Laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta edellyttää sivustoilta ja mobiilisovelluksilta saavutettavuusselostetta (1). Lain noudattamisen ohella korkeakoulut saavat selosteessa tilaisuuden vahvistaa sitoutuneisuuttaan saavutettavuuteen. Etsimme korkeakoulujen sivujen saavutettavuuden tilasta kertovia saavutettavuusselosteita arvioitaviksi helmikuussa 2020 samassa yhteydessä, kun testasimme korkeakoulujen kotisivujen saavutettavuutta (Korkeakoulujen verkkosivujen saavutettavuuskartoitus 2020).
Opastusta saavutettavuusselosteen laatimiseen
Digipalvelulain mukaisessa selosteessa kerrotaan puutteet sisällön saavutettavuudessa ja vaihtoehtoinen tapa sisällön saamiseksi. Lisäksi selosteessa kerrotaan, mihin korkeakoulussa voi antaa palautetta saavutettavuudesta sekä valvontaviranomaisen yhteystiedot kantelua tai selvityspyyntöä varten. Selosteen tulee olla helposti saatavilla ja saavutettava sekä EU-komission malliselosteen mukainen (1).
Oikotie selosteen laatimiseen on Saavutettavuusvaatimukset.fi -sivuilta löytyvä saavutettavuusseloste -työkalu, joka ohjaa sekä sisältöjen että muotojen toteuttamisessa. Lisäksi selosteen laatimiseen tarvitaan asiantunteva saavutettavuusarviointi.
Lisätietoa tai vaihtoehtoisen polun selosteen laatimiseen tarjoavat
Saavutettavuusdirektiivi 2016 (2)
Järjestöjen, viranomaisten ja yritysten edustajien sekä yksityishenkilöiden kommentointi saavutettavuusselosteen luonnosversiosta 2018 (3) ja
Saavutettavuusselosteen malli 2018 (4).
Miksi kaikilta korkeakouluilta ei löydy selosteita?
Digipalvelulain 9 §:n mukaan "Palveluntarjoajan on pidettävä saavutettavuusseloste helposti saatavilla verkkosivustollaan saavutettavassa muodossa." (1). Selostetyökalu kehottaa julkaisemaan selosteen sivustolla niin, että se on helposti löydettävissä. Komission malliselosteessa ohjataan sijoittamaan linkki selosteeseen ”näkyvästi verkkosivuston etusivulle tai käytettäväksi sivuston jokaiselta sivulta esimerkiksi staattisessa ylä- tai alatunnisteessa. Saatavuusselostetta varten voidaan käyttää vakio-URL-osoitetta.” (5).
Kartoituksessamme helmikuussa useimmat korkeakoulujen selosteet löytyivät vaivattomasti etusivun alaosasta, Saavutettavuusseloste-linkin kautta. Osa selosteista oli laajemman Saavutettavuus-otsikon alla, osa sijaitsi vaikeammin löydettävässä paikassa. Selosteen liittäminen yleisempään saavutettavuus- tai strategiayhteyteen ei ole omiaan helpottamaan sen löytämistä. Selosteen soisi olevan sisällöltään ja kieleltään lähempänä käyttäjää ja hänen kokemuksiaan verkkosivulla (6) vaikka seloste pitkälti määrämuotoinen ja tekninen asiakirja onkin.
Hakuihin käytimme sekä sivustojen omia hakupalveluja että Googlea. Yllättävä havainto oli, että "saavutettavuus" toi hakusanana joidenkin korkeakoulujen kohdalla osumia sivustolta vain muutaman tai ei yhtäkään. Ruotsinkielisillä sivuilla vastaavat haut tehtiin termeillä "tillgänglighetsutlåtande" ja "tillgänglighet". Huolimatta eri hakumenetelmien käytöstä, on mahdollista, että jokin seloste jäi testien yhteydessä löytymättä tai on julkaistu helmikuun lopun 2020 jälkeen.
Saavutettavuusseloste löytyi 8 ammattikorkeakoululta (n=24) ja 7 yliopistolta (n=14). Laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta edellyttää palvelun saavutettavuutta ja saavutettavuusselostetta vasta 23.9.2020 jälkeen sivustoilta, jotka on julkaistu ennen 23 päivää syyskuuta 2018. Tätä myöhemmin julkaistujen sivustojen on tullut olla saavutettavia viimeistään 23.9.2019. Koska monien korkeakoulujen niin sanottuja “vanhoja sivustoja” saavutettavuusvaatimus ei vielä koske, on selosteiden puuttuminen ymmärrettävää.
