Ote korkeakoulujen digipalvelujen saavutettavuudesta

Saavutettavuusselosteiden löydettävyys, saavutettavuus ja sisällöt

Digipalvelulain mukaan palveluntarjoajan on pidettävä saavutettavuusdirektiivin mukaista saavutettavuusselostetta. Selosteen tulee olla:

• helposti saatavilla verkkosivustollaan
• saavutettavassa muodossa ja selosteesta tulee ilmetä:
  • organisaation nimi ja WWW-osoite
  • digipalvelun saavutettavuuden arvioija
  • Selosteen laatimisen/päivittämisen päivämäärä
  • palvelun saavutettavuus
  • palvelun ei-saavutettava sisältö
  • palautteen antamismahdollisuudet
  • vapaaehtoinen sisältö.

Ensisijaisesti seloste on tarkoitettu sivun käyttäjille, mutta lisäksi se voi auttaa sekä sivun kotiorganisaation että muiden kiinnostuneiden - myös valvontaviranomaisten - työtä saavutettavuuden edistämiseksi.

Kartoitimme selosteiden vaatimustenmukaisuutta vuoden 2022 joulukuun arviointikierroksella. Vertailua vuoden 2020 tuloksiin ei niiden puutteellisuuden vuoksi tehty. Tietoja täydennettiin Vaasan ammattikorkeakoulun osalta tammikuussa 2023, koska varsinaisessa tiedonkeruussa seloste jäi löytymättä. Korkeakoulujen saavutettavuuspalautelomakkeet testattiin 4.2.2023. Viimeksi selosteiden katsauksessa 2.4.2023 oli neljä (xamk.fi, metropolia.fi, turkuamk.fi, uwasa.fi) päivitetty vähäisin muutoksin.

Selosteen helppo saatavuus ja soveltamisala enimmäkseen kohdallaan

Löydettävyyden varmistamiseksi seloste suositellaan linkitettäväksi jokaiselle sivulle, esimerkiksi alapalkkiin (9). Seloste löytyi jokaiselta korkeakoululta ja linkki selosteeseen sijaitsi enimmäkseen aloitussivun alapalkissa. Osalla korkeakouluista (kamk.fi, lapinamk.fi, samk.fi, arcada.fi, novia.fi, ha.ax, abo.fi, maanpuolustuskorkeakoulu.fi) seloste oli kuitenkin haettava useamman sivun ja/tai alasvetovalikon kautta. Lisäksi linkin sekä selosteen otsikointi saattoi olla harhaanjohtava. Esimerkiksi ”saavutettavuus” on epätäsmällinen otsikko saavutettavuusselosteelle tai selosteen linkille. Myöskään selosteen sijoittaminen korkeakoulun yleisen saavutettavuustoiminnan esittelytekstin jatkoksi ei edistä löydettävyyttä.

Selosteesta tulee löytyä organisaation nimi sekä www-osoite, eli tieto mitä sivustoa seloste koskee. Korkeakoulun nimi oli selosteissa poikkeuksetta esillä. Sen sijaan www-osoite ei ollut oamk.fi-, lut.fi- ja seamk.fi -sivustojen selosteissa mainittu. On mahdollista, että yksi ja sama seloste koskee useita, jopa kymmeniä alasivustoja (esimerkiksi helsinki.fi, humak.fi). Toisaalta, kun käytössä on saavutettavuudeltaan monenlaisia sivustoja, tarvitaan myös niiden ominaisuuksien mukaisia useita selosteita. Yksi mahdollisuus selosteiden sovellusalan selkeyttämiseksi on koota erilaiset selosteet omalle sivulleen (12).

Selosteiden saavutettavuus ja käytettävyys kaipaavat kohentamista

Selosteessa on ohjeistus toimimiseen alati muuttuvassa verkkoympäristössä ja yhteystiedot avun saamiseksi, jos kohtaa ongelmia. Siksi selosteen saavutettavuus on erityisen perusteltu vaatimus. Selostesivuista yksikään ei tässä arvioinnissa ollut virheetön, mutta niiden virhemäärät olivat keskimäärin alle puolet aloitussivujen virhekertymistä (Kuva 3). Tämän selittänee se, että sisältö on pääosin tekstiä ja selosteen muodoksi riittää teknisesti vaatimaton html-sivu (7).

KUVA 3. Keskimääräiset Siteimproven ja WAVE:n löytämät virhemäärät ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen pääsivuilla ja saavutettavuusselosteissa vuonna 2022. 

