Yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan opinto-opas
2011-2014
Oppaan julkaisutietoja
Yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan opinto-opas on tarkoitettu kaikille tiedekunnan opiskelijoille sekä tiedekunnasta ja sen opetustarjonnasta kiinnostuneille. Tämä opinto-opas on voimassa kolme lukuvuotta, lukuvuodet 2011-2012, 2012-2013 ja 2013-2014.
Opinto-opas on tärkeä opintoja koskeva tiedonlähde. Opas on jaoteltu osiin siten, että alussa on yleistä tietoa tiedekunnasta ja yliopistosta sekä tietoa opintonsa aloittaville opiskelijoille. Toisessa osassa kerrotaan yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan laitoksista ja esitetään niiden opetussuunnitelmat. Kolmannessa osassa kerrotaan opiskelusta ja opiskeluun liittyvistä asioista. Lisäksi oppaan loppuun on liitetty opintoja koskevia säädöksiä ja määräyksiä, joihin myös kannattaa tutustua jossain vaiheessa opintoja.
Painetun oppaan lisäksi tietoa opinnoista ja niihin liittyvistä seikoista löydät tiedekunnan verkkosivuilta, opetukseen liittyvät tiedot löydät Korppi-opintotietojärjestelmästä. Opiskeluun ja opetukseen liittyvistä asioista voit aina myös kysyä tiedekunnan palvelukeskuksen opintotiimin jäseniltä tai laitosten opetushenkilökunnalta. Edellisten tutkintovaatimusten mukaan suoritettujen opintojen vastaavuustaulukot uusiin tutkintovaatimuksiin löytyvät tiedekunnan verkkosivuilta.
Antoisia opiskeluhetkiä lukuvuosille 2011-2014 toivottaa tiedekunnan palvelukeskuksen opintotiimi!
Tähän lukuun on koottu kirjaversion julkaisun jälkeen tehtyjä muutoksia.
- 4.10.2011 - Lisätty muutossivu, korjauksia kurssikuvauksiin
- 7.9.2012 - Päivitetty kurssitietoja
- 17.10.2012 - Päivitetty kurssitietoja
- 9.10.2013 - Päivitetty uudet opintokokonaisuudet
Jyväskylän yliopisto on vireä ja monitieteinen yliopisto, jonka juuret ovat vuonna 1863 perustetussa Suomen ensimmäisessä kansakoulunopettajaseminaarissa. Opiskelijoita yliopistossa on noin 14 000 ja henkilöstöä noin 2 700. Yliopistossa on seitsemän tiedekuntaa: humanistinen, informaatioteknologian, kasvatustieteiden, liikunta- ja terveystieteiden, matemaattis-luonnontieteellinen ja yhteiskuntatieteellinen tiedekunta ja kauppakorkeakoulu. Näistä liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta on alallaan Suomen ainoa. Yliopiston opiskelijoilla on valittavana lähes 80 pääainevaihtoehtoa. Kaiken kaikkiaan oppiaineita on tarjolla yli 100.
Profiililtaan yliopisto on kansallisesti ja kansainvälisesti merkittävä tiedeyliopisto, joka keskittyy ihmistieteisiin ja luonnontieteisiin. Yliopiston painoalat heijastavat yliopiston profiilia ja vahvuuksia ja painoaloillaan yliopisto on Suomen johtava tiedeyliopisto. Painoalat ovat luonnon perusilmiöt ja aineen rakenne; koulutus, oppiminen ja tulevaisuuden opetustyö; kielet, kulttuuri ja yhteiskunnalliset muutosprosessit; liikunta ja hyvinvointi sekä ihmisläheinen teknologia.
Jyväskylän yliopisto on kansainvälistynyt määrätietoisesti. Vaihto- ja tutkinto-opiskelijoita tulee vuosittain yli 70 maasta ja opiskelija- ja opettajavaihtoa harjoitetaan satojen ulkomaisten yliopistojen kanssa.
Seminaarinmäen kampus on kuuluisa Alvar Aallon rakennuksista. Jyväsjärven rannalla sijaitsevaa Mattilanniemen kampusta ja Agora-rakennusta sekä vastapäistä Ylistönrinnettä leimaa arkkitehti Arto Sipisen kädenjälki.
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta on perustettu vuonna 1968 (kasvatus- ja yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, myöh. yhteiskuntatieteellinen tiedekunta). Tiedekunnassa on kaksi koulutusalaa: psykologian koulutusala ja yhteiskuntatieteellinen koulutusala. Ne tarjoavat opiskelijoille monitieteisen mahdollisuuden perehtyä sekä ihmisen kehitykseen ja toimintaan että yhteiskunnan rakenteisiin ja toimintatapoihin niiden keskinäisessä vuorovaikutuksessa. Tiedekunnan koulutusalat, maisteriohjelmat ja oppiaineet muodostavat filosofian, psykologian ja yhteiskuntatieteet yhdistävän ainutlaatuisen koulutuksellisen kombinaation.
Tiedekunnan kahden laitoksen, psykologian laitoksen ja yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitoksen (YFI) lisäksi tiedekunnassa toimii Perhetutkimuskeskus sekä Ihmistieteiden metodikeskus IHME, joka tarjoaa jatkokoulutusta koko yliopiston jatko-opiskelijoille. Tiedekunta toimii myös Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksessa.
Tiedekunnassa on noin 2 000 opiskelijaa, joista 340 on jatko-opiskelijoita. Tiedekunnassa suoritetaan vuosittain noin 180 maisterin tutkintoa ja noin 20 tohtorin tutkintoa.
Tiedekunnassa voi suorittaa psykologian alalla, pääaineena psykologia, psykologian kandidaatin (PsK), psykologian maisterin (PsM), psykologian lisensiaatin (PsL), psykologian tohtorin (PsT) ja filosofian maisterin (FM) tutkinnon.
Yhteiskuntatieteellisellä alalla voi suorittaa filosofian, valtio-opin, sosiaalityön, sosiologian tai yhteiskuntapolitiikan pääaineissa yhteiskuntatieteiden kandidaatin (YTK), yhteiskuntatieteiden maisterin (YTM), yhteiskuntatieteiden lisensiaatin (YTL) ja yhteiskuntatieteiden tohtorin (YTT) tutkinnon.
Yhteiskuntatieteiden kandidaatin ja maisterin tutkinnot voidaan suorittaa myös pääaineena kehityspsykologia (ks. tarkemmat tiedot kappaleista 4.5 ja 4.6). Vuoden 2012 loppuun yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinto voidaan suorittaa myös nais- ja sukupuolentutkimuksen maisteriohjelmassa pääaineena sukupuolentutkimus. Jatkotutkintona tiedekunnan kaikissa pääaineissa voidaan suorittaa myös filosofian tohtorin tutkinto.
Tiedekunta koordinoi seuraavia maisteriohjelmia:
- Kansalaisyhteiskunnan asiantuntijuuden maisteriohjelma
- Kulttuuripolitiikan maisteriohjelma
- Master’s Degree Programme in Development and International Cooperation.
Lisäksi tiedekunta tarjoaa sivuaineina suoritettavia opintokokonaisuuksia elämänkatsomustiedossa, sosiaali- ja psykogerontologiassa, sukupuolentutkimuksessa ja yhteiskuntatieteessä.
Tiedekuntaa johtaa dekaani. Tiedekuntaneuvosto päättää niistä tiedekunnan yhteisistä asioista, jotka sille yliopiston johtosäännössä säädetään käsiteltäväksi. Tiedekuntaneuvostoon kuuluu professoreita, muuta opetus- ja tutkimushenkilökuntaa ja opiskelijoita. Nykyisen tiedekuntaneuvoston toimikausi päättyy vuoden 2013 lopussa. Laitoksen toimintaa johtaa laitosjohtaja. Laitoksen yhteisiä asioita käsitellään laitoskokouksessa. Tiedekunnan palvelukeskus tukee tiedekuntaa ja laitoksia niiden tehtävissä.
Nimenhuutotilaisuus
Opintojen alkaessa tiedekunta järjestää uusille
opiskelijoille opintojen aloitustilaisuuden, ns. nimenhuutotilaisuuden, jossa
tiedekunnan dekaani ja muuta henkilökuntaa toivottaa uudet opiskelijat tervetulleiksi
tiedekuntaan. Nimenhuutotilaisuudessa jaetaan opiskeluun liittyvää materiaalia
ja opiskelijat jaetaan tutorryhmiin. Opintosi lähtevät sujuvasti käyntiin kun
olet läsnä jo tässä tilaisuudessa.
Tutorointi
Uusille opiskelijoille järjestetään pienryhmäohjausta,
ns. tutorohjausta. Opiskelijat jaetaan nimenhuutotilaisuudessa pääaineiden
mukaisiin tutorryhmiin, jotka aloittavat toimintansa nimenhuutotilaisuuden
jälkeen. Tutoreina toimivat kokeneemmat saman oppiaineen opiskelijat.
Tutorohjauksen tarkoituksena on tutustuttaa uudet opiskelijat yliopistoon ja
opiskeluympäristöön sekä erityisesti oman aineen opiskeluun ja
kanssaopiskelijoihin.
Laitosten ja
oppiaineiden infotilaisuudet
Laitokset ja oppiaineet järjestävät uusille
opiskelijoille infotilaisuuksia, joissa kerrotaan opiskelusta ja
opetussuunnitelmista. Infotilaisuudet ovat oivallinen tilaisuus tutustua
oppiaineen henkilökuntaan ja muihin opiskelijoihin. Psykologian laitoksella
järjestetään uusille opiskelijoille lukuvuoden mittaan tilaisuuksia opintoihin
liittyvistä teemoista. Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitoksen
opiskelijoiden opetussuunnitelmiin kuuluu propedeuttinen kurssi, jossa
opiskelijoita tutustutetaan yliopistoon ja yliopisto-opiskeluun.
Ylioppilaskunnan
jäsenyys ja opiskelijakortit
Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan jäseniä ovat
kaikki, jotka ovat maksaneet ylioppilaskunnan jäsenmaksun. Jäsenmaksun
maksaminen on pakollista kaikille kandidaatin ja/tai maisterin tutkintoa suorittaville
opiskelijoille. Jäsenyys todistetaan opiskelijakortilla, johon jäsenmaksun
suorittamisen jälkeen liimataan lukuvuosittainen tarra.
Ylioppilaskunta on opiskelijoiden etu- ja palvelujärjestö. Sen juuret ovat Kasvatusopillisen korkeakoulun oppilaskunnassa, joka perustettiin vuonna 1934. Ylioppilaskuntaan kuuluu noin 12 500 jäsentä. JYY ajaa opiskelijoiden etuja sekä yliopistossa että sen ulkopuolella. Ylioppilaskunta tarjoaa jäsenilleen samalla mahdollisuuden yhteiskunnalliseen toimintaan, kulttuuritoimintaan tai rentoon yhdessäoloon muuten vain. JYY:n jäsenet ovat osa valtakunnallista opiskelijajärjestöä Suomen ylioppilaskuntien liittoa (SYL). SYL edustaa Suomen korkeakouluopiskelijoita valtiovaltaan ja muihin sidosryhmiin päin. Lisätietoa JYY:sta löydät sen verkkosivuilta http://www.jyy.fi/.
Alennukset ja edut
Opiskelijakortilla saat alennuksia esim. Matkahuollosta,
VR:ltä, opiskelijaruokaloista sekä useista liikkeistä ja palveluista. Etuudet
astuvat voimaan uusilla opiskelijoilla 1.8. ja edut saat esittämällä opiskelijakortin.
JYY:n jäsenenä sinulla on mahdollisuus käyttää ylioppilaskunnan "vippikassaa" ja
vuokratakausta. Ylioppilaskunnalla on myös erilaisia lainattavia tavaroita.
Opiskelijaruokailu
Opiskelijakorttia esittämällä perustutkinto-opiskelija saa
Kelan myöntämän ateriatuen opiskelijaravintoloissa. Tietoa
opiskelijaravintoloista löydät ylioppilaskunnan verkkosivuilta. Jos et ole
vielä ehtinyt saada opiskelijakorttia, saat opiskelijahintaisen lounaan
näyttämällä JYY:n jäsenmaksun maksukuittia, jossa on joko JYY:n tai yliopiston
leima. Leiman saat tiedekunnan palvelukeskuksen opintotiimistä.
Käyttäjätunnukset
ja niiden aktivointi
Yliopiston atk-palvelujen käyttämistä varten tarvitset
käyttäjätunnuksen ja salasanan, joiden avulla kirjaudut yliopiston
atk-järjestelmiin (mm. sähköposti ja Korppi-opintotietojärjestelmä).
Henkilökohtaisen tunnuksesi saat opintojen alussa ensimmäisien päivien aikana.
Vaihtoehtoisesti voit aktivoida käyttäjätunnuksen verkkopankkitunnuksesi avulla
elo-syyskuun aikana. Tämän voit tehdä sen jälkeen kun ilmoittautumisesi
yliopistoon on kunnossa. Jo entuudestaan käytössä olevaa yliopiston käyttäjätunnusta
ei tarvitse aktivoida uudestaan.
Erilaiset
todistukset
Tarvitessasi opiskelutodistusta eri tahoja varten saat
sellaisen yliopiston opiskelijapalveluista tai tiedekunnan palvelukeskuksen
opintotiimistä. Opintojesi edistymisestä saat todistuksena opintosuoritusotteen,
jossa näkyvät suorittamasi opinnot. Epävirallisen opintosuoritusotteen voit
tulostaa itse Korppi-opintotietojärjestelmästä ja virallisen
opintosuoritusotteen saat opiskelijapalveluista tai tiedekunnan
palvelukeskuksen opintotiimistä.
Psykologian laitoksen opintojen aikataulutus on esitetty tiivistetysti kuvassa . Tarkempi aikataulutus löytyy laitoksen verkkosivuilta osoitteesta: https://www.jyu.fi/ytk/laitokset/psykologia/opiskelu/opinto-ohjaus/aikataulusuunnitelma
Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitoksella opinnot aikataulutetaan seuraavan taulukon mukaan. Yksityiskohtaisemmat tiedot opetusperiodeista ja opetusohjelmasta löytyvät tiedekunnan verkkosivujen kautta Korppi-opintotietojärjestelmästä. Pääainekohtaiset ja sivuainekohtaiset opinnot tarkentuvat jokaisen opiskelijan lukujärjestykseen.
YTK-tutkinto
Molempien perusopintokokonaisuuksien suorittaminen edellyttää vähintään kolmen johdanto-opintojakson suorittamista.1. vuosi, syksy | 1. vuosi, kevät |
|
|
2. vuosi, syksy | 2. vuosi, kevät |
|
|
3. vuosi, syksy | 3. vuosi, kevät |
|
|
YTM-tutkinto
4. vuosi, syksy | 4. vuosi, kevät |
|
|
5. vuosi, syksy | 5. vuosi, kevät |
|
|
Psykologian alan tutkinnot, joissa pääaineena on psykologia, ovat:
- Psykologian kandidaatin tutkinto (PsK)
- Psykologian maisterin tutkinto (PsM)
- Filosofian maisteritutkinto (FM)
Yhteiskuntatieteellisen alan tutkinnot, joissa pääaineena on kehityspsykologia, ovat:
- Yhteiskuntatieteiden kandidaatti (YTK)
- Yhteiskuntatieteiden maisteri (YTM)
Psykologian laitoksen tutkimuskohteena on ihmismielen perusteiden ja kehityksen tutkimus. Tavoitteena on kehittää interventioita, joilla tuetaan kehitystä ja oppimista sekä psyykkistä hyvinvointia ja mielenterveyttä. Psykologian laitoksen opetus nojautuu voimakkaasti laitoksella tehtävään tutkimukseen. Psykologian laitoksen tutkimusstrategia perustuu seuraaviin kolmeen pääsuuntaukseen:
- Koko elämänkaaren kattava kehityksellinen lähestymistapa, joka käsittää persoonallisuuden kehityksen, motivationaalisen kehityksen, kielen kehityksen, oppimisen, oppimisvaikeuksien, erityisesti dysleksian, ja muistin sekä niiden hermostollisen perustan tutkimuksen.
- Psykoterapian ja terapeuttisten hoitojärjestelmien tutkimus, sisältäen hoito- ja interventioprosessien, tuloksellisuuden ja yhteistyöverkostojen tutkimuksen.
- Työ- ja organisaatiopsykologinen tutkimus, joka kohdistuu erityisesti työhyvinvoinnin ja -terveyden tutkimukseen.
Psykologian laitoksen opetus organisoidaan neljässä eri sektorissa:
- Kehityspsykologia
- Neuropsykologia
- Kliininen psykologia
- Persoonallisuus- ja työpsykologia
Lisätietoja laitoksesta, laitoksen tutkimuksesta ja henkilökunnasta saat www-sivuilta: www.jyu.fi/psychology. Tarkempaa tietoa opintojaksoista ja opetuksesta löydät Korppi -järjestelmästä: korppi.jyu.fi
Psykologiaa pääaineena opiskelevat valmistuvat psykologian kandidaatiksi (PsK) suoritettuaan 180 opintopisteen opinnot. Tämä tutkinto ei anna oikeutta toimia laillistettuna psykologina. Psykologian kandidaatin tutkinto antaa valmiudet jatkaa opintoja psykologian maisterin tutkintoon (PsM), joka tuottaa oikeuden harjoittaa psykologin ammattia laillistettuna ammattihenkilönä.
Koska psykologian sovelluskenttä on laaja, sopivat sivuaineiksi monet eri tieteenalat riippuen opiskelijan omasta kiinnostuksesta ja suuntautumisesta.
Jyväskylän yliopisto tarjoaa opiskelijoilleen hyvät mahdollisuudet kansainvälistymiseen. Psykologian opiskelijan tulisi sisällyttää tutkintoonsa ulkomainen opiskelu- ja/tai työharjoittelujakso, tai osallistua laitoksen järjestämään vieraskieliseen opetukseen. Ulkomaisia ja omia vieraskielisiä opintoja voi sisällyttää tutkinnon pakollisiin ja vapaavalintaisiin, sekä kandidaatti- että maisteritason opintoihin, tai sivuaineopintoihin.
Psykologian kandidaatin opinnot koostuvat psykologian pääaineopinnoista (perus- ja aineopintokokonaisuudet 80 op) sekä kieli- viestintä- ja yleisopinnoista (vähintään 20 op) ja sivuaine- ja vapaavalintaisista opinnoista (80 op). Suositellut suoritusajankohdat löydät laitoksen www-sivuilta: https://www.jyu.fi/ytk/laitokset/psykologia/opiskelu/opinto-ohjaus/aikataulusuunnitelma/
Psykologian kandidaatin pääaineopinnot, 80 op
Pääaineopinnot koostuvat perus- ja aineopinnoista.
Perusopinnot | 25 op |
PSYP110 Kehityspsykologia I | 5 op |
PSYP120 Kognitiivisen psykologian ja neuropsykologian perusteet I | 5 op |
PSYP130 Persoonallisuuspsykologia I | 5 op |
PSYP140 Kliininen psykologia I: Terveyden ja mielenterveyden psykologia | 5 op |
PSYP201 Psykologian tutkimusmenetelmät I | 5 op |
Aineopinnot | 55 op |
PSYA110 Kehityspsykologia II | 5 op |
PSYA120 Neuropsykologia II | 5 op |
PSYA130 Persoonallisuuspsykologia II | 5 op |
PSYA140 Kliininen psykologia II | 5 op |
PSYA151 Työ- ja organisaatiopsykologia II | 5 op |
PSYA202 Kvantitatiiviset menetelmät II | 5 op |
PSYA203 Kvalitatiiviset menetelmät II | 5 op |
PSYA210 Kandidaatin tutkielma | 10 op |
PSYA220 Maturiteetti | 0 op |
| 10 op |
Yleis-, kieli- ja viestintäopinnot, 20 op
Kieli-, viestintä- ja yleisopintoja on vähintään 20 op. Ne sisältävät kieli- ja viestintäopintoja 15 op ja pakollisia yleisopintoja 5 op.
Kieli- ja viestintäopinnot | 15 op |
Äidinkielen kirjoitusviestintä | 3 op |
Toinen kotimainen kieli | 3 op |
1. Vieras kieli (6 op) tai 1. vieras kieli (3 op) ja 2. vieras kieli (3 op) | 6 op |
Valinnaisia kieliopintoja | 3 op |
Katso myös erilliset ohjeet kieliopinnoista. Tarkemmat ohjeet saa kielikeskuksesta. (https://kielikeskus.jyu.fi/)
Yleisopinnot | 5 op |
YTKY003 HOPS I-vaihe | 1 op |
YTKY004 HOPS II-vaihe | 1 op |
| 3 op |
Sivuaine- ja vapaavalintaiset opinnot, 80 op
Ennen sivuaineopintojen aloittamista opiskelijan on syytä tutustua kyseisen laitoksen opetussuunnitelmiin ja opinto-oikeutta koskeviin säännöksiin ja mahdollisiin rajoituksiin.
Sivuaineopinnot:
|
Vapaavalintaiset
opinnot:
|
* Suositeltu suoritusajankohta 3. kl, PSYA202 Kvantitatiiviset menetelmät II -kurssin jälkeen, ennen pro gradu -tutkielman aloittamista.
Tutkinnon tavoitteet
Psykologian kandidaatin tutkinnon jälkeen suoritetaan psykologian maisterin tutkintoon johtavat 150 opintopisteen opinnot. Tämän tutkinnon suorittanut voi hakea oikeutta harjoittaa psykologin ammattia laillistettuna ammattihenkilönä, ja vain laillistettu henkilö voi käyttää psykologin ammattinimikettä (laki terveydenhuollon ammattihenkilöstöstä 559/1994). Psykologian maisterin tutkinto antaa valmiudet toimia moninaisissa psykologista asiantuntijuutta vaativissa tehtävissä. Psykologeiksi valmistuneet toimivat usein perinteisissä psykologin tehtävissä terveydenhuollon alueella mm. mielenterveystoimistoissa, kouluissa, perheneuvoloissa ja työvoimatoimistoissa.
Yksityispsykoterapeuteista psykologit muodostavat suurimman ryhmän. Merkittävästi laajeneva alue on kliininen neuropsykologia, jossa esimerkiksi oppimisvaikeuksien arviointi ja kuntoutus muodostavat kasvavan työsaran. Uusia haasteita ovat työ- ja organisaatioiden sekä inhimillisen tietoyhteiskunnan kehittämiseen liittyvät tehtävät. Tutkimuksessa sekä tutkimustiedon välittämisessä käytännön sovelluksiksi psykologisella tietämyksellä on paljon annettavaa. Psykologi voi olla mukana esimerkiksi monitieteisessä tutkimusryhmässä kehittämässä uusia diagnostisia menetelmiä, hoitomuotoja tai työympäristöjä. Koulutus ja opetustehtävät työllistävät myös psykologeja merkittävässä määrin. Opettajan pedagogiset opinnot voikin liittää osaksi psykologian maisterin tutkintoa.
Psykologian maisterin tutkinto antaa valmiudet osallistua psykologian jatkokoulutukseen, joita ovat ammatillisen erikoistumisen sisältävä psykologian lisensiaatin tutkinto ja psykologian tohtorin tutkintoon johtava tohtoriohjelma. Ammatillinen erikoistuminen voi tapahtua kehitys- ja kasvatuspsykologiassa, neuropsykologiassa, psykoterapiassa, terveyspsykologiassa sekä työ- ja organisaatiopsykologiassa. Psykologit ovat perinteisesti olleet tutkimussuuntautuneita ja heillä on vankka tutkijakoulutus.
Psykologian maisterin
opinnot (150 op) koostuvat pääaineopinnoista (syventävät opinnot 120 op) sekä
vapaavalintaisista opinnoista (30 op). Suositellut
suoritusajankohdat löydät laitoksen www-sivuilta:
https://www.jyu.fi/ytk/laitokset/psykologia/opiskelu/opinto-ohjaus/aikataulusuunnitelma/
Syventävät opinnot | 120 op |
| 8 op |
| 17 op |
| 40 op |
| 10 op |
PSYS210 Tutkimustyö | 40 op |
PSYS220 Maturiteetti | 0 op |
PSYS291 Loppukoe | 5 op |
Vapaavalintaiset opinnot | 30 op |
|
Suoritettuaan kandidaatin tutkinnon voi psykologian koulutukseen valittu halutessaan suorittaa psykologian maisterin tutkinnon sijaan filosofian maisterin tutkinnon psykologia pääaineena. Tutkinnon laajuus on 120 opintopistettä ja sen rakenne on muutoin sama kuin psykologian maisterin tutkinnossa, mutta siihen ei kuulu pakollista harjoittelua ja ammatillisten opintojen asemasta suoritetaan muita teoreettisia, metodisia ja/tai tutkimukseen orientoivia opintoja. Filosofian maisterin tutkinto ei tuota pätevyyttä psykologin ammattiin. Tutkinnon suorittaneet voivat toimia tutkijoina, opettajina ja muissa psykologista asiantuntemusta vaativissa tehtävissä. Opiskelija voi liittää opettajan pedagogiset opinnot filosofian maisterin tutkintoon.
Syventävät opinnot | 90 op |
| 45 op |
PSYS210 Tutkimustyö | 40 op |
PSYS220 Maturiteetti | 0 op |
PSYS291 Loppukoe | 5 op |
Vapaavalintaiset opinnot | 30 op |
|
Kehituspsykologiaa pääaineena opiskelevat valmistuvat kehityspsykologian kandidaatiksi (YTK) suoritettuaan 180 opintopisteen opinnot.
Kandidaatin tutkinnon opinnot
- Yleisopinnot (kuten psykologian kandidaatin tutkinnossa)
- Kieliopinnot (kuten psykologian kandidaatin tutkinnossa)
- Pääaineopinnot
- Sivuaineopinnot (kuten psykologian kandidaatin tutkinnossa)
- Vapaavalintaiset opinnot (kuten psykologian kandidaatin tutkinnossa)
Yhteiskuntatieteiden kandidaatin pääaineopinnot
Pääaineopinnot koostuvat perus- ja aineopinnoista.
Perusopinnot | 25 op |
PSYP110 Kehityspsykologia I | 5 op |
PSYP120 Kognitiivisen psykologian ja neuropsykologian perusteet I | 5 op |
PSYP130 Persoonallisuuspsykologia I | 5 op |
PSYP140 Kliininen psykologia I: Terveyden ja mielenterveyden psykologia | 5 op |
PSYP201 Psykologian tutkimusmenetelmät I | 5 op |
Aineopinnot | 55 op |
PSYA110 Kehityspsykologia II | 5 op |
PSYA120 Neuropsykologia II | 5 op |
PSYA130 Persoonallisuuspsykologia II | 5 op |
PSYA140 Kliininen psykologia II | 5 op |
PSYA151 Työ- ja organisaatiopsykologia II | 5 op |
PSYA202 Kvantitatiiviset menetelmät II | 5 op |
PSYA203 Kvalitatiiviset menetelmät II | 5 op |
PSYA/KPSA210 Kandidaatin tutkielma | 10 op |
PSYA/KPSA220 Maturiteetti | 0 op |
| 10 op |
Katso tarkemmin kohta 4.2.
Tutkinnon tavoitteet
Yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinto on tarkoitettu opiskelijoille, jotka eivät tule psykologian pääsykokeiden kautta. Tutkinto antaa valmiuden toimia mm. psykologian tutkijana, psykologian opettajana sekä erilaisissa psykologian sovellusta vaativissa tehtävissä, joissa ei edellytetä oikeutta harjoittaa psykologin ammattia laillistettuna ammattihenkilönä. Tutkintoon voi sisältyä myös opettajan pedagogiset opinnot.
Koska tämä 120 opintopisteen laajuinen yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinto suoritetaan ilman ammatillisia ja kliinisiä opintoja, se ei tuota oikeutta harjoittaa psykologin ammattia laillistettuna ammattihenkilönä eikä käyttää psykologin ammattinimikettä. Pääaineeksi merkitään tutkintotodistukseen kehityspsykologia. Tutkintoa voidaan täydentää psykologin pätevyyden tuottavaksi pääsykokeiden kautta.
Yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinto, pääaineena kehityspsykologia, antaa kelpoisuuden psykologian tohtoriopintoihin.
Syventävät opinnot | 90 op |
| 10 op |
| 35 op |
PSY/KPSS210 Tutkimustyö | 40 op |
PSY/KPSS220 Maturiteetti | 0 op |
PSY/KPSS291 Loppukoe | 5 op |
Vapaavalintaiset opinnot | 30 op |
|
Psykologian perusopintojen lähtötaso on valintakokeiden sisältämien teosten oppimäärä. Tämä koskee myös psykologian sivuaineopiskelijoita. Tavoitteena on oppia psykologian peruskäsitteet, teoreettiset käsitejärjestelmät sekä psykologisen tutkimuksen perusteet.
Psykologian perusopinnot koostuvat viidestä saman laajuisesta opintojaksosta (à 5 op), yhteensä 25 opintopisteestä. Kunkin jakson kirjallisuuden lisäksi perusopintoihin sisältyy luennot. Opetus järjestetään integroituna, niin että opintokokonaisuus voidaan suorittaa yhden vuoden aikana. Sivuaineopiskelijat voivat korvata luennot tenttimällä niitä korvaavan kirjallisuuden.
Perusteoksena
opintojaksoissa PSYP110 ja PSYP140 käytetään:
- Atkinson, R.L., Atkinson, R.C., Smith, E.E. & Bem, D.J. & Nolen-Hoeksema, S. (2000) Hilgard=s introduction to psychology. (13. painos). New York: Harcourt Brace Jovanovich. tai
- Smith, E.E., Nolen-Hoeksema, S., Fredrickson, B.L., Loftus, G.R., Bem, D.J. & Maren, S.M. (2003) Atkinson & Hilgard's introduction to psychology. (14. painos). Belmont, CA: Wadsworth/Thomson Learning. tai
- Nolen-Hoeksema, S., Fredrickson, B., Loftus, G. & Wagenaar, W. (2009) Atkinson & Hilgard's Introduction to Psychology. (15. painos). Cengage Learning , U.K.
Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelijalla on perustietämys kehityksen keskeisistä piirteistä eri ikävaiheissa, kehityspsykologisten teorioiden ja tutkimuksen ydinkysymyksistä ja käsitteistä sekä keskeisistä kehityspsykologisista prosesseista elämän eri vaiheissa.
Sisältö: Keskeiset kehityspsykologiset prosessit, teoriat ja käsitteet elämän eri vaiheissa.
Opetusmuodot: Luennot ja kirjallisuus. Sivuaineopiskelijat voivat korvata luennot kirjallisuudella.
Kirjallisuus: ATKINSON, R.L., ATKINSON, R.C., SMITH, E.E. & BEM, D.J. & NOLEN-HOEKSEMA, S. (2000) Hilgard=s introduction to psychology. (13. painos). New York: Harcourt Brace Jovanovich. uvut 3, 9, 12. TAI SMITH, E.E., NOLEN-HOEKSEMA, S., FREDRICKSON, B.L., LOFTUS, G.R., BEM, D.J. & MAREN, S.M. (2003) Atkinson & Hilgard's introduction to psychology. (14. painos). Belmont, CA: Wadsworth/Thomson Learning. uvut 3, 9, 12. TAI NOLEN-HOEKSEMA, S., FREDRICKSON, B., LOFTUS, G. & WAGENAAR, W. (2009) Atkinson & Hilgard's Introduction to Psychology. (15. painos). Cengage Learning , U.K. uvut 3, 9, 12.
NURMI, J-E., AHONEN, T., LYYTINEN, H., LYYTINEN, P., PULKKINEN, L. & RUOPPILA, I. (2006). Ihmisen psykologinen kehitys. Porvoo: WSOY.
LUENNOT tai sivuaineopiskelijat voivat korvata luennot teoksella: SALMIVALLI, C. (2005) Kaverien kanssa -vertaissuhteet ja sosiaalinen kehitys. Juva: PS-kustannus. tai SALOKOSKI, T. & MUSTONEN, A. 2007. Median vaikutukset lapsiin ja nuoriin - katsaus tutkimuksiin sekä kansainvälisiin mediakasvatuksen ja -säätelyn käytäntöihin. Helsinki : Mediakasvatusseura. ( http://en.mediakasvatus.fi/publications/ )
Kurssin kotisivu: http://www.psykonet.fi/perustutkinto/kehpsy12
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=134281
Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija oppii tuntemaan kognitiivisen psykologian ja neuropsykologian historiaa ja tutkimuskohdetta sekä niiden peruskäsitteistöä ja tutkimusmenetelmiä.
Sisältö: Opintojaksossa tarkastellaan aistimiseen, havaitsemiseen, tarkkaavaisuuteen, oppimiseen ja muistiin liittyvien tiedonkäsittelytapahtumien rakennetta ja luonnetta. Opiskelijalle esitellään myös perustiedot hermoston rakenteesta ja kehityksestä sekä sen sähköisestä ja kemiallisesta toiminnasta. Lisäksi tarkastellaan miten hermosto säätää aisti- ja liikejärjestelmien toimintaa, unta, ravitsemusta, sukupuolisuutta, tunteita ja miten se tuottaa oppimisen ja muistamisen.
Opetusmuodot: Luennot ja/tai kirjallisuus
Psykonet -luentojen seuraaminen
verkossa ja niiden aineistot:
Luentoja voi seurata verkossa luentojen aikana ja tallenteina myöhemmin
http://stream.helsinki.fi/public_folder.html?folder=2
Pin koodi on 1011
Luentojen kalvot ovat ladattavissa viimeistään luentoa edeltävänä iltana
http://www.psykonet.fi/perustutkinto/kogneu12
PDF:en salasana on kogneu12
Kirjallisuus: KLEIN, S. & THORNE, B.M. (2007) Biological psychology. New York, NY: Worth Publishers.
LUENNOT tai sivuaineopiskelijat voivat korvata luennot teoksella: HÄMÄLÄINEN H. & LAINE M. & AALTONEN O. & REVONSUO, A. (toim.) (2006). Mieli ja aivot: Kognitiivisen neurotieteen oppikirja. Turun yliopisto, Kognitiivisen neurotieteen tutkimuskeskus.
Kirjojen mahdollisten tenttikysymysten lista on Kopassa kansiossa:
https://koppa.jyu.fi/kurssit/134504/tentti
Kurssin kotisivu: http://www.psykonet.fi/perustutkinto/kogneu12
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=134504
Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelijalla on perustietämys persoonallisuuden keskeisistä teorioista, tutkimuksen ydinkysymyksistä ja mekanismeista koskien esimerkiksi persoonallisuuden biologista perustaa, motivaatiota, emootioita, selviytymiskeinoja ja sosiaalista toimintaa.
Sisältö: Opintojaksolla perehdytään persoonallisuutta koskevaan viimeaikaiseen tutkimustietoon ja erilaisiin persoonallisuuden lähestymistapoihin.
Opetusmuodot: Luennot ja/tai kirjallisuus
Kirjallisuus: PERVIN, A. (2003) Science of personality. New York: Wiley, (2. painos tai vastaavat kohdat 1. painoksesta) luvut 1-4, 7-10 ja 12.
LUENNOT tai sivuaineopiskelijat voivat korvata luennot teoksella: SALMELA-ARO, K. & NURMI, J.-E. (toim.) (2002) Mikä meitä liikuttaa. Jyväskylä: PS-kustannus.
Kurssin kotisivu: http://www.psykonet.fi/perustutkinto/perpsy13
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=134505
Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelijalla on tietoa mielenterveyden lähestymistavoista ja peruskäsitteistä ja psykologialle ominaisista tavoista käsitteellistää mielenterveyshäiriöitä. Lisäksi opiskelija tunnistaa psykologin ammattikäytäntöön liittyvät terveyden ja mielenterveyden interventiot (tutkimukset, neuvonta- ja ohjantatyö sekä psykoterapia) sekä on alustavasti perehtynyt psykologin asiantuntijuuteen ja sen sovelluksiin terveydenhuollossa.
Sisältö: Perehdyttää mielenterveyden lähestymistapoihin ja peruskäsitteisiin, psykologin toimintaan ja orientaatioperustaan terveyden ja mielenterveyden kysymyksissä; mielenterveyshäiriöiden esiintyvyyteen; elämänkaareen liittyviin kriittisiin vaiheisiin, kriiseihin ja mielenterveyden ongelmiin, mielenterveyshäiriöiden luokittelujärjestelmiin, terveyden ja mielenterveyden interventioihin sekä psykologin asiantuntijuuteen terveydenhuollossa.
Opetusmuodot: Luennot ja/tai kirjallisuus
Kirjallisuus: ATKINSON, R.L., ATKINSON, R.C., SMITH, E.E. & BEM, D.J. & NOLEN-HOEKSEMA, S. (2000) Hilgard=s introduction to psychology. (13. painos). New York: Harcourt Brace Jovanovich. Luvut 14-16. TAI SMITH, E.E., NOLEN-HOEKSEMA, S., FREDRICKSON, B.L., LOFTUS, G.R., BEM, D.J. & MAREN, S.M. (2003) Atkinson & Hilgard's introduction to psychology. (14. painos). Belmont, CA: Wadsworth/Thomson Learning. Luvut 14-16. TAI NOLEN-HOEKSEMA, S., FREDRICKSON, B., LOFTUS, G. & WAGENAAR, W. (2009) Atkinson & Hilgard's Introduction to Psychology. (15. painos). Cengage Learning , U.K. Luvut 14-16.
LÖNNQVIST, J., HEIKKINEN, M., HENRIKSON, M., MARTTUNEN, M. & PARTONEN, T. (2007) Psykiatria. Helsinki: Duodecim. Luvut 1-4, 17, 27-28, 30 ja 33.
Edellisten lisäksi valitse kaksi kohtaa seuraavista (pääaineopiskelijoille luennot ovat pakolliset):
LUENNOT
SEIKKULA, J. & ARNKILL T. E. (2005 tai 2009) Dialoginen verkostotyö. Helsinki: Tammi. (2009) painos verkkojulkaisuna: http://www.thl.fi/thl-client/pdfs/93ae45f6-b7c4-403f-9dff-643b813972bf )
POIJULA, S. (2007) Lapsi ja kriisi: selviytymisen tukeminen. Helsinki: Kirjapaja.
Kurssin kotisivu: http://www.psykonet.fi/perustutkinto/tervpsy13
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=134506
Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee tieteellisen ajattelun perusteet, psykologian tyypilliset tutkimusasetelmat ja tiedonhankintamenetelmät, tutkimuksen teon vaiheet ja näihin liittyvät eettiset kysymykset.
Sisältö: Opintojaksossa tarkastellaan mm. teorioita, hypoteeseja, tutkimuseettisiä kysymyksiä, mittaamista ja muuttujia, kokeellisia asetelmia, itsearviointimenetelmiä, haastattelua ja havainnointia, muuttujien riippuvuussuhteita ja laadullisia menetelmiä.
Opetusmuodot: Luennot ja/tai kirjallisuus.
Kirjallisuus: COOLICAN, H. (2004) Research methods and statistics in psychology. (4. painos) London: A Hodder Arnold Publication. Luvut 1-9 ja 20 tai COOLICAN, H. (2009) Research methods and statistics in psychology. (5.painos) London: A Hodder Arnold Publication. Luvut 1-10 ja 22-23.
METSÄMUURONEN, J. (2008) Laadullisen tutkimuksen perusteet. Jyväskylä: Gummerus.
LUENNOT tai sivuaineopiskelijat voivat korvata luennot teoksella: KAKKURI-KNUUTILA, M-L. & HEINLAHTI, K (2006) Mitä on tutkimus? Helsinki: Gaudeamus.
Kurssin kotisivu: http://www.psykonet.fi/perustutkinto/
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=134507
Psykologian aineopintokokonaisuuden tavoitteena on täydentää psykologian keskeisten osa-alueiden tuntemista erityisesti ajankohtaisen tutkimuksen ja tutkimusmenetelmien näkökulmasta.
Psykologian aineopintokokonaisuus on mahdollista suorittaa toisen ja kolmannen opintovuoden aikana. Opintojaksoihin sisältyy luentoja ja kirjatenttejä sekä pääaineopiskelijoille psykologian menetelmäopintoja sekä kandidaatin tutkielma ja maturiteetti.
Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija on syventynyt yksilön ja ympäristön vuorovaikutusta ja kehityksen konteksteja koskevaan tietoon. Hän ymmärtää neurobiologisten, sosiaalisten ja kontekstuaalisten tekijöiden merkityksen kehityksessä ja kehityshäiriöissä ja yksilön osallisuuden näissä ilmiöissä.
Sisältö: Yksilön ja ympäristön vuorovaikutus, kehityksen kontekstit
Opetusmuodot: Luennot ja kirjallisuus.
Kirjallisuus: Valitaan yksi teos seuraavista:
MILLER, P.H. (2002) Theories of developmental psychology. (3./4. painos) New York: Worth Publishers.
SCHAFFER, H.R. (2006) Key Concepts in Developmental Psychology. London: Sage.
ROGOFF, B. (2003) The cultural nature of human development. Oxford: University Press. (Elektroninen aineisto luettavissa Jyväskylän yliopiston verkossa)
FLETCHER, J.M., LYON, G.R., FUCHS, L.S. & BARNES, M.A. (2007) Learning Disabilities. From Identification to Intervention. New York: Guilford Press (Elektroninen aineisto luettavissa Jyväskylän yliopiston verkossa)
FLETCHER, J.M., LYON, G.R., FUCHS, L.S. & BARNES, M.A. (2009) Oppimisvaikeudet: tunnistamisesta intervention. Unipress: Kuopio.
PENNINGTON, B. (2002) The development of psychopathology. Nature and nurture. New York: Guilford Press.
Kurssin kotisivu: https://koppa.jyu.fi/kurssit/135310
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=135310
Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija oppii tuntemaan käyttäytymiseen vaikuttavien biologisten järjestelmien toimintaa ja näiden järjestelmien toiminnan häiriöiden vaikutuksia käyttäytymiseen.
Sisältö: Opintojaksossa tarkastellaan kehityksen, muistin ja oppimisen, aistimisen ja havaitsemisen, tajunnallisuuden ja tarkkavaisuuden, kielen, tunteiden ja sosiaalisen vuorovaikutuksen hermostollista perustaa. Lisäksi tarkastellaan psykologien yleisesti hoitamien toimintahäiriöiden ja niiden hoidon aivoperustaa; esimerkkeinä ahdistuneisuushäiriöt, mielialahäiriöt, skitsofrenia, stressi ja syömishäiriöt.
Opetusmuodot: Luennot ja kirjallisuus
Kirjallisuus: LAMBERT, K.G & KINSLEY, C.H. (2011) Clinical Neuroscience: Psychopathology and the Brain. Second Edition. Oxford University Press
Kurssin kotisivu: https://koppa.jyu.fi/kurssit/135313/luento
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=135313
Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija pystyy arvioimaan eri persoonallisuuden käsitteiden välisiä yhtäläisyyksiä ja eroja sekä ymmärtämään niiden teoreettiset lähtökohdat. Lisäksi opiskelija pystyy arvioimaan persoonallisuutta eri ominaisuuksien muodostamana kokonaisuutena sekä ymmärtää, missä määrin persoonallisuutta luonnehtii yhtäältä pysyvyys ja säännönmukaisuus ja toisaalta muuttuminen ja kehittyminen.
Sisältö: Perehdyttää persoonallisuutta koskeviin käsitteisiin, erilaisiin lähestymistapoihin sekä niiden keskinäisiin yhteyksiin. Lisäksi opintojaksossa perehdytään persoonallisuutta koskevaan viimeaikaiseen tutkimustietoon.
Opetusmuodot: Luennot ja kirjallisuus.
Kirjallisuus: METSÄPELTO, R-L. & FELDT, T. (toim.) (2009) Meitä on moneksi. Persoonallisuuden psykologiset perusteet. Juva: PS-Kustannus.
Ajankohtaiset artikkelit.
Kurssin kotisivu: https://koppa.jyu.fi/kurssit/135327/luento
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=135327
Sisältö:
This course will familiarize students to the characteristics, development, etiology, and treatment of a variety of psychological disorders. The course is primarily designed for psychology majors.
Opetusmuodot:
The course is divided into the following sections: a) self-study-> assignment: a summary to be completed by 29.10.2012, b) web-course ->29.10-30.11.2012 (5 weeks) weekly discussions and written assignments.
Kirjallisuus:
Required reading : DAVISON, G. C. NEALE, J. M. & KRING A.M. (2004). Abnormal psychology. New York: Wiley. Chapters: 6, 8-12, 14-17 (You can also read the equivalent chapters from newer editions of the book. In that case, inform the course’s assistant.)
Scientific articles : A collection of articles will be examined through out the web-course.
Kurssin kotisivu: https://www.jyu.fi/ytk/laitokset/psykologia/en/studying/psystudies/PSYA140 prosenttia20CLINICAL prosenttia20PSYCHOLOGY prosenttia20II prosenttia20for prosenttia20international prosenttia20students
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=146850
Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija tunnistaa psyykkisiin häiriöihin liittyvät keskeiset oireet sekä tietää oireryhmien hoidon periaatteita ja niihin liittyviä menetelmiä.
Sisältö: Opintojakson aikana perehdytään interventiotutkimuksen perusteisiin, erilaisiin diagnoosiluokituksiin ja niihin liittyviin määritelmiin sekä tutkimuksiin. Lisäksi perehdytään psyykkisten häiriöiden interventiomenetelmiin sekä niihin liittyviin sovelluksiin eri diagnoosiluokituksien yhteydessä.
Opetusmuodot: Luennot ja kirjallisuus
Kirjallisuus: DAVISON, G. C. NEALE, J. M. & KRING A.M. (2004 tai uudempi) tai KRING, A.M., DAVISON C.G.,NEALE, J.M., & JOHNSON, S. (2010) Abnormal psychology. New York: Wiley. Luettavat aihealueet ilmoitetaan Korpissa.
LÖNNQVIST, J., HEIKKINEN, M., HENRIKSON, M., MARTTUNEN, M. & PARTONEN, T. (2007) Psykiatria. Helsinki: Duodecim. Luvut 14-16 ja 24.
Kurssin kotisivu: https://koppa.jyu.fi/kurssit/135468
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=135468
Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija on perehtynyt työ- ja organisaatiopsykologian peruskysymyksiin ja tuntee niiden viimeaikaista tutkimusta. Opiskelija tunnistaa työhyvinvoinnin riskitekijöitä etenkin työstressin ja työuupumuksen osalta ja tietää työhyvinvointia edistävistä tekijöistä sekä työhyvinvointi-interventioista. Opiskelija saa myös käsityksen organisaatiomuutoksista, niiden toteuttamisesta ja johtamisen merkityksestä.
Sisältö: Opintojaksolla perehdytään työ- ja organisaatiopsykologian ajankohtaisiin ilmiöihin, niiden tutkimukseen sekä keskeisiin teorioihin erityisesti työntekijän hyvinvoinnin näkökulmasta. Opintojaksolla käsitellään työhyvinvointia edistäviä ja heikentäviä tekijöitä sekä työn ja työyhteisöjen muutosta ja kehittämistä.
Opetusmuodot: Luennot ja kirjallisuus.
Kirjallisuus: Luennot
Huom. Sivuaineopiskelijat voivat korvata luennot tenttimällä kirjan: Aro, Feldt, & Ruohomäki. (2007). TOP 1: Puheenvuoroja työ- ja organisaatiopsykologiasta. Tällöin myös kohtien 2 ja 3 teokset tentitään kokonaisuudessaan. Psykologian pääaineopiskelijoille luennot ovat pakolliset.
CHMIEL, N. (toim.) (2008). An Introduction to work and organizational psychology. A European perspective. (2. painos). Blackwell Publishing.
KINNUNEN, U., FELDT, T., & MAUNO, S. (toim.) (2005 tai 2008). Työ leipälajina. Työhyvinvoinnin psykologiset perusteet. Juva: PS-Kustannus.
Kurssin kotisivu: https://koppa.jyu.fi/kurssit/135470/luento
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=135470
Osaamistavoitteet: Opiskelija oppii tuntemaan kognitiivisen psykologian keskeiset käsitteet ja tutkimusongelmat, ymmärtää miten niitä voi lähestyä tutkimusmenetelmin sekä osaa kriittisesti arvioida alan kirjallisuutta.
Sisältö: Opintojaksolla tarkastellaan kognitiivisen psykologian keskeisiä ilmiöitä (mm. havaitsemista, tarkkaavaisuutta, oppimista ja muistia, tietoisuutta, ajattelua, ongelmanratkaisua, tunteita). Opintojakson aikana tutustutaan myös laitoksen kognitiivisen psykologian tutkimustoimintaan.
Opetusmuodot: Luennot ja/tai kirjallisuus
Kirjallisuus: BAARS, B.J. & GAGE, N.M. (2. painos tai uudempi). Cognition, brain, and consciousness. Elsevier .
Kurssin kotisivu: https://koppa.jyu.fi/kurssit/135316
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=135316
Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija on syventynyt kognitiivisten kykyjen, persoonallisuuden, mielenterveyden ja elämänhallinnan kehitykseen vanhenemisen myötä ja vanhuudessa. Hän ymmärtää psyykkisen vanhenemisen taustalla vaikuttavien tekijöiden merkityksen ja suuret yksilöiden väliset erot vanhenemisprosesseissa.
Sisältö: Kognitiivisten kykyjen ja persoonallisuuden kehitys, tukeminen ja häiriöt; mielenterveys, psyykkinen hyvinvointi ja elämänhallinta; yksilön ja ympäristön asennoituminen vanhenemiseen ja vanhuuteen.
Opetusmuodot: Luennot ja/tai kirjallisuus.
Kirjallisuus: LUENNOT TAI STUART-HAMILTON, I. (2006) The psychology of ageing, An introduction. Fourth edition. London: Jessica Kingsley Publishers. (Elektroninen aineisto luettavissa Jyväskylän yliopiston verkossa.) JA
RAITANEN, T., HÄNNINEN, T., PAJUNEN, H. & SUUTAMA, T. (toim.) (2004) Geropsykologia - vanhenemisen ja vanhuuden psykologia. Helsinki: WSOY. TAI ERBER, J.T. (2009) Aging and older adulthood. Second edition. Malden, MA: Wiley-Blackwell.
Kurssin kotisivu: https://koppa.jyu.fi/kurssit/135473
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=135473
Sisältö: Opintojaksoon voi sisällyttää psykologian laitoksen järjestämää vieraskielistä opetusta (CIHD-ohjelma, ks. oppaan kappale 6.4.5 Contemporary Issues in Human Development).
Opintojakso voi koostua esim. ulkomaisista tai toisessa yliopistossa suoritetuista opinnoista tai ulkomaisen opettajan ohjauksessa tehdyistä opinnoista.
Opintokokonaisuuteen voidaan liittää myös laitoksen tai Psykonetin kautta järjestettäviä erikoiskursseja sekä kansallisia tai kansainvälisiä tieteellisiä konferensseja sekä niihin liittyviä oppimistehtäviä (esim. oppimispäiväkirja tai oma tieteellinen esitys konferenssissa).
Valinnaisiin opintoihin käy myös aktiivinen ainejärjestötoiminta erikseen toimitettavien dokumenttien perusteella.
Kurssin kotisivu: https://koppa.jyu.fi/kurssit/135574/kriisipsykologia/
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=135574
Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija hallitsee keskeiset psykologian alan tutkimusotteet ja -asetelmat ja niihin liittyvät tiedonhankintamenetelmät, osaa soveltaa psykologian alan aineistojen analyysissä tilastotieteen perusmenetelmiä (ristiintaulukointi, varianssi-, regressio- ja faktorianalyysi) ja laadullisen analyysin peruskäytäntöjä ja hänellä on valmiudet tutkimusraportin kirjoittamiseen määrällisissä ja laadullisissa tutkimustavoissa.
Sisältö: Kvantitatiivisessa osuudessa perehdytään mm. tilastollisen ajattelun merkitykseen psykologian alan tutkimuksessa, määrällisen aineiston peruskäsittelyyn (jakaumien tarkastelu, normaalisuus, puuttuvan tiedon käsittely, muuttujamuunnokset), kokeellisten ja korrelatiivisten asetelmien tilastotieteen perusmenetelmiin soveltavasta näkökulmasta, kuten ristiintaulukointiin, varianssi-, regressio- ja faktorianalyysiin, sopivan tilastollisen analyysimenetelmän valintaan sekä tutkimusraportin kirjoittamiseen määrällisessä tutkimuksessa.
Kurssi on tarkoitettu vain pääaineopiskelijoille.
Opetusmuodot: Luennot ja kirjallisuus sekä harjoitukset.
Kirjallisuus: COOLICAN, H. (2004) Research methods and statistics in psychology.(4. painos) London: A Hodder Arnold Publication. Luvut 10-18 ja 21. tai COOLICAN, H. (2009) Research methods and statistics in psychology. (5.painos) London: A Hodder Arnold Publication. Luvut 11-21 ja 24. ja
Ajankohtaiset, aiheeseen liittyvät verkkoaineistot.
Kurssin kotisivu: https://koppa.jyu.fi/kurssit/135581/materiaalikansio
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=135581
Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija hallitsee keskeiset psykologian alan tutkimusotteet ja -asetelmat ja niihin liittyvät tiedonhankintamenetelmät, osaa soveltaa psykologian alan aineistojen analyysissä tilastotieteen perusmenetelmiä (ristiintaulukointi, varianssi-, regressio- ja faktorianalyysi) ja laadullisen analyysin peruskäytäntöjä ja hänellä on valmiudet tutkimusraportin kirjoittamiseen määrällisissä ja laadullisissa tutkimustavoissa.
Sisältö: Kvalitatiivisessa osuudessa perehdytään tekstimuotoisten aineistojen käytön tietoteoreettisiin perusteisiin psykologisessa tutkimuksessa, laadullisiin tapaustutkimusasetelmiin, erilaisten tekstiaineistojen muodostamisen mahdollisuuksiin, malli- ja aineistolähtöisiin analyysikäytäntöihin, kvalitatiivisen analyysin varmentamisen menetelmiin sekä tutkimusraportin kirjoittamiseen laadullisessa tutkimuksessa.
Kurssi on tarkoitettu vain pääaineopiskelijoille.
Opetusmuodot: Luennot ja kirjallisuus sekä harjoitukset.
Kirjallisuus: MCLEOD, J. (2001) Qualitative research in counselling and psychotherapy. London: Sage. (Elektroninen aineisto luettavissa Jyväskylän yliopiston verkossa) tai FORRESTER, M. A. (ed.) (2010) Doing qualitative research in psychology. A practical guide. London: Sage. ja
Ajankohtaiset, aiheeseen liittyvät verkkoaineistot
Kurssin kotisivu: https://koppa.jyu.fi/kurssit/135582/
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=135582
Osaamistavoitteet: : Kandidaatin tutkielman tehtyään opiskelija kykenee toteuttamaan pienimuotoisen empiirisen tutkielman ja ymmärtää tutkimuksen teon ja raportoinnin keskeiset vaiheet (tutkimuskysymyksen asettaminen ja sen teoreettinen ja empiirinen taustoittaminen, aineiston hankinta ja analysointi, tulosten raportoiminen, pohdinta ja johtopäätökset).
Sisältö: Tutustuttaa tutkimuksen tekemisen vaiheisiin, hanketyöskentelyyn sekä tieteelliseen kirjoittamiseen ja keskusteluun.
Opetusmuodot: Tutkielmat liittyvät ohjaajien tutkimushankkeisiin tai muihin aiheisiin ja aineistoihin, jotka ohjaaja hyväksyy. Tutkielmaan sisältyy aina pienimuotoinen empiirinen tutkimus, joka raportoidaan joko a) tutkimusraporttina tai b) tutkimusjulisteena (posteri) sekä siihen liittyvänä kirjallisena tiivistelmänä. Molemmissa raportointitavoissa perehdytään artikkelimuotoisen kirjoittamisen rakenteeseen: johdanto (teoreettinen/empiirinen tausta ja tutkimuskysymykset), menetelmät, tulokset, pohdinta ja lähteet. Tutkielmaan voi sisältyä myös aihepiiristä riippuen hanketyöskentelyä (esim. tutkimusaineiston keruuta). Kandidaatin tutkielmaryhmiin ilmoittaudutaan edellisen lukuvuoden keväällä, kun ohjaajat ovat ilmoittaneet tutkielman tekoon sopivat tutkimushankkeensa. Kandidaatin tutkielma voi olla enintään kolmen henkilön yhteisesti laatima. Kandidaatin tutkielma suositellaan tehtäväksi kolmannen opiskeluvuoden aikana.
Kurssin kotisivu: https://koppa.jyu.fi/kurssit/116596/luento
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=135583
Osaamistavoitteet: Hyväksytyllä maturiteetti-kokeella opiskelija osoittaa hallitsevansa kandidaatin tutkielmansa sisältöalueet sekä pystyvänsä kirjoittamaan niistä itsenäisesti huolitellun essee-tyyppisen kirjoitelman.
Sisältö: Oman tieteenalan ja äidinkielen hallintaa osoittava kypsyyskoe.
Opetusmuodot: Kandidaatin tutkielman aiheeseen liittyvä essee-tyyppinen kirjoitus valvonnanalaisessa tenttitilaisuudessa.
Kirjallisuus:
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=135584
Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee yhden tai useamman psykologin ammatin sovellusalueen tai moniammatillisen yhteistyökumppanin. Opiskelija osaa soveltaa oppimiaan vuorovaikutustaitoja asiakastilanteissa.
Sisältö: Tutustuminen psykologin ammattiin ja yhteistyökumppaneihin.
Opetusmuodot: Harjoittelu (125t) opiskelijan itse valitsemalla ja hankkimalla harjoittelupaikalla. Harjoittelupaikalla tehtävän työn tulisi liittyä psykologian sovellusalueisiin (esim. kuntoutuspsykologia, työ- ja organisaatiopsykologia, kasvatuspsykologia, terveyden ja mielenterveyden psykologia, neuvonta ja psykoterapia). Harjoittelu ei ole psykologin työtä eikä harjoittelupaikassa tarvitse olla psykologia. Siihen tulee kuulua erilaisten asiakastilanteiden seuraamista tai suorittamista. Harjoittelu voidaan suorittaa yhdessä tai useammassa paikassa, osa-aikaisena tai kokopäiväisesti niin että se sopii opiskelijan muihin opintoihin joustavasti. Ennen harjoittelun aloittamista opiskelijan tulee sopia harjoittelupaikan soveltuvuudesta opintojakson tentaattorin kanssa. Oppimiskokemukset raportoidaan oppimispäiväkirjana.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=135585
Psykologian syventävän opintokokonaisuuden tavoitteena on antaa psykologin ammattityössä tarvittavia perustaitoja ja -tietoja, syventävät tiedot laitoksen tutkimustyössä edustetuilta alueilta ja luoda tutkijakoulutuksen perusta.
Ammatilliset opinnot kestää yhden lukuvuoden.
Työelämävalmiudet I
Nämä opintojaksot ovat syventävissä opinnoissa, mutta ne suoritetaan ensimmäisestä vuodesta lähtien. Opintojaksot ovat tarkoitettu ainoastaan psykologian pääaineopiskelijoille.
PSYS301 Tutustuminen psykologien työnkuvaan (3 op)
Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee psykologin ammatin eri sovellusalueita ja tehtäviä. Hän ymmärtää psykologin ammatin kehittymisen ja sen yhteyden yhteiskunnallisiin muutoksiin ja tutkimukseen.
Sisältö: Tutustuminen psykologin ammattiin ja tehtäviin eri sovellusalueilla.
Opetusmuodot: Osallistuminen harjoittelun ohjausryhmiin ja tutustumiskäynnit psykologian eri toimipisteissä sekä kirjallisuus
Kirjallisuus: NIEMINEN, P., NEVALAINEN, V. & HOLMA, J. (toim.) (2010) Psykologin ammattikäytännöt. Helsinki: Edita. (396s.)
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=135631
PSYS302 Henkilökohtaiset työskentelyedellytykset (3 op)
Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa analysoida omia henkilökohtaisia vuorovaikutustilanteitaan ja soveltaa saamaansa tietoa oman itsetuntemuksensa lisäämiseksi. Opiskelija saa myös kokemuksen psykologisten interventioiden käytöstä ryhmässä.
Sisältö: Tarkastellaan ja analysoidaan omaan elämään liittyviä vuorovaikutustilanteita.
Opetusmuodot: Säännöllisesti yhden lukukauden ajan kokoontuvat pienryhmät.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=135644
PSYS303 Haastattelu- ja vuorovaikutustaidot (2 op)
Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee psykologin ammatin haastattelu- ja vuorovaikutustilanteiden erityispiirteet. Harjoittelun kautta hän kykenee soveltamaan saamaansa tietoa.
Sisältö: Perehdytään ammatillisiin vuorovaikutustilanteisiin sekä harjoitellaan ja analysoidaan tilanteita.
Opetusmuodot: Luennot ja harjoitukset sekä kirjallisuus.
Kirjallisuus: KOSKI-JÄNNES, A., RIITTINEN L. & SAARNIO, P. (2008) Kohti muutosta. Motivointimenetelmiä päihde- ja käyttäytymisongelmiin. Helsinki: Tammi. (192s.)
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=135645
Työelämävalmiudet II
Nämä opintojaksot suoritetaan yhtenä kokonaisuutena yhdessä harjoitteluun kuuluvan diagnostisen harjoituskurssin kanssa ennen harjoittelun kenttäjaksoa. Edeltävinä opintoina täytyy olla suoritettuna psykologian kandidaatin tutkinto. Opintojaksot ovat tarkoitettu ainoastaan psykologian pääaineopiskelijoille.
PSYS311 Psykologisen arvioinnin perusteet (2 op)
Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa psykologin ammattiin liittyvän arvioinnin sekä psykologisen lausunnon kirjoittamisen perusteet. Hän tuntee psykologina toimimiseen liittyvät oikeudet, velvollisuudet ja ammattietiikan.
Sisältö: Psykologisen arvioinnin perusteet sekä ammattiin liittyvät oikeudet ja velvollisuudet.
Opetusmuodot: Luennot ja erikseen ilmoitettava kirjallisuus.
Kurssin kotisivu: https://koppa.jyu.fi/kurssit/135646/materiaalikansio
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=135646
PSYS312 Kliininen neuropsykologia, kognitiivisten kykyjen arviointi ja lasten kehitysdiagnostiikka (5 op)
Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee neuropsykologisen arvioinnin sekä kognitiivisten toimintojen arvioinnin tai vaihtoehtoisesti lasten kehitysdiagnostiikan perusteet ja yleisimmät arviointimenetelmät. Hänellä on valmiudet kerätä tietoa opetetuilla menetelmillä ja tulkita sitä.
Sisältö: Kognitiiviset, kehitysdiagnostiset ja neuropsykologiset arviointimenetelmät
Opetusmuodot: Luennot ja ongelmakeskeinen harjoittelu.
Kurssin kotisivu: https://koppa.jyu.fi/kurssit/135647
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=135647
PSYS313 Persoonallisuuden arviointimenetelmät (5 op)
Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee persoonallisuuden arvioinnin perusteet ja yleisimmät arviointimenetelmät. Hänellä on valmiudet kerätä tietoa opetetuilla menetelmillä ja tulkita sitä.
Sisältö: Persoonallisuuden psykologiset arviointimenetelmät.
Opetusmuodot: Luennot ja ongelmakeskeinen harjoittelu.
Kurssin kotisivu: https://koppa.jyu.fi/kurssit/135649
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=135649
PSYS314 Muut psykologiset arviointimenetelmät (5 op)
Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee monipuolisesti psykologin ammatin sovellusalueiden arviointimenetelmiä sekä osaa soveltaa ja käyttää niitä.
Sisältö: Valinnaisia psykologisia arviointimenetelmiä ja ammattikäytänteitä.
Opetusmuodot: Luennot ja harjoitustehtävät.
Kurssin kotisivu: https://koppa.jyu.fi/kurssit/135651
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=135651
Työelämävalmiudet III
Harjoittelu voidaan suorittaa, kun PsK tutkinto ja Työelämävalmiudet I ja II osuudet ovat suoritettuina.PSYS321 Diagnostinen harjoituskurssi ja harjoittelu (30 op)
Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa soveltaa aiemmin opinnoissaan hankkimia tietoja ja taitoja ammatillisessa ympäristössä ja hänellä on valmiudet soveltaa yksilön tai yhteisön arviointimenetelmiä sekä ohjaus-, neuvonta- ja kuntoutusmenetelmiä aidoissa asiakastilanteissa. Harjoittelun jälkeen opiskelija osaa myös suunnitella ja toteuttaa ohjauksen alaisena interventioprosessin sekä hallitsee lausuntojen tai vastaavien yhteenvetojen laatimisen.
Sisältö: Psykologian ammatillisten menetelmien ohjattu harjoittelu. Aikaisemmin hankittujen tietojen ja taitojen soveltaminen.
Opetusmuodot: Ongelmakeskeinen käytännön harjoittelu sekä pienryhmässä ohjattu lausunnon kirjoittaminen (diagnostinen harjoituskurssi), ohjattu kenttäharjoittelu varttuneen psykologin henkilökohtaisessa ohjauksessa (5 kuukautta) sekä laitoksella toteutettavat ohjausryhmät (30 h).
Kurssin kotisivu: https://koppa.jyu.fi/kurssit/134935
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=134935
PSYS330 Psykoterapia (10 op)
Osaamistavoitteet: Kahden opintojakson suorittamisen jälkeen opiskelijalla on yleiskuva psykoterapian käyttöalueesta ja eri menetelmien soveltuvuudesta eri tilanteisiin. Opiskelija hallitsee psykoterapian keskeiset käsitteet ja pystyy kommunikoimaan työyhteisössä muiden kollegoiden kanssa psykoterapiaan liittyvistä asioista. Opiskelija hahmottaa psykoterapeuttisen työn keskeiset ammatilliset ja eettiset haasteet.
Kognitiiviset ja käyttäytymisterapiat (5 op): Opintojakson jälkeen opiskelijan osaa tehdä yksilöllisen käyttäytymisanalyysin (case-formulation) ja motivaatioanalyysin sekä osaa johtaa analyysin pohjalta hoidon tavoitteita ja interventiomenetelmiä. Opintojakson jälkeen opiskelija tietää, miten kognitiivisten käyttäytymisterapioiden menetelmiä sovelletaan käytännössä. Opintojakson suoritettuaan opiskelijalla on perusvalmiudet suorittaa itsenäinen psykologinen hoitoprosessi, joka pohjautuu kognitiivisiin käyttäytymisterapian menetelmiin.
Perheterapia (5 op): Opiskelija tietää perheen ja sosiaalisen verkoston kanssa työskentelyn erityiset tekijät. Hän pystyy hahmottamaan ongelmiin liittyvät vuorovaikutustekijät ja tarkastelemaan asiakkaan ongelmia asiakkaan tärkeissä ihmissuhteissa. Opiskelija kykenee myös käyttämään sekä perheen arvioinnin menetelmiä että osallistumaan perheterapeuttisiin keskusteluihin. Osana tätä työtä opiskelija ymmärtää oman perhetaustan tuntemuksen merkityksen optimaaliselle terapialle.
Kolmas vaihtoehtoinen terapeuttinen lähestymistapa (vaihtuva, ilmoitetaan kunkin lukuvuoden alussa) (5 op): Opiskelija hallitsee kyseisen psykoterapiasuuntauksen keskeiset käsitteet ja tietää miten kyseisen psykoterapiamuodon menetelmiä käytetään. Opiskelijalla on valmiudet ohjauksen alaisena soveltaa opittuja menetelmiä.
Sisältö: Psykoterapian peruskäsitteet ja soveltamistavat. Psykoterapiamuodon taustateoria ja sovellusalueet. Psykoterapiataitojen opiskelu ja harjoittelu.
Kognitiiviset käyttäytymisterapiat: Kurssin aika käydään läpi kognitiivisen käyttäytymisterapian menetelmiä, sovelluksia ja tutkimustuloksia. Kurssin kuluessa tarkastellaan miten psykologista analyysia voidaan hyödyntää interventioissa ja tutustutaan interventioiden soveltamiseen käytännössä.
Perheterapia: Systeemisen lähestymistavan kuvaus, intersubjektiivisuus ja sosiaaliset verkostot. Perheterapian eri suuntaukset ja sovellusalueet. Perheterapia Suomessa. Kahden perheterapiatyötavan opiskelu ja harjoittelu.
Kolmas vaihtoehtoinen terapeuttinen lähestymistapa (vaihtuva, ilmoitetaan kunkin lukuvuoden alussa): Vuorollaan tutustutaan joko psykodynaamisen psykoterapian tai lapsipsykoterapian tai lapsikeskeisen verkostotyön taustateoriaan, terapeuttisiin sovelluksiin ja työmenetelmiin.
Opetusmuodot: Luennot ja niihin liittyvät harjoitukset sekä kirjallisuuteen tutustuminen.
Kurssin kotisivu: https://koppa.jyu.fi/kurssit/135652 /luento
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=135652
PSYS340 Kuntoutus ja neuvonta psykologin työmenetelminä (10 op)
Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelijalla on perustiedot ja valmiudet kuntoutukseen, neuvontaan ja konsultaatioon perustuvien interventioiden suunnittelemiseen ja toteuttamiseen valitsemillaan teema-alueilla.
Sisältö: Opintojakso sisältää opintojaksoja seuraavilta teema-alueilta:
Oppimisen tukeminen ja oppimisvaikeuksien kuntoutus
Aikuisten kognitiivinen ja neuropsykologinen kuntoutus
Ohjaus ja konsultaatio koulupsykologin työmenetelminä
Organisaatioiden kehittäminen ja konsultointi
Opintojaksoon voi sisällyttää myös yhden kurssin PSY S330:stä
Muut teema-alueeseen soveltuviksi ilmoitetut opintojaksot esimerkiksi vieraskielisestä opetustarjonnasta
Opetusmuodot: Luennot eri teema-alueilta ja/tai kirjatentti. Opintojaksosta osan voi suorittaa myös 5 op:n kirjatenttinä (n. 750 s) sopimalla asiasta etukäteen tentaattorin kanssa.
HUOM!
Kevään Oppimisvaikeuksien ja aikuisten kognitiivisten häiriöiden kuntoutus kurssin tentissä tentitään luennot, Ahonen ja Aro. Oppimisvaikeudet kirja sekä Kopasta löytyvät luvut Sohlberg ja Mateerin kirjasta (pdf).
Kirjallisuus: AHONEN, T. & ARO, T. (toim.) (1999) Oppimisvaikeudet. Kuntoutus ja opetus yksilöllisen kehityksen tukena. Jyväskylä: Atena. (411 s.)
FELDMAN, M. A. (toim.) (2004) Early intervention. The essential readings. Oxford: Blackwell. (351 s.)
HUGHES, J. N., LaGRECA, A. M. & CONOLEY, J. C. (toim.) (2001) Handbook of psychological services for children and adolescents. New York: Oxford University Press. (485 s.) (Elektroninen aineisto luettavissa Jyväskylän yliopiston verkossa)
LINES, D. (2002). Brief counselling in schools. Working with young people form 11 to 18. London: Sage. (210 s.)
SOHLBERG, M. M. & MATEER, C. A. (toim.) (2001) Cognitive rehabilitation. An integrative neuropsychological approach. New York: The Guilford Press. (492 s.)
FARMER, J.E., DONDERS, J. & WARSCHAUSKY, S (toim.) (2006). Treating neurodevelopmental disabilities. Clinical research and practice. New York: The Guilford Press. (336 s.)
MILLER, D.C. ed. (2010) Best practices in school neuropsychology: Guidelines for effective practice, assessment and evidence-based intervention. John Wiley & Sons.
PUUTIO, R. (2002). Merkitysmysteeri -organisaatiot ja kehittämisen kieli. Jyväskylä: ODECO (207 s.)
Kurssin kotisivu: https://koppa.jyu.fi/kurssit/135654
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=135654
Teoreettiset opinnot kestää yhden lukuvuoden.
III -opintojaksot
III -opintojaksoja suoritetaan kaksi ja ne valitaan yleensä alueelta, joka liittyy pro gradu -tutkielman aihepiiriin.
PSYS112 Kehityspsykologia III A (5 op)
Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija hallitsee tiedollisesti kehityspsykologian alan teoriaa ja tutkimusta sekä tutkimuksen sovelluksia lapsuudessa ja/ tai kouluiässä ja nuoruudessa ja osaa soveltaa omaamaansa tietoa.
Sisältö: Opintojakso voi sisältää opetusta ja/tai kirjallisuutta seuraavilta aihealueilta:
Lapsuus
Kouluikä ja nuoruus
Opetusmuodot: Kirjallisuus ja/tai opintojaksoja alueelta
Kirjallisuus: Valitaan seuraavasta kirjallisuudesta n. 700-800 sivua.
LAPSUUS
DALTON, T. & BERGENN, V.W. (2007) Early experience, the brain and consciousness. UK: Psychology Press. (384 s.)
GOSWAMI, U. (1998) Cognition in children. Hove. UK: Psychology Press.(293 s.)
HUGHES, F. P. (1999) Children, play, and development (3. painos). Boston: Allyn and Bacon (271 s.)
KARMILOFF, K. & KARMILOFF-SMITH, A. (2001) Pathways to language from fetus to adolescence. Cambridge, MA: Harvard University Press. (256 s.)
BYRNES, P. & WASIK, B. A. (2009) Language and literacy development : what educators need to know. New York : Guilford Press, (432 s.) [vain Elektroninen aineisto]
NIEMELÄ, P., SILTALA, P. & TAMMINEN, T. (toim.) (2003) Äidin ja vauvan varhainen vuorovaikutus. Juva: WSOY (521 s.)
TAI SINKKONEN, J. & KALLAND, M. (toim.) (2001) Varhaiset ihmissuhteet ja niiden häiriintyminen. Helsinki: WSOY. (324 s.)
KOULUIKÄ JA NUORUUS
FRYDENBER, E. (1997) Adolescent coping. Theoretical and research perspectives. London: Routletge. (233 s.) (Elektroninen aineisto luettavissa Jyväskylän yliopiston verkossa)
HELVE, H. & BYNNER, J. (2007) (toim.). Youth and social capital. London: The Tufnell Press. (236 s.)
JUVONEN, J. & WENZEL, K. R. (toim.) (1996) Social motivation: Understanding childrens school adjustment. New York: Cambridge. University Press (375s.)
LAMB, M.E. (toim.) (1999) Parenting and child development in nontraditional families. Mahwah, N.J: Erlbaum. (365 s.)
MAYSELESS, O. (Ed.) , SHANTZ, C. & EMDE, R (Contributors) (2002) Parenting Representations : Theory, Research, and Clinical Implications. West Nyack, NY, USA: Cambridge University Press. (Elektroninen aineisto)
SILBEREISEN, R.K. & LERNER, R.M. (2007) Approaches to positive youth development. London: Sage (352 s.)
SMITH, P. & HART, C. (toim.) (2004) Blackwell handbook of childhood social development. Oxford: Blackwell. (665 s.)
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=135615
PSYS113 Kehityspsykologia III B (5 op)
Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija hallitsee tiedollisesti kehityspsykologian alan teoriaa ja tutkimusta sekä tutkimuksen sovelluksia aikuisuudessa ja/tai vanhuudessa ja osaa soveltaa omaamaansa tietoa.
Sisältö: Opintojakso voi sisältää opetusta ja/tai kirjallisuutta seuraavilta aihealueilta:
Aikuisuus
TAI
Vanhuus
Opetusmuodot: Kirjallisuus ja/tai opintojaksoja alueelta
Kirjallisuus: Valitaan seuraavasta kirjallisuudesta n. 700-800 sivua.
AIKUISUUS
AIKEN, L. R. (1998). Human development in adulthood. New York: Plenum Press. (430 s.) (Elektroninen aineisto luettavissa Jyväskylän yliopiston verkossa)
ARNETT, J. (2004). Emerging adulthood. The winding road from late teens through the twenties. Oxford University Press. (270 s.) (Elektroninen aineisto luettavissa Jyväskylän yliopiston verkossa)
KROGER, J. (2007). Identity development. Adolescence through adulthood. Thousands Oaks, CA: Sage Publications. (303 s.)
LACHMAN, M. E. (2001) (toim.). Handbook of midlife development. New York: Wiley (643 s.)
PULKKINEN, L., KAPRIO, J., & ROSE, R. (2006) (toim.). Socioemotional development and health from adolescence to adulthood. Cambridge University Press. (421 s.)
WILLIS, S. & MARTIN, M. (2005) (toim.). Middle adulthood: A lifespan perspective. Thousands Oaks, CA: Sage Publications. (425 s.)
VANHUUS
BLACKBURN, J.A. & DULMUS, C.N. (toim.) (2007) Handbook of gerontology: Evidence-based approaches to theory, practice, and policy. New Jersey: Wiley. (600 s.)
HARWOOD, J. (2007) Understanding communication and aging: Developing knowledge and awareness. Sage Publications. (344 s.)
SEGAL, D.L., QUALLS, .SH., SMYER, M.A. (2011) Aging and Mental Health, 2nd Edition. Wiley-Blackwell. 320 pages.
WHITBOURNE, S.K. (2008) Adult development and aging: Biopsychosocial perspectives. Third edition. New Jersey: Wiley. (472 s.)
WOODS, R.T. (toim.) (1999) Psychological problems of ageing: Assessment treatment and care. Chichester: Wiley. (350 s.)
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=135616
PSYS122 Neuropsykologia III A (5 op)
Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee kliinisen ja kokeellisen neuropsykologian ja biologisen psykologian tutkimuksen uusimmat käsitteet ja teoriat. Opiskelija hallitsee kokeellisen tutkimuksen, aivotutkimuksen ja kliinisen neuropsykologian oleelliset tiedonhankintamenetelmät.
Sisältö: Opintojaksossa syvennytään aiemmin opitun, aivojen toiminnan perusteita koskevan tietämyksen pohjalta ymmärtämään, miten aivot toimivat käyttäytymisen perustana. Erityisesti suuntaudutaan selvittämään aivojen toimintahäiriöiden seuraamuksia. Opitaan kuinka erilaiset aivotoiminnan häiriöt ( geneettinen/ kehityksellinen epätyypillisyys ja hankittu aivotoiminnan poikkeavuus tai vamma) vaikuttavat toimintakykyyn. Opintojakso luo pohjaa kliinisenä neuropsykologina toimimiselle ja perehdyttää alustavasti neuropsykologian ammattikäytäntöön.
Opetusmuodot: Seminaari ja/tai kirjallisuus.
Kirjallisuus: DARBY, D & WALSH, K.W. (eds.) (2005 tai uudempi) Neuropsychology: A clinical approach. Churchill Livingstone. TAI
KOLB, B. & WHISHAW, I.Q. (uusin painos) Fundamentals of human neuropsychology. New York: Freeman.
Kurssin kotisivu: https://koppa.jyu.fi/kurssit/135617
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=135617
PSYS123 Neuropsykologia III B (5 op)
Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee kliinisen ja kokeellisen neuropsykologian ja biologisen psykologian tutkimuksen uusimmat käsitteet ja teoriat. Opiskelija hallitsee kokeellisen tutkimuksen, aivotutkimuksen ja kliinisen neuropsykologian oleelliset tiedonhankintamenetelmät.
Sisältö: Opintojaksossa syvennytään aiemmin opitun, aivojen toiminnan perusteita koskevan tietämyksen pohjalta ymmärtämään, miten aivot toimivat käyttäytymisen perustana. Erityisesti suuntaudutaan selvittämään aivojen toimintahäiriöiden seuraamuksia. Opitaan kuinka erilaiset aivotoiminnan häiriöt ( geneettinen/ kehityksellinen epätyypillisyys ja hankittu aivotoiminnan poikkeavuus tai vamma) vaikuttavat toimintakykyyn. Opintojakso luo pohjaa kliinisenä neuropsykologina toimimiselle ja perehdyttää neuropsykologian ammattikäytäntöön.
Opetusmuodot: Kokeellisen neuropsykologian menetelmien luennot.
Kurssin kotisivu: https://koppa.jyu.fi/kurssit/116626/luento
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=135618
PSYS132 Persoonallisuuspsykologia III A (5 op)
Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelijalla on syventynyt teoreettinen käsitys ja tiedot joltakin persoonallisuuden tutkimuksen keskeisistä aloista ja kysymyksistä koskien esimerkiksi persoonallisuuden biologista perustaa, persoonallisuuden piirteitä, motivaatiota, emootioita, selviytymiskeinoja ja sosiaalista toimintaa, tai jotakin soveltavaa persoonallisuuden psykologian osa-aluetta. Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa soveltaa omaamaansa tietoa.
Sisältö: Perehdyttää persoonallisuutta koskeviin käsitteisiin, erilaisiin lähestymistapoihin sekä niiden keskinäisiin yhteyksiin jollakin tietyllä persoonallisuuden tutkimuksen alueella.
Opetusmuodot: Luennot ja/ tai kirjallisuus.
Kirjallisuus: Valitaan seuraavasta kirjallisuudesta n. 700-800 sivua .
ASPINWALL, L. G. & STAUDINGER, U. M. (toim.) (2003). A psychology of human strengths: Fundamental questions and future directions for a positive psychology. Washington, DC: American Psychological Association. (402 s.)
HOGAN, R. JOHNSON, J. & BRIGGS, S. (toim.) (1997) Handbook of personality psychology. San Diego: Academic Press. (987 s.)
JOHN, O., ROBINS, P. & PERVIN, L. (2008) Handbook of personality: Theory and research. New York: The Guilford Press. (Elektroninen aineisto luettavissa Jyväskylän yliopiston verkossa) (862 s.)
LITTLE, B. R., SALMELA-ARO, K. & PHILLIPS, S. D. (toim.) (2007). Personal project pursuit. Goals, action, and human flourishing. Mahwah, New Jersey: Lawrence Erlbaum Associates (Kirjan voi valita, jos sitä ei ole suorittanut opintojaksossa PSY A130 Persoonallisuuspsykologia II) (462 s.)
MOFFIT, T. E., CASPI, A., RUTTER, M. & SILVA, P. A. (2001) Sex differences in antisocial behaviour: conduct disorder, delinquency, and violence in the Dunedin Longitudinal Study. New York: Cambridge University Press.) (Elektroninen aineisto luettavissa Jyväskylän yliopiston verkossa) (278 s.)
PULKKINEN, L. & CASPI, A. (toim.) (2002) Paths to successful development. Personality in the life course. Cambridge: Cambridge University Press. (Elektroninen aineisto luettavissa Jyväskylän yliopiston verkossa) (422 s.)
PULKKINEN, L., KAPRIO, J., & ROSE, R. (2006) (toim.). Socioemotional development and health from adolescence to adulthood. Cambridge University Press. (421 s.) (Kirjan voi valita vain, jos sitä ei ole suorittanut PSY S110 Kehityspsykologia III opintojaksoon) (421 s.)
Kurssin kotisivu: https://koppa.jyu.fi/kurssit/135619
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=135619
PSYS133 Persoonallisuuspsykologia III B (5 op)
Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelijalla on syventynyt teoreettinen käsitys ja tiedot joltakin persoonallisuuden tutkimuksen keskeisistä aloista ja kysymyksistä koskien esimerkiksi persoonallisuuden biologista perustaa, persoonallisuuden piirteitä, motivaatiota, emootioita, selviytymiskeinoja ja sosiaalista toimintaa, tai jotakin soveltavaa persoonallisuuden psykologian osa-aluetta. Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa soveltaa omaamaansa tietoa.
Sisältö: Perehdyttää persoonallisuutta koskeviin käsitteisiin, erilaisiin lähestymistapoihin sekä niiden keskinäisiin yhteyksiin jollakin tietyllä persoonallisuuden tutkimuksen alueella.
Opetusmuodot: Luennot ja/ tai kirjallisuus.
Kirjallisuus: Valitaan seuraavasta kirjallisuudesta n. 700-800 sivua .
ASPINWALL, L. G. & STAUDINGER, U. M. (toim.) (2003). A psychology of human strengths: Fundamental questions and future directions for a positive psychology. Washington, DC: American Psychological Association. (402 s.)
HOGAN, R. JOHNSON, J. & BRIGGS, S. (toim.) (1997) Handbook of personality psychology. San Diego: Academic Press. (987 s.)
JOHN, O., ROBINS, P. & PERVIN, L. (2008) Handbook of personality: Theory and research. New York: The Guilford Press. (Elektroninen aineisto luettavissa Jyväskylän yliopiston verkossa) (862 s.)
LITTLE, B. R., SALMELA-ARO, K. & PHILLIPS, S. D. (toim.) (2007). Personal project pursuit. Goals, action, and human flourishing. Mahwah, New Jersey: Lawrence Erlbaum Associates (Kirjan voi valita, jos sitä ei ole suorittanut opintojaksossa PSY A130 Persoonallisuuspsykologia II) (462 s.)
MOFFIT, T. E., CASPI, A., RUTTER, M. & SILVA, P. A. (2001) Sex differences in antisocial behaviour: conduct disorder, delinquency, and violence in the Dunedin Longitudinal Study. New York: Cambridge University Press.) (Elektroninen aineisto luettavissa Jyväskylän yliopiston verkossa) (278 s.)
PULKKINEN, L. & CASPI, A. (toim.) (2002) Paths to successful development. Personality in the life course. Cambridge: Cambridge University Press. (Elektroninen aineisto luettavissa Jyväskylän yliopiston verkossa) (422 s.)
PULKKINEN, L., KAPRIO, J., & ROSE, R. (2006) (toim.). Socioemotional development and health from adolescence to adulthood. Cambridge University Press. (421 s.) (Kirjan voi valita vain, jos sitä ei ole suorittanut PSY S110 Kehityspsykologia III opintojaksoon) (421 s.)
