Näytä suppeat kuvailutiedot

dc.contributor.authorLilja, Salla
dc.date.accessioned2010-12-22T08:05:08Z
dc.date.available2010-12-22T08:05:08Z
dc.date.issued2010
dc.identifier.otheroai:jykdok.linneanet.fi:1145234
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/25730
dc.description.abstractSYNTYMÄVANHEMMUUS PERHEHOITO -LEHDESSÄ Salla Lilja Sosiaalityö Pro gradu -tutkielma Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Jyväskylän yliopisto Ohjaaja: Marjo Kuronen Syksy 2010 70 sivua + 1 liite Tutkimuksessa tarkastellaan syntymävanhemmuutta sellaisena kuin se ilmenee Perhehoito -lehdessä. Tutkimus kiinnittyy lastensuojelun perhehoidon tutkimukseen ja sen erityisky-symykseen syntymävanhempien roolista, paikasta ja osallisuudesta vanhempana sijoitusprosessissa sekä sijaisperheen ja sijoitetun lapsen elämässä. Aineiston kautta tutki-mus paikantuu myös kulttuurintutkimukseen. Aineistona tutkimuksessa on 48 artikkelia vuosina 2006-2009 ilmestyneistä Perhehoito -lehdistä. Tutkimusmenetelmänä on käytetty grounded theory -menetelmää. Analyysissä on eritelty neljä tahoa, jotka määrittävät syn-tymävanhemmuutta: lastensuojelun ammattilaiset, sijaisvanhemmat, sijoitetut lapset ja syntymävanhemmat. Tutkimus osoitti syntymävanhempien esiintyvän aineistossa tuen tarvitsijoina, vanhemmuuden jakajina, yhteydenpitäjinä, taustatietoina ja epäonnistuneina vanhempina. Näitä viittä kategoriaa yhdisti ydinkategoria ’osattomuus vanhemmuuteen’. Ylitse muiden aineistosta nousivat jaetun vanhemmuuden ja yhteydenpidon teemat. Tutkimuksen tuloksien mukaan Perhehoito -lehdessä syntymävanhemmuutta määrittivät ensisijaisesti lastensuojelun ammattilaiset sekä sijaisvanhemmat. Huomattavasti harvemmin ääni annettiin sijoitetuille lapsille ja syntymävanhemmille. Etenkin syntymäisät jäivät lehdessä varsin näkymättömiksi. Yleisemmällä tasolla syntymävanhemmat esitettiin melko ongelmakeskeisesti passiivisina tuen tarvitsijoina ja yhteydenpidon kohteina. Toisaalta tarkempaan tarkasteluun tuotiin syntymävanhempi, joka ajatteli lapsen hyvää, kykeni yhteistyöhön, vanhemmuuden jakamiseen ja niin edelleen. Kaikkea kerrontaa kuitenkin yhdisti syntymävanhempien osattomuus vanhemmuuteen ja sen määrittelyyn. Tulokset syntymävanhempien osattomuudesta vanhemmuuteen eivät kerro lasten-suojelun tavoitteiden mukaisesta tilanteesta. Tämän tutkimuksen viesti kentälle on lisätä resursseja syntymävanhempien kanssa työskentelyyn. Vanhempia tulisi tukea ja auttaa olemaan parempia vanhempia lapsilleen. Avainsanat: syntymävanhemmuus, huostaanotto, perhehoito, sijaishuolto, lastensuojelu, grounded theory
dc.format.extent70 sivua
dc.format.mimetypeapplication/pdf
dc.language.isofin
dc.rightsThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.rightsJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.subject.otherPerhehoito (aikakauslehti)
dc.subject.othersyntymävanhemmuus
dc.titleSyntymävanhemmuus Perhehoito -lehdessä
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-201012223213
dc.type.dcmitypeTexten
dc.type.ontasotPro gradu -tutkielmafi
dc.type.ontasotMaster’s thesisen
dc.contributor.tiedekuntaYhteiskuntatieteellinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Social Sciencesen
dc.contributor.laitosYhteiskuntatieteiden ja filosofian laitosfi
dc.contributor.laitosDepartment of Social Sciences and Philosophyen
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.oppiaineSosiaalityöfi
dc.contributor.oppiaineSocial Worken
dc.rights.accesslevelopenAccessfi
dc.type.publicationmasterThesis
dc.contributor.oppiainekoodi210
dc.subject.ysovanhemmuus
dc.subject.ysohuostaanotto
dc.subject.ysoperhehoito
dc.subject.ysosijaishuolto
dc.subject.ysolastensuojelu
dc.subject.ysogrounded theory
dc.format.contentfulltext
dc.type.okmG2


Aineistoon kuuluvat tiedostot

Thumbnail

Aineisto kuuluu seuraaviin kokoelmiin

Näytä suppeat kuvailutiedot