Fyysisen aktiivisuuden mittareiden vertailututkimus : kiihtyvyysmittari, askelmittari, kyselylomake ja päiväkirja

Abstract

Lindeman, M. & Rintala, T. 2011. Fyysisen aktiivisuuden mittareiden vertailututkimus: Kiihtyvyysmittari, askelmittari, kyselylomake ja päiväkirja. Liikuntapedagogiikan pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopisto. 75 sivua. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää kyselylomakkeen, päiväkirjan, askelmittarin ja kiihtyvyysmittarin avulla fyysisen aktiivisuuden yhtäaikaisvaliditeettia. Kiihtyvyysmittaria käytettiin tutkimuksen kriteerimittarina, ja sen keräämät tiedot toimivat vertailukohtana askelmittarille, kyselykaavakkeelle ja päiväkirjalle. Tutkimukseen osallistui 20 Alko Oy:n Jyväskylän myymälöiden työntekijää sekä 25 Jyväskylän yliopiston henkilökunnan jäsentä ja opiskelijaa. Tämän tutkimuksen ensisijaisena tavoitteena oli tutkia, kuinka yhtäpitävästi kyselylomake, päiväkirja, askelmittari ja kiihtyvyysmittari mittaavat fyysistä aktiivisuutta sekä selvittää mistä tekijöistä fyysisen aktiivisuuden indeksin pitäisi muodostua, jotta se kuvaisi parhaiten koehenkilön arkiliikuntaa ja liikunnan harrastamista. Lisäksi tutkimuksen avulla hankittiin vertailutietoa Lasten Sepelvaltimotaudin Riskitekijät (LASERI) -tutkimusprojektin seurannassa kerättyjen 2000 henkilön askeltietojen ja kyselylomakkeen kysymysten validointia varten. Aineiston tilastollisessa analyysissä käytettiin χ2-testiä, t-testiä sekä Spearmanin järjestyskorrelaatiota. Kiihtyvyysmittarin ja askelmittarin viikon aikana mittaamien askelmäärien välinen korrelaatio oli kaikilta mitatuilta päiviltä (N=304) erittäin korkea (r=.966, p<.001). Kiihtyvyysmittarin ja askelmittarin keräämät askelmäärät erosivat kuitenkin tilastollisesti merkitsevästi toisistaan (p<.001). Kiihtyvyysmittarin aktiivisuusluvut (counts) (n=150) korreloivat vahvasti kiihtyvyysmittarin (r=.827, p<.001) ja askelmittarin (r=.913, p<.001) askelmäärien kanssa. Lisäksi päiväkirjan ilmoittama liikuntaan käytetty aika korreloi hyvin sekä kiihtyvyysmittarin (r=.620, p<.001) että askelmittarin (r=.750, p<.001) askelmäärien kanssa. Kyselylomakkeen fyysisen aktiivisuuden kysymyksistä muodostettu PAI-indeksi (Telama ym. 2005) sai aineistossa tilastollisesti merkitsevät korrelaatiot (p<.05) sekä kiihtyvyysmittarin (r=.449) että askelmittarin (r=.493) askelien kanssa. Kiihtyvyysmittarin ja askelmittarin askelmäärien korkeimmat korrelaatiot (r=.603, p<.001 ja r=.685, p<.001) muodostuivat muokatussa indeksissä, joka saatiin poistamalla PAI-indeksistä heikoimman korrelaation saanut kysymys (kysymys osallistumisesta ohjattuun liikuntaan) ja lisäämällä siihen päiväkirjan osoittama liikunta. Askelmittaukseen verrattuna kiihtyvyysmittarin aktiivisuusluvut kuvasivat paremmin koehenkilöiden kokonaisaktiivisuutta, jossa on mukana harrastettu liikunta, hyötyliikunta sekä kotityöt. Tutkimuksen tulosten perusteella askelmittarin ja kiihtyvyysmittarin antamat tiedot fyysisestä aktiivisuudesta ovat voimakkaasti yhteydessä toisiinsa. Lisäksi fyysisen aktiivisuuden indeksit, jotka koostuivat liikunnan useutta, intensiteettiä ja kestoa mittaavista kysymyksistä kuvaavat melko luotettavasti fyysistä aktiivisuutta. Indeksien lisäksi fyysisen aktiivisuuden tutkimuksessa voidaan saada lisätietoa hyödyntämällä liikuntapäiväkirjaa. Tulevaisuudessa olisi mielenkiintoista arvioida kiihtyvyysmittarin soveltuvuutta fyysisen aktiivisuuden kuvailuun kontrolloidusti eri liikuntamuotojen yhteydessä.