Näytä suppeat kuvailutiedot

dc.contributor.authorPenttinen, Kati
dc.date.accessioned2010-10-21T08:44:17Z
dc.date.available2010-10-21T08:44:17Z
dc.date.issued2010
dc.identifier.otheroai:jykdok.linneanet.fi:1138659
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/25506
dc.description.abstractTämän tutkimuksen päätavoitteena on kartoittaa suomi toisena kielenä -oppijoiden sananmuodostustaitoja, sillä aihealue on toistaiseksi ollut lähestulkoon tutkimaton. Sananmuodostus on yksi suomen kielen ominaispiirteistä, joten se on tärkeä kielen osa-alue suomenoppijoiden kannalta. Tutkimuksessa selvitettiin, miten paljon ja millaisia sananmuodostuskeinoja S2-oppijat hyödyntävät kirjoitelmissaan ja miten niiden käyttäminen on kehittynyt kahdessa vuodessa. Erillisten johtamistehtävien avulla tutkittiin kontrolloidummin, miten oppijat osaavat muodostaa johdoksia ja miten hyvin he tuntevat johdinten merkitystehtäviä. Tuloksia tarkasteltiin myös suhteessa kirjoitelmien taitotasoihin. Tutkimus on osa Jyväskylän yliopiston kielten laitoksen Toisen kielen oppimisen polut (Topling) -hanketta, jossa päätavoitteena on pitkittäisaineiston avulla selvittää, miten toisen kielen oppijoiden kielitaito kehittyy kouluvuosien aikana. Tutkimukseen osallistui yhdeksän 13–16-vuotiasta yläkoulun ja lukion S2-oppijaa. Aineistoa kerättiin 2–3 kertaa kolmen vuoden ajan. Pitkittäisaineisto muodostuu 84 kirjoitelmasta, ja sananjohtamistehtävät, joita on neljä erilaista, kerättiin vain jälkimmäisellä kierroksella. Aineistoa analysoitiin määrällisesti ja laadullisesti. S2-oppijat hyödynsivät sananmuodostusta kirjoitelmissaan vähän, eikä tähän tullut muutoksia tutkimusjakson aikana. Kirjoitelmien johdokset olivat pääasiassa hyvin tavallisia, frekventtejä ja semanttiselta sisällöltään konkreettisia nominijohdoksia. Kahdessa vuodessa niiden semanttinen, morfologinen tai leksikaalinen variaatio jonkin verran kasvoi monella kirjoittajalla. Johtamistehtävissä yleisimpien nominijohdosten merkitykset tunnettiin hyvin, mutta deverbaalisten verbijohdosten merkitystehtävät olivat vieraita. Oppijat osasivat tuottaa melko monenlaisia johdoksia, vaikka tietoa niiden merkityksistä puuttui. Oppijoita tulee kannustaa rohkeampaan sanaston käyttöön kirjoittamisessa, jotta he eivät kirjoita pelkästään perussanojen varassa ja jotta viestintä tehostuu. Sananmuodostusta on syytä opettaa, jotta oppijoiden vireillä olevat taidot pääsevät kehittymään. Lisää tutkimusta aiheesta tarvitaan.
dc.format.extent91 sivua
dc.format.mimetypeapplication/pdf
dc.language.isofin
dc.rightsThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.rightsJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.titleVoisitko apua? : Suomi toisena kielenä -oppijoiden sananmuodostustaitojen jäljillä
dc.title.alternativeSuomi toisena kielenä -oppijoiden sananmuodostustaitojen jäljillä
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-201010213008
dc.type.dcmitypeTexten
dc.type.ontasotPro gradu -tutkielmafi
dc.type.ontasotMaster’s thesisen
dc.contributor.tiedekuntaHumanistinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Humanitiesen
dc.contributor.laitosKielten laitosfi
dc.contributor.laitosDepartment of Languagesen
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.oppiaineSuomen kielifi
dc.contributor.oppiaineFinnishen
dc.subject.methodPitkittäistutkimus
dc.rights.accesslevelopenAccessfi
dc.type.publicationmasterThesis
dc.contributor.oppiainekoodi309
dc.subject.ysosuomen kieli
dc.subject.ysotoinen kieli
dc.subject.ysokielellinen kehitys
dc.subject.ysosananmuodostus
dc.subject.ysojohdokset
dc.subject.ysoyhdyssanat
dc.subject.ysomuoto-oppi
dc.subject.ysokirjoittaminen
dc.subject.ysosanat
dc.format.contentfulltext
dc.type.okmG2


Aineistoon kuuluvat tiedostot

Thumbnail

Aineisto kuuluu seuraaviin kokoelmiin

Näytä suppeat kuvailutiedot