Kehityksen ja oppimisen ongelmien varhainen tunnistaminen Lene-arvioinnin avulla : kehityksen ongelmien päällekkäisyys ja jatkuvuus 4-6-vuotiailla sekä ongelmien yhteys koulusuoriutumiseen

DSpace/Manakin Repository

Show simple item record

dc.contributor.author Valtonen, Riitta
dc.date.accessioned 2009-04-14T10:07:45Z
dc.date.available 2009-04-14T10:07:45Z
dc.date.issued 2009
dc.identifier.isbn 978-951-39-3538-2
dc.identifier.uri http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-3538-2
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/123456789/19890
dc.description.abstract Riitta Valtonen selvitti tutkimuksessaan, miten Lene-arviointimenetelmä toimii kehityksen ongelmien varhaisessa tunnistamisessa ja miten hyvin menetelmän avulla voidaan ennakoida koulun alkuvaiheessa esiin tulevia oppimisen ongelmia.Lene eli Leikki-ikäisen lapsen neurologinen arvio on Suomessa laajasti käytössä neuvolan määräaikaistarkastuksissa. Pohjois-Karjalan neuvoloissa seurattiin noin neljääsataa lasta Lene-arviota käyttäen 4-vuotiaasta 6-vuotiaaseen ja edelleen ensimmäisen luokan kevääseen, jolloin opettajat arvioivat oppilaiden koulusuoriutumista laajalla kyselylomakkeella. Ensimmäisellä luokalla seurannassa oli mukana 283 lasta.Nelivuotiaan kokonaiskehitys ennakoi ryhmätasolla erittäin merkittävästi kaikkia opettajien arvioimia suoriutumisen alueita, parhaiten akateemisia taitoja ja kielellistä kehitystä. Yksilötasollakin Lene ennusti koulusuoriutumista seulontamenetelmäksi kokonaisuutena hyvin, vaikka seuranta-aika oli pitkä. Iänmukaisissa rajoissa etenevän kehityksen ennakoiminen 4-vuotiaasta ensimmäisen luokan kevääseen oli hyvää. Lukemisen, kirjoittamisen ja matematiikan oppimisen vaikeuksia pystyttiin yksilötasolla ennustamaan kohtalaisen hyvin, tarkkaavaisuuden ongelmia sen sijaan heikosti.- Selvät kehityksen viiveet, jotka ovat jo 4-vuotiaana usein laaja-alaisia, ennakoivat ongelmien pitkäkestoisuutta. Lievien ja kapea-alaisten kehitysviiveiden jatkumisen ennakoiminen on sen sijaan vaikeampaa, Riitta Valtonen kertoo.- Aiemmin 5-vuotiaana neuvolassa tehty laaja kehitysarviointi olisi hyvä siirtää 4-vuotiaisiin, Valtonen ehdottaa tutkimuksensa perusteella.Ehdotus onkin jo huomioitu ensi kesänä voimaan tulevassa uudessa neuvola-asetuksessa. Selviin kehityksen viiveisiin on syytä puuttua viimeistään 4-vuotiaana, jotta tarvittavat tukitoimet voidaan käynnistää aiempaa varhaisemmin.- Niillä lapsilla, joilla kehitys nelivuotistarkastuksessa näyttää olevan kaikin puolin vahvasti iänmukaista, neuvolan määräaikaistarkastuksia voitaisiin keventää neljännen ikävuoden jälkeen. Resursseja saataisiin näin vapautumaan enemmän tukea tarvitseville lapsille ja perheille, Valtonen suosittaa.Lene-arvio oli aiempia neuvolan käyttämiä arviointimenetelmiä tarkempi siten, että se nosti esiin kohtalaisen suuren joukon lapsia, joilla oli lieviä tai kapea-alaisia kehityksen ongelmia. Osa lievistä kehityksen pulmista kuuluu normaalivaihtelun piiriin eikä aiheuta erityistä huolta, mutta osalla näistä lapsista on ennakoitavissa vaikeuksia kouluiässä.Lievien ja kapea-alaisten ongelmien merkityksen arviointi on vaikeaa, joten on tärkeää hahmottaa laajasti kehitykseen vaikuttavia riskitekijöitä ja toisaalta lapsen lähiympäristössä saamaansa tukea. Lievien pulmien varhainen havaitseminen neuvola-arvioinnissa antaa mahdollisuuksia ennaltaehkäisevään työhön, mikä asettaa haasteita näiden lasten yksilöllisyyden huomioimiselle sekä päivähoidossa että koulussa. fi
dc.description.abstract The main theme of the thesis was to explore the ability of a brief developmental assessment (the Lene) routinely used at child health care centers to predict teacher-rated learning and behaviour in the first grade. The main questions were: (1) the co-occurrence of developmental problems at age 4, (2) continuity of development between ages 4 and 6, and (3) the possibility to predict children`s performance and behaviour in the first grade at group and individual levels on the basis of a developmental screening assessment at ages 4 and 6.The sample of 434 children was drawn from an age cohort at age 4 using a random sampling procedure. The children were administered the Lene-assessment at the age of 4 and again at the age of 6 (n=394). In the first grade, teachers completed a detailed questionnaire on the children`s performance and behaviour. The results suggest that co-occurrence of attention-behavioural, motor-perceptual and language delays corresponding to those of school -aged children can be detected already at the age of 4 years. Isolated delays were usually mild, but co-occurring difficulties were mostly moderate-severe. Co-occurring problems were both more severe and more frequent among boys than among girls. Significant continuity was found in development from age 4 to age 6. Normal development was likely to continue along a pre-determined developmental path.The co-occurrence and severity of problems increased the probability of problems persisting between ages 4 and 6. The results of the third study showed that a comprehensive developmental assessment at age 4 significantly predicted skills in the first grade on the group level. On the individual level the assessment reached acceptable levels of sensitivity and specificity for academic skills both at age 4 and age 6 years. In conclusion, the results suggest that a developmental assessment is a useful tool for detecting learning problems already at age 4. In order to improve the predictability of school-related problems, early assessments should not be used in isolation, but rather within the context of active surveillance. en
dc.language.iso fin
dc.publisher Jyväskylän yliopisto
dc.relation.ispartofseries Jyväskylä studies in education, psychology and social research;357.
dc.relation.isversionof ISBN 978-951-39-3503-0
dc.title Kehityksen ja oppimisen ongelmien varhainen tunnistaminen Lene-arvioinnin avulla : kehityksen ongelmien päällekkäisyys ja jatkuvuus 4-6-vuotiailla sekä ongelmien yhteys koulusuoriutumiseen
dc.type Diss. fi
dc.identifier.urn URN:ISBN:978-951-39-3538-2
dc.subject.ysa Lene
dc.subject.ysa lapset
dc.subject.ysa leikki-ikäiset
dc.subject.ysa esikouluikäiset
dc.subject.ysa kouluikäiset
dc.subject.ysa oppiminen
dc.subject.ysa lasten kehitys
dc.subject.ysa koulukypsyys
dc.subject.ysa ongelmat
dc.subject.ysa oppimisvaikeudet
dc.subject.kota 515
dc.type.dcmitype Text en
dc.type.ontasot Väitöskirja fi
dc.type.ontasot Doctoral dissertation en
dc.contributor.tiedekunta Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta fi
dc.contributor.tiedekunta Faculty of Social Sciences en
dc.contributor.yliopisto University of Jyväskylä en
dc.contributor.yliopisto Jyväskylän yliopisto fi

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record