Talonpoikaisuus, säädyllisyys ja suomalaisuus 1800- ja 1900-lukujen vaihteen suomenkielisen proosan kertomana

DSpace/Manakin Repository

Show simple item record

dc.contributor.author Moilanen, Laura-Kristiina
dc.date.accessioned 2008-11-07T10:27:13Z
dc.date.available 2008-11-07T10:27:13Z
dc.date.issued 2008
dc.identifier.isbn 978-951-39-3399-9
dc.identifier.uri http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-3399-9
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/123456789/19135
dc.description.abstract Laura-Kristiina Moilanen tarkasteli väitöskirjassaan talonpoikaisia elämänmalleja ja arvomaailmaa. Tutkimuksessa hahmottui käsitys talonpoikaisesta identiteetistä, jolle suomalaisuus nykyäänkin rakentuu.- Suomalaisiksi mainitut erityispiirteet ovat johdettavissa talonpoikaisissa kyläyhteisöissä vallinneisiin yleisiin arvostuksiin, Moilanen toteaa.Talonpoikaisista arvoista merkittävin oli työ. Se toistui kertomuksesta toiseen: ihanteellinen suomalainen saavutti elämässä tärkeät asiat omalla työllään. Toistuva kertomusrakenne oli köyhän ja ahkeran työntekijän matka vauraaksi ja kaikkien kunnioittamaksi isännäksi. Edelleenkin suomalaisessa yhteiskunnassa vallitseva työn arvostus pohjautuu vahvasti aiempien vuosisatojen yhteiskuntajärjestelmään, jossa talonpoikaissäädyn osa oli työnteko. Kertomukset välittivät säädyllisen elämän ihanteita eli kertoivat niistä tavoista, joilla kyläyhteisöjen arvostusten mukaan oli kunniallista elää. Kunniallisuutta oli säädynmukaisen elämän eläminen siten kuin ennenkin oli eletty. - Kertomusten talonpoikaisuus rakentui vahvasti suhteessa sääty-yhteiskunnan ylempiin kerroksiin: virkamiehiin ja pappeihin eli herroihin. Herrat olivat kaikkea sitä mitä talonpoikaiset ihmiset eivät olleet, eli kansan pahin vastustaja, Moilanen tulkitsee.Talonpoikaissäädyn positiivinen omakuva rakentui kyvystä selvitä lähes missä tahansa olosuhteissa. Talonpoikainen suomalainen oli itsestään ja omista ominaisuuksistaan positiivisella tavalla ylpeä.Suomalaiseen elämänmalliin kuului itsestään selvänä avioituminen. Talonpoikaisen avioliiton solmimisessa oli merkityksellistä kyläyhteisön hyväksyntä. Avioliiton solmiminen oli yhteisön edellyttämä elämänvaihe. Kertomuksissa korostui koko ajan enemmän rakkaus avioliiton solmimisperusteena pitkään hallinneiden taloudellisten näkökohtien sijaan. Ihanteellisten puolisoiden hyviksi ominaisuuksiksi hahmottuivat työkyky ja ahkeruus. Käsityksiin avioliiton työnjaosta vaikuttivat vahvasti katekismuksessa esitetyt vanhan kristillisen arvomaailman mukaiset miehen ja naisen roolit.Kirjallisuudella oli varsinkin 1800-luvun lopulla suuri merkitys kulttuurielämässä. Kyse oli tietoisesta suomalaisen identiteetin rakentamisesta, jossa kirjallisuuden luomilla käsityksillä oli merkittävä sija. Kirjallisuuden tuli kertoa suomalaisten ominaisuuksista ja hahmottaa nousevan kansakunnan kunniakasta talonpoikaista menneisyyttä. Suomalaisuuden rakentamisessa oli vahva menneisyyden ulottuvuus. Vaikka kirjallisuudella julkisuudessa oli kansallinen leima, kertoi se samalla myös suomalaisesta elämänmuodosta talonpoikaisyhteisöissä. - Kirjoina julkaistut kertomukset ovat kuin osa talonpoikaista kertomaperinnettä ja heijastavat aikansa ihmisten käsityksiä ja ajattelutapoja, Moilanen tiivistää.Väitöskirjassa tutkituista kirjoittajista osa on nykyään tunnustettuja kirjailijoita kuten Aleksis Kivi, Ilmari Kianto ja Maila Talvio. Lisäksi mukana on lukuisia kertomuksia nykyään vähemmän tunnetuilta kirjoittajilta. Molempien säätyryhmien kirjoittajat jakoivat yhteisen sääty-yhteiskunnan rakenteisiin kiinnittyneen ajattelutavan, jossa keskeistä oli ajatus kunkin säädyn omista tehtävistä. Käsitys piti yhteiskuntaa staattisuuden tilassa. fi
dc.description.abstract This thesis deals with the peasant and Finnish identity constructed through the Finnish prose of writers who had experienced life in local communities. The study puts forward a method of using literature as source material by taking advantage of the ideas of narrativity and narration. The fictional stories consulted in this study provide rich material through which conceptions, values and ways of thinking can be studied and the social reality of local communities (particularly those of the late nineteenth century) can be reconstructed. The concepts of nation and the people were important in the formation of the Finnish nation and influential in Finnish politics. Literature had an important role in the construction of what it meant to be a Finn and the values which could be described as particularly Finnish.These values had their roots firmly planted in the peasant worldview and values. Fictional stories emphasised conceptions of the morally acceptable way of living in the eyes of both the local community and the estate society, at the same time as they constructed the ideal characteristics of Finns. Capacity to work was of paramount importance and everything had to be earned through hard work. The stories also constructed the peasant identity through their description of the other, namely the gentlefolk (herrat). Notably, within the texts members of the nascent middle class were assigned less than flattering characteristics. The stories also portrayed the ideal marriage, husband, wife and emotions. A good marriage could not be a misalliance. Love was increasingly seen as the most important factor when undertaking marriage in a peasant community. en
dc.language.iso fin
dc.publisher Jyväskylän yliopisto
dc.relation.ispartofseries Jyväskylä studies in humanities;105
dc.relation.isversionof ISBN 978-951-39-3329-6
dc.title Talonpoikaisuus, säädyllisyys ja suomalaisuus 1800- ja 1900-lukujen vaihteen suomenkielisen proosan kertomana
dc.type Diss. fi
dc.identifier.urn URN:ISBN:978-951-39-3399-9
dc.subject.ysa 1800-luku
dc.subject.ysa 1900-luku
dc.subject.ysa kirjallisuudentutkimus
dc.subject.ysa kertomakirjallisuus
dc.subject.ysa kaunokirjallisuus
dc.subject.ysa suomalaisuus
dc.subject.ysa kansallinen identiteetti
dc.subject.ysa talonpoikaiskulttuuri
dc.subject.ysa kuvaus
dc.subject.ysa sääty-yhteiskunta
dc.subject.ysa arvot
dc.subject.ysa moraali
dc.subject.ysa suomenkielinen kirjallisuus
dc.subject.ysa vuosisadan vaihde
dc.subject.ysa työ
dc.subject.ysa identiteetti
dc.subject.ysa kulttuurihistoria
dc.subject.ysa Suomi
dc.subject.kota 615
dc.type.dcmitype Text en
dc.type.ontasot Väitöskirja fi
dc.type.ontasot Doctoral dissertation en
dc.contributor.tiedekunta Humanistinen tiedekunta fi
dc.contributor.tiedekunta Faculty of Humanities en
dc.contributor.yliopisto University of Jyväskylä en
dc.contributor.yliopisto Jyväskylän yliopisto fi

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record