Vaikka selosteiden tekninen saavutettavuus keskimääräisesti pääsivujen tuloksiin verrattuna on lohdullisempi, jäädään niissäkin tavoitteesta ja erot korkeakoulujen välillä ovat suuret. Korkeakoulukohtaiset saavutettavuusselosteiden virhemäärät Siteimprovella ja WAVE:lla löytyvät Liitteestä 2.

EU:n malliseloste (12) ja ESAVI:n palvelu (13) edellyttävät selosteen saavutettavuutta. Käytettävyyttä ei ohjeissa edellytetä, mutta saavutettavuuden yhteydessä se tulisi aina ottaa huomioon. Selosteen lukijaa auttaisivat esimerkiksi:

• sisällysluettelo ja pääotsikoiden mukaiset linkit
• kuvaus siitä, miten sivuilla voi toimia
• tunnettujen saavutettavuusongelmien kuvaus toiminnallisesti
• teknisen tiedon luetelmien sijoittaminen selosteen loppuun (14).

Yhdessä selosteista oli verkkokirjoittamisen hyvien käytäntöjen mukaisesti pääotsikot sisältävä menu navigointia varten (uniarts.fi). Mahdollisuuksia toimia sivuilla on suuntaa-antavasti kuvailtu utu.fi -sivuston selosteessa. Esimerkiksi Kentin yliopisto (15) kertoo selosteessaan sivujen olevan suunniteltu niin, että käyttäjä voi:

• vaihtaa värejä, kontrastia ja fontteja
• käyttää suurennusta 400 % saakka, niin että teksti sopii vielä ruudulle
• navigoida sivuilla näppäimistöä käyttäen
• navigoida sivuilla käyttäen puheentunnistusta.

Metropolia.fi -selosteessa ongelmien pääkohdat on esitetty selosteen alussa, perinpohjainen luetelma on sijoitettu loppuun ja kuvailussa on pyritty ottamaan toiminnallisuus huomioon.

Tieto sivuston arvioijasta kertoo korkeakoulujen omatoimisuudesta

Saavutettavuuden arviointi on välttämätön perusta selosteen laatimiselle. Selosteessa tulee kertoa, onko digipalvelun saavutettavuuden arvioinut organisaation oma vai ulkopuolinen asiantuntija. Laki ei aseta arvioijalle kelpoisuus- tai muita vaatimuksia.

TAULUKKO 6. Korkeakoulujen saavutettavuusselosteissa ilmoitettu tieto saavutettavuuden arvioijasta

Valtaosa korkeakouluista (23/38) ilmoitti omien asiantuntijoidensa arvioineen sivustonsa saavutettavuuden. Oman arvioinnin lisäksi 6 oli käyttänyt ulkopuolista auditoijaa ja 8 oli antanut arvioinnin kokonaan ulkopuoliselle toimijalle. Yhden korkeakoulun selosteessa arvioinnin toteuttaja jäi avoimeksi (centria.fi). (Taulukko 6)

Tietoa testin toteutuksesta tai tuloksista niukasti tarjolla

Linkki saavutettavuuden arviointiraporttiin on vapaaehtoista sisältöä selosteessa. Korkeakouluista ainoastaan arcada.fi oli sisällyttänyt selosteeseensa linkin saavutettavuustestin raporttiin.

Testiraportit ovat teknisiä ja usein laajoja (10,16), joten niiden sisällyttäminen sellaisenaan selosteeseen ei ole suositeltavaa. Mahdollisuus tutustua raporttiin voi kuitenkin edistää toiminnan läpinäkyvyyttä ja uskottavuutta (5) sekä auttaa keventämään tunnistettujen saavutettavuusongelmien kuvailua selosteessa (12). Siksi linkki on suositeltava ja oli malliselosteen kommentoinnissa yksi eniten pakolliseksi ehdotetuista sisällöistä (7).

Tietoa käytetyistä testimenetelmistä ja -välineistä oli selosteissa vain satunnaisesti. Muutama maininta löytyi automaattitestien, kuten Siteimprove tai WAVE käyttämisestä. Vaikka automaattitestit kehittyvät, on niiden tuomaa tietoa tarpeen täydentää muilla menetelmillä. Pyrkimys monipuoliseen arviointiin näkyy esimerkiksi turkuamk.fi, utu.fi ja abo.fi -selosteissa, sen sijaan itse arvioinnin tuloksista kerrotaan varsin niukasti.

