Matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan opinto-opas

2011-2012

Oppaan julkaisutietoja

Dekaanien tervehdys

Hyvät opiskelijat,

tervetuloa aloittamaan lukuvuoden 2011-2012 opiskelu.

Tämä opinto-opas esittelee keskeisimmät tiedot tiedekuntamme antamasta opetuksesta ja opintovaatimuksista. Siihen on myös koottu muuta opiskelijan kannalta tarpeellista tietoa opiskelusta Jyväskylän yliopistossa. Opas on tarkoitettu sekä perus- että jatko-opintojaan harjoittaville ja toisaalta vasta niitä suunnitteleville opiskelijoille. Oppaan lisäksi laitosten opintoneuvojat ja amanuenssit sekä tiedekunnan opintoasiainpäällikkö avustavat tarvittaessa opiskelujesi suunnittelussa. Uudet opiskelijat saavat myös opiskelunsa alkuvaiheessa ohjausta ja perehdyttämistä laitoskohtaisten intensiivijaksojen ja tutor-toiminnan kautta. Samoin laitosten henkilökunta pyrkii auttamaan mahdollisuuksiensa mukaisesti kaikissa opintoihisi liittyvissä kysymyksissä. Olkaa rohkeita esittämään kysymyksiä ja parannusehdotuksia. Se auttaa samalla meitä näkemään mahdolliset ongelmakohdat.

Luonnontieteiden ja matematiikan opiskelu on haasteellista ja antoisaa, mutta toisaalta erittäin vaativaa ja pitkäjänteistä työtä. Pyrimme jatkuvasti kehittämään entisestään luennoilla, harjoituksissa ja laboratoriossa annettavaa opetusta. Hyväkin opetus antaa kuitenkin vain valmiudet omalle opiskelulle, joka on sittenkin menestyksen tärkein tekijä. Luonnontieteitä ja matematiikkaa ei opita ymmärtämään pelkästään kuuntelemalla ja katsomalla, vaan itse tekemällä ja kokeilemalla.

Tiedekunnan opiskelijoilla on lukuisia vaihtoehtoja erikoistua maisteriopinnoissa haluamaansa aihealueeseen. Kansainvälistymistä tuetaan vaihto-ohjelmien kautta ja entistä runsaampana englanninkielisenä opetustarjontana.

Tiedekunnassamme on kolme Suomen Akatemian huippututkimusyksikköä, ja kaikilla laitoksilla tehdään korkeatasoista kansainvälistä tutkimustyötä. Tieteellinen tutkimustoiminta takaa opetuksen korkean laadun ja uusimman tiedon välittymisen viipymättä opiskelijoille. Opiskelijoilla on siten mahdollisuus osallistua tutkimusprojekteihin ja jatkaa peruskoulutuksensa (luonnontieteiden kandidaatin ja filosofian maisterin tutkinnot) jälkeen aina jatkotutkintoihin (joko filosofian tohtorin tai filosofian lisensiaatin tutkinto) asti.

Menestys tutkimustoiminnassa perustuu osaavaan henkilökuntaan ja laitosten kannustavaan sekä avoimeen ilmapiiriin, jonka toivomme tarttuvan myös opiskelijoihimme. Henkilökuntamme kanssa voi vapaasti keskustella myös vastaanottoaikojen ulkopuolella. Yhteistyöllä voimme parhaiten kehittää opiskelua ja opetusta.

Toivotamme kaikille opiskelijoille ja opettajille hyvää ja menestyksellistä lukuvuotta 2011-2012.

Henrik Kunttu
dekaani
Juha Karjalainen
varadekaani

Uusien opiskelijoiden infotilaisuudet

Uusille opiskelijoille järjestetään ensimmäisinä päivinä useita tiedotustilaisuuksia, joihin myös vanhat opiskelijat ovat tervetulleita. Osa tiedotustilaisuuksista on tarkoitettu erityisesti opintojaan jatkaville. Yliopiston avajaiset ovat yhteiset koko yliopiston opiskelijoille sekä henkilökunnalle.

AikaKloPaikkaTilaisuus
to 1.9.Nimenhuudot ja alkuinfot uusille opiskelijoille:
9.15YAA303Bio- ja ympäristötieteiden laitos
10.15FYS1Fysiikan laitos
10.15KEM4Kemian laitos
10.15MaD259Matematiikan ja tilastotieteen laitos

pe 2.9.9-10C-rakennusYlioppilaskunnan, JYYn, info
10-11C-rakennusOpiskelijakorttien jako uusille opiskelijoille
13.00-13.55Ag Aud. 1Tiedotustilaisuus uusille opiskelijoille: yo-liikunta, YTHS, kirjasto ja tietohallintokeskus sekä oppilaitospapin esittäytyminen
14-15YAA305Infoa opintojen korvaavuuksista niille bio- ja ympäristötieteiden uusille opiskelijoille, joilla on jo tehtynä biologian tai ympäristötieteen opintoja

ti 6.9.18.00C1 ja C2Rehtorin iltavastaanotto uusille opiskelijoille, sisäänpääsy fuksipassilla
ke 7.9.12.15S212Avajaishartaus
13.00C1 ja C2Yliopiston avajaiset

2.-9.9.Lentävä lähtö fysiikkaan
2.9.-5.10.Johdatus matematiikkaan
5.-30.9.Johdatus tilastotieteeseen
7.-8.9.Bio- ja ympäristötieteiden uusien opiskelijoiden lentävä lähtö Konneveden tutkimusasemalla

ma 3.10.14-16YAA303Bio- ja ympäristötieteiden HOPS-iltapäivä: uusien opiskelijoiden pää- ja sivuaineaine-info sekä yleistä HOPSin teosta
pe 7.10.9-11MaA103Infoa yliopiston tarjoamista sivuaineopinnoista

1 Jyväskylän yliopisto

Jyväskylän yliopisto (JY) on vireä, monitieteinen sivistysyliopisto, joka on perustettu vuonna 1934. Yliopiston juuret ovat Suomen ensimmäisessä kansakoulunopettajaseminaarissa. Opiskelijoita on yli 16 000 ja henkilöstöä noin 2 500. Tiedekuntia on seitsemän: humanistinen, informaatioteknologian, kasvatustieteiden, liikunta- ja terveystieteiden, matemaattis-luonnontieteellinen ja yhteiskuntatieteellinen sekä kauppakorkeakoulu. Näistä liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta on alallaan Suomen ainoa. Yliopiston opiskelijoilla on valittavanaan lähes 80 pääainevaihtoehtoa. Kaiken kaikkiaan oppiaineita on tarjolla yli 100, joista noin 40 oppiaineen perusopintoihin on kaikilla yliopiston opiskelijoilla vapaa suoritusoikeus.

Jyväskylän yliopisto on kansainvälistynyt määrätietoisesti. Vaihto- ja tutkinto-opiskelijoita tulee vuosittain yli 70 maasta ja tutkimusyhteistyötä tehdään kymmenien eri puolilla maailmaa sijaitsevien yliopistojen kanssa.

Yhteistyö teollisuuden ja liike-elämän kanssa on tuonut mukanaan mm. monipuolisia harjoitteluohjelmia opiskelijoille. Opettajankoulutuksen lisäksi ihminen, luonto ja teknologia ovat Jyväskylän yliopiston opetus- ja tutkimustyön kulmakiviä.

Seminaarinmäen kampus on kuuluisa Alvar Aallon rakennuksista. Jyväsjärven rannalla sijaitsevaa Mattilanniemen kampusta ja Agora-rakennusta sekä vastapäistä Ylistönrinteen kampusta leimaa arkkitehti Arto Sipisen kädenjälki.


2 Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta

Tiedekunnan toimisto
KäyntiosoiteMattilanniemi, D-rakennus, 1. krs
PostiosoitePL 35 (MaD), 40014 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO
Kotisivuthttp://www.jyu.fi/science
Sähköpostistudy-sci@jyu.fi
PuhelinPuhelinnumeromme muuttuvat, tarkista tiedot kotisivuiltamme

Sähköposti
Dekaani, professori Henrik Kunttuhenrik.m.kunttu@jyu.fi
Varadekaani, professori Juha Karjalainenjuha.s.karjalainen@jyu.fi
Hallintopäällikkö Matti Pylvänäinenmatti.a.pylvanainen@jyu.fi
Opintoasiainpäällikkö Marja Korhonenmarja.e.korhonen@jyu.fi
Opintoasiat, osastosihteeri Helena Pursiainenhelena.s.pursiainen@jyu.fi

Matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa (http://www.jyu.fi/science/) on neljä kansainvälisesti korkeatasoista tutkimusta tekevää ja siihen perustuvaa opetusta antavaa laitosta: bio- ja ympäristötieteiden laitos, fysiikan laitos, kemian laitos sekä matematiikan ja tilastotieteen laitos. Laitoksista matematiikan ja tilastotieteen laitos sijaitsee Mattilanniemessä, muut kolme laitosta sijaitsevat Ylistönrinteen kampuksella. Kokeellista bio- ja ympäristötieteiden tutkimusta tehdään myös Konneveden tutkimusasemalla.

Nanotiedekeskus (Nanoscience Center NSC), kansainvälinen kesäkoulu (Jyväskylä Summer School JSS), uusiutuva energia (UE) ja luonnontieteiden opettajankoulutus ovat tiedekunnan yhteisiä tutkimus- ja koulutusohjelmia. Tiedekunnan laitoksilla tehdään laadukasta tutkimusta, mistä osaltaan kertoo myös se, että Jyväskylän yliopiston yhdeksästä Suomen Akatemian nimeämästä tutkimuksen huippuyksiköstä matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa on kolme: evoluutiotutkimus, ydin- ja kiihdytinfysiikka sekä virologia, joka on yhteinen Helsingin yliopiston kanssa. Korkeakoulujen arviointineuvosto on valinnut fysiikan laitoksen kansalliseksi yliopistokoulutuksen laatuyksiköksi vuosiksi 2010-2012.

Päätehtäviään, tieteellistä tutkimusta ja siihen perustuvaa perus- ja jatkokoulutusta varten laitoksissa työskentelee professoreita, yliopistonlehtoreita, lehtoreita, yliopistotutkijoita, dosentteja, yliassistentteja, assistentteja, tutkijatohtoreita, tohtorikoulutettavia sekä tutkimusta ja opetusta avustavaa henkilökuntaa. Laitosten hallinnosta vastaavat laitosten johtajat ja varajohtajat sekä amanuenssit ja toimistohenkilökunta. Kaikkiaan koko tiedekunnassa työskentelee noin 500 henkilöä.

Matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa on yhteensä noin 2500 opiskelijaa. Vuosittain tiedekuntaan valitaan noin 370 uutta opiskelijaa. Maisterin ja tohtorin tutkinnon pääaineita tiedekunnassa on yhteensä 16. Näiden lisäksi on neljä monitieteistä maisteriohjelmaa. Tiedekunnasta valmistuu maistereita vuosittain noin 200 ja tohtoreita noin 40.

2.1 Bio- ja ympäristötieteiden laitos

Bio- ja ympäristötieteiden laitoksen (http://www.jyu.fi/bioenv/) monipuolinen toiminta jakautuu neljään osastoon: akvaattiset tieteet, ekologia ja evoluutiobiologia, solu- ja molekyylibiologia sekä ympäristötiede ja -teknologia. Opetustarjontaan kuuluu myös biologian aineenopettajien koulutus. Akvaattisten tieteiden osaston painoalat ovat vesieliöiden ja -ekosysteemien terveyden tutkimus, integroiva järviekosysteemitutkimus sekä vesien luonnonvarojen hyödyntäminen ja säätely. Ekologian ja evoluutiobiologian osastossa toimii Suomen Akatemian nimeämä evoluutiotutkimuksen huippuyksikkö. Osaston vahvuutena on myös soveltavan ekologian tutkimus. Solu- ja molekyylibiologian osastossa toimii osa virustutkimuksen huippuyksikköä. Lisäksi osaston vahvuuksiin kuuluu proteiinien rakennetutkimus ja solu- ja molekyylitason toiminnallinen tutkimus. Osasto on myös mukana nanotiedekeskukseen (NSC) sijoittuvassa tutkimusyhteistyössä. Ympäristötieteen ja -teknologian osaston opetuksessa ja tutkimuksessa painottuvat jäte- ja kemikaalivalvonta, ympäristövaikutusten arviointi sekä ympäristöteknologia. Ympäristötiede ja teknologia on mukana myös tiedekunnan yhteisessä uusiutuvan energian (UE) koulutus- ja tutkimusohjelmassa. Bio- ja ympäristötieteiden opiskelijoita on noin 730, heistä 120 päätoimisia jatko-opiskelijoita. Laitoksessa työskentelee 250 henkilöä.

2.2 Fysiikan laitos

Fysiikan laitoksen (JYFL, http://www.jyu.fi/fysiikka/) vahvuusalueita ovat ydin- ja kiihdytinpohjainen fysiikka, materiaali- ja nanofysiikka sekä hiukkasfysiikka ja kosmologia. Valtakunnallisesti JYFL on merkittävimpiä fyysikoiden ja fysiikan opettajien kouluttajia. Toiminnalle on luonteenomaista vahvat yhteydet suomalaisiin ja ulkomaisiin yliopistoihin ja tutkimuslaitoksiin sekä yritysmaailmaan. JYFL:ssa toimii Suomen Akatemian nimeämä ydin- ja kiihdytinfysiikan huippututkimusyksikkö. Kiihdytinlaboratorio kantaa vastuun oman alansa tutkimuksen ja koulutuksen valtakunnallisesta kehittämisestä. Materiaali- ja nanofysiikan tutkimuksesta suurin osa tehdään monitieteisessä nanotiedekeskuksessa (NSC). Hiukkasfysiikkaa ja kosmologiaa tutkitaan yhteistyössä Fysiikan tutkimuslaitoksen (HIP) ja Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskuksen (CERN) kanssa. JYFL:n soveltavan fysiikan tutkimus liittyy elektroniikkaan, paperinvalmistukseen, biologisiin materiaaleihin ja lääkeisotooppien valmistamiseen. Fysiikan opiskelijoita on noin 640, heistä 90 päätoimisia jatko-opiskelijoita. Laitoksessa työskentelee 190 henkilöä.

2.3 Kemian laitos

Kemian laitoksen (http://www.jyu.fi/kemia/) tutkimus ulottuu kvanttimateriaaleista biologisten makromolekyylien ultranopeaan spektroskopiaan, supramolekyylien syntetiikkaan ja rakennetutkimukseen, materiaalikemiaan, analytiikkaan sekä biomassanjalostuksen tutkimukseen. Valtaosaa kemian tutkimuksesta yhdistää pyrkimys kemiallisen rakenteen ymmärtämiseen eri tasoilla. Rakennekemia on ollut laitoksen vahvuus laitoksen perustamisesta alkaen. Lisäksi kemian laitos on mukana nanotiedekeskuksen (NSC) toiminnassa sekä uusiutuvan energian (UE) koulutus- ja tutkimusohjelmassa. Kemian opiskelijoita on noin 540, heistä 60 päätoimisia jatko-opiskelijoita. Laitoksessa työskentelee 120 henkilöä.

2.4 Matematiikan ja tilastotieteen laitos

Matematiikan ja tilastotieteen laitos (http://www.jyu.fi/maths/) kouluttaa matemaatikkoja ja tilastotieteilijöitä, jotka sijoittuvat asiantuntijoina, opettajina ja tutkijoina elinkeinoelämän sekä opetus- ja tutkimustyön eri alueille. Laitoksella tutkitaan matematiikkaa ja tilastotiedettä sekä niiden sovelluksia, usein yhteistyössä muiden tieteenalojen tutkijoiden kanssa. Laitoksella on vahvat perinteet etenkin matemaattisen analyysin tutkimuksessa ja koulutuksessa. Vahvuus- ja kehittämisalueita ovat matemaattinen analyysi, tilastotiede, stokastiikka sekä matematiikan aineenopettajien koulutus. Matematiikan ja tilastotieteen opiskelijoita on noin 550, heistä 40 päätoimisia jatko-opiskelijoita. Laitoksessa työskentelee 60 henkilöä.

2.5 Tiedekunnan hallinto

Tiedekuntaneuvosto, dekaani, varadekaani, hallintopäällikkö, opintoasiainpäällikkö ja tiedekunnan toimiston henkilökunta hoitavat tiedekunnan yhteisiä asioita. Tiedekuntaneuvostoon valitaan vaaleilla kolmivuotiskaudeksi 14 jäsentä, joista professoreita on kuusi, muuta opetus- ja tutkimushenkilökuntaa neljä ja opiskelijoita neljä. Nykyinen tiedekuntaneuvosto on asetettu 31.12.2013 päättyväksi toimikaudeksi, opiskelijajäsenet kaksivuotiseksi toimikaudeksi 31.12.2011 saakka. Tiedekuntaneuvoston kokoukset pidetään Ylistönrinteellä keskiviikkoaamuisin noin joka kolmas viikko.

Tiedekunnan työskentelyä johtaa dekaani. Opintoasioista vastaa varadekaani. Tiedekuntaneuvoston ja dekaanien käsittelemien asioiden valmistelusta ja päätösten toimeenpanosta vastaa tiedekunnan toimisto. Asian voi saada dekaanien tai tiedekuntaneuvoston käsiteltäväksi ottamalla yhteyttä hallinto- tai opintoasiainpäällikköön tai dekaaneihin. Tiedekunnassa käsiteltävistä asioista kannattaa pitää yhteyttä myös tiedekuntaneuvoston opiskelijajäseniin.

Tiedekuntaneuvoston käsiteltäväksi tarkoitetusta asiasta on tehtävä esitys vähintään viikkoa ennen kokousta jättämällä se tiedekunnan toimistoon. Tiedekuntaneuvoston kokousten pöytäkirjat ovat nähtävinä tiedekunnan kotisivuilla (http://www.jyu.fi/science/tiedekunta/tiedekuntaneuvosto/poeytaekirjat).

Matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan tiedekuntaneuvosto 1.1.2010-31.12.2013
Sähköposti
Dekaani, professori Henrik Kunttu(kem)henrik.m.kunttu@jyu.fi
Varadekaani, professori Juha Karjalainen(bioenv)juha.s.karjalainen@jyu.fi
Professori Markku Kataja(fys)markku.t.kataja@jyu.fi
Professori Tero Kilpeläinen(mat)tero.kilpelainen@jyu.fi
Professori Jukka Maalampi(fys)jukka.maalampi@jyu.fi
Professori Antti Penttinen(til)antti.k.penttinen@jyu.fi
Professori Jussi Valkonen(kem)jussi.u.valkonen@jyu.fi
Professori Jari Ylänne(bioenv)jari.p.ylanne@jyu.fi
Yliassistentti Leena Lindström(bioenv)leena.m.lindstrom@jyu.fi
Lehtori Rose Matilainen(kem)rose.b.matilainen@jyu.fi
Yliopistonopettaja Mikko Saarimäki(mat)mikko.m.saarimaki@jyu.fi
Yliassistentti Timo Sajavaara(fys)timo.sajavaara@jyu.fi
Opiskelija Jyri Hämäläinen(fys)jyri.hamalainen@jyu.fi
Opiskelija Antti Rusanen(bioenv)antti.rusanen@jyu.fi
Opiskelija Jarno Parttimaa(fys)jarno.m.parttimaa@jyu.fi
Opiskelija Petra Vasko(kem)petra.vasko@jyu.fi

3 Opintojen käynnistyminen

3.1 Nimenhuutotilaisuus

Opintojen käynnistyessä jokainen laitos järjestää uusille opiskelijoille alkuinfon, ns. nimenhuutotilaisuuden. Tilaisuudessa esitellään laitoksen toimintaa ja henkilökuntaa sekä uusia opiskelijoita ohjaavat tutorit. Lisäksi jaetaan opiskeluun liittyvää materiaalia. Opintosi lähtevät sujuvasti käyntiin, kun olet läsnä jo tässä alkuinfossa.

3.2 Tutorointi

Uusille opiskelijoille järjestetään pienryhmäohjausta, ns. tutorohjausta. Opiskelijat jaetaan nimenhuutotilaisuudessa ryhmiin, joiden vetäjinä toimivat kokeneemmat saman aineen opiskelijat eli pienryhmäohjaajat, tutorit. Ohjauksen tarkoituksena on tutustuttaa uudet opiskelijat yliopistoon ja opiskeluympäristöön sekä erityisesti oman aineen opiskeluun ja opiskelijoihin.

3.3 Ylioppilaskunnan jäsenyys ja opiskelijakortti

Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta (JYY, http://www.jyy.fi/) on opiskelijoiden etu- ja palvelujärjestö, johon kuuluu 12 500 jäsentä. JYY ajaa opiskelijoiden etuja sekä yliopistolla että sen ulkopuolella. Samalla ylioppilaskunta tarjoaa jäsenilleen mahdollisuuden yhteiskunnalliseen toimintaan, kulttuuritoimintaan tai rentoon yhdessäoloon muuten vain. JYYn jäsenet ovat myös osa valtakunnallista opiskelijajärjestöä, Suomen ylioppilaskuntien liittoa SYLiä. SYL edustaa Suomen korkeakouluopiskelijoita valtiovaltaan ja muihin sidosryhmiin päin.

JYYn jäseniä ovat kaikki, jotka ovat maksaneet ylioppilaskunnan jäsenmaksun. Kaikille kandidaatin ja maisterin tutkintoa suorittaville ylioppilaskunnan jäsenyys on yliopistolain mukaan pakollinen. Jäsenyys todistetaan esimerkiksi opiskelijakortilla, johon jäsenmaksun maksamisen jälkeen liimataan lukuvuositarra.

JYYn jäsenenä saat alennuksia esimerkiksi Matkahuollosta, VR:ltä ja opiskelijaruokaloista (Mattilanniemessä Wilhelmiina ja Piato, Ylistönrinteellä Ylistö ja Kvarkki) sekä useista liikkeistä ja palveluista. Edut saat esittämällä opiskelijakorttisi asianomaisessa liikkeessä. Jos sinulla ei ole opiskelijakorttia, voit saada alennukset näyttämällä JYYn jäsenmaksun maksukuittia, jossa on joko JYYn tai yliopiston leima. JYYn jäsenenä sinulla on myös mahdollisuus käyttää hyväksesi ylioppilaskunnan vippikassaa ja vuokratakausta. Ylioppilaskunnalla on lisäksi erilaisia lainattavia tavaroita.

3.4 Käyttäjätunnukset ja niiden aktivointi

Yliopiston atk-palvelujen käyttämistä varten tarvitset käyttäjätunnuksen ja salasanan, joiden avulla voit kirjautua yliopiston atk-järjestelmiin (mm. sähköposti ja Korppi-opintotietojärjestelmä). Nämä tunnukset voit saada kahdella tavalla: Tutorit jakavat ryhmäläisillensä henkilökohtaisen tunnuksen nimenhuutotilaisuudessa TAI voit aktivoida tunnuksen oman verkkopankkitunnuksesi avulla. Tämä palvelu (http://www.jyu.fi/tupas-tunnistus) on käytössä elo-syyskuun aikana ja sitä voit käyttää sen jälkeen, kun ilmoittautumisesi yliopistoon on kunnossa. HUOM! Jos sinulla on jo entuudestaan yliopiston käyttäjätunnus, sinun ei luonnollisestikaan tarvitse aktivoida tunnusta uudestaan.

4 Opiskelu

4.1 Yliopisto-opiskelusta

Yliopisto ei ole koulu. Yliopistossa opiskelija asettaa itse tavoitteet opiskelulleen ja laatii itselleen henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman eli HOPSin. Se merkitsee tavoitteiden ja aikataulujen asettamista opinnoille, sivuaineiden valitsemista ja oman lukujärjestyksen laatimista tarjolla olevista vaihtoehdoista. Yliopistossa opiskelija rakentaa itse oman, monipuolisen asiantuntijuutensa. Opiskeluoikeudet ovat varsin laajat, joten erilaisia mahdollisuuksia on runsaasti. Erilaisten oppiaineiden lisäksi on valittavana monia erilaisia opiskelutapoja.

Opiskelu muodostuu tavoitteellisista, sisällön mukaan nimetyistä opintojaksoista (kursseista). Opintojaksot voivat koostua esim. luentosarjasta harjoituksineen, kirjallisuustentistä, seminaarista ja laboratoriotyöskentelystä. Liian optimistisen opiskelusuunnitelman laatimista on syytä varoa, sillä useaa asiaa yhtä aikaa opiskeltaessa on vaara, että ei opi niistä mitään kunnolla. Erityisesti fysiikkaa ja matematiikkaa opiskeltaessa ainoastaan poikkeustapauksissa on järkevää sijoittaa viikko-ohjelmaansa enemmän kuin kaksikymmentä luento- tai laskuharjoitustuntia. Tämä näkyy ainekohtaisista malliohjelmistakin.

Vaikka yliopisto-opiskelu vaatii itsenäisyyttä ja omatoimisuutta, opiskelijaa ei jätetä yksin: tarjolla on monenlaista opinto-ohjausta niin laitoksissa, tiedekunnissa kuin muualla yliopiston eri yksiköissäkin. Kysy rohkeasti neuvoa silloin, kun sitä tarvitset!

4.2 Opintojen suunnittelu ja HOPS

Kaikki opiskelijat laativat itselleen henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman eli HOPSin (http://www.jyu.fi/opiskelu/ohjaus/hops/). Laatimisessa auttavat tutorin lisäksi pääaineen HOPS-ohjaaja, opintoneuvoja, opettajatutor tai vastaava laitoksen nimeämä henkilö. Suunnitelma laaditaan Korppi-opintotietojärjestelmässä eHOPS-sovellusta käyttäen. Suunnittelun helpottamiseksi on olemassa myös malli-HOPSeja. Opiskelusuunnitelma laaditaan ensin kandidaatin tutkintoa ja myöhemmin maisterin tutkintoa varten. Opiskelusuunnitelman hyväksyy laitoksen nimeämä(t) henkilö(t). Muista, että HOPSia saa päivittää!

Suoraan maisteriopintoihin, maisterikoulutukseen tai maisteriohjelmiin valitut tekevät HOPSinsa yhdessä laitoksen opintoneuvojan kanssa. Opiskelusuunnitelmaa tehtäessä selvitetään ensin aiemman tutkinnon sisältö ja mahdollisista muista opinnoista saatavat korvaavuudet. Tämän jälkeen laaditaan suunnitelma mahdollisista aiempaa tutkintoa täydentävistä opinnoista, ns. siltaopinnoista, sekä maisterin tutkintoa varten suoritettavista opinnoista.


4.3 Lukuvuosi ja jaksot

Jyväskylän yliopistossa lukuvuosi koostuu syys- ja kevätlukukaudesta, jotka kumpikin jaetaan kahteen opetusjaksoon. Näiden lisäksi on kesäkausi. Syyslukukauden jaksoista käytetään tässä oppaassa lyhenteitä S1 ja S2, kevätlukukauden jaksoista vastaavasti K1 ja K2. Lukuvuosi alkaa virallisesti 1.8. ja päättyy seuraavan vuoden heinäkuun lopussa eli 31.7. Ensimmäinen opetusjakso alkaa kuitenkin syyskuun alussa. Kurssit voivat kestää yhden tai useamman jakson ja niiden pituus voi olla myös lyhyempi kuin yksi jakso.

2011-2012 opetusjaksot ja lomat:
Syyslukukausi 20111. jakso (S1): 1.9.-21.10.
2. jakso (S2): 24.10.-16.12.
Kevätlukukausi 20121. jakso (K1): 9.1.-9.3.
2. jakso (K2): 12.3.-18.5.
Pääsiäistauko: 2.-9.4.
Kesäkausi 201221.5.-30.6.

4.4 Opintojaksot eli kurssit

Kullakin opintojaksolla (kurssilla) on oma koodinsa, jossa on 7 merkkiä. Koodin 3 ensimmäistä merkkiä kuvaavat yleensä oppiainetta (esim. BIO = biologia, SMB = solu- ja molekyylibiologia, FYS = fysiikka, KEM = kemia, MAT = matematiikka, TIL = tilastotiede). Neljäs merkki kuvaa opintojakson vaativuustasoa: Y = yleisopinnot, P = perusopinnot, A = aineopinnot, S = syventävät opinnot, J = jatko-opinnot. Viidennen merkin merkitys vaihtelee siten, että useimmiten kurssin vaatimustaso kasvaa numeron kasvaessa.

Jokainen opintojakso eli kurssi on mitoitettu opintopisteillä (op). Opintopisteissä mitattuna opiskelijan vuotuinen työpanos on keskimäärin 60 op eli 1600 tuntia.

4.5 Opintokokonaisuudet

Yliopistotutkinnot muodostuvat opintokokonaisuuksista, jotka puolestaan koostuvat opintojaksoista. Lisäksi tutkintoihin kuuluu esimerkiksi kieli- ja viestintäopintoja. Kun saat kaikki tiettyyn opintokokonaisuuteen kuuluvat opinnot suoritetuksi, ota yhteyttä asianomaisen ainelaitoksen amanuenssiin tai opintoasioita hoitavaan sihteeriin ja pyydä, että laitos kokoaa opintokokonaisuuden ja arvostelee sen.

Perusopinnot
Opiskelu aloitetaan yleensä opiskeltavan aineen perusopinnoista. Perusopintojen minimilaajuus on 25 opintopistettä (op).

Aineopinnot
Perusopintojen jälkeen suoritetaan aineopinnot. Niiden minimilaajuus on 35 opintopistettä (op). Yhdessä perusopintojen kanssa ne muodostavat siten vähintään 60 op laajuiset perus- ja aineopinnot. Pääaineen perus- ja aineopintoihin kuuluu 6-9 op laajuinen kandidaatintutkielma.

Syventävät opinnot
Syventävien opintojen laajuus on vähintään 60 opintopistettä (op). Syventäviin opintoihin kuuluu pro gradu -tutkielma, jonka laajuus on 30-40 op, aineenopettajiksi valmistuvilla 20 op.

4.6 Korppi-opintotietojärjestelmä (korppi.jyu.fi)

Korppi tulee jokaiselle opiskelijalle tutuksi heti opintojen alussa. Korppi on monipuolinen opintotietojärjestelmä, joka tarjoaa tietoa ja työvälineitä sekä opiskelijoille että opettajille. Korpista löytyvät Jyväskylän yliopiston ainelaitosten ja kielikeskuksen tarjoamien kurssien kuvaukset sekä luento-, harjoitus- ja ohjausajat. Opiskelijan näkökulmasta Korpin tärkeimpiä toimintoja ovat kursseille ja tentteihin ilmoittautuminen sekä opiskelusuunnittelman laatimiseen tarkoitettu eHOPS-työkalu.

Korppiin tulee näkyviin lista kaikista niistä kursseista, joille olet ilmoittautunut. Kalenterin avulla voit näppärästi koota oman lukujärjestyksesi. Korpin opinto-otetoiminnon avulla näet myös kaikki opintorekisterissä olevat suorituksesi. Lisätietoja Korpista ja ohjausta Korpin käyttöön löydät osoitteesta http://korppi.jyu.fi.

4.7 JORE

Jyväskylän yliopiston opintorekisterijärjestelmä on nimeltään JORE. JOREen on tallennettu kaikkien opiskelijoiden yhteystiedot, opinto-oikeudet ja suoritustiedot. JORE ja Korppi kommunikoivat keskenään siten, että kurssien suoritustiedot löytyvät molemmista. Viralliset opintorekisteriotteet tulostetaan JOREsta.

Opinto-ote ja opiskelutodistus

Opintosuoritukset viedään opintorekisteriin sillä laitoksella, joka on järjestänyt opetuksen. Omia opintojasi voit seurata Korpissa tai sähköpostiin Korpista tilattavalla epävirallisella opinto-otteella. Jos tarvitset jotakin viranomaista varten todistuksen siitä, että opiskelet Jyväskylän yliopistossa, voit saada opiskelutodistuksen tiedekunnan toimistosta.

4.8 Yliopiston kirjasto

Jyväskylän yliopiston kirjasto tarjoaa käyttöösi laajat painetut ja elektroniset kokoelmat. Matemaattis-luonnontieteellisten aineiden kirjallisuutta on sijoitettu sekä pääkirjastoon että Ylistönrinteen kirjastoon ja Mattilanniemen kirjastoon. Kirjojen tarkempi sijainti ja saatavuustiedot selviävät JYKDOK-tietokannasta (http://jykdok.linneanet.fi). Elektroniseen aineistoon pääsee käsiksi NELLI-tiedonhakuportaalin (http://www.nelliportaali.fi) kautta.

Kirjasto tarjoaa myös tiedonhakupalveluita sekä koulutus- ja neuvontapalveluita. Koulutuksissa perehdytetään mm. elektronisiin lehtiin ja muihin verkkoaineistoihin. Kirjaston graduklinikat auttavat graduntekijöitä ratkomaan tiedonhaun ongelmia. Verkkopalveluita voi hyödyntää myös kotikoneelta etäkäyttäjänä. Lisätietoja kokoelmista ja palveluista löytyy esim. kirjaston kotisivujen (kirjasto.jyu.fi/) kautta.

Mattilanniemen kirjasto ja Ylistönrinteen kirjasto ovat avoinna maanantaista perjantaihin klo 10-16, syys- ja kevätlukukauden aikana ne ovat avoinna myös maanantaista torstaihin klo 16-18 opiskelijavoimin. Luonnontieteiden opiskelijat päivystävät, antavat lainoja ja auttavat tarvittaessa muutenkin esimerkiksi tiedonhankinnassa.


4.9 Tenttiminen

Tenttiin (väli- tai loppukoe) voivat osallistua vain läsnäoleviksi kirjautuneet ja tenttiin ilmoittautuneet opiskelijat. Tenttitilaisuudessa on pystyttävä tarvittaessa todistamaan henkilöllisyytensä esim. opiskelijakortilla. Tentteihin ilmoittaudutaan viikkoa ennen tenttiä Korpin kautta (korppi.jyu.fi) tai laitokselle jätettävällä ilmoittautumislomakkeella. Matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa on laitoskohtaiset tenttipäivät.

Jos et pääse osallistumaan tenttiin, johon olet ilmoittautunut, muista perua ilmoittautumisesi! Turhat tentti-ilmoittautumiset aiheuttavat laitoksille paljon lisätyötä.

4.10 Arvostelu

Tenttien ym. opintosuoritusten tulokset on yliopiston tutkintosäännön mukaan julkistettava kahden viikon kuluessa siitä, kun opettaja on saanut suoritukset arvioitavakseen. Tutkielman tarkastajien on annettava lausunto tiedekunnalle kuukauden kuluessa siitä, kun työ on jätetty lopullisessa muodossa tarkastettavaksi. Opintosuoritusten tulee olla opintorekisterissä viimeistään viikon kuluttua tulosten julkistamisesta. Opiskelijalla on tenttituloksen lisäksi oikeus saada tieto arvosteluperusteiden soveltamisesta opintosuoritukseensa. Hänelle on myös varattava tilaisuus tutustua arvosteltuun opintosuoritukseensa.

Opintojakson arvostelu

Hyväksytty opintojakso arvioidaan kokonaislukuasteikoilla 1-5, jota vastaa sanallinen asteikko välttävä - tyydyttävä - hyvä - kiitettävä - erinomainen. Jotkin opintosuoritukset, esimerkiksi harjoittelut, seminaarit ja laboratorio- ja kenttäkurssit voidaan rekisteröidä hyväksyttyinä ilman arvosanaa.

Perus- ja aineopintojen sekä syventävien opintojen arvostelu

Opintokokonaisuudet (perusopinnot 25 op, aineopinnot 35 op, perus- ja aineopinnot 60 op, syventävät opinnot) arvioidaan viisiportaisella asteikolla 1-5 (välttävä - tyydyttävä - hyvä - kiitettävä - erinomainen). Opintokokonaisuuden arvosana määräytyy siihen kuuluvien opintojaksojen arvosanojen opintopisteillä painotetusta keskiarvosta seuraavasti:

1 (välttävä)1,00 - 1,49
2 (tyydyttävä)1,50 - 2,49
3 (hyvä)2,50 - 3,49
4 (kiitettävä)3,50 - 4,49
5 (erinomainen)4,50 - 5,00

Kandidaatintutkielman arvostelu

Matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan kandidaatintutkielmat arvioidaan asteikolla hyväksytty - hylätty. Opiskelijan toivomuksesta kandidaatintutkielman nimi merkitään näkyviin luonnontieteiden kandidaatin tutkinnon todistukseen.

Pro gradu -tutkielman arvostelu

Pro gradu -tutkielmat arvioidaan numeerisella asteikolla 1-5. Pro gradun nimi ja arvosana merkitään aina filosofian maisterin tutkinnon todistukseen

Jatko-opintojen arvostelu

Jatko-opinnot arvostellaan joko arvolauseella hyväksytty tai viisiportaisella asteikolla 1-5 (välttävä - tyydyttävä - hyvä - kiitettävä - erinomainen).

Lisensiaatintutkielman ja väitöskirjan arvostelu

Lisensiaatintutkimukset ja väitöskirjat arvostellaan asteikolla hyväksytty - kiittäen hyväksytty.

4.11 Aiemmin suoritetut opinnot ja korvaavuudet

Tutkintoasetuksen mukaan opiskelija saa tutkintoa suorittaessaan yliopiston päätöksen mukaan lukea hyväkseen muussa kotimaisessa tai ulkomaisessa korkeakoulussa taikka muussa oppilaitoksessa suorittamiaan opintoja sekä korvata tutkintoon kuuluvia opintoja muilla samantasoisilla opinnoilla. Opiskelija saa yliopiston päätöksen mukaan lukea hyväkseen sekä korvata tutkintoon kuuluvia opintoja myös muulla tavoin osoitetulla osaamisella.

Opiskelijalla voi olla laaja kirjo aiemmin suoritettuja eritasoisia tai -laajuisia opintoja. Aiempien opintojen sisällyttäminen uuteen tutkintoon tai tutkintoon kuuluvien opintojen korvaaminen aiemmilla opinnoilla riippuu aiemman opintosuorituksen tyypistä, tasosta ja laajuudesta. Korvaavuudella tarkoitetaan aiemman opintosuorituksen "muuntamista" jonkin laitoksen opintosuoritukseksi. Hyväksilukemisella (sisällyttämisellä) tarkoitetaan sitä, että opiskelijan aiempia opintoja merkitään uuteen tutkintoon sisältyviksi muualla suoritettuina opintoina.

Aiemmin suoritetut opinnot on hyvä käsitellä heti opintojen alussa HOPSia laadittaessa ja hyväksyttäessä. Laitosten amanuenssit, opintoneuvojat ja HOPS-ohjaajat opastavat asiassa. Opintosuoritusten korvaavuudet käsitellään aina siinä yksikössä, joka vastaa korvattavan opintojakson järjestämisestä (esim. fysiikan korvaavuudet fysiikan laitoksella). Tiedekunta tai laitos voi päättää aiempien opintojen, erityisesti aiempien tutkintojen tai opintokokonaisuuksien, hyväksilukemisesta tutkintoon.

Aiemmin suoritetuista opinnoista tarvitaan virallinen opinto-ote ja aiemmasta tutkinnosta tutkintotodistuksen oikeaksi todistettu kopio. Yksittäisten suoritusten korvaavuuden tai hyväksilukemisen ratkaisemiseen tarvitaan tapauskohtaisesti myös kuvaus suoritetun opintojakson sisällöstä.

4.12 Täydentävät opinnot

Maisteriopintoihin, -koulutukseen tai -ohjelmiin valittujen opiskelijoiden voidaan edellyttää suorittavan maisterin tutkintoon kuuluvien opintojen lisäksi myös ns. täydentäviä opintoja (siltaopintoja), joilla aiemman tutkinnon aikana saatu osaaminen saatetaan maisteriopintojen alun vaatimalle tasolle. Täydentävien opintojen enimmäismäärä on 60 opintopistettä, joka vastaa yhden vuoden opintoja. Jo maisterivaiheeseen valinnan yhteydessä on alustavasti kartoitettu kunkin opiskelijan tarvitsemat täydentävät opinnot. Maisteriopintojen alussa täydentävät opinnot määritellään opiskelijan henkilökohtaisessa opiskelusuunnitelmassa, HOPSissa.

5 Opinto-ohjaus ja -neuvonta

5.1 Tiedotuskanavat

WWW-sivut

Yleistä yliopisto-opintoihin liittyvää tietoa löydät yliopiston Isa-opiskelijaportaalista (http://www.jyu.fi/isa). Kieli- ja viestintäopinnoista kerrotaan Kielikompassissa (http://kielikompassi.jyu.fi/). Matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan (http://www.jyu.fi/science/), bio- ja ympäristötieteiden laitoksen (http://www.jyu.fi/bioenv/), fysiikan laitoksen (http://www.jyu.fi/fysiikka/), kemian laitoksen (http://www.jyu.fi/kemia/) sekä matematiikan ja tilastotieteen laitoksen (http://www.jyu.fi/maths/) sivuilta löydät tietoa opiskelusta tiedekunnassa ja sen eri laitoksilla. Myös useilla kursseilla on omat www-sivunsa. Muiden tiedekuntien järjestämästä opetuksesta saat tietoa niiden www-sivuilta ja oppaista.

Sähköpostilistat

Tiedotuksessa käytetään myös sähköpostia. Uusista opiskelijoista tehdään vuosittain sähköpostilistat laitosten ja tiedekunnan käyttöön tiedotusta ja opintoneuvontaa varten. Opettajat lähettävät opintoihin liittyviä tiedotuksia kursseilleen ilmoittautuneille opiskelijoille. Muista myös huolehtia, että olet mukana ainejärjestösi sähköpostilistalla. Tutorit opastavat asiassa opintojen käynnistyessä.

5.2 Opinto-ohjaus ainelaitoksilla

Bio -ja ympäristötieteet, Ylistönrinne, Ambiotica
Amanuenssi Tiina ErämiesYAC310.1tiina.eramies@jyu.fi
Lehtori Jari Haimi (BIO, OPE)YAC313.2jari.m.haimi@jyu.fi
Yliopistonlehtori Atte Komonen (EKO)YAC414.1atte.komonen@jyu.fi
Professori Jari Ylänne (SMB)YAC241jari.p.ylanne@jyu.fi
Lehtori Timo Marjomäki (WET)YAC313.1timo.j.marjomaki@jyu.fi
Yliassistentti Timo Ålander (YMP)YAC114.2timo.j.a.alander@jyu.fi

Fysiikka, Ylistönrinne
Amanuenssi Soili LeskinenFL217soili.leskinen@jyu.fi
Yliassistentti Juha MerikoskiFL219juha.t.merikoski@jyu.fi

Kemia, Ylistönrinne
Amanuenssi Leena MattilaE422leena.m.mattila@jyu.fi
Yliassistentti Jouni Välisaari F520jouni.k.valisaari@jyu.fi

Matematiikka, Mattilanniemi
Amanuenssi Hannele Säntti-AhomäkiMaD357hannele.santti-ahomaki@jyu.fi
Lehtori Ari LehtonenMaD374ari.t.e.lehtonen@jyu.fi

Tilastotiede, Mattilanniemi
Amanuenssi Sari EronenMaD319sari.eronen@jyu.fi
Lehtori Annaliisa KankainenMaD331annaliisa.kankainen@jyu.fi

5.3 Opintoneuvonta tiedekunnassa

Matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan yleistä opintoneuvontaa antavat opintoasioiden osastosihteeri ja opintoasiainpäällikkö. He ovat tavattavissa tiedekunnan toimistossa Mattilanniemessä (MaD 1. kerros, study-sci@jyu.fi) ja neuvovat mm. opinto-oikeutta, tutkintoja ja opiskelijoiden oikeusturvaa koskevissa kysymyksissä.

5.4 Opintoneuvonta ja -ohjaus muualla yliopistossa

Opiskelijapalvelut

Seminaarinmäen kampuksella T-rakennuksessa toimiva opiskelijapalvelut-yksikkö (http://www.jyu.fi/hallintokeskus/koulutuspalvelut/opiskelijapalvelut/) antaa kaikkia yliopisto-opiskelijoita koskevaa yleistä opintoneuvontaa. Lisäksi opiskelijapalvelut ottaa vastaan ilmoittautumisia, hoitaa opintotukiasioita, hoitaa laitosten ohella opiskelija- ja opintosuoritusrekisteriä sekä vastaa näihin liittyviin tiedusteluihin. Sähköpostitse voit kysyä neuvoa osoitteesta opiskelijapalvelut@jyu.fi.

Opintotuki

Jyväskylän yliopisto-opiskelijoiden opintotukiasioita (http://www.jyu.fi/hallintokeskus/koulutuspalvelut/opiskelijapalvelut/opintotuki) hoidetaan Jyväskylän yliopistossa opintotukilain perusteella ja yliopiston ja Kansaneläkelaitoksen sopimuksen mukaan. Yliopistossa käsitellään opintotukihakemukset, olosuhdemuutosilmoitukset, tulovalvonta, opintotuen maksatukseen ja muut opintotukeen liittyvät asiat. Yliopistolla on opintotukilautakunta, jonka tehtävänä on määritellä kesäopintojen ja ulkomailla harjoitettavien opintojen päätoimisuuskriteerit sekä seurata opinnoissa edistymistä. Opintotukea koskevia asioita voit tiedustella sähköpostitse opintotuki@jyu.fi.

Ura- ja rekrytointipalvelut

Ura- ja rekrytointipalvelut (Rekry, https://www.jyu.fi/hallintokeskus/koulutuspalvelut/rekrytointi/) täydentää ohjauspalveluillaan oman ainelaitoksen antamaa oppiainekohtaista opintoneuvontaa. Rekry tarjoaa oppiainerajat ylittävää ja yhdistävää neuvontaa esimerkiksi muiden laitosten oppiainetarjonnasta esim. sivuaineopintoja suunniteltaessa. Palveluja kannattaa hyödyntää opintojen suunnittelun tukena koko opiskeluajan. Rekry auttaa kaikissa työelämään ja työllistymiseen liittyvissä kysymyksissä. Rekryn keskeisenä tehtävänä on myös edesauttaa yliopiston ja elinkeinoelämän vuoropuhelua ja yhteistyötä. Halukkaat voivat liittyä Rekryn ylläpitämälle sähköpostilistalle, jolla työnantajat ympäri maata etsivät uusia työntekijöitä. Listalla tiedotetaan myös esim. CIMOn harjoitteluohjelmista.

Esteetön yliopisto

Esteettömän yliopiston tavoitteena ovat toimintatavat ja ympäristöt, joiden käyttäjänä ja kehittäjänä mahdollisimman moni opiskelija ja henkilöstön jäsen voi kokea itsensä tervetulleeksi ja arvostetuksi sekä keskittyä toimintaansa ilman toissijaisia ongelmia. Jos sinulla on esim. lukihäiriö tai jokin vamma, joka vaikeuttaa opintojasi tai jonka vuoksi tarvitset erityisjärjestelyjä, ota yhteyttä oman laitoksesi amanuenssiin tai tiedekunnan opintoasiainpäällikköön. Lisätietoa esteettömyydestä ja tarjolla olevista yksilöllisistä tukipalveluista vammaisille opiskelijoille löydät osoitteesta http://www.jyu.fi/opiskelu/opinnoista/opiskelijanopas/esteettomyys/.

5.5 Luonnontieteet Suomessa -portaali

Jos olet kiinnostunut luonnontieteellisestä koulutuksesta ja tutkinnoista eri yliopistoissa, alalta valmistuneiden työtehtävistä ja jatkokoulutusmahdollisuuksista, löydät lisätietoja asiasta eri yliopistojen luonnontieteellisten tiedekuntien yhteisestä www-portaalista http://www.luonnontieteet.fi/. Portaalissa kerrotaan alan koulutuksesta, tutkinnoista ja erilaisista opiskeluvaihtoehdoista Suomessa. Portaalista on linkit tiedekuntien ja laitosten sivuille, joilta löytyvät yksityiskohtaiset kuvaukset tiedekuntien antamasta opetuksesta.

6 Opinto-oikeudet ja tutkinnot

6.1 Opinto-oikeudet

Matemaattis-luonnontieteelliseen tiedekuntaan hyväksytyllä opiskelijalla on oikeus suorittaa sekä luonnontieteiden kandidaatin tutkinto että ilman eri hakua filosofian maisterin tutkinto sillä alalla tai siinä pääaineessa, johon hänet on hyväksytty. Jos opiskelijaksi hakeva on jo suorittanut kandidaatin tutkinnon tai ammattikorkeakoulututkinnon, hänelle voidaan antaa opinto-oikeus pelkästään maisterin tutkintoon.

6.1.1 Perusopinto-oikeus

Pääaineen opinto-oikeus
Matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan opiskelijaksi hyväksytty saa pääaineen opinto-oikeuden johonkin tiedekunnan oppiaineeseen tai oppiaineryhmään. Jälkimmäisessä tapauksessa pääaine valitaan oppiaineryhmään kuuluvista aineista myöhemmin laitoksen määräämällä tavalla. Pääaine on se aine, jossa opiskelija suorittaa kandidaatin tai maisterin tutkinnon.

Sivuaineiden opinto-oikeudet
Matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan opiskelijat saavat vapaasti suorittaa tiedekunnan kaikissa aineissa sivuaineinaan perus- ja aineopinnot, fysiikassa, kemiassa, matematiikassa ja tilastotieteessä myös syventävät opinnot. Ympäristötieteen syventävien opintojen opinto-oikeutta haetaan vapaamuotoisella hakemuksella 30.4. ja 31.10. päättyvinä hakuaikoina. Biologian alan syventäviin opintoihin ei anneta sivuaineoikeuksia. Tiedekunnan opiskelijoilla on oikeus suorittaa tietyin edellytyksin perus- ja aineopintoja yliopiston muissa tiedekunnissa ja yliopistojen välisen JOO-sopimuksen mukaisesti myös muissa yliopistoissa. Erityisesti informaatioteknologian tiedekunta on päättänyt, että matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan opiskelijoilla on oikeus suorittaa vapaasti sekä tietotekniikan perus- ja aineopinnot että tietotekniikan syventävät opinnot. Sivuaineopiskelijoiden on syytä huomioida, että monille kursseille on määritelty esitietovaatimuksia ja usein myös opiskelijoiden määrä on rajoitettu.

6.1.2 Jatko-opinto-oikeus

Jatko-opiskelijaksi voidaan hyväksyä filosofian maisterin tutkinnon tai vastaavan koti- tai ulkomaisen tutkinnon tai vastaavat opinnot suorittanut, jolla katsotaan olevan edellytykset jatkokoulutukseen jossakin tiedekunnan oppiaineessa. Erityistapauksissa matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan jatko-opiskelijaksi voidaan hyväksyä luonnontieteiden kandidaatin tai vastaavan tutkinnon suorittanut. Jatko-opiskelijaksi hyväksytyllä on oikeus suorittaa filosofian lisensiaatin tai tohtorin tutkinto. Haku jatkokoulutukseen päättyy vuosittain 30.4. ja 31.10.

6.2 Tutkinnot

Tutkintoasetuksen (794/2004) mukaisten tutkintojen mitoituksena käytetään opintopisteitä (op). Perusopinnot ovat laajuudeltaan 25 op, perus- ja aineopinnot yhdessä 60 op. Pääaineen syventävien opintojen ja niitä vastaavien opintokokonaisuuksien (maisteriopintojen) laajuus on aineenopettajaksi opiskelevilla vähintään 60 op ja muilla maisterin tutkintoa suorittavilla vähintään 80 op.

6.2.1 Luonnontieteiden kandidaatin tutkinto

Luonnontieteiden kandidaatin (LuK) eli alemman korkeakoulututkinnon laajuus on 180 opintopistettä. Päätoimisesti opiskellen tutkinto voidaan suorittaa kolmessa lukuvuodessa. Kandidaatin tutkintoon johtavan koulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle tutkintoon kuuluvien pää- ja sivuaineiden tai niihin rinnastettavien kokonaisuuksien perusteiden tuntemus, edellytykset alan kehityksen seuraamiseen ja valmiudet tieteelliseen ajatteluun ja tieteellisiin työskentelytapoihin. Koulutus antaa edellytykset myös ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen ja jatkuvaan oppimiseen ja hankitun tiedon soveltamiseen työelämässä. Koulutus perustuu tutkimukseen ja alan ammatillisiin käytäntöihin.

Tiedekunnasta valmistuvan luonnontieteiden kandidaatin osaamistavoitteet
Tieteelliset osaamistavoitteet:
Tiedot: Kandidaatti tuntee tieteenalansa peruskäsitteet ja perusteoriat. Hänellä on valmiudet laajentaa ja syventää osaamistaan pääaineensa maisteriopinnoissa.
Taidot: Kandidaatti osaa hankkia tietoa ja kykenee lähdekritiikkiin. Hän pystyy omaksumaan uutta tietoa ja jäsentämään sitä. Hän pystyy yksinkertaiseen raportointiin.
Asenteet: Kandidaatti on kiinnostunut tieteenalastaan ja sen tutkimusmenetelmistä ja on halukas kehittämään osaamistaan.
Ammatilliset osaamistavoitteet:
Tiedot: Kandidaatti tietää tutkijana tai opettajana toimimiseen liittyvät ammatilliset haasteet ja pystyy vastaamaan yksinkertaisiin kysymyksiin. Hän kykenee hankkimaan ja jäsentämään tietoa.
Taidot: Kandidaatti ymmärtää tieteenalansa tekstejä ja keskustelua ja pystyy arvioimaan alan kehitystä. Hän hallitsee perusmenetelmät ja osaa soveltaa niitä ongelmien ratkaisussa. Hän osaa ohjattuna ratkaista tutkimusongelmia.
Asenteet: Kandidaatti on valmis hankkimaan uutta tietoa tieteenalansa kysymyksissä ja on halukas kehittämään osaamistaan. Hän on utelias ja avoin tieteenalansa ongelmille.
Sosiaaliset osaamistavoitteet:
Tiedot: Kandidaatilla on käsitys siitä, miten tieteenala ja alan toimijat liittyvät yhteiskuntaan ja yksilön arkipäivään.
Taidot: Kandidaatti kykenee seuraamaan asiantuntijaryhmien toimintaa ja viestimään ryhmässä esiin tulleita asioita muille. Hän kykenee ryhmätyöskentelyyn, pienimuotoiseen konsultointiin sekä raportoimaan tutkimustuloksia suullisesti ja kirjallisesti.
Asenteet: Kandidaatti on yhteistyökykyinen (suhtautuu myönteisesti yhteistyöhön) ja halukas soveltamaan oppimaansa yhteisössä.
Eettiset osaamistavoitteet:
Tiedot: Kandidaatti on tietoinen tieteenalansa eettisistä kysymyksistä ja ongelmista.
Taidot: Kandidaatti pystyy arvioimaan tutkimustoiminnan vaikutuksia eettisestä näkökulmasta. Hän noudattaa tutkimuksessa hyvän tieteellisen etiikan periaatteita. Hän ymmärtää tieteenalaansa liittyvien päätösten vaikutuksia eettisestä näkökulmasta.
Asenteet: Kandidaatti asennoituu vakavasti eettisiin kysymyksiin.


LuK-tutkinnon yleisrakenne tiedekunnassa
Pääaineopinnot:
Pääaineen opintoja yhteensä vähintään 80 op. Pääaineopintoihin sisältyy kandidaatintutkielma ja kypsyysnäyte. Tutkielman laajuus on 6-9 op.
Sivuaineopinnot:
Yksi perus- ja aineopintokokonaisuus, 60 op, tai kaksi perusopintokokonaisuutta yhteensä 50 op.Sivuaineina tutkintoon voi liittää myös niitä avoimessa yliopistossa tarjolla olevia opintokokonaisuuksia, joita yliopiston ainelaitokset eivät järjestä, esim. luonnontuntemuksen perusopinnot, henkilöstöjohtamisen perus- ja aineopinnot sekä kirjoittamisen perus- ja aineopinnot.
Kieli- ja viestintäopinnot:
Opintoihin on sisällyttävä puhe- tai kirjoitusviestintää 2 op, toista kotimaista kieltä 2 op ja vierasta kieltä 2 op. Kieli- ja viestintäopintojen laajuus on vähintään 6 op.
Henkilökohtainen opintosuunnitelma HOPS 1 op
Valinnaiset opinnot:
Valinnaisia opintoja siten, että tutkinnon kokonaislaajuus on 180 op.
Valinnaisiin opintoihin voidaan sisällyttää menestyksellisesti (vähintään arvosanana hyvä) suoritetusta varusmiesten johtajakoulutuksesta, joka perustuu vuonna 1998 uudistettuun opetussuunnitelmaan, enintään 6 opintopistettä.

6.2.2 Filosofian maisterin tutkinto

Filosofian maisterin (FM) tutkinto on luonnontieteiden kandidaatin tutkinnon tai vastaavan koulutuksen pohjalta suoritettu ylempi korkeakoulututkinto, jonka laajuus on 120 opintopistettä. Päätoimisesti opiskellen tutkinto voidaan suorittaa kahdessa lukuvuodessa.

Maisterin tutkinnon tavoitteena on antaa opiskelijalle pääaineen tai siihen rinnastettavan kokonaisuuden hyvä tuntemus ja sivuaineiden perusteiden tuntemus taikka, jos koulutus on järjestetty koulutusohjelmana, koulutusohjelmaan kuuluvien syventävien opintojen hyvä tuntemus sekä valmiudet tieteellisen tiedon ja menetelmien soveltamiseen. Koulutus antaa valmiudet toimia työelämässä oman alansa asiantuntijana ja kehittäjänä ja valmiudet tieteelliseen jatkokoulutukseen. Koulutus perustuu tutkimukseen ja alan ammatillisiin käytäntöihin.

Tiedekunnasta valmistuvan filosofian maisterin osaamistavoitteet
Tieteelliset osaamistavoitteet:
Tiedot: Maisteri hallitsee oman erikoistumisalansa ja tuntee muut tieteenalansa osa-alueet, keskeiset teoriat, historian ja nykysuuntaukset.
Taidot: Maisteri osaa soveltaa oppimaansa tieteenalansa ongelmien ratkaisussa ja käsittelyssä. Hän pystyy arvioimaan kriittisesti alansa tutkimustietoa ja tuottamaan tieteelliseen ajatteluun perustuvaa tutkimusta. Hän osaa raportoida asiantuntevasti.
Asenteet: Maisteri on kiinnostunut soveltamaan tieteenalansa menetelmiä ongelmien ratkaisuun.
Ammatilliset osaamistavoitteet:
Tiedot: Maisteri tietää tutkijan ja opettajan tehtävät eri organisaatioissa. Hän kykenee seuraamaan tieteenalansa kehitystä alansa julkaisuista.
Taidot: Maisteri kykenee itsenäiseen ongelmanratkaisuun. Hänellä on edellytykset toimia asiantuntijatehtävissä. Hän osaa organisoida ja johtaa työtehtäviä ja kykenee itsenäiseen ja vastuulliseen toimintaan sekä itsenäiseen päätöksentekoon. Hänellä on valmius hankkia uutta tietoa ja luoda uusia ratkaisumalleja tieteenalansa muuttuvia ja uusia tilanteita vastaaviksi.
Asenteet: Maisteri on utelias ja avoin tieteenalansa ongelmille.


Sosiaaliset osaamistavoitteet:
Tiedot: Maisterilla on laaja käsitys siitä, miten tieteenala ja alan toimijat liittyvät yhteiskuntaan ja yksilön arkipäivään. Hän osaa perustella alansa merkityksen.
Taidot: Maisteri pystyy toimimaan asiantuntijana tai johtajana työryhmissä, ammattiryhmissä ja tieteellisissä ryhmissä sekä pystyy viestimään osaamistaan muille tarvittaessa vieraalla kielellä.
Asenteet: Maisteri on yhteistyökykyinen ja valmis ottamaan vastuuta.
Eettiset osaamistavoitteet:
Tiedot: Maisteri hahmottaa tieteenalansa eettiset ongelmat ja ymmärtää niihin liittyvät erilaiset lähestymistavat ja periaatteet.
Taidot: Maisteri tunnistaa käytännössä tieteenalansa eettiset ongelmat, osaa etsiä niihin perustelut ja pystyy soveltamaan niihin eettisesti kestäviä ratkaisumalleja.
Asenteet: Maisteri asennoituu vakavasti eettisiin kysymyksiin, noudattaa eettisiä periaatteita ja pyrkii kehittämään niitä edelleen.

FM-tutkinnon yleisrakenne tiedekunnassa
Pääaineopinnot:
Pääaineen syventävät opinnot vähintään 80 op, opettajaksi opiskelevilla vähintään 60 op. Pääaineopintoihin sisältyy pro gradu -tutkielma ja kypsyysnäyte. Tutkielman laajuus on 30 op, opettajaksi opiskelevilla 20 op.
Sivuaine- sekä kieli- ja viestintäopinnot:
Ellei alempaan korkeakoulututkintoon tai vastaavaan koulutukseen sisälly sivuaine- ja kieli- ja viestintäopintoja vähintään LuK-tutkintoon vaadittava määrä, ne tulee suorittaa FM-tutkintoa varten.
Henkilökohtainen opintosuunnitelma HOPS 1 op
Valinnaiset opinnot:
Valinnaisia opintoja siten, että tutkinnon kokonaislaajuus on 120 op.
Valinnaisiin opintoihin voidaan sisällyttää menestyksellisesti (vähintään arvosanana hyvä) suoritetusta varusmiesten johtajakoulutuksesta, joka perustuu vuonna 1998 uudistettuun opetussuunnitelmaan, enintään 6 opintopistettä.

Aineenopettajakoulutus

Aineenopettajakoulutuksessa ylemmän ja alemman korkeakoulututkinnon yhdessä sisältämiin opintoihin kuuluvat kahden opetettavan aineen opinnot, pääaineessa perus- ja aineopinnot sekä syventävät opinnot ja sivuaineessa perus- ja aineopinnot. Näiden lisäksi opintoihin kuuluvat 60 op laajuiset opettajan pedagogiset opinnot.

Täydentävät opinnot

Pelkästään maisterin tutkintoa suorittamaan valitut opiskelijat voivat joutua suorittamaan 120 opintopisteen maisteriopintojen lisäksi alempaa korkeakoulututkintoa täydentäviä opintoja (max. 60 opintopistettä). Täydentävistä opinnoista sovitaan henkilökohtaisen opintosuunnitelman eli HOPSin laatimisen yhteydessä. Täydentävät opinnot eivät sisälly maisterin tutkintoon.


6.2.3 Filosofian tohtorin ja filosofian lisensiaatin tutkinto

Matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan jatko-opiskelijaksi otetaan filosofian tohtorin (FT) tai filosofian lisensiaatin (FL) tutkinnon suorittamista varten filosofian maisterin tai vastaavan tutkinnon suorittaneita. Erityisestä syystä jatko-opiskelijaksi voidaan ottaa myös alemman korkeakoulututkinnon suorittanut. Filosofian tohtorin tutkinnon voi suorittaa päätoimisesti opiskellen 4-5 vuodessa.

Tieteellisen jatkokoulutuksen tavoitteena on, että opiskelija perehtyy syvällisesti omaan tutkimusalaansa ja kykenee itsenäisesti luomaan uutta tieteellistä tietoa. Jatkokoulutukseen otetun opiskelijan tulee suorittaa tieteellisen jatkokoulutuksen opinnot. Filosofian tohtorin tutkintoa varten opiskelijan tulee osoittaa tutkimusalallaan itsenäistä ja kriittistä ajattelua sekä laatia väitöskirja ja puolustaa sitä julkisesti. Filosofian lisensiaatin tutkintoa varten hänen tulee osoittaa tutkimusalansa hyvää tuntemusta, kykyä itsenäiseen ja kriittiseen tieteelliseen ajatteluun ja laatia lisensiaatintutkimus.

Tieteellisen jatkokoulutuksen opintojen tulee tukea tutkimustyötä. Ne ovat noin 60 opintopisteen laajuiset ja koostuvat vähintään syventävien opintojen tasoisista pääaineen opinnoista sekä mahdollisesti muista pääainetta ja tutkimustyötä tukevista sivuaineen opinnoista. Tarkemmat jatko-opintovaatimukset on kuvattuna ainelaitosten opetussuunnitelmissa.

Lisätietoja tiedekunnan jatkokoulutuksesta ja jatkokoulutukseen hakemisesta on sivulla http://www.jyu.fi/science/tutkijankoulutus. Lisätietoa erityisesti jatko-opiskelijoille tarkoitetusta kansainvälisestä kesäkoulusta (Jyväskylä Summer School JSS) on sivulla http://www.jyu.fi/summerschool. Jyväskylän yliopiston jatkokoulutusopas on osoitteessa http://www.jyu.fi/opiskelu/tohtorikoulutus/.

6.3 Opiskeluajan rajaukset

Opiskeluajan rajoittamista koskeva laki tuli voimaan 1.8.2005. Lakia sovelletaan opiskelijoihin, jotka ovat aloittaneet opintonsa lukuvuonna 2005-2006 tai sen jälkeen. Sekä alempaa että ylempää korkeakoulututkintoa opiskelemaan otetulla opiskelijalla on oikeus suorittaa tutkinnot viimeistään kahta vuotta niiden yhteenlaskettua tavoitteellista suorittamisaikaa pitemmässä ajassa. Pelkästään ylempää korkeakoulututkintoa opiskelemaan otetulla opiskelijalla on oikeus suorittaa tutkinto viimeistään kahta vuotta sen tavoitteellista suorittamisaikaa pitemmässä ajassa. Tutkinnon suorittamisaikaan ei lasketa poissaoloa, joka johtuu vapaaehtoisen asepalveluksen tai asevelvollisuuden suorittamisesta taikka äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan pitämisestä. Opintojen enimmäisaikaan ei lasketa myöskään muuta enintään neljän lukukauden poissaoloa, jonka ajaksi opiskelija on ilmoittautunut poissaolevaksi. Yliopisto voi myöntää opiskelijalle, joka ei ole suorittanut tutkintoa säädetyssä ajassa, lisäaikaa opintojen loppuun saattamiseen. Lisäaikaa myönnetään, kun opiskelija esittää tavoitteellisen ja toteuttamiskelpoisen suunnitelman opintojen loppuun saattamisesta. Muutoin opiskelija menettää opiskeluoikeutensa. Jos opiskeluoikeuden menettänyt opiskelija haluaa myöhemmin jatkaa opintojaan, hänen on haettava yliopistolta oikeutta päästä uudelleen opiskelijaksi.

6.4 Pääaineen vaihto

Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta suosittelee LuK-tutkinnon suorittamista alkuperäisessä pääaineessa. Tiedekuntaan otettu opiskelija voi kuitenkin tietyin edellytyksin vaihtaa hakemuksesta pääainettaan opintojensa aikana. Pääaineen vaihtoa voi hakea aikaisintaan ensimmäisen opiskeluvuoden jälkeen seuraavin edellytyksin: Biologian ja ympäristötieteen ja -teknologian alalle opiskelija voi hakea muilta matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan aloilta vasta, kun on suorittanut alkuperäisen pääaineensa tai tiedekunnan jonkin muun kuin biologian alan pääaineen tai ympäristötieteen ja -teknologian perus- ja aineopinnot, biologian perusopinnot (ei vaadita ympäristötieteeseen ja -teknologiaan haettaessa) ja haetun pääaineen perus- ja aineopinnot. Fysiikan, kemian ja matematiikan aloille ja tilastotieteeseen voi hakea suoritettuaan näiden aineiden perusopinnot.

Pääaineen vaihtamisesta toisen laitoksen oppiaineeseen päättää varadekaani. Laitosten välisiä pääaineen vaihtoja koskevat vapaamuotoiset perustellut hakemukset osoitetaan tiedekunnalle ja toimitetaan tiedekunnan toimistoon. Hakemusten jättämiselle ei ole asetettu määräaikaa. Laitosten sisäisistä pääaineen vaihdoista päättää asianomaisen laitoksen johtaja tai varajohtaja. Laitoksen sisäistä pääaineen vaihtoa koskevat hakemukset osoitetaan laitokselle ja toimitetaan laitoksen toimistoon asianomaisen laitoksen antamien ohjeiden mukaisesti.

6.5 Muiden tiedekuntien opiskelijoiden sivuaineoikeudet

Muiden tiedekuntien opiskelijat saavat suorittaa vapaasti matemaattis-luonnonteiteellisessä tiedekunnassa biologian alan ja ympäristötieteen ja -teknologian perusopinnot sekä muiden aineiden perus- ja aineopinnot, fysiikan alalla myös syventävät opinnot. Hakemuksesta muiden tiedekuntien opiskelijat voivat saada oikeuden suorittaa myös muita kuin edellä mainittuja vapaita sivuainekokonaisuuksia. Näihin sivuaineopintoihin haetaan vapaamuotoisella hakemuksella 30.4. ja 31.10. päättyvinä hakuaikoina. Hakemukset osoitetaan asianomaiselle laitokselle.

Sivuaineopiskelijoiden on syytä huomioida, että monille kursseille on määritelty esitietovaatimuksia ja usein myös opiskelijoiden määrä on rajoitettu. Mikäli sivuaineopintoihin hyväksyttävien määrää joudutaan rajoittamaan, käytetään harkinnan perusteena tutkinnon oppiainekokonaisuutta.

6.6 Erillinen opinto-oikeus

Henkilöt, joilla ei ole oikeutta suorittaa tutkintoa Jyväskylän yliopistossa, voivat opiskella ylimääräisinä opiskelijoina erillisiä opintokokonaisuuksia tai yksittäisiä jaksoja. Opiskeluoikeutta on haettava ja se voidaan myöntää, jos opinnot liittyvät läheisesti hakijan aikaisempiin tai toisessa oppilaitoksessa käynnissä oleviin opintoihin tai ammattiin. Myös toisessa yliopistossa tutkinnon suorittanut voi hakea oikeutta erillisen opintokokonaisuuden suorittamiseksi. Näistä opinnoista peritään asetuksen (1082/2009) mukainen maksu. Erillistä opinto-oikeutta haetaan matemaattis-luonnontieteelliselle tiedekunnalle osoitetulla vapaamuotoisella hakemuksella, joka toimitetaan tiedekunnan toimistoon. Hakemuksille ei ole asetettu määräaikaa.

Toisessa yliopistossa tai korkeakoulussa opiskeleva voi hakemuksesta saada oikeuden suorittaa JOO-opiskelijana (JOO = valtakunnallinen joustavan opinto-oikeuden periaate) sivuaineopintoinaan tiedekunnan opintokokonaisuuksia tai yksittäisiä kursseja. Oikeuden myöntää tiedekunta edellyttäen, että asianomainen laitos sitä puoltaa. Jyväskylän yliopisto käyttää paperista JOO-hakulomaketta, joka löytyy osoitteesta http://www.joopas.fi/. JOO-hakemuksille ei ole asetettu määräaikoja. JOO-opinnot ovat opiskelijalle maksuttomia.

6.7 Tutkinnon täydentäminen

Yliopiston tutkintosäännön 4 §:n mukaan opiskelija, joka suoritettuaan tutkinto-oikeutensa mukaisen tutkinnon haluaa suorittaa täydentäviä opintoja, voi suorittaa niitä seuraavan lukuvuoden loppuun saakka ilman erillistä opinto-oikeutta tai muuta tutkinto-oikeutta niiden oikeuksien mukaisesti, jotka hänellä tutkintoaan suorittaessaan oli. Maksuton tutkinnon täydentäminen tiedekunnissa on siis mahdollista välittömästi tutkinnon suorittamisen jälkeen niillä opinto-oikeuksilla, joita opiskelijalla on ollut. Uusia täydentäviä opinto-oikeuksia on haettava erillisinä opinto-oikeuksina (ks. kohta 6.6), joista tiedekunta voi periä maksua enintään 10 euroa/opintopiste.

7 Bio- ja ympäristötieteet

Bio- ja ympäristötieteiden laitos
KäyntiosoiteSurvontie 9, Ambiotica
PostiosoitePL 35, 40014 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO
Fax014-260 2321 (toimisto)
wwwhttp://www.jyu.fi/bioenv
Sähköpostiosoitteet    haku www-sivuilta
ToimistoYAC310, avoinna ma-pe klo 9-15

HuoneSähköposti
Laitoksen johtajaJar Ylänne, prof.YAC241jari.p.ylanne@jyu.fi
Varajohtaja, pedagoginen johtaja Jari Haimi, leht.YAC313.2jari.m.haimi@jyu.fi
Varajohtaja, henkilöstöasiat Janne Kotiaho, prof.YAC414.1janne.kotiaho@jyu.fi
Amanuenssi, opintoasiat Tiina ErämiesYAC310.1tiina.eramies@jyu.fi
Opintoneuvojat
Lehtori Jari Haimi (BIO, OPE)YAC313.2jari.m.haimi@jyu.fi
Yliopistonlehtori Atte Komonen (EKO)YAC414.1atte.i.komonen@jyu.fi
ProfessoriJari Ylänne (SMB)YAC311.1jari.p.ylanne@jyu.fi
Lehtori Timo Marjomäki (WET)YAC313.1timo.j.marjomaki@jyu.fi
YliassistenttiTimo Ålander (YMP)YAC114.2timo.j.a.alander@jyu.fi
Master's Degree Programme in Sustainable Management of
Inland Aquatic Resources (AMP)
Lehtori Timo MarjomäkiYAC313.1 timo.j.marjomaki@jyu.fi
Nanotieteiden maisteriohjelma
ProfessoriJanne IhalainenYAB 214.2janne.ihalainen@jyu.fi
Uusiutuvan energian koulutusohjelma
ProfessoriJukka KontttinenYlistöF 513jukka.t.konttinen@jyu.fi
Erasmus-vaihto
YliassistenttiEmily KnottYAC410.2 emily.knott@jyu.fi
Konneveden tutkimusasema
KäyntiosoiteSirkkamäentie 220, 44300 Konnevesi
AsemanjohtajaHannu Ylönen, prof.hannu.j.ylonen@jyu.fi
ToimistosihteeriTarja Hulttarja.hult@jyu.fi

Lyhenteet
P - perusopinnotS - syventävät opinnot
A - aineopinnotJ - jatko-opinnot
AMP - International Aquatic Masters ProgrammeBIO - biologia
WET - akvaattiset tieteetEKO - ekologia ja evoluutiobiologia
SMB - solu- ja molekyylibiologiaYMP - ympäristötiede ja -teknologia

7.1 Opiskelijoiden nimenhuuto- ja tiedotustilaisuudet sekä muuta tärkeää

Bio- ja ympäristötieteiden uusille opiskelijoille pidetään nimenhuuto- ja tiedotustilaisuus torstaina 1.9.2011 klo 9.15 salissa YAA303 - osallistuminen on pakollinen. Lisäksi niille uusille opiskelijoille, joilla on aikaisemmin muualla suoritettuja biologian tai ympäristötieteen opintoja järjestetään infotilaisuus opintojen korvaavuuksista perjantaina 2.9. klo 14-15 YAA305.

Lentävä lähtö uusille opiskelijoille järjestetään 7.-8.9.2011 Konneveden tutkimusasemalla.

Tiedotustilaisuus vanhoille opiskelijoille ajankohtaisista asioista on maanantaina 12.9.2011 klo 14.15 YAA305.

HOPS-iltapäivä (pää- ja sivuaine-info ja HOPS:n tekoon liittyviä yleisiä ohjeita) uusille opiskelijoille on maanantaina 3.10. klo 14-16 salissa YAA303.

Tiedekunnan publiikki (maistereiden, tohtoreiden ja lisensiaattien valmistumisjuhla) järjestetään kahdesti vuodessa, syyslukauden päätteeksi ja  kevätlukukauden päätteeksi.

Opiskelijoiden sähköpostilista

Sähköpostilistan kautta tiedotetaan kaikista ajanohtaisista ja tärkeistä asioista. Sähköpostilistalle liitytään osoitteessa http://lists.jyu.fi/mailman/listinfo/bio_opiskelijat.

Opiskelijoiden ainejärjestöt Syrinx ry. ja Otsoni ry.

Bio- ja ympäristötieteiden opiskelijoiden ainejärjestö on Syrinx ry (http://groups.jyu.fi/syrinx/). Ympäristötieteen ja ympäristöteknologian opiskelijoiden ainejärjestö on Otsoni ry (http://groups.jyu.fi/otsoni/).

Opetuksen arviointi- ja kehittämistoiminta

Lukukausittainen arviointi- ja kehittämiskeskustelutilaisuus "Opetuksen iltapäivä" järjestetään maanantaina 24.10.2011, klo 12-16 ja maanantaina 5.3.2012, klo 12-16 salissa YAA303. Yhteyshenkilönä toimii amanuenssi Tiina Erämies. Opetuksen laatuarvioinnin opiskelijajäsenet (laatuhemmot) ovat Manuel Deinhardt, Niina Onttonen ja Antti Rusanen. Laatuhemmoille voi lähettää sähköpostia osoitteeseen bio_laatuhemmot.group@korppi.jyu.fi.


7.2 Bio- ja ympäristötieteiden opinnot

Biologian ja ympäristötieteen aloilla voi Jyväskylän yliopistossa suorittaa luonnontieteiden kandidaatin (alempi korkeakoulututkinto) ja filosofian maisterin (ylempi korkeakoulututkinto) tutkinnot sekä filosofian lisensiaatin ja filosofian tohtorin jatkotutkinnot.

Luonnontieteiden kandidaatin tutkintoon kuuluvat opinnot voidaan suorittaa kolmessa vuodessa ja ne muodostavat pohjan maisteriopinnoille, jotka voidaan suorittaa kahdessa vuodessa. Maisterin tutkinnon voi suorittaa vasta, kun kandidaatin tutkinto tai sitä vastaavaksi hyväksytyt opinnot on suoritettu.

Opintojen mitoituksen peruste on opintopiste (op). Opintojaksot pisteytetään niiden edellyttämän työmäärän mukaan. Yhden lukuvuoden opintojen suorittamiseen keskimäärin vaadittava 1600 tunnin työpanos vastaa 60 opintopistettä.

Luonnontieteiden kandidaatin (LuK) tutkinnon laajuus on 180 opintopistettä. Pääaineena voi olla akvaattiset tieteet, biologian opettajankoulutus, ekologia ja evoluutiobiologia, solu- ja molekyylibiologia tai ympäristötiede ja -teknologia. Biologian yhteisvalinnan kautta tulleet opiskelijat valitsevat pääaineensa ensimmäisen opiskeluvuoden aikana. OKL valitsee biologian opettajankoulutukseen vuosittain korkeintaan 10 opiskelijaa.

LuK-tutkinnon rakenne

Pääaineopinnot, vähintään 80 op
Pääaineen perus- ja aineopinnot
LuK-tutkielma ja kypsyysnäyte
Sivuaineopinnot, vähintään 50 op
Yksi perusopintokokonaisuus 25 op ja aineopintokokonaisuus 35 op tai kaksi perusopintokokonaisuutta 50 op
Kieli- ja viestintäopinnot, 6 op
Henkilökohtainen opintosuunnitelma HOPS, 1 op
Valinnaiset opinnot
Tutkintoon kuuluu valinnaisia opintoja siten, että opintojen kokonaislaajuus on vähintään tutkintoon vaadittavat 180 op. Tutkintoon voi kuulua siihen soveltuvia koti- ja ulkomaisissa yliopistoissa suoritettuja opintoja.


Filosofian maisterin (FM) tutkinnon laajuus on 120 opintopistettä ja se suoritetaan kandidaatin tutkinnon jälkeen. Maisterin tutkinnon voi suorittaa myös erillisissä maisteriohjelmissa tai niihin verrattavissa maisterikoulutuksissa, joita ovat Master's Degree Programme in Sustainable management of Inland Aquatic Resources (AMP), Nanotieteiden maisteriohjelma, Uusiutuvan energian maisteriohjelma, Kansainvälisen kehitysyhteistyön maisteriohjelma ja Ympäristötieteen ja -teknologian maisterikoulutus.

FM-tutkinnon rakenne

Pääaineopinnot
Pääaineen syventävät opinnot, vähintään 85 op
Opettajaksi opiskelevilla, vähintään 60 op
Pääaineopintoihin sisältyy pro gradu -tutkielma ja kypsyysnäyte. Tutkielman laajuus on vähintään 30 op, opettajaksi opiskelevilla 20 op.
Sivuaine- ja kieliopinnot
Ellei sivuaine- ja kieliopintoja sisälly alempaan korkeakoulututkintoon tai vastaavaan koulutukseen vähintään siinä laajuudessa, jossa ne on määritelty LuK-tutkinnossa, ne tulee suorittaa filosofian maisterin tutkintoon.
Aineenopettajan koulutuksessa ylemmän ja alemman korkeakoulututkinnon yhdessä sisältämiin opintoihin kuuluu kahden opetettavan aineen opinnot, pääaineessa syventävät ja sivuaineessa perus- ja aineopintokokonaisuudet, sekä opettajan pedagogiset opinnot (60 op).
Henkilökohtainen opintosuunnitelma HOPS, 1 op
Valinnaiset opinnot
Tutkintoon kuuluu valinnaisia opintoja siten, että opintojen kokonaislaajuus on vähintään tutkintoon vaadittavat 120 op. Tutkintoon voi kuulua siihen soveltuvia koti- ja ulkomaisissa yliopistoissa suoritettuja opintoja.

Biologian ja ympäristötieteen alojen koulutus antaa biologian opetukseen sekä bio- ja ympäristötieteiden tutkimukseen ja soveltamiseen tarvittavat perustiedot ja valmiudet. Usein opintoihin liittyy opiskelujakso jossain ulkomaisessa yliopistossa tai tutkimuslaitoksessa. Bio- ja ympäristötieteiden opintoja tukevia sivuaineita ovat kemia ja tilastotiede, mutta tutkintoon voi sisällyttää muidenkin alojen opintoja, kuten fysiikkaa, taloustieteitä, tietotekniikkaa, yhteiskuntatieteitä ja viestintää.

Bio- ja ympäristötieteiden laitoksen opetussuunnitelmat ja opetusohjelma on esitetty tässä oppaassa. Suositeltavia aikatauluja opintojen suorittamiseksi on nähtävillä laitoksen www-sivuilla (http://www.jyu.fi/bioenv). Tarkemmat kurssitiedot löytyvät Korppi-opintotietojärjestelmästä. Luennoille ja kursseille ilmoittautuminen tapahtuu pääsääntöisesti Korpissa.

Tentit

Jos luentokurssiin liittyy tentti, järjestetään yksi tentti ja yksi uusintatentti. Lisäksi syys- ja kevätlukukauden päätteeksi järjstetään ns. rästitenttitilaisuus. Jos opiskelija on tullut hylätyksi opintojakson kahdessa varsinaisessa tentissä tai hän on estynyt osallistumaan niihin, hän voi osallistua seuraavaan mahdolliseen rästitenttiin. Jos opiskelija ei vieläkään läpäise tenttiä, hänen tulee olla yhteydessä opintojakson opettajaan ja sopia opintojakson suorittamisesta. Yleiset tenttipäivät on tarkoitettu kirjatenttien ja lopputenttien suorittamiseen. Rästitenttiin ja yleiseen tenttipäivään ilmoittautuminen on sitova, mahdolliset peruutukset tulee tehdä ilmoittautumisajan puitteissa.

Opintojen arvostelu
Bio- ja ympäristötieteiden opintojaksot arvostellaan käyttäen kokonaislukuasteikkoa 1-5 ellei kurssin kohdalla Korpissa toisin mainita. Opintokokonaisuuksien (perusopinnot, aineopinnot, syventävät opinnot)  keskiarvoja laskettaessa otetaan huomioon vain sellaiset opintojaksot, joista on annettu arvolause. Kunkin opintokokonaisuuden keskiarvo on ko. opintokokonaisuuden opintojaksojen arvolauseiden keskiarvo opintopisteillä painotettuna.


Arvolause määräytyy opintokokonaisuudelle laskettavasta keskiarvosta seuraavasti:

Välttävä1.00 - 1.49= 1
Tyydyttävä1.50 - 2.49= 2
Hyvä2.50 - 3.49= 3
Kiitettävä3.50 - 4.49= 4
Erinomainen4.50 - 5.00= 5

Matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan kandidaatintutkielmat arvioidaan asteikolla hyväksytty - hylätty. Opiskelijan toivomuksesta kandidaatintutkielman nimi merkitään näkyviin luonnontieteiden kandidaatin tutkinnon todistukseen.

Pro gradu -tutkielmat arvioidaan numeerisella asteikolla 1-5. Pro gradun nimi ja arvosana merkitään aina filosofian maisterin tutkinnon todistukseen.

Korvaavuudet

Muualla suoritettuja opintoja (myös ulkomaiset vaihto-opinnot) voidaan hyväksyä tutkintoon sivuaineeksi, valinnaisiksi tai korvaaviksi opinnoiksi. Opiskelijan tulee toimittaa amanuenssi Tiina Erämiehelle hakemus ja virallinen todistus tai opintorekisteriote, sekä korvaavuustapauksissa myös selvitys opintojen sisällöstä ja laajuudesta.

Sivuaineopinnot

Muiden kuin bio- ja ympäristötieteiden alojen opiskelijat voivat suorittaa sivuaineopintoina tutkintovaatimuksissa määritellyt biologian, akvaattisten tieteiden, ekologian ja evoluutiobiologian, solu- ja molekyylibiologian, sekä ympäristötieteen ja -teknologian sivuaineopintokokonaisuudet tai niihin kuuluvia opintojaksoja. Opiskelijan on ensin suoritettava ko. aineen perusopinnot ja vasta tämän jälkeen hän voi opiskella aineopintoja, elleivät ne sisälly perusopintokokonaisuuteen.

Muiden kuin matemaattis-luonnotieteellisen tiedekunnan opiskelijoiden on haettava opinto-oikeutta aineopintojen sivuaineopintokokonaisuuksien tai opintojaksojen suorittamiseen. Opinto-oikeutta haetaan vapaamuotoisella hakemuksella, joka osoitetaan bio- ja ympäristötieteiden laitokselle. Hakuajat ovat huhtikuun ja marraskuun loppuun. Asiasta saa tarvittaessa lisätietoja laitoksen amanuenssilta. Sivuainopiskelijoiden on syytä huomioida, että monille kursseille on määritelty esitietovaatimuksia ja usein myös opiskelijoiden määrä on rajoitettu.

7.3 Bio- ja ympäristötieteiden opetussuunnitelma

Opetussuunnitelmassa esiintyvät huomautukset

Luonnontieteiden perusteet ja menetelmät 25 op (*) sivuaineopintoina kandidaatin tutkinnossa. Opiskelijat, jotka suorittavat sivuaineena kemian, tilastotieteen tai informaatioteknologian perusopinnot, voivat

  1. korvata kemian, tilastotieteen tai informaatioteknologian perusopintoihin sisältyvät opintojaksot luonnontieteiden perusopinnot ja menetelmät -kokonaisuudessa siihen suositelluilla valinnaisilla opinnoilla (ks. luku 11), tai
  2. korvata luonnontieteiden perusopinnot ja menetelmät sivuaineena kemian, tilastotieteen tai informaatioteknologian perusopintokokonaisuudella ja sisällyttää pakolliset menetelmäopintojaksot (huom. vaihtelua oppiaineiden välillä) valinnaisiin opintoihin.

Sama opintojakso voi olla vaatimuksena useammassa opintokokonaisuudessa. Opintojakso voidaan kuitenkin käyttää vain yhteen opintokokonaisuuteen ja muissa opintokokonaisuuksissa se on korvattava jollain soveltuvalla opintojaksolla.


Luonnontieteiden kandidaatin tutkinto, Biologian opettajankoulutus, 180 op

Biologian perusopinnot, 25 op
BIOP101 Biokemian, solubiologian ja molekyylibiologian perusteet, 6 op
BIOP102 Eliökunnan rakenne ja monimuotoisuus, 9 op
BIOP103 Ekologian ja evoluution perusteet, 4 op
BIOP104 Limnologian perusteet, 3 op
YMPP105 Ympäristönsuojelun perusteet 1), 3 op
Biologian aineopinnot, 57 op
BIOA110 Kasvi- ja eläinfysiologian perusteet, 3 op
BIOA112 Ihmisen fysiologia, 5 op
BIOA120 Lajintuntemus: Kasvit, peruskurssi, 2 op
BIOA121 Lajintuntemus: Selkärangattomat, peruskurssi, 1 op
BIOA122 Lajintuntemus: Selkärankaiset, peruskurssi, 1 op
BIOA123 Ekologian opetuksen kurssi, 5 op
BIOA126 Solu- ja molekyylibiologian ja biokemian laboratoriotyökurssi, 3 op
EKOA101 Ekologia, 5 op
EKOA501 Genetiikan perusteet, 4 op
SMBA101 Solubiologian perusteet, 6 op
SMBA301 Molekyylibiologian perusteet, 4 op
WETA101 Lakes in the landscape, 3 op
BIOA901 Kandidaattitutkielma, 7 op
BIOA902 Kypsyysnäyte
BIOA910 Kandidaattiseminaari (tutkielman aihepiiristä), 3 op
Valinnaisia ympäristötieteen ja -teknologian opintoja, 5 op
Sivuaine I, Luonnontieteiden perusteet ja menetelmät*, 25 op
BIOP201 Tieteen etiikka, 2 op
ITKY103 Tietokone ja tietoverkot työvälineenä, 3 op
KEMP111 Kemian perusteet 1, 5 op
KEMP114 Kemian perusteet 4 (orgaaninen kemia), 6 op
TILP100 Johdatus tilastotieteeseen, 3 op
TILP150 Tilastomenetelmien peruskurssi 2), 6 op
Sivuaine II, Pedagogiset opinnot, 25 op
Sivuaine III, Toinen opetettava aine tai muu sivuaine3), 35 tai 60 op
  • sivuaine III 60 op laajuisena korvaa sivuaine I:n

Kieli- ja viestintäopinnot, 6 op
Viestintäkurssi, 2 op
Toinen kotimainen kieli, 2 op
I vieras kieli, 2 op
BIOP900 HOPS, 1 op
Valinnaisia opintoja, 6 op

1) Vaihtoehtoisesti YMPP123 Ympäristötieteen perusteet, jolloin aineopinnoissa ei vaadita valinnaisia ympäristötieteen ja -teknologian opintoja.
2) Vaihtoehtoisesti TILP250 Tilastotieteen peruskurssi 1.
3) Sivuaine III 35 op laajuisena sisältää ko. aineen perusopinnot ja 10 op aineopintoja.


Filosofian maisterin tutkinto, Biologian opettajankoulutus, 120 op

Biologian syventävät opinnot, 60 op
BIOS900 HOPS, 1 op
BIOS901 Pro gradu -tutkielma, 20 op
BIOS902 Kypsyysnäyte
BIOS910 Maisteriseminaari, 2 op
BIOA124 Biologisia koululaborointeja, 2 op
BIOA125 Maastolajintuntemus, 1 op
BIOA501 Ympäristöekologia, 5 op
WETA503 Kalabiologian ja kalatalouden perusteet, 4 op
MTKS010 Opetuksen tutkimusmenetelmät, 2 op
Akvaattisten tieteiden opintoja, vähintään 4 op
Ekologian ja evoluutiobiologian opintoja, 4 op
Lajintuntemusta tai maastokursseja (EKO/WET), 4 op
Solu- ja molekyylibiologian opintoja, 7 op
Ympäristötieteen ja -teknologian opintoja, 4 op
Sivuaine II, Pedagogiset opinnot, 35 op
Vaihtoehtoiset:
Sivuaine III, Toinen opetettava aine
Sivuaine I tai IV
  • sivuaine I, jos tämä ei sisälly LuK-tutkintoon
  • poikkeustapauksissa sivuaine IV, sovittava HOPS:ssa

Biologia, sivuaineopintokokonaisuudet

Biologian perusopinnot, 25 op
BIOP101 Biokemian, solubiologian ja molekyylibiologian perusteet, 6 op
BIOP102 Eliökunnan rakenne ja monimuotoisuus, 9 op
BIOP103 Ekologian ja evoluution perusteet, 4 op
BIOP104 Limnologian perusteet, 3 op
YMPP105 Ympäristönsuojelun perusteet 4), 3 op
Biologian aineopinnot, 35 op
BIOA110 Kasvi- ja eläinfysiologian perusteet, 3 op
BIOA111 Solubiologian alkeet, 2 op
BIOA120 Lajintuntemus: Kasvit, peruskurssi, 2 op
BIOA121 Lajintuntemus: Selkärangattomat, peruskurssi, 1 op
BIOA122 Lajintuntemus: Selkärankaiset, peruskurssi, 1 op
BIOA123 Ekologian opetuksen kurssi, 5 op
BIOA126 Solu- ja molekyylibiologian ja biokemian laboratoriotyökurssi, 3 op
EKOA101 Ekologia, 5 op
EKOA501 Genetiikan perusteet, 4 op
SMBA301 Molekyylibiologian perusteet, 4 op
WETA101 Lakes in the landscape, 3 op
Valinnaisia biologian alan opintoja, 2 op

4) YMPP105 ei hyväksytä ympäristötieteen pääaineopiskelijoille, tilalla valinnainen biologian alan aineopintokurssi, esim. EKOA302.


Luonnontieteiden kandidaatin tutkinto - Akvaattiset tieteet, 180 op

Biologian perusopinnot, 25 op
BIOP101 Biokemian, solubiologian ja molekyylibiologian perusteet, 6 op
BIOP102 Eliökunnan rakenne ja monimuotoisuus, 9 op
BIOP103 Ekologian ja evoluution perusteet, 4 op
BIOP104 Limnologian perusteet, 3 op
YMPP105 Ympäristönsuojelun perusteet, 3 op
Akvaattisten tieteiden aineopinnot, 63 op
WETP503 Akvaattisten tieteiden ammatit, 2 op
WETA001 Kalataudit ja loiset, harjoitukset, 3 op
WETA002 Kalataudit ja loiset, 2 op
WETA101 Lakes in the landscape, 3 op
WETA102 Limnologian kirjatentti I, 6 op
WETA103 Limnologian kirjatentti II, 5 op
WETA104 Limnologian ja kalabiologian tutkimusmenetelmät, 8 op
WETA150 Hydrologia, 2 op
WETA501 Kalabiologian kirjatentti, 5 op
WETA503 Kalabiologian ja kalatalouden perusteet, 4 op
WETA506 Vesieliöiden fysiologia, luennot ja harjoitukset, 3 op
WETA712 Suomen kalat, 1 op
WETA901 Kandidaattitutkielma, 7 op
WETA902 Kypsyysnäyte
WETA903 Tutkimuksen suunnittelu ja arviointi, 4 op
WETA905 Kandidaattiseminaari, 2 op
WETA906 Tutkimusaineistojen analysointi I, 1 op
WETA907 Tutkimusaineistojen analysointi II, 2 op
Seuraavista vähintään 3 op
- WETA151 Fysikaalinen limnologia, 2 op
- WETA203 Stabiilien isotooppien ekologiset ja ympäristötieteelliset sovellutukset, 2 op
- WETA303 Vesistöntutkimusmenetelmät, 3 op
- WETA502 Kalabiologian kirjatentti, 4 op
- WETA601 Vesiviljelyn menetelmät, 4 op
- BIOA500 Koe-eläinkurssi, 5 op
Sivuaine I, Luonnontieteiden perusteet ja menetelmät*, 25 op
BIOP201 Tieteen etiikka, 2 op
KEMP111 Kemian perusteet 1, 5 op
KEMP114 Kemian perusteet 4 (orgaaninen kemia), 6 op
TILP250 Tilastotieteen peruskurssi 1, 6 op
TILP260 Tilastotieteen peruskurssi 2, 6 op
Sivuaine II, perusopinnot 25 op tai perus- ja aineopinnot 60 op
Kieli- ja viestintäopinnot, 6 op
Viestintäkurssi, 2 op
Toinen kotimainen kieli, 2 op
I vieras kieli, 2 op
WETP900 HOPS, 1 op
Valinnaisia opintoja, 0-35 op


Filosofian maisterin tutkinto, Akvaattiset tieteet, 120 op

Akvaattisten tieteiden syventävät opinnot, 85 op
WETS101 Johdatus akvaattiseen tutkimukseen, 1 op
WETS102 Työharjoittelu, 6 op
WETS103-119 Kirjatentti I, valitaan erikoistusmisalan mukaan, 6 op
WETS402 Pintavesien ekologisen tilan arviointi ja tarkkailu, 2 op
WETS707 Luonnonvarojen hyödyntäminen, kirjatentti II, 5 op
WETS900 HOPS, 1 op
WETS901 Pro gradu -tutkielma, 30 op
WETS902 Kypsyysnäyte
WETS903 Maisteriseminaari, 3 op
WETS904 Tutkielmaan liittyvä kirjatentti III, 6 op
WETS905 Tutkielmaan liittyvä kirjallisuuskatsaus & tutkimussuunnitelma, 4 op
WETS907 Tieteellinen kirjoittaminen, 3 op
WETS908 Rahoitushakemuksen laatiminen, 2 op
WETS920 Tutkielman kirjoittaminen ja gradun ohjaus, osa A, 1 op
WETS921 Tutkielman kirjoittaminen ja gradun ohjaus, osa B, 2 op
Muita WETS-opintoja 13 op, joista ainakin yhden kurssin tulee olla kenttäkurssi.
Valinnaisia opintoja, 35 op

Akvaattiset tieteet, sivuaineopintokokonaisuudet

Akvaattisten tieteiden perusopinnot, 25 op
BIOP104 Limnologian perusteet, 3 op
WETA002 Kalataudit ja loiset, 2 op
WETA101 Lakes in the landscape, 3 op
WETA102 Limnologian kirjatentti I, 6 op
WETA503 Kalabiologian ja kalatalouden perusteet, 4 op
WETA712 Suomen kalat, 1 op
Valinnaisia WET-opintoja 6 op
Akvaattisten tieteiden aineopinnot, 35 op
WETA103 Limnologian kirjatentti II, 5 op
WETA104 Limnologian ja kalabiologian tutkimusmenetelmät, 8 op
WETA150 Hydrologia, 2 op
WETA201 Vesiensuojelun kirjatentti, 4 op
WETA501 Kalabiologian kirjatentti, 5 op
WETA506 Vesieliöiden fysiologia, luennot ja harjoitukset, 3 op
Valinnaisia WET-opintoja, 8 op


Luonnontieteiden kandidaatin tutkinto, Ekologia ja evoluutiobiologia, 180 op

Biologian perusopinnot, 25 op
BIOP101 Biokemian, solubiologian ja molekyylibiologian perusteet, 6 op
BIOP102 Eliökunnan rakenne ja monimuotoisuus, 9 op
BIOP103 Ekologian ja evoluution perusteet, 4 op
BIOP104 Limnologian perusteet, 3 op
YMPP105 Ympäristönsuojelun perusteet, 3 op
Ekologian ja evoluutiobiologian aineopinnot, 75 op
EKOA101 Ekologia, 5 op
EKOA102 Evoluutio, 8 op
EKOA103 Ekologian kenttäkurssi, 5 op
BIOA120 Lajintuntemus: Kasvit, peruskurssi, 2 op
EKOA120 Lajintuntemus: Kasvit, jatkokurssi, 3 op
BIOA121 Lajintuntemus: Selkärangattomat, peruskurssi, 1 op
BIOA122 Lajintuntemus: Selkärankaiset, peruskurssi, 1 op
BIOA501 Ympäristöekologia, 5 op
EKOA302 Luonnonsuojelubiologia ja ympäristönhoito, 4 op
EKOA501 Genetiikan perusteet, 4 op
EKOA502 Populaatiogenetiikka, 4 op
EKOA511 Molekyyligenetiikan laboratoriokurssi I, 2 op
EKOA901 Kandidaattitutkielma, 7 op
EKOA902 Kypsyysnäyte
EKOA903 Tutkimuksen suunnittelu ja arviointi, 4 op
EKOA905 Kandidaattiseminaari, 2 op
EKOA906 Tutkimusaineistojen analysointi I, 1 op
EKOA907 Tutkimusaineistojen analysointi II, 2 op
Seuraavista vähintään 15 op
- EKOA121 Lajintuntemus: Selkärangattomat, jatkokurssi, 2 op
- EKOA122 Lajintuntemus: Selkärankaiset, jatkokurssi, 3 op
- EKOA151 Populaatioekologia, kirjatentti, 3 op
- EKOA153 Käyttäytymisekologia, kirjatentti, 4 op
- EKOA154 Molekyyliekologia, kirjatentti, 4 op
- EKOA155 Kasviekologia, kirjatentti, 3 op
- EKOA303 Metsien hoito ja monikäyttö, 2 op
- EKOA504 Ekologisen genetiikan esseet, 4 op
Sivuaine I, Luonnontieteiden perusteet ja menetelmät*, 25 op
BIOP201 Tieteen etiikka, 2 op
KEMP111 Kemian perusteet 1, 5 op
TILP250 Tilastotieteen peruskurssi 1, 6 op
TILP260 Tilastotieteen peruskurssi 2, 6 op
Kemian tai tilastotieteen opintoja, 6 op
Sivuaine II, perusopinnot 25 op
Kieli- ja viestintäopinnot, 6 op
Viestintäkurssi, 2 op
Toinen kotimainen kieli, 2 op
I vieras kieli, 2 op
EKOP900 HOPS, 1 op
Valinnaisia opintoja, 23 op


Filosofian maisterin tutkinto, Ekologia ja evoluutiobiologia, 120 op

Ekologian ja evoluutiobiologian syventävät opinnot, 85 op
EKOS101 Ekologia, kirjatentti, 5 op
EKOS102 Evoluutio, kirjatentti, 5 op
EKOS144 Evoluutiobiologia, 5 op
EKOS503 Populaatiogenetiikan menetelmät, 5 op
EKOS900 HOPS ja työelämään orientoituminen, 2 op
EKOS901 Pro gradu -tutkielma, 30 op
EKOS902 Kypsyysnäyte
EKOS905 Maisteriseminaari, 4 op
EKOS908 Tieteellinen kirjoittaminen, 4 op
Seuraavista vähintään 25 op tai vaihtoehtoisesti yksi erikoistumisalakokonaisuus
- EKOS131 Maaperäekologia, 4 op
- EKOS133 Populaatioekologia, 6 op
- EKOS134 Kokeellinen evoluutioekologia, 2 op
- EKOS137 Evoluutioekologia ja elinkierrot 10 op
- EKOS140 Eliömaantiede, 4 op
- EKOS142 Pohjoisen luonnon talvi, 2-6 op
- EKOS147 Populaatioekologia ja populaatiosyklit, 2 op
- EKOS160 Yhteisö- ja ekosysteemiekologia, 3 op
- EKOS302 Luontoinventoinnin kurssi, 6 op
- EKOS305 Boreaalisen havumetsävyöhykkeen monimuotoisuus ja erityispiirteet, 6 op
- EKOS308 Riistaekologia, 2 op
- EKOS309 Evoluutioteorian evoluutio, 5 op
- EKOS310 Luontotyypit, 4 op
- EKOS504 Ekologisen genetiikan työpaja, 4 op
- EKOS507 Kvantitatiivinen genetiikka, 6 op
Valinnaisia opintoja, 35 op

Erikoistumisalakokonaisuudet
Opiskelija voi halutessaan sisällyttää tutkintoonsa erikoistumisalakokonaisuuden valinnaisten ekologian ja evoluutiobiologian opintojen tilalle.

Luonnonsuojelubiologia ja luonnontuntemus, 25 op
EKOS140 Eliömaantiede, 4 op
EKOS301 Soveltava ekologia tai luonnonsuojelubiologia, kirjatentti, 5 op
EKOS302 Luontoinventoinnin kurssi, 6 op
EKOS310 Luontotyypit, 4 op
Seuraavista vähintään 6 op
- YMPA253 Ympäristönsuojelun lainsäädäntö ja hallinto, 3 op
- EKOS120-6 Syventäviä lajintuntemuskursseja, 1-10 op
- EKOS127 Erikoislajintuntemus, 1-4 op
- EKOS129 Selkärangatonkokoelma, 2 op
- EKOS130 Kasvikokoelma, 2 op
- EKOS133 Populaatioekologia, 6 op
- EKOS305 Boreaalisen havumetsävyöhykkeen monimuotoisuus ja erityispiirteet, 6 op
Evoluutiogenetiikka, 25 op
EKOS505 Luonnonsuojelugenetiikka, kirjatentti, 6 op
EKOS512 Molekyyligenetiikan laboratoriokurssi II , 6 op
EKOS515 Molekyylievoluutio, 6 op
Seuraavista vähintään 7 op
- EKOS504 Ekologisen genetiikan työpaja, 4 op
- EKOS506 Molekyylievoluutio, kirjatentti, 6 op
- EKOS507 Kvantitatiivinen genetiikka, 6 op

Ekologia ja evoluutiobiologia, sivuaineopintokokonaisuudet

Ekologian ja evoluutiobiologian perusopinnot on tarkoitettu niille opiskelijoille, jotka suorittavat ekologiasta ja evoluutiobiologiasta vain perusopinnot (25 op). Opiskelijat, joiden tavoitteena/tarkoituksena on suorittaa aineopintotasoiset opinnot suorittavat perusopintoina biologian perusopinnot (25 op) ja tämän jälkeen ekologian ja evoluutiobiologian aineopinnot (35 op).

Ekologian ja evoluutiobiologian perusopinnot, 25 op
BIOP103 Ekologian ja evoluution perusteet 5), 4 op
BIOA120 Lajintuntemus: Kasvit, peruskurssi, 2 op
BIOA121 Lajintuntemus: Selkärangattomat, peruskurssi, 1 op
BIOA122 Lajintuntemus: Selkärankaiset, peruskurssi, 1 op
EKOA101 Ekologia, 5 op
EKOA155 Kasviekologia, kirjatentti 3 op
EKOA156 Evoluutiobiologia, kirjatentti, 3 op
EKOA302 Luonnonsuojelubiologia ja ympäristönhoito, 4 op
Valinnaisia Ekologian ja evoluutiobiologian aineopintoja vähintään 2 op
Ekologian ja evoluutiobiologian aineopinnot, 35 op
BIOA120 Lajintuntemus: Kasvit, peruskurssi 6), 2 op
BIOA121 Lajintuntemus: Selkärangattomat, peruskurssi 6), 1 op
BIOA122 Lajintuntemus: Selkärankaiset, peruskurssi 6), 1 op
EKOA101 Ekologia, 5 op
EKOA102 Evoluutio, 8 op
EKOA302 Luonnonsuojelubiologia ja ympäristönhoito, 4 op
EKOA501 Genetiikan perusteet 6), 4 op
Valinnaisia opintoja seuraavista vähintään 10 op
  • EKOA120 Lajintuntemus: Kasvit, jatkokurssi, 3 op
  • EKOA121 Lajintuntemus: Selkärangattomat, jatkokurssi, 2 op
  • EKOA122 Lajintuntemus: Selkärankaiset, jatkokurssi, 3 op
  • EKOA153 Käyttäytymisekologia, kirjatentti, 4 op
  • EKOA151 Populaatioekologia, kirjatentti, 3 op
  • EKOA154 Molekyyliekologia, kirjatentti, 4 op
  • EKOA155 Kasviekologia, kirjatentti, 3 op
  • EKOA301 Soveltava ekologia, 5 op
  • EKOA303 Metsien hoito ja monikäyttö, 2 op
  • EKOA502 Populaatiogenetiikka, 4 op
  • EKOA504 Ekologisen genetiikan esseet, 4 op

5) BIOP103 on suoritettava ennen EKOA-jaksojen suorittamista
6) Jos suoritettu muissa opinnoissa, korvataan valinnaisilla EKOA-opinnoilla


Luonnontieteiden kandidaatin tutkinto, Solu- ja molekyylibiologia, 180 op

Biologian perusopinnot, 25 op
BIOP101 Biokemian, solubiologian ja molekyylibiologian perusteet, 6 op
BIOP102 Eliökunnan rakenne ja monimuotoisuus, 9 op
BIOP103 Ekologian ja evoluution perusteet, 4 op
BIOP104 Limnologian perusteet, 3 op
YMPP105 Ympäristönsuojelun perusteet, 3 op
Solu- ja molekyylibiologian aineopinnot, 97 op
EKOA501 Genetiikan perusteet, 4 op
SMBA101 Solubiologian perusteet, 6 op
SMBA103 Solu- ja molekyylibiologian harjoitustyöt, 8 op
SMBA104 Soluviljelykurssi, 6 op
SMBA107 Solu- ja molekyylibiologian loppukuulustelu, 6 op
SMBA109 Mikroskopian perusteet, 1 op
SMBA110 Biomolekyylien rakenne, 2 op
SMBA111 Proteiinien rakenne ja toiminta, 4 op
SMBA301 Molekyylibiologian perusteet, 4 op
SMBA302 Mikrobiologian perusteet, 4 op
SMBA303 Rakennebioinformatiikka, 4 op
SMBA304 Mikrobigenetiikka, 4 op
SMBA502 Solun kemia, 5 op
SMBA505 Biokemian harjoitustyöt, 12 op
SMBA507 Bioenergetiikka ja metabolia I, 4 op
SMBA508 Bioenergetiikka ja metabolia II, 4 op
SMBA509 Bioenergetiikka ja metabolia III, 4 op
SMBA901 Kandidaattitutkielma, 7 op
SMBA902 Kypsyysnäyte
SMBA910 Kandidaattiseminaari, 3 op
Seuraavista vähintään 5 op
- BIOA112 Ihmisen fysiologia, kirjatentti 5 op
- BIOA500 Koe-eläinkurssi, 5 op
- SMBA105 Histologia, 8 op
- SMBA310 Virologian perusteet, 4 op
Sivuaine I, Luonnontieteiden perusteet ja menetelmät*, 26 op
SMBP501 Biokemian työtavat, 4 op
BIOP201 Tieteen etiikka, 2 op
KEMP111 Kemian perusteet 1, 5 op
KEMP114 Kemian perusteet 4 (orgaaninen kemia), 6 op
TILP150 Tilastomenetelmien peruskurssi 6), 6 op
ITKY103 Tietokone ja tietoverkot työvälineenä, 3 op
Sivuaine II, 25 op
Kieli- ja viestintäopinnot, 6 op
Viestintäkurssi, 2 op
Toinen kotimainen kieli, 2 op
I vieras kieli, 2 op
SMBP900 HOPS, 1 op

6) Vaihtoehtoisesti TILP250 Tilastotieteen peruskurssi 1.


