Terveydenhoitajat liikunnanedistäjinä lastenneuvolatyössä

DSpace/Manakin Repository

Show simple item record

dc.contributor.author Javanainen-Levonen, Tarja
dc.date.accessioned 2009-08-10T07:32:53Z
dc.date.available 2009-08-10T07:32:53Z
dc.date.issued 2009
dc.identifier.isbn 978-951-39-3634-1
dc.identifier.uri http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-3634-1
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/123456789/21305
dc.description.abstract This qualitative research, based on public health nurses’ experiences and views, explores physical activity promotion as part of primary health care for children below school age. The aims of the original publications (II-IV) underlying this thesis were, firstly, to explore how public health nurses working in child health clinics approach physical activity, secondly, to describe physical activity promotion in child health clinic practice, and thirdly, to specify determinants of physical activity promotion.The main data were gathered in spring 2003 by a purposive sample of 24 nurses in five regional focus groups, providing lively interaction between nurses. In all, 92.3% of the invited nurses participated. The focus group guide was based on a preliminary study (I). The sample consisted of professionally experienced [mean 13.9 years], female [mean 46.2 years] nurses with some training in health-enhancing physical activity. Frame analysis of transcripts revealed that nurses approached physical activity from the environmental frame, the family frame, the natural frame, and the well-being and health frame. After analysing nurses’ concrete statements (N=223) related to physical activity promotion by qualitative content analyses and after computing the frequencies, either evaluative or activating and supportive statements could be observed. In all, 78% of these statements were child-centred. Family-centred statements focused on a family member, usually the mother, rarely on the whole family. According to group discussions, child-centred evaluation provided by public health nurses dealt with motor development and fundamental motor skills [i.e., physical abilities], as well as with play, outdoor activities, and exercising habits [i.e., physical activities]. Family-centred evaluation dealt with general activity level of the family and family’s resources for physical activity. Furthermore, activation and support included the same topics brought up during check-ups, as a basis for counselling, or infrequently, for reinforcement. Forcefulness of statements showed that assessment of physical abilities was the only topic applied with every child. Other topics were more selectively targeted for children with additional needs, e.g. overweight and clumsiness, concurrently implying a more curative approach to health promotion. Issues related to the personal characteristics and abilities of public health nurses, the nature of child health clinic work, and collaboration as well as information on service-delivery in physical activity were listed as determinants of physical activity promotion.Rural nurses seemed to have the best options for individualized physical activity promotion thanks to better knowledge of their clients. Finally, findings from this explorative study are provided in an ‘opportunistic’ model depicting physical activity promotion in child health clinics. However, nurses’ multidimensional approaches did not explicitly turn into reality in routines with every child and family.Therefore, regarding preventive and promotional issues, more emphasis should be placed on the physical activity of every child and physical activity of the whole family. Research and development actions are warranted in order to facilitate future efforts of health professionals to meet the growing needs of physical activity promotion in nursing practice with young families with children. en