Selosteen laatimisen ja päivittämisen ajankohta tunnollisesti kerrottu

Selosteesta tulee ilmetä, milloin se on laadittu ja päivitetty. Selosteiden päivittäminen säännöllisesti, ainakin kerran vuodessa ja saavutettavuuteen vaikuttavien muutosten yhteydessä on oleellista (4). Korkeakoulujen selosteista jokaisessa kerrottiin, milloin ne oli laadittu ja/tai päivitetty.

Laatimisen tai päivityksen viimeisimmät vuodet vaihtelivat 2018-2023 välillä (Taulukko 7). Ammattikorkeakouluista 4 ja yliopistoista 5 ilmoitti päivittäneensä selosteen kertaalleen. Kun selosteen on lain mukaan tullut olla esillä sivuston julkaisuajasta riippuen joko syyskuussa 2019 tai 2020, olisi vuosittaisella ylläpidolla karttunut päivityskertoja jokaiselle korkeakoululle eikä selosteen ”ensipainoksia” enää olisi tarjolla. Selosteen päivittäminen vuosittain ja muutosten yhteydessä sai myös malliselosteen kommentoijilta vahvan tuen.

Saavutettavuusvaatimusten täyttyminen – mahdollinen kannustinloukku?

Selostetyökalu antaa sivujen vaatimustenmukaisuudelle kolme vaihtoehtoa: verkkosivusto

• täyttää kaikki saavutettavuusvaatimukset (täyttää 100 %)
• täyttää saavutettavuusvaatimukset osittain (täyttää suurimman osan)
• ei täytä kriittisiä saavutettavuusvaatimuksia (ei täytä suurinta osaa kriittisistä A & AA saavutettavuusvaatimuksista).

Valtaosa korkeakouluista ilmoitti eri sanamuodoin sivujensa täyttävän WCAG-kriteerit osittain. Humak.fi kertoi digipalvelun saavutettavuuden tila -kohdassa ”Täyttää kaikki saavutettavuusvaatimukset”, mutta mainitsi seuraavaksi, että sivusto ei kaikilta osin ole vaatimusten mukainen. Uwasa.fi kertoi pyrkimyksistään kehittää sivustonsa saavutettavuutta ja ymmärrettävyyttä, mutta ei antanut kuvausta saavutettavuustilanteesta. Savonia.fi ilmoitti selosteessaan, että sivusto ei täytä kriittisiä saavutettavuusvaatimuksia.

EU:n malliselosteen kommentoinnissa pidettiin ongelmallisena, että “täyttää vaatimukset osittain” -luokan vaatimustenmukaisuuden kehittäminen välillä 51-99 % ei tule näkyväksi vaikka saattaa edellyttää merkittävää vaivannäköä (17). On myös esitelty mahdollisuutta saavutettavuuden pisteyttämiseksi 0-500 sekä jakamista kolmen sijasta viiteen luokkaan (18). Tämänkaltaiset hienojakoisemmat kuvaukset voisivat motivoida nykyistä mallia tehokkaammin kehittämään ja raportoimaan saavutettavuutta.

Ei-saavutettava sisältö ja sen perustelut

Saavutettavuus on laissa määritelty ja puutteet digitaalisissa palveluissa on perusteltava. Perusteluja voivat olla:

• Ei-saavutettava sisältö ei kuulu lainsäädännön piiriin
• vaatimusten toteuttaminen aiheuttaisi kohtuuttoman rasitteen
• sivusto ei vielä kaikilta osin ole vaatimusten mukainen.

Kun sivustoilla on monenlaista sisältöä, voi samassa selosteessa olla käytössä 1-3 perustelua erilaisille saavutettavuusongelmille. Sen sijaan ihannetilanteessa sisältö on saavutettavaa eikä perustelujakaan tarvita.

Ei vielä vastaa vaatimuksia

Enimmäkseen vedottiin siihen, että sivut eivät vielä joiltain osin vastaa vaatimuksia (20/38), mutta selosteista 15:ssä ei ilmaistu lainkaan perustelua. Osassa niistä sanamuoto tai tekstin asettelu viittasi ”ei vielä kaikilta osin vaatimusten mukainen” -perusteluun. Osa selosteista oli minimalistisia, ilman viitteitä perusteluista (esimerkiksi centria.fi, lab.fi, oamk.fi). (Taulukko 8)

Vertailun vuoksi laadimme ESAVI:n työkalulla selosteen, jossa ilmoitetaan ainoastaan yksi ongelmakohta ja pakolliset tiedot vähimmillään. Tällaisen selosteen koko sana-/merkkimäärältään on 158/1538. Korkeakouluista seitsemän oli selosteissaan tätäkin harvasanaisempia. Vaikka selosteessa sisällön laatu on määrää oleellisempi, ei tällainen pakollisista sisällöistä tinkiminen ole tarkoituksenmukaista. Kokonaisuudessaan selosteiden laajuus merkkimäärällä mitattuna vaihteli välillä 1193-7494.