Luonnontieteiden kandidaatin tutkinto, Nanotieteiden koulutusohjelma, pääaineena solu- ja molekyylibiologia, 180 op

Solu- ja molekyylibiologian perusopinnot nanotieteilijöille, 26 op
BIOP101 Biokemian, solubiologian ja molekyylibiologian perusteet, 6 op
BIOP103 Ekologian ja evoluution perusteet, 4 op
BIOA126 Solu- ja molekyylibiologian ja biokemian laboratoriotyökurssi, 3 op
SMBA111 Proteiinien rakenne ja toiminta, 4 op
SMBA302 Mikrobiologian perusteet, 4 op
SMBA502 Solun kemia, 5 op
Solu- ja molekyylibiologian aineopinnot nanotieteilijöille, 61 op
EKOA501 Genetiikan perusteet, 4 op
SMBA101 Solubiologian perusteet, 6 op
SMBA104 Soluviljelykurssi, 6 op
SMBA109 Mikroskopian perusteet, 1 op
SMBA110 Biomolekyylien rakenne, 2 op
SMBA301-310 Kaksi valinnaista luentokurssia, 8 op
SMBA507 Bioenergetiikka ja metabolia I, 4 op
SMBA508 Bioenergetiikka ja metabolia II, 4 op
SMBA509 Bioenergetiikka ja metabolia III, 4 op
SMBA811 Nanotieteiden laboratoriotyöt: Kuvantaminen, 6 op
SMBA812 Nanotieteiden laboratoriotyöt: Molekulaariset vuorovaikutukset, 6 op
SMBA901 Kandidaattitutkielma, 7 op
SMBA902 Kypsyysnäyte
SMBA910 Kandidaattiseminaari, 3 op
Kemian perusopinnot nanotieteiden koulutusohjelmassa 29-30 op
KEMP111 Kemian perusteet 1, 5 op
KEMP112 Kemian perusteet 2, 5 op
KEMP113 Kemian perusteet 3 (epäorgaaninen kemia), 5 op
KEMP114 Kemian perusteet 4 (orgaaninen kemia), 6 op
KEMA200 Johdatus laboratoriotöihin, 4 op
Toinen seuraavista kursseista
- KEMA225 Fysikaalinen kemia 2, 4 op
- KEMA282 Orgaaninen kemia, osa 1, 5 op
Fysiikan perusopinnot nanotieteilijöille, 25 op
FYSP101 F1: Mekaniikan perusosa, 5 op
FYSP102 F2: Mekaniikan jatko-osa, 5 op
FYSP103 F3: Termodynamiikka ja optiikka, 5 op
FYSP104 F4: Sähköopin perusteet, 5 op
FYSP106 F6: Moderni fysiikka, 5 op
Kieli- ja viestintäopinnot, 6 op
Viestintäkurssi, 2 op
Toinen kotimainen kieli, 2 op
I vieras kieli, 2 op
SMBS900 HOPS, 1 op
SMBP802 Nanotiede ja -teknologia, 1-2 op
Valinnaisia opintoja, 30-31 op
Suositeltavia esimerkiksi:
FYSP111 Fysiikan matemaattiset menetelmät M2-M6, 3 op
FYSP120 Fysiikan numeeriset menetelmät, 4 op
TILP150 Tilastomenetelmien peruskurssi, 6 op


Filosofian maisterin tutkinto, Solu- ja molekyylibiologia, 120 op

Solu- ja molekyylibiologian syventävät opinnot, 85 op
SMBS101 Kemialliset menetelmät biologiassa, 4 op
SMBS110-199 Valinnaiset luentokurssit 8), 12 op
SMBS501 Molekyylibiologian jatkokurssi, 4 op
SMBS502-599 Valinnaiset harjoitustyökurssit, 12 op
SMBS700 Loppukuulustelu, 6 op
SMBS701 Tutkielmaan liittyvä kirjatentti, 6 op
SMBS801 Työharjoittelu, 3 op
SMBS900 HOPS, 1 op
SMBS901 Pro gradu -tutkielma, 30 op
SMBS902 Kypsyysnäyte
SMBS910 Maisteriseminaari, 2 op
SMBS914 Työelämään orientoituminen, 2 op
Valinnaiset SMBS-opinnot, 3 op
Valinnaisia opintoja, 35 op

8) Valinnaisesti myös kurssit FYSA265 ja FYSA270.

Solu- ja molekyylibiologia, sivuaineopintokokonaisuudet

Solu- ja molekyylibiologian perusopinnot, 25 op
BIOP101 Biokemian, solubiologian ja molekyylibiologian perusteet, 6 op
SMBA301 Molekyylibiologian perusteet, 4 op
SMBA302 Mikrobiologian perusteet, 4 op
SMBA502 Solun kemia, 5 op
Valinnaisesti seuraavista vähintään 6 op
- BIOA112 Ihmisen fysiologia, kirjatentti, 5 op
- SMBA101 Solubiologian perusteet, 6 op
- SMBA111 Proteiinien rakenne ja toiminta, 4 op
- SMBA109 Mikroskopian perusteet, 1 op
- SMBA310 Virologian perusteet, 4 op
Solu- ja molekyylibiologian perusopinnot kemian ja fysiikan nanotieteilijöille, 26 op
BIOP101 Biokemian, solubiologian ja molekyylibiologian perusteet, 6 op
BIOA126 Solu- ja molekyylibiologian ja biokemian laboratoriotyökurssi, 3 op
SMBA111 Proteiinien rakenne ja toiminta, 4 op
SMBA302 Mikrobiologian perusteet, 4 op
SMBA310 Virologian perusteet, 4 op
SMBA502 Solun kemia, 5 op
Solu- ja molekyylibiologian aineopinnot, 35 op
BIOA112 Ihmisen fysiologia, kirjatentti 5 op
BIOA126 Solu- ja molekyylibiologian ja biokemian laboratoriotyökurssi, 3 op
SMBA107 Solu- ja molekyylibiologian loppukuulustelu, 6 op
SMBA111 Proteiinien rakenne ja toiminta, 4 op
SMBA304 Mikrobigenetiikka, 4 op
SMBA310 Virologian perusteet, 4 op
Valinnaisia opintoja seuraavista vähintään 9 op
- BIOA500 Koe-eläinkurssi, 5 op
- SMBA101 Solubiologian perusteet 6 op
- SMBA105 Histologia, 8 op
- SMBA109 Mikroskopian perusteet, 1 op
- SMBA507 Bioenergetiikka ja metabolia I, 4 op
- SMBA508 Bioenergetiikka ja metabolia II, 4 op
- SMBA509 Bioenergetiikka ja metabolia III, 4 op

Luonnontieteiden kandidaatin tutkinto, Ympäristötiede ja -teknologia, 180 op

Ympäristötieteen ja -teknologian perusopinnot, 25 op
YMPP111 Ympäristö- ja energiateknologian perusteet, 4 op
YMPP115 Ympäristöfysiikka, 4 op
YMPP123 Ympäristötieteen perusteet, 8 op
YMPP125 Ympäristökemian ja toksikologian perusteet, 4 op
YMPP151 Ilmansuojelun perusteet, 3 op
Muita ympäristöalaa tukevia opintoja, 2 op
Ympäristötieteen ja -teknologian aineopinnot, 55 op
BIOA501 Ympäristöekologia, 5 op
YMPA206 Ympäristömittausten laboratoriotyötavat, 5 op
YMPA209 Ilmasto- ja globaalimuutos, 4 op
YMPA212 Jätevesien käsittelyprosessit ja -laitokset I, 3 op
YMPA225 Ekotoksikologian ja riskinarvioinnin perusteet, 5 op
YMPA238 Kokeellisen ja yhteiskunnallisen ympäristöntutkimuksen tilastolliset menetelmät, 4 op
YMPA253 Ympäristönsuojelun lainsäädäntö ja hallinto, 3 op
YMPA259 Jätteiden käsittelyjärjestelmät ja kaatopaikat, 4 op
YMPA291 Energiajärjestelmät, 4 op
YMPA901 Kandidaattitutkielma, 7 op
YMPA902 Kypsyysnäyte
YMPA905 Kandidaattiseminaari, 3 op
Lajintuntemuskursseja, vähintään 2 op, valittuna seuraavista:
- BIOA120 Lajintuntemus: Kasvit, peruskurssi, 2 op
- BIOA121 Lajintuntemus: Selkärangattomat, peruskurssi, 1 op
- BIOA122 Lajintuntemus: Selkärankaiset, peruskurssi, 1 op
Muita ympäristöalaa tukevia opintoja, 6 op
Sivuaine I, Kemian perusopinnot 25 op tai perus- ja aineopinnot, 60 op
Sivuaine II, perusopinnot 25 op tai perus- ja aineopinnot, 60 op
Yhteiskuntatieteiden, humanististen tieteiden tai taloustieteiden alalta
Sivuaine III, perusopinnot 25 op
Jos sivuaineet I ja II ovat 25 op:n laajuiset
Kieli- ja viestintäopinnot, 6 op
Viestintäkurssi, 2 op
Toinen kotimainen kieli, 2 op
I vieras kieli, 2 op
YMPP900 HOPS ja ympäristöalan ammatit, 1 op
Valinnaiset opinnot, 8-18 op


Filosofian maisterin tutkinto, Ympäristötiede ja -teknologia, 120 op

Erikoistumisala - Ympäristöanalytiikka ja -toksikologia

Ympäristöanalytiikan ja -toksikologian syventävät opinnot, 85 op
YMPS309 Ekotoksikologian perustestit, 3 op
YMPS310 Ekotoksikologian harjoitustyöt, 4 op
YMPS341 Ilmansuojelun mittaustekniikat, 3 op
YMPS342 Ilmansuojelutekniikka I, 3 op
YMPS354 Kemiallinen ympäristöanalytiikka, 4 op
YMPS363 Geoinformatiikan ja spatiaalisen tilastotieteen perusteet, 3 op
YMPS409 Tutkimuksen suunnittelu ja toteutus, 2 op
YMPS413 Ympäristötilastot, kokoaminen ja käyttö, 3 op
YMPS420 Ympäristötieteen loppukuulustelu, 4 op
YMPS476 Metallien ekotoksikologia, 3 op
YMPS477 Ympäristöfysiologia, 3 op
YMPS511 Likaantuneen ympäristön kunnostus, 4 op
YMPS900 HOPS, 1 op
YMPS901 Pro gradu -tutkielma, 30 op
YMPS902 Kypsyysnäyte
YMPS910 Maisteriseminaari, 1 op
Seuraavista vähintään 6 op
- YMPS471 Ekotoksikologian syventävä kirjallisuus, 3 op
- YMPS474 Molekylaarinen ja biokemiallinen toksikologia, 2 op
- YMPS475 Biomarkkerit ja bioindikaattorit, 3 op
- YMPS478 Öljyonnettomuuksien toksikologia ja ympäristöriskit, 3 op
- YMPS479 Ympäristökemian erityiskysymyksiä, 2 op
- YMPS490 Kemikaalipolitiikka ja haitallisten aineiden ympäristöriskien arviointi, 2 op
Muita ympäristöalaa tukevia opintoja, 8 op
Valinnaiset opinnot, 35 op
Suositellaan yhden aineopintokokonaisuuden tekemistä, jos LuK-tutkinnossa on kolme perusopintokokonaisuutta.


Filosofian maisterin tutkinto, Ympäristötiede ja -teknologia, 120 op

Erikoistumisala - Ympäristö- ja energiateknologia

Opinnot painottuvat valinnan mukaan joko ympäristöteknologiaan (vaihtoehto A) tai kestävään energiateknologiaan (vaihtohto B).

Ympäristö- ja energiateknologian syventävät opinnot 85 op
YMPS342 Ilmansuojelutekniikka I, 3 op
YMPS409 Tutkimuksen suunnittelu ja toteutus, 2 op
YMPS450 Biogas technology, 4 op
YMPS464 Jätteiden energiakäyttö, 4 op
YMPS514 Experimental methods in environmental and energy technology, 4 op
YMPS900 HOPS, 1 op
YMPS901 Pro gradu -tutkielma, 30 op
YMPS902 Kypsyysnäyte
YMPS910 Maisteriseminaari, 1 op
Vaihtoehto A, Ympäristöteknologia, 36 op
YMPS309 Ekotoksikologian perustestit, 3 op
YMPS322 Jätevesien käsittelyprosessit ja laitokset II, 4 op
YMPS419 Ympäristötekniikan loppukuulustelu, 4 op
YMPS511 Likaantuneen ympäristön kunnostus, 4 op
YMPS515 Jätehuollon syventävä kirjallisuus, kirjatentti, 5 op
KEMS813 Teollisuuden prosessit, 3 op
Valinnaisia ympäristöalaa tukevia opintoja 13 op
Vaihtoehto B, Kestävä energiateknologia, 36 op
YMPS341 Ilmansuojelun mittaustekniikat, 3 op
YMPS392 Energiajärjestelmien hiili-, energia- ja päästötaseet, 5 op
YMPS466 Biotechnological energy production, 3 op
YMPS467 Biomassan termisten konversiotekniikoiden perusteet, 5 op
YMPS492 Bioenergy production: processing and utilisation of by-products, 3 op
YMPS494 Energiateknologian loppukuulustelu, 4 op
KEMS801 Renewable energy production, 6 op
Valinnaisia ympäristö- tai energia-alaa tukevia opintoja 7 op
Valinnaiset opinnot, 35 op
Suositellaan yhden aineopintokokonaisuuden tekemistä, jos LuK-tutkinnossa on kolme perusopintokokonaisuutta.


Filosofian maisterin tutkinto, Ympäristötiede ja -teknologia, 120 op

Erikoistumisala - Ympäristövaikutusten arvioiminen ja hallinta

Ympäristövaikutusten arvioimisen ja hallinnan syventävät opinnot, 85 op
YMPA220 Ympäristötieteen kenttäkurssi, 2 op
CEMS210 Material flow management, 5 op
CEMS230 Managing a green organization, 5 op
YMPS363 Geoinformatiikan ja spatiaalisen tilastotieteen perusteet, 3 op
YMPS409 Tutkimuksen suunnittelu ja toteutus, 2 op
YMPS413 Ympäristötilastot, kokoaminen ja käyttö, 3 op
YMPS420 Ympäristötieteen loppukuulustelu, 4 op
YMPS432 YVA-kurssi, 4 op
YMPS433 YVA-jatkokurssi, 2 op
YMPS436 YVA-menetelmät, 2 op
YMPS445 YVA-projektityö, 8 op
YMPS505 Ympäristönsuunnittelu ja kaavoitus, 3 op
YMPS900 HOPS, 1 op
YMPS901 Pro gradu -tutkielma, 30 op
YMPS902 Kypsyysnäyte
YMPS910 Maisteriseminaari, 1 op
Muita ympäristöalaa tukevia opintoja, 10 op
Valinnaiset opinnot, 35 op
Suositellaan yhden aineopintokokonaisuuden tekemistä, jos LuK-tutkinnossa on kolme perusopintokokonaisuutta.

Ympäristötiede ja -teknologia, sivuaineopintokokonaisuudet

Ympäristötieteen ja -teknologian perusopinnot, 25 op
YMPP105 Ympäristönsuojelun perusteet, 3 op, tai YMPP123 Ympäristötieteen perusteet, 8 op
YMPP111 Ympäristö- ja energiateknologian perusteet, 4 op
YMPP115 Ympäristöfysiikka, 4 op
YMPP125 Ympäristökemian ja toksikologian perusteet, 4 op
YMPP151 Ilmansuojelun perusteet, 3 op
Muita ympäristöalaa tukevia opintoja, 2-7 op
Ympäristötieteen ja -teknologian aineopinnot, 35 op
BIOA501 Ympäristöekologia, 5 op
YMPA212 Jätevesien käsittelyprosessit ja -laitokset I, 3 op
YMPA225 Ekotoksikologian ja riskinarvioinnin perusteet, 5 op
YMPA253 Ympäristönsuojelun lainsäädäntö ja hallinto, 3 op
YMPA259 Jätteiden käsittelyjärjestelmät ja kaatopaikat, 4 op
Muita ympäristöalaa tukevia opintoja, 15 op


7.4 Erilliset maisteriohjelmat ja niihin rinnastettavat maisterikoulutukset

Master's Degree Programme in Sustainable Management of Inland Aquatic Resources (FM), 120 cr

Compulsory, 85 cr
WETS101 Introduction to Aquatic research, 1 cr
WETS102 Work experience outside university, 4 cr
WETS103-116 Book examination, chosen according to the area of specialisation, 6 cr
WETS121 Training in a research group, 2 cr
WETS402 Assessment and monitoring of the ecological quality of surface waters, 2 cr
WETS707 Book examination on sustainable management, 5 cr
WETS899 Introduction session at Konnevesi Field Station, individual study plan, 1 cr
WETS901 M. Sc. Thesis, 30 cr
WETS902 Final maturity test, - cr
WETS903 Master project seminars, 3 cr
WETS904 Book examination I, related to Masters thesis, 6 cr
WETS905 Litterature review and plan for masters project, 4 cr
WETS907 Scientific writing, 3 cr
WETS908 Reseach grant proposal for doctoral studies, 2 cr
WETS920 and 921 Guidance for Masters project and thesis, 3 cr
Chosen advanced courses on aquatic science, one of which must be a field course, 13 cr
Choice of relevant courses, 35 cr
To be approved by programme director. Includes language and communication studies 6 cr (or substitutes), minimum of 2 cr Finnish for foreigners.


Master's Degree Programme in Nanosciences, cell and molecular biology, 120 cr
Major studies in cell and molecular biology, 85 cr
SMBA811 Laboratory course in nanoscience: Imaging1), 6 cr
SMBA812 Laboratory course in nanoscience: Molecular interactions1), 6 cr
SMBS101 Chemical methods in biology, 4 cr
SMBS501 Advanced molecular biology (PCR ), 4 cr
SMBS700 Final Exam or SMBS701 Book exam, related to Masters thesis, 6 cr
SMBS801 Practical work training, 3 cr
SMBS813 Fundamentals of Nanoscience 2), 6 cr
SMBS814 Seminar in Nanoscience, 3 cr
SMBS900 Study Plan, 1 cr
SMBS901 Master's Thesis, 30 cr
SMBS902 Maturity Exam
SMBS914 Orientation to the work carieer, 2 cr
Optional lecture courses from the following list, minimum 11 cr
- SMBS110-199
- FYSA265 Introduction to Soft Matter Physics, 5 cr
- FYSA270 Biological physics, 5 cr
Optional laboratory courses from the following list, minimum 3 cr
- SMBS502-599
- BIOA126 Laboratory Course on Cellbiology, Molecular Biology and Biochemistry3), 3 cr
Minor studies and optional studies, 35 cr
Optional studies in e.g. physics, mathematics, chemistry, information technology, economics and communications have to be taken so that the degree includes at least 120 cr. Includes language and communication studies 6 cr (or substitutes), minimum of 2 cr Finnish for foreigners.

1) Should be replaced by other SMB laboratory courses, if done in earlier studies.
2) Should be replaced by other SMB lecture courses, if done in earlier studies.
3) Compulsory, if earlier studies don't include any corresponding course.

International Masters Degree Programme in Nanosciences educates interdisciplinary experts, who can apply know-how from physics, chemistry and biosciences in the rapidly developing area of nanotechnology research and product development. The master’s programme provides an excellent basis for postgraduate studies. Each student will select one of the majors in the beginning of the studies: electronics, physics, physical chemistry, organic chemistry, or cell and molecular biology. Master’s thesis in the programme are always interdisciplinary. In addition to the major, the programme includes studies in minors. Depending of the earlier studies students may be required to do some additional studies agreed in the study plan.


Master's Degree Programme in Development and international cooperation, 120 cr

Environmental science with a specialisation in Development and international cooperation. Includes language and communication studies 6 cr (or substitutes), minimum of 2 cr Finnish for foreigners.

Orientation, 10 cr
DEVS000 Basic study skills, 5 cr
DEVS000 Research problem seminar, 5 cr
Understanding development, 20 cr
DEVS000 Development institutions, policies and practices, 5 cr
DEVS000 Structures of global inequality, 5 cr
DEVS000 Postcolonial society: agents, ideas and institutions, 5 cr
DEVS000 Critical approaches to development policy, 5 cr
Tools for research and management, 15 cr
DEVS000 Project management, 5 cr
DEVS000 Introduction to qualitative research methods, 5 cr
DEVS000 Introduction to quantitative research methods, 5 cr
Thesis seminar, 10 cr
DEVS000 Thesis seminar 1, 5 cr
DEVS000 Thesis seminar 2, 5 cr
Elective courses
DEVS000 Globalisation and social justice, 5 cr
DEVS000 Lecture passport, max 5 cr
DEVS000 UniPID virtual courses
Major subject studies, 25 cr
International internship, 10 cr
Master’s thesis, 30 cr
YMPS901 Master's thesis, 30 cr
YMPS902 Maturity exam


Master's Degree Programme in renewable energy, sustainable energy technology, 120 cr

Advanced studies in environmental and energy technology, 85 cr
YMPS341 Air pollution measurement-techniques, 3 cr
YMPS342 Air pollution control technology I, 3 cr
YMPS392 Energy systems: carbon, energy and emission balances, 5 cr
YMPS450 Biogas technology, 4 cr
YMPS464 Waste to energy, 4 cr
YMPS466 Biotechnological energy production, 3 cr
YMPS467 Basics in thermic conversion techniques of biomass, 5 cr
YMPS492 Bioenergy production: processing and utilisation of by-products, 3 cr
YMPS494 Final examination in energy technology, book exam, 4 cr
YMPS514 Experimental research methods in environmental technology, 4 cr
YMPS900 Study plan, 1 cr
YMPS901 Master's thesis, 30 cr
YMPS902 Maturity exam
KEMS801 Renewable energy production, 6 cr
KEMS802 Seminar on renewable energy, 4 cr
Chosen advanced courses on energy technology, 6 cr
Minor subject studies and optional studies, 35 cr
Includes language and communication studies 6 cr (or substitutes), minimum of 2 cr Finnish for foreigners.


Ympäristötieteen ja -teknologian maisterikoulutus, 120 op

Koulutukseen hyväksyttäviltä edellytetään ammattikorkeakoulututkinto tai vastaava soveltuvalta alalta. Opintojen alussa kullekin opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen, professorin vahvistama opintosuunnitelma. Opintosuunnitelmaan sisällytetään tutkintoon tarvittavat kieli- ja viestintäopinnot sekä aiempaa tutkintoa täydentävät opinnot (enintään 60 op), joita ei sisällytetä maisterin tutkintoon.


YMPS900 HOPS, 1 op
Ympäristötoksikologia ja -ekologia, seuraavista vähintään 25 op
- BIOA501 Ympäristöekologia, 5 op
- YMPA206 Ympäristömittausten laboratoriotyötavat, 5 op
- YMPA209 Ilmasto- ja globaalimuutos, 4 op
- YMPA220 Ympäristötieteen kenttäkurssi, 2 op
- YMPA225 Ekotoksikologian ja riskinarvioinnin perusteet, 5 op
- YMPS341 Ilmansuojelun mittaustekniikat, 3 op
- YMPS352 Ekotoksikologian projektityö, 5 op
- YMPS354 Kemiallinen ympäristöanalytiikka, 4 op
- YMPS433 YVA-jatkokurssi, 2 op
- YMPS420 Ympäristötieteen loppukuulustelu, 4 op
- YMPS475 Biomarkkerit ja bioindikaattorit, 3 op
- YMPS476 Metallien ekotoksikologia, 3 op
- YMPS477 Ympäristöfysiologia, 3 op
- YMPS478 Öljyonnettomuuksien toksikologia ja ympäristöriskit, 3 op
Ympäristötekniikka, seuraavista vähintään 25 op
- YMPA212 Jätevesien käsittelyprosessit ja -laitokset I, 3 op
- YMPA259 Jätteiden käsittelyjärjestelmät ja kaatopaikat, 4 op
- YMPS322 Jätevesien käsittelyprosessit ja laitokset II, 4 op
- YMPS342 Ilmansuojelutekniikka I, 3 op
- YMPS343 Ilmansuojelutekniikka II, 2 op
- YMPS419 Ympäristötekniikan loppukuulustelu, kirjatentti, 4 op
- YMPS440 Ympäristötekniikan projektityö, 5 op
- YMPS450 Biokaasuteknologia, 4 op
- YMPS466 Biotechnological energy production, 3 op
- YMPS467 Basics in thermic conversion techniques of biomass, 5 op
- YMPS470 Vierasaineiden biohajoaminen ja biokunnostus, 3 op
- YMPS492 Bioenergy production: processing and utilisation of by-products, 3 op
- YMPS511 Likaantuneen ympäristön kunnostus, 4 op
- YMPS512 Ympäristötekniikan harjoitukset, 6 op
- YMPS514 Experimental methods in environmental and energy technology, 4 op
- YMPS515 Jätehuollon syventävä kirjallisuus, kirjatentti, 5 op
- YMPS535 Ympäristöalan kansainvälinen kehitystyöprojekti, 5 op
- YMPS561 International water management, 3 op
- KEMS801 Renewable energy production, 8 op
Ympäristötietojärjestelmät ja ympäristötalous, seuraavista vähintään 20 op
- YMPA238 Kokeellisen ja yhteiskunnallisen ympäristöntutkimuksen tilastolliset menetelmät, 4 op
- YMPA253 Ympäristönsuojelun lainsäädäntö ja hallinto, 3 op
- YMPS291 Energiajärjestelmät, 4 op
- YMPS363 Geoinformatiikan ja spatiaalisen tilastotieteen perusteet, 3 op
- YMPS364 Ympäristötieteen spatiaalisten aineistojen analysointimenetelmät, 3 op
- YMPS392 Energiajärjestelmien hiili-, energia- ja päästötaseet, 5 op
- YMPS432 YVA-kurssi, 4 op
- YMPS445 YVA-projektityö, 8 op
- YMPS505 Ympäristönsuunnittelu ja kaavoitus, 3 op
- CEMS210 Material flow management, 5 op
- CEMS230 Managing a green organization, 5 op
Yleiset opinnot
YMPS409 Tutkimuksen suunnittelu ja toteutus, 2 op
YMPS901 Pro gradu -tutkielma, 30 op
YMPS902 Kypsyysnäyte
YMPS910 Maisteriseminaari, 1 op
Valinnaiset opinnot, 0-16 op

7.5 Jatkotutkinnot

Tieteellinen jatkokoulutus

Bio- ja ympäristötieteiden jatkotutkintoja ovat filosofian lisensiaatin (FL) ja filosofian tohtorin (FT) tutkinnot. Oikeus jatko-opintojen suorittamiseen myönnetään hakemuksen perusteella. Jatkokoulutukseen voivat hakea ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet.

Jatkokoulutukseen haluavan tulee ottaa yhteyttä bio- ja ympäristötieteiden laitoksella alansa jatkokoulutuksesta vastaavaan professoriin. Jos hakija täyttää jatkokoulutettavalle asetetut vaatimukset, hänelle nimetään vastuullinen ohjaaja. Professorin ja ohjaajan kanssa laaditaan opiskelijalle henkilökohtainen jatko-opintosuunnitelma ja tutkimussuunnitelma. Varsinainen haku tapahtuu hakulomakkeella, johon liitetään jatko-opintosuunnitelma, tutkimussuunnitelma ja sopimusliite. Hakemuksia käsitellään pääasiassa kaksi kertaa vuodessa, hakuajat löytyvät tiedekunnan yhteisestä osasta.

Jatkotutkintoa varten on suoritettava 60 opintopisteen laajuiset tieteellisen jatkokoulutuksen opinnot, jotka koostuvat seuraavasti:

A. Pakolliset opinnot (vähintään 20 op)

B. Valinnaiset opinnot

Kaikki opintosuoritukset vaativat pääaineen professorin hyväksynnän ennen opintorekisteriin kirjaamista. Professori tekee hyväksynnän jatko-opintosuunnitelman ja laitoksella yhteisesti hyväksyttyjen kriteerien mukaan.

7.6 Ammatillinen erikoistumiskoulutus

Sairaalasolubiologin ammatillinen erikoistumiskoulutus

Koulutuksen esittely ja tavoite
Sairaalasolubiologin erikoistumiskoulutus on pääsääntöisesti pituudeltaan 4 vuotta ja koostuu käytännön koulutuksesta, teoreettisesta koulutuksesta, sairaalasolubiologin pätevyyskuulustelusta ja filosofian lisensiaatin tai filosofian tohtorin tutkinnosta. Sairaalasolubiologikoulutuksen aikana erikoistumisopintoja suorittava henkilö perehtyy monipuolisesti patologian alan laboratoriomenetelmiin ja niiden hyödyntämiseen diagnostiikassa. Koulutuksen suoritettuaan sairaalasolubiologin tulee pystyä vastaamaan itsenäisesti omaan alaansa kuuluvista eri osa-alueista patologian laboratoriossa. Koulutukseen pyrkivän on syytä tiedostaa, että tällä hetkellä Suomessa on varsin vähän sairaalasolubiologin virkoja ja tilanne on sama ajatellen koulutuspaikkoja. Sairaalasolubiologikoulutettavat työllistyvät useimmiten koulutuspaikkaansa valmistuttuaan. Koulutus antaa kuitenkin hyvät valmiudet työskennellä alan yksityissektorilla tai tutkimuslaitoksissa samankaltaisissa tehtävissä.


Koulutusorganisaatio
Sairaalasolubiologin koulutukseen liittyviä säädöksiä ovat laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä 559/1994, asetus terveydenhuollon ammattihenkilöistä 564/1994, valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista 794/2004 ja opetusministeriön asetus yliopistojen koulutusvastuun täsmentämisestä, yliopistojen koulutusohjelmista ja erikoistumiskoulutuksista 568/2005. Jyväskylän yliopisto vastaa sairaalasolubiologin erikoistumiskoulutuksesta. Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta asettaa viisivuotiskaudeksi sairaalasolubiologian pätevyyslautakunnan (https://www.jyu.fi/bioenv/opiskelu/jatko-opiskelu/sairaalasolubiologi/patevyyslautakunta). Pätevyyslautakunnan tehtävänä on suunnitella ja koordinoida erikoistumiskoulutusta, hyväksyä koulutussuunnitelmat, järjestää pätevyyskuulustelut ja ehdottaa pätevyyksien myöntämistä. Koulutettavalle nimetään tukiryhmä, johon kuuluu kouluttajien lisäksi yksi ulkopuolinen alan asiantuntija.

Koulutukseen hakeutuminen
Erikoistumiskoulutukseen voi hakea, kun on suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon, filosofian maisterin tutkinnon, johon sisältyy syventävät opinnot solubiologiassa tai molekyylibiologiassa tai muutoin hankitut ko. arvosanoja vastaavat tiedot. Pätevyyslautakunta harkitsee tapauskohtaisesti, soveltuvatko hakijan maisteriopinnot sairaalasolubiologikoulutuksen pohjakoulutukseksi. Haku edellyttää koulutuspaikkaa patologian alan laboratoriossa, koulutuspaikassa tehtävää erikoistumiskoulutussuunnitelmaa sekä kouluttajia (sairaalasolubiologi sekä patologian erikoislääkäri). Koulutuspaikka voi olla yliopistollinen sairaala, keskussairaala tai muu pätevyyslautakunnan hyväksymä patologian alan koulutuspaikka. Jyväskylän yliopisto hyväksyy jatko-opiskelijat erikoistumiskoulutukseen ja myöntää koulutuksen suorittaneille sairaalasolubiologin pätevyyden pätevyyslautakunnan lausunnon perusteella. Erikoistumiskoulutuksen aikana suoritetaan vähintään filosofian lisensiaatin tutkinto. Koulutukseen voidaan hyväksyä myös aikaisemmin FL- tai FT- tutkinnon suorittanut.

Koulutuksen sisältö ja tutkintovaatimukset
Sairaalasolubiologin erikoistumiskoulutus koostuu vähintään lisensiaattityöstä, käytännön kliinisestä harjoittelusta, teoreettisesta koulutuksesta ja pätevyyskuulustelusta. Vähintään kahden vuoden käytännön kliininen harjoittelu tulee suorittaa sairaalan patologian laboratoriossa. Toiset kaksi vuotta voi olla yliopistossa tai muussa tutkimuslaitoksessa suoritettua tieteellistä, sairaalasolubiologian alaan liittyvää tutkimustyötä.

Lisensiaatintutkimus
Lisensiaatintutkimus tehdään koulutuspaikan kanssa sovittavasta aiheesta joko Jyväskylän yliopistoon tai muuhun yliopistoon. Sairaalasolubiologian teoriaopinnot ja sairaalasolubiologian pätevyyskuulustelu voidaan sisällyttää lisensiaatin tai tohtorin tutkintoon vaadittavaan koulutukseen. Neljän vuoden koulutuksessa lisensiaatintutkimukselle varataan päätoimista työaikaa kaksi vuotta. Lisensiaattityö on sairaalassa, yliopistossa tai muussa tutkimuslaitoksessa suoritettavaa tieteellistä, sairaalasolubiologian alaan liittyvää, koulutuspaikan kanssa yhteistyössä suunniteltua tutkimustyötä. Työ voi tähdätä myös väitöskirjaan. Jos väitöskirjatyö on tehty aiemmin, pätevyyslautakunta harkitsee tapauskohtaisesti, voidaanko se hyväksilukea sairaalasolubiologin koulutukseen vai vaaditaanko lisäksi muuta alaan liittyvää tutkimuskokemusta.

Käytännön koulutus
Käytännön kliinisestä koulutuksesta vähintään kaksi vuotta tulee suorittaa sairaalan patologian laboratoriossa tai muussa pätevyyslautakunnan hyväksymässä patologian alan koulutuspaikassa. Käytännön koulutuksesta pidetään koulutuspäiväkirjaa. Käytännön koulutukseen tulee kuulua seuraavat osa-alueet:
1. Histologia
2. Sytologia
3. Histopatologia
4. Immunohistokemia
5. Molekyylipatologia
6. Tautien syntymekanismien keskeiset perusteet
7. Laadunvarmistus
8. Konsultointi
9. Laboratoriovierailut
10. Eettiset ohjeet ja potilasturvallisuus
11. Sairaalan tietojärjestelmät
12. Sairaalan hankintamenettelyt
13. Obduktio
14. Neuropatologia *
* Ei pakollinen tai mahdollisesti toisessa patologian laboratoriossa suoritettava osa-alue

Teoreettinen koulutus (60 op)

Teoreettinen koulutus koostuu pakollisista patologian alan opinnoista, muista pakollisista jatkokoulutusopinnoista ja valinnaisista jatkokoulutusopinnoista.

- Pakolliset patologian alan opinnot, 30 op
Riippumatta aiemmasta FT-tutkinnosta pakolliset patologian alan opinnot on suoritettava.
Histologian kuulustelu, 3 op, An Atlas of Histology. Shu-Xing Zhang. Springer 1999. (Teos tentitään ensimmäisen opiskeluvuoden aikana, 3op)
Molekyylipatologian kuulustelu, 3 op, Vapaavalintainen etukäteen sovittu materiaali esim. kirjasta Cell and Tissue Based Molecular Pathology. Tubbs and Stoler. Churchill Livingstone 2009.
Yleispatologian itseopintokokonaisuus, 6 op, Pathologic Basis of Disease. Robbins and Cotran. Saunders Elsevier 2010. Luvut 1-10.
Elinpatologian itseopintokokonaisuus, 6 op, Pathologic Basis of Disease. Robbins and Cotran. Saunders Elsevier 2010. Noin 600 sivua luvuista 11-29
Pätevyyskuulustelu, 12 op
Koulutettava voi osallistua valtakunnalliseen sairaalasolubiologian pätevyyskuulusteluun (12 op) oltuaan vähintään kolmen vuoden ajan erikoistumiskoulutuksessa. Kuulustelu on läpäistävä vähintään arvolauseella hyvä (3/5), joka vastaa noin 75 % pisteistä. Hyväksytty kuulustelu on voimassa viisi vuotta hyväksymispäivästä lukien.
Kuulustelussa vaaditaan sovitut osa-alueet seuraavista teoksista:
Theory and Practice of Histological Techiniques. John D Bancroft and Marilyn Gamble. Churchill Livingstone Elsevier 2008.
Diagnostic Immunohistochemistry. Theranostic and genomic applications. David Dabbs. Saunders Elsevier 2010.
Syöpätaudit. Joensuu Heikki, Roberts Peter, Teppo Lyly ja Tenhunen Mikko. Duodecim 2010.

- Muut pakolliset jatkokoulutusopinnot, vähintään 8 op
Jatkokoulutusseminaari (SMBJ101 tai vastaava), 2 op - oma esitelmä
Tieteellinen kokous (SMBJJ102) - Vähintään yksi esitelmä tai posteri kansainvälisessä tieteellisessä kokouksessa, 2-4 op/kokous. Muusta osallistumisesta saa suorituksen harkinnan perusteella. Tieteellisiä kokouksia voi opintoihin sisällyttää yhteensä enintään 15 op.
Yliopisto-opetus tai aikuispedagogiikan koulutus tai harjoittelu (SMBJ105), vähintään 2 op.
Tutkijaseminaari (SMBJ910 tai vastaava), 2 op

- Valinnaiset jatkokoulutusopinnot, niin että kokonaismäärä on 60 op
Tähän voidaan sisällyttää kliinisen koulutuksen yhteydessä käytyjä kursseja, koulutuspäiviä ja muita opintosuorituksia sekä terveydenhuollon hallinnon ja laadunhallinnan opintoja.


Sairaalasolubiologin erikoistumiskoulutus, suoritusten hyväksyminen ja todistus
Suoritettuaan erikoistumiskoulutukseen sisältyvät opinnot ja laadittuaan hyväksytyn lisensiaatintutkimuksen koulutettava saa pyynnöstä Jyväskylän yliopiston matemaattis-luonnontieteelliseltä tiedekunnalta todistuksen suorittamastaan ammatillisesta filosofian lisensiaatin tutkinnosta ja lakisääteisestä sairaalasolubiologin erikoistumiskoulutuksesta (laki 559/94, asetukset 564/1994, 794/2004 ja 568/2005). Sairaalasolubiologin koulutukseen soveltuvan lisensiaatin tai tohtorin tutkinnon aiemmin suorittaneet eivät suorita toista jatkotutkintoa, vaan sairaalasolubiologin erikoistumiskoulutuksen suoritettuaan heille annetaan erillinen todistus sairaalasolubiologin erikoistumiskoulutuksesta. Sairaalasolubiologin pätevyyden saanut voi ilmoittautua sairaalasolubiologina terveydenhuollon henkilöstörekisteriin.

Koulutusta koskevat tiedustelut
Lisätietoa koulutuksesta antavat pätevyyslautakunnan sihteeri ja puheenjohtaja (ks. https://www.jyu.fi/bioenv/opiskelu/jatko-opiskelu/sairaalasolubiologi/patevyyslautakunta).

Koulutukseen haku

Koulutukseen haetaan lähettämällä alla olevassa luettelossa mainitut asiakirjat pätevyyslautakunnan puheenjohtajalle tai sihteerille. Pätevyyslautakunta  kokoontuu kaksi kertaa vuodessa. Seuraavan kokouksen ajankohta on nähtävissä pätevyyslautakunnan sivuilta.
1. Hakulomake
2. Opintosuunnitelma (liite 1)
3. Tutkimussuunnitelma (liite 2) tai anomus jo suoritetun FL- tai FT -tutkinnon hyväksilukemisesta (liite 3)
4. Ohjaajien, kouluttajien ja tukiryhmän jäsenten suostumukset (liite 4, lomake laitoksen www-sivuilla)


7.7 Bio- ja ympäristötieteiden opetus 2011-2012

Tämä kappale sisältää tietoja biologian opintoihin kuuluvista opintojaksoista lukuvuonna 2011-2012. Kurssien tarkemman aikataulun löydät Korpista sivulta:
https://korppi.jyu.fi/kotka/course/student/courseSearch.jsp,
kun kirjoitat hakukenttään kurssin koodin.
Korpista löytyvät tiedot myös muusta opetustarjonnasta.

7.7.1 Opetusohjelma 2011-2012

7.7.1.1 Biologia

7.7.1.2 Akvaattiset tieteet

7.7.1.3 Ekologia ja evoluutiobiologia

7.7.1.4 Solu- ja molekyylibiologia

7.7.1.5 Ympäristötiede ja -teknologia

7.7.2 Kurssitiedot

7.7.2.1 Biologia

BIOP001 Bio- ja ympäristötieteiden lentävä lähtö (0 op)

Opettajat: Jari Haimi, Timo Ålander
Opetusaika: 07.09. - 08.09.2011
Sisältö: Johdatus yliopisto-opiskeluun ja tutustuminen bio- ja ympäristötieteiden laitokseen sekä Konneveden tutkimusasemaan. Kaksipäiväinen tapahtuma Konneveden tutkimusasemalla. Säänmukainen retkeily- ja yöpymisvarustus.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=112989

BIOP101 Biokemian, solubiologian ja molekyylibiologian perusteet (6 op)

Opettaja: Maija Vihinen-Ranta
Opetusaika: 05.09. - 31.10.2011
Sisältö: Tämä on biologian opiskelijoiden ensimmäinen johdantokurssi, käydään läpi biomolekyylien rakenteita ja toimintaa, solun perusrakenteita ja niiden keskeisiä toimintoja. Kurssi edellyttää itsenäistä kurssikirjan lukemista luentojen lisäksi. Tietokonedemonstraatiot vain bio- ja ympäristötieteen laitoksen pääaineopiskelijoille.
Kirjallisuus: Reece ym. (2011) Campbell Biology (9. painos). Pearson. Kappaleet 1-21.
Esitiedot: Oletetaan lukion biologian kurssien tiedot.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=114201

BIOP102 Eliökunnan rakenne ja monimuotoisuus (9 op)

Opettajat: Jouni Taskinen, Heikki Helle, Timo Ruokonen, Marko Haapakoski, Jyrki Torniainen, Helena Jauhiainen, Veikko Salonen, Marja Tiirola, Sanni Aalto, Minna-Maarit Kytöviita, Ahti Karusalmi, Atte Komonen
Opetusaika: 01.10. - 31.12.2011
Sisältö: Kurssilla luodaan yleiskatsaus eliöiden erilaisiin rakennepiirteisiin (morfologiaan), luokitteluun (systematiikka) ja polveutumissuhteisiin (fylogeniaan). Anatomian perusteet käydään läpi painottaen erityisesti rakenteen ja toiminnan yhteyttä. Kurssiin sisältyy luentoja, kirjan lukemista ja laboratorioharjoituksia.
Kirjallisuus: Reece ym. (2011) Campbell Biology (9. painos). Pearson. Kappaleet 27-35, 38 ja 46-47. Sekä harjoitustöiden kurssimoniste, joka on ostettavissa Ylistön kirjastosta (kemian laitoksen tiloissa).
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=113027

BIOP103 Ekologian ja evoluution perusteet (4 op)

Opettaja: Atte Komonen
Opetusaika: 09.01. - 28.02.2012
Sisältö: Kurssilla käydään läpi ekologian ja evoluutiobiologian peruskäsitteitä: evoluutioreoria (luonnonvalinta, populaatioiden evoluutio, lajiutuminen), käyttäytymisekologia (ravinnonvalinta, pariutuminen, viestintä, sosiaaliset vuorovaikutukset), populaatioekologia (populaation rakenne ja kasvu, demografia, tiheydestä riippuvat ja riippumattomat populaatiokoon säätelymekanismit), yhteisöekologia (koevoluutio, saalistus, loisinta, kilpailu, symbioosi, sukkessio, eliömaantiede), ekosysteemiekologia (perustuotanto, ravinteiden kierrot, hajotustoiminta, ravintoverkot).
Kirjallisuus: Reece ym. (2011) Campbell Biology (9. painos). Pearson. Kappaleet 22-26, 51-56.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=113028

BIOP104 Limnologian perusteet (3 op)

Opettajat: Jussi Jyväsjärvi, Roger Jones
Opetusaika: 13.02. - 01.03.2012
Sisältö: Vesistöjen fysikaaliskemialliset perusilmiöt, vesien tila ja siihen vaikuttavat tekijät Suomessa ja mahdollisuudet estää ja korjata haittoja.
Kirjallisuus: Book examination in English as alternative for foreign students: BRÖNMARK, C. & HANSSON, L.-A. (2005) The Biology of Lakes and Ponds (2nd edition). R. Jones
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=117139

BIOP201 Tieteen etiikka (1-2 op)

Opettajat: Juhani Pirhonen, Tapio Mappes, Jari Ylänne
Opetusaika: 06.03. - 19.04.2012
Sisältö: Johdantoluennoilla (4 h) käsitellään tieteentekemiseen liittyviä yleisiä ohjesääntöjä ja käytänteitä. Miten tiedettä tehdään eettisesti oikealla tavalla? Mitä on hyvä tieteellinen käytäntö? Ryhmätyö, seminaari (8 h) ja loppuraportti.
Kirjallisuus: MÄKINEN, O. 2007. Tutkimusetiikan ABC
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=114182

BIOP900 HOPS (1 op)

Opettaja: Jari Haimi
Sisältö: Opiskelija laatii henkilökohtaisen opintosuunnitelman (Korppi-järjestelmän eHOPS) ohjaajansa tukemana.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=112997

BIOA110 Kasvi- ja eläinfysiologian perusteet (3 op)

Opettajat: Jari Haimi, Ahti Karusalmi, Philipp Lehmann
Opetusaika: 17.01. - 17.02.2012
Sisältö: Kurssilla perehdytään kasvien ja eläinten elintoimintoihin ja muihin keskeisiin fysiologisiin piirteisiin.
Kirjallisuus: Reece ym. (2011) Campbell Biology (9. painos). Pearson. Kappaleet 36-37, 39, 41-45, 48-50. Harjoitustöihin tulee ostaa kurssin opetusmoniste Ylistön kirjastosta. Se tulee myyntiin viikkoa ennen harjoitusten alkua.
Esitiedot: Biologian perusopinnot.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=112991

BIOA111 Solubiologian alkeet, kirjatentti (2 op)

Opettaja: Maija Vihinen-Ranta
Sisältö: Solubiologian peruskäsitteet esittelevä suomenkieliseen kirjaan perustuva kirjatentti. Tentti on osana biologian aineopintojen sivuainekokonaisuutta. Kuuluu opintoihin myös ennen vuotta 2009 hyväksyttyjen tutkintovaatimusten mukaisesti biologian opettajan aineopintoja suorittaville. Voidaan suorittaa Bio- ja ympäristötieteiden laitoksen yleisinä tenttipäivinä.
Kirjallisuus: HEINO, J. & VUENTO, M., Biokemian ja solubiologian perusteet. WSOY 2007 ja 2010. Molemmat painokset: sivut 25-99, 158-167, 177-186, 203-223, 247-260, 272-280, 302-316.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=112992

BIOA112 Ihmisen fysiologia, kirjatentti (5 op)

Opettaja: Jari Ylänne
Sisältö: Pakollinen opintojakso biologian opettajankoulutuksessa oleville. Suoritetaan bio- ja ympäristötieteiden laitoksen yleisinä tenttipäivinä.
Kirjallisuus: Nienstedt W., Hänninen O., Arstila A., Björkqvist S.-E. Ihmisen fysiologia ja anatomia. WSOY, 2004-2008, 14-17. painos
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=112993

BIOA120 Lajintuntemus: Kasvit, peruskurssi (2 op)

Opettaja: Veikko Salonen
Opetusaika: 14.05. - 18.05.2012
Sisältö: Kurssilla kerätään omatoimisesti 60 tieteellisesti tallennettua kasvinäytettä. Ohjeet kasvion kokoamiseksi laitoksen sivuilla: https://www.jyu.fi/bioenv/osastot/eko/opetus/bioa120-lajintuntemus-kasvit/bioa120_kasvioohje.pdf . Kasvien keräämisestä, määrittämisestä ja tallentamisesta pidetään luento (4h) ja ryhmäharjoitus (2h).
Kirjallisuus: Opetusmoniste Veli Saari & Veikko Salonen: Kasvilajintuntemukset (BIOA120, EKOA120 ja LUTP110) sisältää listan, josta kerättävät kasvit valitaan. Moniste on saavissa verkossa https://www.jyu.fi/bioenv/osastot/eko/opetus/bioa120-lajintuntemus-kasvit/bioa120_ekoa120_kasvilajilista.pdf Monisteen voi myös ostaa painettuna Ylistön kirjastosta.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=117144

BIOA121 Lajintuntemus: Selkärangattomat, peruskurssi (1 op)

Opettajat: Jari Haimi, Atte Komonen
Opetusaika: 12.03. - 23.03.2012
Sisältö: Kurssilla opiskellaan keskeisimpien kotimaisten selkärangatonryhmien tunnistamista demonstraatíoiden, harjoitusten ja itseopiskelun avulla. Lisäksi tutustutaan keskeisten eläinryhmien perusbiologiaan ja -ekologiaan.
Kirjallisuus: Kurssille tulee ostaa etukäteen moniste Ylistön kirjastosta (sama moniste on käytössä myös kurssilla BIOA122). Myös erilaiset hyönteisoppaat yms. ovat hyvää tukimateriaalia.
Esitiedot: BIOP102.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=112996

BIOA122 Lajintuntemus: Selkärankaiset, peruskurssi (1 op)

Opettaja: Jari Haimi
Opetusaika: 07.05. - 11.05.2012
Sisältö: Kurssilla opetellaan tunnistamaan tärkeimmät kotimaiset selkärankaislajit. Lisäksi tutustutaan lajien perusbiologiaan ja -ekologiaan.
Kirjallisuus: Kurssilla käytetään samaa monistetta kuin BIOA121:lla. Lisäksi mukana on syytä pitää jotakin lintuopasta.
Esitiedot: BIOP102 ja BIOA121.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=112994

BIOA123 Ekologian opetuksen kurssi (5 op)

Opettaja: Jari Haimi
Opetusaika: 08.08.2011 - 09.03.2012
Aikataulu: Kurssi alkaa elokuun maasto-osuudella, joka pidetään Konneveden tutkimusasemalla. Aseman ympäristön maastokohteisiin tehdään retkiä päivittäin. Kurssin laboratorio-osa pidetään syyslukukauden aikana ja talviosuus maaliskuussa Konneveden tutkimusasemalla.
Sisältö: Kurssi on didaktista ekologiaa ja sillä opiskellaan pääosin sellaisia menetelmiä, joita on mahdollista käyttää myös koulujen opetuksessa. Kurssi on kolmiosainen. Ensimmäisessä osassa perehdytään kuvailevin menetelmin tärkeimpiin kotimaisiin ekosysteemeihin, lähinnä metsiin ja soihin. Toisessa osassa tehdään yksinkertaisia ekologisia laboratoriokokeita. Kolmannessa osuudessa perehdytään talviekologiaan ja sen opettamiseen. Kurssi on pakollinen opettajankoulutukseen osallistuville (maasto-osan voi korvata ekologian ja evoluutiobiologian tai ympäristötieteen ja -teknologian maastokursseilla).
Kirjallisuus: Kurssin kenttäosalle tulee ottaa mukaan saatavilla olevia oppaita kasveista ja eläimistä: värikuvakasvio, jokin lintukirja ja hyönteiskirja helpottavat työskentelyä kurssilla.
Esitiedot: Biologian perusopinnot lajintuntemuksineen tulee olla suoritettuna ennen tätä kurssia. Niiden, jotka ovat osallistuneet ekologian tai ympäristötieteen kenttäkursseille, ei tarvitse osallistua tämän kurssin kenttäosuudelle, vaan voivat tulla mukaan laboratorio-osuuden alkaessa.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=113000

BIOA124 Biologisia koululaborointeja (2 op)

Opettaja: Jari Haimi
Opetusaika: 01.02. - 31.03.2012
Sisältö: Perehdytään oppilastöiden suunnittelun periaatteisiin ja siihen liittyvään tutkimustietoon. Opiskellaan joukko klassisia koulukokeita. Kukin opiskelija suunnittelee ja toteuttaa yhden oppilastyön.
Kirjallisuus: Etsitään itse oman harjoitusaiheen opettamiseen ja oppimiseen liittyvää pedagogista kirjallisuutta.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=113001

BIOA125 Maastolajintuntemus (1 op)

Opettaja: Jari Haimi
Opetusaika: 21.05. - 25.05.2012
Sisältö: Kurssilla harjoitellaan eläinten ja kasvien tunnistamista maasto-olosuhteissa erilaisten harjoitusten ja inventointien avulla.
Kirjallisuus: Mukana tulee olla aiempien kurssien monisteet ja oppaat sekä muita kenttäkäyttöön soveltuvia tunnistuskirjoja (erityisesti kasvi- ja lintukirja).
Esitiedot: Biologian perusopinnot ja lajintuntemuksen peruskurssit (BIOA120-122).
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=113003

BIOA126 Solu- ja molekyylibiologian ja biokemian laboratoriotyökurssi (3 op)

Opettajat: Jari Haimi, Elina Dadu
Opetusaika: 02.05. - 15.05.2012
Sisältö: Kurssilla perehdytään keskeisimpiin ja moderneihin biokemian, molekyylibiologian ja solubiologian perustekniikoihin. Kurssi on tarkoitettu biologian opettajankoulutuksessa oleville sekä solu- ja molekyylibiologian sivuaineopiskelijoille ja alan nanotieteiden opiskelijoille.
Esitiedot: Biologian perusopinnot sekä solubiologian perusteet SMBA101 (tai solubiologian alkeet, BIOA111) ja molekyylibiologian perusteet (SMBA301).
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=113004

BIOA500 Koe-eläinkurssi (5 op)

Opettajat: Juhani Pirhonen, Esa Koskela
Opetusaika: 13.08. - 31.08.2012
Sisältö: Luennot: eläinkokeiden suunnittelu, koe-eläinten käsittely ja hoito, yleisimmät laboratorioeläimet ja niiden ominaisuudet, koe-eläinten käyttöön liittyvä lainsäädäntö ja etiikka, eläinkokeen hyöty-haitta −analyysi,
eläinkokeellisen tutkimuksen tilastollisia menetelmiä, tulosten arviointi ja tieteellisen raportin laatiminen. Harjoitustyöt: kemikaalien annostelutavat, verinäytteiden otto, anestesia, analgesia ja ruumiinvaus. Paikka: Konneveden tutkimusasema.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=118467

BIOA501 Ympäristöekologia (5 op)

Opettajat: Markku Kuitunen, Mikko Mönkkönen
Opetusaika: 25.10. - 08.12.2011
Sisältö: Luentoja teemoista: Ihminen ja ihmisen toiminta osana ekosysteemejä; Ekosysteemien tuotanto ja kantokyky; Kestävä kehitys ja soveltavan ekologian rooli; Luonnonvarat, luonnonvarojen käyttö ja hoito; Tuholaistorjunta; Ympäristöstressi - Luonnollinen vaihtelu ja ihmistoiminnan vaikutus. Kurssi korvaa aiemmissa opinto-ohjelmissa olleet kurssit EKOA301 Soveltava ekologia ja YMPA205 Ympäristöekologia ja ekologisten vaikutusten arviointi.
Kirjallisuus: Botkin, Daniel B. & Keller, Edward A., Environmental Science: Earth as a Living Planet. John Wiley & Sons, Inc. 2010. 7. painos.
Esitiedot: EKO: Suositellaan suoritettavaksi kurssien BIOP103 Ekologian ja evoluution perusteet ja EKOA101 Ekologia jälkeen. YMP: Suositellaan suoritettavaksi YMPP123.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=117216

BIOA901 Kandidaattitutkielma (7 op)

Opettaja: Jari Haimi
Sisältö: Laaditaan suppeahko tutkielma itse valitusta aiheesta joltakin biologian osa-alueelta. Työ voi perustua empiiriseen aineistoon tai olemassa olevaan kirjalliseen materiaaliin. Työn aiheesta sovitaan biologian lehtorin kanssa ja työn suunnitteluvaiheessa osallistutaan biologan kandidaattiseminaariin (BIOA910).
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=113005

BIOA902 Kypsyysnäyte (0 op)

Opettaja: Jari Haimi
Sisältö: Valvotussa koetilanteessa suoritettu kirjallinen kypsyysnäyte, jossa opiskelija osoittaa perehtyneisyytensä tutkintoa varten tekemänsä tutkielman aihepiiriin ja akateemisen kirjoitustyylin hallintaan. Kypsyysnäytteen arvioinnin tekee sen sisällön osalta oppiaineen edustaja (tutkielman ohjaaja) ja kieliasun osalta kielikeskuksen opettaja. Jos kypsyysnäyte sisältyy kandidaatintutkintoon (tai aiempaan AMK-tutkintoon), sitä ei tarvitse kirjoittaa maisteritutkintoa varten uudestaan, vaan kypsyysnäytteeksi katsotaan pro gradu -tutkielman tiivistelmä, joka osoittaa kirjoittajan perehtyneisyyden tutkielman alaan.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=113006

BIOA910 Kandidaattiseminaari (3 op)

Opettaja: Jari Haimi
Opetusaika: 07.12.2011 - 20.04.2012
Sisältö: Seminaarissa pidetään esitelmä sovitusta kandidaattitutkielmaan liittyvästä aiheesta ja siitä kirjoitetaan kaikille jaettava kirjallinen versio. Seminaariin sisältyy alussa kaikille yhteisiä ohjaustilaisuuksia, joissa käydään läpi seminaarin tavoitteita sekä annetaan ohjeita kirjallisen ja suullisen esityksen laatimiseen. Periaatteena on osallistua seminaariin kandidaatintutkielman suunnitteluvaiheessa.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=113007

BIOJ106 Biologian filosofia ja etiikka (2 op)

Opettajat: Leona Gilbert, Leena Lindström
Opetusaika: 01.11. - 30.11.2011
Sisältö: Tämän kurssin tarkoitus on perehdyttää jatko-opiskelijat keskustelun avulla miettimään biologisten tieteiden filosofiaan ja etiikkaan. Keskustelut perustuvat kurssin alussa jaettavaan lukupakettiin. Kurssilla on läsnäolovelvollisuus opintojen luonteen takia.
Esitiedot: FM tai tutkimuksessa hankittu skokemus
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=117135

BIOS105 Museo- ja luontokohteiden pedagogiikka (0 op)

Opettaja: Jari Haimi
Aikataulu: Järjestetään myöhemmin sovittavina aikoina.
Sisältö: Valmistellaan ohjatusti opastusmateriaalia ja/tai suunnitellaan ja toteutetaan opastuksia museon vaihtuviin näyttelyihin tai johonkin luontokohteeseen liittyen.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=113008

BIOS900 HOPS (1 op)

Opettaja: Jari Haimi
Sisältö: Opiskelija laatii henkilökohtaisen opintosuunnitelman (Korppi-järjestelmän eHOPS) maisteriopintojaan varten.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=113009

BIOS901 Pro gradu -tutkielma (20 op)

Opettaja: Jari Haimi
Sisältö: Ohjauksessa tehtävä tieteellinen tutkimus joltain biologian osa-alueelta. Tavoitteena on kouluttaa opiskelija itsenäiseen tieteellisten menetelmien käyttöön tutkimuksessa. Tutkielman aiheesta ja ohjausjärjestelyistä on sovittava etukäteen biologian lehtorin kanssa. Tutkielman aiheeseen liittyen pidetään myös maisteriseminaari (BIOS910 tai vastaava).
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=113010

BIOS902 Kypsyysnäyte (0 op)

Opettaja: Jari Haimi
Sisältö: Valvotussa koetilanteessa suoritettu kirjallinen kypsyysnäyte, jossa opiskelija osoittaa perehtyneisyytensä tutkintoa varten tekemänsä tutkielman aihepiiriin ja akateemisen kirjoitustyylin hallintaan. Kypsyysnäytteen arvioinnin tekee sen sisällön osalta oppiaineen edustaja (tutkielman ohjaaja) ja kieliasun osalta kielikeskuksen opettaja. Jos kypsyysnäyte sisältyy kandidaatintutkintoon (tai aiempaan AMK-tutkintoon), sitä ei tarvitse kirjoittaa maisteritutkintoa varten uudestaan, vaan kypsyysnäytteeksi katsotaan pro gradu -tutkielman tiivistelmä, joka osoittaa kirjoittajan perehtyneisyyden tutkielman alaan.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=113011

BIOS909 Työskentely tutkimusryhmässä (2-6 op)

Opettaja: Jari Haimi
Aikataulu: Erikseen sovittuna ajankohtana tutkimusryhmissä.
Sisältö: Palkaton työskentely oman laitoksen tutkimusryhmän jäsenenä. Opiskelija hakeutuu tutkimusryhmään ja sopii työskentelystä. Tämän jälkeen ennen työskentelyn aloittamista siitä sovitaan biologian lehtorin kanssa (työtehtävien ja oppimistavoitelistan läpikäyminen). Jakso ei voi liittyä omaan opinnäytetyöhön.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=113012

BIOS910 Maisteriseminaari (2 op)

Opettaja: Jari Haimi
Aikataulu: Aikataulu sovitaan osanottajien kesken.
Sisältö: Pääsääntöisesti osallistutaan sen biologian alan maisteriseminaariin, jonka alaan oma pro gradu -tutkielma kuuluu. Tarvittaessa järjestetään biologian oma seminaari erillisen ohjelman mukaan. Asiasta tulee neuvotella biologian lehtorin kanssa hyvissä ajoin etukäteen.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=113013

7.7.2.2 Akvaattiset tieteet

WETP001 Akvaattisten tieteiden opintopäivä (0 op)

Opettajat: Juhani Pirhonen, Timo Marjomäki, Heikki Hämäläinen
Opetusaika: 16.01. - 16.01.2012
Sisältö: Kaikille akvaattisten tieteiden opiskelijoille tarkoitettu tilaisuus, jossa tiedotetaan ja keskustellaan akuuteista opiskeluun liittyvistä aiheista. Päivän ohjelmaan sisältyy myös perinteinen pilkkikilpailu, makkaranpaistoa ja saunomista.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=117753

WETP503 Akvaattisten tieteiden ammatit (2 op)

Opettaja: Juha Karjalainen
Opetusaika: 01.11. - 09.12.2011
Sisältö: Vesistötieteiden alan ammatteihin tutustuttava kurssi. Omatoiminen vesistötieteen ammattilaisen haastattelu, johon aikaa n. 4 viikkoa. Loppuseminaari, jossa kukin opiskelija esittää haastattelun tulokset. Tuloksista on laadittava myös lyhyt kirjallinen selostus.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=117755

WETP900 HOPS (1 op)

Opettajat: Juhani Pirhonen, Heikki Hämäläinen
Opetusaika: 01.09.2011 - 31.07.2012
Sisältö: LuK-tutkintoon sisältyvä henkilökohtainen opintosuunnitelma.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=117754

WETA001 Kalataudit ja loiset, harjoitukset (3 op)

Opettaja: Jouni Taskinen
Opetusaika: 03.10. - 28.10.2011
Sisältö: Kalojen loisten tutkimusmenetelmät. Yleisimpien kalalajiemme loisten tunnistaminen tuoreesta kalamateriaalista. Bakteeritautien tunnistaminen, bakteerien eristäminen, viljely ja määrittäminen.
Esitiedot: Tehdään yhtäaikaisesti luentosarjan WETA505 kanssa Konneveden tutkimusasemalla.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=117756

WETA002 Kalataudit ja loiset (2 op)

Opettaja: Jouni Taskinen
Opetusaika: 04.10. - 01.11.2011
Sisältö: Kalojen loiset ja niiden elämänkierrot. Patogeenien bakteerien, virusten ja sienten aiheuttamat taudit kaloilla. Kalaloisten ja -tautien merkitys luonnossa ja kalanviljelylaitoksilla. Kalaloisten ja -tautien torjunta.
Kirjallisuus: Moniste jaetaan luennolla
Esitiedot: Suoritetaan yhtäaikaisesti kurssin WETA001 kanssa Konneveden tutkimusasemalla.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=117814

WETA101 Lakes in the Landscape (Järvet ja ympäristö) (3 op)

Opettajat: Jussi Jyväsjärvi, Roger Jones
Opetusaika: 26.09. - 17.10.2011
Sisältö: Lecture course (in English) dealing with some basic and topical aspects of limnolgy. The first part of this course (Roger Jones)emphasises how an understanding of lakes needs to take account of their location within the local. regional and global landscape. The main themes are: origin and age of lakes and influences on their characteristics; key elements of catchment biogeochemistry; export of nutrients and organic matter from drainage basins to lakes; estimating phosphorus loading to lakes from catchment characteristics; examples of the influence of catchment exports on lake processes - eutrophication, acidification, carbon cycling; palaeolimnology and the long-term perspective. The second part of the course (Kalevi Salonen)covers particular features of Finnish lake processes.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=117142

WETA102 Limnologian kirjatentti I (6 op)

Opettaja: Roger Jones
Sisältö: Tentitään mieluiten englanniksi.
Kirjallisuus: KALLF, J. (2002), Limnology
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=117816

WETA103 Limnologian kirjatentti II (5 op)

Opettaja: Heikki Hämäläinen
Kirjallisuus: ALLAN, J.D. & CASTILLO, M.M. (2007), Stream ecology. Second ed.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=117818

WETA104 Limnologian ja kalabiologian tutkimusmenetelmät (8 op)

Opettajat: Juhani Pirhonen, Timo Marjomäki, Heikki Hämäläinen
Opetusaika: 20.08. - 30.09.2012
Aikataulu: Kesän 2012 ajat ilmoitetaan myöhemmin.
Sisältö: Vesistötieteiden kenttätutkimusmenetelmät, vesieliöiden ylläpito ja käsittely laboratoriossa, kokeellinen tutkimus, tilastollinen data-analyysi, tutkimuksen etiikka, mittauksen tarkkuus ja täsmällisyys, työturvallisuus.
Kirjallisuus: Böhling & Rahikainen (toim.)1999: Kalataloustarkkailu - Periaatteet ja menetelmät. Riistan- ja kalantutkimus.
Koli 1995: Suomen kalaopas. WSOY.
Raitaniemi et al. 2000: Kalojen iän ja kasvun määritys. Riistan- ja kalantutkimus.

Esitiedot: BIOP104, WETA503 ja tilastotieteen opintojakso
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=120963

WETA150 Hydrologia (2 op)

Opettajat: Heikki Hämäläinen, Timo Huttula
Opetusaika: 01.08.2011 - 31.07.2012
Aikataulu: Opintojaksoa ei järjestetä lukuvuonna 2011-2012. Opintojakso järjestetään joka toinen vuosi.
Sisältö: Kurssi antaa perustiedot veden kiertokulusta ja vesivaroista sekä hydrologiassa käytettävistä tutkimusmenetelmistä. Kurssilla käsitellään seuraavat aiheet: maapallon vesivaippa ja hydrologinen kierto, ihmisen vaikutus hydrologiseen kiertoon sekä hydrologisen havaintoaineiston käsittely ja käyttö.
Kirjallisuus: Kurssimoniste 'Hydrologian kurssien opetusmoniste', jota saatavilla Kemian laitoksen kirjaston myyntipaikasta. Moniste perustuu kirjaan 'Sovellettu hydrologia', S. Mustonen (toimi.) Vesiyhdistys ry., 1986. Luentomuistiinpanot voi ladata kurssinkotisivuilta.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=118033

WETA201 Freshwater pollution book examination (4 op)

Opettaja: Roger Jones
Kirjallisuus: MASON, C.F. (2002), Biology of Freshwater Pollution (4th edition)
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=118036

WETA202 Marine biology book examination (5 op)

Opettaja: Roger Jones
Sisältö: Tentitään mieluiten englanniksi
Kirjallisuus: BARNES, R. & HUGHES, R.N. (1999), Introduction to marine ecology (3rd edition)
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=118038

WETA203 Stable isotope analyses in ecological and environmental issues (2 op)

Opettajat: Tuula Sinisalo, Roger Jones
Opetusaika: 07.11. - 11.11.2011
Sisältö: Stable isotope analysis (SIA) is a technique finding wide application in ecological and environmental research. this course will introduce the principles of SIA and illustrate its application through case studies from the literature. The emphasis will be on examples from freshwater studies, but other examples will also be used. Students will also gain practical experience of sample preparation and analysis and of data analysis and interpretation.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=118039

WETA303 Vesistöntutkimusmenetelmät (3 op)

Opettaja: Tuula Sinisalo
Opetusaika: 12.04. - 27.04.2012
Sisältö: Tavallisimpien tutkimusvälineiden käyttö, laboratoriotyöskentelyn perusteet, yksinkertaisten fysikaalisten ja kemiallisten määritysten teko ja tulosten tulkinta.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=118043

WETA501 Kalabiologian kirjatentti (5 op)

Kirjallisuus: WOOTTON (1990 tai 1998 2. painos), Ecology of the teleost fishes, Chapman & Hall.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=118044

WETA502 Kalabiologian kirjatentti (4 op)

Opettaja: Timo Marjomäki
Kirjallisuus: Hart, J. B. & REYNOLDS, J. D. (2002): Handbook of Fish Biology and Fisheries, vol. 1 chapters 14-17 and vol. 2.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=118045

WETA503 Kalabiologian ja kalatalouden perusteet (4 op)

Opettajat: Juhani Pirhonen, Juha Karjalainen, Timo Marjomäki
Opetusaika: 05.03. - 30.03.2012
Sisältö: Johdatus kalabiologiaan ja -ekologiaan sekä kalatalouteen tieteenä ja taloudellisena toimintana. Luennoilla keskitytään erityisesti Suomen erityispiirteisiin em. alueilla.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=118079

WETA506 Vesieliöiden fysiologia, luennot ja harjoitukset (3 op)

Opettajat: Juhani Pirhonen, Juha Karjalainen, Tuula Sinisalo, Marja Tiirola
Opetusaika: 07.11. - 02.12.2011
Sisältö: Luentoja (12 h) ja käytännön harjoituksia (30 h) vesieliöiden, erityisesti kalojen, fysiologian erityispiirteistä: stressi, immunologia, lisääntymisfysiologia, ruuansulatusfysiologia, uintirespirometria. Harjoitustöitä tehdään kirjolohilla ja jättikonnamonneilla.
Esitiedot: Pakolliset kurssit BIOP102 ja WETA503. Mikäli karsintaa joudutaan tekemään, ovat etusijalla WETA104:n suorittaneet opiskelijat.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=118091

WETA601 Vesiviljelyn menetelmät (4 op)

Opettaja: Juhani Pirhonen
Aikataulu: Opintojaksoa ei järjestetä lukuvuonna 2011-2012.
Sisältö: Luentoja, käytännön harjoituksia, vierailuita kalanviljelylaitoksille, raportti ja loppuseminaari. Excelin perusteet hallittava.
Esitiedot: Etusijalla WETA503:n suorittaneet opiskelijat
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=118093

WETA712 Suomen kalat (1 op)

Opettaja: Tapio Keskinen
Opetusaika: 24.10. - 04.11.2011
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=118097

WETA901 Kandidaattitutkielma (7 op)

Opettajat: Timo Marjomäki, Heikki Hämäläinen
Sisältö: Kirjallinen tutkielma akvaattisten tieteiden alalta. Perustuu joko kirjallisuuteen tai omaan aineistoon.
Esitiedot: kurssit WET903-WET907
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=118100

WETA902 Kypsyysnäyte (0 op)

Opettajat: Timo Marjomäki, Heikki Hämäläinen
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=118101

WETA903 Tutkimuksen suunnittelu ja arviointi (4 op)

Opettajat: Timo Marjomäki, Heikki Hämäläinen
Opetusaika: 09.01. - 17.02.2012
Sisältö: Kurssi järjestetään yhdessä ekologien kanssa. WETA903=EKOA903. Tarkemmat tiedot ks. EKOA903.
Esitiedot: WETA503, WETA104 ja tilastotieteen opintojakso
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=118422

WETA905 Kandidaattiseminaari (2 op)

Opettajat: Timo Marjomäki, Heikki Hämäläinen
Opetusaika: 10.04. - 16.04.2012
Sisältö: Kurssi järjestetään yhdessä ekologien kanssa. WETA905=EKOA905. Tarkemmat tiedot ks. EKOA905.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=118431

WETA906 Tutkimusaineistojen analysointi I (1 op)

Opettajat: Timo Marjomäki, Heikki Hämäläinen
Opetusaika: 14.02. - 05.03.2012
Sisältö: Kurssi järjestetään yhdessä ekologien kanssa. WETA906=EKOA906. Tarkemmat tiedot ks. EKOA906.
Esitiedot: Tilastotieteen opintojakso
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=118433

WETA907 Tutkimusaineistojen analysointi II (2 op)

Opettajat: Timo Marjomäki, Leena Lindström, Heikki Hämäläinen
Opetusaika: 11.10. - 21.10.2011
Sisältö: Kurssi järjestetään yhdessä ekologien kanssa. WETA907=EKOA907. Tarkemmat tiedot ks. EKOA907.
Esitiedot: EKO/WETA906. Suosittelemme myös kurssia TILP450 esimerkiksi rinnalla käytäväksi.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=118436

WETS001 Ecological Parasitology (2 op)

Opettaja: Jouni Taskinen
Opetusaika: 31.01. - 17.02.2012
Sisältö: Parasitism as a life style, why and how it has developed. Structure of parasite communities and factors influencing on them. Influence of parasites on host communities, populations and individuals. Host parasite relationships and their evolution.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=118618

WETS050 Ympäristömikrobiologian laboratoriotyöt (5 op)

Opettaja: Marja Tiirola
Aikataulu: The course is not offered during the academic year 2011-2012.
Sisältö: Kurssilla perehdytään ympäristömikrobiologian peruslaboratoriotekniikoihin. Tämä sisältää mikrobien tunnistamisen puhdasviljelmissä ja yhteisöissä, opitaan mikrobien viljely sekä mikrobiekologian menetelmät: DNA:n eristys ja PCR-monistaminen, fragmenttianalyysi, transformaatio, sekvensointi ja analysointi.
Kirjallisuus: Työmoniste sekä osoitettu kirjallisuuspaketti.
Esitiedot: Laboratoriokurssi.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=118619

WETS101 Johdatus akvaattiseen tutkimukseen/Introduction to aquatic research (1 op)

Opettajat: Juhani Pirhonen, Juha Karjalainen, Tuula Sinisalo, Timo Marjomäki, Jouni Taskinen, Anssi Karvonen, Heikki Hämäläinen, Roger Jones, Marja Tiirola, Hannu Nykänen
Opetusaika: 03.10. - 13.10.2011
Sisältö: Johdatus laitoksella tehtävään akvaattiesten tieteiden tutkimukseen ja tutkimusryhmiin.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=118620

WETS102 Työharjoittelu/Work Experience outside University (6-8 op)

Opettaja: Juhani Pirhonen
Sisältö: Vähintään 2 kk:n työharjoittelu akvaattisten tieteiden alalla. Tavoitteena on tutustua monipuolisesti alan työtehtäviin sekä kehittää valmiuksia soveltaa ja käyttää tieteellistä tietoa. Pääsääntöisesti opiskelija hankkii harjoittelupaikan itse ja harjoitteluajan palkan maksaa vastaanottava laitos. Työharjoittelusuoritukseksi aiotusta työstä on jätettävä ennen työn alkamista harjoittelusuunnitelma hyväksyttäväksi ja työn jälkeen harjoittelukertomus J. Pirhoselle (laatimisohjeet osaston nettisivulla kohdassa opiskelu).
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=118622

WETS103 Kalatalouden genetiikka, kirjatentti / Fisheries Genetics Book Examination (6 op)

Opettaja: Juhani Pirhonen
Kirjallisuus: Sovitaan erikseen opettajan kanssa.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=118623

WETS104 Kalavarat ja kalastus, kirjatentti / Fish Stock Assessment and Fishing Technology Book Examination (6 op)

Opettaja: Timo Marjomäki
Kirjallisuus: Alternative 1: Hilborn, R. & Walters, C.J. (1992), Quantitative Fisheries Stock Assessment: Choice, Dynamics and Uncertainty AND Sainsbury, J.C. (1996), Commercial fishing methods: an introduction to vessel and gear.
Alternative 2: Walters, C. & Martell, S. (2004), Fisheries Ecology and Management AND Sainsbury, J.C. (1996), Commercial fishing methods: an introduction to vessel and gear.

Esitiedot: A tutorial course WETS702 compulsory.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=118624

WETS107 Hydrobiology and limnology book examination (6 op)

Opettaja: Roger Jones
Sisältö: Tentitään mieluiten englanniksi
Kirjallisuus: O'SULLIVAN, P.E. & REYNOLDS, C.S. (2004), The lakes handbook volume 1: Limnology and limnetic ecology.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=118625

WETS108 Akvaattinen parasitologia, kirjatentti (6 op)

Opettaja: Jouni Taskinen
Kirjallisuus: Sovitaan erikseen opettajan kanssa.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=118626

WETS111 Vesiviljelyn kirjatentti / Aquaculture Book Examination (5 op)

Opettaja: Juhani Pirhonen
Sisältö: Alternative 1: Pennell, W. & Barton B.A. (1996) Principles of salmonid culture luvut 1, 4-10, 12 ja 16 sekä Koskela ym. (2002) Siian kasvatus ruokakalaksi (vaihtoehto 1 suositus suomalaisille opiskelijoille)
Alternative 2: Lucas J.S. & Southgate P.C. (2003) Aquaculture. Farming aquatic animals and plants.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=118627

WETS112 Kalanjalostus, johdantoluennot ja kirjatentti / Fish Processing Book Examination (5 op)

Opettaja: Juha Karjalainen
Aikataulu: Lectures are not given this year, can be completed as a book exam.
Sisältö: Vierailevia luennoitsijoita, laitoksen yhteyshenkilö J. Karjalainen. Luennot 10 h ja kirjatentti.
Kirjallisuus: CONNELL, J.J. (1995), Control of fish quality ja HORNER, W.F.A. & SMITH, G. (1998), Fish products and processing tai HALL, Fish processing technology.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=118628

WETS113 Kalatalouden ekonomia, kirjatentti / Fisheries Economics Book Examination (5 op)

Opettaja: Timo Marjomäki
Kirjallisuus: Hannesson, R. 1993: Bioeconomic analysis in fisheries.
Flaaten, O. (2010): Fisheries economics and management. http://docs.google.com/viewer?url=http prosenttia3A prosenttia2F prosenttia2Fwww.ub.uit.no prosenttia2Fmunin prosenttia2Fbitstream prosenttia2F10037 prosenttia2F2509 prosenttia2F1 prosenttia2Fbook.pdf

Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=118629

WETS115 Hydrobiology and limnology book examination (5 op)

Opettaja: Roger Jones
Sisältö: Tentitään mieluiten englanniksi
Kirjallisuus: O'SULLIVAN, P.E. & REYNOLDS, C.S. (2005), The lakes handbook volume 2: Lake restoration and rehabilitation.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=118630

WETS121 Työskentely tutkimusryhmässä/Training in a Research Group (2-6 op)

Opettajat: Juhani Pirhonen, Timo Marjomäki
Aikataulu: Erikseen sovittuna ajankohtana tutkimusryhmissä.
Sisältö: Palkaton työskentely oman laitoksen tutkimusryhmän jäsenenä. Kurssin voi suorittaa 2-6 op:n laajuisena. Yhden kuukauden (120 tunnin) työskentely vastaa 4 op:ttä sisältäen työraportin. Raporttiin tulee kirjata mm. harjoittelun ajankohta, työtunnit, tarkka kuvaus työstä ja käytetyistä menetelmistä, tuloksia lyhyesti, harjoittelun mielekkyys ja kiinnostavuus ja mitä kaikkea opit harjoittelun aikana. Jakso ei voi liittyä omaan opinnäytetyöhön.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=118631

WETS150 Fysikaalinen limnologia (5 op)

Opettaja: Timo Huttula
Opetusaika: 09.01. - 20.01.2012
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=121135

WETS201 Phytoplankton ecology (2 op)

Opettaja: Roger Jones
Opetusaika: 23.01. - 07.02.2012
Sisältö: The main themes of this lecture course are: types of phytoplankton and phylogenetic characteristics; light and photosynthesis; primary production in lakes; relation between production and growth; nutrients and growth; controls on population development; seasonality of phytoplankton; eutrophication and management of phytoplankton.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=118638

WETS202 Phytoplankton identification (2 op)

Opettaja: Roger Jones
Opetusaika: 05.03. - 09.03.2012
Sisältö: Demonstrations and practical exercises to introduce the main types of freshwater phytoplankton and their identification.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=120184

WETS301 Pienvesien limnologia (6 op)

Aikataulu: Opintojaksoa ei järjestetä lukuvuonna 2011-2012.
Sisältö: Kurssi järjestetään Lammin biologisella asemalla yhteistyössä Helsingin yliopiston kanssa. Kurssin aikana perehdytään erilaisiin pienvesiin ja niissä esiintyvään vaihteluun. Kentällä tehdään erilaisia mittauksia ja otetaan näytteitä, joita tutkitaan laboratoriossa.
Esitiedot: WETA104, WETA303, WETS202, WETS305
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=118640

WETS302 Talven limnologian kurssi (2 op)

Opettaja: Jussi Jyväsjärvi
Aikataulu: Opintojaksoa ei järjestetä lukuvuonna 2011-2012.
Sisältö: Kurssi järjestetään Lammin biologisella asemalla. Sen aikana perehdytään isojen ja pienten järvien talvisiin ominaisuuksiin. Erilaisia mittauksia ja määrityksiä tehdään sekä kentällä että laboratoriossa. Lämpimät maastovarusteet ovat välttämättömät.
Esitiedot: WETA104, WETA303, WETS202, WETS305
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=118641

WETS304 Arctic limnology (4 op)

Aikataulu: Opintojaksoa ei järjestetä lukuvuonna 2011-2012.
Sisältö: Kurssi järjestetään Kilpisjärven biologisella asemalla yhteistyössä Helsingin yliopiston kanssa. Kurssin aikana perehdytään monipuolisesti pohjoisten vesistöjen limnologiaan tutkimalla erikokoisia ja -tyyppisiä sekä eri korkeuksilla olevia vesistöjä (järvet, lammikot) sekä niiden eliöyhteisöjä. Kurssin lopussa on kurssitöitä käsittelevä alustava seminaari, jossa kurssilaiset esittelevät tuloksiaan. Aineistojen analysointia on mahdollista jatkaa vielä kurssin jälkeenkin, jolloin tästä hyvitetään lisää opintopisteitä.
Kirjallisuus: Summer 2010.
Esitiedot: WETA104, WETA303, WETS202, WETS305
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=118642

WETS305 Eläinplanktonkurssi (2 op)

Aikataulu: Opintojaksoa ei järjestetä lukuvuonna 2011-2012.
Sisältö: Lectures, demonstrations and practical exercises to introduce the main types of freshwater zooplankton and their identification.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=118643

WETS306 Identification and Ecology of Aquatic Macrophytes (2 op)

Opettaja: Heikki Hämäläinen
Aikataulu: Opintojaksoa ei järjestetä lukuvuonna 2011-2012.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=118644

WETS401 Virtavesien kunnostus (4 op)

Opettajat: Jukka Syrjänen, Heikki Hämäläinen, Anssi Eloranta
Opetusaika: 14.05. - 31.05.2012
Sisältö: Virtavesien rakenteen ja toiminnan perusteet,kunnostustarpeet ja -tavoitteet, kunnostussuunnitelman laatiminen ja toteuttaminen, vaikutusten seuranta.
Kirjallisuus: Järvenpää, L. 2004: Tavoitetilan määrittäminen virtavesikunnostuksissa - esimerkkinä Nuuksion Myllypuro. Suomen ympäristö 737. http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=32970&lan=fi
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=118679

WETS402 Pintavesien ekologisen tilan arviointi ja tarkkailu/Assessment and Monitoring of the Ecological Quality of Surface Waters (2 op)

Opettaja: Heikki Hämäläinen
Aikataulu: Opintojaksoa ei järjestetä lukuvuonna 2011-2012.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=118645

WETS403 Selkärangattomien pohjaeläinten lajintuntemus ja ekologia (4 op)

Opettaja: Heikki Hämäläinen
Opetusaika: 03.10. - 21.10.2011
Sisältö: Perustiedot makeanveden makroskooppisten vesiselkärangattomien taksonomiasta, elintavoista ja ekologiasta. Näytteiden keruu ja käsittely, eläinten tunnistus ryhmätasolla ja valmiudet lajintunnistukseen.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=118646

WETS501 Kalanpoikaskurssi (4 op)

Opettaja: Juha Karjalainen
Aikataulu: Opintojaksoa ei järjestetä lukuvuonna 2011-2012.
Sisältö: Kurssilla perehdytään käytännön töiden kautta kokeelliseen ja kenttäoloissa tehtävään kalanpoikastutkimukseen. Luennoilla esitellään mm. kalojen varhaiskehitystä ja kalanpoikasten näytteenottomenetelmiä. Osana pikakurssi kalanpoikasten tunnistamiseen.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=118647

WETS502 Kalojen bioenergetiikka (4 op)

Opettaja: Juha Karjalainen
Opetusaika: 03.05. - 15.05.2012
Sisältö: Kurssilla perehdytään bioenergeettisten mallien rakentamiseen ja testaamiseen, malliparametrien sovittamiseen, mallien lähtötietojen hankkimiseen sekä mallien soveltamismahdollisuuksiin ja rajoituksiin.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=118680

WETS602 Vesiviljelytutkimuksen menetelmät (5 op)

Opettaja: Juhani Pirhonen
Opetusaika: 12.03. - 30.03.2012
Sisältö: Luentoja, kurssitöitä Laukaan kalanviljelylaitoksella (2d) ja Konneveden tutkimusasemalla (5d). Kuivarehujen valmistus, ruokahalun mittausmenetelmät, kalojen kasvu, smolttiutuminen, ruskuaisen hyväksikäyttö, hapenkulutus, kalojen merkintä, kalojen uintikyky, fysiologisia mittauksia. Raportti ja loppuseminaari. Kurssikieli: englanti.
Esitiedot: WETA601 ja WETS111
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=118648

WETS605 Murtovesibiologian kurssi (3 op)

Opettaja: Juhani Pirhonen
Opetusaika: 19.03. - 15.06.2012
Sisältö: Kenttäkurssi, Saaristomeren tutkimuslaitos, Seili.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=118649

WETS606 Videon tuottaminen, editointi ja julkaisu (2-4 op)

Opettaja: Juhani Pirhonen
Aikataulu: Opintojaksoa ei järjestetä lukuvuonna 2011-2012.
Sisältö: Kurssilla tehdään pienryhmissä yliopiston opetuskäyttöön soveltuvia videotallenteita ennalta valitusta aihepiiristä. Videoiden editointi tapahtuu Adobe Premiere Elements -ohjelmalla.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=118650

WETS607 Tropical Aquaculture (2 op)

Opettaja: Uchechukwu Enyidi
Opetusaika: 09.01. - 30.01.2012
Sisältö: The course will cover a broad range of tropical aquaculture issues including nutrition and fertilization,fish seed production,organic aquaculture, species identifications, pond construction, pond management, farm management in tropical settings and culture of most prominent tropical species (African catfish, tilapia and fresh water shrimps).
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=118651

WETS701 Kaikuluotaus kalatutkimuksessa (2 op)

Opettaja: Timo Marjomäki
Aikataulu: Opintojaksoa ei järjestetä lukuvuonna 2011-2012.
Sisältö: Principles of aquatic acoustics, structure and operation of echo sounder systems, fish density estimation, spatial distribution, monitoring fish movements.
Kirjallisuus: MacLennan, D. N. & Simmonds, E. J. 1992: Fisheries Acoustics.
Simmonds, E. J. & MacLennan, D. N. 2005: Fisheries acoustics.
Esitiedot: BSc degree or equivalent gained.
Good command of excel.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=118652

WETS702 Kalojen populaatiodynamiikka ja kannanarviointi (7 op)

Opettaja: Timo Marjomäki
Opetusaika: 25.10. - 02.12.2011
Sisältö: NOTE: This is a compulsory prerequisite course for WETS104 and WETS703.
Basic population parameters mortality, growth and recruitment, and their dependence on population density and environmental variables, density estimation, fishing effort, CPUE and sustainable yield, dynamic pool models, surplus yield models, principles of economics, stochastic simulation.
Kirjallisuus: Ricker, W. E. 1975: Computation and interpretation of biological statistics of fish populations. -Bull. Fish. Res. Bd Can. 191.
Hilborn, R. & Walters, C. J. 1992: Quantitative fisheries stock assessment. Chapman & Hall. Haddon, M. 2001: Modelling and quantitative methods in fisheries. Chapman & Hall.
Haddon, M. 2001: Modelling and quantitative methods in fisheries. Chapman & Hall/CRC

Esitiedot: For III year bachelor and IV-V year masters level students. Exams WETA503 and WETA502 recommended prerequisites. GOOD COMMAND OF EXCEL AND SPSS NECESSARY. A STUDENT MUST PASS A PRELIMINARY BASIC EXCEL TRAINING ASSINGMENT.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=118653

WETS703 Kalastuksen säätely (4 op)

Opettaja: Timo Marjomäki
Aikataulu: The course is not offered during the academic year 2011-2012.
Sisältö: Contemporary views of fisheries management process and operation, coping with uncertainty and risk, precaution principle. Emphasis on small scale inland fisheries.
Kirjallisuus: Berkes, F., Mahon, R., McConney, P., Pollnac, R. & pomeroy, R. 2001: Managing small scale fisheries. http://www.idrc.ca/en/ev-9328-201-1-DO_TOPIC.html
Esitiedot: WETS702 compulsory
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=118654

WETS704 Kalatalouden otantatutkimukset (4 op)

Opettaja: Timo Marjomäki
Aikataulu: Opintojaksoa ei järjestetä lukuvuonna 2011-2012.
Sisältö: Otantatutkimuksen peruskäsitteet, otantamenetelmän vaikutus tulosten hajontaan, satunnaisvirhe ja harha, lomakkeiden laadinta, aineiston keruu ja käsittely, imputoinnit, tulosten esittäminen, tulosten luotettavuus.
Kurssilla tehdään pienimuotoinen otantatutkimus ja raportti.
Kirjallisuus: Lehtonen R. and Pahkinen E. (2004) Practical methods for Design and Analysis of Complex Surveys. Chichester: John Wiley & Sons, Ltd.
Esitiedot: Only for Finnish speaking students
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=118655

WETS706 Kalojen iän ja kasvun määritys (3 op)

Opettaja: Timo Marjomäki
Aikataulu: jatkuva
Sisältö: Itsenäinen kalojen iän ja kasvun määritykseen liittyvä harjoitustyö.
Kirjallisuus: Raitaniemi, J., Nyberg, K. & Torvi, I. 2000: Kalojen iän ja kasvun määritys. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki, 232 s. ISBN 951-776-296-8
Työohje (kysy Timo Marjomäeltä)
Esitiedot: WETA104
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=120506

WETS707 Luonnonvarojen hyödyntäminen, kirjatentti IV (5 op)

Opettaja: Timo Marjomäki
Sisältö: Ei muille kuin WET-pääaineopiskelijoille. Mikäli WET-opiskelija suorittaa kurssin BIOA501 (aikaisemmin EKOA301 tai YMPA205) EKOn tai YMPin sivuainekokonaisuudessa, tentitään automaattisesti vaihtoehto 2, koska vaihtoehdon 1 asiat on jo tentitty em. kurssillla.
Kirjallisuus: ALTERNATIVE 1: NEWMAN, E.I. (2000), Applied ecology & environmental management. second edition.
ALTERNATIVE 2: EDWARD-JONES, G., DAVIES, B. & HUSSAIN, S. (2000), Ecological economics.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=118656

WETS711 Kalatutkimuksen ja kalastuksen yhteiskunnallisia ulottuvuuksia (4 op)

Opettaja: Kari Muje
Aikataulu: Opintojaksoa ei järjestetä lukuvuonna 2011-2012.
Sisältö: Kalastuksen yhteiskunnallinen asema ja merkitys. Kalastuksen ja sen hallintojärjestelmien muutos, vesialueiden omistus- ja hallintajärjestelmien muodostuminen, kalastuksen intressiryhmät ja niiden merkitys kalataloudelle ja -tutkimukselle sekä kalatutkimuksen yhteiskuntatieteellisiä ja humanistisia tutkimustraditioita. Ulkopuoliset luennoitsijat A. Lappalainen, M. Lindroos ja M. Sipponen.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=118657

WETS803 Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen (2 op)

Opettaja: Juha Karjalainen
Sisältö: Opiskelija laatii ohjaajansa kanssa gradutyöstään tai muusta opiskeluun liittyvästä projektista englanninkielisen tieteellisen artikkelin
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=118658

WETS851 Laitesukelluskurssi (2 op)

Opettaja: Juhani Pirhonen
Sisältö: Kurssisuorituksen saa suorittamalla kaupallisen sukelluskurssin, josta saa todistukseksi laitesukelluskelpoisuuden (PADI).
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=118659

WETS890 Brush up on biostatistics (3 op)

Opettajat: Timo Marjomäki, Heikki Hämäläinen
Sisältö: A self-learning study module for students with limited previous knowledge of experimental design and statistical data analysis.
Kirjallisuus: Dytham, C. 2003. Choosing and Using Statistics: A Biologist's Guide, 2nd Edition.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=118660

WETS899 AMP Introduction Session at Konnevesi Field Station + HOPS (individual study plan) (2 op)

Opettajat: Timo Marjomäki, Roger Jones
Opetusaika: 19.09. - 20.09.2011
Sisältö: For AMP students only. Get-together meeting at Konnevesi Research Station, facts on Department of Biological and Environmental Science, Section of Aquatic Sciences, International Aquatic Masters Programme: What, where, when and how to study, questions and discussion, personal study plans, social programme.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=118661

WETS900 HOPS (1 op)

Opettajat: Juha Karjalainen, Jouni Taskinen, Roger Jones
Sisältö: FM-tutkintoon sisältyvä henkilökohtainen opintosuunnitelma.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=118662

WETS901 Pro gradu-tutkielma/Master's Thesis (30 op)

Opettajat: Juha Karjalainen, Jouni Taskinen, Roger Jones
Sisältö: Tutkielma on opettajan ohjauksessa tehtävä tieteellinen tutkimustyö. Tarkoituksena on kouluttaa opiskelija omakohtaisen tutkimustyön tekemiseen. Opiskelija esittelee osan gradu-työn tuloksista maisteriseminaarissa WETS903.
Esitiedot: Ennen varsinaisen työn aloittamista opiskelija suorittaa opintojaksot WETS904 ja WETS905 ja laatii tarkemman tutkimussuunnitelman.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=118663

WETS902 Kypsyysnäyte/Maturity Exam (0 op)

Opettajat: Juha Karjalainen, Jouni Taskinen, Roger Jones
Sisältö: Valvotussa koetilanteessa suoritettu kirjallinen kypsyysnäyte, jossa opiskelija osoittaa perehtyneisyytensä tutkintoa varten tekemänsä tutkielman aihepiiriin ja akateemisen kirjoitustyylin hallintaan. Kypsyysnäytteen arvioinnin tekee sen sisällön osalta oppiaineen edustaja (tutkielman ohjaaja) ja kieliasun osalta kielikeskuksen opettaja. Jos kypsyysnäyte sisältyy kandidaatintutkintoon (tai aiempaan AMK-tutkintoon), sitä ei tarvitse kirjoittaa maisteritutkintoa varten uudestaan, vaan kypsyysnäytteeksi katsotaan pro gradu -tutkielman tiivistelmä, joka osoittaa kirjoittajan perehtyneisyyden tutkielman alaan.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=118664

WETS903 Maisteriseminaarit/Master's Thesis Seminars (3 op)

Opettaja: Timo Marjomäki
Opetusaika: 15.12.2011 - 04.05.2012
Sisältö: Pro gradu -töiden tulosten suullinen esittely, toisten esitysten kuuntelu (24 esitystä).
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=118665

WETS904 Tutkielmaan liittyvä kirjatentti I /Literature Examination I related to Master's Thesis, book exam (6 op)

Opettajat: Juha Karjalainen, Jouni Taskinen, Roger Jones
Sisältö: Yliopistolla olevan ohjaajan kanssa sovittua pro gradu -työn aihepiiriin liittyvää kirjallisuutta. Tentitään ennen pro gradu -työn aloittamista.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=118666

WETS905 Tutkielmaan liittyvä kirjallisuuskatsaus ja tutkimussuunnitelma / Literature Review and Plan for Master's Thesis (4 op)

Opettajat: Juha Karjalainen, Jouni Taskinen, Roger Jones
Sisältö: Pro gradu-työssä käytettäviin menetelmiin ja tutkimuksen taustaan liittyvä kirjallisuuskatsaus ja pro gradu -työn tutkimussuunnitelma. Tehdään ennen varsinaisen gradu-työn aloittamista.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=118667

WETS907 Scientific writing (3 op)

Opettaja: Roger Jones
Opetusaika: 11.10. - 03.11.2011
Sisältö: Introduction to the different modes of publication of scientific research. Exercises and discussions about the writing and publishing of scientific articles and reports. Particularly aimed at students preparing to write their Masters thesis.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=118668

WETS908 Rahoitushakemuksen laatiminen / Research Grant Proposal for Doctoral Studies (2 op)

Opettajat: Juha Karjalainen, Jouni Taskinen, Heikki Hämäläinen, Roger Jones
Sisältö: Laaditaan graduohjaajan opastuksella rahoitushakemus kiinnostavasta gradua sivuavasta tutkimusaiheesta. Tarkemmat ohjeet osaston kotisivulla.
Esitiedot: Laadittu pro gradu -työ
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=118669

WETS910 Tutkijaseminaari (1-10 op)

Opettajat: Timo Marjomäki, Mikko Kiljunen
Opetusaika: 20.08.2011 - 18.05.2012
Sisältö: Englanninkielinen ekologian ja vesistötieteide seminaarisarja. Opintopisteitä voi suorittaa seminaarissa esitelmiä kuuntelemalla tai kuuntelemalla ja kirjoittamalla noin sivun mittaisen yhteenvedon esitelmästä. Kuuntelusta saa yhden merkinnän, yhteenvedosta
toisen merkinnän ja 12 merkinnällä saa 1 op. Maksimiopintopistemäärä on 10 op (5 ov). Yhteenvedot palautetaan viikon kuluessa.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=118670

WETS920 Tutkielman kirjoittaminen ja gradun ohjaus, osa A / Guidance for Master's Thesis (1 op)

Opettaja: Jouni Taskinen
Opetusaika: 20.03. - 23.03.2012
Sisältö: Gradutyön suunnittelu. Kysymykset, hypoteesit, koe- ja näytteenottoasetelmat, ohjaajat.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=118671

WETS921 Tutkielman kirjoittaminen ja gradun ohjaus, osa B / Guidance for Master's Thesis, part B (2 op)

Opettaja: Jouni Taskinen
Opetusaika: 15.11. - 29.11.2011
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=118673

WETJ101 Jatkokoulutusseminaari, esitelmä (2 op)

Opettajat: Juha Karjalainen, Jouni Taskinen, Lotta-Riina Sundberg, Roger Jones, Heather Mariash
Sisältö: Jatko-opintoihin kuuluva seminaariesitelmä.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=99030

WETJ102 Tieteelliset kokoukset (2-15 op)

Opettaja: Juha Karjalainen
Sisältö: Vähintään 1 esitelmä tai posteri kansainvälisessä tieteellisessä kokouksessa (2-4 op/kokous). Muusta osallistumisesta saa harkinnan perusteella 1-2 op/kokous. Sovitaan professorin kanssa etukäteen.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=118675

WETJ103 Jatkokoulutustentti (8-16 op)

Opettajat: Juha Karjalainen, Jouni Taskinen, Roger Jones
Sisältö: Opinnäytetyön aiheeseen perustuva kirjallisuustentti. Kirjallisuudesta ja laajuudesta sovitaan laitoksella olevan ohjaajan kanssa.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=118676

WETJ105 Yliopisto-opetus (2-10 op)

Opettajat: Juha Karjalainen, Jouni Taskinen, Roger Jones
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=118677

WETJ910 Tutkijaseminaari (1-10 op)

Opettajat: Juha Karjalainen, Jouni Taskinen, Mikko Kiljunen, Roger Jones
Opetusaika: 30.08.2011 - 18.05.2012
Sisältö: Englanninkielinen ekologian ja vesistötieteide seminaarisarja. Opintopisteitä voi suorittaa seminaarissa esitelmiä kuuntelemalla tai kuuntelemalla ja kirjoittamalla noin sivun mittaisen yhteenvedon esitelmästä. Kuuntelusta saa yhden merkinnän, yhteenvedosta
toisen merkinnän ja 12 merkinnällä saa 1 op. Maksimiopintopistemäärä on 10 op (5 ov). Yhteenvedot palautetaan viikon kuluessa.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=118678

7.7.2.3 Ekologia ja evoluutiobiologia

EKOP900 HOPS (1 op)

Opettaja: Atte Komonen
Sisältö: LuK-tutkintoon sisältyvä henkilökohtainen opintosuunnitelma, jonka tekeminen aloitetaan ensimmäisen opiskeluvuoden syksyllä. HOPSin tekoprosessiin liittyy erilaisia opintojen suunnitteluun ja työelämätietoon sekä e-HOPS sovelluksen käyttöön perehdyttäviä tapahtumia, ryhmätapaamisia sekä henkilökohtainen tapaaminen HOPS-ohjaajan kanssa.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=113029

EKOA101 Ekologia (5 op)

Opettajat: Anne Lyytinen, Mikael Puurtinen, Tapio Mappes
Opetusaika: 13.09. - 31.10.2011
Sisältö: Luennoilla käydään läpi ekologian perusteet: ekologia tieteenä; ekologia ja evoluutio; ympäristön ja resurssien vaikutus yksilöihin ja yhteisöihin; populaation kasvua määräävät tekijät; populaatioiden väliset vuorovaikutukset - kilpailu, herbivoria, saalistus, loisinta ja mutualismi; populaatiot yhteisön osina; yhteisöjen lajidiversiteetti; ekosysteemin toiminta. Ryhmätyöt syventävät luennoilla käsiteltyjä asioita.
Kirjallisuus: Cain, M. L., Bowman, W. D. & Hacker, S. D. 2008: Ecology (1.painos). Sinauer Associates, Inc.
Esitiedot: BIOP103
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=113034

EKOA102 Evoluutio (8 op)

Opettaja: Tapio Mappes
Opetusaika: 23.01. - 15.02.2012
Sisältö: Oppikirjaan tukeutuvien luentojen ja harjoitusten avulla käydään läpi evoluutioteorian peruskysymyksiä. Mikäli opiskelija on suorittanut kirjan kirjatenttinä (EKOA152), ei EKOA102-kurssista voi saada suoritusta.
Kirjallisuus: Freeman, S. & Herron, J. C. 2007: Evolutionary analysis (4th edition).
Esitiedot: Biologian perusopinnot sekä EKOA501. Lisäksi suosittelemme EKOA502-kurssia.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=117594

EKOA103 Ekologian kenttäkurssi (5 op)

Opettaja: Atte Komonen
Opetusaika: 04.06. - 20.06.2012
Sisältö: Kurssilla opetellaan terrestrisen ekologian näytteenottotapoja käytännössä, harjoitellaan laboratoriotyöskentelyä ja tieteellisen tutkimuksen tekoa. Kurssin aikana tehdään harjoitustyö, jonka tulokset esitellään muille opiskelijoille kurssin päättävässä seminaarissa.
Kirjallisuus: Kurssitöiden pohjalta opettajien tarjoamat tieteelliset artikkelit ja omaehtoinen lisäinformaation hakeminen
Esitiedot: Esitietoina vaaditaan BIOA120, BIOA121, BIOA122 ja EKOA120. Lisäksi suositellaan EKOA121 ja EKOA122.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=113035

EKOA120 Lajintuntemus: Kasvit, jatkokurssi (3 op)

Opettaja: Veikko Salonen
Opetusaika: 06.02. - 29.03.2012
Sisältö: Kurssilla opetellaan tunnistamaan 300 kasvi-sammal ja jäkälälajia. Luentoja ja demonstraatioita, itsenäistä opiskelua kokoelmanäytteistä, tentti.
Kirjallisuus: Opetusmoniste Veli Saari & Veikko Salonen: Kasvilajintuntemukset (BIOA120, EKOA120 ja LUTP110). Hämet-Ahti ym. 1998: retkeilykasvio.
Esitiedot: BIOA120
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=118578

EKOA121 Lajintuntemus: Selkärangattomat, jatkokurssi (2 op)

Opettajat: Jari Haimi, Tero Toivanen, Teemu Rintala, Lauri Mikonranta, Atte Komonen
Opetusaika: 12.09. - 07.10.2011
Sisältö: Kurssilla perehdytään selkärangattomien eläinten määrityskaavojen käyttöön, käytännön määritystyöhön sekä selkärangattomien rakenteeseen, ekologiaan ja evoluutioon.
Kirjallisuus: Kurssilla käytettävä materiaali (määrityskaavat yms.) jaetaan kurssin alussa.
Esitiedot: Eläinten peruslajintuntemukset (BIOA121 ja BIOA122).
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=113014

EKOA122 Lajintuntemus: Selkärankaiset, jatkokurssi (3 op)

Opettaja: Tapio Mappes
Opetusaika: 18.04. - 16.05.2012
Sisältö: Ohjaajat opastavat tunnistamaan eri selkärankaisryhmien lajeja ulkonäöltä ja äänistä. Tunnistuksen perusteita käydään läpi luennoilla ja maastoretkillä. Itseopiskelua annettujen ohjeiden ja materiaalin avulla.
Esitiedot: BIOA122
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=118579

