Nimeäminen ja lukemisvaikeus : kehityksen ja kuntoutuksen näkökulma

DSpace/Manakin Repository

Show simple item record

dc.contributor.author Salmi, Paula
dc.date.accessioned 2009-01-16T08:28:10Z
dc.date.available 2009-01-16T08:28:10Z
dc.date.issued 2008
dc.identifier.isbn 978-951-39-3458-3
dc.identifier.uri http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-3458-3
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/123456789/19406
dc.description.abstract Paula Salmi selvitti väitöstutkimuksessaan, miten lasten nimeämistaidot kehittyvät 3,5 vuoden iästä toisen luokan loppuun asti. Hän arvioi nimeämistaitoa nopean sarjallisen nimeämisen testillä, jossa esitetään toistuvia tuttuja ärsykkeitä, kuten esineiden kuvia ja mitataan tehtävään kulunutta kokonaisaikaa ja virheiden määrää.Nimeämisvaikeus tarkoittaa vaikeutta palauttaa mieleen kielellisiä nimikkeitä nopeasti ja tarkasti. Kyseessä ei ole sanavaraston ongelma. Kun lapsi ei löydä haluamaansa sanaa, hän saattaa käyttää merkitykseltään (”kampa” po. harja) tai äänneasultaan (”agodiili” po. krokotiili) kohdesanaa muistuttavia sanoja. Lapsilla voi myös esiintyä kertovan puheen ongelmia.Salmi tutki myös, mitkä kognitiiviset ja motoriset taidot olivat yhteydessä nimeämistaitoihin sekä mitkä taidoista ennustivat toisen luokan lukutaitoa. Salmi tarkasteli myös harjoituksen vaikutusta nimeämistaitoihin ja puheen tuottoon esikouluikäisillä lapsilla, joilla on nimeämisvaikeutta.Heikot lukijat nimesivät normaalilukijoita hitaammin esineitä. Nimeämishitaus osoittautui sitkeäksi ongelmaksi heikoilla lukijoilla sekä erittäin hitailla nimeäjillä. Heikot lukijat säilyivät normaalilukijoita hitaampina ja erittäin hitaat nimeäjät normaalinimeäjiä hitaampina esineiden nimeäjinä aina toisen luokan loppuun asti.- Erityisesti ennen kouluikää mitattu nimeämisnopeus, mutta myös fonologiset taidot ennustavat lukemisen nopeutta toisella luokalla, Salmi kertoo.- Nimeämisongelmat voivat esiintyä yksittäisenä ongelmana tai liittyä muihin kielellisiin tai kognitiivisiin ongelmiin. Mitä useammassa kognitiivisessa tai motorisessa taidoissa lapsella oli puutteita, sitä hitaampaa lapsen nimeäminen todennäköisesti oli, Salmi sanoo.Nimeämisharjoitusta saaneet lapset edistyivät ikätovereitaan paremmin yksittäisten kuvien nimeämisen tarkkuudessa ja kertovan puheen sanamäärässä tutkimusjakson aikana. Nimeämisnopeus osoittautui vaikeammin harjoitettavaksi kuin nimeämistarkkuus. Ryhmäkokojen pienuuden vuoksi ryhmätason tuloksiin tulee kuitenkin suhtautua varauksella. Taidoissa edistyminen oli myös kovin yksilöllistä.Salmen mukaan nimeämisongelmasta on vasta vähän tutkittua tietoa. Sanastoharjoitukset sekä erilaiset pelit ja leikit kuten sanankeksimisleikit tai sanaselityspelit voivat kehittää lapsen sanavarastoa ja saattavat myös helpottaa nimeämisongelmaa.Tutkimus perustuu lähes 200 lapsen taitojen seurantaan Jyväskylän yliopistossa toteutetussa Lapsen kielen kehitys ja suvuittain esiintyvä lukivaikeuksien riski -tutkimushankkeessa. Kymmenen vuotta kestäneeseen seurantaan osallistuneista lapsista puolella esiintyi lähisuvussa lukemisen ja kirjoittamisen vaikeuksia. fi
dc.description.abstract In this thesis the development, background factors and training of rapid naming are examined using three studies. The first study examines the development of serial naming from the age of 3.5 years until the end of second grade. The second study examines how cognitive skills and motoric speed are connected to naming skills and how all these are connected to reading skills in second grade. The third study examines the effects of intervention to naming skills, word fluency and narrative speech in pre-school children with naming difficulties. In addition the reading skills of the intervention children at the end of second grade are examined.These studies are part of Jyväskylä Longitudinal Study of Dyslexia, where half of the children have incidents of dyslexia in their immediate family (n=106) and half do not (n=92). The results show that the naming skills are more alike in children with similar reading skills than in children with similar familial risk (either having the risk or not). Poor readers and children with very slow naming remain slower in picture naming compared to peers until the end of second grade. Difficulties in naming accuracy did not seem to be as persistent and did not differentiate poor readers from normal readers as clearly as naming speed. The results of structural equation model show that several cognitive skills were connected to naming skills.In addition oral motor skills were separately connected to the accuracy of serial naming. In the individual level the connection showed that the larger the number of cognitive or motoric skills with difficulties, the slower the naming speed was. The results indicate that naming skills and phonological skills predicted later reading skills. There was an interesting connection when examined the relations of naming speed and accuracy to reading speed and accuracy. It appeared that serial naming speed predicted reading speed and serial naming accuracy predicted reading accuracy. On a group level it appears that at least three slow or one very slow naming occasion before school age predicts slower reading in school age. Also at least three inaccurate naming occasions predicted less accurate reading than usual. The results indicated that the intervention group made better progress than the age peers in single picture naming accuracy and the word count of narrative speech during the study period.Instead naming speed proved to be more difficult to train. Due to the small group sizes the results were suggestive. The progress, stability and generalizing of the trained skills was individual. The subject receiving intensive intervention benefited the most from the intervention, and the subject with the most profound naming, language and attention difficulties benefited the least. en
dc.language.iso fin
dc.publisher Jyväskylän yliopisto
dc.relation.ispartofseries Jyväskylä studies in education, psychology and social research;345
dc.relation.isversionof ISBN 978-951-39-3393-7
dc.title Nimeäminen ja lukemisvaikeus : kehityksen ja kuntoutuksen näkökulma
dc.type Diss. fi
dc.identifier.urn URN:ISBN:978-951-39-3458-3
dc.subject.ysa dysleksia
dc.subject.ysa kielelliset häiriöt
dc.subject.ysa lukihäiriöt
dc.subject.ysa kielellinen kehitys
dc.subject.ysa kognitio
dc.subject.ysa kuntoutus
dc.subject.ysa puhetaito
dc.subject.ysa lapset
dc.subject.ysa psykolingvistiikka
dc.subject.kota 515
dc.type.dcmitype Text en
dc.type.ontasot Väitöskirja fi
dc.type.ontasot Doctoral dissertation en
dc.contributor.tiedekunta Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta fi
dc.contributor.tiedekunta Faculty of Social Sciences en
dc.contributor.yliopisto University of Jyväskylä en
dc.contributor.yliopisto Jyväskylän yliopisto fi

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record