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=135620
PSYS142 Kliininen psykologia III A (5 op)
Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee keskeisiä psykoterapian ja kliinisen psykologian työmenetelmiä, niiden teoreettisia perusteita ja niitä koskevaa tutkimusnäyttöä. Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa soveltaa omaamaansa tietoa. Opiskelija osaa suorittaa psykoterapian ja kliinisen psykologian työmenetelmiä koskevia kirjallisuushakuja ja tiivistää niitä koskeva tutkimustieto kirjallisuuskatsauksen muotoon.
Sisältö: Kirjallisuusseminaari, jossa opiskelija laatii oman tutkielman aiheeseen liittyvän, kliinisen psykologian työmenetelmiä kuvaavaan uusimpaan kirjallisuuteen, artikkeleihin ja tutkimustuloksiin perustuvan kirjallisuuskatsauksen ja opiskelijaryhmä laatii ajankohtaisiin kansainvälisiin tutkimusartikkeleihin perustuvan esityksen psykoterapian tuloksellisuuteen ja muutosprosesseihin vaikuttavista tekijöistä.
Opetusmuodot: Kirjallisuusseminaari.
Kurssin kotisivu: https://optima.cc.jyu.fi/learning/id47/bin/user
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=135621
PSYS143 Kliininen psykologia III B (5 op)
Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa tehdä havaintoja psykoterapeuttisesta tai muusta psykologisesta interventioprosessista, kuvata sen kulkua sekä asiakkaan ongelman ja muutoksen että työntekijän käyttämän työtavan näkökulmasta ja arvioida prosessiin osallistumisen merkitystä hänen itsensä ammatillisen kehittymisen kannalta.
Sisältö: Tapausseminaari, jossa opiskelijat oman osallistumisensa ja kirjallisuuden perusteella selostavat ja arvioivat psykoterapia- tai muita psykologisia interventioprosesseja. Seloste laaditaan kirjallisena ja esitetään seminaarissa myös suullisesti.
Opetusmuodot: Tapausseminaari.
Kurssin kotisivu: https://optima.cc.jyu.fi/learning/id47/bin/user
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=135622
PSYS152 Työ- ja organisaatiopsykologia III A (5 op)
Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija hallitsee työ- ja organisaatiopsykologian alan teoriaa ja tutkimusta ja on syventynyt johonkin työpsykologian, organisaatiopsykologian tai henkilöstön kehittämisen psykologian osa-alueeseen, jonka tietoa osaa soveltaa myös käytännössä.
Sisältö: Opintojakso voi sisältää opetusta ja/tai kirjallisuutta esimerkiksi seuraavilta aihealueilta:
Voimavarakeskeinen työpsykologia ja työhyvinvoinnin ylläpitäminen
Työstressi ja työuupumus
Henkilöarviointi työelämässä
Työn ja perheen yhteensovittaminen
Monitieteinen näkökulma työhön
Opetusmuodot: Kurssi
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=135623
PSYS153 Työ- ja organisaatiopsykologia III B (5 op)
Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija hallitsee työ- ja organisaatiopsykologian alan teoriaa ja tutkimusta ja on syventynyt johonkin työpsykologian, organisaatiopsykologian tai henkilöstön kehittämisen psykologian osa-alueeseen, jonka tietoa osaa soveltaa myös käytännössä.
Sisältö: Opintojakso voi sisältää opetusta ja/tai kirjallisuutta esimerkiksi seuraavilta aihealueilta:
Voimavarakeskeinen työpsykologia ja työhyvinvoinnin ylläpitäminen
Työstressi ja työuupumus
Henkilöarviointi työelämässä
Työn ja perheen yhteensovittaminen
Monitieteinen näkökulma työhön
Opetusmuodot: Kirjallisuuskuulustelu
Kirjallisuus: Valitaan seuraavasta kirjallisuudesta n. 700-800 sivua .
ALBRECHT, S. L. (toim). (2010). Handbook of employee engagement. Perspectives, issues research and practice. Edward Elgar (424 s.).
BEARDWELL, J., & CLAYDON, T. (toim.) (2007). Human resource management: A contemporary approach. Prentice Hall (5. painos) (s. 720.).
COOK, M. (2004). Personnel selection, adding values through people. (4. painos) Chichester: John Wiley (n. 300 s.).
COOPER, C. L., DEWE, P. J. & O’DRISCOLL, M. P. (2001). Organizational stress: A review and critique of theory, research, and application. Thousand Oaks: Sage. (270 s.).
DE CREMER, D., VAN DICK, R., & MURNIGHAN, J. K. (toim.) (2010). Social psychology and organizations. Routledge Academic (s. 396).
FURNHAM, A. (2008). Personality and intelligence at work: exploring and explaining individual differences at work. Psychology Press. (416 s.).
HOUNDMONT, J. & LEKA, S. (toim.) (2010). Contemporary occupational health psychology. Global perspectives on research and practice. Wiley-Blackwell. (353 s.).
KAISER, S., RINGLSTETTER, M.J, PINA E CUNHA, M., & EIKHOF, D. R. (toim.) (2011). Creating balance?! International perspectives on the work-life integration of professionals. Berlin: Springer.
MESSICK, D. M. & KRAMER, R. M. (toim.) (2005). The psychology of leadership. New perspectives and research. Mahwah: Lawrence Erlbaum Associates. (347 s.)
NÄSWALL, K., HELLGREN, J. & SVERKE, M. (toim.) (2008). The individual in the changing working life. UK: Cambridge University Press. (472 s.).
NELSON, D. & COOPER, C. L. (toim.) (2007). Positive organizational behavior. Sage Publications. (240 s.).
WARR, P. (2007). Work, happiness, and unhappiness. Mahwah: Lawrence Erlbaum Associates. (568 s.)
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=135624
PSYS190 Täydentävä erityisala (5 op)
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=135625
PSYS210 Tutkimustyö (40 op)
Osaamistavoitteet: Pro gradu -tutkielman tekeminen on tieteellinen tutkimusprosessi, jonka läpikäytyään tutkielman tekijä hallitsee tutkimuksen teon eri vaiheet ja hanketyöskentelyä, osaa kirjoittaa artikkelimuotoisen tieteellisen raportin, hankkia tietoa aihetta käsittelevistä julkaisuista sekä määritellä ja rajata tutkimusongelmat perustellusti. Hän osaa myös valita oikeat tutkimusmenetelmät ja soveltaa niitä perustellulla tavalla sekä kykenee tekemään tulosten pohjalta relevantit johtopäätökset.
Sisältö: Perehdyttää tutkimuksen teon eri vaiheisiin, hanketyöskentelyyn, tieteelliseen kirjoittamiseen ja keskusteluun.
Opetusmuodot: Pro gradu -tutkielma laaditaan opiskelijan valitsemalta syventävien opintojen alueelta mielellään laitoksen tutkimustyöhön liittyen. Opiskelija perehtyy aihetta koskevaan kirjallisuuteen, tutkimuksen teon eri vaiheisiin, hanketyöskentelyyn, tieteelliseen kirjoittamiseen ja keskusteluun. Tutkielma kirjoitetaan artikkelin muotoon, johon voi tarvittaessa sisältyä aiheen tuntemusta osoittava kirjallisuuskatsaus. Artikkelimuotoinen tutkielma sisältää johdannon (teoreettinen/empiirinen tausta ja tutkimuskysymykset), menetelmäkuvauksen, tulososan, pohdinnan ja lähteet. Tutkielma voi olla enintään kolmen henkilön yhteisesti laatima. Työskentely pro gradu -tutkielman parissa kestää yhden lukuvuoden ajan. Mahdollisista yhden lukuvuoden ylittävistä työskentelyajoista ohjaaja ja opiskelija sopivat yhdessä ennen prosessin aloittamista. Katso lisäohjeet laitoksen www-sivuilta.
Ohjaukseen haetaan edellisen lukuvuoden keväällä ohjaajien ilmoitettua käynnissä olevista tutkimushankkeista.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=135626
PSYS220 Maturiteetti (0 op)
Osaamistavoitteet: Hyväksytyllä maturiteetti-kokeella opiskelija osoittaa hallitsevansa pro gradu -tutkielmansa sisältöalueet sekä pystyvänsä kirjoittamaan niistä itsenäisesti huolitellun essee-tyyppisen kirjoitelman.
Sisältö: Oman tieteenalan hallintaa osoittava kypsyyskoe.
Opetusmuodot: Pro gradu -tutkielman aiheeseen liittyvä esseetyyppinen kirjoitus valvonnanalaisessa tenttitilaisuudessa.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=135627
PSYS291 Loppukoe (5 op)
Osaamistavoitteet: Loppukoe on psykologian opintojen loppuvaiheen tiedollinen ja tiedon hankkimisen taidon kypsyysnäyte. Loppukokeessa opiskelija osoittaa kykynsä etsiä ja tuottaa itsenäisesti psykologian erityisasiantuntijuutta osoittavaa tietoa sekä raportoida sen niin, että muut alan asiantuntijat sekä asiaan vihkiytymättömät (esim. psykologin asiakkaat, yhteistyökumppanit) voivat hyötyä tuotetusta tietopaketista. Loppukoe perustuu tieteelliseen kirjallisuuteen ja tavoitteena on kritiikin kestävä asiantuntijalausunto psykologian alan erityiskysymyksestä. Loppukokeen yhtenä keskeisenä tarkoituksena on tutustuttaa opiskelija työelämässä vastaantuleviin tilanteisiin, joissa esimerkiksi moniammatillisissa työryhmissä tai asiakassuhteissa psykologille esitetään kysymyksiä, joihin hänen odotetaan tuottavan erityisasiantuntijuutta osoittavia vastauksia usein melko nopealla aikataululla. Loppukokeessa kysymyksen esittää laitoksen henkilökuntaan kuuluva tutkija tai opettaja. Muutoin työskentely loppukokeessa on täysin itsenäistä (ei ohjausta).
Huomionarvoista on, että loppukoe ei saa liittyä suoraan opiskelijan pro gradu-tutkielman aihepiiriin.
Opetusmuodot: Opetusmuodot (esim. seminaarit, harjoitustehtävät, itsenäinen työskentely valmiiksi annettujen tehtävänantojen perusteella) voivat vaihdella vuosittain. Loppukokeen suoritusmuodoista ja ajankohdista tiedotetaan Korpissa erikseen jokaisen lukuvuoden alussa.
Kurssin kotisivu: https://www.jyu.fi/ytk/laitokset/psykologia/opiskelu/ohjelma/loppukoe
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=135630
Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija on syventänyt aikaisemmilla menetelmäkursseilla hankkimaansa tietoa ja osaa soveltaa tätä tietoa itsenäisessä tutkimustyössä (pro gradu -tutkielman työskentelyssä). Opiskelija pystyy perustellen esittämään tutkimustyönsä menetelmälliset valinnat ja tunnistamaan tutkimuksensa vahvuudet ja rajoitukset.
Sisältö: Opintojakson ennakkotehtävänä on pro gradu -tutkielman tutkimussuunnitelma, joka sisältää tutkimuskysymykset, hypoteesit, aineiston ja muuttujien kuvaukset ja alustavan suunnitelman analyysimenetelmistä. Opintojakso etenee kvantitatiivisten analyysien suunnittelun ja toteutuksen kautta raportointiin. Opintojaksossa käsitellään tutkimuksen otosta ja sen pohjalta tehtäviä yleistyksiä, mittarien ja muuttujien muodostusta, puuttuvan tiedon vaikutusta ja käsittelyä, analyyseissä käytettyjen tilastollisten menetelmien sopivuutta, tilastollisten menetelmien vaatimien oletusten tarkastelua, tulosten tulkintaa ja esittämistä.
Opintojaksoon osaallistuminen edellyttää hyväksyttyä tutkimus suunnitelmaa, jonka pituus saa olla enintään 3-5 s. Tutkimus suunnitelma on palautettava Asko Tolvaselle 4.1.2013 mennessä.
Kirjallisuus: AIKEN, L.R. (1991 ja 1994) Psychological testing and assessment. Boston: Allyn and Bacon.
BERGMAN, L. R., MAGNUSSON, D. & EL-KHOURI, B. M. (2003) Studying individual development in an interindividual context: A person-oriented approach. Path through life, vol. 4. Mahwah: Lawrence Erlbaum.
CRONBACH, L.J. (1984) Essentials of psychological testing. New York: Harper & Row.
NUMMENMAA, T., KONTTINEN, R., KUUSINEN, J. & LESKINEN, E. (1997) Tutkimusaineiston analyysi. Helsinki: WSOY
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=135614
Sisältö: Perehdyttää johonkin psykologian erityiskysymykseen. Soveltuu valinnaiseksi yleisopinnoksi.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=135902
Sisältö: Koulutusjaksojen tavoitteena on lisätä opiskelijoiden psykoterapiataitoja ja taitoja soveltaa psykologisia interventiomenetelmiä käytännön hoitotilanteissa. Jakson aikana opiskelijat hoitavat itsenäisesti 2 asiakasta. He opettelevat toimintaa työnohjaustilanteissa sekä psykologisten hoitojen arviointia.
Opetusmuodot: Itsenäinen työskentely asiakkaiden kanssa ja seminaarit.
Kurssin kotisivu: https://koppa.jyu.fi/kurssit/132122
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=132122
YFI-laitoksen oppiaineissa tutkitaan ihmistä yhteisössä: toisaalta sosiaalisia ja poliittisia murroksia ja rakenteita ja toisaalta eettistä ja poliittista toimijuutta. Monitieteisyys kuuluu laitoksen leimallisimpiin piirteisiin, eli samoja temaattisia ongelmia – esimerkiksi lapsuutta, hyvinvointia tai vallankäyttöä – lähestytään eri oppiaineiden näkökulmista. Pääaineita on viisi: filosofia, valtio-oppi, sosiaalityö, sosiologia ja yhteiskuntapolitiikka. Sukupuolentutkimusta voi opiskella laajana sivuaineena.
Sosiaalityön oppiaine antaa laissa määritellyn sosiaalityöntekijän kelpoisuuden. Muiden pääaineiden tuottama pätevyys on niin sanottua generalistista pätevyyttä, joka on sovellettavissa laajasti hyvin monenlaisissa eri ympäristöissä esimerkiksi julkishallinnosta politiikkaan tai globaaliin katastrofiapuun. Myös eri kokoisissa yrityksissä tarvitaan yhteiskuntatieteellistä asiantuntemusta. Pääaineiden muodostamaa syventymisvaihtoehtojen kirjoa täydentää maisteritasolla kolme erityispätevyyttä tuottavaa maisteriohjelmaa, joiden teemat ovat kulttuuripolitiikka, kansalaisyhteiskunnan tutkimus ja kansainvälinen kehitysyhteistyö. Yhtenä yhtenäisenä yksikkönä YFI:n kaltaista kokonaisuutta on mahdotonta löytää muualta maailmasta.
Alan keskiarvoihin nähden suhteellisen suuri osa YFI:n opiskelijoista jatkaa tohtorikoulutukseen. Laitos on myös saavuttanut vahvan aseman kansainvälisesti tunnettuna tutkijayhteisönä. Tutkimuksen erityisiä painopistealueita ovat poliittinen ajattelu ja teoria, filosofinen ihmistutkimus, aate- ja käsitehistoria, kulttuurin ja kehityksen politiikat, yhteiskunnan rakenteet, muutokset ja palvelut sekä toimijuus moraalin, kuluttajuuden ja kansalaisyhteiskunnan näkökulmista.
Sosiaalityö tutkimuksena, opetuksena ja käytännön työnä edistää sosiaalisista ongelmista kärsimään joutuvien ihmisten ja ryhmien toimintakykyisyyttä. Sosiaalityö on käytäntöön suuntautunut opetus- ja tutkimusalue, jossa tiedeperusteinen lähestymistapa ja ammattiin tähtäävä käytännöllisyys kohtaavat. Ammatilliset valmiudet tarjoavat taatun tien työelämään, mikä ei sulje pois mahdollisuutta sosiaalityön tiedeperustan jatkopohdintoihin. Ammattina sosiaalityö toimii ja vaikuttaa useimmiten osana sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelujärjestelmää. Tutkimusalana sosiaalityö kohdistuu mm. sosiaalisiin ongelmiin, sosiaalipalvelujen talouteen ja hallintoon sekä ammatillisen auttamisen kysymyksiin. Sosiaalisten ongelmien lisääntyminen sekä palvelujärjestelmän monimutkaistuminen ovat luoneet uusia haasteita sosiaalityön tutkimukselle ja opetukselle. Kansainvälistyvä Suomi tekee sosiaalialan työstä entistä haastavampaa.
Laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuuksista (L272/2005) määrittelee, että kelpoisuusvaatimuksena sosiaalityöntekijän tehtäviin on yliopistollinen ylempi korkeakoulututkinto (kandidaatin ja maisterin tutkinto, yhteensä 300 op), johon sisältyy tai jonka lisäksi on suoritettu pääaineopinnot tai pääainetta vastaavat yliopistolliset opinnot sosiaalityössä.
Sosiologia on yleinen yhteiskuntatiede, eli sen tarkasteltavana ovat yhteiskunnalliset ilmiöt kaikessa moninaisuudessaan. Sosiologia erittelee niitä piirteitä, jotka yhteiskunnan rakenteissa ja yhteiskunnallisessa toiminnassa ovat ainakin jossakin määrin pysyviä. Sosiologian kohteet vaihtelevat yksilöiden ongelmista maailmanlaajuisiin kysymyksiin, uskonnosta talouteen ja nuorisokulttuurista perheeseen.
Empiirisenä tieteenä sosiologia kokoaa havaintoihin perustuvaa tietoa yhteiskunnan ja kulttuurin ilmiöistä. Tulokset on pyrittävä myös suhteuttamaan muuhun yhteiskuntaa koskevaan tietämykseen. Siksi sosiologialla on usein yhteiskuntakriittistä merkitystä: se paljastaa epäkohtia ja tuo esille myös totunnaisista poikkeavia käsityksiä yhteiskunnasta ja sosiaalisista käytännöistä. Sosiologia tuottaa uusia todellisuuden hahmotus- ja jäsentämistapoja. Niiden avulla sosiologit keskustelevat yhteiskunnan jäsenten kanssa ja antavat heille välineitä tarkastella yhteiskunnallista todellisuutta. Sosiologian tutkimustuloksilla ja menetelmillä on käyttöä päätöksenteossa ja suunnittelussa esimerkiksi kasvatuksen ja koulutuksen, terveydenhuollon, ympäristökysymysten ja yhdyskuntasuunnittelun alalla sekä talouselämän kysymyksissä ja sosiaalisten ongelmien ratkaisuissa.
Opiskelun tarkoituksena on perehtyminen sosiologian keskeisiin teoreettisiin suuntauksiin sekä menetelmällisten valmiuksien hankkiminen yhteiskunnallisten ilmiöiden hahmottamiseen, erittelyyn ja niiden empiiriseen tutkimiseen. Jyväskylässä sosiologian keskeisimmät tutkimusalat ovat talouden ja työn sosiologia, kansalaisyhteiskunnan tutkimus, kulutuksen ja elämäntavan tutkimus, iän ja elämänkulun tutkimus sekä ympäristösosiologia.
Yhteiskuntapolitiikka oppiaineena on kehittynyt samankaltaisista tiedontarpeista kuin muiden yliopistojen sosiaalipolitiikka. Lähtökohtana on kiinnostus siihen, miten nykyaikaiset yhteiskunnat voivat kehittää hallinnan mekanismeja ja ratkaista sosiaalisia ongelmia.
Yhteiskuntapolitiikan tavoite on tuottaa teoreettisesti perusteltua tietoa yhteiskunnasta ja soveltaa sitä erilaisissa yhteiskuntapoliittisissa toimintayhteyksissä. Peruskäsitteiltään ja tutkimusmenetelmiltään oppiaine nojaa pääasiassa sosiaalitieteisiin, mutta sen pääaineopinnot sisältävät myös talous- ja hallintotieteellistä tietoa.
Opetuksen keskeisiä temaattisia pilareita ovat kotimaisen ja eurooppalaisen sosiaali- ja työpolitiikan ohella kestävän kehityksen ja globaalin sosiaalipolitiikan teemat, ihmisten arkielämän jäsennykset, sosiaalisen hoivan, vuorovaikutuksen sekä yhteisöjen ja kansalaistoiminnan problematiikat.
Yhteiskunnallisen ja sosiaalisen toiminnan teknologiavälitteisyyden havaitseminen ja ymmärtäminen ovat opetuksen uusia haasteita, samoin kansainvälisen integraation ja vuorovaikutuksen arviointi yhteiskuntapolitiikan eri toiminta-areenoilla.
Filosofian tutkimuskohteena on koko todellisuus. Filosofia ei ole varsinaisesti empiirinen tiede, vaan se käsittelee keskeisiä kysymyksiään kuten olemista, hyvyyttä, tietämistä, toimintaa, merkitystä, aikaa tai kokemusta ennen muuta käsitteellisesti ja argumentatiivisesti. Havaintoihin tai kokemuksiin filosofiassa vedotaan esimerkinomaisesti. Tällaiset tutkimusmenetelmät eivät varsinaisesti tuota uutta tietoa maailmasta, eikä se ole filosofian harjoittamisen tarkoituskaan.
Filosofian opiskelu luo valmiuksia jäsentää asioita käsitteellisesti, ajatella kriittisesti ja keskustella monimutkaisistakin kysymyksistä selkeästi ja järkiperäisesti. Työllistyminen tutkinnon jälkeen perustuu yleensä juuri tällaisiin hyvin monialaisesti sovellettaviin taitoihin. Noin kolmasosa Jyväskylässä tutkinnon suorittaneista saa aineenopettajan kelpoisuuden. Yhteiskunnan ja kulttuurin monimutkaistuminen sekä muutosvauhdin kasvu lisäävät juuri sellaisten yleisten ajatuksellisten valmiuksien tarvetta, joita filosofian opinnot antavat.
Filosofian opinnoissa perehdytään filosofian keskeisiin kysymyksiin, alan pitkään ja rikkaaseen perinteeseen sekä erilaisiin filosofian nykysuuntauksiin. Opinnot on jäsennetty filosofian keskeisiin aloihin: filosofian historiaan, filosofiseen ihmistutkimukseen, etiikkaan, poliittiseen filosofiaan, logiikkaan, tietoteoriaan ja ontologiaan. Opintojen edetessä opiskelija voi yhä enemmän keskittyä yhteen tai useampaan filosofian erityisalaan.
Valtio-oppi on politiikkaa tutkiva tiede. Politiikkaa tutkivan tieteen tarkoituksena on syventää ymmärrystä poliittisen toiminnan mekanismeista, luonteesta ja merkityksestä maailmassa sekä tarjota teoreettisia välineitä poliittisesti merkittävien ilmiöiden analysoimiseen. Valtio-oppia pääaineenaan opiskelleet työllistyvät kohtuullisen hyvin sekä kansallisiin että kansainvälisiin tehtäviin.
Perinteisesti valtio-opin tutkimuskohteena ovat olleet politiikan ja vallan käsitteet, poliittinen toiminta, osallistuminen, päätöksenteko ja hallinto. Uudemmassa politiikan tutkimuksessa poliittinen toiminta ei rajoitu eduskunnan ja puolueiden kaltaisiin instituutioihin, vaan millä tahansa ilmiöllä, kuten taiteella, ihmisten liikkuvuudella, kolmannen maailman kehityksellä tai ympäristöongelmilla voi olla poliittinen ulottuvuus. Uusi politiikan tutkimus ei enää jakaudu kansalliseen ja kansainväliseen politiikkaan, koska poliittisesti merkittävät ilmiöt eivät enää noudata kansallisvaltioiden välisiä rajoja. Entistä enemmän kiinnitetään huomiota poliittisen toiminnan kielelliseen luonteeseen. Valtaosa poliittisista teoista on puhetekoja, eli asioita ajetaan retorisesti, sanoja, käsitteitä ja argumentaation rakennetta sopivasti muotoilemalla. Uusi politiikan tutkimus on siten osin poliittisen kommunikaation ja kulttuurin tutkimusta, eri kielillä.
Kansalaisyhteiskunnan asiantuntijuuden maisteriohjelma on alallaan ainoa Suomessa. Yhteiskuntatieteellisesti painottunut monitieteinen ohjelma antaa tieteelliset tiedot kansalaisyhteiskunnasta ja sen organisaatioista, kansalaistoiminnan ja osallistumisen kansallisista ja kansainvälisistä poliittis-taloudellisista käytännöistä sekä järjestösektorin roolista eri hyvinvointipalveluissa. Ohjelmassa keskitytään tarkastelemaan myös kansalaisuutta yhteiskunnan muutoksen, politiikan ja kulttuurin näkökulmista.
Maisteriohjelma on kaksiportaisen tutkintorakenteen mukainen ja siitä valmistutaan yhteiskuntatieteiden (YTM – pääainevaihtoehdot filosofia, sosiologia, sosiaalityö, yhteiskuntapolitiikka sekä valtio-oppi), liikuntatieteiden (LitM – pääaine liikuntasosiologia), filosofian (FM – pääaine historia tai etnologia) tai kasvatustieteen (KM – pääaine kasvatustiede, aikuiskasvatustiede tai luokanopettajakoulutus) maisteriksi.
Maisteriohjelman opintojen laajuus on 120 op ja se perustuu kahden vuoden päätoimiseen opiskeluun. Maisteriohjelman opinto-ohjelmaan kuuluvat kaikille yhteiset kansalaistoiminnan asiantuntijuuden erityisalaopinnot, oman pääaineen vaatimat syventäviin opintoihin kuuluvat teoreettiset ja metodologiset opinnot sekä opiskelijan vapaavalintaiset kansalaisyhteiskunnan erityisalaopinnot. Maisteritutkintoon liittyvä pro gradu -tutkielma tehdään kansalaisyhteiskuntaa käsittelevästä aiheesta yhteistyössä oman pääaineen kanssa.
Jyväskylän yliopistossa kulttuuripolitiikkaa voi opiskella kandidaatin tutkinnon jälkeen monitieteisessä kaksivuotisessa maisteriohjelmassa. Maisterin tutkinnon jälkeen opiskelija voi hakea tohtoriohjelmaan, jolla saavutetaan yhteiskuntatieteiden tohtorin tutkinto. Vastaavanlaisia koulutuksia on maailmalla useissa yliopistoissa, mutta Suomessa Jyväskylä on ainoa paikka, jossa kulttuuripolitiikkaa voi opiskella tässä laajuudessa.
Opetus perustuu opettajien tekemään monitieteiseen tutkimukseen. Opiskelijoiden taustaopinnot voivat olla erilaisia, ja he valmistuvat ohjelman kautta pääaineensa mukaan joko filosofian (etnologia, historia, kirjallisuus, musiikkitiede, taidehistoria tai taidekasvatus) tai yhteiskuntatieteiden (filosofia, sosiologia, valtio-oppi tai yhteiskuntapolitiikka) maisteriksi.
Kulttuuripolitiikan opinnoista saa valmiuksia:
- Analysoida kulttuuripolitiikan historiallista kehitystä ja tulevaisuutta yhteiskunnan eri sektoreilla ja erilaisissa maantieteellisissä asiayhteyksissä.
- Tarkastella ja verrata kulttuuripolitiikan kansainvälisiä ja kansallisia järjestelmiä.
- Tulkita kulttuurin talouden kysymyksiä.
- Arvioida kulttuurin ja kulttuuripolitiikan asemaa yhteiskunnallisissa muutosprosesseissa julkisella, yksityisellä ja kolmannella sektorilla.
- Soveltaa kriittisesti ja luovasti teoreettista, metodologista ja empiiristä osaamista työelämässä.
Opetuksessa tarkastellaan kulttuuripolitiikan toimijoita, keinoja ja vaikutuksia sekä kulttuuriin osallistumista ja kulttuurista monimuotoisuutta. Myös kulttuurin talous ja luova toimiala sekä kulttuurituotannot ja kulutus ovat keskeisiä opetuksen sisältöjä, samoin kuin taiteen ja uuden teknologian suhde. Opetussisällöt kattavat lisäksi kulttuurisen kestävyyden kysymykset osana kestävää kehitystä.
Maisterin tutkinnon opinnäytteet (pro gradu -tutkielmat) voidaan ohjelmassa tehdä yhteistyössä esimerkiksi Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiön tutkimuskeskuksen (CUPORE) tai muiden alan tutkimuslaitosten kanssa.
Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitoksella on myös englanninkielinen kansainvälisen kehitystyön maisteriohjelma, joka tarjoaa valmiuksia kansainvälisiin kehityskysymyksiin liittyvään tutkimukseen ja käytännön työhön. Se perehdyttää opiskelijat kehityksen erilaisiin määrittelyihin ja kehitykseen moniulotteisena, erilaisten toimijoiden, instituutioiden, politiikkalinjausten ja intressien kenttänä. Opinnot muodostuvat ohjelman omista kursseista ja pääaineen opinnoista. Mahdollisia pääaineita ovat filosofia, sosiologia, valtio-oppi, yhteiskuntapolitiikka, kasvatustiede ja ympäristötiede. Ohjelmasta on saatavilla lisätietoja laitoksen kotisivuilla: https://www.jyu.fi/ytk/laitokset/yfi/oppiaineet/intldev/en
Yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkinnon (YTK-tutkinto) voi suorittaa pääaineena sosiaalityö, sosiologia, yhteiskuntapolitiikka, filosofia tai valtio-oppi.
Kandidaatin tutkinnon laajuus on 180 op ja sen rakenne on seuraava:
Perusopinnot, 25 op
|
Aineopinnot, 45-60 op
|
Sivuaineopinnot, 50-60 op
|
Yleisopinnot, 3-9 op
|
Kieli- ja viestintäopinnot, 15 op
|
Työelämäopinnot, 0-13 op (ks. kappale 10)
|
Vapaavalintaiset opinnot, 11-37 op
|
Pääaineissa vaadittavat yleisopinnot:
Sosiaalityö, sosiologia ja yhteiskuntapolitiikka
Yleisopinnot | 9 op |
YTKY010 Propedeuttinen opintojakso – sisältää HOPS I | 2 op |
YTKY004 HOPS II | 1 op |
TILP150 Tilastomenetelmien peruskurssi | 6 op |
Filosofia ja valtio-oppi
Yleisopinnot | 3 op |
YTKY010 Propedeuttinen opintojakso – sisältää HOPS I | 2 op |
YTKY004 HOPS II | 1 op |
Pääaineissa vaadittavat kieli- ja viestintäopinnot:
Sosiaalityö, sosiologia ja yhteiskuntapolitiikka
Kieli- ja viestintäopinnot | 15 op |
Äidinkieli, kirjoitusviestintä | 3 op |
Toinen kotimainen kieli | 3 op |
1. Vieras kieli (6 op) tai 1. vieras kieli (3 op) ja 2. vieras kieli (3 op) * | 6 op |
Valinnaisia kieli- ja viestintäopintoja
| 3 op |
Filosofia ja valtio-oppi
Kieli- ja viestintäopinnot | 15 op |
Äidinkieli, kirjoitusviestintä | 3 op |
Toinen kotimainen kieli | 3 op |
1. Vieras kieli * | 3 op |
2. Vieras kieli * | 3 op |
Valinnaisia kieli- ja viestintäopintoja
| 3 op |
* Vieras kieli: Akateemisen tason osoittava suoritus, kielenä esimerkiksi englanti, saksa, ranska, espanja, italia, latina, kreikka, venäjä, japani tai kiina..
Katso myös erilliset ohjeet kieliopinnoista. Tarkemmat ohjeet saa kielikeskuksesta. (https://kielikeskus.jyu.fi/)
Kandidaatin tutkintoon vaaditut perusopinnot riippuvat pääaineesta. Sosiaalityön, sosiologian ja yhteiskuntapolitiikan pääaineissa suoritetaan kaikille yhteiset sosiaalitieteiden perusopinnot ja filosofian ja valtio-opin pääaineissa filosofian ja politiikan tutkimuksen perusopinnot.
Kun opiskelija suorittaa molemmat perusopintokokonaisuudet, ei hän suorita molempiin kokonaisuuksiin kuuluvaa opintojaksoa YFIP100 Tieteenteoriaa yhteiskuntatieteilijöille (5 op) kahteen kertaan, vaan hänen tulee suorittaa toiseen perusopintokokonaisuuteen kaksi johdanto -opintojaksoa. Opintojaksojen valinnainen kirjallisuus valitaan pääaineen mukaan.
Osaamistavoitteet
Sosiaalitieteiden perusopinnot suoritettuaan opiskelija oppii hallitsemaan sosiaalitieteiden alalla tarvittavat
teoreettiset ja metodologiset perustaidot. Kokonaisuuden suoritettuaan opiskelija
osaa hahmottaa yhteiskunnallisia ilmiöitä tieteellisen tiedon näkökulmasta.
Perusopinnot | 25 op |
| 5 op |
| 10 op |
| 5 op |
| 5 op |
Sosiaalitieteiden perusopinnot sisältävät neljä moduulia, joiden kautta opiskelijalle muodostuu yleinen kuva sosiologiasta, yhteiskuntapolitiikasta, sosiaalityöstä ja sukupuolentutkimuksesta tieteenaloina. Ensimmäinen moduuli sisältää johdanto-opintoja, joissa tutustutaan sosiaalitieteiden perusteisiin sekä keskeisiin tutkimuskohteisiin. Toisessa moduulissa keskitytään tieteellisen toiminnan sekä sosiaalitieteiden kannalta olennaisiin teoreettisiin, käsitteellisiin ja metodologisiin kysymyksiin. Kolmannessa moduulissa perehdytään suomalaisen yhteiskunnan historiallisiin muutoksiin, nykypiirteisiin ja haasteisiin. Neljännessä moduulissa keskitytään a) talouteen ja kulutukseen, b) sosiaali- ja työpolitiikkaan, c) globaaliin sosiaalipolitiikkaan, d) kansalaisyhteiskuntaan, e) kestävään kehitykseen f) ikäkausiin ja elämänkulkuun, g) perheeseen ja hoivaan, h) sosiaalisiin ongelmiin, sekä i) sukupuoleen liittyviin kysymyksiin.
Osaamistavoitteet
Filosofian ja politiikan tutkimuksen perusopinnot suoritettuaan opiskelija
oppii hallitsemaan filosofiassa, valtio-opissa ja sukupuolentutkimuksessa tarvittavat
kriittisen ajattelun, argumentaation, retoriikan ja tieteellisen kirjoittamisen
perustaidot.
Perusopinnot | 25 op |
| 5 op |
| 10 op |
| 10 op |
*Lisäksi suositellaan sosiaalitieteiden perusopintojen johdantokursseja.
Filosofian ja valtio-opin perusopinnot sisältävät kolme moduulia, joiden kautta opiskelijalle muodostuu yleinen kuva filosofiasta, valtio-opista ja sukupuolentutkimuksesta tieteenaloina. Ensimmäinen moduuli sisältää johdanto-opintoja, joissa tutustutaan filosofian, valtio-opin ja sukupuolentutkimuksen perusteisiin sekä niille keskeisiin tutkimuskohteisiin. Toisessa moduulissa keskitytään tieteellisen toiminnan sekä filosofian, politiikan ja sukupuolentutkimuksen kannalta olennaisiin teoreettisiin, käsitteellisiin ja metodologisiin kysymyksiin. Kolmannessa moduulissa opiskelija harjaantuu lukemaan filosofian ja poliittisen teorian klassikoiden tekstejä sekä arvioimaan niissä esiintyvien ajatusten aikakausisidonnaisuutta ja mahdollista ajankohtaisuutta omassa aikakaudessamme.
Basic Studies in Philosophy and Politics
Filosofian ja politiikan tutkimuksen perusopinnot voi vaihtoehtoisesti suorittaa englanninkielisenä kokonaisuutena (jolloin kaikki opintojaksot tulee tehdä englanniksi) TAI suomenkieliseen kokonaisuuteen voi sisällyttää yksittäisiä englanninkielisiä opintojaksoja vastaavien suomenkielisten opintojaksojen tilalle.
Huom! Suomen- ja englanninkielisten opintokokonaisuuksien opintojaksot ovat vaihtoehtoisia toisilleen eli opiskelija ei voi suorittaa molempia opintojaksoja.
Basic Studies | 25 op |
| 5 op |
| 10 op |
| 10 op |
YFIP100 Tieteenteoriaa yhteiskuntatieteilijöille (5 op)
Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa käsitellä erityisesti ihmistieteellisen tutkimuksen piirissä seuraavia tieteenteoreettisia teemakokonaisuuksia:
Yleisen tieteenfilosofian keskeiset kysymykset, käsitteet ja teoriat
Tieteellistä toimintaa määrittävät ja sen pseudotieteestä erottavat erityispiirteet
Tieteellisen tutkimuksen ja tieteellisten menetelmien taustaoletuksiin liittyvät kysymykset sekä
Tieteessä käytettävät vakuuttamiskeinot
Sisältö: Kielen ja todellisuuden välinen suhde
Tieteellisten teorioiden rakentuminen
Teorian ja empirian suhde
Tiedon ja totuuden käsitteet
Tieteellinen menetelmä ja selittäminen
Kausaliteetti
Tiede sosiaalisena ja yhteiskunnallisena toimintanafeministinen tieteen kritiikki
Tieteen etiikka
Suoritustavat: Pääaineopiskelijoille pakollinen luento ja kirjallisuuden tenttiminen. Sivuaineopiskelijat tenttivät sekä kirjallisuuden että luennon korvaavan teoksen.
Kirjallisuus: Suoritetaan seuraavat teokset:
Kiikeri, M. & Ylikoski, P.: Tiede tutkimuskohteena
Raatikainen P.: Ihmistieteet ja filosofia (e-kirja)
Luennon korvaava teos (sivuaineopiskelijoille):
Godfrey-Smith, P.: Theory and Reality: An Introduction to the Philosophy of Science
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131544
YFIP105 Theory of Science for Social Sciences (5 op)
Osaamistavoitteet: The objectives of the Basic bacherlor's degree courses in gender studies, philosophy and political science:
To acquire basic skills in critical thinking, argumentation, rhetoric and scientific writing necessary in gender studies, philosophy, and political science.
The objectives of the course YFIP105: To acquire the ability to deal with the following scientific-theoretical thematic entities especially within the field of human sciences: the central questions of general philosophy of science, concepts and theories, distinct features that determine scientific activity and demarcate it from pseudo science as well as questions related to the background assumptions of scientific research.
Sisältö: The relation between language and reality
The construction of scientific theories
The concepts of knowledge and truth
Scientific method and explanation
Causality
Science as a social and societal activity
Feminist critique of science
Ethics of science
Kirjallisuus: Godfrey-Smith, P.: Theory and Reality
Rosenberg, A.: Philosophy of Social Science (Third edition)
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131426
YFIP110 Sosiaalityön johdanto (5 op)
Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija:
Tuntee pääpiirteissään sosiaalityön historiallisen kehityksen
Osaa kuvata sosiaalityön keskeisiä teorioita, käsitteitä, ja menetelmiä sekä tutkimuskohteita
Osaa hahmottaa sosiaalityön suhteen muihin juonteen sosiaalitieteisiin
Sisältö: Opintojakso tarjoaa johdatuksen sosiaalityön historialliseen kehitykseen sekä ajankohtaisiin keskusteluihin ja tutkimuskohteisiin. Opintojaksossa rakennetaan kuvaa myös sosiaalityön keskeisistä teoriaperinteistä, nykysuuntauksista ja tutkimusmenetelmistä sekä tarkastellaan sosiaalityöhön kytkeytyviä tärkeimpiä haasteita. Opintojaksossa kuvataan lisäksi sosiaalityön erityispiirteitä ja suhdetta muihin sosiaalitieteisiin.
Suoritustavat: Luennot 2 op ja kirjallisuus 3 op
Kirjallisuus: 1. Kananoja, A. (ym.): Sosiaalityön käsikirja (toinen uudistettu
painos. 2010) (PÄÄAINEOPISKELIJOILLE)
TAI
Raunio, K.: Olennainen sosiaalityössä (vuoden
2009 painos) (SIVUAINEOPISKELIJOILLE).
SEKÄ
2. Jaakkola, J. (ym).: Armeliaisuus, yhteisöapu, sosiaaliturva.
(Satkan, Pulman ja Urposen artikkelit), sivut 15-70 ja 163-339.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131549
YFIP120 Sosiologian johdanto (5 op)
Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija:
Tuntee pääpiirteissään sosiologian historiallisen kehityksen
Osaa kuvata sosiologian keskeisiä teorioita, käsitteitä, ja menetelmiä sekä tutkimuskohteita
Osaa hahmottaa sosiologian suhteen muihin juonteen sosiaalitieteisiin
Sisältö: Opintojakso tarjoaa johdatuksen sosiologian historialliseen kehitykseen sekä ajankohtaisiin keskusteluihin ja tutkimuskohteisiin. Opintojaksossa rakennetaan kuvaa myös sosiologian keskeisistä teoriaperinteistä, nykysuuntauksista ja tutkimusmenetelmistä sekä tarkastellaan sosiologiaan kytkeytyviä tärkeimpiä haasteita. Opintojaksossa kuvataan lisäksi sosiologian erityispiirteitä ja suhdetta muihin sosiaalitieteisiin.
Suoritustavat: Luennot ja kirjallisuus
Kirjallisuus: Giddens, A.: Sociology, 6.painos. Luvut 1-6, 9, 12, 16 ja 18
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131548
YFIP130 Yhteiskuntapolitiikan johdanto (5 op)
Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija:
Tuntee pääpiirteissään yhteiskuntapolitiikan historiallisen kehityksen
Osaa kuvata yhteiskuntapolitiikan keskeisiä teorioita, käsitteitä, ja menetelmiä sekä tutkimuskohteita
Osaa hahmottaa yhteiskuntapolitiikan suhteen muihin juonteen sosiaalitieteisiin
Sisältö: Opintojakso tarjoaa johdatuksen yhteiskuntapolitiikan historialliseen kehitykseen sekä ajankohtaisiin keskusteluihin ja tutkimuskohteisiin. Opintojaksossa rakennetaan kuvaa myös yhteiskuntapolitiikan keskeisistä teoriaperinteistä, nykysuuntauksista ja tutkimusmenetelmistä sekä tarkastellaan yhteiskuntapolitiikkaan kytkeytyviä tärkeimpiä haasteita. Opintojaksossa kuvataan lisäksi yhteiskuntapolitiikan erityispiirteitä ja suhdetta muihin sosiaalitieteisiin.
Suoritustavat: Luennot ja kirjallisuus sekä lukupiirityöskentely yhteiskuntapolitiikan pääaineopiskelijoille.
Kirjallisuus: Anttonen, A & Sipilä, J: Suomalaista sosiaalipolitiikkaa.
Maailman tila 2008: Kestävä talous (kelpaa vuoden 2000 painos).
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131547
YFIP140 Filosofian johdanto (5 op)
Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija hallitsee filosofisen kysymyksenasettelun, filosofian eri osa-alueet sekä keskeisen filosofisen erityiskäsitteistön sekä ajattelun loogisuuden perusedellytykset.
Sisältö: Filosofisen tiedon ja tutkimuksen luonne, normatiivisen etiikan keskeiset suuntaukset, ontologian ja tietoteorian peruskäsitteet.
Suoritustavat: Luento ja kirjallisuuden tenttiminen
Kirjallisuus: Luennolla jaettavan tekstiaineiston lisäksi suoritetaan seuraavat teokset:
Blackburn, S.: Ethics
Rosenberg, J. F.: The Practice of Philosophy (3 edition)
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131541
YFIP145 Introduction to Philosophy (5 op)
Osaamistavoitteet: The objectives of the Basic bacherlor's degree courses in gender studies, philosophy and political science:
To acquire basic skills in critical thinking, argumentation, rhetoric and scientific writing necessary in gender studies, philosophy, and political science.
The objectives of the course YFIP145: To master philosophical problem setting, different fields of philosophy, central philosophical concepts and basic conditions for logical thought.
Sisältö: The essence of philosophical knowledge and research, central trends of normative ethics, the basic concepts of ontology and epistemology.
Suoritustavat: Lectures, book exam.
Kirjallisuus: 1. Blackburn, S.: Ethics
2. Rosenberg, J. F.: The Practice of Philosophy (3rd ed.)
Kurssin kotisivu: http:// https://koppa.jyu.fi/en/courses/129017
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131429
YFIP150 Valtio-opin johdanto (5 op)
Osaamistavoitteet: Opiskelija hallitsee politiikan tutkimuksen kysymyksenasettelun ja peruskäsitteet sekä Suomen valtiollisen järjestelmän keskeiset piirteet.
Sisältö: Valtio-opilliseen lähestymistapaan ja politiikan tutkimukseen tutustuminen. Perehtyminen Suomen valtiolliseen järjestelmään
Suoritustavat: Luento ja kirjallisuuden tenttiminen
Kirjallisuus: Suoritetaan seuraavat teokset:
Saukkonen, P.: Suomen poliittinen järjestelmä - verkkokirja ( http://blogs.helsinki.fi/vol-spj/ )
Mickelsson, R.: Suomen puolueet (e-kirja)
Suomen perustuslaki ( http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731 )
Kurssin kotisivu: https://koppa.jyu.fi/kurssit/131540/materiaalikansio
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131540
YFIP155 Introduction to Political Science (5 op)
Osaamistavoitteet: The objectives of the Basic bacherlor's degree courses in gender studies, philosophy and political science:
To acquire basic skills in critical thinking, argumentation, rhetoric and scientific writing necessary in gender studies, philosophy, and political science.
Objectives of the YFIP155 course: To master the problem setting and basic concepts of political science as well as the central features of the Finnish political system.
Sisältö: Familiarizing oneself with the politological approach and political science. Getting acquainted with the Finnish political system.
Suoritustavat: Lectures, book exam.
Kirjallisuus: Alapuro, R.: State and Revolution in Finland
Crick, B.: In Defence of Politics (4 th edition)
The Constitution of Finland (unofficial translation from the Finnish/Swedish original; http://www.om.fi/en/Etusivu/Perussaannoksia/Perustuslaki )
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131428
YFIP160 Sukupuolentutkimuksen johdanto (5 op)
Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija:
Tunnistaa pääpiirteissään sukupuolentutkimuksen historiallisen kehityksen
Osaa kuvata sukupuolentutkimuksen keskeisiä teorioita, käsitteitä, ja menetelmiä sekä tutkimuskohteita
Osaa hahmottaa sukupuolentutkimuksen suhteen muihin juonteen sosiaalitieteisiin
Sisältö: Opintojakso tarjoaa johdatuksen sukupuolentutkimuksen historialliseen kehitykseen sekä ajankohtaisiin keskusteluihin ja tutkimuskohteisiin. Opintojaksossa rakennetaan kuvaa myös sukupuolentutkimuksen keskeisistä teoriaperinteistä, nykysuuntauksista ja tutkimusmenetelmistä sekä tarkastellaan sukupuolentutkimuksen kytkeytyviä tärkeimpiä haasteita. Opintojaksossa kuvataan lisäksi sukupuolentutkimuksen erityispiirteitä ja suhdetta muihin sosiaalitieteisiin.
Suoritustavat: Luentosarja ja kirjallisuuskuulustelu
Kirjallisuus: Saresma, Tuija, Leena-Maija Rossi & Tuula Juvonen (toim): Käsikirja sukupuoleen 2010
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131546
YFIP165 Introduction to Gender Studies (5 op)
Osaamistavoitteet: The objectives of the Basic bacherlor's degree courses in gender studies, philosophy and political science:
To acquire basic skills in critical thinking, argumentation, rhetoric and scientific writing necessary in gender studies, philosophy, and political science.
The objectives of the course YFIP165: To understand the central problem settings of gender studies as well as the concepts, history, and different trends of feminist thought.
Sisältö: Gender studies is presented as a transdisciplinary subject. Its branches are queer studies, critical male research and equality between men and women.
Feminism is analyzed as a movement. An overview to the history and trends of feminist thought is given.
Suoritustavat: Lectures, book exam.
Kirjallisuus: Mary Holmes, Gender and Everyday Life, Routledge, 2009. - e-book
Davis, Kathy, Mary Evans and Judith Lorber, Handbook of Gender and Women's Studies, Sage Publications, 2006. - e-book
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131427
YFIP210 Sosiaalitieteiden teoriat ja käsitteet (5 op)
Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija:
Tunnistaa teorioiden ja käsitteiden merkityksen sosiaalitieteissä ja omalla alallaan
Kykenee kuvaamaan sosiaalitieteiden keskeisiä teorioita ja käsitteitä
Ymmärtää, miksi teoriat ja menetelmät ovat toisiinsa kytkeytyneitä
Sisältö: Opintojaksossa käydään läpi sosiaalitieteiden keskeisiä teoreettisia traditioita ja käsitteitä sekä erityyppisiä teorioita. Opintojaksossa tarkastellaan myös teorioiden ja menetelmien välistä suhdetta opinnäytetöihin liittyvänä haasteena.
Suoritustavat: Luentosarja ja kirjallisuuskuulustelu
Kirjallisuus: Yhteinen teos:
Layder, D.: Understanding Social Theory (2. painos)
Oppiainekohtainen teos (sivuaineopiskelija valitsee yhden seuraavista):
STO: Niemi, P. & Kotiranta, T. (toim.) Sosiaalialan normatiivinen perusta (Gaudeamus 2008)
SOS: Aro, J. & Jokivuori, P.: Klassinen sosiologia ja moderni maailma
YKP: Polanyi, K.: Suuri murros
SPT: Koivunen, A. & Liljeström (toim.): Avainsanat. 10 askelta feministiseen tutkimukseen
Kurssin kotisivu: https://koppa.jyu.fi/kurssit/131545
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131545
YFIP220 Yhteiskunta (5 op)
Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija:
Osaa kuvata suomalaisen yhteiskunnan historiallisen kehityksen pääpiirteet
Osaa eritellä suomalaisen yhteiskunnan nykypiirteitä
Tunnistaa globalisaation mukanaan tuomat haasteet kansallisvaltioille ja kansallisvaltiolähtöiselle yhteiskunta-ajattelulle
Sisältö: Opintojaksossa perehdytään suomalaisen yhteiskunnan historiallisiin muutoksiin, nykypiirteisiin ja haasteisiin esimerkiksi globaalin muutoksen, hyvinvointivaltion, työelämän, kulutuskysymysten, teknologisen kehityksen sekä väestökysymysten osalta. Opintojaksossa esitellään suomalaisen yhteiskunnan erityispiirteitä ja yhteiskunnallista muutosta myös perheen, sosiaalihuollon ja -palveluiden sekä tasa-arvon osalta.
Suoritustavat: Luennot ja kirjallisuus
Kirjallisuus: Yhteinen teos:
Kettunen, P.: Globalisaatio ja kansallinen me
Oppiainekohtainen teos (sivuaineopiskelija valitsee yhden seuraavista):
STO & YKP: Koskiaho-Cronström, B.: Hyvinvointipalveluiden tavaratalossa tai Julkunen, R.: Kuka vastaa? Hyvinvointivaltion rajat ja julkinen vastuu
SOS: Jokinen, K. & Saaristo, K.: Suomalainen yhteiskunta
SPT: Julkunen, R.: Sukupuolen järjestykset ja tasa-arvon paradoksit
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131543
YFIP230 Tieteellinen käytäntö (5 op)
Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija:
Tunnistaa ja osaa eritellä YFI:n sosiaalitieteiden vahvuusalueita
Osaa soveltaa vahvuusalueiden ainesta harjoittelussa ja/tai pienryhmätyöskentelyssä
Kykenee käyttämään tieteellisen kommunikaation perustaitoja
Sisältö: Opintojaksossa keskitytään a) talouteen ja kulutukseen, b) sosiaali- ja työpolitiikkaan, c) globaaliin sosiaalipolitiikkaan, d) kansalaisyhteiskuntaan, e) kestävään kehitykseen f) ikäkausiin ja elämänkulkuun, g) perheeseen ja hoivaan, h) sosiaalisiin ongelmiin, sekä i) sukupuoleen liittyviin kysymyksiin. Pienryhmätyöskentelyssä sovelletaan näitä aihepiirejä koskevaa tietämystä oppiainekohtaisesti mielekkäällä tavalla.
Suoritustavat: Luennot ja oppiainekohtainen harjoittelu ja/tai pienryhmätyöskentely.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131542
YFIP310 Argumentaatio ja retoriikka (5 op)
Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija hallitsee argumentaation ja retoriikan perusteet sekä kykenee soveltamaan moduulin tietoainesta kriittisen ajattelun ja oman perustelutaitonsa kehittämisessä.
Sisältö: Kriittinen ajattelu
Retoriikan, argumentaation ja logiikan keskeiset käsitteet ja ajattelutavat
Tutustuminen retoriikan historiaan, poliittiseen merkitykseen ja muotoihin
Tulkinta, analyysi, arviointi, päättely ja itsekritiikki
Kirjallisen ja suullisen esittämisen taidot
Suoritustavat: Luento ja pääaineopiskelijoille seminaarimuotoinen harjoitus, jossa analysoidaan oppiaineiden kannalta relevanttia aineistoa, harjaannutaan tieteellisessä
argumentoinnissa ja opetellaan tieteellisen kirjoittamisen käytäntöjä. Sivuaineopiskelijoille järjestetään harjoituksia luennon puitteissa.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131539
YFIP315 Argumentation and Rhetoric (5 op)
Osaamistavoitteet: The objectives of the Basic bacherlor's degree courses in gender studies, philosophy and political science:
To acquire basic skills in critical thinking, argumentation, rhetoric and scientific writing necessary in gender studies, philosophy, and political science.
The objectives of the course YFIP315: To understand the basics of argumentation and rhetoric in addition to developing one’s abilities in critical thinking and cultivating the art of argumentation.
Sisältö: Critical thinking
Central concepts and modes of thought regarding rhetoric, argumentation and logic
Familiarizing oneself with the history, political significance and forms of rhetoric
Interpretation, analysis, evaluation, reasoning and self-criticism
Abilities related to written and oral presentation
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131425
YFIP320 Klassikot I (5 op)
Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa lukea filosofian, poliittisen teorian ja sukupuolentutkimuksen klassikoiden tekstiä, arvioida erilaisten käsitteiden ja argumenttien aikakausisidonnaisuutta sekä ymmärtää niiden relevanssin nykymaailmassa.
Sisältö: Syvällinen tutustuminen klassikkoteksteihin. Teosten keskeisten käsitteiden ja argumenttien hahmottaminen. Tekstien kontekstin hahmottaminen.
Suoritustavat: Suoritus koostuu luennosta ja tenttimällä suoritetusta kahdesta kirjasta, jotka valitaan kirjallisuusluettelosta.
Kirjallisuus: Suoritetaan kaksi seuraavista:
Beauvoir, S. de: Toinen sukupuoli (1. osa)
Cicero: Velvollisuuksista
Descartes, R.: Metodin esitys (Teokset 1)
Epiktetos: Käsikirja; teoksessa Kaarakainen, T. & Kaukua, J. (toim.): Stoalaisuus JA Marcus Aurelius: Itselleni
Mill, J. S.: Utilitarismi JA Mill, J. S.: Naisen asema
Rousseau, J.-J.: Tutkielma ihmisten välisen eriarvoisuuden alkuperästä ja perusteista
Wollstonecraft, M.: A Vindication of the Rights of Woman (Suom. Naisten aseman puolustus)
Nietzsche, F.: Zur Genealogie der Moral (Moraalin alkuperästä: Pamfletti)
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131538
YFIP325 Classics 1 (5 op)
Osaamistavoitteet: The objectives of the Basic bacherlor's degree courses in gender studies, philosophy and political science:
To acquire basic skills in critical thinking, argumentation, rhetoric and scientific writing necessary in gender studies, philosophy, and political science.
The objectives of the course YFIP325: To cultivate the ability to read texts of the classics of gender studies, philosophy, and political science, evaluate the temporal limitations of different concepts and arguments as well as understand the relevance of the classics in the contemporary world.
Sisältö: Profound familiarization with classic texts
Figuring the central concepts and arguments of the texts
Figuring the context of the texts
Kirjallisuus: Two sections from the following list.
1.Beauvoir, S. de: Le deuxième sexe; tome 1 (The Second Sex; part 1)
2.Cicero: De Officiis (On Duties; http://www.constitution.org/rom/de_officiis.htm )
3.Descartes, R.: Discours de la méthode (Discourse on the Method; http://www.gutenberg.org/ebooks/59 )
4.Epictetus: Εγχειρίδιον (Manual; http://www.gutenberg.org/ebooks/10661 ) AND Marcus Aurelius: Τὰεἰςἑαυτόν(Meditations; http://www.gutenberg.org/ebooks/2680 )
5.Mill, J. S.: Utilitarianism (e-book) AND Mill, J. S.: The Subjection of Women ( http://www.gutenberg.org/ebooks/27083 )
6.Rousseau, J.-J.: Discours sur l'origine et les fondements de l'inégalité parmi les hommes (Discourse on Inequality; http://www.gutenberg.org/ebooks/11136 )
7.Wollstonecraft, M.: A Vindication of the Rights of Woman ( http://www.gutenberg.org/ebooks/3420 )
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131424
YFIP330 Klassikot II (5 op)
Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa lukea filosofian, poliittisen teorian ja sukupuolentutkimuksen klassikoiden tekstiä, arvioida erilaisten käsitteiden ja argumenttien aikakausisidonnaisuutta sekä ymmärtää niiden relevanssin nykymaailmassa.
Sisältö: Syvällinen tutustuminen klassikkoteksteihin. Teosten keskeisten käsitteiden ja argumenttien hahmottaminen. Tekstien kontekstin hahmottaminen
Suoritustavat: Suoritus koostuu pääaineopiskelijoille lukupiiristä, jossa luetaan kirjallisuusluettelon yksi kirja, sekä tentitään toinen kirja. Sivuaineopiskelijat tenttivät kaksi kirjaa valiten ne kirjallisuusluettelosta.
Kirjallisuus: Suoritetaan kaksi seuraavista:
Aristoteles: Πολιτικά (suom. Politiikka; Teokset VIII)
Hobbes, T.: Leviathan, osat 1 ja 2
Kant, I.: Zum ewigen Frieden (suom. Ikuiseen rauhaan)
Locke, J: Second Treatise on Civil Government (suom. Tutkielma hallitusvallasta)
Machiavelli, N.: Il Principe (suom. Ruhtinas)
Marx, K. & Engels, F.: Manifest der kommunistischen Partei (vuoden 1998 suomennos Kommunistinen manifesti)
Platon: Πολιτεία (suom. Valtio; Teokset IV)
Sunzi: 孫子兵法 (vain vuoden 2005 suomennos Sodankäynnin taito käy)
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131537
YFIP335 Classics 2 (5 op)
Osaamistavoitteet: The objectives of the Basic bacherlor's degree courses in gender studies, philosophy and political science:
To acquire basic skills in critical thinking, argumentation, rhetoric and scientific writing necessary in gender studies, philosophy, and political science.
The objectives of the course YFIP335: To cultivate the ability to read texts of the classics of gender studies, philosophy, and political science, evaluate the temporal limitations of different concepts and arguments as well as understand the relevance of the classics in the contemporary world.
Sisältö: Profound familiarization with classic texts
Figuring the central concepts and arguments of the texts
Figuring the context of the texts
Kirjallisuus: 1.Aristoteles: Πολιτικά (Politics; http://www.gutenberg.org/ebooks/6762 )
2.Hobbes, T.: Leviathan; parts 1 and 2 ( http://www.gutenberg.org/ebooks/3207 )
3.Kant, I.: Zum ewigen Frieden (Perpetual Peace;
http://www.gutenberg.org/ebooks/26585 )
4.Locke, J: Second Treatise on Civil Government
( http://www.gutenberg.org/ebooks/7370 )
5.Machiavelli, N.: Il Principe (The Prince; http://www.gutenberg.org/ebooks/1232 )
6.Marx, K. & Engels, F.: Manifest der kommunistischen Partei (Manifesto of the Communist Party; http://www.gutenberg.org/ebooks/31193 )
7.Platon: Πολιτεία (Republic; http://www.gutenberg.org/ebooks/1497 )
8.Sunzi: 孫子兵法 Art of War (gutenberg.org/ebooks/132)
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131423
Jokaisella pääaineella on oma aineopintokokonaisuutensa.
YTK-tutkinnon osaamistavoitteet sosiaalityössä
Aineopinnot suoritettuaan opiskelija tuntee sosiaalitieteiden ja
sosiaalityön keskeiset käsitteet, tärkeimmät teoriat ja teoriaperinteet.
Opiskelija tietää, mitä akateeminen ammatillinen sosiaalityö
käytännössä on, millaisia työmenetelmiä se käyttää sekä millaisissa
työympäristöissä sitä tehdään. Opiskelija tuntee voimassa olevan
suomalaisen sosiaalilainsäädännön perusteet ja tuntee suomalaisen
sosiaaliturva- ja palvelujärjestelmän osana eurooppalaista
toimintaympäristöään. Opiskelija tietää sosiaalitieteellisen ajattelun
ja tutkimuksen perusteet.
Opiskelija oppii tunnistamaan sosiaaliset ongelmat, keskeiset sosiaalityön ammatilliset interventiostrategiat ja työmenetelmät sekä hallitsee tyypilliset interventiot sosiaalisiin ongelmiin. Opiskelija hallitsee vuorovaikutuksellisen auttamistyön eettiset ja metodiset perusteet. Opiskelija oppii esittämään innovatiivisia ratkaisuja monimutkaisiin ja ennakoimattomiin käytännön ongelmatilanteisiin sekä oppii muotoilemaan tieteellisesti perustellun tutkimusongelman sekä suorittamaan pienimuotoisen empiirisen tutkimuksen.
Edeltävät opinnot: Sosiaalitieteiden perusopinnot, 25 op (ks. 5.9.4.1)
HUOM! Sivuaineopiskelijoiden, jotka ovat myöhemmin saaneet sosiaalityön pääaineoikeuden, tulee suorittaa aineopintojen (60 op) lisäksi opintojakso STOA155 Tieteellisen käytännön harjoittelu, 3 op.
Aineopinnot | 60-63 op |
| 10 op |
| 10 op |
| 10 op |
| 10-13 op |
| 10 op |
| 10 op |
Sosiaalityön aineopintojaksot
Sosiaalityön toimintaympäristö
Osaamistavoitteet
- Opiskelija tietää mitä sosiaaliset ongelmat ovat ja tuntee niitä käsittelevät tärkeimmät teoriat.
- Opiskelija osaa kuvata suomalaisen sosiaaliturvajärjestelmän ja sosiaalipalvelujen päätyypit ja tietää miten niitä hallinnoidaan ja toimeenpannaan.
- Opiskelija tietää mitä sosiaalihuollolla tarkoitetaan, miten sitä toimeenpannaan käytännössä sekä osaa kuvata sosiaalihuollon ja sosiaalipalvelujen merkityksen yhteiskunnan toimivuuden ja sosiaalisen integraation kannalta.
STOA096 Sosiaaliset ongelmat ja sosiaaliturvan järjestelmä (5 op)
Sisältö: Opintojakso johdattaa sosiaalisiin ongelmiin, sosiaalisia ongelmia käsitteleviin teorioihin sekä suomalaisen sosiaalipolitiikan muutoksiin eurooppalaisessa toimintaympäristössä. Se keskittyy sosiaalipolitiikan tarjoaman hoivan, sosiaaliturvan sekä toimeentuloturvan teemoihin ja kysymyksiin.
Suoritustavat: Luennot, ryhmätyöskentely opettajan antamien oppimistehtävien ja artikkelimateriaalien pohjalta, oppimistehtävien esittäminen koko ryhmälle sekä kirjallisuuskuulustelu. Luennot 2 op, kirjallisuus 3 op.
Kirjallisuus: Hänninen, S. & Palola, E. & Kaivonurmi, M. (toim.): Mikä meitä jakaa? Sosiaalipolitiikkaa kilpailuvaltiossa (olemassa myös nettiversio)
Hiilamo, H. & Saari, J. (toim.): Hyvinvoinnin uusi politiikka - johdatus sosiaalisiin mahdollisuuksiin
Kari, M. & Pakaslahti, J.: EU-Suomen sosiaaliturvajärjestelmä
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131715
STOA097 Sosiaalihuolto ja sosiaalipalvelut (5 op)
Sisältö: Opintojakso perehdyttää sosiaalihuollon toimintakentässä hyvinvointipalvelujen suhteisiin terveys- ja opetustoimeen sekä työhallintoon sekä näköpiirissä oleviin muutoksiin. Erityinen tarkastelun painopiste on sosiaalipalveluissa: miten ja miksi niitä järjestetään kunnan toimesta, mitä ne ovat - ja millainen eurooppalainen sosiaalipalveluvaltio Suomi tällä hetkellä on.
Suoritustavat: Luennot, oppimistehtävät, loppukuulustelu.
Kirjallisuus: Kananoja, A. & Niiranen, V. & Jokiranta, H.: Kunnallinen sosiaalipolitiikka. Osallisuutta ja yhteistä vastuuta
Metteri, A.: Hyvinvointivaltion lupaukset ja kohtuuttomat tapaukset tai
Helne, T. & Laatu, M.: Vääryyskirja
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131714
Asiantuntijuus ja ammatilliset käytännöt
Osaamistavoitteet
- Opiskelija hallitsee yleistä ja sosiaalityön ammattia koskevaa teoreettista keskustelua asiantuntijuudesta sekä tuntee etiikan peruskäsitteet, klassiset koulukunnat sekä sosiaalityön ammattietiikan erityiskysymykset.
- Opiskelija osaa kriittisesti pohtia sosiaalityön asiantuntijuutta ja eettisiä kysymyksiä.
- Opiskelija tuntee sosiaalityön metodista ajattelua, käytetyimmät työmenetelmät sekä niiden yhteydet alan oppihistoriaan ja teoriaperinteisiin. Opiskelija hallitsee sosiaalityön ammatilliseen työprosessin, työorientaatioiden ja ammatillisen vuorovaikutuksen perusteet.
- Opiskelija osaa työskennellä sosiaalityön menetelmiä käyttäen ja kykenee kehittämään työtaitojaan.
- Opiskelija hallitsee asiakastyön ammatilliset perusteet: metodiset lähestymistavat, keskeiset menetelmät ja työvälineet.
STOA105 Sosiaalityön asiantuntijuus ja etiikka (5 op)
Sisältö: Opintojakso koostuu asiantuntijuutta käsittelevistä luennoista (18 h) sekä etiikan luennoista ja niihin sisältyvistä harjoituksista (18 h) sekä kirjallisuudesta.
Suoritustavat: Opintojakso suoritetaan osallistumalla luennoille ja kuulusteluun. Etiikan osuus suoritetaan osallistumalla luentoihin ja niiden yhteydessä pidettäviin harjoituksiin sekä ryhmäkuulusteluun, jossa myös kirjallisuus suoritetaan.
Kirjallisuus: Pehkonen, A. & Väänänen-Fomin, M. (toim.): Sosiaalityön arvot ja etiikka.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131712
STOA106 Sosiaalityön asiantuntijuus ja etiikka, luennot korv. kirjallisuus (5 op), Sivuaineopiskelijoille
Kirjallisuus: Banks, S.: Ethics and Values in Social Work
Laitinen, M. & Hurtig, J.: Pahan kosketus: ihmisyyden ja auttamisen varjojen jäljillä
Parviainen, J. (toim.) Kollektiivinen asiantuntijuus
Mutka, U.: Sosiaalityön neljäs käänne
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131711
STOA115 Sosiaalityön työmenetelmät ja vuorovaikutustaidot, luennot (3 op)
Sisältö: Opintojakso koostuu työmenetelmien luennoista (24 t) ja vuorovaikutustaitojen luennoista (18 t).
Suoritustavat: Tehdään luentoihin ja oheiskirjallisuuteen perustuvia oppimistehtäviä, jotka arvioidaan. Vuorovaikutustaitojen luennot (STOA115) ja harjoitukset (STOA116) suoritetaan ”tekemällä”, josta annetaan kirjallinen palaute.
Kirjallisuus: Oheiskirjallisuus: Laitinen, M. & Pohjola, A. (toim.): Asiakkuus sosiaalityössä
Särkelä, A. (uusin painos): Välittäminen ammattina. Näkökulmia sosiaaliseen auttamistyöhön.
Teokset suoritetaan työmenetelmien luentojen yhteydessä.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131709
STOA116 Sosiaalityön työmenetelmät ja vuorovaikutustaidot, harjoitukset (2 op)
Sisältö: Opintojakso koostuu työmenetelmien harjoituksista (16 t), jotka järjestetään intensiivijaksona (opetusmuotona videoitu roolityöskentely).
Suoritustavat: Harjoitukset suoritetaan tekemällä, josta annetaan kirjallinen palaute.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131708
STOA117 Vuorovaikutustaidot, harjoitukset korvaava kirjallisuus (2 op)
Kirjallisuus: Vilen, M., Leppämäki, P., Ekström, L.: Vuorovaikutuksellinen tukeminen
Suoninen, E., Pirttilä-Backman, A-M., Lahikainen, A R., Ahokas, M.: Arjen sosiaalipsykologia
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131707
Sosiaalityön oikeudelliset perusteet
Osaamistavoitteet
- Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee oikeudellisen ajattelun perusteet, sosiaalityön oikeudellisen perustan sekä sen suhteen sosiaalioikeuteen.
- Opiskelijalla on perustiedot sosiaalihuollon, sosiaalipalvelujen ja sosiaalietuuksien lainsäädännöstä sekä hallintoasioiden käsittelystä ja asiakkaan oikeudellista asemaa koskevista säädöksistä.
- Opiskelija osaa soveltaa sosiaalityössä tarvittavaa lainsäädäntöä käytännön tilanteisiin.
STOA130 Sosiaalityön oikeudelliset perusteet, luento (3 op)
Sisältö: Luentoja sosiaalioikeuden perusteista (30 h)
Suoritustavat: Luennot tentitään erikseen järjestetyssä luentokuulustelussa.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131422
STOA140 Sosiaalityön oikeudelliset perusteet, kirjallisuus (5 op)
Suoritustavat: Kirjatentti
Kirjallisuus: Tuori, K. Kotkas, T.: Sosiaalioikeus (uusin painos), josta luvut:
I: Sosiaalioikeuden ala, V: Sosiaalioikeuden oikeusperiaatteet, VI Sosiaaliset oikeudet, VII: Etuuspäätöksissä noudatettava menettely, VIII: Muutoksenhaku etuuspäätöksiin ja niiden pysyvyys, X: Tahdosta riippumattomat toimenpiteet, josta luvut 1, 3, 6, 10
Sorvari, H.: Asiakastiedon suoja sosiaalihuollossa
Räty, T. 2010: Uusi Lastensuojelulaki, josta luvut:
Luku 1. Yleiset säännökset, Luku 4. Lapsen osallisuus, josta osat 4.1 ja 4.2, Luku 5. Lastensuojeluasiakkuuden alkaminen, Luku 6. Menettelysäännökset, Luku 7. Avohuolto, Luku 8. Lapsen kiireellinen sijoitus, Luku 9. Huostaanotto
Taskinen, S.: Lapsen etu erotilanteissa. Opas sosiaalitoimelle
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131611
STOA141 Sosiaalityön oikeudelliset perusteet, harjoitukset (2 op), Pääaineopiskelijoille
Sisältö: Harjoituksia sosiaalityön oikeudellisista perusteista (24 h). Tehdään oikeustapausharjoituksia käytännön asiantuntijoiden ohjaamana.
Suoritustavat: Harjoitukset suoritetaan oikeustapausten ratkaisemiseen aktiivisesti osallistumalla.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131434
Käytännöt II
Osaamistavoitteet
- Opiskelija hallitsee laaja-alaisesti sosiaalityön ammatissa tarvittavat tiedot ja osaa yhdistää sosiaalityön teoreettista ja käytännöllis-kokemuksellista tietoa.
- Opiskelija soveltaa luovasti ja taitavasti sosiaalityön menetelmiä, työvälineitä ja informaatioteknologiaa asiakaskohtaisen sosiaalityön monimutkaisissa, ainutkertaisissa ja vaikeasti ennakoitavissa tilanteissa.
- Opiskelija arvioi ja ottaa vastaan palautetta ammatillisesta kehittymisestään sekä reflektoi identiteettiään ja suhdettaan ammatilliseen etiikkaan.
- Opiskelijalla osaa toimia vuorovaikutteisesti ja aktiivisesti työyhteisössä ja yhteistyöverkostossa. Opintojakson suoritettuaan opiskelijalla on sosiaalityöntekijän ammatissa toimimisen perusvalmiudet yhdistyneenä alan monipuoliseen tuntemukseen ja asiantuntijuuteen.
STOA160 Käytännöt II (10 op)
Sisältö: Opintojakso koostuu orientoivista harjoituksista, palauteseminaarista, harjoitteluraportista ja 40 työpäivän mittaisesta käytännön opiskelusta sosiaalityön tehtävissä pätevän sosiaalityöntekijän ohjauksessa julkisella, kolmannella tai yksityisellä sektorilla.
Suoritustavat: Opintojakso suoritetaan osallistumalla aktiivisesti harjoituksiin ja palauteseminaariin, harjoittelemalla sosiaalityöntekijän ammatissa toimimista käytännön opettajan ohjauksessa sekä kirjoittamalla harjoitteluraportti.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131689
Sosiaalitieteiden menetelmät
Osaamistavoitteet
- Opiskelija osaa hahmottaa kvalitatiivisen ja kvantitatiivisen tutkimusprosessin erot. Opiskelija tuntee sosiaalitieteiden keskeiset kvalitatiiviset aineistonkeruun ja -analyysin menetelmät ja osaa hahmottaa niiden keskinäiset erot.
- Opiskelija osaa hyödyntää kvalitatiivisessa sosiaalitutkimuksessa mahdollisia valmiita aineistoja sekä tietää kvalitatiivisen sosiaalitutkimuksen tutkimuseettiset periaatteet.
- Opiskelija hallitsee empiirisen, kvantitatiivisen sosiaalitutkimuksen perusteet sekä osaa kuvata tutkimusprosessin eri vaiheet aineiston keräämisestä tulosten raportointiin.
- Opiskelija osaa soveltaa erilaisia analyysimenetelmiä tutkimusongelmaan vastaamiseksi.
- Opiskelija osaa käyttää vähintään yhtä kvalitatiivisen tutkimuksen aineistonkeruutapaa sekä osaa soveltaa erilaisia kvalitatiivisia analyysimenetelmiä. Lisäksi opiskelija osaa kuvata empiirisen tutkimuksen toteutuksen eri vaiheet ja arvioida tekemäänsä työtä.
- Opiskelija hallitsee keskeiset kvantitatiivisen aineiston analyysissä käytettävät perusmenetelmät.
- Opiskelija osaa muokata kvantitatiivista aineistoa ja soveltaa kvantitatiivisen aineiston analyysimenetelmiä erilaisten tutkimustehtävien ratkaisemiseen.
YFIA200 Kvalitatiiviset ja kvantitatiiviset menetelmät (5 op)
Sisältö: a) Kvalitatiivisten menetelmien luento
Jakso antaa perustiedot tärkeimmistä sosiaalitieteiden kvalitatiivisen aineiston hankintamenetelmistä ja valmiista aineistoista, analyysitavoista ja tutkimusprosessin kulusta. Lisäksi jakson aikana käsitellään tutkimuseettisiä kysymyksiä ja tieteellistä kirjoittamista laadullisen tutkimuksen näkökulmasta. Tavoitteena on erityisesti tukea opiskelijoiden kandidaatin tutkielmien metodista suunnittelua ja toteutusta. JA
b) Kvantitatiivisten menetelmien luento
Jakson sisältönä on perehtyminen empiirisen, kvantitatiivisen sosiaalitutkimuksen perusteisiin. Jakso antaa perustiedot tärkeimmistä sosiaalitieteiden kvantitatiivisen aineiston hankintamenetelmistä, tutkimusprosessista ja analyysitavoista.
Suoritustavat: a) Kvalitatiivisten menetelmien luento luentosarjan yhteydessä suoritettavat kirjalliset oppimistehtävät
b) Kvantitatiivisten menetelmien luento
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131716
STOA250 Kvalitatiivisten ja kvantitatiivisten menetelmien tutkimusharjoitukset (5 op)
Sisältö: Kvalitatiiviset harjoitukset
Opintojaksossa harjoitellaan kvalitatiivisten menetelmien luennoilla opiskeltuja aineiston hankinnan ja analysoinnin tapoja. Opintojakso koostuu seminaaritapaamisista ja itsenäisestä työskentelystä. Opiskelijat käyvät läpi pienryhmissä kvalitatiivisen tutkimusprosessin eri vaiheet annetusta tutkimusaiheesta. He suunnittelevat aineistonkeruun, keräävät pienen aineiston ja soveltavat siihen eri analyysitapoja. He esittelevät tekemäänsä työtä useissa vaiheissa suullisesti seminaaritapaamisissa sekä raportoivat sen lopuksi kirjallisesti.
Kvantitatiiviset tutkimusharjoitukset
Opintojakson sisältönä on harjaannuttaa keskeisiin kvantitatiivisen tutkimusaineiston analyysimenetelmiin.
Suoritustavat: Seminaari pääaineopiskelijoille, jossa harjoitellaan tilastollisia analyysimenetelmiä ryhmätöinä. YFIA200 luentosarja tulee olla suoritettuna ennen seminaaria tai sen voi suorittaa samanaikaisesti seminaarin kanssa.
Harjoituksista vapautetaan sosiaalityön pääaineopinto-oikeuden saaneet, jotka ovat suorittaneet ne sosiologiassa tai yhteiskuntapolitiikassa. Muiden aineiden korvaavuuksista päättää tentaattori.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131688
Kandidaatin tutkielmaopinnot
Osaamistavoitteet
- Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee tutkimusprosessin eri vaiheet. Hän tuntee omaan tutkimusaiheeseensa liittyvät keskeiset teoriat, kotimaiset ja kansainväliset empiiriset tutkimukset sekä käyttämänsä tutkimusmenetelmän, ja osaa soveltaa niitä kriittisesti tutkimustyössä. Seminaarityöskentelyn myötä opiskelija tuntee tieteellisen kirjoittamisen ja keskustelun periaatteet ja käytännöt.
- Opiskelija hallitsee opintojakson suoritettuaan tutkimustyössä tarvittavat taidot. Hän osaa muotoilla ja rajata tutkimusongelman. Hän osaa etsiä tutkimuksen kannalta relevanttia tietoa ja käyttää sitä kriittisesti. Lisäksi opiskelija hallitsee aineiston keräämisen ja käsittelyn sekä tieteellisen esitystavan ja kirjoittamisen. Seminaarityöskentelyn myötä opiskelija osaa esitellä omaa tutkimustyötään niin tiedeyhteisölle kuin sen ulkopuolisellekin yleisölle. Hän taitaa tieteellisen keskustelun ja argumentoinnin perusteet.
- Opiskelijalla on valmius suorittaa tutkimustyötä ja osallistua kriittiseen tieteelliseen keskusteluun tiedeyhteisössä ja sen ulkopuolella.
Sivuaineopiskelijat, joilla on maisteriopinto-oikeus sosiaalityössä tai jotka ovat vaihtaneet sosiaalityön pääaineekseen, voivat korvata seminaarit ja tutkielman kirjallisuuskatsauksella, mikäli ovat suorittaneet vastaavat opinnot aikaisemmassa pääaineessa ja mikäli tutkielman aihe on relevantti sosiaalityön kannalta.
STOA705 Kandidaatin tutkielma ja kandidaattiseminaari (10 op)
Sisältö: Kandidaattiseminaari kestää yhteensä kaksi lukukautta. Seminaarin aikana opiskelija tekee yksin tai parityönä pienimuotoisen empiiriseen aineistoon perustuvan tutkielman sosiaalityön kannalta relevantista aiheesta.
Suoritustavat: Kandidaattiseminaarit ja kandidaatin tutkielma vain pääaineopiskelijoille. Sivuaineopiskelijat, joilla on maisteriopinto-oikeus sosiaalityössä tai jotka ovat vaihtaneet sosiaalityön pääaineekseen, voivat korvata seminaarit ja tutkielman kirjallisuuskatsauksella, mikäli ovat suorittaneet vastaavat opinnot aikaisemmassa pääaineessa ja mikäli tutkielman aihe on relevantti sosiaalityön kannalta.
YFIA200 luentosarja tulee olla suoritettuna ennen seminaaria tai sen voi suorittaa samanaikaisesti seminaarin kanssa.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131681
STOA710 Maturiteetti, yhteiskuntatieteiden kandidaatti (0 op)
Suoritustavat: Tentti, tarkista suoritusta koskevat ohjeet tiedekunnan verkkosivuilta.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131679
Osaamistavoitteet
Aineopinnot suoritettuaan opiskelija osaa kuvata sosiologisia
ajatteluperinteitä ja nykyisiä suuntauksia. Opiskelija kykenee arvioimaan eri
perinteiden ja suuntausten välisiä yhtäläisyyksiä ja eroja. Opiskelija
hallitsee sosiaalitieteiden keskeiset metodit. Hän osaa suunnitella ja
toteuttaa pienimuotoisen tutkielman, jossa hän soveltaa sosiaalitieteiden
metodeja, yhdistää sosiologista teoriaa ja menetelmiä sekä tekee tuloksia
koskevia johtopäätöksiä.
Edeltävät opinnot: Sosiaalitieteiden perusopinnot, 25 op (ks. 5.9.4.1)
Aineopinnot | 50 op |
SOSA115 Sosiologian historia | 5 op |
SOSA120 Sosiologisen teorian nykyisiä suuntauksia | 5 op |
YFIA200 Kvalitatiiviset ja kvantitatiiviset menetelmät | 5 op |
SOSA230 Kvalitatiivisten menetelmien tutkimusharjoitukset | 5 op |
SOSA240 Kvantitatiivisten menetelmien tutkimusharjoitukset | 5 op |
SOSA705 Kandidaatin tutkielma ja kandidaattiseminaari | 10 op |
SOSA710 Maturiteetti, yhteiskuntatieteiden kandidaatti | 0 op |
| 15 op |
Sosiologian aineopintojaksot
Tentittäviksi merkittyjen teosten sijasta tai lisäksi voidaan tenttiä muita tekstejä luentosarjan pitäjän/tentaattorin ohjeiden mukaan. Kirjallisuuskuulustelut suoritetaan yhtenä kokonaisuutena. Jos opintojaksosta suoritetaan osa luentoina, esseinä, lukupiireillä tms., on loppuosa suoritettava yhdellä kertaa opintojakson tentaattorille. Opintojakso on suoritettava kokonaan vuoden sisällä sen aloittamisesta (lukuun ottamatta syventäviä opintojaksoja).
Aineopintojen suositeltava suorittamisjärjestys: sosiologian historia- ja teoriajaksot, menetelmäopinnot ja tutkimusharjoitukset, sosiologian erikoisaloja ja viimeisenä kandidaattiseminaari, joka suositellaan aloitettavaksi kolmannen vuoden syksyllä. Sitä ennen tai saman syksyn aikana viimeistään on hyvä suorittaa menetelmäopinnot ja tutkimusharjoitukset.
SOSA115 Sosiologian historia (5 op)
Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija:
Osaa kuvata sosiologian syntyyn vaikuttaneita tekijöitä
Osaa kuvata sosiologiatieteen historiallisen kehityksen keskeisiä piirteitä
Osaa keskeiset sosiologisen ajatteluperinteet
Osaa kuvata suomalaisen sosiologian kehityksen
Sisältö: Perehdytään sosiologian syntyyn vaikuttaneeseen kehitykseen, sosiologian ajatteluperinteisiin ja niiden tapoihin eritellä yhteiskuntaa.
Suoritustavat: Luentosarja ja kirjallisuuskuulustelu
Kirjallisuus: ALAPURO R. ym. (toim.): Suomalaisen sosiologian historia
COLLINS R.: Four Sociological Traditions
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131710
SOSA120 Sosiologisen teorian nykyisiä suuntauksia (5 op)
Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija:
Osaa valita kulloiseenkin tutkimuskysymykseen soveltuvan teoreettisen näkökulman
Osaa soveltaa nykysosiologian keskeisiä teoreettisia suuntauksia ja teoreetikkojen ajatuksia
Osaa suhteuttaa sosiologian keskeisiä käsitteitä toisiinsa ja kykenee erittelemään niiden teoreettisia taustoja
Kykenee teorioiden avulla kuvaamaan ja erittelemään sekä sosiaalisen aluetta että yhteiskunnan toimintaa ja ominaispiirteitä
Sisältö: Perehdytään nykysosiologian keskeisiin teoreettisiin suuntauksiin ja teoreetikoihin. Opiskellaan sosiologian tutkimuskenttää lähtien yksilöistä ja ryhmistä ja yhteisöistä päätyen monimutkaisiin sosiaalisen ja yhteiskunnallisen vuorovaikutuksellisiin ja rakenteellisiin kysymyksiin.