EKOA151 Populaatioekologia, kirjatentti (3 op)

Opettaja: Mikko Mönkkönen
Sisältö: Kirjatentti. Tentissä ei vaadita tietokoneharjoitusten osaamista. Populaatioiden kasvuun, vaihteluun ja säätelyyn vaikuttavat perusmekanismit. Ymmärtää luonnon populaatioihin liittyvä stokastisuus. Rakenteisuus ja tiheysriipuvuus populaatioissa ja populaatiomalleissa. Metapopulaatiodynamiikan perusteet: osapopulaatiot, kolonisaatiot ja paikalliset sukupuutot, ja näihin vaikuttavat tekijät. Perustaidot populaatioiden mallittamiseen liittyvästä parametrisoinnista.
Kirjallisuus: Applied population ecology : principles and computer exercises using RAMAS Ecolab 2.0 / H. Resit Akcakaya, Mark A. Burgman, Lev R. Ginzburg. Kirja on saatavilla Optimassa (kurssin EKOA151 kansio).
Esitiedot: EKOA101 Ekologia
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=113037

EKOA153 Käyttäytymisekologia, kirjatentti (4 op)

Opettaja: Tapio Mappes
Sisältö: Kirjatentti.
Kirjallisuus: KREBS, J.R. & DAVIES, N.B. (1993), An Introduction to Behavioral Ecology.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=113038

EKOA154 Molekyyliekologia, kirjatentti (4 op)

Opettaja: Anneli Hoikkala
Sisältö: Kirjatentti. Johdatus molekyyligeneettisten menetelmien käyttöön ekologisessa tutkimuksessa.
Kirjallisuus: Beebee, T.J.C. & Rowe,G. 2004. An introduction to molecular ecology. Oxford University Press.
Esitiedot: EKOA501 ja EKOA502
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=113039

EKOA155 Kasviekologia, kirjatentti (3 op)

Opettaja: Minna-Maarit Kytöviita
Sisältö: Kirjatentti.
Kirjallisuus: Salonen, Veikko: Kasviekologia. WSOY. 1. painos (2006) tai
Crawley (1997) Plant Ecology, selected parts.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=113040

EKOA156 Evoluutiobiologia, kirjatentti (3 op)

Opettaja: Janne Kotiaho
Kirjallisuus: Mats Björklund (2009). Evoluutiobiologia.
Ilkka Hanski et al. (1998). Ekologia. Kappale 2, Evoluutio ja ekologia, sivut 115-216.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=113041

EKOA302 Luonnonsuojelubiologia ja ympäristönhoito (4 op)

Opettaja: Janne Kotiaho
Opetusaika: 17.10. - 17.11.2011
Sisältö: Luennoilla käydään läpi luonnonsuojelun historiaa ja biologisen monimuotoisuuden uhkatekijöitä. Perehdytään luonnon monimuotoisuuden arvoihin ja niihin vaikuttaviin tekijöihin. Valaistaan populaatioiden ja elinympäristöjen suojeluun ja elinympäristöjen hoitoon liittyviä käsitteitä ja lainalaisuuksia sekä pohditaan yhteiskunnan ja luonnonsuojelun intressiristiriitoja ja niiden ratkaisumahdollisuuksia. Luennoilla annetaan kotitehtäviä.
Kirjallisuus: Primack: Essentials of conservation biology. 4th edition.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=113042

EKOA303 Metsien hoito ja monikäyttö (2 op)

Opettaja: Mikko Mönkkönen
Aikataulu: Opintojaksoa ei järjestetä lukuvuonna 2011-2012.
Sisältö: Kurssi tarjoaa perustiedot suomalaisesta metsätaloudesta, metsien suunnittelusta, käytöstä ja hoidosta sekä luonnon monimuotoisuuden ylläpitämisestä osana talousmetsien hoitoa. Retkillä tutustaan käytännössä yksityismetsien ja valtion metsien hoitoon ja metsätalouden suunnitteluun.
Esitiedot: Biologian perusopinnot
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=113043

EKOA501 Genetiikan perusteet (4 op)

Opettaja: Anneli Hoikkala
Opetusaika: 05.09. - 04.10.2011
Sisältö: Luennoilla käydään läpi klassinen mendelistinen genetiikka, geneettisen informaation kulku eu- ja prokaryooteilla, geenien toiminnan säätely ja kehitysgenetiikan perusteet. Lopuksi käsitellään lyhyesti molekyyligenetiikan tutkimusmenetelmiä ja niiden sovellutuksia. Harjoitustehtäviä.
Esitiedot: BIOP101 oltava suoritettu.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=113050

EKOA502 Populaatiogenetiikka (4 op)

Opettaja: Anneli Hoikkala
Opetusaika: 24.10. - 23.11.2011
Sisältö: Luennoilla käsiteltäviä asioita: geneettisen muuntelun mittaaminen luonnonpopulaatioissa, Hardy-Weinbergin tasapaino ja sitä horjuttavat tekijät, molekyyligeneettisten menetelmien käyttö populaatioiden rakenteen ja historian tutkimisessa ja lajiutumiseen liittyvät geno- ja fenotyyppiset muutokset. Harjoitustehtäviä.
Esitiedot: EKOA501 oltava suoritettu.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=113051

EKOA504 Ekologisen genetiikan esseet (4 op)

Opettaja: Anneli Hoikkala
Sisältö: Tutustuminen ekologista genetiikkaa koskevaan kirjallisuuteen: Optimassa olevien demojen läpikäyminen ja viiden esseen kirjoittaminen valituista julkaisuista.
Esitiedot: EKOA502
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=113126

EKOA511 Molecular genetics, laboratory course I (2 op)

Opettaja: Emily Knott
Opetusaika: 21.05. - 28.05.2012
Aikataulu: Notice: Laboratory work is scheduled 8:15-16:00, but may vary each day depending on the nature of the work
Sisältö: 20 hours of laboratory work: includes basic laboratory skills, DNA extraction, PCR and an introduction to quantitative PCR.
Kirjallisuus: From the Instructor/ And via Optima
Esitiedot: EKOA501
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=113140

EKOA901 Kandidaattitutkielma (7 op)

Sisältö: Kandidaatintutkielman tarkoituksena on perehdyttää opiskelija tutkimuksen tekoon ja työn tieteelliseen raportointiin. Työ voi olla joko kirjallisuuteen perustuva, vertaileva tai kokeellinen. Työ suositellaan tehtäväksi kandidaattiprojektin (EKOA903, EKOA905-EKOA907) yhteydessä. Kandidaattitutkielma tehdään parityönä.
Kirjallisuus: Tutkielman ohjeet saatavilla osoitteesta http://www.jyu.fi/bioenv/osastot/eko/opetus/luk_tutkielma_eko
Esitiedot: BIOP201, EKOA903, EKOA905, EKOA906 sekä riittävä määrä ekologian ja evoluutiobiologian kandidaattiopintoja.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=113141

EKOA902 Kypsyysnäyte (0 op)

Sisältö: Valvotussa koetilanteessa (4 h) suoritettu kirjallinen kypsyysnäyte, jossa arvioidaan opiskelijan perehtyneisyyttä kandidaattitutkielman aihepiiriin sekä äidinkielen taitoa. Kypsyysnäytteen arvioi sisällön osalta oppiaineen edustaja (tutkielman ohjaaja) ja kieliasun kielikeskuksen opettaja. Kypsyysnäyte kirjoitetaan pääsääntöisesti yleisenä tenttipäivänä ja siihen ilmoittaudutaan Korpin kautta. Kypsyysnäytteen kirjoittamisesta on sovittava tutkielman ohjaajan kanssa.
Kirjallisuus: Maturiteettiohjeet saatavilla netistä: http://www.jyu.fi/bioenv/opiskelu/kandi/kypsyysnayte
Esitiedot: Kandidaattitutkielma EKOA901 laadittu.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=113145

EKOA903 Tutkimuksen suunnittelu ja arviointi (4 op)

Opetusaika: 09.01. - 29.02.2012
Sisältö: Opintojaksolla perehdytään kirjallisuuden hankintaan, tutkimusten arviointiin, tutkimussuunnitelmien laadintaan ja ekologian tutkimusmenetelmiin. Opiskelija kirjoittaa parityönä kandidaattiseminaariaineen, jossa hän perehtyy kandidaattitukielmansa (EKOA901) teoreettiseen taustaan. Seminaariaineen yhtenä osana on kandidaattitutkielmaan liittyvä tutkimussuunnitelma. Seminaariaine on palautettava kurssilla ilmoitettuun aikarajaan mennessä. Kurssilla on läsnäolovelvollisuus opintojen luonteen takia. Kurssi on tarkoitettu vain niille, joiden pääaine on ekologia ja evoluutiobiologia ja jotka tekevät ko. pääaineen kandidaattitutkielmaa.
Esitiedot: Biologian perusopinnot, BIOP201 sekä riittävä määrä muita ekologian ja evoluutiobiologian kandidaattiopintoja.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=113154

EKOA905 Kandidaattiseminaarit (2 op)

Opettaja: Leena Lindström
Opetusaika: 10.04. - 16.04.2012
Sisältö: EKOA903-kurssilla laaditusta seminaariaineesta ja tutkimussuunnitelmasta pidetään suullinen esitelmä. Kurssiin liittyy myös seminaariesitelmien opponointi. Kurssilla on läsnäolovelvollisuus opintojen luonteen takia. Kurssi on tarkoitettu vain ekologian ja evoluutiobiologian pääaineopiskelijoille.
Esitiedot: BIOP201, EKOA903
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=113163

EKOA906 Tutkimusaineistojen analysointi I (1 op)

Opetusaika: 14.02. - 29.03.2012
Sisältö: Kurssilla perehdytään tieteellisesti kerättyjen aineistojen analysointiin. Aineiston kuvaaminen sekä tilastolliset testit: kahden- ja usean populaation vertailut, korrelaatio- ja regressioanalyysi sekä frekvenssiaineistojen analysointi. Luentojen lisäksi demonstraatioita ja laskuharjoituksia sekä tentti. Kurssi on tarkoitettu opiskelijoille, joiden pääaine on ekologia ja evoluutiobiologia ja jotka tekevät LuK-tutkielman ko. pääaineeseen.
Esitiedot: Tilastotieteen opintoja vähintään yksi kurssi: TILP250, TILP150 tai vastaaava.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=113164

EKOA907 Tutkimusaineistojen analysointi II (2 op)

Opettajat: Timo Marjomäki, Leena Lindström, Heikki Hämäläinen
Opetusaika: 11.10. - 14.12.2011
Sisältö: Tieteellisesti kerättyjen aineistojen analysointiharjoituksia demonstraatioin ja laskuharjoituksin. EKOA906-kurssillla opittujen taitojen syventäminen. Kurssin päätteeksi seminaari, jossa valmis kandidaattitutkielma (EKOA901) esitetään. Seminaareissa on läsnäolovelvollisuus. Kurssi on tarkoitettu vain niille, joiden pääaine on ekologia ja evoluutiobiologia.
Esitiedot: EKO/WETA906.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=113165

EKOS101 Ekologia, kirjatentti (5 op)

Opettaja: Mikko Mönkkönen
Sisältö: Kirjatentti. Ekologian teoriat ja ekologiatieteen nykyinen empiirinen tieto yksilö-, populaatio-, yhteisö- ja ekosysteemitasolla. Ekologisen teorian ja tiedon sovellutukset.
Kirjallisuus: Begon, Harper & Townsend, Ecology Individuals, Populations and Communities, 1996, 3. tai uudempi painos.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=113166

EKOS102 Evoluutio, kirjatentti (5 op)

Opettaja: Tapio Mappes
Kirjallisuus: Ridley M.(3rd edition): Evolution
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=113167

EKOS120 Syventävä lajintuntemus (1-10 op)

Opettaja: Jari Haimi
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=113347

EKOS123 Sienikurssi (2 op)

Opettajat: Anni Markkanen, Panu Halme, Minna-Maarit Kytöviita
Opetusaika: 05.09. - 09.09.2011
Aikataulu: Huomioi, että opintojakso järjestetään vuorovuosittain. Opintojakso järjestetään lukuvuosina 2011-2012 ja 2013-2014,mutta ei lukuvuonna 2012-2013.
Sisältö: Perussienikurssi, jossa perehdytään suursienten (pääasiassa helttasienet ja tatit) lajintuntemukseen. Pääpaino kurssilla on eri sienisukujen ja -lajien opettelussa, mutta kurssilla käydään läpi myös sienten ekologiaa ja talouskäyttöä. Mukaan kurssille tarvitset sienikorin ja sienikirjan.
Kirjallisuus: Suositeltavin sienikirja: Salo, P., Niemelä, T. & Salo, U. 2006. Suomen sieniopas. Kasvimuseo, WSOY, 512 sivua.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=113227

EKOS124 Kääpäkurssi (2 op)

Opettaja: Minna-Maarit Kytöviita
Aikataulu: Opintojaksoa ei järjestetä lukuvuonna 2011-2012.
Sisältö: Luentoja, demonstraatioita ja maastoharjoituksia. Kääpien ja muiden lahottajasienten ekologian ja tavallisen lajiston opiskelu. Lisäksi opetellaan lahottajasienilajien käyttöä monimuotoisuusindikaattoreina ja tutustutaan lajiryhmän lajien uhanalaisuuteen ja sen syihin.
Kirjallisuus: Niemelä, Tuomo 2005: Käävät, puiden sienet. Norrlinia (Kirja ei ole pakollinen, mutta helpottaa kurssin läpäisyä)
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=113228

EKOS127 Erikoislajintuntemus (1-4 op)

Opettaja: Jari Haimi
Aikataulu: Järjestetään erillisten ilmoitusten mukaisesti ilta-aikoina (klo 16-20).
Sisältö: Kurssilla opetellaan eri eliöryhmien tunnistamista sekä perehdytään niiden elintapoihin.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=113229

EKOS129 Selkärangatonkokoelma (2 op)

Opettaja: Jari Haimi
Aikataulu: Kokoelman kerääminen sovitun aikataulun mukaisesti.
Sisältö: Ennalta sovittu määrä tieteellisesti tallennettuja selkärangatonnäytteitä. Kokoelma kohdennetaan johonkin tai joihinkin eläinryhmiin, jotka sovitaan etukäteen opintojakson vastuuhenkilön kanssa.
Esitiedot: Selkärangattomien perus- ja jatkokurssit.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=113285

EKOS130 Kasvikokoelma (2 op)

Opettaja: Minna-Maarit Kytöviita
Aikataulu: Kokoelman kerääminen sovitun aikataulun mukaisesti.
Sisältö: Ennalta sovittu määrä tieteellisesti kerättyjä kasvinäytteitä. Kokoelman aihe ja laajuus sovittava kurssin vastuuhenkilön kanssa etukäteen.
Esitiedot: BIOA120 EKOA120
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=113286

EKOS131 Maaperäekologia (4 op)

Opettajat: Jari Haimi, Minna-Maarit Kytöviita, Sandra Varga
Aikataulu: Huomioi, että opintojakso järjestetään vuorovuosittain. Opintojakso järjestetään lukuvuosina 2011-2012 ja 2013-2014, mutta ei lukuvuonna 2012-2013.
Sisältö: Laboratorio- ja luentokurssi. Kurssilla käydään läpi maaperäekologian perusteet: maaperä elinympäristönä ja maaperäeliöiden erityispiirteet; maaperän merkitys terrestrisissä ekosysteemeissä; hajottajaeliöiden (mikrobit ja eläimet) monimuotoisuus ja niiden muodostama ravintoverkko; maaperäeliöiden keskinäiset vuorovaikutukset ja vuorovaikutukset maanpäällisen eliöstön kanssa; eloperäisen aineksen hajoaminen ja maaperän merkitys ravinnekierroissa ja ravinteiden varastona; haitallisten aineiden vaikutukset maaperässä ja sen toiminnassa.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=113016

EKOS133 Populaatioekologia (6 op)

Opettaja: Mikko Mönkkönen
Opetusaika: 17.01. - 02.03.2012
Sisältö: Kurssilla tutustutaan yksinkertaisiin populaatiomalleihin ja niiden analyysiin. Kurssi sisältää luentoja , ohjattuja ja itsenäisiä harjoituksia.
Esitiedot: EKOA151
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=118585

EKOS134 Kokeellinen populaatioekologia (2 op)

Opettaja: Tarmo Ketola
Opetusaika: 01.11. - 30.11.2011
Sisältö: The course is an introduction to making ecological and evolutionary experiments with aquatic microbial communities (bacteria, protozoa). Basic microbiological techniques, design of experiments, and data analysis will be practiced.
Maximum number of participants is 15 (three working teams with different topics). No previous knowledge is required, but it helps if you are familiar with the basic ecological theory.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=118593

EKOS137 Evoluutioekologia ja elinkierrot (10 op)

Opettajat: Tapio Mappes, Minna-Maarit Kytöviita
Opetusaika: 20.02. - 18.04.2012
Sisältö: Eläin- ja kasvievoluutioekologiaa, mm. optimaalisuus, peliteoriat, konfliktit, pariutumisjärjestelmät, jälkeläishoito, vuodenaikaisuus, elinkierrot.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=113359

EKOS140 Eliömaantiede/Biogeography (4 op)

Opettaja: Mikko Mönkkönen
Aikataulu: Opintojaksoa ei järjestetä lukuvuonna 2011-2012.
Sisältö: Main themes include ecological biogeogarphy, species distributions and their limits, island biogeography and its applications; Global biodiversity, historical biogeography and phylogeography; regional biogeography of Fennoscandia
Kirjallisuus: Cox, C.B. & Moore, P.D. Biogeography. An ecological and evolutionary approach. 7th ed. Blackwell.
Additional material delivered during the course.
Esitiedot: EKOA101
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=113348

EKOS142 Winter Ecology (2 op)

Opettaja: Hannu Ylönen
Opetusaika: 14.02. - 19.02.2012
Sisältö: The course deals with dynamics in physical and biotic environment in boreal and subarctic winter, individual and population level adaptation to cold environment and effects of climate change on individuals and populations.
Specifically lectures, demonstrations and field work focus on snow ecology, plant adaptations to winter conditions and effects of climate change on boreal and arctic vegetation, small mammal and bird adaptations to winter and life under ice.
The course week includes an excursion to a national park using cross-country skis (skis for foreign participants are available at site, possibility for walking exists if skiing is not familiar) and every student should prepare a short presentation on a selected topic related to seasonality and winter in the students’ home country.
Esitiedot: Ekologian kurssi (kesäosuus) suoritettu.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=113352

EKOS143 Vaihtoehtoinen kirjallisuus, kirjatentti (2-4 op)

Opettaja: Mikko Mönkkönen
Sisältö: Kirjatentti erikseen sovittavasta kirjallisuudesta.
Kirjallisuus: Opiskelijan opintokokonaisuutta tukeva vaihtoehtoinen kirjallisuus. Kirjoista sovitaan pääaineen professorin kanssa.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=113353

EKOS144 Evoluutiobiologia (5 op)

Opettaja: Tapio Mappes
Aikataulu: Opintojaksoa ei järjetetä lukuvuonna 2011-2012.
Sisältö: Perehdytään syvemmälle evoluutiobiologiseen ja -ekologiseen tutkimukseen
Esitiedot: EKOA102, EKOA156, EKOA502, EKOS102
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=113354

EKOS147 Population Ecology and Population Cycles (2 op)

Opettaja: Mikko Mönkkönen
Opetusaika: 14.02. - 19.02.2012
Aikataulu: The course is a part of the three week international Jyväskylä Winter School of Ecology 14.-19.2.2012.
Sisältö: Finnish population and behavioural ecology is famous for extensive research on population cycles, which characterize northern boreal and subarctic environments. This course has an intense focus on diversity of population cycles and individual faiths in fluctuating populations. The teachers include experts in population ecology in small mammals, insects, vertebrate pests, birds and pathogens, and behavioural and evolutionary ecologists studying individual strategies along density and environmental changes in cyclic populations. The students are encouraged to contribute to the course program with own suggestions, examples or short presentations. The course may include demonstrations and a field excursion.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=113657

EKOS160 Yhteisö- ja ekosysteemiekologia (3 op)

Opettaja: Minna-Maarit Kytöviita
Aikataulu: Opintojaksoa ei järjestetä lukuvuonna 2011-2012.
Sisältö: Kurssilla perehdytään yhteisöjen monimuotoisuuteen vaikuttaviin tekijöihin, diversiteettiä selittäviin teorioihin ja ekosysteemien tuottavuuden, monimuotoisuuden ja ympäristötekijöiden välisiin vuorovaikutussuhteisiin.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=113357

EKOS301 Soveltava ekologia tai luonnonsuojelubiologia, kirjatentti (5 op)

Opettaja: Mikko Mönkkönen
Sisältö: Kirjatentti.
Kirjallisuus: Conservation Biology for All. Edited by Navjot S. Sodhi and Paul R. Ehrlich. 2010. Oxford Univ. Press.
Kirja saatavana: http://www.conbio.org/publications/consbioforall/
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=113358

EKOS302 Luontoinventoinnin kurssi (6 op)

Opettajat: Janne Kotiaho, Mikko Mönkkönen
Opetusaika: 06.03. - 25.05.2012
Sisältö: Kurssi perehdyttää ekologisten yhteisö- ja populaatioaineistojen keruuseen ja otantaan liittyviin kysymyksiin teoriassa ja käytännössä. Keskeisiä teemoja eri lajiryhmien osalta: otannan suunnittelu ja toteutus, keskeiset runsauden arvioimismenetelmät, uhanalaisten ja harvinaisten lajien tutkiminen, seurannan suunnittelu.
Kirjallisuus: Sutherland WJ (ed) 2006. Ecological Census Techniques. 2.painos. Cambridge.
Esitiedot: EKOA120, EKOA121 ja EKOA122
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=118580

EKOS305 Boreaalisen havumetsävyöhykkeen monimuotoisuus ja erityispiirteet (6 op)

Opettaja: Janne Kotiaho
Sisältö: Boreaalisten havumetsien historiaa, lajiston erityispiirteitä ja metsäluonnon monimuotoisuutta. Ihmisen vaikutus lajistoon ja monimuotoisuuteen sekä monimuotoisuuden ylläpitäminen suojelualueilla ja talousmetsissä. Monimuotoisuuteen liittyviä sosioekonomisia tekijöitä sekä suojelun ristiriitoja ja niiden ratkaisuja. Kurssi perustuu monimuotoisuutta käsittelevään kirjaan Metsän kätköissä 2004.
Kirjallisuus: Metsän kätköissä Edita 2004 ja Uusi metsäkirja.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=113360

EKOS308 Riistaekologia (2 op)

Opettaja: Mikko Mönkkönen
Opetusaika: 14.02. - 19.02.2012
Aikataulu: The course is a part of the three week international Jyväskylä Winter School of Ecology 14.-19.2.2012.
Sisältö: Riistakantojen arviontimenetelmät. Riistan elinympäristövaatimukset. Riistapopulaatioiden rakenteet, dynamiikka ja genetiikka. Saalistus ja metsästysverotus teoriassa ja käytännössä. Riistakantojen hoito ja kestävä käyttö. Riistan loiset ja taudit. Kantojen arviointi käytännössä.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=113659

EKOS309 Evoluutioteorian evoluutio (5 op)

Opettaja: Mikael Puurtinen
Aikataulu: Opintojaksoa ei järjestetä lukuvuonna 2011-2012.
Sisältö: History and development of evolutionary theory. The course is
based on reading and discussing of 10 seminal classical papers that have had a major impact on evolutionary theory.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=113362

EKOS310 Luontotyypit (4 op)

Opettaja: Minna-Maarit Kytöviita
Aikataulu: Opintojaksoa ei järjestetä lukuvuonna 2011-2012.
Sisältö: Perehdytään kasvillisuustyyppien luokittelun teoriaan ja luokitellaan kasvillisuustyyppejä maastossa. Pääpaino opetuksessa on maastoharjoittelulla ja maastossa tapahtuvalla opetuksella. Kurssilla käydään läpi kaikki kasvipeitteiseen maanpinnan kasvillisuustyypit, mutta pääpaino kurssilla on metsätyyppien ja suotyyppien luokittelussa.
Kirjallisuus: - Hotanen ym. 2008: Metsätyypit - opas kasvupaikkojen luokitteluun
- Eurola, Huttunen, Kukko-oja 1995. Suokasvillisuusopas. Oulanka Reports 14
- Valokki nettikasvion suotyyppi-opas http://kasvio.avoin.jyu.fi/suotyypit
- Toivonen & Leivo 2001: Kasvillisuuskartoituksessa käytettävä kasvillisuus ja kasvupaikka luokitus

Esitiedot: - ekologian kenttäkurssi EKOA103
- Lajintuntemus: kasvit, peruskurssi BIOA120
- Lajintuntemus: kasvit, jatkokurssi EKOA120
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=113375

EKOS503 Population genetics study methods (5 op)

Opettaja: Emily Knott
Opetusaika: 30.10. - 30.11.2011
Sisältö: Lectures; Practical work in data analysis using different computer programs; Independent and group interpretation tasks. The course will introduce students to basic bioinformatic tools and computer programs for studying population structure and conducting phylogeographic and phylogenetic analyses. Students will get practical experience using different data analysis softwares, a basic understanding of the principles behind such analyses and will learn interpretation skills. The course will encourage independent thinking and critical appraisal of analysis results with an independent and group interpretation tasks.
Kirjallisuus: Available in Optima
Text: Population Genetics, Matthew B. Hamilton, Wiley-Blackwell Publishers 2009 recommended, but not required
Esitiedot: EKOA502
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=119265

EKOS504 Ekologisen genetiikan työpaja (4 op)

Opettaja: Anneli Hoikkala
Aikataulu: Opintojaksoa ei järjestetä lukuvuonna 2011-2012.
Sisältö: Työpajassa käsittellään ekologisia kysymyksiä, jotka vaativat lähinnä populaatiogeneettistä osaamista. Opiskelijat valitsevat itse tutkittavan ongelman.
Esitiedot: EKOA502
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=113435

EKOS505 Luonnonsuojelugenetiikka, loppukuulustelu, kirjatentti (6 op)

Opettaja: Anneli Hoikkala
Sisältö: Kirjatentti: luonnonsuojelugenetiikka
Kirjallisuus: Frankham, R., Ballou, J.D. & Briscoe, D.A. Introduction to Conservation Genetics, Cambridge University Press.
Esitiedot: EKOA502
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=113436

EKOS506 Molecular evolution, book exam (6 op)

Opettaja: Emily Knott
Sisältö: Kirjatentti. Kysymykset suomeksi ja englanniksi, vastaukset mielellään englanniksi (englanninkielinen tentaattori).
Kirjallisuus: Graur, D. & Li, W-H. 2000. Fundamentals of Molecular Evolution. Sinauer Assoc. Inc. Second Edition. Myös Chapter 8 in Hamilton, M.B. 2009 Population Genetics Wiley-Blackwell Publishers. Contact the Instructor for more information.
Esitiedot: EKOA502, suositellaan myös EKOS503
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=113437

EKOS507 Quantitative Genetics (6 op)

Opettaja: Mikael Puurtinen
Opetusaika: 12.03. - 10.05.2012
Aikataulu: .
Sisältö: This course is based on the book by Falconer and Mackay: Introduction to quantitative genetics, 4th edition. Each chapter of the book will be a basis for a one discussion session in the beginning of which a student will introduce the chapter. Contents: foundations of quantitative genetics, properties of distributions and continuous variation, genetic components of variance and covariances, estimation procedures, breeding designs, resemblance between relatives and selection. Maximum of 15 students will be accepted for the course. Priority will be given to PhD students but advanced MSc students will be considered if there is room. The course will be in English.
Kirjallisuus: Falconer & Mackay, Introduction to Quantitative genetics, 1996, 4th edition.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=118611

EKOS512 Molekyyligenetiikan laboratoriokurssi II (6 op)

Opettaja: Emily Knott
Aikataulu: Opintojaksoa ei järjestetä lukuvuonna 2011-2012.
Sisältö: 60-100 tuntia laboratoriotöitä, omatoimista työskentelyä ja työselostusten tekoa. Tutustutaan DNA:n sekvensoitiin ja sekvenssien tulkintaan sekä erilaisten merkkigeenien käyttöön (esim. mtDNA, mikrosatelliitit) ja qPCR ekologisissa tutkimuksissa.
Esitiedot: EKOA511; Evoluutiogenetiikka-linjan opiskelijoille.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=113438

EKOS515 Molekyylievoluutio (6 op)

Opettajat: Anneli Hoikkala, Maaria Kankare
Opetusaika: 09.01. - 18.05.2012
Sisältö: Kurssilla käydään läpi bioinformatiikan alkeita ja DNA sekvenssien muunteluun kätkeytyvää tietoa populaatioihin vaikuttaneista valintapaineista ja populaatioiden koossa ja rakenteessa tapahtuneista muutoksista. Evolutiivisesti mielenkiintoisia geenejä tarkastellaan sekä geenien rakenteen että niiden toiminnan kannalta.
Esitiedot: EKOA502
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=113440

EKOS701 Ekologia, evoluutio ja yhteiskunta (2 op)

Opettaja: Hannu Ylönen
Aikataulu: Opintojaksoa ei järjestetä lukuvuonna 2011-2012.
Sisältö: Seminaari, jossa opiskelijoiden antamien alustusten ja oheislukemiston pohjalta keskustellaan tieteenalamme ja yhteiskunnan suhteista ekologisen tiedekäsityksen pohjalta. Tuleeko akateemisesti koulutettujen luonnontieteilijöiden vaikuttaa yhteiskunnan ajatteluun tai arvoihin, ja jos niin kuinka? Konneveden intensiivikurssi luotaa tieteellisen journalismin ja mielipidekirjoittamisen perusteisiin. Kurssin lähtökohtien vuoksi kieli on suomi. Kurssille hyväksytään 10-15 opiskelijaa, jotka ilmoittautuessaan ehdottavat 1-2 ajankohtaista teemaa kurssin aihealueesta. Näistä ja kurssinvetäjän aiheista valikoituvat alustusten aiheet kullekin osanottajalle.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=113441

EKOS900 HOPS ja työelämään orientoituminen (2 op)

Opettajat: Anneli Hoikkala, Atte Komonen
Sisältö: FM-tutkintoon sisältyvä henkilökohtainen opintosuunnitelma- ja työelämäkurssi. Jaksolla perehdytään biologin työnkuviin ja työelämän tarpeisiin, kartoitetaan omaa osaamista ja harjoitellaan työnhakuun liittyviä asioita. Maisteri-HOPSin tekeminen aloitetaan kandidaattiopintojen loppupuolella ja siihen liittyy myös henkilökohtainen HOPS-tapaaminen HOPS-ohjaajan kanssa.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=113442

EKOS901 Pro gradu -tutkielma (30 op)

Opettaja: Janne Kotiaho
Sisältö: Opettajan ohjauksessa tehtävä tieteellinen tutkimustyö. Tarkoituksena on kouluttaa opiskelija itsenäisen tutkimuksen tekemiseen. Tutkielman aiheesta ja työn tekemisestä on sovittava etukäteen pääaineen professorin kanssa. Työn teoreettinen tausta sekä pro gradu -suunnitelma esitetään maisteriseminaarin (EKOS905) I vaiheessa ja työn tulokset seminaarin II vaiheessa.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=113443

EKOS902 Kypsyysnäyte (0 op)

Opettaja: Janne Kotiaho
Sisältö: Valvotussa koetilanteessa suoritettu kirjallinen kypsyysnäyte, jossa opiskelija osoittaa perehtyneisyytensä tutkintoa varten tekemänsä tutkielman aihepiiriin ja akateemisen kirjoitustyylin hallintaan. Kypsyysnäytteen arvioinnin tekee sen sisällön osalta oppiaineen edustaja (tutkielman ohjaaja) ja kieliasun osalta kielikeskuksen opettaja. Jos kypsyysnäyte sisältyy kandidaatintutkintoon (tai aiempaan AMK-tutkintoon), sitä ei tarvitse kirjoittaa maisteritutkintoa varten uudestaan, vaan kypsyysnäytteeksi katsotaan pro gradu -tutkielman tiivistelmä, joka osoittaa kirjoittajan perehtyneisyyden tutkielman alaan.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=113444

EKOS905 Maisteriseminaari (4 op)

Opettajat: Janne Kotiaho, Mikko Mönkkönen
Opetusaika: 01.10.2011 - 29.04.2012
Sisältö: Seminaarin tarkoitus on harjoitella tutkimuksen suullista ja kirjallista esittämistä sekä harjoitella tieteellistä ajattelua ja palautteen antamista. Seminaari koostuu kahdesta osasta. Seminaarin ensimmäisessä osassa esitellään omaan pro gradu -työhön liittyvää kirjallisuustietoa ja gradun tutkimussuunnitelma sekä kirjallisena että suullisesti. Toisen vaiheen seminaarissa esitellään pro gradu -tutkimuksessa saatuja tuloksia. Suoritukseen vaaditaan kirjallinen työ, I ja II vaiheen seminaarit, 12 seminaarikertaan osallistuminen oman esiintymisen lisäksi sekä toimiminen opponenttina vähintään yhdessä I vaiheen seminaarissa.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=113445

EKOS908 Tieteellinen kirjoittaminen (4 op)

Opettaja: Janne Kotiaho
Opetusaika: 09.01. - 02.02.2012
Sisältö: Tieteellisen kirjoittamisen kurssi jossa perehdytään tieteellisen artikkelin osiin ja tieteellisen kirjoittamisen tavoitteisiin ja perusteisiin.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=113618

EKOS909 Työskentely tutkimusryhmässä (2-6 op)

Opettaja: Mikko Mönkkönen
Sisältö: Palkaton työskentely oman laitoksen tutkimusryhmän jäsenenä. Opiskelija hakeutuu tutkimusryhmään ja sopii työskentelystä. Tämän jälkeen ennen työskentelyn aloittamista työskentelystä sovitaan kurssin vastuuhenkilön kanssa (työtehtävien ja oppimistavoitelistan laatiminen). Huom. ei oma opinnäytetyö. Kaikissa työskentelyä koskevissa asioissa voitte ottaa yhteyttä vastuuhenkilöihin.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=113619

EKOS910 Tutkijaseminaari (1-10 op)

Opettajat: Panu Halme, Janne Kotiaho
Sisältö: Englanninkielinen ekologian ja vesistötieteide seminaarisarja. Opintopisteitä voi suorittaa seminaarissa esitelmiä kuuntelemalla tai kuuntelemalla ja kirjoittamalla noin sivun mittaisen yhteenvedon esitelmästä. Kuuntelusta saa yhden merkinnän, yhteenvedosta
toisen merkinnän ja 12 merkinnällä saa 1 op. Maksimiopintopistemäärä on 10 op. Yhteenvedot palautetaan viikon kuluessa.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=113621

EKOS911 Työharjoittelu (1-6 op)

Opettaja: Jari Haimi
Sisältö: Työharjoittelu perehdyttää opiskelijan ekologian/genetiikan tutkimus ja/tai suunnittelutehtäviin sekä kehittää yhteistoimintaa yliopiston ja työelämän välillä. Harjoittelupaikasta tulee sopia etukäteen osaston professorin tai muun opettajan kanssa ja siitä tulee laatia etukäteen harjoittelusuunnitelma ja harjoittelun päätyttyä harjoitteluraportti. Yliopiston tukemat työharjoittelupaikat tulevat opiskelijoiden haettavaksi pääsääntöisesti helmikuun loppupuolella. Opiskelija voi myös itse tehdä esityksiä tuettavien harjoittelupaikkojen joukkoon. Tämän on kuitenkin tapahduttava hyvissä ajoin ennen harjoittelupaikkojen hakua helmikuussa. Ohjeet harjoittelusuunnitelman ja -raportin laatimiseeen sekä tarkempaa tietoa harjoittelusta löytyvät laitoksen www-sivuilta (www.jyu.fi/bioenv/opiskelu/maisteri/tyoharjoittelu).
Kirjallisuus: http://www.jyu.fi/bioenv/opiskelu/maisteri/tyoharjoittelu
Esitiedot: Harjoittelu soveltuu maisterivaiheen opiskelijoille.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=113623

EKOJ101 Jatkokoulutusseminaari, esitelmä (2 op)

Opettaja: Janne Kotiaho
Sisältö: Jatko-opintoihin kuuluva seminaariesitelmä.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=113626

EKOJ102 Tieteelliset kokoukset (2-15 op)

Opettaja: Mikko Mönkkönen
Sisältö: Tieteellisiin kokouksiin osallistuminen sekä niissä esiintyminen. Suorituksista sovitaan pääaineen professorin kanssa. Osallistuminen kansainväliseen kongressiin vastaa 1 op:n suoritusta. Esitelmästä tai posterista kansainvälisessä tai kansallisessa kongressissa saa 2 op suorituksen. Osallistuminen kansallisiin kokouksiin korvataan pääsääntöisesti jatkokoulutusseminaarisuorituksina.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=113627

EKOJ103 PhD Exam (8-16 op)

Opettajat: Anneli Hoikkala, Janne Kotiaho, Tapio Mappes, Mikko Mönkkönen
Sisältö: Jatko-opiskelijan omaan tutkimukseen liittyvä kirjallisuus. Sisällöstä sovitaan professorin kanssa.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=113628

EKOJ105 Yliopisto-opetus (2-10 op)

Opettaja: Janne Kotiaho
Sisältö: Toimiminen opettajana ekologian ja evoluutiobiologian opintojaksoilla. Opetus on osa jokaisen tohtorikoulutettavan opintoja.
Ohjeet ja periatteet katso:
https://www.jyu.fi/bioenv/opiskelu/jatko-opiskelu/opetus
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=113629

EKOJ107 Scientific Communication (1-4 op)

Opettaja: Leena Lindström
Sisältö: Tutustutaan tieteelliseen kirjoittamiseen, posterien tekoon, hakemusten tekoon sekä kommunikointiin toimittajien ja kollegoiden kanssa. Jatko-opiskelijoille/For PhD students.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=113644

EKOJ108 Journal Club (1-6 op)

Opettaja: Janne Kotiaho
Opetusaika: 16.09. - 16.09.2011
Aikataulu: Basically every second week from September to May. More detailed schedule and material for meeting will be announced by e-mail in due time.
Sisältö: The purpose of this "round table" seminar is to learn review practices of scientific papers and scientific communication. The seminar is based on a student's own manuscripts and other relevant scientific literature. Each PhD student is supposed to offer his/her own manuscript for review at least once during the PhD studies.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=113645

EKOJ109 Special topics in evolutionary genetics (1-3 op)

Opettaja: Emily Knott
Opetusaika: 01.02. - 29.03.2012
Aikataulu: Beginning February; Schedule determined by participants
Sisältö: A seminar course devoted to exploring current topics in Evoltionary Genetics. Topics change yearly, and are announced in January.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=113646

ekoj210 NGS (next generation sequencing) teknologia ekologian ja evoluution tutkimuksessa (1-2 op)

Opettajat: Emily Knott, Maaria Kankare
Opetusaika: 05.09. - 08.09.2011
Sisältö: Kurssilla tutustutaan NGS (next generation sequencing) teknologian hyödyntämiseen ekologian ja evoluution tutkimuksessa keskittyen erityisesti muiden kuin perinteisten mallilajien käyttöön tutkimuslajeina. Kurssin tavoitteena on valottaa NGS teknologian käyttömahdollisuuksia biologisessa tutkimuksessa sekä laajentaa opiskelijoiden taitoja bioinformatiikassa ja NGS aineistojen analyysissä. Kurssi alkaa perusopintotasoisella seminaarilla, jossa esitellään NGS teknologian sovellutuksia ekologian ja evoluution alan tutkiumuksessa, ja jatkuu syventävien opintojen tasoisella seminaarilla, jossa keskitytään transkriptomien karakterisointiin ja markkereiden kehittämiseen tietokoneharjoitusten avulla. Osallistuminen joko toiseen tai molempiin seminaareihin on mahdollista.
Esitiedot: Alkuseminaari on avoin kaikille asiasta kiinnostuneille. Syventävään seminaariin ja harjoituksiin osallistuvilta odotetaan perustietoja NGS aineistojen tuottamisesta ja käsittelystä.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=121185

EKOJ910 Tutkijaseminaari (1-10 op)

Opettajat: Panu Halme, Janne Kotiaho
Opetusaika: 30.08.2011 - 18.05.2012
Sisältö: Englanninkielinen ekologian ja vesistötieteide seminaarisarja. Opintopisteitä voi suorittaa seminaarissa esitelmiä kuuntelemalla tai kuuntelemalla ja kirjoittamalla noin sivun mittaisen yhteenvedon esitelmästä. Kuuntelusta saa yhden merkinnän, yhteenvedosta
toisen merkinnän ja 12 merkinnällä saa 1 op. Maksimiopintopistemäärä on 10 op. Yhteenvedot palautetaan viikon kuluessa seminaarista.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=113647

7.7.2.4 Solu- ja molekyylibiologia

SMBP501 Biokemian työtavat (4 op)

Opettaja: Ulla Pentikäinen
Opetusaika: 09.01. - 27.01.2012
Sisältö: Työturvallisuus, biokemian laboratoriotyöskentelyn perusmenetelmien teoria ja harjoittelu käytännössä, laboratoriotyöskentelyssä tarvittavat laskut, oikeaoppinen jätteiden käsittely
Kirjallisuus: Kurssimoniste
Esitiedot: BIOP101, SMBA502, SMBA111
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=114214

SMBP802 Nanotiede ja nanoteknologia (1-2 op)

Opettaja: Janne Ihalainen
Opetusaika: 10.04. - 27.04.2012
Sisältö: Kurssilla esitellään nanotieteiden ”big ideas”: 9 oleellista ilmiötä. Tätä luokittelua käytetään kurssilla nanotieteeseen kuuluvien aiheiden tarkemmassa käsittelyssä ja selittämisessä. Laboratoriotöissä tutustutaan syvällisemmin neljään aiheeseen: voimamikroskopiaan, väreihin ja nanohiukkasiin, magnetismiin, sekä elektroforeesiin. Kurssin aikana NSC:n eri alojen tutkijat esittelevät omaa tutkimustaan ja tilojaan, ja lisäksi tutustutaan muutamiin nanotieteiden julkaisuihin.
Kirjallisuus: Jaetaan kurssin kotisivuilla.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=117152

SMBP900 HOPS (1 op)

Opettaja: Jari Ylänne
Opetusaika: 01.09.2011 - 31.07.2012
Sisältö: LuK-tutkintoon sisältyvä henkilökohtainen opintosuunnitelma, joka tehdään oman HOPS-ohjaajan opastuksella ensimmäisen lukuvuoden aikana.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=116697

SMBA101 Solubiologian perusteet (6 op)

Opettaja: Jari Ylänne
Opetusaika: 11.01. - 16.03.2012
Aikataulu: Suositellaan suoritettavaksi 1. opiskeluvuoden keväällä. Vusittain järjestetään yksi varsinainen tentti, yksi uusintatentti ja kolmas uusintamahdollisuus on kevään rästitentti.
Sisältö: Kurssilla käsitellään eläinsolun toiminnan keskeisiä mekanismeja kuten aineiden kuljetusta solun sisällä, solujen välistä ja solunsisäistä signaalivälitystä, sekä solutukirangan rakennetta ja toimintaa.
Kirjallisuus: Alberts ym. Molecular Biology of the Cell,5. painos 2008. Luvut 12,13 ,15, 16, 17 ja 18
Esitiedot: BIOP101:n suoritus edellytetään myös sivuaineopiskelijoilta ennen tämän kurssin suorittamista. Jos et suorita biologian perusopintoja, BIOP101:n suorituksen voi sisällyttää valinnaisena solu- ja molekyylibiologian aineopintoihin.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=114203

SMBA103 Solu- ja molekyylibiologian harjoitustyöt (8 op)

Opettajat: Hilkka Reunanen, Outi Paloheimo, Sari Mattila, Anita Mäki
Opetusaika: 01.11. - 15.12.2011
Sisältö: Kloonaus. Transfektio. Solu- ja kudosnäytteiden fluoresenssivärjäyksiä ja mikroskopointia.
Esitiedot: SMBA101, SMBA104, SMBA 301 ja SMBA505. Nanotieteilijät: BIOA126, SMBA101, SMBA104 ja KEMP105.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=116674

SMBA104 Soluviljelykurssi (6 op)

Opettajat: Varpu Marjomäki, Nina Rintanen, Moona Lehkonen
Opetusaika: 20.09. - 04.11.2011
Sisältö: Soluviljelyn periaatteet ja perusmenetelmät. Esitentti, luennot 10 t, harjoitustyöt, laskuharjoitukset, seminaarityö ja kuulustelu. Työt käydään tekemässä ryhmittäin tarkemmin sovittavan aikataulun mukaisesti. Päivittäinen työaika on 1-2 h/ryhmä muutamaa pidempää päivää lukuunottamatta.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=116675

SMBA105 Histologia (8 op)

Opettaja: Hilkka Reunanen
Sisältö: Kirjatentti + itsenäinen kestopreparaattien opiskelu ja kuulustelu
Kirjallisuus: ROSS, M.H. & PAWLINA, W.: Histology: A Text and Atlas: With Correlated Cell and Molecular Biology. Revised, updated Sixth Edition, Lippincott Williams & Wilkins, 2010.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=116688

SMBA107 Solu- ja molekyylibiologian kirjatentti (6 op)

Opettaja: Matti Vuento
Sisältö: Kirjatentti. Suoritetaan yleisinä tenttipäivinä.
Kirjallisuus: Alberts ym. Molecular Biology of the Cell 5. painos, luvut 1-11.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=116689

SMBA109 Mikroskopian perusteet (1 op)

Opettaja: Mikko Karjalainen
Opetusaika: 07.09. - 08.09.2011
Sisältö: Kurssilla perehdytään erityisesti valomikroskopian perusteisiin luentojen ja käytännön harjoitusten avulla.
Esitiedot: Kurssille ei vaadita esitietoja.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=116681

SMBA109 Mikroskopian perusteet (1 op)

Opettaja: Sami Willman
Opetusaika: 06.03. - 07.03.2012
Sisältö: Kurssilla perehdytään erityisesti valomikroskopian perusteisiin luentojen ja käytännön harjoitusten avulla.
Esitiedot: Kurssille ei vaadita esitietoja.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=116684

SMBA110 Biomolekyylien rakenne (2 op)

Opettajat: Olli Pentikäinen, Aino Rissanen
Opetusaika: 28.10. - 02.12.2011
Aikataulu: 18.10.2010 - 26.11.2010
Sisältö: Biomolekyylien kolmiulotteiset rakenteet, biomolekyylien väliset sekä biomolekyyli-ligandi vuorovaikutukset, biomolekyylien visualisointiohjelmien käyttö, raportin kirjoittaminen.
Kirjallisuus: Kurssilla jaettava materiaali sekä Nelson D.L., Cox M.M,Lehninger, Principles of Biochemistry 5. painos, Freeman & co, New York, 2005.
Esitiedot: Suositellaan käytäväksi samanaikaisesti seuraavien kurssien kanssa: SMBA502, SMBA111.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=116686

SMBA111 Proteiinien rakenne ja toiminta (4 op)

Opettajat: Matti Vuento, Olli Pentikäinen
Opetusaika: 24.10. - 21.11.2011
Sisältö: Kurssilla perehdytään proteiinien rakenteisiin, rakennemuutoksiin, laskostumiseen sekä entsyymien toimintaan.
Kirjallisuus: Lehninger Principles of Biochemistry, uusin painos.
Esitiedot: BIOP101, SMBA502, KEMP101 ja KEMP105, tai vastaavat tiedot
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=114204

SMBA112 Solubiologi hedelmöityshoitojen asiantuntijana (1 op)

Opettaja: Hilkka Reunanen
Aikataulu: Opintojaksoa ei järjestetä lukuvuonna 2011-2012.
Sisältö: Lisääntymisterveys ja hedelmöityshoidot Suomessa. Hedelmöityshoitoklinikoiden laboratorioiden toiminta ja laadunvalvonta. Essee annetusta aiheesta.
Esitiedot: SMBA104
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=116862

SMBA301 Molekyylibiologian perusteet (4 op)

Opettajat: Alice Pawlowski, Nadine Fornelos Martins
Opetusaika: 14.09. - 21.11.2011
Sisältö: Kurssilla tutustutaan molekyylibiologian teoreettiseen taustaan, sekä perinteisiin että uusimpiin molekyylibiologian menetelmiin ja niiden ajankohtaisiin sovelluksiin.
Kirjallisuus: Luennot + luennolla jaettava/ilmoitettava materiaali
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=114207

SMBA302 Mikrobiologian perusteet (4 op)

Opettaja: Maija Vihinen-Ranta
Opetusaika: 04.10. - 31.10.2011
Sisältö: Johdatus mikrobien maailmaan. Bakteerien ja muiden mikrobien rakenne ja toiminta
Kirjallisuus: MADIGAN, M.T., MARTINKO, J.M. (2009, 2011), Brock Biology of Micro organisms, painokset 12 ja 13 (Prentice Hall International, Inc., ISBN 0 13 196893-9). Tenttialue ilmoitetaan luennoilla.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=114206

SMBA303 Rakennebioinformatiikka (4 op)

Opettaja: Olli Pentikäinen
Opetusaika: 19.03. - 16.04.2012
Sisältö: Kurssilla tutustutaan internetin kautta löytyviin bioinformatiikkasivustoihin. Lisäksi kurssilla perehdytään sekvenssirinnastukseen sekä tehdään sekvenssi-rakenne vertailua.
Kirjallisuus: Luentomateriaali, internet
Esitiedot: Perustiedot proteiinien rakenteista. Tietokoneen sujuvan käytön perusteet, esim. tekstitiedostojen luominen, tekstin kopiointi ja liittäminen sekä sähköpostin käyttö.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=116676

SMBA304 Mikrobigenetiikka (4 op)

Opettaja: Jaana Bamford
Opetusaika: 01.11. - 07.12.2011
Sisältö: Mikrobigenomien rakenne. Geneettiset merkinnät. Luonnolliset geeninsiirtomekanismit ja niiden sovellukset. Bakteriofaagien lyyttinen ja lysogeeninen elinkierto.
Kirjallisuus: MADIGAN, M.T., MARTINKO, J.M. STAHL, D., CLARK, D. (2012), Brock Biology of Microorganisms, painos 13. Tenttialue ilmoitetaan luennoilla. Aiemmat painokset (11 ja 12) soveltuvat pääosin myös kurssin kirjallisuudeksi.
Esitiedot: SMBA302
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=114208

SMBA310 Virologian perusteet (4 op)

Opettaja: Jaana Bamford
Opetusaika: 19.04. - 15.05.2012
Sisältö: Eri virustyypit ja virusten luokittelu. Virusten elinkierto: tunkeutuminen soluun, nukleiinihappojen replikaatio, virusten kokoaminen, solunsisäinen kuljetus ja solusta vapautuminen. Perustiedot virusten rakenteesta.
Kirjallisuus: Madigan, M.T., & Martinko, J.M.(2006), Brock, Biology of micro organisms, 11. painos (Pearson Education Inc., ISBN 0-13-196893-9). Luvut 9 ja 16 sekä luennolla esitetty oheisaineisto.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=114209

SMBA502 Solun kemia (5 op)

Opettajat: Riina Seppälä, Jari Ylänne
Opetusaika: 05.09. - 24.10.2011
Sisältö: Solun toiminnan kemialliset perusteet. Nukleiinihappojen, sokerien ja lipidien rakenne ja toiminta.
Kirjallisuus: Nelson D.L., Cox M.M,Lehninger, Principles of Biochemistry 5. painos, Freeman & co, New York, 2005, Luvut 2, 7, 8 ja 10 sekä luennoilla jaettava materiaali
Esitiedot: BIOP101, KEMP101, KEMP105, tai vastaavat tiedot
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=114210

SMBA505 Biokemian harjoitustyöt (12 op)

Opettaja: Jonna Nykky
Opetusaika: 30.01. - 09.03.2012
Sisältö: Harjoitustöissä perehdytään proteiinien, entsyymien ja hiilihydraattien ominaisuuksiin sekä niiden tutkimuksessa käytettäviin menetelmiin.
Kirjallisuus: Wilson, K. & Walker, J. (toim.) 2000. Principles and techniques of practical biochemistry, 5. painos. Cambridge University Press. TAI Wilson, K. & Walker, J. (toim.) 2005. Principles and techniques of biochemistry and molecular biology, 6. painos. Cambridge University Press.
Esitiedot: SMBP501 tai vastaavat tiedot.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=116673

SMBA507 Bioenergetiikka ja metabolia I (4 op)

Opettaja: Matti Vuento
Opetusaika: 09.09. - 07.10.2011
Sisältö: Basics of bioenergetics, glycolysis, gluconeogenesis, pentose phosphate pathway. Basics of metabolic regulation, glycogen metabolism, citric acid cycle, and fatty acid oxidation.
Kirjallisuus: NELSON, D.L. & COX, M.M. 2008. Lehninger Principles of Biochemistry, 5. painos, WH Freeman ISBN-10:0-7167-7108-1. Luvut 13-17.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=114211

SMBA508 Bioenergetics and Metabolism II (4 op)

Opettaja: Matti Vuento
Opetusaika: 05.03. - 27.04.2012
Sisältö: Aminohappojen oksidaatio, urean tuotanto, oksidatiivinen fosforylaatio ja fotofosforylaatio, hiilihydraattien biosynteesi.
Kirjallisuus: NELSON, D.L. & COX, M.M. 2008. Lehninger Principles of Biochemistry, 5. painos, WH Freeman ISBN 10:0-7167-7108-X. Luvut 18-20.
Esitiedot: SMBA507
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=114212

SMBA509 Bioenergetiikka ja metabolia III (4 op)

Opettaja: Leona Gilbert
Opetusaika: 24.04. - 22.05.2012
Sisältö: Lipidien, aminohappojen ja nukleotidien biosynteesi, hormonaalinen säätely ja metabolian integraatio.
Kirjallisuus: NELSON, D.L. & COX, M.M. 2008. Lehninger Principles of Biochemistry, 5. painos, WH Freeman ISBN10:0-7167-7108-X. Luvut 21-23.
Esitiedot: SMBA507, SMBA508
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=114213

SMBA811 Nanotieteiden laboratoriotyöt: Kuvantaminen (6 op)

Opettaja: Janne Ihalainen
Opetusaika: 12.09. - 14.10.2011
Sisältö: In this course the students get familiar with scientific work in different disciplines within nanosciences. Especially in this course various imaging techniques in different disciplines in the nanosciences are introduced. The aim is to understand the basic principles of each technique and their benefits and drawbacks. During the first week (standard) nano particles are provided and they will be used as versatile as possible for imaging later on. The lab work will be done in the groups. The teaching takes place both in English and in Finnish.
Esitiedot: Some laboratory experience is required for the course.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=116679

SMBA812 Nanotieteiden laboratoriotyöt: Molekulaariset vuorovaikutukset (6 op)

Opettaja: Janne Ihalainen
Opetusaika: 19.03. - 27.04.2012
Sisältö: In this course several advanced nano-sized systems are provided and their properties are studied with various experimental methods. Properties of some systems will be also studied computationally.
Each week has it´s own theme. It contains a short introduction lecture in the beginning of the week after which laboratory work is followed for about 3-4 days. The most of the nano-sized systems are provided either by means of supramolecular chemical or biochemical methods. Then, the properties of the systems are studied by means of various spectroscopic and electronic experiments.
The last day (or one of the day) of the week is normally for writing the report. The teaching takes place both in English and in Finnish.
Esitiedot: Some laboratory experience is required for the course.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=116680

SMBA901 Kandidaattitutkielma (7 op)

Opettaja: Janne Ihalainen
Opetusaika: 11.01. - 11.04.2012
Sisältö: Kandidaattitutkielma eli Luk -työ on kirjallisuuskatsaus johonkin annettuun tai itse keksittyyn aiheeseen.
Omat aiheet täytyy esitellä LuK-vastaavalle vähintään viikkoa ennen töiden jakoa.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=116691

SMBA902 Kypsyysnäyte (0 op)

Opettaja: Janne Ihalainen
Opetusaika: 01.09.2011 - 31.07.2012
Sisältö: Valvotussa koetilanteessa suoritettu kirjallinen kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä kandidaattitutkielman aihepiiriin sekä äidinkielentaitoa.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=116695

SMBA910 Kandidaattiseminaari (3 op)

Opettajat: Jari Ylänne, Janne Ihalainen
Opetusaika: 11.01. - 11.04.2012
Aikataulu: Suositellaan suoritettavaksi toisen opiskeluvuoden keväällä, joka tapauksessa ennen kandidaatin tutkielmaa.
Sisältö: Kurssi koostuu luennoista, harjoituksista, opiskelijoiden pitämistä seminaariesitelmistä ja niiden pohjalta tehtävästä harjoitusaineesta. Tavoitteena on tutustua solu- ja molekyylibiologian alan uusimpiin tieteellisiin artikkeleihin, harjoitella tieteellistä kirjoittamista ja esitelmän pitoa. Osalla kurssikerroista on läsnäolopakko ja harjoitusaine on palautettava kurssilla sovittavaa takarajaan mennessä. Kurssi on tarkoitettu solu- ja molekyylibiologian pääaineopiskelijoille.
Kirjallisuus: Kurssilla käsiteltävät artikkelit jaetaan pdf-tiedostoina kurssin alussa.
Esitiedot: BIOP101, SMBA101, EKOA301
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=116687

SMBS101 Kemialliset menetelmät biologiassa (4 op)

Opettajat: Matti Vuento, Janne Ihalainen
Opetusaika: 27.10. - 15.12.2011
Sisältö: Fysikaalis-kemiallisten menetelmien käyttö solu- ja molekyylibiologiassa.
Kirjallisuus: Creighton,T. The Physical and Chemical Basis of Molecular Biology. Helvetian Press 2010. ISBN 0956478107
Sheehan,D. Physical Biochemistry - Principles and Applications + luennoilla jaettava materiaali.

Esitiedot: SMBA111, SMBA507, SMBA508, SMBA509 tai vastaavat opinnot.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=116712

SMBS110 Bioinnovaatiot ja liiketoiminta (4 op)

Opettaja: Leona Gilbert
Aikataulu: The course is not offered during the academic year 2011-2012.
Sisältö: 1. Intellectual Property Rights and International Patent Laws
2. Biotechnology; The Science and the Business
3. Biomedical product development
4. Business Plan
Kirjallisuus: Selected content will be provided in the course.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=116713

SMBS111 Virus-solu vuorovaikutus (4 op)

Opettaja: Maija Vihinen-Ranta
Opetusaika: 09.01. - 08.02.2012
Sisältö: Virus-solu vuorovaikutukset eläinsoluissa. Eri virustyyppien lisääntymisen vaiheet soluissa.
Kirjallisuus: Luennot perustuvat Madigan et al. (2009, 2011) Brock Biology of micro organism (painokset 11 ja 12) luvut 9 ja 21, Flint et al. (2009) Principles of Virology (painos 2) ja ajanmukaisiin tiedejulkaisujen artikkeleihin.
Esitiedot: Suositeltava kurssi on virologian perusteet SMBA310
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=116715

SMBS112 Virologian jatkokurssi (4 op)

Opettaja: Jaana Bamford
Aikataulu: Opintojaksoa ei järjestetä lukuvuonna 2011-2012.
Sisältö: A lecture course on virus structures and life cycles. Structural methods for virus research. Each student gives a short presentation on a particular virus species.
Esitiedot: MOBA310 tai SMBA310.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=116716

SMBS113 Solun tarttumisreseptorit (4 op)

Opettaja: Jari Ylänne
Opetusaika: 26.10. - 07.12.2011
Sisältö: Syventävä kurssi, jossa tutustutaan integriiniperheen tarttumisreseptoreiden rakenteeseen ja toimintaan alan uusimman kirjallisuuden avulla.
Kirjallisuus: Artikkelit kerrotaan tapaamiskerroilla.
Esitiedot: Solu- ja molekyylibiologian LuK tai vastaavat tiedot.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=116717

SMBS114 Solun kalvoliikenne ja sen säätely (4 op)

Opettaja: Varpu Marjomäki
Aikataulu: Opintojaksoa ei järjetetä lukuvuonna 2011-2012.
Sisältö: Kurssilla tutustutaan tarkemmin solun kalvoliikenteeseen (endo- ja eksosytoosi) ja sitä sääteleviin proteiineihin (mm. rab- ja vuorausproteiinit, muut GTPaasit ym.) ja lipideihin. Kurssilla perehdytään myös moottoriproteiineihiin ja solun tukirangan toimintaan kalvoliikenteessä. Luennoilla ja demoissa käydään läpi tunnettujen markkeriproteiinien ja mikrobien avulla endosytoosi- ja eksosytoosireitit yksityiskohtaisesti.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=116719

SMBS115 Fundamentals of immunology (4 op)

Opettaja: Leona Gilbert
Opetusaika: 31.10. - 21.11.2011
Sisältö: Seminar style discussion that presents the field of immunology from a view-point of the host's interaction with its environment. Current case studies will be adopted in a problem-base learning environment that illustrate in a clinical context essential points about the mechanisms of immunity.
Kirjallisuus: Immunobiology7 PB (Janeway's Immunobiology) (Immunobiology: The Immune System (Janeway) (Garland Science) 2008 Murphy, K., Travers, P., and Walport, M
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=116724

SMBS501 Molekyylibiologian jatkokurssi (4 op)

Opettajat: Leona Gilbert, Sari Mäntynen, Reetta Penttinen, Anssi Lipponen, Ritika Sethi
Opetusaika: 04.10. - 28.10.2011
Aikataulu: Kurssi ajoittuu kuuden viikon jaksolle, jona aikana kunkin opiskelijan oletetaan tekevän noin 105 tuntia suunnittelua ja harjoittelua. Henkilökohtainen aikataulu sovitaan kurssin alussa.
Sisältö: Laboratoriokurssi, jossa opiskelijat harjoittelevat itsenäisesti PCR-menetelmiä ja DNA-kloonausta. Pakollinen kaikille SMB maisteriopiskelijoille.
Kirjallisuus:
Selected content will be provided in the course.
Esitiedot: SMBA103 tai BIOA126 sekä solu- ja molekyylibiologian Luk tai vastaavat tiedot
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=116728

SMBS502 Elektronimikroskopian laboratoriokurssi (6 op)

Opettajat: Hilkka Reunanen, Suvi Virtanen, Paavo Niutanen
Opetusaika: 23.01. - 02.03.2012
Sisältö: Transmissioelektronimikroskopia: solu- ja kudosnäytteiden valmistaminen mikroskopointia varten, mikroskoopin käyttö ja mikroskopointi. Pyyhkäisyelektronimikroskopia: biologisten näytteiden valmistaminen mikroskopointia varten, mikroskoopin käyttö ja mikroskopointi. Immunoelektronimikroskopian ja morfometrian perusteet. Posteri ja esitelmä.
Kirjallisuus: LOUNATMAA, K. & RANTALA, I. 1991. Biologinen elektronimikroskopia. Yliopistopaino. ISBN 951-570-069-8. Sivut 11-86, 96-140, 228-262, 277-279, 406-412. Tentitään ensimmäisenä kurssipäivänä.
Esitiedot: SMBA101, SMBA103 ja SMBA104
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=116744

SMBS503 Valomikroskopian syventävä laboratoriokurssi (4 op)

Opettaja: Varpu Marjomäki
Opetusaika: 26.03. - 04.05.2012
Sisältö: Kurssilla perehdytään moniulotteiseen konfokaalimikroskopointiin, immunofluoresenssinäytteiden valmistukseen, elävien solujen kuvantamiseen ja mikroskopiadatan kvantitatiiviseen analyysiin.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=116747

SMBS504 Bakteeri- ja virusgenetiikan laboratoriokurssi (4 op)

Opettajat: Jenni Karttunen, Elina Laanto
Opetusaika: 05.09. - 29.09.2011
Sisältö: Kurssilla perehdytään bakteeri- ja virusgenetiikan tutkimusmenetelmiin. Kurssitöissä tutustutaan virusten kasvatukseen, puhdistukseen ja geneettiseen komplementaatioon. Lisäksi kurssilla eristetään ja karakterisoidaan uusia bakteeriviruksia luonnosta.
Kirjallisuus: Kurssimoniste.
Esitiedot: Pakollisena esitietona SMBA103 ja suositellaan kurssien SMBA302 ja SMBA304 suorittamista.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=116756

SMBS505 Proteiinien puhdistus ja kiteytys laboratoriokurssi (4 op)

Opettaja: Jari Ylänne
Aikataulu: Opintojaksoa ei järjestetä lukuvuonna 2011-2012.
Sisältö: Laboratoriokurssi, jossa perehdytään proteiinien ominaisuuksiin ja toimintaan. Harjoitustyöt sisältävät mm. proteiinien tuottoa bakteerisoluissa ja puhdistusta erilaisin kromatografisin menetelmin sekä proteiinien toiminnan tutkimista ja kiteytyskokeita.
Esitiedot: SMBA103, SMBA505 tai vastaavat tiedot
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=116757

SMBS506 Kemiallisen biologian harjoitustyöt (4 op)

Opettajat: Matti Vuento, Janne Ihalainen
Opetusaika: 05.03. - 20.04.2012
Sisältö: Opintojakso järjestetään joka toinen vuosi. Harjoitustöissä perehdytään kemiallisen biologian menetelmiin.
Esitiedot: SMBA111, SMBA505, SMBS101 tai vastaavat opinnot.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=116758

SMBS509 Proteiinimallitus (4 op)

Opettaja: Olli Pentikäinen
Opetusaika: 07.05. - 23.05.2012
Sisältö: Kurssilla syvennetään Bioinformatiikka-kurssilla (SMBA303) opittuja tietoja proteiinisekvenssien rinnastuksesta ja sen käytöstä proteiinien mallituksessa. Tämän lisäksi verrataan proteiinimallien laatua kokeellisesti ratkaistuihin proteiinien rakenteisiin sekä tutustutaan rakenteiden optimointimenetelmiin. Lisäksi kurssilla pohditaan mutaatioiden vaikutusta proteiinin laskostumiseen ja ligandien sitomiseen. Suunnitellaan proteiinien puhdistusta helpottavien ominaisuuksien vaikutusta laskostumiseen ja kvaternäärirakenteeseen.
Esitiedot: SMBA110, SMBA111, SMBA502, SMBA303
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=116761

SMBS510 Tietokoneavusteinen lääkeainesuunnittelu (4 op)

Opettaja: Olli Pentikäinen
Aikataulu: Opintojaksoa ei järjestetä lukuvuonna 2011-2012.
Sisältö: Proteiinin ja ligandin rakenteisiin perustuvien lääkeainemallitusmenetelmien perusteet ja käyttö. Projektityön aikana etsitään mahdollisia lääkeainekandidaatteja pienryhmissä.
Kirjallisuus: Luennot ja muu materiaali on kerätty valikoiden luennoitsijan omasta materiaalista ja mm. seuraavista teoksista:
Patrick: An introduction to medicinal chemistry (3. - 4. painos)
Schneider, Baringhaus: Molecular design
Young: Computational drug design
Young: Compuattional chemistry
Leach, Gillet: An introduction to chemoinformatics
Ng: Drugs, from discovery to approval
Rang: Drug discovery ad development
Leach: Molecular modelling (2. painos)
Werth: The billion-dollar molecule

Esitiedot: Esitiedot: SMBA110, SMBA111, SMBA502; mielellään myös SMBS509, SMBA303, KEMP101, KEMP105, tai vastaavat tiedot.
Kurssille osallistuvien täytyy hallittava heikot vuorovaikutukset, aminohapot, proteiinien rakenteen perusteet ja proteiinisekvenssien vertailu.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=116765

SMBS700 Loppukuulustelu (6 op)

Opettajat: Matti Vuento, Jari Ylänne, Janne Ihalainen, Jaana Bamford
Opetusaika: 01.09.2011 - 31.07.2012
Aikataulu: Suositellaan suoritettavaksi neljännen tai viidennen opiskeluvuoden aikana.
Sisältö: Kirjallinen kuulustelu.
Kirjallisuus: Flint ym.: Principles of Virology, n. 600 sivua sopimuksen mukaan (Tentaattori Jaana Bamford) tai: Holde ym..: Principles of Physical Biochemistry (Tentaattori Janne Ihalainen) tai: Current Opinion in Chemical Biology, viimeisin täysi vuosikerta (Tentaattori Matti Vuento)
tai: Alberts ym., Molecular Biology of the Cell 4. tai 5. painos luvut 12-25. Huom 5. painoksen pehmeäkansisessa versiossa luvut 21-25 pdf-tiedostoina (Tentaattori Jari Ylänne).

Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=116768

SMBS701 Tutkielmaan liittyvää kirjallisuutta kuulustelu (6 op)

Opettajat: Matti Vuento, Jari Ylänne, Janne Ihalainen, Jaana Bamford
Opetusaika: 01.09.2011 - 31.07.2012
Sisältö: Kirjallinen kuulustelu opiskelijan kanssa sovittavasta materiaalista. Yleensä noin 600-800 sivua joko syventävän tason oppikirjallisuutta tai alan katsausartikkeleita.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=116772

SMBS801 Työharjoittelu (3-7 op)

Opettaja: Olli Kalliolinna
Sisältö: Työskentely alan tutkimuslaitoksessa tai teollisuudessa. Harjoittelun tavoitteena on perehdyttää opiskelija työtehtäviin sekä kehittää valmiuksia soveltaa tieteellistä tietoa. Harjoittelusta laaditaan etukäteen kirjallinen suunnitelma ja harjoittelun päätyttyä kirjallinen raportti. Harjoittelusta sovittava solu- ja molekyylibiologian osaston työharjoitteluvastaavan kanssa. (max. 7 op; 2 op/kk sekä suunnitelmasta ja raportista 1 op).
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=116823

SMBS802 Työskentely tutkimusryhmässä (2-6 op)

Opettajat: Matti Vuento, Jari Ylänne, Janne Ihalainen, Jaana Bamford
Opetusaika: 01.09.2011 - 31.07.2012
Aikataulu: Erikseen sovittuna ajankohtana tutkimusryhmissä.
Sisältö: Palkaton työskentely oman laitoksen tutkimusryhmän jäsenenä. Opiskelija hakeutuu tutkimusryhmään ja sopii työskentelystä. Tämän jälkeen ennen työskentelyn aloittamista siitä sovitaan kurssin vastuuhenkilön kanssa. Jakso ei voi liittyä omaan opinnäytetyöhön.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=116824

SMBS813 Nanotieteiden perusteet/Fundamentals of Nanoscience (6-7 op)

Opettajat: Jussi Toppari, Hannu Häkkinen, Janne Ihalainen
Opetusaika: 28.10.2011 - 24.02.2012
Sisältö: Fundamentals of nanoscience. The goal of this course is to introduce the student to general ideas and concepts of nanoscience. Topics include physical, chemical and biological aspects of nanoscience and nanotechnology.
The course is taught by three specialists from fields of physics, chemistry and biology. It starts by visiting the lectures on Nanoscience Days from which a report is provided. After this, every week includes 2 h lectures followed by 1 h discussion on the previous home work, which can be a problem, or a topic essay. An estimated time for the home work is 8 h weekly.
Esitiedot: Knowledge from physics, chemistry and biology
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=116726

SMBS814 Nanotieteiden seminaari (3-4 op)

Opettaja: Janne Ihalainen
Opetusaika: 01.10.2011 - 18.05.2012
Sisältö: Introduction of the M.Sc.-thesis project, first a general discussion about the thesis projects, and finally at the end of the semester a presentation about the results of the master thesis.
During the seminar some scientific publications and master thesis´ are examined and writing styles, of both a master thesis and a scientific publication, is practiced. Also tips for oral presentations are given.
The students are encouraged to visit Nano-seminar series (mostly on Friday afternoons)
Esitiedot: At least a starting phase of the MSc-thesis-project.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=116826

SMBS900 HOPS (1 op)

Opettaja: Maija Vihinen-Ranta
Sisältö: Henkilökohtainen maisterivaiheen opintosuunnitelma, joka tehdään pääaineen professorin ohjaamana. Ohjaajan määrää kurssin vastuuhenkilö, joten hieman ennen tai välittömästi aloittaessasi maisteriopinnot, ota yhteyttä kurssin vastuuhenkilöön.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=116797

SMBS901 Pro gradu-tutkielma (30 op)

Opettaja: Matti Vuento
Sisältö: Tutkielma on opettajan ohjauksessa tehtävä tieteellinen tutkimustyö. Tarkoituksena on kouluttaa opiskelija omakohtaisen tutkimustyön suorittamiseen. Tutkielman aiheesta ja työn tekemisestä on laadittava kirjallinen suunnitelma ( http://www.jyu.fi/science/laitokset/bioenv/opiskelu/lomakkeet ) ja sovittava etukäteen pääaineen professorin kanssa.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=116812

SMBS902 Kypsyysnäyte (0 op)

Opettaja: Matti Vuento
Sisältö: Valvotussa koetilanteessa suoritettu kirjallinen kypsyysnäyte, jossa opiskelija osoittaa perehtyneisyytensä tutkintoa varten tekemänsä tutkielman aihepiiriin ja akateemisen kirjoitustyylin hallintaan. Kypsyysnäytteen arvioinnin tekee sen sisällön osalta oppiaineen edustaja (tutkielman ohjaaja) ja kieliasun osalta kielikeskuksen opettaja. Jos kypsyysnäyte sisältyy kandidaatintutkintoon (tai aiempaan AMK-tutkintoon), sitä ei tarvitse kirjoittaa maisteritutkintoa varten uudestaan, vaan kypsyysnäytteeksi katsotaan pro gradu -tutkielman tiivistelmä, joka osoittaa kirjoittajan perehtyneisyyden tutkielman alaan.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=116821

SMBS910 Maisteriseminaari (2 op)

Opettaja: Jaana Bamford
Opetusaika: 13.04. - 27.04.2012
Sisältö: Englanninkielinen seminaarikurssi, jolla harjoitellaan konferenssitiivistelmän kirjoittamista ja esitelmän pitoa. Pidetään yhdessä kielikeskuksen kanssa (ks. myös XEN0353). Aiheena oma opinnäyte- tai tutkimustyö. Varsinainen seminaari vain kevätlukukaudella. Suositellaan tiedepäivään osallistumista syyslukukaudella.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=116822

SMBS911 Tutkijaseminaari (2-4 op)

Opettaja: Lassi Paavolainen
Opetusaika: 15.09.2011 - 10.05.2012
Sisältö: Tutkijaseminaarissa laitoksen väitöskirjaopiskelijat, opetushenkilökunta ja ulkopuoliset vieraat pitävät esitelmiä englanniksi omasta tutkimuksestaan.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=116827

SMBS914 Työelämään orientoituminen (2 op)

Opettaja: Jenni Karttunen
Sisältö: Tulevien työmahdollisuuksien hahmottaminen, oman osaamisen kartoittaminen sekä hakupapereiden ja CV:n kirjoittaminen. Kurssi on tarkoitettu suoritettavaksi kandidaattiopintojen loppuvaiheessa tai niiden jälkeen.
Esitiedot: Ei vaadittuja esitietoja, kurssille ei kuitenkaan oteta kahden ensimmäisen vuoden opiskelijoita.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=116825

SMBS991 Hedelmöityshoitojen jatkokurssi (1 op)

Opettaja: Jari Ylänne
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=118832

SMBJ101 Jatkokoulutusseminaari, esitelmä (2 op)

Opettaja: Lassi Paavolainen
Opetusaika: 01.09.2011 - 31.07.2012
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=116872

SMBJ102 Tieteelliset kokoukset (2-15 op)

Opettajat: Matti Vuento, Jari Ylänne, Janne Ihalainen, Jaana Bamford
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=116873

SMBJ103 Jatkokoulutustentti (8-16 op)

Opettajat: Matti Vuento, Jari Ylänne, Janne Ihalainen, Jaana Bamford
Opetusaika: 01.09.2011 - 31.07.2012
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=116874

SMBJ105 Yliopisto-opetus (2-10 op)

Opettajat: Matti Vuento, Jari Ylänne, Janne Ihalainen, Jaana Bamford
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=116876

SMBJ911 Tutkijaseminaari (2-4 op)

Opettaja: Lassi Paavolainen
Opetusaika: 15.09.2011 - 10.05.2012
Sisältö: Tutkijaseminaarissa laitoksen väitöskirjaopiskelijat, opetushenkilökunta ja ulkopuoliset vieraat pitävät esitelmiä englanniksi omasta tutkimuksestaan.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=116861

SMBJ991 Sairaalasolubiologin pätevyyskuulustelu (10-12 op)

Opettaja: Jari Ylänne
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=116868

SMBJ992 Histologian kuulustelu (3 op)

Opettaja: Jari Ylänne
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=118835

SMBJ993 Molekyylipatologian kuulustelu (3 op)

Opettaja: Jari Ylänne
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=118837

SMBJ994 Yleispatologian itseopintokokonaisuus (6 op)

Opettaja: Jari Ylänne
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=118839

SMBJ995 Elinpatologian itseopintokokonaisuus (6 op)

Opettaja: Jari Ylänne
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=118842

7.7.2.5 Ympäristötiede ja -teknologia

YMPP105 Ympäristönsuojelun perusteet, kirjatentti (3 op)

Opettaja: Kari Hänninen
Sisältö: Globaalit ympäristönsuojeluongelmat, kestävän kehityksen periaatteet, ravintovarojen, veden ja raaka-aineiden riittävyys, väestönkasvu, luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen ja suojelu, haitallisten aineiden ympäristökohtalo ja vaikutukset eliökunnassa, haittojen vähentäminen. Sivuaineopiskelijoille.
Kirjallisuus: HAKALA & VÄLIMÄKI (2003) Ympäristön tila ja suojelu Suomessa tai LYYTIMÄKI & HAKALA (2008) Ympäristön tila ja suojelu Suomessa. Ilmoita vastauspaperilla kumman kirjan olet lukenut.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=117140

YMPP111 Ympäristö- ja energiateknologian perusteet (4 op)

Opettajat: Kari Hänninen, Jukka Rintala, Margareta Wihersaari
Opetusaika: 31.10. - 05.12.2011
Sisältö: Ympäristö- ja energiateknologian perusteet. Jätevesien ja jätteiden käsittely, likaantuneen ympäristön kunnostus,
kiinteiden biopolttoaineiden tuotanto Suomessa.
Kirjallisuus: Luentomoniste.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=117153

YMPP115 Ympäristöfysiikka (4 op)

Opettaja: Margareta Wihersaari
Opetusaika: 13.01. - 16.03.2012
Sisältö: Energia ja teho. Vesivoima, tuulivoima, aurinkoenergia ja bioenergia. Energian siirtyminen. Aineen olomuodot. Ilma ja kosteus. Säteily. Kasvihuoneilmiö. Valo, ääni ja melu.
Kirjallisuus: Luentomoniste, laskuharjoitukset ja muu oheismateriaali Optima-järjestelmässä. Oheikirjallisuus: SMITH (2001) Environmental Physics, Areskoug(1999) Miljöfysik. Energi och klimat. Karttunen et al (2008) Ilmakehä, sää ja ilmasto. Ursa 2008.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=117209

YMPP123 Ympäristötieteen perusteet (8 op)

Opettajat: Markku Kuitunen, Leena Sivula, Jukka Rintala, Anssi Lensu, Prasad Kaparaju, Aimo Oikari, Margareta Wihersaari, Timo Ålander, Jukka Pellinen
Opetusaika: 05.09. - 04.11.2011
Sisältö: Ydinaines: Ympäristökriisin kriittinen tarkastelu, teknosysteemin kestävä kehitys, populaatiobiologia ja väestötiede, ravinnontuotanto, uusiutuvat ja uusiutumattomat energia- ja luonnonvarat, yhdyskuntien kehitys ja urbanisaatio, ympäristön saastuminen ja myrkyt, ihmisen ja luonnon terveyden uhat, jätehuolto, ympäristöeettinen yhteiskunta, kestävän kehityksen haasteet teollisuus- ja kehitysmaille, demokratia, ympäristöpolitiikka, kansalaisyhteiskunta sekä ympäristöasioiden hallinta.
Täydentävä aines: Ihmisen ja luonnon vaikutusmahdollisuudet ja rajat.
Erityisaines: Eri kulttuurien vaikutukset siihen, miten arvostamme ydinaineksen eri asiakohtia.
Ajankohtaisuus ympäristökeskustelussa
Kirjallisuus: Oppikirja CHIRAS, D. (2006) Environmental Science - Seventh Edition (oma kirja suositeltava erityisesti pääaineopiskelijoille, myynti Kampus Kirja). Suoritus kolmena osakuulusteluna, joissa tentin kesto on 2 h: A = luvut 1-10, B = luvut 11-18, C = luvut 19-27. Uusintatentissä voi tenttiä joko puuttuvat osakuulustelut tai koko kurssin yhdellä loppukuulustelulla (tentin kesto 4 h). Loppuarvosana on osakuulustelujen pisteiden keskiarvo/loppukuulustelun tulos.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=117210

YMPP125 Ympäristökemian ja toksikologian perusteet (4 op)

Opettajat: Kari Hänninen, Jukka Pellinen
Opetusaika: 02.11. - 14.12.2011
Sisältö: Kokonaisnäkemys maan, veden ja ilman kemiaan, orgaanisten ja epäorgaanisten ympäristökemikaalien luokkittelu, haitallisten kemikaalien päästölähteistä ja vaikutuksista. Toksikologian perusteista ja lainsäädännöstä sekä kemikaalien ympäristöhaitallisuuden arvioimisesta.
Kirjallisuus: Ympäristökemia: luentomoniste Kari Hänninen: Ympäristökemian ja perusteet sekä kirjasta O’NEILL Environmental Chemistry (1998) osa I, osa II, luku 3, osa III ja osa IV.
Toksikologia: Aimo Oikari: Toksikologian lukuohjeet sekä kirja TIMBRELL (1995/2002), Introduction to Toxicology kokonaisuudessaan.

Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=117211

YMPP151 Ilmansuojelun perusteet (3 op)

Opettaja: Timo Ålander
Opetusaika: 09.01. - 17.02.2012
Sisältö: Ilmakehän rakenne, ilmakehän säteilytasapaino, päästöjen ilmassa tapahtuvan leviämisen ja muutunnan perusteet, ilmafysiikan ja -kemian perusteita. Energiantuotannon, teollisuuden ja liikenteen kaasumaisten ja hiukkasmaisten päästöjen muodostumisen perusteet. Päästöjen vähentämistekniikoiden perusteet. Ilmansuojelun lainsäädäntö ja viranomaisvalvonta, ilmanlaadun ohjearvot. Sisäilman epäpuhtaudet ja laatujärjestelmät.
Kirjallisuus: Luentomateriaali Optimassa.
Esitiedot: YMPP125
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=117214

YMPP900 HOPS ja ympäristöalan ammatit (1 op)

Opettajat: Leena Sivula, Marina Himanen
Opetusaika: 01.09.2011 - 31.07.2012
Sisältö: LuK-tutkintoon sisältyvä henkilökohtainen opintosuunnitelma, jonka tekeminen alotetaan ensimmäisen opiskeluvuoden syksyllä. Opiskelija laatii henkilökohtaisen opintosuunnitelman ohjaajansa tukemana. HOPSin tekoprosessiin liityy opintojen suunnittelu, henkilökohtainen tapaaminen ohjaajan kanssa ja e-HOPS sovelluksen käyttö.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=117215

YMPA206 Ympäristömittausten laboratoriotyötavat (5 op)

Opettajat: Kari Hänninen, Marina Himanen, Timo Ålander, Jukka Pellinen
Opetusaika: 10.01. - 24.02.2012
Sisältö: Ydinaines: Työturvallisuus, reagenssien, lasitavaran ja laboratoriovälineiden käsittely. Ympäristönäytteiden otto ja käsittely laboratoriossa. Perusmittauksia (kuiva-aine, hehkutushäviö, Kjeldahl-typpi, kemiallinen hapenkulutus ja toksisuustesti). Ympäristönäytteiden titrimetrinen, gravimetrinen ja kolorimetrinen analyysi. Laboratorion laatujärjestelmä sekä tutustuminen kemian tietokantoihin.
Täydentävä aines: Oikeat työtavat. Laboratorion laatujärjestelmä.
Erityisaines: Käytännön kokeiden merkitys ympäristötieteiden primaarisena tiedonhankintamenetelmänä.
Kirjallisuus: Luentomoniste: Kari Hänninen, Niina Koivula, Anja Veijanen, Hanna Pöyhönen ja Marina Himanen: Ympäristömittausten laboratoriotyötavat
sekä luennoilla ja harjoituksissa jaettava muu materiaali.
Esitiedot: YMPP125.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=117220

YMPA209 Ilmasto- ja globaalimuutos (4 op)

Opettaja: Prasad Kaparaju
Opetusaika: 13.03. - 20.04.2012
Sisältö: Earth’s climate system; Physical & chemical factors affecting climate change; Impacts of climate change on the society and environment; National and international policies to mitigate and/or adapt to climate change; Role of UN Framework Convention on Climate Change and Intergovernmental Panel on Climate Change. Substitute YMPA207.
Kirjallisuus: Houghton (2004) Global Warming: The Complete Briefing, Cambridge. Relevant reading materials are provided in the course optima pages. Web pages of UN Framework Convention on Climate Change and Intergovernmental Panel on Climate Change ( http://www.ipcc.ch ).
Esitiedot: YMPP115,YMPP125 ja YMPP151 suositeltavia
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=117222

YMPA212 Jätevesien käsittelyprosessit ja -laitokset I (3 op)

Opettaja: Jukka Rintala
Opetusaika: 10.04. - 04.05.2012
Sisältö: Jätevesien muodostuminen ja ominaisuudet, käsittelyn tavoitteet ja yleiset periaatteet, fysikaaliset, kemialliset ja biologiset menetelmät, lietteiden käsittely, puhdistamokokonaisuuden suunnittelu. Yhteyshenkilö Leena Sivula
Kirjallisuus: Luentomoniste Riitta Kettunen, Jukka Rintala ja Sari Luostarinen: Jätevesien käsittelyprosessit ja -laitokset I
Esitiedot: YMPP111.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=117224

YMPA217 Energy and environment, book exam (4 op)

Opettaja: Prasad Kaparaju
Sisältö: Energy sources and energy production technology; Energy and material efficiency; sustainable energy systems; resource productivity; Energy costing; Impact of energy use; Sustainable use of fossil fuel
Kirjallisuus: BOYLE, EVERETT & RAMAGE (2003) Energy Systems and Sustainability (parts). Additional reading material is available in the course optima pages
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=117229

YMPA220 Ympäristötieteen kenttäkurssi (2 op)

Opettajat: Markku Kuitunen, Lotta Jaakkola
Opetusaika: 06.08. - 10.08.2012
Sisältö: Pakollinen ympäristötieteen pääaineopiskelijoille, ellei ole suorittanut ekologian ja ympäristönhoidon tai hydrobiologian ja limnologian kenttäkurssia. Opiskelijamäärä on rajoitettu. Kurssin aikana luennoidaan ympäristöekologiasta ja retkeillään aseman ympäristön metsissä, soilla ja vesillä tutustuen niiden elementteihin ja toimintaan. Maastosta kerätään aineistoja, joita määritetään, käsitellään, analysoidaan ja raportoidaan. Kurssin lopuksi on päivän kestävä päättöseminaari, jossa saadut tulokset puretaan. Tutkimustuloksista kirjoitetaan raportit.
Kirjallisuus: Kurssimateriaali on saatavissa optiman kautta kurssin alussa
Esitiedot: YMPP123, BIOA120, BIOA121, BIOA122
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=117231

YMPA225 Ekotoksikologian ja riskinarvioinnin perusteet (5 op)

Opettajat: Aimo Oikari, Jukka Pellinen
Opetusaika: 28.02. - 16.05.2012
Sisältö: Ekotoksikologia ympäristötieteenä, kemialliset saastekuormittajat ja niiden ympäristökohtalon määräytyminen, toksikokinetiikka ja vierasainemetabolia sekä ekotoksisuuden ilmeneminen eri organisaatiotasoilla; vertaileva toksikologia ja ekotoksikologian alan standardit; ympäristötekijöiden vaikutukset toksisuuteen, sopeutuminen kemiallistuneeseen ympäristöön, biomarkkerit sekä ekotoksikologisten riskien arvioiminen ja hallinta.
Kirjallisuus: Luentokalvot (Optimassa) sekä CROSBY (1998) Environmental Toxicology and Chemistry ja RÖMBKE & MOLTMANN (1996), Applied Ecotoxicology sivut: 45-52, 99-158 ja 217-226.
Esitiedot: YMPP123 ja YMPP125. YMPA225 puolestaan on esitieto monelle syventävälle kurssille, erityisesti ympäristöanalytiikan ja -toksikologian laudaturlinjalla. Vahva panostaminen perusteisiin on välttämätöntä mm. kokonaiskuvan hahmottamisessa silloin, kun tapauskohtaisia altistustilanteita arvioidaan.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=117233

YMPA238 Kokeellisen ja yhteiskunnallisen ympäristöntutkimuksen tilastolliset menetelmät (4 op)

Opettaja: Anssi Lensu
Opetusaika: 12.09. - 14.10.2011
Sisältö: Kokeellisen ja tilastollisen ympäristöntutkimuksen tarpeita, johdatus tilastollisiin aineistotyyppeihin, tilastoaineistojen kerääminen ja koesuunnittelun perusteita, tilastoaineistojen havainnollistamismenetelmiä, tilastollinen merkitsevyys, hypoteesien testaaminen, ja useasta populaatiosta kerättyjen tilastoaineistojen vertaaminen.
Kirjallisuus: Högmander, H. (1999) Kokeellisen ympäristöntutkimuksen perusteet, 2. painos. Manly, B. (2001) Statistics for Environmental Science and Management (luvut 1-5). Ranta, E., Rita, H. & Kouki, J. (1989) Biometria - Tilastotiedettä ekologeille, 9. painos (valikoiden).
Esitiedot: TILP150 Tilastomenetelmien peruskurssi tai TILP250+260 Tilastotieteen peruskurssi 1 ja 2.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=117462

YMPA253 Ympäristönsuojelun lainsäädäntö ja hallinto (3 op)

Opettaja: Timo Ålander
Opetusaika: 31.10. - 07.12.2011
Sisältö: Suomen ympäristöhallinnon organisaatio ja toimivaltasuhteet. Ympäristönsuojelulain, luonnonsuojelulain, maankäyttö- ja rakennuslain sekä jätelain tavoitteet, soveltamisala ja keskeinen sisältö. Alueiden käytön suunnittelu. Hallintomenettelyt muutoksenhaussa. Olemassa olevat oikeusjärjestelmät, eri säädösten ja oikeuslähteiden velvoittavuus ja hierarkia, julkisoikeuden ja yksityisoikeuden suhde. Lainvalmisteluaineisto ja prejudikaatit, laintulkinnan perusperiaatteita. Lainsäädäntö ympäristöpolitiikan toteuttamisen välineenä. Kansallinen ja EU-lainsäädäntöprosessi.
Kirjallisuus: Luentomateriaali Optimassa. Oheiskirjallisuus ilmoitetaan luennolla.
Esitiedot: YMPin perusopinnot tai EKOn aineopinnot.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=117464

YMPA259 Jätteiden käsittelyjärjestelmät ja kaatopaikat (4 op)

Opettajat: Kari Hänninen, Marina Himanen
Opetusaika: 02.09. - 21.10.2011
Sisältö: Ydinaines: Jätehuollon eri osa-alueiden tekninen toteutus, päästöjen hallinta, lopputuotteiden sijoitus ja hyötykäyttö sekä kustannustarkastelu. Jätteiden erilliskeräys, jätejakeiden ominaisuudet, käsittely ja hyödyntäminen (biojätteiden kompostointi ja mädätys, muovin, paperin, lasin ja metallin kierrätys, jätteiden käsittelylaitokset). Kaatopaikkojen perustaminen, operointi ja sulkeminen.
Täydentävä aines: Jätteiden käsittelyn eri yksikköoperaatioiden vaatimat toimenpiteet yhteiskunnan eri tasoilla.
Erityisaines: Jätteiden käsittely kehitysmaissa.
Kirjallisuus: Luentomoniste: 1) Kari Hänninen ja Marina Himanen: Jätteiden käsittely ja käsittelylaitokset, 2) Riitta Kettunen: Kaatopaikat sekä 3) muu luennoilla annettava aineisto.
Esitiedot: YMPP 110.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=117468

YMPA291 Energiajärjestelmät (4 op)

Opettaja: Margareta Wihersaari
Opetusaika: 01.03. - 30.04.2012
Aikataulu: Maalis-huhtikuu 2012
Sisältö: Energian tuotanto ja käyttö kokonaisuutena. Energiatuotannon päästöt energiayksikköä kohti. Järjestelmätasot. Energiatuotantojärjestelmän dynamiikka. Primaarienergian käyttö. Sähkön tuotanto. Energian loppukäyttö. Energiatuotannon tehostaminen. Energian säästö. Energiahuollon haavoittuvuus. Hajautetut energiajärjestelmät. Teollinen ekologia lähestymistapana. Uusiutuva energia järjestelmän osana.
Kirjallisuus: Luentomoniste ja tarkempia ohjeita Optima-järjestelmässä. Oheismateriaalina VTT (2004): Energia Suomessa. Tekniikka, talous ja ympäristövaikutukset sekä BOYLE, EVERETT & RAMAGE (2003) Energy Systems and Sustainability soveltuvin osin.
Esitiedot: ympäristötieteen ja -teknologian perusopinnot.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=117474

YMPA901 Kandidaattitutkielma (7 op)

Opettajat: Markku Kuitunen, Kari Hänninen, Anssi Lensu, Prasad Kaparaju, Aimo Oikari, Margareta Wihersaari, Timo Ålander
Sisältö: Kirjallinen tutkielma ympäristötieteen ja -teknologian alalta.
Esitiedot: Kandidaattiseminaari
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=117475

YMPA902 Kypsyysnäyte (0 op)

Opettajat: Markku Kuitunen, Jukka Rintala, Aimo Oikari
Sisältö: Valvotussa koetilanteessa suoritettu kirjallinen kypsyysnäyte, jossa opiskelija osoittaa perehtyneisyytensä tutkintoa varten tekemänsä tutkielman aihepiiriin ja akateemisen kirjoitustyylin hallintaan. Kypsyysnäytteen arvioinnin tekee sen sisällön osalta oppiaineen edustaja (tutkielman ohjaaja) ja kieliasun osalta kielikeskuksen opettaja. Jos kypsyysnäyte sisältyy kandidaatintutkintoon (tai aiempaan AMK-tutkintoon), sitä ei tarvitse kirjoittaa maisteritutkintoa varten uudestaan, vaan kypsyysnäytteeksi katsotaan pro gradu -tutkielman tiivistelmä, joka osoittaa kirjoittajan perehtyneisyyden tutkielman alaan..
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=117476

YMPA905 Kandidaattiseminaari (3 op)

Opettajat: Timo Ålander, Jukka Pellinen
Opetusaika: 13.09. - 13.12.2011
Sisältö: Tieteellisen julkaisun formaatti ja tieteellisen tiedon hakemisen kirjastotekniikka. Seminaaripaperin laatiminen tieteellisen formaatin mukaisesti, seminaariesitelmä, esitelmän opponointi, esitelmien kuuntelu ja keskustelu niiden pohjalta. Vuosittain vaihtuva teema.
Kirjallisuus: Seminaariesitelmien ja tutkielmien laatimisohjeet Optimassa. Tieteellisiä lehtiä ja kirjoja.
Esitiedot: YMP:in pääaineopiskelijoille, joiden edeltävät opinnot vähintään 90 op.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=117477

YMPS309 Ekotoksikologian perustestit (3 op)

Opettajat: Marja Lahti, Aimo Oikari, Jukka Pellinen
Opetusaika: 18.10. - 21.11.2011
Aikataulu: Opiskelijan ja työparin odotetaan ottavan kokonaisvastuun kokeiden ylläpidosta ja seurannasta, opastuksen siihen saatuaan. Vesikirput eivät noudata viisipäiväistä työviikkoa eivätkä tiettävästi sapattiakaan.
Sisältö: Laboratoriokurssi, jossa tehdään haitallisten kemikaalien ja näytteiden ympäristövaarallisuutta seulovia lyhytaikaisia toksisuustestejä (levän kasvu, kalvoäyriäisen immobilisaatio, bioluminesenssin esto, kasvin varhaiskasvun esto, aerobisen biohajoamisen esto tai vast.) standardiohjeita mukaillen. Näytematriiseina mm. kemikaaliliuos vedessä, teollisuuden jätevesi, saastunut sedimentti, kunnostettava maa-alue, liete, komposti tai jäte. Vaaditaan edeltävänä suorituksena kurssille YMPS310 (4 op).
Kirjallisuus: Täsmennetyt työohjeet jaetaan kurssin kuluessa. Alustavat ohjeet ja taustat (ml. testeihin liittyviä julkaisuja) tulee Optimaan jo viikkoa ennen kurssin alkua. Niihin on syytä perehtyä etukäteen, sillä ensimmäisenä kurssipäivänä järjestetään kevytkuulustelu, joka on läpäistävä hyväksytysti.
Esitiedot: YMPA225 sekä YMPA206 tai vastaava.
Kurssi on välttämätön YMPS310-kurssille.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=118681

YMPS310 Ekotoksikologian harjoitustyöt (4 op)

Opettaja: Aimo Oikari
Aikataulu: The course is offered every second year.
Sisältö: Lyhyt- ja pitkäkestoiset altistus- ja toksisuuskokeet vesi- ja maaeliöillä, (anaerobisen) biohajoamisen esto, fysiologisten vasteiden mittaaminen ja biomarkkerit, näytteenottomenetelmät, haitallisten aineiden analytiikkaa ja biotransformaatio. Suunnittelutehtäviä. Syksyn 2010 kurssin teemana oli alkyylifenolit, joiden ympäristökohtaloon ja ekotoksisuusvaikutuksiin tehtävät harjoitustyöt suuntautuivat. Kevään 2012 kurssin teema on vielä päättämättä, mutta esillä on ollut joku "personal care product" - esim. triklosaani (yleisdesinfiointiaine) tai aurinkovoiteen UV-tehoaine, sunscreen.
Kirjallisuus: Tieteellisiä julkaisuja (2-3 kpl, Optimaan) kunkin harjoitustyön taustoiksi sekä omien tulosten vertailemiseksi. Yhteenvetoraportteja varten voidaan lisäksi etsiä täydentäviä viitteitä (esim. NELLIn kautta).
Esitiedot: YMPA225, YMPA206 tai vastaava kokemus laboratoriossa työskentelystä. Jatkokurssi (YMPS 309 on pakollinen).
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=118682

YMPS322 Jätevesien käsittelyprosessit ja -laitokset II (4 op)

Opettaja: Jukka Rintala
Opetusaika: 02.02. - 08.03.2012
Sisältö: Kurssilla perehdytään jätevesien käsittelyn ajankohtaisiin aiheisiin YMPA212-kurssia syvällisemmin.
Kirjallisuus: Luentomoniste
Esitiedot: YMPA212
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=118683

YMPS341 Ilmansuojelun mittaustekniikat (3 op)

Opettaja: Timo Ålander
Opetusaika: 10.10. - 21.10.2011
Sisältö: Luennot, laboratorioharjoitustöitä ja mittaustekniikoita, vierailukäynti, kirjallinen harjoitustyö, päätösseminaari. Rajoitettu osallistujamäärä, opiskelijoita valittaessa annetaan etusija YMP:n pääaineopiskelijoille.
Esitiedot: YMPP151
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=118684

YMPS342 Ilmansuojelutekniikka I (3 op)

Opettaja: Timo Ålander
Opetusaika: 20.02. - 30.03.2012
Sisältö: Energiantuotannon ja teollisuuden kaasumaisten ja hiukkasmaisten päästöjen muodostuminen ja vähentäminen prosessiteknisin keinoin. Savukaasujen hiukkaspuhdistus. Aerosolien mittaustekniikkaa.
Kirjallisuus: Luentomateriaali Optimassa. Oheiskirjallisuus ilmoitetaan luennolla.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=118685

YMPS343 Ilmansuojelutekniikka II (2 op)

Opettaja: Timo Ålander
Opetusaika: 19.03. - 28.03.2012
Sisältö: Liikenteen kaasumaisten ja hiukkasmaisten päästöjen muodostuminen ja vähentäminen moottori- ja polttoaineteknisin keinoin. Pakokaasujen jälkikäsittely. Savu- ja pakokaasujen hiukkaspuhdistus. Kurssi luennoidaan joka toinen vuosi.
Kirjallisuus: Luentomateriaali Optimassa. Oheiskirjallisuus ilmoitetaan luennolla.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=118686

YMPS352 Ekotoksikologian projektityö (5-8 op)

Opettajat: Aimo Oikari, Jukka Pellinen
Sisältö: Omakohtainen kokeellinen työ, inventointi tai suunnitteluharjoitus aihepiiristä, joka liittyy esimerkiksi laitoksen tutkimushankkeisiin. Aihe ja työn ajankohta sovitaan etukäteen ohjaavan opettajan kanssa. Opiskelija voi esittää myös omalähtöistä aihetta (esiselvitys, projektiraportti, riskikartoitustyö jne) opintojakson suorituksena.
Esitiedot: Esitietona vaaditaan YMPA225 tai vastaavia kursseja. Sopiva ajankohta on esim. maisteriopintojen loppupuoli tai osana jatko-opintoja.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=118687

YMPS354 Kemiallinen ympäristöanalytiikka (4 op)

Opettajat: Kari Hänninen, Jukka Pellinen
Opetusaika: 14.09. - 20.10.2011
Sisältö: Ydinaines: Näytteiden oton optimointianalyysistä sekä ympäristönäytteiden esikäsittely- ja analysointimenetelmistä (neste- ja kaasukromatografiaa sekä massa- ja atomiabsorptiospektrometriaa).
Täydentävä aines: Tarkempaa perehtymistä neste- ja kaasukromatografiaan sekä atomiabsorptio- ja massaspektroskopiaan .
Erityisaines: Em. laitteidella suoritettujen mittausten laadun tarkkailu, kuten kalibraation ja tulosten oikeellisuuden tarkastamisen tärkeys.
Kirjallisuus: Luentomoniste: Kemiallinen ympäristöanalytiikka (Kari Hänninen) ja kirja KEBBEKUS, MITRA (1998): Environmental Chemical Analysis.
Esitiedot: YMPP125 sekä YMPA206 tai kemian peruskurssi 3 (KEMP103) tai YMPS310. Huom. kurssin suorittaminen edellyttää riittäviä perustietoja orgaanisesta kemiasta ja ympäristökemiasta.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=118738

YMPS360 Paikkatietojärjestelmät ja spatiaalinen interpolointi (4 op)

Opettaja: Anssi Lensu
Aikataulu: Opintojakso YMPS360 korvautuu opintojaksolla YMPS363.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=120922

YMPS363 Geoinformatiikan ja spatiaalisen tilastotieteen perusteet (3 op)

Opettaja: Anssi Lensu
Opetusaika: 16.01. - 17.02.2012
Sisältö: Kartat, karttamuotoisten paikkatietoaineistojen esittäminen ja käsittely. Paikkatietojärjestelmien (GIS - geographic information systems) periaatteet ja niiden käyttö. Globaali paikantamisjärjestelmä, GPS. Johdatus spatiaaliseen tilastotieteeseen, spatiaaliseen autokorrelaatioon ja spatiaaliseen interpolointiin eli karttamuotoisen muuttujan estimointiin pisteittäisistä havainnoista. Tapaustutkimusten tarkastelua. Kurssilla tutustutaan GIS-ohjelmiin ArcView v3.2 ja ArcGIS v10.
Kirjallisuus: Longley, P., Goodchild, M., Maquire, D. & Rhind, D. (2005) Geographic Information Systems and Science, 2nd Edition (valikoiden). Tokola, T. & Kalliovirta, J. (2003) Paikkatietoanalyysi (valikoiden). Griffith, D. (2003) Spatial Autocorrelation and Spatial Filtering (luvut 1-2). Diggle, P. (1983) Statistical Analysis of Spatial Point Patterns (luvut 1-5).
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=118688

YMPS364 Ympäristötieteen spatiaalisten aineistojen analysointimenetelmät (3 op)

Opettaja: Anssi Lensu
Opetusaika: 12.03. - 27.04.2012
Sisältö: Paikkatietoanalyysin ja spatiaalisen tilastotieteen menetelmiä sisältävä kurssi, jolla opetellaan paikkatietoaineistojen käsittelyä, yhdistelyä ja analysointia sekä paikkatietoa sisältävien tutkimustehtävien ratkaisutapoja. Kurssilla käsitellään myös tilastomenetelmiin liittyvien edellytysten tarkastamista ja paikkatietomenetelmien toimintaperiaatteita. Kurssilla käydään läpi kustannuspintamenetelmään, kuormitus- ja eroosioriskien estimointiin, spatiaaliseen mallinnukseen, kaukokartoitusaineistojen tulkintaan, pistekuvioiden karakterisointiin ja spatiaaliseen tilastotieteeseen liittyviä lähestymistapoja. Kurssilla käytetään ArcGIS-paikkatieto-ohjelmaa sekä R-tilasto-ohjelmaa, joiden käytöstä on oltava aikaisempaa kokemusta.
Kirjallisuus: Longley, P., Goodchild, M., Maquire, D. & Rhind, D. (2005) Geographic Information Systems and Science, 2nd Edition (analyysiluvut). Tokola, T. & Kalliovirta, J. (2003) Paikkatietoanalyysi (valikoiden). Diggle, P. (1983) Statistical Analysis of Spatial Point Patterns (luvut 1-5). Cressie, N. (1993) Statistics for Spatial Data (luvut 1-3). Bivand, R., Pebesma, E. & Gomez-Rubio, V. (2008) Applied Spatial Data Analysis with R (luvut 1-4, 7-10).
Esitiedot: YMPS363 ja YMPS371 tai vastaavat tiedot ja taidot.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=118739

YMPS371 Elementary statistics for environmental science with R (3 op)

Opettaja: Anssi Lensu
Opetusaika: 21.11. - 25.11.2011
Sisältö: This course is an environmentally oriented introduction to elementary statistics. The program to be used in the course is R statistics. The topics to be handled include exploratory data analysis, statistical modeling, dose - response curves, statistical inference and meta-analysis.
Kirjallisuus: Dalgaard, P. (2008) Introductory Statistics with R - Second Edition. Manly, B. (2001) Statistics for Environmental Science and Management. Piegorsch, W. & Bailer, J. (2005) Analyzing Environmental Data. Hastie, T., Tibshirani, R. & Friedman, J. (2001) The Elements of Statistical Learning.
Esitiedot: Some basic statistics course.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=118690

YMPS372 Spatiaalisten, temporaalisten ja monimuuttujaisten datojen analysointi R-tilasto-ohjelmalla (3 op)

Opettaja: Anssi Lensu
Aikataulu: The course is not offered during the academic year 2011-2012.
Sisältö: A more advanced course related to analyzing environmental data with R statistics software. Main topics are multivariate methods for modeling and data analysis, time series analysis, and the analysis of spatial data, including spatial autocorrelation and spatial interpolation.
Kirjallisuus: Bivand, R., Pebesma, E. & Gomez-Rubio, V. (2008) Applied Spatial Data Analysis with R. Cryer, J. & Chan, K.-S. (2008) Time Series Analysis with Applications in R, 2nd Edition. Hastie, T., Tibshirani, R. & Friedman, J. (2001) The Elements of Statistical Learning. Piegorsch, W. & Bailer, A. (2005) Analyzing Environmental Data.
Esitiedot: YMPS371 Elementary statistics for environmental science with R.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=118691

YMPS392 Energiajärjestelmien hiili-, energia- ja päästötaseet (5 op)

