Alueellisen työttömyyden pysyvyys Suomessa

DSpace/Manakin Repository

Show simple item record

dc.contributor.author Toivonen, Lasse
dc.date.accessioned 2010-02-27T16:30:34Z
dc.date.available 2010-02-27T16:30:34Z
dc.date.issued 2010
dc.identifier.uri http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-201002271291 en
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/123456789/22997
dc.description.abstract Tässä tutkimuksessa selvitettiin alueellisen työttömyyden ja työttömyyserojen ajallista kehitystä, rakennetta ja pysyvyyttä sekä alueellisten työmarkkinoiden toimivuutta. Myös syitä pysyvyyden esiintymiselle tutkittiin. Tarkasteltavia alueyksiköitä olivat seutukunnat. Työttömyyden ajallista kehitystä, rakennetta ja pysyvyyttä tutkittiin keskihajonnan, variaatiokertoimen, niin kutsuttujen Markovin siirtymämatriisien ja autoregressiivisten mallien avulla. Pysyvyyden syitä etsittiin mallinnuksen avulla. Analyysin pohjana toimi kaksi erillistä Tilastokeskuksen ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen aineistoista muodostettua paneeliaineistoa. Mallinnuksen aineisto oli vuosilta 1998–2007. Muut analyysit suoritettiin vuodet 1991–2008 kattavalla aineistolla. Alueellinen työttömyys ja työttömyyserot osoittautuivat pysyviksi. Kehitys on enimmäkseen noudattanut normaalia syklistä käyttäytymistä: matalasuhdanteen aikana suhteelliset erot pienenivät ja absoluuttiset erot suurenivat. Myös muutamia poikkeuksellisia ajanjaksoja ilmeni. Työttömyyden alueellinen rakenne on pysyvä: Markovin siirtymämatriisien mukaan seutukuntien suhteelliset asemat säilyivät sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Pitkällä aikavälillä suhteellinen vaihtuvuus lisääntyy ja pysyvyys vähenee. Analyysissa saatiin evidenssiä sekä alueiden välisen konvergenssin puolesta että sitä vastaan. Korkea koulutustaso, parhaaseen työikään kuuluvien suuri osuus väestöstä, yksityisen sektorin suuri osuus, korkea omistusasumisen aste, korkea talouskasvu sekä voimakas tulomuutto osoittautuivat alueellisen työmarkkinoiden toimivuuden kannalta suotuisiksi tekijöiksi. Työmarkkinoita jäykistäviä tekijöitä ovat nuorten ja ikääntyneiden suuri osuus, korkea vuokralla asumisen aste, korkea lähtömuutto ja julkisen sektorin suuri osuus. Evidenssiä on sekä epätasapaino- että tasapainoteorian puolesta. Enemmän tukea sai epätasapainoteoria.
dc.format.extent 94
dc.language.iso fin
dc.rights This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited. en
dc.rights Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty. fi
dc.subject.other Alueellinen työttömyys
dc.subject.other alueelliset työmarkkinat
dc.subject.other työttömyyden pysyvyys
dc.subject.other Markov
dc.title Alueellisen työttömyyden pysyvyys Suomessa
dc.type Book en
dc.identifier.urn URN:NBN:fi:jyu-201002271291
dc.subject.ysa työttömyys
dc.subject.ysa työmarkkinat
dc.subject.ysa pysyvyys
dc.type.dcmitype Text en
dc.type.ontasot Pro gradu fi
dc.type.ontasot Master’s thesis en
dc.contributor.tiedekunta Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu fi
dc.contributor.tiedekunta Jyväskylä University School of Business and Economics en
dc.contributor.yliopisto University of Jyväskylä en
dc.contributor.yliopisto Jyväskylän yliopisto fi
dc.contributor.oppiaine Economics en
dc.contributor.oppiaine kansantaloustiede fi

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record