Suoritustavat: Luentosarja ja kirjallisuuskuulustelu
Kirjallisuus: HEISKALA R.(toim.): Sosiologisen teorian nykysuuntauksia
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131674
YFIA200 Kvalitatiiviset ja kvantitatiiviset menetelmät (5 op)
Osaamistavoitteet: a) Kvalitatiivisten menetelmien luento
Jakson suoritettuaan opiskelija
Hahmottaa kvalitatiivisen ja kvantitatiivisen tutkimusprosessin erot
Tuntee sosiaalitieteiden keskeiset kvalitatiiviset aineistonkeruun ja -analyysin menetelmät ja osaa hahmottaa niiden keskinäiset erot
Osaa hyödyntää kvalitatiivisessa sosiaalitutkimuksessa mahdollisia valmiita aineistoja
Tietää kvalitatiivisen sosiaalitutkimuksen tutkimuseettiset periaatteet
b) Kvantitatiivisten menetelmien luento
Jakson suoritettuaan opiskelija
Hallitsee empiirisen, kvantitatiivisen sosiaalitutkimuksen perusteet
Osaa kuvata tutkimusprosessin eri vaiheet aineiston keräämisestä tulosten raportointiin
Osaa soveltaa erilaisia analyysimenetelmiä tutkimusongelmaan vastaamiseksi
Sisältö: a) Kvalitatiivisten menetelmien luento
Jakso antaa perustiedot tärkeimmistä sosiaalitieteiden kvalitatiivisen aineiston hankintamenetelmistä ja valmiista aineistoista, analyysitavoista ja tutkimusprosessin kulusta. Lisäksi jakson aikana käsitellään tutkimuseettisiä kysymyksiä ja tieteellistä kirjoittamista laadullisen tutkimuksen näkökulmasta. Tavoitteena on erityisesti tukea opiskelijoiden kandidaatin tutkielmien metodista suunnittelua ja toteutusta. JA
b) Kvantitatiivisten menetelmien luento
Jakson sisältönä on perehtyminen empiirisen, kvantitatiivisen sosiaalitutkimuksen perusteisiin. Jakso antaa perustiedot tärkeimmistä sosiaalitieteiden kvantitatiivisen aineiston hankintamenetelmistä, tutkimusprosessista ja analyysitavoista.
Suoritustavat: a) Kvalitatiivisten menetelmien luento luentosarjan yhteydessä suoritettavat kirjalliset oppimistehtävät
b) Kvantitatiivisten menetelmien luento
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131716
SOSA230 Kvalitatiivisten menetelmien tutkimusharjoitukset (5 op)
Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija:
Osaa hahmottaa keskeiset laadulliset sosiaalitieteiden aineistonhankinta- ja analyysimenetelmät
Kykenee soveltamaan niitä tutkimustyössä sekä
Analysoimaan menetelmien soveltuvuutta erilaisten tutkimuskysymysten ratkaisemiseksi.
Sisältö: Opintojakso harjaannuttaa keskeisiin kvalitatiivisen tutkimusaineiston hankinta- ja analyysimenetelmiin.
Suoritustavat: Pääaineopiskelijoille seminaari, jossa harjoitellaan ryhmätöinä analyysimenetelmiä sekä laaditaan yksin tai parityönä pienimuotoinen tutkimus. Jos ryhmissä on tilaa, niin myös sivuaineopiskelijat voivat osallistua harjoituksiin. YFIA200 luentosarja tulee olla suoritettuna ennen seminaaria tai sen voi suorittaa samanaikaisesti seminaarin kanssa.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131706
SOSA240 Kvantitatiivisten menetelmien tutkimusharjoitukset (5 op)
Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija:
Hallitsee keskeiset kvantitatiivisen aineiston analyysissä käytettävät perusmenetelmät
Osaa muokata kvantitatiivista aineistoa ja soveltaa kvantitatiivisen aineiston analyysimenetelmiä erilaisten tutkimustehtävien ratkaisemiseen
Sisältö: Opintojakso harjaannuttaa keskeisiin kvantitatiivisen tutkimusaineiston analyysimenetelmiin.
Suoritustavat: Pääaineopiskelijoille seminaari, jossa harjoitellaan tilastollisia analyysimenetelmiä ryhmätöinä. Jos ryhmissä on tilaa, niin myös sivuaineopiskelijat voivat osallistua harjoituksiin. YFIA200 luentosarja tulee olla suoritettuna ennen seminaaria tai sen voi suorittaa samanaikaisesti seminaarin kanssa.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131705
SOSA650 Tieteellinen kirjoittaminen (sivuaineopiskelijoille) (5 op)
Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija:
Osaa tunnistaa tieteellisen tekstin erityispiirteet
Kykenee soveltamaan tieteellisen tekstin ideaaleja itsenäisesti tekstin tuottamisessa
Osaa arvioida sosiologista tutkimusta tieteellisen tekstin ideaalien näkökulmasta
Sisältö: Opintojakso harjaannuttaa tieteellisten tekstien ja tieteellisen kirjoittamisen erityispiirteisiin sekä niiden kriittiseen arviointiin.
Suoritustavat: Essee. Luetaan Kinnusen & Löytyn teos ”Tieteellinen kirjoittaminen”, jota apuna käyttäen kirjoitetaan essee (15 sivua) tietyistä sosiologisista tutkimuksista. Kirjalista ja kysymykset ovat saatavissa opintojakson vastaavalta opettajalta.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131698
SOSA705 Kandidaatin tutkielma ja kandidaattiseminaari (10 op)
Osaamistavoitteet: Opiskelija tekee itsenäisen tutkimusharjoituksen eli kandidaatin tutkielman. Tutkimusprosessin osana opiskelija oppii asettamaan sosiologisesti kiinnostavan tutkimuskysymyksen ja osaa valita tutkimuskysymykseen sopivat tutkimusmenetelmät. Opintojakson jälkeen opiskelija osaa toteuttaa itsenäisen tutkimuksen sekä hallitsee tieteellisen kirjoittamisen, argumentaation ja keskustelun periaatteet.
Sisältö: Sosiologisen tutkimuksen ja seminaarityöskentelyn harjoitteleminen.
Suoritustavat: Monimuotoinen seminaarityöskentely, jonka aikana opiskelija laatii n. 25 sivun laajuisen tutkielman sosiologisen tutkimuksen kannalta relevantista aiheesta. Kirjallisen esityksen lähtökohtana tulee olla selvästi määritelty ja rajattu tutkimusongelma, jonka valaisemiseen esitys keskittyy. Tutkielma esitetään seminaarissa, jossa harjoitellaan tieteellistä keskustelua, oman työn esittämistä ja muiden opiskelijoiden töiden opponoimista.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131697
SOSA710 Maturiteetti, yhteiskuntatieteiden kandidaatti (0 op)
Osaamistavoitteet: Opiskelija osoittaa perehtyneensä tutkielmansa aihepiiriin ja hallitsevansa koulusivistyskielensä. Opiskelija osaa ilmaista itseään tieteellisen kirjoittamisen keinoin ja kirjoittaa jäsennellysti rajatusta aiheesta ja näkökulmasta.
Suoritustavat: Tentti, tarkista suoritusta koskevat ohjeet tiedekunnan verkkosivuilta.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131696
Erikoisalat
Erikoisalojen osaamistavoitteet
Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa tunnistaa ja arvioida tutkimusalueen käsitteistöä, teorioita ja tutkimussuuntauksia. Hän kykenee sosiologian lähtökohdista ymmärtämään valittua erikoisalaa sekä yhteiskunnallisena että yksilötasoisena ilmiönä sekä osaa arvioida yhteiskunnan kehitystrendejä myös valitun erikoisalan näkökulmista.
Erikoisalojen sisältö
Opintojakso perehdyttää valitun erikoisalan sosiologiseen tutkimukseen ja keskusteluun.
Alla mainittujen erikoisalojen lisäksi lukuvuosittaisessa opetusohjelmassa saattaa olla tarjolla muitakin erikoisalojen opintojaksoja.
SOSA403 Työn ja talouden sosiologia I (5 op)
Suoritustavat: Luento ja kirjallisuuskuulustelu
Kirjallisuus: Suoritetaan kaksi seuraavista:
a) JULKUNEN R.: Uuden työn paradoksit. Keskusteluja 2000-luvun työprosess(e)ista
b) PORTES A.: Economic Sociology: A Systematic Inquiry ( 2010)
c) FLIEGSTEIN N.: The architecture of markets: An economic sociology of twenty-first-century capitalist societies.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131704
SOSA404 Kulutuksen ja elämäntavan sosiologia I (5 op)
Suoritustavat: Luento ja kirjallisuuskuulustelu
Kirjallisuus: Suoritetaan kaksi seuraavista:
a) ALDRIDGE, A.: Consumption (Key Concepts), 2003. Polity.
b) SCOTT S.: Making sense of everyday life, 2009. Polity.
c) JONES I., HIGGS P. & EKERDT D. (eds.): Consumption and Generational Change: The Rise of Consumer Lifestyles. Transaction publishers, 2008.
d) LIIKKANEN, M. (toim.) Suomalainen vapaa-aika. Arjen ilot ja valinnat, 2009. Gaudeamus.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131703
SOSA405 Kansalaisyhteiskunnan tutkimus I (5 op)
Suoritustavat: Luento ja kirjallisuuskuulustelu.
Kirjallisuus: Suoritetaan kaksi seuraavista:
a) DELLA PORTA D. & DIANI M.: Social Movements
b) DEAKIN N.: In Search of Civil Society.
c) KECK M. E. & SIKKINK K.: Activists beyond Borders
d) ALAPURO, R. & STENIUS H. (eds.) Nordic Associations in a European Perspective.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131702
SOSA406 Ikäkausien ja elämänkulun sosiologia I (5 op)
Suoritustavat: Luento ja kirjallisuuskuulustelu.
Kirjallisuus: Suoritetaan kaksi seuraavista:
a) GILLEARD C. & HIGGS P.: Contexts of ageing. Class, cohort and community
b) HARPER S.: Ageing societies. Myths, challenges and opportunities
c) HUNT S.: The life course. A sociological introduction
d) MISZTAL B.: Theories of social remembering
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131701
SOSA407 Ympäristösosiologia I (5 op)
Suoritustavat: Luento ja kirjallisuuskuulustelu.
Kirjallisuus: Suoritetaan kaksi seuraavista:
a) HANNIGAN J.: Environmental Sociology (II painos)
b) SUTTON P.W.: The Environment. A Sociological Introduction
c) VALKONEN J. (toim.): Ympäristösosiologia
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131700
SOSA408 Ajankohtaisia sosiologisia keskusteluja (5 op)
Suoritustavat: Lukupiiri ja essee
Kirjallisuus: Sovitaan erikseen luennoitsijan tai lukupiirin järjestäjän kanssa
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131699
Osaamistavoitteet
Aineopinnot suoritettuaan opiskelija osaa kuvata
yhteiskuntapoliittisia ajatteluperinteitä ja nykyisiä suuntauksia. Opiskelija
kykenee arvioimaan eri perinteiden ja suuntausten välisiä yhtäläisyyksiä ja
eroja. Opiskelija hallitsee sosiaalitieteiden keskeiset metodit. Hän osaa
suunnitella ja toteuttaa pienimuotoisen tutkielman, jossa hän soveltaa
sosiaalitieteiden metodeja, yhdistää yhteiskuntapoliittista teoriaa ja
menetelmiä sekä tekee tuloksia koskevia johtopäätöksiä.
Edeltävät opinnot: Sosiaalitieteiden perusopinnot, 25 op (ks. 5.9.4.1)
Aineopinnot | 50 op |
YKPA110 Globalization and Social Justice, lecture | 5 op |
YKPA130 Yhteiskuntapolitiikan teoriakeskustelut ja talouspolitiikka | 5 op |
YKPA165 Hallinto ja hallinnan muodot | 5 op |
YFIA200 Kvalitatiiviset ja kvantitatiiviset menetelmät | 5 op |
YKPA230 Kvalitatiivisten menetelmien tutkimusharjoitukset | 5 op |
YKPA240 Kvantitatiivisten menetelmien tutkimusharjoitukset | 5 op |
YKPA705 Kandidaatin tutkielma ja kandidaattiseminaari | 10 op |
YKPA710 Maturiteetti, yhteiskuntatieteiden kandidaatti | 0 op |
| 10 op |
Yhteiskuntapolitiikan aineopintojaksot
Aineopintojaksot sisältävät luentoja, kuulusteluja, ryhmätöitä ja seminaareja. Opinnot sisältävät kandidaatin tutkielman. Aineopinnoissa opiskelija valitsee joko kestävän kehityksen ja globaalin sosiaalipolitiikan tai työ- ja sosiaalipolitiikan erikoistumisteeman.
YKPA110 Globalization and Social Justice, Lecture (2 op)
Sisältö: A series of lectures on topics related to globalization and social justice.
The lecture series Globalization and social justice addresses social issues and policy problems of contemporary societies in terms of sustainable development, livelihoods, social identities, and the living environments. The main aim of the course is to help the students to achieve a comprehensive understanding of the complexity and social context of major current problems from the North-South perspective.
Suoritustavat: Depending on your study needs/interests students may receive either 3ects or 5ects credits for Globalisation and Social Justice Lectures.
- 3 ECTS: 80 prosenttia attendance plus a learning diary The learning diary is a collection of your thoughts and analysis concerning the contents of the lectures - concepts, arguments, literature. You may form your opinions and relate the lectures to your own life and experiences.
- 5 ECTS: 80 prosenttia attendance plus an essay
You may choose the topic of your essay but the essay must address the issues discussed in the lectures, literature and your own thoughts. You are welcome to discuss potential essay topics with Mari Kivitalo or Professor Marja Järvelä during her weekly visiting hours. Reference must be made to the lecture materials and literature provided, but you may also find other academic sources to support your arguments.
If you are aiming for the 5ects, you only submit an essay, not a diary and an essay.
Essays are more demanding and require deeper analyses. In addition, references must be used in the essay.
Both the learning diaries and essays are due on 3.5. Allow until 18.5. for your grades to appear in the system.
Please follow the instructions on learning diaries and essays on the department
webpages: https://www.jyu.fi/ytk/laitokset/yfi/en/studies/general-yfi
Kurssin kotisivu: https://koppa.jyu.fi/en/courses/129633
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131416
YKPA110 Globalization and Social Justice, Lecture (5 op)
Sisältö: A series of lectures on topics related to globalization and social justice.
The lecture series Globalization and social justice addresses social issues and policy problems of contemporary societies in terms of sustainable development, livelihoods, social identities, and the living environments. The main aim of the course is to help the students to achieve a comprehensive understanding of the complexity and social context of major current problems from the North-South perspective.
Suoritustavat: Lectures 20 h including examination, book exam or essay.
Kirjallisuus: Pogge, Thomas. 2008. World poverty and human rights: cosmopolitan responsibilities and reforms.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131447
YKPA130 Yhteiskuntapolitiikan teoriakeskustelut ja talouspolitiikka (5 op)
Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija:
Tuntee yhteiskuntapolitiikan teorian peruskäsitteet
Osaa suhteuttaa käsitteitä yhteiskunnan kontekstiin, erityisesti talouspolitiikkaan
Sisältö: Opintojakso käsittelee yhteiskuntapolitiikan teorioita ja talouspolitiikkaa. Temaattinen sisältö: tasa-arvo, sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja riskit sekä kotimaisen ja kansainvälisen talouspolitiikan perusteet.
Suoritustavat: Luentosarja ja kirjallisuuskuulustelu
Kirjallisuus: 1. PIERSON C. Beyond the Welfare State - The new political economy of welfare (uusin painos) tai DEAN H. Social Policy (2005)
2. HARVEY D.A. Uusliberalismin lyhyt historia.
3. VARTIA P. & YLÄ-ANTTILA P. Kansantalous 2028
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131532
YKPA165 Hallinto ja hallinnan muodot (5 op)
Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija:
Kykenee tunnistamaan hallintosektorien välisen yhteistyön peruskysymykset, kansallisen hallinnon päätehtävät ja niiden yhteyden Euroopan Unioniin.
Osaa hahmottaa kuntatason ja järjestösektorin roolin yhteiskuntapoliittisina toimijoina.
Sisältö: Hallinnon periaatteet ja hallinnan muodot, sosiaalipolitiikan ja kestävän kehityksen hallintosektorit, eri hallintotasojen väliset yhteydet.
Suoritustavat: Luentosarja ja kirjallisuuskuulustelu
Kirjallisuus: 1. RANTALA K. & SULKUNEN P. Projektiyhteiskunnan kääntöpuolia (Gaudeamus 2006)
2. JULKUNEN R. Työelämän tasa-arvopolitiikka (STM 2009)
3. Kohti kestäviä valintoja. Kansallisesti ja globaalisti kestävä Suomi. Kansallinen kestävän kehityksen strategia. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 5/2006.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131531
YFIA200 Kvalitatiiviset ja kvantitatiiviset menetelmät (5 op)
Osaamistavoitteet: a) Kvalitatiivisten menetelmien luento
Jakson suoritettuaan opiskelija
Hahmottaa kvalitatiivisen ja kvantitatiivisen tutkimusprosessin erot
Tuntee sosiaalitieteiden keskeiset kvalitatiiviset aineistonkeruun ja -analyysin menetelmät ja osaa hahmottaa niiden keskinäiset erot
Osaa hyödyntää kvalitatiivisessa sosiaalitutkimuksessa mahdollisia valmiita aineistoja
Tietää kvalitatiivisen sosiaalitutkimuksen tutkimuseettiset periaatteet
b) Kvantitatiivisten menetelmien luento
Jakson suoritettuaan opiskelija
Hallitsee empiirisen, kvantitatiivisen sosiaalitutkimuksen perusteet
Osaa kuvata tutkimusprosessin eri vaiheet aineiston keräämisestä tulosten raportointiin
Osaa soveltaa erilaisia analyysimenetelmiä tutkimusongelmaan vastaamiseksi
Sisältö: a) Kvalitatiivisten menetelmien luento
Jakso antaa perustiedot tärkeimmistä sosiaalitieteiden kvalitatiivisen aineiston hankintamenetelmistä ja valmiista aineistoista, analyysitavoista ja tutkimusprosessin kulusta. Lisäksi jakson aikana käsitellään tutkimuseettisiä kysymyksiä ja tieteellistä kirjoittamista laadullisen tutkimuksen näkökulmasta. Tavoitteena on erityisesti tukea opiskelijoiden kandidaatin tutkielmien metodista suunnittelua ja toteutusta. JA
b) Kvantitatiivisten menetelmien luento
Jakson sisältönä on perehtyminen empiirisen, kvantitatiivisen sosiaalitutkimuksen perusteisiin. Jakso antaa perustiedot tärkeimmistä sosiaalitieteiden kvantitatiivisen aineiston hankintamenetelmistä, tutkimusprosessista ja analyysitavoista.
Suoritustavat: a) Kvalitatiivisten menetelmien luento luentosarjan yhteydessä suoritettavat kirjalliset oppimistehtävät
b) Kvantitatiivisten menetelmien luento
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131716
YKPA230 Kvalitatiivisten menetelmien tutkimusharjoitukset (pa) (5 op)
Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija:
Tuntee sosiaalitieteissä käytettävät keskeiset laadullisen tutkimuksen aineistonhankinta- ja analyysimenetelmät
Kykenee soveltamaan niitä tutkimustyössä sekä analysoimaan niiden soveltuvuutta erilaisten tutkimuskysymysten ratkaisemiseksi.
Sisältö: Opintojakso harjaannuttaa käyttämään keskeisiä kvalitatiivisen tutkimuksen aineiston hankinta- ja analyysimenetelmiä
Suoritustavat: Vain pääaineopiskelijoille: Pienryhmätyöskentelyä, jossa käydään läpi erilaisia laadullisen tutkimuksen aineistonhankinta- ja analyysimenetelmiä ja tehdään niihin liittyvä harjoitustehtäviä.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131525
YKPA240 Kvantitatiivisten menetelmien tutkimusharjoitukset (pa) (5 op)
Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija:
Hallitsee keskeiset kvantitatiivisen aineiston analyysissä käytettävät perusmenetelmät
Osaa muokata kvantitatiivista aineistoa ja soveltaa kvantitatiivisen aineiston analyysimenetelmiä erilaisten tutkimustehtävien ratkaisemiseen
Sisältö: Opintojakso harjaannuttaa keskeisiin kvantitatiivisen tutkimusaineiston analyysimenetelmiin. Opintojakson suoritusmuotona on pääaineopiskelijoille ryhmätyöskentely, jossa harjoitellaan tilastollisia analyysimenetelmiä ryhmätöinä. Jos ryhmissä on tilaa, niin myös sivuaineopiskelijat voivat osallistua harjoituksiin. YFIA200 luentosarja tulee olla suoritettuna ennen seminaaria tai sen voi suorittaa samanaikaisesti seminaarin kanssa.
Suoritustavat: Vain pääaineopiskelijoille: Pienryhmätyöskentelyä, jossa käydään läpi erilaisia määrällisen tutkimuksen aineistonhankinta- ja analyysimenetelmiä ja tehdään niihin liittyvä harjoitustehtäviä.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131524
YKPA360 Kestävä kehitys ja globaali sosiaali politiikka, kirjallisuus (5 op)
Osaamistavoitteet: Kokonaisuuden suoritettuaan opiskelija kykenee tunnistamaan kestävän kehityksen ja globaalin sosiaalipolitiikan peruskysymykset yhteiskuntapolitiikassa.
Sisältö: Kestävä kehitys: Ilmastopolitiikan, maaseutupolitiikan, energiapolitiikan ja teknologian perusteet sekä kulttuurisen kestävyyden määrittely.
Suoritustavat: Kirjallisuuskuulustelu
Kirjallisuus: 1. YEATES N. Understanding Global Social Policy
2. SOMMERVILLE P. Understanding Community, Politics, policy and practice (2011)
3. MASSA I. Vihreä teoria
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131530
YKPA361 Kestävä kehitys ja globaali sosiaalipolitiikka, luento ja lukupiiri (5 op)
Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija kykenee tunnistamaan kestävän kehityksen ja globaalin sosiaalipolitiikan peruskysymykset yhteiskuntapolitiikassa.
Sisältö: Kestävä kehitys: Ilmastopolitiikan, maaseutupolitiikan, energiapolitiikan ja teknologian perusteet sekä kulttuurisen kestävyyden määrittely.
Globaali sosiaalipolitiikka: kansainvälisten organisaatioiden roolit, sosiaaliturva, köyhyys, terveys, työelämä, ikääntyminen, hoiva, lapsiperheet
Suoritustavat: Pääaineopiskelijat: Luentosarja ja seminaarityöskentely/lukupiiri.
Sivuaineopiskelijat: Luentosarja ja laajennettu kirjallisuuskuulustelu.
Kirjallisuus: Kirjat sivuaineopiskelijoille:
Haila & Jokinen (2001) Ympäristöpolitiikka. Mikä ympäristö, kenen politiikka?
Ayre & Callway (2005) Governance for sustainable development
Kurssin kotisivu: https://koppa.jyu.fi/kurssit/131529
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131529
YKPA460 Sosiaali- ja työpolitiikka, kirjallisuus (5 op)
Osaamistavoitteet: Kokonaisuuden suoritettuaan opiskelija kykenee hallitsemaan sosiaali- ja työpolitiikan institutionaaliset perusteet, historiallisen taustan sekä nykyajan haasteet.
Sisältö: Instituutioiden kansallinen kehitys ja nykytila sisältäen Euroopan integraation, kansalaiset politiikan kohteena, sosiaalipolitiikan rahoitus, sosiaaliturva, työmarkkinajärjestelmät ja työpolitiikan sektorit.
Suoritustavat: Kirjallisuuskuulustelu
Kirjallisuus: 1. KANGAS O. & PALME J. Social Policy and Economic Development in the Nordic Countries (Palgrave 2005)
2. RUSSELL J. Double Standard: Social Policy in Europe and United States (2006)
3. ELLINGSAETER, A L & LEIRA, A (eds.) Politicising Parenthood in Scandinavia: Gender Relations in Welfare States (2006)
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131528
YKPA461 Sosiaali- ja työpolitiikka, luento ja lukupiiri (5 op)
Osaamistavoitteet: Kokonaisuuden suoritettuaan opiskelija kykenee hallitsemaan sosiaali- ja työpolitiikan institutionaaliset perusteet, historiallisen taustan sekä nykyajan haasteet.
Sisältö: Instituutioiden kansallinen kehitys ja nykytila sisältäen Euroopan integraation, kansalaiset politiikan kohteena, sosiaalipolitiikan rahoitus, sosiaaliturva, työmarkkinajärjestelmät ja työpolitiikan sektorit.
Suoritustavat: Pääaineopiskelijat: Luentosarja ja seminaarityöskentely/lukupiiri
Sivuaineopiskelijat: Luentosarja ja kirjallisuuskuulustelu
Kirjallisuus: Kirjat sivuaineopiskelijoille:
Koistinen (1999) Työpolitiikan perusteet
Jordan (2006) Social policy for the twenty-first century
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131527
YKPA705 Kandidaatin tutkielma ja kandidaattiseminaari (10 op), alkavat ryhmät
Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija:
Hallitsee tiedonhaun menetelmät ja tieteellisen keskustelun perusteet.
Kykenee laatimaan itsenäisen tieteellisen tutkielman.
Sisältö: Pääaineopiskelijat laativat seminaarissa kandidaatin tutkielman jostain rajatusta tutkimusaiheesta.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131523
YKPA710 Maturiteetti, yhteiskuntatieteiden kandidaatti (0 op)
Osaamistavoitteet: Opiskelija osoittaa perehtyneensä tutkielmansa aihepiiriin ja hallitsevansa koulusivistyskielensä. Opiskelija osaa ilmaista itseään tieteellisen kirjoittamisen keinoin ja kirjoittaa jäsennellysti rajatusta aiheesta ja näkökulmasta.
Suoritustavat: Tentti, tarkista suoritusta koskevat ohjeet tiedekunnan verkkosivuilta.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131522
Osaamistavoitteet
Aineopinnot
suoritettuaan opiskelija tuntee filosofian ajatteluperinteitä, nykyisiä
suuntauksia ja niiden tapoja käsitellä filosofian keskeisiä kysymyksiä. Hän
kykenee arvioimaan eri perinteiden ja suuntausten välisiä yhtäläisyyksiä ja
eroja sekä hallitsee filosofisen tutkimustavan. Opiskelija osaa myös
suunnitella ja toteuttaa filosofisen tutkielman, jossa hän esittelee ja
käsittelee filosofisesti olennaista aihetta selkeästi ja johdonmukaisesti.
Yhdistettyinä opettajan pedagogisiin opintoihin filosofian ja politiikan tutkimuksen perusopinnot sekä filosofian aineopinnot vastaavat maisterin tutkinnon suorittaneilla opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen (Asetus 986/1998, muutosasetus 865/2005) mukaisia vähintään 60 opintopisteen laajuisia opetettavan aineen perus- ja aineopintoja filosofiassa.
Edeltävät opinnot: Filosofian ja politiikan tutkimuksen perusopinnot, 25 op (ks. 5.9.4.2)
Aineopinnot | 50 op |
YFIA300 Poliittinen filosofia | 5 op |
FILA100 Filosofian historia I | 5 op |
FILA140 Etiikka | 5 op |
FILA150 Filosofinen ihmistutkimus I | 5 op |
FILA161 Tieto ja todellisuus I | 5 op |
FILA162 Tieto ja todellisuus II | 5 op |
FILA170 Logiikka | 5 op |
FILA705 Kandidaatin tutkielma ja kandidaattiseminaari | 10 op |
FILA710 Maturiteetti, yhteiskuntatieteiden kandidaatti | 0 op |
| 5 op |
Filosofian aineopintojaksot
Filosofian aineopinnot koostuvat filosofian historian opinnoista, teoreettisen ja käytännöllisen filosofian opinnoista sekä perehtymisestä valinnaiseen filosofian erikoistumisalaan. Tämän lisäksi opintoihin kuuluu kandidaatin tutkielmaan liittyvät seminaariopinnot, joiden kuluessa tutustutaan akateemiseen keskustelukulttuuriin, tieteellisen kirjoittamisen periaatteisiin, erilaisiin filosofisen tutkimuksen näkökulmiin. Aineopinnot tarjoavat kokonaisuutena laaja-alaisen kuvan filosofiasta tieteenalana sekä opiskelijalle mahdollisuuden syventyä ainakin yhteen valitsemaansa teemaan.
YFIA300 Poliittinen filosofia (5 op)
Osaamistavoitteet: Opiskelija hallitsee modernin poliittisen filosofian ja politiikan teorian keskeiset lähestymistavat ja käsitteet.
Sisältö: Tutustuminen moderniin poliittiseen filosofiaan ja politiikan teoriaan.
Suoritustavat: Luento sekä kirjatentti tai essee.
Luento on pakollinen filosofian ja valtio-opin pääaineopiskelijiolle.
Luento on vapaaehtoinen sivuaineopiskelijoille, tilalla voi tenttiä luennon korvaavan teoksen.
Kirjallisuus: Valitaan yksi seuraavaista:
Adorno, T. & Horkheimer, M.: Dialektik der Aufklärung (suom. Valistuksen dialektiikka)
Arendt, H.: The Human Condition (suom. Vita Activa)
Rawls, J.: A Theory of Justice (suom. Oikeudenmukaisuusteoria)
Sivuaineopiskelijoille luennon korvaava teos: John Christman, Social and political philosophy: a contemporary introduction
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131587
FILA100 Filosofian historia I (5 op)
Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee länsimaisen filosofian historian vaiheet pääpiirteissään sekä eri aikakausien keskeisimmät ajattelijat ja keskustelut. Opiskelija tutustuu filosofianhistoriallisen tutkimuksen keskeisimpiin ongelmiin ja ymmärtää alkuperäistekstien editointiin ja kääntämiseen liittyviä filosofisia ja käsitehistoriallisia ongelmia. Opiskelija osaa käyttää tärkeimpiä filosofianhistoriallisia tietolähteitä ja ymmärtää alkuperäistekstien merkityksen filosofian historian ymmärtämisessä.
Sisältö: Opiskelija osallistuu luennoille, joilla käydään läpi länsimaisen filosofian historian aikakaudet (antiikki, arabifilosofia, latinalainen keskiaika, uuden ajan alku, valistus, romantiikka, 1900-luvun filosofia). Opiskelija tutustuu näin käsiteltyjen filosofien teksteihin ja niiden editio- ja käännösperinteeseen ja laatii pienimuotoisen kirjallisen esityksen jostakin filosofianhistoriallisesti keskeisestä tekstistä ja sen nykyisestä asemasta filosofisessa tutkimuksessa.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131592
FILA140 Etiikka (5 op)
Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija ymmärtää laajemmin normatiivisen keskeiset kysymykset (kysymykset hyvästä elämästä ja oikeasta toiminnasta) ja tuntee tärkeimmät niihin esitetyt vastaukset, sekä hallitsee joitain metaetiikan ydinkysymyksiä (erityisesti kysymyksen relativismista, nihilismistä ja objektivismista), sekä tutustuu tapauskohtaiseen eettiseen harkintaan esimerkkien valossa.
Sisältö: Kysymys hyvästä elämästä: Hedonismi, haluntyydytysmalli, objektiiviset hyvyyden kriteerit.
Kysymys oikeasta toiminnasta:
Velvollisuusetiikan keskeiset muodot (Kantin teorian lisäksi esim. Rossin pluralistinen prima facie-lähestymistapa, partikularismi sekä Scanlonin tai Habermasin kontraktualismi)
Seurausetiikan keskeiset muodot (klassisen utilitarismin lisäksi esim. sääntökonsekventialismi)
Hyve-etiikka, moraalisten tuntojen teoria sekä välittämisetiikka mahdollisina vaihtoehtoina velvollisuusetiikalle ja seurausetiikalle
Metaeettinen kysymys etiikan objektiivisuudesta: nihilismi, relativismi, objektivismi.
Soveltavan etiikan esimerkkikysymys, kuten globaali köyhyys.
Suoritustavat: Luento ja kirjallisuus
Kirjallisuus: Oksanen, Launis & Sajama, (toim.), Etiikan lukemisto
Shafer-Landau, The Fundamentals of Ethics
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131591
FILA150 Filosofinen ihmistutkimus I (5 op)
Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija hallitsee filosofisen ihmistutkimuksen keskeisen kysymyksenasettelun ja peruskäsitteet sekä tunnistaa filosofisen ihmistutkimuksen tutkimusalana. Opiskelija kykenee esittämään kriittisiä ja perusteltuja huomioita erilaisten arkikäytäntöjen ihmiskäsityksistä sekä ihmistä tutkivien erityistieteiden tuloksista filosofisen ihmisen luontoa koskevan yleisen näkökulman pohjalta.
Sisältö: Inhimillisen maailmassa olemisen rakenne
Itseys ja identiteetti
Toiseus ja tiedostamaton
Yhteisöllisyys ja yksilöllisyys
Tieteelliset ja uskonnolliset ihmiskäsitykset
Toimijuus ja yhteiskunnalliset rakenteet
Suoritustavat: Luento ja kirjallisuus
Kirjallisuus: 1. Pojman, Louis P.: Who Are We? Theories of Human Nature
2. Stevenson, Leslie (ed.): The Study of Human Nature. 2nd ed.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131590
FILA160 Tieto ja todellisuus (10 op)
Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija ymmärtää ontologian ja tietoteorian tärkeimmät ongelmat sekä tuntee niihin esitettyjä keskeisiä vastauksia. Opiskelija myös käsittää, kuinka ontologian ja tietoteorian kysymykset ovat muuttuneet ja kuinka erilaiset ongelmanasettelut motivoivat erilaisia vastausehdotuksia. Lisäksi opintojakson suoritettuaan opiskelija hallitsee kielifilosofian yleisen kysymyksenasettelun ja tärkeimmät teoriat.
Sisältö: Ontologia:
- Todellisuuden luonne: materialismi ja idealismi, realismi ja sen vaihtoehdot
- Universaalien ongelma ja sen ratkaisuehdotukset: metafyysinen realismi ja nominalismin eri muodot
- Mieli-ruumis-ongelma ja sen ratkaisuyritykset - Olion identiteettiä koskevat kysymykset
Tietoteoria:
- Klassinen tiedonmääritelmä ja sen ongelmat
- Skeptinen haaste ja kysymys varmuudesta
- Normatiivinen epistemologia ja naturalismi
Kielifilosofia:
- Merkityksen ja referenssin ongelma
Kirjallisuus: Tietoteoria
- Greco & Sosa (toim.), Blackwell Guide to Epistemology
- Sosa & Kim (toim.), Epistemology: An Anthology
Ontologia
- Loux, Metaphysics: A Contemporary Introduction (3. painos 2006)
- Loux (toim.), Metaphysics: Contemporary Readings
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131503
FILA161 Tieto ja todellisuus I (5 op)
Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija ymmärtää ontologian tärkeimmät ongelmat sekä tuntee niihin esitettyjä keskeisiä vastauksia. Opiskelija myös käsittää kuinka ontologian kysymykset ovat muuttuneet ja kuinka erilaiset ongelmanasettelut motivoivat erilaisia vastausehdotuksia.
Sisältö: ‐ Todellisuuden luonne: materialismi ja idealismi, realismi ja sen vaihtoehdot
‐ Universaalien ongelma ja sen ratkaisuehdotukset: metafyysinen realismi ja nominalismin eri muodot
‐ Mieli‐ruumis‐ongelma ja sen ratkaisuyritykset
‐ Olion identiteettiä koskevat kysymykset
Suoritustavat: Luento ja kirjallisuus
Kirjallisuus: Loux, Metaphysics: A Contemporary Introduction (3. painos 2006)
Loux (toim.), Metaphysics: Contemporary Readings
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=137426
FILA162 Tieto ja todellisuus II (5 op)
Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija ymmärtää tietoteorian tärkeimmät ongelmat sekä tuntee niihin esitettyjä keskeisiä vastauksia. Opiskelija myös käsittää kuinka tietoteorian kysymykset ovat muuttuneet ja kuinka erilaiset ongelmanasettelut motivoivat erilaisia vastausehdotuksia. Lisäksi opintojakson suoritettuaan opiskelija hallitsee kielifilosofisen yleisen kysymyksenasettelun ja tärkeimmät teoriat.
Sisältö: ‐ Klassinen tiedonmääritelmä ja sen ongelmat
‐ Skeptinen haaste ja kysymys varmuudesta
‐ Normatiivinen epistemologia ja naturalismi
‐ Kielifilosofia: Merkityksen ja referenssin ongelma
Suoritustavat: Luento ja kirjallisuus
Kirjallisuus: Greco & Sosa (toim.), Blackwell Guide to Epistemology
Sosa & Kim (toim.), Epistemology: An Anthology
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=137578
FILA170 Logiikka (5 op)
Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija ymmärtää klassisen lause- ja predikaattilogiikan keskeiset käsitteet ja ajattelutavat. Opiskelija myös ymmärtää tärkeimpien ei-klassisten logiikoiden yhtymäkohdat ja erot klassiseen logiikan teoriaan nähden, sekä ymmärtää logiikan teorioiden merkityksen filosofiselle ajattelulle. Opiskelijan odotetaan opintojakson suoritettuaan osaavan lukea logiikan formalismiin tukeutuvia filosofisia esityksiä, sekä osaavan käyttää filosofisessa kirjoittamisessaan hyväksi keskeisiä logiikan teorioiden ajattelutapoja.
Sisältö: Klassinen lause- ja predikaattilogiikka:
Syntaksi
Luonnollisen päättelyn järjestelmä
Semantiikka
Keskeiset metateoreettiset tulokset
Ydinideoiden tarkastelua joukosta ei-klassisia logiikoita:
Parakonsistentti logiikka
Moniarvologiikka
Ei-monotoninen logiikka
Modaalilogiikka
Episteeminen logiikka
Deonttinen logiikka
Relevanssilogiikka
Suoritustavat: Pakollinen luento harjoituksineen ja valikoima kirjallisuudesta
Kirjallisuus: Pietarinen, J.: Looginen päättely
Guttenplan, S.: The languages of logic: an introduction to formal logic
Jacquette, D. (toim.): A companion to philosophical logic
Goble, L. (toim.): The Blackwell guide to philosophical logic
Artikkeleita Stanford Encyclopedia of Philosophy - sivustoilta:
http://plato.stanford.edu/entries/logic-paraconsistent/
http://plato.stanford.edu/entries/logic-manyvalued/
http://plato.stanford.edu/entries/logic-nonmonotonic/
http://plato.stanford.edu/entries/logic-modal/
http://plato.stanford.edu/entries/logic-epistemic/
http://plato.stanford.edu/entries/logic-deontic/
http://plato.stanford.edu/entries/logic-relevance/
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131589
FILA705 Kandidaatin tutkielma ja kandidaattiseminaari (10 op)
Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa laatia määrämittaisen, käsittelytavaltaan ja ilmaisultaan selkeän kandidaatin tutkielman filosofisesti olennaisesta aiheesta. Tutkielman kirjoitettuaan opiskelija hallitsee peruspiirteissään filosofiselle kirjoittamiselle ominaiset tieteelliset käytännöt, väitteiden perustelemisen ja lähteiden yksilöimisen. Seminaariin osallistuttuaan opiskelija osaa keskustella kriittisesti filosofisista ongelmista seminaariympäristössä.
Suoritustavat: Opintojakso suoritetaan osallistumalla seminaariin, jossa tutkielmat käsitellään opiskelijaryhmän aktiivisessa ja vastavuoroisessa keskustelussa. Jokainen puolustaa omaa työtään ja arvioi kriittisesti ja rakentavasti toisten laatimia töitä. Valmis kandidaatin tutkielma jätetään tarkastettavaksi seminaarin loputtua ja siitä annetaan kypsyysnäyte (maturiteetti).
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131584
FILA710 Maturiteetti, yhteiskuntatieteiden kandidaatti (0 op)
Osaamistavoitteet: Opiskelija osoittaa perehtyneensä tutkielmansa aihepiiriin ja hallitsevansa koulusivistyskielensä. Opiskelija osaa ilmaista itseään tieteellisen kirjoittamisen keinoin ja kirjoittaa jäsennellysti rajatusta aiheesta ja näkökulmasta.
Suoritustavat: Tentti, tarkista suoritusta koskevat ohjeet tiedekunnan verkkosivuilta.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131573
Erikoistumisalat
Erikoistumisalojen osaamistavoitteet
Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee
valitsemansa filosofisen erityisalan keskeiset ongelmat, käsitteet ja
lähestymistavat.
Erikoistumisalojen suoritustapa
Osallistuminen erityisalaa käsittelevälle
luennolle, seminaariin tai lukupiiriin. Kirjallisuudesta sovittava
henkilökunnan kanssa.
Alla mainittujen erikoistumisalojen lisäksi lukuvuosittaisessa opetusohjelmassa on tarjolla muitakin erikoistumisalojen opintojaksoja.
FILA403 Klassinen teos ja kommentaari (5 op)
Kirjallisuus: 1. Platon, Θεαίτητος (Theaitetos) ja Burneyat, M.: The Theaetetus of Plato sekä Sedley, D. The Midwife of Platonism: Text and Subtext in Plato's Theaetetus
2. Aristoteles, τὰ μετὰ τὰ φυσικά (Metafysiikka) ja Politis, V.; Routledge Philosophy Guidebook to Aristotle and the Metaphysics
3. Johannes Salisburylainen: Policraticus ja Canning, J. (ed.): A History of Medieval Political Thought
4. Descartes, R.: Meditationes de prima philosophia (Mietiskelyjä ensimmäisestä filosofiasta vastaväitteineen ja vastauksineen teoksessa Teokset II) ja Alanen, L.: Descartes' Concept of Mind
5. Kant, I: Kritik der Reinen Vernunft (on suom.) ja Gardner, S.: Routledge Philosophy Guidebook to Kant and the Critique of Pure Reason
6. Hegel, G.W.F.: Phänomenologie des Geistes (on eng.) ja Stern, R. Routledge Philosophy Guidebook to Hegel and the Phenomenology of the Spirit
7. Marx, K.: Grundrisse der Kritik der Politischen Ökonomie (on suom., osa I ja II) ja Musto, M. (ed.): Karl Marx’s Grundrisse
Materiaalina voi käyttää myös syventävien opintojen Filosofian historia II:n yhteydessä mainittuja teoksia.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131502
FILA404 Mielen ja psykologian filosofia (5 op)
Kirjallisuus: Chalmers, D.: The Character of Consciousness
Chalmers, D. (ed.), Philosophy of mind: Classical and Contemporary readings
Bermudez, J.: Philosophy of Psychology
Bermudez, J. (ed.): Philosophy of Psychology. Contemporary Readings
Gallagher, S. & Zahavi, D.: The Phenomenological Mind: An Introduction to Philosophy of Mind and Cognitive Science
Mcaughlin, B: (ed.): The Oxford Handbook of Philosophy of Mind
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131501
FILA405 Kriittinen kasvatus- ja yhteiskuntafilosofia (5 op)
Kirjallisuus: Suoritetaan kaksi teosta seuraavista:
Brookfield, S.: Power of Critical Theory
Freire, P.: Sorrettujen Pedagogiikka
Horkheimer, M.: Välineellisen järjen kritiikki
Honneth, A.: Disrespect
Ranciére, J. : The Ignorant Schoolmaster
Rush, F. (ed.): The Cambridge Companion to Critical Theory
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131494
FILA406 Ympäristöfilosofia (5 op)
Kirjallisuus: Aaltola, E.: Eläinten moraalinen arvo
Keller, D. R.: Environmental Ethics: The Big Questions
Gardiner, S., Caney, S., Jamieson, D. & Shue, H. (Eds.): Climate Ethics: Essential Readings
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131500
FILA407 Metaetiikka, normatiivisuus ja käytännöllinen järki (5 op)
Kirjallisuus: Miller, A.: An Introduction to Contemporary Metaethics
Shafer-Landau, R.: Moral Realism
Shafer-Landau, R. (toim.) Oxford Studies in Metaethics, vol. 1-6.
Gibbard, A.: Thinking How to Live
Dancy, J.: Practical Reality
Korsgaard, C.: Sources of Normativity
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131499
FILA408 Estetiikka ja taiteen filosofia (5 op)
Kirjallisuus: Cahn, S. M. (ed.): Aaron Meskin (Editor), Aesthetics: A Comprehensive Anthology
Cazeaux, C. (ed.): The Continental Aesthetics Reader
Reiners, I, Seppä, A., Vuorinen J. (toim.): Estetiikan klassikot
Hanfling, O. (ed.), Philosophical Aesthetics. An Introduction
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131498
FILA409 Logiikan filosofia (5 op)
Kirjallisuus: Grayling, A. C.: An Introduction to Philosophical Logic
Haack, S.: Philosophy of Logics
Haaparanta, L (toim.): The Development of Modern Logic
Priest, G.: An Introduction to Non-Classical Logic: From If to Is (2nd ed.)
Read, S.: Thinking about Logic
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131497
FILA410 Sosiaalietiikka (5 op)
Kirjallisuus: Suoritetaan kaksi teosta seuraavista:
Van Parijs, P: Real Freedom for All
Barry, B.: Why Social Justice Matters
Griffin, J.: Well-being
Margalit, A.: Decent Society
Wolff, J. & De-Shalit, A.: Disadvantage
Pehkonen, A. & Väänänen-Fomin, M. (toim.): Sosiaalityön arvot ja etiikka
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131496
FILA411 Vaihtoehtoinen erikoistumisala (5 op)
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131495
Osaamistavoitteet
Jyväskylän yliopiston valtio-opissa painotetaan
politiikan teoriaa, demokraattisen toimintamuodon ymmärrystä,
maailmanpolitiikkaa sekä poliittisten kielen analyysiä metodisena tyylinä.
Kaikkiin näihin neljään alueeseen syvennytään aineopintotason opinnoissa.
Opintojen tavoitteena on politiikan teoria- ja käsitehistorian laaja hallinta,
demokratian ja osallistumisen erilaisten merkitysten ymmärtäminen, sekä
Suomi-nimisen poliittisen konstruktion hahmottaminen Euroopan ja maailman
konstruktioiden osana. Opintovaiheen aikana opiskelija oppii myös itsenäisen
tutkimuksen tekemistä sekä syventää akateemisen debatin käytäntöjään
tieteelliseen seminaariin - kandidaattiseminaariin - osallistumalla. Sen
yhteydessä opiskelija tekee opintovaiheen lopuksi kandidaatin tutkielman.
Edeltävät opinnot: Filosofian ja politiikan tutkimuksen perusopinnot 25 op (ks. 5.9.4.2)
Aineopinnot | 50 op |
YFIA300 Poliittinen filosofia | 5 op |
VALA115 Poliittisen analyysin menetelmät I | 3-5 op |
VALA125 Poliittisten käsitteiden tutkimus | 3-5 op |
VALA135 Poliittinen ajattelu | 3-5 op |
VALA140 Demokratiateoria I | 3-5 op |
VALA145 Demokratia ja osallistuminen | 3-5 op |
VALA305 Maailmanpolitiikan teoriaperinne | 3-5 op |
VALA315 Euroopan politiikat | 3-5 op |
VALA705 Kandidaatin tutkielma ja kandidaattiseminaari | 10 op |
VALA710 Maturiteetti, yhteiskuntatieteiden kandidaatti | 0 op |
|
Valtio-opin aineopintojaksot
Perusopintoihin verrattuna opiskelijan omaehtoinen paneutuminen opintojakson aihepiireihin korostuu. Opintovaiheen pääasialliset opetusmuodot ovat luennot, tentit, esseet, seminaarit ja niihin liittyvät seminaarityöt sekä yksikön nimeämien ohjaajien vetämät lukupiirit. Erityisesti klassikkokirjoja löytyy lukuisina erikielisinä versioina verkosta, ja kirjaston sähköiset kokoelmat kasvavat myös koko ajan. Kirjojen tilalla voi vaihtelevassa määrin suorittaa opetusohjelmassa vuosittain olevia kursseja. Pääaineopiskelijoita rohkaistaan suorittamaan ainakin osa kirjoista esseillä, joista sovitaan kunkin kohdan tentaattorin kanssa.
YFIA300 Poliittinen filosofia (5 op)
Osaamistavoitteet: Opiskelija hallitsee modernin poliittisen filosofian ja politiikan teorian keskeiset lähestymistavat ja käsitteet.
Sisältö: Tutustuminen moderniin poliittiseen filosofiaan ja politiikan teoriaan.
Suoritustavat: Luento sekä kirjatentti tai essee.
Luento on pakollinen filosofian ja valtio-opin pääaineopiskelijiolle.
Luento on vapaaehtoinen sivuaineopiskelijoille, tilalla voi tenttiä luennon korvaavan teoksen.
Kirjallisuus: Valitaan yksi seuraavaista:
Adorno, T. & Horkheimer, M.: Dialektik der Aufklärung (suom. Valistuksen dialektiikka)
Arendt, H.: The Human Condition (suom. Vita Activa)
Rawls, J.: A Theory of Justice (suom. Oikeudenmukaisuusteoria)
Sivuaineopiskelijoille luennon korvaava teos: John Christman, Social and political philosophy: a contemporary introduction
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131587
VALA115 Poliittisen analyysin menetelmät I (3-5 op), sis. korvaavan luennon: Valtio-opin lukutavat ja Kenneth Burke
Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa hahmottaa tutkimusprosessin etenemisen eri vaiheet, tehdä valintoja erilaisten aineistojen ja analyysitapojen välillä sekä ymmärtää valintojensa liitynnät politiikan tutkimuksen analyysiperinteisiin.
Sisältö: Tutustuminen politiikan tutkimuksen erilaisiin analyysimenetelmiin.
Suoritustavat: Kirjallisuuskuulustelu tai essee, tai kirjallisuuskuulustelu/essee ja luento.
Kirjallisuus: Suoritetaan seuraavat teokset:
Kjeldsen, J. E.: Retorikk i vår tid (ruots. Retorik idag)
Lisäksi suoritetaan yksi teos seuraavista:
Czarniawska, B.: Narratives in Social Science Research (e-kirja)
Hirsjärvi, S. & Hurme, H.: Tutkimushaastattelu
Paananen, S., Juntto, A. & Sauli, H. (toim.): Faktajuttu
Perelman, Ch.: L'empire rhétorique (suom. Retoriikan valtakunta)
Pietikäinen, S. & Mäntynen, A.: Kurssi kohti diskurssia
Ruusuvuori, J., Nikander, P. & Hyvärinen, M. (toim.): Haastattelun analyysi
Seppänen, J.: Visuaalinen kulttuuri
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131586
VALA125 Poliittisten käsitteiden tutkimus (3-5 op)
Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa arvioida käsitteitä historiallisina konstruktioina sekä tunnistaa käsitteiden merkitysmuutoksia.
Sisältö: Perehtyminen poliittisten käsitteiden historiaan ja erilaisiin käyttöyhteyksiin.
Suoritustavat: Kirjallisuuskuulustelu tai essee
Kirjallisuus: Suoritetaan seuraavat teokset ja artikkelit:
Hyvärinen, M. ym. (toim.): Käsitteet liikkeessä (suositellaan esseesuoritusta)
Lisäksi seuraavat käsitetutkimukseen liittyvät tieteelliset artikkelit:
Disch, L.: The People as "Presupposition" of Representative Democracy; julkaisussa Redescriptions 12(2008), s. 47-71 ( http://www.jyu.fi/yhtfil/redescriptions/articles.htm )
Fernández Sebastián, J.: Intellectual History, Liberty and Republicanism; julkaisussa Contributions to the History of Concepts, 3(2007):1, s. 103-123 ( http://www.ingentaconnect.com/content/brill/coco;jsessionid=y8j6v1wffy3i.alice )
Fernández Sebastián, J. & Francisco Fuentes, J.: Conceptual History, Memory, and Identity; julkaisussa Contributions to the History of Concepts 2(2006):1, s. 99-127 ( http://www.ingentaconnect.com/content/brill/coco;jsessionid=y8j6v1wffy3i.alice )
Koikkalainen, P. & Syrjämäki, S.: Interview with Quentin Skinner JA Quentin Skinner on Encountering the Past; julkaisussa Finnish Yearbook of Political Thought 6(2002), s. 32-63 ( http://www.jyu.fi/yhtfil/redescriptions/articles.htm )
Kurunmäki, J.: Käsitehistoria; julkaisussa Politiikka 43(2001):2, s. 142-155 ( http://elektra.helsinki.fi/se/p/politiikka/43/2/kasitehi.pdf )
Palonen, K.: Rhetorical and Temporal Perspectives on Conceptual Change; julkaisussa Finnish Yearbook of Political Thought 3(1999), s. 41-59 ( http://www.jyu.fi/yhtfil/redescriptions/articles.htm )
Palonen, K.: A Train Reading Marathon; julkaisussa Redescriptions 10(2006), s. 160- 175 ( http://www.jyu.fi/yhtfil/redescriptions/articles.htm )
Skinner, Q.: Rhetoric and Conceptual Change; julkaisussa Finnish Yearbook of Political Thought 3(1999), s. 60-73 ( http://www.jyu.fi/yhtfil/redescriptions/articles.htm )
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131585
VALA135 Poliittinen ajattelu (3-5 op)
Osaamistavoitteet: Opiskelijalla on valmiudet syventyä modernin poliittisen ajattelun keskeisiin käsitteisiin ja problematiikkaan.
Sisältö: Tutustuminen 1900-luvun poliittisen ajattelun keskeisiin klassisiin teksteihin.
Suoritustavat: Kirjallisuuskuulustelu tai essee
Kirjallisuus: Suoritetaan seuraavat teokset:
Schmitt, C.: Der Begriff des Politischen (engl. The Concept of the Political)
Weber, M.: Politik als Beruf (suom. Politiikka kutsumuksena ja ammattina; teoksessa Weber, M.: Tiede ja politiikka - kutsumus ja ammatti)
Lindroos, K. & Soininen, S. (toim.): Politiikan nykyteoreetikkoja
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131582
VALA140 Demokratiateoria I (3-5 op)
Osaamistavoitteet: Opiskelija tuntee demokratiateorian perinteitä ja osaa analysoida monipuolisesti demokratiaan liittyviä ongelmia ja ristiriitoja.
Sisältö: Perehtyminen demokratiaa koskevaan teoriaperinteeseen.
Suoritustavat: Kirjallisuuskuulustelu tai essee.
Kirjallisuus: Suoritetaan kaksi teosta seuraavista:
Dahl, R. A.: On Democracy
Rosanvallon, P.: La contre-démocratie (suom. Vastademokratia)
Setälä, M.: Demokratian arvo (e-kirja)
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131580
VALA145 Demokratia ja osallistuminen (3-5 op), syksy: Postdemokratia-työpaja
Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa arvioida demokratian nykyongelmia ja demokratian toteutumisen mahdollisuuksia eri yhteyksissä.
Sisältö: Tutustuminen demokratiaa ja osallistumista käsittelevään ajankohtaiseen keskusteluun.
Suoritustavat: Kirjallisuuskuulustelu tai essee.
Kirjallisuus: Suoritetaan kaksi teosta seuraavista:
Beetham, D., Ngan, P. & Weir, S.: Democracy Under Blair
Delanty, G.: Citizenship in a Global Age
Luhtakallio. E.: Local Politicizations
Pekonen, K.: Puhe eduskunnassa
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131579
VALA305 Maailmanpolitiikan teoriaperinne (3-5 op), sis. verkkoluennon, joka käy myös syventäviin opintoihin
Osaamistavoitteet: Opiskelija tuntee kohtuullisesti maailmanpolitiikan modernia ja klassista teoriaa.
Sisältö: Perehtyminen maailmanpolitiikan teoriaperinteeseen.
Suoritustavat: Kirjallisuuskuulustelu tai essee
Kirjallisuus: Suoritetaan seuraavat teokset:
Suoritetaan yksi uusi keskustelukirja seuraavista:
Dodds, K.: Geopolitics (e-kirja)
Solomon, H.: Challenges to Global Security (e-kirja)
Lisäksi suoritetaan yksi klassikkoteos seuraavista:
von Clausewitz, C.: Vom Kriege (vuoden 1998 suomennos Sodankäynnistä kelpaa, vanhemmat eivät) ( http://gutenberg.spiegel.de/?id=5&xid=324&kapitel=1#gb_found )
Kautilya: Arthaśāstra. ( http://www.sdstate.edu/projectsouthasia/Docs/index.cfm )
Smith, A.: An Inquiry into the Nature and Causes of the Wealth of Nations ( http://www.econlib.org/library/Smith/smWN.html )
Kurssin kotisivu: http://maailmanpolitiikanteoria.wordpress.com/
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131576
VALA315 Euroopan politiikat (3-5 op), Jean Monnet Module on European Integration and Enlargement, alliance lecture
Osaamistavoitteet: Opiskelijalla on valmiudet pohtia erilaisia tapoja käsittää Euroopaksi nimetty kokonaisuus esimerkiksi geopoliittisena tai oikeusjärjestyksellisenä kokonaisuutena.
Sisältö: Johdatus Euroopan käsitteellisiin, maantieteellisiin ja poliittisiin määritelmiin.
Suoritustavat: Kirjallisuuskuulustelu, essee tai luento/seminaari.
Kirjallisuus: Suoritetaan kaksi teosta seuraavista:
Melegh, A. (toim.): On the East-West Slope (e-kirja)
Miklóssy, K. & Korhonen, P. (toim.): The East and the Idea of Europe
Pagden, A. (toim.): The Idea of Europe (e-kirja)
Rigo, E.: Europa di confine (suom. Rajojen Eurooppa)
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131572
VALA705 Kandidaatin tutkielma ja kandidaattiseminaari (10 op)
Sisältö: Opintojaksossa harjoitellaan valtio-opillisen tutkielman tekemistä, tieteellistä argumentaatiota ja opponoimista.
Suoritustavat: Tutkielma, seminaariosallistuminen ja opponointi
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131481
VALA710 Maturiteetti, yhteiskuntatieteiden kandidaatti (0 op)
Osaamistavoitteet: Opiskelija osoittaa perehtyneensä tutkielmansa aihepiiriin ja hallitsevansa koulusivistyskielensä. Opiskelija osaa ilmaista itseään tieteellisen kirjoittamisen keinoin ja kirjoittaa jäsennellysti rajatusta aiheesta ja näkökulmasta.
Suoritustavat: Tentti, tarkista suoritusta koskevat ohjeet tiedekunnan verkkosivuilta.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131475
VALA502 Debating Electoral Reform: Ideas, Issues, Interest (2 op)
Contents: The course provides students an understanding of the main factors that determine the adoption of basic electoral rules (franchise extension, proportionality-plurality-majority, minority representation, female quotas, compulsory voting etc.). Through case-studies of electoral reform debates, the objective is to train students in recognising and evaluating the ideas, issues and interests that are at stake during an electoral reform.
Completion mode: Lectures (10h), thematic group discussions involving home work (10h) and an essay (5 pages; Language for essays: English, Deadline for essays: 10.11.2011), 2 ECTS. Active participation in discussions during lectures and group meetings is necessary.
Korppi link: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131459
VALA503 Ranskalainen parlamentarismi ja antiparlamentarismi (2 op)
Contents: Luennolla tarkastellaan ranskalaisen parlamentarismin käytäntöjä ja erityispiirteitä suhteessa esim. brittiläiseen parlamentarismiin ja käsitellään laajalla skaalalla sitä vastustusta, mitä Ranskan eri poliittisissa suuntauksissa ja eri historiallisissa tilanteissa parlamenttia ja parlamentarismia kohtaan on tunnettu.
Korppi link: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131457
VALA504 Indonesian Politics (2 op)
Learning outcomes: The students will be able to comprehend Indonesian political situation and its process from the historical period to present situation.
Contents: This is an introductory course about Indonesia and its politics. The aim is to get to know about Indonesia and its political process from the historical period into present situation. This lecture will discuss the elements shaped Indonesia’s politics from the historical legacies to the process of consolidating democracy. The classes includes discussion on history, the Constitution and State Institutions, military, political parties and election, Foreign Policy, about Islam, human rights and civil society which lead to the situation of today’s Indonesia .
Modes of study : Lecture series
Completion mode : written exam
Academic literature will be provided before the classes. Further readings :
1. Political Reform in Indonesia after Soeharto by: Harold Crouch, author
2. Problems of Democratisation in Indonesia: Elections, Institutions and Society Edward Aspinall, Marcus Mietzner, editors
Video Course available at Optima :
o 1. History and colonialism
o 2. Independence era under Sukarno’s presidency
o 3. Suharto’s era and the regime fall down
o 4. Constitutional Amendment
o 5. State Institutions
o 6. Parliament
o 7. Political Party
o 8. General Election
o 9. Local Governance and Decentralization
o 10. Military
o 11. Conflict and Human Right
o 12. Civil society and islam
o 13. Indonesia Today
o 14. Foreign Policy by H.E Indonesian Ambassador, part 1
o 15. Foreign Policy by H.E Indonesian Ambassador, part 2
Completion mode: EXAM is at Week 13 (26-30 March 2012). Consult the instructor as early as possible if this time is not suitable with your schedule. Question sheet will be sent by email on Monday that week and should be answered and sent back by Friday the same week, at the latest at 17.00 Finland time. Those who fail to submit the answer sheet won’t get any mark.
Course homepage: http://www.asianet.fi/asianet/opetus/indonesian_politics.html
Korppi link: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131421
VALA504 Indonesian Politics (2 op)
Learning outcomes: The students will be able to comprehend Indonesian political situation and its process from the historical period to present situation.
Contents: Internet lectures ( http://www.asianet.fi/asianet/opetus/indonesian_politics.html )
The course will introduce students to Indonesia and its politics. The aim is to get to know about Indonesia and its political process from the historical period into present situation. This lecture will discuss the elements shaped Indonesia’s politics from the historical legacies to the process of consolidating democracy. After the lecture, the students are expected to gain knowledge on Indonesian political situation and understand the process of its democratization.
General info: The lecture will be available online in Week 38, and students are expected to open the online lecture two times a week (around 30minutes video in each lecture). Questions about lectures or its administration should be forwarded directly to course instructor, preferably by email .
The topics:
History and colonialism
Independence era under Sukarno’s presidency
Suharto’s era and the regime fall down
Constitutional Amendment
State Institutions
Parliament
Political Party
General Election
Local Governance and Decentralization
Military
Conflict and Human Right
Civil Society and Islam
Indonesia Today
Foreign Policy by H.E Indonesian Ambassador, part 1
Foreign Policy by H.E Indonesian Ambassador, part 2
EXAM at Week 45
Course homepage: http://www.asianet.fi/asianet/opetus/indonesian_politics.html
Korppi link: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131456
VALA505 On the Parliamentary Procedure. History,Rhetoric and Politic. Theory (2 op), Lectures + Case Studies on Parliaments
Contents: Lectures
Kari Palonen + research group:
Kari Palonen, introductory lectures 12 h + specific lectures on case studies, altogether c. 20 h
The thesis of the lectures is that parliamentarism does not only refer to a political regime but also to a definite mode of proceeding politically. What makes the parliament into a parliament is a definite procedure that allows us to distinguish between parliamentary and non-parliamentary or un-parliamentary mode of acting. The definite parliamentarisation of the parliament is historically related to what Quentin Skinner calls the Renaissance rhetorical culture. It key principle is to discuss every item on the parliamentary agenda from opposite points of view: debating items pro et contra is a condition of understanding the item itself. The lecture series is based on the analysis of certain tracts on parliamentary procedure in Britain (from 1560s onwards) and in France after 1789 as the two paradigms of parliamentary procedure. The lectures will not analyse the single tracts but main topics dealt in the procedural literature. The main topics will be (a tentative list):
The parliament as a deliberative assembly
The freedom of the Members of Parliament
The procedures of debate and vote
The stages of the parliamentary process
The procedure and parliamentary rhetoric
The procedural style of parliamentary politics
Case studies
The parliamentary procedure is widely similar in every countries with a parliamentary regime or at least with regular parliaments chosen by free and fair elections. Nonetheless, there are wide differences in the details of the parliamentary procedures and tactics, due to the history, political culture, juridical traditions and so on. For this reason the second part of the lecture series consists of a presentation of some case studies on the procedure of specific parliament in Europe and beyond. With the case studies both the differences and the similarities of parliamentary politics in the past and in the present can also be better illustrated.
Case Studies on parliaments 12 h, Wednesday 16-18 h 25.1.-29.2.
25.1. The Bundestag of Germany - Claudia Wiesner
1.2. The House of Commons of Britain - Taru Haapala
8.2. The Congress of the United States - Anna Kronlund
15.2. The Helleniko Koinovoulio of Greece - Anthoula Malkopoulou
22.2. The Dewan Perwakilan Rakyat of Indonesia - Ratih D. Adiputri
29.2. The Eduskunta of Finland - Onni Pekonen
Examination: Essay on the procedural document of one parliament not discussed in the lecture series (for example the European Parliament , the Riksdag of Sweden, the Assemblée nationale of France or the House of Commons of Canada), 4 pages for B.A. students, 5-7 pages for MA students, 10-15 pages for PhD students.
Examiners: Taru Haapala and Onni Pekonen
Course homepage: https://koppa.jyu.fi/en/courses/126221
Korppi link: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131443
VALA506 Valtiokäsityksen muutos II maailmansodan jälkeisenä aikana (5 op)
Contents: Kuinka perustoiltaan liberalistinen valtiokäsitys kohtaa uus-republikanistisen haasteen. Keskeisiä henkilöitä luentosarjalla ovat Quentin Skinner ja John G. Pocock. Myös eräät muut Suomessa vähemmän tunnetut henkilöt ovat tärkeitä.
Korppi link: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131442
VALA507 Kuntapolitiikka (2 op)
Contents: Luentosarjan kuluessa suomalaista kuntaa ja kuntapolitiikkaa tarkastellaan analyyttisesti, mutta varsin käytännönläheisesti. Luentosarjan kuluessa käydään läpi keskeiset kuntatoimijuutta muotoilevat tekijät. Tarkasteluun tulevat myös kuntapolitiikan vaihtuvat ja ajankohtaiset tendenssit.
Luentosarjan tavoitteena on auttaa opiskelijaa hahmottamaan kunnan toimintaa ja toimintaa kunnassa laaja-alaisesti nimenomaan politologiselta kannalta. Erityistä huomiota kohdistetaan paikallisiin demokratiajärjestelyihin sekä eri tahojen osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksiin kunnassa ja kunnan asioissa.
Luentosarjan fokus on suomalaisessa kunnassa ja kuntapolitiikoissa, mutta huomioon otetaan mahdollisuuksien mukan myös kansainväliset vaikutukset ja taustatekijät.
Luentosarjan keskeiset teemat
1. Viritys kuntapolitiikkaan - vaihtoehtoisia näkökulmia kuntaan
2. Kunnasta valtiossa - lainsäädäntöä ja kehityskulkuja
- katsaus kunnan olemassaoloa ja toimintaa kehystävään lainsäädäntöön ja keskeisiin toimintamalleihin
3.Kenen kuntaa rakennetaan ja millaisin ehdoin?
- Politiikan analyysin näkökulma kuntaan
- Budjettivaltaa , rahavaltaa , demokratiaa ja kansalaisaktivismia
- Tiedon ja ajan politiikat
- Kielen valta ja hallitsemisen iskusanat
4. Päätöksenteon politiikat
- Kuntalainen ja kunta
- Kuntapäättäjien vaihtuvat roolit
- Valtuuston valta kunnassa
5. Edustuksellisen demokratian haasteet - hallinnan politiikkaa vai politiikan hallintaa?
Completion mode: Tentti yleisenä tenttipäivänä TAI luentopäiväkirja ja/tai oppimistehtävä.
Oppimistehtävän ja/tai luentopäiväkirjan kysymykset ja otsikot annetaan viimeisellä luentokerralla.
Tenttivaihtoehdossa normaalit menettelytavat.
Literature: Oheiskirjallisuuta - listaa päivitetään luennon teemojen mukaan luentosarjan edetessä
Lakitekstejä:
Kuntalaki 1995 (päivityksineen). Luettavissa ja tulostettavissa osoitteesta: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1995/19950365
Käytännön linkkejä:
Kuntaliiton tiedotteet ja tutkimusjulkaisut löytyvät osoitteesta http://www.kunnat.net
Valtiovarainministeriön kuntaosaston tiedotteet ja julkaisut: http://www.vm.fi/vm/fi/02_ministerio/02_organisaatio_ja_tehtavat/075_kuntaosasto/index.jsp
Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimukset ja julkaisut: http://www.kaks.fi
Johdatusta kuntien päätöksentekopolitiikoihin:
Luomala A. 2003. Päätöksenteko liikkeessä . Teoksessa Hänninen S. & Kangas A. & Siisiäinen M. (toim.): Mitä yhdistykset välittävät. Tutkimuskohteena kolmas sektori. Atena, Jyväskylä, s. 190-227.
Luomala, A. & Puumala, T. 2010. Budjetti - julkinen salaisuus vai salainen julkisuus? Ladattavissa osoitteesta http://www.kaks.fi/sites/default/files/Polemia_78_web_1.pdf
Luomala, A. 2010. Politiikan mahdollisuudesta valtuuston talousarviokokouksessa. Sosiaalikehitys Oy, Hämeenlinna TAI tiivistelmä julkaisussa Kunnallistieteellinen aikakauskirja 3/2010.
Kirjallisuuslistaa päivitetään jatkuvasti.
Korppi link: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131441
VALA508 Tulevaisuuden hallinta (2 op), Tulevaisuuden hallinnan politiikat
Contents: Viime vuosina Suomessa on ryhdytty kiinnittämään yhä enemmän huomiota tulevaisuuden kehityskulkujen ennakointiin. Monet eri tahot (esim. valtioneuvosto, ministeriöt, Sitra, ajatuspajat) hallinnoivat tulevaisuutta luotaavia hankkeita ja tuottavat visioita tulevaisuudesta. Ennakoinneilla pyritään vaikuttamaan niihin poliittisiin valintoihin, joiden pohjalta tulevaisuuden Suomea rakennetaan. Kurssilla perehdytään suomalaiseen tulevaisuuden ennakointiin ilmiönä ja pohditaan kenen toimesta ja miksi ennakointeja tehdään. Pohdimme, millä tavoin tulevaisuuslinjaukset muodostuvat, ketkä niiden muodostumiseen vaikuttavat ja kenen ääni linjauksissa kuuluu.
Kurssilla tarkastellaan tulevaisuutta luotaavia tekstejä muun muassa aikapolitiikan, hallinnan ja kansalaisen/yksilön tuottamisen näkökulmista. Kurssi jäsentyy näiden näkökulmien pohjalta siten, että kuhunkin teemaan liittyy luento sekä yhdessä luettavaa kirjallisuutta (artikkelit) käsitteleviä kertoja. Lisäksi harjoitellaan yhdessä tulevaisuutta luotaavien tekstien analysoimista. Sisällöltään erilaiset opetuskerrat vuorottelevat. Kurssi alkaa johdantoluennolla.
Completion mode: Aktiivinen osallistuminen kurssilla ja kahden kirjallisen tehtävän (2-3 sivua) tekeminen.
Korppi link: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131436
VALA509 Kansainvälisen järjestelmän keskeisistä käsitteistä (2 op)
Contents: Lukupiirissä / seminaarissa käsitellään kansainvälisen järjestelmän keskeisten käsitteiden historiaa K.J. Holstin teoksen "Taming the Sovereigns" pohjalta.
Completion mode: Lukupiiriin osallistuminen ja alustus yhdestä kirjan teemoista
Korppi link: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131453
VALA510 Foreign Policy Disconnect (2 op)
Completion mode: Aktiivinen osallistuminen muiden alustaessa ja kokoavalla kuulustelukerralla, sekä oman alustuksen tekeminen.
Korppi link: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131437
VALA511 Geopolitical Adventures of the Name Asia (2 op)
Completion mode: Luentopäiväkirja 1.3.2012 klo 24.00 mennessä.
Course homepage: http://geopolasia.wordpress.com/
Korppi link: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131435
VALA512 Hannah Arendt & totalitarismi -lukupiiri (2 op)
Contents: Lukupiirin tavoitteena on perehtyä valikoiduin osin Hannah Arendtin teokseen The Origins of Totalitarianism (1951). Teos on eräs totalitarismin tutkimuksen keskeisiä teoksia, jossa Arendt analysoi totalitarististen liikkeiden ja järjestelmien alkuperää ja toimintamekanismeja. Lukupiirissä tutustutaankin Arendtin totalitarismia koskevaan ajatteluun.
Completion mode: Osallistuminen keskusteluun kurssikavereiden alustusten perusteella, sekä oman alustuksen laatiminen keskustelun pohjaksi.
Korppi link: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131418
VALA513 Voting Rights in Theory and Practice : Competing Views on Citizenship (2 op)
Contents: The course provides students an introduction into ongoing debates on voting rights, their background and theoretical implications. Political theory material will be examined in parallel to parliamentary debates and policy reports. The main objective of the course is to train students in recognising and analysing the controversies that underlie the multiple dimensions of voting rights today.
*This is a new version of the course offered during the previous semester (Fall 2011).
Korppi link: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131417
VALA514 Key Political and Polemical Concepts in C. Schmitt's Theories and their.. (3 op), Key political and polemical concepts in C. Schmitt’s theories and their contemporary interpretations
Contents: This course is a series of seminars focusing on key political concepts in Carl Schmitt’s political theory and its later critical re-interpretation. During the course we shall discuss the concepts of government, state, sovereignty and katechon. The seminars will be discussions of the select chapters from key literature that students will read at home. In the seminars we shall analyse particular arguments of the authors and their polemical relations to wider intellectual contexts. Reading and active participation in the discussion are essential elements of the course.
Key reading for seminar discussions:
Carl Schmitt, Political Theology: Four Chapters on the Concept of Sovereignty . Chicago: University of Chicago Press, 2005.
Carl Schmitt, Political Theology II
Carl Schmitt, The Nomos of the Earth.
Giorgio Agamben, Homo Sacer: Sovereign Power and Bare Life . Stanford: Stanford University Press, 1998
Giorgio Agamben, The Kingdom and the Glory: For a Theological Genealogy of Economy and Government . Stanford: Stanford University Press, 2011
Michel Foucault, The Birth of Biopolitics. Lectures at the Collège de France, 1978-1979. NY: Palgrave Macmillan, 2010
Korppi link: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131415
VALA515 Kansalaisuuden käsitteistö (2 op)
Contents: Kurssilla käydään läpi keskeisimpiä kansalaisuudesta keskustelevia moderneja teoreetikoita sekä kansalaisuuteen liittyviä käsitteitä ja ilmiöitä nyky-Euroopassa. Kurssilla käydään läpi keskeisimpiä kansalaisuudesta keskustelevia moderneja teoreetikoita sekä kansalaisuuteen liittyviä käsitteitä ja ilmiöitä nyky-Euroopassa.
Completion mode: Luennot 12h + essee (7-8s.) kahden artikkelin sekä luentojen pohjalta
Korppi link: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131414
VALA516 Heimoveljiä ja reaalipoliitikkoja (2 op)
Contents: Viime viikkoina Unkari on ollut lehdistössä esillä lähes päivittäin… Suomen vaalit 2011 toivat eduskunnan paikkamäärään suurimman muutoksen sitten vuoden 1945…
Kurssi perustuu uusien tutkimustulosten, kahden Suomea ja Unkaria verranneen Suomen Akatemian rahoittaman projektin (Kekkonen & Kádár / Halmesvirta (2002-2005), Kansakunnat ja niiden toiset / Nyyssönen (2007-2009)) sekä Halmesvirran toissa vuonna ilmestyneen kirjan Rakkaat heimoveljet, esittämiseen ensimmäistä kertaa opetustilanteessa.
Kurssin tavoitteena on tarjota sekä teoriaa että empiriaa, perustietoa molempien maiden politiikasta ja ulkosuhteista 1900-luvulla kuin myös auttaa opinnoissaan jo pitemmälle ehtineitä ymmärtämään kahden eurooppalaisen pienvaltion politiikkaa ja poliittista pelitilaa. Luennoilla sivutaan ainakin maiden suhteita (erityisesti Venäjä / Neuvostoliittoon), geopolitiikkaa, nationalismia, poliittista kulttuuria, demokratian ongelmia, mediaa ja kansainvälistä taloutta. Luentosarjan monitieteellisyys korostuu yhdistämällä sekä historiallista, yhteiskuntatieteellistä että osin taiteen tutkimuksen lähestymistapaa.
Opettajina toimivat dosentit Anssi Halmesvirta, Vesa Vares ja Heino Nyyssönen.
Kurssin voi käyttää vaihtoehtoisesti valtio-opin aine- tai syventäviin, historian aine- tai hungarologian syventäviin opintoihin ja suoritus kirjataan kaikille koodilla VALA516 . (Korvaavuudet ovat historiassa HISA102 ja HISA103 sekä hungarologiassa HUNS553 ja HUNS560)
1. Kurssin johdanto (Nyyssönen)
2. Suomalainen heimopolitiikka ja Unkari-kuva maailmansotien välillä (Vares)
3. Unkarin ja Suomen suhteet 1920-1945 / I (Halmesvirta)
4. Unkarin ja Suomen suhteet 1920-1945 / II (Halmesvirta)
5. Vuodet 1945-1948 Unkarissa ja Suomessa (Nyyssönen)
6. Kirjallisuus ja politiikka toisen maailmansodan jälkeen (Nyyssönen)
7. Poliittinen kulttuuri Suomessa ja Unkarissa (Nyyssönen)
8. Urho Kekkonen, János Kádár ja politiikan agenda (Nyyssönen)
9. Järjestelmänmuutos Unkarissa ja Suomessa? (Nyyssönen)
10. Suomi ja Unkari 2000-luvulla (Nyyssönen)
Korppi link: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131411
VALA517 Klassinen valtiomiestaito (2 op)
Contents: Kurssi tarjoaa läpileikkauksen klassisesta valtiomiestaidosta.
Millainen on ollut hyvä valtiomies ja poliitikko? Miten valtiomieheksi on tultu?
Mitä on politiikan taito? Luentosarja tarjoaa näkökulmia myös modernin politiikan ilmiön tutkimiselle.
Lisäksi luennolla opitaan käsitteellistämään poliittiseen elämään liittyviä ilmiöitä.
Completion mode: Luentopäiväkirja tai kurssilla annettuun aineistoon aineistoon perustuva essee.
Korppi link: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=133957
VALA518 Politics in East Asia (2 op)
Contents: The lectures start with the concept, structure and demographics of East Asia; the last item is here because recently babies and lack of them have become a major issue in world politics affecting national and regional political and economic dynamics. The course will then proceed to analyzing specific political entities: the Koreas, the Chinas, Japan, Thailand, Malaysia and Indonesia, and ASEAN in general. Lectures end with the politics of memory and Sino-Japanese relations.
Course homepage: http://users.jyu.fi/~pkonen/PekkaKorhonenJYU/Etusivu.html
Korppi link: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=134037
VALA519 Japan in and Out of Asia (2 op)
Contents: The lectures deal with the geopolitical and social history of Japan’s relations with its neighbouring countries, and with the shift from a Sino-centric cosmology to a European cosmology, which turned the regional ”world” into ”Asia”. The Japanese were quick and successful in embracing this new cosmology, becoming a new colonial and imperialistic power in the region. Post World War II situation forced a new interpretation of Japan’s relations with its neighbours; this process has not ended yet. The name of the lecture series reflects a conceptual historical approach to the topic: Japan is not simply categorized as an Asian country; instead, the lectures explore in what sense Japan can be said at a specific historical moment to be “Asian”, or “something else”.
Course homepage: http://users.jyu.fi/~pkonen/PekkaKorhonenJYU/Etusivu.html
Korppi link: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=134043
VALA520 Parlamentaarisen politiikan haasteet : Epäluulon valta, talouden ehdot,.. (2 op)
Contents: Parlamentaarisen politiikan haasteet: Epäluulon valta, Talouden ehdot, Populismin paine. 2 op
Luentosarjalla lähestytään parlamentaarista politiikkaa erityisesti sen kohtaamien haasteiden ja vaikeuksien näkökulmasta. Yhdistämällä historiallis-teoreettista aineistoa nykypäivän keskusteluihin luennoilla pyritään havainnollistamaan parlamentaarisen politiikan tyylin erityisyyttä muihin politiikan tyyleihin verrattuna ja toisaalta tarjoamaan relevanttia vertauspohjaa muihin politiikan tekemisen ja ymmärtämisen tapoihin. Lisäksi herätellään kysymyksiä parlamentarismin mahdollisesta tulevaisuudesta.
Luentosarja alkaa orientoivalla yleisluennolla ja jatkuu jokaisen tutkijan erityisalueen käsittelynä.
Ensimmäiset kaksi luentoa käsittelevät erityisesti parlamentarismin suhdetta massademokratiaan sekä massa-/ja eliittiteorioihin. Aihetta lähestytään myös konkreettisemmin Oswald Mosleyn 1930-luvulla johtaman brittifasistisen liikkeen tarjoaman esimerkin kautta.
Talouden sfäärin suhdetta parlamentaariseen politiikkaan hahmotetaan Suomen Eduskunnassa käytyjen talouspoliittisten puheiden erityispiirteitä tarkastelemalla. Läpi käydään keskeisiä suomalaisen talouspolitiikan käsitteitä ja niiden muutoksia 1990-luvulta nykypäivään.
Kysymystä lähestytään myös yleisöjen kautta; puhutaanko eduskunnassa toisille kansanedustajille, tarkoituksena vaikuttaa äänestystulokseen vai kenties aivan toisille yleisöille kuten potentiaalisille äänestäjille? Tutuksi tulevat budjettikäsittely ja siihen liittyvät pohdinnat Eduskunnan vaikutusvallasta valtion talouden hoitoon.
Tästä edetään käsittelemään populismin suhdetta parlamentarismiin ja demokratiaan sekä yleisellä tasolla että spesifimmin suomalaisessa kontekstissa. Tässä mielessä tarkastelun alla on nimenomaan populistipuolueiden retoriikka parlamentissa.
Viimeisenä kysymyksenä pohditaan sitä, miten parlamentissa tuotetaan, jäsennetään ja uudelleentulkitaan konflikteja, vastakkainasetteluita ja politya haastavia ilmiöitä. Tätä näkökulmaa avataan erityisesti maahanmuuttoretoriikan kautta.
Completion mode: Luentopäiväkirja tai essee, 6-8 sivua.
Korppi link: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=134066
VALA521 Raamattu poliittisena tekstinä -lukupiiri (2 op)
Learning outcomes: Opiskelija ymmärtää Raamatun eri kirjojen historiallista kontekstia sekä osaa tulkita niitä vallankäytön perspektiivistä
Contents: Paneutuminen Raamattuun poliittisen analyysin näkökulmasta.
Raamattu on tärkein länsimaisen ja eurooppalaisen poliittisen ajattelun lähde. Luomiskertomuksesta lähtien Raamatusta on löydettävissä vahva poliittinen sanoma liittyen esimerkiksi miehen ja naisen asemaan, vallanjakoon ja -käyttöön sekä sodankäyntiin. Tavalla tai toisella kaikki Rooman valtakunnan jälkeinen politiikan teoria ja poliittinen filosofia joutuu ottamaan kantaa Raamatun ja sitä tulkinneiden kirkkoisien kantoihin. Lisäksi uskonsotien pyyhkiessä yli Euroopan uuden ajan alussa kristinusko politisoitui tavalla, jonka vaikutuksen alaisena elämme edelleenkin. Kuten Carl Schmitt kirjoittaa Poliittisessa teologiassa : ”Kaikki modernin valtio-opin merkittävät käsitteet ovat sekularisoituneita teologisia käsitteitä.”
Raamattu poliittisena tekstinä -lukupiirissä yritämme päästä sisälle Raamatun poliittiseen maisemaan. Lähtökohta on sekä hermeneuttinen että eksegeettinen: pyrimme valottamaan tekstien merkityksiä nykyhetkessä sekä ymmärtämään niitä omissa historiallisissa konteksteissaan. Toisaalta tarkastelemme myös Vanhan ja Uuden testamentin eroja. Esimerkiksi Mooseksen kirjat ja Paavalin kirjeiden poliittinen teologia eroavat toisistaan merkittävästi.
Lukupiiri sopii kaikille Raamatun poliittisista, kulttuurisista ja filosofisista vaikutuksista kiinnostuneille opiskelijoille ja toimii samalla yleissivistävänä johdatuksena länsimaiseen ajatteluun.
Kurssi soveltuu sekä aine- että syventäviin opintoihin.
Completion mode: Osallistuminen ja alustus lukupiirissä
Korppi link: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=134832
VALA522 Monikasvoinen Islam (3-5 op), luento+elokuvat 3 op ja seminaari 2 op
Contents: Studia Generalia -luentosarja yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan opiskelijoille syksyllä 2012
Jyväskylän yliopiston Monikulttuurisuus ja vuorovaikutus -osaamiskeskus ja yhteiskuntatieteellinen tiedekunta järjestävät syksyllä 2012 kurssin, jossa käsitellään islamia uskonnon, kulttuurin ja politiikan näkökulmista Lähi-idässä, Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Kurssi koostuu Studia Generalia -luentosarjasta, elokuvasarjasta ja kommentoivasta luentopäiväkirjasta. Studia Generalian luennoijat ovat islamilaisen kulttuurin ja dokumentaarisen elokuvan suomalaisia asiantuntijoita. Elokuvasarjassa puolestaan nähdään valikoima elokuvia, jotka käsittelevät Islamin kulttuuria ja erilaisia ilmiöitä monipuolisella tavalla. Elokuvista osaa ei ole ennen näytetty Suomessa.
Mukana luentosarjassa ja elokuvissa on myös paikallisia maahanmuuttajien kulttuuri- ja uskonnollisia yhdistyksiä, Jyväskylän moskeija sekä Monikulttuurikeskus Gloria. Tavoitteena on opetuksen lisäksi, että hanke toimii foorumina dialogille islamiin - erityisesti nyky-islamiin ja populaarikulttuuriin - liittyvissä asioissa.
