Sprinttisuunnistuksen lajianalyysi ja valmennuksen ohjelmointi.

DSpace/Manakin Repository

Show simple item record

dc.contributor.author Tervo, Tuomas
dc.contributor.author Truhponen, Minna
dc.date.accessioned 2010-08-06T06:56:18Z
dc.date.available 2010-08-06T06:56:18Z
dc.date.issued 2010
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/123456789/24769
dc.description.abstract Truhponen, Minna; Tervo, Tuomas. 2010. Sprinttisuunnistuksen lajianalyysi ja valmennuksen ohjelmointi. Valmennus- ja testausoppi VTEA008. Liikuntabiologian laitos, Jyväskylän yliopisto, 49 s. Suomen Suunnistusliiton määritelmän mukaan sprinttisuunnistuksen tavoitteena on täysivauhtinen, lyhyt ja vaativa suunnistuskilpailu ensisijaisesti kulttuuriympäristössä. Sprinttisuunnistuksessa pyritään yhdistämään puisto- ja metsäsuunnistuksen erityispiirteet niin, että reitinvalinnat ja niiden toteuttaminen ovat riittävän haastavia ja yksityiskohtaisia. Suorituksen kesto on keskimäärin 12 - 15 minuuttia. Sprinttisuunnistuksen kilpailusuorituksen aikaista kuormittumista ei ole juurikaan tutkittu, mutta muissa saman kestoisissa kestävyysurheilulajeissa suorituksen intensiteetti on noin 90 - 95 % VO2max:sta. Sprinttisuunnistuksen aikana energiaa arvioidaan tuotettavan hieman enemmän anaerobisesti kuin pidemmillä suunnistusmatkoilla, noin 12 - 15 % koko energiasta. Sykkeen arvioidaan suorituksen aikana olevan selvästi yli anaerobisen kynnyksen suorituksen lyhyyden ja hyvän juoksupohjan ansiosta. Arvokilpailuissa menestyneet sprinttisuunnistajat ovat juosseet hyviä aikoja ratajuoksussa (Andrei Khramov 3000 m 8.12 ja 5000 m 14.05, Daniel Hubbman 5000 m 14.44, Hanny Allston 5000 m 16.16, Simone Niggli 5000 m 17.19). Sprinttisuunnistuksessa tarvitaan myös paljon räjähtävää voimantuottoa voimakkaiden jarrutusten ja kiihdytysten takia. Saavuttaakseen hyvän lopputuloksen suunnistajan on pystyttävä keskittymään, rentoutumaan ja luomaan mielikuvia tulevista tilanteista koko suorituksen ajan. Sprinttisuunnistuksessa suunnistusajattelun yhdistäminen täyteen juoksuvauhtiin vaatii täydellistä keskittymistä koko suorituksen ajan. Suunnistustehtävät ovat pääasiassa reitinvalintoja ja ratkaisut pitää pystyä tekemään nopeasti. Vaikka jonkinasteista erikoistumista sprinttisuunnistukseen onkin tapahtunut, parhaat metsäsuunnistajat ovat yleensä hyviä myös sprinttisuunnistuksessa. Suomessa ei ole erityistä valmennusjärjestelmää nimenomaan sprinttisuunnistusta varten, vaan sprinttisuunnistusharjoitukset ovat osa suunnistusharjoittelua esimerkiksi leireillä. Kansallisia sprinttisuunnistuskilpailuja järjestetään verrattain vähän Suomessa. Perinteinen tapa ohjelmoida harjoittelua, on jakaa vuosi peruskuntokauteen, kilpailuihin valmistavaan kauteen, kilpailukauteen ja siirtymäkauteen. Suunnistus on kahden kilpailukauden laji, joista ensimmäinen kestää huhtikuun alusta kesäkuun puoleen väliin ja jälkimmäinen elokuun alusta lokakuun alkuun. Kotimaassa sprinttisuunnistuskilpailut käydään lähes pelkästään ensimmäisen kilpailukauden aikana, mutta huippu-urheilijoilla, joiden päätavoite on yleensä loppukesästä vuosittain käytävissä MM-kilpailuissa, sprinttisuunnistuskilpailuja on myös ensimmäisen kilpailukauden jälkeen.    fi
dc.language.iso fin
dc.subject.other valmennuksen ohjelmointi fi
dc.subject.other energiantuotto fi
dc.subject.other sprinttisuunnistus fi
dc.title Sprinttisuunnistuksen lajianalyysi ja valmennuksen ohjelmointi.
dc.type Book en
dc.identifier.urn URN:NBN:fi:jyu-201008062414
dc.type.dcmitype Text en
dc.type.ontasot Seminar report en
dc.type.ontasot Seminaarityö fi
dc.contributor.yliopisto University of Jyväskylä en
dc.contributor.yliopisto Jyväskylän yliopisto fi

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record