Koha-kirjastojärjestelmän testaus Jyväskylän yliopiston kirjastossa

Suomalaisten korkeakoulukirjastojen käyttämä Voyager-kirjastojärjestelmä alkaa olla elinkaarensa päässä. Teknisiltä ratkaisuiltaan monin paikoin vanhentunut järjestelmä on toistaiseksi toiminut luotettavasti siitä huolimatta, että yhä useampi korkeakoulukirjasto on siirtynyt käyttämään asiakaskäyttöliittymänään Finnaa, joka kuormittaa kirjastojärjestelmää merkittävästi enemmän kuin aiemmin käytössä ollut WebVoyage-käyttöliittymä.

Keväällä 2015 Jyväskylän yliopiston kirjastossa päätettiin käynnistää Koha-kirjastojärjestelmän testausprojekti, jonka tarkoituksena oli selvittää kirjaston valmiutta siirtyä uuteen kirjastojärjestelmään asiakkaille tällä hetkellä tarjotut palvelut säilyttäen.

Projektin alussa tutustuimme Kohaan Vaara-kirjastojen käyttämän ohjelmistoversion avulla, mutta kirjaston oma testausprojekti toteutettiin Kohan virallisella kehitysversiolla [1] huomioimatta Vaara-kirjastoissa tehtyjä muutoksia.

Selvitystyötä ohjasi kolme kysymystä:

Sen lisäksi, että tässä raportissa kuvataan testausprojektin aikana tehtyjä ratkaisuja, raporttiin on sisällytetty myös toteuttamatta jääneiden ratkaisuvaihtoehtojen hahmotelmia ja yleisiä Kohaan liittyviä huomioita.

Jyväskylän yliopiston kirjasto tulee siirtymään seuraavaan Voyager-kirjastojärjestelmän versioon yhdessä muiden suomalaisten korkeakoulukirjastojen kanssa vuoden 2016 aikana. Testausprojektin myötä kirjastolla on kuitenkin valmius siirtyä Kohaan vaihtoehtoisena järjestelmänä, mikäli Voyager-kirjastojärjestelmän tuki lakkaa tai eteen tulee teknisiä ongelmia tai palvelutarpeita, joita Voyagerin puitteissa ei voida ratkaista. Työnkulkuja kehittämällä ja joitain lisätoiminnallisuuksia hankkimalla Koha voi korvata Voyager-kirjastojärjestelmän.

Migraatiossa käytettiin apuna skriptejä, joiden alkuperäiskehittäjä on Bywater Solutions. Skriptit eivät olleet sellaisenaan käyttövalmiita, vaan niihin tehtiin muutoksia omien tarpeidemme mukaan. Bywaterin julkaisemista skripteistä voi päätellä, että paikalliset muutokset ovat tyypillisiä myös heidän hoitamissaan migraatioissa — joihinkin työvaiheisiin voi tuottaa yleiskäyttöisiä työkaluja, mutta koska lähtödatan sisältö vaihtelee eri järjestelmien välillä suuresti, paikalliset muutokset skripteihin ovat välttämättömiä. Olemme julkaisseet omiin tarpeisiimme muokatut skriptit Githubissa.

Migraatiossa siirrettiin bibliografiset tietueet, nidetiedot, varaukset, lainaustilanne sekä anonymisoidut asiakastiedot. Sarjajulkaisujen tiedot siirrettiin vain osittain. Voyagerin kokoelma- ja sijaintiperusteiset aineistotyypit (Item Type) muutettiin migraation yhteydessä laina-ajan pituuteen perustuviksi aineistotyypeiksi (kts. [Aineistotyypit-taulukko]). Kokoelmatyössä tärkeät sijaintitiedot (Voyagerin Location Code ja Location Name) muunnettiin suoraan Kohan kokoelmakoodeiksi (CCODE). Mutta mahdollisessa Kohan tuotantokäyttöön tähtäävässä migraatiossa osa Voyagerin sijaintitiedoista voisi olla järkevää tallentaa Kohan sijaintitiedoksi (LOC) ja osa kokoelmakoodeiksi (CCODE), sillä osa nykyisistä sijaintitiedoista perustuu aineiston sijaintiin ja osa aineiston käsittelemään tieteenalaan tai aihepiiriin.

Sarjajulkaisujen varastotiedot — Voyagerin hankintamoduulin kautta hallittavien MARC-kenttien (852, 863, 866 ja 994) sisällöt — siirrettiin migraatiossa Kohan sarjajulkaisumoduulin subscriptionhistory-tietokantataulun kenttiin. Kohassa sarjajulkaisujen tiedoista vain bibliografiset tiedot löytyvät MARC-tietueista kun taas kattavuus, huomautukset puuttuvista numeroista yms. ovat ainoastaan sarjajulkaisumoduulin tietokantatauluissa.

Vufind-integrointia varten olisi hyödyllistä, jos sarjajulkaisu-tietokantataulujen lisäksi varastotiedot löytyisivät myös MARC-tietueista standardinmukaisessa muodossa. Tästä syystä, sen lisäksi että, kattavuuskenttien perusteella muodostetaan Kohaan niteitä joiden fyysinen varastoyksikkö — vuosikerta, vuosikerran osa, yksittäinen numero jne. — vaihtelee julkaisusta riippuen, sarjajulkaisujen tietojen osalta voisi olla järkevää tutkia mahdollisuutta sisällyttää Voyagerin hankintamoduulin tuottamat MARC-kentät Kohaan tuotaviin tietueisiin sellaisenaan.

