintää. Ympäristöviestinnän kannalta satama-ala on erittäin mielenkiintoinen, koska satamatoiminta nähdään usein saastuttavana kuljetusmuotona. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa, mitä on ympäristöviestintä satamissa sekä vertailla suomalaisten ja muiden pohjoisen Euroopan satamien ympäristöviestintää. Tutkimustulosten toivottiin olevan hyödyllisiä suomalaisten satamien ympäristöviestinnän kehittämisessä. Tutkimuskysymykset olivat 1) millaista on ympäristöviestintä satamissa, 2) millaisia eroja on raportoivien ja ei-raportoivien satamien ympäristöviestinnässä ja 3) millaisia eroja on suomalaisten ja muiden pohjoisen Euroopan maiden satamien ympäristöviestinnässä. Tutkimusstrategia oli monimenetelmäinen; www-kyselyn kautta aineistoon valikoitui yhdeksän suomalaista ja seitsemän ulkomaista satamaa ja teemahaastattelut tehtiin viidelle henkilölle.

Ympäristövastuuta ohjaillaan satamissa erilaisilla ympäristöjärjestelmillä ja ne haluavat yhä enemmän kertoa ponnisteluistaan ympäristön hyväksi. Satamat tiedostavat sidosryhmänsä, mutta sidosryhmien määrä koetaan haasteelliseksi ja viestinnän priorisointiavain puolet olivat tehneet. Keskeisiä sidosryhmiä ovat viranomaiset, asiakkaat, asukkaat ja henkilökunta. Selkeästi käytetyin ympäristöviestinnän kanava on www-sivut. Keskeisin haaste satamien ympäristöviestinnässä on maine.

Raportoivien ja ei-raportoivien satamien välillä oli eroja. Viestinnän säännöllisyydessä, palautteen saannissa ja tavoitteellisuudessa on eroja. Yllättäen raportoinnilla näyttää olevan negatiivinen vaikutus sidosryhmien priorisointiin. Raportoivien satamien keskeiset sidosryhmät ovat asiakkaat ja viranomaiset ja ei-raportoivien asiakkaat, viranomaiset ja henkilökunta. Raportoivat satamat kokevat vähemmän haasteita kuin ei-raportoivat satamat. Raportoivien suurin haaste on viestin virheellinen ymmärtäminen, kun taas viestin perillemeno onei-raportoivien satamien suurin haaste.

Suomalaiset satamat kokivat sekä ympäristöviestinnän tärkeyden että aktiivisuuden tärkeämmäksi kuin ulkomaiset satamat. Suomalaiset satamat uskovat suurimpien paineiden tulevan viranomaisilta, kun ulkomaiset uskovat paineiden tulevan ympäristöjärjestöiltä. Kaikki ulkomaiset satamat ovat määritelleet sidosryhmänsä, mutteivät koe niiden priorisointia erityisen tarpeellisena. Suomalaisista taas alle puolet on määritellyt sidosryhmänsä, mutta näistä suurin osa piti priorisointia tarpeellisena. Ympäristöviestinnän tärkeimmässä kanavassa ei ollut eroja vertailuryhmien välillä, vaan www-sivut ovat käytetyin ja keskeisin kanava. Sen sijaan yksi suomalaisille keskeinen kanava on tilaisuudet yleisölle, kun taas ulkomaisille se on julkaisut.