Matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan opinto-opas

Oppaan julkaisutietoja

# #

Dekaanien tervehdys

Hyvät opiskelijat,

tervetuloa aloittamaan lukuvuoden 2008-2009 opiskelu.

Tämä opinto-opas esittelee keskeisimmät tiedot tiedekuntamme antamasta opetuksesta ja opintovaatimuksista. Siihen on myös koottu muuta opiskelijan kannalta tarpeellista tietoa opiskelusta Jyväskylän yliopistossa. Opas on tarkoitettu sekä perus- että jatko-opintojaan harjoittaville ja toisaalta vasta niitä suunnitteleville opiskelijoille. Oppaan lisäksi laitosten opintoneuvojat ja amanuenssit sekä tiedekunnan opintoasiainpäällikkö avustavat tarvittaessa opiskelujesi suunnittelussa. Uudet opiskelijat saavat myös opiskelunsa alkuvaiheessa ohjausta ja perehdyttämistä laitoskohtaisten intensiivijaksojen ja tutor-toiminnan kautta. Samoin laitosten henkilökunta pyrkii auttamaan mahdollisuuksiensa mukaisesti kaikissa opintoihisi liittyvissä kysymyksissä. On kuitenkin huomattava, että opetusohjelman ilmestymisen jälkeen opetukseen saattaa tulla vähäisiä, esim. luennointiaikoihin liittyviä muutoksia, joten tiedekunnan Korppi-opintotietojärjestelmän (https://korppi.jyu.fi) aktiivinen seuraaminen on myös tältä osin tärkeää. Olkaa rohkeita esittämään kysymyksiä ja parannusehdotuksia. Se auttaa samalla meitä näkemään mahdolliset ongelmakohdat.

Luonnontieteiden ja matematiikan opiskelu on haasteellista ja antoisaa, mutta toisaalta erittäin vaativaa ja pitkäjänteistä työtä. Pyrimme jatkuvasti kehittämään entisestään luennoilla, harjoituksissa ja laboratoriossa annettavaa opetusta. Hyväkin opetus antaa kuitenkin vain valmiudet omalle opiskelulle, joka on sittenkin menestyksen tärkein tekijä. Luonnontieteitä ja matematiikkaa ei opita ymmärtämään pelkästään kuuntelemalla ja katsomalla, vaan omakohtaisella tekemisellä ja kokeilemisella.

Ensimmäisinä opiskeluvuosina pakollisilla kursseilla opittavat perusasiat saattavat tuntua monissa tapauksissa jopa turhilta ja tylsiltä, koska heti ei välttämättä päästä tutustumaan oppiaineen viimeisimpään tietoon. Tällöin on kuitenkin hyvä muistaa, että perusasioiden syvällinen hallinta luo vankan pohjan erikoiskurssien hedelmälliseen hallitsemiseen. Tiedekunnalla on myös lukuisia tiettyihin aloihin erikoistuneita maisteri- ja koulutusohjelmia. Samoin kansainvälistyminen muodostaa erään Jyväskylän yliopiston kehittämisen painopistealueen, mikä näkyy entistä runsaampana englanninkielisenä opintojaksotarjontana.

Tiedekunnassamme on neljä Suomen Akatemian huippututkimusyksikköä ja kaikilla laitoksilla tehdään korkeatasoista kansainvälistä tutkimustyötä. Tieteellinen tutkimustoiminta takaa opetuksen korkean laadun ja uusimman tiedon välittymisen viiveittä opiskelijoille. Opiskelijoilla on siten mahdollisuus osallistua tutkimusprojekteihin ja jatkaa peruskoulutuksensa (luonnontieteiden kandidaatin ja filosofian maisterin tutkinnot) jälkeen aina jatkokoulutustutkintoihin (joko filosofian lisensiaatin tai filosofian tohtorin tutkinnot) asti.

Menestys tutkimustoiminnassa perustuu osaavaan henkilökuntaan ja laitosten kannustavaan sekä avoimeen ilmapiiriin, jonka toivomme tarttuvan myös opiskelijoihimme. Henkilökuntamme kanssa voi vapaasti keskustella myös vastaanottoaikojen ulkopuolella. Yhteistyöllä voimme parhaiten kehittää opiskelua ja opetusta.

Toivotamme kaikille opiskelijoille ja opettajille hyvää ja menestyksellistä lukuvuotta 2008-2009.

Matti Manninen
dekaani
 Raimo Alén
varadekaani

# #

Uusien opiskelijoiden infotilaisuudet

Uusille opiskelijoille järjestetään ensimmäisinä päivinä useita tiedotustilaisuuksia, joihin myös vanhat opiskelijat ovat tervetulleita. Osa tiedotustilaisuuksista on tarkoitettu erityisesti opintojaan jatkaville. Yliopiston avajaiset ovat yhteiset koko yliopiston opiskelijoille sekä henkilökunnalle. Huom! Katso johdantokurssien (Lentävä lähtö fysiikkaan, Lentävä lähtö fysiikkaan ja nanotieteisiin, Alkukeitos, Johdatus matematiikkaan, Johdatus tilastotieteeseen) sekä bio- ja ympäristötieteiden alaesittelyiden aikataulut laitosten sivuilta.

Aika Klo Paikka Tilaisuus
Ma 1.9. Nimenhuuto- ja tiedotustilaisuudet uusille opiskelijoille:
12.15 YAA303 Bio- ja ympäristötieteiden laitos
10.15 FYS1 Fysiikan laitos
10.15 KEM4 Kemian laitos
12.15 MaD202 Matematiikan ja tilastotieteen laitos

Ma 1.9. 10.15 MaD259 Tiedotustilaisuus tilastotieteen opintoja jatkaville
10.15 C1 ja C2 Aineenopettajaksi opiskelevien pedagogisten opintojen info
Ti 2.9. 9-10 C-rakennus Opiskelijakorttien jako MLTK:n opiskelijoille
10.15-11 MaA102 Kieli- ja viestintäopintoinfo MLTK:n opiskelijoille
11.00-12.00 Ag Aud. 1 Infoa MLTK:n opiskelijoille: yo-liikunta, YTHS, tietohallintokeskus, kirjasto
13.15-14.00 Ag Aud. 1 Opintotuki-info
14.15-15.00 YAA303 Infoa opintojen korvaavuuksista niille bio- ja ympäristötieteiden uusille opiskelijoille, joilla on jo tehtynä biologian tai ympäristötieteen opintoja
18.00-20.00 C1 Rehtorin vastaanotto uusille opiskelijoille, sisäänpääsy vain fuksipassilla
Ke 3.9. 12.00-12.45 Blomstedt Avajaishartaus
13.00-15.00 C1 ja C2 Yliopiston avajaiset
To 4.9. 14.15-16.00 YAA303 Infoa mm. opiskelutekniikasta ja opintojen rakenteesta bio- ja ympäristötieteiden uusille opiskelijoille

Ma 8.9. 12.15 FYS3 Tiedotustilaisuus fysiikan opintoja jatkaville
14.15 MaD202 Tiedotustilaisuus matematiikan opintoja jatkaville

Ma 6.10. 14.15-16.00 YAA303 HOPS/pääaine-info bio- ja ympäristötieteiden uusille opiskelijoille

# #

1 Jyväskylän yliopisto

Jyväskylän yliopisto (JY) on vireä, monitieteinen sivistysyliopisto, joka on perustettu vuonna 1934. Yliopiston juuret ovat Suomen ensimmäisessä kansakoulunopettajaseminaarissa. Opiskelijoita on yli 16 000 ja henkilöstöä noin 2 500. Tiedekuntia on seitsemän: humanistinen, informaatioteknologian, kasvatustieteiden, liikunta- ja terveystieteiden, matemaattis-luonnontieteellinen, taloustieteiden ja yhteiskuntatieteellinen. Näistä liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta on alallaan Suomen ainoa. Yliopiston opiskelijoilla on valittavanaan lähes 80 pääainevaihtoehtoa. Kaiken kaikkiaan oppiaineita on tarjolla yli 100, joista noin 40 oppiaineen perusopintoihin on kaikilla yliopiston opiskelijoilla vapaa suoritusoikeus.

Jyväskylän yliopisto on kansainvälistynyt määrätietoisesti. Vaihto- ja tutkinto-opiskelijoita tulee vuosittain yli 70 maasta ja tutkimusyhteistyötä tehdään kymmenien eri puolilla maailmaa sijaitsevien yliopistojen kanssa.

Yhteistyö teollisuuden ja liike-elämän kanssa on tuonut mukanaan mm. monipuolisia harjoitteluohjelmia opiskelijoille. Opettajankoulutuksen lisäksi ihminen, luonto ja teknologia ovat Jyväskylän yliopiston opetus- ja tutkimustyön kulmakiviä.

Seminaarinmäen kampus on kuuluisa Alvar Aallon rakennuksista. Jyväsjärven rannalla sijaitsevaa Mattilanniemen kampusta ja Agora-rakennusta sekä vastapäistä Ylistönrinteen kampusta leimaa arkkitehti Arto Sipisen kädenjälki.


Kuva 1: Jyväsjärven ylittävä kävelysilta yhdistää Ylistönrinteen ja Mattilanniemen kampukset.

# #

2 Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta

Tiedekunnan toimisto
Käyntiosoite Mattilanniemi, D-rakennus, 1. krs
Postiosoite PL 35 (MaD), 40014 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO
Faksi 014 260 2201
Kotisivut http://www.jyu.fi/science
Puhelin (014) 260 2202

Puhelin Sähköposti
Dekaani, professori Matti Manninen 260 2362 matti.manninen@phys.jyu.fi
Varadekaani, professori Raimo Alén 260 2562 ralen@jyu.fi
Hallintopäällikkö Matti Pylvänäinen 260 2203 matti.pylvanainen@jyu.fi
Opintoasiainpäällikkö Marja Korhonen 260 2204 mlopsiht@jyu.fi
Osastosihteeri Marjukka Riikonen 260 2200 mriikone@jyu.fi
Osastosihteeri Helena Nieminen (op.asiat) 260 2202 heleniem@dodomail.cc.jyu.fi
Osastosihteeri Helena Pursiainen 260 2205 sihepurs@jyu.fi

Matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa (http://www.jyu.fi/science/) on neljä kansainvälisesti korkeatasoista tutkimusta tekevää ja siihen perustuvaa opetusta antavaa laitosta: bio- ja ympäristötieteiden laitos, fysiikan laitos, kemian laitos sekä matematiikan ja tilastotieteen laitos. Laitoksista matematiikan ja tilastotieteen laitos sijaitsee Mattilanniemessä, muut kolme laitosta sijaitsevat Ylistönrinteen kampuksella. Kokeellista biologian alan tutkimusta tehdään myös Konneveden tutkimusasemalla.

Nanotiedekeskus (NanoScience Center NSC), kansainvälinen kesäkoulu (Jyväskylä Summer School JSS), uusiutuva energia (UE) ja luonnontieteiden opettajankoulutus ovat tiedekunnan yhteisiä tutkimus- ja koulutusohjelmia. Tiedekunnan laitoksilla tehdään laadukasta tutkimusta, mistä osaltaan kertoo myös se, että Jyväskylän yliopiston yhdeksästä Suomen Akatemian nimeämästä tutkimuksen huippuyksiköstä matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa on neljä: evoluutiotutkimus, ydin- ja kiihdytinfysiikka, analyysi ja dynamiikka sekä virologia. Kaksi jälkimmäistä ovat yhteisiä Helsingin yliopiston kanssa.

Päätehtäviään, tieteellistä tutkimusta ja siihen perustuvaa perus- ja jatkokoulutusta varten laitoksissa työskentelee professoreita, lehtoreita, dosentteja, yliassistentteja, assistentteja, tutkijoita sekä tutkimusta ja opetusta avustavaa henkilökuntaa. Laitosten hallinnosta vastaavat laitosten johtajat, varajohtajat ja laitosneuvostot sekä amanuenssit ja toimistohenkilökunta. Kaikkiaan koko tiedekunnassa työskentelee noin 500 henkilöä.

Matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa on yhteensä noin 2500 opiskelijaa. Vuosittain tiedekuntaan valitaan noin 400 uutta opiskelijaa. Maisterin ja tohtorin tutkinnon pääaineita tiedekunnassa on yhteensä 25. Näiden lisäksi on neljä monitieteistä maisteriohjelmaa. Tiedekunnasta valmistuu maistereita vuosittain lähes 200 ja tohtoreita noin 35.

# #

2.1 Bio- ja ympäristötieteiden laitos

Bio- ja ympäristötieteiden laitoksen (http://www.jyu.fi/science/bioenv/) monipuolinen toiminta keskittyy neljään osastoon: ekologia ja ympäristönhoito, molekyylitunnistus, vesistötieteet ja ympäristötiede. Näistä ekologian ja ympäristönhoidon osastossa toimii Suomen Akatemian nimeämä evoluutiotutkimuksen huippuyksikkö. Lisäksi osaston vahvuutena on soveltavan ekologian tutkimus. Molekyylitunnistuksen osastossa toimii osa virustutkimuksen huippuyksikköä. Lisäksi osaston vahvuuksiin kuuluu proteiinien rakennetutkimus ja solu- ja molekyylitason toiminnallinen tutkimus. Osasto on myös mukana nanotiedekeskukseen (NSC) sijoittuvassa tutkimusyhteistyössä. Vesistötieteiden osaston painoalat ovat vesieliöiden ja -ekosysteemien terveyden tutkimus, integroiva järviekosysteemitutkimus sekä vesien luonnonvarojen hyödyntäminen ja säätely. Ympäristötieteen osaston opetuksessa ja tutkimuksessa painottuvat jäte- ja kemikaalivalvonta, ympäristövaikutusten arviointi sekä ympäristöteknologia. Ympäristötiede on mukana myös tiedekunnan yhteisessä uusiutuvan energian (UE) koulutus- ja tutkimusohjelmassa. Bio- ja ympäristötieteiden opiskelijoita on noin 820, heistä 120 päätoimisia jatko-opiskelijoita. Laitoksessa työskentelee 165 henkilöä.

# #

2.2 Fysiikan laitos

Fysiikan laitoksen (JYFL, http://www.jyu.fi/science/phys/) vahvuusalueita ovat ydin- ja kiihdytinpohjainen fysiikka, materiaali- ja nanofysiikka sekä hiukkasfysiikka ja kosmologia. Valtakunnallisesti JYFL on merkittävimpiä fyysikoiden ja fysiikan opettajien kouluttajia. Toiminnalle on luonteenomaista vahvat yhteydet suomalaisiin ja ulkomaisiin yliopistoihin ja tutkimuslaitoksiin sekä yritysmaailmaan. JYFL:ssa toimii Suomen Akatemian nimeämä ydin- ja kiihdytinfysiikan huippututkimusyksikkö. Kiihdytinlaboratorio kantaa vastuun oman alansa tutkimuksen ja koulutuksen valtakunnallisesta kehittämisestä. Materiaali- ja nanofysiikan tutkimuksesta suurin osa tehdään monitieteisessä nanotiedekeskuksessa (NSC). Hiukkasfysiikkaa ja kosmologiaa tutkitaan yhteistyössä Fysiikan tutkimuslaitoksen (HIP) ja Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskuksen (CERN) kanssa. JYFL:n soveltavan fysiikan tutkimus liittyy elektroniikkaan, paperinvalmistukseen, biologisiin materiaaleihin ja lääkeisotooppien valmistamiseen. Fysiikan opiskelijoita on noin 640, heistä 90 päätoimisia jatko-opiskelijoita. Laitoksessa työskentelee 166 henkilöä.

# #

2.3 Kemian laitos

Kemian laitoksen (http://www.jyu.fi/science/chem/) tutkimus on laaja-alaista ulottuen kvanttimateriaaleista biologisten makromolekyylien ultranopeaan spektroskopiaan, supramolekyylien syntetiikkaan ja rakennetutkimukseen, materiaalikemiaan, analytiikkaan sekä puunjalostuskemian soveltavaan tutkimukseen. Valtaosaa kemian tutkimuksesta yhdistää pyrkimys kemiallisen rakenteen ymmärtämiseen eri tasoilla. Rakennekemia on ollut laitoksen vahvuus laitoksen perustamisesta alkaen. Lisäksi kemian laitos on mukana nanotiedekeskuksen (NSC) toiminnassa sekä uusiutuvan energian (UE) koulutus- ja tutkimusohjelmassa. Kemian opiskelijoita on noin 590, heistä 60 päätoimisia jatko-opiskelijoita. Laitoksessa työskentelee 88 henkilöä.

# #

2.4 Matematiikan ja tilastotieteen laitos

Matematiikan ja tilastotieteen laitos (http://www.jyu.fi/science/maths/) kouluttaa matemaatikkoja ja tilastotieteilijöitä, jotka sijoittuvat asiantuntijoina, opettajina ja tutkijoina elinkeinoelämän sekä opetus- ja tutkimustyön eri alueille. Laitos antaa myös koko yliopistoa palvelevaa perusopetusta. Laitoksella tutkitaan matematiikkaa ja tilastotiedettä sekä niiden sovelluksia, usein yhteistyössä muiden tieteenalojen tutkijoiden kanssa. Laitoksella on vahvat perinteet etenkin matemaattisen analyysin tutkimuksessa ja koulutuksessa, matemaattinen analyysi on osa valtakunnallista analyysin ja dynamiikan huippuyksikköä. Vahvuus- ja kehittämisalueita ovat matemaattinen analyysi, tilastotiede, stokastiikka sekä matematiikan aineenopettajien koulutus. Matematiikan ja tilastotieteen opiskelijoita on noin 520, heistä 50 päätoimisia jatko-opiskelijoita. Laitoksessa työskentelee 60 henkilöä.

# #

2.5 Tiedekunnan hallinto

Tiedekuntaneuvosto, dekaani, varadekaani, hallintopäällikkö, opintoasiainpäällikkö ja tiedekunnan toimiston henkilökunta hoitavat tiedekunnan yhteisiä asioita. Tiedekuntaneuvostoon valitaan vaaleilla kolmivuotiskaudeksi 18 jäsentä, joista professoreita on kahdeksan, muuta opetus- ja tutkimushenkilökuntaa viisi ja opiskelijoita viisi. Nykyinen tiedekuntaneuvosto on asetettu viimeistään 31.7.2011 päättyväksi toimikaudeksi. Tiedekuntaneuvoston kokoukset pidetään Ylistönrinteellä keskiviikkoisin noin joka kolmas viikko.

