Voisitko apua? : Suomi toisena kielenä -oppijoiden sananmuodostustaitojen jäljillä

DSpace/Manakin Repository

Show simple item record

dc.contributor.author Penttinen, Kati
dc.date.accessioned 2010-10-21T08:44:17Z
dc.date.available 2010-10-21T08:44:17Z
dc.date.issued 2010
dc.identifier.uri http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-201010213008 en
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/123456789/25506
dc.description.abstract Tämän tutkimuksen päätavoitteena on kartoittaa suomi toisena kielenä -oppijoiden sananmuodostustaitoja, sillä aihealue on toistaiseksi ollut lähestulkoon tutkimaton. Sananmuodostus on yksi suomen kielen ominaispiirteistä, joten se on tärkeä kielen osa-alue suomenoppijoiden kannalta. Tutkimuksessa selvitettiin, miten paljon ja millaisia sananmuodostuskeinoja S2-oppijat hyödyntävät kirjoitelmissaan ja miten niiden käyttäminen on kehittynyt kahdessa vuodessa. Erillisten johtamistehtävien avulla tutkittiin kontrolloidummin, miten oppijat osaavat muodostaa johdoksia ja miten hyvin he tuntevat johdinten merkitystehtäviä. Tuloksia tarkasteltiin myös suhteessa kirjoitelmien taitotasoihin. Tutkimus on osa Jyväskylän yliopiston kielten laitoksen Toisen kielen oppimisen polut (Topling) -hanketta, jossa päätavoitteena on pitkittäisaineiston avulla selvittää, miten toisen kielen oppijoiden kielitaito kehittyy kouluvuosien aikana. Tutkimukseen osallistui yhdeksän 13–16-vuotiasta yläkoulun ja lukion S2-oppijaa. Aineistoa kerättiin 2–3 kertaa kolmen vuoden ajan. Pitkittäisaineisto muodostuu 84 kirjoitelmasta, ja sananjohtamistehtävät, joita on neljä erilaista, kerättiin vain jälkimmäisellä kierroksella. Aineistoa analysoitiin määrällisesti ja laadullisesti. S2-oppijat hyödynsivät sananmuodostusta kirjoitelmissaan vähän, eikä tähän tullut muutoksia tutkimusjakson aikana. Kirjoitelmien johdokset olivat pääasiassa hyvin tavallisia, frekventtejä ja semanttiselta sisällöltään konkreettisia nominijohdoksia. Kahdessa vuodessa niiden semanttinen, morfologinen tai leksikaalinen variaatio jonkin verran kasvoi monella kirjoittajalla. Johtamistehtävissä yleisimpien nominijohdosten merkitykset tunnettiin hyvin, mutta deverbaalisten verbijohdosten merkitystehtävät olivat vieraita. Oppijat osasivat tuottaa melko monenlaisia johdoksia, vaikka tietoa niiden merkityksistä puuttui. Oppijoita tulee kannustaa rohkeampaan sanaston käyttöön kirjoittamisessa, jotta he eivät kirjoita pelkästään perussanojen varassa ja jotta viestintä tehostuu. Sananmuodostusta on syytä opettaa, jotta oppijoiden vireillä olevat taidot pääsevät kehittymään. Lisää tutkimusta aiheesta tarvitaan.
dc.format.extent 91
dc.language.iso fin
dc.rights This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited. en
dc.rights Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty. fi
dc.title Voisitko apua? : Suomi toisena kielenä -oppijoiden sananmuodostustaitojen jäljillä
dc.title.alternative Suomi toisena kielenä -oppijoiden sananmuodostustaitojen jäljillä
dc.type Book en
dc.identifier.urn URN:NBN:fi:jyu-201010213008
dc.subject.ysa suomen kieli
dc.subject.ysa toinen kieli
dc.subject.ysa kielellinen kehitys
dc.subject.ysa sananmuodostus
dc.subject.ysa johdokset
dc.subject.ysa yhdyssanat
dc.subject.ysa muoto-oppi
dc.subject.ysa kirjoittaminen
dc.subject.ysa sanat
dc.type.dcmitype Text en
dc.type.ontasot Pro gradu fi
dc.type.ontasot Master's thesis en
dc.contributor.tiedekunta Humanistinen tiedekunta fi
dc.contributor.tiedekunta Faculty of Humanities en
dc.contributor.laitos Kielten laitos fi
dc.contributor.laitos Department of Languages en
dc.contributor.yliopisto University of Jyväskylä en
dc.contributor.yliopisto Jyväskylän yliopisto fi
dc.contributor.oppiaine suomen kieli fi
dc.subject.method Pitkittäistutkimus

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record