Näytä suppeat kuvailutiedot

dc.contributor.authorHäyrinen, Annaliisa
dc.date.accessioned2008-09-17T09:40:23Z
dc.date.available2008-09-17T09:40:23Z
dc.date.issued2008
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/18905
dc.description.abstractTämän laadullisen proseminaari-tutkielman tarkoituksena oli tutkia ja vertailla lukion kolmasluokkalaisten, englantia vieraana kielenä opiskelevien (EFL) sekä vieraskielistä opetusta (CLIL) saavien opiskelijoiden, kokemuksia ja näkemyksiä itsestään englannin kielen puhujina. Tutkimukseen osallistui kaksi EFL-opiskelijaa ja kaksi CLIL-opiskelijaa, joita kutakin haastateltiin avoimien, opiskelijoiden käsityksiä kartoittavien kysymysten avulla. Haastattelut toteutettiin suomen kielellä ja nauhoitettiin analyysia varten. Analyysi- ja käsittelyosuudessa tarkasteltiin vastauksissa esille nousseita teemoja, joita olivat yleiskäsitys omasta suullisesta englannin kielen taidosta, kyky ilmaista itseä englanniksi, ominaispiirteet englannin puhujana, virheet puheessa, päämäärät englannin puhujana sekä englannin kielen vaikutus identiteettiin. Tutkielman viitekehyksenä käytettiin määritelmiä ja aiempaa tutkimusta EFL- ja CLIL-opetuksesta sekä suullisesta kielitaidosta ja oppijaidentiteetistä. Englanti vieraana kielenä (EFL) viittaa perinteiseen vieraan kielen opetukseen, jossa englannin kieli on pääasiallinen tarkastelun ja opetuksen kohde. Vieraskielisessä opetuksessa (CLIL) sen sijaan englannin kieli toimii opetuksen ja oppimisen välineenä muita aineita opiskeltaessa. Vieraskielisen opetuksessa tavoitteena on siis samanaikaisesti mahdollistaa sekä vieraan kielen että opetettavan aineen sisällön oppiminen. Aiempien tutkimustulosten linjan mukaisesti tähänkin tutkimukseen osallistuneet EFL-opiskelijat osoittautuivat epävarmoiksi, kun taas CLIL-opiskelijat varmoiksi ja sujuviksi englannin puhujiksi. EFL-opiskelijat eivät myöskään nähneet englannin kielen olevan suuresti kytköksissä heidän identiteettiinsä, kun taas CLIL-opiskelijat arvioivat sillä olevan suuren vaikutuksen heidän identiteettinsä kehitykseen. Yleisesti ottaen CLIL-opiskelijoilla näytti olevan läheisempi ja tarkemmin määritelty suhde englannin kieleen sekä positiivisemmat käsitykset itsestään suhteessa siihen kuin EFL-opiskelijoilla. Koska tässä tutkielmassa haastateltavia oli vain neljä, tuloksia ei voitu yleistää koskemaan kaikkia EFL- ja CLIL-opiskelijoita. Tarvetta olisikin jatkotutkimukselle, jossa kerättäisiin laajempi aineisto. Näin voitaisiin tehdä luotettavampia johtopäätöksiä englantia vieraana kielenä opiskelevien sekä vieraskielistä opetusta saavien opiskelijoiden näkemyksistä itsestään englannin puhujina.en
dc.language.isoeng
dc.rightsThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.rightsJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.subject.othercommunicative competenceen
dc.subject.otherEnglish as a foreign languageen
dc.subject.otherbilingual educationen
dc.titleFaces in the looking glass: EFL and CLIL-students as English speakers
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-200809175743
dc.type.dcmitypeTexten
dc.type.ontasotKandidaatintutkielmafi
dc.type.ontasotBachelor's thesisen
dc.contributor.tiedekuntaHumanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Humanities and Social Sciencesen
dc.contributor.laitosKieli- ja viestintätieteiden laitosfi
dc.contributor.laitosDepartment of Language and Communication Studiesen
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.oppiaineEnglishen
dc.contributor.oppiaineEnglannin kielifi
dc.rights.accesslevelopenAccessen


Aineistoon kuuluvat tiedostot

Thumbnail

Aineisto kuuluu seuraaviin kokoelmiin

Näytä suppeat kuvailutiedot