Aktiivisen palautumisen vaikutus hypertrofisen voimaharjoituksen jälkeiseen palautumiseen

DSpace/Manakin Repository

Show simple item record

dc.contributor.author Salmijärvi, Hanna
dc.date.accessioned 2009-09-21T11:19:46Z
dc.date.available 2009-09-21T11:19:46Z
dc.date.issued 2007
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/123456789/21776
dc.description.abstract Salmijärvi, Hanna 2007. Aktiivisen palautumisen vaikutus hypertrofisen voimaharjoituksen jälkeiseen palautumiseen. Liikuntafysiologia. Kandidaatin tutkielma. Jyväskylän yliopisto, liikuntabiologian laitos, 41 s. Tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia sarjojen välissä tehtävän aktiivisen palautumisen vaikutusta palautumisnopeuteen hypertrofisen voimaharjoituksen jälkeen verrattuna passiiviseen eli istuen suoritettavaan palautumiseen. Koehenkilöinä oli kuusi voimaharjoittelua säännöllisesti harrastavaa 20–27 -vuotiasta naista. Hypertrofinen voimaaharjoitus koostui seitsemästä 70 %:lla yhden toiston maksimista suoritetusta sarjasta, joissa tehtiin niin monta toistoa kun koehenkilö jaksoi. Aktiivinen palautuminen sarjojen välillä oli pyöräilyä polkupyöräergometrillä 60 watin teholla kierrostaajuudella 60 kierrosta minuutissa. Passiivinen palautuminen suoritettiin istuen. Palautumiset kunkin sarjan jälkeen olivat kestoltaan kaksi minuuttia. Mitattavia muuttujia olivat maksimivoima, kevennyshypyn korkeus, laktaatti, pH, natrium-, kalium- ja kalsiumionipitoisuudet sekä syke. Passiivisen ja aktiivisen palautumisen välillä ei havaittu tilastollista merkitsevyyttä maksimivoimissa, kevennyshyppyjen korkeuksissa, sarjatoistojen lukumäärissä laktaatissa, pH:ssa, laktaatin poistumisnopeudessa, kaliumionipitoisuuksissa eikä kalsiumionipitoisuuksissa. Sen sijaan natriumionipitoisuuden osalta tilastollisesti merkitsevä ero (p < 0.05) oli palautumisen 10 minuutin kohdalla (passiivinen 141,6±1,4 mmol/l ja aktiivinen 140,0±1,1 mmol/l) ja 60 minuutin kohdalla (passiivinen 138,4±3,5 mmol/l ja aktiivinen 141,2±2,6 mmol/l). Myös minuuttisykkeessä tilastollinen merkitsevyys (p< 0.05) oli havittavissa ensimmäisen (passiivinen 150±37 ja aktiivinen 173±8), toisen (passiivinen 170±11 ja aktiivinen 177±9), kolmannen (passiivinen 169±11 ja aktiivinen 178±10) ja kuudennen (passiivinen 165±15 ja aktiivinen 176±14) sarjan jälkeen. Tämän tutkimuksen perusteella aktiivinen palautuminen sarjojen välillä ei nopeuta palautumista hypertrofisesta voimaharjoituksesta verrattaessa passiiviseen palautumistapaan. Aktiivinen palautuminen tutkimuksessa saattoi olla liian korkeaintensiteettistä perustuen korkeisiin sykearvoihin hypertrofisen voimaharjoituksen aikana aktiivisen palautumisen aikana. Lisää tutkimuksia alueella tarvitaan suuremmilla koehenkilöjoukoilla sekä aktiivisen palautumisen eri intensiteeteillä. fi
dc.format.extent 42
dc.language.iso fin
dc.title Aktiivisen palautumisen vaikutus hypertrofisen voimaharjoituksen jälkeiseen palautumiseen
dc.type Book en
dc.identifier.urn URN:NBN:fi:jyu-200909213924
dc.type.dcmitype Text en
dc.type.ontasot Kandidaatintutkielma fi
dc.type.ontasot Bachelor's thesis en
dc.contributor.tiedekunta Liikuntatieteellinen tiedekunta fi
dc.contributor.laitos Liikuntabiologian laitos fi
dc.contributor.yliopisto University of Jyväskylä en
dc.contributor.yliopisto Jyväskylän yliopisto fi

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record