Yksinäisyyden kokemisen avainkomponentit Yleisradion tekstitelevision Nuorten palstan kirjoituksissa

DSpace/Manakin Repository

Show simple item record

dc.contributor.author Kangasniemi, Jukka
dc.date.accessioned 2008-11-17T08:53:20Z
dc.date.available 2008-11-17T08:53:20Z
dc.date.issued 2008
dc.identifier.isbn 978-951-39-3408-8
dc.identifier.uri http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-3408-8
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/123456789/19195
dc.description.abstract Yksinäisyyden kokeminen voi olla myönteistä tai kielteistä. Siitä huolimatta vain kuusi prosenttia tutkituista nuorista koki yksinäisyytensä myönteisenä tai pääosin myönteisenä. Myönteiseksi koettu yksinäisyys liittyy vapaaehtoiseen, haettuun yksinoloon jolla haetaan omaa aikaa rauhaa ja yksityisyyttä vaativien tehtävien hoitoon, Jukka Kangasniemi kertoo.Kangasniemen tutkimuksen aineistona olivat Yleisradion tekstitelevision Nuorten palstan yksinäisyyttä käsittelevät kirjoitukset vuosina 1994–2004, yhteensä 716 kappaletta.- Nuoruus on elämänvaiheena mielenkiintoinen yksinäisyyden tutkimisen kannalta. Nuoruusajan kehityksen aiheuttamat fyysiset muutokset sekä lisääntyneet emotionaaliset, älylliset ja moraaliset kyvyt, synnyttävät myös yksinäisyyden tunnetta. Nuoret ovat kaikista ikäryhmistä yksinäisimpiä, Kangasniemi huomauttaa.Yksinäisyys voi olla lyhytaikaista tai pidempään kestävää: tilapäistä, tilanteista tai kroonista. Se voi olla myös toistuvaa eli syklistä tai potentiaalista. Krooninen ja tilanteinen yksinäisyys on yleisintä.Yksinäisyyden kokeminen liitetään siihen läheisesti liittyviin tunteisiin. Tutkimusaineistossa esiintyy noin seitsemänkymmentä erilaista tunneilmaisua. Ahdistuneisuuden tunne liittyy ennen kaikkea sosiaaliseen yksinäisyyteen ja kaipauksen tunne emotionaaliseen yksinäisyyteen.Yksinäisyyteen liittyy useita tilanne- ja ympäristötekijöitä että persoonatekijöitä. Aineistossa näiden osuudet jakautuvat melko tasan. Ulkoisista syistä yleisimmät ovat parisuhteen katkeaminen ja koulukiusaamisen kohteeksi joutuminen. Yksinäisyyteen liittyvät persoonatekijät jaetaan tutkimuksessa persoonapiirteisiin, asenne- ja motiivitekijöihin sekä käyttäytymiseen. Masentuneisuus on yleisin persoonapiirre, yleisiä ovat huono itsetunto ja ujous. Asenne- ja motivaatiotekijöistä erottuu selkeästi halu löytää kumppani. Käyttäytymispiirteet jakautuvat tasaisesti, mutta lähes kaikki ovat vetäytyvään tai passiiviseen käyttäytymiseen liittyviä.Yksinäisyyden jatkuminen voi johtaa vakaviin seurauksiin, kuten itsemurhayrityksiin ja syömishäiriöihin. Koulukiusaaminen liittyy usein kroonisen yksinäisyyden kokemiseen ja vaikuttaa koko myöhempään elämään. Koulukiusaamisesta johtuva luottamuksen puute vaikeuttaa kestävien ihmissuhteiden luomista ja ylläpitoa ja ylläpitää yksinäisyyttä.Omasta yksinäisyydestä kirjoittaminen helpottaa yksinäisyyden kanssa elämistä. Yksinäisyydestä selviämisessä vertaisten tuki on tärkeää. Uskoutuminen ja ajan vietto ystävien kanssa, jos niitä on, lieventää yksinäisyyttä. Lisäksi harrastukset, kuten liikunta, musiikin kuuntelu ja vahvuuden etsiminen itsestä auttavat sietämään yksinäisyyttä. Kangasniemi esittää aiemmassa tutkimuksessa esiin tulleita yksinäisyyden kokemisen osatekijöitä ja kokoaa tulokset laatimaansa ns. yksinäisyyden ymmärtämisen kehikkoon.Kangasniemi jakaa yksinäisyystyypit kolmeksi osajoukoksi. Ne ovat välittömästi ihmissuhteisiin liittyvät (emotionaalinen, sosiaalinen ja fyysinen yksinäisyys), minuuteen (eksistentiaalinen, fenomenologinen ja kosminen yksinäisyys) sekä rakenteisiin liittyvä (kulttuurinen, normatiivinen ja kollektiivinen yksinäisyys).Emotionaalisesti yksinäisiä on eniten eli noin neljäkymmentä prosenttia. Seuraavaksi eniten on sosiaalisesti yksinäisiä, vajaa kolmekymmentä prosenttia. Eksistentiaalisesti yksinäisiä on noin kymmenen prosenttia ja lähes yhtä paljon normatiivisesti yksinäisiä. Viisi prosenttia on fyysisesti yksinäisiä. Kosmisesti ja fenomenologisesti yksinäisiä on yhtä paljon, runsas kaksi prosenttia. Vähiten on kulttuurisesti yksinäisiä.Normatiivinen, potentiaalinen, syklinen ja kollektiivinen yksinäisyys ovat tässä tutkimuksessa aineiston pohjalta löydettyjä ja konstruoituja yksinäisyyden tyyppejä. fi