Kun vaatimukset eivät vielä täyty, tulee puutteet kirjata kriteeritasolla ja korjata mahdollisimman pian (13). Selosteista valtaosassa (29/38) ilmoitettiin vain 0-6 saavutettavuusongelmaa, tyypillisimmin 3-4. Näistä niukan listan selosteista 20:ssa ei hyödynnetty kriteereitä. Useimmiten ilman kriteereitä ongelmiksi määritettiin videoiden puuttuvat tekstitykset, kuvien tekstivastineet sekä ei-saavutettavat (pdf- ja Word-) tiedostot.

Pääsivuilla oli testien perusteella keskimäärin 70 virhettä. Siksi olisi erikoista, jos valtaosalla korkeakoulujen sivustoista olisi vain selosteessa mainitut kolme, neljä saavutettavuusongelmaa. Näin niukka ongelmien julkistaminen herättää kysymyksiä saavutettavuuden testaamisen, tulosten raportoinnin ja kehittämisen suunnitelmallisuuden suhteen. Palvelujen käyttäjä saattaa kokea kohtaamiensa ja selosteessa ilmaistujen ongelmien eroavaisuuden velvollisuuksien välttelynä ja palvelun käyttäjien väheksymisenä.

Selosteista yhdeksän sisälsi vaatimustenmukaisesti luettelon saavutettavuuspuutteista kriteereineen (xamk.fi, laurea.fi, metropolia.fi, helsinki.fi, ulapland.fi, oulu.fi, hanken.fi, tuni/tamk.fi). Puutteiden esittäminen kriteereinä on toivottavaa. Samalla on hyvä muistaa, että useimmille sivujen käyttäjille teknistä tai juridista kuvausta merkityksellisempää on saada tieto, miten havaitut ongelmat voivat vaikeuttaa sivuilla toimimista ja millaisia vaihtoehtoja on tarjolla. Esimerkiksi kuvausta ”sivut eivät vastaa WCAG-saavutettavuuskriteerin 1.2.2 vaatimuksia” hyödyllisempi tieto sivun käyttäjälle on, että ”videoissa ei ole tekstitystä” (19).

Kun kriteerit, niiden tekninen sekä mahdollisesti myös toiminnallinen kuvaus kirjataan, on tuloksena usein pitkä lista. Puutelistan sijoittaminen selosteen loppuun on suositeltavaa. Esimerkiksi metropolia.fi -selosteessa ongelmien pääkohdat on esitetty selosteen alussa, perinpohjainen luetelma on sijoitettu loppuun ja kuvailussa on pyritty ottamaan toiminnallisuus huomioon. Lisäksi erillinen testiraportti selosteeseen linkitettynä on yksi mahdollisuus jakaa teksti kohtuullisiin kokonaisuuksiin.

Useissa selosteissa korjauksia ongelmiin luvattiin tehdä viipymättä, kaiken aikaa tai ”kun resurssit sallivat”. Osassa selosteista oli kehittämiselle suurpiirteinen 1-2 vuoden tavoiteaika (karelia.fi, xamk.fi, helsinki.fi, uef.fi, oulu.fi, hanken.fi, tuni.fi/tamk, abo.fi, maanpuolustuskorkeakoulu.fi). Saavutettavuuspuutteet esitettiin useimmiten ongelmina, mutta ne olivat myös parannettavaa tai kehitettävää sivustolla (esimerkiksi jyu.fi, metropolia.fi, aalto.fi, lut.fi, uwasa.fi, utu.fi). Ongelman kääntäminen kehittämistehtäväksi voi auttaa sitouttamaan organisaatio saavutettavuuden edistämiseen. Riskinä on, että saavutettavuuden toteuttaminen jää odottamaan vuoroaan kiinnostavampien hankkeiden varjoon lain velvoittavuudesta huolimatta.

Ei lain piirissä ja kohtuuton rasite – vapautuksia ja vapautusten harhoja

Seitsemässä selosteessa mainittiin sisältöjä, jotka eivät kuuluneet lain piiriin. Sellaisia olivat kartta- ja videoaineistot, toimisto-ohjelmien tiedostot (ennen 23.9.2018), hankesivut (arkistoitu ennen 23.9.2019) sekä video- ja äänitallenteet (ennen 23.9.2020). Lisäksi mainittiin käyttäjien sivuille tuottama sosiaalisen median sisältö. Ilmoitukset noudattivat Digipalvelulain sekä ESAVI:n ohjeita.