Tiedekunnan työskentelyä johtaa dekaani. Opintoasioista vastaa varadekaani. Tiedekuntaneuvoston ja dekaanien käsittelemien asioiden valmistelusta ja päätösten toimeenpanemisesta vastaa tiedekunnan toimisto. Tiedekuntaneuvosto päättää suurimman osan asioista hallinto- tai opintoasiainpäällikön esittelystä. Asian voi saada dekaanien tai tiedekuntaneuvoston käsiteltäväksi ottamalla yhteyttä tiedekunnan esittelijöihin tai dekaaneihin. Tiedekunnassa käsiteltävistä asioista kannattaa pitää yhteyttä myös tiedekuntaneuvoston opiskelijajäseniin.

Tiedekuntaneuvoston käsiteltäväksi tarkoitetusta asiasta on tehtävä esitys vähintään viikkoa ennen kokousta jättämällä se tiedekunnan toimistoon. Tiedekuntaneuvoston kokousten pöytäkirjat ovat nähtävinä tiedekunnan kotisivuilla sekä tiedekunnan ja laitosten toimistoissa ja ilmoitustauluilla.

Matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan tiedekuntaneuvosto 1.8.2008-31.7.2011

Puhelin Sähköposti
Dekaani, professori Matti Manninen (fys) 260 2362 matti.manninen@phys.jyu.fi
Varadekaani, professori Raimo Alén (kem) 260 2562 ralen@jyu.fi
Professori Pekka Koskela (mat) 260 2706 pkoskela@maths.jyu.fi
Professori Henrik Kunttu (kem) 260 2552 henrik.kunttu@jyu.fi
Professori Aimo Oikari (bytl) 260 2310 aoikari@bytl.jyu.fi
Professori Jukka Maalampi (fys) 260 2373 jukka.maalampi@phys.jyu.fi
Professori Tero Kilpeläinen (mat) 260 2738 terok@maths.jyu.fi
Professori Jari Ylänne (bytl) 260 2240 jylanne@jyu.fi
Yliassistentti Anssi Lensu (bytl) 260 2339 anssi@jyu.fi
Lehtori Harri Högmander (til) 260 2989 hogmande@maths.jyu.fi
Laboratorioinsinööri Jaana Kumpulainen (fys) 260 2404 jaana.kumpulainen@phys.jyu.fi
Lehtori Rose Matilainen (kem) 260 2611 rose.matilainen@jyu.fi
Yliassistentti Timo Sajavaara (fys) 260 2425 timo.sajavaara@phys.jyu.fi
Opiskelija Tiia Katajamäki (bytl) timakata@jyu.fi
Opiskelija Markus Oja (kem) maanoja@jyu.fi
Opiskelija Siiri Latvala (bytl) siidfrla@jyu.fi
Opiskelija Jouni Lehtonen (til) jovetale@jyu.fi
Opiskelija Tuuli Gröhn (fys) tgrohn@jyu.fi
(tiedekuntaneuvoston kaikki opiskelijajäsenet varajäsenineen matluopisk@lists.cc.jyu.fi)

# #

3 Opintojen käynnistyminen

# #

3.1 Nimenhuutotilaisuus

Opintojen käynnistyessä jokainen laitos järjestää uusille opiskelijoille ns. nimenhuutotilaisuuden. Tilaisuudessa esitellään laitoksen toimintaa ja henkilökuntaa sekä uusia opiskelijoita ohjaavat tutorit. Lisäksi jaetaan opiskeluun liittyvää materiaalia. Opintojen sujuvan käynnistymisen takia nimenhuutotilaisuuteen osallistuminen on tärkeää.

# #

3.2 Tutorointi

Uusille opiskelijoille järjestetään pienryhmäohjausta, ns. tutorohjausta. Opiskelijat jaetaan nimenhuutotilaisuudessa ryhmiin, joiden vetäjinä toimivat vanhemmat saman aineen opiskelijat eli pienryhmäohjaajat, tutorit. Ohjauksen tarkoituksena on tutustuttaa uudet opiskelijat yliopistoon ja opiskeluympäristöön sekä erityisesti oman aineen opiskeluun ja opiskelijoihin.

# #

3.3 Ylioppilaskunnan jäsenyys ja opiskelijakortti

Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta (JYY, http://www.jyy.fi/) on opiskelijoiden etu- ja palvelujärjestö, johon kuuluu 12 300 jäsentä. JYY ajaa opiskelijoiden etuja sekä yliopistolla että sen ulkopuolella. Samalla ylioppilaskunta tarjoaa jäsenilleen mahdollisuuden yhteiskunnalliseen toimintaan, kulttuuritoimintaan tai rentoon yhdessäoloon muuten vain. JYY:n jäsenet ovat myös osa valtakunnallista opiskelijajärjestöä Suomen ylioppilaskuntien liittoa SYL:iä. SYL edustaa Suomen korkeakouluopiskelijoita valtiovaltaan ja muihin sidosryhmiin päin.

JYY:n jäseniä ovat kaikki, jotka ovat maksaneet ylioppilaskunnan jäsenmaksun (90,80 euroa lukuvuonna 2008-2009). Kaikille kandidaatin ja maisterin tutkintoa suorittaville ylioppilaskunnan jäsenyys on yliopistolain mukaan pakollinen. Jäsenyys todistetaan esim. opiskelijakortilla, johon jäsenmaksun suorittamisen jälkeen liimataan lukuvuositarra. Opiskelijakortin voi tilata verkkopalvelusta www.lyyra.fi ja sen hinta on 14,50 euroa.

JYY:n jäsenenä saat alennuksia esim. Matkahuollosta, VR:ltä ja opiskelijaruokaloista (esim. Wilhelmiina ja Piato Mattilanniemessä ja Ylistö ja Kvarkki Ylistönrinteellä) sekä useista liikkeistä ja palveluista. Edut saat esittämällä opiskelijakorttisi asianomaisessa liikkeessä. Jos sinulla ei ole opiskelijakorttia, voit saada alennukset näyttämällä JYY:n jäsenmaksun maksukuittia, jossa on joko JYY:n tai yliopiston leima. JYYn jäsenenä sinulla on myös mahdollisuus käyttää hyväksesi ylioppilaskunnan vippikassaa ja vuokratakausta. Ylioppilaskunnalla on lisäksi erilaisia lainattavia tavaroita.

# #

3.4 Käyttäjätunnukset ja niiden aktivointi

Yliopiston atk-palvelujen käyttämistä varten tarvitset käyttäjätunnuksen ja salasanan, joiden avulla voit kirjautua yliopiston atk-järjestelmiin (mm. sähköposti ja Korppi-opintotietojärjestelmä). Nämä tunnukset voit saada kahdella tavalla: Tutorit jakavat ryhmäläisillensä henkilökohtaisen tunnuksen nimenhuutotilaisuudessa TAI voit aktivoida tunnuksen oman verkkopankkitunnuksesi avulla. Tämä palvelu (http://www.jyu.fi/erillis/thk/palvelut/tietotekniikka/tupas-tunnistus) on käytössä elo-syyskuun aikana ja sitä voit käyttää sen jälkeen, kun ilmoittautumisesi yliopistoon on kunnossa. HUOM! Jos sinulla on jo entuudestaan yliopiston käyttäjätunnus, sinun ei luonnollisestikaan tarvitse aktivoida tunnusta uudestaan.

# #

4 Opiskelu

# #

4.1 Yliopisto-opiskelusta

Yliopistossa opiskelu on koulumaailmaa itsenäisempää. Opiskelija voi ja hänen tulee itse asettaa tavoitteet opiskelulleen. Jokainen opiskelija laatii itselleen henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman eli HOPSin. Se merkitsee tavoitteiden ja aikataulujen asettamista opinnoille, sivuaineiden valitsemista ja oman lukujärjestyksen laatimista tarjolla olevista vaihtoehdoista. Yliopistossa opiskelijan on itse rakennettava oma, monipuolinen asiantuntijuutensa. Opiskeluoikeudet ovat varsin laajat, joten erilaisia mahdollisuuksia on runsaasti. Erilaisten oppiaineiden lisäksi on valittavana monia erilaisia opiskelutapoja.

Opiskelu muodostuu tavoitteellisista, sisällön mukaan nimetyistä opintojaksoista (kursseista). Opintojaksot voivat koostua esim. luentosarjasta harjoituksineen, kirjallisuustentistä, seminaarista ja laboratoriotyöskentelystä. Liian optimistisen opintosuunnitelman laatimista on syytä varoa, sillä useaa asiaa yhtä aikaa opiskeltaessa on vaara, että ei opi niistä mitään kunnolla. Varsinkin fysiikkaa ja matematiikkaa opiskeltaessa ainoastaan poikkeustapauksissa on järkevää sijoittaa viikko-ohjelmaansa enemmän kuin kaksikymmentä luento- tai laskuharjoitustuntia. Tämä näkyy ainekohtaisista malliohjelmistakin. Hyvä on pitää mielessään seuraavat yleiset näkökohdat: Yhtä luentotuntia täydentämään tarvittavan muun työn osuus on suhteellisen suuri. Harjoitustehtävien ratkaisemiseen ja muistiinpanojen selvittelyyn on varattava tarpeeksi aikaa. Lukujärjestystä laadittaessa on huomattava myös kurssiin mahdollisesti sisältyvät laskuharjoitukset ja ohjaukset, joiden lukumäärä on selvitetty opetusohjelmissa. Matematiikan ja fysiikan ensimmäisillä kursseilla laskuharjoituksia ja ohjauksia on yleensä 2-4 tuntia viikossa.

Vaikka yliopisto-opiskelu vaatii itsenäisyyttä ja omatoimisuutta, opiskelijaa ei kuitenkaan jätetä yksin: tarjolla on monenlaista opinto-ohjausta niin laitoksissa, tiedekunnissa kuin muualla yliopiston eri yksiköissäkin. Kysy rohkeasti neuvoa, jos tunnet sitä tarvitsevasi!

# #

4.2 Opintojen suunnittelu ja HOPS

Kaikki opiskelijat laativat itselleen henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman eli HOPSin (http://www.jyu.fi/opiskelu/ohjaus/hops/). Laatimisessa auttavat tutorin lisäksi pääaineen opintoneuvoja ja opettajatutor tai vastaava laitoksen nimeämä henkilö. Opintojen suunnittelun apuna voi käyttää Korppi-opintotietojärjestelmän eHOPS-sovellusta. Suunnittelun helpottamiseksi on olemassa myös malli-HOPSeja. Opiskelusuunnitelma laaditaan ensin kandidaatin tutkintoa ja myöhemmin maisterin tutkintoa varten. Opiskelusuunnitelman hyväksyy laitoksen nimeämä(t) henkilö(t).

Suoraan maisteriopintoihin, maisterikoulutukseen tai maisteriohjelmiin valitut tekevät HOPSinsa yhdessä laitoksen opintoneuvojan kanssa. Opiskelusuunnitelmaa tehtäessä selvitetään ensin aiemman tutkinnon sisältö ja mahdollisista muista opinnoista saatavat korvaavuudet. Tämän jälkeen laaditaan suunnitelma mahdollisista aiempaa tutkintoa täydentävistä opinnoista, ns. siltaopinnoista, sekä maisterin tutkintoa varten suoritettavista opinnoista.

# #

4.3 Lukuvuosi ja jaksot

Jyväskylän yliopistossa on käytössä jaksojärjestelmä. Sekä syys- että kevätlukukausi jaetaan kahteen jaksoon. Viides opetusjakso on kesälukukausi. Syyslukukauden jaksoista käytetään lyhenteitä S1 ja S2, kevätlukukauden jaksoista vastaavasti K1 ja K2. Lukuvuosi alkaa virallisesti 1.8. ja päättyy seuraavan vuoden heinäkuun lopussa eli 31.7. Ensimmäinen opetusjakso alkaa kuitenkin syyskuun alussa. Kurssit voivat kestää yhden tai useamman jakson ja niiden pituus voi olla myös lyhyempi kuin yksi jakso.

2008-2009 opetusjaksot ja lomat:
Yliopiston avajaiset 3.9.2008
Syyslukukausi 2008 1. jakso (S1): 1.9.-24.10.
2. jakso (S2): 27.10.-19.12.
Kevätlukukausi 2009 1. jakso (K1): 12.1.-13.3.
2. jakso (K2): 15.3.-22.5.
Pääsiäisloma: 9.-15.4.
Kesälukukausi 2009 25.5.-30.6.

# #

4.4 Opintojaksot eli kurssit

Kullakin opintojaksolla (kurssilla) on oma koodinsa, jossa on 7 merkkiä. Koodin 3 ensimmäistä merkkiä kuvaavat yleensä oppiainetta (esim. BIO = biologia, SMB = solu- ja molekyylibiologia, FYS = fysiikka, KEM = kemia, MAT = matematiikka, TIL = tilastotiede). Neljäs merkki kuvaa opintojakson vaativuustasoa: Y = yleisopinnot, P = perusopinnot, A = aineopinnot, S = syventävät opinnot, J = jatko-opinnot. Viidennen merkin merkitys vaihtelee siten, että yleensä kurssin vaatimustaso kasvaa numeron kasvaessa.

Jokainen opintojakso eli kurssi on mitoitettu opintopisteillä (op). Opintopisteissä mitattuna opiskelijan vuotuinen työpanos on keskimäärin 60 op eli 1600 tuntia, mikä vastaa 26,7 tunnin viikkotyöpanosta.

# #

4.5 Opintokokonaisuudet

Yliopistotutkinnot muodostuvat opintokokonaisuuksista, jotka puolestaan koostuvat opintojaksoista. Lisäksi tutkintoihin kuuluu esim. kieli- ja viestintäopintoja. Kun saat kaikki tiettyyn opintokokonaisuuteen kuuluvat opinnot suoritetuksi, ota yhteyttä asianomaisen ainelaitoksen amanuenssiin tai opintoasioita hoitavaan sihteeriin ja pyydä, että laitos kokoaa opintokokonaisuuden ja arvostelee sen.

Perusopinnot
Tietyn aineen opinnot aloitetaan yleensä perusopinnoista. Perusopintojen minimilaajuus on 25 opintopistettä (op).

Aineopinnot
Perusopintojen jälkeen suoritetaan aineopinnot. Niiden minimilaajuus on 35 opintopistettä (op). Yhdessä perusopintojen kanssa ne muodostavat siten vähintään 60 op laajuiset perus- ja aineopinnot. Pääaineen perus- ja aineopintoihin kuuluu 6-8 op laajuinen kandidaatintutkielma.

Syventävät opinnot
Syventävien opintojen laajuus on vähintään 60 opintopistettä (op). Syventäviin opintoihin kuuluu pro gradu -tutkielma, jonka laajuus on 30 op, aineenopettajiksi valmistuvilla 20 op. Kemian alalla pro gradu -tutkielman laajuus on 16 op.

# #

4.6 Korppi-opintotietojärjestelmä (https://korppi.jyu.fi/)

Korppi tulee jokaiselle opiskelijalle tutuksi heti opintojen alussa. Korppi on monipuolinen opintotietojärjestelmä, joka tarjoaa tietoa ja työvälineitä sekä opiskelijoille että opettajille. Korpista löytyvät matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan laitosten tarjoamien kurssien kuvaukset sekä luento-, harjoitus- ja ohjausajat. Myös kielikeskuksen ja useimpien muiden laitosten opetustarjonta löytyy Korpista. Korpin käyttö laajenee jatkuvasti, kun yhä useammat laitokset vievät tiedot opetustarjonnastaan Korppiin. Opiskelijan näkökulmasta Korpin tärkeimpiä toimintoja ovat kursseille ja tentteihin ilmoittautuminen sekä opiskelusuunnittelman laatimiseen tarkoitettu eHOPS-työkalu.

Korppiin tulee näkyviin lista kaikista niistä kursseista, joille olet ilmoittautunut. Kalenterin avulla voit näppärästi koota oman lukujärjestyksesi. Korpin opinto-otetoiminnon avulla näet myös kaikki opintorekisterissä olevat suorituksesi. Lisätietoja Korpista ja ohjausta Korpin käyttöön löydät osoitteesta https://korppi.jyu.fi/kotka/help/tietoja.jsp.

# #

4.7 JORE

Jyväskylän yliopiston opintorekisterijärjestelmä on nimeltään JORE. JOREen on tallennettu kaikkien opiskelijoiden yhteystiedot, opinto-oikeudet ja suoritustiedot. JORE ja Korppi kommunikoivat keskenään siten, että kurssien suoritustiedot löytyvät molemmista. Viralliset opintorekisteriotteet tulostetaan JOREsta.

Opinto-ote ja opiskelutodistus

Opintosuoritukset viedään opintorekisteriin sillä laitoksella, joka on järjestänyt opetuksen. Opiskelijapalvelut lähettää kerran vuodessa (heinä-elokuussa) kaikille läsnäoleville perustutkinto-opiskelijoille maksutta virallisen opinto-otteen. Muina aikoina maksullisia virallisia opinto-otteita saat opiskelijapalveluista (T-rakennus, 2 kerros) ja tietohallintokeskuksen palvelupisteestä. Tarvittaessa voit saada myös englanninkielisen opinto-otteen, josta käy ilmi opintojen laajuus ECTS-järjestelmän (European Course Credit Transform System) mukaisina yksiköinä. Omia opintojasi voit seurata Korpissa tai sähköpostiin Korpista tilattavalla epävirallisella opinto-otteella.

Jos tarvitset jotakin viranomaista varten todistuksen siitä, että opiskelet Jyväskylän yliopistossa, voit saada opiskelutodistuksen tiedekunnan toimistosta.

# #

4.8 Yliopiston kirjasto

Jyväskylän yliopiston kirjasto tarjoaa käyttöösi laajat painetut ja elektroniset kokoelmat. Matemaattis-luonnontieteellisten aineiden kirjallisuutta on sijoitettu sekä pääkirjastoon että Ylistönrinteen kirjastoon ja Mattilanniemen kirjastoon. Kirjojen tarkempi sijainti ja saatavuustiedot selviävät JYKDOK-tietokannasta (http://jykdok.linneanet.fi). Elektroniseen aineistoon pääsee käsiksi NELLI-tiedonhakuportaalin (http://www.nelliportaali.fi) kautta.

