Hankintalaki - kilpailuttamisen karikot hankintayksikön näkökulmasta

DSpace/Manakin Repository

Show simple item record

dc.contributor.author Siiriäinen, Soili
dc.date.accessioned 2011-01-03T06:43:17Z
dc.date.available 2011-01-03T06:43:17Z
dc.date.issued 2010
dc.identifier.uri http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-201101031000 en
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/123456789/25757
dc.description.abstract Tällä tutkimuksella on haluttu selvittää markkinaoikeuden vuonna 2007 voimaan astuneen hankintalain nojalla antamien ratkaisujen pohjalta ne julkisten hankintojen kilpailuttamiseen liittyvät seikat, joihin hankintayksiköiden tulisi kiinnittää erityistä huomiota kyetäkseen mahdollisimman moitteettomaan kilpailuttamisprosessiin ja välttääkseen näin mahdolliset oikeustoimet hankintojen viivästysseuraamuksineen. Kyseessä on empiirinen, pääosin kvantitatiivinen kokonaistutkimus, jonka tarkoitus on olla selittävä. Aineistona on käytetty markkinaoikeuden internet-sivustoillaan saatavilla olevia 30.9.2009 mennessä antamia yhteensä 313 ratkaisua, joista on analysoitu sekä hakemusten että niiden hyväksymisten, hylkäysten ja käsittelemättä jättämisten perusteet. Yleisin peruste hakemukselle oli hankintayksikön tekemä virheellinen tarjousvertailu. Markkinaoikeus oli hylännyt hakemuksista reilut puolet ja hyväksynyt noin neljänneksen. Loput oli joko jätetty tutkimatta tai hakemus oli peruttu. Täysin virheettömiksi todettiin vain hieman vajaa puolet hakemusten kohteena olleista hankintamenettelyistä. Yleisin markkinaoikeuden toteama virhe oli tarjouspyynnön puutteellisuus tai virheellisyys. Seuraavaksi yleisimpinä esiintyivät virheellisesti tehty tarjousvertailu sekä puutteelliset perustelut hankintapäätöksessä. Hakemusten kohteena olleista hankinnoista kolmannes oli pantu toimeen ennen oikeuskäsittelyä, mikä tällöin mahdollisti tuomitsemisen enintään hyvitysmaksun maksamiseen hakijalle, vaikka hankintamenettely olisi todettu virheelliseksi. Hyvitysmaksu määrättiin kuitenkin ani harvoin. Tutkimatta jätetyistä hakemuksista puolessa oli syynä niiden saapuminen myöhässä. Tutkimuksen johtopäätöksenä on, että huolellisesti laadittu hankinta-ilmoitus ja tarjouspyyntö luovat pohjan onnistuneelle hankintaprosessille. Sen vuoksi hankintayksiköillä tulisi olla selkeä hankintastrategia ja sen mukaan laaditut toimintamallit, joiden ensisijaisena tavoitteena olisi kokonaistaloudellisuus. Hankintayksiköiden tulisi hyödyntää laajemmin lain suomia erilaisia hankintamenettelyjä. Tutkimus osoittaa, että hankintayksiköissä on syytä panostaa hankintaosaamisen kehittämiseen.
dc.format.extent 104
dc.language.iso fin
dc.rights This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited. en
dc.rights Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty. fi
dc.subject.other Hankintalaki
dc.subject.other hankintamenettely
dc.subject.other hankintayksikkö
dc.subject.other julkiset hankinnat
dc.title Hankintalaki - kilpailuttamisen karikot hankintayksikön näkökulmasta
dc.type Book en
dc.identifier.urn URN:NBN:fi:jyu-201101031000
dc.subject.ysa laki julkisista hankinnoista
dc.subject.ysa hankinta
dc.subject.ysa julkiset hankinnat
dc.subject.ysa kilpailuttaminen
dc.type.dcmitype Text en
dc.type.ontasot Pro gradu fi
dc.type.ontasot Master’s thesis en
dc.contributor.tiedekunta Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu fi
dc.contributor.tiedekunta Jyväskylä University School of Business and Economics en
dc.contributor.yliopisto University of Jyväskylä en
dc.contributor.yliopisto Jyväskylän yliopisto fi
dc.contributor.oppiaine Accounting en
dc.contributor.oppiaine laskentatoimi fi

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record