Alustan kovuuden vaikutukset juoksun muuttujiin 30 metrillä

DSpace/Manakin Repository

Show simple item record

dc.contributor.author Tikkanen, Olli
dc.date.accessioned 2009-07-31T05:04:29Z
dc.date.available 2009-07-31T05:04:29Z
dc.date.issued 2004
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/123456789/20772
dc.description.abstract Olli Tikkanen. 2004. Alustan kovuuden vaikutukset juoksun muuttujiin 30 metrillä. Liikuntabiologian laitos. Jyväskylän yliopisto. s. 35 Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää juoksualustan kovuuden vaikutuksia juoksunopeuksiin, juoksun muuttujiin sekä juoksijalta vaadittaviin ominaisuuksiin. Koehenkilöinä tutkimuksessa oli 8 nuorta miesurheilijaa, jotka suorittivat 30 metrin nopeustestit kandella erikovuisella alustalla sekä voimatestit. Nopeustesteissä mitattiin juoksuajat 10, 20 ja 30 metriltä sekä kontakti- ja heilandusajat, joiden perusteella laskettlin myös askelpituudet ja —frekvenssit Kaikilla koehenkilöillä, yhtä lukuun ottamatta, juoksuajat olivat huonompia hiekkatekonurmella kuin tartanilla (juoksuaikojen keskiarvot olivat heikompia kaikilla mitatuilla matkoilla eli 10, 20 ja 30 metrillä). Parillinen t-testi osoitti, että juoksuaikojen keskiarvojen erot (tartanilla ja hiekkatekonurmella) olivat merkitseviä (10m P=0,008; 20m P=0,037; 30m P=0,013). Askelpituus oli merkitsevästi suurempi tartanilla juostessa kuin hiekkatekonurmella (P=0,038) ja edellisestä johtuen askelmäärä oli merkitsevästi suurempi hiekkatekonurmella kuin tartanilla (P=0,028). Askelfrekvenssissä, kontakti- ja heilandusajoissa ei alustojen välillä ollut merkitseviä eroja. Juoksuaikojen ja voimaominaisuuksien korrelaatioista vain pieni osa oli merkitseviä. Juoksunopeutta parhaiten ennusti kevennyshyppy. Myös jalkojen ojentajien konsentrinen voimantuotto absoluuttisena ja suhteellisena sekä 100-200ms aikana tuotettu voima isometrisessä jalkojen ojennuksessa ennustivat juoksunopeutta. Juoksuaikojen erotusten ja voimaominaisuuksien väliset korrelaatiot jäivät kaikki merkitsemättömiksi Tutkimuksen perusteella näyttää siltä, että askelsykli toistuu samanlaisena alustan kovuudesta riippumatta. Pehmeämmällä alustalla suurempi osa energiasta kuluu alustan muodonmuutoksiin, jolloin askelpituus lyhenee ja juoksunopeus hidastuu. fi
dc.language.iso fin
dc.subject.other juoksunopeus fi
dc.subject.other askeltiheys fi
dc.subject.other askelpituus fi
dc.subject.other alustan kovuus fi
dc.title Alustan kovuuden vaikutukset juoksun muuttujiin 30 metrillä
dc.type Book en
dc.identifier.urn URN:NBN:fi:jyu-200907303052
dc.type.dcmitype Text en
dc.type.ontasot Kandidaatintutkielma fi
dc.type.ontasot Bachelor's thesis en
dc.contributor.tiedekunta Liikuntatieteellinen tiedekunta fi
dc.contributor.laitos Liikuntabiologian laitos fi
dc.contributor.yliopisto University of Jyväskylä en
dc.contributor.yliopisto Jyväskylän yliopisto fi

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record