Opettaja: Margareta Wihersaari
Opetusaika: 12.09. - 02.12.2011
Sisältö: Energiatuotantoketjujen analysointi: prosessi- ja ketjuajattelu. Hiilivirtojen, energian ja päästöjen mallintaminen. Tarkkuus- ja rajausongelmat. Allokointi. Virheanalyysi. Käsiteltävät energiatuotteet: polttoaineet ja -jalosteet, sähkö, lämpö sekä biokaasu. Harjoituspainotteinen kurssi.
Kirjallisuus: Luentomoniste ja oheiskirjallisuutta Optimassa
Esitiedot: YMPA291
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=118692

YMPS409 Tutkimuksen suunnittelu ja toteutus (2 op)

Opettaja: Markku Kuitunen
Opetusaika: 11.01. - 18.04.2012
Sisältö: Tutkielman ohjauskurssi (gradukurssi), jonka tavoite on kouluttaa opiskelija omakoh­taisen tutkimustyön suorittamiseen ja tie­teel­listen johtopäätösten tekemiseen.
Sopii hyvin gradun suunnitteluvaiheeseen. Luentoja, tiedonhakua, hankemuistion laadinta ja muita kirjoitusharjoituksia sekä päättöseminaari. Ympäristötieteen ja teklnologian osaston opettajat. Kurssin aikana käydään läpi tutki­mus­suunnitelman tekoa, kokeiden ja aineistonkeruun suunnittelua, aineiston käsittelyä sekä tieteellisen julkaisun kirjoittamista. Kurssi kytketään myös kandidaatintöiden laatimiseen, joten myös kandivaiheen opiskelijat ovat tervetulleita mukaan.
Esitiedot: Kandidaattiseminaari tai vastaava kurssi kandidaattiopintojen aikana.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=118693

YMPS411 Työskentely tutkimusryhmässä (2-4 op)

Opettajat: Markku Kuitunen, Jukka Rintala, Aimo Oikari
Aikataulu: Erikseen sovittuna ajankohtana tutkimusryhmissä.
Sisältö: Palkaton työskentely oman laitoksen tutkimusryhmän jäsenenä. Opiskelija hakeutuu tutkimusryhmään ja sopii työskentelystä. Tämän jälkeen ennen työskentelyn aloittamista siitä sovitaan työjakson vastuuhenkilön kanssa. Jakso ei voi suoraan liittyä omaan opinnäytetyöhön (graduun), mutta antaa hyvän mahdollisuuden perehtyä esim. analyysi- tai koemenetelmiin.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=118694

YMPS412 Työharjoittelu (2-6 op)

Opettajat: Markku Kuitunen, Jukka Rintala, Aimo Oikari
Sisältö: 1 kk:n harjoittelu (n. 150 h) alan tehtävissä vastaa kahta op. Harjoittelusta tulee sopia etukäteen. Työstä tulee esittää lyhyt seloste (2-4 s) ja työtodistus ympäristötieteen professorille.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=118695

YMPS413 Ympäristötilastot, kokoaminen ja käyttö (3 op)

Opettaja: Anssi Lensu
Opetusaika: 07.03. - 18.04.2012
Sisältö: Kansalliset ja kansainväliset tiedonlähteet yhteiskuntien ja luonnonympäristöjen (vesi, ilma, maa) resursseista, vaihtelusta, kulutuksesta, materiaalivirroista sekä muutoksista. Tiedon luotettavuuden arvioiminen, käytön luvanvaraisuus sekä aika- ja tilariippuvuudet. Otannan ja meta-analyysin perusteita. Suunnitteluharjoitus parityönä, josta laaditaan raportti, seminaari sekä loppukuulustelu.
Kirjallisuus: Piegorsch, W. & Bailer, A. (2005) Analyzing Environmental Data (luvut 7-8). Manly, B. (2001) Statistics for Environmental Science and Management (luvut 2 ja 4.10). Millennium Ecosystem Assessment (2005) Ecosystems and Human Well-being: Synthesis. Tilastokeskus (2009) Ympäristötilasto - Vuosikirja 2009. Paljon muita ympäristötilastolähteitä.
Esitiedot: Suositellaan YMPA238 ja YMPS360/363.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=118696

YMPS419 Ympäristötekniikan loppukuulustelu, kirjatentti (4-8 op)

Opettaja: Jukka Rintala
Sisältö: Sisältö sovitaan ympäristötieteen professorin kanssa. Opiskelija voi esittää soveltuvaa kirjallisuutta myös oman kiinnostuksen pohjalta.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=118697

YMPS420 Ympäristötieteen loppukuulustelu, kirjatentti (4-8 op)

Opettajat: Markku Kuitunen, Aimo Oikari, Jukka Pellinen
Sisältö: Suorituksen opintopistemäärä määräytyy luettavan aineiston vaatimustason ja laajuuden mukaan niin, että se voi vaihdella 4 op:n ja 8 op:n välillä.
Esitiedot: Maisteripointojen loppuvaiheessa, yleensä viidentenä opiskeluvuonna.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=118698

YMPS430 Ympäristötieteen projektityö (5-8 op)

Opettaja: Jukka Pellinen
Sisältö: Kirjallisuuteen, omaan tai käytettäväksi saatuun aineistoon perustuva työ joltakin luonnontieteellisen tai yhteiskunnallisen ympäristöntutkimuksen alueelta. Aihe ei saa olla suoraan gradu-työn osa, ja se sovitaan ympäristötieteiden professorin kanssa. Esitietona yleensä vaaditaan ympäristötieteen ja -teknologian aineopinnot.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=118699

YMPS432 YVA-kurssi (4 op)

Opettajat: Markku Kuitunen, Kimmo Jalava, Lotta Jaakkola
Opetusaika: 26.09. - 19.10.2011
Sisältö: Kurssilla tutustutaan ns. hanke-YVA:n ympäristövaikutusten arviointimenettelyyn. Kurssilla on noin 20 t. luentoja eri opettajien pitäminä sekä laaditaan harjoitustyönä power point -esitys työpareittain mielenkiintoisista YVA-hankkeista, jotka ovat olemassaolevia hankkeita etupäässä Suomesta. Päättöseminaarissa kukin työpari esittelee hankkeensa. Kurssiin sisältyy myös joitakin tutustumiskäyntejä mm. K-S ELY-keskukseen. Kuulustelu. Vastuuhenkilö Markku Kuitunen.
Esitiedot: Ympäristötieteen perusopinnot sekä YMPA253, YMPP151, YMPA212 ja YMPA225.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=118700

YMPS433 YVA-jatkokurssi (2 op)

Opettajat: Markku Kuitunen, Kimmo Jalava, Anssi Lensu, Lotta Jaakkola
Aikataulu: Opintojakso järjetetään juoka toinen vuosi. Opintojaksoa ei järjestetä lukuvuonna 2011-2012.
Sisältö: Kurssilla syvennetään vaikutusten arvioinnin periaatteita ja laajennetaan käsitteellisesti tavoitteita ymmärtää YVA-lain lisäksi myös ympäristönsuojelulain, luonnonsuojelulain, maankäytö ja rakennus lain sekä SOVA-lainsäädännön mukaisia vaikutusten arviointeja. Kurssilla huomioidaan myös sosiaalisten vaikutusten arviointi peruskurssia enemmän.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=120822

YMPS436 YVA-menetelmät (2 op)

Opettajat: Markku Kuitunen, Kimmo Jalava, Anssi Lensu, Lotta Jaakkola
Aikataulu: Opintojakso järjestetään joka toinen vuosi.
Sisältö: Kurssin aikana paneudutaan ympäristövaikutusten arvioinnissa käytettäviin menetelmiin. Näitä ovat mm. taulukoinnit, matriisimenetelmät ja monimuuttujamenetelmät sekä paikkatietojärjestelmät. Kurssilla tutustutaan myös YVA:n lisäksi muihin ympäristäpoliittisiin ohjauskeinoihin sekä päätöksentekojärjestelmiin. Kurssilla mietitään YVA:n liittyviä arviointivelvotteita YVA-lain, Ympäristönsuojelulain sekä maankäyttö ja rakennuslain kautta. Kurssi tulee korvaamaan yhdessä vaikutusrten arvioinnin jatkokurssin kanssa vanhemmat maisemavaikutusten arvioinninn ja sosiaalisten vaikutusten arvioinnin kurssit. Kurssikirjallisuutena (oheiskirjallisuutena) käytetään mm. kirjaa: Morris & Treweek 2009: Methods of Environmental Impact Assessment, 3rd ed. - Routledge 547 pp.
Esitiedot: Kenttäkurssi (esim. YMPA220), YVA-kurssi (YMPS432) sekä Paikkatietojärjestelmät ja spatiaalinen interpolointi (YMPS360)
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=118701

YMPS440 Ympäristötekniikan projektityö (5-8 op)

Opettaja: Jukka Rintala
Sisältö: Kirjalliseen aineistoon tai kokeelliseen tutkimukseen perustuva työ ympäristötekniikan aiheesta, kuten esim. likaantuneen ympäristön kunnostuksesta tai prosessivesien, jätevesien ja jätteiden hyödyntämisestä tai käsittelystä. Työ voi olla poikkitieteellinen.
Esitiedot: Erikseen soveltuvaksi todettavan suuntautumisvaihtoehdon aineopinnot.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=118702

YMPS445 Ympäristövaikutusten arvioimisen (YVA) projektityö (5-8 op)

Opettaja: Markku Kuitunen
Sisältö: Kirjallisuuteen, omaan, ryhmässä kerättyyn tai käytettäväksi saatuun aineistoon perustuva työ joltakin ympäristövaikutusten arvioinnin alueelta. Aihe ei saa olla suoraan gradu-työn osa, ja se sovitaan ympäristövaikutusten arvioimisen ja hallinnan professorin kanssa. Esitietona yleensä vaaditaan ympäristötieteen ja -teknologian aineopinnot.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=118703

YMPS446 Ympäristövaikutusten arvioinnin syventävä kirjallisuus, kirjatentti (5-8 op)

Opettaja: Markku Kuitunen
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=118704

YMPS450 Biokaasuteknologia (4 op)

Opettajat: Jukka Rintala, Prasad Kaparaju
Opetusaika: 10.01. - 15.02.2012
Aikataulu: The course is offered every second year.
Sisältö: Anaerobihajoamisen mikrobiologia ja biokemia, olosuhdetekijät, prosessivaihtoehdot, prosessin suunnittelu, sovellukset yhdyskunnissa, maataloudessa ja teollisuudessa, biokaasun ja maanparannusaineen hyödyntäminen. Järjestetään joka toinen vuosi.
Esitiedot: YMPP110, YMPA212, YMPA259.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=118705

YMPS464 Jätteiden energiakäyttö (4 op)

Opettaja: Jukka Rintala
Aikataulu:
Opintojaksoa ei järjestetä lukuvuonna 2011-2012. Opintojakso järjestetään joka toinen vuosi.
Sisältö: Kurssilla käsitellään jätteiden energiakäyttöön liittyviä erikoiskysymyksiä mm. seuraavilla alueilla: Jätepolttoaineiden laadunvalvonta. Jätteiden poltto ja kaasutus. Seospoltto. Päästöjen hallinta. Jäännöstuotteiden loppusijoitus. Energian hyötykäyttö.
Kirjallisuus: Luentoaineisto ja mahdollinen oheiskirjallisuus
Esitiedot: YMPA259 suositeltava
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=118706

YMPS466 Biotekninen energiantuotanto (3 op)

Opettaja: Prasad Kaparaju
Opetusaika: 27.09. - 30.11.2011
Aikataulu: The course is offered every second year.
Sisältö: Introduction to biomass and biofuels; Environmental biotechnology; Anaerobic microbiology and fermentation process; Pretreatment of biomass; Enzymatic hydrolysis and fermentation technology for bioethanol production; Photobiological and dark hydrogen production; Biodiesel production; Biorefinery concept; Microbial fuel cells;
Kirjallisuus: see course optima pages
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=118707

YMPS467 Biomassan termisten konversiotekniikoiden perusteet (5 op)

Opettaja: Margareta Wihersaari
Opetusaika: 24.10. - 16.12.2011
Aikataulu: Ajat ilmoitetaan myöhemmin.
.
Sisältö: Kurssin taustana on tarve hyödyntää ongelmallisia biomassaperäisiä polttoaineita energiantuotannossa. Kurssilla käsitellään biomassaperäisten polttoaineiden (mm. jätteiden) polttoon liittyviä ongelmia, niiden ennustamista, analytiikkaa ja ratkaisumalleja. Tällaisia ongelmia ovat polttoaineiden käsittely, kattiloiden likaantuminen, tuhkan sulaminen, lämmönsiirtopintojen korroosio sekä rajat ylittävät päästöt. Luennoidaan englanniksi. Korvaa kurssia YMPS465.
Kirjallisuus: Raiko, Saastamoinen, Hupa & Kurki-Suonio, Poltto ja palaminen, 2002 (osittain)
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=120908

YMPS471 Ekotoksikologian syventävä kirjallisuus, kirjatentti (5-8 op)

Opettajat: Aimo Oikari, Jukka Pellinen
Sisältö: Tavoitteena syventää tiettyä ekotoksikologian erityisalaa (kuten esim. lisääntymis- ja endokriinihäiriöt, lääkeaineiden ekotoksikologia, säädöstoksikologia, riskinarviointi, toksisuustestaus, teollisuusekotoksikologia, vesistötoksikologia tai terrestrinen ekotoksikologia) oman kiinnostuksen pohjalta. Opiskelijan tulee tehdä ehdotus lukuaineistoksi (noin 150-225 sivua/op) ja sopia siitä etukäteen tentaattorin kanssa.
Esitiedot: YMPA225 ja YMPS330 tai vastaavat sopimuksen mukaan.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=118708

YMPS473 Yksilönkehityksen ja lisääntymisen ekotoksikologiaa vesieläimillä (1 op)

Opettaja: Jukka Pellinen
Aikataulu: Opintojaksoa ei järjestetä lukuvuonna 2011-2012.
Sisältö: Ks. kuvausta aiemmilta vuosilta, otsakkeen teemoista.
Esitiedot: YMPA225 tai biologian appron pääkurssit.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=118709

YMPS474 Molekylaarinen ja biokemiallinen toksikologia (2 op)

Opettaja: Aimo Oikari
Opetusaika: 01.04. - 18.05.2012
Aikataulu: Tarkka aikataulu ilmoitetaan myöhemmin
Sisältö: Luennoilla käsitellään molekylaarisia ja biokemiallisia
toksisuuden mekanismeja, toksisuuteen vaikuttavia tekijöitä sekä toksisuuden tutkimusmenetelmiä ja niiden sovellettavuutta.
Kirjallisuus: TIMBRELL (2000) Principles of Biochemical Toxicology, Third Edition. Tarkentuu Optimassa ja luentojen alussa.
Esitiedot: YMPA225 pakollinen ja suositeltava YMPS477.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=120970

YMPS475 Biomarkkerit ja bioindikaattorit, kirjatentti (3 op)

Opettaja: Aimo Oikari
Sisältö: Käsitellään haitallisille aineille altistumisen, herkistymisen ja vaikutusten biomarkkereita, sekä yksilövasteiden suhdetta laji-indikaattoreiden käytön perusteisiin ja sovellutuksiin.
Kirjallisuus: Lukupaketti, jota voi tiedustella Aimo Oikarilta.
Esitiedot: YMPA225 sekä peruslajintuntemuskuuluteluja (BIOA120-122). YMPS309 erittäin suositeltava.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=118740

YMPS476 Metallien ekotoksikologia (3 op)

Opettajat: Kari Hänninen, Aimo Oikari, Jukka Pellinen
Opetusaika: 15.11. - 13.12.2011
Sisältö: Metallien kemialliset perusominaisuudet, päästölähteet (mm. kaivos-, konepaja-, energiateollisuus), biosaatavuus ja eliöiden altistuminen, bioalkylaatio, vaikutusmekanismit, säätely ja adaptaatio sekä ekotoksikologisten ja terveydellisten riskien arviointi.
Esitiedot: Kemian perusopintoja sekä YMPA225.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=118742

YMPS477 Ympäristöfysiologia (3 op)

Opettajat: Marina Himanen, Aimo Oikari
Opetusaika: 18.01. - 14.03.2012
Sisältö: Luennoilla käsitellään eläinten ja kasvien fysiologisia sopeutumia vesi- ja maaympäristöissä, abioottisten ympäristötekijöiden aiheuttamia lyhyt- ja pitkäkestoisia vasteita sekä niiden merkitystä yksilöiden ja populaatioiden menestykseen muuttuvissa ympäristöissä. Stressorit ja stressivasteiden endokrinologia ja kudosvasteet.
Kirjallisuus: Lukupaketti; kirjasuositus WILLMER ym. (2000) Environmental Physiology of Animals.
Esitiedot: BIOP101; BIOP103 erittäin hyödyllinen ja BIOP102 suositeltava. YMPA225 erittäin suositeltava.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=118744

YMPS478 Öljyonnettomuuksien ekotoksikologia ja ympäristöriskit (3 op)

Opettajat: Aimo Oikari, Jukka Pellinen
Aikataulu: Opintojaksoa ei järjestetä lukuvuonna 2011-2012.
Syksyn 2012 aikataulu voi muuttua, luennot tiistaisin ja kesviikkoina.
Sisältö: Luennoilla käsitellään meriin, sisävesiin ja maalle kohdistuvien öljypäästöjen ympäristöongelmia, lähtökohtana öljyvarantojen taloudellinen arvoketju (tuotanto, kuljetus, jalostus, kulutus, uusiokäyttö sekä päästöt). Suurten öljykatastrofien historia. Öljyjalosteiden ja -komponenttien kemia, altistuminen ja ekotoksisuus, biologinen ja kemiallinen muutunta, ympäristökohtalo sekä ekologiset ja terveydelliset riskit. Öljyntorjunta, saastuneiden kohteiden kunnostus- ja monitorointimenetelmät sekä vahinkojen taloudelliset ja poliittiset seuraukset.
Esitiedot: YMPA225 tai etukäteen sopien muu riittävä. Erittäin suositeltavia seuraavista: YMPS475, YMPS309, YMPS479, YMPS474.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=118747

YMPS479 Advanced environmental chemistry - emerging pollutants and SAR (2 op)

Aikataulu: Aikataulu sl. 2012 täsmentyy myöhemmin. Opintojaksoa ei järjestetä lukuvuonna 2011-2012.
Sisältö: Discovery of new groups of environmental contaminants (e.g. pharmaceuticals, hormonal mimikers, personal care products) initiated in the late 90s and was connected the development of new analytical methods (e.g. LC-MS techniques). The emerging pollutants are often widely used in our every day life, but their environmental impacts are largely unknown. The analytical techniques for their analysis will be discussed. Examples of structure activity relationships (SAR) will be presented as well.
Kirjallisuus: Luentomonisteita
Esitiedot: Previous courses include Basics in environmental chemistry and toxicology (YMPP125, obligatory) and Introduction to ecotoxicology and risk assessment (YMPA225) or related studies, like organic chemistry I (KEM) and analytical chemistry (KEM)
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=118748

YMPS490 Kemikaalipolitiikka ja haitallisten aineiden ympäristöriskien arviointi (2 op)

Opettajat: Aimo Oikari, Jukka Pellinen
Opetusaika: 25.03. - 25.04.2012
Sisältö: Eurooppalaista kemikaalipolitiikkaa ohjaa nyt voimakkaasti REACH, jonka vuosia kestävä toteutus on käynnistynyt. Haitallisia aineita ja kemikaaleja on myös päästöissä vesiin, maahan ja ilmaan. Kemikaalien toksisuuden ja ympäristökohtalon mittaaminen ja arvointi muodostavat perustan riskien arvioinnille ympäristössä ja ihmisen terveydelle. Kurssilla perehdytään myös riskikommunikaatioon sidostahojen kanssa ja heidän näkökulmistaan.
Kirjallisuus: Rifkin, E. & Bouwer, E. 2007: The illusion of certainty. Springer (200 ss). Kappaleita tilattu JY:n kirjastoon.
Esitiedot: Pakollinen on YMPA225 esitietoineen (YMPP123 ja YMPP125); 180 op:n pää- ja sivuaineopinnot (yleensä viimeisenä opiskeluvuonna). YMPA205 suositeltava.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=118762

YMPS492 Bioenergy production: processing and utilisation of by-products (3 op)

Opettaja: Prasad Kaparaju
Aikataulu:
The course is not offered during the academic year 2011-2012. It will be given only every second year.
Sisältö: By-products from bioenergy production; Biomass ashes from treatment and utilisation in forest and agriculture; Anaerobic digestate from biogas process - handling, storage and good practices for use of digestate in agriculture; Stillage from bioethanol production - utilisation of stillage as animal feed and energy resource; Crude glycerol from biodiesel production - use of crude glycerol for production of value added products.
Kirjallisuus: see optima pages
Esitiedot: YMPP 111 and YMPP125
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=118763

YMPS494 Energiateknologian loppukuulustelu, kirjatentti (4 op)

Opettaja: Jukka Rintala
Sisältö: Sisältö sovitaan ympäristötieteen professorin kanssa. Opiskelija voi esittää soveltuvaa kirjallisuutta myös oman kiinnostuksen pohjalta.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=118764

YMPS503 Maisemavaikutusten arviointi (2 op)

Opettaja: Markku Kuitunen
Aikataulu: Opintojakson YMPS503 tilalla on uusi opintojakso YMPS436 YVA-menetelmät.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=120826

YMPS504 Sosiaalisten vaikutusten arviointi, kirjallisuustentti (2 op)

Opettaja: Markku Kuitunen
Sisältö: Kurssi on kirjatentti. Tentin voi suorittaa yleisinä tenttipäivinä. Ilmoittaudu Korpissa. Kirjat: Barrow, C.J. 2000: Social Impact Assessment - an Introduction ja Sairinen, R. & Kohl, J. 2004: Ihminen ja Ympäristön muutos tai vastaavat kirjat, jotka pitää kuitenkin erikseen sopia tentaattorin kanssa. Vastuuhenkilö Markku Kuitunen
Kirjallisuus: BARROW (1997) Social Impact Assessment, SAIRINEN & KOHL (2004) Ihminen ja ympäristön muutos - Sosiaalisten vaikutusten arvioinnin teoriaa ja käytäntöjä ja PÄIVÄNEN ym (2005) Sosiaalisten vaikutusten arviointi kaavoituksessa.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=120823

YMPS505 Ympäristönsuunnittelu ja kaavoitus, kirjatentti (3 op)

Opettaja: Markku Kuitunen
Sisältö: Opintojakso sisältää tiedot yleisestä suunnittelusta ja valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista Suomessa. Ympäristön suunnittelun osalta jaksolla tutustutaan kaavoitukseen mm. maakuntakaavan, yleiskaavan ja detaljikaavojen osalta. Mm. rantojen käytön sekä suojelu- ja virkistysalue suunnittelu ovat mukana. Myös suunnittelun liittyminen EU:n käytäntöihin on keskeisesti esillä.
Kirjallisuus: Rantojen maankäytön suunnittelu. Ympäristöopas 120, Ympäristöministeriö, 172s. Sähköinen versio http://www.ymparisto.fi (hakusanalla YO120).
Valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista.
Maankäyttö ja rakennuslaki 2000. Opas 5. Ympäristöministeriö, 55s. Sähköinen versio http://www.ymparisto.fi (hakusana isbn 951-37-3405-x).
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteiden soveltaminen kaavoituksessa.
Maankäyttö ja rakennuslaki 2000. Opas 9. Ympäristöministeriö, 51s. Sähköinen versio http://www.ymparisto.fi (hakusana isbn 951-731-248-2).
Tenttiä varten on hyvä tutustua myös Maankäyttö ja Rakennuslakiin (132/1999). Löydät sen Finlex portaalista (osoite: http://www.finlex.fi )
Jauhiainen, Jussi S. & Niemenmaa, Viivi 2006: Alueellinen suunnittelu. - Vastapaino, Tampere 292 s.

Esitiedot: YMPA253 tai vastaavat tiedot
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=118765

YMPS511 Likaantuneen ympäristön kunnostus (4 op)

Opettaja: Jukka Rintala
Aikataulu: Opintojaksoa ei järjestetä lukuvuonna 2011-2012.
Sisältö: Orgaanisilla haitta-aineilla ja metalleilla likaantuneen pohjaveden, maaperän ja sedimenttien kunnostuksen perusteet ja kunnostustekniikat. Likaantuneiden kohteiden ja likaavien yhdisteiden ominaisuudet. Likaantuneen alueen karakterisointi. In situ ja on site -kunnostustekniikat. Biologiset, fysikaaliset ja kemialliset kunnostusmenetelmät.
Esitiedot: YMPP110, YMPA212.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=118768

YMPS512 Ympäristötekniikan harjoitukset (6 op)

Opettaja: Jukka Rintala
Aikataulu: Opintojaksoa ei järjestetä lukuvuonna 2011-2012.
Sisältö: Ympäristöteknologian prosessien tutkimukseen, tuotekehitykseen, soveltamiseen ja ongelmanratkaisuun liittyvät laboratorio- ja kenttätehtävät.
Esitiedot: YMPA206, YMPS322, YMPA259, YMPS511
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=118771

YMPS514 Ympäristötekniikan kokeelliset tutkimusmenetelmät (4 op)

Opettaja: Jukka Rintala
Opetusaika: 16.01. - 30.04.2012
Sisältö: Kurssilla perehdytään ympäristötekniikan kokeellisin tutkimusmenetelmiin ja tehdään käytännön kokeellista tutkimusta jätteiden ja jätevesien käsittelyteknologioista. Järjestetään joka toinen vuosi.
Esitiedot: YMPA206, YMPA212, YMPA259
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=118775

YMPS515 Jätehuollon syventävä kirjallisuus, kirjatentti (5 op)

Opettaja: Leena Sivula
Sisältö: Tavoitteena syventää jätehuollon tiettyä erityisalaa, esim. jätehuoltojärjestelmät, jätehuollon elinkaaritarkastelut ja ympäristövaikutukset, jätehuollon teknologiat, jätteiden synnyn ehkäisy, jätteiden hyötykäyttö, kansainvälinen jätekauppa, jätehuollon materiaalivirrat, jätehuollon lainsäädäntö ja ohjeistus. Kirjallisuus sovitaan erikseen opiskelijan kiinnostuksen perusteella.
Esitiedot: Ympäristötieteen aineopinnot.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=118778

YMPS535 Ympäristöalan kansainvälinen kehitystyöprojekti (5 op)

Opettajat: Jukka Rintala, Prasad Kaparaju
Aikataulu:
Course is offered in agreement with the students.
Sisältö: Projektityö tehdään ympäristöalan kansainvälisessä kehitystyöhankkeessa. Suorituksesta on sovittava etukäteen ympäristötieteiden professorin kanssa.
Esitiedot: Esitietoina ympäristötieteen aineopinnot.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=118779

YMPS561 International water management (3 op)

Opettaja: Jukka Rintala
Aikataulu: Opintojaksoa ei järjestetä lukuvuonna 2011-2012.
Sisältö: Objectives
International water policies and trends in relation to water for
people, water for food and water for nature. Water resources and water
services management, including climate change and sanitation.
Long-term lessons and future prospects.
Persons responsible: Adjunct prof. Tapio S. Katko (tapio.katko(at)tut.fi)and invited guest lecturers. Contact person Leena Sivula.
Esitiedot: Preferably some water related courses
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=118786

YMPS562 Advanced chemical water treatment processes (3 op)

Opettaja: Jukka Rintala
Aikataulu: Opintojaksoa ei järjestetä lukuvuonna 2011-2012.
Sisältö: Sisältö painottuu uusiin pääasiassa kemiallisiin
vedenpuhdistusmenetelmiin. Käsiteltävinä aihealueina ovat adsorptio- ja
ioninvaihtoprosessit, hapetustekniikat, katalyyttiset prosessit,
sähkökemiallinen vedenpuhdistus ja nanoteknologia mahdollisuudet
vedenkäsittelyssä. Luennot, harjoituksia ja case-pohjainen
harjoitustyö.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=118781

YMPS900 HOPS (1 op)

Opettajat: Anssi Lensu, Aimo Oikari, Timo Ålander
Sisältö: FM-tutkintoon sisältyvä henkilökohtainen opintosuunnitelma.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=118791

YMPS901 Pro gradu-tutkielma (30 op)

Opettajat: Markku Kuitunen, Jukka Rintala, Aimo Oikari
Sisältö: Tutkielma on opettajan ohjauksessa tehtävä tieteellinen tutkimustyö. Tarkoituksena on kouluttaa opiskelija omakohtaisen tutkimustyön suunnitteluun, suorittamiseen ja tieteelliseen raportointiin. Tutkielman aiheesta ja työn tekemisestä on sovittava etukäteen pääaineen professorin kanssa.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=118792

YMPS902 Kypsyysnäyte (0 op)

Opettajat: Markku Kuitunen, Jukka Rintala, Aimo Oikari
Sisältö: Valvotussa koetilanteessa suoritettu kirjallinen kypsyysnäyte, jossa opiskelija osoittaa perehtyneisyytensä tutkintoa varten tekemänsä tutkielman aihepiiriin ja akateemisen kirjoitustyylin hallintaan. Kypsyysnäytteen arvioinnin tekee sen sisällön osalta oppiaineen edustaja (tutkielman ohjaaja) ja kieliasun osalta kielikeskuksen opettaja. Jos kypsyysnäyte sisältyy kandidaatintutkintoon (tai aiempaan AMK-tutkintoon), sitä ei tarvitse kirjoittaa maisteritutkintoa varten uudestaan, vaan kypsyysnäytteeksi katsotaan pro gradu -tutkielman tiivistelmä, joka osoittaa kirjoittajan perehtyneisyyden tutkielman alaan.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=118794

YMPS910 Maisteriseminaari (1 op)

Opettajat: Anssi Lensu, Aimo Oikari
Opetusaika: 17.01. - 08.05.2012
Sisältö: Esitellään osaston opinnäytetöitä, vierailuseminaareja. Tarkoituksena on voida harjoitella myös tutkimustulosten suullista esittämistä ja esitellä tutkimussuunnitelmia. Opiskelija pitää itse kirjaa osallistumisesta. Myös muiden osastojen, yliopistojen yms. ympäristötieteelliset seminaarit hyväksytään. Kurssi on tarkoitettu maisteri- ja jatko-opiskelijoille.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=118798

YMPS911 Tutkijaseminaari (2 op)

Opettajat: Anssi Lensu, Aimo Oikari
Opetusaika: 17.01. - 08.05.2012
Sisältö: Esitellään osaston opinnäytetöitä, vierailuseminaareja. Tarkoituksena on voida harjoitella myös tutkimustulosten suullista esittämistä ja esitellä tutkimussuunnitelmia. Opiskelija pitää itse kirjaa osallistumisesta. Myös muiden osastojen, yliopistojen yms. ympäristötieteelliset seminaarit hyväksytään. Kurssi on tarkoitettu maisteri- ja jatko-opiskelijoille.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=118801

YMPJ101 Jatkokoulutusseminaari (2 op)

Opettajat: Anssi Lensu, Aimo Oikari
Sisältö: Sisältö voi olla yhteneväinen maisteri- ja tutkijaseminaarien kanssa, mutta voi sisältää myös erillisiä tietoiskuntyyppisiä osallistumisia eri sidostahojen seminaareissa Suomessa tai ulkomailla. Erityisesti omien tutkimustulosten esittelyä jatko-opintovuosien mittaan arvostetaan. Esityskieli englanti tai suomi.
Kongressiosallistumisista saa erillisen merkinnän, ml. siellä tapahtuneet omien tulosten esittelyt.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=118803

YMPJ102 Tieteelliset kokoukset (2-15 op)

Opettajat: Anssi Lensu, Aimo Oikari
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=118805

YMPJ103 Jatkokoulutustentti (8-16 op)

Opettajat: Markku Kuitunen, Jukka Rintala, Anssi Lensu, Aimo Oikari
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=118807


7.8 Bio- ja ympäristötieteiden laitoksen yleiset tenttipäivät lukuvuonna 2011-2012

Yleisinä tenttipäivinä voi suorittaa kirjatenttejä tai loppukuulusteluja. Tentteihin ilmoittaudutaan viimeistään viikkoa ennen tenttiä, maanantaihin klo 9:00 mennessä. Tenttiin osallistujien on varauduttava todistamaan henkilöllisyytensä kaikissa tenteissä.

Maanantaisin klo 8-12 Agorassa (tarkista salitieto Korpista)

Syyslukukausi 2011
12.9., 10.10., 14.11., 12.12.

Kevätlukukausi 2012
16.1., 6.2., 27.2., 19.3., 16.4., 14.5.

Kesälukukausi 2012
11.6., 9.7., 20.8.

Kesälukukaudella järjestetään kolme yleistä kuulustelua. Tentit ovat maanantaisin klo 8-12 Agorassa (tarkista salitieto Korpista). Ilmoittautuminen kesä- ja heinäkuun tentteihin viimeistään perjantaina 18.5.2012 ja elokuun tenttiin viimeistään perjantaina 27.7.2012.

MUUTOKSET OPETUSOHJELMAAN

Opetusohjelman muutokset päivitetään Korppi-järjestelmään, https://korppi.jyu.fi/. Muutoksista ilmoitetaan mahdollisesti myös sähköposti-listalla bio_opiskelijat(at)lists.jyu.fi, jolle voi liittyä osoitteessa http://lists.jyu.fi/mailman/listinfo/bio_opiskelijat.


8 Fysiikka

Fysiikan laitos
KäyntiosoiteYlistönrinne, Survontie 9
PostiosoitePL 35, 40014 Jyväskylän yliopisto
wwwhttp://www.jyu.fi/fysiikka
Sähköpostiosoitteetetunimi.sukunimi@jyu.fi

Toimisto, avoinna ma-pe 9-15Huone
OsastosihteeriVäyrynen, RitvaFL238
ToimistosihteeriBlå, Anna-LiisaFL238
ToimistosihteeriHilska, MarjutFL238

Laitoksen johtajaMaalampi, Jukka, prof.FL239
VarajohtajaKataja, Markku, prof.FL113
VarajohtajaJulin, Rauno, prof.FL204
AmanuenssiLeskinen, Soili, FKFL217

Opintoneuvojat
AmanuenssiLeskinen, SoiliFL217
tavattavissa ma-pe 9-14
LehtoriMerikoski, JuhaFL219
tavattavissa ke 14-15

Teollisuusfysiikan maisterikoulutus
ProfessoriKataja, MarkkuFL113

Uusiutuvan energian koulutusohjelma
Professori Konttinen, JukkaYF513

Nanotieteiden maisteriohjelma
ProfessoriIhalainen, JanneAMC240

Kirjasto
Ylistönrinne, Survontie 9, K-rakennus, 3. kerros, avoinna 8-16


8.1 Opiskelijoiden nimenhuuto- ja tiedotustilaisuudet

Infot 2011:

Uusien opiskelijoiden info- ja nimenhuutotilaisuus ke 1.9. klo 10.15 salissa FYS1 ja Lentävä lähtö fysiikkaan ohjelma 2.-9.9. Opintonsa aiemmin aloittaneille pidetään tiedotustilaisuus ma 12.9. klo 12.15 luentosalissa FYS3.


8.2 Fysiikan opinnot

Fysiikan alalla voi Jyväskylän yliopistossa suorittaa luonnontieteiden kandidaatin (alempi korkeakoulututkinto) ja filosofian maisterin (ylempi korkeakoulututkinto) tutkinnot sekä filosofian lisensiaatin ja filosofian tohtorin jatkotutkinnot. Luonnontieteiden kandidaatin tutkintoon kuuluvat opinnot voidaan suorittaa kolmessa vuodessa ja ne muodostavat pohjan maisteriopinnoille, jotka voidaan suorittaa kahdessa vuodessa.

Kandidaatin tutkinto antaa laajat perustiedot fysiikasta ja valmiudet soveltaa monipuolisesti kokeellisia, matemaattisia ja tietoteknisiä menetelmiä ongelmanratkaisuun. Kokeellisten ja teoreettisten harjoitustehtävien kautta opitaan tiedonhankintaa, yhteistyötaitoja sekä tulosten kirjallista ja suullista esittämistä. Maisterin tutkinnon suorittanut fyysikko hallitsee syvällisesti valitsemansa erikoistumisalan tiedot ja menetelmät sekä kykenee luovasti ja itsenäisesti käyttämään niitä vaativissa perustutkimuksen tai sovelletun fysiikan tehtävissä kansainvälisessä toimintaympäristössä.

Sopivin kurssivalinnoin on mahdollista tähdätä johonkin erityiseen toimenkuvaan. Tällaisia ovat esimerkiksi tutkijan, suunnittelijan ja kouluttajan tehtävät teollisuudessa, tutkimuslaitoksissa ja korkeakouluissa, markkinointityö teollisuuden ja kaupan palveluksessa, sairaala- ja säteilyfyysikon tehtävät sairaaloissa ja alan yrityksissä tai tiedotustehtävät julkisen sanan palveluksessa. Fysiikan opettajia tarvitaan peruskouluihin, lukioihin, ammatillisiin kouluihin, opistoihin ja ammattikorkeakouluihin. Varsinaisen opetustyön lisäksi opettajankoulutukseen saaneille on tarjolla työpaikkoja tiedotustehtävissä ja hallinnon alalla.

Vapaavalintaisissa opinnoissa opiskelija keskittyy valitsemiinsa fysiikan osa-alueisiin, joita ovat ydin- ja kiihdytinpohjainen fysiikka, materiaalifysiikka, nanotiede, hiukkasfysiikka, kosmologia, soveltava säteily- ja biofysiikka, teollisuusfysiikka sekä mittaus-, laite- ja anturitekniikka. Usein opintoihin liittyy opiskelujakso ulkomaisessa yliopistossa tai tutkimuslaitoksessa. Fysiikan opintoja parhaiten tukevia sivuaineita ovat matematiikka ja tietotekniikka. Tutkintoon voi varsin vapaasti sisällyttää muidenkin alojen opintoja, kuten kemiaa, ympäristötieteitä, taloustieteitä ja viestintää. Fysiikan opettajaksi opiskeleville sivuaineiksi suositellaan erityisesti matematiikkaa ja kemiaa. Nanotieteiden koulutusohjelmassa opiskellaan fysiikan lisäksi kemiaa ja biologiaa.

Opintojen mitoituksen peruste tutkinnossa on opintopiste (op). Opintojaksot pisteytetään niiden edellyttämän työmäärän mukaan. Yhden lukuvuoden opintojen suorittamiseen keskimäärin vaadittava 1600 tunnin työpanos vastaa 60 opintopistettä.

Kandidaatin tutkinnon laajuus on 180 opintopistettä, pääaine on fysiikka ja sen sisältö on kaikille fysiikan opiskelijoille pääosin sama. Kandidaatin tutkinnon voi suorittaa myös nanotieteiden koulutusohjelmassa, johon opiskelijat on valittu erillisellä haulla.


Maisterin tutkinnon laajuus on 120 opintopistettä. Maisterin tutkinnossa opiskelijat voivat valita pääaineekseen fysiikan, soveltavan fysiikan tai teoreettisen fysiikan. Fysiikan opettajiksi opiskelevien pääaine on fysiikka. Maisteriopintojen pääaineen valinta on vapaa. Ainoastaan aineenopettajan koulutukseen ja erillisiin koulutus- ja maisteriohjelmiin (teollisuusfysiikan ja uusiutuvan energian koulutusohjelmat ja nanotieteiden maisteriohjelma) otettavien opiskelijoiden määrä on rajoitettu ja niihin on siksi erilliset haut. Poikkeus ovat nanotieteiden koulutusohjelmassa kandidaatin tutkinnon suorittaneet, jotka voivat suorittaa maisteriopinnot nanotieteiden maisteriohjelmassa ilman erillistä hakua.Sivuaineopintoina voi fysiikan alalla suorittaa kaikille vapaat fysiikan ja elektroniikan perusopintojen ja aineopintojen sekä fysiikan, elektroniikan, soveltavan fysiikan ja teoreettisen fysiikan syventävien opintojen opintokokonaisuudet.


8.3 Luonnontieteiden kandidaattitutkinnon vaihtoehdon valinta

Luonnontieteiden kandidaatin tutkinnon voi suorittaa kahdella tavalla. Vaihtoehdossa A fysiikan ilmiömaailman, käsitteiden ja menetelmien hallinta rakentuu perusteista lähtien lukion tietoja syventäen. Vaihtoehdossa B fysiikan perusopintojen sisällöt käydään läpi tiivistetysti, erinomaisesti hallitut lukion fysiikka ja matematiikka esitietoina edellyttäen. Vaihtoehdossa A jää alussa tilaa laajemmille sivuaineopinnoille, vaihtoehdossa B edetään nopeammin fysiikan aineopintokursseihin. Opintojen laajuus ja kesto ovat kummassakin vaihtoehdossa samat ja kumpikin vaihtoehto tarjoaa samat jatkomahdollisuudet. Vaihtoehtoon B otetaan vuosittain enintään 15 opiskelijaa, joiden valinta perustuu lukiosuorituksiin ja haastatteluun.


8.3.1 Luonnontieteiden kandidaatin tutkinto, 180 op (A-vaihtoehto)

Pääaineopinnot, 90 op
Fysiikan perusopinnot
FYSP010 Lentävä lähtö fysiikkaan, 2 op
FYSP101 F1: Mekaniikan perusosa, 5 op
FYSP102 F2: Mekaniikan jatko-osa, 5 op
FYSP103 F3: Termodynamiikka ja optiikka, 5 op
FYSP104 F4: Sähköopin perusteet, 5 op
FYSP105 F5: Sähkömagnetismi, 5 op
FYSP106 F6: Moderni fysiikka, 5 op
Fysiikan menetelmät
FYSP111 M1: Derivointi ja integrointi, 3 op
FYSP112 M2: Vektorit ja kompleksiluvut, 3 op
FYSP113 M3: Differentiaaliyhtälöt, 3 op
FYSA114 M4: Vektorianalyysi, 3 op
FYSA115 M5: Lineaarialgebra, 3 op
FYSA116 M6: Integraalimuunnokset, 3 op
FYSP110 Fysiikan kokeelliset menetelmät, 3 op
FYSP120 Fysiikan numeeriset menetelmät, 4 op
Fysiikan aineopintokurssit
FYSA210 Mekaniikka, 5 op
FYSA220 Sähköoppi, 5 op
FYSA230 Kvanttimekaniikka I, 7 op*)
FYSA240 Statistinen fysiikka, 7 op*)
Kandidaatin tutkielma ja kypsyysnäyte
FYSA290 Kandidaatin tutkielma, 9 op
FYSA295 Kypsyysnäyte

Kieli- ja viestintäopinnot sekä henkilökohtainen opintosuunnitelma, 7 op
Viestintäkurssi, 2 op
Toinen kotimainen kieli, 2 op
I vieras kieli, 2 op
Henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS), 1 op
Sivuaineopinnot, 50-60 op Perusopinnot kahdessa oppiaineessa tai perusopinnot yhdessä aineessa ja jokin vähintään 25 opintopisteen laajuinen monitieteinen opintokokonaisuus tai aineopinnot yhdessä oppiaineessa. Kaikille suositellaan matematiikasta vähintään perusopintoja.
Valinnaiset opinnot, 23-33 op
Tutkintoon on lisäksi suoritettava vapaasti valittavia opintoja esim. fysiikassa, matematiikassa, kemiassa, tietotekniikassa tai tietoliikennetekniikassa siten, että opintojen kokonaislaajuus on vähintään 180 op.
*) Jos aineenopettajan kasvatustieteelliset perusopinnot (yht. 25 op) sisältyvät sivuaineena kandidaatin tutkintoon. Toisen kursseista FYSA230 Kvanttimekaniikka I tai FYSA240 Statistinen fysiikka voi sisällyttää fysiikan opettajan maisteriopinnoissa valinnaisiin fysiikan kursseihin. Pääaineopintojen laajuus kandidaatin tutkinnossa on tällöin 83 op ja valinnaisten opintojen 30-40 op.


8.3.2 Luonnontieteiden kandidaatin tutkinto, 180 op (B-vaihtoehto)

Pääaineopinnot, 90 op
Fysiikan perusopinnot
FYSP010 Lentävä lähtö fysiikkaan, 2 op
FYSP107 F1-F5: Mekaniikasta sähköoppiin, 9 op
FYSP106 F6: Moderni fysiikka, 5 op
Fysiikan menetelmät
FYSP111 M1: Derivointi ja integrointi, 3 op
FYSP112 M2: Vektorit ja kompleksiluvut, 3 op
FYSP113 M3: Differentiaaliyhtälöt, 3 op
FYSA114 M4: Vektorianalyysi, 3 op
FYSA115 M5: Lineaarialgebra, 3 op
FYSA116 M6: Integraalimuunnokset, 3 op
FYSP110 Fysiikan kokeelliset menetelmät, 3 op
FYSP120 Fysiikan numeeriset menetelmät, 4 op
Fysiikan aineopintokurssit
FYSA210 Mekaniikka, 5 op
FYSA220 Sähköoppi, 5 op
FYSA230 Kvanttimekaniikka I, 7 op
FYSA240 Statistinen fysiikka, 7 op
Fysiikan valinnaisia kursseja, väh. 16 op
  • FYSE300 Elektroniikka I
  • FYSH300 Hiukkasfysiikka
  • FYSM300 Materiaalifysiikka I
  • FYSN300 Ydinfysiikka I
  • FYSS300 Mittaustekniikka
  • FYSS350 Virtausmekaniikka I

Kandidaatin tutkielma ja kypsyysnäyte
FYSA290 Kandidaatin tutkielma, 9 op
FYSA295 Kypsyysnäyte

Sivuaineopinnot, 50-60 op
Perusopinnot kahdessa oppiaineessa tai perusopinnot yhdessä aineessa ja jokin vähintään 25 opintopisteen laajuinen monitieteinen opintokokonaisuus tai aineopinnot yhdessä oppiaineessa. Kaikille suositellaan matematiikasta vähintään perusopintoja.

Kieli- ja viestintäopinnot sekä henkilökohtainen opintosuunnitelma, 7 op
Viestintäkurssi, 2 op
Toinen kotimainen kieli, 2 op
I vieras kieli, 2 op
Henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS), 1 op

Valinnaiset opinnot, 23-33 op
Tutkintoon on lisäksi suoritettava vapaasti valittavia opintoja esim. fysiikassa, matematiikassa, kemiassa, tietotekniikassa tai tietoliikennetekniikassa siten, että opintojen kokonaislaajuus on vähintään 180 op.


8.4 Filosofian maisterin tutkinto - fyysikko 120 op

Filosofian maisterin tutkintoon vaaditaan edeltävinä opintoina luonnontieteiden kandidaatin (LuK) tutkinto tai vastaavat opinnot. Ennen maisteriopintojen aloittamista opiskelijan on laadittava henkilökohtainen opintosuunnitelma, josta saa yhden opintopisteen valinnaisiin opintoihin. Maisterin tutkinnon tutkintovaatimukset riippuvat pääaineesta, joka voi olla fysiikka, soveltava fysiikka tai teoreettinen fysiikka.

Fysiikka

Pääaineopinnot, 90 op
Kaksi seuraavista kursseista, 16 op
  • FYSH300 Hiukkasfysiikka
  • FYSM300 Materiaalifysiikka I
  • FYSN300 Ydinfysiikka I

FYSE300 Elektroniikka I, 8 op
FYSxxxx Valinnaisia pääaineopinnoiksi soveltuvia opintojaksoja, 22 op
FYSZ450 Seminaari, 4 op
Toinen seuraavista opintojaksoista, 10 op
  • FYSZ460 Syventäviin opintoihin kuuluvat laboratoriotyöt
  • FYSZ470 Erikoistyö

FYSZ490 Pro gradu -tutkielma, 30 op
FYSZ495 Maturiteetti

Valinnaiset opinnot, 30 op
Tutkintoon on lisäksi suoritettava vapaasti valittavia opintoja esim. fysiikassa,
matematiikassa, kemiassa, tietotekniikassa tai tietoliikennetekniikassa siten, että
opintojen kokonaislaajuus on vähintään 120 op.


Soveltava fysiikka

Pääaineopinnot, 90 op
FYSE300 Elektroniikka I, 8 op
Toinen seuraavista opintojaksoista, 5-8 op
  • FYSE400 Elektroniikka II
  • FYSE410 Digitaalielektroniikka

FYSM300 Materiaalifysiikka I, 8 op
FYSS300 Mittaustekniikka, 5 op
FYSxxxx Valinnaisia pääaineopinnoiksi soveltuvia opintojaksoja, 17-20 op
FYSZ450 Seminaari, 4 op
Toinen seuraavista opintojaksoista, 10 op
  • FYSZ460 Syventäviin opintoihin kuuluvat laboratoriotyöt
  • FYSZ470 Erikoistyö

FYSZ490 Pro gradu -tutkielma, 30 op
FYSZ495 Maturiteetti

Valinnaiset opinnot, 30 op
Tutkintoon on lisäksi suoritettava vapaasti valittavia opintoja esim. fysiikassa, tietotekniikassa tai tietoliikennetekniikassa siten, että opintojen kokonaislaajuus on vähintään 120 op.

Teoreettinen fysiikka

Pääaineopinnot, 90 op
Kaksi seuraavista kursseista, 16 op
  • FYSH300 Hiukkasfysiikka
  • FYSM300 Materiaalifysiikka I
  • FYSN300 Ydinfysiikka I

FYSTxxx Fysiikan matemaattisten menetelmien kursseja, 9 op
FYST530 Kvanttimekaniikka II, 12 op
FYSxxxx Valinnaisia pääaineopinnoiksi soveltuvia opintojaksoja, 9 op
FYSZ450 Seminaari, 4 op
FYSZ470 Erikoistyö, 10 op
FYSZ490 Pro gradu -tutkielma, 30 op
FYSZ495 Maturiteetti

Sivuaineopinnot ja valinnaiset opinnot, 30 op
Vapaasti valittavia opintoja esim. fysiikassa, matematiikassa tai tietotekniikassa on suoritettava siten, että opintojen kokonaislaajuus on vähintään 120 op. Kandidaatin ja maisterin tutkinnon yhdessä on sisällettävä vähintään matematiikan aineopintokokonaisuus tai vastaavat opinnot.


8.5 Filosofian maisterin tutkinto - fysiikan opettaja 120 op

Tutkintoon vaaditaan edeltävinä opintoina luonnontieteiden kandidaatin tutkinto tai vastaavat opinnot. Ennen maisteriopintojen aloittamista opiskelijan on laadittava henkilökohtainen opintosuunnitelma, josta saa yhden opintopisteen valinnaisiin opintoihin. Fysiikan opettajien pääaine on fysiikka. Alla esitetyt tutkintovaatimukset antavat pätevyyden kahden opetettavan aineen virkoihin. Tutkinto suositellaan rakennettavan siten, että valinnaiset opinnot keskitetään kolmannen opetettavan aineen perus- ja aineopintoihin.

Pääaineopinnot, 60 op
Vähintään yksi seuraavista kursseista, 8 op
  • FYSH300 Hiukkasfysiikka
  • FYSM300 Materiaalifysiikka I
  • FYSN300 Ydinfysiikka I

*) Valinnaiset fysiikan FYSxxxx kurssit, 18 op
FYSZ450 Seminaari, 4 op
FYSZ460 Syventäviin opintoihin kuuluvat laboratoriotyöt, 10 op
FYSZ490 Pro gradu -tutkielma, 20 op
FYSZ495 Maturiteetti

*) Valinnaisiin kursseihin suositellaan sisällytettävän kurssit FYSK310 Demonstraatiokurssi ja FYSK320 Koulufysiikka ja fysiikan opettaminen. Näihin kursseihin voi sisältyä myös kurssi MTKS010 Opetuksen tutkimusmenetelmät, 2 op.


Sivuaine- ja valinnaiset opinnot, 60 op
Toisen opetettavan aineen opintoja esim. matematiikassa, kemiassa tai tietotekniikassa on suoritettava siten, että kandidaatin ja maisterin tutkinto yhdessä sisältävät vähintään kyseisen aineen aineopintokokonaisuuden sekä pedagogisia perus- ja aineopintoja siten, että kandidaatin ja maisterin tutkinto yhdessä sisältävät aineenopettajan pätevyyteen vaadittavan pedagogisten opintojen aineopintokokonaisuuden. Lisäksi vapaasti valittavia opintoja esim. fysiikassa, matematiikassa tai tietotekniikassa on suoritettava siten, että opintojen kokonaislaajuus on vähintään 120 op.



8.6 Nanotieteiden koulutusohjelma

Kandidaatin tutkinto pääaineena fysiikka, 180 op

Fysiikan pääaineopinnot, 87 op
Fysiikan perusopinnot
FYSP010 Lentävä lähtö fysiikkaan, 2 op
SMBP802 Nanotiede ja nanoteknologia, 2 op
FYSP111 M1: Derivointi ja integrointi, 3 op
FYSP112 M2: Vektorit ja kompleksiluvut, 3 op
FYSP113 M3: Differentiaaliyhtälöt, 3 op
FYSP101 F1: Mekaniikan perusosa, 5 op
FYSP102 F2: Mekaniikan jatko-osa, 5 op
FYSP103 F3: Termodynamiikka ja optiikka, 5 op
FYSP104 F4: Sähköopin perusteet, 5 op
FYSP105 F5: Sähkömagnetismi, 5 op
FYSP106 F6: Moderni fysiikka, 5 op
Fysiikan aineopintokurssit
SMBA811 Nanotieteiden laboratoriotyöt: Kuvantaminen, 6 op
SMBA812 Nanotieteiden laboratoriotyöt: Molekulaariset  vuorovaikutukset, 6 op
FYSA114 M4: Vektorianalyysi, 3 op
FYSA115 M5: Lineaarialgebra, 3 op
FYSA116 M6: Integraalimuunnokset, 3 op
FYSA230 Kvanttimekaniikka I, 7 op
FYSA240 Statistinen fysiikka, 7 op
Kandidaatin tutkielma ja kypsyysnäyte
FYSA290 Kandidaatin tutkielma, 9 op
FYSA295 Kypsyysnäyte

Sivuaineopinnot (kemia ja solu- ja molekyylibiologia), 55 op
Kemian opinnot, 29-30 op
KEMP111 Kemian perusteet 1, 5 op
KEMP112 Kemian perusteet 2, 5 op
KEMP113 Kemian perusteet 3, 4 op
KEMP114 Kemian perusteet 4, 7 op
KEMA200 Johdatus laboratoriotöihin, 4 op
KEMA222 Fysikaalinen kemia 2 tai KEMA237 Orgaaninen kemia 1, 4-5 op
Solu- ja molekyylibiologian opinnot, 26 op
BIOP101 Biokemian, solu- ja molekyylibiologian perusteet, 6 op
BIOA126 Solu- ja molekyylibiologian ja biokemian laboratoriotyökurssi, 3 op
SMBA111 Proteiinien rakenne ja toiminta, 4 op
SMBA302 Mikrobiologian perusteet, 4 op
SMBA310 Virologian perusteet, 4 op
SMBA502 Solun kemia, 5 op

Kieli- ja viestintäopinnot sekä henkilökohtainen opintosuunnitelma, 7 op
Viestintäkurssi, 2 op
Toinen kotimainen kieli, 2 op
I vieras kieli, 2 op
Henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS), 1 op
Valinnaiset opinnot, 31 op
Tutkintoon on lisäksi suoritettava vapaasti valittavia opintoja esim. nanotieteissä, fysiikassa, matematiikassa, kemiassa, tietotekniikassa tai tietoliikennetekniikassa siten, että opintojen kokonaislaajuus on vähintään 180 op.
Kandidaatin tutkinnon jälkeen opintoja voi jatkaa suoraan nanotieteiden maisteriohjelmassa ilman erillistä hakua tai muissa fyysikon maisterivaihtoehdoissa.

8.7 Erilliset maisteriohjelmat ja -koulutukset

Maisteriohjelmat on tarkoitettu soveltuvan alemman korkeakoulututkinnon tai insinööri/AMK-tutkinnon suorittaneille. Koulutukseen järjestetään erilliset haut. Nanotieteiden koulutusohjeman suoravalitut voivat jatkaa nanotieteiden maisteriohjelmassa ilman erillistä hakua.

Teollisuusfysiikan maisterikoulutus, pääaine soveltava fysiikka

Pääaineopinnot, 90 op
FYSE300 Elektroniikka I, 8 op
FYSM300 Materiaalifysiikka I, 8 op
FYSS300 Mittaustekniikka, 5 op
FYSS350 Virtausmekaniikka I, 9 op
FYSxxxx Valinnaisia pääaineopinnoiksi soveltuvia opintojaksoja*), 16 op
FYSZ450 Seminaari, 4 op
Toinen seuraavista opintojaksoista, 10 op
  • FYSZ460 Syventäviin opintoihin kuuluvat laboratoriotyöt
  • FYSZ470 Erikoistyö

FYSZ490 Pro gradu -tutkielma, 30 op
FYSZ495 Maturiteetti

Sivuaineopinnot, 30 op
Teollisuusfysiikan sivuainekokonaisuus 25 op tai Sivuaineen perusopinnot 25 op (esim. kemia, tietotekniikka tai taloustiede). Jälkimmäistä vaihtoehtoa suositellaan erityisesti insinööri/AMK-tutkinnon suorittaneille. Lisäksi on suoritettava vapaasti valittavia opintoja siten, että maisteriopintojen kokonaislaajuus on vähintään 120 op. Kaikkiaan teollisuusfysiikan maisteriopintoihin tulee sisältyä vähintään 25 op henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan hyväksyttyjä teknologiaopintoja.

Teollisuusfysiikan sivuaineopintokokonaisuus, 25 op **)

Säätötekniikka, 5 op
Prosessisuunnittelu, 5 op
Prosessiautomaatio, 10 op
Paperikoneteknologia, 5 op
Paperinvalmistus, 5 op

*) Tähän voi sisältyä teknologiaopintoja henkilökohtaisen opintosuunnitelman mukaan.

**) Opintokokonaisuus toteutetaan yhteistyössä muiden korkeakoulujen kanssa ja sen sisältö voi vaihdella. Oikeutta sen suorittamiseen on muiden kuin teollisuusfysiikan maisterikoulutukseen valittujen haettava erikseen.


Uusiutuvan energian maisteriohjelma, pääaine soveltava fysiikka

Pääaineopinnot, 90 op

KEMS821 Uusiutuvan energian tuotanto, 6 op
KEMS802 Uusiutuvan energian seminaari, 4 op
FYSS390 Teknillinen termodynamiikka (osa A ja B), 8 op
Toinen seuraavista kursseista, 8-9 op
  • FYSM300 Materiaalifysiikka I
  • FYSS350 Virtausmekaniikka I

FYSxxxx Valinnaisia pääaineopinnoiksi soveltuvia opintojaksoja, 11-12 op
Valinnaisia opintoja energiajärjestelmistä, 12 op
  • KEMS822 Energiateknologian kemia
  • KEMS806 Wind energy technology
  • KEMS808 Polttokennoteknologia
  • KEMS810 Solar Energy
  • KEMS813 Teollisuuden prosessit
  • YMPS450 Biokaasuteknologia
  • YMPS467 Biomassa termisten konversiotekniikoiden perusteet

KEMS848 Uusiutuvan energian syventävät harjoitustyöt, 10 op
FYSZ490 Pro gradu -tutkielma, 30 op
FYSZ495 Maturiteetti
Valinnaiset opinnot 30 op
Tutkintoon on lisäksi suoritettava vapaasti valittavia opintoja fysiikassa, kemiassa, ympäristötieteissä ja taloustieteissä siten, että opintojen kokonaislaajuus on vähintään 120 op.

Nanotieteiden maisteriohjelma, pääaine fysiikka, soveltava fysiikka tai teoreettinen fysiikka *)

Pääaineopinnot, 90 op
FYSE300 Elektroniikka I, 8 op
FYSM300 Materiaalifysiikka I, 8 op
SMBS813 Fundamentals of NanoScience, 7 op
SMBS814 Nanotieteen seminaari, 4 op
Valinnaisia pääaineeseen ja nanotieteisiin soveltuvia opintojaksoja **), 23 op
Valinnaisiksi kursseiksi suositellaan kursseja
  • SMBA811 Nanotieteiden laboratoriotyöt: Kuvantaminen
  • SMBA812 Nanotieteiden laboratoriotyöt: Molekulaariset vuorovaikutukset

jos nämä eivät sisälly luonnontieteiden kandidaatin tutkintoon. Toinen seuraavista opintojaksoista, 10 op
  • FYSZ460 Syventäviin opintoihin kuuluvat laboratoriotyöt
  • FYSZ470 Erikoistyö

FYSZ490 Pro gradu -tutkielma, 30 op
FYSZ495 Maturiteetti

Sivuaineopinnot ja valinnaiset opinnot 30 op
Vapaasti valittavia opintoja esim. fysiikassa, matematiikassa tai tietotekniikassa on suoritettava siten, että maisteriopintojen kokonaislaajuus on vähintään 120 op. Maisterin tutkintoon ja sitä edeltäviin opintoihin yhdessä on sisällyttävä yhden aineen perusopintokokonaisuus ja toisen aineen aineopintokokonaisuus.

*) Pääaine määräytyy valinnaisten kurssien ja maisteriopintoja edeltävien opintojen perusteella.
**) ks. www-sivut: https://www.jyu.fi/science/muut_yksikot/nsc/en/studies/masters/courses/


8.8 Fysiikka ja elektroniikka sivuaineina

Fysiikan perusopinnot, 25 op

FYSP101 F1: Mekaniikan perusosa, 5 op
FYSP102 F2: Mekaniikan jatko-osa, 5 op
FYSP103 F3: Termodynamiikka ja optiikka, 5 op
FYSP104 F4: Sähköopin perusteet, 5 op
FYSP105 F5: Sähkömagnetismi, 5 op

Fysiikan aineopinnot, 35 op
Aineopintokokonaisuuden kirjaaminen opintosuoritusrekisteriin edellyttää, että fysiikan perusopinnot on suoritettu.
FYSP106 F6: Moderni fysiikka, 5 op
FYSP110 M7: Fysiikan kokeelliset menetelmät, 3 op
Seuraavia valinnaisia fysiikan kursseja, 27 op
  • FYSA210 Mekaniikka
  • FYSA220 Sähköoppi
  • FYSA230 Kvanttimekaniikka I
  • FYSA240 Statistinen fysiikka
  • FYSE300 Elektroniikka I
  • FYSH300 Hiukkasfysiikka
  • FYSKxxx Fysiikan opettamiseen liittyvät kurssit*
  • FYSM300 Materiaalifysiikka I
  • FYSN300 Ydinfysiikka I
  • FYSS350 Virtausmekaniikka I

*) Aineenopettajaksi opiskeleville enintään 10 op. Erityisesti suositellaan Demonstraatiokurssia FYSK310.

Fysiikan aineopintokokonaisuuden suorittaminen edellyttää matemaattisten menetelmien M1-M6 tai matematiikan perusopintojen hallintaa.

Fysiikan syventävät opinnot, 60 op
Syventävien opintojen opintokokonaisuuden kirjaaminen opintosuoritusrekisteriin edellyttää, että fysiikan perus- ja aineopinnot on suoritettu.
Seuraavat kurssit, elleivät ne sisälly fysiikan aineopintoihin, 0-24 op
  • FYSA210 Mekaniikka
  • FYSA220 Sähköoppi
  • FYSA230 Kvanttimekaniikka I
  • FYSA240 Statistinen fysiikka

Valinnaisia pääaineeseen sopivia fysiikan opintojaksoja, 22-46 op
FYSZ450 Seminaari, 4 op
Yksi seuraavista opintojaksoista, 10 op
  • FYSZ460 Syventäviin opintoihin kuuluvat laboratoriotyöt
  • FYSZ470 Erikoistyö
  • FYSZ485 Sivuainetutkielma

Soveltavan fysiikan ja teoreettisen fysiikan syventävät opinnot, 60 op
Valinnaisista syventävistä kursseista sovitaan oppiaineen professorin kanssa. Muilta osin vaatimukset ovat samat kuin fysiikan syventävissä opinnoissa.


Elektroniikan perusopinnot, 25 op

FYSP101 F1: Mekaniikan perusosa, 5 op
FYSP104 F4: Sähköopin perusteet, 5 op
FYSP105 F5: Sähkömagnetismi, 5 op
FYSE300 Elektroniikka I, 8 op
FYSZ460 Syventävien opintojen elektroniikan laboratoriotyö, 2 op
Fysiikka I, IV ja V voidaan korvata elektroniikan erikoiskursseilla.

Elektroniikan aineopinnot, 35 op
Aineopintokokonaisuuden kirjaaminen opintosuoritusrekisteriin edellyttää, että elektroniikan perusopinnot on suoritettu.
FYSP102 Fysiikka II: Mekaniikan jatko-osa, 5 op
FYSP106 Fysiikka VI: Moderni fysiikka, 5 op
FYSE400 Elektroniikka II, 8 op
FYSE410 Digitaalielektroniikka, 5 op
FYSxxxx Valinnaisia elektroniikan ja mittaustekniikan kursseja, 12 op

Elektroniikan syventävät opinnot, 60 op
Syventävien opintojen opintokokonaisuuden kirjaaminen opintosuoritusrekisteriin edellyttää, että elektroniikan perus- ja aineopinnot on suoritettu.
FYSA220 Sähköoppi, 5 op
FYSxxxx Valinnaisia elektroniikan ja mittaustekniikan kursseja, 41 op
FYSZ450 Seminaari, 4 op
Yksi seuraavista opintojaksoista, 10 op
  • FYSZ460 Syventäviin opintoihin kuuluvat elektroniikan laboratoriotyöt
  • FYSZ470 Erikoistyö
  • FYSZ485 Sivuainetutkielma

8.9 Fysiikan kurssien suorittaminen ja opintojen arvostelu

Fysiikan opintojaksot suoritetaan pääsääntöisesti välikokein tai opintojakson jälkeen järjestettävällä lopputentillä. Opintojaksoihin kuuluvat laskuharjoitukset ovat tärkeä osa fysiikan opiskelua ja kurssin arvostelua, samoin kursseihin sisältyvät laboratoriotyöt. Kursseja voi suorittaa myös erillisillä tenteillä.

Fysiikan opintojaksot ja pro gradu -tutkielma arvostellaan kokonaislukuasteikolla 1-5. LuK-tutkielmaa ja seminaaria ei arvostella.

Fysiikan opintokokonaisuuksien (perus-, aine ja syventävät opinnot) arvolauseet määräytyvät niihin kuuluvien opintojaksojen arvosanojen opintopistemäärillä painotetusta keskiarvosta seuraavasti:

1 välttävä:1,00-1,59
2 tyydyttävä:1,60-2,49
3 hyvä:2,50-3,49
4 kiitettävä:3,50-4,49
5 erinomainen:4,50-5,00


8.10 Opintojen ajoitus

Seuraavassa on opintojen ajoitussuunnitelma luonnontieteiden kandidaatin tutkinnolle nk. "normaali tahti". Ajoitussuunnitelmassa on suositeltu matematiikan perusopintoja ja niiden aloittamista ensimmäisen vuoden syksyllä. Matematiikan opinnot voi aloittaa myös 2. vuoden syksyllä ja suorittaa ensimmäisenä syksynä muita tutkintoon sisältyviä sivuaineita. Nanotieteiden koulutusohjelmassa opiskeleville suositellaan ajoitussuunnitelmassa esitettyjen matematiikan opintojen korvaamista kemian ja biologian opinnoilla. Kursseja valitessa on aina huomioitava esitietoina vaaditut opinnot.

8.10.1 Opintojen ajoitus (A-vaihtoehto)

1. Vuosi
Syksy (jakso1)Kevät (jakso1)
Lentävä lähtö fysiikkaan (S1)
M1: Derivointi ja integrointi (S1)
F1: Mekaniikan perusosa (S1)
M2: Vektorit ja kompleksiluvut (S2)
F2: Mekaniikan jatko-osa (S2)
Johdatus matematiikkaan (S1)
Lin. algebra ja geometria I (S1-2) 2)

M3: Differentiaaliyhtälöt (K1)
M7: Fys. kokeelliset menetelmät (K1)
F4: Sähköopin perusteet (K1)
M4: Vektorianalyysi (K2)
F5: Sähkömagnetismi (K2)
Lin. algebra ja geometria II (K1-2) 2)


2. Vuosi
Syksy (jakso1)Kevät (jakso1)
M5: Lineaarialgebra (S1)
F3: Termodynamiikka ja optiikka (S1)
M6: Integraalimuunnokset (S2)
F6: Moderni fysiikka
Analyysi 1 (S1-2)2)
Sivuaine- tai valinnaisia opintoja

Mekaniikka (K1)
Sähköoppi (K2)
M8: Fys. numeeriset menetelmät (K2)
Analyysi 2 (K1-2)2)
Sivuaine- tai valinnaisia opintoja

3. Vuosi
Syksy (jakso1)Kevät (jakso1)
Kvanttimekaniikka I: osa A (S1)
Kvanttimekaniikka II: osa B (S2)
Sivuaine- tai valinnaisia opintoja
Statistinen fysiikka: osa A (K1)
Statistinen fysiikka: osa B (K2)
LuK-tutkielma (K1-2)
Sivuaine- tai valinnaisia opintoja

Muuta: Kaikille suositellaan opiskelua ulkomailla 3 kk-1 vuosi: Kartuttaa opintopisteitä, oppii kieliä, saa uusia tuttavuuksia, tutustuu eri kulttuureihin...  Suositus opiskelun 3. tai 4. vuosi

1)Opetusjaksot:S1 = syksyn jakso 1:01.09.-21.10.
S2 = syksyn jakso 2:24.10.-16.12.
K1 = kevään jakso 1:09.01.-09.03.
K2 = kevään jakso 2:12.03.-28.05., pääsiäisloma 02.04.-09.04.
2)

Matematiikan perusopintokokonaisuuden saa vaihtoehtoisesti myös suorittamalla kurssit Approbatur 1 A+B, Approbatur 2A ja valinnaiset kurssit (ks. matematiikan perusopinnot: vaihtoehto B).
3)

Matematiikan opinnot voi aloittaa myös 2. vuoden syksyllä ja suorittaa ensimmäisenä syksynä muita tutkintoon sisältyviä sivuaineita.

Maisteriopinnot aloitetaan henkilökohtaisen opintosuunnitelman laatimisella. Maisteriopintojen opinnot riippuvat pääaineesta, joka voi olla fysiikka, soveltava fysiikka tai teoreettinen fysiikka.


8.10.2 Opintojen ajoitus (B-vaihtoehto)

Seuraavassa on opintojen ajoitussuunnitelma luonnontieteiden kandidaatin tutkinnolle nk. "ripeä tahdin" mukaan. Ajoitussuunnitelmassa on suositeltu matematiikan perusopintoja ja niiden aloittamista ensimmäisen vuoden syksyllä. Matematiikan opinnot voi aloittaa myös 2. vuoden syksyllä ja suorittaa ensimmäisenä syksynä muita tutkintoon sisältyviä sivuaineita. Nanotieteiden koulutusohjelmassa opiskeleville suositellaan ajoitussuunnitelmassa esitettyjen matematiikan opintojen korvaamista kemian ja biologian opinnoilla. Kursseja valitessa on aina huomioitava esitietoina vaaditut opinnot.

1. Vuosi
Syksy (jakso1)Kevät (jakso1)
Lentävä lähtö fysiikkaan (S1)
M1: Derivointi ja integrointi (S1)
F1-F7: Mekaniikasta sähköoppiin (S1-2)
M2: Vektorit ja kompleksiluvut (S2)
F6: Moderni fysiikka (S2)
Johdatus matematiikkaan (S1)
Lin. algebra ja geometria (S1-2) 2)

M3: Differentiaaliyhtälöt (K1)
M7: Fys. kokeelliset menetelmät (K1)
Mekaniikka (K1)
M4: Vektorianalyysi (K2)
Sähköoppi (K2)
Lin. algebra ja geometria II (K1-2) 2)

2. Vuosi
Syksy (jakso1)Kevät (jakso1)
M5: Lineaarialgebraa (S1)
Kvanttimekaniikka I: osa A (S1)
Kvanttimekaniikka II: osa B (S2)
M6: Integraalimuunnokset (S2)
Analyysi 1 (S1-2) 2)
Sivuaine- tai valinnaisia opintoja

Statistinen fysiikka: osa A (K1)
Statistinen fysiikka: osa B (K2)
M8: Fys. numeeriset menetelmät (K2)
Analyysi 2 (S1-2) 2)
Sivuaine- tai valinnaisia opintoja

3. Vuosi
Syksy (jakso1)Kevät (jakso1)
Syventävä kurssi (S1-2)
LuK-tutkielma (S1-2)
Sivuaine- tai valinnaisia opintoja
Syventävä kurssi (K1-2)
Sivuaine- tai valinnaisia opintoja

Muuta: Kaikille suositellaan opiskelua ulkomailla 3 kk-1 vuosi: Kartuttaa opintopisteitä, oppii kieliä, saa uusia tuttavuuksia, tutustuu eri kulttuureihin...  Suositus opiskelun 3. tai 4. vuosi

1)Opetusjaksot:S1 = syksyn jakso 1:01.09.-21.10.
S2 = syksyn jakso 2:24.10.-16.12.
K1 = kevään jakso 1:09.01.-09.03.
K2 = kevään jakso 2:12.03.-28.05., pääsiäisloma 02.04.-09.04.
2)

Matematiikan perusopintokokonaisuuden saa vaihtoehtoisesti myös suorittamalla kurssit Approbatur 1 A+B, Approbatur 2A ja valinnaiset kurssit (ks. matematiikan perusopinnot: vaihtoehto B).
3)

Matematiikan opinnot voi aloittaa myös 2. vuoden syksyllä ja suorittaa ensimmäisenä syksynä muita tutkintoon sisältyviä sivuaineita.

Maisteriopinnot aloitetaan henkilökohtaisen opintosuunnitelman laatimisella. Maisteriopintojen opinnot riippuvat pääaineesta, joka voi olla fysiikka, soveltava fysiikka tai teoreettinen fysiikka.


8.11 Tieteellinen jatkokoulutus

Oikeus jatko-opintojen suorittamiseen fysiikassa myönnetään hakemuksen perusteella. Jatkokoulutukseen voivat hakea ylemmän korkeakoulututkinnon tutkinnon suorittaneet. Haku järjestetään kaksi kertaa vuodessa, ja se tapahtuu hakulomakkeella, johon liitetään opintosuoritusote, jatko-opintosuunnitelma sekä muut hakijan edukseen esittämät asiat. Jatkokoulutukseen hyväksyttävältä edellytetään vähintään kiitettävästi suoritettuja aine- ja syventäviä opintoja sekä maisterin tutkielman arvosanaa vähintään magna cum laude approbatur tai muulla tavalla osoitettuja (esim. lähtötasokoe tai näytöt tutkimustyössä) valmiuksia. Hakuajoista tiedotetaan laitoksen www-sivuilla ja opiskelijoiden ilmoitustaululla.

Myönnetty jatko-opiskeluoikeus oikeuttaa suorittamaan filosofian lisensiaatin ja filosofian tohtorin tutkinnon. Tohtorin tutkinnon suorittaminen ei vaadi lisensiaatintutkinnon suorittamista. Jatkotutkintoon kuuluvan opinnäytetyön, lisensiaatintutkimuksen tai väitöskirjan, voi tehdä fysiikan laitoksen edustamilla tutkimusaloilla: kokeellinen ja teoreettinen ydinfysiikka, kiihdytinteknologia, kiihdytinpohjaisen fysiikan sovellukset, teoreettinen hiukkasfysiikka, kosmologia, kokeellinen ja teoreettinen materiaalifysiikka, nanoteknologia, elektroniikka, paperinvalmistusteknologia ja fysiikan opetuksen tutkimus. Jatkotutkintoon vaaditun tutkimustyön voi suorittaa myös yliopiston ulkopuolella, kuten tutkimuslaitoksissa, teollisuudessa ja sairaaloissa.

Jatkotutkintoa suorittavalla on laitoksen nimeämä ohjaaja, jonka kanssa jatko-opinnot suunnitellaan.

Fysiikan laitos on mukana viidessä valtakunnallisessa tutkijakoulutusohjelmassa: hiukkas- ja ydinfysiikan, materiaalifysiikan, nanotieteiden ja matematiikan, fysiikan ja kemian opetuksen tutkijakouluissa sekä International Ph.D. Programme in Pulp and Paper Science and Technology tutkijakoulussa.

Tohtorin tieteellistä jatkotutkintoa varten jatkokoulutettavan on suoritettava 60 opintopisteen laajuiset jatko-opinnot sekä laadittava väitöskirja. Jatko-opintoihin tulee sisältyä jatkokoulutuskursseja FYSx5xx- vähintään 20 opintopisteen verran. Muut opinnot koostuvat opiskelijan tutkimusalaa tukevista vähintään aineopintotasoisista opinnoista. Osan opinnoista (enintään 20 op) voi suorittaa ohjattuna opetustyönä tai muuna ammattitaitoa edistävänä työnä. Jatko-opintojen ja väitöskirjatyön edistymisestä tehdään väliarviointi, jonka yhteydessä myös jatko-opintosuunnitelma tarvittaessa päivitetään. Oleellisena osana jatko-opintoihin kuuluvat osallistuminen laitoskollokvioihin, tutkimusseminaareihin ja kansainvälisiin konferensseihin sekä erilaisiin kesä- ja talvikouluihin, kuten vuosittain järjestettävään Jyväskylä Summer Schooliin.

Lisensiaatin tutkintoa varten jatkokoulutettavan on suoritettava 60 opintopisteen laajuiset jatko-opinnot sekä laadittava lisensiaatin tutkimus. Jatko-opintojen tulee olla hyväksytyn henkilökohtaisen jatko-opintosuunnitelman mukaiset. Osan opinnoista (enintään 20 op) voi suorittaa ohjattuna opetustyönä tai muuna ammattitaitoa edistävänä työnä.

Yksilöllisesti laadittavaa opinto- ja tutkimusohjelmaa noudattamalla tohtorin tutkinnon suorittaminen on mahdollista kolmessa-neljässä vuodessa. Tämä vaatii opiskelijalta täysipäiväistä ja ympärivuotista työpanosta ja valmiutta osallistua koulutusjaksoihin myös muissa kotimaisissa ja ulkomaisissa korkeakouluissa. Jatko-opiskelijoita rahoitetaan opetusministeriön myöntämän rahoituksen (tutkijakoulutuspaikat) lisäksi tutkimusryhmien saamalla hankerahoituksella sekä yliopiston omilla apurahoilla ja assistentuureilla. Suositeltavaa on myös hakea jatko-opintoihin tarkoitettuja henkilökohtaisia apurahoja julkisilta ja yksityisiltä säätiöiltä ja rahastoilta.

Jatkotutkintoon sisältyvän lisensiaatintutkimuksen tulee osoittaa kykyä soveltaa tieteellisiä menetelmiä ja väitöskirjan itsenäistä ja kriittistä ajattelua ja kykyä tuottaa itsenäisesti uutta tieteellistä tietoa. Tiedekunta voi hyväksyä lisensiaatintutkimukseksi tai väitöskirjaksi myös kokoavalla käsittelyllä varustetun sarjan samaa aihepiiriä käsitteleviä erillisiä julkaisuja. Julkaisuihin voi kuulua yhteisjulkaisuja, jos tekijän itsenäinen osuus on niissä osoitettavissa.


8.12 Fysiikan opetus 2011-2012

Tämä kappale sisältää tietoja fysiikan opintoihin kuuluvista opintojaksoista lukuvuonna 2011-2012. Kurssien tarkemman aikataulun löydät Korpista sivulta:
https://korppi.jyu.fi/kotka/course/student/courseSearch.jsp,
kun kirjoitat hakukenttään kurssin koodin.
Korpista löytyvät tiedot myös muusta opetustarjonnasta.


8.12.1 Opetusohjelma 2011-2012

Syksy 2011
Tunnit 1) Luennot Luentoajat 2) Sali 3)
Yleisopinnot
FYSY160 C/C++ ohjelmoinnin alkeet16 L + 8 LH 26.10.-03.11.ke 10-12 ja to 8-10FYS1 ja FYS3
Perusopinnot
FYSP010 Lentävä lähtö fysiikkaanIntensiivikurssi
uusille opiskelijoille
01.09.-09.09.
Ilm. myöh.
Ilm.
myöh.
FYSP101 F1: Mekaniikan perusteet 4)30 L + 14 LH + Lab. 02.09.-20.10. ti ja to 14-16 FYS1
FYSP102 F2: Mekaniikan jatko-osa 4) 28 L + 14 LH + Lab.25.10.-13.12. ti ja to 14-16FYS1
FYSP103 F3: Termodynamiikka ja optiikka28 L + 14 LH + Lab.06.09.-20.10. ti ja to 12-14FYS3
FYSP106 F6: Moderni fysiikka28 L + 14 LH + Lab.25.10.-13.12. ti ja to 10-12 FYS1
FYSP107 F1-F5: Mekaniikasta sähköoppiin 88 (L + LH) + Lab. 02.09.-13.12. ti  ja to 14-16 FYS5
FYSP111 M1: Derivointi ja integrointi 21 L + 14 Ohj. +14 LH05.09.-19.10.ma 12-13 ja ke 12-14FYS1
FYSP112 M2: Vektorit ja kompleksiluvut21 L + 14 Ohj. +14 LH24.10.-07.12. ma 12-13 ja ke 12-14FYS1
Aineopinnot
FYSA115 M5: Lineaarialgebra28 L + 14 LH 05.9.-19.10.ma ja ke 12-14 FYS3
FYSA116 M6: Integraalimuunnokset28 L + 14 LH24.10.-07.12.ma ja ke 12-14 FYS3
FYSA230 Kvanttimekaniikka I:
- FYSA231 Kvanttimekaniikka I (osa A)
- FYSA232 Kvanttimekaniikka I (osa B)
 
20 L +10 LH + Lab.
20 L +10 LH
 
12.09.-12.10.
31.10.-30.11.
 
ma ja ke 14-16
ma ja ke 14-16
 
FYS1
FYS1
Syventävät opinnot
FYSE400 Elektroniikka II28 L + 14 LH + Lab.05.09.-19.10.ma ja ke 12-14FYS2
FYSH300 Hiukkasfysiikka48 L + 24 LH12.09.-30.11. ma ja ke 14-16 FYS3
FYSM455 Elektroni-, fotoni- ja ionisuihkumenetelmät28 L +14 LH 06.09.-20.10. ti ja to 10-12FYS3
FYSM500 Materiaalifysiikka III (suprajohtavuus)48 L + 24 LH 26.09.-14.12. ma ja ke 10-12FYS3
FYSN460 Fissio ja sen sovellukset24 L + 12 LH 24.10.-30.11. ma ja ke 12-14FYS2
FYSS300 Mittaustekniikka
(Measuring techniques)
28 L + 10 LH + Lab. 14.11.-14.12. ma, ti ja ke 14-16ma ja ke FYS5,
ti FYS3
FYSS350 Virtausmekaniikka I:
- FYSS351 Virtausmekaniikka I (osa A)
- FYSS352 Virtausmekaniikka I (osa B)

Verkkokurssi
28 L + 12 LH + Lab.

13.09. alkaen
25.10.-13.12.

ti 10-12
ti ja to 10-12

FYS2
FYS2
FYSS370 Lääketieteellinen fysiikka 32 L + Dem.13.9. alkaenti ja to 14-17 FYS3
FYSS380 CAD-kurssin. 40 (L+D) 06.09.-19.10.ti 16-19 ja ke 16-20ATK-luok.
FYSS390 Teknillinen termodynamiikka:
- FYSS391 Teknillinen termodynamiikka (osa A)
- FYSS392 Teknillinen termodynamiikka (osa B)
 
24 L + 12 LH + Essee
24 L + 12 LH
 
05.09.-13.10.
24.10.-01.12.
 
ma ja to 14-16
ma ja to 14-16
 
FYS2
FYS2
FYSS585 Computer based data acquisition and control12 L + LH13.09.-29.09. ti ja to 12-14 FYS2
FYST301 M9: Kompleksianalyysi 28 L + 14 LH 25.10.-13.12. ti ja to 12-14 FYS1
FYSZ450 SeminaariKesto n. 6 viikkoa 25.10. alkaenti 12-14FYS3

1) L = luennot, LH = laskuharjoitukset, Ohj. = ohjaukset, D = demonstraatiot, Lab. = laboratoriotyöt ja S = seminaarit
2) Laskuharjoitusajat sovitaan luennoilla
3) Tarkasta sali aina KORPIsta
4) Pääsääntöisesti fysiikan pääaineopiskelijoille. Kevään vastaavia kursseja suositellaan fysiikkaa sivuaineenaan opiskeleville sekä keväällä tiedekunnassa opintonsa aloittaville.

Kevät 2012 Tunnit 1) Luennot Luentoajat 2) Sali 3)
Yleisopinnot



FYSY180 Arkipäivän fysiikkaaKesto n. 7 viikkoa13.03. alkaen1. luento to 10-12FYS1
Perusopinnot



FYSP101 F1: Mekaniikan perusteet30 L + 14 LH + Lab.11.01.-29.02. ma ja ke 10-12FYS3
FYSP102 F2: Mekaniikan jatko-osa 28 L + 14 LH + Lab. 12.03.-07.05.ma ja ke 10-12FYS3
FYSP104 F4: Sähköopin perusteet 24 L + 12 LH + Lab.10.01.-16.02.ti ja to 14-16FYS1
FYSP105 F5: Fysiikka V: Sähkömagnetismi 24 L + 12 LH + Lab.13.03.-26.04. ti ja to 14-16FYS1
FYSP110 M7: Fysiikan kokeelliset menetelmät16 L + 8 LH + Lab.19.01.-08.03.to 10-12FYS1
FYSP111 M1: Derivointi ja integrointi21 L + 14 Ohj. +14 LH 10.01.-23.02. ti ja to 10-12FYS2
FYSP113 M3: Differentiaaliyhtälöt 21 L + 14 Ohj. +14 LH 09.01.-22.02. ma 12-13 ja ke 12-14FYS1
FYSP120 M8: Fysiikan numeerisia menetelmiä20 L + LH10.04.-15.05. ti ja to 10-12FYS1
Aineopinnot



FYSA114 M4: Vektorianalyysi 21 L + 14 Ohj. +14 LH12.03.-07.05. ma 12-13 ja ke 12-14FYS1
FYSA210 Mekaniikka 32 L + 16 LH + Lab.09.01.-29.02. ma ja ke 14-16FYS1
FYSA220 Sähköoppi32 L + 16 LH + Lab. 12.03.-14.05. ma ja ke 14-16FYS1
FYSA240 Statistinen fysiikka:
- FYSA241 Statistinen fysiikka (osa A)
- FYSA242 Statistinen fysiikka (osa B)
 
20 L + 10 LH + Lab.
20 L + 10 LH + Lab.
 
09.01.-08.02.
12.03.-25.04.
 
ma ja ke 10-12
ma ja ke 10-12
 
FYS1
FYS1
FYSA280 Fyysikko työelämässä12 L + kotitehtäviä15.3. alkaen to 10-12 FYS2
Syventävät opinnot



FYSE300 Elektroniikka I:
- FYSE301 Elektroniikka I (osa A)
- FYSE302 Elektroniikka I (osa B)
 
24 L + 12 LH + Lab.
24 L + 12 LH + Lab.
 
9.01.-15.02.
12.03.-30.04.
 
ma ja ke 12-14
ma ja ke 12-14
 
FYS3
FYS3
FYSE410 Digitaalielektroniikka 36 L + 18 LH + Lab. 09.01-07.03. ma ja ke 12-14 FYS2
FYSE420 Digitaalielektroniikan jatkokurssi28 L + 14 LH + Päättötyö12.03.-07.05. ma ja ke 12-14FYS2
FYSE430 Mikroanturit (Microsensors) 24 L + 12 LH 16.01.-21.02.ma ja ti 14-16 ma FYS2 ja ti YN121
FYSK310 Demostraatiokurssi14 L + 24 LH10.01. alkaenti 16-18FYS3
FYSK320 Koulufysiikka ja fysiikan opettaminen30 L + S31.01. alkaenti 14-16FYS2
FYSM300 Materiaalifysiikka I 48 L + 24 LH16.01.-23.04. ma ja ke 14-16FYS3
FYSN300 Ydinfysiikka I 48 L + 24 (LH + D) 10.01.-29.03. ti ja to 10-12FYS3
FYSN310 Säteilyturvallisuus28 L + harjoittelu 09.01.-22.02. ma ja ke 10-12 FYS2
FYSS330 Mikroskopia ja litografia36 L + 18 LH + Lab. 13.03.-24.05. ti ja to 14-16YN121
FYSS380 CAD-kurssi n. 40 (L+D) 17.01.-29.02. ti 16-19 ja ke 16-20ATK-luokka
FYSS385 Computer based data acquisition and control I12 L + 18 LH + Lab.10.01. alkaenti ja to 10-12KEM3
FYSS450 Virtausmekaniikka II
- FYSS451 Virtausmekaniikka II (osa A)
- FYSS452 Virtausmekaniikka II (osa B)

Verkkokurssi
24 L + 12 LH + Lab.

10.01.-01.03
13.03.-26.04.

ti ja to 10-12
ti to 10-12

YN121
YN121
FYST302 Differentiaaligeometria28 L + 14 LH 03.05.-21.06. ti ja to 12-14 FYS1
FYST411 Ryhmien esitysteoria I28 L + 14 LH10.01.-23.01. ti ja to 10-12 FYS5
FYST412 Ryhmien esitysteoria II 28 L + 14 LH 12.03.-07.05. ma ja ke 10-12 FYS2
FYST530 Kvanttimekaniikka II 52 L + 26 LH 17.01.-19.04. ti ja to 12-14FYS3
FYST630 Monen hiukkasen kvanttimekaniikka56 L + 28 LH 21.01.-07.05.ma ja ke 12-14YN121
FYSZ450 SeminaariKesto n. 6 viikkoa13.03. alkaenti 12-14FYS3

1) L = luennot, LH = laskuharjoitukset, Ohj. = ohjaukset, D = demonstraatiot, Lab. = laboratoriotyöt ja S = seminaarit
2) Laskuharjoitusajat sovitaan luennoilla
3) Tarkasta sali aina KORPIsta
4) Kevään vastaavia kursseja suositellaan fysiikkaa sivuaineenaan opiskeleville sekä keväällä tiedekunnassa opintonsa aloittaville.

 

8.12.1.1 Fysiikka, Syksy

Yleisopinnot, perusopinnot ja opintojen suunnittelu

Aineopinnot

Syventävät opinnot ja jatkokoulutuskurssit

8.12.1.2 Fysiikka, Kevät

Yleisopinnot, perusopinnot ja opintojen suunnittelu

Aineopinnot

Syventävät opinnot ja jatkokoulutuskurssit

8.12.2 Kurssitiedot

8.12.2.1 Fysiikka, Syksy

Yleisopinnot, perusopinnot ja opintojen suunnittelu
FYSP010 Lentävä lähtö fysiikkaan (2 op)

Opettaja: Juha Merikoski
Opetusaika: 01.09. - 09.09.2011
Aikataulu: Intensiivikurssi uusille opiskelijoille 1.-12.9. Yksityikohtainen ohjelma jaetaan kaikille nimenhuutotilaisuudessa 1.9. klo 10.15 alkaen.
Opetusmuodot: Luennot ja harjoitukset pienryhmissä.
Sisältö: Uusille opiskelijoille tarkoitettu intensiivikurssi, jolla tutustutaan fysiikan nykytutkimukseen, fysiikan laitokseen ja sen tutkimusryhmiin sekä fyysikon toimenkuvaan. Kurssi koostuu esitelmistä ja ohjatusta pienryhmätyöskentelystä.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=119296

FYSP101 F1: Mekaniikan perusteet (5 op)

Opettajat: Pekka Koskinen, Sakari Juutinen
Opetusaika: 02.09. - 20.10.2011
Aikataulu: Syksy, 1. jakso
Opetusmuodot: Luennot 30 h, laskuharjoitukset 14 h. Kurssi sisältää laboratoriotöitä ja 5 h jakson fysikaalisista mittauksista ja mittaustulosten esittämisestä.
Sisältö: Sisältö: Massapisteen kinematiikka ja dynamiikka yhdessä ja kahdessa ulottuvuudessa. Voima, voimien superpositioperiaate. Newtonin lait, inertiaalikoordinaatistot. Hiukkasjärjestelmät. Liikemäärä ja voiman impulssi. Törmäykset, liikemäärän säilyminen. Työ, energia ja sen säiyminen sekä teho.
Kirjallisuus: Knight, Physics for Scientists and Engineers (2nd edition), Chapters 1-11
Esitiedot: Fysiikan matemaattisten menetelmien kurssi M1: Derivointi ja integrointi (samanaikaisesti).
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=113349

FYSP102 F2: Mekaniikan jatko-osa (5 op)

Opettajat: Pekka Koskinen, Sakari Juutinen
Opetusaika: 25.10. - 13.12.2011
Aikataulu: Syksy, 2. jakso
Opetusmuodot: Luennot 28 h, laskuharjoitukset 14 h ja laboratoriotyöt .
Sisältö: Jäykän kappaleen kinematiikkaa ja dynamiikkaa. Hitausmomentti, pyörimisliikkeen energia. Vääntömomentti, pyörimisliikkeen liikeyhtälö. Pyörimismäärä ja sen säilyminen. Statiikkaa, tasapainoehdot. Gravitaatio, Keplerin lait. Värähtelyliike, harmoninen värähtelijä, heilurit. Virtausmekaniikkaa, hydrostaattinen paine, noste, Bernoullin yhtälö. Aaltoliikeoppia, interferenssi, seisovat aallot, ääniaallot.
Kirjallisuus: Knight, Physics for Scientists and Engineers (2nd edition), Chapters 12-15,20-21
Esitiedot: Edeltävät opinnot: FYSP101, FYSP111 ja FYSP112 (samanaikaisesti).
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=113448

FYSP103 F3: Termodynamiikka ja optiikka (5 op)

Opettaja: Kimmo Tuominen
Opetusaika: 06.09. - 20.10.2011
Aikataulu: Syksy, 1. jakso
Opetusmuodot: Luennot 28 h, harjoitukset 14 h. Kurssi sisältää 2 laboratoriotyötä .
Sisältö: Lämpötila, lämpömäärä ja lämpökapasiteetit. Ideaalikaasun tilanyhtälö, kineettistä kaasuteoriaa. Termodynaamiset tilamuutokset, pääsäännöt. Lämpökoneet, Carnot’n kierto. Entropia. Geo-metrista optiikkaa, valon heijastumis- ja taittumislait, polarisaatio, pallopeilit ja ohuet linssit. Fysikaalista optiikkaa, interferenssi kapeissa raoissa ja ohuissa kalvoissa, diffraktio.
Kirjallisuus: Knight, Physics for Scientists and Engineers (2nd edition), Chapters 16-25
Esitiedot: FYSP112, FYSP101-102.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=114945

FYSP106 F6: Moderni fysiikka (5 op)

Opettaja: Matti Leino
Opetusaika: 27.10. - 15.12.2011
Aikataulu: Syksy, 2. jakso
Opetusmuodot: Sl. Luennot 28 h, harjoitukset 14 h. Kurssi sisältää 3 laboratoriotyötä .
Sisältö: Katsaus suhteellisuusteoriaan, Lorentzin muunnos, energian, massan ja liikemäärän välinen yhteys. Aalto-hiukkas-dualismi, fotonit, Bohrin atomimalli, aineaallot, epätarkkuusperiaate. Katsaus kvanttimekaniikkaan, Schrödingerin yhtälö, hiukkanen potentiaalikuopassa. Vetyatomi, elektronin spin, monielektroniset atomit ja Paulin kieltosääntö. Molekyylit, molekyylisidokset, rotaatio- ja vibraatiospektrit, energiavyöt. Ytimen rakenne, sidosenergia ja radioaktiivisuus. Fysiikan perusvoimat, alkeishiukkasten luokittelu ja säilymislait, kvarkit.
Kirjallisuus: Knight, Physics for Scientists and Engineers (2nd edition), Chapters 25,37-43
Esitiedot: FYSP105 (tai FYSP107)
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=114949

FYSP107 F1-F5: Mekaniikasta sähköoppiin (9 op)

Opettaja: Juha Merikoski
Opetusaika: 02.09. - 13.12.2011
Aikataulu: Syksyn jaksot 1-2.
Opetusmuodot: Luennot ja harjoitukset 78 h. Kurssi sisältää 7 laboratoriotyötä .
Sisältö: Fysiikan perusopintojen keskeiset aiheet intensiivikurssina. Newtonin lait ja säilymislait, jatkuvan aineen mekaniikka ja termodynamiikka, aaltoliike ja optiikka, sähkö ja magnetismi.
Kirjallisuus: Knight, Physics for Scientists and Engineers (2nd edition), Chapters 1-36
Esitiedot: FYSP111 ja FYSP112 (samanaikaisesti).
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=116358

FYSP111 M1: Derivointi ja integrointi (3 op)

Opettaja: Markku Kataja
Opetusaika: 05.09. - 19.10.2011
Opetusmuodot: Luennot 21 h, ex tempore -harjoitukset 14 h, laskuharjoitukset 14 h.
Sisältö: Kurssilla opitaan matematiikan perustaitoja lukiossa opittua syventäen. Harjoitukset ovat tärkeä osa kurssia. Kurssilla opastetaan myös taulukkokirjojen ja laskentaohjelmien käyttämiseen. Sisältö: Funktiot, derivaatta ja differentiaali, integraalilaskenta, määrätty integraali.
Kirjallisuus: Adams & Essex: Calcuculs, A Complete Course.
Esitiedot: Rinnan kurssin FYSP101 P1: Mekaniikan perusteet
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=114870

FYSP112 M2: Vektorit ja kompleksiluvut (3 op)

Opettaja: Markku Kataja
Opetusaika: 24.10. - 12.12.2011
Opetusmuodot: Luennot 21 h, ex tempore -harjoitukset 12 h, laskuharjoitukset 14 h.
Sisältö: Kurssilla opitaan fysiikassa tarvittavia matematiikan peruskäsitteitä ja menetelmiä. Harjoitukset ovat tärkeä osa kurssia. Sisältö: Vektorit, kompleksiluvut, usean muuttujan funktiot, sarjat.
Kirjallisuus: Adams & Essex: Calcuculs, A Complete Course.
Esitiedot: FYSP111 M1 Derivointi ja integrointi (3 op)
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=114935

FYSY010 Henkilökohtainen opintosuunnitelma (LuK-HOPS) (1 op)

Opetusaika: 01.09.2011 - 31.07.2012
Sisältö: LuK-tutkintoa varten tehty henkilökohtainen opintosuunnitelma eli HOPS.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=121188

FYSY011 Henkilökohtainen opintosuunnitelma (FM-HOPS) (1 op)

Opetusaika: 01.08.2011 - 31.07.2012
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=121197

FYSY011 Henkilökohtainen opintosuunnitelma (FM-HOPS) (1 op)

Opetusaika: 01.09.2011 - 31.07.2012
Sisältö: FM-tutkintoa varten tehty henkilökohtainen opintosuunnitelma eli HOPS.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=121189

FYSY160 C/C++ ohjelmoinnin alkeet (3 op)

Opettaja: Vesa Apaja
Opetusaika: 26.10. - 30.11.2011
Opetusmuodot: Luennot 16 h, ja harjoitukset fysiikan atk-luokasa 8 h.
Sisältö: C++ ohjelmointikielen perusteet aiemmin ohjelmointia tekemättömille. Painopisteenä on C++ ohjelmien kirjoittaminen fysiikan tarpeisiin, sisältäen yksinkertaista käytännön numeriikkaa. Esimerkeissä käytetään GSL (Gnu Scientific Library) sekä Boost kirjastoja, joiden tuntemista ennalta ei oleteta. Kurssilla opitaan hyviä ohjelmointikäytäntöjä, tietorakenteita ja koodin virheiden paikallistamista sekä ohjelmakirjastojen käyttöä.
Esitiedot: Ei esitietoja.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=118732

Aineopinnot
FYSA115 M5: Lineaarialgebra (3 op)

Opettaja: Jouni Suhonen
Opetusaika: 05.09. - 19.10.2011
Opetusmuodot: Luennot 21 h, ohjaukset 14 h, laskuharjoitukset 14 h.
Sisältö: Vektoriavaruus ja lineaarikuvaukset. Matriisit, determinantit ja lineaariset yhtälöryhmät. Koordinaatiston kierrot, ortogonaaliset ja unitaariset muunnokset. Ortogonaaliset funktiojoukot.
Esitiedot: FYSP111-112
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=114940

FYSA116 M6: Integraalimuunnokset (3 op)

Opettaja: Jouni Suhonen
Opetusaika: 24.10. - 07.12.2011
Opetusmuodot: Luennot 21 h, ohjaukset 14 h, laskuharjoitukset 14 h.
Sisältö: Fourier'n sarja ja Fourier'n muunnos. Laplace'n muunnos. Delta-funktio, Greenin funktiot ja konvoluutio. Osittaisdifferentiaaliyhtälöiden ratkaiseminen ja erikoisfunktiot.
Esitiedot: FYSA115
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=114941

FYSA230 Kvanttimekaniikka I (7 op)

Opettaja: Kari Eskola
Opetusaika: 12.09. - 30.11.2011
Aikataulu: Syksy, 1-2. jakso.
Sisältö: Kurssi koostuu kahdesta osasta FYAS231 Kvanttimekaniikka I (osa A) ja FYSA232 Kvanttimekaniikka I (osa B). Osakurseille on erillinen ilmoittautuminen.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=115980

FYSA231 Kvanttimekaniikka I (osa A) (4 op)

Opettaja: Kari Eskola
Opetusaika: 12.09. - 12.10.2011
Aikataulu: Syksy, 1. jakso
Opetusmuodot: Syksy, 1. jakso. Luennot 20 h, harjoitukset 10 h. Kurssi sisältää kolme
laboratoriotyötä .
Sisältö: Kvanttimekaniikan syntyhistoriaan vaikuttaneet modernin fysiikan ilmiöt ja äärellisulotteisten sisätuloavaruuksien matemaattiset perusteet. Kvanttimekaniikan postulaatit sekä niiden soveltaminen järjestelmiin joiden tila-avaruus on äärellisulotteinen. Lomittuneet tilat, tiheysoperaattori, Bellin epäyhtälöt sekä kvantti-informaatio. A-osan lopuksi käsitellään ääretönulotteisten Hilbert avaruuksien matemaattiset perusteet, aaltomekaniikka sekä sovelluksena yksiulotteiset potentiaaliongelmat.
Kirjallisuus: Luentomoniste ja D. J. Griffiths, Introduction to Quantum Mechanics.
Esitiedot: Fysiikan peruskurssit, erityisesti FYSP106 sekä FYSP100 ja FYSA200 ja lineaarialgebran (ja -analyysin) tiedot.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=115981

FYSA232 Kvanttimekaniikka I (osa B) (3 op)

Opettaja: Kari Eskola
Opetusaika: 31.10. - 30.11.2011
Aikataulu: Syksy, 2. jakso
Opetusmuodot: Luennot 20 h, harjoitukset 10 h
Sisältö: Harmonisen värähtelijän operaattoritarkastelu. Pyörimismäärä: avaruuden kierrot, yleinen pyörimismääräoperaattori ja sen matriisiesitykset; spin; spin-1/2 -hiukkasten spinorit; Larmorin prekessio, Stern-Gerlach -koe; symmetria ja liikevakiot. Liike keskeiskentässä: 2-hiukkassysteemi ja radiaalinen Schrödingerin yhtälö; pallosymmetrinen potentiaalilaatikko, vetyatomi. Pyörimismäärien kytkentä. Likiarvomenetelmistä: degeneroitumaton ja degeneroitunut häiriökehitelmä sekä variaatioperiaate, esimerkkeinä Starkin ilmiöt., vetyatomin hienorakenne, He-atomin perustilan energia; Identtiset hiukkaset: bosonit ja fermionit; Slaterin determinantti, Paulin kieltosääntö, N identtistä hiukkasta potentiaalilaatikossa, He-atomin perustila, kuorimalli atomeille.
Kirjallisuus: Luentomoniste ja Griffiths, Introduction to Quantum Mechanics.
Esitiedot: FYSA231.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=115982

FYSA290 Kandidaatin tutkielma (9 op)

Opetusaika: 01.08.2011 - 31.07.2012
Sisältö: Lyhyt (n. 20 sivua) kirjallinen työ. Työn tarkoitus on perehdyttää opiskelija lähdemateriaalin käyttöön ja kehittää hänen kirjallista esitystaitoaan.
Esitiedot: Fysiikan aineopintokurssit.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=120642

FYSA295 Maturiteetti (0 op)

Opetusaika: 01.08.2011 - 31.07.2012
Sisältö: Kypsyysnäyte kirjoitetaan kandidaatin tutkielman aihepiiristä ja sen tulee osoittaa tekijän perehtyneen tutkielman aihepiiriin ja omaavan hyvän äidinkielen taidon.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=120643

Syventävät opinnot ja jatkokoulutuskurssit
FYSE400 Elektroniikka II (8 op)

Opettaja: Kari Loberg
Opetusaika: 05.09. - 19.10.2011
Aikataulu: Syksy, 1. jakso
Opetusmuodot: Luennot 28 h, harjoitukset 14 h. Kurssi sisältää ohjattuja laboratoriotöitä, jotka tehdään kurssin aikana.
Sisältö: Kurssi sisältää käytännön mittauksia sekä useita piirin simulointitehtäviä. Sisältö: Eri vahvistinasteet pientaajuuksilla. Vahvistimen taajuusvaste. Takaisinkytketyt vahvistimet. Takaisinkytkettyjen vahvistimien stabiilisuus ja taajuusvaste. Operaatovahvistimien ominaisuuksia. Aktiivisuotimet.
Kirjallisuus: Millman and Grabel, Microelectronics (2nd edition).
Esitiedot: FYSE300.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=116516

FYSH300 Hiukkasfysiikka (8 op)

Opettajat: Tuomas Lappi, Thorsten Renk
Opetusaika: 12.09. - 30.11.2011
Aikataulu: Syksy, 1-2. jakso
Opetusmuodot: Välikokeet.
Sisältö: Johdanto hiukkasfysiikan ilmiömaailmaan: relativistista kinematiikkaa, sirontateoriaa; perusvuorovaikutukset, avaruus-aika -symmetriat, hiukkasten kvanttiluvut ja säilymislait. Hiukkasfysiikan standardimalli ja mittakenttäteoriat: relativistista kenttäteoriaa, ryhmäteorian alkeita, relativistisen kvanttimekaniikan liikeyhtälöt; Kvanttielektrodynamiikka (QED), Feynmanin säännöt; Kvanttiväridynamiikka (QCD), QED- ja QCD-fenomenologiaa; Sähköheikko yhtenäisteoria ja sen ilmiömaailma, Higgsin mekanismi. Katsaus kokeellisiin menetelmiin.
Kirjallisuus: Luentomoniste, Martin & Shaw, Particle Physics (osin), Halzen & Martin, Quarks and Leptons (osin).
Esitiedot: FYSP106, FYSA230 (suositus).
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=119042

FYSM455 Elektroni-, fotoni- ja ionisuihkumenetelmät materiaalitieteissä (5 op)

Opettajat: Jaakko Julin, Timo Sajavaara
Opetusaika: 06.09. - 20.10.2011
Aikataulu: Syksy, 1. jakso
Opetusmuodot: Luentoja 28 t. Harjoitukset ja demonstraatiot 12 t.
Sisältö: Johdatus pinta- ja ohutkalvotutkimuksen fotoneita, elektroneita ja ioneja käyttäviin menetelmiin ja niiden fysikaalisiin perusteisiin.
Introduction into modern methods of surface and thin film analysis in materials science based on application of electron, photon, and ion beams.
Esitiedot: Kiinteän olomuodon fysiikan perustiedot olisivat toivottavia.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=118725