Ohjelma: https://www.jyu.fi/hum/laitokset/monikulttuurisuus/islam_ohjelma
Luentosarja ja elokuvat (osat 1-2) 3 op
Luentosarjasta ja elokuvista muodostuu kolmen (3) opintopisteen kokonaisuus, jossa suoritusmuotona on oppimispäiväkirja tai essee. Luentoihin ja elokuviin orientoiva -luento järjestetään marraskuun alussa.
Seminaari (osa 3) 2 op
Seminaarin suorittaminen mahdollistaa kahden (2) opintoviikon lisäsuorittamisen, jolloin kurssin kokonaissuoritusmäärä on 5 opintopistettä. Kurssin voi suorittaa mm. seuraavissa oppiaineissa: kulttuuripolitiikka (KUPS060), valtio-oppi (aine- tai syventävät), filosofia, sosiologia, yhteiskuntapolitiikka.
Yhteyshenkilö Mikko Jakonen
Completion mode: Luennot + elokuvat 3 op (luentopäiväkirja luennoista ja elokuvista), seminaari 2 op, yhteensä 5 op. Seminaarin suorittaminen edellyttää luentojen ja elokuvien suorittamista eli yhteensä 5 op.
Korppi link: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=142041
VALA523 Tutkimuskurssi 1900-luvun poliittisesta taloustieteestä (10 op)
Contents: Kurssi koostuu lukupiireistä, seminaarista ja työseminaarista. Lukupiireissä luemme Keynesin, Hayekin ja Friedmanin keskeisiä teoksia ja perehdymme heidän taloustieteelliseen ajatteluunsa yhteiskuntatieteen näkökulmasta. Seminaarissa tarkastelemme heidän näkemyksiään muiden tutkijoiden tekstien ja artikkeleiden kautta.
Työseminaarissa tuotamme puolestaan itse esseitä, lukuja kandidaatin töihin ja graduihin sekä tieteellisiä artikkeleita.
Työjärjestys:
Osa I, 5 op
1. Lukupiiri J.M. Keynesin ja F. Hayekin pääteoksista (3 op)
2. Lukupiiri F. Hayekin ja M. Friedmanin pääteoksista (2 op)
Osa II, 5 op
3. Seminaari talousteoriaa käsittelevistä tieteellisistä artikkeleista (3 op)
4. Työseminaari, jossa kirjoitetaan ja käsitellään opiskelijoiden ja tutkijoiden aiheeseen liittyviä tekstejä, kuten kandidaatin töitä, pro gradu -tutkielman lukuja, esseitä tai artikkeleita (2 op).
Completion mode: Käytännössä kurssin voi suorittaa myös 5 + 5 op osina tai ainoastaan 5 opintopisteen kurssina. Tällöin kaksi ensimmäistä lukupiiriä muodostavat ensimmäisen osan ja seminaarit toisen. Seminaari -osuuteen osallistujilta edellytämme lukupiireissä käsiteltyjen teosten ja teorioiden tuntemusta.
Vastaavuusvaihtoehdot:
1) FILS420 10 opintopistettä (syventävät opinnot, erikoistumisjakso
Etiikka ja yhteiskuntafilosofia) TAI
2) valtio-opin VALS330 (moderni poliittinen ajattelu) 5 opintopistettä JA
VALS340 (modernin poliittisen ajattelun tutkimus) 5 opintopistettä kurssit
(yhteensä 10 opintopistettä) TAI
3) SOSA408
4) Voit sopia tentaattoreiden kanssa myös muista suorituksista.
Kurssin voi suorittaa myös englanniksi.
Korppi link: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=142503
VALA524 In Defence of Politicians (2 op)
Contents: Lecture course “In Defence of Politicians” (18 h)
The lecture series is based on my German book called Rhetorik des Unbeliebten. Lobreden auf Politik im Zeitalter der Demokratie ( http://www.nomos-shop.de/Palonen-Rhetorik-Unbeliebten/productview.aspx?product=14279 ) The omnipresent politician-bashing of both populist and academic variety remains repetitive and boring. In contrast this, I will discuss in my book a number of rhetorical topoi that have been used in order to defend professional politicians, based on a corpus of books or articles from 1896 to 2003. In this lecture series I follow the scheme of the topoi in my book but will use an improvised parliamentary style of presentation to illustrate and update the arguments.
Preliminary content of the lectures
22.1. Why to defend not only politics but also politicians?
29.1. Main topoi of politician-bashing
5.2. Who is a politician?
12.2. What do politicians do?
19.2. Professionalisation of politicians
26.2. Why we cannot dispense with politicians?
5.3. Parliaments, elections and politicians
12.3. The intrinsic value of the activity of politics
19.3. On the rhetoric of the unpopular
Lectures based on essays on a selected texts of politicians and on (to be determined later)
Deadline for essays 2.5. 2013
Languages accepted in the essays: deutsch, english, français, suomi, svenska
Korppi link: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=148213
VALA525 Demokratian ja hallinnan politiikat uuden hallinnan kontekstissa (2 op)
Contents: Kurssilla tarkastellaan kansalaisuuteen, osallistumiseen, demokratiaan, talouteen ja tulevaisuuteen liittyviä poliittisia ilmiöitä monitasoisen hallinnan kontekstissa. Kurssilla pohditaan muun muassa, miten monitasoinen ja verkostomainen hallinta muuttaa kansallisvaltiota ja mitä seurauksia tällä on demokratialle, osallistumiselle ja kansalaisuudelle. Lisäksi pohditaan miten taloudesta ja tulevaisuudesta puhutaan ja miten niitä hallitaan tässä kontekstissa. Pohdimme kurssilla näiden muutosten implikaatioita poliittiselle: miten valtasuhteet nyt restrukturoituvat, mitä politisoidaan ja mitä epäpolitisoidaan?
Kurssin teemoja käsitellään eri tasoilla aina kylistä ja kaupungeista valtion kautta EU-tasolle. Ilmiöitä tarkastellaan kielen, käsitteiden ja käytäntöjen näkökulmista.Teemoihin liittyviä puhetapoja jäljitetään kurssilla konkreettisten esimerkkien ja eri hallinnon tasoille sijoittuvien tekstiaineistojen kautta. Kurssilla käydään havainnollisesti ja käytännönläheisesti läpi erilaisia lukutapoja ja tutkimusotteita, joilla hallintaa, demokratiaa, osallistumista, talouspuhetta ja tulevaisuuspolitiikka voidaan tutkia.
Kurssilla on useita opettajia. Käytäntö ja teoria asetetaan vuoropuheluun myös vierailuluentojen kautta. Paikallisella ja kansallisella tasolla työskentelevät toimijat avaavat omilla luennoillaan osallistumisen, demokratian ja ennakoinnin kysymyksiä. Ohjelma tarkentuu myöhemmin.
Muita opettajia ovat professori Marja Keränen sekä YTT Marko Nousiainen, YTT Kari Kulovaara, YTT Katja Mäkinen ja YTT Anne Luomala.
Completion mode: Kurssin suoritus: aktiivinen osallistuminen kontaktiopetukseen ja essee (vähintään 5 sivua).
Korppi link: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=148325
Kaikissa pääaineissa yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkintoon vaaditaan seuraavat sivuaineopinnot:
Sivuaineopinnot:
|
Yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkintoon kaikissa pääaineissa sisältyy vapaavalintaisia opintoja.
Vapaavalintaiset opinnot:
|
Yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinnon (YTM) voi suorittaa
pääaineena sosiaalityö, sosiologia, yhteiskuntapolitiikka,
filosofia tai valtio-oppi.
Maisterin tutkinnon laajuus on 120 op ja sen rakenne
on seuraava:
Pääaineopinnot, 85-100 op
|
Vapaavalintaiset opinnot, 20-35 op
|
Esimerkki sosiaalityön alalla tehtävästä tutkimuksesta Encountering Violence in Social and Health Care Organizations / Väkivallan kohtaamisen käytännöt sosiaali- ja terveysalan organisaatioissa Hankkeen johtaja: Professori Mikko Mäntysaari Läheisissä suhteissa tapahtuva väkivalta on vakava sosiaalinen ja terveydellinen ongelma. Sosiaalialan ja terveydenhuollon työntekijät ovat avainasemassa lähisuhdeväkivallan uhrien tunnistamisessa ja heidän auttamisessaan. Väkivaltaan puuttuminen on kuitenkin käytännössä vähäistä ja satunnaista. Sosiaali- ja terveysalan organisaatioissa ollaan taipuvaisia sivuuttamaan sekä läheisissä suhteissa tapahtuva väkivalta että työntekijöihin itseensä kohdistuvaa väkivaltaa, joka on lisääntynyt tuntuvasti viime vuosikymmeninä. Tutkimusprojektin tavoitteena on vastata seuraaviin kysymyksiin:
Teoreettisesti analyysissa lähdetään liikkeelle sosiaalisten käytäntöjen tarkastelusta. Näkökulma on kriittinen: tutkimuksessa tarkastellaan väkivallan kohtaamiseen liittyviä vahingoittavia käytäntöjä ja hierarkisia valtasuhteita, väkivallan haavoittavuutta ja väkivallan aiheuttamaa sosiaalista kärsimystä. Teoreettisina lähestymistapoina projektissa hyödynnetään väkivalta- ja organisaatiotutkimusta, sosiaalisia käytäntöjä koskevia näkemyksiä sekä työssä oppimisen teorioita. Tutkimuksen aineisto koostuu kvalitatiivisesta ja kvantitatiivisesta materiaalista. Aineistona on sekä kyselyitä että haastatteluja. Aineisto käsittelee lähisuhdeväkivallan määrää ja laatua, lähisuhdeväkivallan kohtaamiseen liittyviä ongelmia, työntekijöiden kokemuksia itseensä ja työtovereihin kohdistuvasta väkivallasta sekä väkivaltaan puuttumisen esteitä ja mahdollisuuksia. Aineiston keräämisen on mahdollistanut mukanaolo EU:n rahoittamassa Keski-Suomen sairaanhoitopiirin koordinoimassa Violence Intervention in Specialist Healthcare – tutkimus- ja kehittämisprojektissa. Tutkimusryhmä koostuu monitieteisen väkivaltatutkimuksen ja organisaatiotutkimuksen alueilla ansioituneista tutkijoista, joilla on kokemusta myös väkivaltatyötä tekevien käytännön toimijoiden kanssa työskentelemisestä. Projektissa tuotetaan paitsi teoreettisesti ja menetelmällisesti merkittävää tutkimusta, myös käytännön toimijoiden hyödynnettävissä olevaa tietoa. |
YTM-tutkinnon
osaamistavoitteet sosiaalityössä
Sosiaalityö pääaineena suoritettu
maisteritutkinto perustuu yhteiskunta- ja
käyttäytymistieteelliseen tutkimukseen. Yhteiskuntatieteellinen
tietoperusta koostuu sosiaalityön tutkimuksen,
sosiaalipoliittisen tutkimuksen ja sosiologisen tutkimuksen
tiedoista. Opiskelu syventää ymmärrystä sosiaalityön tehtävistä
yhteiskunnassa, valmentaa vaativiin ammatillisiin käytäntöihin
ja antaa valmiudet itsenäisen tutkimustyön tekemiseen.
Opiskelija saa valmiudet uuden tutkimustiedon tuottamiseen ja soveltamiseen sosiaalityön eri konteksteissa. Opiskelija saa valmiudet kehittää sosiaalityön työmenetelmiä ja arvioida niiden vaikuttavuutta. Opiskelija ymmärtää erilaisten ihmiskäsitysten merkityksen auttamistyössä sekä osaa toimia sekä perinteisten organisaatioiden että projektien johtajana.
Sosiaalityö pääaineena suoritettu maisteritutkinto antaa pätevyyden toimia sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuudesta annetun lain tarkoittamissa sosiaalityöntekijän tehtävissä (272/2005). Tutkinnon suorittanut henkilö on kelpoinen johtamistehtäviin, joihin edellytetään ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamista.
Pääaineen syventävät opinnot | 100 op |
| 55 op |
| 10 op |
| 5 op |
| 15 op |
| 5 op |
| 10 op |
Vapaavalintaiset opinnot,
20 op
|
Tutkielmaopinnot
Osaamistavoitteet
- Kokonaisuuden suoritettuaan opiskelija tuntee sosiaalityön tutkimuksessa tällä hetkellä vallitsevat keskeiset tutkimustraditiot, teoriat ja omaan tutkimusaiheeseensa liittyvät kotimaiset ja kansainväliset empiiriset tutkimukset. Hän tuntee tutkimuksen teon prosessin eri vaiheet.
- Kokonaisuuden suoritettuaan hän osaa käyttää sosiaalityön tutkimuksen teoreettisia ja empiirisiä välineitä. Hän osaa käydä tieteellistä keskustelua ja tiedottaa tutkimustuloksistaan julkisuuteen ja tiedeyhteisölle.
- Opiskelijalla on valmius suorittaa itsenäistä tutkimustyötä, sekä osana ammatillista toimintaa tai (muodollisena pätevyytenä) tohtoritutkintoon tähtäävinä jatko-opintoina.
Maisteriseminaarit
Osaamistavoitteet
- Opiskelija osaa rajata tutkimusaiheen, kirjoittaa toteuttamiskelpoisen tutkimussuunnitelman ja toteuttaa sen. Opiskelija perehtyy oman tutkimusteemansa olennaiseen kotimaiseen ja ulkomaiseen kirjallisuuteen. Hän soveltaa lähdekritiikkiä lukemiinsa tutkimuksiin. Hän osaa käydä tieteellistä keskustelua sosiaalityön tutkimuksesta, ja esittää siihen liittyen rakentavaa kritiikkiä toisten opiskelijoiden tutkimussuunnitelmista.
- Opiskelija osaa kirjoittaa ymmärrettävää asiatyyliä ilman merkittäviä kielivirheitä. Opiskelija tuntee tietokantojen käytön sekä hallitsee tutkimustyössä tarvittavien tietoteknisten välineiden käytön. Opiskelija osaa esitellä tutkimuksensa tuloksia myös tieteellistä yhteisöä laajemmalle yleisölle.
Sisältö
- Seminaareja on kolme, joista ensimmäisen aikana opiskelija valitsee tutkimusaiheen, toisen aikana kirjoittaa tutkimussuunnitelman ja kolmannen kuluessa valmistelee pro gradu -tutkielmansa käsikirjoituksen.
STOS001 Maisteriseminaari I (5 op)
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131644
STOS002 Maisteriseminaari II (5 op)
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131643
STOS003 Maisteriseminaari III (5 op)
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131642
STOS700 Pro gradu -tutkielma (40 op)
Suoritustavat: Itsenäinen tutkimustyöskentely. Tarkemmat ohjeet pro gradu -tutkielmaan liittyen laitoksen verkkosivuilta.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131622
STOS710 Maturiteetti, yhteiskuntatieteiden maisteri (0 op)
Suoritustavat: Tentti, tarkista suoritusta koskevat ohjeet tiedekunnan verkkosivuilta.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131628
Ydinopinnot
Osaamistavoitteet
- Opiskelija omaksuu laajan teoreettisen ja empiirisen käsityksen suomalaisen hyvinvointivaltion ajankohtaisesta tilanteesta kansainvälisessä kontekstissa ja syventää tietoa sosiaalityön keskeisestä tehtävästä yhteiskunnassa yksilöiden, ryhmien ja yhteisöjen hyvinvoinnin lisäämisessä ja toimintakyvyn parantamisessa sekä eriarvoisuuden vähentämisessä.
- Opiskelija omaksuu ja syventää taitojaan analysoida ajankohtaista sosiaalipoliittista tutkimustietoa ja keskustelua sosiaalityön tehtävien näkökulmasta sekä taidon arvioida erilaisten toimintatapojen vaikutusta yksilöiden, ryhmien ja yhteisöjen hyvinvointiin laajemmasta eettisestä näkökulmasta.
- Opiskelija saavuttaa valmiudet arvioida sosiaalityön yhteiskunnallista tehtävää laajasti ja välittää siitä tietoa erilaisissa tieteellisissä ja ammatillisissa toimintaympäristöissä. Hän kykenee osallistumaan monipuolisesti ja asiantuntevasti sosiaalityön tehtävää ja hyvinvointipolitiikkaa koskevaan keskusteluun ja soveltamaan sosiaalityön tehtävää koskevaa osaamista omassa tieteellisessä ja ammatillisessa toiminnassaan.
- Opiskelija syventää tietämystä sosiaalityön vaativan asiakastyön ja rakenteellisen toiminnan ydinasioiden osaamisessa sekä omaksuu ajankohtaista tietoja sosiaalityön työskentelyprosessien ja välineiden tieteellisestä ja ammatillisesta tiedontuotannosta.
- Opintojakso antaa opiskelijalle syventäviä metodisia ja analyyttisia välineitä oman toimintapätevyyden hiomiseksi sosiaalityön vaativimmille tehtävätasoille sekä kykyä vastata työn eettisiin ja toiminnallisiin haasteisiin vaativimmalla ammatillisella tasolla sekä kykyä osallistua näitä koskevaan tieteelliseen tiedontuotantoon.
- Opiskelija kykenee työskentelemään itsenäisesti ja työyhteisön vastuullisena jäsenenä sosiaalityön ja sosiaalipalvelujen alan vaativissa asiantuntijatehtävissä ja tutkimuksessa, johtamaan ja kehittämään monimutkaisia, ennakoimattomia ja uusia strategisia lähestymistapoja sosiaalityön yhteiskunnallisen tehtävän täyttämiseksi. Hän kykenee korkeatasoiseen oman toimintansa ja toimintaympäristönsä eettiseen reflektioon ja sosiaalityön välineiden, strategioiden ja uuden tiedon kriittiseen tarkasteluun.
STOS125 Sosiaalityön tehtävät (5 op)
Sisältö: Opintojakso syventää ymmärrystä sosiaalityön keskeisistä yhteiskunnallisista tehtävistä ja ajankohtaisista toiminnan kohteista, joita ovat yksilöiden, ryhmien ja yhteisöjen hyvinvoinnin lisääminen ja toimintakyvyn parantaminen sekä köyhyyden ja epätasa-arvon vähentäminen. Opintojakso perustuu kirjallisuuden tenttimiseen ja esseiden kirjoittamiseen, mutta kustakin kohdasta järjestetään ajoittain teokset korvaavia luentoseminaareja.
Suoritustavat: Kirjallisuus
Kirjallisuus: 1. Moisio, P. & Vaarama, M. & Karvonen, S. (toim.): Suomalaisten hyvinvointi 2010 (saatavana sähköisesti).
2. Sennett, R.: Kunnioitus eriarvoisuuden maailmassa
3. Hvinden, B. & Johansson, H. (ed.): Citizenship in Nordic welfare states: dynamics of choice, duties and participation in a changing Europe
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131660
STOS135 Auttamisen ja tuen välineet (5 op)
Sisältö: Opintojakso syventää opiskelijan osaamista sosiaalityön vaativassa asiakastyössä ja rakenteellisessa toiminnassa. Opintojakso harjaannuttaa eettistä ajattelukykyä vastaamalla kysymyksiin, mistä sosiaalityön välineiden soveltamisen ja tehtävien vaativuudessa ja asiantuntijaroolissa on kysymys laajemmalla yhteiskunnallisella tasolla.
Suoritustavat: Luentoseminaari ja kirjallisuus, josta voidaan järjestää lukupiiri.
Kirjallisuus: Gambrill, E.: Social Work Practice. Critical Thinkers Guide.
Kotiranta, T. & Niemi, P. & Haaki, R. (toim.): Sosiaalisen toiminnan perusta. Gaudeamus 2011.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131659
Sosiaalitieteiden syventävät menetelmät
Osaamistavoitteet
- Opiskelija tuntee keskeiset kvalitatiivisen tutkimuksen aineistot.
- Opiskelija osaa valita tutkimustehtävän kannalta sopivat laadullisen tutkimuksen lähestymistavat ja analyysimenetelmät.
- Opiskelija hallitsee selittävän analyysitason menetelmiä ja osaa käyttää monipuolisesti erilaisia monimuuttujamenetelmiä tutkimustehtävän ratkaisemiseen.
YFIS200 Kvalitatiiviset ja kvantitatiiviset syventävät menetelmät (5 op)
Sisältö: a) Kvalitatiivisten menetelmien syventävä kurssi
Jakson sisältönä on perehtyminen keskeisiin kvalitatiivisen tutkimuksen aineistoihin ja analyysimenetelmiin. Tavoitteena on tukea erityisesti opiskelijoiden pro gradu -tutkielman metodista suunnittelua ja toteutusta. JA
b) Kvantitatiivisten menetelmien syventävä kurssi
Jakson sisältönä on perehtyminen kvantitatiivisiin, selittävän analyysitason tutkimusmenetelmiin
Suoritustavat: a) Kvalitatiivisten menetelmien syventävä kurssi
16 tunnin luentosarja ja siihen liittyvät oheistehtävät.
b) Kvantitatiivisten menetelmien syventävä kurssi
16 tunnin luentosarja ja siihen liittyvät harjoitukset.
Luentojen yhteydessä suoritetaan teos JOKIVUORI P. & HIETALA R.: Määrällisiä tarinoita. Monimuuttujamenetelmien käyttö ja tulkinta
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131713
Työelämäopinnot
Osaamistavoitteet
- Opiskelija hallitsee laaja-alaiset sosiaali- ja terveyspalvelujen johtamisessa ja vaativissa asiantuntijatehtävissä käytettävät tiedot: teoriat, keskeiset käsitteet ja menetelmät. Opiskelija ymmärtää sosiaalialan ja eri alojen rajapintojen kysymykset ja tarkastelee niitä ja uutta tietoa kriittisesti.
- Opiskelija kykenee ratkaisemaan vaativia ongelmia alansa erilaisissa toimintaympäristöissä, tutkimus- ja innovaatiotoiminnassa, joissa kehitetään uutta tietoa ja menettelyjä sekä sovelletaan ja yhdistetään eri alojen tietoa.
- Opiskelija kykenee työskentelemään itsenäisesti vaativissa toimintaympäristöissä asiantuntijatehtävissä julkisella, kolmannella ja yksityisellä sektorilla. Opiskelija kykenee johtamaan ja kehittämään monimutkaisia, ennakoimattomia ja uusia strategisia lähestymistapoja. Kykenee johtamaan asioita ja ihmisiä. Kykenee arvioimaan toimintaa. Kykenee kartuttamaan oman alansa tietoja ja käytäntöjä sekä vastaamaan kehittämisestä. Omaa valmiuden jatkuvaan oppimiseen.
STOS145 Sosiaali- ja terveydenhuollon johtaminen (5 op)
Sisältö: Luentoseminaari ja kirjallisuus
Suoritustavat: Luentoseminaari 2 op ja kirjallisuus 3 op.
Kirjallisuus: Kirjallisuus 3 op
Niiranen, V. & Seppänen-Järvelä, R. & Vartiainen, P. & Sinkkonen, M.: Johtaminen sosiaalialalla. Gaudeamus 2010.
Chmiel, N. (ed.): Introduction to Work and Organizational Psychology: A European perspective. (osin. Sivut 1-147; 255-376)
Pekkarinen, E. 2010: Sosiaalialan arvojohtajat ja muutoksen managerit. Laadullinen katsaus sosiaalialan johtamisen tutkimuksesta. Saatavana verkkojulkaisuna. http://www.thl.fi/thl-client/pdfs/c36d8dc8-fca6-46e6-95ec-78a8efb6a626
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131658
STOS161 Käytännöt III (10 op)
Sisältö: Opinnot koostuvat ohjausseminaarista (2 op) ja osallistumisesta (8 op) sosiaali- ja terveydenhuollon alan tutkimus- tai kehittämishankkeeseen tai -projektiin, hallinnon harjoitteluun tai muihin asiantuntijatehtäviin.
Työskentely tapahtuu yksilöllisesti tai pienryhmissä yhdessä sosiaalialan kehittämisorganisaatioiden kanssa.
Suoritustavat: Opinnot kestävät kahden lukukauden ajan. Opiskelija voi osallistua käytännön opetukseen yhtäjaksoisesti 8 viikon ajan tai suorituksen voi jakaa kahdelle lukukaudelle ja suorittaa sen 2 p/viikko.
Suoritusmuoto: Raportti, jossa käytetään oheislukemistona ilmoitettua kirjallisuutta.
Kirjallisuus: (Oheislukemisto)
Hughes, M. & Wearing, M.:Organisations and Management in Social Work.
Kuusela, P.: Realistinen toimintatutkimus. Toimintatutkimus, työorganisaatiot ja realismi. TTK:
Seppänen-Järvelä, R. & Karjalainen, V. (toim.): Kehittämistyön risteyksiä. 2009. Stakes
Rinne, P.: Matkalla muutokseen. Sosiaalialan projektitoiminnan perustelut, tavoitteet ja toimintatavat Sosiaaliturva-lehden kirjoituksissa 1990-luvulla (on verkossa).
Rantala, K. & Sulkunen, P. ym.: Projektiyhteiskunnan kääntöpuolia.
Virtanen, P. & Stenvall, J., Julkinen johtaminen
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131588
Erikoistumisopinnot
Osaamistavoitteet
- Opiskelija omaksuu kyseisen erikoistumisalan uusimman syventävän tason asiantuntijatiedon ja tieteellisen keskustelun ja kykenee arvioimaan uusinta tietoa kriittisesti.
- Opiskelija kykenee soveltamaan kyseisen erikoistumisalan uusinta tietoa itsenäisissä ammatillisissa ja tieteellisissä yhteyksissä ja osallistumaan sekä akateemiseen että julkisuudessa käytyyn keskusteluun. Hän omaksuu taidot seurata, analysoida ja kehittää alaa ammatillisesti ja tieteellisesti sekä reflektoida omaa ja alan toimintaa.
- Opiskelija saavuttaa pätevyyden toimia kyseisen alan erityisasiantuntijana ja vaativissa kehittämis- ja johtamistehtävissä, välittää sitä koskevaa tietoa ja osallistua alaa koskevaan ammatilliseen ja tieteelliseen tiedontuotantoon ja tutkimukseen.
Sisältö
- Sosiaalityön erikoistumisopinnot sisältävät useita vaihtoehtoisia 5 op:n laajuisia opintojaksoja, joista osa on sosiaalityön omia erikoistumisopintoja ja osa YFI:n eri oppiaineiden tuottamia yhteisiä kokonaisuuksia.
Suoritustapa
- Asiantuntijaluento tai seminaari, johon voi sisältyä demonstraatiotehtäviä (16 h) sekä yksi teos tenttinä tai esseenä (kirjallisuusluettelon kohta 1.) tai
- Mikäli luentoseminaaria ei järjestetä, suoritetaan kolme teosta (koko kirjallisuusluettelo)
- Muu korvaava tapa (esim. kansainvälisen vaihdon yhteydessä suoritetut opintojaksot)
STOS401 Evaluaatiotutkimus (5 op)
Kirjallisuus: Chen, H-T. 2005: Practical Program Evaluation. Assessing and Improving Planning, Implementation, and Effectiveness. Sage.
Vedung, E: Utvärdering i politik och förvaltning, 2009
Evaluation-lehden viimeisen saatavilla olevan vuosikerran yksi numero (vain artikkelit)
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131656
STOS402 Ihmiskäsitykset sosiaalityössä (5 op)
Kirjallisuus: Rauhala, L. 2005: Ihmiskäsitys ihmistyössä. Helsinki: Yliopistopaino.
Stevenson, L. 2004: Ten theories of human nature. Oxford University Press.
Rintala, T. 2003: Vanhuskuvat ja vanhushuollon muotoutuminen 1850-luvulta 1990-luvulle.
Nivala, E. & Saastamoinen, M. (toim.) 2010. 2. painos: Nuorisokasvatuksen teoria - perusteita ja puheenvuoroja. Nuorisotutkimusverkosto - Nuorisotutkimusseura, julkaisuja 73 & Kuopion yliopiston sosiaalityön ja sosiaalipedagogiikan laitos. Tampere: Tampereen Yliopistopaino Oy.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131653
STOS403 Rakenteellisen ja yhteisötyön menetelmät (5 op)
Kirjallisuus: 1. Roivainen, I. (ym. toim.): Yhteisöt ja sosiaalityö
2. Stepney, P. & Popple, K. 2008: Social Work and the Community. A Critical Context for Practice.
Basingstoke: Palgrave Macmillan
3. Matthies, A-L. & Närhi, K. & Ward, D. (eds.): The Eco-social Approach in Social Work. 2001
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131652
STOS404 Yhteisötalous ja yhteiskunnallinen yrittäjyys (5 op)
Kirjallisuus: 1. Pestoff, V. 2009: A Democratic architecture for the welfare state. Routledge.
2. Bland, J.: Yhteiskunnallinen yritys - ratkaisu 2000-luvun haasteisiin. Ison-Britannian malli ja sen kokemukset.
TEM: raportteja. Saatava sähköisenä: http://www.tem.fi/files/26787/TEM_22_2010_netti.pdf
3. Lukkarinen, M. & Smeds-Nylund, A-S. 2005: Kylätalous. Yhteisötalouden käsikirja. Saatavana sähköisesti:
http://www.maaseutuplus.fi/files/download/Kylatalousopas.pdf
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131651
STOS405 Lastensuojelu (5 op)
Kirjallisuus: 1. Satka, M. ym. (toim) 2011: Lapset, nuoret ja muuttuva hallinta (Vastapaino)
2. Swift, K. & Callahan, M. 2009: At Risk: Social Justice in Child Welfare and Other Human Services (JYn kirjastossa sekä e-kirjana että tavallisena)
3. Pekkarinen, E. 2010: Stadilaispojat, rikokset ja lastensuojelu. Viisi tapaustutkimusta kuudelta vuosikymmeneltä
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131650
STOS406 Vanhustyö (5 op)
Kirjallisuus: 1. Seppänen, M. & Karisto, A. & Kröger, T. (toim.) 2007: Vanhuus ja sosiaalityö: sosiaalityö avuttomuuden ja toimijuuden välissä. PS-kustannus.
2. Bowling, A. (2005): Ageing well [Jyy:n Elektroninen aineisto]: quality of life in old age / Ann Bowling. Maidenhead ; New York : Open University Press.
3. Seppänen, M. 2006: Gerontologinen sosiaalityö.Yliopistopaino. Löytyy myös verkkojulkaisuna.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131649
STOS407 Riippuvuudet (5-6 op)
Kirjallisuus: 1. Koski-Jännes, A. & Riitinen, L. & Saarnio, P. 2008: Kohti muutosta: motivointimenetelmiä päihde- ja käyttäytymisongelmiin.
2. Kuusisto, K. 2009: Kolme reittiä alkoholismista toipumiseen. Tutkimus muutoksesta hoidon ja vertaistuen avulla sekä ilman professionaalista hoitoa. Acta Universitatis Tamperensis 1492. (On elektronisena)
3. Thombs, D. 2006: Introduction to Addictive Behaviors
Kurssin kotisivu: https://moodle.mmg.fi/thl
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131648
STOS408 Aikuissosiaalityö ja aktivointi (5 op)
Kirjallisuus: 1. Jokinen, A. Juhila, K. (toim.): Sosiaalityö aikuisten parissa. Tampere: Vastapaino.
2. Liukko, E. 2006: Kuntouttavaa sosiaalityötä paikantamassa. http://www.socca.fi/files/78/Kuntouttavaa_sosiaalityota_paikantamassa.pdf
3. Kotiranta, T.: Aktivoinnin paradoksit. Jyväskylän yliopisto. http://dissertations.jyu.fi/studeduc/9789513932503.pdf
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131647
STOS409 Maahanmuuttajatyö (5 op)
Kirjallisuus: 1. Valtonen, K.: Social Work and Migration. Ashgate 2008
2. Anis, M.: Sosiaalityö ja maahanmuuttajat. Lastensuojelun .... Väestöliitto 2008.
3. Rastas, A. & Huttunen, L. & Löytty, O. (toim.): Suomalainen vieraskirja
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131646
STOS410 Sukupuoli (5 op)
Kirjallisuus: 1. Kuronen, M. (ym.): Sukupuoli ja sosiaalityö
2. Petrelius, P. 2005: Sukupuoli ja subjektius sosiaalityössä. Jyväskylän yliopisto
3. Fawcett, B. (et al, ed.) : Practice and research in social work: postmodern feminist perspectives. London: Routledge, 2000.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131645
STOS411 Muut erikoistumisopinnot (5 op)
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=142789
Opintojen loppuun saattaminen
Osaamistavoitteet
- Opintojen loppuunsaattamisen tavoitteena on kirjallisuuden avulla luoda yleiskatsaus sosiaalityön ammattikäytäntöihin ja tutkimukseen.
- Opiskelija kykenee reflektoimaan omaa ammatillista kasvuaan.
- Opiskelija hallitsee käytännön auttamistyön keskeiset elementit (tilannearvioinnin, intervention ja evaluaation) eri muodot konteksteissaan. Opiskelija osaa kontekstoida sosiaalityön tutkimukseen vaikuttavia yhteiskunnallisia tekijöitä. Opiskelija tunnistaa suomalaisen sosiaalityön tutkimuksen erityispiirteitä ja osaa kontekstoida suomalaisen tutkimuksen osana kansainvälistä sosiaalityön tutkimuksen kenttää.
- Opiskelija kykenee luomaan kokonaisvaltaisesti reflektoivan arvion suorittamistaan opinnoista ja oppimisprosessistaan, täsmentämään käsitystä sosiaalityön paikkaa tulevaisuuden yhteiskunnassa sekä laatimaan itselleen ammatillisen kehityksen tavoitteita tulevassa työelämässä.
STOS720 Lopputentti (8 op)
Sisältö: Vaativaan kirjallisuuteen perustuva opintoja viimeistelevä kokonaisvaltainen käsitys sosiaalityöstä professiona ja tutkimusalana.
Suoritustavat: Kirjallisuus, joka voidaan suorittaa esseeseminaarina tai lukupiirinä
Kirjallisuus: O’Hare, T. 2007: Essential Skills of Social Work Practice. Assessment, Intervention and Evaluation. Lyceum Books, Chicago. Shaw, I. & Briar-Lawson, K. & Orme, J. & Ruckdeschel, R. (eds.) 2009: The Sage Handbook of Social Work Research, Sage. (sivut 1-332)
Suomalainen sosiaalityön väitöskirja. Luettelo Sosnetin tutkijakoulusta valmistuneista väitöskirjoista on saatavissa Sosnetin sivuilta.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131618
STOS730 Päättöseminaari (2 op)
Sisältö: Päättöseminaarissa tarkastellaan retrospektiivisesti sosiaalityön opintojen myötä tapahtunutta ammatillista kehittymistä yksilöllisenä ja yhteisöllisenä prosessina sekä annetaan palautetta opinnoista. Lisäksi seminaarissa hahmotetaan opiskelijoiden tavoitteita tulevassa työelämässä ja keinoja niiden saavuttamiseksi. Teoreettis-metodisena perustana seminaarissa on lisäksi sosiaalityön ajankohtaisten yhteiskunnallisten reunaehtojen tunnistaminen sekä tutkivan ja rakenteellisen työotteen omaksumisen varmistaminen.
Suoritustavat: Seminaari, essee
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131632
Vapaavalintaiset opinnot, 20 op
STOS800 Harjoittelu (5 op)
Osaamistavoitteet: Opiskelija perehtyy alan työtehtäviin ja osaa soveltaa hankkimaansa teoriatietoa käytännössä.
Suoritustavat: Harjoittelu ja siitä kirjoitettava raportti.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131407
STOS840 Kansainvälinen sosiaalityö (10 op)
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131410
STOS850 Sosiaalityön historia (5 op)
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131409
STOS860 Klassikot (5 op)
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131408
Sosiologiassa tehtävästä tutkimuksesta Sosiologiassa tutkitaan erityisesti taloutta ja kulutusta, kansalaisyhteiskuntaa, ympäristökysymyksiä sekä ihmisten elämänkulkua ja ikäkausia. Talouden ja kulutuksen alueella tutkitaan esimerkiksi kulutusasenteiden ja kulutustapojen muutoksia. Erityisesti kiinnostuksen kohteena on käynnissä olevissa projekteissa kulutus luksuksen, hyvinvoinnin ja terveyden sekä ekologisuuden näkökulmasta. Sosiologista kulutuksen tutkimusta tehdään monitieteisessä yhteistyössä mm. kauppatieteiden sekä erikoiskaupan yritysten kanssa. Kansalaisyhteiskuntatutkimusta on viimevuosina tehty mm. kansalaistoiminnan eri muodoista sosiaalista pääomasta ja luottamuksesta. Laajojen eurooppalaisten aineistojen avulla on vertailtu mm. kansalaisosallistumista ja sen organisoitumista. Suomen akatemian rahoittamassa Decollectivization and the Fate of Soviet Farm Workers in Estonia, Latvia and Lithuania tutkitaan kolhoosein entisten työntekijöitten kohtaloa yksityistämisen jälkeen. Lisäksi on tarkasteltu maahanmuuttajien yhdistystoimintaa sekä kansalaisliikkeiden ja -mielipiteiden suhdetta ydinvoimaan. Kolmannen sektorin palkkatyö - hankkeessa, analysoidaan kolmannen sektorin institutionaalista muutosta ja sen seurauksia kolmannen sektorin palkkatyöhön, organisointiin ja johtamiseen. Syksyllä 2011 alkaa nelivuotinen Suomen Akatemian rahoittama Työtä vailla olevien mahdollisuuksien uudelleenrakentuminen Suomessa 1990-luvulta alkaen. Hankkeessa selvitetään miten yhteiskunnalliset muutokset ovat vaikuttaneet erilaisiin yhteiskunnallisiin ryhmiin, jolloin tarkastellaan myös luokkien, poliittisten intressien ja kansalaisidentiteettien muutosta sekä sitä, miten ne ovat kohdistuneet työttömien, maanviljelystä luopuneiden sekä pätkätyöläisten toimintamahdollisuuksiin. Jyväskylän yliopiston lisäksi hankkeessa on mukana tutkijoita Tampereen yliopistosta ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta. Ympäristösosiologiassa on tutkimusprojekteja, joissa paneudutaan kaivosteollisuuteen ja energiapolitiikkaan. Kaivostutkimuksessa eritellään luonnonvarakysymyksiä ja paikallistason ilmiöitä. Energiatutkimuksissa selvitetään esimerkiksi asenteita ja energiapolitiikan määräytymistä sekä Suomen ydinvoima- ja ydinjätepolitiikkaa. Sosiologinen ikätutkimus suuntautuu tutkimaan ikää ja iän merkityksiä, elämänkulkua, ikä- ja elämänvaiheita ja sukupolvia. Ikätutkimuksessa pohditaan muun muassa kysymyksiä, mitä ikä on, millaisia merkityksiä iällä ja ikääntymisellä on yksilö-, ryhmä- ja yhteiskuntatasolla sekä miten ikää käytetään perusteena erilaisille toiminnoille yhteiskunnassa. Tämän hetken erityisenä tarkastelukohteena ovat suomalainen ikääntyvä yhteiskunta ja sen kehityssuunnat. Tutkimusta tehdään muuan muassa ikääntyvien ihmisten arkielämästä toimijuuden näkökulmasta, kuntoutuksesta, omaishoidosta, muistisairauksista arkisena elämäntilanteena, opettajuudesta sukupolvi-ilmiönä, vammaisten lasten perheiden toimintatilanteista sekä tansanialaistyttöjen koulutusurista. |
Osaamistavoitteet
Syventävien opintojen vaiheessa opiskelija
suuntautuu muutamille sosiologian erikoisaloille. Opinnot
suoritettuaan opiskelija hallitsee valitsemiensa erikoissalojen
keskeisimmät teoriat ja tutkimusmenetelmät ja kykenee
tulkitsemaan ja arvioimaan niitä kriittisesti. Opiskelija osaa
soveltaa teorioita ja tutkimusmenetelmiä ja kykenee niitä
hyödyntäen luomaan itsenäisen pro gradu -tutkielman.
Pääaineen syventävät opinnot | 85 op |
| 55 op |
| 10 op |
| 10 op |
| 10 op |
Vapaavalintaiset opinnot,
35 op
|
Syventäviin opintoihin liittyvä kirjallisuus voidaan suorittaa tenttimällä tai esseellä. Esseen aiheesta sovittava tentaattorin kanssa.
SOSS001 Maisteriseminaari I (5 op)
Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelijalla on valmiudet pro gradu -tutkielman tekemiseen ja jatkoseminaareihin osallistumiseen. Opintojakson suoritettuaan opiskelija pystyy rajaamaan ja muotoilemaan tutkimusaiheen tutkittavaksi ongelmaksi. Opintojaksolla tarkastellaan lisäksi tutkielman laatimisen käytännön kysymyksiä ja tyypillisiä ongelmia. Riittävästi kehittynyt tutkimusongelma on edellytyksenä jatkoseminaareihin osallistumiselle.
Sisältö: Pro gradu -tutkielman aiheen valinta ja tutkimustehtävän muotoileminen.
Suoritustavat: Lukukauden mittainen seminaari, jossa kirjoitetaan pro gradu -tutkielman alustava tutkimussuunnitelma.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131687
SOSS002 Maisteriseminaari II (5 op)
Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa kirjoittaa sosiologista teoreettista tekstiä, suunnitella ja toteuttaa tutkimusmetodologiaa sekä osallistua aktiivisesti keskusteluun ryhmässä.
Sisältö: Pro gradu -tutkielman teoreettisen viitekehyksen kirjoittaminen ja tutkimusmetodologian valinta
Suoritustavat: Lukukauden mittainen seminaari, jossa kirjoitetaan vähintään tutkielman teoreettinen viitekehys.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131686
SOSS003 Maisteriseminaari III (5 op)
Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa analysoida ja raportoida tutkimusaineistoa, koota tutkimuksesta kokonaisuuden sekä osallistua aktiivisesti keskusteluun ryhmässä.
Sisältö: Pro gradu -tutkielman tutkimusaineiston analyysi ja raportointi sekä loppulukujen kirjoittaminen.
Suoritustavat: Lukukauden mittainen seminaari, jonka aikana suoritetaan tutkimusaineiston analyysi ja pyritään kirjoittamaan tutkielma mahdollisimman valmiiksi.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131685
SOSS700 Pro gradu -tutkielma (40 op)
Osaamistavoitteet: Sosiologisen tutkimuksen tekemisen hallinta
Sisältö: Kirjoitetaan opinnäytetyö, joka osoittaa tekijän kyvyn itsenäiseen tutkimukseen. Tekijän mahdollisuus jatko-opintoihin pohjautuu pro gradu -tutkielman arviointiin.
Suoritustavat: Itsenäisesti tehty tieteellinen tutkielma, joka osoittaa opiskelijan teoreettiset ja metodologiset valmiudet sosiologiseen tutkimukseen. Tutkimuksen alkuvaiheet suoritetaan seminaarityöskentelyn yhteydessä. Tarkemmat ohjeet pro gradu -tutkielmaan liittyen laitoksen verkkosivuilta.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131684
SOSS710 Maturiteetti, yhteiskuntatieteiden maisteri (0 op)
Osaamistavoitteet: Opiskelija osoittaa perehtyneensä tutkielmansa aihepiiriin ja hallitsevansa koulusivistyskielensä. Opiskelija osaa ilmaista itseään tieteellisen kirjoittamisen keinoin ja kirjoittaa jäsennellysti rajatusta aiheesta ja näkökulmasta.
Suoritustavat: Tentti, tarkista suoritusta koskevat ohjeet tiedekunnan verkkosivuilta.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131683
SOSS110 Sosiologian nykysuuntauksia (5 op)
Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija:
Osaa kuvata ja arvioida sosiologisen teorian keskeisiä nykyisiä suuntauksia ja niiden lähtökohtaoletuksia
Kykenee arvioimaan eri perinteiden ja suuntausten välisiä yhtäläisyyksiä ja eroja
Kykenee yhdistämään teoreettista ajattelua omaan sosiologiseen analyysiinsä
Sisältö: Tavoitteena on perehtyä keskeisiin nykysosiologian teoreetikoihin.
Suoritustavat: Kirjallisuuskuulustelu. Toisen teoksen voi korvata luennolla tai lukupiirillä (jos järjestetään). Sosiologian nykysuuntausten tuntemusta voi laajentaa jaksossa SOSS810.
Kirjallisuus: Suoritetaan kaksi kohtaa seuraavista. Teoksen (a) voi lukea myös alkukielellä
a) BOURDIEU P.: Distinction
b) GIDDENS A.: The Constitution of Society
c) GOFFMAN E.: Frame Analysis
d) JOAS H.: The Creativity of Action
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131668
SOSS112 Tutustuminen sosiologian klassikoihin (5 op)
Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija:
Kykenee arvioimaan keskeisten klassikoitten erityislaatua: teorian perusrakenteita, käsitteistöä ja metodologiaa
Kykenee tunnistamaan nykyaikaisessa teoreettisessa keskustelussa klassikoiden vaikutuksen
Kykenee omassa tutkimustyössään lähestymään hallitusti empiiristä todellisuutta ja hyödyntämään klassikoita tehdyn tutkimuksen kriittisessä arvioimisessa
Sisältö: Sosiologinen ymmärrys yhteiskunnasta ja sen tutkimisen mahdollistavat tutkimusstrategiat ovat peräisin lähinnä sosiologian klassikoilta. Opintojakson sisältönä on tutustuminen sosiologian perustanlaskijoiden teorioiden erityislaatuun ja omaan tuotantoon.
Suoritustavat: Kirjallisuuskuulustelu. Kirjallisuudesta voi korvata osan luennolla tai lukupiirillä (jos järjestetään), jolloin kirjallisuudesta sovitaan luennoitsijan tai lukupiirin järjestäjän kanssa. Sosiologian klassikoiden tuntemusta voi syventää kohdassa SOSS812.
Kirjallisuus: Suoritetaan yksi kohdista a-d. Teokset voi lukea myös alkukielellä.
a) DURKHEIM É.: Uskontoelämän alkeismuodot ja DURKHEIM É.: Sosiaalisesta työnjaosta
b) MARX K.: Pääoma I
c) WEBER M.: Economy and Society, kääntäjinä Guenther Roth and Claus Wittich, painos 1978, s. 1-56, 212-299, 302-307, 399-529, 956-1003 (tai Wirtschaft und Gesellschaft, s. 1-30, 122-180, 245-381 ja 551-579) ja WEBER M.: Protestanttinen etiikka ja kapitalismin henki
d) SIMMEL G.: Soziologie TAI The Sociology of Georg Simmel
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131666
YFIS200 Kvalitatiiviset ja kvantitatiiviset syventävät menetelmät (5 op)
Osaamistavoitteet: a) Kvalitatiivisten menetelmien syventävä kurssi
Jakson suoritettuaan opiskelija
Tuntee keskeiset kvalitatiivisen tutkimuksen aineistot
Osaa valita tutkimustehtävän kannalta sopivat laadullisen tutkimuksen lähestymistavat ja analyysimenetelmät
b) Kvantitatiivisten menetelmien syventävä kurssi
Jakson suoritettuaan opiskelija
Hallitsee selittävän analyysitason menetelmiä
Osaa käyttää monipuolisesti erilaisia monimuuttujamenetelmiä tutkimustehtävän ratkaisemiseen
Sisältö: a) Kvalitatiivisten menetelmien syventävä kurssi
Jakson sisältönä on perehtyminen keskeisiin kvalitatiivisen tutkimuksen aineistoihin ja analyysimenetelmiin. Tavoitteena on tukea erityisesti opiskelijoiden pro gradu -tutkielman metodista suunnittelua ja toteutusta. JA
b) Kvantitatiivisten menetelmien syventävä kurssi
Jakson sisältönä on perehtyminen kvantitatiivisiin, selittävän analyysitason tutkimusmenetelmiin
Suoritustavat: a) Kvalitatiivisten menetelmien syventävä kurssi
16 tunnin luentosarja ja siihen liittyvät oheistehtävät.
b) Kvantitatiivisten menetelmien syventävä kurssi
16 tunnin luentosarja ja siihen liittyvät harjoitukset.
Luentojen yhteydessä suoritetaan teos JOKIVUORI P. & HIETALA R.: Määrällisiä tarinoita. Monimuuttujamenetelmien käyttö ja tulkinta
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131713
SOSS235 Sosiaalitieteiden syventävät menetelmät, teostentti (5 op)
Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija hallitsee syvällisesti joitakin sosiaalitieteiden keskeisistä teoreettis-metodologisista lähestymistavoista.
Sisältö: Opintojakson sisältönä on perehtyä syvemmin sosiaalitieteiden teoreettis-metodologisiin lähestymistapoihin.
Suoritustavat: Kirjallisuuskuulustelu
Kirjallisuus: Suoritetaan kaksi kohtaa seuraavista:
a) HERITAGE J.: Garfinkel ja etnometodologia
b) LAYDER D: Sociological Practice
c) MASON J.: Qualitative Researching (II painos)
d) RAGIN C.C.: The Comparative Method. Moving Beyond Qualitative and Quantitative Strategies
e) STRAUSS A.L. & CORBIN J.M.: Basics of Qualitative Research
f) TÖTTÖ P.: Syvällistä ja pinnallista. Teoria, empiria ja kausaalisuus sosiaalitutkimuksessa
Kohtia voi suorittaa myös tentaattorin kanssa erikseen sovittavilla esseillä tai luennoilla.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131695
SOSS800 Harjoittelu (5-10 op)
Osaamistavoitteet: Opiskelija perehtyy alan työtehtäviin ja osaa soveltaa hankkimaansa teoriatietoa käytännössä.
Suoritustavat: Harjoittelu ja siitä kirjoitettava harjoitteluraportti.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131469
Erikoistumisopinnot
Erikoistumisopintojen
osaamistavoitteet
Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa
arvioida ja soveltaa tutkimusalueen käsitteistöä ja
teorioita suhteessa omaan tutkimukseensa. Hän kykenee
sosiologisesti tunnistamaan ja arvioimaan erikoisalaan
liittyviä ilmiöitä laajoissa yhteiskunnallisissa ja
kulttuurisissa yhteyksissä.
Erikoistumisopintojen
sisältö
Opintojakso syvennyttää valittuun
erikoisalaan kohdistuvaan sosiologiseen tutkimukseen sekä
perehdyttää nyky-yhteiskunnasta käytävään keskusteluun
kyseisen erikoisalan näkökulmasta.
Alla mainittujen erikoisalojen lisäksi lukuvuosittaisessa opetusohjelmassa saattaa olla tarjolla muitakin erikoisalojen opintojaksoja.
SOSS403 Työn ja talouden sosiologia II (5 op)
Kirjallisuus: Suoritetaan kolme kohtaa annetuista vaihtoehdoista. Kirjallisuusluettelo voidaan räätälöidä pro gradu -tutkielmaa tukevaksi. Tällöin kirjoista on sovittava alan tentaattorin kanssa.
a) SMART B.: Economy, Culture and Society
b) ROBINSON, W. I.: A Theory of Global Capitalism
c) CROMPTON R.: Class and Stratification, 3rd edition
d) DOOGAN K.: New Capitalism The Transformation of work.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131694
SOSS404 Kulutuksen ja elämäntavan sosiologia II (5 op)
Kirjallisuus: Suoritetaan kolme kohtaa annetuista vaihtoehdoista. Kirjallisuusluettelo voidaan räätälöidä pro gradu -tutkielmaa tukevaksi. Tällöin kirjoista on sovittava alan tentaattorin kanssa.
a) SCHOR J. & HOLT D.B.: The Consumer Society Reader, 2000. The New Press. luvut 1-2, 5-7, 11-13, 16-19, 23, 25-28.
b) ILMONEN K.: A Social and Economic Theory of Consumption. Palgrave, 2010 (ed. by Sulkunen, P., Rahkonen, K., Gronow, J., Noro, A., Warde, A.)
c) RITZER G.: Enchanting a Disenchanted World: Continuity and Change in the Cathedrals of Consumption . Pine Forge Press. 2010 (3rd ed.) Myös aiemmat painokset.
d) SHOVE E., TRENTMANN F. & WILK R.(eds.): Time, Consumption and Everyday Life. Practice, Materiality and Culture, 2009. Berg.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131693
SOSS405 Kansalaisyhteiskunnan tutkimus II (5 op)
Kirjallisuus: Suoritetaan kolme kohtaa annetuista vaihtoehdoista. Kirjallisuusluettelo voidaan räätälöidä pro gradu -tutkielmaa tukevaksi. Tällöin kirjoista on sovittava alan tentaattorin kanssa.
a) WARREN M. E.: Democracy and Associations. Princeton & Oxford: Princeton University Press (2001).
b) TARROW S.: The New Transnational Activism
c) VAN TIL J.: Growing Civil Society
d) De TOCQUEVILLE A.: Demokratia Amerikassa (1-2)
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131692
SOSS406 Ikäkausien ja elämänkulun sosiologia II (5 op)
Kirjallisuus: Suoritetaan kolme kohtaa annetuista vaihtoehdoista. Kirjallisuusluettelo voidaan räätälöidä pro gradu -tutkielmaa tukevaksi. Tällöin kirjoista on sovittava alan tentaattorin kanssa.
a) BURNETT, J.: Generations. The Time Machine in Theory and Practice. Ashgate, 2010
b) HOLSTEIN M., WAYMACK M. & PARKS J.: Ethics, Aging and Society. Springer, New York 2010.
c) KATZ S.: Cultural aging. Life Course, Lifestyle and Senior Worlds. Broadview Press, Peterborough 2005.
d) TULLE E. (ed.): Old Age and Agency. Nova Science Publishers, New York 2004
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131691
SOSS407 Ympäristösosiologia II (5 op)
Kirjallisuus: Suoritetaan kolme kohtaa annetuista vaihtoehdoista. Kirjallisuusluettelo voidaan räätälöidä pro gradu -tutkielmaa tukevaksi. Tällöin kirjoista on sovittava alan tentaattorin kanssa.
a) DICKENS P.: Society and Nature. Changing our Environment, Changing Ourselves.
b) HAJER M.A.: The Politics of Environmental Discourse: Ecological Modernization and the Polity Process.
c) RENN O.: Risk Governance. Coping with Uncertainty in a Complex World
d) SCHNAIBERG A. & GOULD, K. A.: Environment and Society. The Enduring Conflict
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131690
Vapaavalintaiset opinnot, 20 op
SOSS810 Sosiologian nykysuuntauksia II, ylimääräinen (2-10 op)
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131682
SOSS812 Tutustuminen sosiologian klassikoihin II, ylimääräinen (2-10 op)
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131680
SOSS813 Ylimääräiset muut sosiologian opinnot (2-10 op)
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131598
Yhteiskuntapolitiikassa tehtävästä tutkimuksesta Yhteiskuntapolitiikan tutkimuksen juuret ovat sosiaalipolitiikassa. Tämä tarkoittaa sitä, että hyvinvointivaltion rakentamisella 1900-luvun aikana on ollut tärkeä asema oppialan tutkimuksen lähtökohtana. Tutkimuksessa on eritelty tapahtunutta yhteiskunnallista muutosta hyvinvoinnin ja tasa-arvon näkökulmista sekä osallistuttu sosiaalipolitiikassa ja laajemmin yhteiskuntapolitiikassa saavutettujen edistysaskeleiden kriittiseen tarkasteluun ja uusien ideoiden esille tuontiin. Sosiaalipolitiikkaa on mahdoton nykyisin tarkastella pelkästään kansallisena projektina. Lisäksi sosiaalipolitiikka kietoutuu kiinnostavilla tavoilla toisiin politiikkalohkoihin kuten talouspolitiikkaan, kulttuuripolitiikkaan taikka ympäristöpolitiikkaan, joten ongelmakeskeiset tarkastelut yli sektorirajojen ovat tärkeitä. Yhteiskuntapolitiikan kentän laajentuessa ja monimutkaistuessa yksittäisen tutkimusyksikön on myös syytä erikoistua harkitusti. Nykyisin Jyväskylän yliopiston yhteiskuntapolitiikan tutkimuksella pyritään vastaamaan hyvinvointia ja sosiaalisia eroja koskeviin kysymyksiin kestävän kehityksen näkökulmasta ottaen huomioon Suomen asema ja vuorovaikutukset Euroopassa ja laajemmin maailmassa. Yhteiskuntapolitiikan tutkimuksen keskeiset alueet Jyväskylän yliopistossa ovat globaali sosiaalipolitiikka, sosiaalipalvelut, työelämän laatu ja työmarkkinat, elämänlaadun sosiaalinen muutosdynamiikka ja paikallisuus sekä ryhmien ja yksilöiden sosiaalipoliittinen/yhteiskuntapoliittinen toimijuus. Uusimmat tutkimushankkeet pureutuvat muun muassa työajan ja perhe-elämän yhteensovittamiseen, uusien teknologioiden käytön sosiaalisen tilan hahmottamiseen, ikäihmisten asumiseen liikkuvuuden ja hoivapalveluiden näkökulmasta sekä maatilatalouden sopeuttamiseen ilmastonmuutoksen vaikutuksiin. Ajankohtaisten kohdennusten kautta tarkastellaan monipuolisesti kestävän kehityksen ja kulttuurin politiikkoja, yhteiskuntapolitiikan toimintaympäristöjen muutosta sekä poliittisten ohjelmien muotoilun ajankohtaisia haasteita. Yhteiskuntapolitiikan oppiala toimii aktiivisesti yhteistyössä YFI-laitoksen muiden oppialojen ja erikoistumisalojen kanssa. Tärkeimmäksi yhteistyön ohjelmaksi on kiteytetty POLDECULT – ryhmä, joka kokoaa yhteen laajalti kulttuurin ja kehityksen politiikkojen tutkimusta. Lähimmät yhteistyöosapuolet ovat kulttuuripolitiikan ja kansainvälisen kehitystyön asiantuntijaryhmät laitoksella. Merkittävä osa tutkimuksesta tällä alueella tehdään väitöskirjoina, joten opetus ja tutkimus yhdistyvät tässä saumattomasti. Tutkimushankkeet verkostoituvat kansainvälisesti, mikä tarjoaa hyvän alustan myös nuorten tutkijoiden akateemiselle liikkuvuudelle. POLDECULT-alueen tutkimuksen keskiössä ovat seuraavat tutkimusteemat:
|
Osaamistavoitteet
Opiskelija osaa tunnistaa ja määrittää
itsenäisesti sosiaalisia ongelmia ja yhteiskuntapoliittisia
kysymyksiä yhteiskuntatieteelliseen tietoon nojaten. Opiskelija
osaa muotoilla vaihtoehtoisia yhteiskuntapoliittisia
ongelmanratkaisu- ja sopeutumisstrategioita. Opiskelija osaa
arvioida eri yhteiskuntapoliittisten strategioiden toteutumisen
edellytyksiä tutkimuksiin nojaten.
Pääaineen syventävät opinnot | 100 op |
| 60 op |
| 20 op |
| 10 op |
| 10 op |
Vapaavalintaiset opinnot,
20 op
|
Syventävien opintojen vaiheessa opiskelija perehtyy yhteiskuntapoliittisen tutkimuksen ajankohtaisiin perusteisiin ja klassisiin juuriin sekä oppii soveltamaan alan erikoistietoa tietoa tieteellisessä tutkimuksessa (pro gradu -tutkielma). Opintoihin sisältyy luentoja, tenttejä, ryhmätyötä ja seminaareja. Opinnot sisältävät hallinnolliseen asiainvalmisteluun liittyvän harjoitustyön pro gradu -tutkielman lisäksi.
YKPS001 Maisteriseminaari I (5 op)
Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa muotoilla tutkimusongelman ja arvioida yleisesti miten tutkimus voidaan toteuttaa.
Sisältö: Kirjoitetaan aiesuunnitelma sekä alustava täysimittainen tutkimussuunnitelma. Kommentoidaan muiden esittämiä suunnitelmia.
Suoritustavat: Seminaarityöskentely
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131513
YKPS002 Maisteriseminaari II (5 op)
Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa kirjoittaa tutkimusraportin luonnoksen ja arvioida toisten kirjoittamia luonnoksia tieteellisin perustein.
Sisältö: Esitetään suullinen raportti yhdestä aikaisemmin valmistuneesta pro gradusta. Osallistutaan keskusteluun esitetyistä graduista. Kirjoitetaan ohjauksessa luonnosta pro gradusta tai sen osasta.
Suoritustavat: Seminaarityöskentely
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131512
YKPS003 Maisteriseminaari III (5 op)
Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa kirjoittaa tutkimusraportin ja arvioida toisten kirjoittamia raportteja tieteellisin perustein.
Sisältö: Esitetään suullinen raportti yhdestä aikaisemmin valmistuneesta pro gradu -tutkielmasta. Osallistutaan keskusteluun esitetyistä pro gradu -tutkielmista. Kirjoitetaan ohjauksessa luonnosta pro gradu -tutkielmasta tai sen osasta.
Suoritustavat: Seminaarityöskentely
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131511
YKPS700 Pro gradu -tutkielma (40 op)
Sisältö: Itsenäinen tutkimustyö, jota seminaarit ja henkilökohtainen ohjaus tukevat.
Suoritustavat: Itsenäinen tutkimustyöskentely. Tarkemmat ohjeet pro gradu -tutkielmaan liittyen laitoksen verkkosivuilta.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131508
YKPS710 Maturiteetti, yhteiskuntatieteiden maisteri (0 op)
Osaamistavoitteet: Opiskelija osoittaa perehtyneensä tutkielmansa aihepiiriin ja hallitsevansa koulusivistyskielensä. Opiskelija osaa ilmaista itseään tieteellisen kirjoittamisen keinoin ja kirjoittaa jäsennellysti rajatusta aiheesta ja näkökulmasta.
Suoritustavat: Tentti, tarkista suoritusta koskevat ohjeet tiedekunnan verkkosivuilta.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131507
YKPS101 Johdatus yhteiskuntapolitiikan maisteriopintoihin (5 op)
Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija kykenee määrittämään omaehtoisesti oppialan keskeisiä kysymyksiä.
Sisältö: Oppialan historia, sosiaalipolitiikan/yhteiskuntapolitiikan painopisteet ja ajankohtaiset kysymykset
Kirjallisuus: CASTELLS M. The Power of Identity /Blackwell 1997 tai uudempi painos)
Kurssin kotisivu: https://koppa.jyu.fi/kurssit/116751
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131520
YKPS113 Yhteiskuntapolitiikan aikalaisanalyysejä I (5 op)
Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija kykenee tunnistamaan yhteiskuntapolitiikan ajankohtaiset erityiskysymykset ja tutkimuskeskustelut.
Sisältö: Ajankohtaiseen tutkimuskirjallisuuteen perehtyminen tai sitä korvaavat opintojaksot
Suoritustavat: Kirjallisuuskuulustelu tai korvaavat opinnot
Kirjallisuus: Suoritetaan kolme seuraavista:
1. SASSEN S. Territory, Authority, Rights: From Medieval to Global Assemblages (2006)
2. PETERS M. & FUDGE S & JACKSON T (eds.) Low Carbon Communities (2010)
3. TEPPO A. Afrikan aika: näkökulmia Saharan eteläpuoliseen Afrikkaan
4. EHRENREICH B & HOCHSCHILD A R (eds.). Global Women: Nannies, Maids, and Sex Workers in the New Economy (2004)
5. LURY C. Consumer Culture (2011)
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131518
YKPS114 Yhteiskuntapolitiikan aikalaisanalyysejä II (5 op)
Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija kykenee tunnistamaan yhteiskuntapolitiikan ajankohtaiset erityiskysymykset ja tutkimuskeskustelut.
Sisältö: Ajankohtaiseen tutkimuskirjallisuuteen perehtyminen tai sitä korvaavat opintojaksot
Suoritustavat: Kirjallisuuskuulustelu tai korvaavat opinnot
Kirjallisuus: Suoritetaan kolme seuraavista:
1. LAITINEN A. & PESSI A.B. (toim.) Solidaarisuus
2. YLÄ-ANTTILA T. Politiikan paluu (2010)
3. SENNET R. Työn uusi järjestys eli miten kapitalismi kuluttaa ihmisen luonnetta (2002) JA JULKUNEN R. Uuden työn paradoksit (2008)
4. CASTELLS M. Communication Power (2009)
5. BÉLAND, D. What is Social Policy? Understanding the Welfare State (2009)
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131517
YKPS121 Hallinnon teoriat ja käytännön sovellukset (5 op)
Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija:
Tuntee keskeistä hallinnon teoriaa koskevaa kirjallisuutta
Osaa soveltaa sitä tapaustutkimuksiin
Suoritustavat: Kirjallisuuskuulustelu ja hallinnollisen prosessin raportointi, jonka sisällöstä sovitaan opintojakson tentaattorin kanssa.
Kirjallisuus: 1. ROSE N. Miten meitä hallitaan?
2. ATKINSON ym. Social Indicators. The EU and social inclusion (Oxford University Press 2005)
3. ANTTIROIKO; HAVERI; KARHU; RYYNÄNEN; SIITONEN (toim.) Kuntien toiminta, johtaminen ja hallintasuhteet (2007)
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131516
YFIS200 Kvalitatiiviset ja kvantitatiiviset syventävät menetelmät (5 op)
Osaamistavoitteet: a) Kvalitatiivisten menetelmien syventävä kurssi
Jakson suoritettuaan opiskelija
Tuntee keskeiset kvalitatiivisen tutkimuksen aineistot
Osaa valita tutkimustehtävän kannalta sopivat laadullisen tutkimuksen lähestymistavat ja analyysimenetelmät
b) Kvantitatiivisten menetelmien syventävä kurssi
Jakson suoritettuaan opiskelija
Hallitsee selittävän analyysitason menetelmiä
Osaa käyttää monipuolisesti erilaisia monimuuttujamenetelmiä tutkimustehtävän ratkaisemiseen
Sisältö: a) Kvalitatiivisten menetelmien syventävä kurssi
Jakson sisältönä on perehtyminen keskeisiin kvalitatiivisen tutkimuksen aineistoihin ja analyysimenetelmiin. Tavoitteena on tukea erityisesti opiskelijoiden pro gradu -tutkielman metodista suunnittelua ja toteutusta. JA
b) Kvantitatiivisten menetelmien syventävä kurssi
Jakson sisältönä on perehtyminen kvantitatiivisiin, selittävän analyysitason tutkimusmenetelmiin
Suoritustavat: a) Kvalitatiivisten menetelmien syventävä kurssi
16 tunnin luentosarja ja siihen liittyvät oheistehtävät.
b) Kvantitatiivisten menetelmien syventävä kurssi
16 tunnin luentosarja ja siihen liittyvät harjoitukset.
Luentojen yhteydessä suoritetaan teos JOKIVUORI P. & HIETALA R.: Määrällisiä tarinoita. Monimuuttujamenetelmien käyttö ja tulkinta
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131713
YKPS230 Tutkimusharjoitukset (5 op)
Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa käyttää tutkimusmenetelmää, joka soveltuu oman pro gradu-tutkielman tekemiseen.
Sisältö: Omaa pro gradu-tutkimusta tukevia metodiharjoituksia. Opiskelija osallistuu joko kvantitatiivisten tai kvalitatiivisten harjoitusten ryhmään. Suoritetaan samanaikaisesti gradu-seminaarin kanssa.
Suoritustavat: Harjoituksia pienryhmässä
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131480
YKPS250 Yhteiskuntapolitiikan empiirisiä tutkimuksia (5 op)
Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija tunnistaa yhteiskuntapolitiikan haasteita tutkimusongelmien, tieteellisten käsitteiden ja menetelmien osalta.
Sisältö: Ajankohtaisiin yhteiskuntapoliittisiin tutkimuksiin perehtyminen.
Kirjallisuus: Tammelin, Mia: Working Time and Family Time. Experiences of the Work and Family Interface among Dual-earning Couples in Finland. University of Jyväskylä 2009
ja kaksi kohtaa seuraavista:
Järnefelt; Noora: Education and Longer Working Lives, University of Jyväskylä 2010
Oinas, Tomi: Sukupuolten välinen kotityönjako kahden ansaitsijan perheissä, University of Jyväskylä 2010
Pärnänen, Anna: Organisaation ikäpolitiikat: strategiat, instituutiot ja moraali, University of Jyväskylä 2011
Södor, Uuve: Community Resilience and Wellbeing in Northwest Russian Forestry Settlements, University of Jyväskylä 2011
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131476
YKPS321 Normatiiviset perusteet (5 op)
Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa nähdä yhteiskuntapolitiikan oppialana laajemmassa yhteiskuntateorian kehyksessä
Sisältö: Ajankohtaisia kirjallisuusesimerkkejä yhteiskuntapolitiikan normatiivisista perusteista
Suoritustavat: Kirjallisuuskuulustelu
Kirjallisuus: Suoritetaan kaksi seuraavista:
1. SEN A. Development as Freedom (Oxford University Press 1999)
2. SERRES M. Luontosopimus (Vastapaino 1994)
3. LISTER et al. Gendering Citizenship in Western Europe: New Challenges for Citizenship Research in a Cross-National Context (2007)
4. ROTHSTEIN B. Just Institutions Matter (Cambridge University Press 1998)
5. POGGE T. World Poverty and Human Rights. Second Edition (Polity Press 2008)
6. SENNETT R. The Culture of New Capitalism
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131515
YKPS325 Klassikot ja teoriahistoria (5 op)
Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa nähdä yhteiskuntapolitiikan oppialana laajemmassa yhteiskuntateorian kehyksessä.
Sisältö: Valinnaiset yhteiskuntatieteiden klassikot, perusteos teoriahistoriasta
Suoritustavat: Kirjallisuuskuulustelu
Kirjallisuus: 1. KUUSI P. 60-luvun sosiaalipolitiikka JA KUUSI P. Tämä ihmisen maailma (WSOY 1982)
Ja yksi kohta seuraavista:
a. DURKHEIM E. Sosiaalisesta työnjaosta (Gaudeamus 1990) JA DURKHEIM E. Itsemurha - sosiologinen tutkimus (Tammi 1985)
b. MARX K. Pääoma I (Edistys 1974 tai uudempi) JA WEBER M. Protestanttinen etiikka ja kapitalismin henki (WSOY 1980 tai uudempi)
c. FOUCAULT M. Seksuaalisuuden historia (Gaudeamus 1998) JA FOUCAULT M. Tarkkailla ja rangaista (Otava 1980 tai uudempi)
d. ELSTER J. Nuts and Bolts for the Social Sciences (Cambridge University Press 1989) JA NORTH D. Institutions, Institutional Change and Economic Performance (Cambridge University Press 1990)
e. MARSHALL T.H. Citizenship and Social Class JA RAWLS J. Oikeudenmukaisuusteoria (WSOY 1988)
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131514
YKPS800 Harjoittelu (vapaaehtoinen) (5-10 op)
Osaamistavoitteet: Opiskelija perehtyy alan työtehtäviin ja osaa soveltaa hankkimaansa teoriatietoa käytännössä.
Suoritustavat: Harjoittelu ja siitä kirjoitettava harjoitteluraportti.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131470
YKPS630 Globalisation and Social Justice Thesis Seminar (5 op)
Contents: Thesis Seminar consists of presentations by students, thematic discussions and supervision of theses.
Completion mode: Attendance is compulsory. Thesis Seminar is compulsory for D&IC students majoring in Social and Public Policy (attendance and presentation).
Korppi link: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131444
Esimerkki filosofian alalla tehtävästä tutkimuksesta Suomen akatemian nimeämä Filosofisen psykologian, moraalin ja politiikan tutkimuksen huippuyksikkö toimii Helsingin ja Jyväskylän yliopistoissa. Tutkimus on monitieteistä, mutta tematiikaltaan pääasiassa filosofianhistoriallista. Tavoitteena on selvittää, miten kulloisetkin psykologiset käsitykset ovat euroopan historian eri aikakausina ilmenneet eettisessä ja poliittisessa ajattelussa. Miksi esimerkiksi antiikissa etiikan ajateltiin olevan onnellisuuden tavoittelun keino, mutta uudella ajalla on pikemminkin ajateltu moraalin rajoittavan oman edun tavoittelua? Mihin inhimillisen yhteisöllisyyden on eri aikoina ajateltu perustuvan? Onko psykologisissa valinnanvapauden teorioissa kyse lainkaan samasta vapaudesta kuin puheessa poliittisesta vapaudesta? Huippuyksikön tutkijat perehtyvät alkuperäisteksteihin alkuperäiskielellä ja osallistuvat kansainväliseen tieteelliseen keskusteluun julkaisuilla ja akateemisissa kokouksissa Suomessa ja muualla maailmassa. Tavoitteena on selventää kuvaa menneisyydestä sikäli kuin se auttaa ymmärtämään, arvioimaan ja muuttamaan nykyisiä ajattelutottumuksia. Jyväskylässä ryhmään kuuluu toistakymmentä tutkijaa pääasiassa filosofian yksikössä. Helsingissä ryhmä toimii teologian, filosofian ja historian alueilla. Tämän tutkimusryhmän ansiosta Jyväskylä tunnetaan maailmanlaajuisesti poikkeuksellisen korkeatasoisesta asiantuntemuksesta filosofian historian eri alueilla. Ryhmä on osa laajempaa painotusta filosofiseen ihmistutkimukseen. |
Osaamistavoitteet
Syventävät opinnot suoritettuaan opiskelija
tuntee länsimaisen filosofian historian samoin kuin
nykyfilosofian keskeiset suuntaukset ja
kysymyksenasettelut. Hän on omaksunut filosofisen
kysymisen ja vastausten perusteiden kriittisen tarkastelemisen
taidot. Hän osaa lukea ja tulkita filosofisia tekstejä.
Opiskelija on perehtynyt syvällisemmin joihinkin filosofian
osa-alueisiin sekä paneutunut erityisesti yhteen osa-alueeseen,
josta hän kirjoittaa pro gradu -tutkielmansa.
Pääaineen syventävät opinnot | 90 op |
| 60 op |
| 10 op |
| 20 op |
Vapaavalintaiset opinnot,
30 op
|
Syventävät opinnot koostuvat tutkielmaopinnoista (60 op), filosofian historiasta (10 op) sekä erikoistumisaloista (20 op). Opinnot alkavat maisteriseminaarista I. Seminaarit muodostavat opintokokonaisuuden ytimen. Sitä täydennetään erikoistumisopinnoilla, joiden suoritustavoista sovitaan vastuuopettajan kanssa. Pro gradu -tutkielmaa kirjoitetaan maisteriseminaarissa, ja tutkielma viimeistellään seminaarien jälkeen. Tutkielmassa opiskelija osoittaa tiedolliset ja taidolliset valmiutensa käsitellä itsenäisesti filosofisesti olennaista kysymystä. Hän osaa muotoilla tutkimuskysymyksen ja puolustaa sitä koskevaa vastaustaan käymällä keskustelua tutkimuskirjallisuuden kanssa.
FILS001 Maisteriseminaari I (5 op)
Osaamistavoitteet: Opiskelijalla on tiedolliset ja taidolliset valmiudet pro gradu -tutkielman aiheen valintaan ja tutkimuskysymyksen asettamiseen.
Suoritustavat: Opintojakso suoritetaan osallistumalla aktiivisesti seminaariin. Seminaarissa jokainen osallistuja tekee kirjallisia tehtäviä, joiden avulla harjoitellaan filosofisen tutkimuksen tekemisessä tarvittavia taitoja ja jäsennetään oman pro gradu -tutkielman tutkimuskysymyksiä. Seminaarissa jokainen opiskelija myös esittää tutkimussuunnitelman, jota käsitellään rakentavassa ja avoimen kriittisessä hengessä.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131583
FILS002 Maisteriseminaari II (5 op)
Osaamistavoitteet: Opintojaksot FILS002 ja FILS003 suoritettuaan opiskelija on muotoillut pro gradu -tutkielmansa tutkimuskysymykset, perusrakenteen sekä tärkeimmät argumentit. Kahdessa seminaarityössään hän on kirjoittanut laajoja osia pro gradu -tutkielmasta niin, että seminaaria seuraavien kuukausien aikana hän voi kirjoittaa tutkielman valmiiksi.
Suoritustavat: Opintojaksot FILS002 ja FILS003 suoritetaan osallistumalla aktiivisesti kaksi lukukautta kestävään seminaariin. Seminaarissa jokainen osallistuja esittää kaksi selkeästi laadittua kirjallista työtä sekä opponoi kaksi esitelmää. Lisäksi kukin osallistuu aktiivisesti seminaarin työskentelyyn, jossa valmisteilla olevia pro gradu -tutkielmia käsitellään rakentavassa ja avoimen kriittisessä hengessä.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131581
FILS003 Maisteriseminaari III (5 op)
Osaamistavoitteet: Opintojaksot FILS002 ja FILS003 suoritettuaan opiskelija on muotoillut pro gradu -tutkielmansa tutkimuskysymykset, perusrakenteen sekä tärkeimmät argumentit. Kahdessa seminaarityössään hän on kirjoittanut laajoja osia pro gradu -tutkielmasta niin, että seminaaria seuraavien kuukausien aikana hän voi kirjoittaa tutkielman valmiiksi.
Suoritustavat: Opintojaksot FILS002 ja FILS003 suoritetaan osallistumalla aktiivisesti kaksi lukukautta kestävään seminaariin. Seminaarissa jokainen osallistuja esittää kaksi selkeästi laadittua kirjallista työtä sekä opponoi kaksi esitelmää. Lisäksi kukin osallistuu aktiivisesti seminaarin työskentelyyn, jossa valmisteilla olevia pro gradu -tutkielmia käsitellään rakentavassa ja avoimen kriittisessä hengessä.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131578
FILS004 Tutkielmaan liittyvä kirjallisuus (5 op)
Osaamistavoitteet: Opiskelija kykenee esittelemään tieteellistä keskustelua, siinä esitettyjä kantoja ja argumentteja tiiviisti, tasapainoisesti ja informatiivisesti kirjallisessa muodossa.
Suoritustavat: Opintojakso suoritetaan kahdella analyyttisellä referaatilla tutkielmaan liittyvästä kirjallisuudesta.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131577
FILS700 Pro gradu -tutkielma (40 op)
Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija hallitsee tutkielman aihealueen ja kykenee osallistumaan sitä koskevaan ajantasaiseen tieteelliseen keskusteluun. Lisäksi opiskelija kykenee muotoilemaan tutkimusongelman, sitä koskevan kantansa ja suhteuttamaan sen aihetta koskevaan keskusteluun. Hän kykenee myös perustelemaan kantansa kirjallisessa muodossa, joka muodostaa hallitun ja selkeän kokonaisuuden ja on alan tieteellisten käytäntöjen mukainen.
Suoritustavat: Itsenäinen tutkimustyöskentely. Tarkemmat ohjeet pro gradu -tutkielmaan liittyen laitoksen verkkosivuilta.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131575
FILS710 Maturiteetti, yhteiskuntatieteiden maisteri (0 op)
Osaamistavoitteet: Opiskelija osoittaa perehtyneensä tutkielmansa aihepiiriin ja hallitsevansa koulusivistyskielensä. Opiskelija osaa ilmaista itseään tieteellisen kirjoittamisen keinoin ja kirjoittaa jäsennellysti rajatusta aiheesta ja näkökulmasta.
Suoritustavat: Tentti, tarkista suoritusta koskevat ohjeet tiedekunnan verkkosivuilta.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131574
FILS100 Filosofian historia II (10 op)
Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija kykenee filosofianhistorialliseen tutkimukseen.
Sisältö: Opintojakso voidaan rakentaa temaattisesti, aikakausipohjaisesti tai klassikkoteokseen tai -ajattelijaan keskittyen.
Suoritustavat: Opintojakso suoritetaan luentokurssilla, seminaarilla, lukupiirillä (niitä ohjaamalla tai niihin osallistumalla) tai kirjallisuudella, josta sovitaan erikseen opintojaksosta vastaavan opettajan kanssa.
Kirjallisuus: The Cambridge History of Hellenistic Philosophy
The Cambridge History of Philosophy in Late Antiquity
The Cambridge History of Medieval Philosophy
The Cambridge History of Renaissance Philosophy
The Cambridge History of Seventeenth-Century Philosophy
The Cambridge History of Eighteenth-Century Philosophy
The Cambridge History of Philosophy 1870-1945
The Cambridge History of Jewish Philosophy
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131493
FILS410 Järki, kokemus ja todellisuus (10 op)
Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija hallitsee valitsemaansa erikoistumisalaa koskevan ajantasaisen keskustelun olennaiset kysymykset.
Suoritustavat: Opintojakso suoritetaan luentokurssilla, seminaarilla, lukupiirillä tai kirjallisuudella, josta sovitaan erikseen opintojaksosta vastaavan opettajan kanssa.
Kirjallisuus: Heidegger, M. Sein und Zeit (Oleminen ja aika) ja Mulhall, S.: Routledge Philosophy GuideBook to Heidegger and Being and Time
Sellars, W. Empiricism and the Philosophy of Mind (luetaan myös teokseen sisältyvä Robert Brandonin Study Guide)
Wittgenstein, L.: Filosofisia tutkimuksia ja Stern, D. G.: Wittgenstein's Philosophical Investigations an Introduction
Lisäksi tämän opintojakson suorittamiseen voi käyttää myös
a. FILA403 Klassinen teos ja kommentaari (aineopinnot, erikoistumisala) yhteydessä mainittuja klassikkoteoksia
b. FILA160 Tieto ja todellisuus (aineopinnot) yhteydessä listattuja teoksia sekä
c. FILA404 Mielen ja psykologian filosofia (aineopinnot, erikoistumisala) yhteydessä mainittuja teoksia.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131492
FILS420 Etiikka ja yhteiskuntafilosofia (10 op)
Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija hallitsee valitsemaansa erikoistumisalaa koskevan ajantasaisen keskustelun olennaiset kysymykset.
Suoritustavat: Opintojakso suoritetaan luentokurssilla, seminaarilla, lukupiirillä tai kirjallisuudella, josta sovitaan erikseen opintojaksosta vastaavan opettajan kanssa.
Kirjallisuus: Parfit, D.: On What Matters
Kamm, F.: Intricate Ethics
Scanlon. T.M: What We Owe to Each Other
Plant, R: Modern Political Thought
Nussbaum, M.: Frontiers of Justice
Raz, J.: Morality of Freedom
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=136996
FILS430 Filosofinen ihmistutkimus II (10 op)
Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija hallitsee valitsemaansa erikoistumisalaa koskevan ajantasaisen keskustelun olennaiset kysymykset.
Suoritustavat: Opintojakso suoritetaan luentokurssilla, seminaarilla, lukupiirillä tai kirjallisuudella, josta sovitaan erikseen opintojaksosta vastaavan opettajan kanssa.
Kirjallisuus: Hacker, P.M.S.: Human Nature
Ricouer, P.: Freud and Philosophy
Foucault, M.: Sanat ja asiat
Jaworski, W.: Philosophy of Mind: A Comprehensive Introduction
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131490
FILS800 Harjoittelu (vapaaehtoinen) (5-10 op)
Osaamistavoitteet: Opiskelija perehtyy alan työtehtäviin ja osaa soveltaa hankkimaansa teoriatietoa käytännössä.
Suoritustavat: Harjoittelu ja siitä kirjoitettava harjoitteluraportti.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131472
FILS820 Filosofian tutkijaseminaari (vapaaehtoinen) (2 op)
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131440
FILS508 Psykologian filosofia (5 op), työseminaari
Suoritustavat: Kurssilla luemme aiheeseen liittyviä tekstejä, mm. artikkeleita ja kirjojen lukuja. Kullakin kerralla joku (tai pari) alustaa yhden tekstin, josta kaikki keskustelemme yhdessä. Kurssisuoritus vaatii aktiivista osallistumista, yhden alustusvuoron sekä n. 4-6 sivun esseen kurssilla käsitellyn tekstin tai tekstien pohjalta.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131460
FILS514 Johdatus juutalaiseen ajatteluun (5 op)
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=134863
FILS515 History of Self-Interest (5 op)
Sisältö: The course concerns the "selfish hypothesis", according to which selfishness is a motive in all human action. The course maps theoretical discussions related to this hypothesis and especially its relation to moral thought at different settings in western intellectual history. More exact topics covered included eg. rational vs. emotional motivation, the identification of the "self" in self-interest, common and social good, pleasure vs. natural inclination, justice vs. happiness, free will as a power to opt out from selfishness. Authors of the readings include Platon, Aristotle, Cicero, Seneca, Augustine, Anselm, Aquinas, Olivi, Ockham, Montaigne, Descartes, Hobbes, Spinoza, Rousseau, Adam Smith.
Keskustelut käydään suomeksi, jos kaikki osaavat suomea.
Suoritustavat: luentopäiväkirja, essee
lecture diary, essay
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=142604
FILS516 Metafysiikan loppu ja paluu mannermaisessa nykyfilosofiassa (5 op)
Osaamistavoitteet: Kurssin tarkoituksena on perehdyttää opiskelija metafysiikan asemaan ja kehitykseen 1900-luvun ja nykypäivän mannermaisessa filosofiassa. Erityisesti painotetaan (1) Martin Heideggerin ja Jacques Derridan ajattelussa esiin nousevaa ”metafysiikan lopun” teemaa sekä (2) mannermaisen metafysiikan tietynlaista ”paluuta” erityisesti Gilles Deleuzen, Alain Badioun ja Quentin Meillassoux'n ajattelussa.
