Elämänlaatu päihdeongelmaisen läheisellä

DSpace/Manakin Repository

Show simple item record

dc.contributor.author Nurminen, Virpi
dc.date.accessioned 2010-11-29T17:24:48Z
dc.date.available 2010-11-29T17:24:48Z
dc.date.issued 2010
dc.identifier.uri http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-201011293126 en
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/123456789/25643
dc.description.abstract Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää päihdeongelmaisten henkilöiden läheisten elämänlaatua. Tutkittavat olivat Minnesota-hoidon perushoidossa olevien päihdeongelmaisten täysi-ikäisiä läheisiä (n = 41), joiden elämänlaatua tutkittiin Maailman terveysjärjestön (WHO) WHOQOL-BREF-kyselyllä ja läheissuhteen etäisyyden kyselyllä. Tutkimuksen tavoitteena oli tutkia läheisten yleistä elämänlaatua ja terveystyytyväisyyttä sekä fyysistä, henkistä ja sosiaalista elämänlaatua ja elämänlaadun ympäristöulottuvuutta. Lisäksi tarkasteltiin yleisen elämänlaadun ja terveystyytyväisyyden yhteyttä elämänlaadun ulottuvuuksiin sekä läheisen taustatietojen ja läheissuhteen etäisyyden yhteyttä koettuun elämänlaatuun. Tutkimus osoitti, että suurin osa päihdeongelmaisten henkilöiden läheisistä oli tyytyväisiä yleiseen elämänlaatuunsa ja terveyteensä. Elämänlaatu-ulottuvuuksien keskiarvot olivat sosiaalisesta ulottuvuudesta 64,34 fyysiseen ulottuvuuteen 74,73 (maksimi ka 100). Läheisten arviot yleisestä elämänlaadusta ja terveystyytyväisyydestä olivat yhteydessä elämänlaadun ulottuvuuksien kokemuksiin lukuun ottamatta terveystyytyväisyyden ja sosiaalisen ulottuvuuden yhteyttä. Sukupuolen, koulutustaustan ja siviilisäädyn eri ryhmien välillä ei ollut tilastollisesti merkitsevää eroa elämänlaadun kokemuksissa. Sen sijaan läheiset, joilla oli terveysongelmia, olivat hyvävointisia tyytymättömämpiä terveyteensä ja kokivat myös fyysisen ja henkisen elämänlaatunsa toisia matalimmiksi. Päihdeongelmaisten vanhemmat kokivat sosiaalisen elämänlaatunsa päihdeongelmaisten lapsia ja muita läheisiä huonommiksi ja päihdeongelmaisen kanssa yhdessä asuvien niin ikään sosiaalinen kuin myös yleinen elämänlaatu olivat muualla asuvia läheisiä heikompia. Tutkimuksen perusteella voidaankin päätellä, että päihdeongelmaiselle kaikkein läheisimpien läheisten eli yhdessä asuvien ja päihdeongelmaisten vanhempien sosiaalinen elämänlaatu ovat muita heikompia ja siten näiden läheisten tilanteeseen tulisi puuttua riittävän ajoissa lisäongelmien välttämiseksi. Läheisten terveyteen liittyvää yleistä elämänlaatua voi tutkia tämän tutkimuksen perusteella kahdella kysymyksellä, mutta tämä johtopäätös vaatii vielä tarkempia jatkotutkimuksia.
dc.format.extent 50
dc.language.iso fin
dc.rights This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited. en
dc.rights Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty. fi
dc.subject.other WHOQOL-BREF
dc.title Elämänlaatu päihdeongelmaisen läheisellä
dc.type Book en
dc.identifier.urn URN:NBN:fi:jyu-201011293126
dc.subject.ysa elämänlaatu
dc.subject.ysa terveys
dc.subject.ysa hyvinvointi
dc.subject.ysa läheiset
dc.subject.ysa ihmissuhteet
dc.subject.ysa päihdeongelmaiset
dc.subject.ysa päihdeongelmat
dc.type.dcmitype Text en
dc.type.ontasot Pro gradu fi
dc.type.ontasot Master's thesis en
dc.contributor.tiedekunta Kasvatustieteiden tiedekunta fi
dc.contributor.tiedekunta Faculty of Education en
dc.contributor.laitos Kasvatustieteiden laitos fi
dc.contributor.laitos Department of Education en
dc.contributor.yliopisto University of Jyväskylä en
dc.contributor.yliopisto Jyväskylän yliopisto fi
dc.contributor.oppiaine erityispedagogiikka fi

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record