Selosteen julkaisseista 15 korkeakoulusta kahdeksan kuului sivuston julkaisuajan perusteella saavutettavuusvaatimusten piiriin (Aalto-yliopisto, Oulun ammattikorkeakoulu, Lab-ammattikorkeakoulu, Laurea, Metropolia, Tampereen yliopisto, Tampereen ammattikorkeakoulu ja Turun ammattikorkeakoulu). Myönteistä on, että korkeakouluista seitsemän (Diakonia-ammattikorkeakoulu, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Helsingin yliopisto, Jyväskylän yliopisto, LUT-yliopisto, Turun yliopisto ja Vaasan yliopisto) olivat ennakoivasti julkaisseet selosteen ja käynnistäneet kehittämistoimet.
Saavutettavuuden tarve on tiedetty jo pitkään (5), joten niin sanottujen vanhojen sivustojenkin osalta seloste viestittää ja edistää saavutettavuuden toteuttamista. Selosteen puuttuminen voidaan tulkita tietämättömyydeksi tai piittaamattomuudeksi. Yleensä on eduksi kertoa selosteessa pyrkimyksistä ja tunnistetuista ongelmista (6). Samalla on organisaation maineelle tärkeää toteuttaa korjaukset eikä luvata liikoja (7).
Hyvänä esimerkkinä Helsingin yliopiston saavutettavuusseloste kertoi, että ”Helsinki.fi-verkkosivujen tulee olla saavutettavuusvaatimusten mukaiset 23.9.2020”. Testattu kotisivu oli helmikuun testissä saavutettavuudeltaan yksi parhaista ja saavutettavuusseloste sisältää tiiviin tilannekuvauksen sekä linkit keskeisiin tietoihin verkkosisältöjen saavutettavuudesta.
Ovatko saavutettavuusselosteet saavutettavia?
Selosteiden saavutettavuutta arvioitiin WAVE- ja Siteimprove -testeillä Chrome-selaimessa. WAVE ja Siteimprove ovat verkkoselaimen maksuttomia laajennoksia, automaattitestejä, jotka vertaavat selattavan sivun saavutettavuutta muun muassa WCAG-kriteereihin.
Laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta velvoittaa noudattamaan WCAG 2.1 ohjeistuksen A- ja AA-tason kriteerejä. Poikkeuksena ovat suorat verkkolähetykset (video- tai äänilähetykset), joiden ei tarvitse noudattaa kriteerejä (8).
Automaattitestien etuja ovat nopeus ja helppokäyttöisyys, mutta niiden kyky tunnistaa ongelmia on rajallinen. Yleinen käsitys on, että automaattitesteillä saavutettavuusongelmista tunnistetaan vain noin 40 %. Seuraavassa vertaamme selosteissa havaittujen ongelmien määriä samassa yhteydessä saatuihin korkeakoulujen kotisivujen saavutettavuusraportteihin.
WAVE- ja Siteimprove-testit painottavat eri tavoin WCAG-ohjeistuksen sisältämiä onnistumiskriteereitä sekä muita verkkosisällön saavutettavuuteen vaikuttavia seikkoja (esimerkiksi html-merkintäkielen oikeellisuutta), joten tulokset ovat epäidenttisiä ja toisiaan täydentäviä (9). Ammattikorkeakouluille WAVE ilmoitti selosteissa keskimäärin 9 virhettä, kotisivuilla 78 virhettä. Siteimprove ilmoitti selostetta kohden 17 virhettä, kotisivua kohden 115 virhettä.
KUVIO 1. Virheiden määrät korkeakoulujen selosteissa ja sivuissa
Yliopistojen selosteissa oli WAVE-testissä keskimäärin 9 virhettä ja sivuilla keskimäärin 68 virhettä. Siteimprove ilmoitti yliopistojen selosteille keskimäärin 17 virhettä ja kotisivuille 117 virhettä/sivu. (Kuvio 1). Saavutettavuusseloste sisältää tekstiä ja muodoksi riittää teknisesti vaatimaton html-asiakirja, mikä selittänee kotisivuja vähäisemmät virheet. Se, että saavutettavuusongelmia edelleen selosteita testatessa löytyi, johtui enimmäkseen julkaisualustan, ulkoasun ja ylläpitokäytäntöjen ratkaisuista.
Odotetusti, mutta ei aivan itsestään selvästi selosteen julkaisseiden korkeakoulujen kotisivuilla oli vähemmän virheitä kuin kaikkien korkeakoulujen kotisivuilla keskimäärin. Selosteen julkaisseiden/kaikkien ammattikorkeakoulujen WAVE-virheet olivat 43/78 ja Siteimprove-virheet 89/112. Yliopistojen kohdalla vastaava suhde on WAVE-virheet 20/68 ja Siteimprove-virheet 40/69 (Kuvio 2.).