Sisältö: Kurssin taustaksi esitetään eräitä klassisen metafysiikan perinteen peruslähtökohtia kreikkalaisessa filosofiassa, erityisesti Aristoteleen Metafysiikassa. Tästä edetään tarkastelemaan Martin Heideggerin yritystä hahmotella perinteisen metafysiikan "loppua" ja jälkimetafyysisen ajattelun mahdollisuutta fenomenologisista ja hermeneuttisista lähtökohdista. Tämän lähestymistavan tärkeinä edelleenkehittäjinä esitellään Jacques Derridan dekonstruktio ja Gianni Vattimon radikaalihermeneuttinen "heikko ajattelu". Kurssin loppuosa on omistettu viime vuosikymmeninä tapahtuneelle tietynasteiselle metafysiikan "paluulle" mannermaisessa perinteessä. Esimerkkeinä tästä paluusta esitellään Gilles Deleuzen transsendentaalinen empirismi, Alain Badioun matemaattinen ontologia ja tapahtumametafysiikka sekä Quentin Meillassoux'n spekulatiivinen materialismi.
Suoritustavat: Aktiivinen osallistuminen luennoille ja keskusteluun teksteistä. Luennot ja kirjallisuus suoritetaan loppukuulustelussa tai vaihtoehtoisesti esseellä (n. 15-20 s.).
Kirjallisuus: Valikoima tekstejä Heideggerilta, Derridalta, Vattimolta, Deleuzelta, Badioulta ja Meillassoux'lta (yhteensä n. 200-250 sivua), tarkemmat tiedot kurssilla.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=142043
FILS517 Scepticism, epistemic transmission and the epistemology of perception (5 op)
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=148010
FILS518 Aivotutkimuksen filosofia kysymyksiä (5 op)
Osaamistavoitteet: Opiskelija tuntee kurssin suoritettuaan aivotutkimukseen liittyviä filosofisia ja tieteenfilosofia kysymyksiä sekä osaa arvioida erilaisia niihin esitettyjä vastauksia.
Sisältö: Luennoilla käsitellään mm. seuraavia kysymyksiä: Minkälaisille maailmankuvallisille ja metodologisille oletuksille aivotutkimus perustuu? Mitä aivoja koskeva tutkimus tuo esiin mielestä? Miten aivotutkimus edellyttää mielen tutkimusta? Miten aivotutkimus edistää mielen ymmärtämistä ja selittämistä? Minkälaisia filosofisia yleistyksiä aivoja koskevasta tutkimusta voidaan tehdä?
Suoritustavat: Tentti ja essee (n. 8-10 s.) tai vaihtoehtoisesti yksi laajempi essee (n. 16-20 s.).
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=148039
FILS519 Aristoteles: Metafysiikka (5 op)
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=148185
Esimerkki valtio-opin alalla tehtävästä tutkimuksesta Dissensuksen politiikka. Parlamentarismi, retoriikka ja käsitehistoria. Kari Palosen akatemiaprofessuurin projekti (2008-2012) (https://www.jyu.fi/ytk/laitokset/yfi/en/research/projects/dissensus) Projekti nojaa linkkiin parlamentaarisen politiikan tyylin, retoriikan ja käsitehistorian välillä. Politiikka on ymmärrettävissä kontingentiksi kamppailuksi valtaosuuksista. Dissensuksen politiikka on politiikkaa, jossa toimijat ovat läsnä samassa yleisössä, debatoivat pro et contra asialistan kysymyksistä ja myös asialistan muodostamisesta ja pyrkivät saamaan toisiaan muuttamaan käsityksiään. Parlamentti on dissensuaalisen politiikan malliesimerkki. Siinä politikoidaan puhumalla, kysymysten tarkastelu vastakkaisista näkökulmista on edellytys niiden ymmärtämiselle ja debatille parlamentin jäsenten välillä. Parlamentaarinen menettelytapa ja debatti on omiaan muuntamaan poliittisia käsitteitä, niiden sisältöä ja arvoväritystä. Tutkimusprojekti on esimerkki jyväskyläläisen politiikan tutkimuksen pitkästä linjasta ja uudesta profiilista. Sille on tunnusomaista politiikan pelivaran esiin lukeminen eri ilmiöistä. Parlamentaarista menettelytapaa voi käyttää mallina kiistojen ja vaihtoehtojen tuottamisesta, analyysistä ja arvioinnista. Kun politiikka pitää lukea esiin muiden ilmiöiden seasta, voi retoriikalla tutkia sitä, miten poliittisia kamppailuja käydään. Parlamentaarinen retoriikka analysoi tämän kamppailun reiluuden ehtoja ja menettelytapoja. Poliittiset kiistat parlamentissa ovat keskeisesti kiistoja käsitteistä, sekä avainkäsitteistä kuten politiikka, valta, valtio, kansa, demokratia tai parlamentarismi että erityisistä käsitteistä kuten edustajien vapaa mandaatti, epäluottamuslause hallitukselle, ihmisoikeuksien ja tuomioistuinvallan suhde, Euroopan keskuspankin valtaoikeudet tai valtion puolueettomuus. Käsitteistä käytävää kamppailua, siinä tapahtuvia voimasuhteiden muutoksia, uusia ideoita tai retorisia keinoja analysoimalla voi oppia ymmärtämään paremmin politiikkaa. Projekti koostuu pitkä- ja lyhytaikaisista tutkijoista, väitöskirjantekijäin ryhmästä ja muista yhteistyökumppaneista. Sen tutkijat kirjoittavat ja toimittavat monografioita ja kokoomateoksia, organisoivat luentosarjoja, tilaisuuksia kotimaassa ja ulkomailla sekä parlamentaaristen aiheiden keskusteluryhmän, johon myös opiskelijat ovat tervetulleita. Projekti tukee parlamentarismin poliittista teoriaa, retoriikkaa ja käsitehistoriaa koskevaa tutkimusta sekä valmistelee alan tutkimushankkeita. |
Osaamistavoitteet
Opiskelija osaa arvioida ja analysoida perustellen eri
asioiden poliittisia merkityksiä sekä Suomessa että
kansainvälisesti. Opiskelija osaa myös tieteellisen tutkimuksen
perustiedot aineiston hankinnasta teorian ja metodologian
valintaan ja käyttöön sekä tutkimuksen kirjoittamisen
rakenteellisesti ja tekstillisesti selkeään muotoon.
Pääaineen syventävät opinnot | 100 op | |
| 60 op | |
| 12-20 op | |
| 12-20 op | |
| ||
Vapaavalintaiset opinnot,
20 op
|
Syventävien opintojen rungon muodostavat seminaarit, joiden käyminen luo pohjan oman pro gradu -tutkielman tekemiselle. Muut kurssit integroidaan tähän prosessiin. Syventävät opinnot aloitetaan opintojaksolla Maisteriseminaari I. Muita kursseja ja kirjallisuutta suoritetaan yhtä aikaa seminaarien kanssa pro gradu -tutkielman edetessä. Tutkintovaatimusten opintojaksojärjestys toimii ohjeellisena suoritusjärjestyksenä.
Syventävien opintojen kirjapaketeissa on paljon vaihtoehtoja, jotta erityyppisiin pro gradu -tutkimuksiin löytyisi niistä teoreettisia ja metodisia välineitä. Kirjallisuutta ei valtio-opin opintojaksoissa voi suorittaa tentteinä, vaan tutkijaopintojen tasolla asiallinen suoritusmuoto on essee. Vastaavia tutkimusta tukevia opintojaksoja voidaan valita myös muista Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitoksen eri oppiaineiden tarjoamista erikoistumisopintojen kursseista. Niiden osalta noudatetaan kunkin oppiaineen suosituksia. Valtio-opin erikoistumisopintojen kursseja voivat käyttää hyväkseen myös Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitoksen muiden oppiaineiden ja maisteriohjelmien syventävien opintojen opiskelijat. Suoritettavista teoksista ja esseiden aiheista sovitaan keskustellen tentaattorin kanssa ennen Korppiin ilmoittautumista. Sovittujen esseiden suoritusaika on 3 kk. Syventävän tason luennot toimivat virikeluentoina, jotka auttavat ymmärtämään, miten tietyntyyppistä tutkimusta käytännössä tehdään.
VALS001 Maisteriseminaari I (5 op), Master seminar I, 5 cr
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131479
VALS001 Maisteriseminaari I (5 op)
Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa rakentaa mielekkään tutkimussuunnitelman, jonka kysymyksenasetteluun, tutkimusetiikkaan, tutkimusaineistoon, teoreettiseen ja metodologiseen välineistöön, rakenteeseen ja aikatauluun liittyvät kysymykset on alustavasti ratkaistu.
Sisältö: Pro gradu -tutkielma aiheen, kysymyksenasettelun ja aineiston hahmottaminen, tutkimussuunnitelman laatiminen sekä tutkimusetiikan perusteisiin perehtyminen.
Suoritustavat: Monimuotoinen seminaarityöskentely.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131571
VALS002 Maisteriseminaari II (5 op)
Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa analysoida politologisesti tutkimusaineistoaan sekä osallistuu aktiivisesti tieteelliseen keskusteluun ryhmässä.
Sisältö: Pro gradu -tutkielma aineiston, teorian ja metodin sovittaminen yhteen.
Suoritustavat: Periodin tai lukukauden mittainen seminaari, jossa kirjoitetaan yksi alustava pro gradu -tutkielman analyysiluku (n. 20 sivua).
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131568
VALS002 Maisteriseminaari II (5 op), Master seminar II, 5 cr
Suoritustavat: Organizing and compiling the research material, theory and method of the pro gradu thesis; writing the first draft of an analytical chapter of the pro gradu thesis (about 20 pages); academic discussions on the ways of doing politological research.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131478
VALS003 Maisteriseminaari III (5 op), Master seminar III, 5 cr
Suoritustavat: Organizing and compiling the research material, theory and method of the pro gradu thesis; writing the first draft of an analytical chapter of the pro gradu thesis (about 20 pages); academic discussions on the ways of doing politological research.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131477
VALS003 Maisteriseminaari III (5 op)
Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa analysoida politologisesti tutkimusaineistoaan sekä osallistuu aktiivisesti tieteelliseen keskusteluun ryhmässä.
Sisältö: Pro gradu -tutkielma aineiston, teorian ja metodin tarkempi sovittaminen yhteen.
Suoritustavat: Periodin tai lukukauden mittainen seminaari, jossa kirjoitetaan toinen alustava pro gradu -tutkielman analyysiluku (n. 20 sivua).
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131567
VALS004 Poliittisen analyysin menetelmät II (3-5 op), sis. korvaavan luennon: Kenneth Burke ja retoriikka symbolisena toimintana
Osaamistavoitteet: Opiskelija kykenee tekemään perusteltuja valintoja monipuolisesta aineistojen ja lukutapojen joukosta, ottamaan ne käyttöön omassa pro gradu -tutkielmassa ja näiden taitojen pohjalta toteuttamaan tutkimuksensa järkevällä tavalla.
Sisältö: Poliittisen kielen ja visuaalisten ilmiöiden tulkintaan liittyvien tutkimusotteiden syventäminen tukemaan opiskelijan omaa pro gradu -tutkielmaa.
Suoritustavat: Essee. Kohdan teoksia voi myös korvata luennolla ja ryhmätyöllä tai lukupiirillä kunkin lukuvuoden opetustarjonnan mukaisesti.
Kirjallisuus: Suoritetaan kaksi teosta seuraavista:
Banks, M.: Visual Methods in Social Research (e-kirja)
Boje, D. M.: Narrative Methods for Organizational and Communication Research
Garsten, B.: Saving Persuasion
Hart, R. P.: Modern Rhetorical Criticism
Heikkinen, V., Hiidenmaa, P. & Tiililä, U.: Teksti työnä, virka kielenä
Hirschman, A. O.: The Rhetoric of Reaction
Koselleck, R.: Vergangene Zukunft (1979) TAI Futures Past (2004) (e-kirja)
Koski, A.: Niinkö on jos siltä näyttää?
Kuusisto, R.: Western Definitions of War in the Gulf and in Bosnia
Miller, P. & Rose, N.: Governing the Present (suom. Miten meitä hallitaan)
Munslow, A.: Narrative and History
Palonen, K.: The Struggle with Time
Redescriptions 11 (2007) ( http://www.jyu.fi/yhtfil/redescriptions/articles_2007.htm )
Schatz, E. (toim.): Political Ethnography
Skinner, Q.: Visions of Politics Vol. 1: Regarding Method (e-kirja)
Torfing, J.: New Theories of Discourse: Laclau, Mouffe and Žižek
Walters, W. & Haahr, J. H.: Governing Europe (e-kirja)
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131569
VALS700 Pro gradu -tutkielma (40 op)
Osaamistavoitteet: Valtio-opillisen tutkimuksen tekemisen hallinta.
Sisältö: Kirjoitetaan opinnäytetyö, joka osoittaa tekijän kyvyn itsenäiseen tutkimukseen ja asioiden esittämiseen hallitusti. Tekijän mahdollisuus jatko-opintoihin pohjautuu pro gradu -tutkielman arviointiin.
Suoritustavat: Yksin tai parityönä tehty tieteellinen tutkielma, joka osoittaa opiskelijan teoreettiset ja metodiset valmiudet politologisesti mielekkääseen tutkimukseen. Tutkimuksen alkuvaiheet suoritetaan seminaarityöskentelyn yhteydessä. Tarkemmat ohjeet pro gradu -tutkielmaan liittyen laitoksen verkkosivuilta.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131468
VALS710 Maturiteetti, yhteiskuntatieteiden maisteri (0 op)
Osaamistavoitteet: Opiskelija osoittaa perehtyneensä tutkielmansa aihepiiriin ja hallitsevansa koulusivistyskielensä. Opiskelija osaa ilmaista itseään tieteellisen kirjoittamisen keinoin ja kirjoittaa jäsennellysti rajatusta aiheesta ja näkökulmasta.
Suoritustavat: Tentti, tarkista suoritusta koskevat ohjeet tiedekunnan verkkosivuilta.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131474
VALS330 Moderni poliittinen ajattelu (3-5 op)
Osaamistavoitteet: Opiskelija on hyvin perillä yhden modernin poliittisen ajattelijan tuotannosta ja ajattelusta sekä osaa kriittisesti arvioida tämän käsitteitä ja teorioita.
Sisältö: 1900-luvun poliittisen ajattelun klassikoista aineopinnoissa saatujen tietojen syventäminen.
Suoritustavat: Essee
Kirjallisuus: Suoritetaan yksi seuraavista kirjapaketeista (A-D):
A. kirjapaketti
Arendt, H.: Between Past and Future
Arendt, H.: On Violence
Arendt, H.: Eichmann in Jerusalem
B kirjapaketti
Foucault, M.: Surveiller et punir (suom. Tarkkailla ja rangaista; engl. Discipline and Punish, e-kirja)
Foucault, M.: Il faut défendre la société (engl. Society Must Be Defended)
Foucault, M.: Sécurité, territoire, population (suom. Turvallisuus, alue, väestö)
C. kirjapaketti
Schmitt, C.: Politische Theologie (suom. Poliittinen teologia; engl. Political Theology)
Schmitt, C.: Die geistesgeschichtliche Lage des heutigen Parlamentarismus (engl. The Crisis of Parliamentary Democracy)
Schmitt, C.: Theorie des Partisanen (engl. Theory of the Partisan)
D. kirjapaketti
Weber, M.: Die « Objektivität » sozialwissenschaftlicher und sozialpolitischer Erkenntnis (engl. Objectivity in Social Science and Social Policy; teoksessa Weber, M.: The Methodology of the Social Sciences)
Weber, M.: Soziologische Grundbegriffe (engl. Basic Sociological Terms; teoksessa Weber, M.: Economy and Society, osa I, s. 3-62)
Weber, M.: Die drei reinen Typen der legitimen Herrschaft (engl. The Types of Legitimate Domination; teoksessa Weber, M.: Economy and Society, osa I, s. 212-301)
(kaikki Weberin teokset osoitteessa: Ausgewählte Schriften, Potsdamer Internet-Ausgabe, PIA, http://141.89.99.185:8080/uni/professuren/e06/a/a/ha/inhalt )
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131566
VALS340 Modernin poliittisen ajattelun tutkimus (3-5 op), kurssi Sigmund Freudin ajattelua poliittisen teorian näkökulmasta, 5 op
Osaamistavoitteet: Opiskelija kykenee arvioimaan kriittisesti modernista poliittisesta ajattelusta tehtyjä tulkintoja ja tekemään omia tulkintoja tutkimuksen kohteena olevista teoreettisista teksteistä.
Sisältö: Modernin poliittisen ajattelun tutkimukseen tutustuminen sekä poliittisen ajattelun tulkintatapoja koskevan näkemyksen syventäminen.
Suoritustavat: Essee
Kirjallisuus: Suoritetaan yksi seuraavista kirjapaketeista (E-H), joka vastaa moduulin ensimmäisen osan valintaa.
E. kirjapaketti
Parvikko, T.: Arendt, Eichmann and the Politics of the Past
Villa D. R.: Politics, Philosophy, Terror: Essays on the Thought of Hannah Arendt (e-kirja)
F. kirjapaketti
Alhanen, K.: Käytännöt ja ajattelu Michel Foucault’n filosofiassa
Kelly, M. G. E.: The Political Philosophy of Michel Foucault
G. kirjapaketti
Balakrishnan, G.: The Enemy: An Intellectual Portrait of Carl Schmitt
Ojakangas, M.: A Philosophy of Concrete Life: Carl Schmitt and the Political Thought of Late Modernity (toinen painos)
H. kirjapaketti
Beetham, D.: Max Weber and the Theory of Modern Politics
Palonen, K.: ‘Objektivität’ als faires Spiel: Wissenschaft als Politik bei Max Weber TAI Bendix, R.: Max Weber : An Intellectual Portrait (luvut I ja III)
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131565
VALS350 Demokratiateoria II (3-5 op)
Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa jäsentää demokratian perinteitä ja nykyongelmia monipuolisella tavalla.
Sisältö: Demokratiaa käsittelevien teoretisointien tuntemuksen syventäminen.
Suoritustavat: Essee
Kirjallisuus: Suoritetaan kaksi teosta seuraavista:
Ankersmit, F. R.: Political Representation
Benhabib, S. (toim.): Democracy and Difference
Pettit, P.: Republicanism
Urbinati, N.: Representative Democracy (e-kirja)
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131564
VALS360 Maailmanpolitiikan 1900-luvun klassikoita (3-5 op)
Osaamistavoitteet: Opiskelija tuntee kohtuullisesti maailmanpolitiikan modernia teoriaperinnettä.
Sisältö: Perehtyminen maailmanpolitiikan 1900-luvun klassikoihin.
Suoritustavat: Essee
Kirjallisuus: Suoritetaan kaksi seuraavista:
Anderson, B.: Imagined Communities (suom. Kuvitellut yhteisöt)
Carr, E. H.: The Twenty Years’ Crisis 1919-1939
Hobson, J. A.: Imperialism ( http://www.marxists.org/archive/hobson/1902/imperialism/index.htm )
Lasswell, H. D.: Propaganda Technique in World War I
Said, E. W.: Orientalism
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131563
VALS410 Demokratia ja hallinta (3-5 op)
Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa arvioida uusia osallistumis-osallistamishankkeita myös kriittisesti.
Sisältö: Perehtyminen demokratiakehityksen ongelmiin ja näköaloihin sekä uusien osallistumiskäytäntöjen mahdollisuuksiin hallinnallistuvassa monitasoisessa maailmassa.
Suoritustavat: Essee
Kirjallisuus: Suoritetaan kaksi seuraavista:
Benz, A. & Papadopoulos, Y. (toim.): Governance and Democracy
Bevir, M.: Democratic Governance
Djelic, M.-L. & Sahlin-Andersson, K. (toim.): Transnational Governance
Karppi, I. & Sinervo, L.-M. (toim.): Governance
Newman, J. & Clarke, J.: Publics, Politics & Power
Sørensen, E. & Torfing, J. (toim.): Theories of Democratic Network Governance
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131560
VALS420 Maailmanpolitiikan nykykeskusteluja (3-5 op)
Osaamistavoitteet: Opiskelija tuntee kohtuullisesti maailmanpolitiikan nykykeskusteluja.
Sisältö: Perehtyminen maailmanpolitiikan nykykeskusteluihin.
Suoritustavat: Essee
Kirjallisuus: Suoritetaan kaksi seuraavista:
Acharya, A. & Buzan, B. (toim.): Non-Western International Relations Theory
Agnew, J. A.: Geopolitics
Beck, U.: Macht und Gegenmacht im globalen Zeitalter
Buzan, B.: From International to World Society? (e-kirja)
Crawford, N. C.: Argument and Change in World Politics (e-kirja)
Holsti, K. J.: Taming the Sovereigns (e-kirja)
Jackson, P. T.: Civilizing the Enemy
Koskenniemi, M.: The Gentle Civilizer of Nations (e-kirja)
Todorova, M.: Imagining the Balkans
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131559
VALS430 Klassinen ja varhaismoderni politiikan teoria (3-5 op)
Osaamistavoitteet: Opiskelijalla on valmiudet klassisten tekstien tulkintaan ja tulkintojen tradition kriittiseen tarkasteluun.
Sisältö: Syventyminen joko klassiseen tai varhaismoderniin politiikan teoriaan tutustumalla yhteen klassikkoon ja yhteen tulkintateokseen.
Suoritustavat: Essee
Kirjallisuus: Suoritetaan yksi seuraavista:
Aristoteles: Πολιτικά (suom. Politiikka; Teokset VIII) JA Yack, B.: The Problems of a Political Animal
Hegel, G.W.F.: Grundlinien der Philosophie des Rechts (suom. Oikeusfilosofia) JA Franco P.: Hegel’s Philosophy of Freedom
Hobbes, T.: Leviathan (luvut I-II) (e-kirja) JA Zagorin, P.: Hobbes and the Law of Nature
Locke, J.: Second Treatise of Government (suom. Tutkielma hallitusvallasta) JA Dunn, J.: The Political Thought of John Locke
Machiavelli, N.: Discorsi (suom. Valtiollisia mietelmiä) JA Skinner, Q.: The Foundations of Modern Political Thought Vol. I: The Renaissance
Platon: Πολιτεία (suom. Valtio; Teokset IV) JA Rosen, S.: Plato’s Republic (e-kirja)
Rousseau, J.-J.: Du contrat social (suom. Yhteiskuntasopimuksesta) JA Strong, T.B.: Jean-Jacques Rousseau: The Politics of the Ordinary
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131562
VALS440 Moderni politiikan teoria (3-5 op)
Osaamistavoitteet: Opiskelijalla on valmiudet soveltaa ajankohtaisen poliittisen teorian käsitteistöä nyky-yhteiskunnan ilmiöiden jäsentämisessä ja arvioimisessa.
Sisältö: Tutustuminen yhteen politiikan teorian ajankohtaiseen keskustelualueeseen ja argumentaatiotapaan.
Suoritustavat: Essee
Kirjallisuus: Valitaan yksi seuraavista:
Agamben, G.: Homo Sacer: Il potero sovrano e la nuda vita (engl. Homo Sacer: Sovereign Power and Bare Life) JA Esposito, R.: Bios: biopolitica e filosofia (engl. Bios: Biopolitics and Philosophy)
Ankersmit, F. R.: Aesthetic Politics JA Ranciere, J.: La Mésentente (suom. Erimielisyys)
J. Butler, J.: Gender Trouble (e-kirja) (suom. Hankala sukupuoli) JA Mouffe, Ch.: The Return of the Political
Habermas, J.: Die Einbeziehung des Anderen (engl. The Inclusion of the Other; e-kirja) JA Honneth, A.: Kampf um Anerkennung(engl. Struggle for Recognition)
Rawls, J.: Political Liberalism JA Sen, A.: The Idea of Justice
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131561
VALS450 Parlamentaariset aineistot (3-5 op)
Osaamistavoitteet: Opiskelija ymmärtää politiikan edustuksellisuutta ja hahmottaa myös politiikan debattiluonteisuutta sekä osaa lukea poliittisia debatteja.
Sisältö: Perehtyminen parlamentaarisiin aineistoihin sekä menetelmiin tutkia näitä aineistoja.
Suoritustavat: Essee
Kirjallisuus: Suoritetaan seuraavat teokset:
Bagehot, W. (1867/1872): The English Constitution, Cambridge UP 2001 TAI http://socserv.mcmaster.ca/~econ/ugcm/3ll3/bagehot/constitution.pdf
Bellamy, R.: Political Constitutionalism
Ihalainen, P. & Palonen, K.: Parliamentary Sources in the Comparative Study of Conceptual History; julkaisussa Parliaments, Estates and Representation 29(2009):1, s. 17-34 ( http://www.informaworld.com/smpp/title~db=all~content=t910675655 )
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131557
VALS460 Parlamentarismin tutkimuksen lähestymistavat ja menetelmät (3-5 op)
Osaamistavoitteet: Opiskelija ymmärtää politiikan edustuksellisuutta ja hahmottaa myös politiikan debattiluonteisuutta sekä osaa lukea poliittisia debatteja.
Sisältö: Perehtyminen parlamentaarisiin aineistoihin sekä menetelmiin tutkia näitä aineistoja.
Suoritustavat: Essee
Kirjallisuus: Suoritetaan seuraavat teokset:
Jyränki, A. & Nousiainen, J.: Eduskunnan muuttuva asema (pääkohdin)
Soininen, S. & Turkka, T. (toim.): The Parliamentary Style of Politics
Lisäksi valitaan yksi seuraavista:
Bentham, J. (1791/1843): [Essay on] Parliamentary Tactics, Clarendon Press 1999 (Online Library of Liberty)
Hamilton, W. G. (1808): Parliamentary Logick, s. 1-100 (Google books)
Weber, M. (1918): Parlament und Regierung im neugeordneten Deutschland; teoksessa Max-Weber-Studienausgabe I/15, Mohr 1988, s. 202-302, Gesammelte politische Schriften, Mohr 1988, 306-443 TAI http://www.zeno.org/Soziologie/M/Weber,+Max?hl=weber+max Ilie, C. (toim.): European Parliaments under Scrutiny
Meisel, J. S.: Public Speech and the Culture of Public Life in the Age of Gladstone
Mergel, Th.: Parlamentarische Kultur in der Weimarer Republik
Palonen, K.: The Politics of Limited Times
Roussellier, N.: Le Parlement d’éloquence
Turkka, T.: The Origins of Parliamentarism
Wiesner, Cl., Turkka, T. & Palonen, K. (toim.): Parliament and Europe
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131556
VALS800 Harjoittelu (6-10 op)
Osaamistavoitteet: Opiskelija perehtyy alan työtehtäviin ja osaa soveltaa hankkimaansa teoriatietoa käytännössä.
Sisältö: Aktiivinen mielellään 3 kk tai pidempi harjoittelujakso omaa alaa vastaavassa työpaikassa Suomessa tai ulkomailla.
Suoritustavat: Harjoittelu ja siitä kirjoitettava harjoitteluraportti. Raportointiohje täällä
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131471
VALS810 Ylimääräiset valtio-opin teoriaopinnot (2-10 op)
Sisältö: Ylimääräiset valtio-opin teoriaopinnot
Suoritustavat: Sovitaan syventävien opintojen opintokokonaisuustentaattorin kanssa.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=134300
Tiedekunnan maisteriohjelmat:
- Kansalaisyhteiskunnan asiantuntijuuden maisteriohjelma
- Kulttuuripolitiikan maisteriohjelma
- Degree Programme in Cultural Policy
- Degree Programme of Development and International Cooperation
- Uusiutuva energia
Nais- ja sukupuolentutkimuksen maisteriohjelman sekä sosiaaligerontologian maisteriohjelman, joihin ei oteta enää uusia opiskelijoita, osalta jatketaan soveltuvin osin edellisten 2008-2011 tutkintovaatimusten voimassaoloa ohjelmien opiskelijoille.
Maisterin tutkinto maisteriohjelmissa muodostuu maisteriohjelman opinnoista ja pääainekohtaisista opinnoista.
Kansalaisyhteiskunnan asiantuntijuuden alalla tehtävästä tutkimuksesta Kansalaisyhteiskunnan tutkimuksen keskiössä ovat kansalaistoiminnan organisoitumisen muotojen tutkimus sekä kansalaisyhteiskunnan vertaileva tutkimus. Laitoksen tutkijat ovat osallistuneet muun muassa laajaan Network of Excellence tyyppiseen tutkimushankkeeseen (CINEFOGO), jossa analysoitiin hallinnan ja kansalaisyhteiskunnan muotoja Euroopassa. Parhaillaan tutkitaan osana pohjoismaista tutkimushanketta pohjoismaisen kansalaisyhteiskunnan erityisluonnetta sekä kehitetään siitä näkökulmasta kansalaisyhteiskunnan teoriaa (Handbook of Nordic Civil Society -hanke). Esimerkkinä käynnissä olevasta väitöskirjahankkeesta voidaan mainita Suomen Akatemian rahoittama SOMUS (Social Media for Citizen Participation) –tutkimuksen osahanke, jossa eritellään uusien INTERNET-työkalujen mahdollistamaa kansalaistoimintaa. Internet luo mahdollisuuksia yhteiskunnallisista statusasemista ja hierarkioista vapaalle itseorganisoituvalle kansalaistoiminnalle. Puhutaan esimerkiksi joukkoälystä, jolla viitataan tiettyihin kollektiivisen toiminnan muotojen tehokkuuteen ongelmanratkaisussa verrattuna yksintyöskentelyyn. Ryhmä saattaa syntyä itseorganisoituvasti ja nopeasti ratkaistaakseen esimerkiksi katastrofien uhrien henkilöllisyyksiä. Toinen esimerkki on nopeasti laajeneva protesti huonoksi määriteltyä toimintamallia tai päätöstä kohtaan, kuten protesti Seiska-lehden päätöstä kohtaan julkaista Lordi-yhtyeen johtajan henkilöllisyys. Tällainen protestitoiminta poikkeaa organisoitumiseltaan paljon esimerkiksi perinteisestä yhteiskunnallista liikkeistä. Tutkimus pyrkii kehittämään kollektiivisen toiminnan teoriaa internetin aikaudella. |
Kaikille yhteiset syventävät opinnot | 85-110 op |
| 55 op |
| 20 op |
| 10-35 op * |
|
* Suoritetaan valinnaisia opintoja siten, että maisterin tutkinnon laajuudeksi tulee vähintään 120 op. Valinnaisten opintojen määrä riippuu pääaineen opintojen kokonaislaajuudesta.
Oman pääaineen opinnot
Kansalaisyhteiskunnan asiantuntijuuden maisteriohjelmassa opiskelevien on suoritettava oman pääaineen opinnot. Niiden kokonaislaajuus vaihtelee pääaineittain. Opintojaksojen tarkemmat sisällöt ja vaatimukset löytyvät oppiaineen kohdalta opinto-oppaasta. Pääainevaihtoehdot:
- Yhteiskuntatieteellinen tutkinto (YTM); filosofia, sosiaalityö, sosiologia, valtio-oppi ja yhteiskuntapolitiikka
- Humanistinen tutkinto (FM); etnologia ja historia
- Kasvatustieteellinen tutkinto (KM); aikuiskasvatustiede, kasvatustiede ja luokanopettajakoulutus
- Liikuntatieteellinen tutkinto (LitM); liikuntasosiologia
Filosofia | 10 op |
| 10 op |
Sosiaalityö | 35 op |
STOS125 Sosiaalityön tehtävät | 5 op |
STOS135 Auttamisen ja tuen välineet | 5 op |
STOS145 Sosiaali- ja terveydenhuollon johtaminen | 5 op |
STOS161 Käytännöt III | 10 op |
STOS730 Päättöseminaari | 2 op |
STOS720 Lopputentti | 8 op |
Sosiologia | 20 op |
SOSS110 Sosiologian nykysuuntauksia | 5 op |
SOSS112 Tutustuminen sosiologian klassikoihin | 5 op |
YFIS200 Kvalitatiiviset ja kvantitatiiviset syventävät menetelmät | 5 op |
SOSS235 Sosiaalitieteiden syventävät menetelmät, teostentti | 5 op |
Valtio-oppi | 20 op |
| 10-17 op |
| 3-10 op |
Yhteiskuntapolitiikka | 20 op |
YKPS101 Johdatus yhteiskuntapolitiikan maisteriopintoihin | 5 op |
YKPS325 Klassikot ja teoriahistoria | 5 op |
YKPS321 Normatiiviset perusteet | 5 op |
YKPS230 Tutkimusharjoitukset | 5 op |
Etnologia | 20 op |
ETNS101 Syventävä kenttätyö | 4 op |
ETNS103 Etnologisen ajankohtaisen tutkimuksen kriittinen luenta | 4 op |
| 12 op |
Historia | 20 op |
| 8 op |
| 12 op |
Aikuiskasvatustiede | 22 op |
KAIS001 Kasvatus- ja aikuiskasvatustieteellinen asiantuntijuus | 4 op |
AIKS032 Aktiivinen kansalaisuus | 4 op |
| 10 op |
| 4 op |
Kasvatustiede | 22 op |
KAIS001 Kasvatus- ja aikuiskasvatustieteellinen asiantuntijuus | 4 op |
| 10 op |
| 8 op |
Luokanopettajakoulutus* | 25 op |
OKLS410 Opettaja työnsä tutkijana (ped) | 4 op |
OKLS530 Opetusharjoittelu 3: Oppimisen ohjaaminen ja arviointi (ped) | 8 op |
OKLS540 Opetusharjoittelu 4: Kouluyhteisö ja yhteiskunta (ped) | 8 op |
OKLS610 Tutkimusmetodiikan ja -viestinnän syventävä kurssi | 5 op |
* Opiskelijalle tehdään henkilökohtainen opetussuunnitelma, jossa sovitaan tarkemmin muiden opintojaksojen korvautuvuus.
Liikuntasosiologia | 17 op |
LYTS001 Liikkumisen ympäristösuhteet | 4 op |
LYTS017 Muuttuvat kansalaistoiminnat ja liikuntaorganisaatiot | 6 op |
LYTS005 Liikuntasosiologian teoria ja metodologia | 4 op |
LYTS006 Kaunokirjallisuus urheilun tulkkina | 3 op |
Kaikille yhteisten kansalaisyhteiskunnan asiantuntijuuden opintojen tavoitteena on, että ne suoritettuaan opiskelija hallitsee tutkimusalueen tieteelliset peruskäsitteet ja keskeisimmät teoriat sekä kykenee hyödyntämään niitä alueen eriytyneemmissä opinnoissa. Yhteiset opinnot suoritettuaan opiskelija omaa kokonaisvaltaisen näkemyksen kansalaisyhteiskunnasta, sen kehityksestä ja nykytendensseistä. Yhteiset opinnot käsittävät myös pro gradu -tutkielman laatimiseen valmistavan seminaarin sekä yhteensä lukuvuoden kestävät maisteriseminaarit.
Kansalaisyhteiskunnan asiantuntijuuden valinnaisissa opinnoissa opiskelija erikoistuu johonkin tai joihinkin kansalaisyhteiskunnan keskeisiin erityisalueisiin. Hän voi valita opintojaksoja, jotka tukevat pro gradu -tutkielman laatimista. Valinnaiset opinnot tarjoavat mahdollisuuden tärkeimpien kansalaisyhteiskunnan työelämäkäytäntöjen hallintaan.
Opiskelija valitsee kansalaisyhteiskunnan asiantuntijuuden valinnaisia opintojaksoja sen määrän, että vaadittava opintopistemäärä tulee täyteen. Vaadittavien opintojaksojen määrä vaihtelee pääaineittain (Ks. tarkemmin toisaalla). Kirjallisuuskuulustelujen lisäksi opintojaksoja tai niiden osia voi suorittaa esseesuorituksina, tarjolla olevilla luennoilla ja seminaareilla ja esimerkiksi käyttämällä hyväksi kansalaisyhteiskunnan tutkimusportaalin (kans.jyu.fi) tarjoamia suoritusmahdollisuuksia. Opiskelija voi myös ehdottaa tentittäviä teoksia. Opiskelija sopii tentaattorin kanssa muiden kuin ohjelman järjestämien opintojaksojen hyväksymisestä opintosuorituksiksi. (ks. tarkemmat ohjeet: https://www.jyu.fi/ytk/laitokset/yfi/oppiaineet/kans/opiskelu)
KANS001 Maisteriseminaari I (5 op)
Osaamistavoitteet: Tavoitteena on, että opintojakson päättyessä opiskelijalla olisi rajattu pro gradu -tutkielmaan soveltuva tutkimusongelma ja alustavasti hahmotettuna tutkimusmetodi ja aineisto. Opiskelija esittää pääaineensa edustajalle tutkimusaiheensa ja keskustelee tutkimusongelmasta.
Sisältö: Seminaarissa esitellään kansalaisyhteiskunnan tutkimuksen aihepiirejä ja aineistoja sekä laitoksella toimivia kansalaisyhteiskunnan tutkimushankkeita, joiden yhteydessä opiskelija voi tehdä opinnäytteensä. Perehdytään tutkielman tekemisen prosessiin ja käsitellään siinä esiintyviä yleisiä pulmia. Seminaari järjestetään ensimmäisen lukuvuoden syksyllä.
Suoritustavat: Osallistuminen seminaariin, jossa esitetään luonnos tutkimussuunnitelmaksi.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131615
KANS002 Maisteriseminaari II (5 op)
Osaamistavoitteet: Pro gradu -tutkielman edistäminen. Ideaalitapauksessa opiskelija saattaa pro gradu -tutkielmansa valmiiksi seminaarien (KANS002 ja KANS003) aikana.
Sisältö: Seminaarin tavoitteena on edistää pro gradu -tutkielman laatimista. Yhteensä vuoden mittaisessa (KANS002 ja KANS003) seminaarityöskentelyssä opiskelija raportoi kirjallisesti tutkimuksestaan ja sen edistymisestä. Seminaari-istunnoissa keskustellaan tutkimuksen kysymyksistä, arvioidaan tekijän ratkaisuja ja edistetään työtä ehdotusten ja kritiikin avulla. Seminaarityöskentelyssä harjoitellaan kriittistä tieteellistä keskustelua. Opiskelija sopii pääaineensa edustajan kanssa seminaarikäytännöstä. Seminaari järjestetään ensimmäisen lukuvuoden keväällä.
Suoritustavat: Osallistuminen seminaarityöskentelyyn. Kirjalliset seminaariesitelmät.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131613
KANS003 Maisteriseminaari III (5 op)
Osaamistavoitteet: Pro gradu -tutkielman edistäminen. Ideaalitapauksessa opiskelija saattaa pro gradu -tutkielmansa valmiiksi seminaarien (KANS002 ja KANS003) aikana.
Sisältö: Seminaarin tavoitteena on edistää pro gradu -tutkielman laatimista. Yhteensä vuoden mittaisessa (KANS002 ja KANS003) seminaarityöskentelyssä opiskelija raportoi kirjallisesti tutkimuksestaan ja sen edistymisestä. Seminaari-istunnoissa keskustellaan tutkimuksen kysymyksistä, arvioidaan tekijän ratkaisuja ja edistetään työtä ehdotusten ja kritiikin avulla. Seminaarityöskentelyssä harjoitellaan kriittistä tieteellistä keskustelua. Opiskelijan on sovittava pääaineensa edustajan kanssa seminaarikäytännöstä. Seminaari järjestetään toisen lukuvuoden syksyllä.
Suoritustavat: Osallistuminen seminaarityöskentelyyn. Kirjalliset seminaariesitelmät.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131612
KANS090 Pro gradu -tutkielma (40 op)
Sisältö: Opinnäytetutkielma, joka osoittaa tekijän kykenevän itsenäiseen tutkimukseen ja tieteelliseen ilmaisuun.
Suoritustavat: Itsenäinen tutkimustyöskentely. Tarkemmat ohjeet pro gradu -tutkielmaan liittyen laitoksen verkkosivuilta.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131610
KANS091 Maturiteetti, yhteiskuntatieteiden maisteri (0 op)
Osaamistavoitteet: Opiskelija osoittaa perehtyneensä tutkielmansa aihepiiriin ja hallitsevansa koulusivistyskielensä. Opiskelija osaa ilmaista itseään tieteellisen kirjoittamisen keinoin ja kirjoittaa jäsennellysti rajatusta aiheesta ja näkökulmasta.
Suoritustavat: Tentti, tarkista suoritusta koskevat ohjeet tiedekunnan verkkosivuilta.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131609
KANS014 Kansalaisyhteiskunnan käsite (5 op)
Osaamistavoitteet: Opiskelija hallitsee kansalaisyhteiskunnan käsitteen historiallisen kehityksen päävaiheet, sekä sen kuinka kansalaisyhteiskunnan teorian klassikot ja yhteiskunnan kehitysvaiheet ovat vaikuttaneet käsitteen muotoutumiseen. Hänellä on jäsentynyt näkemys käsitteen nykymerkityksistä ja tuntee kansalaisyhteiskunnan organisoitumismuodot.
Sisältö: Opiskelijalle annetaan näkemys siitä, kuinka käsitteen nykyinen käyttötapa heijastelee käsitteen ja yhteiskunnan kehityksen suuria linjoja. Historiallista taustaa vasten voidaan ymmärtää käsitteen nykykäytön painopisteitä sekä millaisia erityisiä näkökulmia yhteiskunnan suuret muutostendenssit ovat tuoneet käsitteen ymmärtämisen tapaan.
Suoritustavat: 1) Luennot: Kansalaisyhteiskunnan käsite
Luentojen yhteydessä tentitään teos: Deakin: In Search of Civil Society
2) Luennot: Kansalaisyhteiskunnan organisoituminen
Ellei luentoja järjestetä, tentitään toinen teos seuraavista:
Della Porta & Diani: Social Movements. An Introduction
Van Til: Growing Civil Society. From Nonprofit Sector to Third Space
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131655
KANS015 Näkökulmia kansalaisyhteiskuntaan (5 op)
Osaamistavoitteet: Opiskelija hallitsee syvällisesti valitsemansa näkökulman kansalaisyhteiskuntaan.
Sisältö: Opiskelijat aloittavat tutustumisen kansalaisyhteiskunnan moninaisuuteen tarkastelemalla perusteellisesti kansalaisyhteiskuntaa yhdestä alla mainitusta näkökulmasta.
Suoritustavat: Opintojakso suoritetaan opintopiirissä
(ks. tarkemmat ohjeet: https://www.jyu.fi/ytk/laitokset/yfi/oppiaineet/kans/opiskelu )
Kirjallisuus: Valitaan yksi teos seuraavista opintopiirityöskentelyn teemaksi:
1) Kansalaisyhteiskunta ja demokratia: Warren: Democracy and Association
2) Kansalaisyhteiskunnan teoria: Cohen & Arato: Civil Society and Political Theory
3) Kansalaiskasvatus: Peters & Britton & Blee (toim.): Global Citisenship Education
4) Kansalaisuus: Beiner (toim.): Theorizing Citizenship
5) Kolmas sektori: Billis (toim.): Hybrid Organizations and the Third Sector. Challenges for Practice, Theory and Policy
6) Yhteiskunnalliset liikkeet: Tarrow: Power in Movement. Social Movements and Contentious Politics
7) Feminismi ja kansalaisuus: Lister: Citizenship. Feminist Perspectives
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131654
KANS016 Kansalaistoiminnan käsite (5 op)
Osaamistavoitteet: Opiskelija hallitsee kansalaistoiminnan erilaiset muodot ja aspektit mikronäkökulmasta. Hänellä on perusteltu kuva siitä, millaisia aktiviteetteja kansalaistoiminnan piiriin voidaan lukea ja millä eri tavoilla kansalaiset voivat toimia poliittisesti.
Sisältö: Kansalaistoiminnalla tarkoitetaan kansalaisten arkikokemuksesta lähteviä uusia ongelmanmäärittelyjä ja niiden ratkaisupyrkimyksiä. Tätä kutsutaan poliittiseksi kansalaistoiminnaksi. Oleellista kansalaistoiminnalle on aktiivisen kansalaisuuden ajatus ja sen edellyttämä retoriikan taito. Opintojaksossa korostetaan toiminnallista näkökulmaa kansalaisyhteiskuntaan.
Suoritustavat: 1) Kaikille pakollinen luento: Kansalaistoiminnan käsite
2) Verkkokurssi: Kansalaisten politiikka
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131631
KANS017 Suomalainen kansalaisyhteiskunta (5 op)
Osaamistavoitteet: Opiskelija tuntee suomalaisen kansalaisyhteiskunnan kehityksen ja sen nykyiset muutostendenssit. Hänellä on jäsentynyt kuva kansalaisyhteiskuntamme rakenteista ja erityislaadusta kansainvälisessä vertailussa.
Sisältö: Opiskelijalle annetaan näkemys siitä, miten suomalainen kansalaisyhteiskunta on kehittynyt ja millaisten yhteiskunnallisten olosuhteiden vallitessa ja vaikutuksesta sen suhteellisen pysyvät ominaispiirteet ovat muokkautuneet. Historiallista taustaa vasten tarkastellaan suomalaisen kansalaisyhteiskunnan nykytilaa ja nykyisiä muutostendenssejä. Kansalaisyhteiskuntamme erityislaatua tarkastellaan vertailemalla sen keskeisiä ominaispiirteitä kansalaisyhteiskuntiin muualla.
Suoritustavat: Johdantoluennot suomalaisen kansalaisyhteiskunnan kehityksestä sekä tutkijoiden vierailuluentoja. Lisäksi tentitään kirjallisuusluettelossa mainitut teokset.
Kirjallisuus: Suoritetaan vaihtoehto 1 tai 2:
1) Alapuro & Stenius (toim.): Nordic Associations in a European Perspective
2) Suomalaiset osallistujina. Katsaus suomalaisen kansalaisvaikuttamisen tilaan ja tutkimukseen (saatavana sähköisessä muodossa) JA Niemelä & Möttönen: Kunta ja kolmas sektori. Yhteistyön uudet muodot
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131625
KANS124 Kansalaisyhteiskunnan muodostuminen (5 op)
Osaamistavoitteet: Opiskelijalle muodostuu monipuolinen käsitys kansalaisyhteiskunnan uusimmista muutostendensseistä.
Sisältö: Opintojakso syventää ja monipuolistaa pakollisten opintojen teoreettisia perusteita. Siinä perehdytään kansalaisyhteiskunnan sisäisiin rakenteisiin ja prosesseihin. Käsiteltäviä teemoja ovat muutos kansallisvaltiollisesta kansalaisuudesta globaaliin kansalaisuuteen sekä paikallisen kansalaisyhteiskunnan korostuminen. Opintojaksossa perehdytään aiempaa perusteellisemmin yhteiskunnallisten liikkeiden nykytilaan, erityisesti uuden tieto- ja viestintäteknologian hyödyntämisen näkökulmasta.
Suoritustavat: Kirjallisuuskuulustelu tai essee, johon suoritetaan kolme teosta kirjallisuusluettelosta.
Kirjallisuus: Muuttuva kansalaisuus
1) Delanty: Citizenship in a Global Age. Society, Culture, Politics
2) Rex & Singh: Governance and Multicultural Societies. Research in Migration and Ethnic Relations
3) Della Porta ym.: Globalization from below. Transnational Activists and Protest Networks
Yhteiskunnalliset liikkeet
1) Eyerman & Jamison: Social Movements. A Cognitive Approach
2) Tarrow: Power in Movement. (jos ei suoritettu aiemmin)
3) Della Porta & Diani: Social Movements (jos ei suoritettu aiemmin)
4) Ylä-Anttila: Politiikan paluu. Globalisaatioliike ja julkisuus
5) Konttinen & Peltokoski: Ympäristöprotestin neljäs aalto. Eläinoikeusliike ja uuden polven ympäristöradikalismi 1990-luvulla
Paikallinen kansalaisyhteiskunta
1) Hyyryläinen: Toiminnan aika. Tutkimus suomalaisesta kylätoiminnasta
2) Mäkinen: Digitaalinen voimistaminen paikallisten yhteisöjen kehittämisessä
3) Möttönen & Niemelä: Kunta ja kolmas sektori (jos ei suoritettu aiemmin)
4) Wuthnow: Loose Connections. Joining Together in America's Fragmented Communities
Internet ja kansalaisyhteiskunta
1) Hands: @ is for Activism
2) Jordan & Taylor: Hactivism and Cyberwars. Rebels With a Cause?
3) McCaughley & Ayers (toim.): Cyberactivism. Online Activism in Theory and Practice.
4) Lappalainen: Verkolla valtaa. Internet ja poliittisen kansalaistoiminnan näkymät
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131608
KANS125 Kansalaisyhteiskunnan merkitykset (5 op)
Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija hallitsee kyseisen problematiikan keskeisen teoriaperustan valitsemallaan osa-alueella. Opiskelija kykenee itsenäiseen työskentelyyn ja tiedonhankintaan osa-alueella.
Sisältö: Kansalaisyhteiskunnan merkitykset opintojaksossa perehdytään kansalaisyhteiskunnan ja muun yhteiskunnan suhteisiin ja vuorovaikutukseen. Siinä tarkastellaan erityisesti sitä, millainen arvo ja merkitys kansalaistoiminnalla ja kansalaisyhteiskunnalla on koko yhteiskunnan toimivuudelle.
Suoritustavat: Kirjallisuuskuulustelu tai essee, johon suoritetaan kolme teosta kirjallisuuslistasta.
Kirjallisuus: Kansalaisyhteiskunnan ja -toiminnan klassinen teoria
1) Arendt: Vita Activa. Ihmisenä olemisen ehdot
2) Ehrenberg: Civil Society. The Critical History of an Idea.
3) de Tocqueville: Demokratia Amerikassa
Kansalaisyhteiskunnan nykytrendejä
1) Chambers & Kymlicka (toim.): Alternative Conceptions of Civil Society
2) Keck & Sikkink: Activists beyond Borders. Advocacy Networks in International Relations
3) Kaldor: Globaali kansalaisyhteiskunta. Vastaus sodan ongelmaan JA Kansalaisyhteiskunta-lehden uusin numero ( http://www.kans.jyu.fi/lehti )
Kansalaisyhteiskunta ja demokratia
1) Rosanvallon: Vastademokratia
2) Hay: Why we hate politics?
3) Keith: Democracy as Discussion. Civic Education and the American Forum Movement (vastaa 3 op)
Luottamus ja sosiaalinen pääoma
1) Ruuskanen: Sosiaalinen pääoma - käsitteet, suuntaukset ja mekanismit
2) Ilmonen & Jokinen: Luottamus modernissa maailmassa.
3) Kankainen: Yhdistykset, instituutiot ja luottamus
4) Seligman: The Problem of Trust
Kansalaisyhteiskunta ja muut osajärjestelmät
1) Billis (toim): Hybrid Organizations and Third Sector (jos ei suoritettu aiemmin)
2) Pöyhönen ym.: Sosiaaliset ja yhteiskunnalliset yritykset (saatavana sähköisessä muodossa) JA Huotari ym.: Sosiaalisen ja taloudellisen välimaastossa. Tutkimusnäkökulmia suomalaiseen sosiaaliseen yritykseen
3) Trägårdh (toim): State and Civil Society in Northern Europe. The Swedis Model Reconsidered
4) Cruikshank: The Will to Empower. Democratic Citizens and Other Subjects
5) Dean: Governing Societies. Political Perspectives on Domestic and International Rule
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131607
KANS131 Kulttuurin kansalaistoiminta (5 op)
Sisältö: Opiskelija voi halutessaan suorittaa kulttuurin kansalaistoiminnan opintojakson.
Tenttivät teokset valitaan Kulttuuripolitiikan maisteriohjelmasta yhdessä
opintojakson tentaattorin kanssa.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131606
KANS132 Liikunnan kansalaistoiminta (5 op)
Osaamistavoitteet: Opiskelija hallitsee toimintakentän kehityksen ja järjestötoiminnan nykytilanteen
Sisältö: Opintojaksolla perehdytään liikunnan kansalaistoiminnan historiallisiin vaiheisiin, järjestötyön erityiskysymyksiin ja tutkimuksellisiin lähtökohtiin seuraavasti:
1. Liikunnan kansalaistoiminnan pitkä linja.
2. Suomalainen urheilu- ja liikuntaseura.
3. Ammattimaistuminen ja kaupallistuminen haasteina.
4. Urheilun hyvän kertomus - onko sitä?
5. Seura- ja järjestötaso tutkimuskohteina.
6. Urheilun etiikka ja moraali kansalaistoiminnan näkökulmasta.
Suoritustavat: Opintopiiri, kurssi, essee tai kirjallisuuskuulustelu
Kirjallisuus: Jos opintojakso suoritetaan kirjallisuuskuulusteluna, tentitään seuraavat teokset:
1) Ilmanen: Liikunnan kansalaistoiminnan varhaista paikantamista Helsingissä.
2) Ilmanen & Itkonen: Kansalaisten liikuttajat. Kansalaistoimijat ja kunnat liikuntapalvelujen tuottajina Pohjois-Karjalassa.
3) Itkonen ym.: Liikunnan kansalaistoiminta. Muutokset, merkitykset ja reunaehdot.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131605
KANS133 Vapaaehtoiset sosiaalipalvelut (5 op)
Osaamistavoitteet: Opiskelija hallitsee vapaaehtoistoiminnan muodot ja merkityksen sosiaalipalvelujen tuottajana.
Sisältö: Opintojaksolla tarkastellaan vapaaehtoisvoimin järjestettäviä sosiaalipalveluita eri näkökulmista (historia, organisaatiot, työskentelytavat, vaikutukset) sekä yhteisötyön teoreettisia perusteita ja vapaaehtoisten sosiaalipalveluiden keskeisiä järjestötoimijoita. Opiskelija tutustuu erilaisiin vapaaehtoisten sosiaalipalveluiden organisoitumismuotoihin ja työskentelytapoihin, kuten itseapuryhmiin, vertaistoimintaan, sosiokulttuuriseen innostamiseen, yhteisösosiaalityöhön ja sosiaali- ja terveysalan järjestöihin.
Suoritustavat: Opintopiiri, kurssi, essee tai kirjallisuuskuulustelu, johon suoritetaan kolme teosta kirjallisuusluettelosta.
Kirjallisuus: 1) Adams: Social Work and Empowerment
2) Hyväri: Vallattomuudesta vastuuseen. Kokemuksen poliitiikan sankaritarinoita
3) Pessi & Saari (toim.): Hyvien ihmisten maa. Auttaminen kilpailukyky-yhteiskunnassa.
4) Kurki: Sosiokulttuurinen innostaminen. Muutoksen pedagogiikka
5) Matthies & Kotakari & Nylund (toim): Välittävät verkostot
6) Roivainen: Yhteisöt ja yhteisösosiaalityön lähtökohdat
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131604
KANS135 Kansalaiskasvatus (5 op)
Osaamistavoitteet: Opiskelija tuntee kansalaiskasvatuksen teoreettiset perusteet ja ajankohtaiset tutkimukset
Sisältö: Opintojaksolla tutustutaan kansalaiskasvatuksen kansainvälisiin ja suomalaisiin teoreettisiin perusteisiin ja ajankohtaisiin tutkimuksiin. Opiskelija käy läpi eräitä tämän alueen teoreettisia lähtökohtia ja suomalaisista nuorista tehtyjä tutkimuksia.
Suoritustavat: Opintopiiri, kurssi, essee tai kirjallisuuskuulustelu, johon suoritetaan kolme teosta seuraavista siten, että kustakin ryhmästä A, B ja C valitaan yksi teos.
Kirjallisuus: A. Kansalaiskasvatuksen klassikot
1) Dewey: Demokratia ja kasvatus
2) Freire: Sorrettujen pedagogiikka
B. Suomalainen koulutusjärjestelmä ja kansalaisuutta koskevat tiedot
1) Berg: Nuorten näkemyksiä Suomen yhteiskunnallisesta kehityksestä (saatavana sähköisessä muodossa) JA Suoninen ym.: Nuorten yhteiskunnalliset tiedot, osallistuminen ja asenteet
2) Schulz ym.: Initial Findings from the IEA International Civic and Citizenship study (saatavana sähköisessä muodossa)
3) Suutarinen (toim.): Aktiiviseksi kansalaiseksi. Kansalaisvaikuttamisen haaste
C. Kansalaiskasvatus globaalissa kontekstissa
1) Arthur & Davies & Hahn (toim.): Education for citizenship and democracy (tentittävät artikkelit sovitaan tentaattorin kanssa)
2) McDonough & Feinberg (toim.): Citizenship and Education in Liberal-Democratic Societies. Teaching for Cosmopolitan Values and Collective Identities (tentittävät artikkelit sovitaan tentaattorin kanssa)
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131597
KANS144 Vapaaehtoistoiminta (5 op)
Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa soveltaa vapaaehtoistoiminnan teoriaa sekä arvioida vapaaehtoistoiminnan mahdollisuuksia ja rajoituksia niin yhteiskunnallisena kuin yksilötasoisena ilmiönä.
Sisältö: Opintojakson tavoitteena on perehdyttää opiskelija vapaaehtoistoiminnan teoriaan ja yhteiskunnallisiin kytkentöihin ja käytäntöihin, käytännön harjoittelun avulla. Tarkoituksena on jalkauttaa opiskelijat kansalaistoiminnan pariin ja tehdä oppimisesta yhteistoiminnallisempaa. Tavoitteena on oma-aloitteisuuden ja auttamishalun sytyttäminen, vapaaehtoistoiminnan eetoksen mukaisesti. Opiskelija osaa käytännön harjoittelun ja kurssin jälkeen soveltaa myös vapaaehtoistoiminnan teoriaa ja hahmottaa sekä arvioida vapaaehtoistoiminnan mahdollisuuksia ja rajoituksia niin yhteiskunnallisena kuin yksilötasoisena ilmiönä.
Suoritustavat: Opintojakso koostuu seminaarityöskentelystä (8 h), asiantuntijaluennoista (ajat ja paikat ilmoitetaan myöhemmin) sekä 20 tunnin käytännön harjoittelusta kansalaisjärjestössä tai kansalaistoiminnan parissa, joiden pohjalta kirjoitetaan oppimispäiväkirja. Käytännön toiminta voi olla auttamis- ohjaus- tai tukityötä, toiminnan organisointia, kurssin suunnittelua, koulutuksen toteuttamista jne. Järjestön edustajan olisi hyvä perehdyttää opiskelija järjestön harjoittamaan vapaaehtoistoimintaan. Opiskelija tekee käytännön vapaaehtoistyötä järjestön edustajan ohjauksessa. Mikäli ohjaavaa edustajaa ei ole mahdollista löytää, olisi tärkeää löytää kuitenkin yhteyshenkilö, jonka kanssa voi käsitellä hankkeen arkipäiväisiä seikkoja.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131596
KANS145 Järjestötoiminnan käytännöt (5 op)
Osaamistavoitteet: Opintojakson tavoitteena on, että sen suoritettuaan opiskelija hallitsee kansalaisyhteiskunnan keskeiset työelämäkäytännöt pääpiirteittäin. Järjestötyöelämään siirtyvän maisterin on perehtymisen nojalla helppoa syventää tietojaan ja taitojaan, joita hän tarvitsee käytännön toiminnassaan.
Sisältö: Opintojaksossa perehdytään järjestötoiminnan käytäntöihin ja niissä tarvittaviin keskeisiin tietosisältöihin.
Suoritustavat: Opintojakso suoritetaan kursseina (myös muiden järjestämät kurssit voivat tulla kysymykseen) ja/tai kirjallisuuskuulusteluna.
Kirjallisuus: Järjestötoiminnan talous:
1) Perälä & Perälä: Yhdistyksen ja säätiön talous (suoritustavasta sovitaan erikseen tentaattorin kanssa) JA
2) Verotusohje yleishyödyllisille yhdistyksille ja säätiöille (saatavana verohallinnon sivuilta, haku: verotusohje yleishyödyllisille yhdistyksille ja säätiöille)
Vapaaehtoistoiminnan johtaminen ja projektisuunnittelu:
1) Heikkala: Järjestön strategia
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131595
KANS400 Vapaaehtoinen harjoittelu (5-10 op)
Osaamistavoitteet: Opiskelija perehtyy alan työtehtäviin ja osaa soveltaa hankkimaansa teoriatietoa käytännössä.
Sisältö: Harjoittelun tavoitteena on opiskelijan perehtyminen tieteenalaopintoja vastaaviin työtehtäviin sekä valmistuvan opiskelijan tukeminen työelämään sijoittumisessa. Harjoittelu on osa opiskelua ja siihen kuuluu olennaisena osana harjoitteluraportin kirjoittaminen. Raportin kirjoittaminen kannustaa opiskelijaa tarkastelemaan harjoittelua sekä työelämää ja sen ilmiöitä syvällisesti ja eri näkökulmista. Raportin tulee olla laajuudeltaan noin 10-15 sivua.
Suoritustavat: Harjoittelu ja siitä kirjoitettava harjoitteluraportti.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131717
Esimerkki kulttuuripolitiikan tutkimuksesta: Suomen
kulttuuripolitiikan historia Suomen kulttuuripolitiikan historiaa on tutkittu vuodesta 2004 Jyväskylän yliopiston YFI-laitoksella professori Anita Kankaan johdolla. Tutkimusprojektin tavoitteena on ollut selvittää 1800-luvun jälkipuoliskolta 1970-luvulle ulottuvalla ajanjaksolla valtion ja kuntien roolia kulttuuripalvelujen tuottajina ja sitä, miten niistä tuli taiteen ja kulttuurin rahoittajia. Projektissa tutkitaan ajanjaksolla kehitettyjä kulttuuripoliittisia toimintoja. Tutkimusprojektin tärkeä kohde on kulttuuripoliittiseen institutionalisoitumiseen liittyvien prosessien analyysi: näin tutkitaan taide- ja kulttuurielämän järjestäytymisen juuria, taiteen tukien sekä suomalaisen kulttuuripolitiikan mallin vakiintumista. Toisaalta taidejärjestöjen näkökulma on keskeinen, mutta toisaalta tutkimuksessa on kiinnostuttu myös laajemmin poliittisten ja ideologisten taustojen vaikutuksesta kulttuuripoliittisten toimien kehittymisessä. On tärkeää pohtia, miten aikalaisten käsitykset suomalaisen kulttuurin sisällöstä ovat vaikuttaneet taide- ja kulttuurielämän järjestäytymiseen: ketkä ja millä perustein käyttivät määrittelyvaltaa kulttuurin sisällöistä sekä päätösvaltaa niiden tukemisesta ja kehittämisestä? Tutkimus perustuu pääosin valtion, kuntien ja yksityisten tahojen arkistoissa säilytettävään aineistoon, kuten pöytäkirjoihin, muistioihin ja kirjeenvaihtoon, sekä erilaisiin toimintakertomuksiin, lehdissä julkaistuun materiaaliin sekä kuntien ja valtion julkaisuihin. Tutkimusryhmä on koostunut useista tutkijoista ja väitöskirjan tekijöistä. Kulttuuripolitiikan maisteriohjelman opiskelijoilla on mahdollisuus tehdä pro gradu -tutkielmansa projektin aiheista. Tutkimusprojektin ohjausryhmän puheenjohtaja on ministeri Kalevi Kivistö. Ohjausryhmän jäseniä ovat kulttuuriasiainneuvos Liisa-Maria Hakala-Zilliacus, neuvotteleva virkamies Risto Kivelä sekä johtaja Paula Tuomikoski opetusministeriöstä, sosiologian professori Risto Alapuro Helsingin yliopistosta sekä yleisen historian professori Seppo Zetterberg ja kulttuuripolitiikan professori Anita Kangas Jyväskylän yliopistosta. Projektia ovat rahoittaneet Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö Cupore sekä Suomen Akatemia. Projektin tutkimuksia on julkaistu Cuporen julkaisusarjassa. Näiden julkaisujen ohella aiheesta kirjoitetaan myös artikkelijulkaisuja sekä opinnäytteitä. Projektissa julkaistut tutkimukset:
|
Kaikille yhteiset syventävät opinnot | 105 op |
| 60 op |
| 20 op |
| 25 op * |
| |
|
* Suoritetaan valinnaisia opintoja siten, että maisterin tutkinnon laajuudeksi tulee vähintään 120 op. Valinnaisten opintojen määrä riippuu pääaineen opintojen kokonaislaajuudesta.
Oman pääaineen opinnot
Kulttuuripolitiikan maisteriohjelmassa opiskelevien on suoritettava pääaineidensa edellyttämät metodologiset ja teoreettiset opinnot. Opintojaksojen tarkemmat sisällöt ja vaatimukset löytyvät oppiaineen kohdalta opinto-oppaasta. Pääainevaihtoehdot:
- Yhteiskuntatieteellinen tutkinto (YTM); filosofia, sosiologia, valtio-oppi ja yhteiskuntapolitiikka
- Humanistinen tutkinto (FM); etnologia, historia, kirjallisuus, musiikkitiede, taidehistoria ja taidekasvatus
Yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan pääaineiden edellyttämät opintojaksot ovat seuraavat (katso pääaineiden yksityiskohtaiset tutkintovaatimukset sisältöineen tiedekunnan opinto-oppaasta):
Filosofia | 10 op |
| 10 op |
Sosiologia | 10 op |
YFIS200 Kvalitatiiviset ja kvantitatiiviset syventävät menetelmät | 5 op |
| 5 op |
Valtio-oppi | 10 op | |
| 5-7 op | |
| 3-5 op |
Yhteiskuntapolitiikka | 10 op |
YFIS200 Kvalitatiiviset ja kvantitatiiviset syventävät menetelmät | 5 op |
| 5 op |
Katso pääaineiden yksityiskohtaiset tutkintovaatimukset sisältöineen tiedekunnan opinto-oppaasta. Taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitoksen opetussuunnitelmasivun löydät osoitteesta: https://www.jyu.fi/hum/laitokset/taiku/taiku_opiskelu/opetussuunnitelmat
Humanistisen tiedekunnan pääaineiden edellyttämistä opintojaksoista saat tietoa maisteriohjelmasta.
Opinnot voivat koostua kirjallisuuskuulustelupaketeista tai lukukausittain järjestettävistä luennoista.
KUPS001 Maisteriseminaari I (Johdatus kulttuuripolitiikkaan) (5 op)
Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa analysoida kulttuuripolitiikan käsitteen moniaineksisuutta ja kategorioida käsitteiden teoreettisia kehyksiä, tuntee kulttuuripolitiikan keskeisimmät tutkimukset ja oppii seuraamaan alan tieteellisiä aikakauslehtiä. Lisäksi opiskelija tuntee kulttuuripolitiikan suomalaisen toimintajärjestelmän ja osaa suhteuttaa sen kansainvälisiin malleihin. Opiskelija pystyy kirjoittamaan arvioivan asiantuntijakirjoituksen yhdistäen kulttuuripoliittisen kysymyksen tutkimustietoon ja tuottaa pro gradu -tutkielmansa tutkimussuunnitelman.
Sisältö: Opintojakso perehdyttää opiskelijat kulttuuripolitiikan käsitteisiin, tutkimustraditioihin ja tulkintoihin sekä antaa perustiedot Suomen kulttuuripolitiikan toimintajärjestelmästä ja sen ajankohtaisista kehityssuunnista osana kansallisia ja kansainvälisiä politiikan ja hallinnon rakenteita. Opintojaksoon kuuluu perehdyttäminen kulttuuripolitiikan tutkielman aiheeseen ja tekemiseen.
Suoritustavat: Asiantuntijakirjoitus tai luentokuulustelu, tutkimussuunnitelma. Lisäksi kirjallisuuskuulustelu.
Kirjallisuus: Suoritetaan seuraavat teokset:
McGUIGAN, JIM: Rethinking Cultural Policy, 2004 (172 s.)
OWEN-VANDERSLUIS, SARAH: Ethics and Cultural Policy in Global Economy, 2005 (256 s.) TAI AHPONEN, PIRKKOLIISA & KANGAS, ANITA (eds.): Construction of Cultural Policy, 2004 (248 s.)
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131641
KUPS002 Maisteriseminaari II (5 op)
Osaamistavoitteet: Opiskelija tuntee oman pro gradu -tutkielmansa aihealueen hyvin. Hän valitsee itselleen sopivat tutkielman tekemisen teoreettiset ja metodologiset työkalut ja aineistot. Opiskelija osaa soveltaa, ottaa käyttöön ja täydentää aiheesta aiemmin tehtyä tutkimusta.
Sisältö: Tutkielman teoriaan, käsitteistöön, metodologiaan ja aiempaan tutkimukseen perehtyminen, tutkielman kysymyksenasettelun tarkentaminen, aineiston keruu ja tutkielman kirjoittaminen.
Suoritustavat: Maisteriseminaari II suoritetaan ensimmäisen opiskeluvuoden keväällä. Sen aikana opiskelija kirjoittaa pro gradu -tutkielmaa temaattisissa pienryhmissä ohjaajan ja toisten opiskelijoiden tuella. Suurin osa humanististen pääaineiden opiskelijoista käy pienryhmäistuntojen sijaan oman pääaineensa seminaareissa saaden samanaikaisesti yksilöohjausta kulttuuripolitiikan ohjaajilta. Tässä maisteriseminaarin vaiheessa tehdään valmis käsikirjoitus yhdestä oman pro gradu -tutkielman luvusta. Opiskelija esittelee sen kaikille yhteisessä seminaarissa toukokuussa. Seminaarisuoritukset arvioidaan pienryhmissä edistymisen ja yhteisiin seminaari-istuntoihin valmisteltujen töiden perusteella.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131639
KUPS003 Maisteriseminaari III (5 op)
Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa lähdekriittisesti ja kyseenalaistaen soveltaa valitsemiaan teoreettisia ja metodologisia työkaluja ja keräämiään aineistoja, sekä testata niiden toimivuutta ja luotettavuutta. Hän osaa kategorisoida ja yhdistää tutkimuksen palaset keskenään. Opiskelija osaa tehdä johtopäätöksiä ja tulkita tuloksia valmistaen kokonaisesityksen tutkielmastaan. Opiskelija hallitsee tieteellisen keskustelun peruskäytännöt.
Sisältö: Tutkielman kirjoittamisprosessin toteuttaminen ja tieteelliseen keskusteluun osallistuminen.
Suoritustavat: Maisteriseminaari III kestää toisen opiskeluvuoden syksyn. Sen aikana opiskelija työstää pro gradu -tutkielman käsikirjoitusta, jota käsitellään pienryhmissä, ja jonka hän esittää joulukuussa kaikille yhteisessä päätösseminaarissa. Seminaarisuoritukset arvioidaan pienryhmissä edistymisen ja yhteisiin seminaari-istuntoihin valmisteltujen töiden perusteella.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131638
KUPS090 Kulttuuripolitiikan pro gradu (40 op)
Sisältö: Kirjoitetaan opinnäytetyö, joka osoittaa tekijän kyvyn itsenäiseen tutkimukseen ja asioiden esittämiseen jäsennellysti ja hallitusti. Tekijän mahdollisuus jatko-opintoihin pohjautuu pro gradu-tutkielman arviointiin.
Suoritustavat: Itsenäinen tutkimustyöskentely. Tarkemmat ohjeet pro gradu -tutkielmaan liittyen laitoksen verkkosivuilta.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131637
KUPS091 Maturiteetti (0 op)
Osaamistavoitteet: Opiskelija osoittaa perehtyneensä tutkielmansa aihepiiriin ja hallitsevansa koulusivistyskielensä. Opiskelija osaa ilmaista itseään tieteellisen kirjoittamisen keinoin ja kirjoittaa jäsennellysti rajatusta aiheesta ja näkökulmasta.
Suoritustavat: Tentti, tarkista suoritusta koskevat ohjeet tiedekunnan verkkosivuilta.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131636
KUPS020 Kulttuuripolitiikka tutkimuskohteena (5 op)
Osaamistavoitteet: Opintojakson tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiuksia lähestyä kulttuuripolitiikkaa koskevia tutkimuskysymyksiä yhteiskuntatieteellisestä näkökulmasta. Perustavoitteena on, että opiskelija ymmärtää ja kykenee selittämään kulttuuripolitiikan keskeisimmät käsitteet ja lähestymistavat. Tavoitteena on myös, että opiskelija osaa soveltaa teoreettista tietoa empiiristen ilmiöiden ja aineistojen tarkasteluun, sekä luomaan tältä pohjalta uusia näkökulmia. Lisäksi tavoitteena on, että opiskelija oppii esittämään perusteltuja, kriteereistä perillä olevia arvioita tarkastelemistaan ilmiöistä.
Sisältö: Opintojakson painopisteitä ovat kulttuurin sosiaalinen rakentuminen ja kategorisoituminen, kulttuurin ja politiikan suhde, kulttuuripolitiikka sääntelynä ja hallintana sekä kulttuuri julkisen tilan merkityksellistäjänä. Näitä asioita ja ilmiöitä lähestytään keskeisten yhteiskuntatieteellisten teorioiden ja käsitteiden avulla.
Suoritustavat: Luento ja kirjallisuuskuulustelu TAI kirjallisuuskuulustelu.
Kirjallisuus: Suoritetaan seuraavat teokset:
BOURDIEU, PIERRE: The field of cultural production: essays on art and literature, 1993 (322s.) TAI BOURDIEU, PIERRE: Rules of art, 1996 (410 s.)
BECKER, HOWARD: Art worlds, 1984 (392 s.) TAI van MAANEN, HANS: How to Study Art Worlds?, 2009 (256 s.)
Suoritetaan yksi kohta seuraavista:
ADORNO, THEODOR W. JA HORKHEIMER, MAX: Dialectic of enlightenment, 1984 (465 s.)
ALHANEN, KAI: Käytännöt ja ajattelu Michel Foucault'n filosofiassa, 2007 (244 s.)
LLOYD, DAVID & THOMAS, PAUL: Culture and the State, 1998 (232 s)
HABERMAS, JÜRGEN: The theory of communicative action. Vol. 2: Lifeworld and systems: a critique of functionalist theory, 1984 (465 s.)
LATOUR, BRUNO: Reassembling the Social. An Introduction to Actor-Network-Theory, 2005 (301 s.)
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131640
KUPS030 Kulttuuripolitiikan historiat (5 op)
Osaamistavoitteet: Tavoitteena on, että opiskelija osaa nimetä ja kykenee selittämään julkisen kulttuuripolitiikan keskeisimmät kehityspiirteet Suomessa. Lisäksi hän kykenee suhteuttamaan suomalaista kehitystä kulttuuripolitiikan kansainväliseen kehitykseen ja osaa yhdistää teoreettista tietoa eri kehityslinjojen kriittisessä tulkinnassa.
Sisältö: Opintojaksossa käsitellään valtion, muiden instituutioiden ja erilaisten toimijoiden roolia kulttuuripolitiikan historiallisessa kehityksessä sekä perehdytään kulttuuriperinteen ja kulttuurisisältöjen poliittisuuteen ja niiden historiallisten kuvausten yhteiskunnalliseen merkitykseen.
Suoritustavat: Luento ja kirjallisuuskuulustelu TAI kirjallisuuskuulustelu
Kirjallisuus: Suoritetaan seuraavat teokset:
WILLIAMS, RAYMOND: Culture, 1981 (248 s.)
ELIAS, NORBERT: The Civilizing Process. The History of Manners (vol. 1), 1978 (310 s.) TAI HOBSBAWM, E. J. & RANGER, T. (eds.): Invention of Tradition, 1992 (322 s.) TAI HABERMAS, JÜRGEN: Julkisuuden rakennemuutos: tutkimus yhdestä kansalaisyhteiskunnan kategoriasta, 2004 (443 s.) (tai vaihtoehtoisesti saksankielinen alkuteos)
Suoritetaan yksi kohta seuraavista:
AHEARNE, JEREMY (ed.): French Cultural Policy Debates. A Reader, 2002 (221 s.)
FRENANDER, ANDERS: Kulturen som kulturpolitikens stora problem: diskussionen om svensk kulturpolitik under 1900-talet, 2005 (252 s.)
Valinnan mukaan kaksi Suomen kulttuuripolitiikan historia -projektin (CUPORE) julkaisua
SOKKA, SAKARIAS: Sisältöä kansallisvaltiolle, 2005 (140 s.)
HELMINEN, MINNA: Säätyläistön huvista kaikkien kaupunkilaisten ulottuville, 2007 (280 s.)
SALLANEN, MINNA: Kaupoungin kulttuurivelvollisuudesta kulttuuripalveluksi, 2009 (357 s.)
MERTANEN, TOMI: Harkinnanvaraisuudesta lakisääteiseen, 2009 (497 s.)
MERTANEN, TOMI: Taiteen tukijat ja tekijät, 2010 (245 s.)
PIRNES, ESA: Merkityksellinen kulttuuri ja kulttuuripolitiikka. Laaja kulttuurin käsite kulttuuripolitiikan perusteluna, 2008 (294 s.) ( http://dissertations.jyu.fi/studeduc/9789513930851.pdf )
PICK, JOHN & ANDERTON, MALCOM: Building Jerusalem. Art, Industry and the British Millennium, 1999 (312 s)
BELFIORE, ELEONORA & BENNETT, OLIVER: The Social Impact of the Arts: an Intellectual History, 2008 (239 s.)
Kurssin kotisivu: https://koppa.jyu.fi/kurssit/116349/
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131633
KUPS050 Kansainvälinen kulttuuripolitiikka I (5 op)
Osaamistavoitteet: Opiskelija perehtyy kansainvälisen kulttuuripolitiikan toimijoihin - kansainvälisiin organisaatioihin (UNESCO, WIPO, Euroopan neuvosto, Euroopan Unioni) sopimuksiin, asiakirjoihin ja alaa koskeviin tutkimuksiin. Hän osaa soveltaa hankkimaansa tietoa ja ymmärrystä uusien kansainvälisen kulttuuripolitiikan ilmiöiden tarkasteluun ja osaa esittää näistä perusteltuja arvioita.
Sisältö: Kansainvälinen kulttuuripolitiikka nähdään luennolla kansainvälisen kulttuuriyhteistyön ja kansallisten kulttuuripolitiikkojen vertailevan tutkimuksen kautta. Institutionaalisen kehityksen kuvaus käsittää kansainvälisten järjestöjen kulttuuripoliittiset ensiaskeleet ja eräiden keskeisten alueellisten ja bilateraalisten yhteistyömuotojen kehityksen kuvauksen. Analyysi kohdentuu kansainvälisten organisaatioiden toimintaan ja keskinäiseen työnjakoon, kansainvälisten kulttuurialan regiimien muodostumiseen ja ylikansallisiin integraatioprosesseihin sekä uusiin kulttuuriyhteistyön muotoihin (verkostot). COMPENDIUMin käyttö mahdollistaa kansallisten kulttuuripolitiikkojen vertailut.
Suoritustavat: Luento, kurssitehtävät ja esseet.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131630
KUPS060 Monikulttuurisuus ja kulttuuripolitiikka (5 op)
Sisältö: Course familiarizes participants with concepts and ways of approach of the social scientific studies of multiculturalism and to recent empirical studies. Framework consists of manifold approaches to citizenship, ethnic and cultural identity, migration and governance of ethnic relations and minority affairs.
Suoritustavat: Lectures 24 h, workshop, and book exam
Kirjallisuus: Suoritetaan seuraavat teokset:
REX, JOHN & SINGH, GURHARPAL (toim.): Governance in Multicultural Societies, 2004 (249s.)
Bhikhu Parekh (2006): Rethinking multiculturalism: cultural diversity and political theory.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131629
KUPS100 Kansainvälinen kulttuuripolitiikka II (5 op)
Osaamistavoitteet: Opiskelija tunnistaa kansainvälisen kulttuuripolitiikan keskeisimmät muutosprosessit ja teemat. Hänelle muodostuu ymmärrys aiemmasta kansainvälisen kulttuuripolitiikan tutkimuksesta. Opiskelija pystyy soveltamaan hankkimaansa tietoa uusien kansainvälisen kulttuuripolitiikan asioiden analysointiin. Opiskelija oppii yhdistelemään kansainvälisen kulttuuripolitiikan ilmiöitä koskevaa tutkimustietoa tuottaen kriittistä arviointia ja uusia näkökulmia.
Sisältö: Opintojaksossa tutustutaan kansainvälisen kulttuuripolitiikan nykyisiin muutosprosesseihin ja keskeisimpiin teemoihin. Näitä ovat muun muassa yhdentyvä ja ylirajaistuva Eurooppa, tekijänoikeuskysymykset ja kulttuurin merkitys globalisaatiossa. Opintojakso laajentaa KUPS050 -opintojakson välittämää kuvaa kansainvälisen kulttuuripolitiikan peruspremisseistä ja -instituutioista.
Suoritustavat: Luento ja kirjallisuuskuulustelu TAI kirjallisuuskuulustelu.
Kirjallisuus: Suoritetaan seuraavat teokset:
SMIERS, JOOST: Arts Under Pressure, 2003 (275 s.) TAI SINGH, J.P.: Globalized Arts. The Entertainment Economy and Cultural Identity., 2010 (256 s.)
UNESCO:UNESCO World Report: Investing in Cultural Diversity and Intercultural Dialogue, 2009 (404 s.) ( http://unesdoc.unesco.org/images/0018/001852/185202E.pdf ) TAI KING, ANTHONY: Culture, Globalisation and the World System, 1998 (186 s.)
LITTOZ MONNET, ANNABELLE: The EU and Culture: between economic regulation and European cultural policy, 2007 (176 s.) TAI SASSATELLI, MONICA: Becoming Europeans. Cultural identity and Cultural Policies, 2009 (248 s.)
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131626
KUPS111 Monikulttuurisuuden teoriat ja käsitteet (5 op)
Osaamistavoitteet: Opiskelija tuntee ja ymmärtää etniskulttuurisen moninaisuuden tutkimisen tärkeimmät teoreettiset ja käsitteelliset työkalut, sekä osaa soveltaa näitä kyseisen ilmiökentän analysointiin. Opiskelija kykenee erottelemaan ja yhdistelemään eri teoreettiskäsitteellisiä näkökulmia, sekä arvioimaan niitä ja niiden pohjalta empiriaa kriittisesti.
Sisältö: Opintojakson kirjallisuus käsittelee niin nykyaikaisen monikulttuurisuuden säätelyn poliittisfilosofisia taustaperusteluita kuin monikulttuurisuustutkimuksen keskeisimpiä käsitteitä, kuten etnisyys, nationalismi ja toiseus.
Suoritustavat: kirjallisuuskuulustelu tai essee
Kirjallisuus: Suoritetaan seuraavat teokset:
KYMLICKA, WILL: Multicultural citizenship: a liberal theory of minority rights, 1995 (280 s.)
ERIKSEN, THOMAS HYLLAND: Ethnicity and Nationalism, 2002 (199 s.) TAI LEHTONEN, MIKKO & LÖYTTY, OLLI: Erilaisuus, 2003 (286 s.) JA RASTAS, ANNA ym. (toim.): Suomalainen vieraskirja. Kuinka käsitellä monikulttuurisuutta, 2005 (235 s.)
PAREKH, BHIKHU: Rethinking multiculturalism: cultural diversity and political theory, 2000/2006 (409 s.)
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131624
KUPS120 Kulttuurpoliittinen maantiede (5 op)
Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa määritellä tilan, paikan, ajan ja identiteetin käsitteet kulttuurimaantieteellisestä näkökulmasta. Opiskelija osaa soveltaa näitä käsitteitä kulttuuripolitiikan ja alueellisen kehittämisen kysymyksiin, ja arvioida kriittisesti tältä pohjalta kulttuurin sisältöä ja merkitystä kestävän kehityksen edistämisessä.
Sisältö: Opintojakso antaa opiskelijalle käsitteelliset ja teoreettiset valmiudet tunnistaa kulttuurin ja kehityksen yhteydet ja tarkastella niitä kestävän kehityksen viitekehyksessä.
Suoritustavat: Luento ja kirjallisuuskuulustelu TAI kirjallisuuskuulustelu.
Kirjallisuus: Suoritetaan seuraavat teokset (5 op):
CLOKE, PAUL & JOHNSTON, RON (toim.) Spaces of Geographical thought. Deconstructing Human Geography's Binaries, 2006 (220 s.)
RELPH, E.: Place and Placelessness, 1976 TAI MASSEY, DOREEN: For Space, 2005 (222 s.)
PRESTON, P. W: Political / cultural identity. Citizens and nations in a global era, 1997 (198 s.) TAI ANDERSON, BENEDICT: Imagined communities. Reflections on the origin and spread of nationalism, 1991 (224 s.)
Suoritetaan yksi seuraavista:
KNUUTTILA, SEPPO, LAAKSONEN, PEKKA & PIELA, ULLA (toim.): Paikka: eletty, kuviteltu, kerrottu, 2006 (343 s)
RHOADES, ROBERT, E. Development with Identity: Community, Culture and Sustainability in the Andes, 2006 (352 s.)
TERKENLI, THEANO S. & D'HAUTESERRE, ANNE-MARIE (eds.): Landscapes of a New Cultural Economy of Space 2006
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131623
KUPS125 Cultural Sustainability and Cultural Policy (5 op)
Learning outcomes: Student will gain appreciation for the different and often conflicting cultural and disciplinary perspectives of sustainability and for the relationship between cultural sustainability and cultural policy. Student will be able to critically assess different practical cases dedicated to improve cultural sustainability. Student will gain improved oral and written communication skills in the context of working in interdisciplinary and international teams.
Contents: The course examines the interrelated dimensions of sustainability and the concept of development. It brings together lecturers and students from various backgrounds in truly interdisciplinary discussions about how culture, power and ecology interact in human-environmental relations. The course will critically investigate challenges to achieve sustainability at local, regional and global scales and the role of cultural policy.
Completion mode: NET-course (starting on the 2. period in 2012)
Korppi link: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131635
KUPS130 Kulttuurin taloustiede (5 op)
Osaamistavoitteet: Opiskelija ymmärtää kulttuurin taloustieteen peruskäsitteet ja koulukuntien eroavuudet. Opiskelija pystyy soveltamaan alan käsitteitä sekä kulttuurin taloustieteen keskeisiä tutkimustuloksia kulttuuripolitiikalle relevanteissa aineistoissa sekä kulttuuripolitiikan perusteluissa ja välineissä.