Kirjasto tarjoaa myös tiedonhakupalveluita sekä koulutus- ja neuvontapalveluita. Koulutuksissa perehdytetään mm. elektronisiin lehtiin ja muihin verkkoaineistoihin. Kirjaston graduklinikat auttavat graduntekijöitä ratkomaan tiedonhaun ongelmia. Verkkopalveluita voi hyödyntää myös kotikoneelta etäkäyttäjänä. Lisätietoja kokoelmista ja palveluista löytyy esim. kirjaston kotisivujen (http://kirjasto.jyu.fi/) kautta.

Syys- ja kevätlukukauden aikana Mattilanniemen kirjasto ja Ylistönrinteen kirjasto ovat avoinna maanantaista torstaihin klo 16-18 opiskelijavoimin. Luonnontieteiden opiskelijat päivystävät, antavat lainoja ja auttavat tarvittaessa muutenkin esimerkiksi tiedonhankinnassa.

# #

4.9 Erilaiset opiskelumuodot

Luennot

Luennot sisältävät tiettyyn opintojaksoon kuuluvan teoriaosan. Luentojen kuunteleminen ei riitä kurssien omaksumiseksi, puuttuuhan luennosta opiskelijan oma panos lähes täysin. Helposti omaksuttavien asioiden osalta riittää ehkä luennolla esitetyn kertaus esim. muistiinpanoista tai sopivasta oppikirjasta, mutta varsinkin fysiikan ja matematiikan luennot ovat asiasisällöltään siinä määrin tiiviitä, että varsinainen opiskelu ja esitetyn asian ymmärtäminen tapahtuvat vasta jälkeenpäin harjoitustehtäviä ratkottaessa.

Erityisesti bio- ja ympäristötieteissä on pyrkimys keskustelevaan luennointiin. Luennoilla kannattaa olla aktiivinen ja esittää kysymyksiä luennoitsijalle. Tällä tavoin mahdollisesti epäselviksi jääneet asiat selviävät ja esille tulee uusia näkökulmia.

Laskuharjoitukset ja ohjaukset

Laskuharjoituksissa ja ohjauksissa käsitellään luentoihin liittyviä ja niitä selventäviä harjoitustehtäviä. Ne eroavat toisistaan siinä, että ohjauksissa tehtävät annetaan tilaisuuden alussa ja niitä ratkaistaan yhdessä ohjausten pitäjän ja muiden opiskelijoiden kanssa. Laskuharjoituksissa käsitellään yhdessä aikaisemmin luennolla jaettuja tehtäviä, joita opiskelija on ratkaissut ennen varsinaista laskuharjoitustilaisuutta. Harjoitustehtävien ratkaiseminen valaisee opetettuja teorioita ja luo harjaannusta tieteelliseen ajattelutapaan, jonka omaksumiseen koko opiskelu tähtää.

Kirjallisuus

Matemaattis-luonnontieteellinen kirjallisuus on enimmäkseen englanninkielistä, mutta kansainvälinen ammattisanasto ja kielestä riippumattomat kaavat helpottavat kielivaikeuksia. Vieraskielisiä kirjoja on hyvä totutella käyttämään alusta alkaen, jotta välttäisi kielivaikeudet opintojen myöhemmässä vaiheessa, jolloin opeteltavat asiat ovat mutkikkaampia. Lisäksi erityisesti omaan alaan liittyvä englannin kielen taito on tärkeä osa opintojen aikana syntyvää ammatillista osaamista.

Tentit

Luentokurssit suoritetaan joko välikokeilla, joiden määrä vaihtelee yhdestä kolmeen kurssin laajuudesta riippuen, tai koko kurssin kattavilla loppukokeilla. Välikokein tentittäessä edellytetään tavallisesti, että opiskelijat osallistuvat aktiivisesti kurssiin liittyviin laskuharjoituksiin tai muihin harjoituksiin.

Laboratoriotyöskentely ja kenttäkurssit

Laboratoriotyöskentely on olennainen osa biologian, fysiikan ja kemian opiskelua. Laitokset järjestävät töihin perehdyttäviä sekä työturvallisuuteen liittyviä kursseja. Laboratoriotöihin liittyy usein myös kirjallinen osa, työselostuksen laadinta. Työselostus on pienimuotoinen tutkimusselostus, ja sen laadintaa koskevat periaatteessa samat säännöt kuin tieteellisen raportin laatimista. Tyypillisesti työselostus sisältää seuraavat asiat: ongelman ja tutkimuskohteen esittely, oletetut lähtökohdat, koejärjestely, johtopäätökset laskelmineen ja virhearvioineen ja tulosten arviointi.

Olennainen osa bio- ja ympäristötieteiden opiskelua ovat kenttäkurssit. Useimmat asiat oppii parhaiten itse tekemällä ja siksi monia kursseja pidetään luonnossa. Hyvät puitteet tähän tarjoaa Konneveden tutkimusasema.

Seminaari

Seminaari sijoittuu yleensä kandidaatti- tai maisteriopintojen loppuvaiheeseen ennen tutkielman laatimista, mutta esimerkiksi bio- ja ympäristötieteissä järjestetään opintojen kuluessa useita seminaareja, ensimmäiset jo toisen opiskeluvuoden aikana. Seminaarissa perehdytään tieteenalan tutkimusmenetelmiin ja teoriaan sekä niiden soveltamiseen tutkimustyössä. Samalla tutustutaan tutkimuksen etenemiseen eri vaiheissa sekä kirjallisuuden etsintään ja käyttöön. Opiskelija esittää seminaarin aikana yleensä ainakin yhden alustuksen ja toimii toisten opiskelijoiden laatimien esitysten arvioijana. Tässä yhteydessä opiskelija harjaantuu tieteellisen esityksen laadintaan, kirjalliseen ja suulliseen esitykseen sekä tieteenalaa ja tutkimusmenetelmiä koskevaan kriittiseen keskusteluun.

Tutkielmat

Luonnontieteiden kandidaatin tutkintoon sisältyvä kandidaatintutkielma perehdyttää opiskelijan lähdemateriaalin käyttöön ja kehittää hänen kirjallista esitystaitoaan. Filosofian maisterin tutkintoon sisältyvä pro gradu -tutkielma perehdyttää opiskelijan laajasti ja syvällisesti annettuun pääaineen ongelmakokonaisuuteen. Opettajiksi valmistuvilla pro gradu -tutkielman aihe voi liittyä myös ainedidaktiikkaan.

Kypsyysnäyte

Opiskelija tulee kypsyys- eli maturiteettikokeeseen tehtyään oman alansa tutkintoon vaadittavan tutkielman. Kypsyyskokeessa opiskelijan on valvotussa koetilaisuudessa osoitettava oman tieteenalansa ja yleensä suomen tai ruotsin kielen hallintaa. Ulkomainen opiskelija kirjoittaa kypsyysnäytteensä yleensä englannin kielellä. Opiskelija voidaan myös vapauttaa kielitaidon osoittamisesta kypsyysnäytteessä. Dekaani päättää vapauttamisesta tutkielman ohjaajaa kuultuaan.

Työharjoittelu

Koulutukseen voi sisältyä pakollista tai valinnaista työharjoittelua enintään 10 opintopistettä siten kuin opetussuunnitelmassa tarkemmin määrätään. Harjoittelun tavoitteena on perehdyttää opiskelija työtehtäviin sekä kehittää valmiuksia soveltaa tieteellistä tietoa käytäntöön. Opiskelijan tulee sopia etukäteen laitoksellaan harjoittelupaikasta ja -ajasta sekä ohjaajasta ja valvojasta. Laitos nimeää harjoittelupaikalle ohjaajan ja vastaa harjoittelun ohjaamisesta ja valvomisesta. Opiskelijan tulee laatia harjoittelustaan kirjallinen selostus. Mikäli selostus hyväksytään, voidaan harjoittelu lukea opintosuoritukseksi siten, että harjoittelun luonteesta riippuen 2-4 harjoitteluviikkoa vastaa kahta opintopistettä.

# #

4.10 Tenttiminen

Tenttiin (väli- tai loppukoe) voivat osallistua vain läsnäoleviksi kirjautuneet ja tenttiin ilmoittautuneet opiskelijat. Tenttitilaisuudessa on pystyttävä tarvittaessa todistamaan henkilöllisyytensä esim. opiskelijakortilla. Tentteihin ilmoittaudutaan viikkoa ennen tenttiä Korpin kautta (https://korppi.jyu.fi/) tai laitokselle jätettävällä ilmoittautumislomakkeella. Matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa on laitoskohtaiset tenttipäivät.

Jos et pääse osallistumaan tenttiin, johon olet ilmoittautunut, muista perua ilmoittautumisesi! Turhat tentti-ilmoittautumiset aiheuttavat laitoksille paljon lisätyötä.

# #

4.11 Arvostelu

Tenttien ym. opintosuoritusten tulokset on yliopiston opintosuoritusjohtosäännön mukaan julkistettava kahden viikon kuluessa siitä, kun opettaja on saanut suoritukset arvioitavakseen. Tutkielman tarkastajien on annettava lausunto tiedekunnalle kuukauden kuluessa siitä, kun työ on jätetty lopullisessa muodossa tarkastettavaksi. Opintosuoritusten tulee olla opintorekisterissä viimeistään viikon kuluttua tulosten julkistamisesta. Opiskelijalla on tenttituloksen lisäksi oikeus saada tieto arvosteluperusteiden soveltamisesta opintosuoritukseensa. Hänelle on myös varattava tilaisuus tutustua arvosteltuun opintosuoritukseensa.

Opintojakson arvostelu

Opintojakso arvioidaan kokonaislukuasteikoilla 0-5, jota vastaa sanallinen asteikko välttävä - tyydyttävä - hyvä - kiitettävä - erinomainen. Vaihtoehtoisesti opintojakso voidaan arvioida asteikolla hyväksytty - hylätty.

Perus- ja aineopintojen sekä syventävien opintojen arvostelu

Opintokokonaisuudet (esim. perusopinnot 25 op tai perus- ja aineopinnot 60 op, syventävät opinnot) arvioidaan sanallisesti viisiportaisella asteikolla välttävä - tyydyttävä - hyvä - kiitettävä - erinomainen. Opintokokonaisuuden arvolause määräytyy opetussuunnitelmissa ilmoitetulla tavalla laskettavasta keskiarvosta seuraavasti:

välttävä 1,00 - 1,59
tyydyttävä 1,60 - 2,49
hyvä 2,50 - 3,49
kiitettävä 3,50 - 4,39
erinomainen 4,40 - 5,00

Kandidaatintutkielman arvostelu

Matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan kandidaatintutkielmat arvioidaan asteikolla hyväksytty - hylätty. Opiskelijan toivomuksesta kandidaatintutkielman nimi merkitään näkyviin luonnontieteiden kandidaatin tutkinnon todistukseen.

Pro gradu -tutkielman arvostelu

Pro gradu -tutkielmien arvioinnissa käytetään seitsenportaista asteikkoa: approbatur - lubenter approbatur - non sine laude approbatur - cum laude approbatur - magna cum laude approbatur - eximia cum laude approbatur - laudatur. Pro gradun nimi ja arvolause merkitään aina filosofian maisterin tutkinnon todistukseen

Jatko-opintojen arvostelu

Jatko-opinnot arvostellaan joko arvolauseella hyväksytty tai viisiportaisella asteikolla välttävä - tyydyttävä - hyvä - kiitettävä - erinomainen.

# #

4.12 Aiemmin suoritetut opinnot ja korvaavuudet

Tutkintoasetuksen mukaan opiskelija saa tutkintoa suorittaessaan yliopiston päätöksen mukaan lukea hyväkseen muussa kotimaisessa tai ulkomaisessa korkeakoulussa taikka muussa oppilaitoksessa suorittamiaan opintoja sekä korvata tutkintoon kuuluvia opintoja muilla samantasoisilla opinnoilla. Opiskelija saa yliopiston päätöksen mukaan lukea hyväkseen sekä korvata tutkintoon kuuluvia opintoja myös muulla tavoin osoitetulla osaamisella.

Opiskelijalla voi olla laaja kirjo aiemmin suoritettuja eritasoisia tai -laajuisia opintoja. Aiempien opintojen sisällyttäminen uuteen tutkintoon tai tutkintoon kuuluvien opintojen korvaaminen aiemmilla opinnoilla riippuu aiemman opintosuorituksen tyypistä, tasosta ja laajuudesta. Korvaavuudella tarkoitetaan aiemman opintosuorituksen "muuntamista" jonkin laitoksen opintosuoritukseksi. Hyväksilukemisella (sisällyttämisellä) tarkoitetaan sitä, että opiskelijan aiempia opintoja merkitään uuteen tutkintoon sisältyviksi muualla suoritettuina opintoina.

Aiemmin suoritetut opinnot on hyvä käsitellä heti opintojen alussa HOPSia laadittaessa ja hyväksyttäessä. Laitosten amanuenssit, opintoneuvojat ja HOPS-vastaavat opastavat asiassa. Opintosuoritusten korvaavuudet käsitellään aina siinä yksikössä, joka vastaa korvattavan opintojakson järjestämisestä (esim. tietotekniikan korvaavuudet tietotekniikan laitoksella). Tiedekunta tai laitos voi päättää aiempien opintojen, erityisesti aiempien tutkintojen tai opintokokonaisuuksien, hyväksilukemisesta tutkintoon.

Aiemmin suoritetuista opinnoista tarvitaan virallinen opinto-ote ja aiemmasta tutkinnosta tutkintotodistuksen oikeaksi todistettu kopio. Yksittäisten suoritusten korvaavuuden tai hyväksilukemisen ratkaisemiseen tarvitaan tapauskohtaisesti myös kuvaus suoritetun opintojakson sisällöstä.

# #

4.13 Täydentävät opinnot

Maisteriopintoihin, -koulutukseen tai -ohjelmiin valittujen opiskelijoiden voidaan edellyttää suorittavan maisterin tutkintoon kuuluvien opintojen lisäksi myös ns. täydentäviä opintoja (siltaopintoja), joilla aiemman tutkinnon aikana saatu osaaminen saatetaan maisteriopintojen alun vaatimalle tasolle. Täydentävien opintojen enimmäismäärä on 60 opintopistettä, joka vastaa yhden vuoden opintoja. Jo maisterivaiheeseen valinnan yhteydessä on alustavasti kartoitettu kunkin opiskelijan tarvitsemat täydentävät opinnot. Maisteriopintojen alussa täydentävät opinnot määritellään opiskelijan henkilökohtaisessa opiskelusuunnitelmassa, HOPSissa.

# #

5 Opintoneuvonta

# #

5.1 Tiedotuskanavat

WWW-sivut

Yleistä yliopisto-opintoihin liittyvää tietoa löydät yliopiston www-sivuilta Opiskelu-otsikon (http://www.jyu.fi/opiskelu/) alta. Kieli- ja viestintäopinnoista kerrotaan kielikeskuksen (http://kielikompassi.jyu.fi/) sivuilla. Matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan (http://www.jyu.fi/science/), bio- ja ympäristötieteiden laitoksen (http://www.jyu.fi/sciencew/bioenv/), fysiikan laitoksen (http://www.jyu.fi/science/phys/), kemian laitoksen (http://www.jyu.fi/science/chem/) sekä matematiikan ja tilastotieteen laitoksen (http://www.jyu.fi/science/maths/) sivuilta löydät tietoa opiskelusta tiedekunnassa ja sen eri laitoksissa. Myös useilla kursseilla on omat www-sivunsa. Muiden tiedekuntien järjestämästä opetuksesta saat tietoa niiden www-sivuilta ja oppaista.

Sähköpostilistat

Tiedotuksessa käytetään www-sivujen lisäksi sähköpostia. Uusista opiskelijoista tehdään vuosittain sähköpostilistat laitosten ja tiedekunnan käyttöön tiedotusta ja opintoneuvontaa varten. Opettajat lähettävät opintoihin liittyviä tiedotuksia kursseilleen ilmoittautuneille opiskelijoille. Muista huolehtia myös siitä, että olet mukana ainejärjestösi ylläpitämässä sähköpostilistassa. Tutorit opastavat asiassa opintojen käynnistyessä.

# #

5.2 Opintoneuvonta ainelaitoksilla

Bio -ja ympäristötieteet, Ylistönrinne, Ambiotica
Amanuenssi Paula Sarkkinen YAC310.1 260 2220 bytlama@cc.jyu.fi
Lehtori Jari Haimi (BIO, OPE) YAC313.2 260 2303 jhaimi@bytl.jyu.fi
Yliassistentti Matti Koivula (EKO, GEN) YAC415.1 260 2308 makoivul@jyu.fi
Assistentti Hilkka Reunanen (SMB,BIT,KEB,MOB,SOB) YAC215.1 260 4183 hreunane@jyu.fi
Lehtori Timo Marjomäki (WET, KAL, LIM) YAC313.1 260 2324 tmarjoma@bytl.jyu.fi
Yliassistentti Kari Hänninen (YMP, YPT) YAC115.2 260 2313 kahannin@jyu.fi
Fysiikka, Ylistönrinne
Amanuenssi Soili Leskinen FL217 260 2370 soili.leskinen@phys.jyu.fi
Yliassistentti Juha Merikoski FL219 260 2378 juha.merikoski@phys.jyu.fi
Kemia, Ylistönrinne
Amanuenssi Marketta Maukonen E422 260 2504 maukonen@jyu.fi
Yliassistentti Jouni Välisaari (KEM, OPE) F520 260 2621 valisaar@jyu.fi
Professori Reijo Sillanpää (KEE) E522 260 2603 resillan@jyu.fi
Professori Henrik Kunttu (KEF) F508 260 2552 henrik.kunttu@jyu.fi
Professori Erkki Kolehmainen (KEO) O506 260 2653 ekolehma@jyu.fi
Lehtori Hannu Pakkanen (KES) SK516 260 2566 hapakka@jyu.fi
Matematiikka, Mattilanniemi
Amanuenssi Hannele Säntti-Ahomäki MaD357 260 2703 santti@maths.jyu.fi
Lehtori Ari Lehtonen MaD374 260 2718 lehtonen@maths.jyu.fi
Tilastotiede, Mattilanniemi
Amanuenssi Sari Eronen MaD319 260 2992 she@maths.jyu.fi
Lehtori Annaliisa Kankainen MaD331 260 2982 kankaine@maths.jyu.fi

# #

5.3 Opintoneuvonta tiedekunnassa

Matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan yleisestä opintoneuvonnasta vastaa opintoasiainpäällikkö Marja Korhonen. Hän on tavattavissa virka-aikana tiedekunnan toimistossa Mattilanniemessä (MaD145, puh. (014) 260 2204, mlopsiht@jyu.fi). Hän neuvoo mm. opinto-oikeutta, tutkintoja ja opiskelijoiden oikeusturvaa koskevissa kysymyksissä.