Pitkälti samanlaisten (tiedosto- ja video-) sisältöjen kohdalla vedottiin myös kohtuuttomaan rasitukseen. Digipalvelulain §8 mukaan ”Palveluntarjoaja voi poiketa saavutettavuusvaatimuksista vain, jos se ennakkoon tehdyn saavutettavuusarvioinnin perusteella voi osoittaa vaatimusten toteuttamisen aiheuttavan sen toiminnalle kohtuuttoman rasitteen. Kohtuutonta rasitetta arvioitaessa on otettava huomioon erityisesti vammaisten ihmisten tarpeet käyttää kyseistä digitaalista palvelua sekä palveluntarjoajan koko, taloudellinen asema, toiminnan luonne ja laajuus.” (2) Saavutettavuusselosteessa on kerrottava:

• miksi kohtuuttomaan rasitteeseen vedotaan ja
• minkä palvelun sisältöjen osalta sekä
• aikataulu, jossa puutteet korjataan sekä
• miten tiedon voi saada vaihtoehtoisella tavalla (20).

Selosteista yhdeksässä (humak.fi, hamk.fi, samk.fi, savonia.fi, arcada.fi, polamk.fi, helsinki.fi, ulapland.fi, maanpuolustuskorkeakoulu.fi) vedottiin kohtuuttomaan rasitteeseen.

Selosteissa oli kuvailtu, mitä pidetään kohtuuttomana rasituksena tehdä saavutettavaksi. Kohtuutonta rasitetta korkeakouluille tuottivat lähinnä videoiden tekstittäminen, toimisto-ohjelmien (Word- ja pdf-) tiedostojen korjaaminen saavutettaviksi sekä puuttuvien tekstivastineiden laatiminen kuville. Useimmissa selosteissa nämä sisällöt oli selvästi rajattu, mutta oli myös mainittu joukko ongelmia, jotka koskevat sivustoa yleisesti.

Syitä tehtävien kohtuuttomuuteen olivat muun muassa, että työmäärää ei pidetty tarkoituksenmukaisena tai resurssit koettiin pieniksi. Myös tekstityksen tarpeellisuutta punnittiin koska ”monet videot, joista puuttuu tekstitys ovat ”fiilistelyä”, eli niissä ei ole varsinaista asiasisältöä”. Neljässä selosteista jäi selittämättä, miksi rasitus oli kohtuuton.

Isossa-Britanniassa useat kymmenet julkisorganisaatiot kohtasivat 2019-2020 vuodenvaihteessa hankaluuksia, kun kansalaiset sikäläisen julkisuuslain perusteella vaativat nähtäväksi kohtuuttoman rasituksen ennakkodokumentaatiota. Syystä ja toisesta monella ei ollut esittää ennakkosuunnitelmia. (21) Meillä ei välttämättä tapahdu vastaavaa, mutta vaikka kohtuuton rasite vaikuttaisi kiistattomalta, on arviointi ja suunnittelu syytä tehdä ennalta ja dokumentoida.

Suurpiirteinen aikataulu tai ajallinen viittaus korjauksiin on mainittu osassa selosteita (arcada.fi, savonia.fi, ulapland.fi, mpk.fi). Lisäksi käytäntöjä kerrottiin kehitetyn niin, että saavutettavuus toteutuu ja odotettiin helpotusta esimerkiksi sivu-uudistuksen ja automaattisen tekstityksen kehittymisen myötä. Korvaavan saavutettavan aineiston saaminen pyynnöstä oli mainittu joissakin selosteissa (humak, polamk). Hyvä tämäkin, joskin lain tavoitteen mukaisesti korvaava ratkaisu tulisi saada ilman, että sitä tarvitsee erikseen pyytää (22).

Oikeilla käytännöillä toimisto-ohjelmien tiedostot saadaan saavutettaviksi ja kuviin tekstivastineet ilman myöhempää korjailua. Teknisen kehityksen iloitaan EU-komission raportissa ratkaisseen video- ja äänitallenteiden tekstittämisen ja suoratoiston tekstien tulevan ajankohtaisiksi (23). Jopa pohjoismaisten kielten kohdalla automaattinen tekstitys näyttää tekoälyn tuella näyttää lupaavalta mahdollisuudelta.

