Ikääntyvä johtaja tienhaarassa : ikääntyvien johtajien kertomukset johtajuuden ja identiteetin rakentajana

Abstract

Ageing and leadership has been widely discussed from the point of view of normative management research. This study addresses a subjective and retrospective view of ageing and leadership. It identifies how senior managers make sense of their career choices, critical incidents and the ageing process. The research will further develop the theme and discuss the biographies, latter career experiences and the future aims of ageing leaders using a critical qualitative and narrative approach.The study follows eight managers in diverse organisational contexts, all of whom have reached the age of fifty-five or over. The tellers justify their late career phases and choices between work life trajectories and other life paths.Based on critical management research and the position of radical individual paradigm, ontology and epistemology of career research have been problematized. Instead of trying to find motives and reasons for managers’ work-life decision, the focus of interest resides on the individual construction of self. However biographies and reflection of life choices could manifest and support emancipatory ambitions of ageing managers.The research covers two narrative interviews and visualisation of their predicted future life. The narrative analysis was conducted by structural, thematic and visual analyses. Identity theory is based on a post-modern view of cultural and interpretive identification process. The struggle of working life and other life trajectories are analysed based on social learning theory and self-efficacy.The themes of narratives are ageing, work alternatives, successor planning, retirement and existential questions in late life. Both life stories and future scenarios illustrate the lingual struggle of contradictory selves and identity transition in different time positions. The tellers’ subject varies according to time and expresses variation of self-efficacy positions towards different representation of self. This study suggests, that qualitative research and a narrative approach gives a wider understanding and perspective of the term career and time. It also broadens the understanding of age-management.

Yhtä lailla kuin työntekijät, ikääntyvä johto kamppailee jatkamisodotusten ja luopumisen ristipaineissa. Eläköitymiskeskustelu vaatii esimerkillistä työn jatkamista samalla kun organisaatiojärjestelyissä johtamisvaatimukset kasvavat. Johdon kokemukset kertovat kultaisten kädenpuristusten sijaan korostuneesta vastuullisuudesta ja sitoutumisesta. Johtotehtävästä ei ole helppo lähteä.Ikääntyvän johdon kertomuksia ja uravalintoja väitöstyössään tutkinut Tapani Frantsi havaitsi yli 55-vuotiaiden johtajien valinnoissa johtajuusidentiteetin ja työelämän ulkopuolisten pyrkimysten välistä kamppailua. Eläkeikää lähestyvät johtajat kokevat työelämän rytmin haastavana ja hakevat vaihtoehtoisia rooleja viimeisinä vuosinaan.Julkishallinnon johtoa lukuun ottamatta johtajien kertomuksissa korostuu tien tasoittaminen seuraajalle. Siirtymisreitteinä myöhäisessä uravaiheessa tuli esiin johtamistehtävää kapeammat erikoisosaamista vaativat roolit ja projektitehtävät. Julkishallinnon johtajien kertomuksissa valintavaihtoehdot osoittautuivat tarinoissa yrittäjiä ja järjestöjohtajia kapeammiksi. Yrittäjät jatkavat yritystoimintaa rajatummassa roolissa.Ikääntyvä johto on tietoinen omista rajoitteistaan eikä halua jäädä jarruttamaan kehitystä. ”Mä en missään nimessä kuvittele, että mä pyörisin täällä semmosena vanhana, puolikuurona ja -sokeena ukonkäppänänä.” Omistajayrittäjänä toimineen johtajan kommentti kuvastaa ikääntyvän johdon ymmärrystä ja pyrkimystä luopua ajoissa.Ikääntymisen myötä johto lähestyy henkilöstöä ja kantaa vastuuta paitsi yrityksestään myös henkilöstön selviytymisestä. Kapeat saavuttamiseen pohjautuvat merkitykset korvautuvat myöhäisen uran vaiheessa elämän laveammilla ulottuvuuksilla. Johtajien tulevaisuuskuvissa nousevat esiin työelämän sivuun työntämät harrastukset, taipumukset ja identiteetit. Terveys, pelko sen menettämisestä ja puoliso korostuvat valintojen perustana. Myös kuolema on johtajien puheessa läsnä. Työ jatkuu, mutta aiempaa rajatummassa merkityksessä.Ikääntymiskeskustelussa johdolle ladataan korkeita odotuksia edistää ikääntyvien työntekijöiden työssä jaksamista. Hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen kompromissin seurauksena on odotettavissa työelämän laatua edistäviä ohjelmia, joissa johtoa aletaan yhä voimallisemmin valistaa työelämän rakentamisesta.- Ikääntyville johtajille ei tutkimuksen perusteella tarvitse järjestää ikäjohtamisen koulutusta. Ymmärrys on ikääntyvillä johtajilla kohdallaan. Ohjaukselliset toimenpiteet sen sijaan ovat paikallaan, Frantsi huomauttaa.Tutkimuksen osallistui kahdeksan yli 55-vuotiasta johtajaa, joista kolme naista ja viisi miestä. Johtajista kolme on yrittäjiä, yksi teknologiateollisuuden johtaja, kaksi järjestöjohtajaa ja kaksi valtionhallinnossa työskentelevää johtajaa. Tutkimushaastattelut toteutettiin vuosina 2005 ja 2007.