Opintoasioissa voit ottaa yhteyttä myös osastosihteeri Helena Niemiseen (MaD 142, puh. (014) 260 2202, heleniem@dodo.jyu.fi) tai osastosihteeri Helena Pursiaiseen (MaD142, puh. (014) 260 2205, sihepurs@jyu.fi.)

# #

5.4 Opintoneuvonta ja -ohjaus muualla yliopistossa

Opiskelijapalvelut

Seminaarinmäen kampuksella T-rakennuksessa toimiva opiskelijapalvelut-yksikkö (http://www.jyu.fi/hallinto/opiskelijapalvelut/) antaa kaikkia yliopisto-opiskelijoita koskevaa yleistä opintoneuvontaa. Opiskelijapalvelut ottaa vastaan ilmoittautumisia, antaa opiskelutodistuksia ja opinto-otteita, hoitaa opintotukiasioita, jakaa eri tarkoituksiin tarvittavia lomakkeita, hoitaa laitosten ohella opiskelija- ja opintosuoritusrekisteriä sekä vastaa näihin liittyviin tiedusteluihin. Opiskelijapalveluiden päällikkönä toimii opintohallintopäällikkö Tuula Maijanen, (014) 260 1072, tuula.maijanen@adm.jyu.fi. Hän toimii myös vammaisten opiskelijoiden yhdyshenkilönä ja koordinoi yliopiston tutorohjausta. Opiskelijapalvelut on avoinna päivittäin klo 9.00-15.00. Asiakaspalvelunumerot ovat (014) 260 1074 ja 1075, sähköposti opiskelijapalvelut@jyu.fi.

Opintotuki

Jyväskylän yliopisto-opiskelijoiden opintotukiasioita (http://www.jyu.fi/hallinto/opintotuki/) hoidetaan Jyväskylän yliopistossa opintotukilain perusteella ja yliopiston ja Kansaneläkelaitoksen sopimuksen mukaan. Yliopistossa käsitellään opintotukihakemukset, olosuhdemuutosilmoitukset, tulovalvonta, opintotuen maksatukseen ja muut opintotukeen liittyvät asiat. Yliopistolla on opintotukilautakunta, jonka tehtävänä on määritellä kesäopintojen ja ulkomailla harjoitettavien opintojen päätoimisuuskriteerit sekä seurata opinnoissa edistymistä. Opintotukea koskevia asioita voit tiedustella Seminaarinmäen kampuksella T-rakennuksen 2. kerroksessa klo 9.00-12.00, puhelimitse klo 13.00-16.15 numeroista (014) 260 1063, 1065, 1066, 1067 ja 1068 tai sähköpostitse opintotuki@jyu.fi.

Rekrytointipalvelu

Rekrytointipalvelu (Rekry, http://www.jyu.fi/hallinto/rekrytointi/) täydentää ohjauspalveluillaan oman ainelaitoksen antamaa oppiainekohtaista opintoneuvontaa. Rekry tarjoaa oppiainerajat ylittävää ja yhdistävää neuvontaa esimerkiksi muiden laitosten oppiainetarjonnasta esim. sivuaineopintoja suunniteltaessa. Palveluja kannattaa hyödyntää opintojen suunnittelun tukena koko opiskeluajan. Rekry auttaa kaikissa työelämään ja työllistymiseen liittyvissä kysymyksissä. Rekryn keskeisenä tehtävänä on myös edesauttaa yliopiston ja elinkeinoelämän vuoropuhelua ja yhteistyötä. Halukkaat voivat liittyä Rekryn ylläpitämälle sähköpostilistalle, jolla työnantajat ympäri maata etsivät uusia työntekijöitä. Listalla tiedotetaan myös esim. CIMOn harjoitteluohjelmista. Rekry sijaitsee Mattilanniemen kampuksella Agorassa. Henkilökohtaista ohjausistuntoa varten tulee varata aika uraohjaajalta: puh. (014) 260 1057 ja 260 1084, sähköposti rekry@jyu.fi.

# #

5.5 Luonnontieteet Suomessa -portaali

Jos olet kiinnostunut luonnontieteellisestä koulutuksesta ja tutkinnoista eri yliopistoissa, alalta valmistuneiden työtehtävistä ja jatkokoulutusmahdollisuuksista, löydät lisätietoja asiasta eri yliopistojen luonnontieteellisten tiedekuntien yhteisestä www-portaalista http://www.luonnontieteet.fi/. Portaalissa kerrotaan alan koulutuksesta, tutkinnoista ja erilaisista opiskeluvaihtoehdoista Suomessa. Koulutuksen, tutkintovaatimusten, eri koulutusalojen ja tiedekuntien yleisesittelyn jälkeen kuvataan opintoja ja tutkintoja tieteenaloittain. Portaalista on linkit tiedekuntien ja laitosten sivuille, joilta löytyvät yksityiskohtaiset kuvaukset tiedekuntien antamasta opetuksesta. Portaali on tarkoitettu palvelemaan niin lukiolaisten, opinto-ohjaajien ja kouluviranomaisten kuin myös koti- ja ulkomaisten yliopistojen ja opiskelijoiden sekä opetusministeriön ja työnantajien tiedontarpeita.

# #

6 Opinto-oikeudet ja tutkinnot

# #

6.1 Opinto-oikeudet

Matemaattis-luonnontieteelliseen tiedekuntaan hyväksytyllä opiskelijalla on oikeus suorittaa sekä luonnontieteiden kandidaatin tutkinto että ilman eri hakua filosofian maisterin tutkinto sillä alalla tai siinä pääaineessa, johon hänet on hyväksytty. Jos opiskelijaksi hakeva on jo suorittanut kandidaatin tutkinnon tai ammattikorkeakoulututkinnon, hänelle voidaan antaa opinto-oikeus pelkästään maisterin tutkintoon.

# #

6.1.1 Perusopinto-oikeus

Pääaineen opinto-oikeus
Matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan opiskelijaksi hyväksytty saa pääaineen opinto-oikeuden johonkin tiedekunnan oppiaineeseen tai oppiaineryhmään. Jälkimmäisessä tapauksessa pääaine valitaan oppiaineryhmään kuuluvista aineista myöhemmin laitoksen määräämällä tavalla. Pääaine on se aine, jossa opiskelija suorittaa kandidaatin tai maisterin tutkinnon.

Sivuaineiden opinto-oikeudet
Matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan opiskelijat saavat vapaasti suorittaa tiedekunnan kaikissa aineissa sivuaineinaan perus- ja aineopinnot, fysiikassa, kemiassa, matematiikassa ja tilastotieteessä myös syventävät opinnot. Ympäristötieteen syventävien opintojen opinto-oikeutta haetaan vapaamuotoisella hakemuksella 30.4. ja 31.10. päättyvinä hakuaikoina. Biologian alan syventäviin opintoihin ei anneta sivuaineoikeuksia. Tiedekunnan opiskelijoilla on oikeus suorittaa tietyin edellytyksin perus- ja aineopintoja yliopiston muissa tiedekunnissa ja yliopistojen välisen JOO-sopimuksen mukaisesti myös muissa yliopistoissa. Erityisesti informaatioteknologian tiedekunta on päättänyt, että matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan opiskelijoilla on oikeus suorittaa vapaasti sekä tietotekniikan perus- ja aineopinnot että tietotekniikan syventävät opinnot. Sivuaineopiskelijoiden on syytä huomioida, että monille kursseille on määritelty esitietovaatimuksia ja usein myös opiskelijoiden määrä on rajoitettu.

# #

6.1.2 Jatko-opinto-oikeus

Jatko-opiskelijaksi voidaan hyväksyä filosofian maisterin tutkinnon tai vastaavan koti- tai ulkomaisen tutkinnon tai vastaavat opinnot suorittanut, jolla katsotaan olevan edellytykset jatkokoulutukseen jossakin tiedekunnan oppiaineessa. Erityistapauksissa matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan jatko-opiskelijaksi voidaan hyväksyä luonnontieteiden kandidaatin tai vastaavan tutkinnon suorittanut. Jatko-opiskelijaksi hyväksytyllä on oikeus suorittaa filosofian lisensiaatin tai tohtorin tutkinto. Haku jatkokoulutukseen päättyy vuosittain 31.5. ja 31.10.

# #

6.2 Tutkinnot

Asetuksen (794/2004) mukaisten tutkintojen mitoituksena käytetään opintopisteitä (op). Perusopinnot ovat laajuudeltaan 25 op, perus- ja aineopinnot yhdessä 60 op. Pääaineen syventävien opintojen ja niitä vastaavien opintokokonaisuuksien (maisteriopintojen) laajuus on aineenopettajaksi opiskelevilla vähintään 60 op ja muilla maisterin tutkintoa suorittavilla vähintään 80 op.

# #

6.2.1 Luonnontieteiden kandidaatin tutkinto

Luonnontieteiden kandidaatin (LuK) eli alemman korkeakoulututkinnon laajuus on 180 opintopistettä. Päätoimisesti opiskellen tutkinto voidaan suorittaa kolmessa lukuvuodessa. Kandidaatin koulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle tutkintoon kuuluvien pää- ja sivuaineiden tai niihin rinnastettavien kokonaisuuksien perusteiden tuntemus, edellytykset alan kehityksen seuraamiseen ja valmiudet tieteelliseen ajatteluun ja tieteellisiin työskentelytapoihin. Koulutus antaa edellytykset myös ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen ja jatkuvaan oppimiseen ja hankitun tiedon soveltamiseen työelämässä. Koulutus perustuu tutkimukseen ja alan ammatillisiin käytäntöihin.

LuK-tutkinnon yleisrakenne tiedekunnassa

Pääaineopinnot
Pääaineen perus- ja aineopinnot sekä pääaineen lisäopintoja yhteensä vähintään 80 op. Pääaineopintoihin sisältyy kandidaatintutkielma ja kypsyysnäyte. Tutkielman laajuus on 6-8 op.

Sivuaineopinnot
Yksi perus- ja aineopintokokonaisuus, 60 op, tai kaksi perusopintokokonaisuutta yhteensä 50 op.

Kieli- ja viestintäopinnot
Opintoihin on sisällyttävä puhe- tai kirjoitusviestintää 2 op, toista kotimaista kieltä 2 op ja vierasta kieltä 2 op. Kieli- ja viestintäopintojen laajuus on vähintään 6 op.

Henkilökohtainen opintosuunnitelma HOPS 1 op

Valinnaiset opinnot
Valinnaisia opintoja siten, että tutkinnon kokonaislaajuus on 180 op. Tutkintoon (perus- ja aineopintoihin) voi kuulua myös soveltuvia koti- ja ulkomaisissa yliopistoissa suoritettuja opintoja.

# #

6.2.2 Filosofian maisterin tutkinto

Filosofian maisterin (FM) tutkinto on luonnontieteiden kandidaatin tutkinnon tai vastaavan koulutuksen pohjalta suoritettu ylempi korkeakoulututkinto, jonka laajuus on 120 opintopistettä. Päätoimisesti opiskellen tutkinto voidaan suorittaa kahdessa lukuvuodessa.

Maisterin tutkinnon tavoitteena on antaa opiskelijalle pääaineen tai siihen rinnastettavan kokonaisuuden hyvä tuntemus ja sivuaineiden perusteiden tuntemus taikka, jos koulutus on järjestetty koulutusohjelmana, koulutusohjelmaan kuuluvien syventävien opintojen hyvä tuntemus sekä valmiudet tieteellisen tiedon ja menetelmien soveltamiseen. Koulutus antaa valmiudet toimia työelämässä oman alansa asiantuntijana ja kehittäjänä ja valmiudet tieteelliseen jatkokoulutukseen. Koulutus perustuu tutkimukseen ja alan ammatillisiin käytäntöihin.

FM-tutkinnon yleisrakenne tiedekunnassa

Pääaineopinnot
Pääaineen syventävät opinnot vähintään 80 op, opettajaksi opiskelevilla vähintään 60 op. Pääaineopintoihin sisältyy pro gradu -tutkielma ja kypsyysnäyte. Tutkielman laajuus on 30 op, opettajaksi opiskelevilla 20 op. Kemian alan pro gradu -tutkielmat ovat kuitenkin laajuudeltaan 16 op.

Sivuaine- sekä kieli- ja viestintäopinnot
Ellei alempaan korkeakoulututkintoon tai vastaavaan koulutukseen sisälly sivuaine- ja kieli- ja viestintäopintoja vähintään LuK-tutkintoon vaadittava määrä, ne tulee suorittaa FM-tutkintoa varten. Jos LuK-tutkintoon vaadittavien sivuaine- ja kieli- ja viestintäopintojen vähimmäismäärän saavuttamiseksi tarvitaan opintoja enemmän kuin 40 op, opettajalla 60 op, ylimenevää osaa ei lasketa FM-tutkintoon vaadittaviin 120 opintopisteeseen.

Henkilökohtainen opintosuunnitelma HOPS 1 op

Valinnaiset opinnot
Valinnaisia opintoja siten, että tutkinnon kokonaislaajuus on 120 op. Tutkintoon voi kuulua siihen soveltuvia koti- ja ulkomaisissa yliopistoissa suoritettuja opintoja. Niistä kannattaa keskustella etukäteen opintoneuvojan kanssa.

Aineenopettajankoulutus
Aineenopettajankoulutuksessa ylemmän ja alemman korkeakoulututkinnon yhdessä sisältämiin opintoihin kuuluvat kahden opetettavan aineen opinnot, pääaineessa perus- ja aineopinnot sekä syventävät opinnot ja sivuaineessa perus- ja aineopinnot. Näiden lisäksi opintoihin kuuluvat 60 op laajuiset opettajan pedagogiset opinnot.

# #

6.2.3 Filosofian lisensiaatin ja filosofian tohtorin tutkinto

Matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan jatko-opiskelijaksi otetaan filosofian lisensiaatin (FL) tai filosofian tohtorin (FT) tutkinnon suorittamista varten filosofian maisterin tai vastaavan tutkinnon suorittaneita. Erityisestä syystä jatko-opiskelijaksi voidaan ottaa myös alemman korkeakoulututkinnon suorittanut. Filosofian tohtorin tutkinnon voi suorittaa päätoimisesti opiskellen 4-5 vuodessa.

Tieteellisen jatkokoulutuksen tavoitteena on, että opiskelija perehtyy syvällisesti omaan tutkimusalaansa ja kykenee itsenäisesti luomaan uutta tieteellistä tietoa. Jatkokoulutukseen otetun opiskelijan tulee suorittaa tieteellisen jatkokoulutuksen opinnot. Lisensiaatin tutkintoa varten hänen tulee lisäksi osoittaa tutkimusalansa hyvää tuntemusta, kykyä itsenäiseen ja kriittiseen tieteelliseen ajatteluun ja laatia lisensiaatintutkimus. Filosofian tohtorin tutkintoa varten opiskelijan tulee osoittaa tutkimusalallaan itsenäistä ja kriittistä ajattelua sekä laatia väitöskirja ja puolustaa sitä julkisesti.

Tieteellisen jatkokoulutuksen opintojen tulee tukea tutkimustyötä. Ne ovat noin 60 opintopisteen laajuiset ja koostuvat vähintään syventävien opintojen tasoisista pääaineen opinnoista sekä mahdollisesti muista pääainetta ja tutkimustyötä tukevista sivuaineen opinnoista. Luonnontieteiden kandidaatin tutkinnon perusteella jatko-opiskelijaksi hyväksytyn tulee suorittaa pääaineen syventäviä opintoja vastaavat opinnot. Pro gradu -tutkielman laatiminen ei kuitenkaan ole välttämätöntä. Tarkemmat jatko-opintovaatimukset on kuvattuna ainelaitosten tutkintovaatimuksissa.

Lisätietoja tiedekunnan jatkokoulutuksesta ja jatkokoulutukseen hakemisesta on sivulla http://www.jyu.fi/science/tutkijankoulutus. Lisätietoa erityisesti jatko-opiskelijoille tarkoitetusta kansainvälisestä kesäkoulusta (Jyväskylä Summer School JSS) on sivulla http://www.jyu.fi/summerschool. Jyväskylän yliopiston jatkokoulutusopas on osoitteessa http://www.jyu.fi/opiskelu/tohtorikoulutus/.

# #

6.3 Opiskeluajan rajaukset

Opiskeluajan rajoittamista koskeva laki tuli voimaan 1.8.2005. Lakia sovelletaan opiskelijoihin, jotka ovat aloittaneet opintonsa lukuvuonna 2005-2006 tai sen jälkeen. Sekä alempaa että ylempää korkeakoulututkintoa opiskelemaan otetulla opiskelijalla on oikeus suorittaa tutkinnot viimeistään kahta vuotta niiden yhteenlaskettua tavoitteellista suorittamisaikaa pitemmässä ajassa. Pelkästään ylempää korkeakoulututkintoa opiskelemaan otetulla opiskelijalla on oikeus suorittaa tutkinto viimeistään kahta vuotta sen tavoitteellista suorittamisaikaa pitemmässä ajassa. Tutkinnon suorittamisaikaan ei lasketa poissaoloa, joka johtuu vapaaehtoisen asepalveluksen tai asevelvollisuuden suorittamisesta taikka äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan pitämisestä. Opintojen enimmäisaikaan ei lasketa myöskään muuta enintään neljän lukukauden poissaoloa, jonka ajaksi opiskelija on ilmoittautunut poissaolevaksi. Yliopisto voi myöntää opiskelijalle, joka ei ole suorittanut tutkintoa säädetyssä ajassa, lisäaikaa opintojen loppuun saattamiseen. Lisäaikaa myönnetään, kun opiskelija esittää tavoitteellisen ja toteuttamiskelpoisen suunnitelman opintojen loppuun saattamisesta. Muutoin opiskelija menettää opiskeluoikeutensa. Jos opiskeluoikeuden menettänyt opiskelija haluaa myöhemmin jatkaa opintojaan, hänen on haettava yliopistolta oikeutta päästä uudelleen opiskelijaksi.

