Kirjoitus, juttu, tekstielementti : suomalainen sanomalehtijournalismi juttutyyppien kehityksen valossa printtimedian vuosina 1771-2000

DSpace/Manakin Repository

Show simple item record

dc.contributor.author Pietilä, Jyrki
dc.date.accessioned 2009-01-16T08:22:37Z
dc.date.available 2009-01-16T08:22:37Z
dc.date.issued 2008
dc.identifier.isbn 978-951-39-3454-5
dc.identifier.uri http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-3454-5 en
dc.identifier.uri http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-3454-5
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/123456789/19405
dc.description.abstract Jyrki Pietilä tutki väitöskirjassaan suomalaisen sanomalehtijournalismin pitkiä kehityslinjoja lähemmäs neljännesvuosituhannen ajalta. Hän tarkasteli juttutyyppien eli journalististen genrejen kehitystä.Sanomalehdistömme ensimmäiset runsaat 200 vuotta olivat kirjoitetun sanan aikaa. Ensin oli harrastelijatoimittajan rustaama kirjoitus, sitten tuli professionaali juttu.Seitsemän perusjuttutyypin – uutisen, taustajutun, selostuksen, reportaasin, haastattelun, pääkirjoituksen ja pakinan – kehityksen valossa moderni journalismi alkoi kasvaa kelpo oraalle jo 1890-luvun mittaan. Maailmansodat lisäsivät ihmisten kiinnostusta uutisiin ja nostivat monien lehtien levikkejä. Journalistisen ilmaisun kehityksen kannalta etenkin toinen maailmansota jälkiseuraamuksineen langetti lehtimaailmaan pitkän varjon.Vasta 1960-luvulla päästiin toden teolla uuteen vauhtiin, ja maamme sanomalehtijournalismi koki vaiheen, jota voi kutsua kypsän jutun ja täyteläisen journalismin ajaksi. Täyteläisyys näkyi muun muassa yhä perusteellisemmin taustoitettuina juttuina.Tuorein kehitysvaihe, jolloin juttu, kuva ja taitto kohtaavat aivan uudella tapaa, näyttää alkaneen 1990-luvun laman koitettua. Ja ehkä ainakin Suomessa osin laman seuraamuksenakin.- Ovatko kuva ja ulkoasu alkaneet ottaa sanomalehdessä jo herran aseman, Pietilä kysyy.Sanomalehtijournalismi on kollektiivisen, konservatiivisen ja kansainvälisen taidetta.Suomalainen sanomalehtijournalismi tuntee suuria nimiä. Journalistisen ilmaisun kannalta ensimmäiset suuret kokopäiväjournalistimme 1800-luvulla olivat Zacharias Topelius ja Juhani Aho.Sanomalehtijournalismi on kuitenkin kollektiivista joukkuepeliä. Lehtemme ovat pikemmin kehittyneet kuin että niitä olisi kehitetty harkittujen lehtikonseptien pohjalta. 1900-luvun lopun näyttävät ulkoasu-uudistukset voivatkin viedä tulkitsijaa asiassa harhaan.Myös sanomalehtijournalismi on konservatiivista. Lehdet eivät juuri tee radikaaleja irtiottoja. Kun esimerkiksi pääkirjoitus asettui ensi kertaa vuonna 1855 Wiborg-lehden palstoille, on se sittemmin ollut uskollisesti sanomalehtien vakioaineistoa.Pääkirjoitus, kuten kaikki muutkin olennaiset juttutyypit, ovat Suomen sanomalehdissä ulkomaanlainaa. Jopa pakina, vaikka sen suoltajina esiintyi taannoisina vuosikymmeninä supisuomalaisilta kuulostavia nimimerkkejä, on kulkeutunut maahamme Keski-Euroopan suurista sanomalehtimaista.Jo ensimmäisessä, vuonna 1771 ilmestymisensä aloittaneessa Aurora-seuran lehdessä voidaan tunnistaa aina Britanniasta asti omaksuttuja vaikutteita, matkintaakin. Sävel on vuosikymmenet ja -sadat ollut sama: journalismi lainaa alinomaa, tosin usein itsekään lainaamista tiedostamatta.- Suomalainen tähänastinen lehdistöhistoria onkin antanut hieman vinon kuvan sikäli, ettei se ole noteerannut ulkomaisten vaikutteiden omaksuntaa ja merkitystä riittävästi, Pietilä huomauttaa. fi
dc.description.abstract The key concept of this dissertation is the journalistic genre. The concept of genre has previously been used in other areas of research such as literature studies.Based on previous analyses and professional journalistic practice, this study first distinguishes seven basic genres of print journalism: news story, background article, report, reportage, interview, editorial and column. The empirical analysis follows the development of these genres, in some cases over a couple of centuries as some of them, at least in an em-bryonic form, can be considered to have come into being along with the infancy of journalism in Finland in the 1770s. The last of the basic genres to have taken root here is the background article, which did not finally appear until the turn of the 1960s and 1970s.This dissertation is an historical study which seeks to outline the main lines of development of the verbal idiom of Finnish print journalism according to genre. It then proceeds to a periodisation covering a long time span (1771-2000), which constitutes the main result. On the basis of the material, comprising altogether 52 newspapers, the development of Finnish print journalism can be divided into six periods, the last of which is entitled ”The Age when Story, Picture and Layout Met: from the depression of the early 1990s to the 21st century”. As this title shows, this study also addresses the question of the recent further in-crease in the visual component of print journalism.Over the course of time, journalism also appears to have been influenced by many different factors: for example, the general development of society, the increased speed of travel and data communications, the competitive challenge of rival newspapers and other media, the rapid advances in newspaper production technology and the increased professionalism of journalists. The impact of these factors has varied according to the time and the genre concerned.The significance of foreign influences on Finnish print journalism seems to have been much greater than might be deduced from previous research. From the time when the first newspaper was published here, this small and largely peripheral country has drawn inspiration from the models of pioneering countries in journalism like Britain, France, Germany, and since the end of the 19th century to an ever-increasing extent the USA. en
dc.format.extent 779 s.
dc.language.iso fin
dc.publisher Jyväskylän yliopisto
dc.relation.ispartofseries Jyväskylä studies in humanities;1459-4331;111
dc.relation.isversionof ISBN 978-951-39-3401-9
dc.title Kirjoitus, juttu, tekstielementti : suomalainen sanomalehtijournalismi juttutyyppien kehityksen valossa printtimedian vuosina 1771-2000
dc.type Diss. fi
dc.identifier.urn URN:ISBN:978-951-39-3454-5
dc.subject.ysa journalismi
dc.subject.ysa sanomalehdet
dc.subject.ysa artikkelit
dc.subject.ysa uutisointi
dc.subject.ysa uutiset
dc.subject.ysa reportaasit
dc.subject.ysa pakinat
dc.subject.ysa haastattelut
dc.subject.ysa pääkirjoitukset
dc.subject.ysa graafinen viestintä
dc.subject.ysa genret
dc.subject.ysa historia
dc.subject.kota 518
dc.type.dcmitype Text en
dc.type.ontasot Väitöskirja fi
dc.type.ontasot Doctoral dissertation en
dc.contributor.tiedekunta Humanistinen tiedekunta fi
dc.contributor.tiedekunta Faculty of Humanities en
dc.contributor.yliopisto University of Jyväskylä en
dc.contributor.yliopisto Jyväskylän yliopisto fi

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record