Dementiaa sairastavien ikääntyneiden elämänlaatu pitkäaikaishoidossa

DSpace/Manakin Repository

Show simple item record

dc.contributor.author Hänninen, Mimmu
dc.date.accessioned 2011-06-27T10:22:03Z
dc.date.available 2011-06-27T10:22:03Z
dc.date.issued 2011
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/123456789/27229
dc.identifier.uri http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-2011062711058 en
dc.description.abstract Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää keskivaikeaa ja vaikeaa dementiaa sairastavien keskisuomalaisten ikääntyneiden elämänlaatua. Elämänlaatua on tutkittu niin maailmalaajuisesti kuin Suomessa paljon, mutta dementiaa sairastavat on otettu tutkimuskohteiksi vasta lähiaikoina. Elämänlaadun kokonaisuus on monipuolinen ja haastava tutkimuskohde, ja sen yhdistäminen dementiaa sairastavien tutkimukseen tuo esiin uusia haasteita. Tutkimus on osa vielä julkaisematonta väitöskirjaprojektia, jossa tutkittiin ikääntyneitä yhdentoista keskisuomalaisen kunnan alueelta. Aineiston keruussa on käytetty Care Keys -projektissa luotuja mittareita, QUALID -elämänlaatumittaria ja Cornell -depressioseulaa. Tutkimuksen tarkasteluun valittiin dementiaa sairastavia ikääntyneitä, joilla dementian vaikeusastetta kuvaavan MMSE -testin tulokset jäivät alle 17 pisteen. Tutkimus on suoritettu havainnoimalla tutkittavia, ja lomakkeet on täyttänyt ikääntynyttä hoitava henkilö tai omainen. Tutkimuksen tulokset on analysoitu käyttämällä Mann-Whitneyn U-testiä. Vaikeaa dementiaa sairasti tutkittavista 65,1 %, laitoshoidossa asuvista lähes 70 %. Elämänlaadun keskiarvo oli tutkimuksessa 34,5 pistettä, joka vastaa alenemassa olevaa elämänlaatua. Hyvä elämänlaatu tutkittavista oli ainoastaan 4,9 %:lla, kun taas huono tai erittäin huono 54,7 %:lla. Masennus oli yleistä niin laitoshoidossa kuin palveluasumisessa, vakavia masennusoireita esiintyi kaikkiaan 63,2 %:lla tutkittavista. Masennuksella todettiin olevan lähes merkitsevä yhteys elämänlaatuun (p = 0.040) koko aineistoa tarkasteltaessa. Lisäksi dementiaan erikoistumisella yksikössä oli merkitsevä yhteys elämänlaatuun (p = 0.017), mutta vain palveluasumisen asiakkailla. Dementian vaikeusasteella ei todettu olevan merkitsevää yhteyttä elämänlaatuun tai masennukseen samalla tavalla, kuin vastaavissa aiemmissa tutkimuksissa. Tutkimuksen tulokset osoittavat masennuksen yleisyyden dementiaa sairastavilla, sekä alenevassa olevan tai jo alhaisen elämänlaadun. Kognitiivisilta oiminnoiltaan kyvykkäämmillä ikääntyneillä masennuspisteet olivat korkeammat, mutta elämänlaatu silti parempi kuin vaikeammin dementoituneilla.
dc.format.extent 47 s.
dc.language.iso fin
dc.rights This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited. en
dc.rights Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty. fi
dc.subject.other pitkäaikaishoito
dc.title Dementiaa sairastavien ikääntyneiden elämänlaatu pitkäaikaishoidossa
dc.type Book en
dc.identifier.urn URN:NBN:fi:jyu-2011062711058
dc.subject.ysa ikääntyneet
dc.subject.ysa elämänlaatu
dc.subject.ysa dementia
dc.subject.ysa masennus
dc.type.dcmitype Text en
dc.type.ontasot Pro gradu fi
dc.type.ontasot Master’s thesis en
dc.contributor.tiedekunta Liikuntatieteellinen tiedekunta fi
dc.contributor.tiedekunta Faculty of Sport and Health Sciences en
dc.contributor.laitos Terveystieteiden laitos fi
dc.contributor.laitos Department of Health Sciences en
dc.contributor.yliopisto University of Jyväskylä en
dc.contributor.yliopisto Jyväskylän yliopisto en
dc.contributor.oppiaine Gerontology and Public Health en
dc.contributor.oppiaine gerontologia ja kansanterveys fi

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record