Hermo-lihasjärjestelmän väsyminen submaksimaalisissa lyhytkestoisissa nopeuskestävyysharjoituksissa 400 metrin juoksijoilla

DSpace/Manakin Repository

Show simple item record

dc.contributor.author Tiihonen, Kalle-Pekka
dc.date.accessioned 2008-01-08T09:34:01Z
dc.date.available 2008-01-08T09:34:01Z
dc.date.issued 2003
dc.identifier.uri http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-2003903291
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/123456789/12566
dc.description.abstract Tiihonen, K. -P. 2003. Hermo-lihasjärjestelmän väsyminen lyhytkestoisissa submaksimaalisissanopeuskestävyysharjoituksissa 400 metrin juoksijoilla. Jyväskylän yliopisto.Liikuntabiologian laitos. Valmennus - ja testausopin Pro gradu –tutkielma.Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia hermo-lihasjärjestelmän (HLJ) vä symistä jasen vaikutusta juoksusuoritukseen lyhytkestoisissa submaksimaalisissa nopeuskestävyys(NK) -harjoituksissa sekä selvittää juoksuvedon pituuden vaikutus edellä mainittuihin tekijöihin,kun juoksumäärä on vakio.Tutkimukseen osallistui viisi suomalaista 400 m:n miesjuoksijaa. He juoksivat satunnaisessajärjestyksessä, 4-8 päivän välein, kolme vetopituudeltaan erilaista harjoitusta: 4 x4 x 60, 80 ja 120 m, palautukset neljä ja kahdeksan minuuttia ja teho 90 % matkojen maksimaalisestaloppunopeudesta. Vakiojuoksumäärä (960 m) saavutettiin neljännen, kolmannenja toisen sarjan jälkeen. Ennen harjoituksia suoritettiin 50 m:n referenssijuoksu (REF,teho 90 %). Juoksunopeus, askelpituus ja –tiheys, kontakti-, lento-, suhteellinen kontakti-,jarrutus- ja työntöaika, reaktiovoimat ja neljän jalkalihaksen EMG kerättiin viimeiseltäkymmeneltä metriltä. Ennen harjoituksia ja sarjapalautusten aikana suoritettiin jalkojenmaksimaalinen isometrinen ojennusvoima (MIV) -testi ja esikevennyshyppy (EKH) sekämitattiin veren laktaattipitoisuus (LAKT) ja pH. Tuloksia tarkasteltiin väsymättömän tilanja sarjakohtaisten keskiarvojen vertailulla ja muuttujien välisillä korrelaatioilla.LAKT kasvoi ja pH laski voimakkaammin 120 m:llä kuin 60 m:llä (p < 0.01) ja 80m:llä (pH: p < 0.05). LAKT alkoi palautua lähes välittömästi kuormituksen loputtua (80 m:p < 0.05). MIV heikentyi 60 ja 80 m:llä (p < 0.01). EKH:n nousukorkeus heikentyi 60 ja120 m:llä (p < 0.01; p < 0.001). LAKT ja pH korreloivat MIV:n (p < 0.001) ja EKH:n nousukorkeuden(p < 0.001) muutosten kanssa. Isometrisen voimantuoton nopeus heikentyi120 m:llä (p < 0.05). aEMG/voima -suhde kasvoi MIV-testissä ja jarrutusvaiheessa harjoituksenlopussa 120 m:llä (p < 0.05). Kasvu oli suurempi kuin muilla matkoilla (p <0.05). M. Biceps femoriksen (BF) aEMG työntövaiheessa (p < 0.01) ja jarrutus- ja suhteellinenkontaktiaika (p < 0.05) kasvoivat sekä askelpituus (p < 0.01) lyhe ni viimeisissä sarjoissa120 m:llä. Työntövaiheen reaktiovoimat heikkenivät 60 m:llä (p < 0.001). Askelpituudenja suhteellisen kontaktiajan muutokset korreloivat keskenään ja jarrutusajan kasvukorreloi reaktiovoimien muutosten kanssa. LAKT, pH ja juoksun biomekaaniset muutoksetkorreloivat vain 120 m:llä. Juoksunopeuden kasvu 90-100 % (60 m: REF ja maksimaalinen)välillä aiheutti negatiivisia muutoksia juoksun biomekaniikassa.Kyseisessä harjoitusmallissa HLJ:n väsyminen on lähinnä lihaksistollista. Väsymineneroaa eri pituisia juoksuja sisältävien harjoitusten välillä vasta vakiojuoksumäärän jälkeen.Väsyminen aiheuttaa askelpituuden ja työntövaiheen reaktiovoimien heikkenemisen sekäsuhteellisen kontaktiajan ja jarrutusajan pitenemisen, jolla on negatiivinen vaikutus kokoaskelkontaktin voimantuottoon. Happamuus ja LAKT ovat suuremmat harjoituk sissa,joissa juoksuvedot ovat pidempiä. Happamuus ei yksistään kykene kuitenkaan selittämäänväsymistä. Epäorgaanisen fosfaatin (Pi) kasautuminen, lihassoluvauriot ja elastisen energianheikentynyt hyödyntäminen saattavat osaltaan vaikuttaa väsymiseen. Palautuminenalkaa nopeasti, mikä tulee huomioida suoritus kykytesteissä kuormituksen jälkeen. Lyhytkestoisissasubmaksimaalisissa NK-harjoituk sissa 400 m:n juoksijoiden tulisi käyt tää vetopituuksia,jotka sisältävät juoksunopeutta ylläpitävän, juoksun rentouttamisen, vaiheen(esim. 80 m), ja juoksumatkaa lisättäessä (esim. 120 m:iin) juoksijan suo ritus kyky tuleehuomioida, jotta juoksutekniikan laadukkuus säilyy. Lisäksi nopeusharjoittelun huomioiminenläpi harjoitus kauden on tärkeää. Harjoituk sen alun jyrkkiä aineenvaihdunnallisia jajuoksun biomekaanisia muutoksia voidaan mahdollisesti lieventää aloittamalla harjoituslyhyemmillä juoksuvedoilla tai alhaisemmalla suo ritusteholla. fi
dc.language.iso fin
dc.rights This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited. en
dc.rights Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty. fi
dc.title Hermo-lihasjärjestelmän väsyminen submaksimaalisissa lyhytkestoisissa nopeuskestävyysharjoituksissa 400 metrin juoksijoilla
dc.type Book en
dc.identifier.urn URN:NBN:fi:jyu-2003903291
dc.subject.ysa juoksu
dc.subject.ysa nopeuskestävyys
dc.subject.ysa hermo-lihasjärjestelmä
dc.subject.ysa suorituskyky
dc.type.dcmitype Text en
dc.type.ontasot Pro gradu fi
dc.type.ontasot Master's thesis en
dc.contributor.tiedekunta Liikuntatieteellinen tiedekunta fi
dc.contributor.tiedekunta Faculty of Sport and Health Sciences en
dc.contributor.laitos Liikuntabiologian laitos fi
dc.contributor.laitos Department of Biology of Physcal Activity en
dc.contributor.yliopisto University of Jyväskylä en
dc.contributor.yliopisto Jyväskylän yliopisto fi

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record