Selosteiden lausumien uskottavuus

Selosteen lausumien direktiivin vaatimusten mukaisuudesta tulee olla paikkansapitäviä ja perustua arviointiin. Puhutaan myös selosteen tietojen ja sivujen saavutettavuuden vastaavuudesta. Jos sivustolla on saavutettavuusongelmia, löytyy selosteesta vastaavat tiedot – ja tietysti myös saavutettavat vaihtoehdot ja korjaussuunnitelma. Tämän vastaavuuden arviointi ei sisälly EU:n jäsenvaltioiden pakolliseen valvontaan ja vain viisi 25:stä jäsenvaltiosta vertasi selosteen tietoa sivuston saavutettavuuteen. (9) Korkeakoulujen selosteiden vastaavuuden arvioimiseksi tulisi olla käytettävissä koko sivuston arviointitieto. Kun tätä ei ole, on punnittava selosteiden uskottavuutta pääsivujen testitulosten ja selosteiden sisältöjen perusteella. Aikaisemmista kohdista kooten, selosteiden enemmistön uskottavuutta rasittavat:

• pitkät päivitysvälit
• pääsivun testituloksiin nähden liian niukat, kriteerittömät ongelmalistat
• puuttuvat linkit testi- tai auditointiraportteihin
• Huterat tai kokonaan puuttuvat korjaussuunnitelmat.

Vaihtoehdot ei-saavutettavalle sisällölle ja tuki käyttäjille satunnaisesti esillä

EU:n malliselosteessa on mainittu pakollisena esitettävänä ”Mahdolliset vaihtoehdot, joiden osalta saavutettavuusvaatimukset täyttyvät”. Digilaki 9 § edellyttää saavutettavuusselosteelta ”ohjeet siitä, miten palvelun käyttäjä voi saada digitaalisen palvelun sisältämät tiedot tai palvelun vaihtoehtoisella tavalla, jos palvelu tai sen osa ei ole käyttäjälle saavutettavassa muodossa.” (2) Saavutettavuusselostepalvelussa vaihtoehtoihin viitataan vain kohtuuttoman rasitteen kohdalla.

Vaihtoehdot mainittiin harvoin selosteissa, mutta esimerkiksi uwasa.fi lupasi, että ”voit myös pyytää tällä hetkellä sivustolla ei-saavutettavassa muodossa olevien sisältöjen toimittamista vaihtoehtoisessa muodossa”. Samaan tapaan ilmoitettiin, että ”Tarvittaessa pyydä tiedostoja ja muuta sisältöä saavutettavassa muodossa” (seamk.fi).

Lisäksi kuudella korkeakoululla oli jossain muodossa mainittu mahdollisuus saada tukea, kuten: ”Tarjoamme tukea käyttäjille, joille digipalvelut eivät ole saavutettavissa” (uef.fi). Tuen tarjoaminen on yksi vapaaehtoisista sisällöistä.

Korkeakoulun palauteyhteys on tuottava sijoitus

Selosteessa on kerrottava, miten sivuston käyttäjä voi antaa palautetta saavutettavuudesta. Yleensä ajatellaan, että palaute on organisaatiolle ilmaista tietoa, joka voi auttaa kehittämään parempia ja laajemman yleisön tavoittavia palveluja. Lisäksi asioiden keskinäinen käsittely korkeakoulussa voi säästää palautteen antajaa rasituksilta ja ajanhukalta sekä korkeakoulua kustannuksilta ja mainehaitoilta.

W3-konsortio suosittelee palautteisiin helposti käytettäviä ja helposti löydettäviä ratkaisuja, joissa voi käyttää itselleen mieluisinta viestintätapaa kuten verkkolomaketta, sähköpostia, chattia tai puhelinta (24). Vaihtoehtoisten palautekanavien käyttömahdollisuus sai myös EUn malliselosteen kommentoinnissa vahvan kannatuksen. Sopivimman välineen lisäksi palautteen antamiseen vaikuttavat vastauksen saamisen todennäköisyys sekä tyyli, jolla palautetta tavoitellaan. (UPowerWAD) Vaikka palautteen toivottaminen tervetulleeksi on muodollista, se voi olla yksi askel vuorovaikutukseen kutsuvan ilmapiirin luomiselle.

Korkeakoulun palauteyhteys oli tarjolla jokaisessa saavutettavuusselosteessa. Koska seloste voi olla vaikea löytää, tai sitä ei arvata palautetta varten hakea, olisi hyvä laittaa linkki saavutettavuuspalautteen antamiseksi helposti löydettäväksi muuallekin kuin selosteeseen.