# #

6.4 Pääaineen vaihto

Matemaattis-luonnontieteelliseen tiedekuntaan otettu opiskelija voi tietyin edellytyksin vaihtaa hakemuksesta pääainettaan opintojensa aikana. Pääaineen vaihtoa voi hakea aikaisintaan ensimmäisen opiskeluvuoden jälkeen seuraavin edellytyksin: Biologian alalle ja ympäristötieteeseen opiskelija voi hakea muilta matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan aloilta vasta, kun on suorittanut alkuperäisen pääaineensa tai tiedekunnan jonkin muun kuin biologian alan pääaineen tai ympäristötieteen perus- ja aineopinnot, biologian perusopinnot (ei vaadita ympäristötieteeseen haettaessa) ja haetun pääaineen perus- ja aineopinnot. Fysiikan, kemian ja matematiikan aloille ja tilastotieteeseen voi hakea suoritettuaan näiden aineiden perusopinnot.

Pääaineen vaihtamisesta toisen laitoksen oppiaineeseen päättää varadekaani. Laitosten välisiä pääaineen vaihtoja koskevat vapaamuotoiset perustellut hakemukset, joiden liitteenä on opinto-ote, osoitetaan tiedekunnalle ja toimitetaan tiedekunnan toimistoon. Hakemusten jättämiselle ei ole asetettu määräaikaa. Laitosten sisäisistä pääaineen vaihdoista päättää asianomaisen laitoksen johtaja tai varajohtaja. Laitoksen sisäistä pääaineen vaihtoa koskevat hakemukset osoitetaan laitokselle ja toimitetaan laitoksen toimistoon asianomaisen laitoksen antamien ohjeiden mukaisesti.

# #

6.5 Muiden tiedekuntien opiskelijoiden sivuaineoikeudet

Muiden tiedekuntien opiskelijat saavat suorittaa vapaasti tiedekunnassa biologian alan ja ympäristötieteen perusopinnot sekä muiden aineiden perus- ja aineopinnot, fysiikan alalla myös syventävät opinnot. Hakemuksesta muiden tiedekuntien opiskelijat voivat saada oikeuden suorittaa myös muita kuin edellä mainittuja vapaita sivuainekokonaisuuksia. Näihin sivuaineopintoihin haetaan vapaamuotoisella hakemuksella 30.4. ja 31.10. päättyvinä hakuaikoina. Hakemukset osoitetaan asianomaiselle laitokselle.

Sivuaineopiskelijoiden on syytä huomioida, että monille kursseille on määritelty esitietovaatimuksia ja usein myös opiskelijoiden määrä on rajoitettu. Mikäli sivuaineopintoihin hyväksyttävien määrää joudutaan rajoittamaan, käytetään harkinnan perusteena tutkinnon oppiainekokonaisuutta.

# #

6.6 Erillinen opinto-oikeus

Henkilöt, joilla ei ole oikeutta suorittaa tutkintoa Jyväskylän yliopistossa, voivat opiskella ylimääräisinä opiskelijoina erillisiä opintokokonaisuuksia tai yksittäisiä jaksoja. Opiskeluoikeutta on haettava ja se voidaan myöntää, jos opinnot liittyvät läheisesti hakijan aikaisempiin tai toisessa oppilaitoksessa käynnissä oleviin opintoihin tai ammattiin. Myös toisessa yliopistossa tutkinnon suorittanut voi hakea oikeutta erillisen opintokokonaisuuden suorittamiseksi. Näistä opinnoista peritään yliopiston vahvistama maksu. Erillistä opinto-oikeutta haetaan matemaattis-luonnontieteelliselle tiedekunnalle osoitetulla vapaamuotoisella hakemuksella, joka toimitetaan tiedekunnan toimistoon. Hakemuksille ei ole asetettu määräaikaa.

Toisessa yliopistossa tai korkeakoulussa opiskeleva voi hakemuksesta saada oikeuden suorittaa JOO-opiskelijana (JOO = valtakunnallinen joustavan opinto-oikeuden periaate) sivuaineopintoinaan tiedekunnan opintokokonaisuuksia tai yksittäisiä kursseja. Oikeuden myöntää tiedekunta edellyttäen, että asianomainen laitos sitä puoltaa. JOO-hakemuksille ei ole asetettu määräaikoja. JOO-opinnot ovat opiskelijalle maksuttomia.


Kuva 2: Aineenopettajankoulutus valmentaa luokkademonstraatioihin.

# #

7 Bio- ja ympäristötieteet

Bio- ja ympäristötieteiden laitos

Toimisto avoinna ma-pe klo 9-15
Käyntiosoite Survontie 9, Ambiotica
Postiosoite PL 35, 40014 Jyväskylän yliopisto
Puhelin 014-260 1211 (vaihde)
Fax 014-260 2321 (toimisto)
www http://www.jyu.fi/bioenv

Puhelin Sähköposti
Laitoksen johtaja Jari Ylänne, prof. 260 2240 jylanne@jyu.fi
Varajohtaja Mikko Mönkkönen, prof. 260 2299 vemonkko@bytl.jyu.fi
Varajohtaja Juha Karjalainen, prof. 260 2325 juhakar@bytl.jyu.fi
Amanuenssi Paula Sarkkinen 260 2220 bytlama@jyu.fi
Amanuenssi Satu Paukku 260 2233 satu.paukku@bytl.jyu.fi
Osastosihteeri Helena Falck 260 2320 falck@bytl.jyu.fi
Osastosihteeri Anna-Liisa Kotiranta 260 2230 kotirant@bytl.jyu.fi
Osastosihteeri Marja-Liisa Lehtonen 260 2312 lehtmarj@bytl.jyu.fi
Toimistosihteeri Jaana Roisko 260 2290 roisko@bytl.jyu.fi
Konneveden tutkimusasema
Käyntiosoite Sirkkamäentie 220, 44300 Konnevesi
Asemanjohtaja Hannu Ylönen, prof. 260 2250 hylonen@bytl.jyu.fi
Toimistosihteeri Tarja Hult 260 2245 hult@jyu.fi
Opintoneuvojat
Amanuenssi Paula Sarkkinen 260 2220 bytlama@jyu.fi
Lehtori Jari Haimi (BIO, OPE) 260 2303 jhaimi@bytl.jyu.fi
Yliassistentti Matti Koivula (EKO) 260 2308 makoivul@jyu.fi
Assistentti Hilkka Reunanen (BIT, KEB, MOB, SMB, SOB) 260 2223 hreunane@jyu.fi
Lehtori Timo Marjomäki (WET) 260 2324 tmarjoma@bytl.jyu.fi
Yliassistentti Kari Hänninen (YMP, ympäristötiede ja -teknologia) 260 2313 kahannin@jyu.fi
Master's Degree Programme in Sustainable Management of Inland Aquatic Resources (AMP)
Lehtori Timo Marjomäki 260 2324 tmarjoma@bytl.jyu.fi
Nanotieteiden maisteriohjelma
Assistentti Hilkka Reunanen 260 2223 hreunane@jyu.fi
Uusiutuvan energian koulutusohjelma, kestävä bioenergia
Yliassistentti Margareta Wihersaari 260 4174 margareta.wihersaari@jyu.fi
Erasmus-vaihto
Yliassistentti Emily Knott 260 2302 kknott@jyu.fi

Opettajat

Professorit Huone Puhelin Sähköposti
Alatalo, Rauno FT (EKO), vv. YAC441 260 2306 alatalo@jyu.fi
Bamford, Jaana FT (MOB) YAB210.1 260 2272 bamford@jyu.fi
Hoikkala, Anneli FT (GEN) YAD311.1 260 2296 anhoikka@bytl.jyu.fi
Jones, Roger PhD (LIM) YAC316.1 260 2322 r.jones@jyu.fi
Karjalainen, Juha FT (KAL) YAC316.2 260 2325 juhakar@bytl.jyu.fi
Kuitunen, Markku FT (YMP) YAD310.2 260 2301 mkuitune@bytl.jyu.fi
Mappes, Johanna FT (EKO) YAC416.1 260 2317 mappes@jyu.fi
Mönkkönen, Mikko FT (EKO) YAC416.2 260 2299 vemonkko@bytl.jyu.fi
Oikari, Aimo FT (YMP) YAC116.2 260 2310 aoikari@bytl.jyu.fi
Oker-Blom, Christian FT (BIT) YAB214.2 260 2285 okerblom@jyu.fi
Rintala, Jukka TkT (YMP) YAC116.1 260 2316 jrintala@jyu.fi
Salonen, Kalevi FT (LIM) YAC313.1 260 2326 arisalon@jyu.fi
Taskinen, Jouni FT (LIM) YAC315.2 260 4255 jtaskine@jyu.fi
Vuento, Matti FT (KEB) YN234 260 2282 vuento@bytl.jyu.fi
Ylänne, Jari FT (SOB) YAC241 260 2240 jylanne@jyu.fi


Lehtorit
Haimi, Jari FT (BIO) YAC313.2 260 2303 jhaimi@bytl.jyu.fi
Hämäläinen, Heikki FT (LIM) YAC 341 260 2327 hamahe@bytl.jyu.fi
Kytöviita, Minna-Maarit FT (EKO) YAC414.3 260 2293 mikytovi@jyu.fi
Marjomäki, Timo FT (AMP) YAC313.1 260 2324 tmarjoma@bytl.jyu.fi

Yliassistentit
Hänninen, Kari FT, dos. (YMP) YAC115.2 260 2313 kahannin@jyu.fi
Knott, K. Emily PhD (GEN) YAC414.2 260 2302 kknott@jyu.fi
Koivula Matti FT (EKO), mvs. YAC415.1 260 2308 makoivul@jyu.fi
Koskela, Esa FT, dos. (EKO), vv. YAC420.2 260 2298 emk@jyu.fi
Kotiaho, Janne FT, dos. (EKO) YAC414.1 260 4221 janne.kotiaho@jyu.fi
Lensu, Anssi FT (YMP) YAC114.1 260 2339 anssi.lensu@jyu.fi
Lindström Leena FT, dos. (EKO), vv. YAC413.1 260 4197 lilema@jyu.fi
Lyytinen Anne FT (EKO), mvs. YAC413.1 260 4197 alyytine@jyu.fi
Mappes, Tapio FT, dos. (EKO) YAC420.2 260 2298 tmappes@bytl.jyu.fi
Marjomäki, Varpu FT, dos. (SOB), vv. YAC215.2 260 2273 vmarjoma@jyu.fi
Pentikäinen, Olli FT (SOB) YAC216.2 260 4186 olli.pentikainen@jyu.fi
Pirhonen, Juhani FT, dos. (KAL) YAC314.2 260 4216 jpirhon@bytl.jyu.fi
Salonen, Kalevi FT (LIM), vv. YAC313.1 260 2326 arisalon@jyu.fi
Tynkkynen, Katja FT (EKO), mvs. YAC415.2 260 2311 katynkky@bytl.jyu.fi
Wihersaari, Margareta TkT (YMP) YAC115.1 260 4174 margareta.wihersaari@jyu.fi
Vihinen-Ranta, Maija FT, dos (MOB), vv. YAB211.1 260 4209 mvihinen@jyu.fi
Ålander, Timo FT, DI (YMP) YAC114.2 260 4175 tolander@jyu.fi

Assistentit
Himanen, Marina FM (YMP) YAC115.1 260 4246 marina.himanen@bytl.jyu.fi
Karttunen, Jenni FM (MOB) YAB211.2 260 4160 jenni.karttunen@jyu.fi
Mäkelä, Anna FM (BIT), vv. YAB214.1 260 2297 anrimake@jyu.fi
Nykky, Jonna FM (KEB) YAC214.2 260 4208 jonna.nykky@jyu.fi
Reunanen, Hilkka FT (SOB) YAC215.2 260 2223 hreunane@jyu.fi
Salminen, Mirka FM (MOB), vv. YAB212.2 260 4158 misalmin@jyu.fi
Upla, Paula FM (SOB), vv. YAC214.2 260 4183 pauupla@bytl.jyu.fi
Ylilauri, Mikko FM (BIT), mvs YAB213.3 260 2227 mikko.ylilauri@jyu.fi

Dosentit
(seuraavat laitoksen dosentit antavat opetusta tai ohjaavat opinnäytetöitä lv. 2008-2009)

Laitosneuvosto

Laitosneuvostoon kuuluu 5 jäsentä laitoksen professorien keskuudesta, 4 muista opettajista ja henkilökunnasta sekä 3 opiskelijaa. Laitosneuvoston toimikausi on 1.8.2008 - 31.7.2011. Laitosneuvoston sihteerinä toimii amanuenssi Paula Sarkkinen. Laitosneuvoston varsinaisia jäseniä ovat:

Professorit Muu henkilökunta Opiskelijat
Bamford, Jaana Niutanen, Paavo Leppänen, Eero
Mönkkönen, Mikko Pentikäinen, Ulla Ruuth, Janne
Oikari, Aimo Pirhonen, Juhani Purhonen, Jenna
Taskinen, Jouni Reunanen, Hilkka
Ylänne, Jari

Lyhenteet

P - perusopinnot S - syventävät opinnot
A - aineopinnot J - jatko-opinnot
AMP - International Aquatic Masters Programme
BIO - biologia LIM - limnologia ja hydrobiologia
BIT - biotekniikka MOB - molekyylibiologia
EKO - ekologia ja ympäristönhoito SMB - solu- ja molekyylibiologia
GEN - evoluutiogenetiikka SOB - solubiologia
KAL - kalabiologia ja kalatalous WET - vesistötieteet
KEB - kemiallinen biologia YMP - ympäristötiede

# #

7.1 Opiskelijoiden nimenhuuto- ja tiedotustilaisuudet sekä muuta tärkeää

Bio- ja ympäristötieteiden uusille opiskelijoille pidetään nimenhuuto- ja tiedotustilaisuus maanantaina 1.9.2008 klo 12.15 salissa YAA303 - osallistuminen on pakollinen. Uusille opiskelijoille, joilla on jo tehtynä biologian tai ympäristötieteen opintoja, on lisäksi oma infotilaisuus opintojen korvaavuuksista keskiviikkona 3.9. klo 15-16 YAA303.
Uusille opiskelijoille pidetään opintotunti mm. opiskelutekniikasta ja opintojen rakenteesta torstaina 4.9. klo 14-16 YAA303.

Lentävät lähdöt - eri alojen tutkimuksen esittely uusille opiskelijoille salissa YAA303: ekologia ja ympäristönhoito 8.9. klo 14-16, vesistötieteet 9.9. klo 14-16, solu- ja molekyylibiologia 10.9. klo 14-16 ja ympäristötiede 11.9. klo 14-16.

HOPS- ja pääaine-info uusille opiskelijoille on maanantaina 6.10. klo 14-16 salissa YAA303.

Opiskelijoiden sähköpostilista

Sähköpostilistan kautta tiedotetaan kaikista ajanohtaisista ja tärkeistä asioista. Sähköpostilistalle liitytään osoitteessa http://lists.jyu.fi/mailman/listinfo/bio_opiskelijat.

Opiskelijoiden ainejärjestöt Syrinx ry. ja Otsoni ry.

Bio- ja ympäristötieteiden opiskelijoiden ainejärjestö on Syrinx ry (http://groups.jyu.fi/syrinx/). Ympäristötieteen ja ympäristöteknologian opiskelijoiden ainejärjestö on Otsoni ry (http://groups.jyu.fi/otsoni/).

Opetuksen arviointi- ja kehittämistoiminta

Lukukausittainen arviointi- ja kehittämiskeskustelutilaisuus "Opetuksen iltapäivä" järjestetään maanantaina 27.10.2008 ja 9.3.2009 klo 14 salissa YAA303. Yhteyshenkilönä toimii amanuenssi Paula Sarkkinen. Opetuksen laatuarvioinnin opiskelijajäsenet (laatuhemmot) ovat Aapo Kahilainen (EKO), Arja Laitinen (YMP) ja Taina Stenström (BIO) ja sekä kaikki yhdessä (SMB, SOB, MOB, BIT, KEB, WET). Laatuhemmoille voi lähettää sähköpostia osoitteeseen bio_laatuhemmot.group@korppi.jyu.fi.

# #

7.2 Bio- ja ympäristötieteiden opinnot

Biologian ja ympäristötieteen aloilla voi Jyväskylän yliopistossa suorittaa luonnontieteiden kandidaatin (alempi korkeakoulututkinto) ja filosofian maisterin (ylempi korkeakoulututkinto) tutkinnot sekä filosofian lisensiaatin ja filosofian tohtorin jatkotutkinnot.

Luonnontieteiden kandidaatin tutkintoon kuuluvat opinnot voidaan suorittaa kolmessa vuodessa ja ne muodostavat pohjan maisteriopinnoille, jotka voidaan suorittaa kahdessa vuodessa. Maisterin tutkinnon voi suorittaa vasta, kun kandidaatin tutkinto tai sitä vastaavaksi hyväksytyt opinnot on suoritettu.

Opintojen mitoituksen peruste on opintopiste (op). Opintojaksot pisteytetään niiden edellyttämän työmäärän mukaan. Yhden lukuvuoden opintojen suorittamiseen keskimäärin vaadittava 1600 tunnin työpanos vastaa 60 opintopistettä.

Luonnontieteiden kandidaatin (LuK) tutkinnon laajuus on 180 opintopistettä. Pääaineena voi olla biologia, ekologia ja ympäristönhoito, solu- ja molekyylibiologia, vesistötieteet (akvaattiset tieteet) tai ympäristötiede. Biologian yhteisvalinnan kautta tulleet opiskelijat valitsevat pääaineensa ensimmäisen opiskeluvuoden aikana. OKL valitsee biologian opettajankoulutukseen vuosittain korkeintaan 10 opiskelijaa.

