Hypertrofisen kuormituksen akuutit vaikutukset lihastonukseen

DSpace/Manakin Repository

Show simple item record

dc.contributor.author Mälkiä, Sampo
dc.date.accessioned 2009-07-31T05:04:45Z
dc.date.available 2009-07-31T05:04:45Z
dc.date.issued 2008
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/123456789/20776
dc.description.abstract Mälkiä, Sampo. 2008. Hypertrofisen kuormituksen akuutit vaikutukset lihastonukseen. Valmennus- ja testausopin kandidaatintutkielma. Jyväskylän yliopisto. Liikuntabiologian laitos. 46 sivua. Aikaisemmat lihastonukseen liittyvät tutkimukset ovat keskittyneet kliinisiin tutkimuksiin eri potilasryhmillä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää tapahtuuko lihastonuksessa muutosta raskaan hypertrofisen kuormituksen seurauksena. Tutkimukseen osallistui 24 miespuolista koehenkilöä (ikä 26.0 ± 4.3 v, pituus 181.3 ± 6.4 cm, paino 78.4 ± 8.0 kg). Koehenkilöt jaettiin satunnaisesti kahteen ryhmään siten, että toinen ryhmistä (n=15) suoritti hypertrofisen kuormituksen, toisen (n=9) toimiessa kontrolliryhmänä. Protokolla muodostui ennen kuormitusta suoritettavista ulomman reisilihaksen (lat. m. Vastus lateralis) tonusmittauksesta ja alaraajojen isometrisestä voimamittauksesta, hypertofisesta kuormituksesta (bilateraalinen jalkaprässi 5*10 RM, 2 minuutin palautuksilla) ja kolmesta kuormituksen jälkeisestä lihastonus- ja voimamittauksesta (0 min, 45 min sekä 48 h kuormituksen jälkeen). Tonusmittaukseen käytettiin tietokoneohjattua laitteistoa (tietokoneohjattu lihastonusmittari, CMT) , jonka on todettu luotettavasti mittaavan lihaksen tonusta. Isometrisesta jalkaprässikuormituksesta analysointiin valittiin maksimaalinen voimantuotto ja lihastonusmittarista anturin kulkema matka (mm). Koehenkilöistä kuuden mittausdata ei ollut analysointikelpoista. Kuormitus aiheutti koehenkilöillä isometrisen voiman laskun (p=0.01), välittömästi kuormituksen jälkeen suoritetuissa mittauksissa voimantuotto oli keskimäärin 40 % kuormitusta edeltävää tasoa alhaisempi. Vielä kahden vuorokauden jälkeen voimantuotto oli noin 8.0 % lähtötasoa alempana (p=0.023). Lihastonuksessa havaittiin ajan suhteen kuormituksen suorittaneilla koehenkilöillä tilastollisesti merkitsevä ero (p=0.047) ja kun lähtötaso huomioitiin, kasvoi merkitsevyys vielä lisää (p=0.030). 3 Parittainen vertailu Bonferonin korjausta käyttäen ei kuitenkaan tuonut merkitsevää eroa minkään kahden mittauskerran välille. Tämän tutkimuksen mukaan hypertrofisen kuormituksen vaikutukset lihastonukseen ovat vähäisiä. Tutkimustulosten tarkastelussa tulee kuitenkin huomioida pieni koehenkilöjoukko, sekä erikokoiset ryhmät. Paremman kuvan saamiseksi olisi lihastonusmittaus myös kannattanut toistaa useampana ajanhetkinä kuormituksen jälkeen. fi
dc.language.iso fin
dc.subject.other Lihastonus fi
dc.subject.other hypertrofinen kuormitus fi
dc.subject.other isometrinen voimantuotto fi
dc.title Hypertrofisen kuormituksen akuutit vaikutukset lihastonukseen
dc.type Book en
dc.identifier.urn URN:NBN:fi:jyu-200907303058
dc.type.dcmitype Text en
dc.type.ontasot Kandidaatintutkielma fi
dc.type.ontasot Bachelor's thesis en
dc.contributor.tiedekunta Liikuntatieteellinen tiedekunta fi
dc.contributor.laitos Liikuntabiologian laitos fi
dc.contributor.yliopisto University of Jyväskylä en
dc.contributor.yliopisto Jyväskylän yliopisto fi

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record