Palautekanavista oli useimmiten saatavilla yksinomaan sähköposti (19/38). Toiseksi yleisin yhden kanavan ratkaisu oli verkkolomake (9/38). Sekä verkkolomakkeen että sähköpostin ilmoitti palautetta varten 8 korkeakoulua, sähköpostin sekä puhelimen yksi korkeakoulu. Monipuolisin ratkaisu - lomake, sähköposti ja puhelin - oli ainoastaan laurea.fi:n selosteessa.

Kaikki 18 palautelomaketta sisälsivät joitain saavutettavuuspuutteita (kaksi lomakkeista oli upotettu selostesivuun, joten niitä ei testattu erikseen). Valtaosa lomakkeista oli yleiskäyttöisiä niin, että joko vaihtoehtovalinnoilla tai tekstiä kirjoittamalla tuli täsmentää, että kysymys oli verkkosivuston saavutettavuuspalautteesta. Käytettävyysongelmia palauteratkaisuissa olivat muun muassa edeltävä valintasivu (xamk.fi), vaikeasti tavoitettava skriptipainike (lab.fi) ja palautteen lähettäminen Captcha “robottiseulan” kautta (oamk.fi, lapinamk.fi, novia.fi).

Saavutettavuuskantelun tai selvityspyynnön tekeminen

Vakioteksti palautteen antamiseksi ja valvontaviranomaisen yhteystiedot auttavat tekemään saavutettavuuskantelun tai selvityspyynnön palveluntarjoajasta, joka ei noudata digilain vaatimuksia (9). Nämä pakolliset tiedot olivat useimmissa selosteissa ESAVI:n mallin mukaan.

Osassa selosteita tekstiä oli tiivistetty tietosisällön merkittävästi kärsimättä (diak.fi, jyu.fi, hy.fi, tuni.fi). Puutteita olivat, että joissain selosteissa yhteystiedoista esitettiin vain verkko-osoite (arcada.fi) tai jätettiin toimeenpanomenettely kuvaamatta (hanken.fi). Selvimmät ongelmat olivat selosteissa, joista menettely- ja osoitetiedot puuttuvat selosteesta tykkänään (aalto.fi, lut.fi ja lab.fi).

Kaikkien julkishallinnon toimijoiden osalta aluehallintovirasto sai 2020 yhteensä 34 ilmoitusta, vuonna 2021 ilmoituksia tuli 72. Kun ESAVI:n kokoama rekisteri sisältää noin 15000 palveluntarjoajaa, tuntuu ilmoitusten määrä vähäiseltä. Suunta on kuitenkin selvä kasvu ”Erityisesti ilmoitukset, jotka koskevat verkkosivustojen saavutettavuuspuutteita yleisesti, lisääntyivät. Saavutettavuusselvityspyyntöjä, eli tilanteita, joissa ei ilmoituksesta huolimatta ole saatu sisältöä saavutettavassa muodossa, ei ilmennyt” (9).

Tämän perusteella voidaan ajatella, että ilmoituksilla on vaikutusta, mutta mahdollisesti kynnys niiden tekemiseen on ollut kovin korkea. Verkkosivuston kohdalla korjauksetkin usein onnistuvat, mutta esimerkiksi laajahkojen oppimateriaalien tai tietojärjestelmien kohdalla säästytään paljolta, kun otetaan saavutettavuus huomioon suunnittelun alusta alkaen (vrt. Korkeakoulun opintohallintajärjestelmän on oltava saavutettavuusvaatimusten mukainen ).

Verkkosivuston julkaisuajankohta

Tieto sivuston julkaisemis- ja uudistusajankohdista on vapaaehtoista sisältöä. Ammattikorkeakouluista kaksi kolmasosaa (16/24), yliopistoista hiukan reilu kolmannes (5/14) sen selosteessaan kertoo. Vastaavasti 17 korkeakoulun selosteesta ei löydy tietoa sivun julkaisu- tai päivitysajoista.

Sivujen uudistaminen on vaativa työsarka, mutta moni korkeakouluista kertoo sen yhteydessä ottavansa saavutettavuuden huomioon (esimerkiksi arcada.fi, helsinki.fi, abo.fi). Tällaiset linjaukset saavutettavuuden sisällyttämiseksi jo uudistusten suunnitteluun kuvaavat sitoutuneisuutta ja lupaavat parempaa tulevaisuudessa. Ennakoimalla ovat vältettävissä esimerkiksi saavutettavuusongelmia sisältäneet ”talon graafiset ohjeet”, jotka joskus aikaisemmin naulitsivat esteelliset värit ja fontit kaikkeen, mitä julkaistiin.

