Naisjääkiekon lajianalyysi ja harjoittelu

DSpace/Manakin Repository

Show simple item record

dc.contributor.author Haakana, Piia
dc.date.accessioned 2009-04-14T14:53:00Z
dc.date.available 2009-04-14T14:53:00Z
dc.date.issued 2006
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/123456789/19919
dc.description.abstract Piia Haakana 2006. Naisjääkiekon lajianalyysi ja harjoittelu. Valmennusopin jatkokurssin seminaarityö, liikuntabiologian laitos, Jyväskylän yliopisto, 34s. Jääkiekon lajianalyysi perustuu pelissä tapahtuviin jatkuvasti muuttuviin tilanteisiin, kuten esimerkiksi kiekonriistoihin, laukauksiin ja kaksinkappailuihin. Lajin ominaispiirteet rakentuvat jään tarjoaman nopeuden päälle, sillä jäällä liikkuminen tekee jääkiekosta erittäin nopean pallopelin jossa tilanteisiin on reagoitava nopeasti. Pelitaktiikka perustuu roolijakoon, josta karkein malli on pelipaikkajako, hyökkääjäpuolustaja- maalivahti, kun taas tarkempi jako määritellään joukkueen pelitaktiikan myötä pelitilanteiden mukaan roolijakona kiekollinen pelaaja- kiekollista puolustava pelaaja, kiekoton pelaaja – kiekotonta puolustava pelaaja. Fyysisesti jääkiekko vaatii pelaajaltaan paljon erilaisia ominaisuuksia, pelin aikana keskimäärin energiaa tuotetaan aerobisesti, mutta aktiivisten työskentelyjaksojen aikana anaerobisesti. Teholajina jääkiekkoilijalta vaaditaan nopeutta sekä hyvää maksimi- ja nopeusvoimatasoa sekä erilaisten pelitilanteiden takia koko vartalon tasapainoista voimaharjoittelua. Liikkuvuus ja kestävyys ovat myös tärkeitä osa-alueita, paremman liikkuvuuden salliessa suuremman voimantuoton ja hyvän kestävyyden puolestaan tuodessa pelaajalle kyvyn pelata koko ottelun ajan osaamallaan taitotasolla. Joukkuelajina jääkiekko vaatii pelaajaltaa ryhmässä sosiaalisia taitoja. Psykologisen valmennuksen kannalta on huomioitava pelaajat yksilönä sekä ryhmän jäseninä, mikä asettaa haasteita psykologiselle valmennukselle. Naisten jääkiekkoa pelataan kansainvälisesti jo laajastikin useissa maissa, mutta USA:n ja Kanadan lisäksi toiminta on vielä amatöörimäistä. Suomessa naisten SM-sarjaa pelataan kuuden joukkueen voimin. Peli- ja harjoittelukaudet sijoittuvat pelien määrääminä siten että kilpailukausi kestää syyskuulta maaliskuulle, jolloin pelataan tärkeimmät eli play offs -ottelut. Harjoittelukausi jaetaan yleensä kahteen osioon ensimmäisen sijoittuessa toukokuulta juhannukseen ja toisen juhannuksesta heinäkuun lopulle. Näin ylimenokausi sijoittuu huhtikuulle ja kilpailuun valmistava kausi elokuulle. Koska kilpailut sijoittuvat usein viikonloppuina kahdelle peräkkäiselle päivälle on naisjääkiekkoilijan erityisen tärkeä huolehtia oikeanlaisesta tankkauksesta ennen molempia pelejä, niiden aikana sekä niiden jälkeen. Lihasten glykogeenivarastot on hyvä täyttää hiilihydraattipitoisella ruokavaliolla. Palautumisessa on huomioitava monia muitakin tekijöitä, riittävä uni, hieronta, sauna sekä psykologiset tekijät. Monet naisten jääkiekossa kätettävät harjoitusmedodit ja – mallit tulevat miesten jääkiekosta, sillä naisten jääkiekko muistuttaa miesten lajia huomattavasti eikä lajiin ole varsinaisesti tehty tutkimusta. Työssä on esimerkkiurheilijaksi valittu kuvitteellinen naisten SM-sarjan keskivertopelaaja, jonka pituus on sarjan keskiarvo 165cm ja paino samaten keskiarvo 63kg. Koska moni sarjassa pelaava pelaaja on kovin nuori, on esimerkkiurheilija jo kokenut 22-vuotias opiskelija. Monet pelaajista käyvät päivätyössä tai opiskelevat pelaamisen ohella sekä rahoittavat itse pelaamisensa. Esimerkkeinä on harjoittelun ja ravinnon sekä palautumisen ajoitus, viikkonäkymä sekä esimerkki kilpailu- ja harjoituskaudelta. fi
dc.format.extent 35 s. fi
dc.language.iso fin
dc.subject.other naisten jääkiekko fi
dc.subject.other fyysiset ominaisuudet fi
dc.subject.other ravinto fi
dc.subject.other psykologia fi
dc.title Naisjääkiekon lajianalyysi ja harjoittelu
dc.type Book en
dc.identifier.urn URN:NBN:fi:jyu-20094141441
dc.type.dcmitype Text en
dc.type.ontasot Seminar report en
dc.type.ontasot Seminaarityö fi
dc.contributor.yliopisto University of Jyväskylä en
dc.contributor.yliopisto Jyväskylän yliopisto fi

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record