dc.description.abstract Tarja Javanainen-Levonen tarkasteli ensimmäistä kertaa Suomessa sitä, millainen rooli lastenneuvolassa toimivilla terveydenhoitajilla on alle kouluikäisten lasten liikunnan edistämisessä.Varhaislapsuus on tärkein vaihe liikunnan perustaitojen opettelulle. Koulua aloitettaessa on lapsen itsetunnollekin tärkeää, että hänellä olisi kokemuksia liikunnasta eri ympäristöissä. Vanhemmat, sisarukset ja lähipiiri mahdollistavat nämä kokemukset.- Jos lapsella on ennen kouluikää monipuoliset kokemukset liikunnasta, esimerkiksi luistelusta, hiihdosta tai vesiliikunnasta, se edistää lapsen pärjäämisen tunnetta myös koululiikunnassa ja välitunti- ja pihaleikeissä, Javanainen-Levonen toteaa.Suomalaisen lastenneuvolan mahdollisuudet ovat ainutlaatuiset alle kouluikäisten lasten ja heidän perheidensä kohdalla. Terveydenhoitaja tapaa lapsen lisäksi perheen edustajan säännöllisesti ennen kuin lapsi siirtyy kouluelämään.- Neuvolapalvelun kattavuuden ja säännönmukaisuuden vuoksi on tärkeää, että terveydenhoitajien asenteet, kokemukset ja tiedot hyödynnetään parhaalla mahdollisella tavalla, tutkija toteaa.Javanainen-Levosen tutkimus osoittaa, että lapsen tai perheen fyysisen aktiivisuuden edistäminen ei toteudu asian tärkeydestä huolimatta terveydenhoitajien mielestä systemaattisesti kaikkien kohdalla. Saattaa olla, että esimerkiksi lapsen liikuntaharrastuksista puhutaan ainoastaan, jos vanhemmat nostavat asian esille. Ulkoilun ja leikin osuudesta terveydenhoitajat puhuvat korostuneemmin.Vain motorisen kehityksen ja perusliikuntataitojen arviointi toteutuu kaikkien lasten kohdalla. Maaseudun terveydenhoitajaryhmä koki tuntevansa asiakasperheet hyvin, mikä on edellytyksenä liikunnan edistämiselle.Terveydenhoitajat näkevät liikunnan osuuden tärkeäksi ympäristön, perheen, kasvun ja kehityksen sekä hyvinvoinnin ja terveyden näkökulmista. Terveydenhoitajien mielestä heidän koulutuksensa ei ole tuonut tarpeeksi tietoa ja taitoa liikunnanedistämiseen, vaikka terveydenhuollon strategioissa liikunnan edistäminen korostuukin.- Terveydenhoitajat kaipaavat lapsen ja perheen liikuntapalveluista tiedottamista myös neuvolaan. Lisäksi he pohtivat, tulisiko terveydenhuollossa olla joku henkilö, joka koordinoisi tiedottamista ja olisi keskimääräistä enemmän perehtynyt liikuntaan ja pystyisi aktivoimaan myös muuta henkilökuntaa, Javanainen-Levonen kertoo.Valtioneuvoston toukokuussa vahvistama asetus edellyttää, että liikunta on yhtenä sisältönä terveystarkastuksissa. Javanainen-Levosen väitöstutkimus tuo uutta tietoa kehittämistyön pohjaksi.- Peruskoulutuksen tulee taata jokaiselle terveydenhoitajalle liikunnanedistämisvalmiudet. Täydennyskoulutus on vastaus vain hetken tarpeeseen ja osalle terveydenhoitajia. Neuvolatyön menetelmiä on kehitettävä arvioinnin, kirjaamisen ja aktivoinnin osalta, Javanainen-Levonen painottaa. fi
dc.language.iso fin
dc.publisher Jyväskylän yliopisto
dc.relation.ispartofseries Studies in sport, physical education and health;138.
dc.relation.isversionof ISBN 978-951-39-3609-9
dc.title Terveydenhoitajat liikunnanedistäjinä lastenneuvolatyössä
dc.type Diss. fi
dc.identifier.urn URN:ISBN:978-951-39-3634-1
dc.subject.ysa neuvolat
dc.subject.ysa lastenneuvolat
dc.subject.ysa terveydenhoitajat
dc.subject.ysa terveyden edistäminen
dc.subject.ysa terveydenhuolto
dc.subject.ysa fyysinen aktiivisuus
dc.subject.ysa liikunta
dc.subject.ysa edistäminen
dc.type.dcmitype Text en
dc.type.ontasot Väitöskirja fi
dc.type.ontasot Doctoral dissertation en
dc.contributor.tiedekunta Liikuntatieteellinen tiedekunta fi
dc.contributor.tiedekunta Faculty of Sport and Health Sciences en
dc.contributor.yliopisto University of Jyväskylä en
dc.contributor.yliopisto Jyväskylän yliopisto fi

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record