FYSM500 Materiaalifysiikka III (9 op)

Opettaja: Ilari Maasilta
Opetusaika: 26.09. - 14.12.2011
Aikataulu: Syksy, jaksot 1 ja 2.
Opetusmuodot: Luennot ja harjoitukset.
Sisältö: Suprajohtavuuden fenomenologia. Mikroskooppinen BSC teoria ja sen ennustukset. Tyypin II suprajohteet ja niiden elektrodynamiikka. Josephsonin liitokset, elektroniikan sovellukset kuten detektorit ja SQUIDit.
Esitiedot: FYSA230, FYSM300.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=118599

FYSN460 Fissio ja sen sovellukset (4 op)

Opettaja: Heikki Penttilä
Opetusaika: 24.10. - 30.11.2011
Aikataulu: Syksy, 2. jakso.
Opetusmuodot: Luennot ja harjoitukset.
Sisältö: Ydinfissio, spontaani ja indusoitu. Fissioprosessien kokeellinen tutkimus. Fissiodataevaluaatiot ja tietokannat. Fission teoreettinen mallintaminen. Fission sovellukset.
Kirjallisuus: Cyriel Wagemans, The Nuclear Fission Process, CRC press, 1991.
Esitiedot: FYSN300.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=118594

FYSS300 Mittaustekniikka (5 op)

Opettaja: Konstantin Arutyunov
Opetusaika: 14.11. - 14.12.2011
Aikataulu: Autumn, period 2.
Opetusmuodot: Lectures 28 h, demonstrations 10 h. The course contains laboratory exercises.
Sisältö: The course contains laboratory exercises. Contents: Analysis of experimental data. Units of physical quantities. Technique of measuring basic quantities in physics. Methods of improvement of the signal-to-noise ratio
Esitiedot: FYSA220, FYSP110 and (preferably) FYSA230.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=118749

FYSS350 Virtausmekaniikka I (9 op)

Opettaja: Markko Myllys
Opetusaika: 13.09. - 13.12.2011
Aikataulu: Syksy, 1.-2. jakso.
Sisältö: Kurssi koostuu kahdesta osasta FYSS351 Virtausmekaniikka I (osa A) ja FYSS352 Virtausmekaniikka I (osa B). Osakursseille on erillinen ilmoittautuminen.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=118933

FYSS351 Virtausmekaniikka I (osa A) (5 op)

Opettaja: Markko Myllys
Opetusaika: 13.09. - 20.10.2011
Aikataulu: Syksy, 1-2. jakso
Opetusmuodot: Kurssi sisältää laboratoriotyön.
Sisältö: Kurssi suoritetaan verkkokurssina ja itseopiskeluna.
Vektorianalyysin kertaus. Virtausmekaniikan peruskäsitteet. Virtaavan aineen statiikka. Säilymislakien soveltaminen virtaavaan aineeseen. Taseyhtälöt. Bernoullin yhtälö. Virtauksen perusyhtälöt: jatkuvuusyhtälö, Navier-Stokes -yhtälöt ja energiayhtälö. Yksinkertaiset kitkalliset virtaukset. Kokoonpuristumaton ideaalivirtaus. Virtafunktio ja nopeuspotentiaali. Tasovirtauksen perusratkaisut. Johdanto turbulenttiin virtaukseen.
Kirjallisuus: White, Fluid Mechanics, luvut 1-3.
Esitiedot: FYSP101-106, FYSA200.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=118077

FYSS352 Virtausmekaniikka I (osa B) (4 op)

Opettaja: Markko Myllys
Opetusaika: 25.10. - 13.12.2011
Aikataulu: Syksy, 2. jakso
Opetusmuodot: Luennot 28 h, harjoitukset 12 h. Kurssi sisältää laboratoriotyön.
Sisältö: Virtauksen perusyhtälöt: jatkuvuusyhtälö, Navier-Stokes -yhtälöt ja energiayhtälö. Yksinkertaiset kitkalliset virtaukset. Kokoonpuristumaton ideaalivirtaus. Virtafunktio ja nopeuspotentiaali. Tasovirtauksen perusratkaisut. Johdanto turbulenttiin virtaukseen.
Kirjallisuus: White, Fluid Mechanics, luvut 4,8 ja 6.1.
Esitiedot: FYSP101-106, FYSA200, FYSS351.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=118078

FYSS370 Lääketieteellinen fysiikka (5 op)

Opettajat: Maunu Pitkänen, Juha Valve, Juha Vuorela
Opetusaika: 13.09. - 20.10.2011
Aikataulu: Syksy 1, jakso
Opetusmuodot: Luennot ja demonstraatiot sairaalassa.
Sisältö: Sädehoidon fysiikka ja lääketieteellisten kuvausten fysiikka.
Esitiedot: FYSP101-106.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=116351

FYSS380 CAD-kurssi (2 op)

Opettaja: Antti Henell
Opetusaika: 06.09. - 19.10.2011
Aikataulu: Syksy, 1. jakso.
Sisältö: Projektiot, viivatyypit, mitoitus, leikkaus, mittakaavat, tekstit (toleranssit, hitsausmerkinnät), harjoituksia. CAD Inventor: käyttöliittymä, luonnostelu, 3-D mallinnus, piirustukset, kokoonpanot, animaatiot, harjoituksia.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=118938

FYSS390 Teknillinen termodynamiikka (8 op)

Opettaja: Jussi Maunuksela
Opetusaika: 05.09. - 16.12.2011
Aikataulu: Syksy, 1.-2. jakso
Opetusmuodot: Luennot 48 h, harjoitukset 24 h, voimalaitosvierailu ja essee
Sisältö: Osa A (FYSS391): Termodynamiikan peruskäsitteet ja pääsäännöt. Energia, energian siirtyminen ja energiataseet. Puhtaiden aineiden ominaisuudet. Suljetun systeemin energiatase. Massa- ja energiataseet kontrollitilavuudelle. Termodynamiikan 2. pääsääntö. Entropia. Eksergia;
Osa B (FYSS392): Kaasuturbiinivoimalaitosten, polttomoottorien, höyryvoimalaitosten ja kombivoimalaitosten perusprosessit ja niiden termodynaaminen tarkastelu. Jäähdytyskoneet ja lämpöpumput. Kaasuseokset ja ilmastointi.
Kirjallisuus: Y.A. Cengel & M.A. Boles, Thermodynamics - An Engineering Approach, New York: McGraw-Hill. Luvut 1-10 (osa A) ja 12-13 (osa B).
Esitiedot: Fysiikan perusopinnot (FYSP101-105)
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=114948

FYSS391 Teknillinen termodynamiikka (osa A) (4 op)

Opettaja: Jussi Maunuksela
Opetusaika: 05.09. - 21.10.2011
Aikataulu: Syksy, 1. jakso
Opetusmuodot: Luennot 24 h, harjoitukset 12 h ja essee
Sisältö: Termodynamiikan peruskäsitteet ja pääsäännöt. Energia, energian siirtyminen ja energiataseet. Puhtaiden aineiden ominaisuudet. Suljetun systeemin energiatase. Massa- ja energiataseet kontrollitilavuudelle. Termodynamiikan 2. pääsääntö. Entropia. Eksergia.
Kirjallisuus: Y.A. Cengel & M.A. Boles, Thermodynamics - An Engineering Approach, New York: McGraw-Hill. Luvut 1-10.
Esitiedot: Fysiikan perusopinnot (FYSP101-105)
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=114950

FYSS392 Teknillinen termodynamiikka (osa B) (4 op)

Opettaja: Jussi Maunuksela
Opetusaika: 24.10. - 16.12.2011
Aikataulu: Syksy, 2. jakso
Opetusmuodot: Luennot 24 h, harjoitukset 12 h ja voimalaitosvierailu.
Sisältö: Kaasuturbiinivoimalaitosten, polttomoottorien, höyryvoimalaitosten ja kombivoimalaitosten perusprosessit ja niiden termodynaaminen tarkastelu. Jäähdytyskoneet ja lämpöpumput. Kaasuseokset ja ilmastointi.
Kirjallisuus: Y.A. Cengel & M.A. Boles, Thermodynamics - An Engineering Approach, New York: McGraw-Hill. Luvut 12-13.
Esitiedot: Fysiikan perusopinnot (FYSP101-105), FYSS391
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=114952

FYSS585 Computer based data acquisition and control - II (5 op)

Opettaja: Harry Whitlow
Opetusaika: 22.09. - 11.10.2011
Aikataulu: Autumn: 1. period.
Opetusmuodot: Lectures 12 h, labs 18 h, project and self-studies 240 h
Sisältö: Signals, images and sampling theory, Fourier, Laplace, wavelet and z-transform representations. Advanced data collection methods, Control and sampling system implementation, programmed, RISC, DMI, FPGA approaches. Systems, controllers and filters. Block diagrams, servo systems, PID controllers, fuzzy logic, complex control systems. The project is very demanding and substantial. It must contain independent theoretical development on which the experimental part is based. The projects are carried out within the research groups.
Esitiedot: FYSA200 FYSE301, FYSE302, FYSE410 or equivalent.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=99191

FYST301 M9: Kompleksianalyysi (5 op)

Opettaja: Markku Lehto
Opetusaika: 25.10. - 13.12.2011
Aikataulu: Syksy, 2. jakso.
Opetusmuodot: Luennot ja harjoitukset.
Sisältö: Kompleksiluvut. Reaalimuuttujan kompleksifunktiot. Kompleksimuuttujan kompleksifunktiot. Kompleksinen derivointi. Kompleksinen integrointi. Cauchyn integraalilause ja integraalikaava. Taylorin ja Laurentin sarjat. Cauchyn residylause. Sovelluksia.
Esitiedot: FYS113-FYSA116.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=118612

FYSZ450 Seminaari (4 op)

Opetusaika: 25.10. - 29.11.2011
Aikataulu: Syksy, 2. jakso.
Sisältö: Tutkimusseminaarin aiheet liittyvät laaja-alaisesti fysiikan eri osa-alueisiin.
Esitiedot: Tutkintoon vaaditut aineopintokurssit.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=118796

FYSZ470 Erikoistyö (10 op)

Opetusaika: 01.08.2011 - 31.07.2012
Sisältö: Ohjattu kokeellinen tai teoreettinen työ, joka voidaan suorittaa myös laitoksen ulkopuolella.
Esitiedot: Rinnan fysiikan syventävien opintojen kanssa.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=120645

FYSZ480 Harjoittelu (2-11 op)

Opetusaika: 01.08.2011 - 31.07.2012
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=120646

FYSZ485 Sivuainetutkielma (10 op)

Opetusaika: 01.08.2011 - 31.07.2012
Sisältö: Tutkielman aiheita antavat fysiikan laitoksen opettajat. Tavoitteena on perehdyttää tutkielman tekijä johonkin fysiikan
tieteellisesti merkitykselliseen ongelmakokonaisuuteen. Tutkielman tulee osoittaa valmiutta fysikaaliseen ajatteluun ja tutkimukseen sekä valmiutta tieteelliseen viestintään.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=120653

FYSZ490 Pro gradu -tutkielma (30 op)

Opetusaika: 01.08.2011 - 31.07.2012
Sisältö: Tutkielman aiheita antavat fysiikan laitoksen opettajat. Tavoitteena on perehdyttää tutkielman tekijä laajasti ja syvällisesti johonkin fysiikan tieteellisesti merkitykselliseen ongelmakokonaisuuteen. Aihe voi liittyä erikoistyöhön tai fysiikan opettajaksi valmistuvalla ainedidaktiikkaan. Tutkielman tulee osoittaa syvällistä aineenhallintaa, valmiutta tieteelliseen ajatteluun ja tutkimukseen, tutkimusmenetelmien hallintaa sekä valmiutta tieteelliseen viestintään. Tutkielma esitellään ennen sen virallista hyväksymistä graduseminaarissa. Graduseminaareja järjestetään joka kuukauden viimeisenä perjantaina, tarvittaessa useammin. Esityksen pituus on 15 min.
Esitiedot: FYSZ460 tai FYSZ470.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=120621

FYSZ495 Maturiteetti (0 op)

Opetusaika: 01.08.2011 - 31.07.2012
Sisältö: Kypsyysnäyte kirjoitetaan pro gradu -tutkielman aihepiiristä (FYSZ490) ja sen tulee osoittaa tekijän perehtyneen tutkielman aihepiiriin sekä omaavan hyvän äidinkielen taidon ellei äidinkielen taitoa ole osoitettu aiemmin kandidaatin tutkinnon yhteydessä (FYSA295). Jos maturiteetti on kirjoitettu kandidaatin tutkinnon yhteydessä, maisterin tutkintoon vaadittu maturiteetti voidaan korvata tutkielman tiivistelmällä.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=120622

8.12.2.2 Fysiikka, Kevät

Yleisopinnot, perusopinnot ja opintojen suunnittelu
FYSP101 F1: Mekaniikan perusteet (5 op)

Opetusaika: 11.01. - 29.02.2012
Aikataulu: Kevät, 1. jakso
Opetusmuodot: Luennot 30 h, laskuharjoitukset 14 h. Kurssi sisältää laboratoriotöitä ja 5 h jakson fysikaalisista mittauksista ja mittaustulosten esittämisestä.
Sisältö: Sisältö: Massapisteen kinematiikka ja dynamiikka. Voima, voimien superpositioperiaate. Newtonin lait, inertiaalikoordinaatistot. Työ, energia ja teho, energian säilyminen. Hiukkasjärjestelmät. Liikemäärä ja voiman impulssi. Törmäykset, liikemäärän säilyminen
Kirjallisuus: Knight, Physics for Scientists and Engineers (2nd edition), Chapters 1-11
Esitiedot: Fysiikan matemaattisten menetelmien kurssi M1: Derivointi ja integrointi (samanaikaisesti).
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=118934

FYSP102 F2: Mekaniikan jatko-osa (5 op)

Opetusaika: 12.03. - 07.05.2012
Aikataulu: Kevät, 2. jakso
Opetusmuodot: Luennot 28 h, laskuharjoitukset 14 h ja laboratoriotyöt .
Sisältö: Jäykän kappaleen kinematiikkaa ja dynamiikkaa. Hitausmomentti, pyörimisliikkeen energia. Vääntömomentti, pyörimisliikkeen liikeyhtälö. Pyörimismäärä ja sen säilyminen. Statiikkaa, tasapainoehdot. Gravitaatio, Keplerin lait. Värähtelyliike, harmoninen värähtelijä, heilurit. Virtausmekaniikkaa, hydrostaattinen paine, noste, Bernoullin yhtälö. Aaltoliikeoppia, interferenssi, seisovat aallot, ääniaallot.
Kirjallisuus: Knight, Physics for Scientists and Engineers (2nd edition), Chapters 12-15,20-21
Esitiedot: Edeltävät opinnot: FYSP101 ja FYSP100 (samanaikaisesti).
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=118935

FYSP104 F4: Sähköopin perusteet (5 op)

Opettajat: Olli Tarvainen, Sakari Juutinen
Opetusaika: 10.01. - 16.02.2012
Aikataulu: Kevät, 1 jakso.
Opetusmuodot: Luennot 24 h, harjoitukset 12 h ja
laboratoriotyöt .
Sisältö: Sisältö: Sähköinen vuorovaikutus, sähkökenttä ja sähköstaattinen potentiaali. Sähkökentän vuo, Gaussin laki. Kapasitanssi ja kondensaattorit, sähkökentän energia. Sähkövirta, vastus, sähkömotorinen voima ja virran teho. Tasavirtapiirit, Kirchhoffin lait.
Kirjallisuus: Knight, Physics for Scientists and Engineers (2nd edition), Chapters 26-32
Esitiedot: FYSP101-102, FYSP111-112.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=113614

FYSP105 F5: Sähkömagnetismi (5 op)

Opettaja: Olli Tarvainen
Opetusaika: 13.03. - 26.04.2012
Aikataulu: Kevät, 2. jakso
Opetusmuodot: Luennot 24 h, harjoitukset 12 h. Kurssi sisältää
laboratoriotöitä .
Sisältö: Magneettinen vuorovaikutus ja magneettikenttä. Varatun hiukkasen liike sähkö- ja magneettikentissä. Ampéren laki. Sähkömagneettinen induktio, Faradayn ja Lenz’in lait. Induktanssi, magneettikentän energia, värähtelypiirit. Vaihtovirtapiirit, impedanssi ja vaihtovirran teho, muuntaja. Maxwellin yhtälöt. Sähkömagneettiset aallot, aaltojen energia ja liikemäärä.
Kirjallisuus: Knight, Physics for Scientists and Engineers (2nd edition), Chapters 33-36
Esitiedot: FYSP104.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=113617

FYSP110 M7: Fysiikan kokeelliset menetelmät (3 op)

Opettaja: Sakari Juutinen
Opetusaika: 19.01. - 08.03.2012
Aikataulu: Kevät, 1. jakso
Opetusmuodot: Luennot noin 16 h, harjoitukset 8 h ja
2 laboratoriotyötä .
Sisältö: Yksittäisen mittauksen epävarmuus. Virhelähteet ja virhetyypit. Riippumattomat ja toisistaan riippuvat virheet. Virheen eteneminen laskutoimituksissa: minimi-maksimiperiaatteesta yleiseen virheen etenemislakiin. Mittaustulosten korrelaatio ja PNS-suora. Käyränsovitukset ja lineaarisoinnin käyttö. Painotusten käyttäminen sovituksessa. Toistomittausten käsittely normaalijakauman avulla. Mittaustulosten vertaaminen. Mittaustekniikkaa: mittarit, ilmaisimet, anturit ja tietokoneavusteinen mittaaminen. Mittalaitteiden kalibrointi. Eri menetelmiä jonkin esimerkkisuureen mittaamiselle. Mittausten suunnitteleminen.
Kirjallisuus: Olli Aumala, Mittaustekniikan perusteet, J.K. Taylor, Introduction to error analysis sekä luennoilla jaettava materiaali.
Esitiedot: Fysiikan peruskurssit 1,2, rinnan IV, FYSP111-112
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=116367

FYSP111 M1: Derivointi ja integrointi (3 op)

Opettaja: Markku Kataja
Opetusaika: 10.01. - 23.03.2012
Aikataulu: Kevät. 1. jakso
Opetusmuodot: Luennot 21 h, ex tempore -harjoitukset 14 h, laskuharjoitukset 14 h.
Sisältö: Kurssilla opitaan matematiikan perustaitoja lukiossa opittua syventäen. Harjoitukset ovat tärkeä osa kurssia. Kurssilla opastetaan myös taulukkokirjojen ja laskentaohjelmien käyttämiseen. Sisältö: Funktiot, derivaatta ja differentiaali, integraalilaskenta, määrätty integraali.
Esitiedot: Rinnan kurssin FYSP101 P1: Mekaniikan perusteet
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=118936

FYSP113 M3: Differentiaaliyhtälöt (3 op)

Opettaja: Jouni Suhonen
Opetusaika: 09.01. - 22.02.2012
Aikataulu: Kevään ensimmäinen jakso.
Opetusmuodot: Luennot 21 h, ex tempore -harjoitukset 14 h, laskuharjoitukset 14 h.
Sisältö: Differentiaaliyhtälö ja sen ratkaisu. Ensimmäisen ja toisen kertaluvun tavalliset differentiaaliyhtälöt, sarjat ja sarjaratkaisut, sekä variaatiolaskenta.
Kirjallisuus: Adams & Essex: Calcuculs, A Complete Course.
Esitiedot: Kurssit FYSP111-112.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=114953

FYSP120 M8: Fysiikan numeeriset menetelmät (4 op)

Opettaja: Vesa Apaja
Opetusaika: 10.04. - 15.05.2012
Aikataulu: Kevät, 2. jakso.
Opetusmuodot: Luennot 20 h, lisäksi laskuharjoituksia ja ohjausta PC-luokassa.
Sisältö: Laskennallinen fysiikka, numeriikan peruskäsitteet ja fyysikon tarvitsemia numeerisia menetelmiä. Datan analysointi ja graafinen esittäminen, numeerinen derivointi ja integrointi, yhtälöiden ja yhtälöryhmien ratkaiseminen, differentiaaliyhtälöiden ratkaiseminen, käyrien sovittaminen, optimointi ja tietokonesimulaatiot. Kurssin ohjelmointikielenä on Matlab.
Kirjallisuus: Luennolla jaettava materiaali.
Esitiedot: FYSP101, FYSA115-116
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=116361

FYSY010 Henkilökohtainen opintosuunnitelma (LuK-HOPS) (1 op)

Opetusaika: 01.09.2011 - 31.07.2012
Sisältö: LuK-tutkintoa varten tehty henkilökohtainen opintosuunnitelma eli HOPS.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=121188

FYSY011 Henkilökohtainen opintosuunnitelma (FM-HOPS) (1 op)

Opetusaika: 01.08.2011 - 31.07.2012
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=121197

FYSY011 Henkilökohtainen opintosuunnitelma (FM-HOPS) (1 op)

Opetusaika: 01.09.2011 - 31.07.2012
Sisältö: FM-tutkintoa varten tehty henkilökohtainen opintosuunnitelma eli HOPS.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=121189

FYSY180 Arkipäivän fysiikkaa (2 op)

Opettaja: Heikki Penttilä
Opetusaika: 13.03. - 24.04.2012
Aikataulu: Kevät 2. jakso.
Sisältö: Kurssilla käsitellään jokapäiväiseen elämään liittyviä fysikaalisia ilmiöitä.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=118836

Aineopinnot
FYSA114 M4: Vektorianalyysi (3 op)

Opettaja: Jouni Suhonen
Opetusaika: 12.03. - 07.05.2012
Aikataulu: Kevät. 2. jakso
Opetusmuodot: Luennot 21 h, ex tempore -harjoitukset 14 h, laskuharjoitukset 14 h.
Sisältö: Kurssilla opitaan fysiikassa tarvittavaa vektoreiden differentiaali- ja integraalilaskentaa. Harjoitukset ovat tärkeä osa kurssia. Sisältö: Skalaari- ja vektorikenttien differentiaalilaskenta, integraalilaskenta vektoreilla.
Kirjallisuus: Luentomateriaali: J.Merikoski (tulee Koppaan)
Oheislukemisto: R.A.Adams & C.Essex, Calculus - A Complete Course (7th ed), luvut 11.3-5, 12.7-8, 13.2-3. 14.1-6, 15.1-15.6, 16.1-5,7 (kirjan järjestystä ei noudateta kurssilla täydellisesti, osa mainittujen päälukujen asioista on esitetty fysp112:lla, osa kirjan 'todistuksista' korvataan havainnollisilla perusteluilla)
Taulukkokirja: A.Jeffrey, Handbook of Mathematical Formulas and Integrals (4 th ed)

Esitiedot: Kurssit FYSP111-112. Kurssin FYSP113 jotkin tiedot ovat avuksi ja esillä muutamissa 'loppupään' harjoitustehtävissä, mutta niihin liittyviä tehtäviä ei tule loppukokeeseen.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=114954

FYSA210 Mekaniikka (5 op)

Opettaja: Matti Leino
Opetusaika: 09.01. - 29.02.2012
Aikataulu: Kevät, 1. jakso
Opetusmuodot: Luennot 32 h, harjoitukset 16 h. Kurssi sisältää kaksi laboratoriotyötä .
Sisältö: Kurssissa käsitellään klassisen mekaniikan esittämistä Newtonin liikeyhtälöä yleisemmässä muodossa. Newtonin mekaniikan kertausta, gravitaatiovoima ja -potentiaali. Variaatiolaskentaa, Eulerin-Lagrangen liikeyhtälöt, Hamiltonin mekaniikkaa. Monen kappaleen dynamiikkaa. Epäinertiaaliset koordinaatistot, jäykän kappaleen dynamiikkaa. Kytketyt värähtelyt.
Kirjallisuus: Marion & Thornton, Classical Dynamics of Particles and Systems, 5. Painos, osia luvuista 2-12.
Esitiedot: FYSP101-102 sekä FYSA115-116.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=116095

FYSA220 Sähköoppi (5 op)

Opettaja: Hannu Koivisto
Opetusaika: 12.03. - 14.05.2012
Aikataulu: Kevät, 2. jakso.
Opetusmuodot: Luennot 32 h, harjoitukset 16 h. Kurssi sisältää kolme
laboratoriotyötä .
Sisältö: Sähkö- ja magnetostatiikan yhteenveto, Magneettiset materiaalit ja kestomagneetit. Ajasta riippuvat kentät, induktio, väliaineeseen indusoituneet virrat, erityisesti pyörrevirrat. Maxwellin yhtälöt. Aaltoyhtälö sähkömagneettisille aalloille. Tasoaallot ja polarisaatio. SM-aallot väliaineessa. SM-aaltojen energia, Poyntingin vektori. SM-aallon vaimeneminen johteessa. Reunaehdot. Aaltoputket ja resonaattorit. SM-aaltojen generointi ja Hertzin dipoli. Antennit.
Kirjallisuus: Grant & Phillips, Electromagnetism.
Esitiedot: FYSP104 ja FYSP105 sekä FYSA115-116
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=116202

FYSA240 Statistinen fysiikka (7 op)

Opettaja: Juha Merikoski
Opetusaika: 09.01. - 25.04.2012
Sisältö: Kurssi koostuu kahdesta osasta FYSA241 Statistinen fysiikka (osa A) ja FYSA242 Statistinen fysiikka (osa B). Osakursseille on erillinen ilmoittautuminen.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=116339

FYSA241 Statistinen fysiikka (osa A) (4 op)

Opettaja: Juha Merikoski
Opetusaika: 09.01. - 08.02.2012
Aikataulu: Kevät, 1. jakso.
Opetusmuodot: Kl. Luennot 20 h, harjoitukset 10 h. Kurssi sisältää kaksi
laboratoriotyötä .
Sisältö: Kurssin aiheita ovat termodynamiikan perusteet, termodynamiikan sovelluksia klassisen ideaalikaasun prosesseihin ja entropian muutokseen näissä prosesseissa, statistisen mekaniikan perusteet ja sen yhteys termodynamiikkaan, statistisen mekaniikan sovelluksia kidejärjestelmiin ja magneettisiin järjestelmiin, termodynaamiset potentiaalit sekä järjestelmien vastefunktiot ja fluktuaatiot.
Kirjallisuus: Luentomoniste ja Bowley & Sanchez, Introductory Statistical Mechanics.
Esitiedot: FYSP101-103, FYSP106, FYSP110 sekä FYSP100 ja FYSA200.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=116340

FYSA242 Statistinen fysiikka (osa B) (3 op)

Opettaja: Juha Merikoski
Opetusaika: 12.03. - 25.04.2012
Aikataulu: Kevät, 2. jakso.
Opetusmuodot: Luennot 20 h, harjoitukset 10 h. Kurssi sisältää yhden
laboratoriotyön .
Sisältö: Olomuodonmuutokset, kiinteän aineen lämpökapasiteetti, klassinen ideaalikaasu, kaasun lämpökapasiteetti, muuttuvan hiukkasluvun järjestelmät, kvanttimekaaninen ideaalikaasu ja sen sovelluksina metallien johtavuuselektronit, mustan kappaleen säteily sekä Bosen-Einsteinin kondensaatio.
Kirjallisuus: Luentomoniste ja Bowley & Sanchez, Introductory Statistical Mechanics.
Esitiedot: FYSA241.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=116343

FYSA280 Fyysikko työelämässä (3 op)

Opettaja: Jussi Timonen
Opetusaika: 15.03. - 26.04.2012
Aikataulu: Kurssi pidetään maalis-huhtukuussa.. Yksityiskohtaiset muut ajat sovitaan myöhemmin.
Opetusmuodot: Luennot ja kotitehtävät.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=118844

FYSA290 Kandidaatin tutkielma (9 op)

Opetusaika: 01.08.2011 - 31.07.2012
Sisältö: Lyhyt (n. 20 sivua) kirjallinen työ. Työn tarkoitus on perehdyttää opiskelija lähdemateriaalin käyttöön ja kehittää hänen kirjallista esitystaitoaan.
Esitiedot: Fysiikan aineopintokurssit.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=120642

FYSA295 Maturiteetti (0 op)

Opetusaika: 01.08.2011 - 31.07.2012
Sisältö: Kypsyysnäyte kirjoitetaan kandidaatin tutkielman aihepiiristä ja sen tulee osoittaa tekijän perehtyneen tutkielman aihepiiriin ja omaavan hyvän äidinkielen taidon.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=120643

Syventävät opinnot ja jatkokoulutuskurssit
FYSE300 Elektroniikka I (8 op)

Opettaja: Timo Sajavaara
Opetusaika: 09.01. - 30.04.2012
Sisältö: Kurssi koostuu kahdesta osasta FYSE301 Elektroniikka I (osa A) ja FYSE302 Elektroniikka I (osa B). Osakurseille erillinen ilmoittautuminen.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=116455

FYSE301 Elektroniikka I (osa A) (4 op)

Opettaja: Timo Sajavaara
Opetusaika: 09.01. - 15.02.2012
Aikataulu: Kevät, 1. jakso
Opetusmuodot: Luennot 24 h, harjoitukset 12 h. Kurssi sisältää laboratoriotöitä.
Sisältö: Tasavirtapiirit: Lineaariset peruskomponentit. Mittalaitteita.
Puolijohdekomponentit ja niiden peruskytkentöjä. Operaatiovahvistin. Digitaalielektroniikan perusteita.
Kirjallisuus: Smith, Electronics: Circuits and Devices (3. painos).
Esitiedot: FYSP101-106
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=116456

FYSE302 Elektroniikka I (osa B) (4 op)

Opettaja: Timo Sajavaara
Opetusaika: 12.03. - 30.04.2012
Aikataulu: Kevät, 2. jakso
Opetusmuodot: Luennot 24 h, harjoitukset 12 h ja laboratoriotyöt.
Sisältö: Vaihtovirtapiirit: Signaalinkäsittelyä. Suotimet. Operaatiovahvistin ja sen sovelluksia. Suuret ja pienet signaalit ja niiden vahvistaminen. Takaisinkytkentä.
Kirjallisuus: Smith, Electronics: Circuits and Devices (3. painos).
Esitiedot: FYSP101-106 ja FYSE301
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=116457

FYSE410 Digitaalielektroniikka (5 op)

Opettaja: Kari Loberg
Opetusaika: 09.01. - 07.03.2012
Aikataulu: Kevät, 1. jakso
Opetusmuodot: Luennot 36 h, harjoitukset 18 h. Kurssi sisältää laboratoriotöitä.
Sisältö: Boolen algebra: Boolen funktioiden minimointi, NMOS-, CMOS-, TTL-, ECL-logiikka, kombinaatiologiikkaa, dynaamiset siirtorekisterit, RAM, kiikut, synkroniset sekvenssipiirit ja niiden synteesi.
Kirjallisuus: Millman & Grabel, Microelectronics, second edition ja Mano, Digital design, kurssimoniste.
Esitiedot: FYSE300.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=116514

FYSE420 Digitaalielektroniikan jatkokurssi (4 op)

Opettaja: Kari Loberg
Opetusaika: 12.03. - 07.05.2012
Aikataulu: Kevät, 2. jakso
Opetusmuodot: Luennot 28 h, harjoitukset 14 h, Kurssi sisältää päättötyön.
Sisältö: Synkronisen logiikkapiirin arkkitehtuurin suunnittelu, FPLD-piirit, Dynaaminen tehonkulutus, VHDL
Kirjallisuus: Kurssimoniste.
Esitiedot: FYSE400 and FYSE410
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=116515

FYSE430 Mikroanturit (4 op)

Opettaja: Konstantin Arutyunov
Opetusaika: 16.01. - 21.02.2012
Aikataulu: Spring term, 1. period
Opetusmuodot: Lectures 24 h, demonstrations 12 h.
Sisältö: Brief overview of elementary theory of metals and semiconductors. Principles of operation and examples of various commercially produced transducers: mechanical, thermal, optical, chemical magnetic and radiation sensors. Quantum sensors.
Esitiedot: FYSA220 and FYSA230.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=118753

FYSK310 Demonstraatiokurssi (5 op)

Opettaja: Jussi Helaakoski
Opetusaika: 10.01. - 12.04.2012
Aikataulu: Kevät, 1.-2. jakso
Opetusmuodot: Luennot 12 h ja laboratoriotyöskentelyä 24 h.
Sisältö: Demonstraatioiden ja oppilastöiden didaktiikkaa: tiedon esitysmuodot eli representaatiot, tyypilliset oppimisvaikeudet kokeellisuudessa, hyvän demonstraation ja oppilastyön piirteet, valmiiden demonstraatioiden ja töiden jatkokehittäminen. Kurssiin sisältyy syventävän raportin laatiminen yhdestä demonstraatiosta ja oppilastyöstä. Laboratorio-osuudessa käydään läpi mm. kurssilaisten kehittämiä demonstraatioita ja oppilastöitä. Kurssia suositellaan opettajiksi aikoville, myös sivuaineopiskelijoille.
Kirjallisuus: Luennoilla jaettava materiaali sekä yleisimmät lukion ja peruskoulun fysiikan oppikirjat.
Esitiedot: FYSP101-FYSP106.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=118824

FYSK320 Koulufysiikka ja fysiikan opettaminen (5 op)

Opettaja: Jouni Viiri
Opetusaika: 31.01. - 08.03.2012
Aikataulu: Kevät, 1. jakso
Opetusmuodot: Luennot ja seminaarit 30 h.
Sisältö: Kurssi on tarkoitettu erityisesti fysiikan opettajaksi opiskeleville. Sisältö: Kurssilla käydään läpi keskeisten fysiikan osa-alueiden opettamiseen ja oppimiseen liittyviä ongelmia. Opiskelija syventää tietojaan näillä osa-alueilla ja oppii huomaamaan, mitä vaatimuksia fysiikan teorioiden rakenne aiheuttaa aiheen opettamiseen.
Esitiedot: Fysiikan perus- ja aineopinnot.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=116359

FYSM300 Materiaalifysiikka I (8 op)

Opettaja: Hannu Häkkinen
Opetusaika: 16.01. - 23.04.2012
Aikataulu: Kevät: 1-2 jakso.
Opetusmuodot: Luennot 48 h, harjoitukset 24 h.
Sisältö: Kurssi antaa laajan kuvan kiinteän aineen ominaisuuksista ja modernin materiaalifysiikan ilmiöistä. Materiaalien atomirakenne: kidehilat, ei-kiteiset aineet ja "pehmeä aine". Käänteishila. Kidevirheet. Atomien hiladynamiikka ja fononit, aineen elastiset ominaisuudet. Materiaalien elektronirakenteen malleja: vapaaelektronien kvanttikaasu, elektronit hilapotentiaalissa, energiavyöt. Metallit, eristeet, puolijohteet. Sähkönjohtavuuden fysiikkaa. Magnetismi ja suprajohtavuus. Nanorakenteiden fysikkaa. Demonstraatioita ja visualisaatioita sekä tutustuminen Nanoscience Centeriin.
Kirjallisuus: H. Ibach and H. Lüth, Solid-State Physics: An introduction to Principles of Materials Science
Esitiedot: FYSA230, FYSA240.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=116372

FYSN300 Ydinfysiikka I (8 op)

Opettaja: Ari Jokinen
Opetusaika: 10.01. - 29.03.2012
Aikataulu: Kevät, 1.-2. jakso
Opetusmuodot: Kl. Luennot 48 h, harjoitukset ja demonstraatiot kiihdytinlaboratoriossa 24 h.
Sisältö: Ydinfysiikan peruskäsitteet, ytimen rakenne, ytimien epästabiilisuus, säteilylajit ja radioaktiivisuus, ydinreaktiot, säteilyn ja aineen väliset vuorovaikutukset, hiukkaskiihdyttimet, säteilyn havainnointimenetelmät, ydin- ja kiihdytinfysiikan sovelluksia, ydinenergia.
Kirjallisuus: Lilley, Nuclear Physics, Principles and Applications ja Krane: Introductory to Nuclear Physics.
Esitiedot: FYSP106 ja FYSA230 (suositus).
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=116453

FYSN310 Säteilyturvallisuus (4 op)

Opettaja: Jaana Kumpulainen
Opetusaika: 09.01. - 22.02.2012
Aikataulu: Kevät, 1. jakso
Opetusmuodot: Luentoja yhteensä 28 h ja käytännön harjoittelua pienryhmissä.
Sisältö: 1) Säteilyfysiikan ja säteilysuojelun perusteet sekä suojelun käytännön toteutus työpaikoilla, 2) Avolähteiden käyttö teollisuudessa, tutkimuksessa ja opetuksessa, 3) Umpilähteiden ja röntgenlaitteiden käyttö teollisuudessa, tutkimuksessa ja opetuksessa, 4) Hiukkaskiihdyttimen käyttö ja huolto. Kurssin tentissä voidaan suorittaa kohtien 2-4 mukaisia ionisoivan säteilyn käytön turvallisuudesta vastaavien henkilöiden pätevyystutkintoja. Kohtien 2 ja 3 tutkinnot ovat Säteilyturvakeskuksen hyväksymiä virallisia tutkintoja. Kohdan 4 tutkinto on tarkoitettu lähinnä fysiikan laitoksen sisäiseen käyttöön. Kohta 1 sisältyy kaikkiin tutkintoihin. Kuhunkin pätevyystutkintoon sisältyy käytännön harjoittelua pienryhmässä. Lisätietoja Säteilyturvakeskuksen ohjeessa ST 1.8.
Kirjallisuus: Säteily- ja ydinturvallisuus osat 1-4, säteilylainsäädäntö, ST-ohjeet.
Esitiedot: FYSP106.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=116519

FYSS330 Mikroskopia ja litografia (7 op)

Opettaja: Markus Ahlskog
Opetusaika: 13.03. - 24.05.2012
Aikataulu: Kevät, 2. jakso.
Opetusmuodot: Lectures 40 h, exercises 20 h. The course contains laboratory.
Sisältö: Basic imaging science. Optical-, electron-, and scanning probe microscopy. Near-field opti-cal microscopy. Basics of micro- and nanolithography. Photolithography. Electron beam lithography.
Esitiedot: FYSP106.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=118856

FYSS380 CAD-kurssi (2 op)

Opettaja: Antti Henell
Opetusaika: 17.01. - 29.02.2012
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=118939

FYSS385 Computer based data acquisition and control - I (6 op)

Opettaja: Harry Whitlow
Opetusaika: 10.01. - 02.03.2012
Aikataulu: Spring, 1. period.
Opetusmuodot: 12 h of lectures, 18 h of assignments/labs and 120 h of project work and self-studies.
Sisältö: Why use computer based data acquisition and control?, basic computer architecture, platforms-signals-and interfacing. Introduction to LabView and graphic programming, sequential and conditional processes, implementation of analysis instruments. Introduction to control engineering, processes, plant, controllers open and closed-loop control. Literature: Internet course material.
Esitiedot: FYSE300. In-depth computer programming skills are not needed.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=118937

FYSS450 Virtausmekaniikka II (9 op)

Opettaja: Markko Myllys
Opetusaika: 17.01. - 26.04.2012
Sisältö: Kurssi koostuu kahdesta osasta FYSS451 Virtausmekaniikka II (osa A) ja FYSS452 virtausmekaniikka (osa B). Osakursseille on erillinen ilmoittautuminen.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=118776

FYSS451 Virtausmekaniikka II (osa A) (5 op)

Opettaja: Markko Myllys
Opetusaika: 10.01. - 01.03.2012
Aikataulu: Kevät, 1. jakso
Sisältö: Dimensioanalyysi, Viskoottinen virtaus kanavassa. Häviöt. Pumppaus. Putkistosuunnittelun perusteet.
Kirjallisuus: White: Fluid Mechanics, luvut 5,6,11.
Esitiedot: FYSS351-352.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=118102

FYSS452 Virtausmekaniikka II (osa B) (4 op)

Opettaja: Markko Myllys
Opetusaika: 13.03. - 26.04.2012
Aikataulu: Kevät, 2. jakso
Opetusmuodot: Kl. Luennot 24 h, harjoitukset 12 h. Kurssi sisältää laboratoriotyön.
Sisältö: Rajakerrosvirtaukset. Virtausvastus. Vastus- ja nostovoimat.
Kokoonpuristuva virtaus. Adiabaattinen ja isentrooppinen virtaus lyhyessä kanavassa. Shokki-ilmiöt.
Kirjallisuus: White: Fluid Mechanics, luvut 7 ja 9.
Esitiedot: FYSS350, FYSS451
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=118769

FYST302 Differentiaaligeometria (5 op)

Opettaja: Markku Lehto
Opetusaika: 03.05. - 21.06.2012
Opetusmuodot: Luennot ja harjoitukset.
Sisältö: Klassista differentiaaligeometriaa. Avaruuskäyrät. Gaussin ja Riemannin differentiaaligeometria. Tensorianalyysi. Modernia differentiaaligeometriaa. Differentiaalimuodot. Sovelluksia suhteellisuusteoriassa, sähkömagnetismissa ja hiukkasfysiikassa.
Esitiedot: FYSP111-113, FYSA114-116.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=118621

FYST411 Ryhmien esitysteoria I (6 op)

Opettaja: Kimmo Tuominen
Opetusaika: 10.01. - 23.02.2012
Aikataulu: Kevät, 1. jakso.
Opetusmuodot: Luennot ja harjoitukset.
Sisältö: Kurssilla perehdytään ryhmäteorian peruskäsitteisiin, sekä äärellisten ryhmien ja Lien algebroiden esitysteorian alkeisiin ja sovellluksiin kvanttimekaniikassa.
Esitiedot: FYSA230; FYSM300 ja FYSH300 hyödyllisiä, mutta eivät välttämättömiä.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=118945

FYST412 Ryhmien esitysteoria II (6 op)

Opettaja: Kimmo Tuominen
Opetusaika: 12.03. - 07.05.2012
Sisältö:
Representation theory of semisimple Lie algebras with applications to particle physics and quantum mechanics. Prerequisites: FYST411.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=119180

FYST530 Kvanttimekaniikka II (12 op)

Opettaja: Kari Eskola
Opetusaika: 17.01. - 19.04.2012
Aikataulu: Kevät 1.-2. jakso.
Opetusmuodot: Luennot 52 h, harjoitukset 26 h
Sisältö: Kvanttimekaniikan perusteet, sirontateoria, symmetriat ja säilymislait, rotaatiot ja impulssimomenttien yhteenlasku, identtiset hiukkaset, Hartreen-Fockin menetelmä, relativistinen kvanttimekaniikka, Diracin yhtälö, yksielektroninen atomi, monielektroninen atomi, säteilykentän kvanttisointi, fotonin absorptio ja emissio.
Kirjallisuus: Luentomuistiinpanot, osittain J. Niskanen, Kvanttimekaniikka II, D.J. Griffits, Introduction to Quantum Mechanics, E. Merzbacher, Quantum Mechanics, M. Weissbluth, Atoms and Molecules.
Esitiedot: FYSA231 ja FYSA232.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=117575

FYST630 Monen hiukkasen kvanttimekaniikka (12 op)

Opettaja: Robert Leeuwen Van
Opetusaika: 23.01. - 07.05.2012
Aikataulu: Spring term, 1.-2. period
Opetusmuodot: Lectures 56 h, exercises 28 h.
Sisältö: Many-body perturbation theory, quantum field theory and Feynman diagrams, Dyson equation, Green functions and path integrals, correlation and response functions, Bose-Einstein condensation and atomic traps, Quantum fluids and superconductivity, Hubbard systems and strongly correlated electrons, quantum Hall effect and Kondo physics, nonequilibrium Green function theory and many-body quantum transport.
Kirjallisuus: Handouts.
Esitiedot: FYST530.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=118741

FYSZ450 Seminaari (4 op)

Opetusaika: 13.03. - 08.05.2012
Aikataulu: Kevät, 2. jakso.
Sisältö: Tutkimusseminaarin aiheet liittyvät laaja-alaisesti fysiikan eri osa-alueisiin.
Esitiedot: Tutkintoon vaaditut aineopintokurssit.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=118819

FYSZ470 Erikoistyö (10 op)

Opetusaika: 01.08.2011 - 31.07.2012
Sisältö: Ohjattu kokeellinen tai teoreettinen työ, joka voidaan suorittaa myös laitoksen ulkopuolella.
Esitiedot: Rinnan fysiikan syventävien opintojen kanssa.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=120645

FYSZ480 Harjoittelu (2-11 op)

Opetusaika: 01.08.2011 - 31.07.2012
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=120646

FYSZ485 Sivuainetutkielma (10 op)

Opetusaika: 01.08.2011 - 31.07.2012
Sisältö: Tutkielman aiheita antavat fysiikan laitoksen opettajat. Tavoitteena on perehdyttää tutkielman tekijä johonkin fysiikan
tieteellisesti merkitykselliseen ongelmakokonaisuuteen. Tutkielman tulee osoittaa valmiutta fysikaaliseen ajatteluun ja tutkimukseen sekä valmiutta tieteelliseen viestintään.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=120653

FYSZ490 Pro gradu -tutkielma (30 op)

Opetusaika: 01.08.2011 - 31.07.2012
Sisältö: Tutkielman aiheita antavat fysiikan laitoksen opettajat. Tavoitteena on perehdyttää tutkielman tekijä laajasti ja syvällisesti johonkin fysiikan tieteellisesti merkitykselliseen ongelmakokonaisuuteen. Aihe voi liittyä erikoistyöhön tai fysiikan opettajaksi valmistuvalla ainedidaktiikkaan. Tutkielman tulee osoittaa syvällistä aineenhallintaa, valmiutta tieteelliseen ajatteluun ja tutkimukseen, tutkimusmenetelmien hallintaa sekä valmiutta tieteelliseen viestintään. Tutkielma esitellään ennen sen virallista hyväksymistä graduseminaarissa. Graduseminaareja järjestetään joka kuukauden viimeisenä perjantaina, tarvittaessa useammin. Esityksen pituus on 15 min.
Esitiedot: FYSZ460 tai FYSZ470.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=120621

FYSZ495 Maturiteetti (0 op)

Opetusaika: 01.08.2011 - 31.07.2012
Sisältö: Kypsyysnäyte kirjoitetaan pro gradu -tutkielman aihepiiristä (FYSZ490) ja sen tulee osoittaa tekijän perehtyneen tutkielman aihepiiriin sekä omaavan hyvän äidinkielen taidon ellei äidinkielen taitoa ole osoitettu aiemmin kandidaatin tutkinnon yhteydessä (FYSA295). Jos maturiteetti on kirjoitettu kandidaatin tutkinnon yhteydessä, maisterin tutkintoon vaadittu maturiteetti voidaan korvata tutkielman tiivistelmällä.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=120622

8.12.2.3 Muut fysiikan opintojaksot

Ajankohdasta riippumattomat
FYSY010 Henkilökohtaisen opintosuunnitelman laatiminen 1+1 op

Opiskelijan on laadittava henkilökohtainen opintosuunnitelma eli HOPS sekä kandidaatin (FYSY010) että maisterin (FYSY011) opintoja varten.

FYSA290 Kandidaatin tutkielma 7-8 op

Sl. ja kl. Lyhyt (n. 20 sivua) kirjallinen työ. Aiheita antavat laitoksen opettajat. Työn tarkoitus on perehdyttää opiskelija lähdemateriaalin käyttöön ja kehittää hänen kirjallista esitystaitoaan. Edeltävät opinnot: Fysiikan aineopintokurssit.

FYSA295 Maturiteetti

Sl. ja kl. Kypsyysnäyte kirjoitetaan kandidaatin tutkielman aihepiiristä ja sen tulee osoittaa tekijän perehtyneen tutkielman aihepiiriin ja omaavan hyvän äidinkielen taidon. Kirjoittamisesta on sovittava opinnäytteen tarkastajan kanssa. Ilmoittautuminen kansliaan.

FYSZ460 Syventäviin opintoihin kuuluvat laboratoriotyöt 2-10 op

Sl. ja kl. Ilmoittautuminen suoraan kunkin työn ohjaajalle. Sisältö: Yksin tai ryhmässä suoritettavia 2-4 op:n laajuisia pääsääntöisesti arvosteltavia harjoitustöitä, esim. ydinfysiikan, materiaalifysiikan, soveltavan fysiikan tai elektroniikan töitä. Edeltävät opinnot: Rinnan fysiikan syventävien opintojen kanssa.

FYSZ470 Erikoistyö 10 op

Sl. ja kl. Erikoistyön aiheita antavat fysiikan laitoksen opettajat. Sisältö: Ohjattu kokeellinen tai teoreettinen työ, joka voidaan suorittaa myös laitoksen ulkopuolella. Edeltävät opinnot: Rinnan fysiikan syventävien opintojen kanssa.

FYSZ480 Työharjoittelu 2-11 op

Sl. ja kl. Yksi kuukausi työharjoittelua vastaa kahta opintopistettä. Syventävien opintojen pääaineopintohin voi sisällyttää enintään 4 op työharjoittelua ja valinnaisiin opintoihin tämän määrän ylittävät opintopisteet kuitenkin enintään 7 op. Harjoittelusta tulee tehdä raportti, jonka laitoksen johtaja hyväksyy.

FYSZ485 Sivuainetutkielma (sivuaineopiskelijoille) 10 op

Sl. ja kl. Tutkielman aiheita antavat fysiikan laitoksen opettajat. Tavoitteena on perehdyttää tutkielman tekijä johonkin fysiikan tieteellisesti merkitykselliseen ongelmakokonaisuuteen. Tutkielman tulee osoittaa valmiutta fysikaaliseen ajatteluun ja tutkimukseen sekä valmiutta tieteelliseen viestintään.

FYSZ490 Tutkielma 20-30 op

Sl. ja kl. Tutkielman aiheita antavat fysiikan laitoksen opettajat. Tavoitteena on perehdyttää tutkielman tekijä laajasti ja syvällisesti johonkin fysiikan tieteellisesti merkitykselliseen ongelmakokonaisuuteen. Aihe voi liittyä erikoistyöhön tai fysiikan opettajaksi valmistuvalla ainedidaktiikkaan. Tutkielman tulee osoittaa syvällistä aineenhallintaa, valmiutta tieteelliseen ajatteluun ja tutkimukseen, tutkimusmenetelmien hallintaa sekä valmiutta tieteelliseen viestintään. Tutkielma esitellään ennen sen virallista hyväksymistä nk. graduseminaarissa. Graduseminaareja järjestetään joka kuukauden viimeisenä perjantaina, tarvittaessa useammin. Esityksen pituus on 15 min. Edeltävät opinnot: FYSZ460 tai FYSZ470.

FYSZ495 Maturiteetti

Sl. ja kl. Kypsyysnäyte kirjoitetaan pro gradu -tutkielman aihepiiristä (FYSZ490) ja sen tulee osoittaa tekijän perehtyneen tutkielman aihepiiriin sekä omaavan hyvän äidinkielen taidon ellei äidinkielen taitoa ole osoitettu aiemmin kandidaatin tutkinnon yhteydessä (FYSA295). Maturiteetin suorittamisesta sovitaan tutkielman ohjaajan kanssa.

FYSZ650 Jatkokoulutusseminaari 2-7 op

Sl. ja kl.Tutkimusryhmien jatkokoulutusseminaarien ajat tarkemmin ilmoitustauluilla.

Laitoskollokvio

Sl. ja kl. Aiheiltaan vaihteleva syventävien opintojen loppuvaiheessa oleville opiskelijoille ja jatko-opiskelijoille tarkoitettu esitelmäkokonaisuus.

Väliajoin luennoitavat
FYSS310 Säätötekniikka 5 op

Ei luennoida lv. 2010-2011. Kurssi toteutetaan yhteistyössä Jyväskylän ammattikorkeakoulun kanssa. Opiskelija voi korvata kurssin jollakin ennakkoon sovitulla FYSSxxx tai FYSExxx-kurssilla.

FYSE425 Käytännön piirisuunnittelu 4 op

Ei luennoida lukuvuonna 2010-2011. Luennot ja harjoitustyöt n. 28 h +14 h. Sisältö: Elektroniikkasuunnittelun eri vaiheet, ideasta prototyypin valmistukseen asti. Elektroniikan komponentit ja materiaalit. Piirilevyn layout-suunnittelu ja häiriösuojaus. Piirikaavio ja piirilevyn suunnittelu ohjelmistot. Kurssi sisältää ohjatun harjoitustyön. Edeltävät opinnot: FYSE300, FYSE410

FYSE450 Optoelektroniikka 5 op

Ei luennoida lukuvuonna 2010-2011. Luennot 28 h, harjoitukset 12 h. Kurssi sisältää laboratoriotöitä. Sisältö: Valodiodit (LED), puolijohdelaserit, vahvistimet, detektorit ja modulaattorit, sekä näiden ymmärtämiseen tarvittavaa fysiikkaa. Optiset kuidut ja epälineaarisuus. Optiset tietoliikenneverkot, WDM. Fysiikan asettamat rajoitukset optiselle tietoliikenteelle. Optisen tietoliikenteen ja optoelektroniikan tulevaisuus: täysoptiset verkot, fotonikiteet. Kirjallisuus: Ilmoitetaan luennolla.

FYSE465 RF-suunnittelu 10 op

Ei luennoida lukuvuonna 2010-2011. Luennot 56 h, harjoitukset ja laboratoriotyöt 28 h. Sisältö: RF-yksikön järjestelmä/lohkokaaviotason suunnittelu, syntetisoija, vastaanotin ja lähetin. RF-lohkojen piirita-son suunnittelu (Aplac), komponentit RF-taajuuksilla, sovittaminen, S-parametrit, RF-lohkojen suunnitteluesimerkkejä. Edeltävät opinnot: FYSE300 (FYSE400 suositus). Kirjallisuus: Luentomoniste.

FYSE470 Analogia- ja RF -CMOS IC-piirien suunnittelu 7 op

Ei luennoida lukuvuonna 2010-2011. Luennot 54 h, laskuharjoitukset 14 h. Kurssi sisältää simulointiharjoitustöitä. Kurssi antaa valmiudet analogisten ja RF-mikropiirien suunnitteluun teollisuuden tarpeita vastaten. Kurssilla opetetaan laskemaan analyyttisesti monitransistoristen kytkentöjen transistoreiden koot sekä toteamaan laskujen oikeellisuus simuloimalla. Simulointiohjelmina käytetään SPICE- ja APLAC-ohjelmia. Lisäksi kurssilla opitaan analogisten ja RF-tekniikan peruspiirien toimintaperiaatteet. Sisältö: Transistoreiden mallit simulointiohjelmille. Analogiakytkentöjen käsittely piensignaalimalleilla. Analogiset IC-piirialkiot: analogiakytkin, invertteri, virta- ja jännitereferenssit, eropari, operaatiovahvistin, komparaattori, RF-suodattimien suunnittelu mikroliuskoilla, RF-LNA-vahvistimet ja tehovahvistimet, RF-oskillaattorit, mixerit, vaihelukot. Edeltävät opinnot: FYSE300.

FYSE475 Puolijohdemallit ja niiden karakterisointi 4 op

Ei luennoida lukuvuonna 2010-2011. Luennot ja harjoitukset yht. 28. Intensiivikurssi. Sisältö: Kurssissa kuvataan SPICE-sukuisen piirisimulaattorin puolijohdemallien rakenne, erityispiirteet ja mallien karakterisointi mittauksin. Esitiedot: FYSE300.

FYSE480 Fundamentals of microwave electronics 4 op

Ei luennoida lukuvuonna 2010-2011. Lectures 24 h, exercises and demonstration 12 h. Content: Electromagnetic wave propagation. Physics of transmission lines, resonator circuits, and microwave cavities. Impedance matching. Couplers, filters, attenuators. Amplifiers and noise. Design of basic microwave components and circuit fabrication technologies. Applications: communication systems (terrestrial and satellite), radars, modern microtechnology and nanoscience (rfMEMS, rfSETs, nanoresonators). Literature: handouts and a list of text-books will be provided. Prerequisite: FYSE300.

FYSH450 Suurenergiaiset raskasionitörmäykset 8 op

Ei luennoida lukuvuonna 2010-2011. Luennot 48 h, harjoitukset 24 h. Kurssi on johdatus hyvin suurella energialla tapahtuvien ydintörmäysten fysiikkaan, jossa pääpainona on kvarkki-gluoni-plasmaan liittyvä tutkimus. Kurssi antaa perustiedot CERNissä ja BNL:ssä tehtävien ultrarelativististen raskasionikokeiden fysiikan ymmärtämiseen. Sisältö mm. kvanttikromodynamiikka, QCD-aineen termodynamiikka, relativistinen hydrodynamiikka, kvarkki-gluoniplasman signaalit, kovat QCD-sironnat ydintörmäyksissä, kiinnostavimmat mittaustulokset BNL-RHICssä sekä CERN-ALICE -fysiikkaa. Edeltävät opinnot: FYSA230, FYSA240 ja FYSH300.

FYSH530 Supersymmetria 7 op

Ei luennoida lukuvuonna 2010-2011. Luennot 36 h, harjoitukset 18 h. Supersymmetria-algebra, superkentät, supersymmetriset Lagrangen funktiot, supergravitaatio, supersymmetrian rikkoutuminen, minimaalinen supersymmetrinen standardimalli (MSSM), supersymmetriset suuret yhtenäisteoriat, kokeelliset testit. Edeltävät opinnot: FYSH515. Kirjallisuus: Bailin & Love : Supersymmetric gauge field theories and string theory (IOP Publish-ing), Müller-Kirsten & Wiedemann, Supersymmetry (World Scientific), Wess & Bagger, Supersymmetry and supergravity (Princeton University Press).

FYSH440 Kosmologia 9 op

Ei luennoida lv. 2010-2011. Luennot 52 h, harjoitukset 26 h. Kosmologia on tiede joka tutkii maailmankaikkeutta kokonaisuutena ja sen kehityshistoriaa. Teoreettisen kuvailun perustana ovat Einsteinin gravitaatioteoria yhtäältä (geometria) ja hiukkasfysiikan teoriat toisaalta (aine). Kurssilla perehdytään laajenevan FRW-kosmologian perusteisiin ja varhaisen, kuuman maailmankaikkeuden fysiikkaan. Erityisesti kiinnitämme huomiota modernin kosmologian kulmakiviin: Hubblen laajenemiseen, kosmiseen mikroaaltotaustasäteilyyn ja nukleosynteesiin. Tutustumme myös pimeän materian, pimeän baryonisen materian ja pimeän energian ongelmiin ja niiden hiukkasfysikaalisiin ratkaisukandidaatteihin sekä mm. inflaatioteoriaan. Kaikissa yhteyksissä tutustutaan viimeisimpiin kosmologisiin havaintoihin, niiden tulkintaan ja merkitykseen maailmankaikkeuden kehityksessä. Edeltävät opinnot: FYSA200, FYSA230. Kirjallisuus: Bergström & Goobar, Cosmology and particle astrophysics, Wiley 1999 ja Kolb & Turner, Early Universe, Perseus Publishing 1990.

FYSH515 Kvanttikenttäteorian sovellukset 11 op

Luennoidaan sl. 2011. Luennot 52 h, harjoitukset 26 h. Sisältö: I Renormalisaatio; II. Supersymmetrian alkeita; III. Heikot vuorovaikutukset: sähköheikkoteoria, spontaani symmetriarikko, Higgsin hiukkaset, neutriinojen massamekanismit, neutriino-oskillaatiot; IV. Vahvat vuorovaikutukset: johdatus QCD:n häiriöteoriaan, syvä epäelastinen sironta (partonimalli ja QCD, alin ja sitä seuraava kertaluku), Drellin-Yanin prosessi (alin ja sitä seuraava kertaluku), partonijakaumat, Altarellin-Parisin yhtälöt, jettituotto pp-törmäyksissä (alin ja sitä seuraava kertaluku). Edeltävät opinnot: FYSH510. Kirjallisuus: Peskin & Schroeder, An Introduction to Quantum Field Theory, Sterman, An Introduction to Quantum Field Theory, Kim & Pevsner, Neutrinos in Physics and Astrophysics.

FYSK320 Koulufysiikka ja fysiikan opettaminen 4 op

Ei luennoida lv. 2010-2011. Luennot ja seminaarit 30 h. Kurssi on tarkoitettu erityisesti fysiikan opettajaksi opiskeleville. Sisältö: Kurssilla käydään läpi keskeisten fysiikan osa-alueiden opettamiseen ja oppimiseen liittyviä ongelmia. Opiskelija syventää tietojaan näillä osa-alueilla ja oppii huomaamaan, mitä vaatimuksia fysiikan teorioiden rakenne aiheuttaa aiheen opettamiseen. Edeltävät opinnot: Fysiikan perus- ja aineopinnot.

FYSM350 Simulointikurssi 5 op

Ei luennoida lukuvuonna 2010-2011. Luennot 30 h. Sisältö: Fysiikan ilmiöiden mallintaminen ja tietokonesimuloinnit. Tavallisten ja osittaisdifferentiaaliyhtälöiden numeerinen ratkaiseminen, klassinen ja kvanttimekaaninen molekyylidynaaminen simulointi, Monte Carlo ja muut stokastiset menetelmät, mesoskooppiset simulaatiot. Menetelmien teoreettiset perusteet, tulosten analysointi ja visualisointi, sovelluksia. Kurssi suoritetaan tekemällä teoriaosaan liittyviä laskutehtäviä ja harjoitustöitä itse valittuja simulaatiomenetelmiä käyttäen. Opintoviikkomäärä riippuu harjoitustöiden laajuudesta. Edeltävät opinnot FYSA210 ja FYSA220.

FYSM450 Accelerator-based Condensed Matter Physics 7 op

Ei luennoida lukuvuonna 2010-2011. Lectures 48 h. Exercises and demonstrations 12 h. Contents: Introduction into fundamentals and theoretical models of ion-matter interaction. Accelerator-based methods for analysis and modification of materials. Applications of ion beams in various fields - microelectronics, medicine, nanofabrication etc. Prerequisite: Basic knowledge of solid state physics is desirable.

FYSM455  Electron, photon and ion beam based methods in materials science 5 op
Not given in 2010-2011. Lectures 28 h. Exercises and demonstrations 12 h. Introduction into modern methods of surface and thin film analysis in materials science based on application of electron, photon, and ion beams. Experimental project work is done within the course using these techniques. Home exercises and exams can be answered in Finnish. Prerequisite: Basic knowledge of solid state physics is desirable.

FYS5M550 Fundamental Aspects of Ion-matter Interactions for Experimentalists 8 crp

Not given in 2010-2011. The course contains 24 h of lectures 10 h of assignments/labs and 100 h of project work. Contents: Part I: The primary scattering event: kinematics of elastic and inelastic collisions. Interaction potentials and their application from Coulomb to DIP. Electron scattering, oscillator strengths, charge fluctuations. Part II: Differential rocesses: stopping forces, fluctuations, stopping of point charges, equilibrium and non-equilibrium stopping, dressed ions, aggregation effects, low velocity limit, binary interaction model. nuclear stopping. Part III: Secondary and integral effects: penetration phenomena, Boltzman transport equation methods. Modern computational methods. Prerequisite: FYSA230 and preferably FYSM300.

FYSN305 Density functionals and mean fields in nuclear physics 4 cr

Not given in 2010-2011. Lectures 26 hours, 4 hours/week, every second week starting with the week of September 10, 2007. Content: Foundations of nuclear physics in the low-energy quantum chromodynamics, chiral symmetry breaking, chiral perturbation theory. Potential models of nuclear interactions. Properties of light nuclei and exact solutions of many-body problem.  Nuclear shell model and independent particle motion. Density functional theory in nuclei. Collective states, large-amplitude collective motion, fission. Spontaneous symmetry breaking and restoration of symmetries. Prerequisite: FYSN300.

FYSN420 Kiihdytinfysiikka (Accelerator Physics) 5 op

Ei luennoida lukuvuonna 2010-2011. Luennot 30 h, demonstraatioita. Kiihdytintyypit. Yleistä ionioptiikkaa. Edeltävät opinnot: FYSP100-102, FYSP104.

FYSN440 Ydinastrofysiikka 5 op

Ei luennoida lv. 2010-2011. Luennot 28 h, harjoitukset 14 h. Sisältö: Johdanto astrofysiikkaan, varhaisen maailmankaikkeuden hiukkas- ja ydinvuorovaikutukset, vedyn ja heliumin palaminen lämpöydinreaktioissa, rautaa keveämpien alkuaineiden synty ja energiatuotanto tähdissä, raskaiden alkuaineiden synty protoni- ja neutronisieppausprosesseissa, kosmiset kellot, neutriinot, kokeelliset menetelmät ja radioaktiiviset ionisuihkut ydinastrofysiikassa. Edeltävät opinnot: FYSN300. Kirjallisuus  Rolfs & Rodney, Cauldrons in the Cosmos, Krane, Introductory Nuclear Physics; soveltuvin osin.

FYSN445 Sovellettu ydinfysiikka 5 op 

Ei luennoida lv. 2010-2011. Luennot 32 h, laskuharjoitukset ja demonstraatiot 16 h. Sisältö: Ydinenergian tuottaminen fissio- ja fuusioreaktioilla. Neutronien fysiikkaa ja sovelluksia. Ydinfysiikan ja hiukkaskiihdyttimien lääketieteelliset ja teolliset sovellukset. Esitiedot: FYSN300.

FYSN450 Raskasionifysiikan kurssi 5 op

Ei luennoida lukuvuonna 2010-2011. Luennot 28 h, laskuharjoitukset ja laboratotriotyöt 24 h. Sisältö: Kokeellisen ydinfysiikan kurssi. Fuusiohöyrystysreaktiot ja fissiokilpailu. Elastiset, epäelastiset ja syvästi epäelastiset reaktiot. Alfa- ja protonihajoaminen. Spontaani fissio (SF). Hyvin raskaat alkuaineet. Rekyyliseparaattorit, säteilynilmaisimet ja ilmaisinsysteemit. Suihkunaikaista ja viivästettyä spektroskopiaa. Radioaktiiviset suihkut (RIB) ja niiden käyttö. Esitiedot: FYSN300.

FYSS320 Tyhjiötekniikka 5 op

Ei luennoida lv. 2010-2011. Luennot 32 h, laskuharjoitukset ja demonstraatiot 16 h. Sisältö: Tyhjiöfysiikan perusteet (jäännöskaasun statistinen fysiikka, kuljetusilmiöt, kaasuvirtaukset, ionifysiikka, pintailmiöt). Tyhjiölaitteistot (pumput ja anturit, ionilähteet, tyhjiömateriaalit), tyhjiövuodot ja vuodonetsintä. Esitiedot: FYSP100-106.

FYSS325 Kryogeniikka 5 op

Ei luennoida lv. 2010-2011. Luennot ja harjoitukset 28 h, seminaarimuodossa. Sisältö: Kryogeenisten nesteiden ominaisuuksia. Materiaalien ominaisuuksia matalissa lämpötiloissa. Terminen kontakti ja eristys. Heliumkryostaatit. He-3/He-4 -laimennus-jäähdytys. Adiabaattinen demagnetointi. Lämpötilanmittaus. Mittaustekniikoita matalissa lämpötiloissa. Mikrokryogeniikka. Edeltävät opinnot: FYSP106. Kirja: F. Pobell: Matter and Methods at Low Temperatures 3rd Ed., Springer 2007.

FYSS360 Plasmafysiikka 5 op

Ei luennoida lv. 2010-2011. Luennot 30 h. Kurssi sisältö: Sähkömagnetismin kertaus, Plasma aineen olomuotona & plasmaehdot, Yksihiukkasliike plasmassa, magneettinen vanginta ja ajautumiset, Törmäykset plasmassa, Plasman kineettinen kuvailu ja magnetohydrodynamiikan perusteet, Aaltoliike plasmassa, sähkömagneettisten aaltojen eteneminen, Plasma laboratorio-olosuhteissa, muodostuminen ja yleisimmät diagnostiikkamenetelmät, Fuusioplasma, magneettiseen vangintaan perustuvan fuusion perusteet, Lawsonin kriteeri ja fuusioplasman kuumentaminen. Kirjallisuus: J.A. Bittencourt, Fundamentals of Plasma Physics, 3rd edition, Springer 2004, ISBN 978-0-387-20975-3.

FYSS370  Lääketieteellinen fysiikka 5 op

Ei luennoida lv. 2010-2011. Luennot 32 h, demonstraatiot n. 16 h. Sisältö: Sädehoidon fysiikka ja lääketieteellisten kuvausten fysiikka. Edeltävät opinnot: Fysiikan perusopinnot, FYSE300.

FYSS450  Virtausmekaniikka II   9 op
Kurssi koostuu kahdesta osasta:
- FYSS451 Virtausmekaniikka II (osa A), 5 op
- FYSS452 Virtausmekaniikka II (osa B) 4 op

FYSS451 Virtausmekaniikka II (osa A) 5 op

Ei luennoida lv. 2010-2011. Luennot 28 h, harjoitukset 14 h. Kurssi sisältää laboratoriotyön. Sisältö: Dimensioanalyysi, Viskoottinen virtaus kanavassa. Häviöt. Pumppaus. Putkistosuunnittelun perusteet. Kirjallisuus: White: Fluid Mechanics, luvut 5,6,11. Edeltävät opinnot: FYSS350.

FYSS452 Virtausmekaniikka II (osa B) 4 op

Ei luennoida lv. 2010-2011. Luennot 24 h, harjoitukset 12 h. Kurssi sisältää laboratoriotyön. Sisältö: Rajakerrosvirtaukset. Virtausvastus. Vastus- ja nostovoimat. Kokoonpuristuva virtaus. Adiabaattinen ja isentrooppinen virtaus lyhyessä kanavassa. Shokki-ilmiöt. Kirjallisuus: White: Fluid Mechanics, luvut 7 ja 9. Edeltävät opinnot: FYSS350, FYSS451.

FYSS455 Virtausmekaniikka III 5 op

Ei luennoida lv. 2010-2011. Opetusmuodot: Luennot 24 h, laskuharjoitukset 12 h, harjoitus- ja/tai laboratoriotyöt. Sisältö: Antaa perustiedot energiatekniikan mittauksista: mittauksen perusteet, lämpötilan, paineen, kaasupitoisuuden, virtausmäärän ja väliaineen virtausnopeuden ja ilman kosteuden mittaus sekä kemiallisesta analyysin menetelmistä. Kirjallisuus: Pentti Saarenrinne: Energiatekniikan mittaukset, opintomoniste, Lee T.-W: Thermal and Flow Measurements.

FYSS460 Lämmönsiirtoprosessit 7 op

Ei luennoida lv. 2010-2011. Luennot 48 h, harjoitukset 24 h. Sisältö: Johtumalla, konvektiolla ja säteilemällä tapahtuvien lämmönsiirtoprosessien sekä diffuusion välityksellä tapahtuvan massansiirron perusteet. Edeltävät opinnot: FYSP101-106, FYSA240 (suositeltava).

FYSS550 Virtausmekaniikan jatkokoulutusseminaari 5 op

Ei järjestetä lv. 2010-2011. Luennot 26 h. Sisältö: Kitkallinen virtaus, virtauksen stabiilisuus, turbulenssi, turbulenssin mittaaminen ja mallintaminen. Esitiedot: FYSS350 ja FYSS450.

FYSS555 Virtausmekaniikan jatkokoulutuskurssi 8 op

Ei järjestetä lv. 2010-2011. Luennot 48 h, harjoitukset 24 h. Sisältö: Kitkallinen virtaus, virtauksen stabiilisuus, turbulenssi, monifaasivirtaukset. Esitiedot: FYSS350 ja FYSS450.

FYST630  Monen hiukkasen kvanttimekaniikka   12 op

Not given in 2010-2011. Lectures 60 h, exercises 30 h. This course gives a thorough introduction to the theory of quantum  many-particle systems. Content: Many-body perturbation theory, quantum field theory and Feynman diagrams, Dyson equation, Green functions and path integrals,  correlation and response functions, Bose-Einstein condensation and atomic traps, Quantum fluids and superconductivity, Hubbard systems and strongly correlated electrons, quantum Hall effect and Kondo physics, nonequilibrium Green function theory and many-body quantum transport. Prerequisites: FYST530. Literature: Handouts.

Muita, lukiolaisille ja sivuaineopiskelijoille suunniteltuja kursseja
FYSY030 Kokeellisen työskentelyn kurssi 4 op

Sl. Laboratoriotyöskentelyä 30 h. Sisältö: Perusmittaukset ja niiden virhearviointi. Pienten mittausprojektien suunnittelu ja toteutus. Laskennallisten ongelmien ratkaiseminen sekä raportin laatiminen.

FYSY110 Physics for modern biology and medicine 9 op

Not given in 2010-2011. Lectures 20h + lab. + project (3 ov). First lecture on tuesday 27.9. at 12-14 o´clock, lecture room YN121. The course is taught in English.
The goal of this course aims to give understanding of the physics underlying modern techniques used in the biomedical sciences. The course is intended for senior biology students and aims to teach from a biology viewpoint the physics underlying current and emerging methods in biomedicine. Examples of topics are determination of the structure of proteins, photobiology, bioforces etc.

8.12.3 Opintojaksoihin liittyvää kirjallisuutta

Adams & Essex: Calcuculs, A Complete Course
Bailin & Love, Supersymmetric gauge field theories and string theory
Bellac, Thermal Field Theory
Barone and Predazzi, High-Energy Particle Diffraction
Bergström & Goobar, Cosmology and Particle Astrophysics
Bernal, The Extension of Man - A History of Physics before the Quantum
Bowley & Sanchez, Introductory Statistical Mechanics
Chaikin & Lubensky, Principles of Condensed Matter Physics
Dreizler and Gross, Density Functional Theory (Springer 1990)
Elliot, The Physics and Chemistry of Solids
Ellis, Stirling and Webber, QCD and Collider Physics
Forshaw and Ross, Quantum Chromodynamics and the Pomeron
Goldenfeld, Lectures on Phase Transitions and the Renormalization Group
Grant & Phillips, Electromagnetism
Griffiths, Introduction to Quantum Mechanics
Halzen & Martin, Quarks and Leptons
Hecht, Alfred Zajac, Optics
Hoyle, Quality Management Essentials
Jones, Soft Condensed Matter (Oxford University Press, Oxford, 2002)
Kapusta, Finite Temperature Field Theory
Karttunen et al., Tähtitieteen perusteet (Ursa 2003)
Kayser et al., The Physics of Massive Neutrinos
Kim & Pevsner, Neutrinos in Physics and Astrophysics
Kittel, Introduction to Solid State Physics
Knight, Physics for Scientists and Engineers (2nd edition)
Kolb & Turner, The Early Universe
Kragh, Kvanttisukupolvet
Krane, Introductory Nuclear Physics
Lee, Thermal and Flow Measurements
Lilley, Nuclear Physics, Principles and Applications
Loudon, The quantum theory of light
Mano, Digital design
Marques, Ullrich, Nogueira, Rubio and Gross (eds.), Time-Dependent Density Functional Theory
Marder, Condensed Matter Physics
Marion & Thornton, Classical Dynamics of Particles and Systems
Martin & Shaw, Particle Physics
Millman & Grabel, Microelectronics
Müller-Kirsten & Wiedemann, Supersymmetry
Nelson: Biological Physics - Energy, Information, Life (W. H. Freeman and Company, New York, 2004)
Niskanen, Kvanttimekaniikka II
Novotny and Bert Hecht, Principles of Nano-Optics
Ogata, Modern Control Engineering
Ohanian & Ruffini, Gravitation and Spacetime
Palviainen ja Oja: Maailmankaikkeus 2009-2010 (Ursa 2008)
Parr and Yang, Density Functional Theory
Perkins, Introduction to High Energy Physics
Peskin & Schroeder, An Introduction to Quantum Field Theory
Riley, Habson & Bence, Mathematical Methods for Physics and Engineering
Rolfs & Rodney, Cauldrons in the Cosmos
Saarenrinne, Energiatekniikan mittaukset, opintomoniste
Smith, Electronics: Circuits and Devices
Sterman, An Introduction to Quantum Field Theory
Suhonen, From Nucleons to Nucleus, Concepts of Microscopic Nuclear Theory (Springer Verlag, Berlin)
Taylor, Introduction to Error Analysis
Wess & Bagger, Supersymmetry and Supergravity
White, Fluid Mechanics
Wong, Introduction to High Energy Heavy-ion Collisions

8.13 Kuulustelut lv. 2011-2012

Välikokeet ja loppukokeet ovat luentokurssiin kuuluvia kokeita, ja niiden yhteydessä otetaan huomioon laskuharjoituspisteet. Tentti on luentokurssista erillään järjestettävä koe. Perus- ja aineopintotason kursseilla opiskelija voi halutessaan hyödyntää hankkimansa laskuharjoituspisteet myös ensimmäisessä tentissä, johon osallistuu.

Syventävien opintojen kuulusteluajat sovitaan luennoilla ja ne ilmoitetaan www:ssä ja Korpissa. Kurssien, joita ei luennoida lukuvuonna 2011-2012, tenttimisestä on sovittava kurssin tentaattorin kanssa. Kuulustelut pidetään tavallisimmin saleissa FYS1 (Ylistönrinne), MaD202 (Mattilanniemi) ja MaD259 (Mattilanniemi). Salit ilmoitetaan ilmoitustauluilla ja www:ssä. Tentteihin on ilmoittauduttava saman viikon maanantaihin mennessä Korpin kautta. Opiskelijan on varauduttava todistamaan henkilöllisyytensä kaikissa kuulustelutilaisuuksissa.

Syksy 2011
pvmP101P102P103P104P105P106P110P111P112P113P114A115A116A210A220A231A232A241A242
2.9.T  T T T T   TT  T
9.9. T  T   T T   T T  
16.9.  T   T          T 
28.10.L L                
4.11.       L   L   L   
11.11.                   
18.11.T T                
25.11.       T   T   T   
9.12.                L  
16.12.        L   L      
21.12. L   L             

Kevät 2012
pvmP101P102P103P104P105P106P110P111P112P113P114A115A116A210A220A231A232A241A242
13.1.     T          T  
20.1.        T   T      
27.1. T                 
24.2.                 L 
2.3.   L               
9.3.L        L         
16.3.   T   L     L     
23.3.      L          T 
30.3.T        T         
13.4.      T            
20.4.       T     T     
11.5.                  L
18.5.    L         L    
25.5. L        L        
1.6.                  T
8.6.    T         T    
15.6. T        T        

Merkkien selitykset:  L = loppukoe (12-16), T = tentti (klo 12-16)

9 Kemia

Kemian laitos

Käyntiosoite
Postiosoite
Puhelin
Faksi
www
Sähköpostiosoitteet
Ylistönrinne, Survontie 9, 40500 Jyväskylä
PL 35, 40014 Jyväskylän yliopisto
014-260 2500,
Toimisto 014-260 2501,
http://www.jyu.fi/kemia
haku www-sivulta 

Laitoksen johtajaJan Lundell, prof.F 508 040 7445 270
Varajohtaja, opintoasiat Rose Matilainen, leht.E 4100400 2474 32
Amanuenssi, opintoasiatLeena MattilaE 4220400 2479 76
Projektisihteeri, opintoasiatSisko SiikamäkiE 423260 2500

Opintoneuvonta

Kemian laitoksen opintoneuvontaa antaa yliassistentti Jouni Välisaari, huone F520 Kemian laitos, Survontie 9. Alakohtaisia opintoneuvojia ovat professori Reijo Sillanpää (epäorgaaninen ja analyyttinen kemia), lehtori Mika Pettersson (fysikaalinen kemia), yliopistonlehtori Juhani Huuskonen (orgaaninen kemia), lehtori Hannu Pakkanen (soveltava kemia), professori Jukka Konttinen (Uusiutuva energia), professorit Maija Nissinen ja Mika Pettersson (Nanotieteet) ja yliassistentti Jouni Välisaari (opettajat).

Nimenhuuto- ja tiedotustilaisuudet sekä muuta tärkeää

Kemian opintonsa aloittaville pidetään nimenhuuto ja tiedotustilaisuus to 1.9.2011 klo 9.15 Ylistönrinteellä salissa KEM4.Jatkavien opiskelijoiden tiedotustilaisuus ti 6.9.2011 klo 10.15 Ylistönrinteellä salissa KEM4.

Tiedekunta järjestää valmistuville maistereille juhlan, publiikin kaksi kertaa vuodessa touko- ja joulukuussa .

9.1 Kemian opinnot

Kemian alalla voi Jyväskylän yliopistossa suorittaa luonnontieteiden kandidaatin (LuK) ja filosofian maisterin (FM) perustutkinnot sekä filosofian lisensiaatin (FL) ja filosofian tohtorin (FT) jatkotutkinnot.

Luonnontieteen kandidaatin opinnot on mahdollista päätoimisesti opiskellen suorittaa kolmessa vuodessa ja niihin perustuvat maisteriopinnot kahdessa vuodessa. Vanhan tutkintoasetuksen mukaisia tutkintoja ei voi enää suorittaa.

Luonnontieteen kandidaatin tutkinnon laajuus on 180 opintopistettä ja pääaine kemia.

Filosofian maisterin tutkinnon laajuus on 120 opintopistettä. Maisterin tutkintoon johtava kemian koulutus jakaantuu kemistin ja aineenopettajan koulutukseen. Kemistiksi opiskeleva voi valita pääaineekseen epäorgaanisen ja analyyttisen, fysikaalisen, orgaanisen tai soveltavan kemian. Kemian opettajaksi opiskelevan pääaine on kemia. Aineenopettajan koulutukseen ja maisteriohjelmiin (katso seuraava sivu) otettavien opiskelijoiden määrä on rajoitettu.

Kemian alan koulutus antaa opiskelijalle hyvät valmiudet toimia kemistinä tutkimus- ja opetustoiminnassa sekä perusteet jatko-opintoja varten. Valmistuvalle filosofian maisterille muodostuu kuva nykyaikaisesta kemiasta.

Tutkimustoiminta on laajaa kaikilla pääainealueilla. Tutkimushankkeet ovat perus- tai soveltavaa tutkimusta ja tehdään usein yhteistyönä muiden yliopistojen, teollisuuden ja tutkimuslaitosten kanssa. Hankkeet toteutetaan yleensä opinnäytetöinä: tutkielmat, erikoistyöt, lisensiaatintutkimukset ja väitöskirjatyöt.

Epäorgaanisen kemian koulutus ja tutkimustoiminta liittyvät uusien yhdisteiden synteesiin ja karakterisointiin. Aineet voivat olla perinteisiä epäorgaanisia yhdisteitä tai koordinaatioyhdisteitä. Tutkimusmenetelminä ovat mm. termoanalytiikka ja röntgendiffraktiomenetelmät sekä teoreettinen laskenta. Analyyttisen kemian tutkimus ja opetus perustuvat pääasiassa uusien analyyttisten menetelmien kehittämiseen. Ympäristönäytteiden analysointi on eräs osa tutkimusta. Analysoinnit suoritetaan pääasiassa UV-Vis-, atomiabsorptio- ja atomiemissiolaitteistoilla (ICP). Osastolla tutkitaan myös sähkökemiaa ja molekyylimallitusta.

Fysikaalisessa kemiassa pyritään aineen ominaisuuksien ymmärtämiseen sekä molekyyli- että makroskooppisella tasolla. Opetus tähtää syvällisten kokeellisten ja teoreettisten perustietojen antamiseen kemiassa. Keskeisiä aiheita ovat mm. kvanttikemia, valokemia, kemiallinen kinetiikka, pinta- ja kolloidikemia ja spektroskopia, jossa keskitytään erityisesti värähdys- ja elektroniseen spektroskopiaan. Tutkimuksen pääpaino on molekyylien ominaisuuksien selvittämisessä spektroskopisten ja laskennallisten menetelmien avulla normaaleissa ja matalissa lämpötiloissa. Kokeellisissa tutkimushankkeissa hyödynnetään moderneja laser-menetelmiä.

Orgaanisessa kemiassa perehdytään laaja-alaisesti orgaanisten molekyylien valmistamiseen, reaktioihin, rakenteisiin ja dynamiikkaan. Laboratoriotyöskentelyllä on keskeinen merkitys orgaanisen kemian opiskelussa. Orgaanisen kemian tutkimuksessa sovelletaan moderneja analyyttisiä (NMR-, IR-spektroskopia ja massaspektrometria, kaasu- ja nestekromatografia, röntgendiffraktio) sekä laskennallisia (MO, DFT) menetelmiä. Keskeisiä tutkimusalueita ovat mm. supramolekyylikemia (reseptorimolekyylit, dendrimeerit), synteettinen orgaaninen kemia (asymmetrinen synteesi, luonnonaineiden kokonaissynteesi), bio-orgaaninen kemia, organometallikemia sekä ympäristökemia.

Soveltavassa kemiassa painotetaan ensisijaisesti puunjalostusteollisuuden tarpeisiin suuntautuvaa opetusta ja tutkimusta. Luentojen tarkoituksena on perehdyttää opiskelija mm. puun rakenteeseen ja kemialliseen koostumukseen sekä puunjalostusprosessien yleiseen kemiaan. Meneillään olevat tutkimuskokonaisuudet liittyvät puukemiaan, selluloosankeiton ja valkaisun kemiaan sekä kyseisissä prosesseissa syntyvien jätelienten karakterisointiin, paperikemiaan, ympäristökemiaan, hiilihydraattikemiaan, prosessien seurantamenetelmien kehittämiseen, biomassan yleiseen hyödyntämiseen sekä puun ja sen pääaineosien eristämiseen ja analysointiin.

Kemian opettajan tutkintoon sisältyvät kemian opintojen lisäksi toisen opetattavan aineen opinnot sekä pedagogiset opinnot. Kemian opettajan syventävät opinnot sisältävät kemian opetuksen erikoiskursseja, joilla tutustutaan kemian opetuksen tutkimukseen, sen tutkimusmenetelmiin ja käytäntöihin. Kemian opettajankoulutuksen tavoitteena on ns. tutkiva kemian opettaja, joka laajan aineenhallinnan lisäksi osaa kehittää omaa opetustaan ja asiantuntemustaan soveltamalla kemian opetuksen tutkimusta, laboratoriotyöskentelyä ja moderneja tieto- ja viestintätekniikan tarjoamia apuvälineitä.

Maisteriohjelmat ovat erillisiä koulutusohjelmia, joihin hakeudutaan LuK-tutkinnon tai vastaavan tutkinnon jälkeen. Maisteriohjelmiin on erillinen haku ja omat valintakriteerinsä.

Nanotieteiden kansainvälinen maisteriohjelma kouluttaa poikkitieteellisiä alan asiantuntijoita, jotka soveltavat fysiikan, kemian ja biotieteiden tietoa ja osaamista alan nopeasti kehittyvässä tutkimuksessa ja tuotekehityksessä. Maisteriohjelma tarjoaa erinomaisen pohjan nanotieteiden jatko-opinnoille. Opiskelu ohjelmassa on kokopäivätoimista ja maisterintutkinnon voi suorittaa noin kahdessa vuodessa. Nanotieteiden maisteriohjelmaan kemian puolelle valitun opiskelijan pääaineeksi tulee suuntautumisen perusteella fysikaalinen tai orgaaninen kemia. Ohjelmassa opiskellaan pääaineopintojen lisäksi sekä nanotieteiden erikoiskursseja että muiden alojen erikoiskursseja ja sivuainekokonaisuuksia. Opinnäytetöiden aiheet ovat aina poikkitieteellisiä.


Uusiutuvan energian maisteriohjelmassa opiskelijat suorittavat filosofian, yhteiskuntatieteiden tai kauppatieteiden maisterin tutkinnon. Luonnontieteiteiden puolella opiskelijalla on valittavana kaksi suuntatumisvaihtoa: tekniikka (fysiikka, kemia, matematiikka) ja ympäristö (bio- ja ympäristötieteet). Koulutus tarjoaa syvän luonnontieteellisen kuvan uusiutuviin energiantuotantomenetelmiin pohjautuvista peruskysymyksistä.

9.2 Perustutkinnot

9.2.1 Luonnontieteiden kandidaatin tutkinto 180 op

Pääaineopinnot 92 op kemistit, 86 op kemian opettajat

Opinnot sisältävät 92 (kemistit) ja 86 (kemian opettajat) opintopistettä pääaineen, kemian opintoja. Kemian opintojen lisäksi tutkintoon kuuluu sivuaineopintoja, kieli- ja viestintäopintoja sekä valinnaisia opintoja yhteensä 88 (kemistit) ja 94 (kemian opettajat) opintopistettä.

Perusopinnot 27 op
KEMP010 Alkukeitos 1), 2 op
KEMP111 Kemian perusteet 1 (yleinen kemia 1), 5 op
KEMP112 Kemian perusteet 2 (yleinen kemia 2), 5 op
KEMP113 Kemian perusteet 3 (epäorgaaninen kemia), 5 op
KEMP114 Kemian perusteet 4 (orgaaninen kemia), 6 op
KEMP115 Kemian perusteet 5 (kemia elinympäristössä), 4 op

Aineopintojen luennot ja harjoitustyöt, 50 op
KEMA200 Johdatus laboratoriotöihin, 4 op
KEMA203 Analyyttinen kemia 1, 3 op
KEMA204 Analyyttinen kemia 2, 3 op
KEMA210 Analyyttisen kemian työt, 4 op
KEMA214 Epäorgaaninen kemia 1, 4 op
KEMA215 Epäorgaaninen kemia 2, 3 op
KEMA220 Epäorgaanisen kemian työt, 4 op
KEMA224 Fysikaalinen kemia 1, 4 op
KEMA225 Fysikaalinen kemia 2, 4 op
KEMA230 Fysikaalisen kemian työt, 4 op
KEMA282 Orgaaninen kemia 1, 5 op
KEMA283 Orgaaninen kemia 2, 4op
KEMA239 Orgaanisen kemian työt, 4 op

Tutkimusprojekti, tutkielma ja kypsyysnäyte
Kemistit, 15 op
KEMA250 Tutkimusprojekti, 9 op
KEMA260 Kandidaattitutkielma, 6 op
KEMA261 Kypsyysnäyte, 0 op
Kemian opettajat, 9 op
KEMA245 Johdatus kemian opetukseen, 3 op
KEMA260 Kandidaattitutkielma, 6 op
KEMA261 Kypsyysnäyte, 0 op
1) Uusille opiskelijoille tarkoitettu intensiivikurssi, jolla tutustutaan kemian laitokseen ja sen henkilökuntaan.


Sivuaineopinnot 50 - 60 op

Aineopinnot (60 op) yhdessä oppiaineessa tai perusopinnot (25 op) kahdessa oppiaineessa. Kemistiksi opiskelevan sivuaineiksi sopivat mm. fysiikka, matematiikka, tietotekniikka, tilastotiede, biologia, ympäristötieteet, taloustieteet ja tiedekunnan tarjoama perusopintokokonaisuus Luonnontieteiden perusteet ja menetelmät. Kurssitarjonta on kokonaisuudessaan esitetty tiedekunnan yhteisessä osassa. Aineenopettajaksi opiskeleva valitsee ensimmäisen sivuaineensa siten, että se yhdessä pääaineen kanssa muodostaa opettajan toimenkuvaan sopivan aineyhdistelmän. Suositeltavia sivuaineita ovat fysiikka, matematiikka, tietotekniikka tai biologia. Opettajan pedagogiset opinnot muodostavat toisen sivuaineen. Opettajalinjalla suositellaan sivuaineopintoina toisen opetettavan aineen ja kasvatustieteen perusopintoja.

Kieli- ja viestintäopinnot sekä henkilökohtainen opintosuunnitelma, 8 op
Viestintäkurssi, 2 op
Toinen kotimainen kieli, 2 op
Ensimmäinen vieras kieli, 2 op
KEMY003 Kemian tiedonhankinta, 1 op
KEMY001 Henkilökohtainen opintosuunnitelma HOPS, 1 op

Kieliopintojen kurssivaihtoehdoista saa tietoa kielikeskuksen sivuilta
http://kielikompassi.jyu.fi/

Valinnaiset opinnot vähintään 20 op

Opintoihin on sisällytettävä vapaasti valittavia opintoja siten, että tutkinnon kokonaislaajuus on 180 op. Opintoihin pitää sisältyä Matematiikan propedeuttinen kurssi (MATY010, 5 op) tai Matematiikan peruskurssi (MATY020, 5 op) sekä lisäksi yhteensä vähintään 15 op fysiikan ja/tai matematiikan ja/tai tilastotieteen opintoja, jotka voivat olla erillisiä kursseja tai sisältyä 25 op tai 60 op kokonaisuuksiin. Mikäli opiskelija suorittaa matematiikan perusopinnot 25 op, tai matematiikan perus- ja aineopinnot 60 op, Matematiikan propedeuttinen kurssi tai Matematiikan peruskurssi eivät ole hänelle pakollisia. Valinnaisiin opintoihin ei saa sisällyttää kemian syventäviä opintoja. Työharjoittelua saa sisältyä enintään 5 op. Opettajalinjalla suositellaan vapaasti valittavien opintojen valitsemista täydentämään toisen opetettavan aineen 60 op opintokokonaisuutta.


9.2.2 Luonnontieteiden kandidaatin tutkinto, Nanotieteiden koulutusohjelma, pääaineena kemia, 180 op

Pääaineopinnot 104 op

Opinnot sisältävät 104 opintopistettä pääaineen, kemian opintoja. Kemian opintojen lisäksi tutkintoon kuuluu sivuaineopintoja, kieli- ja viestintäopintoja sekä valinnaisia opintoja yhteensä 76 op.

Perusopinnot 27 op
KEMP010 Alkukeitos 1), 2 op
KEMP111 Kemian perusteet 1 (yleinen kemia 1), 5 op
KEMP112 Kemian perusteet 2 (yleinen kemia 2), 5 op
KEMP113 Kemian perusteet 3 (epäorgaaninen kemia), 5 op
KEMP114 Kemian perusteet 4 (orgaaninen kemia), 6 op
KEMP115 Kemian perusteet 5 (kemia elinympäristössä), 4 op

Aineopintojen luennot ja harjoitustyöt, 62 op
KEMA200 Johdatus laboratoriotöihin, 4 op
KEMA203 Analyyttinen kemia 1, 3 op
KEMA204 Analyyttinen kemia 2, 3 op
KEMA210 Analyyttisen kemian työt, 4 op
KEMA214 Epäorgaaninen kemia 1, 4 op
KEMA215 Epäorgaaninen kemia 2, 3 op
KEMA220 Epäorgaanisen kemian työt, 4 op
KEMA224 Fysikaalinen kemia 1, 4 op
KEMA225 Fysikaalinen kemia 2, 4 op
KEMA230 Fysikaalisen kemian työt, 4 op
KEMA282 Orgaaninen kemia 1, 5 op
KEMA283 Orgaaninen kemia 2, 4op
KEMA239 Orgaanisen kemian työt, 4 op
SMBA811 Nanotieteiden laboratoriotyöt: Kuvantaminen, 6op
SMBA812 Nanotieteiden laboratoriotyöt: Molekulaariset vuorovaikutukset, 6 op

Tutkimusprojekti, tutkielma ja kypsyysnäyte
Kemistit, 15 op
KEMA250 Tutkimusprojekti, 9 op
KEMA260 Kandidaattitutkielma, 6 op
KEMA261 Kypsyysnäyte, 0 op

1) Uusille opiskelijoille tarkoitettu intensiivikurssi, jolla tutustutaan kemian laitokseen ja sen henkilökuntaan sekä nanokeskukseen.


Sivuaineopinnot 51 op 
Fysiikan perusopinnot nanotieteilijöille, 25 op
FYSP101 Fysiikka I: Mekaniikan perusosa, 5 op
FYSP102 Fysiikka II: Mekaniikan jatko-osa, 5 op
FYSP103 Fysiikka III: Termodynamiikka ja optiikka, 5 op
FYSP104 Fysiikka IV: Sähköopin perusteet, 5 op
FYSP106 Fysiikka VI: Moderni fysiikka, 5 op

Solu- ja molekyylibiologian perusopinnot nanotieteilijöille, 26 op
BIOP101 Biokemian, solubiologian ja molekyylibiologian perusteet, 6 op
BIOA126 Solu- ja molekyylibiologian ja biokemian laboratoriotyökurssi, 3 op
SMBA111 Proteiinien rakenne ja toiminta, 4 op
SMBA302 Mikrobiologian perusteet, 4 op
SMBA310 Virologian perusteet, 4op
SMBA502 Solun kemia, 5 op

Kieli- ja viestintäopinnot sekä henkilökohtainen opintosuunnitelma, 9-10 op
Viestintäkurssi, 2 op
Toinen kotimainen kieli, 2 op
Ensimmäinen vieras kieli, 2 op
KEMY003 Kemian tiedonhankinta, 1 op
KEMY001 Henkilökohtainen opintosuunnitelma HOPS, 1 op
SMBP802 Nanotiede ja -teknologia, 1-2 op

Kieliopintojen kurssivaihtoehdoista saa tietoa kielikeskuksen sivuilta
http://kielikompassi.jyu.fi/

Valinnaiset opinnot vähintään 15 op

Opintoihin on sisällytettävä vapaasti valittavia opintoja siten, että tutkinnon kokonaislaajuus on 180 op. Opintoihin pitää sisältyä Matematiikan propedeuttinen kurssi (MATY010, 5 op) tai Matematiikan peruskurssi (MATY020, 5 op) ja lisäksi suositellaan  KEMA241 Kemian matemaattiset apuvälineet 5 op. Valinnaisiin opintoihin ei saa sisällyttää kemian syventäviä opintoja. Työharjoittelua saa sisältyä enintään 5 op.


9.2.3 Filosofian maisterin tutkinto - kemisti 120 op

Filosofian maisterin tutkintoon vaaditaan edeltävinä opintoina luonnontieteiden kandidaatin (LuK) tutkinto tai vastaavat opinnot. Maisteriopinnot aloitetaan henkilökohtaisen opintosuunnitelman laatimisella, josta saa yhden opintopisteen valinnaisiin opintoihin. Alla maisterin tutkinnon tutkintovaatimukset pääaineittain.

Epäorgaaninen ja analyyttinen kemia pääaineena 120 op
Pääaineen syventävät opinnot vähintään 80 op
KEMS300 Työelämäkurssi, 3op
KEMY002 HOPS FM-tutkintoa varten 1 op
Pakollisena toinen seuraavista kursseista
- KEMS301 Epäorgaanisen kemian syventävä kurssi, 6 op
- KEMS302 Analyyttisen kemian syventävä kurssi, 6 op
Epäorgaanisen ja analyyttisen kemian valinnaisia syventäviä kursseja vähintään 14 op
KEMS348 Epäorgaanisen ja analyyttisen kemian syventäviä harjoitustöitä vähintään 12 op
Erikoistyö, tutkielma, tutkielmaseminaari ja kypsyysnäyte, 40 op
KEMS349 Erikoistyö, 24 op
KEMS350 Pro gradu -tutkielma, 16 op
KEMS901 Kypsyysnäyte, 0 op
KEMS903 Tutkielmaseminaari, 0 op

Valinnaisia opintoja vähintään 40 op
Soveltuvia valitun linjan tai muun kemian alan syventäviä kursseja ja laboratoriotöitä tai matemaattis-luonnontieteellisen ja informaatioteknologian tiedekunnan sekä Kauppakorkeakoulun antama opetus tai muita soveltuvia opintoja. Työharjoittelua voidaan sisällyttää enintään 10 op yhdessä alemman korkeakoulututkinnon kanssa.

Osaamistavoitteet
Yleisten maisterin osaamistavoitteiden lisäksi:
- osaa selittää ja ottaa käyttöön erikoistumisalansa liittyvät keskeiset ja syvällisemmät teoriat (esim. koordinaatio- ja organometalliyhdisteiden sitoutuminen ja reaktiomekanismit, epäorgaanisen molekyylimallituksen ja analyyttisen kemian teoriat)
- osaa selittää erikoistumisalaansa liittyvien edistyneimpien analyysi- ja synteesitekniikoiden teoreettiset perusteet
- osaa tulkita ja tarvittaessa kyseenalaistaa kokeellisia tuloksia ottamalla huomioon mittaustekniikoihin liittyvät virhemahdollisuudet sekä häiritsevät tekijät, tehdä tarvittavat muutokset mittauksiin ja suositella oikean mittaustekniikan valintaa
- osaa suunnitella, kehittää ja ehdottaa tutkimusmenetelmiä epäorgaanisen ja analyyttisen kemian alaan liittyvään ongelmanratkaisuun


Fysikaalinen kemia pääaineena 120 op
Pääaineen syventävät opinnot vähintään 80 op
KEMS300 Työelämäkurssi
KEMY002 HOPS FM-tutkintoa varten 1 op
KEMS409 Kvanttikemia, 6 op
KEMS410 Optinen Spektroskopia, 6 op
KEMS428 Spektroskopian työt I, 4op
KEMS429 Spektroskopian työt II, 4 op
Fysikaalisen kemian valinnaisia syventäviä kursseja vähintään 17 op, voi sisältää pääaineen opintoja tukevia muiden kemian alojen syventäviä kursseja 12 op.
Erikoistyö, tutkielma, tutkielmaseminaari ja kypsyysnäyte, 40 op
KEMS449 Erikoistyö, 24 op
KEMS450 Pro gradu -tutkielma, 16 op
KEMS901 Kypsyysnäyte, 0 op
KEMS903 Tutkielmaseminaari, 0 op

Valinnaisia opintoja vähintään 40 op
Soveltuvia valitun linjan tai muun kemian alan syventäviä kursseja ja laboratoriotöitä tai matemaattis-luonnontieteellisen ja informaatioteknologian tiedekunnan sekä Kauppakorkeakoulun antama opetus tai muita soveltuvia opintoja. Työharjoittelua voidaan sisällyttää enintään 10 op yhdessä alemman korkeakoulututkinnon kanssa.
Osaamistavoitteet
Yleisten maisterin osaamistavoitteiden lisäksi :
- Hallitsee kvanttimekaniikkaan perustuvan mallin molekyylien ja aineen rakenteesta
- Ymmärtää molekyylien kvanttimekaanisen tilarakenteen
- Ymmärtää miten spektroskopian avulla tutkitaan molekyylien ominaisuuksia
- Hallitsee spektroskooppisten mittausten periaatteet ja osaa soveltaa niitä käytännössä


Orgaaninen kemia pääaineena 120 op
Pääaineen syventävät opinnot vähintään 95op
KEMS300 Työelämäkurssi, 3 op
KEMY002 HOPS FM-tutkintoa varten, 1op
KEMS529 Orgaanisen kemian syventävä kurssi 1, 6 op
Orgaanisen kemian syventäviä harjoitustöitä (KEMS555, 5op +KEMS556, 5op +KEMS557, 5op),15 op
Orgaanisen kemian valinnaisia syventäviä opintoja vähintään kaksi alla esitetyistä yht. 21 op
- KEMS530 Orgaanisen kemian syventävä kurssi II, 6 op
- KEMS532 Supramolekyylikemia, 6 op 
- KEMS533 Spektroskopian menetelmät (MS + NMR,sisältää käytännön töitä), 6 op 
Erikoistyö, tutkielma, tutkielmaseminaari ja kypsyysnäyte, 40 op
KEMS549 Erikoistyö, 24 op
KEMS550 Pro gradu -tutkielma, 16 op
KEMS901 Kypsyysnäyte, 0 op
KEMS903 Tutkielmaseminaari, 0 op
Valinnaisia opintoja vähintään 25 op
Soveltuvia valitun linjan tai muun kemian alan syventäviä kursseja ja laboratoriotöitä tai matemaattis-luonnontieteellisen ja informaatioteknologian tiedekunnan sekä Kauppakorkeakoulun antama opetus tai muita soveltuvia opintoja. Työharjoittelua voidaan sisällyttää enintään 10 op yhdessä alemman korkeakoulututkinnon kanssa.
Osaamistavoitteet
Yleisten maisterin osaamistavoitteiden lisäksi: 
- Hallitsee orgaanisen kemian yhdisteryhmät, niiden fysikaaliset ja kemialliset ominaisuudet, vuorovaikutukset, rakenneominaisuudet ja reaktiokemian.
- Hallitsee reaktiomekanistisen ajattelun ja osaa soveltaa sitä uusien yhdisteiden synteesien suunnitteluun ja käytännön toteutukseen.
- Hallitsee orgaanisen kemian kannalta tärkeimpien analyysimenetelmien teoreettiset perusteet ja osaa soveltaa menetelmiä orgaanisten yhdisteiden analytiikkaan ja karakterisointiin.
- Hallitsee orgaanisen kemian eri osa-alueiden keskeiset teoriat ja nykysuuntaukset.


Soveltava kemia pääaineena 120 op
Pääaineen syventävät opinnot vähintään  85op
KEMS300 Työelämäkurssi, 3 op
KEMY002  HOPS FM-tutkintoa varten, 1op
KEMS619  Johdatus puunjalostukseen, 4 op
KEMS620 Puun rakenne ja kemiallinen koostumus, 6 op
KEMS621 Puunjalostuksen kemia, 6 op
KEMS603 Paperikemia, 6 op
KEMS618 Biomassanjalostus, 6 op
KEMS604 Soveltavan kemian tutkimusmetodiikka 4 op
KEMS628 Soveltavan kemian syventävät harjoitustyöt 10 opErikoistyö, tutkielma, tutkielmaseminaari ja kypsyysnäyte 40 op
KEMS649 Erikoistyö, 24 op
KEMS650 Pro gradu -tutkielma, 16 op
KEMS901 Kypsyysnäyte, 0 op
KEMS903 Tutkielmaseminaari, 0 op

Valinnaisia opintoja vähintään 35 op
Soveltuvia valitun linjan tai muun kemian alan syventäviä kursseja ja laboratoriotöitä tai matemaattis-luonnontieteellisen ja informaatioteknologian tiedekunnan sekä Kauppakorkeakoulun antama opetus tai muita soveltuvia opintoja. Työharjoittelua voidaan sisällyttää enintään 10 op yhdessä alemman korkeakoulututkinnon kanssa.
Osaamistavoitteet
Yleisten maisterin osaamistavoitteiden lisäksi:
- tiedostaa tärkeimmät kansainvälisessä metsäteollisuudessa sovellettavat prosessit ja niiden päätuotteet sekä osaa kuvata prosessit havainnollisesti ja yksiselitteisesti
- ymmärtää yksityiskohtaisesti puun rakenteet ja niiden erikoispiirteet
- tietää puun kemiallisten pääkomponenttien rakenteet, pitoisuudet ja jakautumisen puuaineksessa
- osaa yksityiskohtaisesti selluloosakuidun valmistusmenetelmien (kemiallinen ja mekaaninen kuidutus sekä valkaisu) kemian
- taitaa paperinvalmistuksen yleisen kemian ja valmistuksen yhteydessä käytettävien kemikaalien merkityksen prosessin ja tuotteen kannalta
- hahmottaa biomassojen (lignoselluloosat) yleisen kemiallisen koostumuksen ja monipuoliset mahdollisuudet tuottaa biomassamateriaaleista kemikaaleja ja energiaa
- sisäistää käyttökelpoiset mahdollisuudet puun ja biomassan kemiallisten pääkomponenttien erottamiseksi ja karakterisoimiseksi

9.2.4 Filosofian maisterin tutkinto - kemian opettaja 120 op

Filosofian maisterin tutkintoon vaaditaan edeltävinä opintoina luonnontieteiden kandidaatin (LuK) tutkinto tai vastaavat opinnot. Kemian opettajien pääaine on kemia.