Sisältö: Opintojakson tavoitteena on perehdyttää opiskelija kulttuurin ja talouden suhdetta koskevaan tutkimusalaan, kulttuurin taloustieteen eri koulukuntiin ja alan tutkimusten päätuloksiin.
Suoritustavat: Luento ja kirjallisuuskuulustelu TAI kirjallisuuskuulustelu.
Kirjallisuus: Suoritetaan seuraavat teokset:
THROSBY, DAVID: The Economics of Cultural Policy, 2010 (292 s.)
TOWSE, RUTH: A Textbook of Cultural Economics, 2010 (570 s.)
Valitaan yksi seuraavista:
FREY, BRUNO S. Happiness and Economics: How the Economy and Institutions Affect Human Well-Being, 2002 (200 s.)
PINE, JOSEPH B. & GILMORE, JAMES H.: The Experience Economy, 1999 (254 s.)
BAUMOL, WILLIAM & BOWEN, WILLIAM W.G: Performing Arts: Economic Dilemma, 2001 (582 s)
HANDBOOK OF THE ECONOMICS OF ART AND CULTURE, 1
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131627
KUPS141 Kulttuurituotannot ja kulttuurin kulutus (5 op)
Osaamistavoitteet: Opiskelija ymmärtää markkinoiden toiminnan, kulutuksen keskeiset osatekijät, kulttuurin kulutukseen liittyvät tekijät sekä kulttuurituotantojen ja luovan talouden keskeiset prosessit. Opiskelija osaa kriittisesti soveltaa peruskäsitteitä analysoidessaan esimerkiksi kulutuksen poliittisuutta ja luovan talouden painopisteitä kaupunkien kehityksessä.
Sisältö: Opintojakso perehdyttää opiskelijan kulttuurituotantojen ja luovan talouden rakenteisiin sekä käytännön prosesseihin. Opiskelija saa riittävän ymmärryksen markkinoista, kuluttajapolitiikasta ja kulutuksen politisoitumisesta.
Suoritustavat: Luento ja kirjallisuuskuulustelu TAI kirjallisuuskuulustelu.
Kirjallisuus: Suoritetaan seuraavat teokset:
ILMONEN, KAJ: Johan on markkinat, 2007 (431 s.)
BENNETT, TONY & SAVAGE, MIKE & SILVA, ELIZABETH & WARDE, ALAN & GAYO-CAL, MODESTO & WRIGHT, DAVID: Culture, Class, Distinction 2009 (336 s.)
KONG, LILY & O'CONNOR, JUSTIN: Creative Economies, Creative Cities: Asian-European Perspectives, 2009 (234) TAI BILTON, CHRIS: Management and Creativity. From Creative Industries to Creative Management, 2007 (190 s.)
McKINLAY, ALAN & SMITH, CHRIS (eds.): Creative Labour: Working in the Creative Industries (Critical Perspectives on Work and Employment) 2009 (288 s.)
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131621
KUPS150 Kulttuuriteollisuus ja media (5 op)
Osaamistavoitteet: Opiskelija tunnistaa kulttuuriteollisuuden rakenteet ja haasteet. Opiskelija kykenee kriittisesti analysoimaan globaalin ja kansallisen median välisiä suhteita ja mediapolitiikan kehitystrendejä. Opiskelija hallitsee mediakasvatuksen perusnäkökulmat ja osaa soveltaa niitä.
Sisältö: Opintojakso tarkastelee kulttuuriteollisuuden peruskäsitteitä ja sovellusalueita. Näkökulmina korostuvat mediakasvatuksen, median ja politiikan suhteet sekä yleisö- ja kuluttajaryhmät.
Suoritustavat: Luento ja kirjallisuuskuulustelu TAI kirjallisuuskuulustelu
Kirjallisuus: Suoritetaan seuraavat teokset:
COWEN, TYLER: How Globalization is Changing the World's Cultures, 2002 (192 s.)
CARLSSON, ULLA, TAYIE, SAMY, JACQUINOT-DELAUNAY & PÉREZ TORNERO, JOSÉ MANUEL (eds.): Empowerment through Media Education: An Intercultural Dialogue, 2008, (272 s.) ( http://edu.of.ru/attach/17/39925.pdf ) TAI ROSS, KAREN & NIGHTINGALE, VIRGINIA: Media and Audiences, 2003 (208 s.)
JENKINS, HENRY: Convergence Culture, Where Old and New Media Collide, 2008 (307 s.)
Suoritetaan yksi kohta seuraavista:
MEYER, THOMAS: Media Democracy. How the Media Colonize Politics, 2002 (166 s.)
COULDRY, NICK & McCARTHY, ANNE (eds.): MediaSpace: Place, Scale and Culture in Media Age, 2004 (303 s.)
LOISA, RAIJA-LEENA: The Polysemous Contemporary Concept - The Rhetoric of the Cultural Industry, 2003 (244 s.)
JÄÄSAARI, JOHANNA: Consistency and Change in Finnish Broadcasting Policy. The Implementation of Digital Television and Lessons from the Canadian Experience, 2007 (223 s.)
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131620
KUPS155 Tekijyys, taide ja teknologia (5 op)
Osaamistavoitteet: Opiskelija tunnistaa teknologioiden merkityksen luovuudelle sekä tekijyyden rakentumiselle. Opiskelija ymmärtää, miten teknologiat, kuten tekijänoikeus, avoimet lisenssit, viestintäteknologiat ja luovan toiminnan työkalut, mahdollistavat ja rajoittavat toimintaa. Hän osaa erotella, miten tekijät asemoituvat teknologiavälitteiseen toimintaympäristöön ja mitä uusia kulttuurin ja talouden käytäntöjä toiminnasta syntyy. Opiskelija osaa kriittisesti analysoida teknologian vaikutuksia taiteen kenttään sekä taiteilijuuden ja tekijyyden rakentumiseen.
Sisältö: Opintojaksossa tarkastellaan teknologian vaikutuksia tekijyyden muotoutumisessa sekä uusien ja perinteisten taiteenmuotojen sekä yhteisöjen ja verkostojen rakentumisessa ja toiminnassa. Pääpaino on 1990-luvulta eteenpäin kehittyneissä informaatio- ja kommunikaatioteknologioissa ja niiden kautta syntyvissä uudenlaisissa tekijyyden, taiteiden ja tekijänoikeuksien jäsennyksissä.
Suoritustavat: Luento ja kirjallisuuskuulustelu TAI kirjallisuuskuulustelu.
Kirjallisuus: Suoritetaan seuraavat teokset:
BENJAMIN, WALTER: The Work of Art in the Age of Mechanical Reproduction ( http://www.marxists.org/reference/subject/philosophy/works/ge/benjamin.htm ) (ARTIKKELI) JA MUMFORD, LEWIS: Art and Technics, 1952/2000, (162)
Suoritetaan toinen seuraavista:
LESSIG, LAWRENCE: Remix: Making Art and Commerce Thrive in the Hybrid Economy (2008)
PORSDAM, HALLE (ed.): Copyright and Other Fairy Tales: Hans Christian Andersen and the Commodification of Creativity, 2006 (172 s.)
Suoritetaan yksi seuraavista:
CASTELLS, MANUEL: The Internet Galaxy. Reflections on the Internet, Business and Society, 2001 (292 s.)
TERRANOVA, TIZIANA: Network Culture. Politics for the Information Age, 2004 (184 s.)
KOLKO, BETH E.: Virtual Politics. Policy and Community in an Electronic Age. 2003 (383 s.)
POPPER, FRANK: From Technology to Virtual Art, 2007 (459 s.)
GERE, CHARLIE: Digitaalinen kulttuuri, 2006 (224 s.)
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131634
KUPS170 Sosiokulttuurinen toiminta (5 op)
Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa yhdistää teoriaa ja käytäntöjä analysoidessaan sosiokulttuurista toimintaa. Opiskelija tunnistaa toimintasektoreiden (sosiaali- ja kulttuurisektori) erilaisuuden ja pystyy luomaan yhteisiä toimintaideoita, erittelemään niiden vaiheita toimintatutkimuksena ja arvioimaan niitä.
Sisältö: Opintojakso perehdyttää opiskelijat sosiokulttuurisen toiminnan peruskäsitteisiin ja käytäntöihin sekä toiminnan arviointiin. Opintojakso tarkastelee sosiokulttuurisen toiminnan taidefilosofisia teorioita ja freireläisestä ajattelua.
Suoritustavat: Luento ja kirjallisuuskuulustelu TAI kirjallisuuskuulustelu
Kirjallisuus: Suoritetaan seuraavat teokset (mikäli osallistut kontaktiopetukseen, kurssilla ilmoitetaan erikseen teokset, jotka jäävät tentittäväksi):
SHUSTERMANN, RICHARD: Taide, elämä ja estetiikka: pragmatistisen filosofian näkökulma estetiikkaan, 2004 (239 s.) TAI DEWEY, JOHN: Taide kokemuksena
KURKI, LEENA: Sosiokulttuurinen innostaminen, 2000 (188 s.)
FREIRE, PAULO: Pedagogy of Hope, 2004 (215 s.)
Suoritetaan yksi seuraavista:
ILMONEN, KAJ (toim.): Sosiaalinen pääoma ja luottamus, 2001 (180 s.)
HYYPPÄ, MARKKU: Elinvoimaa yhteisöistä, 2002 (215 s.)
MARRENGULA, MIGUEL L.: Addressing Socio-cultural Animation as Community Based Social Work with Street Children in Maputo, Mozambique, 2010 (272 s.) ( http://acta.uta.fi/pdf/978-951-44-8269-4.pdf )
BARROW, C. J: Social Impact Assessment - an Introduction, 2000 (230 s.)
STRINGER, ERNEST T: Action Research, 2007 (279 s.)
HERITAGE, JOHN: Garfinkel and ethnomethodology, 1984 (336 s.)
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131619
KUPS180 Yhdyskuntasuunnittelu ja kulttuuri (5 op)
Osaamistavoitteet: Opiskelija tuntee ja ymmärtää yhdyskuntasuunnittelun tärkeimmät teoreettiset ja käytännölliset työkalut sekä osaa soveltaa näitä kyseisen ilmiökentän analysointiin. Opiskelija osaa analysoida ajan trendien vaikutuksia kaupunkiuudistuksissa ja erittelemään niissä kulttuurin roolia.
Sisältö: Opintojaksossa tarkastellaan yhdyskuntasuunnittelun ja kulttuurin kohtaamista, tutkitaan kulttuurivetoisten kaupunkiuudistusten teorioita ja käytäntöjä sekä analysoidaan kulttuurisuunnittelun sovelluksia.
Suoritustavat: Luento ja kirjallisuuskuulustelu TAI kirjallisuuskuulustelu
Kirjallisuus: Suoritetaan seuraavat teokset:
MILES, MALCOLM: Art Space and the City: Public Art and Urban Futures, 1997 (266 s.)
CINAR, ALEV & BENDER, THOMAS (eds.): Urban Imaginaries: Locating the Modern City, 2007 (290 s.)
RIDELL, SEIJA & KYMÄLÄINEN, PÄIVI & NYYSSÖNEN, TIMO (toim.): Julkisen tilan poetiikkaa ja politiikkaa: Tieteidenvälisiä otteita vallasta kaupunki-, media- ja virtuaalitasoilla, 2009 (407 s.)
VIHINEN, PAULIINA (toim.): Piirrän talon - piirrän kaupungin, 2001 (144 s.).
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131617
KUPS190 Kulttuuripolitiikan nykysuuntauksia (5 op)
Osaamistavoitteet: Opiskelija ymmärtää, että kulttuuripolitiikan tutkimusteemoja ja teorioita voi soveltaa ajankohtaisten keskustelujen analyyttisessa tarkastelussa. Tavoitteena on kehittää opiskelijan osaamista nostaa tutkimukseen nojautuen politiikkakäytäntöjen kannalta relevantteja kysymyksiä esiin ajankohtaisten keskustelujen kriittisessä erittelyssä.
Sisältö: Opintojakso antaa opiskelijalle mahdollisuuden perehtyä kulttuuripolitiikan ja sen tutkimuksen ajankohtaisiin teemoihin ja kysymyksenasetteluihin.
Suoritustavat: Luentopassi TAI kirjallisuuskuulustelu erikseen sovittavista teoksista TAI luentosarja teemaan liittyen.
HUOM! Suoritettavat sisällöt on sovittava etukäteen tentaattorin kanssa.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131616
KUPS300 Ulkomailla suoritetut opinnot (0 op)
Sisältö: Ulkomailla opiskelijavaihdossa suoritetut opinnot.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131614
KUPS400 Työharjoittelu (5-10 op)
Osaamistavoitteet: Opiskelija perehtyy alan työtehtäviin ja osaa soveltaa hankkimaansa teoriatietoa käytännössä.
Suoritustavat: Harjoittelu ja siitä kirjoitettava harjoitteluraportti.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131473
The Master's Degree Programme in Cultural Policy is a study programme based in the social sciences, and connected to many disciplines via teaching and research both in Finland and abroad. The Master’s Degree Programme in Cultural Policy (120 ECTS) consists of four types of courses: Core courses, optional courses, thesis studies including Master’s thesis and studies in the integrated major subject. The major subject is one of the following disciplines of the Department of Social Sciences and Philosophy: Philosophy, Political Science, Social and Public Policy, or Sociology. Successful completion of the programme results in a Master of Social Sciences degree, and it qualifies graduates for doctoral level studies.
More specific information concerning the Degree Programme and courses is available on the website (https://www.jyu.fi/en/studywithus/programmes/culturalpolicy).
Theme for research DEVELOPMENT & INTERNATIONAL COOPERATION is an interdisciplinary research area that brings together researchers interested in contemporary issues of global inequality from a number of perspectives. On the one hand, research examines the institutions and practice of international development – financial mechanisms, trade, aid and other forms of external intervention – that are justified and organized by the premise that rich countries are obliged and entitled to ‘develop’ economies characterized by poverty, poor social welfare, political instability and corrupt government. On the other hand, research in this area looks at the ways that governments, citizens and their various associations in the global South respond to conditions of poverty, marginalization, environmental degradation and injustice through political, economic, social and cultural means. Current research projects include attempts to use ethnographic methods to understand the persistent difficulties that hinder international development agencies from learning over time from their accumulated experiences. Another cluster of studies addresses issues of postcolonial state formation in Africa. These studies touch on the dynamics of law, politics and violence in contemporary African states. A third are of interest relates to issues of global and local environmental sustainability. |
Advanced Special Studies to all | 95-105 cr |
| 40-50 cr |
| 10 cr |
| 20 cr |
| 15 cr |
| 10 cr |
|
Major Subject Studies
Different Major Subjects have different requirements concerning the credits in that subject that D&IC students’ must complete. This must be negotiated with the student’s supervisor or Major Subject representative. Alternative major subject:
- Degree in Social Sciences (Master of Social Sciences); Philosophy, Political Science, Social and Public Policy and Sociology
- Degree in Pedagogy (Master of Education); Education
- Degree in Science (Master of Science); Enviromental Science
- Degree in Humanities (Master of Arts); Ethnology
Philosophy | 25 cr |
FILS001 Master's Thesis Seminar I | 5 cr |
FILS002 Master's Thesis Seminar II | 5 cr |
FILS003 Master's Thesis Seminar III | 5 cr |
| 10 cr |
Political Science | 25 cr |
VALS001 Master's Thesis Seminar I | 5 cr |
VALS002 Master's Thesis Seminar II | 5 cr |
VALS003 Master's Thesis Seminar III | 5 cr |
VALS004 Methods of Politcal Analysis II, 3-5 cr VALS420 Contemporary Discussions on World Politics, 3-5 cr or other courses of political science approved by the thesis supervisor | 10 cr |
Sociology | 20 cr |
SOSS112 Introduction to Classics of Sociology | 5 cr |
SOSS235 Sosiaalitieteiden syventävät menetelmät, teostentti | 5 cr |
| 10 cr |
Social and Public Policy | 20 cr |
YKPS113 Contemporary Analyses I | 5 cr |
YKPS321 Normative Bases | 5 cr |
YKPS001 Master's Thesis Seminar I | 5 cr |
YKPS002 Master's Thesis Seminar II | 5 cr |
Education
Advanced Studies in Education 14
credits.
Environmental
Science
A student will make a plan of study for the
major subject with the professor and will plan the contents of
the major subject in accordance with ones earlier
studies.
DEVS001 Thesis Seminar 1 (5 op)
Learning outcomes: In the course of the Seminar, students will gain a grasp of the main elements of a research proposal. They will learn the art of problematizing a research question. They will gain an understanding of the dynamic inter-relations of theory and data in the production of a major research report.
Contents: The first Thesis Seminar supports the students’ preparation of their detailed proposal for the pro gradu thesis research project. Students prepare and present three preliminary drafts of their proposal under the following headings: Research problem; Data and methods; and Theory and concepts.
Completion mode: The Thesis Seminar meets weekly throughout the semester. The main activities comprise the preparation of written and oral presentations according to guidelines provided, and of active participation in group discussion during seminar sessions.
Korppi link: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131526
DEVS002 Thesis Seminar 2 (5 op)
Learning outcomes: Students will learn to apply the basic techniques of data analysis in practice and will gain insights into the interpretation of their thesis data on the basis of contemporary theoretical debates. Students will also develop their academic writing skills.
Contents: The second Thesis Seminar is intended to support data analysis related to the pro gradu thesis, and to promote the writing-up of the research report.
Completion mode: Students prepare written and oral presentations based on their pro gradu thesis materials and discuss them in class.
Korppi link: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131521
DEVS105 Basic Study Skills (5 op)
Learning outcomes: Students will gain an overall understanding of the modalities of study in the D&IC programme. They will know how to prepare and update a Personal Study Plan for their course of study and will be familiar with the resources available at the University Library, and how to access them.
Contents: The Basic Study Skills component comprises the following elements for all beginning students: guidance in the production of a Personal Study Plans; Optima and Korppi training; and an introduction to basic library usage at the University of Jyväskylä.
Completion mode: All students will take part in sessions dedicated to introducing the basics of this programme, including procedures of study in Finnish university system, the preparation of a Personal Study Plan, internship information, an overview of online learning environments and two basic library skills sessions at the main library of the University of Jyväskylä.
Literature: Course literature (optional)
R Peet & E Hartwick 2009. Theories of Development. Guilford Press (2nd edition)
R Riddell 2007: Does Foreign Aid Really Work? Oxford University Press (pp. 89-162)
Korppi link: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=137116
DEVS106 Research Problem Seminar (5 op)
Learning outcomes: By the end of the seminar, students are able to respond to the following questions:
- What is a research problem?
- Why is a research problem important?
- How do I identify a research problem?
- How do I define a research problem for my thesis project?
- What are the implications of my research problem for my choice of data, methods and theory?
Contents: This intensive seminar course provides an overview of the specific strengths and limits of contemporary social scientific methodology. It examines the contrasts between natural and social scientific approaches to theory, data, evidence and explanation. The importance and nature of ‘perspective’ and of ‘problematization’ will be scrutinized through text-based discussion and through a series of elementary research exercises. This course seeks to instigate the process of actively defining students’ research questions and of designing the thesis project as a whole.
Completion mode: This three week course is divided into three phases. During the first phase, students attend introductory lectures outlining basic issues in social science research philosophy. The class is then dived into smaller groups in which participants present short ‘problematizations’ of their research interests. The second phase involves a rapid-paced research exercise in teams of 3-4 students. During the final phase, students present the findings of their projects and discuss their processes of problematization. Final exam on October 11, 2012 at 10-12.
Literature: B Flyvbjerg 2001. Making social science matter. Why social inquiry fails and how it can succeed again. Cambridge University Press (to be read before the course commences!)
Korppi link: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131509
DEVS203 Development Institutions, Policies and Practices (5 op)
Learning outcomes: The students understand development as socially constructed, multidimensional and contested concept. They can examine the distinctions and linkages between policy and practice. The students are familiar with the multiple actors, sites and interests involved in development. They are able to scrutinize the power effects of definitions, policies and practices of development.
Contents: The course discusses development as a socially constructed and contested concept, as well as a sphere of institutional action. It introduces the various actors of development, the shifts that have taken place in development policy, and different analytical approaches to development policy and practice.
Completion mode: Lectures, readings, active participation in discussions in the web. Exam day 16.11. - remember to register.
Literature: Literature: Book & lectures and the reading assignments
Korppi link: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131506
DEVS205 Structures of Global Inequality (5 op)
Learning outcomes: Students will gain an understanding of the workings of global political economy, and of the theories and approaches through which globalization is currently analysed. Students will acquire insights into representative events and processes illustrating the complexities and contradictions of the global structures of development.
Contents: This course will provide an introduction to the dynamics of global political economy through examinations of four contemporary themes: international trade, climate change, securitization and transnational social movements.
Completion mode: Each course component will involve lectures by leading researchers on each topic, supported by additional readings. Students will write weekly critical comments on each lecture and additional readings and post them on Optima for discussion . After the lectures and students’ presentations there is a final exam . The exam questions are based on Ravenhill’s book and the 4 themes of the lectures.
Students’ presentations session:
NB: Time 12.15-16.00
Groups (2-3 persons in a group) present one of the following chapters of Ravenhill’s book:
- The Evolution of the Global Trade Regime
- Regional Trade Agreement
- The Evolution of the International Monetary and Financial System
- The Political Economy of Global Financial Crises
- Globalization, Growth, Poverty, Inequality, Resentment, and Imperialism
- Globalization and Development
- Globalization and the Environment
The aim of the presentations is to reflect on the readings using the lectures and students’ own observations, questions and remarks. Each group has 15 minutes for the presentation and 15 minutes for discussion and questions.
Literature: J Ravenhill ed. 2011, Global Political Economy. Oxford University Press (3rd edition)
Additional readings will assigned by course lecturers in connection with course sessions.
Korppi link: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131519
DEVS206 Postcolonial Society: Agents, Ideas and Institutions (5 op)
Learning outcomes: Upon successful completion of the course, students will understand the historical specificities of postcolonial societies as well as their basic social, economic and political dynamics. They will have a firm grasp of the role of kinship, ethnicity, gender, class and religion in the constitution of postcolonial polities. Students will be equipped to identify mechanisms by which poorer citizens and quasi-citizens are excluded from the benefits of economic growth.
Contents: This course examines processes of socio-economic change (or stagnation) within specific political constituencies: regions, nations, communities. It takes an ‘actor-centred’ approach that emphasises the modes of competition and collaboration that prevail among social actors as they mobilize developmental resources and seek to establish moral or political entitlements to their control. Course components will highlight questions of productivity and entrepreneurship; natural resource management; governance and political legitimacy; and the dynamics of socio-economic inclusion and exclusion.
Completion mode: Students will attend lectures and write essays on the basis of assigned readings and other teaching materials. The final exam will be done in the faculty exam.
Literature: J.-P. Olivier de Sardan 2005. Anthropology and development. Understanding social change. London: Zed Books.
Korppi link: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=148358
DEVS207 Critical Approaches to Development Policy (5 op)
Learning outcomes: The students gain an understanding of the main approaches to development policy, different forms of aid, as well as the debates surrounding these.
Contents: This contemporary literature exam introduces contemporary debates about international development policy.
Completion mode: This literature exam is to be completed as an E-exam.
Literature: Choose one book from each category:
Mainstream critiques
P Collier 2007. The bottom billion. Oxford: Oxford University Press.
W Easterly 2006. The white man’s burden. New York: The Penguin Press.
Ha-Joon Chang 2008. Bad Samaritans: The guilty secrets of rich nations and the threat to global prosperity. Random House
J Stiglitz 2006. Making globalization work. New York: WW Norton & co.
Radical critiques
A Callinicos 2009, Imperialism and global political economy. Polity Press
D Harvey 2005. A brief history of neoliberalism. Oxford University Press
Post-developmentalism
A Escobar 1995. Encountering development. Princeton: Princeton University Press.
J Ferguson 1994.The anti-politics machine. University of Minnesota Press
T Murray Li 2007. The Will to Improve. Governmentality, development, and the practice of politics. Duke University Press
D Mosse 2005. Cultivating Development. London: Pluto Press
Korppi link: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131535
DEVS270 Globalisation and Social Justice (5 op)
Korppi link: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131504
DEVS305 Project Management (5 op)
Learning outcomes: Students gain a broadened and deepened understanding of the key concepts and tools of managing development projects. They obtain basic knowledge of practical management tools such as the Logical Framework Approach (LFA) as well as participatory methods used in development projects. They learn to examine development projects and management concepts critically as social artifacts situated in political, cultural and policy contexts. The participants’ group working and time management skills are enhanced through guided exercises.
Contents: The course offers practical insights into project management in the field of international development and cooperation. It provides an overview of the principles of development management and the components of the project cycle, and introduces students to key management tools and participatory methods used in practical development work.
Completion mode: Students attend introductory lectures on development management, participatory methods and the logical framework approach. They are divided into groups of 4-5 students and each group will embark on a step by step process of preparing a development project plan through guided exercises. They also learn the basics of participatory methods through practical exercises.
Literature: A pool of readings that the groups use while preparing their assignments is supplied by the instructor.
Korppi link: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131505
DEVS305 Project Management (5 op), Intensive and participatory course on project management in development co-operation
Korppi link: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=147725
DEVS306 Introduction to Qualitative Research Methods (5 op), Master's Programme in Development and International Cooperation
Learning outcomes: Students understand the strengths and limitations of qualitative relative to quantitative data, and have a good idea of the sorts of research questions for which qualitative techniques are appropriate and when they are not. Students are able to design and carry out small-scale exercises in data capture and analysis using all three bundles of techniques mentioned above.
Contents: This course introduces students to three basic strategies for data capture and analysis: textual analysis (with an emphasis on critical discourse analysis), (participatory) observation and semi-structured interviewing.
Completion mode: Students attend lectures, read assigned literature in support of designated content and carry of three small-scale practical exercises. They write up and present reports on the basis of all three projects.
Literature: A reading list is supplied by the instructor in charge.
Korppi link: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131412
DEVS306 Introduction to Qualitative Research Methods (5 op)
Learning outcomes: Students understand the strengths and limitations of qualitative relative to quantitative data, and have a good idea of the sorts of research questions for which qualitative techniques are appropriate and when they are not. Students are able to design and carry out small-scale exercises in data capture and analysis using all three bundles of techniques mentioned above.
Contents: This course introduces students to three basic strategies for data capture and analysis: textual analysis (with an emphasis on critical discourse analysis), (participatory) observation and semi-structured interviewing.
Completion mode: Students attend lectures, read assigned literature in support of designated content and carry of three small-scale practical exercises. They write up and present reports on the basis of all three projects.
Literature: A reading list is supplied by the instructor in charge.
Korppi link: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131534
DEVS307 Introduction to Quantitative Research Methods (5 op)
Learning outcomes: Student are familiar with the main processes of quantitative research: data collection, measurement, elementary methods of analysis and the evaluation of results;
Students understand basic concepts of statistical presentation (statistical significance, correlation); and
Students have acquired the basic skills for compiling and interpreting statistical tables.
Contents: The course will introduce the main issues related to quantitative research: data collection, measurement, elementary methods of analysis as well as interpretation and evaluation of results. Students learn to identify strengths and limitations of quantitative methods and to which kinds of research problems it is appropriate to apply these methods.
Completion mode: Students participate in lectures which are combined with practical exercises. Participation also includes studying texts related to the above mentioned themes and preparing a final presentation or taking the final exam (more information from the teacher at the beginning of the course).
Korppi link: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131533
DEVS502 Lecture Passport (0-5 op)
Learning outcomes: Students develop their skills to critically reflect on the lectures and on their own learning process. They can examine the content of the lectures in relation to what they have learned in the compulsory studies in the Master's Programme in Development and International Cooperation.
Contents: Lecture passport encourages students to take advantage of the open lectures, seminars and presentations that are not included in the student’s compulsory studies in Development and International Cooperation (D&IC). Lectures that are offered by the D&IC programme and its partner departments (Education, Biological and Environmental Science, Social Sciences and Philosophy) are automatically accepted as lecture passport entries. Lectures offered outside of these departments (or even outside of the University of Jyväskylä) may be counted pending approval from the D&IC Junior Lecturer, Lecturer or Professor. 2 ECTS will be awarded to students who submit a lecture journal based on a set of five (5) lectures (each lecture = 2 hours). A maximum of 5 ECTS credits earned in this way can be counted towards the Master’s degree requirements.
Completion mode: It is the responsibility of each student to research and obtain approval for lectures that might be counted as credit under the lecture passport series. Announcements about development-related lectures are regularly posted on the university and departments’ websites. The staff of D&IC programme will also send information about suitable lectures for passport via Optima. Finally, students’ own suggestions will be accepted if they provide sufficient information about the lecture and seek endorsement for it from one of the D&IC coordinators in advance.
Note that some seminars and conferences may be closed to participation and/or a participation fee may be required. Therefore, please contact the organizers beforehand and confirm the terms of participation.
Students should verify their attendance by asking a lecturer or a representative of the organizing party to sign the lecture passport.
Having attended 5 lectures, students should write a learning journal (1 page per 2 hour lecture) where they critically discuss the contents of lectures and ponder what they have learnt. The point is not to summarize the lecture, but to focus and critically reflect upon one (or max. two) key points.
After completing this, the journal should be submitted to the Junior Lecturer of Development and International Cooperation in hard copy format. The Junior Lecturer will then provide a final grade of 1-5 and report the credits to the academic register.
Korppi link: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131483
DEVS517 UniPID Virtual Courses (5 op)
Learning outcomes: In the course of a UniPID virtual studies course students will gain a grasp of the various interrelated fields and disciplines within the study of sustainable development.
Contents: UniPID virtual courses are a collaborative effort to meet the increasing demand and need for courses relating to sustainable development and international development studies. UniPID virtual courses allow for students to access to courses offered by UniPID member universities in their specific fields of expertise. In general, UniPID virtual courses contribute to a wider understanding of the interdisciplinary issues and challenges relating to sustainability and development.
List of courses:
1. Safe and Sustainable Sanitation
2. Globalization and Corporate Responsibility
3. Public Health Issues in a Global context
4. ICT for Development Major
5. Globalization and Global Ethics
6. Public Health in Humanitarian Crises
7. Forest Restoration and Rehabilitation
8. Development Thinking and Theory
9. Project Cycle Management
10. Perspectives to Global Social Development
11. Tackling Social Problems in Africa
12. Introduction to the United Nations
13. International Development Cooperation
14. Food and Development
15. Human Rights and Development
16. United Nations, Peace, and Security
17. United Nations and Human Rights
18. Ecological Economics
19. Concepts of Sustainability
Completion mode: The main activities virtual studies courses take place in the moodle virtual learning environment. The various activities comprise of virtual video lectures, various online study materials, the preparation of written presentations, and active participation in online discussions.
Korppi link: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131482
DEVS700 International Internship (10 op)
Learning outcomes: Students will understand the organization and workings of development organizations (international, inter-governmental, national or local), and will acquired the basic practical and analytical skills required to perform successfully in such working contexts.
Contents: The D&IC MA programme allows for students to pursue an internship with a firm or organization active in the area of international development. Alternatively, students can take advantage of Jyväskylä University's diverse academic exchange networks in Europe and elsewhere. Many students seek to combine an internship/exchange period with data collection for their MA thesis.
Completion mode: The practicalities of an exchange/internship period are to be agreed upon with the programme coordinator.
Korppi link: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131718
Yhteiskuntatieteellisellä tiedekunnalla ei ole erillisiä tutkintovaatimuksia uusiutuvan energian maisteriohjelmaan. Uusiutuvan energian maisteriohjelman henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS) laaditaan yhteiskuntatieteen pääaineen tutkintovaatimuksen perusteella siten, että tutkintoon tulee uusiutuvan energian opintojaksoja pääainetta tukeviin opintoihin.
Pääaineopinnot:
- Katso tarkemmin pääaineen syventävät opinnot (ks. kohta 5.10)
Pääainetta tukevat opinnot:
- KEMS821 Renewable Energy Production (Uusiutuva energiantuotanto), 6 op
- KEMS802 Seminar on Renewable Energy (Uusiutuvan energian seminaari), 4 op
- Näiden lisäksi muita uusiutuvan energian opintojaksoja (Katso tarkemmin muista uusiutuvan energian kursseista matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan opinto-oppaasta kohdasta Uusiutuvan energian maisteriohjelma, kemia pääaineena)
Vastuuhenkilöt:
- Yhteiskuntatieteellisen tiedekunta: Marja Järvelä
- Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta: Jukka Konttinen
Kunkin oppiaineen tarjoamat erikoistumisopinnot ovat tarkoitettu laitoksen kaikkien oppiaineiden opiskelijoille omiin syventäviin opintoihin kohtaan erikoistumisopinnot. Laitoksen erikoistumisopinnoista voi valita omaa pro gradu -tutkielmaa tukevia opintoja. On suositeltavaa keskustella asiasta pro gradu -tutkielman ohjaajan kanssa.
Katso tarkemmin erikoistumisopintojen suoritus pääaineen opintojen tutkintovaatimuksista. (5.10 Yhteiskuntatieteiden maisteri)
Sosiaalityön erikoistumisopinnot |
|
Sosiologian erikoistumisopinnot |
|
Filosofian erikoistumisopinnot |
|
Valtio-opin erikoistumisopinnot |
VALS410 Demokratia ja hallinta, 3-5 op |
VALS420 Maailmanpolitiikan nykykeskusteluja, 3-5 op |
|
|
Kansalaisyhteiskunnan asiantuntijuuden erikoistumisopinnot |
|
|
Sukupuolentutkimuksen erikoistumisopinnot |
|
Sivuaineena voi opiskella tiedekunnan pääaineiden perus-, aine- ja syventävien opintojen opintokokonaisuuksia.
Edellä mainittujen pääaineiden lisäksi tiedekunnassa annetaan seuraavien erillisten sivuaineopintokokonaisuuksien opetusta:
- Sukupuolentutkimuksen perus- ja aineopinnot (60 op)
- Sosiaali- ja psykogerontologian monitieteinen opintokokonaisuus (25 op)
- Elämänkatsomustiedon perus- ja aineopinnot (60 op)
- Yhteiskuntatieteen perus- ja aineopinnot (60 op)
- Contemporary Issues in Human Development
- Etiikan opintokokonaisuus (25-45 op)
- Living with Globalization -opintokokonaisuus (25-35 op)
Elämänkatsomustieto ja yhteiskuntatiede ovat opintokokonaisuuksia, jotka tuottavat kelpoisuuden oppiaineiden opettamiseen koulussa.
Tiedekunnan tarjoamat kaikille opiskelijoille vapaat perusopintokokonaisuudet ovat:
- Psykologian perusopinnot
- Sosiaalitieteiden perusopinnot
- Filosofian ja politiikan tutkimuksen perusopinnot
Perusopintojen opintojaksot ovat pääaine- ja sivuaineopiskelijoille sisällöltään pääosin samoja. Sivuaineopiskelijoiden perusopintokokonaisuus on laajuudeltaan 25 opintopistettä ja siihen sisältyy viisi 5 opintopisteen opintojaksoa, jotka voivat sisältää sekä luennot että kirjallisuuden tai vaihtoehtoisesti pelkän kirjallisuuskuulustelun.
Perusopinnot | 25 op |
PSYP110 Kehityspsykologia I | 5 op |
PSYS120 Kognitiivisen psykologian ja neuropsykologian perusteet I | 5 op |
PSYP130 Persoonallisuuspsykologia I | 5 op |
PSYP140 Kliininen psykologia I: Terveyden ja mielenterveyden psykologia | 5 op |
PSYP201 Psykologian tutkimusmenetelmät I | 5 op |
Sosiaalityössä, sosiologiassa ja yhteiskuntapolitiikassa suoritetaan näiden aineiden yhteiset sosiaalitieteiden perusopinnot.
Perusopinnot | 25 op |
| 5 op |
| 10 op |
| 5 op |
| 5 op |
* Valitaan kaksi johdanto-opintojaksoa, jos filosofian ja politiikan perusopinnot on suoritettu.
Filosofiassa ja valtio-opissa suoritetaan filosofian ja politiikan tutkimuksen perusopinnot.
Perusopinnot | 25 op |
| 5 op |
| 10 op |
| 10 op |
* Valitaan kaksi johdanto-opintojaksoa, jos sosiaalitieteiden perusopinnot on suoritettu.
Basic Studies in Philosophy and Politics
Filosofian ja politiikan tutkimuksen perusopinnot voi vaihtoehtoisesti suorittaa englanninkielisenä kokonaisuutena (jolloin kaikki opintojaksot tulee tehdä englanniksi) TAI suomenkieliseen kokonaisuuteen voi sisällyttää yksittäisiä englanninkielisiä opintojaksoja vastaavien suomenkielisten opintojaksojen tilalle.
Huom! Suomen- ja englanninkielisten opintokokonaisuuksien opintojaksot ovat vaihtoehtoisia toisilleen eli opiskelija ei voi suorittaa molempia opintojaksoja.
Basic Studies | 25 op |
| 5 op |
| 10 op |
| 10 op |
Aineopinnot voidaan suorittaa seuraavissa aineissa: psykologia, sosiaalityö, sosiologia, yhteiskuntapolitiikka, filosofia ja valtio-oppi. Oman tiedekunnan opiskelijoilla on vapaa opinto-oikeus kaikkiin näihin aineisiin paitsi sosiaalityöhön, johon haetaan erillinen opinto-oikeus.
Muiden tiedekuntien opiskelijoiden tulee hakea sivuaineoikeutta.
Aineopintojen opintojaksot ovat pääaine- ja sivuaineopiskelijoille sisällöltään pääosin samoja. Sivuaineopiskelijoiden aineopintokokonaisuus on laajuudeltaan 35 op. Pakollisina suoritetaan kurssit PSYA110-PSYA151, yhteensä 25 op. Lisäksi valitaan kursseista PSYA170-PSYA190, yhteensä 10 opintopistettä. PSYA190 Valinnaiset opinnot opintojaksoon suositellaan suoritettavaksi CIHD -opintokokonaisuuden kursseja (ks. oppaan kohta 6.4.5). Opintojaksot PSYA110-PSYA140 sisältävät sekä luennot että kirjallisuuden. PSYA151 sekä vapaasti valittavat opintojaksot voi suorittaa myös pelkällä kirjallisuuskuulustelulla.
Edeltävät opinnot: Psykologian perusopinnot, 25 op (ks. 6.1.1)
Aineopinnot | 35 op |
PSYA110 Kehityspsykologia II | 5 op |
PSYA120 Neuropsykologia II | 5 op |
PSYA130 Persoonallisuuspsykologia II | 5 op |
PSYA140 Kliininen psykologia II | 5 op |
PSYA151 Työ- ja organisaatiopsykologia II | 5 op |
| 10 op |
Edeltävät opinnot: Sosiaalitieteiden perusopinnot, 25 op (ks. 6.1.2)
Aineopinnot | 38 op |
| 15 op |
| 10 op |
| 8 op |
| 5 op |
HUOM! Jos sivuaineopiskelija saa sosiaalityön syventävien opintojen opinto-oikeuden tai vaihtaa sosiaalityön pääaineeksi, hänen tulee täydentää sosiaalityön aineopinnot pääaineopintoja vastaavan laajuisiksi. Lisäksi hänen tulee suorittaa opintojakso STOA155 Tieteellisen käytännön harjoittelu 3 op ennen kuin aloittaa jakson STOA160 Käytännöt II.
Syventävät opinnot suoritetaan pääaineopintojen sisältöisinä ja laajuisina.
Edeltävät opinnot: Sosiaalitieteiden perusopinnot, 25 op (ks. 6.1.2)
Aineopinnot | 35 op |
SOSA115 Sosiologian historia | 5 op |
SOSA120 Sosiologisen teorian nykyisiä suuntauksia | 5 op |
YFIA200 Kvalitatiiviset ja kvantitatiiviset menetelmät | 5 op |
SOSA650 Tieteellinen kirjoittaminen | 5 op |
| 15 op |
* Sivuaineopiskelijat voivat yhden erikoisalajakson tilalla suorittaa tutkimusharjoitukset SOSA230 tai SOSA240, mikäli pääaineopiskelijoiden ryhmissä on tilaa.
Edeltävät opinnot: Sosiaalitieteiden perusopinnot, 25 op (ks. 6.1.2)
Aineopinnot | 35 op |
YKPA130 Yhteiskuntapolitiikan teoriakeskustelut ja talouspolitiikka | 5 op |
YKPA165 Hallinto ja hallinnan muodot | 5 op |
YKPA360 Kestävä kehitys ja globaali sosiaalipolitiikka, kirjallisuus | 5 op |
YKPA361 Kestävä kehitys ja globaali sosiaalipolitiikka, luento ja lukupiiri | 5 op |
YKPA460 Sosiaali- ja työpolitiikka, kirjallisuus | 5 op |
YKPA461 Sosiaali- ja työpolitiikka, luento ja lukupiiri | 5 op |
YFIA200 Kvalitatiiviset ja kvantitatiiviset menetelmät | 5 op |
Edeltävät opinnot: Filosofian ja politiikan tutkimuksen perusopinnot, 25 op (ks. 6.1.3)
Aineopinnot | 40 op |
YFIA300 Poliittinen filosofia | 5 op |
FILA100 Filosofian historia I | 5 op |
FILA140 Etiikka | 5 op |
FILA150 Filosofinen ihmistutkimus I | 5 op |
FILA161 Tieto ja todellisuus I | 5 op |
FILA162 Tieto ja todellisuus II | 5 op |
FILA170 Logiikka | 5 op |
| 5 op |
Edeltävät opinnot: Filosofian ja politiikan tutkimuksen perusopinnot, 25 op (ks. 6.1.3)
Aineopinnot | 35 op |
YFIA300 Poliittinen filosofia | 5 op |
VALA115 Poliittisen analyysin menetelmät I | 3-5 op |
VALA135 Poliittinen ajattelu | 3-5 op |
VALA140 Demokratiateoria I | 3-5 op |
VALA145 Demokratia ja osallistuminen | 3-5 op |
VALA305 Maailmanpolitiikan teoriaperinne | 3-5 op |
VALA315 Euroopan politiikat | 3-5 op |
|
Opintojaksoissa määritellyt kirjat on tentittävä kaikki yhdellä kertaa. Samaa kirjaa voi tenttiä vain yhdessä opintojaksossa.
Syventävät opinnot voidaan suorittaa seuraavissa aineissa: sosiaalityö, sosiologia, yhteiskuntapolitiikka, filosofia ja valtio-oppi. Opiskelijoiden tulee hakea syventävien opintojen sivuaineoikeutta. Psykologian syventäviin opintoihin voi saada opinto-oikeuden vain opiskelijavalintojen kautta.
Syventävät opinnot suoritetaan pääsääntöisesti samoin tavoin kuin pääaineena.
Sukupuolentutkimuksen aineopinnot ovat vapaat kaikille opiskelijoille.
Sukupuolen tutkimuksen aineopinnoissa tutustutaan sukupuolentutkimuksen eri suuntauksiin ja erityiskysymyksiin ja hiotaan kriittisiä ja analyyttisiä luku- ja kirjoitustaitoja.
Sukupuolentutkimuksen aineopinnot suoritettuaan opiskelija osaa kuvata sukupuolentutkimuksen ajatteluperinteitä ja nykyisiä suuntauksia. Opiskelija kykenee arvioimaan eri perinteiden ja suuntausten välisiä yhtäläisyyksiä ja eroja. Opiskelija hallitsee sukupuolentutkimuksen keskeiset menetelmät ja osaa analysoida tieteenalan erityiskysymyksiä.
Sukupuolentutkimuksen opintokokonaisuus
Edeltävät opinnot: Sosiaalitieteiden perusopinnot tai Filosofian ja politiikan tutkimuksen perusopinnot. (ks. 6.1.2 ja 6.1.3). Perusopintokokonaisuuteen on sisällytettävä jakso YFIP160 Sukupuolentutkimuksen johdanto.
Aineopinnot | 35 op |
SPTA101 Sukupuolentutkimuksen klassikot | 5 op |
SPTA102 Sukupuolentutkimuksen nykysuuntauksia | 5 op |
SPTA103 Sukupuolentutkimuksen tietoteoria ja metodologia | 5 op |
| 20 op |
|
* Erikoistumisopinnot ovat tarkoitettu laitoksen kaikkien oppiaineiden opiskelijoille syventäviin opintoihin. Erikoistumisopinnoista voi valita omaa pro gradu -tutkielmaa tukevia opintoja. (ks. kohta 5.12 )
SPTA101 Sukupuolentutkimuksen klassikot (5 op)
Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija:
Hahmottaa sukupuolentutkimuksen historialliset lähtökohdat ja tavoitteet
Osaa arvioida käsitteiden ja argumenttien aikakausisidonnaisuutta, mutta
Ymmärtää myös niiden relevanssin nykyajassa
Sisältö: Tutustutaan feministisen ajattelun historiaan, hahmotetaan tekstien kontekstisidonnaisuus ja etsitään niiden keskeiset käsitteet ja argumentit.
Suoritustavat: Kirjallisuus suoritetaan tenttimällä ja/tai esseillä, joista yhden teoksen voi suorittaa lukupiirissä.
Kirjallisuus: Suoritetaan kolme teosta seuraavista:
Mill, John Stuart 1851. Naisen asema
Wollstonecraft; Mary 1792 (1996). A Vindication of the Rights of Woman
Engels, Friedrich 1884. Perheen, yksityisomaisuuden ja valtion alkuperä
de Beauvoir, Simone 1949. Toinen sukupuoli
Friedan, Betty 1963 (1967): Naisellisuuden harhat
Millet, Kate 1970. Sexual Politics
Rich, Adrianne 1977 (1991). Of Woman Born
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131678
SPTA102 Sukupuolentutkimuksen nykysuuntauksia (5 op)
Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija:
Tutustuu sukupuolentutkimuksen nykyklassikoihin ja uusimpiin virtauksiin
Saa käsityksen feministisen ajattelun teoreettisesta merkityksestä tieteellisessä ja yhteiskunnallisessa keskustelussa
Sisältö: Perehdytään feministisen teorian keskeisiin kysymyksiin nykyklassikkojen avulla ja tutustutaan sukupuolentutkimuksen ajankohtaisiin teoreettisiin keskusteluihin.
Suoritustavat: Kirjallisuuskuulustelu tai esseet
Kirjallisuus: Suoritetaan seuraavat teokset:
Anttonen, Anneli - Kirsti Lempiäinen - Marianne Liljeström (toim.) 2000. Feministejä - aikamme ajattelijoita
TAI Judith Butler 2006. Hankala sukupuoli
Vaihtuvasisältöinen artikkelipaketti:
Braidotti, Rosi (1993): Riitasointuja (Vastapaino). Luku: Johtopäätös - uusi nomadismi (luettavat sivut 243-255).
Collins, Patricia Hill (1991) Black Feminist Thought. Knowledge, Consciousness, and the Politics of Empowerment (Routledge). Luettava: Part 1 “The Social Construction of Black Feminist Thought”
Connell, R. W. ja James Messerschmidt (2005) “Hegemonic Masculinity: Rethinking the Concept”, Gender & Society, 19 (6), 829-859.
Haraway, Donna: ”Kyborgimanifesti”. Teoksessa Yrjön Haila ja Ville Lähde (toim.) Luonnon politiikka (Vastapaino).
Hemmings, Claire (2005): “Telling feminist stories”. Feminist Theory 6/2005, 115-139.
Mohanty, Chandra Tapalde (1999) “Lännen silmien alla. Feministinen tutkimus ja kolonialistiset diskurssit”. Teoksessa Jaana Airaksinen ja Tuula Ripatti (toim.) Rotunaisia ja feminismejä. Nais- ja kehitysmaatutkimuksen risteyskohtia (Vastapaino), 229-273.
Okin, Susan Moller (1999): ”Is Multiculturalism Bad for Women?”, SEKÄ Honig, Bonnie: “’My Culture Made Me Do It”’ ja Pollitt, Katha: “Whose Culture?”. Teoksessa Joshua Cohen et. al. (toim.) Is Multiculturalism Bad for Women? (Princeton University Press).
Phillips, Anne (1995) The Politics of Presence. The Political Representation of Gender, Ethnicity and Race (Oxford University Press). Luettava: Luku 1, sivut 1-26.
Spivak, Gayatri (1988) ‘Can the subaltern speak?’, Teoksessa Lawrence Grossberg ja Garry Nelson (toim.) Marxism and the Interpretation of Culture (University of Illinois Press), 217-313.
Young, Iris Marion (1990): “Throwing like a girl” and other essays in feminist philosophy and social theory (Indiana University Press). Luettava: essee Throwing like a girl.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131677
SPTA103 Sukupuolentutkimuksen tietoteoria ja metodologia (5 op), teostentti tai kurssi Feminist Methodology
Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija:
Tutustuu keskusteluihin feministisistä metodologioista
Tunnistaa niiden taustalla vaikuttavat keskustelut tieteenkritiikistä
Tuntee ja osaa soveltaa sukupuolentutkimuksen metodeja
Näkee metodologioiden ja metodi- ja analyysitekniikoiden valinnan välisen suhteen
Sisältö: Feministisen tieteenkritiikin ja metodologian keskustelut.
Suoritustavat: Kirjallisuuskuulustelu, pienseminaari/lukupiirityöskentely tai essee.
Kirjallisuus: Suoritetaan seuraavat teokset:
Liljeström, Marianne (toim.) 2004. Feministinen tietäminen: keskustelua metodologiasta
Husu, Liisa - Kristina Rolin (toim.) 2005. Tiede, tieto ja sukupuoli
Ramazanoglu, Caroline with Janet Holland 2002. Feminist Methodology: Challenges and Choices
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131676
SPTA201 Sukupuolentutkimuksen teoria (5 op)
Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija:
Ymmärtää ja kykenee arvioimaan sukupuolentutkimuksen teorioita ja niiden merkitystä yhteiskunnallisessa muutoksessa
Tuntee myös suomalaista keskustelua sukupuolesta ja tasa-arvosta
Sisältö: Tutustutaan sukupuolentutkimuksen teoreettiseen taustaan ja perehdytään suomalaiseen keskusteluun sukupuolesta ja tasa-arvosta.
Suoritustavat: Kirjallisuuskuulustelu tai esseet.
Kirjallisuus: Suoritetaan seuraavat teokset:
Koivunen, Anu - Marianne Liljeström (toim.) 1996. Avainsanat. 10 askelta feministiseen tutkimukseen
Julkunen,Raija 2010. Sukupuolen järjestykset ja tasa-arvon paradoksit
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131675
SPTA202 Feministinen poliittinen ajattelu (5 op)
Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija:
Tutustuu feministisen poliittisen teorian peruskysymyksiin
Osaa arvioida poliittista ajattelua ja sen käsitteitä uudella tavalla
Sisältö: Tutustutaan poliittisen ajattelun ja sen keskeisten käsitteiden, kuten kansalaisuus ja poliittinen edustus, feministiseen kritiikkiin.
Suoritustavat: Kirjallisuuskuulustelu tai esseet.
Kirjallisuus: Suoritetaan seuraavat teokset:
Squires, Judith 1999. Gender in Political Theory
Scott, Joan 1996: Only Paradoxes to Offer. French Feminists and the Rights of Man
Kantola, Johanna - Johanna Valenius (toim) 2007. Toinen maailmanpolitiikka. 10 käsitettä feministiseen kansainvälisten suhteiden tutkimukseen
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131673
SPTA203 Tasa-arvo ja erot (5 op)
Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija:
Tutustuu tasa-arvoon liittyvään teoreettiseen keskusteluun
Hahmottaa, miten risteävät erot haastavat perinteistä tasa-arvopolitiikkaa
Sisältö: Tarkastellaan tasa-arvon käsitettä ja tasa-arvopolitiikkaa kansallisilla ja ylikansallisilla foorumeilla.
Suoritustavat: Kirjallisuuskuulustelu tai esseet.
Kirjallisuus: Suoritetaan seuraavat teokset:
Nousiainen, Kevät - Anu Pylkkänen 2001. Sukupuoli ja oikeuden yhdenvertaisuus
Raevaara, Eeva 2005. Tasa-arvo ja muutoksen rajat: sukupuolten tasa-arvo poliittisena ongelmana Ranskan parité- ja Suomen kiintiökeskusteluissa
Kantola, Johanna 2010. Gender and the European Union TAI Holli, Anne Maria ym. (toim.) 2002. Tasa-arvopolitiikan haasteet
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131672
SPTA204 Sukupuolittunut politiikka (5 op)
Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija:
Ymmärtää, miten politiikka sukupuolittuu ja mitä seurauksia sillä on demokratialle
Tutustuu suomalaista politiikkaa koskevaan sukupuolentutkimukseen
Sisältö: Perehdytään politiikan sukupuolittumisen historiaan Suomessa ja tarkastellaan miten politiikka sukupuolittuu erilaisilla areenoilla, kuten kunnallispolitiikassa, vaalikampanjoissa, naistenlehdissä, jne.
Suoritustavat: Kirjallisuuskuulustelu tai esseet
Kirjallisuus: Suoritetaan seuraavat teokset:
Holli, Anne Maria - Eeva Luhtakallio - Eeva Raevaara 2007. Sukupuolten valta/kunta. Politiikka, muutos ja vastarinta suomalaisissa kunnissa
Jaana Kuusipalo, Sukupuolittunut poliittinen edustus Suomessa, Tampere 2011.( http://acta.uta.fi/teos.php?id=11454 )
Railo, Erkka 2011. Henkilökohtainen on poliittista: Neuvottelu politiikan sukupuolittuneesta työnjaosta Annan julkaisemissa poliitikkojen henkilökuvissa vuosina 1975-2005
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131671
SPTA205 Luokka ja sukupuoli (5 op)
Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija:
Tutustuu sukupuolta jäsentäviin yhteiskunnallisiin rakenteisiin
Ymmärtää miten sukupuolittuneita rooleja ja positioita uusinnetaan yhteiskunnassa ja arjessa
Osaa eritellä yhteiskuntaa sukupuolen ja luokkasuhteiden näkökulmasta
Sisältö: Avataan erilaisia näkökulmia sukupuolen, sosiaalisen aseman, sosiaaliluokan ja yhteiskunnallisen muutoksen feministiseen tutkimiseen.
Suoritustavat: Kirjallisuuskuulustelu tai esseet
Kirjallisuus: Suoritetaan seuraavat teokset:
Skeggs, Beverley 1997. Formations of Class & Gender: Becoming Respectable
Tolonen, Tarja (toim.) 2008. Yhteiskuntaluokka ja sukupuoli
Jokinen, Eeva 2005. Aikuisten arki
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131670
SPTA206 Sukupuoli, ruumis ja ruumiillisuus (5 op)
Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija:
Tutustuu feministiseen ruumiin ja ruumiillisuuden tutkimukseen
Ymmärtää kuinka ruumisnormit ovat sukupuolittuneet ja millä tavoin niitä tuotetaan historiallisesti ja sosiaalisesti
Sisältö: Ruumiin ja ruumiillisuuden ja niiden normien feministinen analyysi.
Suoritustavat: Kirjallisuuskuulustelu tai esseet
Kirjallisuus: Suoritetaan seuraavat teokset:
Bordo, Susan 1995. Unbearable Weight. Feminism, Western Culture and the Body
Kinnunen, Taina 2008. Lihaan leikattu kauneus. Kosmeettisen kirurgian ruumiillistuneet merkitykset
Harjunen, Hannele - Katariina Kyrölä (toim.) 2007. Koolla on väliä!: lihavuus, ruumisnormit ja sukupuoli
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131669
SPTA207 Sukupuoli (populaari)kulttuurissa ja mediassa (5 op)
Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija:
Tutustuu feministiseen media- ja kulttuuritutkimukseen
Oppii lukemaan kriittisesti sukupuolen ja seksuaalisuuden representaatioita mediassa
Sisältö: Teoksissa käydään läpi feministisiä teorioita populaarikulttuurista ja sukupuolesta sekä tarkastellaan populaarikulttuurin eri ilmiöiden, erityisesti television ja elokuvan, merkitystä sukupuolijärjestelmän rakentumisessa, ylläpidossa ja haastamisessa.
Suoritustavat: Kirjallisuuskuulustelu tai esseet
Kirjallisuus: Suoritetaan seuraavat teokset:
Mäkelä, Anna - Liina Puustinen - Iiris Ruoho (toim.) 2006. Sukupuolishow. Johdatus feministiseen mediatutkimukseen TAI Nikunen, Kaarina ym. (toim.) 2005. Jokapäiväinen pornomme: media, seksuaalisuus ja populaarikulttuuri
Rossi, Leena-Maija 2003. Heterotehdas. Televisiomainonta sukupuolituotantona
Critical Readings: Media and Gender (toim.Cynthia Carter - Linda Steiner) 2003
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131667
SPTA208 Intersektionaaliset valtasuhteet (5 op)
Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija:
Tutustuu intersektionaaliseen teoriaan
Oppii analysoimaan kriittisesti keskeisiä feministisiä teorioita intersektionaalisen teorian näkökulmasta
Ymmärtää miten intersektionaalisen teorian kautta voi tarkastella ja tulkita esimerkiksi heteronormatiivisuutta, rasismia, (post)kolonialismia ja luokkaperustaisia hierarkioita
Sisältö: Perehdytään feministisiin nykykeskusteluihin ja tarkastellaan niiden kautta sukupuolen, seksuaalisuuden, rodun/etnisyyden ja luokan välisiä kytköksiä ja jännitteitä.
Suoritustavat: Kirjallisuuskuulustelu tai esseet
Kirjallisuus: Suoritetaan seuraavat artikkelit ja kirjat:
Crenshaw, Kimberlé 1991. Mapping the Margins: Intersectionality, Identity Politics, and Violence against Women of Color, Stanford Law Review , 1991, Vol. 43, No. 6., pp. 1241-1299.
Davis, Kathy 2008. Intersectionality as buzzword: A sociology of science perspective on makes a feminist theory successful. Feminist theory 2008, 9: s. 67-85
Harjunen, Hannele 2009. Women and Fat: approaches to the social study of fatness , Jyväskylä studies in Education, Psychology and Social Research 379
Reinikainen, Marjo-Riitta 2007. Vammaisuuden sukupuolittuneet ja sortavat diskurssit . Jyväskylä studies in Education, Psychology and Social Research 304
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131665
SPTA209 Postkoloniaali sukupuolentutkimus (5 op)
Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija:
Tutustuu postkoloniaaliin teoriaan ja sen kysymyksiin
Ymmärtää postkoloniaaliteorian kritiikin perusteet
Hallitsee feministisen postkoloniaalitutkimuksen perusteet
Sisältö: Teokset esittelevät postkoloniaalin feminismin lähtökohtia, kritisoivat perinteisen länsimaisen feministisen diskurssin ylivaltaista asemaa ja pohtivat kolmannen maailman tutkimukseen liittyviä eettisiä ja poliittisia kysymyksiä.
Suoritustavat: Kirjallisuuskuulustelu tai esseet
Kirjallisuus: Suoritetaan seuraavat teokset:
Mohanty, Chandra Talpade 2003. Feminism Without Borders: Decolonizing Theory, Practicing Solidarity
Ahmed, Sara 2000. Strange Encounters: Embodied Others in Post-Coloniality
Momsen, Janet Henshall 2004. Gender and Development TAI Tuori, Salla 2009. The Politics of Multicultural Encounters. Feminist Postcolonial Perspectives
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131664
SPTA210 Sukupuolen ja seksuaalisuuden historia (5 op)
Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija:
Tutustuu feministiseen historiantutkimukseen ja sen keskeisiin kysymyksiin
Ymmärtää sukupuolen ja seksuaalisuuden historiaa
Sisältö: Teoksissa käsitellään feministisen historiantutkimuksen keskeisiä kysymyksiä ja pohditaan mm. sukupuolen ja seksuaalisuuden tutkimuksen historiaa.
Suoritustavat: Kirjallisuuskuulustelu tai esseet
Kirjallisuus: Suoritetaan seuraavat artikkelit ja teokset:
Scott, Joan W. 1988. Luvut "Women's History" ja "Gender" teoksessa Gender and the Politics of History. New York: Columbia University Press, 15-27, 28-50
Tuomaala, Saara 2005. "Yhteiskunnallisesta äitiydestä naisten elämänhistorioihin: Suomen naishistorian suuntaviivoja 1970-luvulta 2000-luvulle." Oma pöytä: Naiset historiankirjoittajina Suomessa. Historiallisia tutkimuksia 221. Helsinki: SKS, 357-376
Ollila, Anne 1998. Jalo velvollisuus: Virkanaisena 1800-luvun lopun Suomessa . Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 711. Helsinki: SKS
Pulkkinen, Tuija - Antu Sorainen (toim.) 2011. Siveellisyydestä seksuaalisuuteen: Poliittisen käsitteen historia . Helsinki: SKS
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131663
SPTA211 Queer-tutkimus (5 op)
Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija:
Tuntee queer-tutkimuksen keskeisimmät teoriat
Osaa tarkastella kriittisesti sukupuolta ja seksuaalisuutta
Sisältö: Opintojaksolla tarkastellaan kriittisesti seksuaalisuutta ja sukupuolisuutta kyseenalaistamalla seksuaalisten kategorioiden ja heteronormatiivisen sukupuolijärjestelmän perusteita ja tutkimalla lesbo-, homo-, bi-, ja heteroseksuaalisuuksien sekä transsukupuolisuuden syntyä ja historiallisia ehtoja. Kirjallisuus taustoittaa sukupuolen ja seksuaalisuuden historiallista ymmärtämistä ja johdattaa suomalaiseen ja kansainväliseen queer-teoreettiseen keskusteluun ja tutkimukseen.
Suoritustavat: Kirjallisuuskuulustelu tai esseet
Kirjallisuus: Suoritetaan seuraavat teokset:
Wilchins, Riki 2004. Queer Theory, Gender Theory
Charpentier, Sari 2001. Sukupuoliusko
Juvonen, Tuula 2002. Varjoelämää ja julkisia salaisuuksia
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131662
SPTA212 Kriittinen miestutkimus (5 op)
Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija:
Tutustuu kriittiseen miestutkimukseen
Tunnistaa ja pystyy erittelemään miesten erityisiä tasa-arvokysymyksiä
Oppii analysoimaan maskuliinisuuksien rakentumista ja muutosta
Sisältö: Opintojaksolla tutustutaan (kriittiseen) miestutkimukseen osana sukupuolentutkimuksen kenttää sekä maskuliinisuutta, mieheyttä ja miehen asemaa koskevaa yhteiskunnallista muutosta koskevaa tutkimusta.
Suoritustavat: Kirjallisuuskuulustelu tai esseet
Kirjallisuus: Suoritetaan seuraavat teokset:
Connell, R.W. 1995. Masculinities
Jokinen, Arto (toim.) 1999. Mies ja muutos: kriittisen miestutkimuksen teemoja
Miehet ja tasa-arvopolitiikka 2006. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131661
SPTA213 Sukupuoli ja väkivalta (5 op)
Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija:
Tutustuu feministiseen väkivallan tutkimukseen
Ymmärtää väkivallan sukupuolittuneita suhteita ja mekanismeja
Osaa analysoida sukupuolittuneen väkivallan eri muotoja, niiden syitä ja seurauksia
Sisältö: Teokset käsittelevät sukupuolittunutta väkivaltaa moninaisena yhteiskunnallisena ilmiönä, myös kriittisen miestutkimuksen näkökulmasta.
Suoritustavat: Kirjallisuuskuulustelu tai esseet
Kirjallisuus: Suoritetaan seuraavat teokset:
Husso, Marita 2003. Parisuhdeväkivalta. Lyötyjen aika ja tila
Jokinen, Arto 2000. Panssaroitu maskuliinisuus. Mies, väkivalta ja kulttuuri
Näre, Sari - Suvi Ronkainen (toim.) 2008. Paljastettu intiimi. Sukupuolistuneen väkivallan dynamiikka
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131657
SPTA501 Women's Finland ? (5 op), HTKP
Sisältö: This basic level course on women in Finland is taught by different researchers and lecturers from the Faculty of Social Sciences and the Faculty of Arts. Both Finnish and international students are welcome to join the course, which gives an overall view on women in Finland both from the point of view of theory and practice.
The lectures (on Wednesdays) are followed by workshops (discussions on the lectures and set reading materials) on Thursdays.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=137006
SPTS401 Politiikan feministinen kritiikki (5 op)
Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija:
Perehtyy politiikan teorian (ja poliittisen filosofian) feministiseen kritiikkiin
Ymmärtää poliittisen ajattelun traditiot sukupuolittavana diskurssina
Kykenee soveltamaan opintojakson avaamia lähestymistapoja omissa teksteissään
Sisältö: Perehdytään politiikan teorian traditioiden ja niiden sukupuolittavien dikotomioiden ja käsitteiden (kuten kansalainen, valtio, edustus) feministiseen kritiikkiin.
Suoritustavat: Kirjallisuuskuulustelu, essee ja/tai korvaava opintojakso.
Kirjallisuus: Suoritetaan kolme teosta:
Pateman, Carole 1988. The Sexual Contract tai Okin Susan Moller 1981. Women in Western Political Thought
Landes, Joan B. (toim.), 1998. Feminism, the Public and the Private, s. 45-163, 241-274, 421-495 tai Phillips, Anne (toim.) 1998. Feminism & Politics, s. 161-460
Butler, Judith - Joan W. Scott (toim.) 1992, Feminists Theorize the Political, s. 3-21, 86-100, 215-235, 280-296, 341-384, 445-475
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131489
SPTS402 Tasa-arvo ja risteävät erot (5 op)
Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija:
Tutustuu keskusteluun kansalaisuutta halkovista tai poissulkevista eroista
Hahmottaa tasa-arvodiskurssien kontekstisidonnaisuuden ja rajat
Sisältö: Tutustutaan feministiseen keskusteluun tasa-arvon käsitteestä, tasa-arvodiskursseista ja -politiikasta ja niitä haastaviin näkemyksiin risteävistä eroista
Suoritustavat: Kirjallisuuskuulustelu, essee ja/tai korvaava opintojakso.
Kirjallisuus: Suoritetaan kolme teosta (joita ei ole suorittanut aikaisemmin sukupuolentutkimuksen aineopinnoissa)
Scott, Joan 2005. Parité! Sexual Equality and the Crisis of French Universalism tai Raevaara, Eeva 2005. Tasa-arvo ja muutoksen rajat: sukupuolten tasa-arvo poliittisena ongelmana Ranskan parité- ja Suomen kiintiökeskusteluissa
Squires, Judith 2007. The New Politics of Gender Equality tai Nousiainen, Kevät - Anu Pylkkänen 2001. Sukupuoli ja oikeuden yhdenvertaisuus
Holli, Anne Maria 2003. Discourse and Politics for Gender Equality in Late Twentieth Century Finland tai Kantola, Johanna 2006. Feminists Theorize the State
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131488
SPTS403 Kansalaisuus, nationalismi ja sukupuoli (5 op)
Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija:
Perehtyy kansalaisuutta ja nationalismia koskevaan sukupuolentutkimukseen
Hahmottaa, miten sukupuolta tuotetaan kansakuntaa ja kansalaisuutta rakentavissa diskurssissa
Osaa soveltaa kansalaisuuden ja nationalismin feminististä kritiikkiä omissa teksteissään
Sisältö: Perehdytään feministiseen nationalismi- ja kansalaisuustutkimukseen. Tutustutaan käsityksiin, joiden mukaan nationalismi ja (sosiaalinen ja poliittinen) kansalaisuus rakentuu sukupuolidikotomian varaan.
Suoritustavat: Kirjallisuuskuulustelu, essee ja/tai korvaava opintojakso.
Kirjallisuus: Suoritetaan kolme teosta (joita ei ole suorittanut aikaisemmin sukupuolentutkimuksen aineopinnoissa)
Yuval-Davis, Nira 1997: Gender & Nation tai McClintock, Anne 1995. Imperial Leather. Race, Gender and Sexuality in the Colonial Context
Lister. Ruth 1997. Citizenship: Feminist Perspectives tai Voet, Rian (1998): Feminism and Citizenship
Siim, Birte - Judith Squires (toim.) 2008. Contesting Citizenship tai yksi seuraavista vaihtoehdoista (a-d):
a) Mosse, George L. 1998. The Image of Man: The Creation of Modern Masculinity
b) Dudink, Stefan - Karen Hagenamm - John Tosh (toim.) 2004. Masculinities in Politics and War: Gendering Modern History
c) Blom, Ida - Catherine Hall - Karen Hagemann 2000. Gendered Nations. Nationalism and Gender Order in the Long Nineteenth Century
d) Valenius, Johanna 2004. Undressing the Maid: Gender, Sexuality and the Body in the Construction of the Finnish Nation
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131487
SPTS404 Sukupuolen historia (5 op)
Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija:
Hahmottaa 'naisen' ja 'miehen' kategorioiden historiallisuuden
Ymmärtää seksuaalisuuden genealogian osana sukupuolen historiallista rakentumista
Kykenee hyödyntämään sukupuolen historiallisen rakentuneisuuden avaamia näkökulmia
Sisältö: Perehdytään sukupuolen genealogiaan ja 'naisen' ja 'miehen' kategorioiden historiaan.
Suoritustavat: Kirjallisuuskuulustelu, essee ja/tai korvaava opintojakso.
Kirjallisuus: Laquer, Thomas 1990. Making Sex. Body and Gender from the Greeks to Freud
Riley, Denise 1988. "Am I That Name?" Feminism and the Category of 'Women' in History
Juntti, Eira 2010. "Development of the Concept 'Woman' (Nainen) in Finnish Language Newspaper Texts, 1830-1860." Redescriptions: Yearbook of Political Thought, Conceptual History and Feminist Theory 14 (2010), 83-106
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131486
SPTS405 Intersektionaalisuus ja feministinen teoria (5 op)
Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija:
Perehtyy feministisiin nykykeskusteluihin koskien sukupuolen, seksuaalisuuden, rodun/etnisyyden ja luokan välisiä kytköksiä
Oppii lukemaan kriittisesti keskeisiä feministisiä teorioita intersektionaalisen teorian kautta
Osaa tarkastella ja tulkita esimerkiksi heteronormatiivisuutta, rasismia, (post)kolonialismia ja luokkaperustaisia hierarkioita intersektionaalisen teorian avulla
Sisältö: Intersektionaalisuutta on alettu viime vuosikymmenen aikana käyttää yhä enemmän sekä käsitteenä että metodologisena välineenä yhteiskuntatieteellisessä tutkimuksessa. Intersektionaalisen analyysin ytimessä ovat valtasuhteet: kuinka vaikkapa sukupuoli, rotu/etnisyys ja luokka yhdessä ja risteävinä tekijöinä vaikuttavat esimerkiksi henkilön sosiaaliseen positioon ja kokemukseen ja kuinka ne tuottavat ja muotoavat ihmisten välisiä valtasuhteita.
Suoritustavat: Opintojaksolla luetaan ja analysoidaan tekstejä sekä tehdään kirjallinen lopputyö teemaan liittyvästä aiheesta.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131485
SPTS406 Teemaseminaari sukupuolesta (5 op)
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=138624
Sosiaali- ja psykogerontologian opintokokonaisuus antaa mahdollisuuden perehtyä sosiaali- ja psykogerontologian - sosiologisen ja psykologisen ikä- ja ikääntymistutkimuksen – perusteisiin, teorioihin, keskusteluihin ja tutkimukseen. Opintokokonaisuus on avoin kaikille opiskelijoille, ja sen voi ottaa sivuaineena osaksi kandidaatin tai maisterin tutkintoa.
Opintokokonaisuudessa tarkastellaan ikääntymistä, elämänkulkua, ikä- ja elämänvaiheita, erityisesti vanhenemista ja vanhuutta, sekä ikääntyvää yhteiskuntaa. Opintojaksoissa käsitellään muun muassa kysymyksiä, mitä ikä on, millaisia merkityksiä iällä ja ikääntymisellä on yksilö-, ryhmä- ja yhteiskuntatasolla sekä miten ikää käytetään perusteena erilaisille toiminnoille yhteiskunnassa. Erityisesti tarkastelukohteina ovat suomalainen ikääntyvä yhteiskunta ja sen kehityssuunnat.
Opiskelija oppii tuntemaan sosiaali- ja psykogerontologian peruslähtökohtia ja -käsitteistöä. Opiskelija oppii opintokokonaisuuden käytyään arvioimaan ja soveltamaan sosiologisen ja psykologisen ikätutkimuksen keskeisiä teorioita, menetelmiä ja tutkimuskohteita sekä oppii hahmottamaan suomalaisen ikääntyvän yhteiskunnan tilannetta ja kehitystrendejä.
Sosiaali- ja psykogerontologian opintokokonaisuus
Erillinen opintokokonaisuus | 25 op |
SOPP110 Johdatus sosiologiseen ikätutkimukseen | 5 op |
SOPP120 Perehtyminen vanhenemisen psykologiaan | 5 op |
SOPP130 Suomalaista ikätutkimusta | 5 op |
SOPP140 Johdatus ikääntyvään yhteiskuntaan | 5 op |
SOPP150 Perehtyminen ikääntymistä koskevaan keskusteluun | 5 op |
SOPP110 Johdatus sosiologiseen ikätutkimukseen (5 op)
Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija:
Osaa hahmottaa sosiologisen ikätutkimuksen peruskäsitteitä
Tunnistaa ikätutkimuksen peruslähtökohdat ja menetelmälliset erityiskysymykset
Osaa eritellä elämänkulkututkimuksen keskeisiä periaatteita
Sisältö: Opintojakso sisältää perusjohdatuksen sosiologiseen, mutta myös yleisempään ikä-, ikävaihe- ja elämäkulkututkimukseen, niiden peruskäsitteistöön, historiaan, käytettyihin menetelmiin sekä tutkimusalueen yhteiskuntatieteellisiin perusteorioihin.
Suoritustavat: Luento ja/tai kirjallisuuskuulustelu.
Jakson tilalla voi suorittaa sosiologian erikoisalajakson SOSA406 Ikäkausien ja elämänkulun sosiologia I 5 op
Kirjallisuus: Suoritetaan yksi seuraavista (jos luentoa ei järjestetä niin kaksi seuraavista):
HUNT S.: The life course. A sociological introduction
SANKARI A. & JYRKÄMÄ J.: Lapsuudesta vanhuuteen - iän sosiologiaa
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131603
SOPP120 Perehtyminen vanhenemisen psykologiaan (5 op)
Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija:
Tuntee alan peruskäsitteet ja keskeiset psyykkistä vanhenemista kuvaavat teoriat
Tietää tiedonkäsittelytoiminnoissa iän myötä tapahtuvat muutokset ja ymmärtää psyykkisen joustavuuden ja persoonallisuuden merkityksen vanhuuteen sopeutumisen kannalta
Tuntee tärkeimmät iäkkäiden ihmisten mielenterveyttä edistävät ja haittaavat tekijät ja ymmärtää niiden merkityksen psyykkisen hyvinvoinnin kannalta
Sisältö: Vanhenemisen psykologian peruskäsitteet ja keskeiset teoriat, tiedonkäsittelytoiminnoissa tapahtuvat muutokset, muistisairaudet, persoonallisuus ja sopeutuminen, mielenterveyden haasteet ja voimavarat, ikäihmisten psyykkinen hyvinvointi.
Suoritustavat: Luento ja kirjallisuuskuulustelu
Kirjallisuus: Suoritetaan seuraavat teokset:
DUNDERFELT T.: Elämänkaaripsykologia. Helsinki, 1997 (9. tai uudempi painos)
SAARENHEIMO M.: Vanhuus ja mielenterveys. Arkielämän näkökulma. Helsinki, 2003.
Jos luentoa ei järjestetä, edellisten lisäksi:
STUART-HAMILTON I.: Vanhenemisen psykologia. Kuopio, 2003.
Heikkinen E & Rantanen T: Gerontologia, 2. uudistettu painoa. Helsinki, 2008. Sivut 136-241.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131602
SOPP130 Suomalaista ikätutkimusta (5 op)
Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija:
Tuntee suomalaista ikääntymiseen kohdistunutta tutkimusta
On perehtynyt ikääntymistutkimukseen liittyviin erityiskysymyksiin
Ymmärtää ikääntymistä ikääntyneiden arkielämän näkökulmasta
Sisältö: Opintojakson sisällön muodostavat suomalaiset ikääntymiseen kohdistuvat tutkimukset, joissa ikääntymistä on tarkasteltu erilaisia lähtökohdista ja näkökulmista. Tutkimukset antavat myös kuvan tutkimusmenetelmistä ja niiden soveltamisesta ikätutkimuksen alueella.
Suoritustavat: Kirjallisuuskuulustelu
Kirjallisuus: Suoritetaan kolme seuraavista:
ANDERSSON S.: Kahdestaan kotona. Tutkimus vanhoista pariskunnista
HAARNI I.: Kolmas elämä. Aktiiviset eläkeikäiset kaupungissa, Helsinki 2010
LEINONEN A.: Vanhusneuvoston funktioita jäljittämässä. Tutkimus maaseutumaisten kuntien vanhusneuvostoista
OJALA H.: Opiskelemassa tavallaan. Vanhat naiset ikäihmisten yliopistossa. Tampere 2010
SAARENHEIMO M.: Jos etsit kadonnutta aikaa. Tampere 1997.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131601
SOPP140 Johdatus ikääntyvään yhteiskuntaan (5 op)
Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija:
Ymmärtää ikääntymistä yhteiskunnallisena ja globaalina ilmiönä
Tunnistaa suomalaiset ikääntyvän yhteiskunnan erityispiirteet
Osaa arvioida ikääntyvästä yhteiskunnasta käytävää yhteiskunnallista keskustelua
Sisältö: Opintojakso antaa kuvan ikääntymisestä, sen nykytilanteesta ja kehitystrendeistä yhteiskuntasoisena ja globaalina ilmiökokonaisuutena. Jakso perehdyttää erityisesti suomalaisen yhteiskunnan väestörakenteen ikääntymiseen.
Suoritustavat: Luento ja kirjallisuuskuulustelu
Kirjallisuus: Suoritetaan kaksi seuraavista (jos luentoa ei järjestetä niin kolme seuraavista):
HARPER S.: Ageing societies - myths, challenges and opportunities
KARISTO A.: Suuret ikäluokat
VALTIONEUVOSTON KANSLIA: Ikääntyminen riskinä ja mahdollisuutena. Poliittisen kestävyyden alaryhmän raportti.
http://www.vnk.fi/julkaisukansio/2009/r03-ikaantyminen-riskina-ja-mahdollisuutena/pdf/fi.pdf
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131600
SOPP150 Perehtyminen ikääntymistä koskevaan keskusteluun (5 op)
Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija:
Tuntee ikääntymiseen kohdistuvaa nykykeskustelua
Osaa arvioida ja tunnistaa uusia tutkimustarpeita
Ymmärtää ikätutkimuksen sovellusmahdollisuuksia yhteiskuntaelämän eri alueilla
Sisältö: Opintojakson sisältönä on avata näkökulmia ikääntymisestä käytyyn ja käytävään aikalaiskeskusteluun sekä tuoda näkyviin ikääntymiseen kysymyksiä ja ongelmia yhteiskunnan eri alueilla.
Suoritustavat: Lukupiiri ja tentti
Kirjallisuus: Suoritetaan kolme seuraavista:
HEIKKINEN E. & TUOMI J.: Suomalainen elämänkulku
JULKUNEN R. & PÄRNÄNEN A.: Uusi ikäsopimus
KANGAS I. & NIKANDER P.: Naiset ja ikääntyminen
SEPPÄNEN M. & KARISTO A. & KRÖGER T.: Vanhuus ja sosiaalityö. Sosiaalityö avuttomuuden ja toimijuuden välissä
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131599
Elämänkatsomustiedon opintokokonaisuus on rakennettu oppiainetta peruskouluissa ja lukioissa opettavien koulutukseen. Elämänkatsomustietoa suositellaan sivuaineeksi erityisesti opettajanpätevyyden hankkiville opiskelijoille. Yhdistettyinä opettajan pedagogisiin opintoihin elämänkatsomustiedon opintokokonaisuus vastaa maisterin tutkinnon suorittaneilla opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen (Asetus 986/1998, muutosasetus 865/2005) mukaisia vähintään 60 opintopisteen laajuisia opetettavan aineen perus- ja aineopintoja elämänkatsomustiedossa.
Elämänkatsomustiedon opintokokonaisuuden jälkeen opiskelija tuntee kouluissa opetettavan elämänkatsomustieto-oppiaineen tieteelliset, ennen kaikkea filosofiset perusteet. Hän osaa tarkastella elämänkatsomuksellisia peruskysymyksiä ja ongelmia erityisesti filosofian, uskontotieteen, -psykologian ja antropologian tarjoamien näkökulmien avulla. Hän osaa myös tunnistaa elämänkatsomustiedon didaktiset erityispiirteet sekä soveltaa niihin soveltuvia pedagogisia ratkaisuja omassa opetustyössään.
Opintokokonaisuuden sisältö:
- Elämänkatsomustiedon historia, tieteellinen viitekehys ja peruskäsitteet
- Filosofisen tiedon ja tutkimuksen luonne
- Tieteellinen menetelmä, selittäminen ja tiede sosiaalisena toimintana
- Humanistisen ajattelutavan viitekehys ja peruskäsitteet
- Uskontotieteen ja -psykologian tarjoamia näkökulmia ihmisen elämänkatsomuksen tarkastelemiseen
- Etiikan suuntaukset ja keskeiset etiikan klassikot
- Kasvatusfilosofiset pääsuuntaukset ja elämänkatsomustiedon opetuksen tavoitteet sekä didaktiset erityispiirteet
Aineopintoihin haetaan erillistä opinto-oikeutta.
Elämänkatsomustiedon opintokokonaisuus
Edeltävät opinnot: Filosofian ja politiikan tutkimuksen perusopinnot, 25 op, johon sisältyy pakollisena johdantokurssina YFIP140 Filosofian johdanto, 5 op. (ks. 6.1.3)
Aineopinnot | 45 op |
EKTA100 Elämänkatsomustieto kouluissa opetettavana aineena | 5 op |
EKTA130 Humanismi | 5 op |
EKTA140 Maailman uskonnot | 5 op |
EKTA150 Sekulaarien maailmankatsomusten filosofiaa | 5 op |
EKTA160 Uskontokritiikin klassikko ja kommentaari | 5 op |
EKTA170 Hyvä elämä ja etiikka | 5 op |
EKTA180 Yhteiskunta, kulttuuri ja identiteetti | 5 op |
EKTA190 Opettajaseminaari | 10 op |
EKTA100 Elämänkatsomustieto kouluissa opetettavana aineena (5 op)
Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee elämänkatsomustiedon historian ja tieteellisen viitekehyksen. Hän myös hallitsee elämänkatsomustiedon peruskäsitteet ja kykenee käyttämään niitä opetussuunnitelman sisältöjen purkamisessa sekä opetustyön yhteydessä.
Sisältö: Elämänkatsomustieto-oppiaineen historia
Elämänkatsomustiedon lainsäädännöllinen perusta
Opetussuunnitelmasisällöt
Oppiaineen peruskäsitteet ja arviointiperusteet
Elämänkatsomustieto pedagogisena toimintana
Suoritustavat: Luento ja kirjallisuus
Kirjallisuus: Kotkavirta, J. 2007. Elämänkatsomustiedon opetuksen pitkän aikavälin kehitystehtävistä. Teoksessa Kallioniemi A. & Salmenkivi, E. (toim.) Katsomusopetuksen kehittämishaasteita. Opettajankoulutuksen tutkinnonuudistuksen virittämää keskustelua. Helsingin yliopiston soveltavan kasvatustieteen laitos. Tutkimuksia 279, 113-123. Helsinki: Yliopistopaino. < http://www.helsinki.fi/vokke/english/katsomus.pdf>
Moisio, O-P 2007. Onko elämänkatsomustieto pelkkä keskustelupiiri? Teoksessa Jari Lavonen (toim.) Tutkimusperustainen opettajankoulutus ja kestävä kehitys. Ainedidaktinen symposiumi Helsingissä 3.2.2006. Osa 1. Tutkimuksia 285, 81-91. <VIEDÄÄN VERKKOON>
Salmenkivi E., Elo P., Tomperi, T. ja Ahola-Luttila, T. 2007. Elämänkatsomustiedon kehkeytyminen. Teoksessa Kallioniemi A. & Salmenkivi, E. (toim.) Katsomusopetuksen kehittämishaasteita. Opettajankoulutuksen tutkinnonuudistuksen virittämää keskustelua. Helsingin yliopiston soveltavan kasvatustieteen laitos. Tutkimuksia 279, 125-162. < http://www.helsinki.fi/vokke/english/katsomus.pdf>
Salmenkivi, E. 2003. Elämänkatsomustiedon rajoilla. Teoksessa Elo P., Heinlahti K. & Kabata, M. (toim.) Hyvän elämän katsomustieto: Feto ry:n vuosikirja 2003, 32-40. Helsinki: Feto. < http://apumatti.helsinki.fi/admin/filecontrol/file_popup.php?download=1095>
Salmenkivi, E. 2004. Elämänkatsomustieto peruskoulun OPS-perusteissa. Teoksessa Elo P., Honkala S. & Salmenkivi, E. (toim.) Hyvän osaamisen katsomustieto: Feto ry:n vuosikirja 2004, 12-22. Helsinki: Feto. < http://apumatti.helsinki.fi/admin/filecontrol/file_popup.php?download=19243>
Salmenkivi, E. 2007. Elämänkatsomustieto ja sen opetus. Teoksessa Sakaranaho T. & Jämistö A. (toim.) Monikultturisuus ja uudistuva katsomusaineiden opetus. Uskontotiede 11, 83-100. Helsinki. Helsingin yliopiston uskontotieteen laitos. < http://apumatti.helsinki.fi/admin/filecontrol/file_popup.php?download=5822>
Tomperi, T. 2003. Elämänkatsomustiedon identiteetti opetussuunnitelmassa. Teoksessa Elo P., Heinlahti K. & Kabata, M. (toim.) Hyvän elämän katsomustieto: Feto ry:n vuosikirja 2003, 10-31. Helsinki: Feto. < http://apumatti.helsinki.fi/admin/filecontrol/file_popup.php?download=1114>
Tomperi, T. 2004: Elämänkatsomustiedon tiedetaustasta. Teoksessa Ahonen S. & Siikaniva A. (toim.) Eurooppalainen ulottuvuus - Ainedidaktinen symposiumi Helsingissä 6.2.2004. Helsingin yliopiston soveltavan kasvatustieteen laitos. Tutkimuksia 252, 392-408. Helsinki: Yliopistopaino. < http://apumatti.helsinki.fi/admin/filecontrol/file_popup.php?download=1115>
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131570
EKTA130 Humanismi (5 op)
Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija tietää, mitä humanismilla tarkoitetaan ja mitä erilaisia humanistisia ajatteluperinteitä on olemassa. Hän tuntee humanismin perusväittämät, tärkeimmät ajattelijat sekä keskeisimmät käsitteet.
