Siian rakkoloision (Henneguya zschokkei) elämänkierto sekä esiintyminen kalassa ja harvasukamadossa

DSpace/Manakin Repository

Show simple item record

dc.contributor.author Saarikoski, Hanna
dc.date.accessioned 2010-04-14T12:41:52Z
dc.date.available 2010-04-14T12:41:52Z
dc.date.issued 2010
dc.identifier.uri http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-201004141530 en
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/123456789/23236
dc.description.abstract Siian rakkoloisio (Henneguya zschokkei) on Myxozoa-pääjaksoon kuuluva itiöloinen. Myxozoa-loisilla on monimutkainen elämänkierto, joka pitää sisällään sekä selkärangattoman että selkärankaisen isäntäeliön. Siian rakkoloision pääisäntä on harvasukamato (Oligochaeta) ja väli-isäntä on siika (Coregonus lavaretus). Rakkoloisiota on tavattu mahdollisesti myös muikulla (C. albula). Loisitun kalan lihaksessa on valkoisia ellipsin muotoisia kystejä, joiden sisällä on maitomaista nestettä. Neste sisältää suuren määrän mikroskooppisia kaksihäntäisiä myksospoori-itiöitä. Kalan lihaksessa voi olla useita, jopa satoja erikokoisia kystejä. Loinen aiheuttaa ongelmia niin kalanviljelyssä kuin vapaa-ajankalastuksessakin. RKTL:n mukaan rakkoloisio on yksi tärkeimmistä siian viljelyn kehittymistä haittaavista tekijöistä maassamme. Loisen aiheuttamien haittojen ehkäisemiseksi elämänkierron ymmärtäminen on tärkeää. Tutkimuksen pääkysymykset olivat: a) mikä harvasukamatolaji toimii loisen pääisäntänä, b) mikä on loisen kehittymisnopeus siiassa ja c) mikä on loisen kehittymisnopeus harvasukamadossa? Pro gradu –tutkielmassani selvitettiin loisen harvasukamatoisäntä, kehittymisnopeus harvasukamatoisännässä ja elämänkierto kokeellisin infektoinnein. 3,5 kuukauden kuluttua harvasukamatojen infektoinnista oli ensimmäiset aktinospoorit havaittavissa 8 °C lämpötilassa. 16 °C:ssa ja infektoimattomissa kontrolleissa aktinospooreja ei kehittynyt. Isäntälajiksi paljastui Stylodrilus heringianus-harvasukamato, joka kuuluu Lumbriculidae-heimoon. Siian rakkoloision aktinospoori-vaihetta ei ole onnistuttu aikaisemmin havaitsemaan eikä harvasukamatoisäntää ole tunnettu. Isäntälaji saatiin selville seuraamalla matoyksilöistä tulevaa parveilua kuoppalevyllä. Loisen kehittymisnopeutta siiassa selvitettiin tutkimalla rakkoloisio-infektiota vuodenaikaisesti kesäkuulta syyskuulle kolmella eri siikakohortilla kalanviljelylaitoksella. Kalat olivat saaneet infektion sisämaan kalanviljelylaitoksessa. Tutkimuksessa selvisi, että uusi kystisukupolvi ilmestyy kaloihin elokuussa ja vaikka hyvin harvoin ensimmäiset infektiot olivat havaittavissa jo toisena kesänä, alkoivat loisen kystit erottua siioista pääasiassa vasta kalan kolmannen kesän aikana.
dc.format.extent 23
dc.language.iso fin
dc.rights This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited. en
dc.rights Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty. fi
dc.subject.other Henneguya zschokkei
dc.subject.other Myxozoa
dc.subject.other Coregonus lavaretus
dc.subject.other Stylodrilus heringianus
dc.subject.other myksospoori
dc.subject.other aktinospoori
dc.title Siian rakkoloision (Henneguya zschokkei) elämänkierto sekä esiintyminen kalassa ja harvasukamadossa
dc.type Book en
dc.identifier.urn URN:NBN:fi:jyu-201004141530
dc.subject.ysa siika
dc.subject.ysa loiset
dc.subject.ysa elämänkaari
dc.type.dcmitype Text en
dc.type.ontasot Pro gradu fi
dc.type.ontasot Master’s thesis en
dc.contributor.tiedekunta Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta fi
dc.contributor.tiedekunta Faculty of Mathematics and Science en
dc.contributor.laitos Bio- ja ympäristötieteiden laitos fi
dc.contributor.laitos Department of Biological and Environmental Science en
dc.contributor.yliopisto University of Jyväskylä en
dc.contributor.yliopisto Jyväskylän yliopisto fi
dc.contributor.oppiaine akvaattiset tieteet fi

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record