KUVIO 2. Virheiden määrät selosteen julkaisseiden vs. kaikkien korkeakoulujen kotisivuilla.
Saavutettavuusseloste kertoo kehittämistyöstä
Usein kehittämisen lähtökohta on tieto toiminnan nykytilasta. EU-komission malliseloste ja selostetyökalu edellyttävät, että saavutettavuudesta on oma tai kolmannen osapuolen arviointi. Arvioinnin perusteella voidaan selosteeseen laatia digipalvelulain vaatima "mitkä palveluntarjoajan digitaalisen palvelun sisällön osat eivät täytä saavutettavuusvaatimuksia ja perustelut saavutettavuusvaatimuksista poikkeamiselle". Malliselosteessa ja selostetyökalussa annettuja perusteluja ovat, että sisältö ei kuulu lain piiriin, saavutettavuus olisi kohtuuton rasite ja ”Verkkosivusto ei ole vielä kaikilta osin vaatimusten mukainen”. Tämä viimeinen ja todennäköisin vaihtoehto edellyttää sivuston puutteiden kuvaamista ja täyttymättömien WCAG-kriteerien kirjaamista.
Viidessä korkeakoulujen selosteista ilmoitettiin ulkopuolisen arvioijan suorittaneen auditoinnin, neljän selosteen tiedot saavutettavuudesta perustuivat itsearvioon, ja kahdessa ongelmia kerrottiin ”havaitun”.
Joissain selosteissa oli osana sisältöä yksityiskohtainen auditointiraportti. Selostetyökalussa ja komission malliselosteessa mainitaan linkki arviointiraporttiin vapaaehtoisena sisältönä. Raportti on hyvä muistilista kehittämistyötä varten. Monelle lukijalle arviointi ei kuitenkaan kerro, mistä koetut ongelmat johtuvat.
Mikäli koko raportin linkin sijaan haluaa sisällyttää selosteeseen, voisi teknisen puutelistan tai auditointiraportin johdannoksi tarjota tiivistelmää siitä, miten ja missä tilanteessa sivustolla havaitut WCAG-ongelmat voivat vaikeuttaa palvelun tai tiedon saavutettavuutta. Myös luetelmalinkit pitkähkön selosteen otsikoihin auttaisivat lukijaa.
Pakollinen tieto valitusviranomaisesta puuttui neljästä selosteesta. Ohjeet palvelun tai tiedon saamiseksi vaihtoehtoisella tavalla olivat useimmissa selosteissa yleisellä tasolla ja ohjasivat korkeakoulun eri toimintojen yhteyshenkilöiden tietoihin. Saavutettavuusvaatimukset ovat useimmille henkilöstön jäsenille uusi asia, ja on hyvä varmistaa, että sivustolla esteitä kohtaava vierailija saa viivytyksettä asiantuntevat neuvot ja palvelut. (vrt. 6).
Selosteen monet mahdollisuudet
Kartoituksen perusteella saavutettavuuden kehittämiseen on herätty ja moni korkeakouluista on julkaissut selosteen ennen laissa esitettyä tavoiteaikaa. Selosteen laatiminen on edelleen eri tahoilla ajankohtaista ja Saavutettavuusseloste-työkalu helpottaa tehtävää. Korkeakouluissa pohditaan kuitenkin edelleen monia kysymyksiä, kuten esimerkiksi:
kuka voi tehdä arvion sivuston saavutettavuudesta (oma/ostettu asiantuntemus)?
mitä ovat selostetyökalun ”kriittiset saavutettavuusvaatimukset”?
milloin voi vedota kohtuuttomaan rasitteeseen?
millä tarkkuudella puutteet esitetään?
mille sivustoista tarvitaan omat selosteensa? (ks. 10).
Saavutettavuusseloste voi palvella monipuolisesti sekä sivuilla vierailevia että palvelua tarjoavaa yhteisöä. Pakollisten osuuksien ohella kannattaakin käyttää hyödyksi selosteen vapaaehtoiset sisällöt ja siten samalla osoittaa sitoutumista kehittämistyöhön.
KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS (EU) 2018/1523, saavutettavuusselosteen mallista julkisen sektorin elinten verkkosivustojen ja mobiilisovellusten saavutettavuutta koskevan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2016/2102 mukaisesti.(https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=uriserv%3AOJ.L_.2018.256.01.0103.01.FIN&toc=OJ%3AL%3A2018%3A256%3AFULL)
Rauhala-Hayes, M., Topo, P. ja Salminen A-L. 1998. Sitra 172. Kohti esteetöntä tietoyhteiskuntaa.