dc.description.abstract Loneliness seems to be an important part of human life in the post modern society. This is the main reason why I got interested in loneliness research nearly twenty years ago. I graduated from the Department of Sociology at the University of Turku in 1994, and wrote my master’s thesis on loneliness in adolescence. In order to avoid the bias effect of the method, instead of using a questionnaire as in earlier studies (e.g. UCLA-Loneliness-Scale), I constructed a framework for experiencing loneliness. The present thesis is based partly on the same theoretical and methodological framework. It enables the researcher to study closer and at a more personal level people experiencing loneliness, because it allows a more open approach to the self-disclosure of loneliness.The loneliness of adolescents is in many ways an interesting and important subject to study. Adolescence is a transition period in life. In adolescence one has to make many important choices that affect ones future. One has to grow up and learn to be independent. Emotions may come overwhelming. The relationship with parents can be stormy. At the same time one has to make new friends, and to consider the possibilities and ways of establishing intimate relationships. It is an important period of creating one’s identity.The corpus of this thesis was collected between 1994 and 2004, and consists of 716 writings on a teletext forum for adolescents provided by the Finnish Broadcasting Company (YLE). The analysis of the narrative writings was conducted on the basis of the “framework for the experience of loneliness”, which I designed for the purpose of this study. Theoretical and empirical research follow a triangulative method consisting of both qualitative and quantitative analysis.The results indicate that the experience of loneliness is a subjective phenomenon consisting of a wide array of dimensions. In this study the types of loneliness are constructed in three main categories: loneliness in human relationships (emotional, social and physical loneliness), loneliness of the self (existential, phenomenological, cosmic loneliness) and loneliness with regard to structures (cultural, normative and collective loneliness). The analysis of the texts also led to the identification of four new types of loneliness: normative, collective, potential and cyclical loneliness.The results furthermore indicate that there are, in addition to negative and positive experiences of loneliness, both one-dimensional and multidimensional types of experiencing loneliness which both have their own kind of concomitants. Moreover, distinctions are made between loneliness and other emotions, processes of loneliness, personal, situational and contextual dimensions and coping strategies.Loneliness can lead to severe consequences such as suicide attempts and eating disorders. School bullying causes chronic loneliness that affects the whole life. Self-confidence is often low and it is hard ever to trust anyone and to enter into enduring relationships. It seems that writing about one’s experiences can diminish the pain of loneliness. Also spending time with friends, if you have any, self-disclosing to someone, exercising, music listening and searching inner strength helps. en
dc.language.iso fin
dc.publisher Jyväskylän yliopisto
dc.relation.ispartofseries Jyväskylä studies in humanities;107
dc.relation.isversionof ISBN 978-951-39-3350-0
dc.subject.other Yleisradio.
dc.subject.other Nuorten palsta (keskustelupalstat)
dc.title Yksinäisyyden kokemisen avainkomponentit Yleisradion tekstitelevision Nuorten palstan kirjoituksissa
dc.type Diss. fi
dc.identifier.urn URN:ISBN:978-951-39-3408-8
dc.subject.ysa yksinäisyys
dc.subject.ysa nuoret
dc.subject.ysa tekstitelevisio
dc.subject.ysa keskustelupalstat
dc.subject.ysa kirjoittaminen
dc.subject.ysa tunteet
dc.subject.ysa tutkimus
dc.subject.ysa tekstintutkimus
dc.subject.ysa sosiaalinen media
dc.subject.kota 616
dc.type.dcmitype Text en
dc.type.ontasot Väitöskirja fi
dc.type.ontasot Doctoral dissertation en
dc.contributor.tiedekunta Humanistinen tiedekunta fi
dc.contributor.tiedekunta Faculty of Humanities en
dc.contributor.yliopisto University of Jyväskylä en
dc.contributor.yliopisto Jyväskylän yliopisto fi

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record