Näytä suppeat kuvailutiedot

dc.contributor.authorTapionlinna, Matti
dc.date.accessioned2010-12-14T11:26:23Z
dc.date.available2010-12-14T11:26:23Z
dc.date.issued2010
dc.identifier.otheroai:jykdok.linneanet.fi:1144387
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/25679
dc.description.abstractGradun PDF-versio on pyydettävissä tekijältä, matti.tapionlinna (at) gmail.com. Pro gradu -tutkielmani aiheena on jälkirealismi ja se, miten tekijä-kirjailijan käytön kautta jälkirealistisen romaanikäsikirjoituksen rakenteeseen voidaan sitä kirjoitettaessa synnyttää oudontava metafiktiivinen ulottuvuus. Tämän rinnalla tutkin sitä todellisuuskuvaa, joka vaikuttaa kirjoittamani fiktion taustalla. Aloitan tutkielmani 1. luvun tulkitsemalla Paavo Haavikon runoa (1966) ja määrittelemällä fiktiota. Luvussa 2. seuraan Riikka Rossin (2009) esittelemää realismia koskevaa hahmotusta ja lähestyn realismia 1. kirjallisuuden tyylisuuntana, 2. yleisempänä pyrkimyksenä kuvata todellisuutta tunnistettavasti ja totuudenmukaisesti sekä 3. realismia diskurssina eli tapana sovittujen kirjallisten konventioiden kautta tuottaa realistista kirjallisuutta. Jälkirealismia Suomessa on tutkinut ennen kaikkea Milla Peltonen. Hänen määrittelemistään jälkirealismille ominaisista piirteistä keskityn erityisesti metafiktiivisyyteen. Tärkein jälkirealismia koskeva lähteeni on Peltosen väitöskirja Jälkirealismin ehdoilla: Hannu Salaman Siinä näkijä missä tekijä sekä Finlandia-sarja (2008). Tutkielmani 3. luvussa tarkastelen metafiktiota. Keskeisin lähdeteokseni on Mika Hallilan väitöskirja Metafiktion käsite: Teoreettinen, kontekstuaalinen ja historiallinen tutkimus (2006). 4. luvussa käsittelen mimesistä ja mimeettisyyttä. Merkityksellisin lähteeni mimesistä tutkiessani on Christopher Prendergastin teos The Order of Mimesis: Balzac, Stendhal, Nerval, Flaubert (1986), jossa hän pohtii mimesiksen asemaa poststrukturalismin jälkeisessä kirjallisuudessa. Luvun lopuksi esittelen Roland Barthesin teoksessa S/Z (1974/1970) rakentamaa tulkintamallia. Sovellan sitä Franz Kafkan novelliin ”Kotiinpaluu” (1989/1922). Tutkielmani 5. luvussa esittelen tekijä-kirjailijan käsitteen. Käytän taustoituksessa Seán Burken (1995) tekemää hahmotusta, jossa tekijä-kirjailijan historiallisesti muuttuvaa asemaa lähestytään neljästä eri näkökulmasta. Näkökulmat Kaisa Kurikan (2006) mallintamina ovat: 1. inspiraatiomalli, 2. imitaatiomalli, 3. imaginaatio-malli sekä 4. impersonalistinen malli. Tekijä-kirjailijan kysymyksiä käsittelen myös Tomi Kaarton teoksen Tekijän syntymä: Michel Foucault’n arkeologian kauden ja Mihail Bahtinin kirjailijakäsitys (1998) pohjalta. Tulkitsen 6. luvussa Hannu Salaman esseetä teoksesta Miten kirjani ovat syntyneet 2 (1980). Esseen avulla paikallistan myös yhden, juuri tekijä-kirjailijan kautta tapahtuvan, keskeisen murroskohdan realismin ja jälkirealismin välillä. Perinteisen realismin todellisuuskuvan ylittäminen voi tapahtua eri tavoin. Hahmottamassani jälkirealismin metafiktiivisessä ulottuvuudessa ylitys tapahtuu niin, että tekijä-kirjailija asettuu metafiktiivisesti romaanin rakenteelliseksi osaksi siten, että perinteisen realistisen romaanin mimeettisen yhtenäiseksi sulkeutuva todellisuuskuva kyseenalaistuu. Tutkielmani teoreettinen osa toimii johdantona taiteelliseen osaan. Sen muodostaa romaanikäsikirjoitukseni Kotiinpaluu.
dc.format.extent109 sivua
dc.format.mimetypeapplication/pdf
dc.language.isofin
dc.rightsThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.rightsJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.titleMetafiktiiviseen realismiin : tekijä-kirjailijan merkityksestä mimeettisen pinnan rikkovana metafiktiivisenä ulottuvuutena jälkirealistista romaanikäsikirjoitusta kirjoitettaessa
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-201012143163
dc.type.dcmitypeTexten
dc.type.ontasotPro gradu -tutkielmafi
dc.type.ontasotMaster’s thesisen
dc.contributor.tiedekuntaHumanistinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Humanitiesen
dc.contributor.laitosTaiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitosfi
dc.contributor.laitosDepartment of Art and Cultural Studiesen
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.oppiaineKirjoittaminenfi
dc.contributor.oppiaineCreative writingen
dc.rights.accesslevelrestrictedAccessfi
dc.type.publicationmasterThesis
dc.contributor.oppiainekoodi3041
dc.subject.ysorealismi
dc.subject.ysometafiktio
dc.subject.ysomimesis
dc.subject.ysokirjailijat
dc.subject.ysotekijyys
dc.subject.ysokirjoittaminen
dc.format.contentfulltext
dc.rights.accessrightsAineistoon pääsyä on rajoitettu tekijänoikeussyistä. Aineisto on luettavissa Jyväskylän yliopiston kirjaston arkistotyöasemalta. Ks. https://kirjasto.jyu.fi/fi/tyoskentelytilat/laitteet-ja-tilatfi
dc.rights.accessrightsThis material has a restricted access due to copyright reasons. It can be read at the workstation at Jyväskylä University Library reserved for the use of archival materials: https://kirjasto.jyu.fi/en/workspaces/facilitiesen
dc.type.okmG2


Aineistoon kuuluvat tiedostot

Thumbnail

Aineisto kuuluu seuraaviin kokoelmiin

Näytä suppeat kuvailutiedot