Pääaineen syventävät opinnot 60 op
Syventävien opintojen luennot ja harjoitustyöt 24 op
Erikoistyö, tutkielma,
tutkielmaseminaari ja kypsyysnäyte  40 op
KEMS749 Erikoistyö, 20 op
KEMS750 Pro gradu -tutkielma, 16 op
KEMS703 Kemian opettajan seminaari, 2op
MTKS010 Opetuksen tutkimusmenetelmät, 2op
KEMS901 Kypsyysnäyte, 0 op
KEMS903 Tutkielmaseminaari, 0 op


Valinnaisia ja pedagogiset opinnot vähintään 60 op
Kasvatustieteiden pedagogiset aineopinnot 35 op. Toisen opetettavan aineen opintoja siten, että kandidaatin ja maisterin tutkinnot yhteensä sisältävät aineenopettajan pätevyyteen vaadittavan aineopintokokonaisuuden sekä lisäksi vapaasti valittavia opintoje siten että tutkinnon kokonaislaajuus on 120 op..
Osaamistavoitteet
Kemian opettajankoulutuksen tavoitteena on kouluttaa kemian opettajia, jotka
- omaavat hyvän pedagogisen aineenhallinnan
- osaavat soveltaa tietojaan ja taitojaan työssään
- ovat kemian opetuksen, opiskelun ja oppimisen asiantuntijoita
- osaavat tutkia ja selvittää kemian oppimista ja ymmärtämistä työssään
- ymmärtävät monipuolisen kokeellisen työskentelyn merkityksen kemian oppimisessa
- osaavat käyttää tieto- ja viestintätekniikkaa sekä mittausautomaatiota opetustyössään
- tiedostavat opettajan työn merkityksen lasten ja nuorten kehittymisessä
- kokevat täydennyskoulutuksen tärkeäksi osaksi työssä kehittymistä


9.2.5 Maisterikoulutus ja maisteriohjelmat

Koulutusohjelmat on tarkoitettu soveltuvan alemman korkeakoulututkinnon tai insinööri/ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneille. Koulutusohjelmissa opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen opintosuunnitelma, johon voidaan sisällyttää myös muissa oppilaitoksissa suoritettuja opintojaksoja. Opintosuunnitelmaan sisällytetään tarvittavat täydentävät opinnot ja kieliopinnot mikäli niitä ei ole jo aiemmin suoritettu.

Uusiutuvan energian maisteriohjelma, kemia pääaineena 120 op
 Kaikille yhteiset opinnot vähintään, yht. 85 op
KEMS821 Uusiutuvan energian tuotanto, 6 op
KEMS802 Uusiutuvan energian seminaari , 4 op
KEMS822 Energiateknologian kemia, 6 op
KEMS848 Uusiutuvan energian syventävät harjoitustyöt, 10 op
Erikoistyö, tutkielma, seminaari ja kypsyysnäyte 40 op
KEMS849 Erikoistyö, 24 op
KEMS850 Pro gradu -tutkielma, 16 op
KEMS901 Kypsyysnäyte, 0 op
KEMS903 Tutkielmaseminaari, 0 op
Kemian valinnaisia syventäviä, vähintään kaksi alla esitetyistä yht.19 op
- KEMS601 Puun rakenne ja kemiallinen koostumus, 7op
- KEMS808 Polttokennoteknologia, 4op
- KEMS815 Teollisuuden prosessit, 5op
- YMPS467 Biomassa termisten konversiotekniikoiden perusteet, 5op
 Valinnaisia opintoja vähintään 35 op
Soveltuvia valitun linjan tai muun kemian alan syventäviä kursseja ja laboratoriotöitä tai matemaattis-luonnontieteellisen ja informaatioteknologia tiedekunnan sekä Kauppakorkeakoulun antama opetus tai muita soveltuvia opintoja. Työharjoittelua voidaan sisällyttää enintään 10 op yhdessä alemman korkeakoulututkinnon kanssa.
 


Nanotieteiden maisteriohjelma

Nanotieteiden maisteriohjelmassa tutkinto koostuu pääaineen syventävistä opinnoista (80 -100 op) sekä sivuaineen opinnoista (20 - 40 op). Tutkinnon laajuus on vähintään 120 op. Valinnaisia sivuaineopintoja suoritetaan siten, että luonnontieteiden kandidaatin (tai muu soveltuva tutkinto) ja maisterin tutkinto yhdessä sisältävät vähintään yhden aineen perusopintokokonaisuuden ja toisen aineen aineopintokokonaisuuden biologiassa, fysiikassa tai matematiikassa.

Nanotieteiden maisteriohjelma, fysikaalinen tai orgaaninen kemia 120 op                                                                                 
Kaikille yhteiset opinnot  vähintään 80 op    
SMBS813 Nanotieteen perusteet, 6 op
SMBS814 Nanotieteiden seminaari, 3 op
Valitun pääaineen pakollinen kurssi
KEMS529 Orgaanisen kemian syventävä kurssi I, 6op tai
KEMS409 Kvanttikemia, 6 op
Valitun pääaineen tai nanotieteiden laboratoriotöitä, elleivät ne sisälly alempaan tutkintoon, 8-15 op
Nanotieteiden erikoistyö, tutkielma, seminaari ja kypsyysnäyte 40 op
Pääainetta tukevia valinnaisia opintoja, vähintään kaksi alla esitetyistä yht. 17-22 op
- KEMS410 Optinenspektroskopia, 6 op
- KEMS246 Molekyylimallinnus, 5 op
- KEMS409 Materiaalimallinnus, 5 op
- KEMS532 Supramolekyylikemia, 6 op
- KEMS533 Spektroskopian menetelmät –kurssi (MS + NMR), 6 op
- KEMS531 Materiaalikemian perusteet, 4 op                        

Valinnaisia opintoja vähintään 35 op        
Soveltuvia valitun linjan tai nanotieteisiin liittyviä syventäviä kursseja ja laboratoriotöitä tai matemaattis-luonnontieteellisen ja informaatioteknologian tiedekunnan sekä Kauppakorkeakoulun antama opetus tai muita soveltuvia opintoja. Työharjoittelua voidaan sisällyttää enintään 10 op yhdessä alemman korkeakoulututkinnon kanssa.
 


9.2.6 Kemia sivuaineena

Kemian perusopinnot 25 op
KEMP111 Kemian perusteet 1 (yleinen kemia), 5 op
KEMP112 Kemian perusteet 2 (yleinen kemia), 5 op
KEMP113 Kemian perusteet 3 (epäorgaaninen kemia), 5 op
KEMP114 Kemian perusteet 4 (orgaaninen kemia), 6 op
KEMP115 Kemian perusteet 5 (kemia elinympäristössä), 4 op

Kemian aineopinnot 36 op
KEMA200 Johdatus laboratoriotöihin, 4 op
KEMA203 Analyyttinen kemia 1, 3 op
KEMA209 Analyyttisen kemian työt, 4 op
KEMA213 Epäorgaaninen kemia 1, 4 op
KEMA221 Epäorgaanisen kemian työt, 4 op
KEMA224 Fysikaalinen kemia 1, 4 op
KEMA231 Fysikaalisen kemian työt, 4 op
KEMA282 Orgaaninen kemia 1, 5 op
KEMA289 Orgaanisen kemian työt, 4 op
Kemian aineopinnot opettajille 35 op
KEMA203 Analyyttinen kemia 1, 3 op
KEMA213 Epäorgaaninen kemia 1, 4 op
KEMA224 Fysikaalinen kemia 1, 4 op
KEMA282 Orgaaninen kemia1, 5 op
KEMS701 Kokeellinen kemia koulussa, 5 op
KEMS702 Kemian opetuksen käsitteet ja ilmiöt, 5 op
Valinnaisia opintoja, 10 op
Valinnaiset opinnot sovitaan kemian aineenopettajakoulutuksen vastuuhenkilön kanssa.

Kemian syventävät opinnot opettajille 60 op
Kemian syventävät opinnot opettajille 38 op sovitaan kemian aineenopettajakoulutuksen vastuuhenkilön kanssa. Erikoistyö 20 op ja seminaari 2 op.

Kemian syventävät opinnot 60 op
Kemian syventävät opinnot valitulta kemian alalta, töitä 10-15 op, 36 op. Ennen syventävien opintojen aloittamista täydennetään opinnot valitusnalan aineopintojen puuttuvilla kursseilla.
Erikoistyö, 24 op
Kemian perusopinnot nanotieteiden koulutusohjelmassa 29 op
KEMP111 Kemian perusteet 1(yleinen kemia), 5 op
KEMP112 Kemian perusteet 2 (yleinen kemia), 5 op
KEMP113 Kemian perusteet 3 (epäorgaaninen kemia), 5 op
KEMP114 Kemian perusteet 4 (orgaaninen kemia), 6 op
KEMA200 Johdatus laboratoriotöihin, 4 op
Toinen seuraavista kursseista
- KEMA225 Fysikaalinen kemia 2, 4 op
- KEMA282 Orgaaninen kemia 1, 5 op



9.3 Kemian opintojen arvostelu

Kemian opintojaksoista kurssit ja erikoistyö arvostellaan kokonaislukuasteikolla 0 - 5. Alin hyväksytty arvosana on 1. Laboratoriotyöt arvostellaan hyväksytty-hylätty periaatteella.

Kemian perus- ja aineopintokokonaisuuden arvosana määräytyy kokonaisuuteen liitettyjen kurssien painotetunkeskiarvon mukaan.

Kemian syventävien opintojen kokonaisuuden arvosanaa laskettaessa otetaan huomioon kaikki kokonaisuuteen liitetyt syventävät kurssit ja erikoistyö  painotetulla keskiarvolla.

Kemian opintokokonaisuuksien arvolauseet määräytyvät yllämainituilla tavoilla lasketuista keskiarvoista käyttäen arvosteluasteikkoa 1 välttävä (1.00-1.49), 2 tyydyttävä (1.50-2.49), 3 hyvä (2.50-3.49), 4 kiitettävä (3.50-4.49), 5 erinomainen (4.50-5.00).

Kandidaatin tutkielma arvostellaan hyväksytty - hylätty periaatteella. Pro gradu -tutkielma arvioidaan käyttäen arvosanoja 1-5.

9.4 Opintojen ajoitus

Seuraavassa on esitetty opiskelun rungoksi LuK-tutkinnon kemian opintojen ajoitussuunnitelma. Sivuaineiden opiskelu on myös syytä aloittaa jo ensimmäisenä lukuvuonna. Kemian opettajat tekevät lisäksi kasvatustieteen perusopintoja ensimmäisenä lukuvuonna ja toisen lukuvuoden keväällä.

Ensimmäinen syksy
1. jakso 1.9.-21.10.2. jakso 24.10.-16.12.
AlkukeitosKemian perusteet 2 (yleinen kemia)
Kemian perusteet 1 (yleinen kemia)Johdatus laboratoriotöihin
Kemian perusteet 5 (kemia elinympäristössä)Kemian perusteet 5 (kemia elinympäristössä)
Johdatus laboratoriotöihin
Matematiikan propedeuttinen kurssi
Ensimmäinen kevät
1. jakso 9.1. - 9.3.2. jakso 12.3. - 28.5.
Kemian perusteet 3 (epäorgaaninen kemia)Kemian perusteet 4 (orgaaninen kemia)
Kemian perusteet 4 (orgaaninen kemia)Epäorgaaninen kemia 1
Epäorgaanisen kemian työtEpäorgaanisen kemian työt
Matematiikan peruskurssi
Toinen syksy
1. jakso 2. jakso
Analyyttinen kemia 1Analyyttinen kemia 2
Epäorgaaninen kemia 2
Analyyttisen kemian työtAnalyyttisen kemian työt
Toinen kevät
1. jakso2. jakso
Orgaaninen kemia 1Orgaaninen kemia2
Johdatus kemian opetukseen (opettajille)
Orgaanisen kemian työtOrgaanisen kemian työt
Kolmas syksy
1. jakso2. jakso
Fysikaalinen kemia 1Fysikaalinen kemia 2
Fysikaalisen kemian työtFysikaalisen kemian työt
Kolmas kevät
1. jakso2. jakso
Kemian tiedonhankinta   
TutkimusprojektiTutkimusprojekti
Tutkielma ja kypsyysnäyteTutkielma ja kypsyysnäyte

9.5 Tieteellinen jatkokoulutus

Matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan jatko-opiskelijaksi otettu voi suorittaa filosofian lisensiaatin (FL) tai filosofian tohtorin (FT) tutkinnot pääaineenaan jokin niistä oppiaineista, joissa tiedekunnassa voi suorittaa maisterin tutkinnon. Filosofian lisensiaatin tutkinnon voi suorittaa päätoimisesti opiskellen kahdessa vuodessa ja tohtorin tutkinnon neljässä vuodessa.

Jatkokoulutukseen hakeuduttaessa opiskelijalla tulee olla suoritettuna ylempi korkeakoulututkinto, ulkomainen koulutus, joka antaa asianomaisessa maassa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin tai yliopiston muutoin toteamat riittävät tiedot ja valmiudet. Valintakriteereinä ovat menestys aiemmissa opinnoissa, tutkimusaiheen valinta, asiantuntevan ohjauksen saatavuus ja sitoutuminen opintojen suorittamiseen. Jatko-opinto-oikeutta haetaan matemaattis-luonnontieteelliseltä tiedekunnalta jatkokoulutushakemus-lomakkeella, jonka liitteenä tulee olla opintosuunnitelma ja tutkimussuunnitelma.

Tieteellisen jatkokoulutuksen tavoitteena on, että opiskelija perehtyy syvällisesti omaan tutkimusalaansa sekä saavuttaa valmiudet tutkimusalansa piirissä itsenäisesti ja kriittisesti soveltaa tieteellisen tutkimuksen menetelmiä ja luoda uutta tieteellistä tietoa. Tavoitteena on myös perehtyä hyvin oman alansa kehitykseen, perusongelmiin ja tutkimusmenetelmiin sekä saavuttaa sellainen yleisen tieteenteorian ja tutkimusalaansa liittyvien muiden tieteenalojen tuntemus, joka mahdollistaa niiden kehityksen seuraamisen.

Tieteellisen jatkokoulutuksen opintojen tulee tukea tutkimustyötä. Jatko-opinnot ovat 60 opintopisteen laajuiset. Niihin kuuluu vähintään 30 opintopistettä pääaineeseen liittyviä syventävien opintojen tasoisia opintoja ja loput pääainetta ja tutkimustyötä tukevia opintoja. Jatko-opinnot voidaan korvata toisen kemian alan 60 op:n syventävällä sivuainekokonaisuudella mikäli se on tutkimusaiheen kannalta tarpeellista. Jatko-opiskelijoille laaditaan henkilökohtaiset opintosuunnitelmat.

Lisensiaatin tutkintoa varten opiskelijan on suoritettava jatkokoulutuksen opintojen lisäksi lisensiaatintutkimus, jossa opiskelija osoittaa hyvää perehtyneisyyttä tutkimusalaansa sekä valmiutta itsenäisesti ja kriittisesti soveltaa tieteellisen tutkimuksen menetelmiä. Lisensiaatintutkimukseksi voidaan hyväksyä myös riittävä määrä samaa ongelmakokonaisuutta käsitteleviä tieteellisiä julkaisuja tai julkaistavaksi hyväksyttyjä käsikirjoituksia ja niistä laadittu yhteenveto taikka muu vastaavat tieteelliset kriteerit täyttävä työ. Julkaisuihin voi kuulua yhteisjulkaisuja, jos tekijän itsenäinen osuus on niissä osoitettavissa.

Tohtorin tutkinnon suorittamiseksi jatkokoulutukseen otetun opiskelijan tulee suorittaa tieteellisen jatkokoulutuksen opinnot, osoittaa tutkimusalallaan itsenäistä ja kriittistä ajattelua sekä laatia väitöskirja ja puolustaa sitä julkisesti.

Väitöskirjan tulee olla ehjän kokonaisuuden muodostava, julkaisukelpoinen tieteellinen esitys jostakin kemian alan ongelmasta. Väitöskirja perustuu opiskelijan omaan tutkimukseen. Sen tulee osoittaa, että tekijä hallitsee perusteellisesti esittämänsä asian ja pystyy käsittelemään aihettaan itsenäisesti ja esitystekniikaltaan moitteettomasti. Väitöskirjaksi voidaan hyväksyä myös riittävä määrä samaa ongelmakokonaisuutta käsitteleviä tieteellisiä julkaisuja tai julkaistavaksi hyväksyttyjä käsikirjoituksia ja niistä laadittu yhteenveto taikka muu vastaavat tieteelliset kriteerit täyttävä työ. Julkaisuihin voi kuulua yhteisjulkaisuja, jos tekijän itsenäinen osuus on niissä osoitettavissa.


9.6 Kemian opetus 2011-2012

Tämä kappale sisältää tietoja kemian opintoihin kuuluvista opintojaksoista lukuvuonna 2011-2012. Kurssien tarkemman aikataulun löydät Korpista sivulta:
https://korppi.jyu.fi/kotka/course/student/courseSearch.jsp,
kun kirjoitat hakukenttään kurssin koodin.
Korpista löytyvät tiedot myös muusta opetustarjonnasta.

9.6.1 Lukuvuonna 2011-2012 luennoitavat kemian opintojaksot

9.6.1.1 Kemian perusopinnot

9.6.1.2 Kemian aineopinnot

9.6.1.3 Kemian syventävät opinnot

Epäorgaaninen ja analyyttinen kemia

Fysikaalinen kemia

Orgaaninen kemia

Soveltava kemia

Kemian opettajat

Uusiutuva energia

9.6.1.4 Opinnäytteet ja harjoittelu

9.6.2 Kurssitiedot

9.6.2.1 Kemian perusopinnot

KEMP010 Alkukeitos (2 op)

Opettajat: Jouni Välisaari, Tiina Kiviniemi, Hannu Pakkanen, Tanja Lahtinen, Maija Nissinen, Manu Lahtinen, Mika Pettersson
Opetusaika: 01.09. - 15.10.2011
Aikataulu: Syksy 2010, jakso 1, 1.9.-10.9.2010, YlistöKem4 ja YlistöKem1.
Sisältö: Uusille opiskelijoille tarkoitettu intensiivikurssi, jolla tutustutaan kemian laitokseen ja sen henkilökuntaan. Kurssiin sisältyy laitoksen opetus- ja tutkimustoiminnan esittelyä, kemistin uravaihtoehtojen esittelyä, opintoneuvontaa sekä opiskelijoiden ja henkilökunnan yhteistä toimintaa. Tarkoituksena on edesauttaa opintojen menestyksekästä aloitusta. Kurssi koostuu pääosin esitelmistä ja pienryhmätyöskentelystä.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=121148

KEMP111 Kemian perusteet 1 (Yleinen kemia) (5 op)

Opettajat: Lauri Nykänen, Johan Lindgren, Niko Humalamäki, Tiina Kiviniemi
Ajankohtaista: Kurssin Moodle-sivut on avattu! Sivuille pääsee JY:n tunnuksilla ja rekisteröitymisavaimella KEMP111S2011.
Opetusaika: 01.09. - 21.10.2011
Aikataulu: Syksyn 1. jakso, luennot 15 x 2h, laskuharjoitukset 5 x 2h, itseopiskelu 95h
Sisältö: Kemian peruskäsitteet, tieteellinen lähestymistapa
Alkuaineet ja jaksollisen järjestelmän rakenne
Yhdisteet ja niiden nimeäminen
Reaktioyhtälöiden tasapainottaminen ja stoikiometria
Kaasujen käyttäytyminen, ideaalikaasulait
Johdatus lämpökemiaan, kalorimetria
Johdatus atomien ja molekyylien kvanttimekaaniseen malliin
Kemiallinen sidos ja molekyylien rakenne: Lewis-, VSEPR-, valenssisidos- ja molekyyliorbitaaliteoriat
Kirjallisuus: Tro, Nivaldo J: Chemistry - a Molecular Approach, 2. painos (Pearson Education International, 2011), luvut 1-10. (ISBN 10: 0-321-68802-3, International Edition)
Myös kirjan 1. painosta voi käyttää ( ISBN 10: 0-13-233250-7, International Edition ).

Osaamistavoitteet: Kurssin hyväksytysti suorittanut opiskelija:
Osaa käyttää kemian peruskäsitteitä ja -termejä
Tietää yhdisteiden nimeämisen perusteet
Hallitsee reaktioyhtälöiden tasapainottamisen sekä stoikiometriset ja konsentraatiolaskut
Tuntee ideaalikaasulain taustan ja osaa käyttää sitä kaasujen ominaisuuksien laskemiseen
Tuntee lämpökemian ja kalorimetrian perusteet sekä osaa laskea erilaisten prosessien entalpianmuutoksia
Osaa selittää alkuaineiden ominaisuuksia jaksollisen järjestelmän ja elektronikonfiguraation perusteella
Osaa kvalitatiivisesti selittää atomien ja molekyylien kvanttimekaanisen mallin
Osaa soveltaa Lewis-, VSEPR-, valenssisidos- ja molekyyliorbitaaliteoriaa molekyylien rakenteen ja ominaisuuksien tarkastelussa
Kurssin kotisivu: https://moodle.jyu.fi/course/view.php?id=381
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=113314

KEMP112 Kemian perusteet 2 (Yleinen kemia) (5 op)

Opettajat: Suvi Virtanen, Tiina Kiviniemi, Lassi Pyykkö
Ajankohtaista: -
Opetusaika: 21.10. - 20.12.2011
Aikataulu: Syksyn 2. jakso, luennot 14 x 2h, laskuharjoitukset 6 x 2h, itseopiskelu 95h
Sisältö: Molekyylien väliset vuorovaikutukset
Aineen olomuodot ja faasimuutokset
Liuoskemiaa; liukoisuus, kolligatiiviset ominaisuudet
Reaktiokinetiikka, kemiallinen tasapaino
Hapot ja emäkset, pH, puskuriliuokset
Termodynamiikka, entropian ja Gibbsin energian muutokset
Sähkökemia; sähkökemialliset kennot, normaalipotentiaali ja kennopotentiaali, elektrolyysi
Kirjallisuus: Tro, Nivaldo J: Chemistry - a Molecular Approach, 2.painos (Pearson Education International, 2011), luvut 11-18. (ISBN 10: 0-321-68802-3, International Edition)
Myös kirjan 1. painosta voi käyttää ( ISBN 10: 0-13-233250-7, International Edition ).

Osaamistavoitteet: Kurssin hyväksytysti suorittanut opiskelija:
Tuntee molekyylien välisten vuorovaikutusten tyypit ja osaa selittää niiden vaikutuksen aineiden ominaisuuksiin
Tuntee aineen olomuodot ja osaa tulkita faasidiagrammia
Tuntee liukoisuuden käsitteen ja osaa nimetä siihen vaikuttavia tekijöitä sekä laskea aineiden liukoisuuksia
Osaa selittää sulamis- ja kiehumispisteen muutokset kolligatiivisten ominaisuuksien avulla
Tuntee reaktion nopeuteen vaikuttavat tekijät ja osaa määrittää reaktion kertaluvun kokeellisten havaintojen perusteella
Osaa selittää, miten reaktion tasapainoasemaan voidaan vaikuttaa sekä määrittää reaktion tasapainovakion ja tasapainokonsentraatiot
Hallitsee happo-emäsreaktioihin liittyvät käsitteet ja ilmiöt sekä osaa tulkita happo-emäs-titrauskäyrää
Tuntee aineen ja energian välisen yhteyden kemiallisessa reaktiossa
Osaa kuvata kemiallisen systeemin tilaa termodynaamisten funktioiden avulla
Tuntee sähkökemiallisen parin toimintaperiaatteen ja osaa kuvata sitä kemian merkkikielellä
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=113315

KEMP113 Kemian perusteet 3 (Epäorgaaninen kemia) (5 op)

Opettaja: Jussi Valkonen
Opetusaika: 10.01. - 23.02.2012
Aikataulu: 3. periodi. luentoja 4*7 = 28h, laskuharjoituksia, omaa lukemista ja tenttiin valmistautumista, kaikkia yhteensä 125h
Sisältö: - Periodinen järjestelmä (kappaleet 1.8-1.10)
Lyhyt mieleenpalautus, alkuaineiden suomalaiset nimet, ryhmien nimet, alkuaineiden yleisiä ominaisuuksia
- Pakkaantuminen (kappaleet 6.1-6.9)
Tiivein pakkaantuminen, hcp, ccp, fcc, ei-tiivein pakkaantuminen bcc, yksinkertainen kuutiollinen pakkaantuminen. Metallien pakkaantuminen edellä oleviin malleihin. Polymorfia, metallilejeeringit.
- Vety (luku 10)
- Alkalimetallit (Li, Na, K) (luku 11)
- Maa-alkalimetallit (Be, Mg, Ca) (luku 12)
- B, Al (luku 13)
- C, Si (luku 14)
- N, P (luku 15)
- O, S (luku 16)
- F, Cl (luku 17)
- Jalokaasut lyhyesti (luku 18)
Ylläolevien alkuaineiden kohdalla: esiintyminen, erottaminen, tavalliset yhdisteet sekä niiden reaktiot ja käyttö
Reaktioyhtälöiden kirjoittamista, myös hapetus-pelkistysreaktioiden osareaktioiden kirjoittaminen.
Kirjallisuus: C.E. Housecroft & A.G. Sharpe: Inorganic Chemistry, 3. painos,
Kappaleet: 1.8-1.10, 6.1-6.9, 10, 11, 12, 13, 14, 15, 16, 17, 18
Esitiedot: Lukion kemia, 4 kurssia
Osaamistavoitteet: Kurssin hyväksytysti suorittanut opiskelija:
- tunnistaa tärkeimmät kemian käsitteet ja kemialliset mallit ja osaa laatia perusreaktioiden reaktioyhtälöt
- osaa analysoida, luokitella ja verrata alkuaineiden ominaisuuksia jaksollisen järjestelmän perusteella
- hallitsee tavallisimpien alkuaineiden ja niiden perusyhdisteiden esiintymisen, erottamisen, valmistuksen ja käytön
Kurssin kotisivu: http://users.jyu.fi/~valkonen/kemp103/
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=113377

KEMP114 Kemian perusteet 4 (Orgaaninen kemia) (6 op)

Opettaja: Juhani Huuskonen
Opetusaika: 09.01. - 18.05.2012
Aikataulu: luennot 36h + harjoitukset 14h yht. 52h. Ennakkotehtävät ja itsenäinen opiskelu 90h sekä tenttiin valmistautuminen ja tentti 20h. 162h
Sisältö: - Orgaanisen kemian opiskelusta 1h
- Rakenne ja sidokset 3h
- Orgaanisten rakenteiden piirtäminen
- Molekyylien avaruudelliseen rakenteesen vaikuttavat tekijät, sidoskulmat- ja pituudet, poolisuus, poolittomuus
- Orgaanisten yhdisteiden reaktiivisuus 3h
- Happamuuden ja emäksisyyden merkitys orgaanisessa kemiassa ja molekyylien reaktiivisuuden ennustamisessa
- Orgaanisen kemian reaktiotyypit
- Sidospituudet ja -vahvuudet
- Funktionaaliset l. toiminnalliset ryhmät 2h
- Hiilivedyt 4h
- Alkaanit, alkeenit, alkyynit, aromaattiset hiilivedyt
- Nimeämisen perusteita ja tyypillisimpiä reaktioita
- Stereokemia ja isomeria 4h
- Alkyylihalidit 2h
- Nimeäminen ja tyypilliset reaktiot
- Alkoholit ja eetterit 2h
- Nimeäminen ja tyypilliset reaktiot
- Hapetus ja pelkistysreaktiot orgaanisessa kemiassa 3h
- Konjugaatio ja resonanssi (ja dieenit) 3h
- Karboksyylihapot 2h
- Nimeäminen ja tyypilliset reaktiot
- Aldehydit ja ketonit 3h
- Nimeäminen ja tyypilliset reaktiot
- Amiinit 2h
- Nimeäminen ja tyypilliset reaktiot
- Hiilihydraatit ja polymeerit 2h
Kirjallisuus: J.G. Smith: Organic Chemistry luvut 1-12,16,17,19,21,25,27, 30 soveltuvin osin
Osaamistavoitteet: Kurssin hyväksytysti suorittanut opiskelija:
- osaa piirtää ja tunnistaa orgaanisia yhdisteitä sekä hahmottaa yhdisteiden 3-ulotteisuutta (stereokemiaa) ja tuntee isomeriatyypit.
- osaa nimetä yksinkertaisia orgaanisia yhdisteitä
- tunnistaa tavallisimmat funktionaaliset ryhmät ja niiden perusreaktiot sekä pystyy arvioimaan niiden fysikaalisia ja kemiallisia ominaisuuksia.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=116276

KEMP115 Kemian perusteet 5 (Kemia elinympäristössä) (4 op)

Opettaja: Jan Lundell
Opetusaika: 01.09. - 16.12.2011
Aikataulu: Syksy 2011, jaksot 1 ja 2, 27.9 alkaen vkot 39-41 & 43-48, Tiistaisin ja torstaisin 16-18. Luennot 36 tuntia, 4 oppimistehtävää.
Sisältö: Elinympäristön kemia neljässä eri aihekokonaisuudessa: vesi, ilma, maaperä ja energia. Kurssi toimii johdantokurssina kemian merkityksestä, käytännön sovelluksista ja kemian ilmiöistä luonnossa, teollisuudessa ja ihmisen elinympäristössä
Kirjallisuus: Luentomuistiinpanot
Esitiedot: Kurssin hyväksytysti suorittanut opiskelija:
- osaa kuvata ja keskustella kemian roolista yhteiskunnassa tieteenä ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen mahdollisuutena
- tunnistaa kemiallisten ilmiöiden yhteyksiä arkipäivän elämään
- tuntee elinympäristöön liittyviä tyypillisiä kemian ilmiöitä ja reaktioita

Osaamistavoitteet: - ymmärtää kemian merkityksen yhteiskunnassa
- osaa kuvata ja keskustella kemian roolista yhteiskunnassa tieteenä ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen mahdollisuutena
- tunnistaa kemiallisten ilmiöiden yhteyden arkipäivän elämään
- tunnistaa ja hallitsee kemiallisia prosesseja, jotka liittyvät luonnonilmiöihin ja luonnon kiertokulkuun
- tuntee vihreän kemian perusperiaatteet
- tuntee elinympäristöön liittyviä tyypillisiä kemiallisia ilmiöitä ja reaktioita
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=113379

9.6.2.2 Kemian aineopinnot

KEMA200 Johdatus laboratoriotöihin (4 op)

Opettajat: Miika Löfman, Ville Soikkeli, Sanna Oikari, Kari Ahonen, Saara Kaski, Joni Lehto, Teemu Paloheimo, Jussi Ahokas, Matti Ranta-Korpi, Ari Väisänen, Jani Moilanen, Siiri Perämäki
Ajankohtaista: Tämä kurssi on aineopintojen kurssi, jonka 2011 aloittavat kemistit valitsevat opinto-ohjelman mukaisesti ensimmäisenä syksynä .
Nykyisen opetusohjelman mukaisesti kemian perusopinnot koostuvat vain luentokursseista. Ne opiskelijat, jotka aikovat suorittaa nykyisten opintovaatimusten mukaiset pelkät perusopinnot kemiassa, eivät tarvitse perusopintoihinsa tätä kurssia .
Aikaisempi kurssi KEMP110 Kemian perustyöt korvaa tämän kurssin, t.s. jos olet suorittanut KEMP110-kurssin, sinun ei tarvitse suorittaa tätä kurssia .
Töiden aloittamista edeltävät työturvallisuusluennot ja töihinpääsykuulustelu. Kemian perustyöt tehdään ryhmätöinä 4 tuntia viikossa, yhteensä 40 tuntia. Ryhmiin ilmoittautuminen korpissa 1.9.2011 - 12.9.2011. Ryhmästä saa olla yhden kerran pois ja puuttuva työ suoritetaan joulukuussa järjestettävässä ylimääräisessä ryhmässä. Kurssi sisältää kirjallisen loppukuulustelun.
Opetusaika: 12.09. - 25.11.2011
Sisältö: Elintarvikekemian osoitusreaktiot, ioniyhdisteen valmistus, veden pH:n muuttuminen oksidien ja suolojen vaikutuksesta, mitta-analyyttinen työ, ohutkerroskromatografinen työ, metyylisalisylaatin valmistus, reaktiolämmön määrittäminen, reaktion kertaluku ja nopeusvakio sekä kompleksometrinen titraus.
Kirjallisuus: Työturvallisuuden kirjallisuutena H. Yrjänheikki (toim.), Laboratorio kehittyvänä työympäristönä sekä luennot. Laboratoriotyöt tehdään monisteen Johdatus laboratoriotöihin mukaan, jonka voi hankkia Ylistön kirjastosta. Uudistettu moniste tulee myyntiin viikolla 37.
Osaamistavoitteet: Kurssin jälkeen opiskelija hallitsee turvalliseen laboratoriotyöskentelyyn liittyvät työtavat. Lisäksi opiskelija tuntee reagenssien oikeaoppisen käsittelyn sekä liuosten tarkan tilavuuden mittaamisen. Opiskelija osaa myös hahmottaa kokeellisen työskentelyn ja kemian peruskäsitteiden yhteyden sekä tunnistaa tavallisimmat laboratoriotyöskentelyyn liittyvät termit kuten synteesi, titraus, uutto, tislaus ja refluksointi. Opiskelija osaa myös erottaa kvalitatiivisen ja kvantitatiivisen työskentelytavan.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=118815

KEMA203 Analyyttinen kemia 1 (3 op)

Opettaja: Rose Matilainen
Opetusaika: 01.09. - 21.10.2011
Aikataulu: luennot 20h, laskuharjoitukset 8h, kontaktiopetuksen omaksuminen ja syventäminen 10h, kirjallisuuteen perehtyminen 7h, laskuharjoitusten teko 20h, tenttiin valmistautuminen 16h
Sisältö: -Hapot ja emäkset
käsitteitä vesiliuoksessa; suhteelliset voimakkuudet vesiliuoksessa; liuottimet protolyysitasapainossa
-Aktiivisuus
ionivahvuus; aktiivisuuskerroin ja sen arvioiminen; protolyyttien voimakkuus
-Ehdot tasapainojen laskemiseksi
massavaikutuksen lait, massatasapainot; elektroneutraalisuusehto; protoniehto
-Happo-emäs tasapainojen kuvaaminen
dissosioitumisaste; Bjerrumin kuvaaja, jakaumadiagrammi, logaritminen kuvaaja; pH:n ratkaiseminen log-kuvaajan avulla sekä laskemalla tasapainojen systemaattisen käsittelyn kautta
-Puskuriliuokset
puskurikapasiteetti ja sen ääriarvot; puskuriliuoksen pH:n laskeminen (Henderson-Hasselbalch)
-Happo-emästitraus
titrauskäyrien piirtäminen (vahvat ja heikot tapaukset, seokset ja polyproottiset); happo-emäs indikaattorit; titrausvirhe
-Gravimetria
Kirjallisuus: D.C. Harris: Quantitative Chemical Analysis, 8. painos, luvut 6-10, 26
Osaamistavoitteet: Kurssin hyväksytysti suorittanut opiskelija osaa:
-selittää ja palauttaa mieleen aktiivisuuskäsitteen, tasapainovakiot ja pysyvyysvakiot sekä arvioida ionivahvuuden vaikutusta tasapainotiloihin
-käyttää tasapainojen systemaattista käsittelyä tasapainokonsentraatioiden laskemisessa
-käyttää ja tulkita graafisia kuvaajia liuoksen pH:n ratkaisemiseen ja happo-emäs -titrauksen edistymisen seurantaan
-soveltaa käsiteltyjä analyyttisiä menetelmiä käytännön laboratoriotöihin
Kurssin kotisivu: https://koppa.jyu.fi/kurssit/116511
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=116511

KEMA204 Analyyttinen kemia 2 (3 op)

Opettaja: Rose Matilainen
Opetusaika: 24.10. - 16.12.2011
Aikataulu: luennot 20h, laskuharjoitukset 8h, kontaktiopetuksen omaksuminen ja syventäminen 10h, kirjallisuuteen perehtyminen 7h, laskuharjoitusten teko 20h, tenttiin valmistautuminen 16h
Sisältö: -EDTA-titraukset
titrauskäyrä; apukompleksinmuodostaja; metalli-ioni -indikaattorit; titraustekniikat
-Sähkökemiaa, hapetus-pelkistysilmiöt
galvaaninen kenno; elektrodi-, normaali- ja kennopotentiaali; Nernstin yhtälö; galvaanisen elementin tekemä työ; reaktion tasapainovakion ja Gibbsin energian välinen riippuvuus; rajoituksia normaalipotentiaalin käytölle
-Elektrodit ja potentiometria
referenssi- ja indikaattorielektrodit (lasi-, metalli-, ioniselektiiviset elektrodit); kennopotentiaalin mittaaminen; elektrodien kalibrointi; tasapainovakioiden määrittäminen
-Redox-titraukset
elektrodipotentiaalit redox-titrauksissa; titrauskäyrä; redox-indikaattorit; pelkistävät titrantit; hapettavat titrantit
-Elektrolyysi (ohminen potentiaali, ylipotentiaali, konsentraatiopolarisaatio)
-Näytteenotto
näytteenoton tilastolaskentaa; näytteen koko; osanäytteen koko ja lukumäärä; rinnakkaismääritysten lukumäärä
-Näytteen käsittely
mahdolliset virhelähteet; epäorgaanisen materiaalin liuotus (ei-hapettavat hapot, hapettavat hapot, sulatereagenssit); liuottamismenetelmät (refluksointi, pommitus, sulate, mikroaaltohajotus, ultraäänihajotus); orgaanisen materiaalin liuotus (märkätuhkistaminen, kuivatuhkistaminen)
Kirjallisuus: D.C. Harris: Quantitative Chemical Analysis, 8. painos, luvut 11-16 (luvusta 16 vain kappaleet 16.1-16.2), 27
Osaamistavoitteet: Kurssin hyväksytysti suorittanut opiskelija osaa:
-laskea EDTA- ja redox -titrauskäyrät
-selittää ja palauttaa mieleen galvaanisen kennon ja elektrolyysikennon toiminnan
-käyttää Nernstin yhtälöä sähkökemiallisista reaktioista saatavaan informaatioon (pitoisuudet, kennopotentiaalit, normaalipotentiaalit, tasapainovakiot)
-tunnistaa indikaattori- ja vertailuelektrodit ja kuvata niiden käyttöä
-arvioida näytteenoton ja näytteen esikäsittelyn merkitystä saataviin analyysituloksiin
-soveltaa käsiteltyjä analyyttisiä menetelmiä käytännön laboratoriotöihin
-arvioida eri analyysimenetelmien soveltuvuutta erilaisten näytteiden analysointiin
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=116512

KEMA210 Analyyttisen kemian työt (4 op)

Opettajat: Piia Valto, Jukka Rautiainen, Manu Lahtinen, Ari Väisänen, Jari Konu
Ajankohtaista: Ilmoittaudu sisäänpääsykuulusteluun (Tenttimateriaalina KEMA210 työmoniste kokonaisuudessaan, mukaan lukien työohjeet.) aina viimeistään tenttiä edeltävä perjantaina kello 10:00 mennessä. Kerran hyväksyttyä sisäänpääsykuulustelua ei tarvitse uusia! Sisäänpääsykuulustelun kurssimateriaalina on labratöiden työmoniste kokonaisuudessaan. Jos jatkat labratöitä aikaisemmilta vuosilta, ilmoittaudu labratöihin, mutta sisäänpääsykuulustelua ei tarvitse uusia. Labrat ovat auki töitä varten Syksy 2011 (jaksot 1 ja 2), 12.9-16.12 välisenä aikana Ma, Ti ja Pe klo 8:15-16:15. Labrakurssiin liittyvä työmoniste (KEMA210 Analyyttisen kemian työt) on myynnissä Ylistön kirjastossa syskuun alusta alkaen.
Opetusaika: 12.09. - 16.12.2011
Aikataulu: Syksy 2011 (jaksot 1 ja 2), 12.9-16.12 välisenä aikana Ma, Ti ja Pe klo 8:15-16:15.
Sisältö: Työt sisältävät analyyttisiä määritysmenetelmiä ja analyysilaitteiden käyttöä. Käsiteltäviä aiheita ovat mm. gravimetria, potentiometria, titrimetria, sekä spektroskooppiset menetelmät (liekkifotometria, UV/VIS- ja atomiabsorptio-spektrofotometria). Töihin kuuluu sisäänpääsykuulustelu, joka on läpäistävä hyväksytysti ennen töiden aloittamista. Sisäänpääsykuulustelun lisäksi työt tentitään suullisesti ennen kunkin työn aloittamista. Yhdestä työstä laaditaan työseloste.
Kirjallisuus: KEMA210 Analyyttisen kemian työt -moniste.
Esitiedot: Kemian perustyöt (KEMP110) ja Kemian perus­kurssit 1-3 (KEMP101-103) on oltava suoritettuna.
Osaamistavoitteet: Ymmärtää eri analyysimenetelmiin liittyvät teoreettiset lähtökohdat sekä hallitsee työkohtaisten analyysimenetelmien perustaidot.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=119610

KEMA214 Epäorgaaninen kemia 1 (4 op)

Opettajat: Jussi Valkonen, Reijo Sillanpää
Opetusaika: 12.03. - 04.05.2012
Aikataulu: Kevät 2012, jakso 4. Luentoja 28 h, 12.3 - 4.5.2012.
Sisältö: epäorgaanisen kemian nimistö, molekyylisymmetrian perusteet, sitoutuminen, ionihilan
rakenne ja energia sekä vedettömät liuottimet
Kirjallisuus: C.E. Housecroft ja A. G. Sharpe, Inorganic Chemistry, 3. painos, luvut 2, 4-7 ja 9.
Esitiedot: KEMP111, KEMP112, KEMP113
Osaamistavoitteet: Kurssin jälkeen opiskelija tuntee epäorgaanisen kemian nimistön perusteet samoin kuin
molekyylisymmetrian perusteorian ja sen merkinnät. Edelleen opiskelija ymmärtää usea-atomisten
molekyylien sitoutumisen perusteet sekä yksinkertaisten ioniyhdisteiden rakenteet. Myös
vedettömien liuottimien perusteet tulevat tutuiksi
Kurssin kotisivu: http://users.jyu.fi/~valkonen/kema211/
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=114937

KEMA215 Epäorgaaninen kemia 2 (3 op)

Opettajat: Jussi Valkonen, Reijo Sillanpää
Opetusaika: 01.09. - 21.10.2011
Aikataulu: Syksy 2011, jakso 1. Luennot 24 h. Luennot 14.9 - 20.10., ke ja to 10-12 Kem1. Loppukoe 27.10.11. klo 9.00-12.00 KEM4.
Sisältö: Siirtymämetallien kemian perusasiat: sidosteoriat, spektroskopia, reaktiomekanismit, organometalliyhdisteet ja 3d-ryhmän metallien kemia, katalyysi.
Kirjallisuus: C. E. Housecroft, A. G. Sharpe, Inorganic Chemistry, 3 painos, 2007, luvut 20-22, 24 ja 26-27.
Osaamistavoitteet: Opintojakson jälkeen opiskelijan odotetaan hallitsevan siirtymämetallien kemian perusasiat kuten koordinaatiopiirit, molekyyliorbitaalikaaviot, UV-Vis -spektrien tulkinnan, magnetismin, reaktiomekanismit sekä 3d-metallien organometalli- ja koordinaatiokemian.
Kurssin kotisivu: http://users.jyu.fi/~resillan/KEMA215
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=114938

KEMA220 Epäorgaanisen kemian työt (4 op)

Opettaja: Manu Lahtinen
Ajankohtaista: Labrakurssiin liittyvät opetusryhmät ilmestyvät Korppiin myöhempänä ajankohtana (marras-joulukuun vaihteessa). Kurssi-ilmoittautumisen ohella opiskelijan on ilmoittauduttava yhteen ryhmään. Muistutus opetusryhmiin ilmoittautumisesta lähtee postilistan kautta, samalla kun rythmät luodaan Korppiin.
Opetusaika: 09.01. - 18.05.2012
Aikataulu: Kevät 2012 (jaksot 1 ja 2). Pienryhmiin ilmoittautuminen To 12.1.2012 mennes­sä. Työt aloitetaan ryhmäkohtaisia aikatauluja noudattaen Ma 16.1.2012 alkaen.
Sisältö: Työt jakautuvat kahteen osaan, joista alkuosa tehdään opetusryhmässä (2 x 4h /vk 6-7 viikon ajan) ryhmäkohtaisia aikoja noudattaen ja jälkimmäinen osa tehdään itsenäisesti (6-8 viikon ajan). Itsenäisessä vaiheessa töitä voi tehdä omaan tahtiin osaston laboratorion aukioloaikoina (Ma, Ti ja Pe 8:15-16:15). Ryhmävaiheessa käsitellään epäorgaanista kvalitatiivista analyysiä ja yksinkertaisia synteesejä. Itsenäisessä vaiheessa syntetisoidaan useita epäorgaanisia yhdisteitä ja perehdytään niiden avulla erilaisiin analyysimenetelmiin mm. infrapunaspekstroskopia, ohutkerroskromatografia. Itsenäisen vaiheen työt (4 kpl) tentitään suullisesti ennen kunkin työn aloittamista. Jokaisesta työstä laaditaan työseloste.
Esitiedot: Kemian perustyöt (KEMP110) tai Johdatus laboratoriotöihin KEMA200 ja Kemian perusteet 1-2 (KEMP101-102).
Osaamistavoitteet: Ymmärtää eri analyysimenetelmiin/synteesitekniikoihin liittyvät teoreettiset lähtökohdat sekä hallitsee työkohtaisten analyysimenetelmien ja synteesitekniikoiden perustaidot.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=119611

KEMA224 Fysikaalinen kemia (4 op), Ei luennoida lv. 2011-2012

Opetusaika: 01.09. - 27.10.2012
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=118811

KEMA225 Fysikaalinen kemia 2 (4 op)

Opettaja: Henrik Kunttu
Opetusaika: 24.10. - 16.12.2011
Aikataulu: Syksy 2011 jakso 2, Luennot 32h 24.10 - 15.12 ma ja to 10-12 Kem1. Laskuharjoitukset 14h.
Sisältö: Kvanttimekaniikan perusteet, atomien rakenne ja spektrit, molekyyliorbitaalit, molekyylispektroskopian perusteet (rotaatio-,värähtely-, elektronispektroskopia, magneettinen resonanssispektroskopia).
Kirjallisuus: Atkins’ Physical Chemistry, 8. painos, luvut 8-11, 13-15
Osaamistavoitteet: Ymmärtää kvanttimekaniikan teoriarakennetta (aaltofunktio, operaattori, todennäköisyystulkinta) ja teorian yhteyttä kokeellisiin havaintosuureisiin. Soveltaa teoriaa yksinkertaisiin mallisysteemeihin (hiukkanen laatikossa, jäykkä pyörijä, harmoninen värähtelijä). Ymmärtää kvanttimekaniikan yhteys spektroskopiaan (energiatasot, siirtymät). Ymmärtää sähkömagneettisen säteilyn vaikutus molekyylin sisäisiin vapausasteisiin. Ymmärtää mitä informaatiota eri spektroskopian lajeilla voidaan saada molekyyleista. Tulkita yksinkertaisia optisia ja NMR spektrejä.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=118810

KEMA230 Fysikaalisen kemian työt (4 op)

Opettajat: Saara Kaski, Jukka Aumanen, Jussi Ahokas
Ajankohtaista: Oppilaslaboratorio on auki syyslukukauden 2011 ti-pe.
Jos olet jo aiemmin ilmoittautunut näihin laboratoriotöihin, tietosi löytyvät "vanhentunut" -kohdasta, ei siis tarvitse ilmoittautua uudestaan.
Opetusaika: 13.09. - 16.12.2011
Aikataulu: Laboratorion aukioloajat: Syksy 2011 13.9.-16.12.2011 avoinna ti, ke, to ja pe, maanantaisin suljettu. Aineopintojen opetusta ei ole kevät- eikä kesälukukaudella.
Sisältö: Laboratoriotöissä opetellaan fysikaalisen kemian keskeisiä käsitteitä ja ilmiöitä omien kokeellisten havaintojen perusteella. Termodynamiikan, kinetiikan, sähkökemian, faasimuutosten ja spektroskopian töitä ja kirjalliset työselostukset.
Kirjallisuus: Erilliset kirjalliset työohjeet, yleisohje fysikaalisen kemian laboratoriotöihin. Katso www-sivut KOPASSA!
Esitiedot: Fysikaalinen kemia 1 tai 2 (KEMA223 tai KEMA222) sekä Kemian perustyöt (KEMP110). Luentokurssin samanaikainen suorittaminen hyväksytään myös.
Osaamistavoitteet: Fysikaalisen kemian teorioiden ja mallien todentaminen sekä niiden yhdistäminen käytännössä mitattaviin ilmiöihin. Mittauspöytäkirjan ja työselostuksen laatiminen sekä mittauksen tarkkuuden ja tuloksen luotettavuuden arvioiminen.
Kurssin kotisivu: https://koppa.jyu.fi/avoimet/kemia/kema230
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=121145

KEMA282 Orgaaninen kemia 1 (5 op)

Opettaja: Maija Nissinen
Ajankohtaista: Kurssilla on työtila Optimassa, jonne myös päivittyy ajankohtainen tieto kurssista. Pääsy Optimaan avautuu kurssille ilmoittauneille marras-joulukuussa 2011.
Opetusaika: 09.01. - 09.03.2012
Aikataulu: Luennot ma ja ti klo 10-12 9.1.-28.2.2012 salissa KEM1.
Demot viikoilla 3, 5, 7 ja 9. Neljä ryhmää ti-to.
Sisältö: NMR-spektroskopian perusteet, radikaalireaktiot, konjugaatio ja resonanssi, aromaattisuus ja elektrofiilinen aromaattinen substituutio, amiinit ja emäksisyys.
Kirjallisuus: J.G. Smith: Organic Chemistry luvut 14 -18 sekä 25
Esitiedot: Kemian perusopinnot
Osaamistavoitteet: Kurssin hyväksytysti suorittanut opiskelija osaa:
-tunnistaa ja analysoida yksinkertaisten orgaanisten yhdisteiden 1H ja 13C NMR -spektrejä
-suunnitella yksinkertaisten orgaanisten yhdisteiden synteesejä kurssilla opittujen reaktioiden (radikaalireaktiot, konjugoituneiden kaksoissidosten reaktiot, elektrofiiliset aromaattise substituutioreaktiot sekä aniliinin reaktiot) avulla sekä hallitsee reaktioihin liittyvät perusreaktiomekanismit ja reaktiomekanistisen ajattelun.
* tunnistaa orgaaniset emäkset ja osaa niiden ominaisuudet.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=114980

KEMA283 Orgaaninen kemia 2 (4 op)

Opettaja: Maija Nissinen
Opetusaika: 12.03. - 18.05.2012
Sisältö: Karboksyylihapot
Johdatus karbonyylikemiaan, organometallireagenssit, hapetus- ja pelkistysreaktiot
Aldehydien ja ketonien reaktiot: nukleofiilinen additio
Karboksyylihappojohdannaisten reaktiot: Nukleofiilinen substituutio
Substituutioreaktiot alfa-hiileen
Kirjallisuus: J.G. Smith: Organic Chemistry luvut 19-23
Esitiedot: KEMA282 tai KEMA237
Osaamistavoitteet: Kurssin hyväksytysti suorittanut opiskelija:
* tunnistaa orgaaniset hapot ja osaa määritellä niiden ominaisuuksia
-osaa suunnitella yksinkertaisten orgaanisten yhdisteiden synteesejä kurssilla opittujen reaktioiden (nukleofiilinen substituutio ja additio, hapetus ja pelkistysreaktiot) avulla sekä hallitsee reaktioihin liittyvät perusreaktiomekanismit ja reaktiomekanistisen ajattelun
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=114990

KEMA239 Orgaanisen kemian työt (4 op)

Opettaja: Tanja Lahtinen
Ajankohtaista: Ennen laboratoriotöiden aloittamista on suoritettava läsnäolopakollinen (luennot+harjoitustyö+töihinpääsykuulustelu) työhönjohdatuskurssi.
Opetusaika: 09.01. - 15.06.2012
Aikataulu: kl. III ja IV periodit (1.2 -15.6.2012, ke-pe klo: 8-16), paitsi viikko 14 (pääsiäisloma)
Sisältö: Ennen laboratoriotöiden aloittamista on suoritettava läsnäolopakollinen (luennot+harjoitustyö+töihinpääsykuulustelu) työhönjohdatuskurssi, jonka jälkeen tehdään ohjeiden mukaisia synteesejä, joissa tutustutaan tavallisimpiin työmenetelmiin ja välineisiin sekä spektrometrisiin että kromatografisiin menetelmiin (NMR, IR ja GC-FID)
Kirjallisuus: Moniste, Johdatus orgaanisen kemian aineopintojen työmenetelmiin (Tanja Lahtinen 2009). Monistetta voi ostaa Ylistönrinteen kirjastosta.
Esitiedot: Työhönjohdatuskurssi: Kemian perusteet 1-2 ja 4 (KEMP101-102, 105). Orgaanisen kemian laboratoriotyöt: Orgaanisen kemian 1 (KEMA237) tai Orgaanisen kemian (KEMA236/KEMA280) hyväksytty suoritus, Laboratoriotyöt: Orgaanisen kemian laboratoriotöiden työhönjohdatuskurssi + töihinpääsykuulustelu sekä Kemian perustyöt (KEMP110).
Osaamistavoitteet: Kurssin tavoitteena on antaa tietoja ja taitoja, joita turvallinen työskentely laboratoriossa edellyttää. Harjoitustöissä opiskelija oppii käyttämään orgaanisen kemian perustyövälineitä, kuten refluksointi- ja tislauslaitteistoja sekä yksinkertaisia laboratoriolaitteita, kuten IR ja GC-laitteistoja. Töiden tavoitteena on sekä käytännön laboratoriotyön perusmenetelmien oppiminen että menetelmien yhdistäminen orgaanisiin reaktiomekanismeihin.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=118812

KEMA245 Johdatus kemian opetukseen (3 op)

Opettaja: Jan Lundell
Opetusaika: 12.03. - 18.05.2012
Aikataulu: Kevät 2012, jakso 2, ti 10-12. Luennot 16 tuntia.
Sisältö: Kurssi toimii johdantokurssina tuleviin kemian opettajan opintoihin. Kurssin tarkoituksena on antaa yleiskuva kemian opetuksesta, kemian oppimisesta, kemian opettajan työstä, tuleviin kemian opetuksen kursseihin sekä motivoida kemian opettajan työhön.
Kurssia suositellaan toisen vuosikurssin opiskelijoille, mutta myös opiskelijoille, jotka harkitsevat kemian opettajaksi opiskelua.
Kirjallisuus: Jaetaan lähitapaamisissa.
Osaamistavoitteet: - tuntee kemian opetukseen ja sen tutkimukseen liittyvää kirjallisuutta ja tietolähteitä
- ymmärtää kemian opettajan työhön liittyviä haasteita ja mahdollisuuksia
- ymmärtää kemiallisen tiedon rakenteellisen kolmitason ja miten sitä voidaan soveltaa kemian opetuksen ja oppimisen tukena ja kehittämisessä
- osaa tehdä pienimuotoisen opetuksen tutkimuksen
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=117686

9.6.2.3 Kemian syventävät opinnot

Epäorgaaninen ja analyyttinen kemia
KEMS300 Työelämä kurssi (3 op)

Opettaja: Raimo Alen
Opetusaika: 09.01. - 18.05.2012
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=120193

KEMS301 Epäorgaanisen kemian syventävä kurssi (6-8 op)

Opettaja: Reijo Sillanpää
Opetusaika: 08.11.2011 - 26.01.2012
Sisältö: Ryhmäteorian kemialliset sovellutukset. Koordinaatio- ja organometallikemian teoriat, metallikompleksien kinetiikkaa, metallikompleksien elektronispektroskopiaa, moniytimiset metallikompleksit, soveltavaa epäorgaanista kemiaa, metallikompleksit katalyytteinä
Kirjallisuus: G. L. Miessler, D. A. Tarr, Inorganic Chemistry, 4. painos, 2011, soveltuvin osin.
Esitiedot: Epäorgaanisen kemian aineopinnot.
Osaamistavoitteet: Opintojakson jälkeen opiskelijan odotetaan osaavan epäorgaanista kemiaa syvällisesti kuten epäorgaanisten molekyylien rakenteiden ja ominaisuuksien selittämisen symmetrian avulla, kompleksiyhdisteiden kinetiikan ymmärtämisen ja metallikompleksien soveltamisen katalyyttisiin tarkoituksiin.
Kurssin kotisivu: http://users.jyu.fi/~resillan/KEMS301/
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=118850

KEMS302 Analyyttisen kemian syventävä kurssi (6-8 op), Tentittävä kurssi lv 2011-2012

Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=120192

KEMS303 Bioepäorgaaninen kemia (4 op), Tentittävä kurssi lv 2011-2012

Opetusaika: 01.08.2011 - 31.07.2012
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=121165

KEMS304 Kemiallisten tulosten tarkastelu tilastollisin menetelmin (4 op), Tentittävä kurssi lv 2011-2012

Opettaja: Ari Väisänen
Ajankohtaista: Luennoidaan seuraavan kerran mahdollisesti 2012-2013
Aikataulu: Luennoidaan seuraavan kerran 2012-2013
Sisältö: Virhetyypit ja niiden lähteet, keskiarvo ja -hajonta, luotettavuustestit, ulkopuolisten arvojen toteaminen, kalibrointi ja lineaarinen regressio, merkitsevyystestit ja varianssianalyysi.
Kirjallisuus: J.C. Miller, J.N. Miller, Statistics and Chemometrics for Analytical Chemistry sekä luentomateriaali
Esitiedot: Analyyttinen kemia 1 (KEMA203), Analyyttinen kemia 2 (KEMA204) ja Epäorgaaninen kemia 1 (KEMA213)
Osaamistavoitteet: Kurssin jälkeen opiskelija kykenee päättelemään analyysituloksiin liittyvät virhetekijät ja arvioimaan kriittisesti niiden vaikutusta mittaustuloksiin. Opiskelija kykenee myös vertaamaan eri analyysimenetelmillä mitattuja tuloksia toisiinsa ja tekemään johtopäätöksiä tulosten käyttökelpoisuudesta
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=118931

KEMS307 Raskasmetallien ympäristökemia ja -analytiikka (4 op)

Opettaja: Ari Väisänen
Opetusaika: 17.01. - 28.02.2012
Sisältö: Raskasmetallien liukoisuus ja myrkyllisyys ympäristössä, biogeokemia, näytteenotto ja näytteen liuotus, analyysimenetelmät ja biosaatavuutta ennustavat kemialliset menetelmät.
Raskasmetallien liukoisuus ja myrkyllisyys ympäristössä, biogeokemia, näytteenotto ja näytteen liuotus, analyysimenetelmät ja biosaatavuutta ennustavat kemialliset menetelmät.
Kirjallisuus: Luentomateriaali
Esitiedot: Analyyttinen kemia 1 (KEMA203), Analyyttinen kemia 2 (KEMA204) ja Epäorgaaninen kemia 1 (KEMA213)
Osaamistavoitteet: Kurssin jälkeen opiskelijan oletetaan tuntevan saastuneissa kohteissa yleisimmin esiintyvien raskasmetallien reaktioita maaperässä. Opiskelijan oletetaan myös osaavan erilaisten raskasmetallipitoisten näytteiden näytteenottoon, käsittelyyn ja analytiikkaan liittyvät työvaiheet.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=118932

KEMS308 Röntgenkristallografia (6 op)

Opettaja: Jussi Valkonen
Opetusaika: 01.09. - 27.10.2011
Aikataulu: Syksy 2011 jakso 1. Luennot 1.9 - 27.10.2011 ti ja to 8-10 Kem2
Kirjallisuus: luentomoniste, ladattavissa verkosta
Esitiedot: Kemian aineopinnot.
Osaamistavoitteet: Opiskelija tietää röntgensäteilyn tuottamisen ja ymmärtää, kuinka hila, alkeiskoppi ja symmetria
muodostavat avaruusryhmät. Edelleen opiskelija ymmärtää, kuinka röntgensäteily heijastuu
kiteisestä aineesta ja kuinka sen intensiteetti muodostuu. Kurssin jälkeen opiskelija tuntee
pulveridiffraktiolaitteen ja yksikidediffraktiolaitteen ja osaa yksinkertaisessa tapauksessa ratkaista
yhdisteen kiderakenteen.
Kurssin kotisivu: http://users.jyu.fi/~valkonen/kems308/
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=114939

KEMS309 Termoanalyysin perusteet (4 op), Tentittävä kurssi lv 2011-2012

Opetusaika: 01.08.2011 - 31.07.2012
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=121164

KEMS315 Pääryhmien kemia (4 op)

Opettaja: Heikki Tuononen
Opetusaika: 01.09. - 21.10.2011
Sisältö: Kurssilla käsitellään pääryhmien (s- ja p-ryhmien) alkuaineiden kemiaa.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=118848

KEMS348 Epäorgaanisen ja analyyttisen kemian syventävät harjoitustyöt (12-20 op)

Opettajat: Antti Riisiö, Heikki Tuononen, Jukka Rautiainen, Manu Lahtinen, Ari Väisänen, Jari Konu
Opetusaika: 01.09.2011 - 31.07.2012
Aikataulu: Syventävien opintojen harjoitustöitä voi tehdä kaikilla jaksoilla syys-, kevät ja kesälukukaudella (katso tarkemmat aukioloajat opinto-oppaan kohdasta laboratorioiden aukioloajat).
Sisältö: Työt sisältävät erilaisia analyyttisiä määrityksiä, epäorgaanisia synteesejä, laitetöitä ja miniprojekteja. Töihin liittyviä tutkimusmenetelmiä ovat mm. atomiabsorptio-, plasmaemissio-, UV/Vis- ja infrapunaspektroskopiat, laskennallinen kemia, nestekromatografia, termogravimetria ja röntgendiffraktiomenetelmät. Jokaisella työllä on oma ohjaajansa. Työn toteutuksesta ja aikataulutuksesta on sovittava kunkin työn ohjaajan kanssa erikseen. Jokaisesta työstä laaditaan työselostus. Työkohtainen lista on nähtävissä osaston ilmoitustauluilla sekä Korpissa.
Työt (ohjaaja suluissa)
1. Maaperäanalyysi, 3op (Ari Väisänen)
2. Vesianalyysi, 3op (Jukka Rautianen)
3. Näytteen käsittely eri liuotusmenetelmillä, 2op (Ari Väisänen)
4. Metallikompleksien muodostumisvakioiden määritys UV/Vis spektrometrisesti, 2op (Jukka Rautiainen)
5. Kvaternäärisen ammoniumsuolan (ionineste) synteesi ja karakterisointi, 2op (Manu Lahtinen)
6. Laskennallisen kemian työ, 2op (Heikki Tuononen)
7. Reaktiokinetiikan määritys nestekromatografialla, 2op (Antti Riisiö)
8. Cis-trans isomeria, 2 op (Jari Konu)
9. Miniprojekti, 4-6op
- analyyttisen kemian tutkimusaiheet: Ari Väisänen
- epäorgaanisen kemian aiheet: Manu Lahtinen, Jari Konu
- laskennallisen kemian aiheet: Heikki Tuononen
Kirjallisuus: Yksittäiset kunkin työn ohjaajalta saatavat työohjeet sekä alan kirjallisuus
Esitiedot: Epäorgaanisen ja analyyttisen kemian aineopinnot (KEMA201, 202, 210, 211, 212, 220) on oltava suoritettuina.
Osaamistavoitteet: Töiden jälkeen opiskelija hallitsee edistyneimpien analyysitekniikoiden teoreettiset perusteet ja osaa hyödyntää niitä yksinkertaistettujen analyysiongelmien ratkaisussa.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=119609

KEMS349 Epäorgaanisen ja analyyttisen kemian erikoistyö (24 op)

Opetusaika: 01.08.2011 - 31.07.2012
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=121158

KEMS350 Pro gradu -tutkielma epäorgaaninen ja analyyttinen kemia pääaineena (16 op)

Opetusaika: 01.08.2011 - 31.07.2012
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=121159

Fysikaalinen kemia
KEMS401 Kvanttikemia (6-9 op)

Opettajat: Eero Hulkko, Karoliina Honkala
Opetusaika: 05.09. - 04.11.2011
Sisältö: Kvanttimekaniikan perusteet: operaattorit, ominaisarvoyhtälöt, kommutaattorit, Schrödingerin yhtälö, Harmoninen värähtelijä, vetyatomi, häiriöteoria, variaatioteoria, sähkömagneettisen säteilyn absorptio ja emissio, kovalenttinen sidos
Kirjallisuus: Michael D. Fayer: Elements of Quantum mechanics.
Esitiedot: KEMA222 (fysikaalinen kemia 2) tai vastaavat tiedot. Suositellaan FYSP 111, 112 ja 113
Osaamistavoitteet: Kurssin jälkeen opiskelija ymmärtää kvanttimekaniikan rakenteita entistä syvällisemmin. Hän on perehtynyt Diracin bra-ket-formalismiin ja osaa soveltaa sitä yksinkertaisiin ongelmiin. Lisäksi hän osaa ratkaista yksinkertaisia kvanttimekaniikan ongelmia aaltofunktioformalismilla sekä tarkasti että käyttäen approksimatiivisia menetelmiä. Opiskelija osaa soveltaa häiriöteoriaa sähkömagneettisen säteilyn ja molekyylin väliseen vuorovaikutukseen ja on perehtynyt yksityiskohtaisesti kovalenttisen sidoksen syntymiseen.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=119517

KEMS405 Lasertekniikka (4-7 op)

Opettaja: Jouko Korppi-Tommola
Opetusaika: 24.10. - 16.12.2011
Aikataulu: syksy 2011, 2. jakso ja syksy 2012 2. jakso, Luennot 16h, YlistöKemXX. Laskuharjoituksia 8*2h, loppukoe.
Sisältö: Kurssilla perehdytään laserien toimintaperiaatteisiin, optisiin resonaattoreihin, jatkuvatoimisiin ja pulssilasereihin, eri lasertyyppeihin mukaan lukien diodi- ja kuitulaserit sekä koherentin valon ominaisuuksiin. Kurssiin sisältyy pareittain valmistettava seminaariesitelmä jostakin käytännön lasersovellutuksesta. Kurssi soveltuu sekä kemisteille, fyysikoille sekä nanotieteiden maisteriopiskelijoille. Esitiedot fyskem1&2 kurssit tai fysiikan sähköopin ja optiikan kurssit
Kirjallisuus: O. Svelto, ‘Principles of Lasers’ , 4 th Ed., Plenum Publishing Company, New York (1998) ISBN 0-306-45748-2, A. Yariv, ‘Optical Electronics in Modern Communications’, 5 th Ed., Oxford University Press, New York(1997), ISBN 0-19-510626-1.
Apukirjallisuutta: G. Cerullo, S. Longhi, M. Nisoli, S. Stagira and O. Svelto, ’Problems in Laser Physics’, Kluwer Academic/Plenum Publishers, New York, (2001)

Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=119532

KEMS407 Pinta- ja kolloidikemia (4-7 op), Luennoidaan 2012-2013

Opettaja: Jouko Korppi-Tommola
Opetusaika: 01.09. - 24.10.2012
Aikataulu: Syksy 2012, 1. jakso, Luennot 16 h, YlistöKEMXX, Laskuharjoitukset 2*8h, Loppukoe
Sisältö: Pinta- ja kolloidikemian kurssin aihepiiriin kuuluvat sedimentaatio, diffuusio, pintajännitys, pintajännityksen alentaminen, kostuminen ja pesu, sähköiset kaksoiskerrokset, saostaminen, osmoosi ja reaktiot kiinteillä pinnoilla. Kurssilla esitellään kolloidisysteemien ja pintojen karakterisointiin käytettäviä keskeisiä kokeellisia menetelmiä. Fysikaalisina ilmiöinä tarkastellaan adsorptiota, desorptiota, katalyyttisiä reaktioita, varattuja rajapintoja, elektroforeesia, viskositeettia ja elastisuutta. Käytännön kolloidisia systeemejä ovat mm. aerosolit, pesuaineet, elintarvikkeet, maalit, muovit, kumi, lannoitteet, maaperä, jätevedet jne. Kurssi soveltuu biologeille, kemisteille, fyysikoille ja nanotieteen maisteriohjelman opiskelijoille.
Kirjallisuus: G.T. Barnes and I.R. Gentle, Interfacial Science, an Introduction, Oxford University Press, Oxford (2005), R.J. Hunter, Introduction to Modern Colloid Science,Oxford University Press, Oxford (2003), E.M. McCash, Surface Chemistry, Oxford University Press, Oxford (2001), P.W. Atkins, Physical Chemistry, 6th Ed. (Oxford University Press), osa III soveltuvin osin.
Esitiedot: fyskem 1 ja 2 kurssit
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=119600

KEMS408 Femtokemia I (3-6 op)

Opettajat: Johan Lindgren, Toni Kiljunen
Ajankohtaista: Ennen oli yksi Femtokemian kurssi, lukuvuodesta 2011-2012 kursseja on kaksi femtokemia I ja II
Opetusaika: 10.01. - 09.03.2012
Aikataulu: III periodi eli kevään 1. jakso.
24/10 siten, että luentoja (opintopiirityöskentelyä) 2+2h/vko esim. ti ja to, 10.1.-9.2.
laskuharjoitus 2h/vko esim. ma. 16.1.-13.2.
Lisäksi harjoitustyön ohjausta 2+2h luentojen 20h päälle 14.2. ja 16.2.
Kurssin läpäisyksi vaaditaan demojen lisäksi harjoitustyöraportti.
Sisältö: Molekyylidynamiikka, aaltopakettidynamiikka, ajasta riippuva häiriöteoria, koherentti epälineaarinen spektroskopia, vahvan kentän vuorovaikutus, aaltopakettikontrolli ja pulssinmuokkaus.
Kirjallisuus: D. J. Tannor, Introduction to quantum mechanics: a time-dependent perspective, University Science Books, Sausalito 2007.
Esitiedot: Kvanttikemia
Osaamistavoitteet: Tutustua aaltopakettidynamiikan ilmiömaailmaan ja käsittää sen yhteys spektroskopiaan aika-taajuusvastaavuuksien kautta. Ymmärtää neliaaltosekoitus molekyyleissä ja oppia sen laskeminen kolmannen kertaluvun makroskooppisen polarisaation avulla. Kurssi laajentaa Kvanttikemian käsittelyä ja pohjustaa kokeellisten tekniikoiden esittelyä Femtokemia II -kurssilla ja laboratoriotöissä.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=119533

KEMS409 Materiaalimallinnus (5 op)

Opettaja: Karoliina Honkala
Opetusaika: 09.01. - 09.03.2012
Sisältö: johdatus tiheysfunktionaaliteoriaan, kantafunktiot, pseudopotentiaalit, erilaisten materiaalien fysikaalisten ja kemiallisten ominaisuuksien sekä kemiallisten reaktioiden mallinnus, tutustuaan GPAW-ohjelmistoon ja sovelletaan sitä yksikertaisiin mallisysteemeihin
Kirjallisuus: mm. R.M. Martin ”Electronic structure -Basic theory and Practical Methods”
Esitiedot: Kvanttikemia ja molekyylimallinnus
Osaamistavoitteet: Opiskelija tuntee tiheysfunktionaaliteorian perusteet ja laskujen vaatimat approksimaatiot sekä osaa itsenäisesti laskea GPAW-ohjelmistolla mallisysteemien fysikaalisia ja kemiallisia ominaisuuksia
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=119518

KEMS410 Femtokemia II (3-4 op)

Opettaja: Jouko Korppi-Tommola
Opetusaika: 24.10. - 16.12.2011
Aikataulu: kevät 2012, 2. jakso ja kevät 2013 2. jakso, Luennot 14 h, YlistöKEMXX, laskuharjoitukset 2*7h, loppukoe.
Sisältö: Kurssilla perehdytään siihen, miten ultralyhyitä laserpulsseja tuotetaan, vahvistetaan, karakterisoidaan ja miten niitä voidaan hyödyntää taajuuden muuntamisessa epälineaarisissa optisissa kiteissä (SHG, OPO, OPA). Luennoilla tarkastellaan myös pulssien etenemistä optisesti läpäisevässä väliaineessa. Ultranopeista mittausmenetelmistä käsitellään viritä - koeta kokeet, yksittäisfotonilaskenta- ja fluoresenssi-up-konversio, kaksi-dimensionaaliset ajasta riippuvat menetelmät, sekä neljän aallon sekoittamiseen perustuvat kokeet. Ilmiötasolla käsitellään ultranopeita prosesseja värähtely- ja elektronisissa viritystiloissa, konformaation muutoksia, pyörimisliikettä, solvatoitumisen dynamiikkaa, energian ja elektronin siirtoreaktioita ja dissosiaatioreaktioita.
Kirjallisuus: C. Rulliere, Femtosecond Laser Pulses: Principles and Experiments, Springer, 2nd Ed. (2004), J.-C. Diels and W. Rudolph, Ultrashort Laser Pulse Phenomena Fundamentals, Techniques and Applications on a Femtosecond Time Scale, Academic Press (2006), A. Nitzan, ‘Chemical dynamics in condensed phases’, Oxford University Press, (2006).
Esitiedot: Femtokemia I tai lasertekniikan kurssi
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=119601

KEMS411 Optinen spektrokopia (0-6 op)

Opettaja: Mika Pettersson
Opetusaika: 25.10. - 16.12.2011
Aikataulu: Syksy, I periodi
28 h luentoja = 14 X 2 h, päivät ti,to klo 10-12
Demoja 12 h = 6 X 2h, päivä ti, klo 12-14
Sisältö: Sähkömagneettisen säteilyn ja molekyylien vuorovaikutus, rotaatiospektroskopia, värähdysspektroskopia, värähdysrotaatiospektroskopia, elektroninen spektroskopia, valokemialliset ja -fysikaaliset prosessit.
Kirjallisuus: J. Michael Hollas, Modern spectroscopy , 4. painos (Wiley, 2004), tai aikaisempi painos, ISBN: 978-0-470-84416-8
Oheislukemistona: Turro, Ramamurthy, Scaiano: Principles of molecular photochemistry, an introduction. University Science Books, 2009, ISBN 978-1-891389-57-3.

Esitiedot: Kvanttikemia (tai vastaava), symmetria ja ryhmäteoria kemiassa (tai vastaava)
Osaamistavoitteet: Opiskelija ymmärtää sähkömagneettisen säteilyn ja molekyylien välisen vuorovaikutuksen perusteet, hän ymmärtää rotaatio-, värähdys- ja elektronisen spektroskopian periaatteet ja osaa tulkita näihin liittyviä spektrejä sekä määrittää näistä spektroskopisia parametrejä. Opiskelija ymmärtää valokemiallisten ja -fysikaalisten prosessien periaatteet.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=119603

KEMS412 Symmetria ja ryhmäteoria kemiassa (2 op), Lukupiirimuotoinen

Opettaja: Mika Pettersson
Opetusaika: 22.09. - 13.10.2011
Aikataulu: 10 h luentoja = 5 X 2 h, päivät ti,to klo 10-12
Demoja 4 h = 2 X 2h, päivä ti, klo 12-14
Sisältö: Molekyylien symmetria, pisteryhmät, redusoituvat ja redusoitumattomat esitykset, ryhmäteorian soveltaminen värähdysspektroskopiaan, molekyyliorbitaaleihin ja elektroniseen spektroskopiaan.
Kirjallisuus: Oppikirja: Arthur M. Lesk: Introduction to symmetry and group theory for chemists, Kluwer academic publishers, 2010. ISBN: 978-90-481-6600-8
Esitiedot: ei ole
Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa symmetriaoperaatioiden käytön ja hallitsee molekyylien luokittelun pisteryhmiin. Opiskelija osaa soveltaa ryhmäteoriaa värähdysspektroskopiaan ja osaa määrittää värähdysten symmetriavalintasäännöt infrapuna- ja Ramanspektroskopiassa. Opiskelija ymmärtää ryhmäteorian soveltamisen kemiallisen sidoksen kuvauksessa ja elektronisessa spektroskopiassa
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=119605

KEMS430 Spektrokopian työt I (4 op)

Opettajat: Saara Kaski, Jukka Aumanen, Jussi Ahokas
Ajankohtaista:
Please contact the teaching staff for the course details. The lab work instructions are available in English and can be found in the course webpage (in Koppa), or from teaching staff in the student lab (YF310).
Opetusaika: 24.10. - 16.12.2011
Aikataulu: II periodi Fysikaalisen kemian oppilaslaboratorion (YF310) aukioloaikoina, mittausajat sovitaan ohjaajien kanssa
Sisältö: CO 2 -molekyylin infrapunaspektrin mittaaminen ja tulkinta sekä pyreenimolekyylien muodostaman eksimeerin tutkiminen fluoresenssimittauksilla. Itsenäistä työskentelyä, kirjalliset laboratorioselostukset.
Kirjallisuus: Erilliset työohjeet (KOPPA)
Esitiedot: KEMA221, KEMA222, KEMA230 tai vastaavat tiedot
Osaamistavoitteet: Opiskelijaosaa tehdä itsenäisesti ohjeiden mukaisia fysikaalisen kemian mittauksia, tulkita tuloksensa ja selittää eri virhelähteiden ja muuttujien vaikutuksia tuloksiin ja pohtia mahdollisia vaihtoehtoisia menetelmiä vastaavien tulosten saavuttamiseksi. Opiskelija osaa laatia kattavan tieteellisen raportin mittaustuloksistaan ja osaa itsenäisesti hakea tietoa raporttia ja tulosten tulkintaa varten sekä ymmärtää syvällisesti tekemiensä mittausten ja fysikaalisten teorioiden yhteyden
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=119606

KEMS431 Spektrokopian työt II (4 op)

Opettajat: Saara Kaski, Jussi Ahokas, Tiina Kiviniemi
Ajankohtaista:
Please contact the teaching staff for the course details.
Opetusaika: 09.01. - 09.03.2012
Aikataulu: III periodi Ryhmäajat sovitaan kurssilaisten kanssa ja mittaukset tehdään
Sisältö: Hiilitetrakloridin Ramanspektrin mittaaminen ja tulkinta. Fluoresenssin elinajan ja anisotropian palautumisajan määrittäminen väriainemolekyylille eri lämpötiloissa. Molemmat mittaukset tehdään pienryhmissä. Henkilökohtaiset kirjalliset laboratorio­selostukset.
Kirjallisuus: Erilliset työohjeet
Esitiedot: KEMA221, KEMA222, KEMA230 tai vastaavat tiedot
Osaamistavoitteet: Opiskelija hallitsee kahden spektroskopian mittausmenetelmän teoreettiset ja kokeelliset perusteet ja osaa tulkita mittaamansa spektrit ja ymmärtää syvällisesti ilmiön takana olevan teorian. Opiskelija osaa laatia kattavan tieteellisen raportin mittaustuloksistaan ja osaa itsenäisesti hakea tietoa raporttia ja tulosten tulkintaa varten ja osaa yhdistää omat tuloksensa aiheesta julkaistuun tutkimustietoon.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=119607

KEMS432 Lasertyöt (0-6 op)

Opettaja: Pasi Myllyperkiö
Ajankohtaista:
Please contact the teaching staff for the course details.
Opetusaika: 12.03. - 18.05.2012
Aikataulu: IV periodi Ryhmäajat sovitaan kurssilaisten kanssa ja mittaukset tehdään Nanotiedekeskuksen laserlaboratoriossa.
Sisältö: Interferometrin rakentaminen ja femtosekuntilaserin pulssin pituuden karakterisointi. Yksinkertaisen femtokemian ilmiön tutkiminen kokeellisesti. Mittaukset tehdään pienryhmissä. Henkilökohtaiset kirjalliset laboratorioselostukset.
Kirjallisuus: Erilliset työohjeet
Esitiedot: KEMS408 Femtokemia I, KEMS411 Optinen spektroskopia
Osaamistavoitteet: Opiskelija hallitsee turvallisen työskentelytavan laserlaboratoriossa ja optiikan ja optomekaniikan komponenttien käsittelyn sekä optisten ilmaisimien toimintaperiaatteet. Opiskelija osaa rakentaa laitteiston femtosekuntipulssin pituuden määrittämiseen sekä ymmärtää mittauksen teoreettiset perusteet. Opiskelija tutustuu femtokemian tutkimuslaitteistoon ja osaa tehdä sillä yksinkertaisen mittauksen sekä liittää mittaustuloksensa fysikaalisen kemian ilmiöön ja ajankohtaisiin tutkimustuloksiin.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=119608

KEMS449 Fysikaalisen kemian erikoistyö (24 op)

Opetusaika: 01.08.2011 - 31.07.2012
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=121156

KEMS450 Pro gradu -tutkielma fysikaalinen kemia pääaineena (16 op)

Opetusaika: 01.08.2011 - 31.07.2012
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=121157

Orgaaninen kemia
KEMS526 Moderni synteettinen orgaaninen kemia (6 op)

Opettaja: Petri Pihko
Opetusaika: 12.03. - 18.05.2012
Aikataulu: kevät 2012, 4. periodi. 32h luennot ti 12-14, to 12-14), 10 h harj (ma 12-14), seminaarit (2 x 2 h) ma 12-15.
Sisältö: Orgaaninen reaktiivisuus, C=C- ja C-C-kytkentämenetelmät, stereokemialliset strategiat, edistyneet strategiat, asymmetrisen ja stereoselektiivisen synteesin perusteet. Kurssi suoritetaan kaksiosaisella seminaarilla, jossa harjoitellaan strategioiden käyttöä ja laaditaan synteesisuunnitelma. Kurssin suoritukseen kuuluu lisäksi viisi kotitehtävää (50 prosenttia arvosanasta).
Kirjallisuus: Carreira & Kvaerno: Classics in Stereoselective Synthesis. Wiley-VCH 2009 (osittain). Wyatt & Warren: Organic Chemistry: Strategy and Control. Wiley 2007. Lisäksi luennoilla jaettava materiaali.
Esitiedot:
KEMS5XX and KEMS5XX or equivalent courses.
Osaamistavoitteet: Kurssin tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiudet modernien synteesimenetelmien käyttöön synteesisuunnittelun apuna sekä antaa työkalut synteesistrategioiden kriittiselle valinnalle. Kurssilla laajennetaan opiskelijan orgaanisen synteesin työkalupakkia asymmetriseen synteesiin ja heterosyklisten yhdisteiden synteesiin. Lisäksi kurssilla opitaan laatimaan, esittämään ja kritisoimaan suunnitelmia ryhmätyönä ja seminaaritilanteessa.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=119521

KEMS528 Fysikaalinen orgaaninen kemia (4 op), Tentittävä kurssi lv 2011-2012

Opettaja: Petri Pihko
Sisältö: Reaktiomekanismien määrittämiseen tarvittavat menetelmät : välituotteiden eristäminen, kaappauskokeet, leimauskokeet, crossover-kokeet; kineettiset menetelmät, erityisesti primääriset ja sekundääriset kineettiset isotooppiefektit, substituenttiefektit, Hammett-riippuvuus, solvataation vaikutus, stereoelektroniset efektit. Katalyysi: spesifinen ja yleinen happo-emäs-katalyysi, Marcus-teoria, liuotinefektit, vetysidoskatalyysi, katalyysi vedessä, entsyymit ja pienmolekyylit katalyytteinä, asymmetrinen katalyysi.
Kirjallisuus: Luentomoniste. Muu kirjallisuus: Carey & Sundberg: Advanced Organic Chemistry, Part A: Structure and Mechanisms (5. laitos), Springer 2007 (osittain). Anslyn & Dougherty: Modern Physical Organic Chemistry, University Science Books, 2006 (osittain).
Esitiedot: KEMS524 ja KEMS525. Kurssi suositellaan suoritettavaksi 5. vuoden syksyllä.
Osaamistavoitteet: Kurssi syventää orgaanisen kemian fysikaalisen perustan ymmärtämistä. Tavoitteena on antaa kattava kuva moderneista reaktiivisuuden selvittämiseen tarvittavista menetelmistä sekä opettaa opiskelijaa niiden käyttöön tutkimuksen ja tuotekehityksen työkaluna. Lisäksi kurssilla opitaan ratkaisemaan reaktiomekanismeihin liittyviä ongelmia yhteisesti ryhmätyönä.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=119613

KEMS529 Orgaanisen kemian syventävä kurssi 1 (6 op)

Opettaja: Petri Pihko
Opetusaika: 24.10. - 16.12.2011
Aikataulu: 30h lu, 18 h harj (luennot ti 10-12, to 10-12), harjoitukset ma 12-15.
Sisältö: Nukleofiilisyys ja elektrofiilisyys, karbonyyliryhmän reaktiot, NMR-spektroskopia reaktiivisuuden ennustamisessa, konformaatioanalyysi, nukleofiiliset ja elektrofiiliset reaktiot tyydyttyneissä ja tyydyttymättömissä systeemeissä, kemoselektiivisyys, enolaattikemia. Kurssin suoritukseen kuuluu viisi kotitehtävää (50 prosenttia arvosanasta) sekä loppukuulustelu.
Kirjallisuus: Clayden, Greeves, Warren and Wothers: Organic Chemistry. Oxford University Press, Oxford, 2001 (osittain). Lisäksi luennoilla jaettava materiaali.
Esitiedot: LuK-tutkintoon sisältyneet aineopinnot tai vastaavat tiedot
Osaamistavoitteet: Kurssin tavoitteena on luoda opiskelijalle pohja rakenteeseen ja reaktiivisuuteen pohjautuvalle synteettiselle ajattelulle orgaanisessa kemiassa sekä tutustuttaa keskeisimpiin orgaanisen synteesin työkaluihin. Kurssi muodostaa kurssin KEMS530 kanssa yhtenäisen kokonaisuuden.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=119519

KEMS530 Orgaanisen kemian syventävä kurssi 2 (6 op)

Opettaja: Petri Pihko
Ajankohtaista: Kurssin tentti järjestetään viimeisen luentokerran yhteydessä ja uusintakerrat tenttipäivinä (sovittava erikseen luennoitsijan kanssa).
Opetusaika: 09.01. - 09.03.2012
Aikataulu: 32h lu, 18 h harj (luennot ti 10-12, to 10-12 KEM2), harjoitukset ma 12-15 KEM3.
Sisältö: Aldolireaktio ja karbonyylikondensaatiot, konjugaattiadditiot synteeseissä, kaksoissidoksen muodostusmenetelmät, retrosynteettinen analyysi, NMR-työkalut stereokemian todistamisessa, diastereoselektiivisyys syklisissä ja asyklisissä systeemeissä, perisykliset reaktiot, radikaalireaktiot, organometalliyhdisteiden käyttö synteeseissä. Kurssin suoritukseen kuuluu viisi kotitehtävää (50 prosenttia arvosanasta) sekä loppukuulustelu.
Kirjallisuus: Clayden, Greeves, Warren and Wothers: Organic Chemistry. Oxford University Press, Oxford, 2001 (osittain). Lisäksi luennoilla jaettava materiaali.
Esitiedot: KEMS524 tai KEMS529 Orgaanisen kemian syventävä kurssi 1
Osaamistavoitteet: Kurssin tavoitteena on luoda opiskelijalle pohja rakenteeseen ja reaktiivisuuteen pohjautuvalle synteettiselle ajattelulle orgaanisessa kemiassa sekä tutustuttaa keskeisimpiin orgaanisen synteesin työkaluihin. Kurssi muodostaa kurssin KEMS524/KEMS529 kanssa yhtenäisen kokonaisuuden.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=119520

KEMS531 Materiaalikemian perusteet (4 op)

Opettaja: Maija Nissinen
Ajankohtaista:
The course may be lectured in English, if necessary, or taken in English as a book exam. Please consult the lecturer in advance
Opetusaika: 06.09. - 12.10.2011
Aikataulu:
Autumn, 1. Period. 6.9.-12.10.
Lectures 24 h, lectures Tue and Wed
EXAM: Home exercises, no exam. The course can also be taken on general examination dates. Please, contact the lecturer.
Sisältö: Johdatus materiaalikemian käsitteisiin. Polymeerikemian perusteet. Keraamiset materiaali ja komposiitit. Johdatus hybridimateriaaleihin ja funktionaalisiin materiaaleihin. Nanokomposiitit ja partikkelit, huokoiset hybridimateriaalit, biomateriaalit, sovellukset lääketieteessä, optiikassa, sähkökemiassa, molekyylielektroniikassa ja pinnoitteissa.
Kirjallisuus: J. G. Smith, Organic Chemistry 2. tai 3. painos kpl 30, Luentomateriaali ja
mahdollinen myöhemmin ilmoitettava materiaali [MN1] .
[MN1] Etsin parhaillaan soveltuvaa kirjaa, en tiedä löytyykö.

Osaamistavoitteet: Opiskelija tuntee materiaalikemian peruskäsitteistön, valmistusmenetelmät, ominaisuudet ja sovellukset.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=119615

KEMS532 Supramolekyylikemia (6 op), Tentittävä kurssi lv 2011-2012

Opettaja: Maija Nissinen
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=119616

KEMS533 Spektroskopian menetelmät (6 op)

Opettajat: Elina Sievänen, Tanja Lahtinen
Opetusaika: 05.09. - 21.10.2011
Aikataulu: Syyslukukausi I periodi (5.9.-21.10.2011). Luennot ma ja ke 10-12, KEM1.
Sisältö: FT NMR -spektroskopian perusteet, rakenne-parametririippuvuudet, yksiulotteiset 1H-, 13C- ja 13C DEPT-135- sekä kaksiulotteiset PFG MQF 1H,1H COSY-, PFG 1H,13C HMQC- ja HMBC-kokeet. Massaspektrometrian perusteet, ionisaatiotekniikat, massa-analysaattorit ja detektorit. Kurssi sisältää käytännön demonstraatioita NMR-spektrometrillä ja ESI-TOF -massaspektrometrilaitteistolla sekä spektrintulkintaharjoituksia.
Kirjallisuus: H. Günther, NMR Spectroscopy, 2. painos; J.B. Lambert, H.F. Shurwell, D.A. Lightner, R.G. Cooks, Organic Structural Spectroscopy; T.D.W. Claridge, High-Resolution NMR Techniques in Organic Chemistry; kaikki soveltuvin osin. R. Ketola, R. Kostiainen, T. Kotiaho ja P. Vainiotalo, Massaspektrometrian perusteet; soveltuvin osin.
Esitiedot: Kemian aineopinnot
Osaamistavoitteet: Kurssin jälkeen opiskelija tuntee keskeisimmät FT NMR -tekniikat, tärkeimmät NMR-spektroskopiaan liittyvät rakenne-parametririippuvuudet sekä keskeisimmät massaspektrometriatekniikat. Opiskelija tutustuu laitoksen Bruker DPX 250 FT NMR-spektrometriin. Lisäksi opiskelija tutustuulaitoksen ESI-TOF MS-laitteistoon ja ESI-MS -spektrien tulkintaan. Opiskelija kykenee hyödyntämään kurssilla oppimaansa tuntemattomien yhdisteiden rakenteiden selvittämisessä.
Kurssin kotisivu: https://koppa.jyu.fi/kurssit/121149
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=121149

KEMS540 Molekyylirakenteet ja molekyylienväliset vuorovaikutukset (2 op), syksyllä ja keväällä

Opettaja: Kari Rissanen
Opetusaika: 24.10.2011 - 18.05.2012
Sisältö: Tietokoneavusteinen molekyylirakenteiden, atomien välisten sidosten, kulmien ja torsiokulmien analysointi, substituenttien vaikutus molekyylirakenteeseen, molekyylien väliset vuorovaikutukset (vety- ja halogeenisidos, koordinaatiosidokset, pi-pi-, C-H-pi vuorovaikutukset)
Kirjallisuus: Cambridge Structural Database (CSD), Mercury ja Vista ohjelmat, opetustilateessa jaettava materiaali
Esitiedot: Kemian aineopinnot, suositellaan röntgenkristallografian kurssin (KEMS308) sekä orgaanisen kemian laudaturkurssien I ja II KEMS524 ja KEMS525 suorittamista
Osaamistavoitteet: Kurssin jälkeen opiskelija tuntee atomien väliset sidokset ja substituenttien vaikutuksen molekyylirakenteeseen sekä molekyylien väliset vuorovaikutukset. Opiskelija osaa itsenäisesti käyttää CSD-tietokantaa sekä Mercury- ja Vista-moduleita molekyylirakenteiden ja molekyylien välisten vuorovaikutusten analysointiin.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=119612

KEMS549 Orgaanisen kemian erikoistyö (24 op)

Opetusaika: 01.08.2011 - 31.07.2012
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=121154

KEMS550 Pro gradu -tutkielma orgaaninen kemia pääaineena (16 op)

Opetusaika: 01.08.2011 - 31.07.2012
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=121155

KEMS555 Orgaanisen kemian syventävät työt I, Analyyttiset työt ja menetelmät (5-8 op)

Opettajat: Tanja Lahtinen, Petri Pihko
Ajankohtaista: Syventävät työt I-osio aloittavat orgaanisen kemian syventävät työt. Osioon kuuluu ennen töiden aloittamista 4h luentoja (ilmoittautuminen Korpissa). Luennoilla on läsnäolopakko.
Opetusaika: 12.09.2011 - 18.06.2012
Sisältö: Syventävät työt I sisältää orgaanisen kemian analyyttisiä töitä, sekä instrumentti analytiikkaa kuten NMR, GC-MS ja HPLC. Työskentelystä pidetään laboratoriopöytäkirjaa. Ryhmätöistä tehdään työselostus, joka tulee palauttaa työn ohjaajalle viimeistään kahden viikon kuluttua työn tekemisestä. Ryhmätöitä on mahdollista suorittaa myös syyslukukauden aikana (ilmoittautuminen korpissa).
Esitiedot: Orgaanista kemiaa pääaineena opiskelevilla tulee olla Orgaaninen kemia (KEMA236/KEMA280) ja Orgaanisen kemian työt (KEMA239/KEMA240/KEMA244) suoritettu
Osaamistavoitteet: Kurssin tavoitteena on perehtyä monipuolisesti orgaanisen kemian analyyttisiin menetelmiin, rakennetutkimukseen sekä perinteisiin että moderneihin erotusmenetelmiin (NMR, GC-FID, GC-MS, HPLC ja FTIR). Opiskelijalle muodostuu yleiskuva siitä millaiseen tutkimukseen erilaisia orgaanisen kemian analyysilaitteita voi käyttää ja miten.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=119617

KEMS556 Orgaanisen kemian syventävät työt II, Synteesikemia (5-6 op)

Opettaja: Tanja Lahtinen
Opetusaika: 12.09.2011 - 15.06.2012
Aikataulu: Syksy 2011 1.9. - 16.12.2011, Periodit I ja II, sekä synteesejä että ryhmätöitä mahdollista suorittaa myös syyslukukauden aikana ja ne on sovittava erikseen työn ohjaajan kanssa (ilmoittautuminen korpissa). Kevät 2012, periodit III ja IV, 1.2. - 15.6.2012, pääasiassa oppilaslaboratorion aukioloaikoina.
Sisältö: Syventävät työt II sisältää monivaiheisia synteesejä ja moderneja synteesitekniikoita. Synteesityöskentelystä pidetään laboratoriopöytäkirjaa. Ryhmätöistä tehdään työselostus, joka tulee palauttaa työ ohjaajalle viimeistään kahden viikon kuluttua työn tekemisestä.
Esitiedot: Orgaanista kemiaa pääaineena opiskelevilla tulee olla Orgaaninen Kemia (KEMA236/KEMA280) ja Orgaanisen kemian työt (KEMA239/KEMA240/KEMA244) suoritettu
Osaamistavoitteet: Kurssin tavoitteena on perehtyä turvallisiin laboratoriotyöskentelytapoihin (ilma- ja kosteusherkkien yhdisteiden käsittelytavat). Erilaisiin orgaanisen kemian perinteisiin ja moderneihin monivaiheisiin synteesimetodeihin, kuten mikroaaltosynteesit ja sekä synteesituotteiden eristys ja puhdistusmenetelmiin ja synteesituotteiden analysointiin (NMR, FTIR ja GC-FID).
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=121109

KEMS557 Orgaanisen kemian syventävät työt III, Projektityö (5-6 op)

Opettaja: Tanja Lahtinen
Opetusaika: 01.08.2011 - 31.07.2012
Sisältö: Syventävät työt III Projektityö suoritetaan pääsääntöisesti tutkimusryhmässä ennen erikoistyön aloittamista. Työskentelystä pidetään laboratoriopöytäkirjaa ja laboratoriotöistä tehdään työselostus, joka tulee palauttaa työn ohjaajalle.
Esitiedot: Orgaanista kemiaa pääaineena opiskelevilla tulee olla Orgaaninen kemia (KEMA236), Orgaanisen kemian työt (KEMA239/KEMA240/KEMA244) ja Orgaanisen kemian syventävät työt I ja II suoritettu.
Osaamistavoitteet: Kurssin tavoitteena on perehtyä tutkimusryhmien toimintaan orgaanisen kemian osastolla ja saada syvempää tietämystä ryhmän tutkimusaiheen laboratiivisesta työskentelystä ja synteesisuunnittelusta. Vastaavasti oppilaslaboratoriossa tehtyjen synteesien tarkoitus on syventää opiskelijan synteesikemian osaamista (monivaiheiset synteesit).
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=121110

KEMS558 Luonnonaineiden kemia (4 op), Tentittävä kurssi lv 2011-2012

Opettaja: Elina Sievänen
Opetusaika: 01.08.2011 - 31.07.2012
Sisältö: Kurssin tavoitteena on luoda läpileikkaus keskeisimpien biologisesti ja lääkkeellisesti mielenkiintoisten luonnonainetyyppien biosynteesireitteihin. Aiheet: Rakennuspalikat ja mekanismit, asetaattipolku, shikimaatti-polku, mevalonaattipolku ja metyylierytrolifosfaattipolku, polyketidit, polyketidihybridit, rasvahapot, polyasetaatti- ja polypropionaattijohdannaiset, terpenoidit, steroidit, alkaloidit.
Kurssin suoritukseen kuuluu luonnonaineiden biosynteesiä käsittelevän esitelmän laatiminen pienryhmissä sekä referaatin kirjoittaminen.
Kirjallisuus: P.M. Dewick, Medicinal Natural Products - A Biosynthetic Approach, 3rd Ed., John Wiley & Sons, Chichester, 2009, Luvut 1-6 soveltuvin osin
Esitiedot: KEMS525. Suositellaan lisäksi: Moderni synteettinen orgaaninen kemia (KEMS526) tai vastaavat tiedot
Osaamistavoitteet: Kurssin jälkeen opiskelija tuntee keskeisimpien biologisesti ja lääkkeellisesti mielenkiintoisten luonnonainetyyppien biosynteesireitit, kykenee pilkkomaan luonnonaineen perusrakennuspalikoikseen ja ymmärtää kuinka perusrakennuspalikat ovat liittyneet toisiinsa. Lisäksi opiskelija pystyy soveltamaan oppimaansa synteettisessä laboratoriotyöskentelyssä. Opiskelija osaa myös laatia lyhyen tieteellisen esityksen ja kirjoittaa referaatin tieteellisestä tekstistä.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=119614

Soveltava kemia
KEMS601 Puun rakenne ja kemiallinen koostumus (7 op)

Opettaja: Raimo Alen
Opetusaika: 07.09. - 20.10.2011
Sisältö: Puun ja puukuitujen tärkeimmät rakenteelliset piirteet. Puun aineosien kemia, eristys ja analysointi
Kirjallisuus: R. Alén, Structure and chemical composition of wood, kirjassa: P. Stenius (toim.), Forest Products Chemistry, luku 1, 2000, s. 11-57; M.-S. Ilvessalo-Pfäffli, Puun rakenne, kirjassa: W. Jensen (toim.), luku 2, 1977, s. 7-81; E. Sjöström ja R. Alén (toim.), Analytical Methods in Wood Chemistry, Pulping and Papermaking, 1999 (soveltuvin kohdin); luennolla jaettava materiaali.
Esitiedot: Suositellaan KEMA280 Orgaaninen kemia
Osaamistavoitteet: ymmärtää yksityiskohtaisesti havu- ja lehtipuumateriaalien rakenteet ja niiden erikoispiirteet. Lisäksi opiskelija tietää havu- ja lehtipuiden kemiallisten pääkomponenttien rakenteet, pitoisuudet ja jakautumisen puuaineksessa sekä hahmottaa monipuoliset mahdollisuudet kyseisten pääkomponenttien erottamiseksi ja karakterisoimiseksi.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=118827

KEMS602 Puunjalostuksen kemia (7 op)

Opettaja: Raimo Alen
Opetusaika: 18.01. - 01.03.2012
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=118846

KEMS603 Paperikemia (6 op)

Opettaja: Juha Knuutinen
Opetusaika: 09.01. - 09.03.2012
Aikataulu: Luentoja 42 tuntia. 10.1.2012-23.2.2012 KEM4, tiistaisin ja torstaisin klo 9:15-12
Sisältö: Paperikonejärjestelmän märkäosan kemia, tuote­ominaisuuksiin vaikuttavat lisä­aineet, paperin valmistusprosessin taloutta ja paperikoneen ajettavuutta parantavat prosessi­kemikaalit ja ns. häiriöaineet sekä kyseisten aineryhmien analytiikan pääperiaatteet. Kurssin tavoitteena on luoda yleiskatsaus edellä mainittuihin asiakokonaisuuksiin ja samalla tehdä tutuksi alan tärkein terminologia.
Kirjallisuus: R. Alén (toim.), Papermaking Chemistry, 2007 (soveltuvin osin) ja luennoilla jaettava moniste sekä lisämateriaali.
Esitiedot: Ei vaatimuksia
Osaamistavoitteet: Kurssin jälkeen opiskelija ymmärtää aiempaa syvällisemmin paperinvalmistuksen märkäpään yleistä kemiaa sekä raaka-aineiden ja lisäaineiden kemiallista käyttäytymistä prosessin aikana. Lisäksi kurssi auttaa opiskelijaa ymmärtämään paremmin paperinvalmistukseen liittyvää terminologiaa ja julkaisumateriaalia.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=119524

KEMS604 Soveltavan kemian tutkimusmetodiikka (4 op)

Opettaja: Hannu Pakkanen
Opetusaika: 24.10. - 16.12.2011
Aikataulu: Luennot 16 h, sl. 2.11.- 25.11. ke ja pe. Pakolliset demonstraatiot 12 h, joiden ajankohta sovitaan luennoilla.
Luennot ke 10-12 (tai jos ruuhkaa niin silloin vaikka klo 8-10) ja pe 10-12, KEM4, loppukoe sovitaan luennolla.
Sisältö: Soveltavan kemian analyyttisissä töissä käytettävät erotus- ja identifiointi­menetelmät, mm. seuraavien menetelmien teoreettiset perusteet ja käytännön demonstraatiot: kaasukromatografia, pylväs- ja nestekromatografia, massaspektrometria, UV-, FTIR-, Raman- ja röntgenfluoresenssi­spektroskopia sekä pyyhkäisy­elektroni­mikroskopia.
Kirjallisuus: M.-L. Riekkola, T. Hyötyläinen, Kolonnikromatografia ja kapillaarielektromigraatiotekniikat, 2. painos ja D. C. Harris, Quantitative Chemical Analysis, 7. painos, soveltuvin osin sekä luentomateriaali.
Esitiedot: Puun rakenne ja kemiallinen koostumus (KEMS601)
Osaamistavoitteet: Opiskelija ymmärtää kromatografiassa esiintyvät erottumismekanismit ja käsittää kromatografialaitteistojen ja spektroskooppisten mittauslaitteiden toimintaperiaatteet.
Lisäksi opiskelija tutustuu erilaisiin näytteenkäsittelymenetelmiin ja pystyy hahmottamaan näytekäsittelyn (esim. pH:n) vaikutuksen kromatografiseen erotteluun.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=119531

KEMS605 Ympäristökemian analytiikka (6 op)

Opettaja: Juha Knuutinen
Opetusaika: 24.10. - 16.12.2011
Aikataulu: Luentoja 42 tuntia. 25.10.2011-13.12.2011 KEM3, tiistaisin klo: 10:15-13 ja torstaisin klo 9:15-12
Sisältö: Tärkeimpiä luentoaiheita ovat mm. malliaineiden merkitys ympäristö­analytiikassa ja erilaiset näytteiden esikäsittely- ja määritysmenetelmät, esimerkki­yhdisteinä lähinnä kloorifenoliyhdisteet ja niiden muuntumistuotteet sekä ligniini- ja humusyhdisteet. Kurssin tavoitteena on antaa kattava yleiskuva tällä hetkellä ympäristöä eniten saastuttavista kemikaaleista ja niiden tärkeimmistä analysointitekniikoista sekä tehdä tutuksi alan tärkein terminologia.
Kirjallisuus: Luennoilla jaettava moniste sekä lisämateriaalia
Esitiedot: Ei vaatimuksia
Osaamistavoitteet: Kurssin jälkeen opiskelijalla on aiempaa laajempi yleiskäsitys elinympäristöömme joutuvista ympäristön haitta-aineista ja niiden päästölähteistä sekä tärkeimmistä, yleisimmin käytetyistä, analysointitekniikoista. Lisäksi kurssi luo valmiudet ymmärtämään helpommin alan terminologiaa ja julkaisumateriaalia, laatimaan tarvittaessa alaan liittyviä raportteja ja etsimään nopeammin ja helpommin julkaistua tutkimusmateriaalia.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=119525

KEMS606 Hiilihydraattikemian perusteet (4 op), Intensiivikurssi

Opettaja: Raimo Alen
Opetusaika: 12.03. - 16.03.2012
Aikataulu: Kevät 2010, jakso 2. Luennot 20 h, 22.3.-26.3., ma-pe 12-16, YlistöKem4.
Sisältö: Hiilihydraattien stereokemia, nimeäminen, yleiset reaktiot ja teollinen hyväksikäyttö.
Kirjallisuus: Luennoilla jaettava materiaali
Osaamistavoitteet: Kurssin tavoitteena on antaa perustiedot hiilihydraattien stereokemiasta, nimeämisestä, yleisistä reaktioista ja teollisesta hyväksikäytöstä.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=120194

KEMS608 Teknillinen kemia (4 op), Tentittävä kurssi lv 2011-2012

Opettaja: Jarmo Louhelainen
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=119529

KEMS613 Keittokemikaalien talteenottokemia (4 op), Tentittävä kurssi lv 2011-2012

Opettaja: Jarmo Louhelainen
Opetusaika: 01.08.2011 - 31.07.2012
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=119527

KEMS619 Biomassanjalostuksen jatkokurssi (4 op), Uusi kurssi

Opettaja: Jarmo Louhelainen
Opetusaika: 24.10. - 24.11.2011
Aikataulu: 25.10.2011-24.11.2011, YlistöKem3, ja II periodi 2013
Sisältö: Integroidut puuta raaka-aineenaan käyttävät biojalostamot. Perehdytään syvällisesti nykyisiin sekä kehitteillä ja näköpiirissä oleviin integroituihin puupohjaisiin biojalostamoihin.
Kirjallisuus: Luentomateriaali sekä kirja R. Alén (Toim.), Biorefining of forest recources, Suomi, Fapet, 2011.
Esitiedot: Biomassanjalostus (KEMS618)
Osaamistavoitteet: Tulevaisuuden biojalostamoissa valmistettavat kemikaalit ja niistä tehtävät tuotteet tulevat korvaamaan nykyisiä fossiiliraaka-ainepohjaisia tuotteita. Osittain kyseessä ovat samanlaiset tuotteet, mutta osittain samaan tarkoitukseen soveltuvat erilaiset tuotteet. Kurssin käytyään opiskelija tuntee ja hallitsee kyseisen kokonaisuuden vaatimat kemialliset pääpiirteet prosessien ja tuotteiden kannalta.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=119526

KEMS643 Johdatus puunjalostukseen (5 op)

Opettaja: Jukka Pekka Isoaho
Opetusaika: 01.09. - 20.10.2011
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=119523

KEMS648 Soveltavan kemian syventävät harjoitustyöt (10-11 op)

