The polysemous contemporary concept : the rhetoric of the cultural industry

Abstract

Kulttuuriteollisuudeksi kutsuttu ilmiö on 1990-luvulla noussut kulttuuripolitiikan keskeiseksi teemaksi sekä kansainvälisesti että Suomessa. Tavanomaisten käsitysten mukaan siinä on kyse taloudellisesti omavaraisesta elokuvatuotannosta, äänilevytuotannosta tai mediasta. Ajatus erityisestä kulttuuriteollisuuspolitiikasta saattaa kuulostaa arveluttavalta. Miksi tuottavaan bisnekseen pitäisi ohjata varoja ja muita resursseja? Raija-Leena Loisa haluaa työllään oikaista käsitystä kulttuuriteollisuudesta pelkästään suurten rahamäärien pelikenttänä. Ilmiö sisältää muutakin kuin rahallisesti paljon tuottavia sektoreita.Resurssien ohjailulla voidaan myös edelleen monipuolistaa tätä kenttää ja vaikuttaa alan pienten toimijoiden elinmahdollisuuksiin. - Kulttuuriteollisuus on nykykeskustelussa monimerkityksinen käsite, Loisa luonnehtii. 1900-luvun kuluessa käsite sai vuosikymmen vuosikymmeneltä uusia kerrostumia alkuperäisen merkityksen päälle. Vanhat merkitykset ja se moraalinen sävy, jolla käsitettä käytetään, eivät ole kuitenkaan kadonneet vaan elävät vahvasti nykykeskustelussakin.

The aim of the study is to deliver understanding on the change of the concept of the cultural industry. It also aims at explicating the situation of the neutral and positive use of the concept in contemporary cultural policies. The conceptual change is studied via analysing major Western traditions on this issue. A rhetorical point of view on conceptual history employed by Quentin Skinner is used as a methodological approach in the study. As a result the study proposes eight possible meanings in employing the concept of cultural industry: critical, dialectical, emancipatory, cynical, descriptive, normative, legitimatory and instrumental. They are historical layers and all of them employed also in contemporary situation. Each of these meanings point at a specific rhetorical re-description of the situation of cultural and aesthetic production. These re-descriptions legitimate the tone of writing and the meaning given to the concept. The study also proposes a pyramid model pointing at the criteria of application and a circle model pointing at the range or reference of the concept of the cultural industry.