Sisältö: Sekulaari humanismi
Ihmisluonto
Yksilö, yhteisö ja etiikka
Traditio ja vapaus
Suoritustavat: Kuulustelu, mahdollinen luento
Kirjallisuus: Luetaan sekä A. että B. (josta valitaan yksi kohta)
A. COOPER, D. E.: The Measure of Things
B. 1. FROMM, E.: Man for Himself (Suom. Ihmisen osa) TAI
2. HABERMAS, J.: The Future of Human Nature JA HABERMAS, J. & RATZINGER, J.: The Dialectics of Secularization: On Reason and Religion TAI
3. NORMAN: On Humanism JA VON WRIGHT: Humanismi elämänasenteena
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131558
EKTA140 Maailman uskonnot (5 op)
Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee maailman uskontoperinteitä, niiden historiaa ja maantieteellistä jakautumista. Hän tuntee Euroopan, Aasian, Lähi-idän, eri kulttuuripiirien alkuperäiskansojen uskontojen keskeiset opit, käytännöt, pyhät kirjoitukset ja käsitteet. Opiskelija myös ymmärtää uskonnon, kulttuurin, yhteiskunnan ja politiikan kytkeytymisen toisiinsa.
Sisältö: Maailmanuskonnon käsite
Alkuperäiskansojen uskontoperinteet
Hindulaisuus, buddhalaisuus, jainalaisuus, sikhiläisyys
Kiinan uskontoperinteet
Japanin uskontoperinteet
Muinaisen Lähi-idän ja Egyptin sekä antiikin uskonnot
Islam, juutalaisuus, kristinusko
Mystiikka
Yhteiskunta, politiikka ja uskonto
Uskonto modernissa maailmassa
Suoritustavat: Luento ja kirjallisuus
Kirjallisuus: WOODHEAD, L, KAWANAMI, H & PATRIDGE, C (eds.): Religions in the Modern World: Traditions and Transformations (Luvut 13-17)
HINNELLS, J. R.: The New Penguin Handbook of Living Religions. (Luvut 1-3, 5-11)
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131555
EKTA150 Sekulaarien maailmankatsomusten filosofiaa (5 op)
Osaamistavoitteet: Opintojakson jälkeen opiskelija tuntee filosofisia teorioita maailmaa ja sen rakennetta koskevista katsomuksista. Opiskelija kykenee erittelemään näissä ilmeneviä arvostuksia, jotka koskevat asioiden merkitystä ja arvoa sekä toiminnan ohjenuoria. Opiskelija ymmärtää, että näissä arvostuksissa on myös kysymys kokonaisnäkemyksistä, jotka koskevat maailmaa, tietämisen periaatteita, moraalisesti oikeaa ja väärää, hyvää ja pahaa.
Suoritustavat: Kuulustelu, mahdollinen luento
Kirjallisuus: CLITEUR, P.: The Secular Outlook: In Defense of Moral and Political Secularism
MARTIN, M.: Ateismi
Kurssin kotisivu: https://koppa.jyu.fi/kurssit/116634
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131554
EKTA160 Uskontokritiikin klassikko ja kommentaari (5 op)
Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija tunteen tärkeimmät uskontokritiikin klassikkoteoksessa esitetyt ajatukset sekä kykenee erittelemään teoksesta ja ajattelijasta esitettyä tieteellistä keskustelua.
Sisältö: Syvällinen tutustuminen klassikkoteksteihin
Teosten keskeisten käsitteiden ja argumenttien hahmottaminen
Tekstien kontekstin hahmottaminen
Suoritustavat: Lukupiiri, kuulustelu, essee, mahdollinen luento
Kirjallisuus: Yksi seuraavista kohdista:
A. FEUERBACH, Das Wesen des Christentums (on eng.) ja HARVEY, Feuerbach and the Interpretation of Religion
B. NIETZSCHE, Götzen-Dämmerung oder Wie man mit dem Hammer philosophiert (Epäjumalten hämärä) ja Der Antichrist - Fluch auf das Christentum (Antikristus) ja NEHAMAS, Nietzsche; Life as Literature
C. FREUD, Totem und Tabu (Toteemi ja Tabu) ja BINGAMAN, Freud and Faith
D. RUSSELL, Bertrand Russell on God and Religion (Seckel toim.) ja HIMANEN, Bertrand Russellin haste
E. HUME, The natural History of Religion tai Dialogues Concerning Natural Religion ja GASKIN, Hume's Philosophy of Religion
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131553
EKTA170 Hyvä elämä ja etiikka (5 op)
Osaamistavoitteet: Opintojakson jälkeen opiskelija tuntee erilaisia hyvää elämää sekä etiikkaa koskevia käsityksiä. Hän kykenee myös erittelemään millaisista aineksista yhteisölliset ja yksilölliset käsitykset hyvästä elämästä ja eettisyydestä koostuvat sekä millaisia mahdollisuuksia ja vaikeuksia ihmisillä on tavoitella hyvää elämää.
Sisältö: Hyvä elämä ja hyvinvointi
Arvot ja normatiivisuus
Hyvä ja paha
Reflektiivinen elämä
Suoritustavat: Kuulustelu, mahdollinen luento
Kirjallisuus: TIBERIUS, V.: The Reflective Life
GAITA, R.: A Common Humanity
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131552
EKTA180 Yhteiskunta, kulttuuri ja identiteetti (5 op)
Osaamistavoitteet: Opintojakson jälkeen opiskelija osaa jäsentää yhteiskunnan ja kulttuurin historiallisena prosessina ja sen tuloksena sekä kykenee ymmärtämään aktiiviseen kansalaisuuteen kuuluvan identiteetin kulttuurista rakentumista.
Sisältö: Ympäristö ja kulttuuri
Identiteetti ja maailma
Identiteetin rakentuminen
Monikulttuurisuus
Merkityksellisyys ja mielekkyys
Suoritustavat: Kuulustelu, mahdollinen luento
Kirjallisuus: HALL, S.: Identiteetti
LEHTONEN, M. & LÖYTTY, O.: Erilaisuus
GUIGNON, C.: On Being Authentic
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131551
EKTA190 Opettajaseminaari (10 op)
Osaamistavoitteet: Seminaarin jälkeen opiskelija kykenee muotoilemaan oman opetusfilosofiansa. Hän osaa myös käydä rakentavaa keskustelua opetukseen liittyvistä teoreettisista kysymyksistä sekä suunnitella ryhmässä näiden keskustelujen pohjalta rakentuvan opetuskokeilun.
Sisältö: Opetussuunnitelmat ja opetustyö
Opettamisen ja oppimisen näkökulmat
Opettajan rooli oppimisen tukemisessa
Yhteistoiminnallinen oppiminen
Tallettava- ja problematisioiva oppiminen
Radikaalioppiminen
Tunteet ja opettajantyö
Suoritustavat: Aktiivinen osallistuminen seminaarityöskentelyyn, eTentti sekä ryhmässä toteutettu opetuskokeilu. Seminaari on pakollinen.
Kirjallisuus: Seminaarissa jaettavan tekstimateriaalin lisäksi: BROOKFIELD, S.: The Skillful Teacher, 2nd Ed.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131550
Opiskelija saa kelpoisuuden yhteiskuntaoppiin opetettavana aineena suorittamalla filosofian ja politiikan tutkimuksen perusopintokokonaisuuden tai sosiaalitieteiden perusopintokokonaisuuden ja kansantaloustieteen perusopintokokonaisuuden sekä 10 opintopistettä valinnaisia yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitoksen oppiaineiden opintoja. Vastuuyksikkönä on valtio-oppi.
Yhdistettyinä opettajan pedagogisiin opintoihin yhteiskuntatieteen opintokokonaisuus vastaa maisterin tutkinnon suorittaneilla opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen (Asetus 986/1998, muutosasetus 865/2005) mukaisia vähintään 60 opintopisteen laajuisia opetettavan aineen perus- ja aineopintoja yhteiskuntaopissa.
The Contemporary Issues in Human Development (CIHD) programme offers courses on a variety of topics related to human development throughout the life cycle. Lectures on the biological, neurological, individual, relational, and social aspects of human development will be given by visiting teachers from different academic institutions collaborating with the Department of Psychology and the Department’s own staff. Precursors of both healthy and deviant development, and developmental risk factors, will be also addressed. Courses on the different modalities of rehabilitation and counseling will be offered.
The programme comprises of modules (2 – 5 ECTS credits). The amount and content of the modular courses will vary annually according to the expertise of the current teaching staff and visiting professors. Students may opt to complete the full programme (15 ECTS) or single courses. Details on course titles and schedules are available at the Department of Psychology. The courses are offered to all degree students and visiting students who have knowledge of basic concepts in Psychology. The instruction will be given in English.
More specific information concerning these courses is available at Korppi (http://korppi.jyu.fi) and on the website of Faculty of Social Sciences (http://www.jyu.fi/ytk).
Etiikan opintokokonaisuudessa rakennetaan eettistä näkökulmaa sekä yleisen filosofisen etiikan että erityisten aihealueiden etiikkaa koskevien opintojaksojen kautta. Tilanteet, joissa eettinen näkökulma on keskeisellä sijalla päätöksenteossa lisääntyvät nykymaailmassa kun yhteiskunnat ja erilaiset sosiaaliset rakenteet monimutkaistuvat kiihtyvällä vauhdilla. Tällaisessa tilanteessa eettinen osaaminen muuttuu erääksi keskeisimmistä osaamisen osa-alueista miltei missä tahansa työtehtävässä, mutta erityisesti niissä työtehtävissä, joissa ihmiset joutuvat tekemään monimutkaisia ratkaisuja.
Etiikan opintokokonaisuus on vapaa sivuaine kaikille Jyväskylän yliopiston opiskelijoille. Opintokokonaisuuteen sisältyviä yksittäisiä opintojaksoja voi suorittaa vapaasti eli ilman erillisen opinto-oikeuden hakemista.
Etiikan opintokokonaisuuden opetussuunnitelma ja opintojaksotiedot, ks. (https://www.jyu.fi/ytk/laitokset/yfi/oppiaineet/eti).
Living with Globalization is an interdisciplinary program that focuses in globalization as a many-sided process. Moreover, globalization should be also seen as multiscalar process: it emerges from activities and processes on many geographical scales that co-exist in complex ways. In other words, globalization is also taking place on sub-national (e.g. networked global cities) and national (e.g. partial denationalization of classes) scales. On sub-national and national scale this program concentrates in Finland, but also other localities and countries will be discussed. Globalization has triggered, or at least complicated, many kinds of political and moral challenges, for instance, in terms of equality, sustainability, and wellbeing. In order to explore, understand and explain these challenges concretely there is often need to rethink the conceptual and methodological starting points of social sciences. Thus, challenges people (including researchers and students) are currently facing in their daily lives around the globe, and in different cultural, political, and economic conditions, are simultaneously challenges for contemporary social sciences and philosophy.
This interdisciplinary program is possible to complete during one semester, but the whole academic year provides more time to reflect own learning, have discussions with other students and teachers, and offers more modules to choose from.
More specific information concerning the offered courses is available on the website (https://www.jyu.fi/ytk/en/studies/lwg).
Yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa suoritettavat yleisopinnot ja muut opinnot:
- YTKY003 HOPS I-vaihe, 1 op
- YTKY004 HOPS II-vaihe, 1 op
- YTKY010 Propedeuttinen kurssi, 2 op
- YTKY060 Luottamustehtävät, 1-5 op
- YTKY101 Työelämäopinnot, 2-3 op
- YTK0010 Pienryhmä ohjaaminen, 2 op
Muiden tiedekuntien opiskelijoille tarjottavina yleisopintoina yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos järjestää seuraavat opintojaksot:
- FILY019 Tieteellisen toiminnan perusteet, 3 op
- FILY025 Johdatus tieteen etiikkaan, 3 op
- FILY027 Ethics and Economics, 4 op
Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija on tutustunut yliopistoon opiskeluympäristönä ja opintojen tavoitteisiin, opiskelija osaa suunnitella oman opinto-ohjelmansa sekä osaa riittävästi opiskelussa tarvittavia perustietoja ja -taitoja.
Sisältö: Johdatus akateemiseen maailmaan ja akateemiseen opiskeluun, tutustuminen Jyväskylän yliopistoon opiskelu- ja sosiaalisena ympäristönä, yliopisto-opiskelussa tarvittavat perustiedot ja taidot. Henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS I) laatiminen.
Suoritustavat: Oman opintosuunnitelman laatiminen käytyjen ohjauskeskustelujen ja saadun ohjauksen pohjalta.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=135903
Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija on tutustunut yliopistoon opiskeluympäristönä ja opintojen tavoitteisiin, opiskelija osaa suunnitella oman opinto-ohjelmansa sekä osaa riittävästi opiskelussa tarvittavia perustietoja ja -taitoja.
Sisältö: Johdatus akateemiseen maailmaan ja akateemiseen opiskeluun, tutustuminen Jyväskylän yliopistoon opiskelu- ja sosiaalisena ympäristönä, yliopisto-opiskelussa tarvittavat perustiedot ja taidot. Henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS II) laatiminen.
Suoritustavat: Oman opintosuunnitelman laatiminen käytyjen ohjauskeskustelujen ja saadun ohjauksen pohjalta.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=135904
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=142532
Osaamistavoitteet: Opiskelija ymmärtää arkielämän ja tieteen tiedonhankintamenetelmien välisen eron. Hän tuntee tieteellisen päättelyn ja selittämisen keskeiset muodot sekä tieteen peruskäsitteet, esimerkiksi hypoteesi, teoria, malli, koe, kausaalisuus, luonnonlaki ja todennäköisyys. Hän osaa asemoida oman tieteenalansa tieteen kentällä ja tuntee sen erityispiirteet. Hän osaa lukea ja arvioida tutkimuksia laajalti eri tieteenaloilta. Hän on tietoinen eri tieteenalojen lähestymistapojen eroista ja kunnioittaa niitä.
Sisältö: Opintojakso johdattaa tieteen tekemiseen ja tarjoaa yleiskuvan tieteestä. Keskeiset kysymykset ovat seuraavat: Mitä on tieteellinen päättely ja selittäminen? Mitkä ovat tieteellisen kokeen tyypilliset piirteet? Miten tieteellinen havainnointi eroaa arkisesta havainnoinnista? Miten käsitteet pitäisi määritellä tieteessä? Mikä on teorioiden rooli tieteessä? Miten eri tieteenalat eroavat toisistaan? Edistyykö tiede, ja jos edistyy, niin millä tavalla?
Tiedettä tarkastellaan pääasiassa filosofian ja sosiologian näkökulmista. Edellinen näkökulma keskittyy tieteen, tiedon ja totuuden kaltaisiin peruskäsitteisiin. Jälkimmäinen näkökulma puolestaan kohdistuu tieteen tekemiseen liittyviin sosiaalisiin prosesseihin. Opintojaksossa käytetään esimerkkeinä oikeita tutkimuksia laajalti eri tieteenaloilta. Tieteen uusimmat vallankumoukselliset keksinnöt esitellään ja niiden yhteiskunnallista merkitystä pohditaan.
Suoritustavat: Luento ja luentotentti tai eTentti.
Kirjallisuus: Suoritetaan toinen seuraavista:
Kiikeri, Mika & Petri Ylikoski (2004). Tiede tutkimuskohteena - Filosofinen johdatus tieteentutkimukseen . Helsinki: Gaudeamus.
Godfrey-Smith, Peter (2003). Theory and Reality - An Introduction to the Philosophy of Science . Chicago & Lontoo: The University of Chicago Press
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131458
Osaamistavoitteet: Opiskelija ymmärtää tieteen etiikan luonteen soveltavan etiikan lajina. Hän on sisäistänyt tutkimusta koskevat eettiset vaatimukset ja tuntee Hyvä tieteellinen käytäntö -ohjeistuksen. Hän tunnistaa Hyvän tieteellisenkäytännön rikkomukset ja osaa toimia oikein niiden tapauksessa. Opiskelija tuntee tutkimusta säätelevät lait ja niiden keskeisimmät velvoitteet. Opiskelija tietää tekijänoikeuksiin, keksintöilmoituksen tekemiseen, keksintöjen patentointiin, tutkimussopimusten tekemiseen ja tutkimustulosten salaamiseen liittyvät perusasiat.
Sisältö: Luento alkaa lyhyellä johdatuksella etiikkaan. Opintojakson ytimen muodostaa osuus, jossa käydään läpi tiedettä koskevat eettiset vaatimukset: rehellisyys, tarkkuus, avoimuus, vapaus, ansio, koulutus, sosiaalinen vastuu, laillisuus, työmahdollisuudet, tutkijoiden keskinäinen kunnioitus, tehokkuus ja tutkimuskohteen kunnioitus. Huomion kohteena on erityisesti plagioinnin tunnistaminen ja ennaltaehkäiseminen. Ihmisiin kohdistuvan tutkimuksen osalta tarkastellaan yleisperiaatteita (Nürnbergin koodi sekä Helsingin julistus) sekä yksityisyyden suojaan liittyviä kysymyksiä. Luennolla esitellään keskeiset tieteen etiikkaan liittyvät instituutiot, esimerkiksi Tutkimuseettinen neuvottelukunta. Luennon muita teemoja ovat immateriaalioikeus tieteessä, tilaustutkimus, ohjaukseen ja arviointiin liittyvät eettiset ongelmat sekä riskit tieteessä.
Suoritustavat: Luento ja luentopäiväkirja tai eTentti.
Kirjallisuus: Suoritetaan toinen seuraavista:
Clarkeburn, Henriikka & Arto Mustajoki. Tutkijan arkipäivän etiikka . Tampere: Vastapaino
Resnik, David B. The Ethics of Science. An Introduction . Lontoo & New York: Routledge.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131455
Learning outcomes: To provide general knowledge and basic insight about the connections between economic theory and philosophical ethics.
Completion mode: Book exam, or essays (the essay topics have to be agreed with the examiner)
Literature: The student should choose two of the following three books:
SEN, On Ethics and Economics
STAVEREN, The Values of Economics: An Aristotelian Perspective
O’NEIL, The Market: Ethics, Knowledge, and Politics
Korppi link: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=131454
Yhteiskuntatieteellisen ja psykologian koulutusalan opiskelijoiden kandidaatin tutkintoon kuuluu yhteensä 15 op kieli- ja viestintäopintoja. Näihin on sisällyttävä:
Filosofian ja valtio-opin pääaineopiskelijoilla:
- äidinkielen kirjoitusviestintää 3 op
- toista kotimaista kieltä 3 op (laki 424/2003, asetus 481/2003)
- ensimmäistä vierasta kieltä 3 op
- toista vierasta kieltä 3 op
- valinnaisia kieli- ja viestintäopintoja 3 op
Psykologian, sosiaalityön, sosiologian ja yhteiskuntapolitiikan pääaineopiskelijoilla:
- äidinkielen kirjoitusviestintää 3 op.
- toista kotimaista kieltä 3 op (laki 424/2003, asetus 481/2003)
- vierasta kieltä 6 op tai ensimmäistä vierasta kieltä 3 op ja toista vierasta kieltä 3 op
- valinnaisia kieli- ja viestintäopintoja 3 op
Opinnot voit suorittaa kursseina, tentteinä tai hakemalla korvaavuus muussa korkeakoulussa suoritetuista opinnoista. Kieli- ja viestintäopintoja voi myös suorittaa joidenkin aineopintojen yhteydessä. Tästä mahdollisuudesta ilmoitetaan erikseen.
Äidinkielen viestinnän voit suorittaa jollakin kirjoitusviestinnän kursseista tai kirjoitusviestinnän tentillä. Tarkista kirjoitusviestinnän kurssit kielikeskuksen verkkosivuilta. Joissakin oppiaineissa voidaan järjestää pääaineeseen integroitu kurssi.
Mikäli äidinkielesi on ruotsi, ota yhteyttä kielikeskukseen.
"Opiskelijan tulee alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoittaa saavuttaneensa (...) suomen ja ruotsin kielen taidon, joka julkisyhteisön henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 §:n 1 momentin mukaan vaaditaan valtion henkilöstöltä kaksikielisessä viranomaisessa ja joka on tarpeen oman alan kannalta." (Asetus yliopistojen tutkinnoista 19.8.2004)
Toisen kotimaisen kielen opintojakson voit suorittaa kurssilla Akademisk svenska/skriftlig, muntlig (3 op). Mikäli kielitaitosi on riittävä, voit myös suorittaa sen korvaavana kokeena.
Ruotsin suullisen ja kirjallisen taidon suoritukset merkitään opintorekisteriin erillisinä arvosanoina TT/HT. Korppi-järjestelmässä kurssi on tästä syystä jaettu kahdelle kurssinimikkeelle (XRU0202 Akademisk svenska/skriftlig ja XRU0203 Akademisk svenska/muntlig), vaikka kurssi suoritetaan yhtenä opintojaksona. Ilmoittautuminen tehdään vain kirjalliseen (skriftlig) osioon.
Mikäli äidinkielesi on ruotsi, ota yhteyttä lehtori Timo Nurmeen (tnurmi@ulc.jyu.fi).
Vieraan kielen suoritat oman alan akateemisen tason kursseilla tai korvaavilla kokeilla. Opintojaksojen suorittaminen edellyttää hyvää kielitaitoa. Filosofian ja valtio-opin opiskelijat suorittavat pakollisena kaksi vierasta kieltä (3 op + 3 op). Muiden oppiaineiden opiskelijat suorittavat joko 6 op yhdessä vieraassa kielessä tai 3 op kahdessa vieraassa kielessä (yhteensä 6 op).
Toisen vieraan kielen lähtötasoksi vaaditaan vähintään lukion lyhyt oppimäärä tai vastaavat tiedot. Mikäli et ole lukiossa lukenut kuin yhtä vierasta kieltä, voit hankkia tarvittavan peruskielitaidon kielikeskuksen järjestämillä alkeis- ja jatkokursseilla (yht. 12 op). Ota huomioon kieliopintoja suunnitellessasi, että peruskielitaidon hankkimiseen menee 1-2 vuotta. Alkeis- ja jatkokursseja järjestetään myös yhteistyössä avoimen yliopiston ja Jyväskylän seudun kansalaisopiston kanssa.
Englanti
- Jos suoritat englannin kielestä 6 op on kurssi XENY002 (3 op) sinulle pakollinen. Loput 3 op voit suorittaa jollakin muulla akateemisen tason kurssilla.
- Jos suoritat englannin kielestä vain 3 op on kurssi XENY002 (3 op) sinulle pakollinen.
Tarkista kurssitiedot kielikeskuksen verkkosivuilta (www.kielikeskus.jyu.fi).
Espanja
- Jos suoritat espanjan kielestä 6 op on kurssi XES0010 (3 op) sinulle pakollinen. Loput 3 op voit suorittaa jollakin muulla akateemisen tason kurssilla.
- Jos suoritat espanjan kielestä vain 3 op on kurssi XES0010 (3 op) sinulle pakollinen.
Ranska
- Jos suoritat ranskan kielestä 6 op on kurssi XRA0021 (3 op) sinulle pakollinen. Loput 3 op voit suorittaa jollakin muulla akateemisen tason kurssilla.
- Jos suoritat ranskan kielestä vain 3 op on kurssi XRA0021 (3 op) sinulle pakollinen.
Saksa
- Jos suoritat saksan kielestä 6 op on kurssi XSA0204 (3 op) sinulle pakollinen. Loput 3 op voit suorittaa jollakin muulla alla luetellulla kurssilla.
- Jos suoritat saksan kielestä vain 3 op on kurssi XSA0204 (3 op) sinulle pakollinen.
Venäjä
- Jos suoritat venäjän kielestä 6 op on kurssi XVE0010 (3 op) sinulle pakollinen. Loput 3 op voit suorittaa jollakin muulla akateemisen tason kurssilla.
- Jos suoritat venäjän kielestä vain 3 op on kurssi XVE0010 (3 op) sinulle pakollinen.
Tietoa vieraan kielen suorittamisesta korvaavalla kokeella löydät kielikeskuksen verkkosivuilta.
Valinnaisiksi opinnoiksi käyvät pääsääntöisesti äidinkielen puhe- ja kirjoitusviestinnän, toisen kotimaisen kielen ja vieraiden kielten akateemisen tason kurssit, joita et ole suorittanut pakollisina. Näihin käyvät myös kielten valmentavat kurssit sekä alkeiskurssit niissä kielissä, joita et ole lukenut koulussa, ja jatkokurssit niissä kielissä, joista olet lukenut koulussa lyhyen oppimäärän. Valinnaisiksi opinnoiksi suositellaan myös aineopintoihin integroituja kursseja. Pakollisista kieli- ja viestintäopinnoista ylijäävät opintopisteet lasketaan mukaan valinnaisiin opintoihin.
Valitse kurssisi siten, että saat mahdollisimman monipuolisen viestintätaidon ja aseta tavoitteesi työelämän vaatimuksia vastaaviksi.
Tarkemmat tiedot Kielikeskuksen kieli- ja viestintäopinnoista saa Jyväskylän yliopiston Kielikeskuksesta ja sen verkkosivuilta (http://kielikeskus.jyu.fi). Kieliopintojen aika- ja paikkatiedot löytyvät KORPPI-opintotietojärjestelmästä (http://korppi.jyu.fi).
Yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan tutkintojen yhtenä tavoitteena on antaa opiskelijalle hyvät valmiudet toimia kansainvälistyvillä työmarkkinoilla ja yhä monikulttuurisemmaksi muodostuvassa yhteiskunnassa. Jokaisen opiskelijan suositellaan sisällyttävän opintoihinsa kansainvälistymisjakson. Jo opintojen alusta kannattaa miettiä millä tavalla ja missä opintojen vaiheessa aikoo kehittää kansainvälisiä valmiuksiaan. Hyvä vaihtoehto on sisällyttää tutkintoon ulkomailla opiskelua tai työharjoittelua, mutta valmiuksiaan voi kehittää myös kotiyliopistossa osallistumalla muulla tavoin kansainväliseen toimintaan. Monipuoliset ja erilaisia valmiuksia tuottavat opinnot antavat tutkinnolle huomattavaa lisäarvoa.
Opiskelijan kannattaa pohtia henkilökohtaisessa opintosuunnitelmassaan mahdollista ulkomaista opiskelu- tai työharjoittelujaksoa ja ottaa jo opintojen alkuvaiheessa huomioon niihin tarvittavat riittävät kieli- ja viestintäopinnot. Ulkomaisilla opinnoilla voi korvata pakollisia opintoja ja sisällyttää niitä vapaavalintaisiin tai sivuaineopintoihin.
Opiskelijavaihtomahdollisuudet
Jyväskylän yliopisto tarjoaa opiskelijoilleen hyvät
mahdollisuudet kansainvälistymiseen opiskelijavaihdon kautta.
Opiskelijavaihtoon voi hakea seuraavien vaihto-ohjelmien/-sopimusten
puitteissa:
- Eurooppa: Erasmus, Nordplus, Nordlys
- Euroopan ulkopuoliset maat: kahdenväliset vaihtosopimukset, ISEP, FIRST
- Afrikka: North-South-South
Opiskelupaikan opiskelijavaihtoon voi myös hankkia omatoimisesti. Yliopisto maksaa apurahaa vaihtoon lähteville. Tiedekunnan ja kansainvälisten palveluiden verkkosivujen kautta löytyy tarkempia tietoja vaihto-ohjelmista sekä niiden hakuajoista ja vaihtoon lähtemisen periaatteista Jyväskylän yliopistossa. Vaihtoinfoja järjestetään myös vuosittain.
Harjoittelu ulkomailla
Opiskelija voi myös sisällyttää opintoihinsa ulkomaisen
harjoittelujakson. Myös harjoitteluun voi saada apurahaa yliopistolta. Mikäli
opiskelija saa laitosten harjoittelutukea, hänelle ei myönnetä
Erasmus-harjoitteluapurahaa. Lisätietoja harjoittelusta ulkomailla saa
kansainvälisten palvelujen ja ura- ja rekrytointipalvelujen verkkosivuilta.
Monikulttuurisuustaitoja ja kansainvälisiä valmiuksia voi kehittää myös osallistumalla tiedekunnan ja yliopiston tarjoamaan vieraskieliseen opetukseen. Opetusta antavat omat ja vierailevat asiantuntijat. Psykologian laitoksella tarjotaan vieraskielisenä opetuksena Contemporary Issues in Human Development -opintojaksoja. Tarkemmat tiedot vuosittaisesta CIHD -opetusohjelmasta sekä muusta vieraskielisestä opetuksesta löytyvät tiedekunnan verkkosivujen kautta.
Tietoja vieraskielisestä opetustarjonnasta löytyy tiedekunnan verkkosivujen kautta. Kansainvälisiin opiskelijoihin voi tutustua mm. toimimalla saapuvien kansainvälisten opiskelijoiden tutorina. Kansainvälistymistaitojaan voi parantaa myös osallistumalla Jyväskylän yliopiston muuhun kansainväliseen toimintaan. Yliopiston tarjoamia monipuolisia kieli- ja viestintäopintoja kannattaa myös hyödyntää kansainvälisten valmiuksien kehittämisessä.
Tiedekunnassa toimii englanninkielinen maisteriohjelma Master’s Degree Programme in Development and International Cooperation. Kandidaattiopintojen jälkeen tiedekunnan omat opiskelijat voivat myös hakeutua englanninkieliseen maisteriohjelmaan suorittamaan maisterin tutkinnon.
Lisätietoja kansainvälistymiseen liittyvistä asioista saa tiedekunnan kansainvälisten asioiden amanuenssilta, tiedekunnan verkkosivuilta ja yliopiston kansainvälisten asioiden palveluista (koulutuspalvelut). Kansainvälisten asioiden palveluissa on viimeisimpiä opinto-oppaita vaihtoyliopistoista.
Opintojen aikana voit kartuttaa työelämätaitojasi monin eri tavoin. Työelämätaidot ja -valmiudet ovat kokonaisuus, johon saat erilaisia osasia monipuolisesti. Tärkeällä sijalla ovat pääaineesi ohella sivuainevalinnat, kieli- ja viestintäopinnot, erilaiset opiskelumuodot, muut toimet opintojen ohella kuten osallistuminen opiskelijahallintoon yliopiston hallintoelimissä tai ylioppilaskunnan tai ainejärjestöjen toimintaan osallistuminen.
Urasuunnittelun tavoitteena on tiedostaa omat tiedot ja taidot, tunnistaa työelämän tarjoamat mahdollisuudet ja oppia tekemään päätöksiä ja suunnitelmia, jotka tukevat tavoitteita. Tällainen urasuunnittelu kannattaa aloittaa jo opintojen alussa, vaikka se tuntuisikin vaikealta. Omien vahvuuksien ja toiveiden sekä työelämän tarjoamien mahdollisuuksien kartoittaminen vievät aikaa ja yksityiskohtaiset suunnitelmat tarkentuvat pikku hiljaa. Tietoinen pohdintatyö ja erilaiset harjoitukset edistävät ajatusprosessia myös silloin kun niitä ei tee aktiivisesti.
Työelämän suunnittelu kannattaa yhdistää Hopsin (henkilökohtainen opintosuunnitelma) laatimiseen ja päivittämiseen, sillä työuraan liittyviä tavoitteita voi tukea esimerkiksi sivuainevalinnoilla ja kieli- ja viestintäopinnoilla. Hopsin tekemisen ja päivittämisen yhteydessä voit pohtia millaisia taitoja sinulla jo on, millaista osaamista haluaisit vahvistaa ja miten voit tukea tätä opintosuunnitelmallasi ja opinnoillasi. Työelämään liittyvät tavoitteet voivat myös muuttua opintojen edetessä, joten niitä on tarpeen tarkistaa hopsin päivittämisen yhteydessä. Hopsin päivittämisen yhteydessä voit opetella tunnistamaan omaa osaamistasi ja ilmaisemaan sen konkreettisesti. Opintojen aikana sinulle syntyy harjoituksen kautta taitoja ja valmiuksia, kuten ryhmätyötaitoja, projektin tai työkokonaisuuden suunnittelun ja aikatauluttamisen taitoja, valmiuksia tavoitteiden asettamiseen jne. Tästä näkökulmasta tutkintoon tähtäävä opiskelusi voi olla projekti, jota hallinnoit. Avoimeen hopsiin voit pohtia ja reflektoida mitkä ovat vahvuuksiasi, minkälainen työskentely on sinulle luontaisinta ja missä asioissa tarvitset harjoitusta. Avointa hopsia voit käyttää pohjana portfoliolle, jota voit käyttää apunasi kertoessasi osaamisestasi työnhaussa.
Tiedekunnassa järjestettävällä työelämätaitojen opintojaksolla pääset hankkimaan tietoa oman alasi valmistuneiden sijoittumisesta, itseäsi kiinnostavista työtehtävistä ja työnantajien tarpeista ja vaatimuksista. Monet tahot järjestävät yhteistyössä työelämätapahtumia, joissa saat tietoa oman alasi työmahdollisuuksista. Työnhakuun oppii parhaiten harjoittelemalla. Oman alan kesätöitä kannattaa hakea vaikka paikan saaminen epäilyttäisikin. Työnhaun ohessa luo huomaamattaan kontakteja ja oppii kertomaan omasta osaamisesta. Vaikka työnhaussa ei heti onnistaisi, voi hyville hakijoille avautua paikkoja myöhemmin.
Tiedekunnan työelämätaitojen opintojaksolla ja työelämävalmiuksien tapahtumissa saat tietoja ja harjoitusta mm. ansioluettelon ja muiden työnhaun asiakirjojen kirjoittamisesta. Apunasi työelämätaitojen kartuttamisessa toimii mm. opetushenkilökunta, ura- ja rekrytointipalvelut ja opintohallinto. Lisätietoja asiasta löydät tiedekunnan ja ura- ja rekrytointipalvelujen verkkosivuilta.
Tiedekunnan kaikissa oppiaineissa voi suorittaa harjoittelun. Psykologian ja sosiaalityön opintoihin kuuluu pakollisena käytännön jaksoja tai harjoittelua, muissa oppiaineissa harjoittelu on vapaaehtoinen. Harjoittelusta saa opintopisteitä kirjoittamalla harjoitteluraportin ja opintopisteet voi sisällyttää vapaavalintaisiin opintoihin.
Onnistunut harjoittelu tukee opitun soveltamista käytäntöön, tutustuttaa ja luo kontakteja työelämään sekä edistää valmistumisen jälkeistä työllistymistä. Kotimaassa suoritettavan harjoittelun lisäksi harjoittelun voi suorittaa myös ulkomailla. Laitokset tukevat opiskelijoiden harjoittelua mm. maksamalla harjoittelutukea. Tietoa harjoittelun käytännöistä ja edellytyksistä sekä harjoittelupaikoista löydät tiedekunnan verkkosivuilta.
Susanna Huovinen
Kansanedustaja
(sd.), YTM
Jyväskylä
Kirjoitin ylioppilaaksi Jyväskylän Norssin liikuntaluokalta vuonna 1991. Tuolloin olin vielä hieman epävarma siitä, mille alalle ylipäätään halusin. Haaveilin kyllä toimittajan urasta, koska olin jo lukioaikoina kirjoitellut eri julkaisuihin lehtijuttuja niin urheilusta, kulttuurista kuin politiikastakin.
Pyrin useampaankin paikkaan abivuonna, mutta sitten päätin, että haluan lukemaan juuri yhteiskuntapolitiikkaa ja juuri Jyväskylään. Päätös perustui siihen, että hain alaa, jossa saisin opiskella mahdollisimman laaja-alaisesti yhteiskunnallisia asioita ja vaikuttaa samalla kunnallispolitiikassa. Näin jälkeenpäin olen ollut hyvin tyytyväinen valintaani, sillä sain opiskelulta mitä halusinkin. Pääsin kuitenkin sisään vasta kolmannella yrittämällä vuonna 1993. Välivuosina tein töitä, suoritin Avoimessa Yliopistossa valtio-opin ja journalistiikan approbaturit ja osallistuin aktiivisesti politiikkaan.
Opiskeluvuosina olin siis jo aktiivinen Jyväskylän kaupunginvaltuutettu ja ympäristölautakunnan jäsen sekä valtakunnallisen Demarinuorten varapuheenjohtaja. Olin mukana yhden kauden myös yliopistopolitiikassa Ylioppilaskunnan edustajistossa. Suosittelen kaikille lämpimästi opiskelun aikana myös muunlaista aktiivisuutta vaikkapa juuri ylioppilaskunnan tai ainejärjestöjen piirissä. On tietysti tärkeää tehdä oma opintosuunnitelma ja pitää siitä kiinni. Opiskeluaika voi kuitenkin parhaimmillaan tarjota paitsi tiedollista oppimista, myös lisäeväitä sosiaalisen taidoissa, neuvotteluosaamisessa ja kansainvälisessä kanssakäymisessä. Tämä hyöty kannattaa ottaa irti.
Opintojen vaikutusta myöhempään elämään on vaikea eritellä. Minulle oli tärkeää se, että opinnot syvensivät tietämystäni yhteiskunnan toimintarakenteesta, syistä ja seurauksista ja monimutkaistuvasta maailmasta. Erityisen hyödyllistä nykyisissä tehtävissäni on ollut suomalaisen hyvinvointipolitiikan ja sosiaaliturvajärjestelmän tuntemus. Pystyin myös hyödyntämään oppimaani tietoa käytännön poliittisessa työssä - tosin taisivat monet ajankohtaiset poliittiset aiheet - kuten EU-jäsenyys ja ydinvoima - olla läsnä myös opiskelujen parissa. Minulle olivat tärkeitä ja hyödyllisiä myös kieliopinnot. Nykyään voi lisäksi tuntua oudolta puhua tietotekniikasta, mutta tietokoneet ja sähköposti yleistyivät juuri opiskelujeni aikana ja myös näiden taitojen hallinta oli tulevaisuuden kannalta tärkeää.
Valmistuin vuonna 1998 ja suurin pettymys oli tietenkin se, etten löytänyt oman alan töitä Jyväskylästä. Päädyin aikuisopiskelijaksi ja pätkätyöläiseksi, koska halusin vielä yrittää eduskuntaan kolmansissa eduskuntavaaleissani 1999. Se kannatti, koska tuolloin nousin eduskuntaan ensimmäisenä alle 30-vuotiaana naisena Keski-Suomesta. Nyt takana on jo 12 vuotta tässä luottamustehtävässä ja vuosina 2005 - 2007 toimin myös valtioneuvoston jäsenenä.
Kansanedustajan tehtävä vaatii monenlaista osaamista ja erilaisia taitoja. Politiikassa pitää tulla toimeen erilaisten ihmisten kanssa, on osattava neuvotella ja perustella. Pitää osata erottaa oleellinen tieto epäoleellisesta. Pitää olla kielitaitoa ja on kyettävä omaksumaan asioita nopeasti. Näihin haasteisiin sain monia valmiuksia juuri opiskelun kautta. Tärkeintä asiaa eli omaa persoonallisuutta, aktiivisuutta ja oma-aloitteisuutta ei kuitenkaan opiskella kirjoista eikä niitä kukaan voi opetuksella siirtää. Mutta niitäkin voi etsiä ja harjoitella. Opiskeluaika tarjoaa tähän hyvän mahdollisuuden - käytä se hyväksesi!
Mikko Jakonen
tutkija, YTM
Aloin opiskella Jyväskylän yliopistossa vuonna 2001. Olin tuolloin 24 -vuotias ja minulla oli taustalla erilaisia opintoja eri opinahjoista. Valmistuin vuonna 1997 Rovaniemen ammattioppilaitoksesta puusepäksi. Hakeuduin puuseppäkoulun iltalinjalle työskenneltyäni vuoden Rovaniemen kaupungin puutyöpajalla. Työpaja oli tarkoitettu niille nuorille, jotka eivät oikein löytäneet paikkaansa Rovaniemen kaupungin koulutustarjonnasta. Käytännössä suurin osa työkavereistani oli koulupudokkaita ja niin sanottuna ongelma nuoria. Puusepän tutkintoni koostui siis vuoden työkokemuksesta puuseppänä sekä vuoden opinnoista ammattikoulussa.
Puutyöpajalle päädyin keskeytettyäni lukion toisen lukuvuoden keväällä. Jostain syystä koulunkäynti ei juurikaan maistunut ja halusin tehdä jotain konkreettisempaa. Työskentelin ensiksi Lapin maakunta kirjastossa, jonka jälkeen hain puutyöpajalle, vaikka työnhakupsykologi ei sitä minulle suositellutkaan. Ajattelin kyllä, että jatkaisin lukion loppuun jossain vaiheessa ja pyrkisin yliopistoon, mutta sitä ennen halusin tehdä jotain käytännöllisempää. En kuitenkaan koskaan palannut suorittamaan lukiota loppuun. Yliopistoon pyrin erityisessä ammatillisen toisen asteen koulutuksen saaneiden kiintiössä. Pääsykokeessa tuli saada erittäin hyvät pisteet, mitkä onnekseni sain vuonna 2001.
Valmistuttuani puusepäksi vuonna 1997 muutin Helsinkiin ja menin kihloihin. Aloin myös suorittaa siviilipalvelustani Mellunmäen ala-asteella ja sen yhteydessä toimivassa lastentarhassa. Työnkuvanani oli kehitysvammaisten nuorten (10-13 -vuotta) ohjaaminen iltapäivätoiminnassa, sekä aamupäivisin toimiminen 3-5 -vuotiaiden lasten ohjaajana. Lapista kotoisin olevana nuorena miehenä olin erittäin kiinnostunut Itä-Helsingin elämästä. Asuimme avovaimoni kanssa Sörnäisissä, josta käsin kuljin töissä. Vuosi siviilipalveluksessa oli erittäin opettavainen monella tavalla. Esimerkiksi betonilähiöiden köyhyys ja maahanmuuttajien kohtaamat ongelmat tulivat monin tavoin tutuiksi. Kaikkein tärkeintä ja koskettavinta oli kuitenkin oppia tuntemaan kehitysvammaisia lapsia ja heidän perheitään.
Siviilipalveluksen jälkeen hakeuduin töihin Saumasters Ky:lle. Kyseinen yritys oli erikoistunut museoviraston suojelemien kohteiden ikkunoiden ja ovien kunnostukseen. Työnkuvani oli siis toimia puuseppänä restauroinnissa. Työ oli rankkaa ja päivät monesti erittäin pitkiä. Työskentelin Saumastersilla puolitoista vuotta. Tuona aikana syntyi myös ensimmäinen lapseni.
Nähtyäni varsin monipuolisesti työläiselämää, päätin keväällä 2000 että pyrin viimein yliopistoon. Lukion keskeyttäminen aiheutti kuitenkin hieman ongelmia, enkä päässyt heti hakemaan yliopistoon. Helsingissä kiinnostuksenani olivat uskontotieteet, mutta hakuväylä sinne oli hankala. Olin kiinnostunut myös sosiologiasta ja niinpä aloin lukemaan pääsykokeisiin.
Odotimme toista lastamme, joka syntyi syksyllä 2000. Tuolloin päätimme myös muuttaa Tampereelle, jossa avovaimoni, joka oli opiskellut Helsingin yliopistossa muutaman vuoden Suomen kieltä, voisi lukea laajemmin Pohjoismaisia kieliä ja kirjallisuutta. Myös Helsinkiläinen elämänmeno alkoi hieman kyllästyttää. Tampereelle muuttoa tuki myös se, että halusin päästä Tampereelle opiskelemaan sosiologiaa.
Keväällä 2001 hain opiskelemaan sosiologiaa Tampereelle ja Jyväskylään. Tampereella raja oli 60/70 pistettä ja sain 58. Jyväskylässä tuli saada 40/60 ja minun tulokseni ylitti tuon kynnyksen. Näin ollen siis aloitin opinnot Jyväskylässä vuonna 2001. Tuohon mennessä olin suorittanut jo sosiologian approbaturin Helsingin avoimessa yliopistossa.
Päästyäni opiskelemaan suoritin kursseja nopeassa tahdissa. Tavoitteenani oli valmistua 4-5 –vuodessa, joka lopulta toteutui. Opiskelin kaikki kesät, koska en halunnut enää mennä tekemään ”oikeita töitä”, joista sai kyllä rahaa, mutta ei juurikaan uusia kokemuksia minulle. Innostuin paljon sosiologiasta, mutta nopeasti erityisesti filosofia ja valtio-oppi alkoivat vetämään minua puoleeni. Suoritin lopulta kaksi yhteiskuntatieteiden maisterin tutkintoa ja valmistuin alkuvuodesta 2006. Pääaineinani oli filosofia ja valtio-oppi ja pro graduni käsitteli liikkeen ja levon käsitteiden muutoksia antiikin filosofiasta uuden ajan alkuun. Gradun toinen osa käsitteli liikkeen käsitettä Thomas Hobbesin poliittisessa filosofiassa. Väitöstutkimukseni on jatkanut tämän tutkimusongelman ratkomista.
Valmistumisen jälkeen ryhdyin välittömästi jatko-opiskelijaksi. Harkitsin aluksi myös yhteiskuntapolitiikan jatko-opintoja, koska olin kiinnostunut paljon työelämän muutoksia ja prekarisaatiota koskevista keskusteluista. Päätin kuitenkin aika nopeasti, että tekisin teoreettisen väitöskirjan Thomas Hobbesin ajattelusta. Tein siis hakemukseni tältä pohjalta ja onnistuin saamaan rahoitusta hankkeelleni Suomen kulttuurirahastolta. Myöhemmin sain myös vuoden pestin valtio-opin assistenttina. Tämän jälkeen työskentelin apurahalla. Valmistelin lisensiaatin työni Pariisissa Université de Paris X yliopistossa syksyllä 2008.
Vuodesta 2010 olen työskennellyt professori Pekka Korhosen johtamassa Suomen akatemian projektissa ”Maailmanpolitiikan käsite”, jossa työskentelen vuoden 2011 loppuun saakka, jolloin myös englanninkielisen väitöskirjani tulisi valmistua. Akatemian projektin yhteydessä olen työskennellyt muutaman kuukauden vierailevana tutkijana Université de Rennes 1 (filosofia) yliopistossa, sekä University of Londonin Goldsmiths Collegessa (sosiologia). Tällä hetkellä toimin siis tutkijana ja tarkoituksenani on jatkaa tutkijan työtä myös tulevaisuudessa. Olen myös opettanut yliopistossa ja sikäli kuin se on mahdollista, haluaisin opettaa jatkossakin, sillä pidän työskentelystä opiskelijoiden kanssa.
Johanna Kiili
ylitarkastaja,
YTT
Olen aina ollut kiinnostunut yhteiskunnallisista aiheista ja siksi peruskoulussa ja lukiossa mieliaineitani olivat historia, yhteiskuntaoppi ja psykologia. Kiinnostukseni vuoksi päädyin Jyväskylän yliopiston yhteiskuntatieteelliseen tiedekuntaan opiskelemaan. Olisin toki voinut hakeutua muualle kuin Jyväskylään, sillä kotipaikkakunnaltani monet opiskelukaverit hakeutuivat Tampereelle, Vaasaan ja Helsinkiin. Minä halusin Jyväskylään, sillä abivuonna teimme tutustumisretken yliopistoon ja jo silloin ihastuin kauniiseen kampusalueeseen ja mukavan tuntuiseen henkilökuntaan. Maisterin tutkinnon pääaineeni oli yhteiskuntapolitiikka ja lisäksi tein sosiaalityön opintokokonaisuuden. Tohtorin tutkinnon olen tehnyt sosiaalityöhön. Sivuaineina olen opiskellut psykologiaa ja yritysstrategioita. Yhteiskuntapolitiikan opinnot aloitin vuonna 1993 ja maisterin tutkinnon otin ulos vuonna 1998. Tohtoriksi väittelin vuonna 2006.
Työurani aikana olen työskennellyt sosiaalityöntekijänä, projektitutkijana, projektityöntekijänä, assistenttina, lehtorina ja tutkijana. Viimeisten opiskeluvuosien aikana tein sosiaalityöntekijän lyhyitä sijaisuuksia Jyväskylän kaupungin palveluksessa. Hieman ennen maisteriksi valmistumista aloitin työt YFI -laitoksella lyhyessä tutkimushankkeessa, jonka aihe liittyi lasten hyvinvointiin. Tutkimushankkeen jälkeen työskentelin kolme vuotta paikallisen järjestön projektityöntekijänä. Kyseinen järjestö oli saanut RAY:ltä rahoitusta hankkeelle nimeltään Lapset asiantuntijoiksi. Hankkeessa kehitin lasten alueellista osallistumista eli tein konkreettista kehittämistyötä yhdessä mm. alakouluikäisten lasten kanssa. Yliopisto-opinnot olivat antaneet valmiuksia kehittämistoimintaan, sillä sosiaalityön opinnoissa oli jo tuolloin, 1990-luvulla, vuoden kestävä projektiopintojen jakso. Opinnot eivät kuitenkaan antaneet valmiuksia lasten kanssa työskentelyyn eli sen taidon opin täysin kantapään kautta.
Lapset asiantuntijoiksi -hankkeessa sain mahdollisuuden kerätä tutkimusaineistoa, jota hyödynsin hankkeen päättymisen jälkeen siirtyessäni tutkijaksi Suomen Akatemian rahoittamaan tutkimusprojektiin. Projektissa aloitin väitöskirjani työstämisen, väitöskirja valmistui vuonna 2006 aiheella lasten osallistumisen voimavarat. Väitöskirjan työstämisen vuosina toimin myös sosiaalityön assistenttina ja väittelyn jälkeen tein lehtorin sijaisuuksia. Olen ollut myös kahdesti kotona äitiys- vanhempain- ja hoitovapaalla, sillä minulla on kaksi lasta. Viimeisin työrupeamani yliopistolla oli tutkijatohtorin pesti Suomen Akatemian rahoittamassa hankkeessa. Huhtikuusta 2011 alkaen olen toiminut ylitarkastajan vakituisessa virassa Lapsiasiavaltuutetun toimistolla Jyväskylässä. Työkenttäni kattaa koko Suomen, sillä toimistomme on valtakunnallinen toimija.
Aiempi työkokemukseni liittyy monella tavalla nykyiseen työhöni. Olen aina ollut kiinnostunut lapsiin ja lapsuuteen liittyvistä kysymyksistä, lasten oikeuksista ja hyvinvoinnista. Nykyiseen työnkuvaani kuuluvat lasten osallistumisen edistäminen sekä lapsen oikeuksista tiedottaminen. Tutkijana ja opettajana toimiminen yliopistolla on opettanut minulle taitoja, joita voin hyödyntää nykyisessä työssäni. Yksi tärkeä ja aina kehittyvä taito on kirjoittaminen, sillä akateeminen työ on paljolti kirjoittamista tai toisten kirjoittamien tekstien arviointia. Olen vuosien saatossa kirjoittanut kohtuullisen paljon, niin opinnäytteitä, tieteellisiä tekstejä, rahoitushakemuksia, lausuntoja kuin myös muita tekstejä. Kirjoittamista oppii vain kirjoittamalla ja kirjoittamisen "tajusta" on hyötyä alalla kuin alalla. Työurani aikana olen myös oppinut tarkastelemaan kriittisesti sitä, miten tietoa käytetään, miten sitä kerätään, analysoidaan ja raportoidaan. Opiskelu yhteiskuntatieteellisellä alalla ja erityisesti sosiaalityössä on myös opettanut minua haastamaan ajatusta siitä mikä on normaalia. Normaliteetin kriteerit voivat olla tiukkoja ja vaativia, siksi kriittinen mutta samalla utelias, kiinnostunut ja suvaitsevainen ote elämään ja työhön on yksi tärkeimpiä pääomia joita sosiaalityötä opiskeleva ja sieltä valmistuva voi itselleen saada.
Nykyisessä työssäni katson uteliaasti tulevaisuuteen. Työni pohjana toimii YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus, erityisesti lapsen oikeuksista tiedottaminen on osa jokapäiväistä työkenttääni. Työni haastavin tavoite on lasten osallistumisen edistäminen ja erityisesti sellaisten lasten, jotka kuuluvat vähemmistöryhmiin tai elävät haavoittuvissa oloissa.
David Korpela
Kirkon Ulkomaanavun
Haiti-toimiston maaedustaja, YTM, Kansainvälisen kehitystyön maisteriohjelma /
valtio-oppi
Asuin lapsuuteni Afrikassa, missä vanhempani työskentelivät kehitysyhteistyötehtävissä ja tiesin, että haluan jatkaa samalla uralla. Kansainvälinen kokemus ja kielitaito ovat erittäin tärkeitä, joten päätin ensin suorittaa kandintutkinnon kanadalaisessa yliopistossa, jossa opiskelin myös ranskaa. Jyväskylän yliopiston kehitysyhteistyön maisterikoulutusohjelma mikä valmentaa opiskelijoita kansaiväliselle uralle osui nappiin jatkotutkintopaikkaa etsiessäni. Käytännönläheinen koulutusohjelma opetti hankesuunnittelun ja hankehallinnon periaatteita, jonka pohjalta on ollut hyvä ponnistaa Haitin haastavaan avustusoperaatioon.
Jyväskylän opintoihin liittyvä harjoittelu kansainvälisessä kehitysyhteistyöjärjestössä oli myös merkittävä nykyiselle uravalinnalleni. Harjoittelun aikana tutustuin humanitaariseen apuun keskisessä Afrikassa (Kongon demokraattisessa tasavallassa, Burundissa, Ruandassa ja Pohjois- Ugandassa) suomalaisen Fida International kansalaisjärjestön kautta. Harjoittelun aikana kiinnostuin humanitaarisesta avusta kriisikohteissa ja sain myös tärkeää kokemusta haastavasta työstä ja hankesuunnitelmien laatimisesta.
Heti valmistumisen jälkeen osallistuin Kirkon Ulkomaanavun humanitaarisen avun valmiusryhmän koulutukseen. Valmiusryhmään koulutetaan kaiken ikäisiä oman alansa ammattilaisia lähtemään avustustöihin välittömästi kriisin sattuessa.
Maisteriohjelmasta valmistuttuani olin jo suunnittelemassa lähtöä ulkomaille, kun Jyväskylän yliopistossa avautui erittäin mielenkiintoinen mahdollisuus kehittää yliopistojenvälistä kehitysyhteistyötä ja tukea kehitystutkimusta. Otin vastaan kuuden kuukauden sijaisuuden erikoissuunnittelijana suomalaisten yliopistojen kehitysyhteistyön UniPID-verkoston koordinointitehtävissä. Sijaisuuden jälkeen minut palkattiin verkoston koordinaattoriksi kunnes tammikuussa 2010 tapahtui Haitin maanjäristys.
Heti seuraavana päivänä järistyksen jälkeen minuun otettiin yhteyttä Kirkon Ulkomaanavun valmiusryhmästä ja pyydettiin lähtemään Haitiin osallistumaan kansainväliseen avustusoperaatioon kahden viikon komennukselle. Järkytyin maanjäristyksen tuhosta ja ihmisten hädästä Haitissa ja päätin jäädä Haitiin Kirkon Ulkomaanavun humanitaarisen avun koordinaattorina pidemmäksi aikaa. Kun avustusoperaatiot laajenivat vuoden mittaan ja henkilökunnan määrä lisääntyi, minusta tuli Kirkon Ulkomaanavun Haitin toimiston maaedustaja.
Nykyisessä tehtävässäni vastaan Haitissa ulkomaanavun toiminnasta, joka sisältää humanitaarista apua, varautumista uusiin katastrofeihin (esim. trooppiset myrskyt/hurrikaanit iskevät Haitiin vuosittain ja voivat aiheuttaa laajaa tuhoa), jälleenrakennusta sekä pitkä-aikaisia kehitysyhteistyöhankkeita. Työ on monipuolista, mutta vaatii myös laajaa osaamista. Talousasiat ja budjetoiti pitää olla hanskassa, samalla kun rakentaa suhteita muihin järjestöihin, hallitukseen ja neuvottelee kansainvälisten rahoittajien kanssa toteutettavista hankkeista.
Näin mielenkiintoiseen työhön jää koukkuun ja odotan jo innolla minnepäin mailmaa suuntaan seuraavaksi. Kriisejä on vaikea ennakoida, joten pitää olla valmis lähtemään nopeasti ja jättää entinen taakse, kun seuraava kriisi tapahtuu ja uusi avustusoperaatio käynnistyy.
Miriam Nokia,
tutkija, FT
Jyväskylän yliopisto
Kävin lukion Vihdissä ja pääsin ylioppilaaksi keväällä 2001. Lukiossa olin erityisen kiinnostunut psykologiasta, biologiasta ja matematiikasta, vaikka lahjoja olisi ollut ennemminkin kielten opiskeluun. Ihan loppumetreille asti aioin hakea opiskelemaan kauppakorkeaan, mutta päädyin sittenkin Jyväskylän yliopistoon lukemaan psykologiaa. En ole katunut valintaa päivääkään.
Jo pääsykokeessa taisin mainita että haluan tutkijaksi ja sillä linjalla olen pysynyt. Aloitin opinnot syksyllä 2001 ja valmistuin psykologiksi tammikuussa 2005. Opiskelin psykologian lisäksi erityispedagogiikkaa ja kognitiotiedettä ja tein gradun neuropsykologian alalta. Aivot olivat kiinnostaneet jo lukioaikana ja projektiopinnot (nykyisin kandityö) sekä gradu mahdollistivat lähemmän perehtymisen aiheeseen.
Opiskeluaikana työskentelin kaupan kassalla ja loppuvaiheessa sain palkkaa opintoihin kuuluvasta harjoittelusta. Vajaa puoli vuotta perheneuvolatyötä osoitti, että jos tutkijanura tyssää niin elannon voi hyvin mielin ansaita myös psykologina.
Ennen harjoitteluun lähtöä minulle oli tarjottu mahdollisuutta aloittaa jatko-opinnot kunhan valmistuisin. Otin tarjouksen vastaan ilomielin ja aloitin opinnot vuoden 2005 alussa. Väitöskirjatyössäni tutkin miten oppimisesta vastaavan aivorakenteen eli hippokampuksen sähköisen tilan vaihtelut vaikuttavat oppimiseen ja muuttuvat sen aikana. Tutkimustyön ohella opiskelin tietotekniikkaa mistä olikin suurta hyötyä käytännön töissä. Väittelin syksyllä 2009.
Rahoitus jatko-opintoihin järjestyi lopulta useammalta taholta: pätkätöitä laitoksella ja apurahoja eri säätiöiltä sekä JY:n rehtorilta. Lisäksi tein satunnaisesti töitä muistitestaajana, joten jonkinlainen kosketus myös psykologin töihin säilyi. Opintojen loppupuolella suoritin pedagogiset perusopinnot ja uskaltauduin luennoimaan Avoimeen yliopistoon.
Väitöksen jälkeen lähdin ansaitsemaan kannuksia post-doc tutkijana Rutgersin yliopistoon New Jerseyn osavaltioon Yhdysvaltoihin. Vietin Rutgersissa 15 kk jona aikana opin paljon uutta ja pääsin näkemään millaista on työskennellä suuressa yksikössä, jossa on paljon saman alan laboratorioita ja tutkimusryhmiä. Ulkomaankeikka oli avartava ja ikimuistoinen kokemus, jota suosittelen kaikille muodossa tai toisessa. Vierailua rahoittivat useat säätiöt sekä Suomen Akatemia.
Tällä hetkellä työskentelen Jyväskylän yliopistossa psykologian laitoksella Suomen Akatemian rahoittamana tutkijatohtorina. Tulevaisuus näyttää valoisalta ainakin vuoden 2013 loppuun saakka, jonne asti minulla on työsopimus. Pätkätyöt istuvat valitettavasti edelleen tutkimustyössä kuin rusina pullassa, mutta onneksi asioilla on tapana järjestyä. Minulla on kuitenkin maailman paras työ, jota en vaihtaisi pois millään.
Jenni Varho
Turun yo: FM, pääaineena Suomen historia
Jyväskylän yo: YTM, Kulttuuripolitiikan
maisteriohjelma / valtio-oppi
Vanhustyön kulttuurisuunnittelija, Helsingin
kulttuurikeskus
Sattumaa vai kohtalo?
Seitsemän oikein lotossa? Melkein – mahdollisuus aloittaa vakituisessa, unelmien kulttuurialan työpaikassa Helsingissä vuosi valmistumisen jälkeen. Miten tähän on päädytty? Minä sanon sattumaa, läheisin ystäväni sanoo kohtalo.
Itselleni oli jo hyvin varhain selvää, että halusin työskennellä kulttuurialalla. Sitä, että päädyin ensin opiskelemaan Turun yliopistoon Suomen historiaa, ei voi pitää sattumana. Erityisesti kulttuurihistoria oli kiinnostanut minua jo pitkään. Historian opettajan työnkuva tuntui selkeältä vaihtoehdolta.
Siinä, että aloitin tästä kuusi vuotta myöhemmin kulttuuripolitiikan opinnot Jyväskylän yliopistossa, sattumalla olikin jo tärkeämpi merkitys. Turussa opintojen edetessä minua oli vähitellen ryhtynyt kiinnostamaan yhä voimakkaammin kulttuuritoiminta yhteiskuntatieteiden näkökulmasta. Turun yliopistossa tämän alan opiskelu oli kuitenkin mahdotonta ja se tuntui turhauttavalta. Keväällä 2005 harjoittelupaikkaa hakiessani, ja havaitessani, että kaikkiin kiinnostavimpiin paikkoihin olisi vaadittu pääaine yhteiskuntatieteiden alalta, päädyin sattumalta Jyväskylän yliopiston kulttuuripolitiikan oppiaineen nettisivustolle. Puoli vuotta myöhemmin aloitin opinnot Jyväskylässä, jättäen gradua vailla olevan filosofian maisterin tutkinnon kesken.
Muutto Jyväskylään muutti kaiken. Sain opiskella juuri niitä asioita, jotka olivat kiinnostaneet minua jo pitkään. Pääsin myös harjoitteluun oppiaineeseeni eli kulttuuripolitiikan yksikköön. Alun alkaen kiinnostuin harjoittelusta, koska tarvitsin rahaa opintotukikuukausien loputtua. Muut harjoittelun tuomat edut, mahdollisuus tutustua laajasti niin kulttuuripolitiikan eri ulottuvuuksiin kuin alalla jo työskenteleviin ammattilaisiin, ymmärsin vasta myöhemmin. Tästä työkokemuksesta muodostui tärkein ’sattuma’ tulevaisuuteni kannalta. Ennen kaikkea siitä syystä, että harjoitteluni aikana saamieni kontaktien kautta pystyin hankkimaan itselleni jatkotyötä Helsinkiin muutettuani – ja lopulta nykyisen työni Helsingin kulttuurikeskuksesta.
Läheisin ystäväni kuitenkin näkee, ettei sattumalla ole ollut niin keskeistä roolia urakehitykseni kannalta kuin itse olen aina ajatellut. Hänen mukaansa olen itse luonut omalla toiminnallani ja asenteellani kohtaloni ja urakehitykseni. Määrätietoisuus, ahkeruus, kyky luoda mitä erilaisimmista työnkuvista itselleni sopivia sekä halu oppia ja kehittyä ovat olleet tärkeässä roolissa siinä, minne olen tällä hetkellä päässyt. Lisäksi siitä huolimatta, että matkaani on mahtunut useita pettymyksiä, harha-askeleita, unettomia öitä, turhaa jännitystä ja murehtimista, en ole lannistunut. Pikemminkin olen pyrkinyt oppimaan myös niistä. Myönnän kyllä, välillä se on ollut äärimmäisen vaikeaa.
Takana on kymmenen vuotta yliopisto-opintoja, kaksi tutkintoa, mitä erilaisimpia työpaikkoja niin kulttuurialalta kuin sen ulkopuolelta, työtä, murhetta, iloa, onnistumisia, paljon hienoja tuttavuuksia ja uusia ystävyyssuhteita. Mitä on opittu? Meillä jokaisella on omanlainen urakehitys. Oikeaa sapluunaa unelmatyön löytämiseen on vaikeaa, jopa mahdotonta määritellä. Tällä hetkellä ystäväni määritelmä kohtalosta tuntuu ehkä sittenkin oikealta. Mielestäni työelämässä erottuvat ennen kaikkea ne ihmiset, jotka ovat määrätietoisia, tiedonjanoisia ja tekevät työtä niin sanotusti sydämellä. Myönnän, että nykyisessä pätkätöiden maailmassa se on kuitenkin usein kohtuuton vaatimus työntekijältä.
Jos nyt saisin antaa neuvon lukiosta valmistuneelle itselleni, joka on aloittamassa opintojaan yliopistossa, kehottaisin nauttimaan hieman enemmän opiskelijaelämästä ja uusista ystävyyssuhteista; uimaan akateemiseen vapauteen – sekä murehtimaan hieman vähemmän opiskeluista, itseni ja muiden asettamista odotuksista ja työllistymisestä.
Yhteiskunta, vai ehkä sittenkin kohtalo, pitää kyllä siitä huolen, että mahdollisuus työntekoon tulee tavalla tai toisella aina olemaan – ’akateemista vapautta’ on mahdollista kokea vain kerran.
Yliopisto-opiskelu on koulumaailmaa itsenäisempää. Opintojen alkuvaiheessa sinua opastetaan tutustumaan yliopisto-opintoihin, akateemiseen maailmaan, tieteeseen ja tiedeyhteisöön. Sinun tulee itse asettaa tavoitteet opiskelullesi opastuksen ja ohjauksen avulla. Tavoitteenasettelu tehdään henkilökohtaisen opintosuunnitelman eli HOPSin avulla. Hopsissa asetetaan tavoitteita ja aikatauluja omille opinnoille, valitaan sivuaineet ja laaditaan oma lukujärjestys. Yliopistossa opiskelija rakentaa itse oman asiantuntijuutensa tarjolla olevista monista mahdollisuuksista.
Hops antaa kokonaiskuvan suoritettavasta tutkinnosta, auttaa hahmottamaan oman opiskelun lähtökohtia ja päämääriä sekä opiskelun vaatimaa aikaa. Suunnitteleminen helpottaa valintojen tekemistä ja opintojen sujuvuutta. Opintojen aikatauluttaminen kohdentaa aikaa olennaiseen ja auttaa opintojen sovittamisessa muuhun elämään. Tavoitteiden asettaminen ja suunnitelmallinen toteuttaminen ja seuranta ovat taitoja, jotka ovat miltei välttämättömiä myös työelämässä.
Hops on myös ohjauksen työkalu, sillä se auttaa opiskelijaa konkretisoimaan opintoihin liittyviä kysymyksiä ja keskustelemaan niistä ohjaajan kanssa. Siitä huolimatta, että yliopisto-opiskelu vaatii itsenäisyyttä ja omatoimisuutta, ei opiskelijaa jätetä yksin opintojen suunnittelun kanssa. Monenlaista opinto-ohjausta on tarjolla laitoksilla, tiedekunnissa kuin muualla yliopiston eri yksiköissä. Osallistu tiedotus- ja ohjaustilaisuuksiin ja kysy rohkeasti neuvoa, kun tunnet sitä tarvitsevasi. Hopsin tekemisestä kannattaa keskustella myös opiskelukavereiden kanssa, sillä usein opiskelijoita mietityttävät samankaltaiset asiat. Asiatiedot hopsia koskien kannattaa aina tarkistaa henkilökunnalta.
Hops on jokaisen opiskelijan henkilökohtaisiin lähtökohtiin ja tarpeisiin perustuva suunnitelma, jonka jokainen opiskelija tekee ennen kaikkea itseään varten. Pääaineesi tutkinnon tavoitteet ja rakenteet sekä omat kiinnostuksen kohteesi ja odotuksesi antavat suunnan opinnoillesi. Tavoitteiden pohtiminen saattaa aluksi tuntua hankalalta, mutta ajatuksesi tarkentuvat opintojen kuluessa. Tärkeintä on, että täydennät omaa suunnitelmaasi sitä mukaan kun tavoitteesi konkretisoituvat.
Tavoitteiden pohtimisen jälkeen tee ainakin alkavaa lukuvuotta varten konkreettinen aikataulu siitä milloin suoritat mitäkin opintojaksoja. Opiskelutavoitteiden ja –aikataulun lisäksi suunnitelmaan kannattaa kirjata aiemmat opinnot ja niistä saadut korvaavuudet sekä sivuaineopintoihin, kesätöihin ja harjoitteluun, vaihto-opiskeluun ja kansainvälistymiseen sekä mahdollisesti jo opinnäytetöihin liittyviä ajatuksia. Myös alustavia ja epävarmoilta tuntuvia ideoita kannattaa kirjoittaa ylös, jotta ne jäävät muistiin ja niihin voi palata myöhemmin uudelleen.
Arvioi ajankäyttöäsi kokonaisuutena tehdessäsi suunnitelmaa ja tee suunnitelmasta realistinen. Yhden opintopisteen vaatima keskimääräinen työmäärä on noin 27 tuntia ja yhden lukuvuoden kokopäiväinen opiskelu vastaa 60 opintopistettä. Opiskeluaikaa tulee varata luennoille, harjoituksille, lukemiseen, kirjoittamiseen, muistiinpanojen tekemiseen, ryhmätöihin, itseopiskeluun, vitkasteluun, jne. Opintojen lomassa tulee olla riittävästi ruokailu- ja virkistystaukoja. Kalenteriin tulee jättää tilaa myös opiskelun ulkopuolisille asioille, harrastuksille, ystäville ja läheisille sekä levolle.
Päivitä hopsiasi vähintään kerran vuodessa. Arvioi jokaisen lukuvuoden päätteeksi opintosuunnitelmasi toteutumista ja sitä missä olet onnistunut ja mitkä asiat ovat auttaneet sinua pääsemään tavoitteeseen. Mieti myös mitä jäi saavuttamatta ja miksi. Täsmennä, lisää ja korjaa asettamiasi tavoitteita ja aikataulua tarpeen mukaan. Dokumentoi hopsisi yhteyteen myös saavutuksesi, kuten suoritetut opinnot sekä esimerkiksi kesätöissä, harjoitteluissa tai järjestötoiminnassa saadut kokemukset. Avoin hops toimii myös pohjana portfoliolle, jota sinun on helppo päivittää ja jonka avulla voit kertoa osaamisestasi esimerkiksi työnantajille.
Lukuvuosi on jaettu opetusjaksoihin siten, että syys- ja kevätlukukausi jakautuvat kahteen opetusjaksoon kumpikin ja kesäkauteen. Yliopiston lukuvuosi alkaa virallisesti 1.8. ja päättyy seuraavan vuoden heinäkuun lopussa eli 31.7. Lukuvuoden ensimmäinen opetusjakso alkaa kuitenkin syyskuun alussa. Opintojaksot voivat olla yhden tai kahden opetusjakson mittaisia tai niiden pituus voi myös olla lyhyempi kuin opetusjakso. Rehtori päättää opetusjaksoista vuosittain.
Kullakin opintojaksolla on oma koodi. Opintojaksojen laajuus yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa on pääsääntöisesti 5 opintopistettä. Opintojakso saattaa koostua useammasta suoritettavasta osiosta. Koko opintojakso tulee olla suoritettuna ennen suoritusmerkinnän merkitsemistä opintorekisteriin.
Kandidaatin ja maisterin tutkinnon muodostuvat pääaineen ja sivuaineiden opintokokonaisuuksista. Opintokokonaisuudet muodostuvat opintojaksoista opetussuunnitelmassa ilmoitetulla tavalla. Valtioneuvoston asetuksessa yliopistoissa annettavista tutkinnoista (794/2004) määritellään tutkintojen rakenteen yhteydessä perus-, aine- ja syventävien opintojen laajuudet.
Perusopinnot
Tietyn aineen opinnot aloitetaan yleensä perusopinnoista.
Perusopintokokonaisuuden laajuus on vähintään 25 opintopistettä.
Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitoksella perusopintokokonaisuudet ovat
kahden tai useamman oppiaineen yhteisiä.
Aineopinnot
Perusopintojen jälkeen suoritetaan aineopinnot. Aineopintokokonaisuuden
laajuus on vähintään 35 opintopistettä. Kandidaatin tutkinnossa opiskellaan
pääaineesta perus- ja aineopinnot, jolloin pääaineen aineopintoihin kuuluu
kandidaatin tutkielma. Aineopintokokonaisuuden laajuus voi vaihdella sivuaine
ja pääaineopiskelijoille. Usein aineopintokokonaisuuden laajuus
pääaineopiskelijoille on suurempi kuin 35 opintopistettä.
Syventävät opinnot
Syventävien opintojen laajuus tutkintoasetuksen mukaan on
vähintään 60 opintopistettä. Syventäviin opintoihin kuuluu 40 opintopisteen
laajuinen pro gradu –tutkielma.
Opintokokonaisuuksien kokoaminen
Kun olet suorittanut kaikki tiettyyn opintokokonaisuuteen
kuuluvat opinnot, pyydä opintokokonaisuuden kokoamista ja arvostelua. Tiedekunnan
verkkosivuilla on tarkemmat ohjeet tiedekunnan opintokokonaisuuksien
kokoamisesta.
Korppi-opintotietojärjestelmä tulee opiskelijoille tutuksi heti opintojen alussa. Korppi on monipuolinen järjestelmä, joka tarjoaa tietoa ja työvälineitä sekä opiskelijoille että opettajille. Korpista löytyvät opetussuunnitelmiin sisältyvät opintojaksojen kuvaukset sekä opetusohjelmaa koskevat tiedot. Opiskelijan näkökulmasta Korpin tärkeimpiä toimintoja ovat opintojaksoille ja tentteihin ilmoittautuminen sekä henkilökohtaisen opintosuunnitelman laatimiseen tarkoitettu eHops-työkalu. Korpin kalenterin avulla voit koota oman lukujärjestyksesi ja opinto-ote –toiminnan avulla näet kaikki opintorekisterissä olevat suorituksesi. Lisätietoja Korpista ja ohjeita sen käyttöön löydät osoitteesta http://korppi.jyu.fi/.
Yliopiston opintotietojärjestelmä on JORE ja siihen on tallennettu kaikkien opiskelijoiden henkilötiedot, opinto-oikeudet ja suoritustiedot. JORE ja Korppi kommunikoivat keskenään siten, että opintosuoritustiedot löytyvät molemmista. Viralliset opintosuoritusotteet ja opiskelutodistuksen tulostetaan JOREsta.
Yliopiston kirjasto tarjoaa käyttöösi laajat painetut ja elektroniset kokoelmat. Kirjojen sijainti- ja saatavuustiedot selviävät JYKDOK-tietokannasta (http://jykdok.linneanet.fi). Elektroniseen aineistoon pääsee käsiksi NELLI-tiedonhakuportaalin kautta (http://www.nelliportaali.fi).
Kirjasto tarjoaa tiedonhakupalveluita sekä koulutus- ja neuvontapalveluita. Koulutuksissa perehdytetään mm. elektronisiin lehtiin ja muihin verkkoaineistoihin. Kirjaston graduklinikat auttavat graduntekijöitä ratkomaan tiedonhaun ongelmia. Verkkopalveluita voi hyödyntää myös kotikoneelta etäkäyttäjänä. Lisätietoja kokoelmista ja palveluista löytyy kirjaston verkkosivuilta (http://kirjasto.jyu.fi).
Opintoja suoritetaan erilaisin tavoin. Opintoihin kuuluu luentoja, harjoitustöitä, tenttimistä, seminaareja, kirjoittamista, opinnäytteiden tekemistä ja itsenäistä työskentelyä. Tulet tutustumaan erilaisiin opiskelumuotoihin opintojesi alusta lähtien.
Tiedekunnan yleisiä tenttejä on kerran kuukaudessa. Tiedekunnan oppiaineiden tentit ovat enenevässä määrin siirtymässä eTenttiin-järjestelmään, jossa opiskelija suorittaa tentin itsenäisesti valitsemanaan ajankohtana tietoverkkopohjaisella sovelluksella. eTentin suorittamiseen rakennettu tila sijaitsee yliopiston pääkirjaston kolmannessa kerroksessa. Osa tilan työpisteistä on varustettu esteettömän käytön välinein. eTentti-järjestelmän tarkoituksena on tukea opiskelijoiden joustavampaa tenttimistä.
Lisätietoja opintojen suoritusmuodoista, tenteistä ja e-Tentti-järjestelmästä löydät tiedekunnan verkkosivuilta.
Opintojaksot arvioidaan tutkintosäännön mukaan kokonaislukuasteikolla 1-5, jota vastaa sanallinen asteikko välttävä – tyydyttävä – hyvä – kiitettävä – erinomainen. Vaihtoehtoisesti opintojakso voidaan arvioida asteikolla hyväksytty – hylätty.
Perus- ja aineopintokokonaisuudet sekä syventävät opinnot arvioidaan myös asteikolla 1-5 (välttävä – tyydyttävä – hyvä – kiitettävä – erinomainen). Opintokokonaisuuden arvosana määräytyy siihen kuuluvien opintojaksojen arvosanojen opintopisteillä painotetusta keskiarvosta tutkintosäännössä määritellyllä tavalla.
Kandidaatin tutkielmat ja pro gradu -tutkielmat arvostellaan myös asteikolla 1-5. Lisensiaatin tutkimukset ja väitöskirjat arvostellaan asteikolla hyväksytty – kiittäen hyväksytty.
Jyväskylän yliopiston tutkintosäännön mukaan opintosuorituksensa arvosteluun tyytymätön opiskelija voi pyytää siihen suullisesti tai kirjallisesti oikaisua arvostelun suorittaneelta opettajalta. Jos oikaisupyynnön johdosta tehty päätös ei tyydytä, asia voidaan saattaa tiedekunnan tutkintolautakunnan käsiteltäväksi. Syventävien opintojen tutkielman, lisensiaatintutkimuksen ja väitöskirjan oikaisupyynnöt käsittelee yliopiston tutkintolautakunta. Tarkempia ohjeita löytyy tutkintosäännöstä ja tiedekunnan verkkosivuilta.
Vilppi ja plagiointi ovat kiellettyjä kaikessa opiskelussa. Kuulusteluvilpistä ja sen ehkäisemisestä säädetään tutkintosäännössä.
Opetuksessa opiskelijoita kasvatetaan akateemiseen asiantuntijuuteen, tehdään selväksi tieteellisen kirjoittamisen pelisäännöt ja lähdeviitteiden käyttöä vaaditaan ja siihen ohjataan. Lähdemateriaalin oikeasta käyttämisestä ja siihen viittaamisesta saa ja pitää kysyä kirjallisen työn ohjaajalta.
Plagiointi on aina vakava rike. Yliopistolle on tulossa yhteiset menettelyohjeet vilppi- ja plagiointitilanteita varten.
Tutkintoasetuksen mukaan opiskelija saa tutkintoa suorittaessaan yliopiston päätöksen mukaan lukea hyväkseen muussa kotimaisessa tai ulkomaisessa korkeakoulussa taikka muussa oppilaitoksessa suorittamiaan opintoja sekä korvata tutkintoon kuuluvia opintoja muilla samantasoisilla opinnoilla. Opiskelija saa yliopiston päätöksen mukaan lukea hyväkseen sekä korvata tutkintoon kuuluvia opintoja myös muulla tavoin osoitetulla osaamisella.
Aiemmin suoritettujen opintojen hyväksilukemisesta ja menettelytavoista on tarkempia tietoja tiedekunnan verkkosivuilla.
Opiskeluun liittyvistä asioista tiedottamiseen käytetään yliopiston ja tiedekunnan verkkosivuja. Yliopiston Isa-opiskelijaportaali (http://www.jyu.fi/isa) on suunnattu erityisesti opiskelijoille. Kielikeskuksen sivuilta (http://kielikeskus.jyu.fi) löydät tietoa kieli- ja viestintäopinnoista. Tiedekunnan verkkosivuilta (http://www.jyu.fi/ytk) löydät tietoa opiskelusta tiedekunnassa. Muiden tiedekuntien opetuksesta saat tietoa niiden verkkosivuilta.
Verkkosivujen lisäksi tiedotuksessa käytetään sähköpostia. Uusista opiskelijoista tehdään vuosittain sähköpostilistat tiedekunnan käyttöön tiedotusta varten. Opintojaksoittaisia sähköpostilistoja luodaan opintojaksolle ilmoittautuneista opiskelijoista opintojaksoon liittyvää tiedotusta varten. Myös ainejärjestöillä on sähköpostilistat, joille opiskelijoiden tulee itse ilmoittautua.
Tiedekunnassa yleistä opintoneuvontaa esimerkiksi tutkintojen rakenteista, opintokokonaisuuksista, opiskelijavaihdon mahdollisuuksista ym. antavat palvelukeskuksen opintotiimin amanuenssit, opintoneuvoja, osastosihteerit sekä opintoasiainpäällikkö. Yhteystiedot ja vastuualueet löytyvät tiedekunnan verkkosivuilta. Sisällöllistä opintoneuvontaa opintojaksoista tai oppiaineista antaa opetushenkilökunta.
Yliopiston opiskelijapalvelut -yksikkö (http://www.jyu.fi/hallintokeskus/koulutuspalvelut/opiskelijapalvelut) antaa kaikkia yliopisto-opiskelijoita koskevaa yleistä opintoneuvontaa. Opiskelijapalvelut ottaa vastaan ilmoittautumisia, hoitaa opintotukiasioita, hoitaa tiedekuntien ohella opiskelija- ja opintosuoritusrekisteriä sekä vastaa näihin liittyviin tiedusteluihin. Sähköpostitse voi kysyä neuvoa osoitteesta opiskelijapalvelut@jyu.fi.
Jyväskylän yliopisto-opiskelijoiden opintotukihakemukset, olosuhdemuutosilmoitukset, tulovalvonta, opintotuen maksatukseen liittyvät ja muut opintotukeen liittyvät asiat hoidetaan Jyväskylän yliopistossa (http://www.jyu.fi/hallintokeskus/koulutuspalvelut/opiskelijapalvelut/opintotuki). Opintotukea koskevia asioita voi kysyä sähköpostitse osoitteesta opintotuki@jyu.fi.
Yliopiston tavoitteena esteettömänä yliopistona ovat toimintatavat ja ympäristöt, joiden käyttäjänä ja kehittäjänä mahdollisimman moni opiskelija ja henkilöstön jäsen voi kokea itsensä tervetulleeksi ja arvostetuksi sekä keskittyä toimintaansa ilman toissijaisia ongelmia. Jos sinulla on esimerkiksi lukihäiriö tai jokin vamma, joka vaikeuttaa opintojasi tai jonka vuoksi tarvitset erityisjärjestelyjä, ota yhteyttä opintoneuvontaa antavaan amanuenssiin tai opintoasiainpäällikköön. Lisätietoa esteettömyydestä ja tarjolla olevista yksilöllisistä tukipalveluista niitä tarvitseville opiskelijoille löydät osoitteesta http://www.jyu.fi/opiskelu/opinnoista/opiskelijanopas/esteettomyys/.
Pääaineen opinto-oikeus
Tiedekuntaan päävalinnassa valittu opiskelija suorittaa
kandidaatin ja maisterin tutkinnot siinä pääaineessa, johon hänet on valittu.
Maisteriohjelmaan tai maisteriopintoihin valitulla on oikeus suorittaa
maisterin tutkinto pääaineessaan.
Mikäli opiskelijalla on jo korkeakoulututkinto ja hänet on valittu suorittamaan kandidaatin ja maisterin tutkintoa, hän voi hakea siirtymistä suorittamaan maisterin tutkintoa kun hän on suorittanut pääaineessaan perus- ja aineopinnot. Hakuohjeet ja hakulomake löytyvät tiedekunnan verkkosivuilta. Hakemuksia käsitellään jatkuvasti.
Sivuaineiden opinto-oikeudet
Yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan opiskelijat saavat
vapaasti suorittaa tiedekunnan kaikissa aineissa perus- ja aineopinnot, lukuun
ottamatta sosiaalityötä, johon aineopintojen suoritusoikeutta tulee hakea
sivuainehaussa. Yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan opiskelijoilla on oikeus
ilman eri hakemusta suorittaa perus- ja aineopintokokonaisuudet
Kauppakorkeakoulun oppiaineista.