Opettaja: Hannu Pakkanen
Opetusaika: 06.09.2011 - 15.06.2012
Aikataulu: Syksy 2011 periodit I ja II 6.9. - 16.12, kevät 2012 periodit III ja IV 10.1. - 15.6.
Sisältö: Yksilöllisiä, erikseen sovittavia laboratorioharjoitustöitä, jotka yleensä koostuvat biomassan prosessoinnista sekä kromatografisista ja/tai spektroskooppisista analyyseistä.
Kirjallisuus: Töihin liittyvät työohjeet
Esitiedot: Puun rakenne ja kemiallinen koostumus (KEMS601), Puunjalostuksen kemia (KEMS602) ja Soveltavan kemian tutkimusmetodiikka (KEMS604).
Osaamistavoitteet: Opiskelija perehtyy käytännössä biomassan ja puunjalostuksen kemiaan, prosessointiin ja analytiikkaan. Opiskelija osaa omatoimisesti tehdä tiettyjä näytteenkäsittelyvaiheita, esimerkiksi pystyy valmistamaan näytteen kaasu- ja nestekromatografiseen tai spektroskooppiseen mittaukseen erilaisista näytematriiseista. Opiskelija pystyy itsenäisesti tekemään mittauksia kaasu- ja nestekromatografia­laitteistoilla. Lisäksi hän ymmärtää pääpiirteissään näytteenkäsittelyyn liittyvät kemialliset reaktiot.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=119530

KEMS649 Soveltavan kemian erikoistyö (24 op)

Opetusaika: 01.08.2011 - 31.07.2012
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=121152

KEMS650 Pro gradu -tutkielma soveltava kemia pääaineena (16 op)

Opetusaika: 01.08.2011 - 31.07.2012
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=121153

Kemian opettajat
KEMS701 Kokeellinen kemia koulussa (5 op)

Opettajat: Jouni Välisaari, Lassi Pyykkö
Opetusaika: 01.09. - 16.12.2011
Aikataulu: I ja II periodi: viikot 37-41, 43-46. Lisäksi oppilasvierailun suunnittelu ja oppilasvierailu erikseen sovittavina aikoina viikoilla 44-50. Laboratoriotyöt pienryhmässä 44 h. Luento koululaboratoriosta ja työturvallisuudesta 2 h.
Sisältö: Kouluopetukseen soveltuvia laboratoriotöitä, esim. demonstraatioita, elintarvike-, sähkö- ja mikrokemian töitä. Mittausautomaatioon tutustuminen. Työohjeen ja työselostuksen laatiminen. Valitun opetukseen soveltuvan työn testaaminen ja ohjaaminen oppilasryhmälle.
Kirjallisuus: Jaetaan tapaamisissa. J. Hassard, & M. Dias, The art of teaching science: inquiry and innovation in middle school and high school, 2. painos, Routledge, Oxford, 2009, ss. 93-132.
Osaamistavoitteet: Tutustua kokeelliseen työskentelyyn kemian oppimisen ja opetuksen näkökulmasta. Suunnitella laboratoriotyö ja -työohje. Harjaantua kokeellisten töiden ohjaamisessa.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=119624

KEMS702 Kemian opetuksen käsitteet ja ilmiöt (5 op)

Opettaja: Jan Lundell
Opetusaika: 27.09. - 13.12.2011
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=119620

KEMS703 Kemian opettajan seminaari (2-4 op)

Opettaja: Jan Lundell
Opetusaika: 09.01. - 09.03.2012
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=119627

KEMS705 Mikrokemian työt kemian opetuksessa (5 op)

Opettaja: Jouni Välisaari
Opetusaika: 30.01. - 30.03.2012
Sisältö: Mikromittakaavan töiden teoria ja käytäntö. Mikrokemian edut, välineet, tarvikkeet, laitteet ja tekniikat. Kouluopetukseen soveltuvia mikrokemian töitä. Työselostusten kirjoittaminen. Alan kirjallisuuteen tutustuminen. Mikrokemian työn ohjaaminen oppilasryhmälle.
Kirjallisuus: Jaetaan tapaamisissa. J. Hassard, & M. Dias, The art of teaching science: inquiry and innovation in middle school and high school, 2. painos, Routledge, Oxford, 2009, ss. 444-483.
Esitiedot: KEMS701 Kokeellinen kemia koulussa
Osaamistavoitteet: Tutustuminen mikrokemian työtapoihin ja soveltumiseen kemian opetuksessa, kemian opettajan ammattitaidon kehittyminen, kemian sisältöjen oppiminen töiden pohdinnan kautta, raportointitaidon kehittyminen, kokeellisen työskentelyn taitojen kehittyminen.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=119625

KEMS709 Kemian mallit ja visualisointi (5 op)

Opetusaika: 09.01. - 18.05.2012
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=119628

KEMS711 Luonnontieteiden opettaminen (5 op), Kirjatentti

Opettaja: Jouni Välisaari
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=119626

KEMS712 Elinympäristö kemian opetuksessa (5 op)

Opettaja: Jouni Välisaari
Opetusaika: 12.03. - 27.04.2012
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=119621

KEMS748 Kemian opettajan syventävät harjoitustyöt (5 op)

Opettaja: Jouni Välisaari
Ajankohtaista: opettaja(t): Jouni Välisaari, assistenttihuoneiden henkilökunta
arvionti: Hyväksytty/hylätty.
Opetusaika: 01.09.2011 - 31.07.2012
Aikataulu: ajoitus: I - IV periodi
ajat/sali: Laboratoriotyöt suoritetaan ko. osastoille, osastojen assistenttihuoneista saa lisäohjeita. Suurlaitteiden ryhmä kokoontuu johdantoluennolle ke 23.11. klo 13-15 opettajalaboratorioon F310, jolloin sovitaan suurlaitteiden harjoitus- ja demonstraatioajoista.
Sisältö: Vesianalyysi (epäorgaaninen kemia, 2 op) ja kemian tutkimuksen suurlaitteet (opettajankoulutus, 1 op). Lisäksi valitaan toinen seuraavista töistä: spektroskopinen työ (fysikaalinen kemia, 2 op) tai orgaaninen synteesi (orgaaninen kemia, 2 op).
Kirjallisuus: Jaetaan tapaamisissa.
Esitiedot: Kemian aineopintojen työt.
Osaamistavoitteet: Tutustua kemian tutkimusmenetelmiin, kemian laitoksella tehtävään tutkimukseen ja tutkimuslaitteisiin.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=119622

KEMS749 Kemian opettajan erikoistyö (20 op)

Opetusaika: 01.09.2011 - 31.07.2012
Aikataulu: Syksy 2011, Kevät 2012, kesä 2012
Sisältö: Erikoistyössä perehdytään kemian opetuksen tutkimukseen.
Esitiedot: Luk-tutkinto, Kokeellinen kemia koulussa (KEMS701) ja Kemian opetuksen käsitteet ja ilmiöt (KEMS702) on oltava suoritettuina.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=119618

KEMS750 Kemian opettajan pro gradu -tutkielma (16 op)

Opettaja: Jan Lundell
Opetusaika: 01.09.2011 - 31.07.2012
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=119619

Uusiutuva energia
KEMS802 Seminar on Renewable Energy (4 op)

Opettajat: Jussi Maunuksela, Jukka Konttinen
Opetusaika: 10.01. - 18.05.2012
Sisältö: Kurssilla perehdytään uusiutuvan energian aihepiireihin ja samalla tutustutaan itsenäiseen kirjallisuuden ja muun aineiston etsintään ja käyttöön. Tässä yhteydessä opiskelija harjaantuu englanninkielellä tapahtuvaan tieteelliseen esityksen laadintaan, kirjalliseen ja suulliseen esitykseen sekä kriittiseen keskusteluun.
Kirjallisuus: Weissberg, Robert & Buker, Suzanne. Writing up Research : Experimental Research Report Writing for Students of English. Englewood Cliffs, NJ, USA: Prentice Hall Regents, 1990; Alley, Michael. Craft of Scientific Presentations : Critical Steps to Succeed and Critical Errors to Avoid. Secaucus, NJ, USA: Springer-Verlag New York, Incorporated, 2002.
Esitiedot: Kandidaatintutkielma, KEMS801 tai KEMS821
Osaamistavoitteet: Kurssin jälkeen opiskelija osaa esittää ja raportoida uusiutuvan energian tutkimuksen menetelmiä ja tuloksia, tunnistaa ja käyttää tieteellisen kirjoittamisen tekstilajeja ja käytänteitä ja arvioida ja soveltaa tutkimusmenetelmiä ja aiempia tuloksia omaan tutkimukseensa
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=119630

KEMS806 Wind Energy Technology (4 op)

Opettaja: Jussi Maunuksela
Opetusaika: 09.03. - 18.05.2012
Aikataulu: kevät 2012 (IV periodi)
Sisältö: Johdanto, tuulen karakterisointi & tuuliolot, tuuliturbiinien aerodynamiikka, tuuliturbiinien suorituskyky, hallinta, sähköntuotanto & sähkötekniset ominaisuudet, sovellukset.
Kirjallisuus: J. F. Manwell, J. G. McGowan & A. L. Rogers, Wind Energy Explained: Theory, Design and Applications, 2nd ed., John Wiley & Sons, 2009; Gilbert M. Masters, Renewable and Efficient Electric Power Systems, John Wiley & Sons, 2004, s. 307-384
Osaamistavoitteet: Kurssin jälkeen opiskelija osaa arvioida tuulivoiman käyttöönoton mahdollisuudet ja rajoitteet
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=119632

KEMS810 Solar Energy (4 op)

Opettaja: Jussi Maunuksela
Ajankohtaista: Kurssi suoritetaan kirjatentillä.
Opetusaika: 01.09.2011 - 18.05.2012
Aikataulu: Syksy 2011, kevät 2012, kesä 2012
Sisältö: Auringonsäteily ja lämmönsiirtyminen, aurinkolämpökeräimet ja niiden ominaisuuksien mallintaminen, lämmön varastointi, aurinkolämpöjärjestelmän mallintaminen
Kirjallisuus: Duffie & Beckman, Solar Engineering of Thermal Processes, 2. painos, John Wiley & Sons, 1991; luvut 1-6, 8-10.
Esitiedot: KEMS801 tai KEMS821, FYSS460 (suositellaan)
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=119629

KEMS813 Teollisuuden prosessit (3-5 op)

Opettaja: Jukka Konttinen
Opetusaika: 01.09. - 16.12.2011
Sisältö: Tutustuttaa opiskelija suomalaisen teollisuuden tärkeimpiin prosesseihin, kuten metsäteollisuuden, perusmetallien valmistuksen ja kemian teollisuuden prosesseihin. Erityisesti selvitetään prosessien ympäristövaikutuksia ja energian käyttöä. Lisäksi käydään läpi prosessien kehitysmahdollisuuksia.
Esitiedot: FYSS390 Teknillinen termodynamiikka (suositeltava)
Osaamistavoitteet: Kurssin jälkeen opiskelija: Ymmärtää suomalaisen prosessiteollisuuden tärkeimpien prosessien (metsäteollisuus, perusmetallien valmistus ja kemian teollisuus) toiminnan yleisellä tasolla sekä tiettyjen osaprosessien toiminnan yksityiskohtaisemminkin; Ymmärtää prosessiteollisuuden prosessien energia- ja ympäristövaikutukset yleisellä tasolla. Energiavaikutuksilla on yhteys uusiutuvan energian tuotantotekniikkaan; Osaa laatia prosessiteollisuuden prosesseille tai niiden osaprosesseille aine- ja energiataseita sekä ratkaista niitä matemaattisesti.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=118841

KEMS815 Uusiutuvan energiantuotannon esteet (4 op)

Opettaja: Jan Kunnas
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=121166

KEMS821 Uusiutuvan energian tuotanto (6 op)

Opettajat: Jussi Maunuksela, Viivi Aumanen, Susanna Horn, Jukka Konttinen
Opetusaika: 01.09. - 16.12.2011
Aikataulu: Syksy
Sisältö: Energia ja energiajärjestelmät; Uusiutuvat energianlähteet; Bioenergia; Aurinkoenergia; Tuulivoima; Vesivoima; Aalto-, vuorovesi- ja geoenergia; Vetyteknologia; Taloudellisuusarviointi.
Kirjallisuus: G. Boyle (ed.), Renewable Energy, Oxford University Press, 2004; V. Quaschning, Understanding renewable energy systems, Earthscan, 2005; luentomateriaali
Esitiedot: -
Osaamistavoitteet: Kurssin jälkeen opiskelija osaa
tehdä yhteenveto globaalista energian tuotannosta ja käytöstä,
tehdä yhteenveto energiajärjestelmistä ja uusiutuvista energianlähteistä,
vertailla energianlähteitä ja arvioida teknisiä, ympäristöllisiä, taloudellisia ja yhteiskunnallisia mahdollisuuksia ja rajoitteita niiden käytölle energian tuotannossa,
nimetä, ymmärtää ja soveltaa energiatekniikkaa uusiutuvan energian tuotantoon.
Kurssin kotisivu: https://moodle.jyu.fi/course/view.php?id=396
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=118831

KEMS824 Energiateknologian kemia (0-6 op)

Opettaja: Jukka Konttinen
Opetusaika: 09.03. - 18.05.2012
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=119631

KEMS848 Uusiutuvan energian syventävät harjoitustyöt (8-10 op)

Opettaja: Arjo Heinsola
Opetusaika: 01.08.2011 - 15.06.2012
Sisältö: Töissä tutustutaan kokeellisesti muutamiin energiatekniikan laitteisiin ja peruskäsitteisiin. Mittaustulosten pohjalta suoritetaan aiheeseen liittyviä laskelmia. Valittavissa on viisi työtä, joista mitkä tahansa neljä ovat pakollisia:
Puun energiasisältö: Muutaman puulajin energiasisällön mittaaminen kalorimetrilla.
PV-kenno: Piipohjaisen PV (photovoltaic) -kennon toimintakäyrän mittaaminen.
PEM-kenno: PEM (Proton Exchange Membrane) -polttokennon perusominaisuuksien mittaaminen.
Lämpövoimakone: Lämpövoimakoneen perusominaisuuksien määrittäminen Stirlingkoneesta.
Vesiturbiini: Pelton -turpiinin ja siihen kytketyn generaattorin ominaisuuksien määrittäminen.
Kukin työ on laajuudeltaan 2 opintopistettä.
Kirjallisuus: Työohjeet saatavilla kurssin KOPPA sivulta.
Esitiedot: KEMS801
Osaamistavoitteet: Kurssin jälkeen opiskelija osaa
tunnistaa energiatekniikan laitteita
nimetä ja selittää energiatekniikan peruskäsitteitä
suorittaa energiatekniikan mittauksia ja laskelmia
arvioida ja raportoida saatuja tuloksia.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=121461

KEMS849 Uusiutuvan energian maisteriohjelman erikoistyö (24 op)

Ajankohtaista: Erikoistyö on osa Uusiutuvan energian maisteriohjelmassa kemia pääaineena opiskelevien pro gradu -työtä.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=121151

KEMS850 Pro gradu -tutkielma uusiutuvan energian maisteriohjelmassa (16 op)

Opetusaika: 01.08.2011 - 31.07.2012
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=121150

9.6.2.4 Opinnäytteet ja harjoittelu

KEMA250 Tutkimusprojekti (9 op)

Ajankohtaista: Tutkimusprojekti on laboratoriossa tehtävää tieteellistä työskentelyä, jonka kesto on 6 viikkoa
kokopäiväistä työtä. Työstä kirjoitetaan ohjeiden mukaan työselostus ( http://www.jyu.fi/
science/ laitokset/kemia/osastot/okem/en/ material/ opinnaytteidenkirjoitusohje.pdf). Tutkimusprojekti
arvostellaan hyväksytty-hylätty periaatteella.
Esitiedot: Kandidaatin tutkielman voi
aloittaa kun kemian perusopinnot ja kemian aineopintojen laboratoriotyöt on suoritettu sekä lisäksi
aineopintojen kursseja 20 op.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=121146

KEMA260 Kandidaatintutkielma (6 op)

Ajankohtaista: Tehdään jollakin kemian laitoksen linjalla (epäorgaaninen ja analyyttinen kemia, fysikaalinen kemia
tai orgaaninen kemia, soveltava kemia). Linjoilla on vuositasolla alkaen 1.1.2006 kiintiöt (oletettu
50 opiskelijaa): epäorgaaninen ja analyyttinen kemia 15 (yhteyshenkilö yliassistentti Ari Väisänen),
fysikaalinen kemia 15 (yhteyshenkilö fysikaalisen kemian yliassistentti), orgaaninen kemia 15 (yhteyshenkilö
yliassistentti Juhani Huuskonen) ja soveltava kemia 5 (yhteyshenkilö lehtori Hannu Pakkanen).
Kaikki opettajiksi aikovat valitsevat kemian opettajan linjan (yhteyshenkilö professori Jan
Lundell). Lisätietoja http://www.jyu.fi/science/laitokset/kemia/opiskelu/kandidaatti/tutproj
Sisältö: Kandidaatintutkielma on LuK tutkintoon kuuluva kirjallisuustutkimus, jossa perehdytään tieteellisen
kirjallisuuden käyttöön ja tieteelliseen esitykseen. Opiskelija hakee annettuun aiheeseen liittyvää
kirjallisuutta noin 20 viitettä. Tästä kirjoitetaan ohjeiden mukaan suomenkielellä tutkielma, jonka
pituus on noin 20-30 sivua. Tutkielma arvostellaan hyväksytty-hylätty periaatteella. Tutkielman aihe
pyritään liittämään tutkimusprojektiin.
Esitiedot: Kandidaatin tutkielman voi aloittaa kun
kemian perusopinnot ja kemian aineopintojen laboratoriotyöt on suoritettu sekä lisäksi aineopintojen
kursseja 20 op.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=121147

KEMA261 Kypsyysnäyte LuK-tutkintoa varten (0 op)

Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=121162

KEMS901 Kypsyysnäyte FM-tutkintoa varten (0 op)

Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=121161

KEMS902 Työharjoittelu (10 op)

Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=121160

KEMS903 Tutkielmaseminaari (0 op)

Opettaja: Rose Matilainen
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=117687

KEMY002 HOPS FM-tutkintoa varten (1 op), maisteriopinnot aloitetaan tällä kurssilla

Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=121163

KEMY003 Kemian tiedonhankinta (1 op)

Opettajat: Timo Nurmi, Liisa Halttunen-Keyriläinen, Jan Lundell
Ajankohtaista: Kurssi järjestetään kaksi kertaa lukuvuonna 2011-2012. Ensimmäisen kerran syyskuussa ja toisen kerran tammikuussa.
Valitse kurssin ajankohta niin, että se osuu samalle lukukaudelle, jolloin olet tekemässä Luk-projektia ja LuK-tutkielmaa.
Tällöin saat kurssista suurimman hyödyn irti.
Aikataulu: Kurssi 1: Syksy 2011, luennot 5.9., 6.9. ja 27.9. klo 8-10 (KEM 3), laboratorioharjoitukset 9.9., 16.9., 23.9. klo 10-12 (Sali Ag B112.2). Läsnäolo pakollinen.
Kurssi 2: Kevät 2012, luennot 16.1., 17.1. ja 7.2. klo 8-10 (KEM 3), laboratorioharjoitukset 20.1., 27.1. ja 3.2. klo 10-12 (Sali B232). Läsnäolo pakollinen.
Kursseista valitaan vain toinen.
Sisältö: Kurssi toimii johdantokurssina kandidaatintutkielmaa varten. Kurssilla käsitellään kemian tiedonlähteitä, tietovarantoja ja julkaisukäytäntöjä näkökulmana kandidaattitutkimukseen liittyvän tietopääoman löytäminen ja kokoaminen.
Kurssille osallistuttaessa on suositeltavaa olla tiedossa kandidaattitutkielman ja/tai tutkimusprojektin liittyvä aihe.
Kurssin harjoituksiin kuuluvat myös ennen harjoituksiin tuloa tehtävät ennakkotehtävät. Ensimmäisen harjoituskerran 9.9. tehtävät: https://koppa.jyu.fi/avoimet/kirjasto/kuvat/kemia/ennakkotehtavat11.1 . Kurssitehtävien oheismateriaali: https://koppa.jyu.fi/avoimet/kirjasto/kemia , tai Kirjaston kotisivu > Opiskele tiedonhankintaa > Kemia.
Seuraavan harjoituskerran tehtävät jaetaan 1.9.
Osaamistavoitteet: - tuntee kemian tutkimukseen liittyvää kirjallisuutta ja tietolähteitä
- osaa hakea kemialliseen tutkimukseen liittyvää tutkimustietoa
- ymmärtää opinnäytetyöhön ja tieteelliseen julkaisemiseen liittyviä eettisiä kysymyksiä
- ymmärtää kandidaattivaiheen opinnäytetyön vaatimukset ja pystyy toimimaan niiden edellyttämällä tavalla
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=119522


9.7 Laboratorioiden aukioloajat

Syyslukukausi 2011 (muutokset mahdollisia, tarkista Korpista!)

Kevätlukukausi 2012 (paitsi viikot 14 ja 15, muutokset mahdollisia, tarkista Korpista!)

9.8 Laitostentit

Yleiset tentit pidetään tenttilistan mukaisesti ma 14-17 pääsääntöisesti Mattilanniemessä salissa MaA102. Tentteihin on ilmoittauduttava tenttiä edeltävänä tiistaina klo 16:15 mennessä joko sähköpostitse osoitteella kemtentit@jyu.fi tai Korpin kautta. Osallistua voi vain yhteen tenttiin kerrallaan. Kesätenttien (kesä-, heinä- ja elokuun) ilmoittautumisaika loppuu 1.6.2012.
Syventävien opintojen kursseja ja muita kirjatenttejä voi tenttiä yleisinä tenttipäivinä sopimalla asiasta kurssin luennoitsijan tai tentaattorin kanssa ja ilmoittautumalla tenttiin ylläesitetyllä tavalla.

Ilmoittautumisen peruminen on tehtävä edeltävänä perjantaina klo 12 mennessä sähköpostitse osoitteella kemtentit@jyu.fi. Mikäli opiskelija on ilman pätevää syytä jäänyt pois kahdesta peräkkäisestä saman opintosuorituksen kuulustelusta, joihin hän on ilmoittautunut tai, joissa hän on tullut hylätyksi, hänen tulee sopia opettajan kanssa seuraavasta suoritusmahdollisuudesta (tutkintosääntö 19§).
Kuulusteluun osallistuvan on vaadittaessa todistettava henkilöllisyytensä (tutkintosääntö 20§).

Lukuvuoden 2011 - 2012 tenttipäivät
 5.9., 3.10,. 7.11., 5.12., 9.1., 20.2., 26.3., 23.4., 21.5., 18.6., 16.7., 13.8.Tarkemmat kurssikohtaiset tiedot löydät Korpista tai  kemian laitoksen opiskelu www-sivuilta.

10 Matematiikka ja tilastotiede

KäyntiosoiteMattilanniemi, D-rakennus, 3. kerros
PostiosoitePL 35 (MaD), 40014 Jyväskylän yliopisto
Puhelin (toimisto)(014) 260 1211 (vaihde)
WWWhttp://www.jyu.fi/maths
Puhelin(014) 260 2700
Faksi(014) 260 2701
Sähköpostimathdept@maths.jyu.fi
Johtaja Tero Kilpeläinen(mat.) MaD307tero.kilpelainen@jyu.fi
Varajohtaja Jukka Nyblom(til.) MaD321jukka.nyblom@jyu.fi

ToimistoHuoneSähköposti
Matematiikka
ToimistosihteeriTuula BlåfieldMaD356tuula.blafield@jyu.fi
AmanuenssiHannele Säntti-AhomäkiMaD357hannele.santti-ahomaki@jyu.fi
OsastosihteeriEeva Partanen MaD364eeva.k.partanen@jyu.fi
Tilastotiede
AmanuenssiSari EronenMaD319sari.eronen@jyu.fi
Mikrotukipcsupport-ma@jyu.fi

Opetus- ja tutkimushenkilökunnan yhteystiedot löytyvät laitoksen www-sivuilta.

Opintoneuvojat

Matematiikan opintoneuvoja on lehtori Ari Lehtonen (MaD374, ari.t.e.lehtonen@jyu.fi); hän vastaa myös matematiikan opintojen korvaavuuksista.

Tilastotieteen opintoneuvoja on lehtori Annaliisa Kankainen (MaD331, annaliisa.kankainen@jyu.fi). Tilastotieteen opintojen korvaavuuksista voi kysyä tilastotieteen amanuenssilta.

Opintoneuvontaa antavat myös muut opettajat vastaanottoaikoinaan sekä amanuenssit. Vastaanottoajat ovat www-sivuilla ja ilmoitustaululla.


10.1 Matematiikan ja tilastotieteen opiskelusta

Matematiikka

Matematiikka on kautta historian ollut sekä keskeinen osa kulttuuriamme että luonnontieteiden ja tekniikan kehityksen avain. Matematiikalla on ollut ratkaiseva vaikutus esimerkiksi modernin fysiikan, tähtitieteen ja tietotekniikan syntyyn. Toisaalta muiden tieteenalojen ongelmat ovat usein johtaneet uusien matemaattisten teorioiden luomiseen. Matematiikka ei kuitenkaan ole luonteeltaan luonnontieteiden ja tekniikan tarvitsema kaavakokoelma vaan elävä ja itsenäinen tiede. Jyväskylän yliopistossa matematiikan tutkimus kohdistuu pääosin matemaattiseen analyysiin, erityisesti geometriseen analyysiin, geometriseen mittateoriaan, osittaisdifferentiaaliyhtälöiden teoriaan, potentiaaliteoriaan sekä stokastiikkaan.

Matematiikan alalta valmistuneiden tärkeimpiä työllistäjiä ovat perinteisesti olleet erilaiset oppilaitokset, joskin tietotekniikan kehitys on lisännyt matemaattisen koulutuksen saaneiden kysyntää elinkeinoelämässä. Myös vakuutusyhtiöt ja pankit työllistävät matemaatikkoja. Peruskoulun ja lukion matematiikan opettajan tavallisimmat sivuaineet ovat fysiikka ja kemia. Etenkin teknillisissä ja kaupallisen alan oppilaitoksissa on myös virkoja, joissa toisena opetettavana aineena on tietotekniikka. Matemaatikoita sijoittuu myös yliopistojen opetus- ja tutkimusvirkoihin. Elinkeinoelämään tai soveltaviin tutkimustehtäviin haluavan matemaatikon kannattaa opiskella sivuaineina tietotekniikkaa, tilastotiedettä ja luonnontieteitä tai taloustieteitä. Matematiikan alan tutkimustehtävät edellyttävät yleensä lisensiaatin tai tohtorin tutkintoa.

Matematiikan opetuksen rungon muodostavat luennot. Ne ovat esitelmäsarjoja, joissa esitellään opintojakson teoriaosa. Luennoilla jaetaan viikoittain kotitehtäviä, joita käsitellään laskuharjoituksissa. Ensimmäisen vuoden kursseilla on lisäksi pienryhmä-ohjauksia, joissa opastetaan harjoitustehtävien ratkaisemista. Joihinkin matematiikan kursseihin liittyy lisäksi harjoitustyö tai seminaari.

Pelkkä luentojen ahkera kuunteleminen ja niiden ulkoa opettelu ei ole opiskelua. Matematiikan osaaminen ei ole muistamista vaan ymmärtämistä ja taitoa soveltaa tietoja uusien ongelmien ratkaisemiseen. Tämän vuoksi oppimisen kannalta tärkeintä on itsenäinen työnteko - harjoitustehtävien ratkominen. Epäonnistuneetkin harjoitustehtävien ratkaisuyritykset edistävät asian oppimista. Erityisen hyödyllisiä ovatkin vaikeat tehtävät, joita ratkottaessa on pakko tutustua perusteellisesti luennoilla esitettyyn asiaan.

Matematiikassa opetettava asia perustuu vahvasti aikaisemmin opetettuun, joten luennolla esitetty asia kannattaa opiskella heti. Tällöin seuraavan luennon seuraaminen on helpompaa, kun pohjatiedot ovat hallinnassa. Opiskelussa tulee alusta pitäen pyrkiä asioiden kunnolliseen ymmärtämiseen. Mitä paremmin peruskurssien tiedot ovat hallinnassa, sitä helpompaa opiskelu on jatkossa. Myöhemmillä kursseilla käytetään hyödyksi aiempien kurssien tietoja.

Matematiikan kurssin voi suorittaa joko luentokurssiin liittyvillä välikokeilla tai koko kurssin kattavalla loppukokeella. Välikokeisiin saa yleensä hyvityspisteitä aktiivisesta laskuharjoituksiin osallistumisesta. Kurssin sijasta voi tenttiä myös kirjallisuutta, josta sovitaan tentaattorin (kurssin opettajan) kanssa. Pakollisista ja vaihtoehtoisista kursseista järjestetään lukuvuoden aikana 3 - 4 loppukoetta, joista yksi on kesällä. Erikoiskurssien tenttejä pidetään kahdesti luentosarjan jälkeen.

Luentokurssien lisäksi matematiikan opinnot sisältävät kandidaatin- ja pro gradu -tutkielmat sekä seminaarin. Kandidaatintutkielma on yleensä kirjallisuuteen perustuva työ, joka liittyy läheisesti jonkin kurssin aihepiiriin. Työn tarkoituksena on perehdyttää opiskelija itsenäiseen tiedonhankintaan sekä harjaannuttaa matematiikan kirjalliseen esittämiseen. Seminaarissa opiskelijat laativat esitelmiä käsiteltävästä aihepiiristä. Pro gradu -tutkielma on kandidaatintutkielmaa laajempi työ ja se vaatii useiden tietolähteiden käyttämistä. Sen aihe liittyy yleensä jonkin syventävien opintojen kurssiin tai seminaariin. Aineenopettajaksi opiskelevat voivat tehdä pro gradu -tutkielman myös koulumatematiikkaa sivuavista aihepiireistä.

Tilastotiede

Tilastotiede kehittää malleja ja menetelmiä numeerisen havaintoaineiston keräämiseen, kuvaamiseen ja analysointiin ja tähän liittyvään laskennalliseen toteuttamiseen. Siten sillä on vireät yhteydet miltei kaikkiin empiiristä tutkimusta tekeviin tieteenaloihin: tilastollisia menetelmiä sovelletaan niin informaatioteknologiassa, bio- ja ympäristötieteissä, taloustieteessä, lääketieteessä kuin yhteiskunta- ja kasvatustieteissäkin. Tilastotieteen perustutkimus nojautuu puolestaan vahvasti matematiikkaan ja tietotekniikkaan.

Tilastotieteessä on kysymys reaalimaailman ilmiöiden mallintamisesta. Sen osaamista tarvitaan yhä enemmän yhteiskunnassa ja elinkeinoelämässä, missä tutkimusaineistojen ja tietovarantojen analyyseilla ja mallinnuksella halutaan tuottaa jalostettua tietoa päätöksenteon tueksi. Tilastotiede pääaineenaan valmistuneet sijoittuvat tyypillisesti tutkimus- ja asiantuntijatehtäviin tutkimuslaitoksiin ja korkeakouluihin, suuryrityksiin ja viralliseen tilastotoimeen. Tilastotieteen asiantuntijan työllisyystilanne on hyvä.

Tilastotieteen opetuksesta Jyväskylän yliopistossa vastaa matematiikan ja tilastotieteen laitoksen tilastotieteen yksikkö. Sen tehtävänä on huolehtia paitsi tilastotieteen pääaineopetuksesta ja jatkokoulutuksesta myös tilastomenetelmien ja tilastollisen tietojenkäsittelyn opetuksesta muiden oppiaineiden perus- ja jatko-opiskelijoille ja siten osaltaan parantaa heidän metodisia valmiuksiaan oman alansa tutkimustyöhön.

Tilastotieteen opetuksen tavoitteena on antaa valmiudet edustavien havaintoaineistojen keräämiseen, aineistojen kuvaamiseen ja analysointiin sekä yleensä numeerisesti mitattavissa olevien ilmiöiden pätevään tilastolliseen mallintamiseen. Maisteriopintojen tavoitteena on perustietojen ja -taitojen ohella saavuttaa kyky seurata alan ammattijulkaisuista tilastotieteen uusinta kehitystä ja soveltaa siinä saatuja tuloksia käytännön tutkimusongelmiin sekä saavuttaa jatkokoulutuskelpoisuus tilastotieteessä.

Tilastotieteen yksikössä tehtävän tutkimuksen painopistealueet ovat spatiaalinen tilastotiede ja laskennalliset tilastomenetelmät, aikasarja-analyysi, rakenneyhtälömallinnus, parametrittomat ja robustit  monimuuttujamenetelmät sekä sosiaaliset verkot. Oppiaineen luonteen mukaisesti yksikön henkilökuntaa toimii myös tilastotieteen asiantuntijoina monissa muiden tieteenalojen tutkimusprojekteissa.

Tilastotieteen opintojaksot voidaan jakaa selkeästi teoreettisiin kursseihin kuten todennäköisyyslaskenta ja matemaattisen tilastotieteen kurssit ja soveltavampiin menetelmäkursseihin kuten monimuuttujamenetelmien ja aikasarja-analyysin kurssit. Lisäksi opinto-ohjelmaan voi sisällyttää laskennalliseen mallintamiseen liittyviä kursseja. Teoreettiset opintojaksot edellyttävät riittäviä esitietoja matematiikasta, jonka perusopintokokonaisuus on minimivaatimus. Lisäksi niiden opiskelussa pätevät samat periaatteet kuin matematiikankin opiskelussa - luentojen ohella laskuharjoitukset ja mahdolliset tietokoneella tehtävät harjoitukset ovat asioiden oppimisen kannalta keskeisiä. Kuten matematiikassa myöskään tilastotieteessä pelkkä luentojen kuuntelu ja ulkoa opettelu ei ole opiskelua. Tilastotieteen osaaminen on asioiden ymmärtämistä ja soveltamistaitoa, ei ulkoa muistamista. Soveltavilla kursseilla empiiristen havaintoaineistojen analysointiharjoitukset, yleensä tietokoneella tehtyinä, ovat keskeisiä.

Tilastotieteen kurssit suoritetaan tavallisesti seuraamalla ja tenttimällä luentosarja ja/tai tekemällä itsenäisesti harjoitus- tai seminaaritöitä. Luentokursseista järjestetään aina luentosarjan päätyttyä 2-3 tenttiä. Lisäksi tilastotieteen opintojaksoja voi tenttiä sopimuksen mukaan matematiikan ja tilastotieteen yleisinä tenttipäivinä, myös kesällä. Tenttipäivistä tiedotetaan laitoksen ilmoitustauluilla, www-sivuilla ja Korppi-järjestelmässä. Kaikkiin kursseihin liittyy lähinnä englanninkielistä oheiskirjallisuutta, johon tutustuminen ei ole useinkaan välttämätöntä, mutta aina erittäin hyödyllistä oman ammattitaidon kehittämisen kannalta. Viimeistään pro gradu -työtä tehtäessä ja työelämään siirryttäessä englanninkielisen ammattikirjallisuuden lukutaito on korvaamattoman tärkeä. On suositeltavaa, että opiskelija hankkisi omaan käsikirjastoonsa ainakin muutamia tilastotieteen perusteoksia.


Tilastotiede muistuttaa matematiikkaa myös siinä mielessä, että opetettava asia perustuu poikkeuksetta aikaisemmin opetettuun, joten luennolla esitetyt asiat on syytä opiskella ja selvittää itselleen välittömästi. Myös luentoihin liittyviä harjoitustehtäviä tulisi ratkoa tuoreeltaan. Näin tulevien luentojen seuraaminen on olennaisesti helpompaa ja motivoivampaa. Lisäksi vältytään usein epätoivoiselta viime hetken pänttäämiseltä tenttipäivän lähestyessä.

Koska tilastotieteilijä voi sijoittua mitä erilaisimpiin työympäristöihin, tilastotieteen opiskelijalla on runsaasti valinnanvaraa sivuaineen suhteen. Luonnollisia sivuaineita ovat matematiikka ja tietotekniikka, joiden perustiedot ovat välttämättömiä tilastotieteen opiskelussa. Toisaalta tilastotieteilijä voi suuntautua hallinnollisiin tai elinkeinoelämän tehtäviin, jolloin hänen olisi suotavaa valita sivuaineensa yhteiskunta- tai taloustieteistä. Tilastotieteen sovellusten laaja-alaisuuden ansiosta miltei mikä tahansa sivuainevalinta on mahdollinen.

Tilastotieteen yksikkö on suhteellisen pieni. Tästä seuraa, että tilastotieteen opiskelijat ja opettajat tuntevat toisensa. Opinnoissaan hyvin menestyneet opiskelijat toimivat laskuharjoitusassistentteina ja avustajina tutkimusprojekteissa. Osa tilastotieteen lopputöistä tehdään yhteistyössä tutkimuslaitosten ja yritysten kanssa.


10.2 Perustutkinnot 2011-2012

Jyväskylän yliopiston matematiikan ja tilastotieteen laitoksella voidaan suorittaa luonnontieteiden kandidaatin tutkinto (alempi korkeakoulututkinto) sekä filosofian maisterin tutkinto (ylempi korkeakoulututkinto) pääaineena matematiikka tai tilastotiede. Lisäksi on mahdollista suorittaa aineenopettajan pätevyyden antava filosofian maisterin tutkinto, joka sisältää opettajan pedagogiset opinnot. Opettajan tutkinnon pääaineena on matematiikka.

Luonnontieteiden kandidaatin tutkintoon kuuluvat opinnot voidaan suorittaa kolmessa vuodessa ja ne muodostavat pohjan maisteriopinnoille, jotka voidaan suorittaa kahdessa vuodessa. Maisterin tutkinnon voi suorittaa vasta, kun kandidaatin tutkinto tai sitä vastaaviksi hyväksytyt opinnot on suoritettu.

Opintojen mitoituksen peruste tutkinnossa on opintopiste (op). Opintojaksot pisteytetään niiden edellyttämän työmäärän mukaan. Yhden vuoden opintojen suorittamiseen keskimäärin vaadittava 1600 tunnin työpanos vastaa 60 opintopistettä. Opintosuunnitelmaa tehdessä opiskelijan tulee varata vähintään 26 tuntia kutakin opintopistettä kohti.

Pääaineen valinta

Opiskelijat valitaan laitokselle opiskelemaan matematiikka ja tilastotiedettä, joista toisen opiskelija valitsee myöhemmin pääaineekseen. Pääainevalinta tulee tehdää ennen LuK-tutkinnon suorittamista. Opintojen alussa on suositeltavaa tutustua sekä matematiikan että tilastotieteen opintoihin. 

10.2.1 Matematiikka

Luonnontieteiden kandidaatin tutkinto 180 op

Pääaineen opinnot
Perus- ja aineopinnot sisältäen kandidaatintutkielman (6 op)
ja kypsyysnäytteen
Väh. 80 op



Sivuaineiden opinnot
Perus- ja aineopintokokonaisuus (60 op) tai
2 perusopintokokonaisuutta (2x25 op)
Väh. 50/60 op




Kieli- ja viestintäopinnot sekä henkilökohtainen opintosuunnitelma

Väh. 7 op
Äidinkieli
Toinen kotimainen kieli
Vieras kieli
Henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS)
2
2
2
1

Valinnaiset opinnot
Vapaasti valittavia opintoja on suoritettava niin paljon, että opintojen
kokonaislaajuus on 180 opintopistettä.


Filosofian maisterin tutkinto 120 op

Maisterin tutkinnon voi suorittaa, kun kandidaatin tutkinto tai sitä vastaaviksi
hyväksytyt opinnot on suoritettu.
Matematiikka /
Matematiikka
(stokastiikka ja
todennäköisyys-
teoria)

Matematiikka
(aineenopettaja-
koulutus)
Pääaineen syventävät opinnotVäh. 90 opVäh. 60 op
Syventävät opinnot
sisältäen pro gradu -tutkielman
ja kypsyysnäytteen

30 op

20 op

Sivuaineiden opinnot
sekä valinnaiset opinnot
Opettajan pedagogiset opinnot 60 op
(osa mahd. LuK -tutk.)
X
Vähintään perus- ja
aineopintokokonaisuus
sivuaineessa 60 op (näistä osa saa
sisältyä LuK -tutkintoon)
XX

Tilastotieteen peruskurssit 1 ja 2 (12 op)
(voivat sisältyä LuK -tutkintoon)
X
Henkilökohtainen opintosuunnitelma
(HOPS, 1 op)
XX

Vapaasti valittavia opintoja on suoritettava niin paljon, että opintojen
kokonaislaajuus on 120 opintopistettä.

Sivuaineet

Matematiikkaa pääaineena opiskeleville sivuaineeksi suositellaan fysiikkaa, kemiaa, tietotekniikkaa, tilastotiedettä, filosofiaa tai biologiaa. Muista sivuaineista kannattaa neuvotella etukäteen pääaineen professorin kanssa. Kaikissa opintoihin ja niiden suunnitteluun liittyvissä ongelmissa voi kääntyä kenen tahansa laitoksen opettajan, erityisesti opintoneuvojien, puoleen.

Aineenopettajaksi opiskeleville ensimmäiseksi sivuaineeksi suositellaan valittavaksi toinen opetettava aine (ks. opettajien pätevyysvaatimukset): fysiikka, kemia tai tietotekniikka, josta tehdään aineopintokokonaisuus (60 op). Toisena sivuaineena opiskellaan opettajan pedagogiset opinnot (60 op) siten, että kandidaatin ja maisterin tutkinto yhdessä sisältävät opettajan pätevyyteen vaadittavien pedagogisten opintojen perus- ja aineopintokokonaisuudet.(Suoravalittujen soveltuvuuskoe pedagogisiin aineopintoihin on voimassa vain neljä vuotta.)


10.2.1.1 Matematiikka pääaineena

Kandidaatin tutkinto

Matematiikan pääaineen opinnot voi suorittaa kandidaatin tutkinnossa kahden eri vaihtoehdon mukaan (matematiikka ja matematiikan aineenopettajakoulutus). Matematiikan aineenopettajakoulutuksessa opiskelevat suorittavat sivuaineenaan kasvatustieteen pedagogiset perusopinnot 25 op.

Kandidaatin tutkinto (180 op)
Matematiikka, vähintään 80 op
Pakolliset opintojaksot:op
MATP100
MATA111
MATA112
MATA113
MATA114
MATA121
MATA122
MATA130
MATA220
MATA211
MATA212
MATA213
MATA900

Johdatus matematiikkaan
Analyysi 1
Analyysi 2
Analyysi 3
Differentiaaliyhtälöt
Lineaarinen algebra ja geometria 1
Lineaarinen algebra ja geometria 2
Euklidiset avaruudet
Algebra
Differentiaalilaskenta 1
Integraalilaskenta 1
Differentiaalilaskenta 2
Kandidaatintutkielma

2
8
9
4
3
6
4
5
7
4
4
4
6

Valinnaisia MATAxxx opintoja vähintään 1) 14
1) Valinnaisiksi opinnoiksi hyväksytään MATAxxx ja MATSxxx -kurssit sekä
Todennäköisyyslaskenta A , B ja R-kurssi. Muista valinnaisista opinnoista sovitaan etukäteen
matematiikan opintoneuvojan kanssa. Ks. suosituksia valinnaisiksi kursseiksi
laitoksen www-sivuilla olevista listoista.

Kandidaatin tutkinto (180 op)
Matematiikka (aineenopettajakoulutus), vähintään 80 op
Pakolliset opintojaksot:op
MATP100
MATA111
MATA112
MATA113
MATA114
MATA121
MATA122
MATA130
MATA211
MATA212
MATA910
MATA900
Johdatus matematiikkaan
Analyysi 1
Analyysi 2
Analyysi 3
Differentiaaliyhtälöt
Lineaarinen algebra ja geometria 1
Lineaarinen algebra ja geometria 2
Euklidiset avaruudet
Differentiaalilaskenta 1
Integraalilaskenta 1
LuK-seminaari
Kandidaatintutkielma
2
8
9
4
3
6
4
5
4
4
3
6
Valinnaisia MATAxxx opintoja vähintään 1) 22
1) Valinnaisiksi opinnoiksi hyväksytään MAT09xx kursseja
(LuK -tutkintoon korkeintaan 17 opintopistettä) ja MATAxxx ja
MATSxxx-kurssit sekä Todennäköisyyslaskenta A ja B. Muista valinnaisista
opinnoista sovitaan etukäteen matematiikan opintoneuvojan kanssa.
Ks. suosituksia valinnaisiksi kursseiksi laitoksen www-sivuilla olevista listoista.


Maisterin tutkinto

Matematiikan maisteriopinnoissa perehdytään syvällisesti keskeisiin matemaattisiin teorioihin ja harjaannutaan itsenäiseen ongelmanratkaisuun.

Opiskelija voi suorittaa matematiikan opintonsa kolmen eri päävaihtoehdon mukaisesti:

Matematiikka
Matematiikan opiskelija perehtyy valitsemaansa modernin matematiikan alaan. Tutkijan uralle tähtäävälle tämä vaihtoehto antaa hyvät perustiedot. Sivuaineiksi sopivat niin luonnontieteet kuin tilastotiede tai tietotekniikka. Valinnaisiksi kursseiksi kelpaavat kaikki matematiikan syventävät kurssit (MATSxxx). Tämän linjan opiskelija saa aineenopettajan pätevyyden suorittamalla opettajan pedagogiset aineopinnot (opinto-oikeutta haettava erikseen).

Matematiikka (stokastiikka ja todennäköisyysteoria)
Stokastiikan ja todennäköisyysteorian valitessaan opiskelija perehtyy stokastiikan perusteisiin: todennäköisyysteoriaan ja stokastisten prosessien moderniin teoriaan. Stokastisia menetelmiä käytetään mm. finanssimatematiikassa ja vakuutusmatematiikassa, matemaattisessa analyysissä, fysiikassa ja biologiassa. Stokastiikan yhteys tilastotieteeseen on tärkeä sekä teorian että etenkin käytännön kannalta. Suositeltavia sivuaineita ovat tilastotiede ja tietotekniikka, etenkin niille, jotka suuntautuvat yliopiston ulkopuolisiin työtehtäviin. Muita sopivia sivuaineita ovat fysiikka, biologia sekä taloustiede. Stokastiikassa on myös mahdollisuus jatkaa tutkijankoulutukseen.

Matematiikka (aineenopettajakoulutus)
Matematiikan aineenopettajakoulutuksessa syventävien opintojen kokonaisuus yhdessä pedagogisten opintojen (Suoravalittujen soveltuvuuskoe pedagogisiin aineopintoihin on voimassa vain neljä vuotta) ja sivuaineopintojen kanssa antaa laaja-alaisen opettajan pätevyyden. Osa suoritettavista matematiikan kursseista on erityisesti opettajaksi aikoville suunnattuja.



Maisterin tutkinto (120 op)

Tutkintoon vaaditaan edeltävinä opintoina LuK -tutkinto tai vastaavat opinnot. Maisteriopinnot ovat laajuudeltaan vähintään 120 opintopistettä, joista aineenopettajakoulutuksessa olevilla vähintään 60 opintopistettä ja muilla vähintään 90 opintopistettä tulee olla pääaineen syventäviä opintoja.

Pakolliset opintojaksot

Matematiikka, vähintään 90 op
Esitietoina edellytetään kandidaatin tutkinnon matematiikka-vaihtoehdon mukaiset
matematiikan opinnot.
MATS110
MATS120
MATS220
MATS211
MATS910
Mitta- ja integraaliteoria 1&2
Kompleksianalyysi 1&2
Funktionaalianalyysi
Topologia 1
Seminaari
9
10
10
5
6
Valinnaisia syventäviä (MATSxxx) opintoja vähintään 1)20
MATS900Pro gradu-tutkielma30
1) Ks. suosituksia valinnaisiksi kursseiksi laitoksen www-sivuilla olevista listoista.

Matematiikka (stokastiikka ja todennäköisyysteoria) vähintään 90 op
Esitietoina edellytetään kandidaatin tutkinnon matematiikka-vaihtoehdon mukaiset
matematiikan opinnot.
MATS110
MATS121
MATA261
MATS262
MATS263
MATS252
MATS253
MATS910
Mitta- ja integraaliteoria 1&2
Kompleksianalyysi 1
Johdatus stokastiikkaan
Stokastiikka 1
Stokastiikka 2
Stokastiset prosessit 1
Stokastiset prosessit 2
Seminaari
9
6
5
5
4
5
4
6
Vähintään kaksi kurssia seuraavista:
MATA271
MATA275
MATA273
MATA274
MATA/Sxxx
Stokastiset mallit
Vakuutusmatematiikka
Rahoitusteorian stokastiset mallit 1
Rahoitusteorian stokastiset mallit 2
Jokin muu erikseen sovittava kurssi
4
3
3
3
x
Valinnaisia syventäviä (MATSxxx) opintoja vähintään sen verran,
että 90 op kokonaisuus täyttyy 1)
MATS900Pro gradu-tutkielma30
1) Ks. suosituksia valinnaisiksi kursseiksi laitoksen www-sivuilla olevista listoista.
Stokastiikan syventävät kurssit ovat kelpoisia sosiaali-ja terveysministeriön
hyväksymän vakuutusmatemaatikon tutkintokokonaisuuteen (SHV-matemaatikko).
Matematiikka (aineenopettajakoulutus) vähintään 60 op
Esitietoina edellytetään kandidaatin tutkinnon matematiikka
(aineenopettajakoulutus)- vaihtoehdon mukaiset matematiikan opinnot.
MATS121
MATA220
TILA120
Kompleksianalyysi 1
Algebra
Todennäköisyyslaskenta A
6
7
6
Valinnaisia MATSxxx tai MATAxxx opintoja vähintään 1) 21
MATS900Pro gradu -tutkielma20
1) Valinnaiseksi kursseiksi hyväksytään enintään 15 op MATAxxx opintoja
(ml. Todennäköisyyslaskenta B). Katso suosituksia valinnaisiksi kursseiksi
laitoksen www-sivuilla olevista listoista.

Valinnaiset opintojaksot

Ohjeellinen lista valinnaisiksi opinnoiksi kelpaavista kursseista on nähtävänä laitoksen www-sivuilla. Lisätietoja antaa opintoneuvoja Ari Lehtonen.

Eri linjojen opiskelijoille suositellaan esimerkiksi seuraavia matematiikan
valinnaisia kursseja kandidaatin ja maisterin tutkintoihin


Matematiikka pääaineena op
MATA214
MATA230
TILA120
MATS212
MATS311
Integraalilaskenta 2
Geometria
Todennäköisyyslaskenta A
Topologia 2
Reaalianalyysi
4
7
6
4
9

Matematiikka (aineenopettajakoulutus)
MAT09xx-opintoja
MATA140
MATA230
MATA214
MATS111
MATS140
MATS211
MATS910
Johdatus diskreettiin matematiikkaan
Geometria
Integraalilaskenta 2
Mitta- ja integraaliteoria 1
Matematiikan historia
Topologia 1
Graduseminaari
4
7
4
6
5
5
6

Matematiikka (stokastiikka ja todennäköisyysteoria)
MATS122
MATS220
MATS311
MATS442
TILA140
TILA220
Kompleksianalyysi 2
Funktionaalianalyysi
Reaalianalyysi
Stokastinen simulointi
Matemaattinen tilastotiede 1
Aikasarja-analyysi
4
10
9
4
8
6

10.2.1.2 Matematiikka sivuaineena

Matematiikan perus- ja aineopinnot ovat avoimet kaikille Jyväskylän yliopiston opiskelijoille. Muiden kuin fysiikkaa, kemiaa, tietotekniikkaa tai tilastotiedettä pääaineenaan opiskelevien tulee hakea matematiikan syventävien opintojen opinto-oikeutta. Hakemuksille ei ole asetettu hakuaikoja.

Matematiikan opinnot sivuaineopiskelijoille

Matematiikan johdantokurssit
Perus-, aine- ja syventävien opintojen lisäksi laitos järjestää seuraavat matematiikan johdantokurssit, joihin kaikki Jyväskylän yliopiston opiskelijat voivat osallistua.

MATY010 Matematiikan propedeuttinen kurssi 5 op
Kurssi on tarkoitettu täydentämään lukio-opintoja, erityisesti lyhyttä oppimäärää.

MATY020 Matematiikan peruskurssi 5 op
Kurssilla käsitellään yhteiskunta- ja taloustieteiden opiskelussa tarvittavaa matematiikkaa.

Matematiikan johdantokurssien korvaushakemukset
Matematiikan johdantokursseja voidaan korvata muiden oppilaitosten, ei kuitenkaan lukion, vastaavansisältöisten kurssien suorituksilla. Korvaushakemukset käsittelee matematiikan opintoneuvoja. Hakemukseen tulee liittää mahdollisimman tarkat tiedot suoritetuista opinnoista (kurssin suorituspaikka ja -aika, suoritustapa, kurssin laajuus, arvolause ja sisältökuvaus).

Matematiikan opintokokonaisuudet

Matematiikkaa sivuaineena opiskelevat voivat suorittaa matematiikan perusopinnot kahdella vaihtoehtoisella tavalla. Vaihtoehto A on teoreettisempi kuin vaihtoehto B ja sitä suositellaan niille, jotka aikovat jatkaa matematiikan opintoja ja suorittaa matematiikan aineopintokokonaisuuden. Myös vaihtoehdon B kautta voi jatkaa aineopintoihin, mutta se ei tarjoa yhtä vankkaa teorian ymmärrystä.

Matematiikka sivuaineena, perusopinnot 25 op

Vaihtoehto A 1) op
MATA111
MATA112
MATA121
Analyysi 1
Analyysi 2
Lineaarinen algebra ja geometria 1
8
9
6

Vähintään yksi opintojakso seuraavista:
MATA113
MATA114
MATA130
MATA122
Analyysi 3
Differentiaaliyhtälöt
Euklidiset avaruudet 
Lineaarinen algebra ja geometria 2
4
3
5
4
Yhteensä vähintään25
1) Tässä vaihtoehdossa pohjatietoina edellytetään kurssia Johdatus matematiikkaan
tai vastaavia tietoja.

Vaihtoehto Bop
MATP152
MATP153
MATP162
Approbatur 1 A
Approbatur 1 B
Approbatur 2 A
4
4
5

Vähintään 12 op seuraavista:
MATP163
MATP170
MATP180
MATA140
TILA120
Approbatur 2 B
Approbatur 3
Symbolinen laskenta
Johdatus diskreettiin matematiikkaan
Todennäköisyyslaskenta A
5
5
2
4
6
Yhteensä vähintään25


Matematiikka sivuaineena, perus- ja aineopinnot 60 op

Vaihtoehto A 1) op
MATP100
MATA111
MATA112
MATA121
MATA113
Johdatus matematiikkaan
Analyysi 1
Analyysi 2
Lineaarinen algebra ja geometria 1
Analyysi 3
2
8
9
6
4

Vähintään 11 op seuraavista:
MATA130
MATA211
MATA212
MATA220
Euklidiset avaruudet
Differentiaalilaskenta 1
Integraalilaskenta 1
Algebra
5
4
4
7
Valinnaisia aineopintoja (MATAxxx) vähintään20
Yhteensä vähintään60
1) Syventäviin opintoihin jatkaville suositellaan tässä vaihtoehdossa samanlaista
kokonaisuutta kuin matematiikan pääaineopiskelijoille ­kuitenkin laajuudeltaan 60 op
ja ilman kandidaatintutkielmaa. Valinnaisiksi opinnoiksi hyväksytään Todennäköisyyslaskenta A ja B. Ks. suosituksia valinnaisiksi kursseiksi laitoksen
www-sivuilla olevista listoista. Näistä suosituksista poikkeavista kurssivalinnoista on
hyvä keskustella etukäteen opintoneuvoja Ari Lehtosen kanssa.


Vaihtoehto Bop
MATP151
MATP161
MATP170
MATA111
Approbatur 1
Approbatur 2
Approbatur 3
Analyysi 1
4+4
5+5
5
8

Vähintään 11 op seuraavista:
MATA130
MATA211
MATA212
MATA220
Euklidiset avaruudet
Differentiaalilaskenta 1
Integraalilaskenta 1
Algebra
5
4
4
7
Valinnaisia aineopintoja (MATAxxx) vähintään 2) 18
Yhteensä vähintään 60
2) Valinnaisiksi opinnoiksi hyväksytään Symbolinen laskenta (MATP180) sekä Todennäköisyyslaskenta A ja B.
Kursseja Johdatus matematiikkaan (MATP100), Lineaarinen algebra ja
geometria 1(MATA121) ja Analyysi 3 (MATA113) ei hyväksytä. MATP -tasoisia
kursseja hyväksytään enintään 25 opintopistettä. Ks. suosituksia valinnaisiksi
kursseiksi laitoksen www-sivuilla olevista listoista. Näistä suosituksista poikkeavista
kurssivalinnoista on hyvä keskustella etukäteen opintoneuvoja Ari Lehtosen kanssa.

Perus- ja aineopintokokonaisuuksista voidaan antaa erilliset merkinnät.


Matematiikka sivuaineena, syventävät opinnot 60 op
Matematiikan perus- ja aineopintokokonaisuuksien (vähintään 60 op) on sisällettävä
seuraavat kurssit: Analyysi 2, Euklidiset avaruudet, Differentiaalilaskenta 1
ja Integraalilaskenta 1.
op
MATS111
MATS121
MATA220
Mitta- ja integraaliteoria 1 1)
Kompleksianalyysi 1
Algebra (ellei se ole aineopintokokonaisuudessa)
6
6
7
Valinnaisia syventäviä (MATSxxx) opintoja 2) 26-33
MATS905Tutkielma15
Yhteensä vähintään 60
1) Mitta- ja integraaliteoria 1 ei ole pakollinen niille, jotka opiskelevat
opettajakoulutuksessa maisteritutkintoa, mutta sitä suositellaan heille.
2) Valinnaiseksi opintojaksoksi käyvät myös Differentiaalilaskenta 2
ja Integraalilaskenta 2, ellei niitä ole sisällytetty aineopintokokonaisuuteen.
Valinnaiset opintojaksot
Ohjeellinen lista matematiikan valinnaisista kursseista on nähtävänä laitoksen www-sivuilla. Lisätietoja antaa opintoneuvoja Ari Lehtonen.

Sivuaineopiskelijoille suositellaan esimerkiksi seuraavia matematiikan valinnaisia kursseja.

Matematiikka sivuaineena/opettajaksi aikovat
op
MATA112
MATA230
TILA120
TILA130
MATA114
MATA220
Analyysi 2 (vaihtoehto B:ssä)
Geometria
Todennäköisyyslaskenta A
Todennäköisyyslaskenta B
Differentiaaliyhtälöt
Algebra
9
7
6
4
3
7

Matematiikka sivuaineena/vaihtoehto A:n kautta aloittaneet
op
MATA122
MATA130
MATA211
MATA212
MATA220
Lineaarinen algebra ja geometria 2
Euklidiset avaruudet
Differentiaalilaskenta 1
Integraalilaskenta 1
Algebra
4
5
4
4
7
Erityisesti luonnontieteilijöille suositellaan:
MATA114
MATA213
MATA214
Differentiaaliyhtälöt
Differentiaalilaskenta 2
Integraalilaskenta 2
3
4
4


Matematiikka sivuaineena/vaihtoehto B:n kautta aloittaneet
op
MATA130Euklidiset avaruudet5
Luonnontieteilijöille ja tieteellisen laskennan opiskelijoille
suositellaan seuraavia kursseja:
MATA211
MATA213
MATA212
MATA214
Differentiaalilaskenta 1
Differentiaalilaskenta 2
Integraalilaskenta 1
Integraalilaskenta 2
4
4
4
4
Tietotekniikan opiskelijoille suositellaan seuraavia kursseja:
MATA122
MATA140
MATA220
MATA225
MATS240
Lineaarinen algebra ja geometria 2
Johdatus diskreettiin matematiikkaan
Algebra
Lukuteoria
Kryptografia
4
4
7
4
4

Matematiikan kurssien korvaushakemukset sivuaineopiskelijoille
Matematiikan kursseja voidaan korvata muiden yliopistojen ja korkeakoulujen vastaavansisältöisten kurssien suorituksilla. Korvaushakemukset käsittelee matematiikan opintoneuvoja Ari Lehtonen. Hakemukseen tulee liittää mahdollisimman tarkat tiedot suoritetuista opinnoista (kurssin suorituspaikka ja -aika, suoritustapa, kurssin laajuus, arvolause ja sisältökuvaus).


10.2.1.3 Opintojen ajoitus matematiikassa

Ohjatun opetuksen lisäksi opiskelijan on varattava riittävästi aikaa asioiden itsenäiseen opetteluun ja tehtävien ratkomiseen. Yleisin virhe opintojen suunnittelussa on liian raskas ohjelma. Yhtä luento- tai laskuharjoitustuntia kohti tulisi tehdä vähintään tunti kotityötä. Parikymmentä viikkotuntia ohjattua opetusta riittää hyvin työllistämään ensimmäisen vuoden opiskelijan täysipäiväisesti. Alla on opintojen ajoitusehdotuksia matematiikkaa opiskeleville.

Syyslukukausi 2011 1. jakso (S1): 1.9.-21.10.  2. jakso (S2): 24.10.-16.12.
Kevätlukukausi 2012 1. jakso (K1): 9.1.-9.3.2. jakso (K2): 12.3.-18.5.


Matematiikka (ripeä tahti)

1. vuosi, syksy
Johdatus matematiikkaan (S1)
Johdatus tilastotieteeseen (S1)
Analyysi 1 (S1-S2)
Lin. alg. ja geom. 1 (S1-S2)
Tilastotieteen pk 1 (S1-S2)
Sivuaineopintoja (esim.tietotekniikka)
Kieliopintoja
1.vuosi, kevät
Analyysi 2 (K1-K2)
Lin. alg. ja geom. 2 (K1)
Euklidiset avaruudet (K1-K2)
Tilastotieteen pk 2 (K1-K2)
Sivuaineopintoja


2. vuosi, syksy
Differentiaalilaskenta 1 (S1)
Integraalilaskenta 1 (S2)
Analyysi 3 (S1)
Differentiaaliyhtälöt (S2)
Valinnainen matematiikan kurssi
Sivuaineopintoja ja kieliopintoja
2. vuosi, kevät
Differentiaalilaskenta 2 (K1)
Integraalilaskenta 2 (K2)
Algebra (K1-K2)
Valinnainen matematiikan kurssi
Sivuaineopintoja

3. vuosi, syksy
Kandidaatintutkielma
Mitta ja integraaliteoria (S1-S2)
Topologia 1 (S1-S2)
Sivuaineopintoja
3. vuosi, kevät
Kompleksianalyysi (K1-K2)
Funktionaalianalyysi (K1-K2)
Seminaari (K1-2)
Sivuaineopintoja
4. vuosi, syksy
Reaalianalyysi (S1-S2)
Erikoiskurssi (S1-S2)
Pro gradu -tutkielma (S1-S2)
Sivuaineopintoja
4. vuosi, kevät
Pro gradu -tutkielma (K1-K2)
Sivuaineopintoja


5. vuosi, syksy
Sivuaineopintoja
5. vuosi, kevät
Sivuaineopintoja

Matematiikka (verkkainen tahti)
1. vuosi, syksy
Johdatus matematiikkaan (S1)
Johdatus tilastotieteeseen (S1)
Analyysi 1 (S1-S2)
Lin. alg. ja geom. 1 (S1-S2)
Tilastotieteen pk 1 (S1-S2)
Sivuaineopintoja (esim. tietotekniikka)
Kieliopintoja
1.vuosi, kevät
Analyysi 2 (K1-K2)
Euklidiset avaruudet (K1-K2)
Tilastotieteen pk 2 (K1-K2)
Sivuaineopintoja



2. vuosi, syksy
Differentiaalilaskenta 1 (S1)
Integraalilaskenta 1 (S2)
Analyysi 3 (S1)
Differentiaaliyhtälöt (S2)
Valinnainen matematiikan kurssi
Sivuaineopintoja ja kieliopintoja
2. vuosi, kevät
Differentiaalilaskenta 2 (K1)
Integraalilaskenta 2 (K2)
Algebra (K1-K2)
Lin. alg. ja geom. 2 (K1)
Sivuaineopintoja

3. vuosi, syksy
Kandidaatintutkielma
Valinnainen matematiikan kurssi (S1-S2)
Sivuaineopintoja
3. vuosi, kevät
Kompleksianalyysi (K1-K2)
Valinnainen matematiikan kurssi
Sivuaineopintoja
4. vuosi, syksy
Mitta ja integraaliteoria (S1-S2)
Topologia 1 (S1-S2)
Sivuaineopintoja
4. vuosi, kevät
Funktionaalianalyysi (K1-K2)
Seminaari (K1-K2)
Sivuaineopintoja
5. vuosi, syksy
Reaalianalyysi (S1-S2)
Erikoiskurssi (S1-S2)
Pro gradu -tutkielma (S1-S2)
5. vuosi, kevät
Pro gradu -tutkielma (K1-K2)
Sivuaineopintoja


Matematiikka (stokastiikka ja todennäköisyysteoria)

1. vuosi, syksy
Johdatus matematiikkaan (S1)
Johdatus tilastotieteeseen (S1)
Analyysi 1 (S1-S2)
Lin. alg. ja geom. 1 (S1-S2)
Tilastotieteen pk 1 (S1-S2)
Sivuaineopintoja (esm. tietotekniikka)
Kieliopintoja
1.vuosi, kevät
Analyysi 2 (K1-2)
Euklidiset avaruudet (K1-K2)
Lin. alg. ja geom. 2 (K1)
Tilastotieteen pk 2 (K1-K2)
Sivuaineopintoja


2. vuosi, syksy
Differentiaalilaskenta 1 (S1)
Integraalilaskenta 1 (S2)
Analyysi 3 (S1)
Stokastiset mallit (S1)
Rah. teor. stok. malleja 1/Vakuutusmatem. (S2)
Differentiaaliyhtälöt (S2)
Sivuaineopintoja ja kieliopintoja
2. vuosi, kevät
Differentiaalilaskenta 2 (K2)
Algebra (K1-K2)
Johdatus stokastiikkaan (K1)
Valinnainen matematiikan kurssi
Sivuaineopintoja
3. vuosi, syksy
Kandidaatintutkielma
Mitta ja integraaliteoria (S1-S2)
Markov-prosessit (S2)
Sivuaineopintoja
3. vuosi, kevät
Kompleksianalyysi 1(K1-K2)
Stokastiikka 1 (K2)
Seminaari
Sivuaineopintoja
4. vuosi, syksy
Martingaaliteoria
Erikoiskurssi (S1-S2)
Pro gradu -tutkielma (S1-S2)
Sivuaineopintoja
4. vuosi, kevät
Seminaari (K1-K2)
Pro gradu -tutkielma (K1-K2)
Stokastiikan erikoiskurssi
Sivuaineopintoja
5. vuosi, syksy
Sivuaineopintoja
5. vuosi, kevät
Sivuaineopintoja

Matematiikka (aineenopettajankoulutus)

(Matematiikan opinnot voi suorittaa myös muiden linjojen mukaisesti)
Esimerkissä on pääaineena matematiikka ja toisena opetettavana aineena fysiikka.

1. vuosi, syksy
Johdatus matematiikkaan (S1)
Johdatus tilastotieteeseen (S1-S2)
Lin. alg. ja geom. 1 (S1-S2)
Analyysi 1 (S1-S2)
Kasvatustieteen pedagogisia perusopintoja
Tilastotieteen pk1 (S1-S2)
Kieliopintoja
Sivuaineopintoja
1.vuosi, kevät
Analyysi 2 (K1)
Lukuteorian alkeet (K1)
Euklidinen tasogeometria (K2)
Tilastotieteen pk 2 (K1-K2)
Kasvatustieteen pedagogisia perusopintoja
Fysiikka I-II
2. vuosi, syksy
Analyysi 3 (S1)
Differentiaaliyhtälöt (S2)
Lukualueet (S2)
Sivuaineopintoja ja kieliopintoja
2. vuosi, kevät
Lin. alg. ja geom. 2 (K1)
Euklidiset avaruudet (K1-K2)
Fysiikka III-V
Kasvatustieteen pedagogisia perusopintoja
Sivuaineopintoja
3. vuosi, syksy
Differentiaalilaskenta 1 (S1)
Integraalilaskenta 1 (S2)
Johd. diskr. mat. (S1)
Todennäköisyyslaskenta A (S1)
Sivuaineopintoja/fysiikan aineopintoja
3. vuosi, kevät
Kandidaatintutkielma (K1-K2)
LuK -seminaari (K1-K2)
Algebra (K1-K2)
Sivuaineopintoja
4. vuosi, syksy
Mitta ja integraaliteoria 1 (S1-S2)
Valinnaisia matematiikan opintoja(S1-S2)
Opettajan pedagogiset aineopinnot
4. vuosi, kevät
Kompleksianalyysi 1 (K1-2)
Seminaari (K1-K2)
Valinnaisia matematiikan opintoja(K1-K2)
Pro gradu -tutkielma (K2)
Opettajan pedagogiset aineopinnot
5. vuosi, syksy
Pro gradu-tutkielma (S1-S2)
Sivuaineopintoja
5. vuosi, kevät
Sivuaineopintoja


Matematiikka sivuaineena, ripeä tahti

1. vuosi, syksy
Johdatus matematiikkaan (S1)
Analyysi 1 (S1-S2)
1.vuosi, kevät
Analyysi 2 (K1-K2)
2. vuosi, syksy
Lin. alg. ja geom. 1 (S1-S2)

2. vuosi, kevät
Lin. alg. ja geom. 2 (K1)
Euklidiset avaruudet (K1-K2)
3. vuosi, syksy
Analyysi 3 (S1)
Differentiaaliyhtälöt (S2)
Todennäköisyyslaskenta A (S1)
3. vuosi, kevät
Algebra (K1-K2)
Valinnainen matematiikan kurssi
4. vuosi, syksy
Differentiaalilaskenta 1 (S1)
Integraalilaskenta 1 (S2)
4. vuosi, kevät
Differentiaalilaskenta 2 (K1)
Integraalilaskenta 2 (K2)

Matematiikka sivuaineena, verkkainen tahti

1. vuosi, syksy
Johdatus matematiikkaan (S1)
Lin. alg. ja geom. 1 (S1-S2)
1.vuosi, kevät
Lin. alg. ja geom. 2 (K1)

2. vuosi, syksy
Analyysi 1 (S1-S2)
2. vuosi, kevät
Analyysi 2 (K1-K2)
3. vuosi, syksy
Johd. diskr. matematiikkaan (S1)
Valinnainen matematiikan kurssi (S2)
3. vuosi, kevät
Euklidiset avaruudet (K1-K2)
4. vuosi, syksy
Analyysi 3 (S1)
Differentiaaliyhtälöt (S2)
4. vuosi, kevät
Algebra (K1-K2)
Valinnainen matematiikan kurssi (K2)

Matematiikka sivuaineena, vaihtoehto B pohjana

1. vuosi, syksy
Approbatur 1A (S1)
Approbatur 1B (S2)
1.vuosi, kevät
Approbatur 2A (K1)
Approbatur 2B (K2)
2. vuosi, syksy
Analyysi 1 (S1-S2)
Symbolinen laskenta (S2)
2. vuosi, kevät
Approbatur 3 (K1-K2)
Euklidiset avaruudet (K1-K2)
3. vuosi, syksy
Differentiaalilaskenta 1 (S1)
Integraalilaskenta 1 (S2)
Todennäköisyyslaskenta A (S1)
3. vuosi, kevät
Algebra (K1-K2)
Valinnainen matematiikan kurssi


10.2.1.4 Matematiikan kurssien väliset riippuvuudet

Tässä kaaviossa esitetään keskeisimpien analyysin kurssien väliset riippuvuudet. Tarkemmat tiedot kurssikuvausten yhteydessä.




10.2.2 Tilastotiede

Luonnontieteiden kandidaatin tutkinto 180 op

Pääaineen opinnotVäh. 90 op
Perus- ja aineopinnot
sisältäen Kandidaatintutkielman (6 op) ja
LuK-seminaarin (3 op)
Kypsyysnäyte

Sivuaineiden opinnotVäh. 56/66 op
kaksi perusopintokokonaisuutta (2x25 op)
tai yksi perus- ja aineopintokokonaisuus (60 op)
Pakolliset:
- Matematiikan perusopinnot (25 op)
- Ohjelmointi 1 (6 op)

Kieli- ja viestintäopinnotVäh.6 op
Äidinkieli (2 op)
Toinen kotimainen kieli (2 op)
Ensimmäinen vieras kieli (2 op)





Henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS)*1 op
Lisäksi on suoritettava vapaasti valittavia opintoja siten, että opintojen
kokonaislaajuus on 180 opintopistettä.

Maisterin tutkinnon voi suorittaa, kun kandidaatin tutkinto tai
sitä vastaaviksi hyväksytyt opinnot on suoritettu.


Filosofian maisterin tutkinto 120 op

Pääaineen syventävät opinnot80 op
Pakollisia syventäviä tilastotieteen opintoja (14 op)
Syventäviä tilastotieteen opintoja (36 op)
Pro gradu -tutkielma (30 op)
Kypsyysnäyte

Henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS) *
1 op
Lisäksi on suoritettava vapaasti valittavia opintoja siten,
että opintojen kokonaislaajuus on 120 opintopistettä.

* HOPS tehdään erikseen kandidaattiopintoihin ja maisteriopintoihin.

Matematiikan perusopintokokonaisuus on pakollinen tilastotieteen pääaineopiskelijalle (suositellaan vaihtoehtoa A), ja matematiikan aineopintojen suorittamista suositellaan. LuK -tutkintoon sisällytetään vähintään yksi aineopintokokonaisuus tai kaksi perusopintokokonaisuutta.

Matematiikan perusopinnoissa vaihtoehdossa B tilastotieteen pääaineopiskelija ei voi sisällyttää valinnaiseksi opintojaksoksi Todennäköisyyslaskenta A -kurssia, vaan se sisällytetään tilastotieteen aineopintoihin tai mahdollisesti matematiikan aineopintoihin.

Informaatioteknologian tiedekunnan kursseista suositellaan seuraavia kursseja: perusopintokursseja mm. Ohjelmointi 2, Oliosuuntautunut analyysi ja suunnittelu, Tietokannat ja tiedonhallinnan perusteet.


10.2.2.1 Tilastotiede pääaineena

Kandidaatin tutkinto

Tilastotieteen pääaineopiskelijat aloittavat opintonsa suoraan aineopinnoista. Tavoitteena on antaa opiskelijalle kattavat perustiedot tilastotieteen keskeisestä teoriasta ja tärkeimmistä aineistonhankinta- ja analyysimenetelmistä sekä tilastollisesta tietojenkäsittelystä. Menetelmien käyttöä harjoitellaan sekä kurssien yhteydessä että seminaareissa. Aineopinnot muodostavat tilastotieteen yleisen perustan, jolle maisteriopinnoissa syventäminen ja erikoistuminen rakentuvat.

Tilastotieteen aineopintoihin kuuluvat pakollisina tilastotieteen peruskurssit, peruskurssien lopputyö, teoreettisen tilastotieteen opintojaksot, yleisimpien tilastollisten tietokoneohjelmistojen (R, SAS, SPSS) kurssit sekä tilastotieteen LuK -seminaari ja kandidaatintutkielma. Tilastotieteen aineopintojen teoreettiset kurssit edellyttävät matematiikan perusopintoja, minkä vuoksi ko. edeltävät opinnot tulee suorittaa ensimmäisenä opiskeluvuotena. Tilastotieteen kursseja voi suorittaa myös kirjatentteinä, jolloin tentittävästä materiaalista on sovittava kurssista vastaavan tentaattorin kanssa.

Kandidaatin tutkinto (180 op)

Tilastotieteen pääaineopinnot vähintään 90 op
Pakolliset opintojaksot:59 opajoitus
TILP100
TILP250
TILP260
TILP350
TILP360
TILA410
TILA120
TILA130
TILA140
TILA420
TILA310
TILA370
TILA380
TILA750
Johdatus tilastotieteeseen
Tilastotieteen peruskurssi 1
Tilastotieteen peruskurssi 2
SPSS -kurssi
Peruskurssien lopputyö
R-kurssi
Todennäköisyyslaskenta A
Todennäköisyyslaskenta B
Matemaattinen tilastotiede 1
SAS -kurssi
Johdatus tilastolliseen mallintamiseen
LuK -seminaari
Kandidaatintutkielma
Kypsyysnäyte
3
6
6
2
3
2
6
4
8
2
8
3
6
-
1. sl
1. sl
1. kl
1. kl
1. kl
1. kl
2. sl
2. sl
2. kl
2. kl
3. sl
3. kl
3. kl
-
Valinnaisia opintojaksojaväh. 31 op
TILP450
TILA220
TILA230
TILA240
TILA260
TILA640
TILA660
TILA680
MATAxxx
Tilastomenetelmien jatkokurssi
Aikasarja-analyysi
Frekvenssiaineistojen analyysi
Monimuuttujamenetelmät
Otantamenetelmät
Suunniteltujen kokeiden tilastomenetelmät
Johdatus paikkatiedon analyysiin
Parametrittomat ja robustit menetelmät 1
Stokastiikan kurssit
9
6
6
6
6
5
4
6
x
2.kl
2.-3. lv
2.-3. lv
2.-3. lv
2.-3. lv
2.-3. lv
2.-3. lv
2.-3. lv
2.-3. lv
Katso stokastiikan kurssit matematiikan vaatimuksista. Erityisesti suositellaan MATA261 Johdatus stokastiikkaan -kurssin suorittamista. Valinnaiseksi kurssiksi voidaan sisällyttää myös jokin muu tilastotieteen, matematiikan tai tietotekniikan kurssi, josta on sovittava ennakkoon aineopintokokonaisuudesta vastaavan tentaattorin kanssa.


Maisterin tutkinto

Maisteriopinnot sisältävät sekä teoreettisia opintoja että tilastotieteen sovelluksia ja tähtäävät ammattitilastotieteilijän taitoon. Maisteriopinnot antavat myös valmiuden jatko-opintoihin. Tilastotieteen maisteriopintoihin hyväksytään opiskelija, joka on suorittanut kandidaatin tutkinnon tilastotieteessä.

Tilastotieteen maisteriopintoihin voidaan hyväksyä hakemuksen perusteella myös muussa oppiaineessa (esim. matematiikassa, biologiassa, kansantaloustieteessä, psykologiassa jne.) kandidaatin tai ylemmän tutkinnon suorittanut, kvantitatiivisiin menetelmiin suuntautunut henkilö. Tilastotieteen opintoja on tarvittaessa täydennettävä siten, että ne sisältävät ainakin seuraavat kurssit:

Muiden kuin tilastotieteessä kandidaatin tutkinnon suorittaneiden hyväksyminen suorittamaan maisterin tutkintoa arvioidaan hakijan aikaisempien opintosuoritusten perusteella.

Maisteriopinnot sisältävät syventäviä pääaineopintoja vähintään 80 opintopistettä sekä muita vapaasti valittavia opintoja siten, että maisteriopintojen kokonaislaajuus on vähintään 120 opintopistettä.

Tilastotieteen syventäviin pääaineopintoihin sisältyvistä kursseista sovitaan maisteriopintoihin kuuluvan henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS) yhteydessä, jolloin opiskelijalle laaditaan sopiva ja mielekäs kokonaisuus syventäviä opintojaksoja ja suunnitellaan pro gradun aihepiiri.

Tilastotieteen jatko-opintoja suunnittelevalle suositellaan matematiikan aineopintokokonaisuuden lisäksi matematiikan laudaturin mitta- ja integraaliteorian kursseja.

Maisterin tutkinto (120 op)

Tilastotieteen syventävät pääaineopinnot
80 op
TILS110
tai
TILS140
sekä
TILS710
TILS730
TILS750
Bayes-tilastotiede

Matemaattinen tilastotiede 2

Pro gradu -seminaari
Pro gradu -tutkielma
Kypsyysnäyte
8

8

6
30
0
HOPS:ssa sovittavat syventävät tilastotieteen opintojaksot36


Sovittavia opintojaksoja, kurssien laajuudet vaihtelevat 4-8 op luennoitavan kurssin sisällön mukaan.
TILS210
TILS220
TILS230
TILS240
TILS311
TILS320
TILS480
TILS600
TILS610
TILS620
TILS630
TILS635
TILS640
TILS645
TILS651
TILS652
TILS655
TILS660
TILS665
TILS666
TILS690
MATS271
MATS442
Elinaikamallit
Epidemiologian tilastolliset menetelmät
Sekamallit
Äärimmäisten arvojen teoria
Laskennallinen tilastotiede
Tilastollinen data-analyysi
Parametrittomat ja robustit menetelmät 2
Spatiaalinen data-analyysi
Pistekuvioiden tilastollinen analyysi
Aikasarja analyysin jatkokurssi
Ekonometria
Monitasomallit
Lineaariset moniyhtälömallit
Monimuuttujamenetelmien jatkokurssi
Rakenneyhtälömallien peruskurssi
Rakenneyhtälömallien jatkokurssi
Koesuunnittelu
Otantateoria
Populaation koon ja lajimäärän estimointimenetelmiä
Tilastotieteen historia
Harjoittelu
Stokastinen geometria
Stokastinen simulointi























Myös muut MATSxxx Stokastiikan kurssit käyvät. Katso kurssit matematiikan vaatimuksista.
Valinnaisiksi opinnoksi voidaan sisällyttää myös muita soveltuvia kursseja, joista sovitaan ennakkoon kokonaisuudesta vastaavan tentaattorin kanssa.


10.2.2.2 Tilastotiede sivuaineena

Tilastotiede sivuaineena, perusopinnot 25 op

Tilastotiedettä sivuaineena opiskeleva voi suorittaa tilastotieteen perusopinnot kahdella tavalla. Vaihtoehto A sisältyy tilastotieteen aineopintokokonaisuuteen, ts. siitä on mahdollista jatkaa tilastotieteen aine- ja syventäviin opintoihin. Vaihtoehto B on metodinen sivuaineperusopintokokonaisuus eikä siitä voi jatkaa tilastotieteen aine- ja syventäviin opintoihin. Vaihtoehto B suorittanut voi jatkaa tilastotieteen metodiseen aineopintokokonaisuuteen, joka on suunnattu sovellusalojen opiskelijoille ja tutkijoille. Metodisesta aineopintokokonaisuudesta ei voi jatkaa tilastotieteen syventäviin opintoihin.

Vaihtoehto A, perusopintokokonaisuus
25 op
TILP100
TILP250
TILP260
TILP350
Johdatus tilastotieteeseen
Tilastotieteen peruskurssi 1
Tilastotieteen peruskurssi 2
SPSS-kurssi
3
6
6
2
Valinnaisia opintoja vähintään 8 op 1) 8

Valinnaiseksi kurssiksi suositellaan TILP360 Peruskurssien lopputyötä (3 op).
Muita valinnaisia esim.TILP450 Tilastomenetelmien jatkokurssi (9 op) ja/tai joku
TILAxxx -kurssi.
1) Valinnaiseksi kurssiksi ei käy Tilastomenetelmien peruskurssi.
Lisätietoja amanuenssilta.

Vaihtoehto B, metodinen perusopintokokonaisuus
25 op
TILP100
TILP150
TILP350
Johdatus tilastotieteeseen
Tilastomenetelmien peruskurssi
SPSS-kurssi
3
6
2
Valinnaisia opintoja vähintään 14 op 1) 14

Esim. TILP450 Tilastomenetelmien jatkokurssi (9 op) ja/tai joku TILAxxx -kurssi.
1) Valinnaiseksi kurssiksi ei käy Tilastotieteen peruskurssi 1 tai 2.
Lisätietoja amanuenssilta.

Tilastotieteen peruskurssit 1 ja 2
Tilastotieteen peruskurssit 1 ja 2 ovat tilastotieteen alkeiskurssit niille opiskelijoille, jotka aikovat lukea tilastotiedettä perusopintoja pidemmälle. Kursseja suositellaan matematiikan opiskelijoille, bio- ja ympäristötieteiden opiskelijoille, psykologian opiskelijoille. Kurssien tavoitteena on antaa opiskelijalle käytännöllisten sovellus- ja data-analyysiesimerkkien ohella riittävä teoreettinen pohja myöhempiä tilastotieteen opintoja varten.

Tilastomenetelmien peruskurssi
on tarkoitettu niille sivuaineopiskelijoille, jotka suorittavat korkeintaan tilastotieteen perusopinnot.

SPSS-kurssille
osallistuminen edellyttää, että Tilastotieteen peruskurssit 1 ja 2 tai Tilastomenetelmien peruskurssi (tai vastaava) on suoritettu. Johdatus tilastotieteeseen TILP100 -kurssin suoritus yksin ei riitä.

Tilastomenetelmien jatkokurssille
edellytetään, että on suoritettu Tilastotieteen peruskurssit 1 ja 2 tai Tilastomenetelmien peruskurssi (tai korvaava kurssi, tarkista korvaavuus ennen kurssille ilmoittautumista) sekä SPSS -kurssi.


Tilastotiede sivuaineena, perus- ja aineopinnot 60 op
Vaihtoehto A
Tilastotiede sivuaineena, perus- ja aineopinnot 60 op
Vaihtoehdosta A on mahdollista jatkaa tilastotieteen syventäviin opintoihin.
Pakolliset opintojaksot:op
Perusopintokokonaisuus A25
TILA410
TILA120
TILA130
TILA140
TILA420
TILA310
R-kurssi
Todennäköisyyslaskenta A
Todennäköisyyslaskenta B
Matemaattinen tilastotiede 1
SAS-kurssi
Johdatus tilastolliseen mallintamiseen
2
6
4
8
2
8
Valinnaisia opintoja vähintään 5 op
Esimerkkejä valinnaisista opintojaksoista:
TILA220
TILA230
TILA240
TILA260
TILA480
TILA640
TILA660
TILA680
MATA261
MATA271
Aikasarja analyysi
Frekvenssiaineistojen analyysi
Monimuuttujamenetelmät
Otantamenetelmät
Tilastollinen tietojenkäsittely
Suunniteltujen kokeiden tilastomenetelmät
Johdatus paikkatiedon analyysiin
Parametrittomat ja robustit menetelmät 1
Johdatus stokastiikkaan
Stokastiset mallit
6
6
6
6
6
4
5
6
5
5
Valinnaisiin opintoihin voidaan sisällyttää sopimuksen mukaan
matematiikan/stokastiikan tai tietotekniikan kursseja.

Vaihtoehto B
Tilastotieteen metodinen perus- ja aineopintokokonaisuus 60 op
Sovellusalojen opiskelijoille ja tutkijoille suunnattu "metodinen"
opintokokonaisuus, josta ei voi jatkaa tilastotieteen syventäviin opintoihin.
Perusopintokokonaisuus A tai B
Valinnaisia tilastotieteen TILAxxx aineopintokursseja,
TILMxxx metodikursseja tai muita soveltuvia kursseja.

25 op
35 op


Todennäköisyyslaskennan ja matemaattisen tilastotieteen kurssit
eivät ole välttämättömiä.

Huom. Metodikurssit TILMxxx eivät kuulu laitoksen kiinteään opetustarjontaan,
vaan ne toteutetaan tarpeen mukaan yhteistyössä muiden laitosten kanssa.
Kursseista tiedotetaan erikseen ao. laitoksilla.

Tilastotieteen syventävät opinnot 80 op

Sisältö sama kuin tilastotieteen pääaineopiskelijoilla.

Tilastotieteen kurssien korvaavuuksista

Tilastotieteen kursseja voidaan korvata muiden yliopistojen ja korkeakoulujen tai muiden oppilaitosten vastaavan sisältöisten kurssien suorituksilla. Hakemukseen tulee liittää mahdollisimman tarkat tiedot suoritetuista opinnoista. Johdatus tilastotieteeseen (TILP100) ja Tilastomenetelmien jatkokurssia (TILP450) ei voi korvata muiden yliopistojen/oppilaitosten suorituksilla.

Korvaavuushakemuslomake löytyy www-sivulta. Lisätietoja amanuenssi Sari Eroselta.

10.3 Matematiikan ja tilastotieteen opintojen arvostelu ja opintokokonaisuuksien merkintä

Opintojen arvostelu

Matematiikan ja tilastotieteen opintojaksot arvostellaan käyttäen asteikkoa 0-5 tai merkinnällä hyväksytty-hylätty.
Opintokokonaisuudet (perusopinnot, aineopinnot ja syventävät opinnot) arvostellaan erikseen käyttäen numeerista asteikkoa.

Ylempään korkeakoulututkintoon kuuluvaa tutkielmaa ei lueta osaksi opintokokonaisuutta, kun lasketaan opintokokonaisuuden arvosana. Tutkintotodistukseen merkitään syventäviin opintoihin kuuluvan tutkielman nimi, laajuus ja arvosana.

Opintokokonaisuuksien arvosanat lasketaan osasuoritusten arvosanojen opintopisteillä painotettuna keskiarvona. Opintokokonaisuuden arvosana määräytyy näiden keskiarvojen perusteella seuraavasti:

Mikäli opintosuoritukselle ei ole annettu arvosanaa, sitä ei oteta huomioon opintokokonaisuuden arvosanaa laskettaessa.

Opintokokonaisuuden sisältöä tai arvosanaa ei voi muuttaa sen jälkeen, kun tutkinto on myönnetty.

Kandidaatin tutkielma arvostellaan merkinnällä hyväksytty-hylätty.

Pro gradu -tutkielma arvioidaan käyttäen numeerista asteikkoa 0-5.

Pro gradu -tutkielman arvostelulomake ja -kriteerit ovat nähtävissä laitoksen www-sivuilla.

Merkinnät opintokokonaisuuksista

Ennen tutkinnon hakemista on opintosuoritusrekisteriin merkittävä opintokokonaisuuden arvolause ja siihen sisältyvät opintojaksot.

Matematiikan opintokokonaisuuksien loppuarvostelusta vastaavat seuraavat opettajat:

perusopinnotlehtori Veikko T. Purmonen
aineopinnotprofessori Petri Juutinen
syventävät opinnot
matematiikkaprofessori Tero Kilpeläinen
matem. (aineenopettajakoulutus)professori Petri Juutinen
matem. (stokastiikka ja todennäköisyysteoria)professori Tero Kilpeläinen

Tilastotieteen opintokokonaisuuksien loppuarvostelusta vastaavat seuraavat opettajat:

perusopinnotlehtori Annaliisa Kankainen
aineopinnotlehtori Annaliisa Kankainen
syventävät opinnot professori Jukka Nyblom

10.4 Matematiikan ja tilastotieteen jatkokoulutus

Tieteellinen jatkokoulutus

Matematiikan ja tilastotieteen jatkotutkintoja ovat filosofian lisensiaatin (FL) ja filosofian tohtorin (FT) tutkinnot. Jatkokoulutukseen voi hakeutua jo syventävien opintojen vaiheessa. Tällöin opiskelija laatii yhdessä jatko-opintojen ohjaajan kanssa kirjallisen jatko-opintosuunnitelman. Maisterin tutkinnon suorittamisen jälkeen haetaan varsinaista jatko-opinto-oikeutta erillisellä lomakkeella. Valintaperusteista tiedotetaan laitoksen www-sivuilla ja ilmoitustauluilla.

Jatkotutkintoa varten on suoritettava FM tutkinnon lisäksi 60 opintopisteen laajuiset tieteellisen jatkokoulutuksen opinnot, jotka koostuvat seuraavista opinnoista:

  1. Tutkimusaiheeseen liittyviä ja sitä tukevia jatko-opintoja 60 opintopistettä.

    Matematiikan jatko-opiskelijoiden suositellaan sisällyttävän jatko-opintoihinsa seuraavat kurssit (tai vastaavat opintosisällöt): Reaalianalyysi, Sobolev-avaruudet ja vähintään yksi seuraavista kurssipareista Stokastiikka 1 ja 2, Stokastiset prosessit 1 ja 2 tai Stokastiset differentiaaliyhtälöt 1 ja 2.

    Tilastotieteen jatko-opiskelijoiden jatkokoulutusohjelmaan suositellaan seuraavien aihepiirien kursseja tai opintokokonaisuuksia: Matemaattinen tilastotiede, Bayes-tilastotiede, stokastiikan kursseja,tilastotieteen syventävien opintojen kursseja sekä oman tutkimusalan valtakunnallisia ja kansainvälisiä kursseja. Opintojen tavoitteena on sekä vahvistaa opiskelijan tilastotieteen teoriapohjaa että tukea väitöskirjatyötä.

  2. Kohdan 1) opinnoista enintään 20 opintopistettä voidaan korvata opetustyöllä tai muulla omaa ammattitaitoa edistävillä tehtävillä ja/tai opinnoilla.
  3. Lisensiaatintutkimus tai väitöskirja. FL tutkintoa varten laadittava lisensiaatintutkimus voi koostua väitöskirjaan tähtäävästä tieteellisestä työstä tai se voi olla laajahko kirjallisuuteen perustuva tutkielma.

Tieteellisen jatkokoulutuksen opintojen tarkempi sisältö kiinnitetään jatko-opintosuunnitelmassa. Oleellisena osana jatko-opintoihin kuuluvat osallistuminen laitosseminaareihin, tutkimusseminaareihin ja kansainvälisiin konferensseihin sekä erilaisiin kesä- ja talvikouluihin, kuten vuosittain järjestettävään Jyväskylän Summer Schooliin.

Yksilöllisesti laadittavaa opinto- ja tutkimusohjelmaa noudattamalla tohtorin tutkinnon suorittaminen on mahdollista kolmessa-neljässä vuodessa. Tämä vaatii opiskelijalta täysipäiväistä ja ympärivuotista työpanosta ja valmiutta osallistua koulutusjaksoihin myös muissa kotimaisissa ja ulkomaisissa korkeakouluissa. Jatko-opiskelijoita rahoitetaan opetusministeriön myöntämän rahoituksen (tutkijakoulutuspaikat) lisäksi tutkimusryhmien saamalla hankerahoituksella sekä yliopiston omilla apurahoilla ja tohtorikoulutettavan työsuhteilla. Suositeltavaa on myös hakea jatko-opintoihin tarkoitettuja henkilökohtaisia apurahoja julkisilta ja yksityisiltä säätiöiltä ja rahastoilta.

Jatko-opintojen, lisensiaatintutkimuksen ja väitöskirjan arvostelu

Suoritettu jatko-opintokokonaisuus arvostellaan arvolauseella hyväksytty. Lisensiaatintutkimukset ja väitöskirjat arvostellaan asteikolla hylätty - hyväksytty - kiittäen hyväksytty.

Tutkijakoulut

Matematiikan ja tilastotieteen laitos osallistuu neljään opetusministeriön rahoittaman tutkijakoulun (graduate school) toimintaan. Näiden kautta on mahdollista saada ohjausta ja taloudellista tukea jatko-opintoihin, joskaan jatkotutkinnon suorittaminen ei ole sidottu tutkijakoulun jäsenyyteen. Tutkijakouluihin kuuluvat, määräaikaiset jatkokoulutusvirat ovat yleisesti haettavissa, pääsääntöisesti kahdesti vuodessa.


Matemaattisen analyysin ja sen sovellusten tutkijakoulu
Tutkijakoulu on Helsingin, Joensuun, Jyväskylän, Oulun ja Turun yliopistojen sekä Aalto yliopiston ja Åbo Akademin yhteistyöhanke. Pääpaino on analyysissä, jossa useat Jyväskylän yliopiston tutkijat ovat saavuttaneet kansainvälistä mainetta. Tutkijakouluun osallistujilla on mahdollisuus työskennellä myös ulkomailla. Lisätietoja antaa professori Tero Kilpeläinen.
Ks. myös tutkijakoulun www-sivu http://mathstat.helsinki.fi/gsmaa/

Jyväskylä Graduate School in Computing and Mathematical Sciences (COMAS)
Tutkijakouluun osallistuvat Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunta sekä matematiikan ja tilastotieteen laitos. Tutkijakoulu jakautuu tieteellisen laskennan, ohjelmisto- ja informaatiotekniikan, tietojärjestelmätieteen sekä tilastotieteen osaohjelmiin. Lisätietoja antaa professori Jukka Nyblom.
Tutkijakoulun kotisivu http://www.jyu.fi/it/en/study/postgraduate/comas/

Finnish Graduate School in Stochastics and Statistics (FGSS)
Finnish Graduate School in Stochastics and Statistics on valtakunnallinen tutkijakoulu, jota koordinoi Åbo Akademi. Tutkijakoulun piiriin kuuluu 16 yksikköä, joilla on stokastiikan ja tilastotieteen jatkokoulutusta. Lisätietoja antaa professori Antti Penttinen.
Ks. myös tutkijakoulun www-sivu http://www.abo.fi/fak/mnf/mate/gradschool/

Finnish Graduate School in Computational Science (FICS)
FICS on laskennallistentiedeiden valtakunnallinen tutkijakoulu, jota koordinoi Tietotekniikan tutkimuslaitos, Aalto-yliopiston teknillinen korkeakoulu, jonka alat ovat laskennallinen tilastotiede ja IT, numeerinan ja sovellettu matematiikka, laskennallinen fysiikka, laskennallinen biologia, ja tulevaisuuden laskennalliset tieteet. Kouluun kuuluu 9 yliopistoa. Lisätietoja antaa professori Antti Penttinen. Tutkijakoulun kotisivu on http://fics.hiit.fi/


10.5 Matematiikan ja tilastotieteen opetus 2011-2012

10.5.1 Matematiikan opintojaksot

10.5.1.1 Matematiikan johdantokurssit, opintojen suunnittelu ja harjoittelu

10.5.1.2 Matematiikan perusopinnot

10.5.1.3 Matematiikan aineopinnot

10.5.1.4 Matematiikan syventävät opinnot

10.5.1.5 Matematiikka, Syksy

Matematiikan johdantokurssit, opintojen suunnittelu ja harjoittelu
MATM006 Harjoittelu (5 op)

Sisältö: Opiskelijan yhden kuukauden harjoittelu alan tehtävissä vastaa kahta opintopistettä. Harjoittelusta voi saada
yhteensä enintään 5 op:n suorituksen. Harjoittelusta sovitaan etukäteen ja harjoitteluajan tehtävistä laaditaan
2-3 sivun kirjallinen selvitys.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=121122

MATP100 Johdatus matematiikkaan (2-3 op)

Opettaja: Tero Kilpeläinen
Aikataulu: Luennot 18 h pe 2.9. klo 10-12 alkaen
Sisältö: Matemaattisen päättelyn alkeita, suora ja epäsuora päättely,
negaation muodostaminen, induktiotodistus, jaollisuustodistuksia,
rationaali- ja irrationaaliluvuista, joukko-opin ja funktio-opin
merkintöjä, arviointia, matematiikan tutkimuksesta ja soveltamisesta.
Kirjallisuus: Käenmäki: Johdatus matematiikkaan (luentomonisteet www-sivulla)
Juutinen: Johdatus matematiikkaan
(luentomonisteet www-sivulla)
Opetusmuodot: Luennot 18 h ja harjoitukset 8 h
Suoritustavat: loppukoe
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=114225

MATY010 Matematiikan propedeuttinen kurssi (5 op)

Opettaja: Aapo Kauranen
Aikataulu: Luennot 40 h 13.9. alkaen ti ja to 16-18
Sisältö: Yhtälö- ja epäyhtälöryhmät, reaalifunktiot, yhden muuttujan differentiaali- ja integraalilaskentaa, analyyttistä geometriaa.
Kirjallisuus: Häkkinen: Matematiikan propedeuttinen kurssi (luentomoniste)
Esitiedot: Edellyttää lukion matematiikan lyhyen oppimäärän tietoja.
Opetusmuodot: Luennot 40 h, harjoitukset 20 h ja ohjaukset 20 h
Suoritustavat: loppukoe
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=114292

MATY101 LuK-tutkinnon HOPS (1 op)

Sisältö: Henkilökohtainen opintosuunnitelma LuK-tutkintoa varten tehdään opettajatutorin ohjauksessa ensimmäisen
vuoden syyslukukaudella. Tarkempia ohjeita laitoksen www-sivuilla.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=121120

MATY102 FM-tutkinnon HOPS (1 op)

Sisältö: Henkilökohtainen opintosuunnitelma FM-tutkintoa varten tehdään yhdessä opintoneuvojan tai oppiaineen
professorin kanssa maisteriopintojen alussa. Tarkempia ohjeita laitoksen www-sivuilla.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=121121

Matematiikan perusopinnot
MATP152 Approbatur 1A (4 op)

Opettaja: Päivi Lammi
Aikataulu: Luennot 24 h 12.9. alkaen ma ja ke 16-18 salissa MaD202. Ensimmäinen luento on kuitenkin klo 17-18.45. Ensimmäisen luennon edellä 12.9. klo 16.15 on tiedotustilaisuus niille matematiikan opiskelijoille, jotka suorittavat matematiikan perusopintoja avoimen yliopiston opiskelijoille ja sivuaineopiskelijoille tarkoitetun vaihtoehdon B mukaan.
Sisältö: Lineaarialgebraa ja analyyttistä geometriaa. Tarkastellaan reaalista vektoriavaruutta ja sen geometriaa, tutustutaan matriisilaskentaan ja lineaarialgebraan sekä sovelletaan tietoutta analyyttiseen geometriaan
Kirjallisuus: Saarimäki, Vektoreita ja yhtälöitä (kurssikirja);
Lahtinen & Pehkonen, Matematiikkaa soveltajille 1 (luvut 1 ja 6);
Lay: Linear algebra and its applications
Esitiedot: Lukion matematiikka (lyhyt tai pitkä oppimäärä).
Opetusmuodot: Luennot 24 h, harjoitukset 12 h ja ohjaukset 12 h.
Suoritustavat: Harjoitukset, kirjalliset tehtävät ja/tai loppukoe.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=114269

MATP153 Approbatur 1B (4 op)

Opettaja: Päivi Lammi
Aikataulu: Luennot 30 h 24.10. alkaen ma ja ke 16-18 salissa MaD202.
Sisältö: Yhden muuttujan funktio-oppia ja differentiaalilaskentaa. Kerrataan ja täydennetään lukualueiden ja reaalifunktioiden teoriaa; käsitellään murto-, reaali- ja kompleksiluvut, raja-arvo, jatkuvuus ja derivaatta. Ratkaistaan ääriarvotehtäviä ja tutustutaan uusiin alkeisfunktioihin sekä niiden derivointiin.
Kirjallisuus: Saarimäki: Reaalifunktion analyysia; Adams: Calculus: a complete course; Lahtinen & Pehkonen: Matematiikkaa soveltajille 1 (luvut 2-3).
Esitiedot: Lukion matematiikan pitkä oppimäärä tai Matematiikan propedeuttinen kurssi.
Opetusmuodot: Luennot 28 h, ohjaukset 14 h ja harjoitukset 14 h.
Suoritustavat: Harjoituksia, kirjallisia tehtäviä ja loppukoe.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=114272

MATP180 Symbolinen laskenta (2 op)

Opettaja: Ari Lehtonen
Aikataulu: Luennot 6 h, ti 25.10., ti 8.11. ja ti 22.11. klo 16-18
Sisältö: Symbolisen laskentaohjelmiston käytön opastus, esim. Maximan (tai Mathematican, Maplen, MuPADin, MathCADin...). Käsitellään ohjelmistojen käytön edut ja haitat. Käytetään ohjelmistoa yhtälöiden ratkaisemisessa, derivoinnissa, integroinnissa jne. Perehdytään graafiseen esittämiseen.
Esitiedot: lukion matematiikka (lyhyt tai pitkä oppimäärä)
Opetusmuodot: luennot 6 h ja pääteohjaukset 16 h.
Suoritustavat: näyttökoe
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=117637

Matematiikan aineopinnot
MATA111 Analyysi 1 (7-8 op)

Opettaja: Petri Juutinen
Aikataulu: Luennot 60 h alkaen to 22.9.
parillisilla viikoilla kaksi luentokertaa (to ja pe)
parittomilla viikoilla kolme luentokertaa (ke, to ja pe)
Sisältö: Matematiikan peruskäsitteitä, reaaliluvut ja epäyhtälöt, lukujonot ja niiden suppeneminen, yhden reaalimuuttujan reaaliarvoiset funktiot, niiden raja-arvo ja jatkuvuus, alkeisfunktiot.
Kirjallisuus: Courant & John: Introduction to Calculus and Analysis I,
Protter & Morrey: A First Course in Real Analysis
Adams: Calculus,
Apostol: Calculus, vol. 1
Myrberg: Differentiaali ja integraalilaskenta (osa 1),
Thomson & Bruckner & Bruckner: Elementary Real Analysis (saatavana ilmaiseksi verkossa)
Kilpeläinen: Analyysi 1 ( https://www.jyu.fi/science/laitokset/maths/opiskelu/yleista/luentomonisteet/ )

Esitiedot: Edellyttää lukion pitkän oppimäärän ja Johdatus matematiikkaan -kurssin tietojen hyvää hallintaa.
Opetusmuodot: Luennot (60 h) muodostavat kurssin teoriaosan.
Kurssiin kuuluu 24 h pienryhmä ohjauksia , joissa ratkotaan opastetusti luentoihin liittyviä tehtäviä.
Luennoilla jaetaan kotitehtäviä, joita käsitellään laskuharjoituksissa (yhteensä 12x2 h=24 h)
Laskuryhmässä ratkotaan laskuharjoitustehtäviä. Paikalla on assistentti opastamassa ja vastaamassa kysymyksiin.
Matematiikan ja tilastotieteen laitoksen opiskelijat oman opettajatutorin vetämissä ohjausryhmissä.
Matematiikan aineenopettajakoulutukseen valituille on omat ohjaus-, laskuharjoitus- ja laskuryhmänsä!
Suoritustavat: Kurssin suorittaminen välikokein
Välikokeet pidetään 16.11 ja 19.12, ja niihin ilmoittaudutaan Korpissa. Kummankin välikokeen maksimipistemäärä on 24 pistettä. Laskuharjoitustehtäviä tekemällä saa lisäpisteitä seuraavasti: jos harjoitustehtävistä on tehty vähintään
20 prosenttia, niin saa 2p
30 prosenttia, niin saa 3p
40 prosenttia, niin saa 4p
....
80 prosenttia, niin saa 8p.
Kurssin suorittamiseen välikokein vaaditaan yhteensä 24 pistettä , joista vähintään 20 on saatava välikokeista (ja loput laskuharjoitushyvityksinä). Molemmista välikokeista on kuitenkin saatava vähintään 6 pistettä . Toisen välikokeista voi uusia 18.1.
Kurssin suorittaminen loppukokeella
Kurssin voi suorittaa myös loppukokeella. Ensimmäinen loppukoe on 18.1.2012. Loppukokeeseen on ilmoittauduttava Korpissa. Laskuharjoitustehtäviä tekemällä saa kevään 2012 loppukokeisiin lisäpisteitä seuraavasti: jos harjoitustehtävistä on tehty vähintään
20 prosenttia, niin saa 1p
35 prosenttia, niin saa 2p
50 prosenttia, niin saa 3p
65 prosenttia, niin saa 4p
80 prosenttia, niin saa 5p.
Loppukokeen maksimipistemäärä on 30 pistettä. Kurssin suorittamiseen loppukokeella vaaditaan 15 pistettä , joista vähintään 13 on saatava itse loppukokeesta (ja loput laskuharjoitushyvityksinä).

Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=114237

MATA113 Analyysi 3 (4 op)

Opettaja: Ari Lehtonen
Aikataulu: Luennot 28 h 7.9. alkaen ke ja to 12-14.
Sisältö: Lukusarjat, suppenemistestejä, funktiojonot ja -sarjat, potenssisarjat ja Taylor-kehitelmät
Kirjallisuus: Courant & John: Introduction to Calculus and Analysis I, Protter & Morrey: A First Course in Real Analysis, Adams: Calculus, Kilpeläinen: Analyysi 3 (luentomoniste www-sivulla)
Esitiedot: Analyysi 2
Opetusmuodot: luennot 28 h ja harjoitukset 14 h
Suoritustavat: loppukoe
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=114312

MATA114 Differentiaaliyhtälöt (3 op)

Opettaja: Raimo Näkki
Aikataulu: Luennot 24 h 26.10. alkaen ti ja to klo 14-16
Sisältö: Ensimmäisen ja toisen kertaluvun tavalliset differentiaaliyhtälöt, ratkaisun olemassaolo ja yksikäsitteisyys, differentiaaliyhtälöiden ratkaisumenetelmistä
Kirjallisuus: Adams: Calculus, Apostol: Calculus I ja II, Boyce & DiPrima: Elementary differential equations and boundary value problems, Kekäläinen: Differentiaaliyhtälöt, Martio & Sarvas: Tavalliset differentiaaliyhtälöt.
Esitiedot: Analyysi 2
Opetusmuodot: luennot 24 h ja harjoitukset 12 h
Suoritustavat: loppukoe
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=114313

MATA120 Lukualueet (4 op)

Opettaja: Antti Käenmäki
Aikataulu: Luennot 28 h 24.10. alkaen ma 12-14 ja ti 10-12
Sisältö: Kurssilla käsitellään kokonais-, rationaali-, reaali- ja kompleksiluvut
Opetusmuodot: luennot 28 h, harjoitukset 12 h ja ohjaukset
Suoritustavat: loppukoe
Valintamenettely: Suositellaan toisen vuoden opiskelijoille.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=119333

MATA121 Lineaarinen algebra ja geometria 1 (6 op)

Opettaja: Mikko Saarimäki
Aikataulu: Luennot 52 h 19.9. alkaen ma 10-12, ti 12-14 ja satunnaisesti ke 14-16 salissa MaA102.
Sisältö: Euklidisen avaruuden lineaarinen ja geometrinen struktuuri; aliavaruus, kanta, dimensio ja ortogonaalisuus. Lineaarinen yhtälöryhmä ja sen ratkaiseminen. Lineaarikuvaus ja vastaava matriisi. Determinantin perusominaisuudet.
Kirjallisuus: Mikko Saarimäki: Vektorilaskentaa euklidisissa avaruuksissa (luentomoniste 2011);
Purmonen: Lineaarinen algebra ja geometria 1 (luentomoniste 2009);
Grossman: Elementary linear algebra;
Lay: Linear algebra and its applications;
Leon: Linear algebra with applications.

Esitiedot: MATP100 Johdatus matematiikkaan.
Opetusmuodot: Luennot 11 x 4 h = 44 h ja 8 h kertausta ja täydennystä, ohjaukset 11 x 2 h = 22 h ja harjoitukset 11 x 2 h = 22 h.
Suoritustavat: Harjoitukset, 2 kirjallista tehtävää, 2 välikoetta. Tai loppukoe.
Valintamenettely: Kaikki mukaan.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=114238

MATA140 Johdatus diskreettiin matematiikkaan (4 op)

Opettaja: Antti Käenmäki
Aikataulu: Luennot 28 h 5.9. alkaen ma 12-14 ja ti 10-12
Sisältö: Kombinatoriikkaa, lineaariset rekursioyhtälöt, verkkoteoriaa
Kirjallisuus: Anderson: A First Course in Discrete Mathematics, Springer & Biggs: Discrete Mathematics, Matoušek & Nešetril: Invitation to Discrete Mathematics
Esitiedot: Johdatus matematiikkaan tai vastaavat tiedot
Opetusmuodot: luennot 28 h, harjoitukset 14 h ja ohjaukset 14 h.
Suoritustavat: loppukoe
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=119332

MATA211 Differentiaalilaskenta 1 (4 op)

Opettaja: Veikko Purmonen
Aikataulu: Luennot 28 h 8.9. alkaen to ja pe 10-12
Sisältö: Usean reaalimuuttujan funktioiden differentiaalilaskennan perusrakenteet. Reaaliarvoiselle funktiolle Taylorin kaava ja lokaalit ääriarvot.
Kirjallisuus: Adams: Calculus, A Complete Course, Apostol: Mathematical Analysis, Marsden & Tromba: Vector Calculus, Purmonen: Differentiaalilaskentaa 1 (luentomoniste)
Esitiedot: Analyysi 2, Analyysi 3, Euklidiset avaruudet
Opetusmuodot: luennot 28 h ja harjoitukset 12 h.
Suoritustavat: loppukoe
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=114314

MATA212 Integraalilaskenta 1 (4 op)

Opettaja: Veikko Purmonen
Aikataulu: Luennot 28 h 27.10. alkaen to ja pe 10-12
Sisältö: Riemannilaisen integraalilaskennan perusrakenteet, Jordan-joukon tilavuus, Fubinin lause, muuttujanvaihto, epäoleellinen integraali
Kirjallisuus: Adams: Calculus: A Complete Course, Marsden & Tromba: Vector Calculus, Purmonen: Integraalilaskentaa 1 (luentomoniste)
Esitiedot: Analyysi 2, Differentiaalilaskenta 1
Opetusmuodot: luennot 28 h ja harjoitukset 12 h.
Suoritustavat: loppukoe
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=114315

MATA227 Lukuteoria (6 op)

Opettaja: Lauri Kahanpää
Aikataulu: Luennot 40 h, 12.9. alkaen ma 10-12 ja ke 14-16
Sisältö: Alkuluvut, lukukongruenssit, Eulerin ja Fermat'n (pieni) lause, RSA-salausjärjestelmä, neliönjäännökset, resiprookkilaki.
Opetusmuodot: Luennot 40 h ja harjoitukset 16-18 h
Suoritustavat: loppukoe
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=118500

MATA271 Stokastiset mallit (4 op)

Opettaja: Lasse Leskelä
Aikataulu: Lukuvuoden 2011-2012 I periodi (1.9.2011 - 21.10.2011).
Sisältö: Satunnaisuuden ilmentymät reaalimaailmassa.
Satunnaisuutta hyödyntävät algoritmit.
Satunnaiskulku, uhkapelit ja populaatiomallit.
Satunnaisverkot ja yhteydellisyys.
Diskreetit satunnaismuuttujat ja jakaumat.
Markovin, Chebyshevin ja Chernoffin epäyhtälöt.
Kirjallisuus: Kirjoja:
Michael Mitzenmacher & Eli Upfal. Probability and Computing: Randomized Algorithms and Probabilistic Analysis . Cambridge University Press 2005.
William Feller. An Introduction to Probability Theory and Its Applications , Vol. 1. Wiley 1968.
Sheldon M. Ross. A First Course in Probability . Prentice Hall 2009.
Verkkomateriaalia:
David Aldous. List of 100 contexts where we perceive chance . http://www.stat.berkeley.edu/~aldous/Real-World/100.html
David Aldous. Reviews of non-technical books relating to probability . http://www.stat.berkeley.edu/~aldous/157/books.html
Christel Geiss. Stochastic Modeling . http://users.jyu.fi/~geiss/scripts/stochastic-models.pdf

Esitiedot: Lukion matematiikka.
Opetusmuodot: Luennot 12x2h, harjoitukset 6x2h.
Suoritustavat: Loppukoe ja harjoitustyö.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=116360

MATA275 Vakuutusmatematiikkaa (3 op)

Opettaja: Heikki Seppälä
Aikataulu: Luennot 20 h 31.10. alkaen ma 12-14 ja ti 14-16
Sisältö: Poisson-prosessi, uusiutumisprosessi, korvausvaateiden kokonaismäärä, riskiteoriaa.
Kirjallisuus: Mikosch: Non-Life Insurance Mathematics
Opetusmuodot: luennot 20 h ja harjoitukset 10 h.
Suoritustavat: loppukoe
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=116371

MATA900 Kandidaatintutkielma (6 op)

Sisältö: Luonnontieteen kandidaatin tutkinnon pääaineen aineopintoihin sisältyvä lyhyt kirjallinen opinnäyte. Aiheet
perustuvat aineopintokurssien pohjalle ja niitä antavat professorit, lehtorit ja yliassistentit. Työn tarkoituksena
on perehtyä lähdekirjallisuuden käyttöön ja kirjalliseen esitykseen. Yliopistonlehtori Antti Käenmäki
koordinoi kandidaatintutkielmien ohjausta. Tutkielman aihetta voi myös itse ehdottaa.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=121123

MATA901 Kypsyysnäyte (0 op)

Sisältö: Kypsyysnäyte on essee, joka kirjoitetaan kandidaatintutkielman aihepiiristä suomen tai ruotsin kielellä.
Kypsyysnäytteestä tarkistetaan sekä sisältö että kieliasu. Kirjoittamisesta on sovittava tutkielman ohjaajan
kanssa.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=121124

TILA120 Todennäköisyyslaskenta A (6 op)

Opettaja: Annaliisa Kankainen
Aikataulu: Luentoja (30 h) ja harjoituksia (12 h). Syksy 1. periodi.
Sisältö: Todennä­köisyys, sen aksioomat, käsitteistö ja perusominaisuudet, satunnaismuut­tujat, niiden jakaumat ja jakaumien tunnusluvut.
Kirjallisuus: Kankainen, A: Todennäköisyyslaskenta A (luentomoniste) Jyväskylän yliopisto.
Tuominen, P: Todennäköisyyslaskenta I.
Ross, S: A first course in probability.
Schaeffer, R.L: Introduction to probability and its applications.

Esitiedot: Matematiikan perusopinnot. Varsinkin integrointi ja derivointi.
Opetusmuodot: Luennot ja harjoitukset
Suoritustavat: Loppukoe
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=116375

TILA130 Todennäköisyyslaskenta B (4 op)

Opettaja: Annaliisa Kankainen
Aikataulu: Luentoja (24 h) ja harjoituksia (12 h). Syksy 2. periodi.
Sisältö: Kertausta satunnaismuuttujista, generoivat funktiot, satunnaismuuttujien muunnosten jakaumat ja tunnusluvut sekä suurten lukujen lait ja keskeinen raja-arvolause.
Kirjallisuus: Kankainen, A: Todennäköisyyslaskenta B (luentomoniste) Jyväskylän yliopisto.
Lindgren, B.W. (1976): Statistical theory.
Tuominen, P: Todennäköisyyslaskenta I.
Ross, S: A first course in probability.
Schaeffer, R.L: Introduction to probability and its applications.

Esitiedot: Matematiikan perusopinnot, Todennäköisyyslaskenta A.
Opetusmuodot: Luennot ja harjoitukset.
Suoritustavat: Loppukoe.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=116383

Matematiikan syventävät opinnot
MATS110 Mitta- ja integraaliteoria (9 op)

Opettaja: Mikko Parviainen
Aikataulu: Luennot 50 h (30/50 h) 8.9. alkaen to ja pe 10-12
Kurssi voidaan suorittaa joko kuuden tai yhdeksän opintopisteen laajuisena
Sisältö: Kurssin alkuosa MATS111: (30 h/6 op) Lebesguen mitta, mitalliset funktiot, Lebesguen integraali ja sen yhteys Riemann-integraaleihin.
Kurssin loppuosa MATS112: (+ 20h/ 3 op ) Yleiset mitta-avaruudet, mitalliset funktiot, integraalit ja Lp -avaruudet.
Kirjallisuus: Bruckner, Bruckner & Thomson: Real Analysis, Friedman: Foundations of Modern Analysis, Kilpeläinen: Mitta- ja integraaliteoria (laitoksen luentomoniste www-sivulla)
Esitiedot: Diff.laskenta 1 ja Integraalilaskenta 1
Opetusmuodot: luennot 50 h ja harjoitukset 24 h.
Suoritustavat: loppukoe, osat 1 ja 2 joko yhdessä tai erikseen
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=116348

MATS210 Topologia (9 op)

Opettaja: Raimo Näkki
Aikataulu: Luennot 52 h (30/52 h) 7.9. alkaen ke ja to 12-14
Sisältö: Kurssin alkuosa: (30 h/5 op) (MATS211)
Metriset avaruudet; jatkuvuus ja raja-arvot, täydellisyys, kompaktisuus ja yhtenäisyys.
Yleisen topologisen avaruuuden alkeita.
Kurssin loppuosa (+ 22h/ 4 op ) (MATS212)
Topologiset avaruudet, mm. relatiivitopologia, tulo- ja tekijätopologia, avaruuksien
erottelu.
Kirjallisuus: Väisälä: Topologia I, II.
Esitiedot: Euklidiset avaruudet.
Opetusmuodot: Luennot 52 h, harjoitukset 26 h.
Suoritustavat: loppukoe. Kurssin alkuosan (30 h/5 op, MATS211) voi suorittaa erillisenä.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=116352

MATS215 Algebrallinen topologia (9 op)

Opettaja: Lassi Kurittu
Aikataulu: Luennot 50 h 12.9. alkaen ma 12-14 ja ti 14-16
Sisältö: Kurssilla todistetaan melko syvällisiä topologisia tuloksia algebrallisin menetelmin. Yksittäisenä esimerkkinä mainittakoon vaikkapa Brouwerin kiintopistelause, joka sanoo, että euklidisen n-ulotteisen suljetun yksikköpallon jatkuvalla kuvauksella f pallolle itselleen on aina kiintopiste eli f(x)=x jollekin x. Tätä tulosta on hyvin vaikea todistaa suoraan topologisesti silloin kun n ≥ 2. Tapauksessa n=1 tulos on harjoitustehtävätasoa ja se onkin tämän kurssin ensimmäinen demotehtävä.
Kirjallisuus: Kurittu: Algebrallista topologiaa.
Esitiedot: Algebra ja Topologia 1
Opetusmuodot: Luennot 50 h, harjoitukset 24 h
Suoritustavat: loppukoe
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=117652

MATS233 Sobolev -avaruudet ja moderni osittaisdifferentiaaliyhtälöiden teoria (9 op)

Opettaja: Xiao Zhong
Aikataulu: Luennot 50 h 13.9. alkaen ti 12-14 ja to 14-16.
Sisältö: Sobolevin epäyhtälöt ja konvoluutioapproksimaatio, heikot
ratkaisut, ratkaisujen olemassaolo ja yksikäsitteisyys.
Kurssi luennoidaan suomeksi tai englanniksi.
Kirjallisuus: L.C. Evans: Partial differential eqautions; D. Gilbarg and N.S. Trudinger:
Elliptic partial differential equations of second order.
Esitiedot: Mitta- ja integraaliteoria
Opetusmuodot: Luennot 50 h ja harjoitukset 24h
Suoritustavat: loppukoe
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=117876

MATS254 Martingaaliteoria (4 op)

Opettaja: Anni Toivola
Sisältö: - Ehdollinen odotusarvo
- Diskreettiaikaiset martingaalit
- Pysäytyshetket
- Doobin pysäytyslause
- Doobin suppenemislause
- Martingaalien sovelluksia.
Kurssilla korvataan kurssi Stokastiset prosessit 2.
Kirjallisuus: Jean Jacod & Philip Protter. Probability Essentials. Springer 2004.
Esitiedot: Kurssille osallistujien edellytetään osaavan käsitellä todennäköisyysmittoja ja
odotusarvoja yleisessä otosavaruudessa (tasolla MATA261 Johdatus stokastiikkaan tai
MATS110 Mitta- ja integraaliteoria). Lisäksi suositellaan kurssi MATA271 Stokastiset
mallit.
Opetusmuodot: Luennot 24 h, 13.9. alkaen, harjoitukset 12 h
Suoritustavat: loppukoe
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=119175

MATS255 Markov-prosessit (4 op)

Opettaja: Lasse Leskelä
Aikataulu: Lukuvuoden 2011 - 2012 II periodi (24.10.2011 - 16.12.2011).
Sisältö: Alkujakauma ja siirtymämatriisi.
Polkujen simulointi.
Pelkistymättömyys ja jaksottomuus.
Tasapainojakauman olemassaolo ja yksikäsitteisyys.
Suppeneminen tasapainojakaumaan.
Monte Carlo -algoritmit.
Kurssilla korvataan Sokastiset prosessit 1 kurssi
Kirjallisuus: Kirjoja:
Olle Häggström. Finite Markov Chains and Algorithmic Applications . Cambridge University Press 2002.
David A. Levin, Yuval Peres, Elizabeth L. Wilmer. Markov Chains and Mixing Times . American Mathematical Society 2008.
James R. Norris. Markov Chains . Cambridge University Press 1998.
Verkkomateriaalia:
David Aldous, James Allen Fill. Reversible Markov Chains and Random Walks on Graphs . http://www.stat.berkeley.edu/~aldous/RWG/book.html
Christel Geiss. Stochastic Modeling . http://users.jyu.fi/~geiss/scripts/stochastic-models.pdf

Esitiedot: Kurssille osallistujien edellytetään tuntevan alkeet todennäköisyyslaskenasta ( MATA271 Stokastiset mallit tai TILA120 Todennäköisyyslaskenta A ) ja lineaarialgebrasta ( MATA121 Lineaarialgebra ja geometria 1 tai MATP152 Approbatur 1A ).
Opetusmuodot: Luennot 12x2h, harjoitukset 6x2h.
Suoritustavat: Loppukoe ja 2 harjoitustyötä.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=119176

MATS900 Pro gradu -tutkielma (20-30 op)

Sisältö: Pääaineen syventäviin opintoihin sisältyvän opinnäytteen, pro gradu -tutkielman tavoitteena on perehdyttää
tutkielman tekijä johonkin matematiikan (tai stokastiikan) ongelmakokonaisuuteen. Tutkielman aiheen voi hakea, kun
kandidaatintutkielma ja syventävät pakolliset opintojaksot on suoritettu; tutkielman aihetta voi myös itse
ehdottaa. Opiskelijan tulee olla säännöllisesti yhteydessä tutkielman ohjaajaan. Kun opintosi ovat siinä
vaiheessa, että pro gradun teko on ajankohtaista, ota yhteys haluamaasi ohjaajaan (professorit, lehtorit ja
yliassistentit) tai tutkielmien ohjausta koordinoivaan professori Tero Kilpeläiseen.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=121125

MATS901 Kypsyysnäyte (0 op)

Sisältö: Kypsyysnäyte on essee, joka kirjoitetaan pro gradu tutkielman aihepiiristä suomen tai ruotsin kielellä. Mikäli
kandidaatintutkinnossa on hyväksytty kypsyysnäyte, voidaan pro gradu -tutkielman tiivistelmä/johdanto,
joka osoittaa kirjoittajan perehtyneisyyden alaan, hyväksyä kypsyysnäytteeksi. Kypsyysnäytteestä tarkistetaan
sekä sisältö että kieliasu (kieliasu tarkistetaan pro gradu- tutkielmaan liittyvästä kypsyysnäytteestä,
mikäli sitä ei ole aiemmin tarkastettu). Kirjoittamisesta on sovittava tutkielman ohjaajan kanssa.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=121126

MATS905 Sivuainetutkielma (15 op)

Sisältö: Sivuaineena matematiikan syventäviä opintoja suorittavan tulee laatia sivuainetutkielma pro gradu-tutkielmaa
vastaava, mutta suppeampi tutkielma.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=121127

10.5.1.6 Matematiikka, Kevät

Matematiikan johdantokurssit, opintojen suunnittelu ja harjoittelu
MATM006 Harjoittelu (5 op)

Sisältö: Opiskelijan yhden kuukauden harjoittelu alan tehtävissä vastaa kahta opintopistettä. Harjoittelusta voi saada
yhteensä enintään 5 op:n suorituksen. Harjoittelusta sovitaan etukäteen ja harjoitteluajan tehtävistä laaditaan
2-3 sivun kirjallinen selvitys.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=121122

MATP100 Johdatus matematiikkaan (2-3 op)

Aikataulu: Luennot 18 h (K1) 17.1. alkaen ti ja ke 12-14.
Sisältö: Lukion matematiikan keskeiset tavoitteet yliopistomatematiikan kannalta. Logiikan ja joukko-opin alkeita, todistustekniikkaa, matematiikan tutkimuksesta ja soveltamisesta.
Kirjallisuus: Käenmäki: Johdatus matematiikkaan (luentomonisteet www-sivulla)
Juutinen: Johdatus matematiikkaan
(luentomonisteet www-sivulla)
Opetusmuodot: Luennot 18 h, harjoituksia 10 h
Suoritustavat: loppukoe
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=121111

MATY007 LaTeX-kurssi tutkielmien kirjoittajille (0 op)

Opettaja: Ari Lehtonen
Aikataulu: Luentoja ja pääteohjauksia tammi-helmikuussa 2012, LuK-seminaarin yhteydessä.
Sisältö: Opastusta matemaattisten tutkielmien kirjoittamiseen ja TeX-ladontaohjelman käyttöön.
Kirjallisuus: http://users.jyu.fi/~lehtonen/texopas/
Esitiedot: Tietokoneen (Win/Mac/Linux) peruskäyttö.
Opetusmuodot: Luentoja (kerta/tarpeen mukaan) ja pääteohjauksia pari-kolme/tarpeen mukaan).
Suoritustavat: Osallistuminen pääteohjauksiin.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=119599

MATY020 Matematiikan peruskurssi (5 op)

Aikataulu: Luennot 40 h 10.1. alkaen ti ja to 16-18
Sisältö: Analyysin alkeita, lineaarista algebraa ja differentiaaliyhtälöitä.
Kirjallisuus: Häkkinen: Matematiikan peruskurssi (luentomoniste).
Esitiedot: Edellyttää matematiikan propedeuttisen kurssin tai lukion pitkän oppimäärän tietoja.
Opetusmuodot: Luennot 40 h, harjoitukset 20 h ja ohjaukset 20 h.
Suoritustavat: loppukoe
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=116226

MATY101 LuK-tutkinnon HOPS (1 op)

Sisältö: Henkilökohtainen opintosuunnitelma LuK-tutkintoa varten tehdään opettajatutorin ohjauksessa ensimmäisen
vuoden syyslukukaudella. Tarkempia ohjeita laitoksen www-sivuilla.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=121120

MATY102 FM-tutkinnon HOPS (1 op)

Sisältö: Henkilökohtainen opintosuunnitelma FM-tutkintoa varten tehdään yhdessä opintoneuvojan tai oppiaineen
professorin kanssa maisteriopintojen alussa. Tarkempia ohjeita laitoksen www-sivuilla.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=121121

MAT0913 Lukuteorian alkeet (4 op)

Aikataulu: Luennot 28 h 17.1. alkaen ti ja to 16-18
Sisältö: Kurssilla käsitellään lukuteorian alkeita mm. lukujärjestelmiä, alkulukuteoriaa ja jaollisuutta.
Kirjallisuus: Tuominen, Heli: Lukuteorian alkeet (sähköinen luentomoniste, linkki kurssin sivulla). Lisälukemiseksi käy Nevanlinna: Lukuteorian alkeet (luentomoniste)
Opetusmuodot: luennot 28 h, harjoitukset 14 h
Suoritustavat: loppukoe
Valintamenettely: Kurssi sopii vain matematiikan aineenopettajakoulutuksessa valinnaiseksi kurssiksi LuK-tutkintoon.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=119370

Matematiikan perusopinnot
MATP162 Approbatur 2A (5 op)

Opettaja: Raimo Näkki
Aikataulu: Luennot 30 h 16.1. alkaen ma ja ke 16-18
Sisältö: Integroimisteoriaa ja differentiaaliyhtälöitä. Tarkastellaan integraalifunktioita, integroimiskeinoja ja integroinnin sovelluksia. Tarkastellaan ensimmäisen ja toisen kertaluvun differentiaaliyhtälöitä ja niiden ratkaisemista. Tutustutaan parametrisoituihin käyriin, napakoordinaatteihin ja selvitetään käyrän pituuden ja polkuintegraalin laskeminen.
Kirjallisuus: Adams: Calculus: A Complete Course, Lahtinen & Pehkonen: Matematiikkaa soveltajille 1 (luvut 4-5).
Esitiedot: Symbolinen laskenta, Approbatur 1 A ja 1 B.
Opetusmuodot: Luennot 30 h, harjoitukset 16 h, ohjaukset 16 h, mahdollisesti kirjallisia tehtäviä.
Suoritustavat: Loppukoe.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=116246

MATP163 Approbatur 2B (5 op)

Opettaja: Raimo Näkki
Aikataulu: Luennot 30 h 12.3. alkaen ma ja ke 16-18
Sisältö: Sarjateoriaa ja usean muuttujan differentiaalilaskentaa. Käsitellään lukusarjojen suppenemista, potenssisarjoja, Taylorin kehitelmiä sekä niiden käyttötapoja. Selvitetään vektorimuuttujan funktion osittaisderivaatta, differentioituvuus ja kuvaajan tangenttitasoarvionti. Käsitellään ääriarvotehtävien ratkaisemista.
Kirjallisuus: Adams: Calculus: A Complete Course, Lahtinen & Pehkonen: Matematiikkaa soveltajille 2 (luvut 7-8 pääosin).
Esitiedot: Symbolinen laskenta, Approbatur 1 A ja 1 B.
Opetusmuodot: Luennot 30 h, harjoitukset 14 h, ohjaukset 14 h, mahdollisesti kirjallisia tehtäviä.
Suoritustavat: loppukoe
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=116247

MATP170 Approbatur 3 (5 op)

Opettaja: Mikko Saarimäki
Aikataulu: Luennot to 8.3. alkaen ti ja to 16-18.
Sisältö: Matematiikan perusopintokurssi sivuaineopiskelijoille ja avoimen yliopiston opiskelijoille. Laajuus 5 op. Sisältö: Diskreettiä ja äärellistä matematiikkaa.
Kirjallisuus: Saarimäki: Diskreettiä ja äärellistä matematiikkaa. Jyväskylän avoin yliopisto, oppimateriaaleja n:o 5. (Myynti: KampusKirja ).
Oheislukemistoa:
Grimaldi: Discrete and combinatorial mathematics;
Armstrong: Groups and symmetry;
Liu: Elements on discrete mathematics.

Esitiedot: Lukion lyhyt tai pitkä matematiikka.
Opetusmuodot: Luennot 30 h, ohjaukset, harjoitukset, kirjalliset kotitehtävät ja testaava koe.
Suoritustavat: Harjoituksiin aktiivisesti osallistuminen, kirjallisten kotitehtävien suorittaminen ja testaavan kokeen onnistunut läpäisy. Vaihtoehtona on pelkkä loppukoe.
Valintamenettely: Kaikki mukaan.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=117892

Matematiikan aineopinnot
MATA112 Analyysi 2 (9 op)

Opettaja: Petri Juutinen
Aikataulu: Luennot 60 h 12.1 alkaen to ja pe 10-12.
Sisältö: Yhden reaalimuuttujan funktion differentiaali- ja integraalilaskentaa
Kirjallisuus: Courant & John: Introduction to Calculus and Analysis I,
Protter & Morrey: A First Course in Real Analysis,
Myrberg: Differentiaali ja integraalilaskenta (osa 1),
Adams: Calculus,
Apostol: Calculus, vol. 1
Thomson & Bruckner & Bruckner: Elementary Real Analysis (saatavana ilmaiseksi verkossa)
Kilpeläinen: Analyysi 2 ( https://www.jyu.fi/science/laitokset/maths/opiskelu/yleista/luentomonisteet/ )

Esitiedot: Edellyttää Analyysi 1 -kurssin tietojen hyvää hallintaa.
Opetusmuodot: Luennot (60 h). Luentoajat ovat (12.1 alkaen) to ja pe 10-12.
28 h pienryhmä ohjauksia , joissa ratkotaan opastetusti luentoihin liittyviä tehtäviä.
Luennoilla jaetaan kotitehtäviä, joita käsitellään laskuharjoituksissa (yhteensä 14x2 h=28 h)
Laskuryhmässä ratkotaan laskuharjoitustehtäviä. Paikalla on assistentti opastamassa ja vastaamassa kysymyksiin.
Kurssiin liittyy vapaaehtoinen seminaari matematiikan pääaineopiskelijoille (2 op). Seminaari alkaa .2., ja siitä tiedotetaan tarkemmin sähköpostitse.
Matematiikan aineenopettajakoulutukseen valituille on omat ohjaus-, laskuharjoitus- ja laskuryhmänsä!
Suoritustavat: Kurssin suorittaminen välikokein
Välikokeet pidetään 7.3 ja 2.5, ja niihin on suositeltavaa ilmoittautua Korpissa. Kummankin välikokeen maksimipistemäärä on 24 pistettä. Laskuharjoitustehtäviä tekemällä saa lisäpisteitä seuraavasti: jos harjoitustehtävistä on tehty vähintään
20 prosenttia, niin saa 2p
30 prosenttia, niin saa 3p
40 prosenttia, niin saa 4p
....
80 prosenttia, niin saa 8p.
Kurssin suorittamiseen välikokein vaaditaan yhteensä 24 pistettä , joista vähintään 20 on saatava välikokeista (ja loput laskuharjoitushyvityksinä). Molemmista välikokeista on kuitenkin saatava vähintään 6 pistettä . Toisen välikokeista voi uusia 18.5.
Kurssin suorittaminen loppukokeella
Kurssin voi suorittaa myös loppukokeella. Ensimmäinen loppukoe on 16.5.2012. Loppukokeeseen on ilmoittauduttava Korpissa. Laskuharjoitustehtäviä tekemällä saa kevään ja kesän 2012 loppukokeisiin lisäpisteitä seuraavasti: jos harjoitustehtävistä on tehty vähintään
20 prosenttia, niin saa 1p
35 prosenttia, niin saa 2p
50 prosenttia, niin saa 3p
65 prosenttia, niin saa 4p
80 prosenttia, niin saa 5p.
Loppukokeen maksimipistemäärä on 30 pistettä. Kurssin suorittamiseen loppukokeella vaaditaan 15 pistettä , joista vähintään 13 on saatava itse loppukokeesta (ja loput laskuharjoitushyvityksinä).

Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=115309

MATA122 Lineaarinen algebra ja geometria 2 (4 op)

Opettaja: Mikko Saarimäki
Aikataulu: Luennot 28 h 9.1. alkaen ma ja ti 10-12.
Sisältö: Abstraktit vektoriavaruudet, kanta ja dimensio. Kannanvaihto. Lineaarikuvaukset, vastaavat matriisit ja dimensiolause. Ominaisarvoteoria, neliömuodot ja matriisihajotelmia.
Kirjallisuus: Grossman: Elementary linear algebra,
Lay: Linear algebra and its applications,
Purmonen: Lineaarinen algebra ja geometria 2 (luentomoniste).
Esitiedot: Lineaarinen algebra ja geometria 1
Opetusmuodot: Luennot 28 h, ohjaukset 14 h, harjoitukset 14 h.
Suoritustavat: Loppukoe.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=115534

MATA122 Lineaarinen algebra ja geometria 2 (4 op)

Aikataulu: Luennot 28 h 10.1. alkaen ma ja ti 10-12
Sisältö: Abstraktit vektoriavaruudet, kanta ja dimensio. Kannanvaihto. Lineaarikuvaukset, vastaavat matriisit, dimensiolause. Ominaisarvoteoria, neliömuodot, matriisihajotelmia.
Kirjallisuus: Grossman: Elementary linear algebra, Lay: Linear algebra and its applications, Purmonen: Lineaarinen algebra ja geometria 2 (luentomoniste).
Esitiedot: Lineaarinen algebra ja geometria 1
Opetusmuodot: Luennot 28 h, harjoitukset 14 h, ohjaukset 14 h
Suoritustavat: loppukoe
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=117803

MATA123 Laskennallinen lineaarinen algebra ja geometria (1-2 op)

Opettaja: Mikko Parviainen
Aikataulu: Luennot 4 h, ti 20.3. ja to 22.3. klo 16-18
Sisältö: Kurssilla käydään läpi numeerisen laskennan esimerkkejä, jotka liittyvät kurssien Lineaarinen algebra ja geometria 1 ja 2 teoriaan. Kurssilla käytetään Matlab-ohjelmistoa, jonka käyttöä opetellaan tietokoneohjauksissa.
Esitiedot: Lineaarinen algebra ja geometria 1 ja 2
Opetusmuodot: Luennot 4 h, pääteohjaukset 8 h
Suoritustavat: Ohjaukset ja harjoitustyö
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=119604

MATA128 Euklidinen tasogeometria (4 op)

Aikataulu: Luennot 30 h 13.3. alkaen ti ja to 8-10
Sisältö: Euklidinen tasogeometria
Kirjallisuus: Väisälä: Geometria.
Opetusmuodot: Luennot 30 h, harjoitukset 14 h
Suoritustavat: loppukoe
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=119391

MATA130 Euklidiset avaruudet (5 op)

Opettaja: Ari Lehtonen
Aikataulu: Luennot 30 h 27.2. alkaen ma ja ti 10-12
Sisältö: Euklidinen avaruus RN , etäisyys ja RN:n topologiset peruskäsitteet. Peruskäsitteitä kuvauksille eli funktioille, johdantoa funktion kuvaajan hahmottamiseen. Kuvauksen jatkuvuus. Joukon kompaktius ja yhtenäisyys.
Kirjallisuus: Apostol: Mathematical Analysis (2nd ed.), Purmonen: Euklidiset avaruudet (luentomoniste).
Esitiedot: Lineaarinen algebra ja geometria 1, Analyysi 1
Opetusmuodot: Luennot 30 h, harjoitukset 20 h, ohjaukset 20 h
Suoritustavat: 2 välikoetta
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=115535

MATA145 Matematiikan laskennallisia menetelmiä (3 op)

Opettaja: Ari Lehtonen
Aikataulu: Luennot 20 h 17.1. alkaen, ti ja ke 14-16
Sisältö: Yhtälöiden ja yhtälöryhmien likimääräinen ratkaiseminen; differentiaaliyhtälöiden alkuarvotehtävän ratkaiseminen; integraalien likiarvojen määrääminen; interpolointi ja approksimointi. Pääteohjausten tehtävien ratkaisemiseen käytetään Maxima-ohjelmaa.
Kirjallisuus: Peter Henrici, Elements of numerical analysis
Esitiedot: Matematiikan aineopinnot (enin osa)
Opetusmuodot: Luentoja 20 h, harjoituksia 10 h, pääteohjauksia 12 h
Suoritustavat: loppukoe + näyttökoe
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=119602

MATA213 Differentiaalilaskenta 2 (4 op)

Opettaja: Veikko Purmonen
Aikataulu: Luennot 28 h 12.1. alkaen to ja pe 10-12
Sisältö: Funktion approksimointi Taylorin polynomeilla. Yhtälöiden lokaali ratkaiseminen implisiittifunktiolauseen kautta. Johdantoa sileisiin tasa-arvopintoihin, sidottuja ja globaaleja ääriarvotehtäviä.
Kirjallisuus: Adams: Calculus: A Complete Course, Apostol: Mathematical Analysis, Marsden & Tromba: Vector Calculus, Purmonen: Differentiaalilaskentaa 2 (luentomoniste).
Esitiedot: Differentiaalilaskenta 1.
Opetusmuodot: Luennot 28 h, harjoitukset 12 h.
Suoritustavat: loppukoe
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=116164

MATA214 Integraalilaskenta 2 (4 op)

Opettaja: Veikko Purmonen
Aikataulu: Luennot 28 h 15.3. alkaen to ja pe 10-12
Sisältö: Johdantoa käyrä- ja pintaintegraaleihin eli riemannilainen integraali polkujen ja yksinkertaisten pintojen suhteen, polun pituus ja pinnan ala. Potentiaalifunktio, Greenin lause tasossa ja perusmuodot Stokesin ja Gaussin lauseista.
Kirjallisuus: Adams: Calculus: A Complete Course, Apostol: Mathematical Analysis, Marsden & Tromba: Vector Calculus, Purmonen: Integraalilaskentaa 2 (luentomoniste).
Esitiedot: Differentiaalilaskenta 2, Integraalilaskenta 1.
Opetusmuodot: Luennot 28 h, harjoitukset 12 h.
Suoritustavat: loppukoe
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=116207

MATA220 Algebra (7 op)

Opettaja: Lassi Kurittu
Aikataulu: Luennot 46 h 9.1. alkaen ma ja ti 12-14
Sisältö: Lukualueet N, Z, Q, R, C, ryhmät, renkaat, kunnat ja polynomit.
Kirjallisuus: Metsänkylä & Näätänen: Algebra.
Esitiedot: Lineaarinen algebra ja geometria 1
Opetusmuodot: Luennot 46 h, harjoitukset 24 h.
Suoritustavat: 2 välikoetta.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=117693

MATA261 Johdatus stokastiikkaan (5 op)

Opettaja: Teemu Pennanen
Aikataulu: Luennot 32 h 10.1. alkaen, ti ja to 12-14
Sisältö:
- Todennäköisyyden peruskäsitteet: otosavaruus, tapahtuma-avaruus, todennäköisyysmitta.
- Riippumattomat ja melkein varmat tapahtumat.
- Satunnaismuuttuja ja sen jakauma yleisessä otosavaruudessa.
- Reaaliarvoisen satunnaismuuttujan jakaumafunktio.
- Satunnaismuuttujan odotusarvo ja sen perusominaisuudet.
- Riippumattomat satunnaismuuttujat ja tulomitta.
- Satunnaisvektorin yhteisjakauma ja reunajakaumat.
Kirjallisuus:
Jean Jacod & Philip Protter. Probability Essentials. Springer 2004.
Esitiedot:
Suositellaan 1. vuoden matematiikan aineopinnot
Opetusmuodot: Luennot 32 h ja harjoitukset 16 h
Suoritustavat: loppukoe
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=118999

MATA900 Kandidaatintutkielma (6 op)

Sisältö: Luonnontieteen kandidaatin tutkinnon pääaineen aineopintoihin sisältyvä lyhyt kirjallinen opinnäyte. Aiheet
perustuvat aineopintokurssien pohjalle ja niitä antavat professorit, lehtorit ja yliassistentit. Työn tarkoituksena
on perehtyä lähdekirjallisuuden käyttöön ja kirjalliseen esitykseen. Yliopistonlehtori Antti Käenmäki
koordinoi kandidaatintutkielmien ohjausta. Tutkielman aihetta voi myös itse ehdottaa.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=121123

MATA901 Kypsyysnäyte (0 op)

Sisältö: Kypsyysnäyte on essee, joka kirjoitetaan kandidaatintutkielman aihepiiristä suomen tai ruotsin kielellä.
Kypsyysnäytteestä tarkistetaan sekä sisältö että kieliasu. Kirjoittamisesta on sovittava tutkielman ohjaajan
kanssa.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=121124

MATA910 LuK-seminaari (3 op)

Aikataulu: Luennot ja seminaari 30 h, 17.1. alkaen ti 16-18. Muut ajat sovitaan ensimmäisellä luennolla.
Sisältö: Seminaarin aikana valittavia aiheita matematiikan alalta. Kurssin yhteydessä on mahdollisuus suorittaa äidinkielen opinnot. Kurssi sopii erityisesti 2. 3. vuoden opiskelijoille, jotka aikovat opettajiksi. Kurssin yhteydessä aloitetaan LuK-tutkielman tekeminen. Seminaariin tulijoilla pitää olla LuK-tutkielman aihe ennen seminaarin alkamista.
Opetusmuodot: Luennot, seminaari, harjoituksia
Suoritustavat: Seminaariesitelmä
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=118974

Matematiikan syventävät opinnot
MATS120 Kompleksianalyysi (10 op)

Opettaja: Antti Käenmäki
Aikataulu: Luennot 60 h (36/60 h) 12.1. alkaen to ja pe 10-12
Sisältö: Kompleksiluvut, kompleksinen differentiointi ja analyyttiset funktiot, Cauchyn integraalilause ja residylaskenta sekä konformikuvausten alkeet.
Kurssi voidaan suorittaa joko kuuden tai kymmenen opintopisteen laajuisena.
Kirjallisuus: Palka: An Introduction to Complex Function Theory, Conway: Functions of One Complex Variable, Kilpeläinen: Kompleksianalyysi (luentomonisteet www-sivulla).
Esitiedot: Diff. laskenta 1, Int. laskenta 1
Opetusmuodot: luennot 60 h, harjoitukset 30 h
Suoritustavat: loppukoe
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=118425

MATS132 Lineaariset Lien ryhmät (4 op)

Opettaja: Lauri Kahanpää
Aikataulu: Luennot 26 h 16.1. alkaen, ma ja ti 10-12
Sisältö: Kompleksiluvut, rotaatioryhmät yleistyksineen mm. SO(n) ja SU
(n), matriisien eksponentifunktio, matriisryhmien tangenttiavaruudet
Lien algebroina, matriisien logaritmifunktio.
Kirjallisuus: Stillwell: Naive Lie Theory
Esitiedot: Lineaarinen algebra ja geometria 2, Algebra,
Differentiaalilaskenta 1 (reaalimuuttujan vektoriarvoisen funktion
derivaatta)
Opetusmuodot: luennot 26 h, harjoitukset 12 h
Suoritustavat: loppukoe
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=119178

MATS133 Lien ryhmät (4 op)

Opettaja: Lauri Kahanpää
Aikataulu: luennot 26 h, 12.3. alkaen ma ja ti 10-12
Sisältö: Differentioituvat monistot, Lien ryhmät, Lien algebrat,
yleinen eksponenttifunktio, Ryhmien ja algebroiden esityksistä,
Haarin mitta.
Kirjallisuus: alan oppikirjat
Esitiedot: MATS132 Lineaariset Lien ryhmät
Opetusmuodot: luennot 26 h harjoituksia 12 h
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=119179

MATS181 Johdatus konveksiin optimointiin (5 op)

Opettaja: Teemu Pennanen
Aikataulu: Luennot 28 h 14.3. alkaen ke ja to 10-12
Sisältö: Konveksit optimointitehtävät ovat yleisiä monilla sovellusaloilla operaatiotutkimuksessa, tilastotieteessä, mekaniikassa, variaatiolaskennassa, osittaisdifferentiaaliyhtälöissa, optimiohjauksessa, riskienhallinnassa, rahoitusteoriassa jne. Lisäksi optimoinnin matemaattiset ja numeeriset menetelmät ovat kehittyneimmät juuri konveksissa tapauksessa. Tällä kurssilla käsitellään konveksien optimointitehtävien perusominaisuuksia. Tarkasteltavia aiheita ovat mm. konveksien joukkojen ja funktioiden topologiset ominaisuudet, yleistetty derivointi, konveksien joukkojen ja funktioiden asymptoottiset ominaisuudet, konjugaattifunktio, optimointitehtävien dualisointi, satulapisteongelma ja optimaalisuusehdot. Lisäksi tarkastellaan valikoituja sovelluksia ym. sovellusaloilta.
Kirjallisuus: Luentomoniste
Opetusmuodot: Luennot 28 h, harjoitukset 14 h.
Suoritustavat: Harjoitustehtävät
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=119334

MATS185 Variaatiolaskenta (7 op)

Opettaja: Teemu Lukkari
Aikataulu: luennot 16.1. alkaen ma ja ti 10-12
Sisältö: Klassista variaatiolaskentaa, variaatiolaskennan suora menetelmä, sidottuja variaatio-ongelmia, ratkaisujen säännöllisyydestä.
Kirjallisuus: Butazzo & Giaquinta & Hildebrandt: One-dimesional variational problems: an Indroduction, Giusti: Direct Methods in the Calculus oof variations, Dacorogna: Direct methods in the calculus variations..
Esitiedot: Differentiaalilaskenta 1 ja 2, Integraalilaskenta 1 ja 2, Mitta- ja integraaliteoria
Opetusmuodot: luennot 44 h, harjoituksia 22 h
Suoritustavat: loppukoe
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=119177

MATS220 Funktionaalianalyysi (10 op)

Opettaja: Xiao Zhong
Aikataulu: Luennot 60 h 10.1. alkaen ti ja ke 12-14
Sisältö: Hilbert- ja Banach-avaruudet, jatkuvat lineaarikuvaukset, Fourier-sarjat, Bairen kategoria, heikko topologia, operaattorin spektri.
Kirjallisuus: Kahanpää: Funktionaalianalyysi (luentomoniste), Friedman: Foundations of Modern Analysis, Conway: A Course in Functional Analysis, Hirzebruch & Scharlau: Einführung in die Funktionalanalysis.
Esitiedot: Topologia, Mitta- ja integraaliteoria.
Opetusmuodot: Luennot 60 h, harjoitukset 30 h.
Suoritustavat: loppukoe
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=118501

MATS262 Stokastiikka 1 (5 op)

Opettaja: Lasse Leskelä
Aikataulu: Lukuvuoden 2011-2012 IV periodi (12.3.2012 - 18.5.2012).
Sisältö: Satunnaiset jonot ja sarjat.
Todennäköisyysjakauman karakteristinen funktio.
Satunnaisjonon suppeneminen melkein varmasti ja jakaumaltaan.
Suurten lukujen laki.
Keskeinen raja-arvolause.
Kirjallisuus: Oppikirjoja:
Jean Jacod & Philip Protter. Probability Essentials . Springer 2004.
David Williams. Probability with Martingales . Cambridge University Press 1991.
Sidney Resnick. A Probability Path . Birkhäuser 1999.
Luentomonisteita:
Tommi Sottinen. Todennäköisyysteoria . Helsingin yliopisto 2006.
Stefan Geiss. An Introduction to Probability Theory II . Jyväskylän yliopisto 2009.

Esitiedot: Osallistujien edellytetään tuntevan stokastiikan perusteet tasolla MATA261 Johdatus stokastiikkaan tai MATS110 Mitta- ja integraaliteoria . Lisäksi on tarpeen osata alkeistiedot kompleksiluvuilla laskemisesta (suositellaan kurssi Kompleksianalyysi 1 ).
Opetusmuodot: Luennot 14x2h, harjoitukset 7x2h.
Suoritustavat: Loppukoe.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=117658

MATS311 Reaalianalyysi (9 op)

Opettaja: Spyridon Dendrinos
Aikataulu: Luennot 50 h 16.1. alkaen ma ja ti 14-16
Sisältö: Kurssilla käsitellään euklidisten avaruuksien mittateoriaa, mm. Hausdorffin mittoja ja Hausdorffin dimensiota, mittojen derivointia ja absoluuttista jatkuvuutta, peite- ja tiheyspistelauseita sekä maksimaalifunktiota.
Kurssi luennoidaan englanniksi; tenttiä voi suomeksi.
Kirjallisuus: Bruckner, Bruckner and Thomson: Real Analysis, Lehto: Reaalifunktioiden teoria, Mattila: Geometry of sets and measures in Euclidian spaces.
Esitiedot: Mitta- ja integraaliteoria
Opetusmuodot: luennot 50 h ja harjoitukset 24 h.
Suoritustavat: loppukoe
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=118969

MATS900 Pro gradu -tutkielma (20-30 op)

Sisältö: Pääaineen syventäviin opintoihin sisältyvän opinnäytteen, pro gradu -tutkielman tavoitteena on perehdyttää
tutkielman tekijä johonkin matematiikan (tai stokastiikan) ongelmakokonaisuuteen. Tutkielman aiheen voi hakea, kun
kandidaatintutkielma ja syventävät pakolliset opintojaksot on suoritettu; tutkielman aihetta voi myös itse
ehdottaa. Opiskelijan tulee olla säännöllisesti yhteydessä tutkielman ohjaajaan. Kun opintosi ovat siinä
vaiheessa, että pro gradun teko on ajankohtaista, ota yhteys haluamaasi ohjaajaan (professorit, lehtorit ja
yliassistentit) tai tutkielmien ohjausta koordinoivaan professori Tero Kilpeläiseen.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=121125

MATS901 Kypsyysnäyte (0 op)

Sisältö: Kypsyysnäyte on essee, joka kirjoitetaan pro gradu tutkielman aihepiiristä suomen tai ruotsin kielellä. Mikäli
kandidaatintutkinnossa on hyväksytty kypsyysnäyte, voidaan pro gradu -tutkielman tiivistelmä/johdanto,
joka osoittaa kirjoittajan perehtyneisyyden alaan, hyväksyä kypsyysnäytteeksi. Kypsyysnäytteestä tarkistetaan
sekä sisältö että kieliasu (kieliasu tarkistetaan pro gradu- tutkielmaan liittyvästä kypsyysnäytteestä,
mikäli sitä ei ole aiemmin tarkastettu). Kirjoittamisesta on sovittava tutkielman ohjaajan kanssa.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=121126

MATS905 Sivuainetutkielma (15 op)

Sisältö: Sivuaineena matematiikan syventäviä opintoja suorittavan tulee laatia sivuainetutkielma pro gradu-tutkielmaa
vastaava, mutta suppeampi tutkielma.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=121127

MATS910 Graduseminaari (6 op)

Aikataulu: 25.1. alkaen ke 16-18
Sisältö: Seminaarissa keskustellaan opinnäytetyöstä ja siihen liittyvistä ongelmista.
Suoritustavat: seminaariesitelmä
Valintamenettely: Seminaariin tulijoilla pitää olla pro gradu -tutkielman tekeminen aloitettu ennen seminaarin alkamista. Pro gradun aihetta miettivä, ota yhteyttä haluamaasi ohjaajaan tai tutkielmien ohjausta koordinoivaan professori Tero Kilpeläiseen.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=119598


10.5.2 Tilastotieteen opintojaksot

10.5.2.1 Tilastotieteen perusopinnot ja opintojen suunnittelu

10.5.2.2 Tilastotieteen aineopinnot

10.5.2.3 Tilastotieteen syventävät opinnot

10.5.2.4 Tilastotiede, Syksy

Tilastotieteen perusopinnot ja opintojen suunnittelu
TILP100 Johdatus tilastotieteeseen (3 op)

Opettaja: Harri Högmander
Aikataulu: Luennot (20 h) alkavat ma 5.9 klo 8:30.
Sisältö: Tilastotieteen asemasta ja tehtävästä. Tieteenfilosofiaa. Historiaa. Todennäköisyys. Normaalijakauma. Tilastollinen testaaminen. Graafisesta ja numeerisesta esittämisestä.
Kirjallisuus: Luentomoniste: Högmander, H: Johdatus tilastotieteeseen. Saatavissa Kampusdatasta (Gummeruksenkatu 6).
Esitiedot: Bayesiläisen ajattelutavan mukaan aineisto muokkaa ennakkokäsityksiä, kunhan nämä eivät ole kategorisen ehdottomia minkään vähänkään mahdollisen suhteen. Avoimin mielin matkaan siis...
Opetusmuodot: Kymmenen aamuluentoa heti lukukauden alkuun, luentomonisteen lueskelua, omaa ajattelua.
Suoritustavat: Loppukoe. Näitä järjestetään tasan kaksi pian luentojen päättymisen jälkeen. Lisäksi järjestetään yksi tentti laitoksen yleisenä tenttipäivänä kevätlukukauden alkupuolella ja yksi kesäkuussa. Muita suoritustapoja tai korvausmahdollisuutta ei ole.

TILP150 Tilastomenetelmien peruskurssi (6 op)

Opettaja: Annaliisa Kankainen
Aikataulu: Syyslukukausi.
Sisältö: Itseopiskelua luentomonisteen ja kirjallisuuden avulla. Luentomonisteessa käydään läpi perusasioita tilastollisen tutkimuksen vaiheista. Aluksi esitellään empiirisen aineiston hankintamenetelmiä ja miten mielenkiinnon kohteena olevia ominaisuuksia mitataan (muuttujat ja niiden mitta-asteikot). Tämän jälkeen käydään läpi yhden ja kahden muuttujan arvojen kuvailua graafisesti ja tunnusluvuin (esim. keskiarvo ja korrelaatiokerroin) ja näiden tulkintaa. Seuraavaksi tutustutaan tilastollisen päättelyn perusteisiin, kuten todennäköisyyslaskennan alkeisiin, satunnaismuuttujien jakaumiin perusjoukossa sekä tunnuslukujen ja testisuureiden jakaumiin. Varsinaisessa tilastollisessa päättelyssä esitellään estimoinnin perusteita ja keskeisiä tilastollisia testejä, joiden avulla tutkitaan esim. keskiarvojen eroa tai kahden muuttujan välistä riippuvuutta. Esitellään varianssi- ja regressioanalyysin perusteet.
Kirjallisuus: Kärkkäinen & Högmander, Tilastomenetelmien peruskurssi, TILP150, Jyväskylän yliopisto, Matematiikan ja tilastotieteen laitos, Syksy 2006, 4., uudistettu painos tai Syksy 2008 5. uudistettu painos.
Lisätietoja kirjoista:
Grönroos, M.: Johdatus tilastotieteeseen - kuvailu, mallit ja päättely. Finn Lectura, 2003.
Ranta, E., Rita, H. ja Kouki, J.: Biometria. Tilastotiedettä ekologeille. Yliopistopaino, 1989-.
Aczel, A.D. ja Sounderpandian, J. Complete Business Statistics. McGraw-Hill, 2002.
Field, A. Discovering Statistics using SPSS. Third Edition. SAGE, 2009.
Moore, D.S., McCabe, G.P. ja Craig, B.A. Introduction to the Practice of Statistics. Sixth Edition. Freeman, 2009
Wonnacott, T.H. ja Wonnacott, R.J. Introductory Statistics. Wiley, 1990. Zar, J.H.: Biostatistical Analysis. Prentice Hall, 1999.

Esitiedot: Matematiikan peruslaskutoimitusten (yhteen-, vähennys-, kerto- ja jakolasku, neliöjuuri, toiseen korotus, prosentti)
hyvää hallintaa sekä numeroilla että kirjaimilla. Vastaavien laskujen laskeminen laskimella.
Opetusmuodot: Itsenäinen opiskelu.
Suoritustavat: Kurssi suoritetaan tentillä.

TILP150 Tilastomenetelmien peruskurssi (6 op)

Opettaja: Annaliisa Kankainen
Aikataulu: Luentoja (40 h) ja harjoituksia (14-16 h). Syksy 2. periodi.
Sisältö: Kurssilla opetellaan perusasioita tilastollisen tutkimuksen vaiheista. Aluksi esitellään empiirisen aineiston hankintamenetelmiä ja miten mielenkiinnon kohteena olevia ominaisuuksia mitataan (muuttujat ja niiden mitta-asteikot). Tämän jälkeen käydään läpi yhden ja kahden muuttujan arvojen kuvailua graafisesti ja tunnusluvuin (esim. keskiarvo ja korrelaatiokerroin) ja näiden tulkintaa. Seuraavaksi tutustutaan tilastollisen päättelyn perusteisiin, kuten todennäköisyyslaskennan alkeisiin, satunnaismuuttujien jakaumiin perusjoukossa sekä tunnuslukujen ja testisuureiden jakaumiin. Varsinaisessa tilastollisessa päättelyssä esitellään estimoinnin perusteita ja keskeisiä tilastollisia testejä, joiden avulla tutkitaan esim. keskiarvojen eroa tai kahden muuttujan välistä riippuvuutta. Esitellään varianssi- ja regressioanalyysin perusteet.
Kirjallisuus: Kärkkäinen & Högmander, Tilastomenetelmien peruskurssi, TILP150, Jyväskylän yliopisto, Matematiikan ja tilastotieteen laitos, Syksy 2006, 4., uudistettu painos tai Syksy 2008 5. uudistettu painos.
Esitiedot: Matematiikan peruslaskutoimitusten (yhteen-, vähennys-, kerto- ja jakolasku, neliöjuuri, toiseen korotus, prosentti)
hyvää hallintaa sekä numeroilla että kirjaimilla. Vastaavien laskujen laskeminen laskimella.
Opetusmuodot: Luennot ja harjoitukset (=demot). Luennoilla ei ole läsnäolopakkoa, kuten ei demoryhmässäkään. Demoryhmässä pitää olla läsnä harjoitustehtävien tarkastuksen ajan saadakseen demopisteitä.
Suoritustavat: Kurssi suoritetaan loppukokeella, joita järjestetään kurssin jälkeen kolme. Demopisteet hyväksytään vain näihin kolmeen loppukokeeseen.

TILP250 Tilastotieteen peruskurssi 1 (6 op)

Opettaja: Harri Högmander
Aikataulu: Luentoja (36 h) ja harjoituksia (16 h). Luennot alkavat ke 15.9.
Sisältö: Mitä tilastotiede on? Havaintoaineisto, muuttujat ja mittaaminen. Havaintoaineiston kuvailu. Todennäköisyyslaskennan perusteet. Teoreettiset jakaumat.
Kirjallisuus: Luentomoniste Nissinen, K. 2008 (tai 2005): Tilastotieteen peruskurssi 1. Monisteessa esitellään myös suositeltavaa oheislukemistoa. Monistetta myy Kampus Kirja, os. Gummeruksenkatu 6.
Suoritustavat: a) loppukoe tai b) kirjallisuustentti.

TILP350 SPSS-kurssi (2 op)

Opettaja: Sari Eronen
Sisältö: SPSS alkeiden opiskelua itsenäisesti verkkokurssin avulla.

TILP350 SPSS-kurssi (2 op)

Opettaja: Sari Eronen
Aikataulu: Mikroluokkatyöskentelyä (12 h). Myös kevätlukukaudella on useampi ryhmä.
Sisältö: Ohjelman rakenne. Aineistotaulukon muodostaminen ja muokkaaminen. Havaintoyksikköjen ryhmittely, osajoukon poimiminen. Havaintoaineistojen yhdistely. Tilastomenetelmien peruskurssin sisältämiä tunnuslukuja, testejä ja analyysejä. Kuvioiden ja taulukoiden muokkaaminen. Yhteydet muihin sovelluksiin.
Esitiedot: Kurssille osallistuminen edellyttää, että on suoritettu Tilastomenetelmien peruskurssi tai Tilastotieteen peruskurssit 1 JA 2 (molemmat kurssit), tai muu korvaava kurssi. Johdatus tilastotieteeseen -kurssi ei riitä.
Opetusmuodot: Luennot ja harjoitukset mikroluokassa.
Suoritustavat: Osallistuminen kurssille. Kurssin voi suorittaa myös itsenäisesti, SPSS verkkokurssilla.

TILY100 HOPS (LuK-tutkinto) (1 op)

Sisältö: Henkilökohtainen opintosuunnitelma LuK-tutkintoa varten tehdään tilastotieteen opintoneuvojan ohjauksessa ensimmäisen vuoden syyslukukaudella.

TILY200 HOPS (FM-tutkinto) (1 op)

Sisältö: Henkilökohtainen opintosuunnitelma FM-tutkintoa varten tehdään yhdessä opintoneuvojan tai tilastotieteen professorin kanssa maisteriopintojen alussa.

Tilastotieteen aineopinnot
TILA120 Todennäköisyyslaskenta A (6 op)

Opettaja: Annaliisa Kankainen
Aikataulu: Luentoja (30 h) ja harjoituksia (12 h). Syksy 1. periodi.
Sisältö: Todennä­köisyys, sen aksioomat, käsitteistö ja perusominaisuudet, satunnaismuut­tujat, niiden jakaumat ja jakaumien tunnusluvut.
Kirjallisuus: Kankainen, A: Todennäköisyyslaskenta A (luentomoniste) Jyväskylän yliopisto.
Tuominen, P: Todennäköisyyslaskenta I.
Ross, S: A first course in probability.
Schaeffer, R.L: Introduction to probability and its applications.

Esitiedot: Matematiikan perusopinnot. Varsinkin integrointi ja derivointi.
Opetusmuodot: Luennot ja harjoitukset
Suoritustavat: Loppukoe

TILA130 Todennäköisyyslaskenta B (4 op)

Opettaja: Annaliisa Kankainen
Aikataulu: Luentoja (24 h) ja harjoituksia (12 h). Syksy 2. periodi.
Sisältö: Kertausta satunnaismuuttujista, generoivat funktiot, satunnaismuuttujien muunnosten jakaumat ja tunnusluvut sekä suurten lukujen lait ja keskeinen raja-arvolause.
Kirjallisuus: Kankainen, A: Todennäköisyyslaskenta B (luentomoniste) Jyväskylän yliopisto.
Lindgren, B.W. (1976): Statistical theory.
Tuominen, P: Todennäköisyyslaskenta I.
Ross, S: A first course in probability.
Schaeffer, R.L: Introduction to probability and its applications.

Esitiedot: Matematiikan perusopinnot, Todennäköisyyslaskenta A.
Opetusmuodot: Luennot ja harjoitukset.
Suoritustavat: Loppukoe.

TILA310 Johdatus tilastolliseen mallintamiseen (8 op)

Opettaja: Jukka Nyblom
Aikataulu: Luentoja (48 h) ja harjoituksia (24 h). Luennot 5.9. alkaen.
Sisältö: Luentoja (48 h). Kurssi käsittelee yhden jatkuvan tai luokitellun vasteen havaintoaineistojen mallintamista lineaarisen ja yleistetyn lineaarisen mallin kehikossa.
1. Lineaarinen regressio
- jatkuva vaste
- malli ja sen tulkinta
- estimointi testit ja luottamusvälit
- ennustaminen
2. Luokittelevat selittäjät
- yksisuuntainen varianssianalyysi
- monivertailumenetelmät
- kaksisuuntainen varianssianalyysi
- luokittelevat ja jatkuvat selittäjät
3.Automaattinen muuttujien valinta
- askeltavat mentelmät
- informaatiokriteerit
- ristiinvalidointi
4. Mallin diagnostiikka
5. Yleinen lineaarinen malli
- painotettu pienimmän neliösumman menetelmä
- hierarkkinen luokittelu
- aikasarjaregressio
6. Logistinen regressio
- dikotominen vaste
- uskottavuusfunktio ja estimointi
- devianssi
- jäännökset ja mallin diagnostiikka
- ylihajonta
7. Poisson-regressio ja log-lineaariset mallit
- lukumäärävaste
- uskottavuusfunktio ja estimointi
- devianssi
- kontingenssitaulut
- jäännökset ja mallin diagnostiikka
- ylihajonta
Kirjallisuus: Kirjallisuutta:
Aitkin, M., Francis, B., Hinde, J. and Ross, D. (2009). Statistical Modelling in R
Dobson, A.J. (2002). An Introduction to generalized Linear Models. 2nd edition. Chapman & Hall.
Freedman, D.A. (2005). Statistical Models: theory and Practice. Cambridge University Press.
Gelman, A. and Hill, J. (2007). Data Analysis Using Regression and Multilevel/Hierarchical Models. Cambridge University Press

Esitiedot: Todennäköisyyslaskenta osat A ja B, R-kurssi, Matemaattinen tilastotiede 1.
Opetusmuodot: Luennot ja harjoitukset
Suoritustavat: Tentti ja harjoitustyö

TILA380 LuK-tutkielma (6 op)

Sisältö: Kirjallinen opinnäyte, joka sisältyy kandidaatin tutkintoon tilastotieteen aineopintoihin. Aiheet perustuvat
aineopintokurssien pohjalle ja niitä antavat lehtorit ja yliassistentti LuK -seminaarin yhteydessä.

TILA410 R-kurssi (2 op)

Opettaja: Tuomas Rajala
Aikataulu: Kurssi (16 h) pidetään syyslukukauden alussa.
Sisältö: Kurssin tarkoituksena on opettaa R-ohjelmoinnin alkeet sekä R-funktioiden käyttöä tilastotieteessä.
Kirjallisuus: Kurssin monistetta täydentää: An introduction to R (Venables, Smith & R Development Core Team)

TILA420 SAS-kurssi (2 op)

Aikataulu: Kurssi pidetään 20.-21.10.2011. Torstaina opetusta klo 12-17 ja harjoitukset klo 17-19 ja perjantaina opetus klo 9-15 ja harjoitukset 15-17.
Sisältö: SAS-ohjelmiston rakenne ja perusidea. SAS-koodauskielen periaatteet. Perusproseduureja ja grafiikkaa. Yksinkertaisten tilastollisten analyysien suorittaminen SAS:ia käyttäen.
Opetusmuodot: Mikroluokkaopetusta, joka koostuu luennoinnista ja harjoitusten tekemisestä.
Suoritustavat: Osallistuminen luentoihin ja harjoituksiin. Huom! Läsnäolo pakollista.
Valintamenettely: Ensijaisesti tilastotieteen pääaineopiskelijoille.

TILA640 Suunniteltujen kokeiden tilastomenetelmät (4 op)

Opettaja: Antti Penttinen
Sisältö: 1. Koesuunnittelu
- Tutkimuksen tyypit, kokeiden suunnittelu, tilastolliset koeasetelmat
2. Kahden ryhmän vertailu
- Täysin satunnaistettu asetelma, Satunnaistettu parivertailu, vaihtoehtoinen näkökulma
3. Keskiarvoa ja varianssia koskevaa inferenssiä
- Keskiarvon ja varianssin estimoin, oletuksia, jakaumateoriaa, tilastollinen inferenssi, varianssia koskeva inferenssi
4. Usean keskiarvon vertailu
- Keskiarvojen lineaarikombinaatiot, keskiarvojen yhtäsuuruuden testaus, neliösummahajoitelma, testin voimakkuus ja toistojen määrä
5. Keskiarvojen monivertailu
- Pienimmän merkitsevyyden erotus (LSD), Tukeyn parivertailu (HSD)
6. Faktorikokeet
- Malli solukeskiarvoille, malli efekteille, estimoituvat funktiot, lineaariset rajoitteet ja vaikutusten mallit
7. Mallinvalinnasta
8. Epätasapainoiset asetelmat
- Marginaalikeskiarvojen laskeminen, neliösummatarkasteluja
9. Täydelliset tasapainotetut lohkokokeet
10. Satunnasefektien mallit
- Yhden satunnaiskomponentin mallit, vaihtelun testaus, varianssikomponentit
11. Hierarkkisista faktorikoeasetelmista
12. Latinalaiset neliöt
13. Mitä jäi puuttumaan?
Kirjallisuus: Yandell, B.S. (1997). Practical data analysis for designed experiments.
Chapman & Hall.
Bailey, R.A. (2008). Design of comparative experiments. Cambridge University
Press.
Box, G.E.P., Hunter, W.G. and Hunter, J.S. (1978). An introduction to
design, data analysis, and model building. Wiley.
Cox, D.R. and Reid, N. (2000). The theory of the design of experiments.
Chapman & Hall.
Nissinen, K. (2005). Tilastolliset koeasetemat ja varianssianalyysi.
Luentomoniste, Jyväskylän yliopisto, Matematiikan ja tilastotieteen
laitos.
Penttinen, A.: Suunniteltujen kokeiden tilastollinen analyysi. Versio 2007.

Esitiedot: Tilastomenetelmien peruskurssit 1 ja 2, R-kurssi. Todennäköisyyslaskennan kurssit A ja B ovat hyödyksi.
Opetusmuodot: Luennot ja harjoitukset
Suoritustavat: Loppukoe

TILA750 Kypsyysnäyte (0 op)

Sisältö: Kypsyysnäyte on essee, joka kirjoitetaan kandidaatintutkielman aihepiiristä suomen tai ruotsin kielellä. Kypsyyskokeessa opiskelija valvotussa koetilaisuudessa osoittaa oman tieteenalansa ja äidinkielen hallintaa. Kirjoittamisesta on sovittava tutkielman ohjaajan kanssa.

Tilastotieteen syventävät opinnot
TILS210 Elinaikamallit (6 op)

Opettaja: Salme Kärkkäinen
Sisältö: Kurssilla esitellään elinaika-aineiston peruskäsitteitä kuten välttöfunktio,
vaarafunktio ja kumulatiivinen vaarafunktio. Näiden estimointia
käsitellään luokittelemattomien, luokiteltujen ja sensuroitujen
havaintojen tapauksissa. Välttöfunktioiden estimointiin ja
vertailuun käytetään parametrittomia, semiparametrisia ja parametrisia
menetelmiä (esim. elinaikataulukot, Kaplan-Maierin estimaatit,
rank-testit, Coxin suhteellisen vaaran malli, parametriset mallit, jne.).
Menetelmien käyttöä harjoitellaan SAS- ja R-ohjelmistojen avulla.
Kirjallisuus: Kurssilla käytetään monistetta: Oja et al.: Elinaikamallit, jota jaetaan
luennoilla.
Collett, D. (2003). Modelling Survival Data in Medical Research. Chapman
and Hall, London.
Kalbfleisch, J.D. and Prentice, R.L. (1980). The Statistical Analysis of
Failure Time Data. Wiley, New York.
Lee, E.T. (1992). Statistical Methods for Survival Data Analysis. Wiley,
New York.

TILS540 Tilastolliset menetelmät Genetiikassa (4-6 op)

Opettaja: Dario Gasbarra
Sisältö: Kaikilla eliöillä on yhteisiä esi-isiä. Laskennallinen genetiikka perustuu Kingmanin yhteensulautumisen teoriaan (coalescent), jossa mallitetaan lyhyjen kromosomin pätkien mutaatio- ja rekombinaatiohistoriat tuhansia sukupolvia taaksepäin. Tilastollinen inferenssi koskee genettisen historian ja mallin parametrien estimointia geeniaineistosta, joka on kerätty nykyisen sukupolvien yksilöistä (vaikka mammuttien DNA:sta saaduista näytteistä on genettistä dataa mahdotonta kerätä suoraan fossiileista). Kun aineiston yksilöiden ja geenilokusten määrä kasvaa, tulee vastaan laskennallinen raja: emme pysty laskemaan uskottavuusfunktioita jokaiselle ansestraaliselle graafille. Silloin joudumme käyttämään Markov chain Monte Carlo -sukuisia menetelmiä. Toinen lähestymistapa on Kingmanin yhteensulautumisen mallin korvaaminen approksimaatiolla, joka on laskennalisesti käsiteltävissä, esimerkiksi Donnellyn ja Stephensin PHASE-malli
Kirjallisuus: Tavaré S. Ancestral inference in population genetics. In: Lectures on Probability Theory and Statistics. Ecole d'Etés de Probabilité de Saint-Flour XXXI -- 2001. (Ed. Picard J.) Lecture Notes in Mathematics, 1837 , 1-188, 2004. Springer Verlag, New York.
Richard Durrett : Probability models for DNA sequence evolution Springer, 2002
Hein, J; Schierup, M. H., and Wiuf, C. Gene Genealogies, Variation and Evolution - A Primer in Coalescent Theory . Oxford University Press , 2005.
Stephens, M. and Donnelly, P. (2000). Inference in Molecular Population Genetics. Journal of the Royal Statistical Society, Series B, 62 , 605--655.

TILS550 Graafiset mallit (4-6 op)

Opettaja: Dario Gasbarra
Sisältö: Probabilistiset graafiset mallit kuvaavat satunnaismuuttujen riippuvuusrakenteen, jonka mukaan yhteisjakauma faktorisoituu. Kun satunnaismuuttujat luetellaan jossakin järjestyksessä (esimerkiksi ajallisesti), riippuvusrakenne voidaan myös kuvata suunnatulla graafilla (Directed Acyclic Graph).
Kurssilla käsitellaan seuraavat ongelmat:
i) Kun osa satunnaismuuttujista jää havaitsematta, tutkitaan piilomuuttujen posteriori-jakaumaa ehdolla data. Tähän takoituksen on olemassa tehokkaita laskentamenetelmiä, jotka käyttävät hyväksi yhteisjakauman faktorisaatiota.
ii) Todennäköisyysparametrien estimointi: Bayeslaisella lähestymistavalla, tuntemattomat parametrit ovat myös satunnaisia ja ovat graafin osaa.
iii) Mallin valinta: päättely tuntemattomasta riippuvuusrakenteesta datan perusteella.
iv) Voiko suunnattujen graafisten mallien avulla oppia kausaliteetista?
Ongelmat iii) ja iv) liittyvät kone-oppimiseen ja tekoälyyn.
Kirjallisuus: S. Lauritzen. "Graphical Models", Oxford. 1996
J Pearl. "Causality" Cambridge 2000.
Timo Koski and John M. Noble "Bayesian Networks: An Introduction" Wiley (2009) .

TILS600 Spatiaalinen data-analyysi (4 op)

Opettaja: Antti Penttinen
Aikataulu: Luennot 5.9. alkaen ma 14-16 ja ti 8-10 salissa MaA 210.
Sisältö: 1. Johdanto
- Spatiaalinen data, spatiaaliset mallit, kysymyksenasetteluja, spatiaalisen riippuvuuden hyödyt ja "haitat"
2. Jatkuvaparametrinen satunnaiskenttä
- Satunnaiskenttä, Semivariogrammin estimointi, empiirinen semivariogrammi vs. kvariogrammi, variogrammimallin sovitus, aggregointi
3. Spatiaalinen otanta
- Spatiaaliset otanta-asetelmat, keskiarvon estimointi, otantavirhe, otantavirheen estimointi, sekamallisähestymistapa, koealaotanta
4. Spatiaalinen interpolointi
- Ongelmanasettelu, kriging, esimerkkejä krigingistä
5. Gaussisen satunnaiskentän simulointi
- Choleskyn hajoitelman käyttö, spektraalimenetelmä, kääntyvän nauhan menetelmä, ehdollinen simulointi
6. Alueellinen data ja diskreetit satunnaiskentät
- Alueellinen data, riippuvuusluvut, mallinnuksen esihistoria-gravitaatiomalli, simultaaninen autoregressio, ehdollinen autoregressio-Markovin kentät
3. Gaussisen satunnaiskentän
simulointi.
4. Spatiaalinen otanta.
5. Alueellinen data ja satunnaiskentät
6. Hierarkkiset alueelliset mallit.
Kirjallisuus: Sherman, M. Spatial statistics and spatio-temporal data: Covariance functions and directional properties. Wiley, 2010.
Banerjee, S., Carlin, B.P., Gelfand, A.E.: Hierarchical modeling and
analysis for spatial data. Chapman & Hall, 2003.
Cressie, N.A.C: Statistics for spatial data, 2nd ed. Wiley, 1993.
Lantuéjoul, C.: Geostatistical simulation. Springer, 2002.
Penttinen, A.: Spatiaalinen data-analyysi. Luentomoniste, versio 1.2/2005.
Ripley, B.D.: Spatial statistics. Wiley, 1981.

Esitiedot: Esitiedoiksi oletetaan todennäköisyyslaskennan
cl-kurssien (TILA120 ja TILA130) hyvä hallinta sekä R-kielen
alkeiden osaaminen. Muilta osin kurssi pyrkii olemaan itsekantava, mutta
hyödyllisiksi edeltäviksi opinnoiksi katsotaan aikasarja-analyysi
(TILA220) tai stokastiset mallit (MATA230).
Opetusmuodot: Luennot ja harjoitukset
Suoritustavat: Loppukoe

TILS643 Diskreettien muuttujien mallit (4-6 op)

Opettaja: Esko Leskinen
Sisältö: 1. Johdanto
2. Frekvenssiaineistoista
3. Logistiset ja multinomiaaliset regressiomallit
4. Polkumallit ja mediaattorimallit
5. Konfirmatoriset faktorimallit
6. Konfirmatoriset faktorimallit ja ryhmävertailut
7. Latenttien luokkien mallit
8. Latenttien luokkien siirtymämallit
9. Markov- mallit
10. Latentit Markov- mallit
11. Mover-Stayer- mallit
Kirjallisuus: Hancock, G.R. & Samuelsen, K.M.(Eds)(2008). Advances in Latent Variables Mixture Models. Information Age Publishing, Inc.
Kaplan, D.(2008). An overview of Markov Chain Methods for the Study of Stag-sequential Developmental Processes. Developmental Psychology, 44, 457-467.
Leskinen, E., Lyyra, A-L., Jokela, J. & Jylhä, M.(1996). Koetun terveydentilan ja toimintakyvyn analysointi pitkittäistutkimuksessa: Muutoksen ja pysyvyydeb tilastometodisia tarkasteluja. Gerontologia, 10, 89-104.
Muthen, B.O. & Muthen, L.(1998-2010). Mplus. Statistical Analysis with Latent Variables. Mplus 6.1. & User's Guide. Los Angeles, CA: Muthen & Muthen.
www.StatModel.com, josta löytyy perustietoa Mplus- ohjelmasta ja artikkeleita diskreettien muuttujien analysoinneista.

Esitiedot: Kurssilla perehdytään diskreettien (nominaali- ja järjestystasoisten) muuttujien aineistoihin ja niiden rakenneyhtälömalleihin kuuluviin analyysimenetelmiin. Kurssin sovellusohjelmana käytetään Mplus- ohjelmaa.

TILS666 Tilastotieteen historia seminaari (4 op)

Opettaja: Harri Högmander
Aikataulu: Seminaari alkaa yleiskatsauksella tilastotieteen historiaan perjantaina 16.9. klo 12—15 salissa MaA210. Sen jälkeen seminaari kokoontuu seuraavina perjantai-iltapäivinä samaan aikaan samassa paikassa enintään 18.12. saakka.
Sisältö: Seminaarissa on tarkoitus käydä läpi tilastotieteen keskeisiä saavutuksia huipulta huipulle. Painopiste on enemmän asioissa kuin henkilöissä. Tällaisia aiheita ovat esim. pienin neliösumma, käänteinen todennäköisyys, tilastografiikka, keskeinen raja-arvolause, normaalijakauma, otosvaihtelun mittaaminen, korrelaatio, regressio, t-jakauma, Pearson—Fisher-kiistan synty, suurin uskottavuus, todennäköisyyden aksiomatisointi, survey-otanta, bootstrap ja Markov chain Monte Carlo. Toki muitakin aiheita voi ehdottaa.
Kirjallisuus: Stigler: The History of Statistics.
Statistical Science -lehden historiakatsaukset.
Opetusmuodot: Seminaari.
Suoritustavat: Seminaarin suorittaminen edellyttää aktiivista osallistumista istuntoihin sekä oman esitelmän kirjoittamista ja esittämistä.

TILS690 Harjoittelu (5 op)

Sisältö: Laitoksen hyväksymässä harjoittelupaikassa suoritetusta työharjoittelusta on mahdollista saada valinnainen
opintojakso. Opiskelijan yhden kuukauden harjoittelu alan tehtävissä vastaa kahta opintopistettä. Harjoittelusta
voi saada yhteensä enintään 5 op:n suorituksen. Harjoittelusta sovitaan etukäteen ja harjoitteluajan
tehtävistä laaditaan 2-3 sivun kirjallinen selvitys.

TILS710 Tilastotieteen pro gradu -seminaari (6 op)

Opettaja: Jukka Nyblom
Sisältö: Seminaarin tarkoituksena on edistää pro gradu -tutkielman valmistumista. Seminaari kestää kaksi lukukautta. Jokainen opiskelija pitää molempina lukukausina esitelmän ja opponoi yhden esitelmän. Seminaarissa opetellaan kirjoittamaan tieteellistä tekstiä ja tieteellisten tulosten suullista esittämistä.

TILS730 Pro gradu -tutkielma (30 op)

Sisältö: Pro gradu -tutkielman tavoitteena on perehdyttää tutkielman tekijä johonkin tilastotieteen ongelmakokonaisuuteen.
Gradujen aiheita ja ohjausta koordinoi professori Jukka Nyblom, johon gradua suunnittelevan
opiskelijan tulee olla yhteydessä. Tutkielman aiheen voi myös itse ehdottaa. Tutkielman tekijät osallistuvat
TILS710 Pro gradu -seminaariin

TILS750 Kypsyysnäyte (0 op)

Sisältö: Kypsyysnäyte on essee, joka kirjoitetaan pro gradu tutkielman aihepiiristä suomen tai ruotsin kielellä. Mikäli
kandidaatintutkinnossa on hyväksytty kypsyysnäyte, voidaan pro gradu -tutkielman tiivistelmä/johdanto,
joka osoittaa kirjoittajan perehtyneisyyden alaan, hyväksyä kypsyysnäytteeksi. Kypsyysnäytteestä tarkistetaan
sekä sisältö että kieliasu (kieliasu tarkistetaan pro gradu- tutkielmaan liittyvästä kypsyysnäytteestä,
mikäli sitä ei ole aiemmin tarkastettu). Kirjoittamisesta on sovittava tutkielman ohjaajan kanssa.

10.5.2.5 Tilastotiede, Kevät

Tilastotieteen perusopinnot ja opintojen suunnittelu
TILP150 Tilastomenetelmien peruskurssi (6 op)

Opettaja: Annaliisa Kankainen
Aikataulu: kevätlukukausi.
Sisältö: Opiskelu luentomonisteen ja kirjallisuuden avulla.
Luentomonisteessa käydään läpi perusasioita tilastollisen tutkimuksen vaiheista. Aluksi esitellään empiirisen aineiston hankintamenetelmiä ja miten mielenkiinnon kohteena olevia ominaisuuksia mitataan (muuttujat ja niiden mitta-asteikot). Tämän jälkeen käydään läpi yhden ja kahden muuttujan arvojen kuvailua graafisesti ja tunnusluvuin (esim. keskiarvo ja korrelaatiokerroin) ja näiden tulkintaa. Seuraavaksi tutustutaan tilastollisen päättelyn perusteisiin, kuten todennäköisyyslaskennan alkeisiin, satunnaismuuttujien jakaumiin perusjoukossa sekä tunnuslukujen ja testisuureiden jakaumiin. Varsinaisessa tilastollisessa päättelyssä esitellään estimoinnin perusteita ja keskeisiä tilastollisia testejä, joiden avulla tutkitaan esim. keskiarvojen eroa tai kahden muuttujan välistä riippuvuutta. Esitellään varianssi- ja regressioanalyysin perusteet.
Kirjallisuus: Kärkkäinen & Högmander, Tilastomenetelmien peruskurssi, TILP150, Jyväskylän yliopisto, Matematiikan ja tilastotieteen laitos, Syksy 2006, 4., uudistettu painos tai Syksy 2008 5. uudistettu painos.
Lisätietoja kirjoista:
Grönroos, M.: Johdatus tilastotieteeseen - kuvailu, mallit ja päättely. Finn Lectura, 2003.
Ranta, E., Rita, H. ja Kouki, J.: Biometria. Tilastotiedettä ekologeille. Yliopistopaino, 1989-.
Aczel, A.D. ja Sounderpandian, J. Complete Business Statistics. McGraw-Hill, 2002.
Field, A. Discovering Statistics using SPSS. Third Edition. SAGE, 2009.
Moore, D.S., McCabe, G.P. ja Craig, B.A. Introduction to the Practice of Statistics. Sixth Edition. Freeman, 2009
Wonnacott, T.H. ja Wonnacott, R.J. Introductory Statistics. Wiley, 1990. Zar, J.H.: Biostatistical Analysis. Prentice Hall, 1999.

Esitiedot: Matematiikan peruslaskutoimitusten (yhteen-, vähennys-, kerto- ja jakolasku, neliöjuuri, toiseen korotus, prosentti)
hyvää hallintaa sekä numeroilla että kirjaimilla. Vastaavien laskujen laskeminen laskimella.
Opetusmuodot: Itsenäinen opiskelu.
Suoritustavat: Kurssi suoritetaan tentillä.

TILP150 Tilastomenetelmien peruskurssi (6 op)

Opettaja: Annaliisa Kankainen
Aikataulu: Luentoja (40 h) ja harjoituksia (14-16 h). Kevät 2. periodi.
Sisältö: Kurssilla opetellaan perusasioita tilastollisen tutkimuksen vaiheista. Aluksi esitellään empiirisen aineiston hankintamenetelmiä ja miten mielenkiinnon kohteena olevia ominaisuuksia mitataan (muuttujat ja niiden mitta-asteikot). Tämän jälkeen käydään läpi yhden ja kahden muuttujan arvojen kuvailua graafisesti ja tunnusluvuin (esim. keskiarvo ja korrelaatiokerroin) ja näiden tulkintaa. Seuraavaksi tutustutaan tilastollisen päättelyn perusteisiin, kuten todennäköisyyslaskennan alkeisiin, satunnaismuuttujien jakaumiin perusjoukossa sekä tunnuslukujen ja testisuureiden jakaumiin. Varsinaisessa tilastollisessa päättelyssä esitellään estimoinnin perusteita ja keskeisiä tilastollisia testejä, joiden avulla tutkitaan esim. keskiarvojen eroa tai kahden muuttujan välistä riippuvuutta. Esitellään varianssi- ja regressioanalyysin perusteet.
Kirjallisuus: Kärkkäinen & Högmander, Tilastomenetelmien peruskurssi, TILP150, Jyväskylän yliopisto, Matematiikan ja tilastotieteen laitos, Syksy 2006, 4., uudistettu painos tai Syksy 2008 5. uudistettu painos.
Esitiedot: Matematiikan peruslaskutoimitusten (yhteen-, vähennys-, kerto- ja jakolasku, neliöjuuri, toiseen korotus, prosentti)
hyvää hallintaa sekä numeroilla että kirjaimilla. Vastaavien laskujen laskeminen laskimella.
Opetusmuodot: Luennot ja harjoitukset (=demot). Luennoilla ei ole läsnäolopakkoa, kuten ei demoryhmässäkään. Demoryhmässä pitää olla läsnä harjoitustehtävien tarkastuksen ajan saadakseen demopisteitä.
Suoritustavat: Kurssi suoritetaan loppukokeella, joita järjestetään kurssin jälkeen kolme. Demopisteet hyväksytään vain näihin kolmeen loppukokeeseen.

TILP250 Tilastotieteen peruskurssi 1 (6 op)

Opettajat: Annaliisa Kankainen, Harri Högmander
Aikataulu: Luentoja (16 h) ja harjoituksia (16 h). Kevät 1. periodi. Kevään Tilastotieteen peruskurssi 1 on tarkoitettu ensisijaisesti tammikuussa aloittaville uusille opiskelijoille.
Sisältö: Mitä tilastotiede on? Havaintoaineisto, muuttujat ja mittaaminen. Havaintoaineiston kuvailu. Todennäköisyyslaskennan perusteet. Teoreettiset jakaumat.
Kirjallisuus: Luentomoniste Nissinen, K. 2008: Tilastotieteen peruskurssi 1. Monisteessa esitellään myös suositeltavaa oheislukemistoa.
Suoritustavat: a) loppukoe tai b) kirjallisuustentti.

TILP260 Tilastotieteen peruskurssi 2 (6 op)

Opettaja: Harri Högmander
Aikataulu: Luentoja (36 h) ja harjoituksia (18 h). Luennot ti 1.2. alkaen. Luennot tiistaisin ja torstaisin 14-16 salissa MaA102.
Sisältö: Otantajakauma. Piste-estimointi. Malliperusteinen tilastollinen päättely: luottamusvälit ja merkitsevyystestit. Lineaarinen regressiomalli. Varianssianalyysin perusteet. Otantamenetelmistä. Tilastollisista koeasetelmista. Aineistonhankinnan erikoiskysymyksiä. Bayes-tilastotiedettä.
Kirjallisuus: Luentomoniste Högmander: Tilastotieteen peruskurssi 2 (1.-4. painos). Oheislukemisto: Moore, McCabe & Craig: Introduction to the practice of statistics (4th - 6th edition).
Suoritustavat: a) 2 välikoetta tai b) loppukoe tai c) kirjallisuustentti (luentomoniste tai ei-suomenkielisille opiskelijoille Moore & McCabe & Craig).

TILP350 SPSS-kurssi (2 op)

Opettaja: Sari Eronen
Sisältö: SPSS alkeiden opiskelua itsenäisesti verkkokurssin avulla.

TILP350 SPSS-kurssi (2 op)

Opettaja: Sari Eronen
Aikataulu: Mikroluokkatyöskentelyä (12 h). Syys- ja kevätlukukauden aikana useampi ryhmä.
Sisältö: Ohjelman rakenne. Aineistotaulukon muodostaminen ja muokkaaminen. Havaintoyksikköjen ryhmittely, osajoukon poimiminen. Havaintoaineistojen yhdistely. Tilastomenetelmien peruskurssin sisältämiä tunnuslukuja, testejä ja analyysejä. Kuvioiden ja taulukoiden muokkaaminen. Yhteydet muihin sovelluksiin.
Esitiedot: Kurssille osallistuminen edellyttää, että on suoritettu Tilastomenetelmien peruskurssi tai Tilastotieteen peruskurssit 1 JA 2 (molemmat kurssit), tai muu korvaava kurssi. Johdatus tilastotieteeseen -kurssi ei riitä.
Opetusmuodot: Luennot ja harjoitukset mikroluokassa.
Suoritustavat: Osallistuminen kurssille. Kurssin voi suorittaa myös itsenäisesti, kts. SPSS verkkokurssi.

TILP360 Peruskurssien lopputyö (3 op)

Opettajat: Annaliisa Kankainen, Harri Högmander
Aikataulu: Tilastotieteen Peruskurssien lopputyö infotilaisuus ja harjoitustöiden aiheiden jako: 12.3.2010 klo 12:15-14 salissa MaA 211.
Sisältö: Harjoitustyönä tehdään pieni tilastollinen tutkimus annetusta aineistosta, aiheiden jakotilaisuudessa jaetaan tehtävälista.
Lopputyön aiheen saa hakea, kun Tilastotieteen peruskurssi 1 ja SPSS-kurssi on suoritettu ja kun Tilastotieteen peruskurssi 2:n osalta on vähintään ilmoittauduttu tenttiin.
Työ on pakollinen osa tilastotieteen aineopintokokonaisuutta ja tilastotiedettä sivuaineena opiskeleville vapaaehtoinen.
Esitiedot: Lopputyön aiheen saa hakea, kun Tilastotieteen peruskurssi 1 ja SPSS-kurssi on suoritettu ja kun Tilastotieteen peruskurssi 2:n osalta on vähintään ilmoittauduttu tenttiin.

TILP450 Tilastomenetelmien jatkokurssi (9 op)

Opettajat: Annaliisa Kankainen, Harri Högmander, Esko Leskinen
Aikataulu: Luentoja (48 h)ja harjoituksia (12 h). Kevät 1. ja 2. periodi.
Sisältö: Kurssi koostuu neljästä kiinteästä osa-alueiden perusteista (varianssianalyysi, regressioanalyysi, monimuuttujamenetelmät 1, monimuuttujamenetelmät 2) sekä kahdesta vaihtuvasta osa-alueesta (kyselytutkimusten metodiikka, aikasarja-analyysi, toistomittausten analyysi, log-lineaariset mallit). Kurssia ei voi suorittaa osissa vaan se suoritetaan kokonaan yhden lukukauden aikana. Kuhunkin osa-alueeseen liittyy pakollinen SPSS-harjoitus, joka tehdään omatoimisesti tai mikroluokkademoissa. HUOM! Kurssi on tarkoitettu niille (väh. 3. vuoden) sivuaineopiskelijoille, jotka eivät tee tilastotieteen perusopintoja enempää. Suoritustapa: 2 välikoetta tai loppukoe. Kurssia ei voi suorittaa kirjatenttinä eikä yksittäisinä osioina, osasuorituksia ei voi siirtää.
Kirjallisuus: Luentomoniste: Tilastolliset analyysimenetelmät, osat I ja II. Matematiikan ja tilastotieteen laitos, 2007 (tai mahdollisesti myöhäisempi painos).
Esitiedot: Tilastotieteen peruskurssit 1 ja 2 tai Tilastomenetelmien peruskurssi sekä SPSS-kurssi.

TILY100 HOPS (LuK-tutkinto) (1 op)

Sisältö: Henkilökohtainen opintosuunnitelma LuK-tutkintoa varten tehdään tilastotieteen opintoneuvojan ohjauksessa ensimmäisen vuoden syyslukukaudella.

TILY200 HOPS (FM-tutkinto) (1 op)

Sisältö: Henkilökohtainen opintosuunnitelma FM-tutkintoa varten tehdään yhdessä opintoneuvojan tai tilastotieteen professorin kanssa maisteriopintojen alussa.

Tilastotieteen aineopinnot
TILA140 Matemaattinen tilastotiede 1 (8 op)

Opettaja: Antti Penttinen
Aikataulu: Luentoja (48 h)ja harjoituksia (24 h). Luennot 10.1. alkaen.
Sisältö: 1. Johdanto
2. Satunnaisvaihtelu
- Satunnaisvaihtelu, tunnusluvut ja otantajakauma, momentit, empiirinen kertymäfunktio
3. Uskottavuus
- Uskottavuusfunktio ja informaatio, Uskottavuusfunktion kostruktioita
4. Tyhjentävät tunnusluvut
- Määritelmä, tikijöihinjakolause, minimaalinen tyhjentävyys, eksponettinen jakaumaperhe
5. Parametrien estimointi - yleistä
- Estimaattorin ominaisuuksia, suurten otosten teoria, estimaattoreiden konstruktioperiaatteita
6. Suurimman uskottavuuden menetelmä
- Suurten otosten teoria, numeerinen ratkaiseminen, logistinen regressio,log-lineaarinen malli kontingenssitauluille, uskottavuusfunktion laajennuksia
7. Hypoteesintestaus
- Merkitsevyystesti, uskottavuusosamäärän testi, testin voimakkuus
8. Empiirisiä menetelmiä
- Bootstrap, harhan pienentäminen - jackknife
9. Ydinestimaattorit
- Estimaattorin suorituskyvyn mittaaminen, ydinestimointi, moniulotteinen ydinestimointi, regressiotasoitus
Kirjallisuus: Pawitan, Y: In All Likelihood: Statistical Modelling
and Inference Using Likelihood, Oxford, 2001; Sprott, D. A.: Statistical
Inference in Science , Springer, 2000; Kalbfleisch, J.G.: Probability
and Statistical Inference, volume 2: Statistical Inference, Second
Edition, Springer, 1985; Penttinen, A.: Matemaattinen tilastotiede 1. Opetusmoniste, versio 2.

Esitiedot: Todennäköisyyslaskenta osat A ja B sekä R-kurssi.
Opetusmuodot: Luennot ja harjoitukset
Suoritustavat: Osatentein (2) tai loppukokeella.

TILA220 Aikasarja-analyysi (4-6 op)

Opettaja: Sara Taskinen

TILA370 LuK-seminaari (3 op)

Opettajat: Annaliisa Kankainen, Harri Högmander
Sisältö: Alustava sisältö: Seminaarin teemana on reaalisten havaintoaineistojen data-analyysi aineopintotason tilastollisilla menetelmillä, esimerkiksi lineaarisilla malleilla (regressio- ja varianssianalyysi) tai monimuuttujamenetelmillä. Opiskelijoille annetaan havaintoaineistot (myös oma aineisto mahdollinen) itsenäisesti analysoitavaksi. Aineistot ovat peräisin todellisista tutkimusprojekteista. Suoritetut analyysit raportoidaan seminaarissa kirjallisesti ja suullisesti (=seminaariesitelmä). Seminaarin jälkeen aiheesta kirjoitetaan LuK-tutkielma, josta kirjoitetaan maturiteetti.
Esitiedot: Tilastotieteen aineopinnoista valtaosa.
Opetusmuodot: Seminaari-istunnot, seminaaritöiden ohjaus.
Suoritustavat: Seminaarityön kirjallinen ja suullinen esittäminen
(= tutkimusraportti ja esityskalvot), osallistuminen seminaari-istuntoihin.
Kirjallisen raportin pohjalta laaditaan lopullinen kandidaatintutkielma (TILA380).
Valintamenettely: .

TILA380 LuK-tutkielma (6 op)

Sisältö: Kirjallinen opinnäyte, joka sisältyy kandidaatin tutkintoon tilastotieteen aineopintoihin. Aiheet perustuvat
aineopintokurssien pohjalle ja niitä antavat lehtorit ja yliassistentti LuK -seminaarin yhteydessä.

TILA420 SAS-kurssi (2 op)

Aikataulu: Kurssi järjestetään keväällä. Aikataulu ilmoitetaan myöhemmin.

TILA750 Kypsyysnäyte (0 op)

Sisältö: Kypsyysnäyte on essee, joka kirjoitetaan kandidaatintutkielman aihepiiristä suomen tai ruotsin kielellä. Kypsyyskokeessa opiskelija valvotussa koetilaisuudessa osoittaa oman tieteenalansa ja äidinkielen hallintaa. Kirjoittamisesta on sovittava tutkielman ohjaajan kanssa.

Tilastotieteen syventävät opinnot
TILS140 Matemaattinen tilastotiede 2 (8 op)

Opettaja: Jukka Nyblom
Aikataulu: Luennot 12.1. alkaen ti ja ke 12-14 salissa MaA 210.
Harjoitukset alkaen 19.1. ti 14-16 MaA 210
Sisältö: Kurssi käsittelee tilastollisen estimoinnin, testauksen ja asymptoottisen analyysin teoreettisia perusteita: Todennäköisyys; Raja-arvolauseita; Uskottavuus ja tyhjentävyys; Suurimman uskottavuuden menetelmä, Hypoteesien testaus; Suurten otosten testit.
Kirjallisuus: Cox, D.R. & Hinkley, D.V. (1974): Theoretical statistics. Chapman and Hall. Davison, A.C. (2003): Statistical models. Cambridge University Press. Lindsey, J.K. (2001): Parametric statistical inference. Oxford University Press. McCullagh, P & Nelder, J.A (1989): Generalized Linear Models, 2nd edition. Chapman & Hall. Rao, C.R. (1973): Linear statistical inference and its applications, 2nd edition. Wiley.
Esitiedot: Todennäköisyyslaskenta A ja B, Matemaattinen tilastotiede 1, R-ohjelmointi.

TILS470 Bayeslaiset epäparametriset regressiomallit (4-6 op)

Opettaja: Dario Gasbarra
Sisältö: Epälinearisessa regressio-ongelmassa havaitaan data pareja (X_i ,Y_i) , i=1 ,... ,n
Y _i= F(X_i) + e_i
jossa e_i on kohina, inferenssin kohde on tuntematon funktio F(x). Bayesin lähestymistavalla tuntematon funktio F(x) on satunnainen.
Tällä kurssilla oletamme, että F(x) on gaussinen prosessi. Käymme läpi gaussisten prosessien perusteoriaa ja niiden sovelluksia kone-oppimisen alalla.
Kirjallisuus: Carl Edward Rasmussen and Christopher K. I. Williams, Gaussian process for machine learning
MIT Press, 2006. http://www.gaussianprocess.org/gpml/chapters/RW.pdf
Robert J. Adler and Jonathan .E. Taylor, Random Fields and Geometry, Part I. Springer 2007.
Havard Rue and Leonhard Held Gaussian markov Random fields, Theory and Applications. Chapman and Hall 2006

TILS690 Harjoittelu (5 op)

Sisältö: Laitoksen hyväksymässä harjoittelupaikassa suoritetusta työharjoittelusta on mahdollista saada valinnainen
opintojakso. Opiskelijan yhden kuukauden harjoittelu alan tehtävissä vastaa kahta opintopistettä. Harjoittelusta
voi saada yhteensä enintään 5 op:n suorituksen. Harjoittelusta sovitaan etukäteen ja harjoitteluajan
tehtävistä laaditaan 2-3 sivun kirjallinen selvitys.

TILS710 Tilastotieteen pro gradu -seminaari (6 op)

Opettaja: Jukka Nyblom
Sisältö: Seminaarin tarkoituksena on edistää pro gradu -tutkielman valmistumista. Seminaari kestää kaksi lukukautta. Jokainen opiskelija pitää molempina lukukausina esitelmän ja opponoi yhden esitelmän. Seminaarissa opetellaan kirjoittamaan tieteellistä tekstiä ja tieteellisten tulosten suullista esittämistä.

TILS730 Pro gradu -tutkielma (30 op)

Sisältö: Pro gradu -tutkielman tavoitteena on perehdyttää tutkielman tekijä johonkin tilastotieteen ongelmakokonaisuuteen.
Gradujen aiheita ja ohjausta koordinoi professori Jukka Nyblom, johon gradua suunnittelevan
opiskelijan tulee olla yhteydessä. Tutkielman aiheen voi myös itse ehdottaa. Tutkielman tekijät osallistuvat
TILS710 Pro gradu -seminaariin

TILS750 Kypsyysnäyte (0 op)

Sisältö: Kypsyysnäyte on essee, joka kirjoitetaan pro gradu tutkielman aihepiiristä suomen tai ruotsin kielellä. Mikäli
kandidaatintutkinnossa on hyväksytty kypsyysnäyte, voidaan pro gradu -tutkielman tiivistelmä/johdanto,
joka osoittaa kirjoittajan perehtyneisyyden alaan, hyväksyä kypsyysnäytteeksi. Kypsyysnäytteestä tarkistetaan
sekä sisältö että kieliasu (kieliasu tarkistetaan pro gradu- tutkielmaan liittyvästä kypsyysnäytteestä,
mikäli sitä ei ole aiemmin tarkastettu). Kirjoittamisesta on sovittava tutkielman ohjaajan kanssa.



10.6 Tenttipäivät

10.6.1 Matematiikan tentit

Syyslukukausi 2011
14.9.21.9.28.9.5.10.12.1019.1026.102.11.9.1116.1123.1130.11.7.12.13.1215.1219.12
Kurssikekekekekekekekekekekekeketitoma
Johd. matemat. X X
Mat.prop. kurssiX X X
Matem. pk
X
X
Approbatur1A
X
X X
Approbatur 1B X
X
Approbatur 2A X X
Approbatur 2B
X
X
Approbatur 3 X X
Lukualueet X
Analyysi 1
X

V

V
Analyysi 2
X
X
Lin. alg. ja geom. 1 X V V
Lin. alg. ja geom. 2 X X
Analyysi 3 X
X
Diff. yhtälöt
X
Eukl. avaruudet
X

X
Johd. diskr. mat. X X
Lukuteoria
X
X
Diff. laskenta 1
X
X X
Int. laskenta 1 X X
Diff. laskenta 2 X X
Int. laskenta 2 X X
Todennäk.lask. AX X X X
Todennäk.lask. B X X
Algebra X
Stokastiset mallit X X
Vakuutusmatemat. X X
Mitta- ja int.teoria X X X
Topologia
X
X X
Algebr. topologia X
Sob.avar. ja mod.ODY
X
Martingaaliteoria X X
Markov-prosessit X
Kompleksianalyysi X
Funktionaalianalyysi X
14.9.21.9.28.9.5.10.12.1019.1026.102.11.9.1116.1123.1130.11.7.12.13.1215.1219.12


Kevätlukukausi 2012
11.1.18.1.25.1.1.2.8.2.22.2.29.2.7.3.14.3.21.3.28.3.11.4.18.4.25.4.2.5.9.5.16.5.23.5.
Kurssikekekekekekekekekekekekekekekekekeke
Johd. matemat. X X
Mat. prop. kurssi X X
Mat. peruskurssi X X X
Approbatur 1A X X
Approbatur 1BX X
Approbatur 2A X X X
Approbatur 2B X X
Approbatur 3X X
Lukualueet X
Lukuteor. alkeet X X
Eukl. tasogeom. X
Analyysi 1 X X
Analyysi 2 V V X
Lin. alg. ja geom.1X X X
Lin. alg. ja geom.2 X X
Analyysi 3 X X
Diff. yhtälöt X X
Eukl. avaruudetX V V
Johd. diskr. mat. X
Diff. laskenta 1 X X
Diff. laskenta 2 X X
Int. laskenta 1 X X
Int. laskenta 2 X X
Algebra X V V X
Matematiikan lask.men. X X
Tod. lask. A X X
Tod. lask. BX X X
Johd. stokastiikkaan X X
Mitta- ja int.teoria X X
Topologia X X
Kompleksianalyysi X X X
Funktionaalianalyysi X X
Stokastikka 1 X
Johdatus konv. optim. X
Lineaariset Lien ryhmät X X
Lien ryhmät X X
Variaatiolaskenta X X
Reaalianalyysi X X
11.1.18.1.25.1.1.2.8.2.22.2.29.2.7.3.14.3.21.3.28.3.11.4.18.4.25.4.2.5.9.5.16.523.5

V = välikoe, X = loppukoe


10.6.2 Tilastotieteen tentit

Tilastotieteen kurssien tenttiminen

Tilastotieteen perusopintokursseille järjestetään erilliset tenttipäivät, joista ilmoitetaan lukukauden alussa ja viimeistään kurssin yhteydessä ja Korpissa. Aineopinto- ja syventävät kurssit tentitään pääsääntöisesti matematiikan ja tilastotieteen tenttipäivinä (kts. matematikan tenttilistasta päivät).

Kurssien, joita ei luennoida lukuvuonna, tenttimisestä sovitaan tentaattorin kanssa erikseen jollekin laitoksen tenttipäivistä. Myös maturiteetit sovitaan jollekin laitoksen tenttipäivälle (kts. matematiikan tenttilista).

10.6.3 Matematiikan ja tilastotieteen tentteihin ilmoittautuminen

Tentteihin, myös välikokeisiin, tulee ilmoittautua viimeistään kolme työpäivää ennen tenttipäivää (esim. keskiviikon tentteihin on ilmoittauduttava edellisen viikon torstaina).

Ilmoittautuminen tapahtuu pääsääntöisesti Korppi -järjestelmän kautta
(http://korppi.jyu.fi) tai sähköpostitse osoitteeseen: mathdept@maths.jyu.fi.

Tentit alkavat klo 8.00 (myöhästymiset eivät ole suotavia) saleissa MaA 102 ja MaD 202, ellei toisin ilmoiteta.

Osalla tilastotieteen kursseista on erilliset tenttipäivät, jotka ilmoitetaan kurssin yhteydessä.

Tenttijän on varauduttava todistamaan henkilöllisyytensä tenttitilaisuudessa. Aiemmin luennoitujen valinnaiskurssien tenttimisestä voi sopia tentaattorin kanssa.

Laskimen käyttö ei ole sallittua matematiikan tenteissä (ellei tenttipaperissa ole annettu lupaa käyttää laskinta). Tilastotieteen tenteissä laskimen käyttö on sallittua (ellei tenttipaperissa sitä kielletä).

11 Luonnontieteiden perusteet ja menetelmät

Luonnontieteiden perusteet ja menetelmät on 25 op laajuinen perusopintoja vastaava sivuaineopintokokonaisuus matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan opiskelijoille. Biologian alan opiskelijoille kokonaisuus on pakollinen luonnontieteiden kandidaatin tutkintoon. Fysiikan, kemian ja ympäristötieteen ja -teknologian opiskelijoille kokonaisuus yksi mahdollinen sivuainetta vastaava opintokokonaisuus. Matematiikan ja tilastotieteen opiskelijoilla kokonaisuus voi sisältyä tutkintoon ylimääräisenä sivuaineena. Luonnontieteiden perusteet ja menetelmät -opintokokonaisuuteen ei voi sisältyä pääaineen kursseja eikä tutkinnon sivuainekokonaisuuksissa olevia kursseja. Kokonaisuuteen voi laitoksen hyväksymänä sisällyttää myös muita kuin alla mainittuja kursseja.

Opintokokonaisuuden arvolause määräytyy siihen kuuluvien opintojaksojen arvosanojen opintopisteillä painotetusta keskiarvosta siten kuin luvussa 4.10 on esitetty.

Biologian ala
Biologian opettajankoulutus
BIOP201 Tieteen etiikka
ITKP101 Tietokone ja tietoverkot työvälineenä
KEMP111 Kemian perusteet 1
KEMP114 Kemian perusteet 4 (orgaaninen kemia)
TILP100 Johdatus tilastotieteeseen
TILP150 Tilastomenetelmien peruskurssi 2)
2 op
3 op
5 op
6 op
3 op
6 op
Akvaattiset tieteet
BIOP201 Tieteen etiikka
KEMP111 Kemian perusteet 1
KEMP114 Kemian perusteet 4 (orgaaninen kemia)
TILP250 Tilastotieteen peruskurssi 1
TILP260 Tilastotieteen peruskurssi 2
2 op
5 op
6 op
6 op
6 op
Ekologia ja evoluutiobiologia
BIOP201 Tieteen etiikka
KEMP111 Kemian perusteet 1
TILP250 Tilastotieteen peruskurssi 1
TILP260 Tilastotieteen peruskurssi 2
Kemian tai tilastotieteen opintoja
2 op
5 op
6 op
6 op
7 op
Solu- ja molekyylibiologia
SMBP501 Biokemian työtavat
BIOP201 Tieteen etiikka
KEMP111 Kemian perusteet 1
KEMP114 Kemian perusteet 4 (orgaaninen kemia)
TILP150 Tilastomenetelmien peruskurssi 2)
ITKP101 Tietokone ja tietoverkot työvälineenä
4 op
2 op
5 op
6 op
6 op
3 op
2)Vaihtoehtoisesti TILP250 Tilastotieteen peruskurssi 1.


Kemian ala