LuK-tutkinnon rakenne

Pääaineopinnot, vähintään 80 op
Pääaineen perus- ja aineopinnot
LuK-tutkielma ja kypsyysnäyte
Sivuaineopinnot, vähintään 90 op
Yksi perus- ja aineopintokokonaisuus 60 op tai kaksi perusopintokokonaisuutta 50 op
Kieli- ja viestintäopinnot, 6 op
Henkilökohtainen opintosuunnitelma HOPS, 1 op
Valinnaiset ja vapaasti valittavat opinnot
Tutkintoon kuuluu valinnaisia ja vapaasti valittavia opintoja siten, että opintojen kokonaislaajuus on vähintään tutkintoon vaadittavat 180 op. Tutkintoon voi kuulua siihen soveltuvia koti- ja ulkomaisissa yliopistoissa suoritettuja opintoja.

Filosofian maisterin (FM) tutkinnon laajuus on 120 opintopistettä ja se suoritetaan kandidaatin tutkinnon jälkeen. Pääaineena voi olla biologia, ekologia ja ympäristönhoito, evoluutiogenetiikka, biotekniikka, kemiallinen biologia, molekyylibiologia, solubiologia, limnologia ja hydrobiologia, kalabiologia ja kalatalous sekä ympäristötiede. Maisterin tutkinnon voi suorittaa myös erillisissä maisteriohjelmissa tai niihin verrattavissa maisterikoulutuksissa, joita ovat Master's Degree Programme in Sustainable management of Inland Aquatic Resources (AMP), Nanotieteiden maisteriohjelma, Uusiutuvan energian maisteriohjelma, Kansainvälisen kehitysyhteistyön maisteriohjelma ja Ympäristötieteen ja -teknologian maisterikoulutus.

FM-tutkinnon rakenne

Pääaineopinnot
Pääaineen syventävät opinnot, vähintään 80 op
Opettajaksi opiskelevilla, vähintään 60 op
Pääaineopintoihin sisältyy pro gradu -tutkielma ja kypsyysnäyte. Tutkielman laajuus on vähintään 30 op, opettajaksi opiskelevilla 20 op.
Sivuaine- ja kieliopinnot
Ellei sivuaine- ja kieliopintoja sisälly alempaan korkeakoulututkintoon tai vastaavaan koulutukseen vähintään siinä laajuudessa, jossa ne on määritelty LuK-tutkinnossa, ne tulee suorittaa filosofian maisterin tutkintoon.
Aineenopettajan koulutuksessa ylemmän ja alemman korkeakoulututkinnon yhdessä sisältämiin opintoihin kuuluu kahden opetettavan aineen opinnot, pääaineessa syventävät ja sivuaineessa perus- ja aineopintokokonaisuudet, sekä opettajan pedagogiset opinnot (60 op).
Henkilökohtainen opintosuunnitelma HOPS, 1 op
Valinnaiset ja vapaasti valittavat opinnot
Tutkintoon kuuluu valinnaisia ja vapaasti valittavia opintoja siten, että opintojen kokonaislaajuus on vähintään tutkintoon vaadittavat 120 op. Tutkintoon voi kuulua siihen soveltuvia koti- ja ulkomaisissa yliopistoissa suoritettuja opintoja.

Biologian ja ympäristötieteen alojen koulutus antaa biologian opetukseen sekä bio- ja ympäristötieteiden tutkimukseen ja soveltamiseen tarvittavat perustiedot ja valmiudet. Usein opintoihin liittyy opiskelujakso jossain ulkomaisessa yliopistossa tai tutkimuslaitoksessa. Bio- ja ympäristötieteiden opintoja tukevia sivuaineita ovat kemia ja tilastotiede, mutta tutkintoon voi sisällyttää muidenkin alojen opintoja, kuten fysiikkaa, taloustieteitä, tietotekniikkaa, yhteiskuntatieteitä ja viestintää.

Bio- ja ympäristötieteiden laitoksen tarjoamien tutkintojen vaatimukset ja opetusohjelma on esitetty tässä oppaassa. Suositeltavia aikatauluja opintojen suorittamiseksi on nähtävillä laitoksen www-sivuilla (http://www.jyu.fi/bioenv). Tarkemmat ja ajantasaiset kurssitiedot löytyvät Korppi-opintotietojärjestelmästä. Luennoille ja kursseille ilmoittautuminen tapahtuu pääsääntöisesti Korpissa.

Tentit. Jos luentokurssiin liittyy tentti, opiskelijoille järjestetään yleensä kaksi varsinaista tenttitilaisuutta ja mahdollisesti yksi uusinta yhteisesti sovittuna tenttipäivänä. Yleiset tenttipäivät on tarkoitettu pääsääntöisesti kirjatenttien ja lopputenttien suorittamiseen ja niihin ilmoittautuminen on sitova.

Opintojen arvostelu. Bio- ja ympäristötieteiden opintojaksot arvostellaan käyttäen kokonaislukuasteikkoa 1-5 tai merkinnällä hyväksytty. Keskiarvoja laskettaessa otetaan huomioon vain sellaiset opintojaksot, joille on määrätty arvolause. Kunkin opintokokonaisuuden (perusopinnot, aineopinnot, syventävät opinnot) keskiarvo on ko. opintokokonaisuuden opintojaksojen arvolauseiden keskiarvo opintopisteillä painotettuna.

Arvolause määräytyy opintokokonaisuudelle laskettavasta keskiarvosta seuraavasti:

Välttävä 1.00 - 1.59
Tyydyttävä 1.60 - 2.49
Hyvä 2.50 - 3.49
Kiitettävä 3.50 - 4.39
Erinomainen 4.40 - 5.00

LuK-tutkintoon kuuluva kandidaattitutkielma arvostellaan asteikolla hyväksytty hylätty. FM-tutkintoon kuuluva pro gradu -tutkielma arvostellaan käyttäen arvolauseita approbatur, lubenter approbatur, non sine approbatur, cum laude approbatur, magna cum laude approbatur, eximia cum laude approbatur ja laudatur.

Sivuaineopinnot. Muiden kuin bio- ja ympäristötieteiden alojen opiskelijat voivat suorittaa sivuaineopintoina tutkintovaatimuksissa määritellyt biologian, ekologian ja ympäristönhoidon, solu- ja molekyylibiologian, vesistötieteiden ja ympäristötieteen sivuaineopintokokonaisuudet tai niihin kuuluvia opintojaksoja. Opiskelijan on ensin suoritettava ko. aineen perusopinnot ja vasta tämän jälkeen hän voi opiskella aineopintoja, elleivät ne sisälly perusopintokokonaisuuteen. Syventäviä opintoja tarjotaan sivuaineopiskelijoille vain ympäristötieteessä ja niihin voi osallistua vasta perus- ja aineopintojen suorittamisen jälkeen.

Muiden kuin matemaattis-luonnotieteellisen tiedekunnan opiskelijoiden on haettava opinto-oikeutta aine- ja syventävien opintojen sivuaineopintokokonaisuuksien tai opintojaksojen suorittamiseen. Opinto-oikeutta haetaan vapaamuotoisella hakemuksella, joka osoitetaan bio- ja ympäristötieteiden laitokselle. Hakuajat ovat huhtikuun ja marraskuun loppuun. Asiasta saa tarvittaessa lisätietoja laitoksen amanuenssilta. Sivuainopiskelijoiden on syytä huomioida, että monille kursseille on määritelty esitietovaatimuksia ja usein myös opiskelijoiden määrä on rajoitettu.

# #

7.3 Bio- ja ympäristötieteiden tutkintovaatimukset

Tutkintovaatimuksissa esiintyvät huomautukset

* Luonnontieteiden perusteet ja menetelmät 25 op sivuaineopintoina kandidaatin tutkinnossa. Opiskelijat, jotka suorittavat sivuaineena kemian, tilastotieteen tai informaatioteknologian perusopinnot, voivat

  1. korvata kemian, tilastotieteen tai informaatioteknologian perusopintoihin sisältyvät opintojaksot luonnontieteiden perusopinnot ja menetelmät -kokonaisuudessa siihen suositelluilla valinnaisilla opinnoilla, tai
  2. korvata luonnontieteiden perusopinnot ja menetelmät sivuaineena kemian, tilastotieteen tai informaatioteknologian perusopintokokonaisuudella ja sisällyttää pakolliset menetelmäopintojaksot (huom. vaihtelua oppiaineiden välillä) valinnaisiin tai vapaavalintaisiin opintoihin. Luonnontieteiden perusteet ja menetelmät opintokokonaisuudesta kerrotaan tarkemmin tiedekunnan yhteisessä osassa.

** Valinnaiset opinnot koostuvat pääaineen tai muun bio- ja ympäristötieteiden alojen tai muun tutkintokokonaisuutta tukevan alan opinnoista tai opintokokonaisuuksista.

*** Vapaasti valittavat opinnot voivat olla muitakin kuin bio- ja ympäristötieteiden alojen opintoja.

Sama opintojakso voi olla vaatimuksena useammassa opintokokonaisuudessa. Opintojakso voidaan kuitenkin käyttää vain yhteen opintokokonaisuuteen ja muissa opintokokonaisuuksissa se on korvattava jollain soveltuvalla opintojaksolla.

Luonnontieteiden kandidaatin tutkinto, Biologian opettajankoulutus, 180 op

Biologian perusopinnot, 25 op
BIOP101 Biokemian, solubiologian ja molekyylibiologian perusteet, 6 op
BIOP102 Eliökunnan rakenne ja monimuotoisuus, 9 op
BIOP103 Ekologian ja evoluution perusteet, 4 op
BIOP104 Limnologian perusteet, 3 op
YMPP105 Ympäristönsuojelun perusteet 1), 3 op
Biologian aineopinnot, 55 op
BIOA110 Kasvi- ja eläinfysiologian perusteet, 3 op
BIOA111 Solubiologian alkeet, 2 op
BIOA112 Ihmisen fysiologia, 5 op
BIOA120 Lajintuntemus: Kasvit, peruskurssi, 1 op
BIOA121 Lajintuntemus: Selkärangattomat, peruskurssi , 1 op
BIOA122 Lajintuntemus: Selkärankaiset, peruskurssi, 1 op
BIOA123 Ekologian opetuksen kurssi, 5 op
BIOA124 Biologisia koululaborointeja, 2 op
BIOA125 Maastolajintuntemus, 1 op
BIOA126 Solu- ja molekyylibiologian ja biokemian laboratoriotyökurssi, 3 op
EKOA101 Ekologia, 4 op
EKOA501 Genetiikan perusteet, 4 op
SMBA301 Molekyylibiologian perusteet, 6 op
WETA101 Lakes in the landscape, 3 op
BIOA901 Kandidaattitutkielma, 7 op
BIOA902 Kypsyysnäyte
BIOA910 Kandidaattiseminaari (tutkielman aihepiiristä), 2 op
Valinnaisia ympäristötieteen opintoja, 5 op
Sivuaine I, Luonnontieteiden perusteet ja menetelmät*, 25 op
KEMP101 Kemian perusteet 1, 5 op
KEMP105 Kemian perusteet 4, 7 op
TILP100 Johdatus tilastotieteeseen, 3 op
TILP150 Tilastomenetelmien peruskurssi 2), 6 op
ITKP101 Tietokone ja tietoverkot työvälineenä, 3 op
Valinnaisia opintoja, 1 op
Sivuaine II, Pedagogiset opinnot, 25 op
Sivuaine III, Toinen opetettava aine tai muu sivuaine3), 35 tai 60 op
  • sivuaine III 60 op laajuisena korvaa sivuaine I:n

Kieli- ja viestintäopinnot, 6 op
Viestintäkurssi, 2 op
Toinen kotimainen kieli, 2 op
I vieras kieli, 2 op
BIOP900 HOPS, 1 op
Vapaasti valittavia opintoja***, 8 op

1) Vaihtoehtoisesti YMPP123 Ympäristötieteen perusteet, jolloin aineopinnoissa ei vaadita valinnaisia ympäristötieteen opintoja.
2) Vaihtoehtoisesti TILP250 Tilastotieteen peruskurssi 1 ja TILP260 Tilastotieteen peruskurssi 2.
3) Sivuaine III 35 op laajuisena sisältää ko. aineen perusopinnot ja 10 op aineopintoja.

Filosofian maisterin tutkinto, Biologian opettajankoulutus, 120 op

Biologian syventävät opinnot, 60 op
BIOS900 HOPS, 1 op
BIOS901 Pro Gradu -tutkielma, 20 op
BIOS902 Kypsyysnäyte
BIOS910 Maisteriseminaari, 2 op
EKOA301 Soveltava ekologia, 4 op
WETA503 Kalabiologian ja kalatalouden perusteet, 4 op
Vesistötieteiden valinnaisia opintoja, vähintään 4 op
Ekologian ja ympäristönhoidon valinnaisia opintoja, 4 op
Lajintuntemusta tai maastokursseja valinnaisesti (EKO/WET), 5 op
Solu- ja molekyylibiologian valinnaisia opintoja, 8 op
Ympäristötieteen valinnaisia opintoja, 8 op
Sivuaine II, Pedagogiset opinnot, 35 op
Vaihtoehtoiset:
Sivuaine III, Toinen opetettava aine
Sivuaine I tai IV
  • sivuaine I, jos tämä ei sisälly LuK-tutkintoon
  • poikkeustapauksissa sivuaine IV, sovittava HOPS:ssa

Biologia, sivuaineopintokokonaisuudet

Biologian perusopinnot, 25 op
BIOP101 Biokemian, solubiologian ja molekyylibiologian perusteet, 6 op
BIOP102 Eliökunnan rakenne ja monimuotoisuus, 9 op
BIOP103 Ekologian ja evoluution perusteet, 4 op
BIOP104 Limnologian perusteet, 3 op
YMPP105 Ympäristönsuojelun perusteet 4), 3 op
Biologian aineopinnot, 35 op
BIOA110 Kasvi- ja eläinfysiologian perusteet, 3 op
BIOA111 Solubiologian alkeet, 2 op
BIOA120 Lajintuntemus: Kasvit, peruskurssi, 1 op
BIOA121 Lajintuntemus: Selkärangattomat, peruskurssi, 1 op
BIOA122 Lajintuntemus: Selkärankaiset, peruskurssi, 1 op
BIOA123 Ekologian opetuksen kurssi, 5 op
BIOA124 Biologisia koululaborointeja, 2 op
BIOA126 Solu- ja molekyylibiologian ja biokemian laboratoriotyökurssi, 3 op
EKOA101 Ekologia, 4 op
EKOA501 Genetiikan perusteet, 4 op
SMBA301 Molekyylibiologian perusteet, 6 op
WETA101 Lakes in the landscape, 3 op

4) YMPP105 ei hyväksytä ympäristötieteen pääaineopiskelijoille, tilalla valinnainen biologian alan aineopintokurssi, esim. EKOA302

Luonnontieteiden kandidaatin tutkinto, Ekologia ja ympäristönhoito, 180 op

Biologian perusopinnot, 25 op
BIOP101 Biokemian, solubiologian ja molekyylibiologian perusteet, 6 op
BIOP102 Eliökunnan rakenne ja monimuotoisuus, 9 op
BIOP103 Ekologian ja evoluution perusteet, 4 op
BIOP104 Limnologian perusteet, 3 op
YMPP105 Ympäristönsuojelun perusteet 1), 3 op
Ekologian ja ympäristönhoidon aineopinnot, 55 op
EKOA101 Ekologia, 4 op
EKOA102 Evoluutio, 5 op
EKOA103 Ekologian kenttäkurssi, 4 op
BIOA120 Lajintuntemus: Kasvit, peruskurssi, 1 op
EKOA120 Lajintuntemus: Kasvit, jatkokurssi, 2 op
BIOA121 Lajintuntemus: Selkärangattomat, peruskurssi, 1 op
EKOA121 Lajintuntemus: Selkärangattomat, jatkokurssi2), 2 op
BIOA122 Lajintuntemus: Selkärankaiset, peruskurssi, 1 op
EKOA122 Lajintuntemus: Selkärankaiset, jatkokurssi2), 2 op
EKOA301 Soveltava ekologia, 4 op
EKOA302 Luonnonsuojelubiologia ja ympäristönhoito, 4 op
EKOA501 Genetiikan perusteet, 4 op
EKOA502 Populaatiogenetiikka, 4 op
EKOA901 Kandidaattitutkielma, 7 op
EKOA902 Kypsyysnäyte
EKOA903 Tutkimuksen suunnittelu ja arviointi, 4 op
EKOA905 Kandidaattiseminaari, 2 op
EKOA906 Tutkimusaineistojen analysointi I, 2 op
EKOA907 Tutkimusaineistojen analysointi II, 2
Sivuaine I, Luonnontieteiden perusteet ja menetelmät*, 25 op
Tilastotieteen opintoja 12-15 op, vaihtoehdon A tai B mukaisesti
Vaihtoehto A:
TILP250 Tilastotieteen peruskurssi 1, 6 op
TILP260 Tilastotieteen peruskurssi 2, 6 op
Vaihtoehto B:
TILP150 Tilastomenetelmien peruskurssi, 6 op
TILP450 Tilastomenetelmien jatkokurssi, 9 op
Kemian perusopintoja, 5 op
Valinnaisia opintoja3), 5-8 op
Sivuaine II, perusopinnot tai perus- ja aineopinnot, 25 tai 60 op
Sivuaine III, perusopinnot, 25 op
  • jos sivuaine II on 25 op laajuinen

Kieli- ja viestintäopinnot, 6 op
Viestintäkurssi, 2 op
Toinen kotimainen kieli, 2 op
I vieras kieli, 2 op
EKOP900 HOPS, 1 op
Valinnaisia opintoja**, 0-10 op
Vapaasti valittavia opintoja***, 8 op

1) Vaihtoehtoisesti YMPP123 Ympäristötieteen perusteet
2) Evoluutiogenetiikkaan suuntautuvat opiskelijat voivat korvata nämä jaksot molekyyliekologian kirjatentillä (EKOA154)
3) Suositellaan kemian ja/tai tilastotieteen opintoja.

