Faith-holders as social capital of Finnish public organisations

DSpace/Manakin Repository

Show simple item record

dc.contributor.author Luoma-aho, Vilma
dc.date.accessioned 2008-01-09T12:58:30Z
dc.date.available 2008-01-09T12:58:30Z
dc.date.issued 2005
dc.identifier.isbn 951-39-2262-6
dc.identifier.uri http://urn.fi/URN:ISBN:951-39-2262-6
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/123456789/13456
dc.description.abstract Vilma Luoma-aho tutki väitöskirjassaan suomalaisten julkisten organisaatioiden sidosryhmäsuhteita. Luoma-ahon mukaan olemme siirtymässä maineyhteiskuntaan, jossa sosiaalisilla suhteilla ja mielikuvilla on keskeisen tärkeä rooli. Väitöstutkimus osoitti, että sidosryhmien luottamus oikeuttaa suomalaisten julkisten organisaatioiden toiminnan. Luoma-ahon mukaan Suomessa sidosryhmät luottavat julkisorganisaatioihin niin paljon, että luottamus voidaan tulkita jopa sosiaaliseksi pääomaksi. Sosiaalinen pääoma tarkoittaa resursseja, joita organisaatio voi hyödyntää. Organisaatiotutkimuksen alalla sosiaalisen pääoman käsite on liitetty lähinnä organisaation sisäisiin suhteisiin. Väitös laajentaa näkökulman myös organisaation ulkoisiin sidosryhmiin. fi
dc.description.abstract This research focuses on stakeholder relations in Finnish public organisations. With the introduction of neoliberalism, the welfare state faces a challenge of legitimacy; most public services are intangible, hence difficult to prove effective. This research addresses the questions of what factors exist in the relationship between the public organisations and their frequent stakeholders, whether stakeholder assessments legitimate the Finnish public organisations and what the frequent contacts of the public organisation should be considered: stakeholders, customers, citizens or something else. Focusing on stakeholder theory (Freeman 1984, Näsi 1995, Mitchell, Agle & Wood 1997), applying systems theory (Hatch 1997, Luhman 1984) and institutional theory (Meyer & Rowan 1977, Scott 1995) the present study analyses the present situation of Finnish neutral- and order-type public organisations, concentrating on intangible concepts such as social capital (Lin 2001, Kumlin & Rothstein 2004), trust (Misztal 1996, Sztompka 1997) and reputation (Bromley 1993, Fombrun 1996). The mainly quantitative empirical study consists of three parts; a pilot study, the main study and a post study, collecting altogether over 2100 assessments by frequent stakeholders. A tool is tailored for measuring public organisations’ stakeholder assessments. The results yield five reputational factors for Finnish public organisations: Authority, Trust, Service, Esteem and Efficiency. These factors describe stakeholder assessments of public organisations. The results show that the relationship between public organisations and frequent stakeholders is based on neutral reputation and high trust; hence the frequent stakeholders are described as Faith-holders. Faith-holders with their frequent contacts and high trust are here seen as social capital for Finnish public organisations en
dc.language.iso eng
dc.publisher University of Jyväskylä
dc.relation.ispartofseries Jyväskylä studies in humanities;42
dc.relation.isversionof ISBN 951-39-2234-0
dc.title Faith-holders as social capital of Finnish public organisations
dc.type Diss. fi
dc.identifier.urn URN:ISBN:951-39-2262-6
dc.subject.ysa organisaatiot
dc.subject.ysa toimintaympäristö
dc.subject.ysa sidosryhmät
dc.subject.ysa vuorovaikutus
dc.subject.ysa organisaatioviestintä
dc.subject.ysa julkisyhtisöt
dc.subject.ysa sosiaalinen pääoma
dc.type.dcmitype Text en
dc.type.ontasot Väitöskirja fi
dc.type.ontasot Doctoral dissertation en
dc.contributor.tiedekunta Humanistinen tiedekunta fi
dc.contributor.tiedekunta Faculty of Humanities en
dc.contributor.yliopisto University of Jyväskylä en
dc.contributor.yliopisto Jyväskylän yliopisto fi

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record