Näytä suppeat kuvailutiedot

dc.contributor.authorVares, Mari
dc.date.accessioned2008-06-10T08:57:52Z
dc.date.available2008-06-10T08:57:52Z
dc.date.issued2008
dc.identifier.isbn978-951-39-3099-8
dc.identifier.otheroai:jykdok.linneanet.fi:1054965
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/18550
dc.description.abstractEuroopan valtiot ja niiden rajat muuttuivat perusteellisesti noin 90 vuotta sitten ensimmäisen maailmansodan jälkeen. Keski-Euroopassa Habsburg-suvun hallitseman Itävalta-Unkarin kaksoismonarkian hajottua Itävalta ja Unkari oli määriteltävä uudelleen. Mari Vareksen väitöskirja käsittelee Itävallan ja Unkarin välisestä rajasta vuosina 1918-1923 käytyä kiistaa, jota on kutsuttu sekä Länsi-Unkarin että Burgenlandin kysymykseksi. Enemmistö länsiunkarilaisista oli saksankielisiä, mutta historiallisesti alue oli osa Unkaria.Vares selvitti sekä Itävallan ja Unkarin että läntisten suurvaltojen motiiveja ja argumentteja Länsi-Unkarin kysymyksessä. Vares kysyi, miten kansallinen politiikka kohtasi kansainvälisen yhteisön intressit ja miten kansainvälisen politiikan eri suunnat, voima- ja reaalipolitiikka vastaparinaan kansallista itsemääräämisoikeutta ja demokratiaa korostanut idealismi asettuivat vastakkain.Keskeinen havainto tutkimuksessa oli se, että uusi rajalinja oli perusteltavissa sekä idealismilla että reaalipolitiikalla. Vares osoitti myös, että ensimmäisen maailmansodan häviäjät Itävalta ja Unkari pystyivät vaikuttamaan voittajavaltojen päätöksiin. Huolimatta erilaisista lähtökohdista ja motiiveista eri politiikat reagoivat toisiinsa. Itävallan ja Unkarin välinen uusi raja syntyi näin politiikan suuntien ja ideologioiden kohtaamisena. Yhdistävä tavoite oli elinkelpoisten, kansainväliselle yhteisölle turvallisten valtioiden luominen. - Kyse ei ollut vain kompromisseista vaan myös siitä, että eri poliittisissa linjoissa oli itse asiassa piirteitä toisistaan. Olennaisinta oli argumenttien linkittyminen toisiinsa: syiden ja motiivien ketju, joilla rajamuutosta selitettiin. Näin keskeinen kansan käsite, joka viittasi paitsi etniseen ja kielelliseen kansaan myös kansanvaltaan ja historialliseen valtiokansalaisuuteen, linkittyi reaalipoliittisiin, taloudellisiin ja maantieteellisiin argumentteihin, Vares selvittää.Kansallisen ja kansainvälisen vuorovaikutuksen havaitseminen antaa mahdollisuuden irtautua kansallisen uhon tai vääryyksien kokemisen historiasta. Länsi-Unkarin kysymys voidaankin nähdä osana Euroopan valtiollisen ja yhteisöllisen rakentamisen historiaa eikä vain Itävallan ja Unkarin kansallisena voittona tai tappiona. Itävallassa on ollut hallitsevaa länsiunkarilaisista alueista perustetun Burgenlandin maakunnan kirjoittaminen osaksi itävaltalaista historiaa, kun taas unkarilaisesta perspektiivistä kyse on ollut Sopronin kaupungin säilymisestä kansanäänestyksen perusteella osana Unkaria – mikä onkin ollut kiinnostava poikkeus unkarilaiseen Trianonin ”häpeärauhan” historiaan.Länsi-Unkarin kysymyksen kautta voi tarkastella myös kansainvälisen politiikan käytäntöjä ja esimerkiksi amerikkalaisen ulkopolitiikan julkisuuskuvaa, joka on kiinnostava verrattuna Yhdysvaltain nykyimagoon voimapolitiikan ykköslinnakkeena ja ”demokratian lähettiläänä”. Länsi-Unkarin kysymyksessä Yhdysvallat operoi idealistisena ja liberaalina voimana. Se esiintyi kansan etnisyyteen ja tahtoon sekä kansalle edullisen talouden edistämiseen keskittyvänä suurvaltana.fi
dc.description.abstractThe thesis discusses the decision-making of the new border between Austria and Hungary, the question of Western Hungary/Burgenland, 1918-1923. The purpose is to study the effect international relations and nation-state politics had on the question. The dispute did not only concern Austria and Hungary, but was part of the First World War peace process led by the Allies.This research explores the national and international decision-making level motives. It begins with the assumption that central political themes were channelled into the border question. The study focuses on the convergence of political ideas. The study shows how realism met idealism: how the ideals of nation, democracy, and ethnicity met the interests of power politics. The discussion foregrounds the way the arguments strengthened each other rather than operated separately.The aim has been to ponder the converging of national and international politics as accountable for the case of Western Hungary: how international politics affected this part of the peace settlement and, on the other hand, what was the role of national Austrian-Hungarian politics? To this border dispute between two losing sides of the war, the Allies could apply different methods than to politically more sensitive questions between the victors and the defeated countries. In contradictory situations it was possible to act in accordance to the policy of concessions. Crises on the local and national level could be addressed by delegating some of the problem-solving authority to the national level. These methods could not, however, be allowed to evolve into a dangerous precedent for the opening up of other border questions. It was essential, then, for the Allies to emphasize the permanence of the peace treaties.en
dc.format.extent328 sivua
dc.language.isoeng
dc.publisherUniversity of Jyväskylä
dc.relation.ispartofseriesJyväskylä studies in humanities
dc.relation.isversionofISBN 978-951-39-3074-5
dc.titleThe question of Western Hungary/Burgenland, 1918-1923 : a territorial question in the context of national and international policy
dc.typeDiss.
dc.identifier.urnURN:ISBN:978-951-39-3099-8
dc.type.dcmitypeTexten
dc.type.ontasotVäitöskirjafi
dc.type.ontasotDoctoral dissertationen
dc.contributor.tiedekuntaHumanistinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Humanitiesen
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.oppiaineYleinen historiafi
dc.relation.issn1459-4331
dc.relation.numberinseries90
dc.rights.accesslevelopenAccessfi
dc.subject.yso1918-1923
dc.subject.ysopoliittiset kriisit
dc.subject.ysokansainvälinen politiikka
dc.subject.ysokansallisuuspolitiikka
dc.subject.ysokansainväliset suhteet
dc.subject.ysorajat
dc.subject.ysoraja-alueet
dc.subject.ysoalueliitokset
dc.subject.ysorauhansopimukset
dc.subject.ysopoliittinen historia
dc.subject.ysohistoria
dc.subject.ysoPariisin rauha
dc.subject.ysoSaint-Germainin sopimus
dc.subject.ysoTrianonin rauha
dc.subject.ysoItävalta
dc.subject.ysoUnkari
dc.subject.ysoLänsi-Unkari
dc.subject.ysoBurgenland


Aineistoon kuuluvat tiedostot

Thumbnail

Aineisto kuuluu seuraaviin kokoelmiin

Näytä suppeat kuvailutiedot