Filosofian maisterin tutkinto, Ekologia ja ympäristönhoito, 120 op

Ekologian ja ympäristönhoidon syventävät opinnot, 80 op
EKOS101 Ekologia, loppukuulustelu, 5 op
EKOS102 Evoluutio, loppukuulustelu, 5 op
EKOS301 Soveltava ekologia tai luonnonsuojelubiologia,loppukuulustelu, 5 op
EKOS900 HOPS, 1 op
EKOS901 Pro gradu -tutkielma, 30 op
EKOS902 Kypsyysnäyte
EKOS905 Maisteriseminaari, 4 op
YMPA253 Ympäristönsuojelun lainsäädäntö ja hallinto, 3 op
EKOS908 Tieteellinen kirjoittaminen, 4 op
Valinnaisia ekologian ja ympäristönhoidon opintoja, joista vähintään 12 op muita kuin lajintuntemusopintoja, 23 op
Valinnaisia pää- ja sivuaineopintoja, 40 op

Filosofian maisterin tutkinto, Evoluutiogenetiikka, 120 op

Evoluutiogenetiikan syventävät opinnot, 80 op
EKOS503 Populaatiogenetiikan tutkimusmenetelmät, 6 op
EKOS505 Luonnonsuojelugenetiikka, loppukuulustelu, 6 op
EKOS506 Molekyylievoluutio, loppukuulustelu, 6 op
EKOS511 Molekyyligenetiikan laboratoriokurssi I , 2 op
EKOS512 Molekyyligenetiikan laboratoriokurssi II , 6 op
EKOS514 Bioinformatiikka, 6 op
EKOS900 HOPS, 1 op
EKOS901 Pro gradu -tutkielma, 30 op
EKOS902 Kypsyysnäyte
EKOS905 Maisteriseminaari, 4 op
EKOS908 Tieteellinen kirjoittaminen, 4 op
Valinnaisia evoluutiogenetiikan, ekologian ja ympäristönhoidon ja/tai solu- ja molekyylibiologian opintoja, 9 op
Valinnaisia pää- ja sivuaineopintoja, 40 op

Ekologia ja ympäristönhoito, sivuaineopintokokonaisuudet

Ekologian ja ympäristönhoidon perusopinnot, 25 op
BIOP102 Eliökunnan rakenne ja monimuotoisuus 4), 9 op
BIOP103 Ekologian ja evoluution perusteet 4), 4 op
BIOA120 Lajintuntemus: Kasvit, peruskurssi, 1 op
BIOA121 Lajintuntemus: Selkärangattomat, peruskurssi, 1 op
BIOA122 Lajintuntemus: Selkärankaiset, peruskurssi, 1 op
EKOA101 Ekologia, 4 op
Valinnaisia ekologian ja ympäristönhoidon aineopintoja, 5 op
Ekologian ja ympäristönhoidon aineopinnot, 35 op
Valinnaisesti:
  • EKOA102 Evoluutio, 5 op
  • EKOA120 Lajintuntemus: Kasvit, jatkokurssi, 2 op
  • EKOA121 Lajintuntemus: Selkärangattomat, jatkokurssi, 2 op
  • EKOA122 Lajintuntemus: Selkärankaiset, jatkokurssi, 2 op
  • EKOA151 Populaatioekologia, kirjatentti, 5 op
  • EKOA153 Käyttäytymisekologia, kirjatentti, 4 op
  • EKOA154 Molekyyliekologia, kirjatentti, 4 op
  • EKOA155 Kasviekologia, kirjatentti, 3 op
  • EKOA301 Soveltava ekologia, 4 op
  • EKOA302 Luonnonsuojelubiologia ja ympäristönhoito, 4 op
  • EKOA501 Genetiikan perusteet, 4 op
  • EKOA502 Populaatiogenetiikka, 4 op
  • EKOA504 Ekologisen genetiikan esseet, 4 op
  • EKOA906 Tutkimusaineistojen analysointi I, 2 op
  • EKOS133 Populaatioekologia, 2 op
  • EKOS134 Kokeellinen populaatioekologia, 2 op
  • EKOS137 Evoluutioekologia ja elinkierrot, 5 op
  • EKOS142 Talviekologia, 2 op
  • EKOS909 Työskentely tutkimusryhmässä, 2-6 op

4) Jos suoritettu biologian perusopinnoissa, voidaan korvata ekologian ja ympäristönhoidon aineopinnoilla

Luonnontieteiden kandidaatin tutkinto - Vesistötieteet, 180 op

Biologian perusopinnot, 25 op
BIOP101 Biokemian, solubiologian ja molekyylibiologian perusteet, 6 op
BIOP102 Eliökunnan rakenne ja monimuotoisuus, 9 op
BIOP103 Ekologian ja evoluution perusteet, 4 op
BIOP104 Limnologian perusteet, 3 op
YMPP105 Ympäristönsuojelun perusteet 1), 3 op
Vesistötieteiden aineopinnot, 55 op
WETA001 Kalataudit ja loiset, harjoitukset, 3 op
WETA002 Kalataudit ja loiset, 2 op
WETA101 Lakes in the landscape, 3 op
WETA102 Limnologian kirjatentti I, 6 op
WETA103 Limnologian kirjatentti II, 5 op
WETA104 Limnologian ja kalabiologian tutkimusmenetelmät, 8 op
WETA150 Hydrologia, 2 op
WETA501 Kalabiologian kirjatentti, 5 op
WETA503 Kalabiologian ja kalatalouden perusteet, 4 op
WETA901 Kandidaattitutkielma, 7 op
WETA902 Kypsyysnäyte
WETA903 Tutkimuksen suunnittelu ja arviointi, 4 op
WETA905 Kandidaattiseminaari, 2 op
WETA906 Tutkimusaineistojen analysointi I, 2 op
WETA907 Tutkimusaineistojen analysointi II, 2 op
Sivuaine I, Luonnontieteiden perusteet ja menetelmät*, 25 op
KEMP101 Kemian perusteet 1, 5 op
KEMP105 Kemian perusteet 4, 7 op
TILP250 Tilastotieteen peruskurssi 1, 6 op
TILP260 Tilastotieteen peruskurssi 2, 6 op
Valinnaisia opintoja, 1 op
Sivuaine II, perusopinnot tai perus- ja aineopinnot, 25 tai 60 op
Kieli- ja viestintäopinnot, 6 op
Viestintäkurssi, 2 op
Toinen kotimainen kieli, 2 op
I vieras kieli, 2 op
WETP900 HOPS, 1 op
Valinnaisia opintoja**, 0-20 op
Vapaasti valittavia opintoja***, 8-23 op

1) Vaihtoehtoisesti YMPP123 Ympäristötieteen perusteet

Filosofian maisterin tutkinto, Vesistötieteet, 120 op

Pääaine - limnologia ja hydrobiologia tai kalabiologia ja kalatalous

Vesistötieteiden syventävät opinnot, 90 op
WETS102 Työharjoittelu, 6-8 op
WETS103-110 Kirjatentti II, kirjat valitaan erikoistusmisalan mukaan, 6 op
WETS111-119 Kirjatentti III, kirjat valitaan erikoistumisalan mukaan, 5 op
WETS707 Luonnonvarojen hyödyntäminen, kirjatentti, 5 op
WETS900 HOPS, 1 op
WETS901 Pro Gradu -tutkielma, 30 op
WETS902 Kypsyysnäyte
WETS903 Maisteriseminaari, 3 op
WETS904 Tutkielmaan liittyvä kirjatentti I, 6 op
WETS905 Tutkielmaan liittyvä kirjallisuuskatsaus & tutkimussuunnitelma, 4 op
WETS907 Tieteellinen kirjoittaminen, 3 op
WETS908 Rahoitushakemuksen laatiminen, 2 op
WETS920 Tutkielman kirjoittaminen ja gradun ohjaus, osa A, 1 op
WETS921 Tutkielman kirjoittaminen ja gradun ohjaus, osa B, 2 op
Valinnaisia vesistötieteiden opintoja, 14-16 op
Vapaasti valittavia opintoja***, 30 op

Vesistötieteet, sivuaineopintokokonaisuudet

Vesistötieteiden perusopinnot, 25 op
BIOP104 Limnologian perusteet, 3 op
WETA002 Kalataudit ja loiset, 2 op
WETA101 Lakes in the landscape, 3 op
WETA102 Limnologian kirjatentti I, 6 op
WETA103 Limnologian kirjatentti II, 5 op
WETA503 Kalabiologian ja kalatalouden perusteet, 4 op
Valinnaisia vesistötieteiden opintoja, 2 op
Vesistötieteiden aineopinnot, 35 op
WETA104 Limnologian ja kalabiologian tutkimusmenetelmät, 8 op
WETA150 Hydrologia, 2 op
WETA201 Vesiensuojelun kirjatentti, 4 op
WETA501 Kalabiologian kirjatentti, 5 op
WETS402 Pintavesien ekologisen tilan arviointi ja tarkkailu, 2 op
WETS707 Luonnonvarojen hyödyntäminen, kirjatentti, 5 op
Valinnaisia vesistötieteiden opintoja, 9 op

Luonnontieteiden kandidaatin tutkinto, Ympäristötiede, 180 op

Ympäristötieteen perusopinnot, 25 op
YMPP111 Ympäristö- ja energiateknologian perusteet, 4 op
YMPP115 Ympäristöfysiikka, 4 op
YMPP123 Ympäristötieteen perusteet, 8 op
YMPP125 Ympäristökemian ja toksikologian perusteet, 4 op
YMPP151 Ilmansuojelun perusteet, 3 op
BIOA120 Lajintuntemus: Kasvit, peruskurssi, 1 op
Valinnaisia ympäristötieteen opintoja, 1 op
Ympäristötieteen aineopinnot, 55 op
YMPP900 HOPS ja ympäristöalan ammatit, 1 op
YMPA205 Ympäristöekologia ja ekologisten vaikutusten arviointi, 4 op
YMPA206 Ympäristömittausten laboratoriotyötavat, 5 op
YMPA209 Ilmasto- ja globaalimuutos, 4 op
YMPA212 Jätevesien käsittelyprosessit ja -laitokset I, 3 op
YMPA220 Ympäristötieteen kenttäkurssi (tai vastaava kurssi), 2 op
YMPA225 Ekotoksikologian ja riskinarvioinnin perusteet, 5 op
YMPA238 Kokeellisen ja yhteiskunnallisen ympäristöntutkimuksen tilastolliset menetelmät, 4 op
YMPA253 Ympäristönsuojelun lainsäädäntö ja hallinto, 3 op
YMPA259 Jätteiden käsittelyjärjestelmät ja kaatopaikat, 4 op
BIOA121 Lajintuntemus: Selkärangattomat, peruskurssi, 1 op
BIOA122 Lajintuntemus: Selkärankaiset, peruskurssi, 1 op
CEMS210 Material Flow Management, 5 op
YMPA901 Kandidaattitutkielma, 7 op
YMPA902 Kypsyysnäyte
YMPA905 Kandidaattiseminaari, 3 op
Valinnaisia ympäristötieteen opintoja, 3 op
Sivuaine I, Kemian perusopinnot tai perus- ja aineopinnot, 25 tai 60 op
Sivuaine II, perusopinnot tai perus- ja aineopinnot, 25 tai 60 op
HOPS:ssa sovittava opintokokonaisuus yhteiskuntatieteiden, humanististen tieteiden tai taloustieteiden alalta
Sivuaine III, perusopinnot, 25 op
HOPS:ssa sovittava opintokokonaisuus, jos sivuaineet I ja II ovat 25 op laajuiset
Kieli- ja viestintäopinnot, 6 op
Viestintäkurssi, 2 op
Toinen kotimainen kieli, 2 op
I vieras kieli, 2 op
Valinnaiset opinnot**, 1-11 op
Vapaasti valittavat opinnot***, 8 op

Filosofian maisterin tutkinto, Ympäristötiede, 120 op

PL1 - Ympäristöanalytiikka ja ekotoksikologia

Ympäristöanalytiikan ja ekotoksikologian syventävät opinnot, 85 op
YMPS309 Ekotoksikologian perustestit, 2 op
YMPS310 Ekotoksikologian harjoitustyöt, 4 op
YMPS341 Ilmansuojelun mittaustekniikat, 4 op
YMPS354 Kemiallinen ympäristöanalytiikka, 6 op
YMPS409 Tutkimuksen suunnittelu ja toteutus, 2 op
YMPS413 Ympäristötilastot, kokoaminen ja käyttö3 op
YMPS420 Ympäristötieteen loppukuulustelu, 6 op
YMPS476 Metallien ekotoksikologia, 3 op
YMPS477 Eko- ja ympäristöfysiologia, 3 op
YMPS511 Likaantuneen ympäristön kunnostus, 4 op
YMPS900 HOPS, 1 op
YMPS901 Pro gradu -tutkielma, 30 op
YMPS902 Kypsyysnäyte
YMPS910 Maisteriseminaari, 1 op
Seuraavista vähintään 5 op
- YMPS474 Biokemiallinen toksikologia, 2 op
- YMPS475 Biomarkkerit ja bioindikaattorit, 3 op
- YMPS478 Öljyonnettomuuksien ekotoksikologia ja ympäristöriskit, 3 op
- YMPS479 Ympäristökemian erityiskysymyksiä, 2 op
- YMPS490 Kemikaalipolitiikka ja haitallisten aineiden ympäristöriskien arviointi, 4 op
Valinnaisia opintoja**, 11 op
Valinnaiset ympäristöalan opinnot, 35 op
Esimerkiksi mikäli LuK sisältää kolme 25 op:n sivuainekokonaisuutta, niin yhden niistä täydentäminen 60 op:seen

Filosofian maisterin tutkinto, Ympäristötiede, 120 op

PL2 - Ympäristöteknologia

Ympäristöteknologian syventävät opinnot 85 op
YMPS309 Ekotoksikologian perustestit , 2 op
YMPS322 Jätevesien käsittelyprosessit ja laitokset II, 4 op
YMPS340 Ilmansuojelutekniikka, 5 op
YMPS409 Tutkimuksen suunnittelu ja toteutus , 2 op
YMPS419 Ympäristötekniikan loppukuulustelu , 6 op
YMPS450 Biokaasuteknologia, 4 op
YMPS464 Jätteiden energiakäyttö , 4 op
YMPS511 Likaantuneen ympäristön kunnostus, 4 op
YMPS512 Ympäristötekniikan harjoitukset, 6 op
YMPS514 Ympäristötekniikan kokeelliset tutkimusmenetelmät, 4 op
YMPS900 HOPS, 1 op
YMPS901 Pro gradu -tutkielma, 30 op
YMPS902 Kypsyysnäyte
YMPS910 Maisteriseminaari, 1 op
Valinnaisia opintoja**, 12 op
Valinnaiset ympäristöalan opinnot, 35 op
Esimerkiksi mikäli LuK sisältää kolme 25 op:n sivuainekokonaisuutta, niin yhden niistä täydentäminen 60 op:seen

Filosofian maisterin tutkinto, Ympäristötiede, 120 op

PL3 - Ympäristövaikutusten arvioiminen ja hallinta

Ympäristövaikutusten arvioimisen ja hallinnan syventävät opinnot, 85 op
YMPS360 Paikkatietojärjestelmät ja spatiaalinen interpolointi , 4 op
YMPS409 Tutkimuksen suunnittelu ja toteutus , 2 op
YMPS413 Ympäristötilastot, kokoaminen ja käyttö, 3 op
YMPS420 Ympäristötieteen loppukuulustelu, 6 op
YMPS432 YVA-kurssi, 4 op
YMPS445 YVA-projektityö, 8 op
YMPS503 Maisemavaikutusten arviointi, 2 op
YMPS504 Sosiaalisten vaikutusten arviointi, 2 op
YMPS505 Ympäristönsuunnittelu ja kaavoitus, 3 op
CEMS230 Managing a green organization, 5 op
YMPS900 HOPS, 1 op
YMPS901 Pro gradu -tutkielma, 30 op
YMPS902 Kypsyysnäyte
YMPS910 Maisteriseminaari, 1 op
Valinnaisia opintoja**, 14 op
Valinnaiset ympäristöalan opinnot, 35 op
Esimerkiksi mikäli LuK sisältää kolme 25 op:n sivuainekokonaisuutta, niin yhden niistä täydentäminen 60 op:seen

Ympäristötiede, sivuaineopintokokonaisuudet

Ympäristötiede, perusopinnot, 25 op
Seuraavista moduleista vaaditut opintopistemäärät esimerkiksi esitetyistä kurssivaihtoehdoista tai muista HOPS:issa sovituista kursseista.

