Voimaharjoittelun sekä yhdistetyn voima- ja kestävyysharjoittelun vaikutukset lihasaktivaatioon, maksimivoimaan ja räjähtävään voimaan keski-ikäisillä miehillä ja naisilla

Abstract

Anita Haapasaari, 2008. Voimaharjoittelun sekä yhdistetyn voima- ja kestävyysharjoittelunvaikutukset lihasaktivaatioon, maksimivoimaan ja räjähtävään voimaan keski-ikäisillämiehillä ja naisilla. Liikuntabiologian laitos, Jyväskylän yliopisto. Valmennus- ja testausopinPro gradu -tutkielma, 80 s.Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää maksimi- ja räjähtävän voiman sekä lihasaktivaationmuutoksia voima- ja voima + kestävyys -ryhmillä 21 viikon harjoittelujakson aikana. Koehenkilötolivat aikaisemmin harjoittelemattomia keski-ikäisiä (40–59 v.) miehiä ja naisia. Voimaryhmä (V,jossa naisia 21 ja miehiä 14) harjoitteli kaksi kertaa viikossa ja yhdistelmäryhmä (VK, jossa naisia21 ja miehiä 18) yhteensä neljä kertaa viikossa (kaksi kertaa sekä voimaa että kestävyyttä).Kontrolliryhmä (KO, jossa naisia 16 ja miehiä 12) ei harjoitellut. Voimaharjoittelu kohdistuikaikkiin päälihasryhmiin, ja sen tavoitteena oli lisätä lihashypertrofiaa ja maksimivoimaa.Harjoitteluun sisältyi myös räjähtävän voiman harjoitteita. Kestävyysharjoittelu toteutettiinsykevalvotusti polkupyöräergometrillä. Voimamittauksiin sisältyivät alaraajojen bilateraalinenkonsentrinen ojennusvoima, polven unilateraalinen isometrinen ojennus- ja koukistusvoima sekäalaraajojen konsentrinen teho. Tilastollisissa analyyseissä käytettiin parittaista t-testiä, ANOVA:a,ANCOVA:a ja MANCOVA:a.Harjoittelujakso sai aikaan merkitsevää maksimivoiman kasvua (6,0–16,8 %), ja V- ja VK-ryhmäteivät eronneet merkitsevästi toisistaan. Alaraajojen bilateraalinen konsentrinen ojennusvoimakasvoi molemmilla sukupuolilla sekä V- että VK-ryhmässä merkitsevästi (p≤ 0.001). Miehetparansivat tulostaan merkitsevästi (p≤ 0.001–0.01) enemmän kuin naiset. Polven unilateraalisenisometrisen ojennusvoiman kasvu oli merkitsevää (p≤ 0.001–0.01) naisten V- ja VK-ryhmillä sekämiesten VK-ryhmällä. Polven unilateraalinen isometrinen koukistusvoima kasvoi merkitsevästi vainnaisten V- ja VK-ryhmillä (p≤ 0.001–0.05). V-ryhmässä naiset paransivat merkitsevästi (p≤ 0.01)miehiä enemmän. Ojentaja/koukistaja-suhde ei muuttunut merkitsevästi millään ryhmällä.Alaraajojen konsentrinen teho kasvoi 15,5–26,5 %. Kasvu oli merkitsevää (p≤ 0.001–0.01) naistenV- ja VK-ryhmillä sekä miesten VK-ryhmällä. Naiset paransivat tulostaan enemmän kuin miehet,mutta ero oli merkitsevä (p≤ 0.05) vain V-ryhmässä. Maksimi-iEMG (VL-, VM- ja RF-lihastenkeskiarvoistettu iEMG-aktiivisuus) lisääntyi molemmilla sukupuolilla V- ja VK-ryhmissämerkitsevästi (p≤ 0.001–0.05) sekä konsentrisessa jalkaprässissä että isometrisessä polvenojennuksessa (pois lukien miesten V-ryhmällä polven ojennuksessa). Isometrisessä polvenkoukistuksessa maksimi-iEMG:n kasvu ei ollut merkitsevää millään ryhmällä. Antagonistinkoaktivaation (BF:n iEMG agonistina/BF:n iEMG antagonistina) muutokset jalkaprässissä taipolven ojennuksessa eivät olleet merkitseviä millään ryhmällä.Perinteinen voimaharjoittelu ja siihen yhdistetty räjähtävän voiman harjoittelu parantaamaksimivoiman lisäksi myös nopeaa voimantuottoa keski-ikäisillä miehillä ja naisilla.Voimaharjoitteluun yhdistetty kestävyysharjoittelu ei vaikuta negatiivisesti voimantuottoominaisuuksiinharjoitusfrekvenssin pysyessä kohtuullisena. Optimaalisten tulosten saavuttamiseksimiesten ja naisten harjoittelu on mahdollisesti suunniteltava hieman erityyppiseksi intensiteetin javolyymin osalta.