Yliopistossa on sivuainehaku kaksi kertaa vuodessa, lokakuun loppuun mennessä syyslukukaudella ja huhtikuun loppuun mennessä kevätlukukaudella. Lisätietoa yliopiston sivuainemahdollisuuksista löydät yliopiston sivuaineoppaasta sivulta https://www.jyu.fi/opiskelu/opinnoista/sivuaineopas.
Yliopistojen välinen joustavan opiskeluoikeuden sopimus (JOO) antaa mahdollisuuden hakea sivuaineopintoja myös muista yliopistoista. JOO-hausta löydät myös tarkempaa tietoa sivuaineoppaasta.
Opiskelijoiden, jotka ovat saaneet perustutkinnon suoritusoikeuden tiedekuntaan 1.8.2005 tai sen jälkeen, opintoaika on rajattu. Opintoajan rajauksesta säädetään yliopistolain (558/2009) pykälissä 40-43.
Sekä alempaa että ylempää korkeakoulututkintoa opiskelemaan otetulla opiskelijalla on oikeus suorittaa tutkinnot viimeistään kahta vuotta niiden yhteenlaskettua tavoitteellista suorittamisaikaa pitemmässä ajassa. Pelkästään alempaa korkeakoulututkintoa opiskelemaan otetulla opiskelijalla on oikeus suorittaa tutkinto viimeistään yhtä vuotta sen tavoitteellista suorittamisaikaa pitemmässä ajassa. Pelkästään ylempää korkeakoulututkintoa opiskelemaan otetulla opiskelijalla on oikeus suorittaa tutkinto viimeistään kahta vuotta sen tavoitteellista suorittamisaikaa pitemmässä ajassa.
Tutkinnon suorittamisaikaan ei lasketa poissaoloa, joka johtuu vapaaehtoisen asepalveluksen tai asevelvollisuuden suorittamisesta taikka äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan pitämisestä. Opintojen enimmäisaikaan ei lasketa myöskään muuta enintään neljän lukukauden poissaoloa, jonka ajaksi opiskelija on ilmoittautunut poissaolevaksi.
Yliopisto myöntää opiskelijalle, joka ei ole suorittanut tutkintoa säädetyssä ajassa, lisäaikaa opintojen loppuunsaattamiseen. Lisäaikaa myönnetään kun opiskelija esittää tavoitteellisen ja toteuttamiskelpoisen suunnitelman opintojen loppuunsaattamisesta. Muutoin opiskelija menettää opiskeluoikeutensa. Jos opiskeluoikeuden menettänyt opiskelija haluaa myöhemmin jatkaa opintojaan, hänen on haettava yliopistolta oikeutta päästä uudelleen opiskelijaksi.
Psykologian kandidaatin ja yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkintojen tavoitteellinen suoritusaika on kolme lukuvuotta. Psykologian maisterin tutkinnon tavoitteellinen suoritusaika on kaksi ja puoli lukuvuotta. Yhteiskuntatieteiden maisterin ja filosofian maisterin tutkintojen tavoitteellinen suoritusaika on kaksi lukuvuotta.
Yliopiston tutkintosäännön (9 §) mukaan niiden kandidaatin tai maisterin tutkintoa suorittavien opiskelijoiden, jotka eivät ole ilmoittautuneet yliopistoon viimeksi kuluneiden kahden lukuvuoden aikana tai joille ei ole kertynyt opintosuorituksia viimeksi kuluneiden kolmen vuoden aikana vaikka olisivatkin ilmoittautuneet yliopistoon, perustutkintoihin liittyvät opiskeluoikeudet passivoidaan. Mikäli opiskelija haluaa aktivoida opiskeluoikeutensa, on hänen hyväksytettävä henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS).
Opiskelija voi hakemuksesta vaihtaa pääainetta tiedekunnan sisällä. Hakuaika on kerran vuodessa ja pääaineen vaihtamisesta päättää dekaani. Psykologian pääaineeseen ei voi vaihtaa sisäisellä haulla vaan tutkinnon suoritusoikeuden psykologiaan voi saada ainoastaan valintakokeen kautta. Tarkempia tietoja pääaineen vaihtamisesta löydät tiedekunnan verkkosivuilta.
Jatko-opinto-oikeus voidaan myöntää ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneelle, jolla katsotaan olevan edellytykset jatko-opintoihin hakemassaan pääaineessa. Jatko-opintoasioista löydät tarkempia tietoja tiedekunnan verkkosivuilla olevasta jatko-opinto-oppaasta.
Henkilöt, joilla ei ole oikeutta suorittaa tutkintoa Jyväskylän yliopistossa, voivat opiskella ylimääräisinä opiskelijoina erillisiä opintokokonaisuuksia tai yksittäisiä opintojaksoja, joita ei ole tarjolla Jyväskylän yliopiston avoimen yliopiston opetuksena. Opiskeluoikeutta on haettava ja se voidaan myöntää, jos opinnot liittyvät läheisesti hakijan aikaisempiin tai toisessa oppilaitoksessa käynnissä oleviin opintoihin tai ammattiin. Myös toisessa yliopistossa tutkinnon suorittanut voi hakea oikeutta erillisen opintokokonaisuuden suorittamiseksi. Näistä opinnoista peritään asetuksen (1082/2009) mukainen maksu. Tarkempia tietoja erillisen opinto-oikeuden hakemisesta löydät tiedekunnan verkkosivuilta.
Yliopiston tutkintosäännön (4 §) mukaan opiskelija, joka suoritettuaan tutkinto-oikeutensa mukaisen tutkinnon haluaa suorittaa täydentäviä opintoja, voi suorittaa niitä seuraavan lukuvuoden loppuun saakka ilman erillistä opinto-oikeutta tai muuta tutkinto-oikeutta niiden oikeuksien mukaisesti, jotka hänellä tutkintoa suorittaessaan oli. Maksuton tutkinnon täydentäminen on siis mahdollista välittömästi tutkinnon suorittamisen jälkeen niillä opinto-oikeuksilla, joita opiskelijalla on ollut.
Tiedekunta myöntää todistukset tutkinnoista. Kandidaatin ja maisterin tutkinnoista kirjoitetaan erilliset todistukset. Kun olet suorittanut pääaineen tai sivuaineen opintokokonaisuuteen kuuluvat opintojaksot, pyydä viivytyksettä opintokokonaisuuden kokoamista opetusta tarjoavalta laitokselta.
Tutkintoon sisällytettävät opinnot tulee olla merkittyinä opintosuoritusrekisteriin ennen tutkinnon hakemista. Opintorekisterissä tulee olla merkinnät muissa tiedekunnissa suoritetuista opintokokonaisuuksista ja niiden arvostelusta. Maisterin tutkintoa haettaessa syventävien opintojen kokonaisarvosana tulee pyytää ennen tutkintolomakkeen jättämistä. Tutkintoa haetaan yliopiston yhteisellä tutkintolomakkeella, joita saa tiedekunnan kansliasta ja yliopiston verkkosivuilta osoitteesta.
Tutkinnonhakulomake kandidaatin tutkintoa varten:
http://www.jyu.fi/tdk/hallinto/op/kandidaatti_tutkinto_lomake.pdf
Tutkinnonhakulomake maisterintutkintoa varten:
http://www.jyu.fi/tdk/hallinto/op/maisteri_tutkinto_lomake.pdf
Tutkintolomake palautetaan palvelukeskukseen opintoneuvojalle. Tutkintoja julistetaan noin kahden viikon välein lukuun ottamatta heinäkuuta, jolloin tutkintoja ei kirjoiteta.
Tutkintotodistusta ei voi muuttaa tutkinnon julistamisen jälkeen. Täydentävinä opintoina suoritetuista opintokokonaisuuksista annetaan erilliset todistukset.
Tutkintotodistuksiin merkitään pää- ja sivuaineina opiskellut opintokokonaisuudet sekä oppiaineet, joista opiskelija on suorittanut vähintään 20 opintopistettä. Opintokokonaisuuksista ja oppiaineista kerrotaan laajuus opintopisteinä sekä opintokokonaisuuden arvostelu. Todistuksissa mainitaan, millä kielellä opiskelija on saanut koulusivistyksensä ja kirjoittanut kypsyysnäytteensä sekä opiskelijan osoittama kielitaito. Todistukseen tulee näkyviin myös muiden opintojen yhteinen opintopistemäärä sekä kokonaisopintopistemäärä. Todistuksen mukana opiskelija saa opintorekisteriotteen, jossa on yksityiskohtainen selvitys tutkintoon suoritetuista opinnoista. Tutkintotodistuksista saa virallisia kopioita tiedekunnan toimistosta.
Opiskelijapalvelut lähettää Diploma Supplementin (DS) kaikille tutkinnon suorittaneille. Diploma Supplement lähetetään sen jälkeen, kun tutkinto on kirjattu yliopiston tutkintorekisteriin. Diploma Supplement on kansainväliseen käyttöön tarkoitettu tutkintotodistuksen liite, joka sisältää lisätietoja suoritetusta tutkinnosta, oppilaitoksesta ja koulutusjärjestelmästä. Suomen lainsäädännön mukaan korkeakoulut ovat velvollisia antamaan pyynnöstä opiskelijoilleen kansainväliseen käyttöön tarkoitetun tutkintotodistuksen liitteen. Opetusministeriö on suositellut, että liitteenä käytetään Diploma Supplementia.
Yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa järjestetään vuosittain valmistujaisjuhla eli publiikki tutkinnon suorittaneille. Publiikkiin kutsutaan edellisen publiikin jälkeen valmistuneet kandidaatit, maisterit, lisensiaatit ja tohtorit seuralaisineen sekä tiedekunnan henkilökunta. Tiedekunnan publiikkia on vietetty perinteisesti touko-/kesäkuussa laivaristeilyllä Päijänteellä.
Jatko-opinnoista on olemassa oma oppaansa, joka löytyy tiedekunnan verkkosivuilta. Jatko-opinto-oppaassa kerrotaan tarkemmin jatko-opiskelijaksi hakemisesta, jatkotutkintoon vaadittavista opinnoista, jatko-opintojen rahoitusmahdollisuuksista ja muista jatkokoulutukseen liittyvistä kysymyksistä. Jatko-opintoihin liittyvistä asioista voit kysyä myös opetushenkilökunnalta tai palvelukeskuksen opintotiimistä.
Yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa voidaan suorittaa jatkotutkintoina psykologian lisensiaatin tutkinto, yhteiskuntatieteiden lisensiaatin tutkinto, psykologian tohtorin tutkinto, yhteiskuntatieteiden tohtorin tutkinto ja filosofian tohtorin tutkinto.
Yliopisto-opintoja ja tutkintoja koskevat pääasiassa seuraavat säädökset ja säännökset:
- Yliopistolaki (558/2009)
- Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista (794/2004)
- Jyväskylän yliopiston tutkintosääntö
- Yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan opintoja ja tutkintoja koskevat pysyväismääräykset
Säädökset ja säännökset kokonaisuudessaan löytyvät opinto-oppaan verkkoversiosta sekä seuraavista verkko-osoitteista:
- Yliopistolaki: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2009/20090558
- Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista: http://www.edilex.fi/saadokset/lainsaadanto/20040794/
- Jyväskylän yliopiston tutkintosääntö: https://www.jyu.fi/opiskelu/tutkintosaanto
- Yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan opintoja ja tutkintoja koskevat pysyväismääräykset: https://www.jyu.fi/ytk/opiskelu/perustutkinnot/pysyvaisyysmaaraykset
Hyväksytty yliopiston hallituksen kokouksessa 11.3.2010.
1 § Tutkintosäännön soveltamisala
Tätä tutkintosääntöä noudatetaan sen lisäksi, mitä yliopistolaissa (558/2009) ja muissa tutkintoihin, koulutukseen ja opintoihin liittyvissä säädöksissä sekä yliopiston johtosäännössä on määrätty.
Tätä tutkintosääntöä sovelletaan kaikkiin Jyväskylän yliopiston opiskelijoihin, jotka on otettu suorittamaan alempaa tai ylempää korkeakoulututkintoa tai jatkotutkintoa sekä erillisiä opintoja ja opintokokonaisuuksia. Tämä tutkintosääntö koskee soveltuvin osin myös kansainvälisiä vaihto-opiskelijoita.
Tätä tutkintosääntöä ei sovelleta tilauskoulutusopiskelijoihin, ellei tutkinnon myöntämisen ja opiskeluoikeuden perusteena olevassa tilauskoulutussopimuksessa muutoin ole sovittu.
Tätä tutkintosääntöä sovelletaan Jyväskylän yliopistossa suoritettaviin tutkintoihin, kaikkeen opetussuunnitelmien mukaisesti suoritettuihin opintoihin ja niihin liittyviin kuulusteluihin, avoimet yliopisto-opinnot mukaan lukien, sekä soveltuvin osin erillisiin opintoihin ja täydennyskoulutukseen.
Opintosuorituksella tarkoitetaan tässä sellaista kirjallista tai suullista kuulustelua tai oppimistehtävää, suorituksen hyväksilukemista, esitelmää taikka taiteellista tai muuta suoritusta sekä tutkintoon kuuluvaa opinnäytettä, joka sisältyy neljännessä momentissa mainittuihin opintoihin.
Tutkintosääntöä sovelletaan kaikkiin opettajiin, jotka antavat neljännessä momentissa mainittuihin opintoihin liittyvää opetusta.
2 § Tutkintosäännön soveltamisohjeet
Tiedekunnat voivat tiedekuntaneuvoston päätöksellä ja erillis- ja palvelulaitokset johtajan päätöksellä antaa tämän tutkintosäännön soveltamista koskevia tarkennettuja ohjeita.
3 § Koulutusvastuu
Yliopiston koulutusvastuusta säädetään yliopistojen tutkintoasetuksen (794/2004) liitteessä ja sitä täsmennetään opetusministeriön asetuksella yliopistojen koulutusvastuun täsmentämisestä, yliopistojen koulutusohjelmista ja erikoistumiskoulutuksista sekä kulloinkin voimassa olevalla opetusministeriön asetuksella maisteriohjelmista. Asetusten määrittämissä rajoissa yliopiston hallitus päättää siitä, miten koulutusvastuu yliopiston sisällä toteutuu.
Yliopistojen tutkintoasetuksen liitteen mukaisesti Jyväskylän yliopistossa on seuraavat koulutusalat: humanistinen, kasvatustieteellinen, kauppatieteellinen, liikuntatieteellinen, luonnontieteellinen, psykologia, terveystieteellinen ja yhteiskuntatieteellinen.
Syventävät opinnot sisältävän oppiaineen tai siihen rinnastettavan kokonaisuuden perustamisesta tai lakkauttamisesta päättää yliopiston hallitus, paitsi niissä tapauksissa, joissa koulutusvastuun muuttaminen edellyttää opetusministeriön asetuksen muutosta. Hallitus tekee opetusministeriölle ehdotuksen yliopiston koulutusvastuun muuttamisesta.
Maisteritutkintoon johtavassa erillisessä maisteriohjelmassa syventävät opinnot voivat muodostua myös monitieteisestä opintokokonaisuudesta. Monitieteisen ohjelman tulee kuulua yliopiston koulutusvastuuseen sisältyviin aloihin ja tuottaa jatko-opintokelpoisuus.
Sellaisen oppiaineen perustamisesta tai lakkauttamisesta, jossa ei järjestetä syventäviä opintoja, päättää asianomainen tiedekunta.
Jos oppiaine tai siihen rinnastettava kokonaisuus lakkautetaan, yliopiston tulee järjestää sen opiskelun aloittaneille opiskelijoille mahdollisuus suorittaa kesken olevat opinnot loppuun kohtuullisen ajan kuluessa. Siirtymäkauden pituudesta ja järjestelyistä päättää joko hallitus tai tiedekunta sen mukaan mitä 3. ja 5. momentissa säädetään oikeudesta perustaa tai lakkauttaa oppiaine tai siihen rinnastettava kokonaisuus, jollei siirtymäkaudesta ole muuta säädetty tai määrätty.
4 § Erilliset opinnot ja avoin yliopisto-opetus
Yliopistossa voidaan suorittaa myös tutkintoihin johtamattomia erillisiä opintoja sekä järjestää avointa yliopisto-opetusta.
Tiedekunnat voivat myöntää erillisiä opinto-oikeuksia vain sellaisiin opintokokonaisuuksiin, jotka eivät ole tarjolla Jyväskylän yliopiston avoimena yliopisto-opetuksena.
Opiskelija, joka suoritettuaan tutkinto-oikeutensa mukaisen tutkinnon haluaa suorittaa täydentäviä opintoja, voi suorittaa niitä seuraavan lukuvuoden loppuun saakka ilman erillistä opinto-oikeutta tai muuta tutkinto-oikeutta niiden oikeuksien mukaisesti, jotka hänellä tutkintoaan suorittaessaan oli.
5 § Opiskelijavalintojen perusteet
Yliopiston koulutusneuvosto päättää opiskelijavalintojen yleisistä perusteista ja yliopiston hallitus päättää tiedekuntien esityksestä yliopistoon vuosittain alempaa tai ylempää korkeakoulututkintoa suorittamaan otettavien opiskelijoiden määrästä.
Tiedekuntaneuvosto päättää tiedekunnan opiskelijavalinnan perusteista. Tätä määräystä sovelletaan sekä tutkintoon johtavaan opiskeluoikeuteen että muuhun oikeuteen suorittaa opintoja yliopistossa ottaen kuitenkin huomioon 4 §:n toisen momentin rajoituksen.
Valintaperusteista avoimeen yliopisto-opetukseen ja täydennyskoulutuskeskuksen koulutuksiin päättää asianomaisen laitoksen johtokunta.
6 § Opiskeluoikeudet
Valittaessa uusia opiskelijoita suorittamaan perustutkintoa opiskeluoikeus myönnetään sekä alempaan että ylempään korkeakoulututkintoon tai pelkästään alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon. Opiskelijat valitaan tutkintoon, pääaineeseen, koulutus- tai maisteriohjelmaan. Dekaani voi myöntää opiskelijalle oikeuden opintojen aikana vaihtaa pääaineen tiedekunnan toiseen pääaineeseen. Opiskelija menettää tällöin oikeuden suorittaa tutkinto aiemmassa pääaineessa.
Tieteelliseen jatkokoulutukseen valitulle opiskelijalle annetaan opiskeluoikeus tohtorin tutkintoon tai milloin siihen on erityistä syytä, yksinomaan jatkotutkintona suoritettavaan lisensiaatin tutkintoon. Valittaessa opiskelijoita suorittamaan tieteellistä jatkotutkintoa otetaan kelpoisuuden ohella huomioon hakijoiden tutkimussuunnitelmien innovatiivisuus, realistisuus sekä liittyminen laitoksen tutkimusalueille. Opiskeluoikeuden myöntämisen edellytyksenä on myös, että opiskelijalle on tarjota riittävästi asiantuntevaa ohjausta.
Tiedekuntaneuvosto päättää niistä perusteista, joiden mukaan alemman korkeakoulututkinnon suorittaneelle ja vain siihen opiskeluoikeuden saaneelle opiskelijalle voidaan antaa oikeus jatkaa opiskelua ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamiseksi.
Tiedekunta voi vain perustelluista syistä myöntää oikeuden toiseen samannimiseen tai samansisältöiseen tutkintoon, joka hakijalla jo on.
Tiedekunta voi peruuttaa myönnetyn opiskeluoikeuden, mikäli ilmenee, että opiskeluoikeutta haettaessa on annettu virheellisiä tai puutteellisia tietoja, joilla on ollut vaikutusta valinnan tulokseen.
Opiskeluoikeus voidaan myöntää määräajaksi ja sisällöllisesti rajattuna, milloin kysymys on avoimeen yliopisto-opetukseen kuuluvista tai erillisistä opinnoista taikka tutkintokoulutuksesta, joka toteutetaan kertaluonteisena tai määräaikaisena. Tiedekunta voi myöntää lisäaikaa tutkinnon suorittamiseksi.
7 § Opiskelijaksi hyväksyminen
Dekaani ottaa johtosäännön mukaisesti uudet opiskelijat tiedekuntaan.
Valintapäätöksiä julkistettaessa on ilmoitettava, miten hakija voi saada tiedon valinnassa noudatettujen perusteiden soveltamisesta sekä miten valintaan voi pyytää oikaisua.
Tutkintoa suorittamaan otettavien opiskelijoiden valintaan tyytymätön hakija voi pyytää siihen kirjallisesti oikaisua tiedekuntaneuvostolta 14 päivän kuluessa tulosten julkistamisesta. Valinnan tulosta ei saa oikaisupyynnön johdosta muuttaa kenenkään opiskelemaan valitun vahingoksi.
Oikaisumenettelyssä annettuun päätöksen voi asianosainen hakea valittamalla muutosta hallinto-oikeudelta siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään.
8 § Opiskelijan ilmoittautuminen
Rehtori määrää opiskelijoiden ilmoittautumisajasta ja ilmoittautumismenettelyistä.
Jokaisen alempaa tai ylempää korkeakoulututkintoa tai jatkotutkintoa suorittavan opiskelijan on joka lukuvuosi ilmoittauduttava yliopistoon joko läsnä- tai poissaolevaksi.
Opiskelija, joka ei ole ilmoittautunut rehtorin määräämällä tavalla, menettää opiskeluoikeutensa. Jos opiskelija haluaa myöhemmin jatkaa opintojaan, hänen on kirjallisesti haettava hallintokeskukselta oikeutta päästä uudelleen opiskelijaksi, tai, jos perustutkinto-opiskelijan opiskeluoikeus on passivoitu tai jatko-opiskelija on siirretty seurantaan, hän voi ilmoittautua saatuaan pykälässä 9 tai 10 määrätyllä tavalla oikeuden jatkaa opintojaan.
9 § Perustutkinto-opiskelijoiden opiskeluoikeuden passivointi
Niiden kandidaatin- tai maisterintutkintoa suorittavien opiskelijoiden,
- jotka eivät ole ilmoittautuneet yliopistoon viimeksi kuluneiden kahden lukuvuoden aikana; tai
- joille ei ole kertynyt opintosuorituksia viimeksi kuluneiden kolmen vuoden aikana, vaikka olisivatkin ilmoittautuneet yliopistoon; tai
- jotka ovat menettäneet opiskeluoikeutensa ylitettyään yliopistolain (558/2009) pykälissä 40 ja 41 mainitut kandidaatin- tai maisteritutkinnon tavoitteelliset suorittamisajat tai pykälän 42 perusteella myönnetyn mainitun lisäajan,
perustutkintoihin liittyvät opiskeluoikeudet passivoidaan. Opiskelija, jonka opiskeluoikeus on passivoitu, ei voi ilmoittautua yliopistoon ja jatkaa opintojaan ennen kuin hänen opiskeluoikeutensa aktivoidaan. Mikäli edellä mainituista syistä passiiviin siirretty opiskelija haluaa aktivoida opiskeluoikeutensa, hänen on hyväksytettävä tiedekunnassaan laatimansa henkilökohtainen opiskelusuunnitelma.
Opiskeluoikeuden passivointi koskee lisäksi
- yliopistosta valmistuneita pedagogisia opintoja erillisinä suorittaneita aineenopettajia, erillisiä erityisopettajia sekä opinto-ohjaajia, ottaen kuitenkin huomioon 4 §:n 3. momentin antaman oikeuden täydentäviin opintoihin,
- työvoimapoliittisista syistä opintonsa keskeyttäneitä, ja
- kansainvälisiä vaihto-opiskelijoita opiskelun päätyttyä.
10 § Jatko-opiskelijoiden siirtäminen seurantaan
Jatko-opiskelijoiden opintojen etenemisen tehostamiseksi siirretään seurantaan ne jatko-opiskelijat, jotka ovat kahtena peräkkäisenä lukuvuotena laiminlyöneet ilmoittautumisensa yliopistoon Korppi-järjestelmässä tai joiden jatko-opintojen etenemisestä ei kahtena peräkkäisenä lukuvuotena ole ohjaajan varmistamaa dokumentointia samassa järjestelmässä.
Seurannassa oleva jatko-opiskelija ei voi ilmoittautua jatko-opiskelijaksi ja jatkaa opintojaan ennen kuin hän on esittänyt ohjaajalleen hyväksyttävän suunnitelman jatko-opintojen etenemisestä. Ohjaajan hyväksyttyä jatko-opintosuunnitelman opiskelija poistetaan seurannasta.
11 § Lukuvuosi
Lukuvuosi alkaa 1. päivänä elokuuta ja päättyy 31. päivänä heinäkuuta. Opetusta annetaan opetussuunnitelmassa määrättyinä ajanjaksoina.
Rehtori vahvistaa seuraavan lukuvuoden aikataulutuksen kunkin vuoden tammikuun loppuun mennessä.
12 § Opetussuunnitelmat ja opetusohjelmat
Tiedekunnat ja opetusta järjestävät erillis- ja palvelulaitokset julkaisevat yliopiston johtosäännön mukaisesti opetussuunnitelmat maaliskuun loppuun mennessä ja seuraavan lukuvuoden opetusohjelmat toukokuun loppuun mennessä. Opetussuunnitelmat ja opetusohjelmat voidaan julkaista joko verkkosivuilla tai painettuna. Opetussuunnitelmat ovat kerrallaan voimassa vähintään kolme vuotta, ellei lyhyempi voimassaoloaika ole poikkeuksellisista syistä välttämätön.
Tutkintojen opetussuunnitelmat koostuvat opintokokonaisuuksista, jotka jakautuvat opintojaksoihin. Kullekin opintokokonaisuudelle ja opintojaksolle annetaan yksilöllinen koodi, jota käytetään merkittäessä suoritus opintosuoritusrekisteriin. Opintosuoritusrekisterissä on käytettävä yhtä koodia myös silloin, kun opintojakson voi sisällyttää useamman oppiaineen opintoihin. Muutokset opintojakson nimessä tai laajuudessa eivät johda uuden koodin käyttöönottoon, elleivät opintojakson osaamistavoitteet tai sisältö olennaisesti muutu.
Koska opintojakso on pienin opintosuoritusrekisteriin merkittävä suoritus, opintojaksojen on oltava laajuudeltaan sellaisia, että opiskelija pystyy ne kohtuudella suorittamaan yhdellä suorituskerralla. Opintojakson laajuus voi vain erityisistä syistä olla suurempi kuin kuusi (6) opintopistettä. Opintojaksoja voidaan opetussuunnitelmissa ryhmitellä laajemmiksi kokonaisuuksiksi, joille voidaan antaa omat otsikot. Näitä kokonaisuuksia ei kuitenkaan merkitä opintosuoritusrekisteriin.
Myös syventävien opintojen tutkielma voidaan jakaa useampaan suoritettavaan opintojaksoon. Hyväksytty tutkielma merkitään kuitenkin opintosuoritusrekisteriin sen kokonaislaajuutensa mukaisena opintosuorituksena.
Avoin yliopisto voi hakea tiedekunnalta oikeuden jakaa opetussuunnitelman mukainen opintojakso pienemmiksi jaksoiksi. Tiedekunta määrää näille osasuorituksille opintosuoritusrekisteriä varten omat koodinsa.
Mikäli tutkintoon voidaan liittää monitieteisiä tai muita opintoja, jotka ovat tarjolla vain avoimena yliopisto-opetuksena, ne on sisällytettävä tiedekunnan opetussuunnitelmaan.
13 § Osaamistavoitteet
Tiedekuntien hyväksymistä opetussuunnitelmista on käytävä ilmi tutkintojen, opintokokonaisuuksien sekä opintojaksojen osaamistavoitteet. Jos useammasta opintojaksosta on koottu laajempi temaattinen kokonaisuus, osaamistavoitteet voidaan kuitenkin määrittää yksittäisen opintojakson sijasta tälle kokonaisuudelle.
14 § Opintoihin sisältyvä työharjoittelu
Tiedekuntien opetussuunnitelmat on laadittava siten, että perustutkinto-opintoihin kuuluu mahdollisuus työharjoitteluun joko pakollisena tai vapaaehtoisena osana opintoja. Opintoihin sisältyvän työharjoittelun voi tehdä kotimaassa tai ulkomailla. Perustutkinto-opiskelija voi suorittaa työharjoittelun Jyväskylän yliopiston rahoitustuella vain yhden kerran.
Opetusta järjestävien yksiköiden on varmistettava, että jokaisella opintoihin kuuluvaa työharjoittelua suorittavalla opiskelijalla on yksikön henkilökunnassa työharjoittelusta vastaava ohjaaja. Ohjaajan tehtävänä on varmistaa, että työharjoittelusta laaditaan erillinen harjoittelusopimus, jonka osapuolia ovat opiskelija, harjoittelupaikan edustaja ja oppiaineen edustaja. Ohjaajan vastuulla on lisäksi varmistaa, että työharjoittelupaikalla ymmärretään harjoittelun merkitys osana opintoja ja että opiskelija saa harjoittelupaikassaan riittävän ohjauksen.
15 § Yliopiston ja opetusta järjestävän yksikön velvollisuudet
Jyväskylän yliopiston päämääränä on olla samanaikaisesti sekä yksi maan johtavista tiedeyliopistoista että huipputason perus- ja jatkotutkintokoulutusta järjestävä opetusyliopisto. Tavoitteen saavuttamiseksi yliopiston on järjestettävä koulutustoimintansa siten, että hyvällä opetussuunnittelulla, korkeatasoisella pedagogiikalla, innovatiivisilla oppimisympäristöillä, riittävillä ja tarkoituksenmukaisilla ohjauspalveluilla sekä muilla oppimisen tueksi kohdennetuilla resursseilla tuetaan opiskelijoiden kehittymistä luoviksi, kriittiseen ajatteluun kykeneviksi yksilöiksi ja monipuolisiksi osaajiksi, joilla on hyvät valmiudet toimia alati muuttuvassa yhteiskunnassa ja kehittää kaikissa elämänvaiheissa omaa osaamistaan.
Jotta yliopisto saavuttaa tavoitteensa, jokaisen yliopistoyhteisön jäsenen on toimittava omassa roolissaan vastuullisesti, kehitettävä jatkuvasti omaa osaamistaan ja käytettävä luovuuttaan sekä tietojaan ja taitojaan koko yliopistoyhteisön ja yhteiskunnan hyväksi. Jokaisen yliopistoyhteisön jäsenen on myös sitouduttava yliopistoyhteisön eettisiin periaatteisiin ja edistettävä muutenkin yliopistossa yhteisesti sovittuja päämääriä.
Opetusta järjestävät yksiköt seuraavat koulutuksen tuloksellisuutta ja kehittävät opetuksen ja opiskelun laatua sekä laadunvarmistusta. Opetuksen kehittämisen tueksi jokaiseen laitokseen, tai tiedekuntaan, jos sitä ei ole jaettu laitoksiin, sekä opetusta järjestävään erillistai palvelulaitokseen nimetään pedagoginen johtaja sekä opetuksen kehittämisryhmä, jossa on oltava myös opiskelijaedustus. Pedagogiselle johtajalle on soveltuvin työjärjestelyin taattava mahdollisuus tehtävänsä hoitamiseen.
Yksiköt pitävän huolen siitä, että niillä on ajantasainen opinto-ohjauksen suunnitelma ja että tämä suunnitelma on opettajien ja opiskelijoiden saatavilla. Suunnitelmassa on kuvattava yksikössä annettavan opinto-ohjauksen keskeiset periaatteet ja käytännöt, kerrottava ohjaukseen käytettävissä olevista henkilö- ja muista resursseista sekä esitettävä, miten ohjaajien ja tutorien kouluttautumista ja osaamista tuetaan.
Yliopisto ja sen opetusta järjestävät yksiköt huolehtivat siitä, että opiskelijan saatavilla on tarpeen mukaista ohjausta ja neuvontaa opiskelun kaikissa vaiheissa ohjauksen eri alueilla eli opintojen suunnittelussa, opiskelukäytännöissä ja opiskeluprosesseissa, opinnäytetöiden laatimisessa, kansainvälistymisessä, hyvinvoinnin ja kehityksen tukemisessa sekä urasuunnittelussa ja työelämään suuntautumisessa.
Opetusta järjestävät yksiköt pitävät huolen, että tutkinto-opiskelijat ohjeistetaan laatimaan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS) ja että yksiköissä on nimettynä riittävä määrä HOPS-ohjaajia.
Opetusta järjestävät yksiköt suunnittelevat annettavan opetuksen ja ohjauksen siten, että opiskelijat pystyvät etenemään opinnoissaan hyväksyttyjen henkilökohtaisten opiskelusuunnitelmien mukaisesti.
Tiedekunta huolehtii siitä, että lukuvuoden opetusohjelmassa opetus, kuulustelut ja muut oppimisen arvioinnit järjestetään siten, että opiskelijat voivat harjoittaa opintojaan tarkoituksenmukaisessa järjestyksessä ja viivytyksettä.
Yksiköt pitävät huolta, että niillä on käytössään kattava opetuksen palautejärjestelmä ja että saatua palautetta käytetään opetuksen kehittämisessä.
Yksiköt edistävät toiminnallaan opiskelun esteettömyyttä. Yhdenvertaisuuslain (21/2004) perusteella yliopiston on varmistettava, ettei koulutuksessa tai siihen pääsemisessä ketään aseteta eriarvoiseen asemaan henkilöön liittyvän syyn, kuten terveydentilan tai vammaisuuden vuoksi. Lain perusteella koulutuksen ?järjestäjän on tarvittaessa ryhdyttävä kohtuullisiin toimiin? yhdenvertaisuuden edistämiseksi.
Yksiköt huolehtivat, että myös opiskelijat tuntevat tämän tutkintosäännön, vilpin ja plagioinnin ehkäisemiseksi tehdyn ohjeistuksen sekä esteetön opiskelu -ohjeistuksen.
16 § Opettajan velvollisuudet
Jokainen opettaja kehittää itseään opettajana ja tutkijana.
Jokainen opettaja edistää toiminnallaan opiskelijoiden opintoja ja oppimista.
Jokainen opettaja kohtelee opiskelijoita tasa-arvoisesti ja yhdenvertaisesti sekä arvioi asianmukaisesti heidän oppimistaan.
Jokainen opettaja on vastuussa siitä, että hän hoitaa opetuksensa ja toimittaa kuulustelut tehtäväänsä kuuluvissa oppiaineissa siten kuin opetus- ja työsuunnitelmissa määrätään. Opettajan ollessa estynyt määrää yksikön johtaja toisen saman aineen opettajan tai muun pätevän henkilön toimittamaan kuulustelut.
Jokaisen opettajan tulee huolehtia siitä, että kurssien ja muun opetuksen aikatauluista päätettäessä otetaan huomioon myös opiskelijan oikeus lepopäivään.
Jokainen opettaja on vastuussa siitä, että opetus- ja kuulustelujärjestelyjen muuttuessa tieto niistä välittyy mahdollisimman aikaisessa vaiheessa opiskelijoille.
Jokaisen opettajan velvollisuutena on antaa opiskelijoille ennalta tieto opintosuorituksen vaatimustasosta, arvioinnin kriteereistä sekä vaihtoehtoisista suoritustavoista ottaen huomioon myös ohjeet esteettömyyden edistämiseksi.
Jokaisen opettajan velvollisuutena on pitää huolta, että opintosuoritusten arviointi antaa opiskelijalle tietoa oppimisesta ja osaamisen kehittymisestä. Tämä edellyttää, että opiskelija saa suorituksestaan jollakin opintosuoritukseen soveltuvalla tavalla myös muun palautteen kuin arvosanan.
Jokainen opettaja on velvollinen huolehtimaan, että hänen hyväksymänsä opintosuoritukset rekisteröidään §:n 42 määräämällä tavalla.
17 § Opiskelijan velvollisuudet
Jokainen opiskelija kantaa itse vastuun opinnoistaan ja edistää omalla toiminnallaan niin omaa kuin muidenkin oppimista.
Jokainen opiskelija on velvollinen antamaan palautetta saamastaan opetuksesta.
Jokainen opiskelija pyrkii edistämään opintojaan sen henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaisesti, jonka hän on yhteistyössä HOPS-ohjaajan kanssa tehnyt.
Jokainen opiskelija perehtyy opetukseen liittyviin käytännön ohjeisiin ja aikatauluihin sekä noudattaa niitä. Opiskelija osoittaa muutenkin toiminnallaan arvostavansa ja kunnioittavansa opettajiensa tekemää opetus- ja tutkimustyötä. Opettajien tekemän työn arvostukseen kuuluu, ettei opiskelija lunttaa, käytä opiskelijatovereidensa tuotoksia ominaan eikä muutenkaan harjoita plagiointia tai muuta vilppiä.
Jokainen opiskelija on vastuussa siitä, että hän osallistuu niille kursseille tai niihin kuulusteluihin, joihin hän on etukäteen ilmoittautunut. Jos osallistuminen pakottavasta syystä on peruutettava, tästä tulee hyvissä ajoin ilmoittaa opetuksen järjestävälle opettajalle tai yksikölle. Jos opiskelija laiminlyö ilmoituksen, hänen on sovittava opetuksen järjestävän opettajan tai yksikön kanssa uudesta osallistumismahdollisuudesta.
Opiskelijan tulee seurata opintosuoritusotteensa suoritusmerkintöjä ja varmistaa, että hänen opintosuorituksensa on rekisteröity.
18 § Opintojen arvioimiseksi järjestettävät kuulustelut
Opintojen arviointi perustuu opetussuunnitelmassa määritettyihin osaamistavoitteisiin. Arviointi antaa opiskelijalle tietoa asetettujen osaamistavoitteiden saavuttamisesta.
Opintoja arvioidaan kirjallisilla ja suullisilla kuulusteluilla tai muulla opetussuunnitelmassa määrätyllä tavalla kuten harjoitustyöllä, esseellä, luento- tai oppimispäiväkirjalla, näyttökokeella, tasokokeella tai välikokeella.
Kuulusteluja järjestetään myös sähköisessä eTentti-järjestelmässä, jonka käytöstä annetaan erilliset ohjeet.
Arviointi voi kohdistua yksittäisen opiskelijan suorituksen asemasta myös opiskelijaryhmän suoritukseen, jos se on tarkoituksenmukaista.
Opintosuoritusten arviointiperusteet ovat julkisia ja ne on julkistettava hyvissä ajoin ennen kuulustelua.
19 § Kuulusteluun osallistumisoikeus
Yleisiä kuulustelutilaisuuksia on järjestettävä niin usein, että opiskelijoilla on mahdollisuus edetä opinnoissaan joustavasti ja säädettyjen opintoaikojen rajoissa.
Luentoihin, kursseihin, harjoituksiin ym. opetukseen mahdollisesti liittyvät kuulustelut järjestetään viimeistään opetuksen päättymistä seuraavan opetusjakson kuluessa. Uusimiseen varataan vähintään yksi mahdollisuus ja se on järjestettävä aikaisintaan viikko ja enintään kaksi kuukautta ensimmäisen kuulustelun tulosten julkistamisen jälkeen. Näitä periaatteita sovelletaan myös muihin suoritusmuotoihin kuin kuulusteluihin. Kuulusteluista ja niiden uusinnoista sekä ilmoittautumistavoista on ilmoitettava opiskelijoille hyvissä ajoin.
Kuulusteluihin saavat osallistua vain läsnäoleviksi ilmoittautuneet opiskelijat, joilla on kuulustelun edellyttämä opiskeluoikeus.
Mikäli opiskelija on ilman pätevää etukäteen ilmoittamaansa syytä jäänyt pois kahdesta peräkkäisestä saman opintosuorituksen kuulustelusta, joihin hän on ilmoittautunut, hänen tulee sopia opettajan kanssa seuraavasta suoritusmahdollisuudesta ennen uutta ilmoittautumista. Sama sopimisvelvollisuus koskee opiskelijaa, jos hän on tullut hylätyksi tai hän on keskeyttänyt kaksi peräkkäistä saman opintosuorituksen kuulustelua. Tämä sääntö koskee myös sähköistä eTentti-järjestelmää. Lisäksi eTentti-järjestelmässä arvioitavaksi jätettyä opintosuoritusta saa ilmoittautua suorittamaan uudelleen vasta sen jälkeen, kun opettaja on julkistanut edellisen kuulustelukerran tulokset. Yleisiin kuulusteluihin osallistumiskertojen määrää ei kuitenkaan saa rajoittaa muutoin, kuin mitä seuraa myönnetyn opiskeluoikeuden määräaikaisuudesta.
Opiskelijalla on oikeus yrittää hyväksytyn kuulustelun arvosanan korottamista vuoden sisällä ensimmäiseen kuulusteluun osallistumisesta ja enintään kahdessa kuulustelussa, ellei kysymys ole opintojen jatkamiselle välttämättömästä arvosanan korottamisesta.
Arvosteltua ja hyväksyttyä ylempään korkeakoulututkintoon tai jatkotutkintoon sisältyvää opinnäytettä ei voi uusia. Tiedekunnan päätöksellä tämä määräys voidaan ulottaa koskemaan myös alempaan korkeakoulututkintoon sisältyvää opinnäytettä.
Jos opiskelija ei kuulustelun järjestelyistä johtuvasta syystä pysty suorittamaan kuulustelua kyseisessä tilaisuudessa, hänelle on viipymättä järjestettävä mahdollisuus uusintakuulusteluun. Riittävä syy ei kuitenkaan ole se, että hyvissä ajoin ilmoitettu kuulustelun ajankohta ei sovi opiskelijalle.
20 § Kuulustelujen valvonta
Kuulustelutilaisuuksien järjestäjien tulee huolehtia siitä, että kuhunkin kuulustelutilaan määrätään riittävästi valvojia. Heille tulee saattaa tiedoksi valvojan vastuut.
Tiedekunnan yleisen kuulustelutilaisuuden valvontajärjestyksen määrää tiedekunnan dekaani.
Opetusta järjestävän yksikön kuulustelun valvontajärjestyksen määrää yksikön johtaja.
Kuulusteluun osallistuvan on vaadittaessa todistettava valvojalle henkilöllisyytensä. Jos se ei ole mahdollista, valvoja sopii opiskelijan kanssa tavasta, jolla henkilöllisyys myöhemmin todistetaan. Jos henkilöllisyyttä ei tälläkään tavalla osoiteta, opiskelijan suoritus voidaan hylätä.
Valvojan tehtävänä on ylläpitää järjestystä kuulustelutilaisuudessa. Valvoja voi keskeyttää häiriötä aiheuttavan opiskelijan kuulustelun, jos häirintä aiheuttaa haittaa muille kuulusteluun osallistuville opiskelijoille.
Kuulustelutilaisuuden päätyttyä valvojat huolehtivat vastausten toimittamisesta kuulustelutilaisuuden järjestäjälle. Kuulustelijalla tulee olla mahdollisuus saada vastaukset viimeistään kuulustelutilaisuutta seuraavana työpäivänä.
Jollei kuulustelija itse ole paikalla kuulustelun alkaessa, hänen tulee ilmoittaa kuulustelun järjestämisestä huolehtivan yksikön toimistoon tai kuulustelun valvojalle, mistä hänet voidaan tavoittaa tai miten mahdolliset kuulusteluun liittyvät epäselvyydet muulla tavalla voidaan selvittää.
Sähköisen eTentti-järjestelmän kuulustelua valvotaan sähköisellä kulunvalvonnalla ja tallentavalla kamera- ja äänivalvonnalla.
Sähköisen eTentti-järjestelmän kuulusteluun osallistuneella on velvollisuus tulla kutsusta todistamaan henkilöllisyytensä hänelle ilmoitetulla tavalla. Jos henkilöllisyyttä ei tällä tavalla osoiteta, opiskelijan suoritus voidaan hylätä.
21 § Kuulusteluihin ilmoittautuminen
Tiedekunnan tai muun opetusta järjestävän yksikön yleiseen kuulustelutilaisuuteen on ilmoittauduttava viimeistään viikkoa ennen kuulustelutilaisuutta. Kuulustelusta vastaavalla yksiköllä on perustellusta syystä oikeus hyväksyä myös edellä mainitusta poikkeava ilmoittautumisaika.
Kesäkuun 1 päivän ja elokuun 31 päivän välisenä aikana järjestettyihin kuulustelun voidaan edellyttää ilmoittautumista edellä mainittua aikaa varhaisemmin.
Kaikkiin tiedekunnissa järjestettyihin yleisiin kuulustelutilaisuuksiin ilmoittaudutaan Korppi-järjestelmässä, paitsi jos kuulustelu järjestetään sähköisenä eTenttinä.
Myöhästyneiden tai puutteellisesti täytettyjen ilmoitusten mahdollisesta hyväksymisestä päättää kuulustelija.
Ilmoittautumisvelvoite ei koske luentosarjan, kurssin tai harjoitusten väli-, loppu- tai uusintakuulustelua, ellei kuulustelija toisin määrää.
Mainitut ilmoittautumisajat ja -tavat eivät koske sähköisen eTentti-järjestelmän kuulusteluun ilmoittautumista.
22 § Kuulustelun pituus
Tiedekunnissa järjestettävät yleiset kuulustelutilaisuudet kestävät neljä tuntia. Mikäli kuulustelu suoritetaan sähköisessä eTentti-järjestelmässä, kuulustelun pituus on kolme tuntia 55 minuuttia, jonka jälkeen kuulustelun suorittamista varten varattu työpiste on välittömästi vapautettava.
Kuulusteltavan kokonaisuuden mukaan muu kuin tiedekunnan yleinen kuulustelutilaisuus voidaan määrätä lyhyemmäksi kuin neljäksi tunniksi.
Kuulusteluaika luetaan alkavaksi siitä hetkestä, jolloin kuulusteltavat näkevät kysymykset tai saavat tehtävänannon. Valvojien tulee huolehtia siitä, että kaikki kuulusteltavat näkevät kuulustelutehtävät samanaikaisesti. Sähköisessä eTentti-järjestelmässä kuulusteluaika alkaa siitä hetkestä, jolloin kuulustelua varten järjestelmään tehty aikavaraus alkaa.
23 § Kuulustelutilaan saapuminen ja sieltä poistuminen
Kuulustelun alkamisen jälkeen saapuneelle opiskelijalle valvojan tulee antaa mahdollisuus osallistua kuulusteluun, mikäli kukaan samaan kuulusteluun osallistuva ei ole poistunut salista ja mikäli siitä ei aiheudu huomattavaa haittaa.
Sähköisen eTentti-järjestelmän kuulusteluun on kirjauduttava 15 minuutin kuluessa kuulusteluun varatun ajan alkamisesta.
Kuulustelutilaisuudesta ei saa poistua ennen kuin puoli tuntia on kulunut kuulustelun alkamisesta. Tämä sääntö ei koske sähköisessä eTentti-järjestelmässä suoritettavaa kuulustelua.
Yli kaksi tuntia kestävissä kuulusteluissa valvonta on järjestettävä siten, että kuulusteltava voi pakottavista syistä olla valvottuna lyhyen ajan poissa kuulustelutilasta. Tämä mahdollisuus ei koske sähköistä eTentti-järjestelmää.
24 § Kuulusteluhäiriö ja kuulusteluvilppi sekä niiden ehkäiseminen
Kuulusteluun osallistuvat on pyrittävä sijoittamaan kuulustelutilaan siten, että jokaisella on työrauha eikä kuulusteltavilla ole mahdollisuutta vilppiin.
Opiskelijan, joka kuulustelussa syyllistyy vilppiin, voi valvoja välittömästi poistaa kuulustelutilasta, ja hänen suorituksensa hylätään. Opintosuoritus hylätään myös silloin, kun vilppi havaitaan vasta kuulustelun jälkeen.
Jos valvoja keskeyttää opiskelijan kuulustelun häiriön tai vilppiepäilyn vuoksi, valvoja merkitsee vastauspapereihin keskeytyksen syyn sekä sen, myöntääkö vai kiistääkö opiskelija häiriön tai vilpin. Vastauspaperit toimitetaan kuulustelijalle tavanomaiseen tapaan.
Jos kuulustelussa oleville opiskelijoille on aiheutunut häiriöstä merkittävää haittaa, kuulustelun aikaa on pidennettävä häiriön kestoa vastaavalla ajalla.
Tarkemmista toimenpiteistä vilpin ja plagioinnin ehkäisemiseksi opiskelussa ja vilpin ja plagioinnin käsittelemiseksi annetaan erilliset ohjeet.
25 § Kuulustelujen esteettömyys
Kuulustelujen järjestelyissä on esteettömyyden edistämiseksi pyrittävä kohtuullisessa määrin siihen, että mm. pitkäaikaissairaat, vammaiset ja monenlaiset oppijat otetaan huomioon. Tämä edellyttää, että kuulustelu on järjestettävä tarkoituksenmukaisella tavalla ja että kuulustelijalla on oikeus soveltaa edellä tässä luvussa annettuja määräyksiä tilanteen edellyttämällä tavalla.
Opiskelijan on hyvissä ajoin etukäteen, mahdollisuuksien mukaan jo kuulusteluun ilmoittautuessaan, ilmoitettava kuulustelusta vastuussa olevalle yksikölle tai opettajalle omista yksilöllisistä tarpeistaan.
26 § Kuulustelutilaisuudessa sallitut välineet
Ellei esimerkiksi esteettömyyden varmistamiseksi tai kuulustelun erityisluonteen vuoksi ole opiskelijan kanssa toisin sovittu, opiskelija saa ottaa kuulusteluun vain henkilöllisyystodistuksen, kirjoitusvälineet, välttämättömät lääkkeet ja eväät.
Sähköisen eTentti-järjestelmän kuulusteluun opiskelija saa viedä vain välttämättömät lääkkeet sekä kuulusteluun tarvittavat kertakäyttötunnukset.
Kuulustelussa ei saa pitää matkapuhelinta, muita viestintälaitteita tai tiedon tallennukseen käytettäviä välineitä.
27 § Kuulusteltavan kirjallisuuden saatavuus
Tiedekuntien opetussuunnitelmissa on selkeästi ilmoitettava kuulusteltavan kirjallisuuden tunnistetiedot, jotta opiskelijat löytävät tarvitsemansa materiaalin.
Esittäessään uusia kuulusteltavia kirjoja opetussuunnitelmaan opetusta järjestävän yksikön on varmistuttava, että teoksia on saatavilla. Yksikön on myös varmistettava Jyväskylän yliopiston kirjaston kanssa, että uusi kirjallisuus saadaan opiskelijoiden käyttöön opetussuunnitelman tullessa voimaan.
Edellisessä opetussuunnitelmassa olevaa kirjallisuutta voidaan käyttää kuulusteluissa vähintään sen kalenterivuoden loppuun, jolloin uusi opetussuunnitelma tulee voimaan.
28 § Opintosuoritusten kieli
Yliopiston opetus- ja tutkintokieli on suomi. Opetussuunnitelmissa voidaan määrätä myös muun kuin suomen kielen käyttämisestä opetus- ja tutkintokielenä ja opintosuorituksissa.
Suomen- tai ruotsinkielisen opetussuunnitelman mukaisesti opiskelevalla opiskelijalla on sekä kirjallisissa että suullisissa kuulusteluissa ja muissa opintosuorituksissa oikeus käyttää suomen tai ruotsin kieltä, ellei tähän oikeuteen ole ensimmäisen momentin perusteella tehty rajoituksia. Osallistuessaan vaihtoehtoisena suoritustapana tarjottuun tai tutkintoon valinnaisena opintojaksona sisällytettävään muunkieliseen opetukseen opiskelijalta voidaan kuitenkin aina edellyttää kyseisen kielen käyttöä opintosuorituksissa.
Kansainvälisillä vaihto-opiskelijoilla on oikeus käyttää opintosuorituksissa englannin kieltä, ellei opetussuunnitelman toteuttaminen muuta edellytä.
Suomen- tai ruotsinkielisen opetussuunnitelman mukaisesti opiskeleva opiskelija voi oppiaineen professorin tai pääedustajan suostumuksella kirjoittaa alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon liittyvän tutkielman muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä.
Opiskelijalla on oikeus saada kuulusteluun liittyvät kysymykset ja tehtäväohjeistukset kuulustelukielellä.
Maisteriohjelmissa, joiden opetus- ja tutkintokieli on englannin kieli, myös tutkintoon sisältyvä tutkielma on kirjoitettava englannin kielellä. Suomen- tai ruotsinkielisen koulusivistyksen saaneen opiskelijan tulee kuitenkin suorittaa tutkintoasetuksen (794/2004) 10 §:n tarkoittama kypsyysnäyte (maturiteetti) koulusivistyskielellään, ellei hän ole sitä muun tutkinnon yhteydessä suorittanut.
29 § Väitöstilaisuuden kieli
Väitöstilaisuudessa käytettävän kielen määrää kustos etukäteen kuultuaan asiassa sekä väittelijää että vastaväittäjää. Väitöstilaisuuden kielen on oltava suomi tai ruotsi tai se kieli, jolla väitöskirja on julkaistu. Väitöstilaisuus voidaan pitää myös muulla kielellä, jos väittelijä suostuu siihen. Väitöstilaisuudessa voidaan myös käyttää useita kieliä, jos siitä on etukäteen sovittu.
30 § Opintosuoritusten arvioinnin yleisperiaatteet
Opetussuunnitelmassa määritetään, miten opintokokonaisuudet muodostuvat opintojaksoista.
Opintosuoritusten arviointi perustuu opetussuunnitelmissa määritettyihin osaamistavoitteisiin. Arvioinnista vastaa opintojaksosta vastuussa oleva opettaja tai opettajat.
Opintosuorituksen arvioivalla opettajalla täytyy olla tarvittava asiantuntemus.
Mikäli opiskelija on uusinut opintosuorituksen ja saanut samasta opintosuorituksesta eri arvosanoja tai opintopistemääriä, tulee lopulliseksi opintosuoritukseksi opistopistemäärältään laajin suoritus tai jos opintopistemäärät ovat samoja, arvosanaltaan paras suoritus.
Opintosuoritusten vanhenemisen periaatteista päättää tiedekuntaneuvosto ja kieli- ja viestintäopintojen osalta kielikeskus.
Yliopisto käyttää arvosteluasteikkoja, jotka on rinnastettavissa ECTS-asteikkoon (The European Course Credit Transfer and Accumulation System).
Yleisperiaatteena on, että kaikki opintosuoritukset arvostellaan käyttäen jäljempänä yksilöityjä arvosteluasteikkoja. Vain hyvin perustelluista syistä opintosuoritus voidaan rekisteröidä hyväksyttynä ilman arvosanaa. Näitä opintosuorituksia ovat esimerkiksi harjoittelut ja tutkielman tekemistä tukevat seminaarit.
Jos opiskelija on opintosuoritusta tehdessään syyllistynyt plagiointiin tai muuhun vilppiin, opintosuoritus on hylättävä, koska sen perusteella ei voida arvioida opiskelijan osaamista.
31 § Opintosuoritusten arvosteluasteikot
Opintosuoritusten arvostelussa käytettäviä arvosteluasteikkoja ovat:
- numeerinen asteikko 0-5
- arvolauseasteikko kiittäen hyväksytty - hyväksytty - hylätty
Eri opintosuoritusten arvostelussa käytettävät arvosteluasteikot on esitettävä opetussuunnitelmissa.
Numeerisen arvosteluasteikon vastaavuudet ja numeerisen asteikon sanalliset vastineet on esitetty seuraavassa taulukossa.
Numeerinen asteikko |
Sanallinen asteikko |
ECTS- asteikko |
ECTS:n sanallinen asteikko |
5 | Erinomainen (E) | A | Excellent |
4 | Kiitettävä (K) | B | Very good |
3 | Hyvä (H) | C | Good |
2 | Tyydyttävä (T) | D | Satisfacory |
1 | Välttävä (V) | E | Sufficient |
0 | Ei hyväksytty | FX, F | Fail |
32 § Arvosteluasteikkojen soveltaminen
Numeerisen arvosteluasteikon rinnalla voidaan käyttää niiden sanallisia vastineita.
Arvolauseasteikkoa voidaan käyttää vain lisensiaatintutkimuksen ja väitöskirjan arvostelussa.
Opintokokonaisuudet (perusopinnot, aineopinnot ja syventävät opinnot) arvostellaan erikseen käyttäen numeerista asteikkoa.
Ylempään korkeakoulututkintoon kuuluvaa tutkielmaa ei lueta osaksi opintokokonaisuutta, kun lasketaan opintokokonaisuuden arvosana. Tutkintotodistukseen merkitään syventäviin opintoihin kuuluvan tutkielman nimi, laajuus ja arvosana.
Opintokokonaisuuksien arvosanat lasketaan osasuoritusten opintopisteiden painotettuna keskiarvona käyttämällä kahteen desimaaliin pyöristettyjä keskiarvoja. Opintokokonaisuuden arvosana määräytyy näiden keskiarvojen perusteella seuraavasti:
- 1,00 - 1,49 = 1
- 1,50 - 2,49 = 2
- 2,50 - 3,49 = 3
- 3,50 - 4,49 = 4
- 4,50 - 5,00 = 5
Mikäli opintosuoritukselle ei ole annettu arvosanaa, sitä ei oteta huomioon opintokokonaisuuden arvosanaa laskettaessa.
Opintokokonaisuuden sisältöä tai arvosanaa ei voi muuttaa sen jälkeen, kun tutkinto on myönnetty.
33 § Opintojen hyväksilukeminen
Jyväskylän yliopistossa voidaan hyväksilukea sekä aiemmin suoritettuja opintoja että muuten hankittua osaamista. Opintojen ja muuten hankitun osaamisen hyväksilukemisen täytyy aina perustua dokumentoituun näyttöön.
Hyväksilukemiset voidaan myöntää käyttäen joko opintojen korvaamista tai opintojen sisällyttämistä tutkintoon. Opintojen korvaaminen tarkoittaa, että opiskelijalle kirjataan korvattava Jyväskylän yliopiston opintojakso. Sisällyttäminen tarkoittaa aiemmin suoritetun opintojakson tai -kokonaisuuden hyväksymistä tutkintoon sellaisenaan.
Suoritettujen opintojen tai muuten hankitun osaamisen hyväksilukeminen edellyttää, että hyväksiluettavat opinnot tai muuten hankittu osaaminen vastaavat osaamistavoitteiltaan kyseisen opintojakson tai -opintokokonaisuuden tavoitteita.
Jyväskylän yliopistossa annettavasta kandidaatin- tai maisterintutkinnosta enintään puolet tutkinnon edellyttämästä laajuudesta voidaan hyväksilukea aiemmin suoritetuilla opinnoilla ja muuten hankitulla osaamisella. Hyväksiluettavien opintojen osuus voi kuitenkin olla tätä suurempi, jos ne on suoritettu muussa suomalaisessa yliopistossa ja pääosa näistä opinnoista voidaan sisällyttää tutkintoon.
Ylempään korkeakoulututkintoon kuuluvaa tutkielmaa, lisensiaatintutkimusta tai väitöskirjaa ei voi hyväksilukea aiemmin hyväksytyllä tutkielmalla.
Muuten hankitun osaamisen hyväksilukemisessa noudatetaan tässä todetun lisäksi yliopiston antamia erillisiä aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen periaatteita.
Tiedekuntaneuvosto voi päättää tarkentavista menettelyistä ja perusteista, joiden perusteella opiskelija saa hyväksilukea opintoja.
Kieli- ja viestintäopintojen hyväksilukemisesta päättää kielikeskus.
Opinto-ohjauksen avulla varmistetaan, että kansainväliseen opiskelijavaihtoon hakeutuvien opiskelijoiden vaihtokohteessa suorittamat opinnot voidaan täysimääräisesti hyväksilukea opiskelijan tutkintoon.
34 § Muun opintosuorituksen kuin opinnäytteen arviointi
Muun opintosuorituksen kuin syventäviin opintoihin kuuluvan tutkielman, lisensiaatintutkimuksen tai väitöskirjan arvioinnin suorittaa yksi opettaja. Opintosuorituksissa, joiden arviointi edellyttää poikkeuksellisen paljon harkintaa tai joissa arvioitavien suoritusten määrä on poikkeuksellisen suuri, arviointiin voidaan käyttää useampaa arvostelijaa.
Saman opettajan tulee arvioida kaikki tiettyyn tehtävään annetut vastaukset, ellei muunlainen menettely ole erityisistä syistä perusteltu.
35 § Opinnäytteiden arviointi
Syventäviin opintoihin kuuluvan tutkielman, lisensiaatintutkimuksen ja väitöskirjan arvioinnissa on tasapuolisen arvioinnin lisäksi varmistettava soveltuvalla tavoin myös arvioinnin puolueettomuus ja riippumattomuus.
36 § Ylempään korkeakoulututkintoon kuuluvan tutkielman arviointi
Ylempään korkeakoulututkintoon kuuluvan pääaineen tutkielman tarkastaa kaksi opettajaa tai muuta asiantuntijaa siten kuin tiedekuntaneuvosto tarkemmin määrää. Tutkielman tarkastajien tulee olla tohtorin tutkinnon tai tohtorin arvoon oikeuttavat opinnäytteet suorittaneita. Tästä vaatimuksesta voidaan poiketa, jos opinnäytteen arvioinnin vaatima asiantuntemus edellyttää muun kuin yliopistoon palvelussuhteessa olevan tarkastajan käyttöä. Tällöinkin tarkastajalla on oltava vähintään maisterin tutkinto tai vastaava. Toinen tarkastajista voi olla tutkielman ohjaaja.
Tutkielman tarkastajat kirjoittavat yhteisen tai erilliset lausunnot, jossa he tekevät ehdotuksen arvosanaksi. Mikäli tarkastajat ovat erimielisiä arvosanasta, kumpikin laatii oman lausunnon. Tarkastajien on annettava lausunto kuukauden kuluessa siitä, kun työ on jätetty lopullisessa muodossa tarkastettavaksi.
Ennen tutkielman arvostelua tekijälle on varattava tilaisuus vastineen antamiseen tarkastajien lausunnosta.
Mikäli tekijä esittää vastineen esitetystä lausunnosta tai lausunnoista, tiedekuntaneuvosto voi perustellusta syystä määrätä tutkielmalle kolmannen tarkastajan, joka tekee oman lausuntonsa arvosanaehdotuksineen.
Tutkielman tekijällä on oikeus keskeyttää tutkielman tarkastus ennen tutkielman arvostelemista.
Tiedekuntaneuvosto määrää tutkielman arvostelumenettelystä ja arvosteluperusteista. Arvosteluperusteet on julkistettava siten, että tutkielman tekijät saavat ne etukäteen tietoonsa.
37 § Lisensiaatintutkimuksen arviointi
Lisensiaatintutkimukselle määrätään vähintään kaksi tarkastajaa siten kuin tiedekuntaneuvosto tarkemmin määrää. Tutkielman tarkastajien tulee olla vähintään tohtoreita tai tohtorin arvoon oikeuttavat opinnäytteet suorittaneita. Tutkimuksen ohjaaja ei voi toimia tutkielman tarkastajana.
Lisensiaatintutkimuksen tarkastajien tulee kahden kuukauden kuluessa tehtävän saamisesta yhdessä tai erikseen antaa perusteltu kirjallinen arviointilausunto, jossa he tekevät ehdotuksen arvosanaksi. Mikäli tarkastajat ovat erimielisiä arvosanasta, kumpikin laatii oman lausunnon.
Ennen tutkimuksen arvostelua tekijälle on varattava tilaisuus vastineen antamiseen tarkastajien lausunnosta.
Erimielisyystilanteessa tai mikäli tekijä esittää vastineen esitetystä lausunnosta, tutkielmalle määrätään kolmas tarkastaja, joka kahden kuukauden sisällä tehtävän saamisesta antaa oman kirjallisen lausuntonsa arvosanaehdotuksineen.
38 § Väitöskirjan esitarkastaminen
Väitöskirjakäsikirjoitukselle määrätään vähintään kaksi esitarkastajaa siten kuin tiedekuntaneuvosto tarkemmin määrää. Tutkielman esitarkastajien tulee olla vähintään dosentteja tai vastaavia. Tohtori voi kuitenkin olla toisena tarkastajana edellyttäen, että hänellä on erityisiä ansioita tarkastettavan tutkimuksen alalta.
Väitöskirjan ohjaaja ei voi toimia esitarkastajana. Vähintään yhden esitarkastajan täytyy olla muualta kuin Jyväskylän yliopistosta.
Väitöskirjan tekijälle on varattava tilaisuus esittää huomautuksensa esitarkastajien valinnasta.
Esitarkastajien tulee tiedekuntaneuvoston määräämässä ajassa tehtävän saamisesta joko yhdessä tai erikseen antaa perusteltu kirjallinen lausunto, jossa ehdotetaan luvan myöntämistä väitöskirjan julkiseen tarkastukseen tai sen epäämistä. Esitarkastajan ehdotus luvan myöntämisestä ei saa perustua hänen esittämiinsä korjausehdotuksiin eli olla ehdollinen. Esitarkastajien lausunnon antamisen määräaika ei saa ilman erityistä syytä olla kolmea kuukautta pidempi. Tiedekunnan dekaani voi perustellusta syystä myöntää lisäaikaa esitarkastuksen jatkumiselle yli tiedekuntaneuvoston määräämän ajankohdan.
Väittelijälle on varattava tilaisuus vastineen antamiseen esitarkastajien lausunnosta, ennen kuin luvasta julkiseen tarkastukseen tehdään päätös.
Mikäli väittelijälle ei myönnetä lupaa julkiseen tarkastukseen, esitarkastusmenettely raukeaa.
Väittelijä voi pyytää uutta esitarkastusta, kun väitöskirjakäsikirjoitukseen on tehty hylkäävissä esitarkastuslausunnoissa tarkoitettuja tai muita muutoksia ja työn ohjaaja puoltaa uutta esitarkastusmenettelyn käynnistämistä.
Saatuaan luvan julkiseen tarkastukseen väittelijän on huolehdittava tiedekunnan antamien tarkentavien ohjeiden mukaisesti, että väitöskirja joko painettuna tai muulla tavalla on julkisesti nähtävillä vähintään 10 päivää ennen väitöskirjan julkista tarkastamista. Dekaani voi etukäteen tehdystä kirjallisesta hakemuksesta lyhentää nähtävillä oloaikaa vähintään viideksi päiväksi.
39 § Väitöskirjan julkinen tarkastaminen
Väitöskirjan julkiseen tarkastustilaisuuteen määrätään yksi tai kaksi vastaväittäjää siten kuin tiedekuntaneuvosto tarkemmin määrää. Vastaväittäjän tulee olla tohtorin tutkinnon tai tohtorin arvoon oikeuttavat opinnäytteet suorittanut. Vastaväittäjän tulee myös, mikäli mahdollista, olla jonkin yliopiston professori tai dosentti. Vastaväittäjän päätoimen on oltava muualla kuin Jyväskylän yliopistossa. Väitöskirjan ohjaaja ei voi toimia vastaväittäjänä. Väittelijälle on varattava tilaisuus esittää huomautuksensa vastaväittäjien valinnasta.
Tiedekuntaneuvosto määrää väitöstilaisuuden kustokseksi jonkun tiedekunnan professorin tehtävässä toimivista tai jonkun yliopistoon palvelussuhteessa olevista tiedekunnan dosenteista. Kustoksen tehtävänä on perehdyttää vastaväittäjä/t tiedekunnan väittelytapaohjeisiin ja pitää huolta, että erityisesti ulkomaalaiset vastaväittäjät perehdytetään suomalaisiin väitöskirjakäytänteisiin sekä käytössä oleviin arvosteluasteikkoihin ja arvosanan määräytymisperusteisiin.
Väitöskirjan julkinen tarkastus alkaa väittelijän pitämällä aihetta koskevalla esittelyllä (lectio praecursoria), joka saa kestää enintään 20 minuuttia. Tämän jälkeen vastaväittäjä esittää huomautuksensa väitöskirjasta. Vastaväittäjä saa käyttää tarkastukseensa enintään neljä tuntia. Tämän jälkeen muille annetaan mahdollisuus esittää väitöskirjasta omat huomautuksensa. Väitöskirjan julkinen tarkastus saa kestää enintään kuusi tuntia. Jos tarkastus vie runsaasti aikaa, kustos ilmoittaa tauosta.
Tarkemmat määräykset väitöskirjan julkisen tarkastustilaisuuden järjestelyistä annetaan tiedekunnan erillisissä ohjeissa.
40 § Väitöskirjan arviointi
Vastaväittäjän/ien tulee kuukauden kuluessa väitöstilaisuudesta antaa tiedekuntaneuvostolle yhteinen tai erilliset perustellut kirjalliset arviointilausunnot väitöskirjasta, jossa nämä esittävät oman ehdotuksensa väitöskirjalle annettavasta arvosanasta tai arvolauseesta.
Tiedekunnan on tarkemmassa ohjeistuksessaan varmistettava, että tiedekuntaneuvosto saa väitöskirjan hyväksymistä ja arviointia varten myös tiedon esitarkastajien, kustoksen ja oppiaineen pääedustajan näkemyksestä arvosanaksi tai arvolauseeksi. Tiedekunta voi myös nimetä erityisen arviointilautakunnan, joka tekee tiedekuntaneuvostolle esityksen väitöskirjan arvioinnista kuultuaan edellä mainittuja henkilöitä. Kustos laatii tiedekuntaneuvostolle selostuksen väittelijän puolustautumisesta väitöstilaisuudessa, joka myös otetaan huomioon väitöskirjan arvioinnissa.
Ennen väitöskirjan arviointia tekijälle on varattava mahdollisuus vastineen antamiseen vastaväittäjän/ien lausunnoista ja arvosana- tai arvolause-esityksestä.
41 § Tulosten julkistaminen
Kuulustelujen ja niihin verrattavien opintosuoritusten tulokset on ilmoitettava kuulusteluun osallistuneille kahden viikon kuluessa suorituksesta tai siitä määräajasta, johon mennessä essee, luentopäiväkirja tai muu vastaava kirjallinen suoritus on tullut jättää tarkastajalle. Kuulusteltavalle on ilmoitettava tulosten julkistamistapa ja -paikka. Sähköisessä eTentti-järjestelmässä suoritetun kuulustelun tulokset on ilmoitettava kolmen viikon kuluttua suorituksesta. Tässä säädetyistä määräajoista riippumatta tulokset on sähköistä eTentti-järjestelmää lukuun ottamatta julkistettava hyvissä ajoin ennen mahdollista saman kuulustelun uusintatilaisuutta. Kesäkuun 1. päivän ja elokuun 31. päivän välisenä aikana järjestettyjen kuulustelujen tulokset voidaan kuitenkin tiedekunnan päätöksestä julkistaa kahta viikkoa pidemmän ajan kuluttua.
Kuulustelujen julkistamisen määräajoista dekaani tai erillislaitoksen johtaja voi erityisestä syystä myöntää poikkeuksen. Kuulustelun tulos on kuitenkin ilmoitettava tällaisessakin tapauksessa kuukauden kuluessa suorituksesta. Määräajasta poikkeamisesta on ilmoitettava viimeistään kymmenen päivän kuluessa suorituksesta.
Tuloksia julkistettaessa ilmoitetaan hyväksyttyjen nimet tai vaihtoehtoisesti opiskelijanumerot, arvosana sekä hylättyjen lukumäärä. Tuloksen allekirjoittaa opintojaksosta vastuussa oleva opettaja tai opettajat. Kuulustelun järjestäjä on velvollinen säilyttämään tiedot opintosuoritusten arvioinneista.
Tuloksia julkistettaessa ei saa ilmoittaa kuulusteltavien henkilötunnusta. Tuloksia ei saa julkistaa verkkosivulla, ellei niille pääsy ole rajattu vain yliopistoyhteisön jäsenille.
42 § Tulosten rekisteröinti
Tulosten julkistamisen jälkeen opintosuoritukset on vietävä rekisteriin viipymättä. Opintosuoritusten tulee olla rekisterissä viimeistään viikon kuluttua tulosten julkistamisesta.
43 § Kuulusteluista annettava palaute
Opintojaksosta vastuussa olevan opettajan tai opettajien on opintosuoritukseen soveltuvalla tavalla annettava palautetta kuulusteluun tai siihen rinnastettavaan opintosuoritukseen osallistuneille joko yksilöllisesti tai ryhmässä vaarantamatta mitä on säädetty tai määrätty opintosuoritusten julkisuudesta.
Opiskelijalla on arvostelun tuloksien lisäksi oikeus saada tieto julkistettujen arviointiperusteiden soveltamisesta opintosuoritukseensa. Hänelle on myös varattava tilaisuus tutustua arvioituun kirjalliseen tai muuten tallennettuun opintosuoritukseen ja hänellä on oikeus saada omalla kustannuksellaan jäljennös suorituksestaan.
Jos tulokset ilmoitetaan Korppi-järjestelmässä tai muulla tavoin henkilökohtaisesti opiskelijalle, kuulustelijan on varmistettava, että kaikki samaa opintosuoritusta samassa kuulustelussa suorittaneet opiskelijat saavat vähintään tiedon annettujen arvosanojen jakaumasta.
44 § Opintosuoritusten julkisuus
Opintosuoritusten julkisuudesta on voimassa mitä laissa viranomaisen toiminnan julkisuudesta (621/1999) säädetään.
Viranomaisen toiminnan julkisuudesta säädetyn lain 28§:n mukaan luvan tietojen saamiseen opintosuorituksista opetus- ja tutkimustarkoituksiin antaa tiedekunnan dekaani tai erillislaitoksen johtaja. Mikäli lupa koskee useampaa tiedekuntaa tai erillislaitosta, luvan antaa hallintokeskus.
Opinnäytteet ovat tutkintojen osia, joiden tulee olla avoimesti arvioitavissa. Tästä syystä opinnäytetöihin ei tule sisällyttää salassa pidettävää aineistoa. Opinnäytteet ovat julkisia heti, kun ne on hyväksytty.
Jos opinnäytteen tekijä saa rahoitusta yliopiston ulkopuoliselta taholta, esimerkiksi yksityiseltä yritykseltä, varsinaiseen työhön ei saa sisällyttää liike- tai ammattisalaisuuksia, vaan ne on jätettävä työn tausta-aineistoon.
45 § Kuulusteluvastausten, opintosuoritusten ja palautteen säilyttäminen
Ajantasaiset säädökset koulutukseen liittyvien asiakirjojen säilytyksestä sisältyvät yliopiston arkistonmuodostussuunnitelmaan.
Kirjalliset ja muulla tavoin tallennetut opintosuoritukset on säilytettävä vähintään vuoden ajan tulosten julkistamisesta. Seminaariesitelmät ja harjoitusaineet säilytetään kahden vuoden ajan niiden valmistumisesta. Kypsyyskokeet (maturiteetit) säilytetään viiden vuoden ajan.
Kandidaatin tutkintoon kuuluva tutkielma säilytetään viiden vuoden ajan tutkielman hyväksymisestä.
Opiskelijapalautteet säilytetään vähintään kymmenen vuotta opetukseen liittyvän palautteen antamisesta. Opiskelijapalauteasiakirjat eivät julkisuudesta annetun lain nojalla ole viranomaisten julkisia asiakirjoja, vaan ne ovat sisäistä käyttöä varten hankittuja asiakirjoja.
Syventäviin opintoihin kuuluvat pääaineen tutkielmat, lisensiaatintutkimukset ja väitöskirjat säilytetään pysyvästi.
46 § Opiskelijan oikeus opintojen ohjaukseen
Jokaisella yliopiston opiskelijalla on oikeus saada opintojen ohjausta ja neuvontaa opiskelun kaikissa vaiheissa.
47 § Henkilökohtaiset opiskelusuunnitelmat
Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS) on opiskelijan itselleen laatima suunnitelma opintojen sisällöistä, laajuudesta ja kestosta. HOPS laaditaan opetussuunnitelman pohjalta.
Jokainen 1.8.2005 tai sen jälkeen opintonsa aloittanut perustutkintoa suorittava opiskelija laatii henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman Korppi-opintotietojärjestelmän eHOPS-työkalua käyttäen. Muut opiskelijat laativat opiskelusuunnitelmansa tiedekunnan määräämällä tavalla.
Opetusta järjestävät yksiköt nimeävät henkilökunnastaan HOPS-ohjaajat, jotka tukevat opiskelijoita opiskelusuunnitelmien teossa. Opiskelijatutorit voivat toimia ainoastaan apuna uusien opiskelijoiden opiskelusuunnitelmien teon alkuperehdytyksessä. Opetusta järjestävät yksiköt huolehtivat siitä, että ohjaajia on riittävästi, että heillä on riittävät tiedolliset valmiudet tehtäviinsä ja että heidän yhteystietonsa ovat helposti saatavilla.
Yksiköiden pedagogisten johtajien vastuulla on, että henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman käyttöä kehitetään yksiköissä siten, että se tukee opiskelijan opiskeluvalintojen tekemistä ja opintojen sujuvaa etenemistä suunnitellussa aikataulussa.
HOPS-ohjaaja käy henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman opiskelijan kanssa lävitse aina, kun opiskelusuunnitelmaa olennaisesti muutetaan tai tarkistetaan. Ohjauskeskustelun tarve selvitetään jokaisen läsnä olevan opiskelijan kanssa kerran vuodessa ja tästä tehdään merkintä Korppi-järjestelmään.
48 § Tutkielmien ja muiden opinnäytteiden ohjaus
Jokaisella pääaineen syventäviin opintoihin kuuluvan tutkielman tai lisensiaatintutkimuksen ja väitöskirjan tekijällä on oltava vähintään yksi tiedekunnan tai laitoksen määräämä henkilökohtainen ohjaaja, joka toimii vastuullisena ohjaajana. Vastuullisella ohjaajalla on oltava tohtorin tutkinto tai tohtorin arvoon oikeuttavat opinnäytteet suoritettuina.
Ohjauksen jatkuvuuden varmistamiseksi tekijälle on ohjaajan vaihtuessa määrättävä uusi vastuullinen ohjaaja. Ohjaaja vaihdetaan kuitenkin vain pakottavista syistä.
Vastuullisen ohjaajan lisäksi tutkielman tai muun opinnäytteen tekijällä voi olla myös muita ohjaajia. Heillä on oltava vähintään samantasoinen tutkinto kuin minkä saamiseen tehtävä tutkielma tai muu opinnäyte tähtää.
Opetusta järjestävillä yksiköillä tulee olla ajantasaiset luettelot tässä tarkoitettujen opinnäytetöiden ohjaajista.
Opinnäytteiden aiheita hyväksyttäessä ja tohtoriopiskelijoita valittaessa opetusta järjestävien yksiköiden tulee pyrkiä varmistamaan, että opiskelijat voivat saada asiantuntevaa opinnäytetöiden ohjausta koko työn keston ajan.
Tutkielman ja muun opinnäytteen menestyksellinen tekeminen edellyttää, että tekijä yhdessä ohjaajan kanssa suunnittelee työn tavoitteet sekä työn etenemisen aikataulun. Samalla on sovittava, miten paljon ohjaukseen käytetään aikaa ja miten ja missä vaiheissa ohjaaja antaa palautetta. Syntynyttä yhteisymmärrystä on pidettävä ohjaussopimuksena, jonka noudattamiseen kumpikin sitoutuu.
Jokainen tutkielman tai muun opinnäytteen tekijä on oikeutettu saamaan tarpeellisen määrän ohjausta. Opinnäytteen tekijä on kuitenkin ensisijaisesti vastuussa työn valmistumisesta ja sen laadusta.
Lisensiaatintutkimuksen ja väitöskirjan ohjaajan ja opinnäytteen tekijän on vähintään kerran vuodessa käytävä ohjauskeskustelu, josta jatko-opiskelija laatii kirjallisen raportin Korppi-järjestelmään. Raportin ja ohjauskeskustelun perusteella ohjaaja arvioi, ovatko opiskelijan jatko-opinnot edenneet. Ohjaajan velvollisuus on tehdä arvioinnin perusteella merkintä Korppi-järjestelmään.
49 § Oikaisupyyntö
Opiskelija, joka on tyytymätön muun opintosuorituksen kuin syventävien opintojen tutkielman, lisensiaatintutkimuksen tai väitöskirjan arvosteluun, voi pyytää siihen suullisesti tai kirjallisesti oikaisua arvostelun suorittaneelta opettajalta. Oikaisupyyntö on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä ajankohdasta, josta opiskelijalla on ollut tilaisuus saada arvostelun tulokset sekä arvosteluperusteiden soveltaminen omalta kohdaltaan tietoonsa.
Oikaisupyynnön johdosta tehtyyn päätökseen tyytymätön voi saattaa asian tiedekunnan tutkintolautakunnan tai erillis- ja palvelulaitoksen johtajan käsiteltäväksi 14 päivän kuluessa siitä, kun hän on saanut päätöksestä tiedon.
Opintosuorituksen hyväksilukemista koskevaan päätökseen sovelletaan yllä mainittua oikaisumenettelyä.
Syventävien opintojen tutkielman, lisensiaatintutkimuksen ja väitöskirjan arvosteluun pyydetään kirjallisesti oikaisua yliopiston tutkintolautakunnalta 14 päivän kuluessa siitä ajankohdasta, josta opinnäytteen tekijällä on ollut tilaisuus saada arvosteluperusteet ja arvostelun tulokset tietoonsa.
50 § Tutkintolautakunnat
Yliopistossa on rehtorin neljän vuoden toimikaudeksi asettama tutkintolautakunta, joka käsittelee syventäviin opintoihin kuuluvan tutkielman, lisensiaatintutkimuksen ja väitöskirjan arvosteluun liittyvät oikaisupyynnöt. Rehtori määrää tutkintolautakunnan puheenjohtajan, muut jäsenet ja kaikille heille henkilökohtaiset varajäsenet siten kuin yliopiston johtosäännössä säädetään.
Tiedekuntien tutkintolautakunnat asettaa dekaani kahdeksi vuodeksi siten kuin yliopiston johtosäännössä määrätään.
Tutkintolautakuntien tulee huolehtia siitä, että oikaisupyynnöt tulevat käsitellyiksi kohtuullisessa ajassa ja että näistä annetaan perusteltu kirjallinen päätös.
Asianosaiselle on ennen asian ratkaisemista varattava tilaisuus antaa selityksensä sellaisista selvityksistä, jotka voivat vaikuttaa asian ratkaisuun.
51 § Kypsyysnäytteet ja niiden tarkoitus
Opiskelija kirjoittaa kypsyysnäytteen (maturiteetin) sekä kandidaatin- että maisterintutkinnossa.
Kypsyysnäytteessä opiskelija osoittaa perehtyneisyytensä tutkintoa varten tekemänsä tutkielman aihepiiriin ja akateemisen kirjoitustyylin hallintaan. Tämän lisäksi suomen- tai ruotsinkielisen koulusivistyksen saanut opiskelija osoittaa kielitaitonsa siinä kielessä, jolla on saanut koulusivistyksensä. Englanninkielisten maisteriohjelmien opiskelija, joka on saanut koulusivistyksensä suomen tai ruotsin kielellä, voi kuitenkin pykälän 28 mukaisesti kirjoittaa kypsyysnäytteensä englannin kielellä, jos hän on aiemmin kirjoittanut kypsyysnäytteen koulusivistyskielellään.
Opiskelijan kirjoittaessa kypsyysnäytteen muulla kuin koulusivistys- tai äidinkielellään kypsyysnäytteen arvioinnissa korostuvat kaksi sen ensimmäistä tarkoitusta.
52 § Kypsyysnäytteen arviointi
Kypsyysnäytteen arvioinnin tekee sen sisällön osalta oppiaineen edustaja ja kieliasun osalta opettaja, joka on suorittanut kyseisen kielen syventävät opinnot. Jos opiskelija on jo pykälän 51 mukaisesti osoittanut suomen tai ruotsin kielen taitonsa kandidaatintutkinnossa kirjoittamallaan kypsyysnäytteellä, maisteritutkinnossa kirjoitetun kypsyysnäytteen voi tarkistaa niin sisällön kuin kieliasun osalta oppiaineen edustaja.
Kypsyysnäyte arvostellaan kaksiportaisella asteikolla hyväksytty/hylätty. Hyväksyminen edellyttää, että kypsyysnäyte on hyväksytty niin sisällön kuin kieliasun puolesta,
53 § Voimaantulo
Tämä tutkintosääntö tulee voimaan 1.8.2010 ja sillä kumotaan aikaisempi hallituksen 20.5.1998 hyväksymä opintosuoritusjohtosääntö siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.
Tulosten julkistamista (41 §) sekä eTentti-järjestelmää koskevat säädökset (18-23, 26 §) astuvat voimaan välittömästi, kun tutkintosääntö on hyväksytty.
54 § Siirtymäsäännökset
Opetussuunnitelmiin sisällytettävät osaamistavoitteet edellytetään ensimmäisen kerran siinä vaiheessa, kun tiedekunnat hyväksyvät uudet opetussuunnitelmat tämän tutkintosäännön voimaantulon jälkeen.
Tässä tutkintosäännössä mainitut arvosteluasteikkoja koskevat säädökset astuvat voimaan viimeistään siinä vaiheessa, kun tiedekunnat hyväksyvät uudet opetussuunnitelmat tämän tutkintosäännön voimaantulon jälkeen.
Mikäli laitoksella on opetushenkilöstön koulutusrakenteen vuoksi kohtuuttomia vaikeuksia täyttää pykälissä 36 ja 48 mainittuja vaatimuksia syventäviin opintoihin kuuluvan tutkielman tarkastajista tai ohjaajista 1.8.2010 lähtien, laitoksen tulee kirjallisesti anoa siirtymäaikaa koulutusneuvostolta. Myönnetyn siirtymäajan aikana tutkielman yhtenä tarkastajana tai tutkielman vastuullisena ohjaajana voi toimia myös maisterin- tai lisensiaatintutkinnon suorittanut opettaja. Siirtymäaikaa myönnetään kerrallaan enintään kolmen vuoden ajaksi.
Viimeksi päivitetty: 09.10.2013