JYKDOKissa on osakohteita, jotka jätettiin siirtämättä testimigraatiossa ajan säästämiseksi. Osakohde-emo -linkitys perustuu Kohassa MARC-kenttään 773 tallennettuihin tietoihin. Osakohteet tuodaan järjestelmään bulkmarcimport.pl-skriptillä kuten muukin aineisto, jonka jälkeen create_analytical_rel.pl -skriptin avulla tietueieden välille muodostetaan linkitys. Linkityksessä käytetään tuotujen osakohdetietueiden 773$o-osakenttaan tallennettua emotietueen aineiston viivakoodia, jonka perusteella osakohdetietueen 773$0-osakenttään kirjoitetaan emotietueen tietuetunnus (Kohan biblionumber, joka toisin kuin Voyagerissa on oletuksena eri kuin emotietueen 001-kentän arvo) ja 773$9-osakenttään Kohan nidetunnus. Tuontitiedostoa muodostettaessa osakohteen 773$w -kenttään voidaan tallentaa emotietueen 001-kentän arvo, jolloin tietueiden mukana saadaan säilymään Kohan tietokantarakenteesta riippumaton yhteys.

Migraatiossa aikaavievin vaihe oli Voyagerista siirrettyjen bibliografisten tietojen ja nidetietojen yhdistäminen Kohan bulkmarcimport-skriptin syötteeksi sopivaan muotoon. Käytettäessä Gihubista löytyvää bibliomasher-skriptin versiota tuontitiedoston muodostaminen etenee noin 400 tietueen minuuttinopeudella.[2]

Testausprojektin aikana tutkittiin, miten nykyiset Voyager-integroinnit muihin järjestelmiin voidaan toteuttaa Koha-ympäristössä. Integrointeja ei toteutettu käytännössä, vaan ratkaisuvaihtoehtojen toimivuutta punnittiin järjestelmien dokumentaation ja lähdekoodiin tutustumisen perusteella.

Kohan testaus jaettiin osiin kirjaston eri toiminnoista — lainaus, hankinta, kokoelmat — vastaavien toimistojen kesken. Näin pyrimme selvittämään miten Koha nykymuodossaan soveltuu toimistojen tämänhetkisiin toimintatapoihin ja mitä kehittämistarpeita nousee esiin, mikäli toimintatavat ja asiakkaille tarjotut palvelut halutaan säilyttää nykyisenlaisena myös järjestelmävaihdoksen jälkeen.

Koha-kehitystyössä keskeisessä asemassa oleva ByWater Solutions ylläpitää palvelua, jolla kerätään joukkorahoitusperiaatteella resursseja Kohan ominaisuuksien kehittämistä varten. Palveluun voi jättää kehitysehdotuksia, joita Bywater harkintansa mukaan julkaisee sivustolla. Palvelun hyödyntäminen voisi olla harkitsemisen arvoinen vaihtoehto myös suomalaisten Koha-kirjastojen tapauksessa, jos havaitaan, että Kohasta puuttuu ominaisuus, joka voisi olla hyödyllinen laajalti, eikä ominaisuuden kehittämiseen pelkästään kotimaisin resurssin ole mahdollista. Esimerkiksi varastopyyntöjen käsittely voisi olla tällainen yhdessä rahoitettava, laajasti hyödyllinen kehityskohde.

Kohan kehitystyön suuntaa ja uusien ominaisuuksien ideointia on mahdollista seurata kehittäjäyhteisön ylläpitämältä Request for Comments-wikisivulta. RFC-dokumenttien tarkoituksena on koota yhteen erilaisia näkemyksiä Kohaan halutuista ominaisuuksista, hakea konsensusta ja mahdollistaa kehitystyöhön osallistuminen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. RFC-dokumenttien lisäksi kehitystyön kokonaiskuvan muodostamisessa ovat avuksi kehittäjäyhteisön verkkokokousmuistiinpanot ja Kohan tikettijärjestelmä.

Keväällä 2015 EBSCO ilmoitti tukevansa merkittävällä summalla Kohan kehitystyötä. Tuki kanavoidaan Koha Gruppo Italianon kautta Kohan kehittämisessä mukana oleville ohjelmistoyhtiöille. Tukea on käytetty muun muassa Kohan sisäisesti käyttämän hakuindeksin uudistustyöhön — uudistetulla haulla varustettu Koha on tulossa julki jo syksyllä 2015 — ja muita EBSCOn tuella tehtävä parannuksia ovat muun muassa:

Näiden kehityskohteiden lisäksi käynnissä tai suunnitteilla on myös muita Jyväskylän yliopiston kirjaston kannalta kiinnostavia kehityskohteita, kuten varastotilausten tuki. Tällä hetkellä Kohasta puuttuu mahdollisuus tehdä ja käsitellä yleisöltä suljettuihin kokoelmiin kohdistuvia aineistopyyntöjä. Vuonna 2010 julkaistuun Kohan 3.2-versioon on kuitenkin ollut saatavilla ranskalaiselle BULAC-kirjastolle kehitetty aineistopyyntö-laajennos, joka BULAC-kirjaston on ollut tarkoitus muokata yhteensopivaksi Kohan uudempien versioiden kanssa. Varastotilaustoimintoon ja recall-tyyppisiin varauksiin tarvittavien muutosten kehittäminen tai rahoittaminen voisi olla myös suomalaisille korkeakoulukirjastoille hyödyllinen yhteistyön muoto, mikäli Kohaan siirtyminen tulee ajankohtaiseksi tulevina vuosina.

Seuraavat taulukot sisältävät testiasennuksessamme käytössä olleet asetukset.