Koulukiusaaminen ilmiönä : yläkoulun oppilaiden kokemuksia kiusaamisesta

DSpace/Manakin Repository

Show simple item record

dc.contributor.author Hamarus, Päivi
dc.date.accessioned 2008-01-09T12:56:46Z
dc.date.available 2008-01-09T12:56:46Z
dc.date.issued 2006
dc.identifier.isbn 951-39-2696-6
dc.identifier.uri http://urn.fi/URN:ISBN:951-39-2696-6
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/123456789/13307
dc.description.abstract Hamaruksen mukaan kiusaaminen perustuu usein kiusaajan tavoittelemalle valta-asemalle yhteisössä ja alkaa jonkun oppilaan erilaisuuden nimeämisestä. Tästä piirteestä luodaan nimityksiä ja kiusatulle rakennetaan maine, joka tarttuu ja leviää yhteisössä tarinoiden kertomisen välityksellä. Tarinoiden kertominen, hauskat jutut ja kiusaamiseen liittyvät rituaalit yhdistävät kiusaamiseen osallistuvia ja vahvistavat kiusaajan asemaa yhteisössä. Kiusaaminen jakaa yhteisön jäsenet ”meihin” ja ”heihin”.Kiusaaminen koostuu hetkellisistä vuorovaikutustilanteista, joiden havaitseminen ja tunnistaminen kiusaamiseksi voi olla ulkopuoliselle vaikeaa. Asiat, joista kiusataan, liittyvät oppilaskulttuurissa halveksittuihin seikkoihin. Niiden avulla luodaan ja muovataan koulun ja luokan oppilaskulttuuria, jolloin yhteisö pyrkii välttämään halveksittuja seikkoja. Kiusaavaa yhteisöä leimaa pelko. Yhteisössä, jossa ilmenee kiusaamista, oppilaat pelkäävät joutuvansa itse kiusatuksi. Tämä ”pakottaa” oppilaat olemaan mukana kiusaamisessa ja toisaalta takaa sen, että oppilaat myötäilevät kiusaamisella tuotettuja kulttuurisia arvostuksia. Kulttuuristen arvostusten vastustaminen merkitsisi riskiä joutua itse kiusatuksi. Näin kiusaaminen yhteisöllistää ja yhtenäistää pelon avulla.Kiusaamiseen liittyy myös syyllisyys ja häpeä. Yhteisössä, jossa on kiusaamista, oppilaat kokevat kollektiivista syyllisyyttä siitä, että he eivät puutu kiusaamiseen. Kiusaaja voi kokea syyllisyyttä omasta toiminnastaan ja kiusattu tuntee häpeää niistä seikoista, joista häntä kiusataan. Tämän vuoksi oppilaat kokevat ulkopuolisen kiusaamiseen puuttumisen helpottavana.Hamarus tarkasteli kiusaamista sosiaalisesta ja kulttuurisesta näkökulmasta, mitkä ovat aiemmissa tutkimuksissa jääneet vähälle tarkastelulle. Hamaruksen tavoitteena oli ymmärtää kiusaamista ilmiönä yhteisössä, sillä ilmiön syvällinen ymmärtäminen on kiusaamiseen puuttumisen ehto. Tulokset auttavat havainnoimaan kiusaamista eri silmin kuin aikaisemmin ja kehittämään kouluille uusia tapoja puuttua siihen. Oppilaan sosiaaliseen turvallisuuteen panostaminen on oleellinen keino luotaessa turvallista oppimisympäristöä, jossa ei kiusata. fi
dc.description.abstract The purpose of the study is to explore school bullying as a phenomenon, and to attempt to understand how it emerges and develops at school. The exploration is done from the social and cultural viewpoint. The data comprises writings and interviews of seventh-to-ninth-form peer support students of various schools. The topic of the writing assignment was “School bullying”. The writings were analysed using a semantic analysis: meaning contents given by the pupils on the term “bullying” were elicited from their texts. The writings were also analysed on a timeline, which manifested the evolution of bullying as a process with various phases and forms. After the analysis, thematic interviews were conducted to obtain a more profound understanding of bullying as a phenomenon. The research methodology followed the hermeneutic principle. The study showed that bullying is a phenomenon intertwined with the social and cultural factors of the community where it appears. It is often rooted in the pursuit of power, status, or popularity of the pupil bullying others, with the purpose of using the person bullied to reinforce the status of the one engaged in bullying. Naming whatever is different in the person bullied is usually the first step. Being different, then, is connected with the opposites that have cultural value in the community. For instance, when someone is being bullied because of overweight, the cultural value in the community is leanness. Thus, bullying is a means of reinforcing the community’s cultural values and of creating such values by forcing the members to pursue the kinds of values that are produced through bullying. If a pupil is not willing to pursue these, s/he may become the object of bullying. Furthermore, bullying generates fear in the community, which in its turn perpetuates bullying. Bullying is also based on interaction, and understanding this interaction presupposes good knowledge and understanding of the social relationships within the community. Therefore, a teacher may, in fact, not understand the true meaning of some interaction intended as bullying, but be misled to interpret it as a sign of friendship. The unwritten norms of the community may also contribute to making bullying easy. The pupils in the study regarded the duration of bullying as more significant than its actual content. If bullying is defined on the basis of its length in time, it may lead to a situation when there is no intervention at all until that time period has passed. Bullying behaviours can be changed by influencing the community’s values, norms, social relationships, and fears. In the present study, bullying has been explored from the social and cultural viewpoint, which has not yet gained much attention in the existing research. en
dc.language.iso fin
dc.publisher Jyväskylän yliopisto
dc.relation.ispartofseries Jyväskylä studies in education, psychology and social research;288
dc.relation.isversionof ISBN 951-39-2513-7
dc.title Koulukiusaaminen ilmiönä : yläkoulun oppilaiden kokemuksia kiusaamisesta
dc.type Diss. fi
dc.identifier.urn URN:ISBN:951-39-2696-6
dc.subject.ysa koulukiusaaminen
dc.subject.ysa sosiaaliset suhteet
dc.subject.ysa valta
dc.subject.ysa normit
dc.subject.ysa vuorovaikutus
dc.subject.ysa erilaisuus
dc.subject.ysa oppilaat
dc.subject.ysa koululaiset
dc.subject.ysa kouluyhteisö
dc.type.dcmitype Text en
dc.type.ontasot Väitöskirja fi
dc.type.ontasot Doctoral dissertation en
dc.contributor.tiedekunta Kasvatustieteiden tiedekunta fi
dc.contributor.tiedekunta Faculty of Education en
dc.contributor.yliopisto University of Jyväskylä en
dc.contributor.yliopisto Jyväskylän yliopisto fi

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record