Vuorovaikutusta luokkahuoneessa : opettajien ja oppilaiden toiminta kirjallisuuden opetuksen prosessidraamatunneilla

Abstract

Tutkimus käsittelee luokkahuoneen vuorovaikutusta kirjallisuuden opetuksen tunneilla, joilla opetusmenetelmänä on yhteistoiminnallisuutta ja kokemuksellisuutta korostava prosessidraama. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millä tavoin oppitunneille valittu opetusmenetelmä vaikuttaa luokkahuoneen vuorovaikutukseen. Tutkimuksen aineistona on kaksi sisällöltään lähestulkoon samanlaista Tyttö ja naakkapuu -lastenkirjaan perustuvaa prosessidraamaa, joiden ohjaajina toimii yhtä aikaa kaksi opettajaa. Oppilaat ovat alakoulun kolmannen ja kuudennen luokan oppilaita.

Tutkimuksessa keskitytään havainnoimaan oppituntien opettajajohtoisia osuuksia ja pyritään selvittämään, miten opettajat ohjaavat draamaprosessia, millaista on opettajien ja oppilaiden välinen vuorovaikutus oppitunneilla ja miten kahden eri ryhmän prosessidraamat eroavat vuorovaikutukseltaan toisistaan. Analyysin taustalla ovat luokkahuoneen vuorovaikutuksen analyysimallit, jotka on laadittu perinteisten opettajajohtoisten oppituntien pohjalta. Tämä antaa mahdollisuuden verrata aineistona olevien prosessidraamaa opetusmenetelmänä hyödyntävien oppituntien vuorovaikutusta perinteisien oppituntien vuorovaikutukseen.

Tulosten mukaan opetusmenetelmä vaikuttaa luokkahuoneen vuorovaikutukseen. Prosessidraamoissa on kuitenkin nähtävissä myös yhtäläisyyksiä perinteisiin oppitunteihin. Opettajilla on suuri rooli luokkahuoneen vuorovaikutuksessa perinteisten oppituntien tavoin myös prosessidraamoissa, ja opettajien näkyvin rooli on toimia kysyjänä ja oppilaiden vastaajana. Kysymysten tehtävä prosessidraamoissa on kuitenkin monipuolisempi kuin perinteisillä oppitunneilla. Prosessidraamoihin valituilla työtavoilla on suuri merkitys luokkahuoneen vuorovaikutukseen ja siihen, kuinka paljon oppilaat pääsevät ääneen. Myös opetettavana oleva ryhmä ja sen aktiivisuus vaikuttavat luonnollisesti siihen, millaiseksi luokkahuoneen vuorovaikutus ja opettajan rooli siinä muotoutuvat.

Kaiken kaikkiaan prosessidraaman valinta oppituntien opetusmenetelmäksi ei automaattisesti lisää oppilaiden osuutta luokkahuoneen vuorovaikutuksessa. Sekä opettajan että oppilaiden pitää harjoitella prosessidraamaa, kuten mitä tahansa muutakin yhteistoiminnallista menetelmää, jotta opettajat uskaltavat luopua auktoriteettiasemastaan ja vastaavasti oppilaat ottaa vastuuta yhteisessä päätöksenteossa.