Sitoutuminen saavutettavuuteen varovasti esillä

Organisaation sitoutuminen digitaaliseen saavutettavuuteen sekä johdon virallinen hyväksyminen kehittämiselle ovat vapaaehtoisia sisältöjä. Sitoutumisen konkretiaa voivat olla kehittämisaikataulut, ohjeistukset, koulutukset, nimetyt vastuuhenkilöt ja arvioinnit. Moni korkeakoulu ilmoittaa selosteessa ainakin nimellisesti sitoutuneensa saavutettavuuden toteuttamiseen. Myös esimerkkejä käytännön toimista mainittiin useiden korkeakoulujen selosteissa (seamk.fi, polamk.fi, aalto.fi, uef.fi ja jyu.fi). Moni korkeakoulu voisi sisällyttää selosteeseensa linkin saavutettavuussuunnitelmaan kuten esimerkiksi oamk.fi.

Saavutettava korkeakoulu ja korkeakoulutus -selvityksessä ehdotettiin korkeakouluissa tehtäväksi saavutettavuussunnitelmat. Toistaiseksi alle puolet (15/38) korkeakouluista on julkistanut saavutettavuussuunnitelmansa. Osassa suunnitelmista digitaalisuus on esillä pinnallisesti, osa ei käsittele sitä lainkaan. Muita selvityksessä ehdotettuja kehittämiskohteita korkeakoulut torjuivat koska toteuttavat niitä jo nykylainsäädännön puitteissa tai jotka ovat ”itsestään selviä”. Tällainen oli esimerkiksi Tavoite 36: Digitaalisten palvelujen saavutettavuutta edistetään korkeakoulussa suunnitelmallisesti. Jäljelle jäi onneksi ydinkohdista saavutettavuuden sisällyttäminen laadunhallintaan. Senkin vaikuttavuus epäilyttää, koska korkeakoulujen enemmistö torjui selvityksessä esitetyt saavutettavuuden kirjaamisen yliopisto- ja ammattikorkeakoululakiin, saavutettavuuden huomioon ottamisen tulosohjauksessa ja saavutettavuuden sisällyttämisen auditointiin.

Sitoutumisen suhteen on hyvä muistaa, että Euroopan unionin esteettömyysdirektiivin toimeenpaneva lainsäädäntö tuli voimaan 1.2.2023. ja toi muutoksia useaan eri lakiin, myös digipalvelulakiin. Uusien vaatimusten osalta lain soveltaminen ja valvonta alkaa 28.6.2025 alkaen. (25) Direktiivin toimeenpano tuo uusia toimijoita ja palveluja digipalvelulain saavutettavuusvaatimusten piiriin (26). Jo julkisen sektorin palvelujen saavutettavuuden kehittäminen on osoittanut, että riittävää osaamista on vaikea löytää ja korkeakouluilla on koulutuksen tarjoajana tässä keskeinen tehtävä.

Selosteiden laatu ja perimmäinen tarkoitus

EU:n jäsenvaltioilla on eritasoisia kansallisia säädöksiä, jotka vaikuttavat saavutettavuuteen. Siksi direktiivin toteuttamisessa harmonisointi on ollut vähäistä. Nyt kuitenkin tiedostetaan tarve saada EU-tasolla selkeä rakenne raportoinnille jäsenvaltioiden raporttien yhtenäistämiseksi. Koetaan aiheelliseksi harkita saavutettavuusselosteiden, palautemekanismien ja kohtuuttoman rasitteen perustelun osuuksien tekemistä raportoinnissa pakollisiksi. (24) Oletettavasti selosteiden merkitys kasvaa ja toivottavasti niiden laadinnassa ja arvioinnissa otetaan huomioon käyttäjien toiveet ja tarpeet. Valvonnassa toteutusten yhtenäisyys helpottaa työtä, mutta on hyvä muistaa, että ”Selosteet, jotka täyttävät muodolliset vaatimukset, eivät välttämättä tarjoa käyttäjille hyödyllistä sisältöä”. (21)

Kaikista korkeakoulujen selosteista löytyi kehittämismahdollisuuksia. Pakollisten sisältöjen tarkastelussamme näyttäytyi kuusi selosteista (laurea.fi, tamk.fi/tuni.fi, helsinki.fi, ulapland.fi, oulu.fi) yksinomaan myönteisissä esimerkeissä. Kun otetaan huomioon palautelomakkeiden esteet, jäävät jäljelle tamk.fi/tuni.fi, helsinki.fi ja oulu.fi. Saavutettavuudeltaan mikään selosteista ei lopulta vastaa vaatimuksia.