Moduli A - yleinen ympäristötiede ja ympäristönsuojelu (vähintään 10 op)
Esim. YMPP105 tai YMPP123, EKOA302, YMPA205, YMPA217
Moduli B - luonnontieteellis-tekninen ympäristötiede (vähintään 7 op)
Esim. YMPP111, YMP115, YMPP125, YMPP151, YMPA209, YMPA212
Moduli C - yhteiskunnallinen ympäristötiede (enintään 10 op)
Esim. YMPA209, YMPA217, YMPA253
Ympäristötiede, aineopinnot, 35 op
YMPA205 Ympäristöekologia ja ekologisten vaikutusten arviointi, 3 op
YMPA212 Jätevesien käsittelyprosessit ja -laitokset I, 3 op
YMPA225 Ekotoksikologian ja riskinarvioinnin perusteet, 5 op
YMPA253 Ympäristönsuojelun lainsäädäntö ja hallinto, 3 op
YMPA259 Jätteiden käsittelyjärjestelmät ja kaatopaikat, 4 op
Valinnaisia opintoja**, 17 op
Ympäristötiede, syventävät opinnot, 50 op
YMPS420 Ympäristötieteen loppukuulustelu, 6 op
YMPS476 Metallien ekotoksikologia, 3 op
YMPS505 Ympäristönsuunnittelu ja kaavoitus, 3 op
YMPS511 Likaantuneen ympäristön kunnostus, 4 op
YMPS903 Sivuainetutkielma, 20 op
YMPS910 Maisteriseminaari, 1 op
Valinnaisia opintoja**, 13 op

Luonnontieteiden kandidaatin tutkinto, Solu- ja molekyylibiologia, 180 op

Biologian perusopinnot, 25 op
BIOP101 Biokemian, solubiologian ja molekyylibiologian perusteet, 6 op
BIOP102 Eliökunnan rakenne ja monimuotoisuus, 9 op
BIOP103 Ekologian ja evoluution perusteet, 4 op
BIOP104 Limnologian perusteet, 3 op
YMPP105 Ympäristönsuojelun perusteet 1), 3 op
Solu- ja molekyylibiologian perusopinnot, 25 op
SMBA101 Solubiologian perusteet, 6 op
SMBA301 Molekyylibiologian perusteet, 6 op
SMBA302 Mikrobiologian perusteet, 4 op
SMBA502 Solun kemia, 5 op
SMBA701 Biotekniikan perusteet, 4 op

Solu- ja molekyylibiologian aineopinnot, 90 op
SMBA103 Solu- ja molekyylibiologian harjoitustyöt, 10 op
SMBA104 Soluviljelykurssi, 6 op
SMBA106 Biomolekyylit ja proteiinien rakenne, 6 op
SMBA107 Solu- ja molekyylibiologian loppukuulustelu, 6 op
EKOA501 Genetiikan perusteet, 4 op
SMBA303 Bioinformatiikan kurssi, 4 op
SMBA304 Mikrobigenetiikka, 4 op
SMBA505 Biokemian harjoitustyöt, 14 op
SMBA507 Bioenergetiikka ja metabolia I, 4 op
SMBA508 Bioenergetiikka ja metabolia II, 4 op
SMBA509 Bioenergetiikka ja metabolia III, 4 op
SMBA901 Kandidaattitutkielma, 7 op
SMBA902 Kypsyysnäyte
SMBA910 Kandidaattiseminaari, 5 op
Valinnaisia opintoja**, 12 op
Sivuaine I, Luonnontieteiden perusteet ja menetelmät*, 25 op
SMBP501 Biokemian työtavat, 4 op
KEMP101 Kemian perusteet 1, 5 op
KEMP105 Kemian perusteet 4, 7 op
TILP150 Tilastomenetelmien peruskurssi, 6 op
ITKP101 Tietokone ja tietoverkot työvälineenä, 3 op
Kieli- ja viestintäopinnot, 6 op
Viestintäkurssi, 2 op
Toinen kotimainen kieli, 2 op
I vieras kieli, 2 op
SMBP900 HOPS, 1 op
Vapaasti valittavia opintoja***, 8 op

1) Vaihtoehtoisesti YMPP123 Ympäristötieteen perusteet

Filosofian maisterin tutkinto, Biotekniikka, 120 op

Biotekniikan syventävät opinnot, 80 op
SMBA701 Biotekniikan perusteet 5), 4 op
BITS703 Työharjoittelu, 3-7 op
BITS704 Vieraiden proteiinien tuottosysteemit, 8 op
BITS705 Biotekniikan lopputentti, 8 op
BITS708 Proteiini- ja entsyymiteknologia, 4 op
BITS709 Rekombinanttiproteiinien tuottaminen ja fermentointitekniikat 6), 4 op
BITS713 Bioinnovaatiot ja liiketoiminta, 6 op
BITS716 Bioteknologian tuotekehitys, 8 op
BITS900 HOPS, 1 op
BITS901 Pro gradu -tutkielma, 30 op
BITS902 Kypsyysnäyte
BITS910 Maisteriseminaari, 3 op
Valinnaisia pääaineopintoja, 0-1 op
Valinnaisia pää- ja sivuaineopintoja, 40 op

5) Jos ei ole suoritettuna aiemmassa tutkinnossa
6) Biotekniikan insinöörit (AMK) voivat suorittaa BITS709-kurssin tilalla valinnaisen laboratoriokurssin

Filosofian maisterin tutkinto, Kemiallinen biologia, 120 op

Kemiallisen biologian syventävät opinnot, 80 op
KEBS510 Biokemiallisia tutkimusmenetelmiä, 5 op
KEBS511 Kemiallisen biologian luennot, 5 op
KEBS512 Kemiallisen biologian harjoitustyöt, 20 op
KEBS513 Kemiallisen biologian loppukuulustelu, 9 op
KEBS515 Työharjoittelu, 3-7 op
KEBS900 HOPS, 1 op
KEBS901 Pro gradu -tutkielma, 30 op
KEBS902 Kypsyysnäyte
KEBS910 Maisteriseminaari, 3 op
Valinnaisia pääaineopintoja, 0-4 op
Valinnaisia pää- ja sivuaineopintoja, 40 op

Filosofian maisterin tutkinto, Molekyylibiologia, 120 op

Molekyylibiologian syventävät opinnot, 80 op
MOBS304 Molekyylibiologian syventävä kurssi, 8 op
MOBS306 Molekyylibiologian loppukuulustelu, 9 op
MOBS307 Työharjoittelu, 3-7 op
MOBS312 Molekyylibiologian laboratoriokurssi, 6 op
MOBS314 Rekombinanttiproteiinien muokkaus ja tuottaminen, 4 op
MOBS315 Molekyylibiologian erikoislaboratoriokurssi, 4 op
MOBS320 Virologian jatkoluennot tai MOBS321 Molekyylibiologian erikoisluennot, 4 op
MOBS900 HOPS, 1 op
MOBS901 Pro gradu -tutkielma, 30 op
MOBS902 Kypsyysnäyte
MOBS910 Maisteriseminaari, 3 op
Valinnaisia pääaineopintoja, 4-8 op
Valinnaisia pää- ja sivuaineopintoja, 40 op

Filosofian maisterin tutkinto, Solubiologia, 120 op

Solubiologian syventävät opinnot, 80 op
SOBS107 Solubiologian loppukuulustelu, 9 op
SOBS108 Tutkielmaan liittyvä kirjatentti, 7 op
SOBS109 Elektronimikroskopian kurssi, 5 op
SOBS110 Solubiologian erikoiskurssi, 6 op
SOBS111 Molekylaarisen solubiologian kurssi, 4 op
SOBS112 TAI SOBS113 Solubiologian erikoisluennot, 4 op
SOBS121 Työharjoittelu, 3-7 op
SOBS900 HOPS, 1 op
SOBS901 Pro gradu -tutkielma, 30 op
SOBS902 Kypsyysnäyte
SOBS910 Maisteriseminaari, 3 op
Valinnaisia pääaineopintoja, 4-8 op
Valinnaisia pää- ja sivuaineopintoja, 40 op

Huom! Ammattikorkeakouluopintojen perusteella biotekniikan, kemiallisen biologian, molekyylibiologian tai solubiologian maisteriopintoihin hyväksytyiltä vaaditaan täydentäviä opintoja. Pohjakoulutuksen laajuudesta riippuen, täydentäviä opintoja tulee suorittaa seuraavasti:
Pohjakoulutuksen laajuus: Täydentävät opinnot:
180 op (120 ov) 60 op
210 op (140 ov) 40 op
240 op (160 ov) 20 op
Täydentäviin opintoihin sisältyvät tarvittaessa myös kieli- ja viestintäopinnot (6 op):
Viestintäkurssi 2 op
Toinen kotimainen kieli 2 op
I vieras kieli 2 op

Solu- ja molekyylibiologia, sivuaineopintokokonaisuudet

Solu- ja molekyylibiologian perusopinnot, 25 op
SMBA101 Solubiologian perusteet tai
BIOP101 Biokemian, solubiologian ja molekyylibiologian perusteet, 6 op
SMBA301 Molekyylibiologian perusteet, 6 op
SMBA302 Mikrobiologian perusteet, 4 op
SMBA502 Solun kemia, 5 op
SMBA701 Biotekniikan perusteet, 4 op
Valinnaisia opintoja**, 1 op
Solu- ja molekyylibiologian perusopinnot nanotieteilijöille, 30 op
BIOP101 Biokemian, solubiologian ja molekyylibiologian perusteet, 6 op
EKOA501 Genetiikan perusteet, 4 op
SMBA106 Biomolekyylit ja proteiinien rakenne, 6 op
SMBA301 Molekyylibiologian perusteet, 6 op
SMBA302 Mikrobiologian perusteet, 4 op
SMBA701 Biotekniikan perusteet, 4 op
Solu- ja molekyylibiologian aineopinnot, 35 op
BIOA112 Ihmisen fysiologia, 5 op
BIOA126 Solu- ja molekyylibiologian ja biokemian laboratoriotyökurssi, 3 op
SMBA106 Biomolekyylit ja proteiinien rakenne, 6 op
SMBA107 Solu- ja molekyylibiologian loppukuulustelu, 6 op
SMBA304 Mikrobigenetiikka, 4 op
Valinnaisia opintoja**, 11 op

Luonnontieteiden kandidaatin tutkinto, Nanotieteiden koulutusohjelma, pääaineena solu- ja molekyylibiologia, 180 op

Biologian perusopinnot, 25 op
BIOP101 Biokemian, solubiologian ja molekyylibiologian perusteet, 6 op
BIOP102 Eliökunnan rakenne ja monimuotoisuus, 9 op
BIOP103 Ekologian ja evoluution perusteet, 4 op
BIOP104 Limnologian perusteet, 3 op
YMPP105 Ympäristönsuojelun perusteet 1), 3 op
Solu- ja molekyylibiologian aineopinnot nanotieteilijöille, 64 op
SMBA101 Solubiologian perusteet, 6 op
SMBA104 Soluviljelykurssi, 6 op
SMBA106 Biomolekyylit ja proteiinien rakenne, 6 op
SMBA301 Molekyylibiologian perusteet, 6 op
SMBA302 Mikrobiologian perusteet, 4 op
SMBA303 Bioinformatiikan kurssi, 4 op
EKOA501 Genetiikan perusteet, 4 op
SMBA507 Bioenergetiikka ja metabolia I, 4 op
SMBA508 Bioenergetiikka ja metabolia II, 4 op
SMBA509 Bioenergetiikka ja metabolia III, 4 op
SMBA701 Biotekniikan perusteet, 4 op
SMBA901 Kandidaattitutkielma, 7 op
SMBA902 Kypsyysnäyte
SMBA910 Kandidaattiseminaari, 5 op
Kemian perusopinnot nanotieteilijöille, 29 op
KEMP101 Kemian perusteet 1 (yleinen kemia), 5 op
KEMP102 Kemian perusteet 2 (yleinen kemia), 5 op
KEMP103 Kemian perusteet 3 (epäorgaaninen kemia), 4 op
KEMP105 Kemian perusteet 4 (orgaaninen kemia), 7 op
KEMP110 Kemian perustyöt, 4 op
KEMA222 Fysikaalinen kemia 2 tai KEMA237 Orgaaninen kemia 1, 4 op
Fysiikan perusopinnot nanotieteilijöille, 25 op
FYSP101 Fysiikka I: Mekaniikan perusosa, 5 op
FYSP102 Fysiikka II: Mekaniikan jatko-osa, 5 op
FYSP103 Fysiikka III: Termodynamiikka ja optiikka, 5 op
FYSP104 Fysiikka IV: Sähköopin perusteet, 5 op
FYSP106 Fysiikka VI: Moderni fysiikka, 5 op
Sivuaine I, Luonnontieteiden perusteet ja menetelmät nanotieteilijöille, 25 op
FYSP101 Fysiikan matemaattiset menetelmät, 9 op
tai KEMA241 Kemian matemaatiset apuvälineet, 4 op
SMBP801 Lentävä lähtö nanotieteisiin, 2 op
SMBA811 Nanotieteiden laboratoriotyöt I, 6 op
SMBA812 Nanotieteiden laboratoriotyöt II, 6 op

Kieli- ja viestintäopinnot, 6 op
Viestintäkurssi, 2 op
Toinen kotimainen kieli, 2 op
I vieras kieli, 2 op
SMBP900 HOPS, 1 op
Vapaasti valittavia opintoja***, 7-12 op

1) Vaihtoehtoisesti YMPP123 Ympäristötieteen perusteet

# #

7.4 Erilliset maisteriohjelmat ja niihin rinnastettavat maisterikoulutukset

Master's Degree Programme in Sustainable Management of Inland Aquatic Resources (FM), 120 op

Sustainable management of inland aquatic resources

Compulsory, 100 op
WETS102 Work experience outside university, 4-5 op
WETS103-119 Book examination II or III, chosen field, 5-6 op
WETS121 Training in a research groups, 2-3 op
WETS707 Book examination on sustainable management, 5 op
WETS899 Introduction session at Konnevesi Field Station, individual study plan, 2 op
WETS901 M. Sc. Thesis, 30 op
WETS902 Final maturity test, - op
WETS903 Master project seminars, 3 op
WETS904 Book examination I, related to Masters thesis, 6 op
WETS905 Litterature review and plan for masters project, 4 op
WETS907 Scientific writing, 3 op
WETS908 Reseach grant proposal for doctoral studies, 2 op
WETS911Regional policies for water management, 6 op
WETS920 Guidance for Masters thesis, part A, 1 op
WETS921 Guidance for Masters thesis, part B, 2 op
Optional a, chosen advanced studies on aquatic science**, 22-25 op
Optional b, freely selected***, 20 op

Choice of optional courses must be specified in individual study plan and approved by the appropriate subject professor.

**Restricted optional courses must be selected from those available in the major discipline or other relevant courses from within BYTL, or from another subject important to the student's degree.

***Unrestricted optional courses may be chosen freely, must include Language and communication studies 6 cr (or substitutes), min. 2 cr Finnish for foreigners.

Master's Degree Programme in Nanoscience, 120 op

Pääaineen syventävät opinnot, 80 op
Biotekniikan, kemiallisen biologian, molekyylibiologian tai solubiologian syventävät opinnot, ks. sisätö kunkin oppiaineen kohdalta.
Yhteiset opinnot, 40 op
KEMS855 Nanotieteiden seminaari, 4 op
KEMS851 Fundamentals of Nanoscience, 7 op
Valinnaisia sivuaineopintoja tai pääaineen täydentäviä aineopintoja, 29 op

Nanotieteiden kansainvälinen maisteriohjelma kouluttaa poikkitieteellisiä alan asiantuntijoita, jotka soveltavat fysiikan, kemian ja biotieteiden tietoa ja osaamista alan nopeasti kehittyvässä tutkimuksessa ja tuotekehityksessä. Maisteriohjelma tarjoaa erinomaisen pohjan nanotieteiden jatko-opinnoille. Opiskelu ohjelmassa on kokopäivätoimista ja maisterintutkinnon voi suorittaa noin kahdessa vuodessa. Opiskelijoiden pääaine ohjelmassa on suuntautumisen perusteella biotekniikka, elektroniikka, fysiikka, fysikaalinen tai orgaaninen kemia, kemiallinen biologia, molekyylibiologia tai solubiologia. Ohjelmassa opiskellaan pääaineopintojen lisäksi sekä nanotieteiden erikoiskursseja että muiden alojen erikoiskursseja ja sivuainekokonaisuuksia. Opinnäytetöiden aiheet ovat aina poikkitieteellisiä.

Biotieteiden alalla nanotieteiden maisterin tutkinto koostuu pääaineen syventävistä opinnoista (80 op) ja tarvittaessa HOPS:issa sovittavista täydentävistä pääaineen aineopinnoista, sekä sivuaineen opinnoista. Tutkinnon laajuus on vähintään 120 op. Sivuaineopintoja on suoritettava siten että luonnontieteen kandidaatin (tai muu soveltuva tutkinto) ja nanotieteen maisterin tutkinto yhdessä sisältävät vähintään yhden aineen perusopintokokonaisuuden ja toisen aineen aineopintokokonaisuuden pääaineesta poikkeavilta aloilta biologiassa, fysiikassa, kemiassa tai matematiikassa. Pääaineesta riippumattomia kaikille yhteisiä kursseja ovat Fundamentals of Nanoscience sekä Nanotieteiden Seminaari.

Master's Programme in Development and International Cooperation, 120 op

Environmental Science with a specialisation in Development and International Cooperation

Introduction to Academic Practices, 14 op
DEVS101 Personal Study Plan and Internship, 2 op
DEVS102 Introduction to the Academic Research Process, 4 op
DEVS103/XENX009 Integrated Research Communication, 4 op
DEVS104 Research Methods, 4 op
Understanding Development, 10 op
DEVS201 Theories and Research Approaches of Development, 6 op
DEVS202 Thematic and Sectoral Approaches to Development, 4 op
Development Cooperation Strategies, 12 op
DEVS301 Development Policy and Its Critics, 6 op
DEVS302 Governance and Development Goals, 6 op
Development Management and Competence, 10 op
DEVS401 Project Cycle Management, 6 op
DEVS402 Intercultural Competence, 4 op
Selective Studies of Development
DEVS501 Globalisation and Social Justice
DEVS502 Lecture Passport
DEVS503/XENX020 Mastering Academic Assignments
DEVS504/YKPP320/CIS0A02 Finland in the World
DEVS505/YKPP300/CIS0A01/SOSP300 Perspectives to Finnish Society
DEVS506 Development and Economics
DEVS507 Evaluation and Impact Assessment
DEVS508 Asian Political Economy
DEVS509 Geopolitical Adventures of the Name Asia
DEVS510 Japan In and Out of Asia
DEVS511 Development on Film
DEVS512 Women in Development
DEVS513 The Study of National Culture: Methodological Perspectives
Expertise in Major Disciplines, 24-56 op
DEVS601 Major Studies and Seminars of Master’s Thesis
International Internship, 10 op
DEVS701 Internship and Final Report
Master’s Thesis, 30-40 op
DEVS801 Thesis and Maturity Exam

Ellei sivuaine- ja kieliopintoja sisälly alempaan korkeakoulututkintoon tai vastaavaan koulutukseen vähintään siinä laajuudessa, jossa ne on määritelty LuK-tutkinnossa, ne tulee suorittaa filosofian maisterin tutkintoon.

Uusiutuvan energian maisteriohjelma, Kestävä bioenergia 120 op

Koulutukseen hyväksyttäviltä edellytetään vähintään kandidaatin tai ammattikorkeakoulututkinnon laajuiset tutkintoon soveltuvat opinnot. Kullekin opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen, ympäristötieteen professorin vahvistama opintosuunnitelma ensimmäisen lukukauden aikana. Opintosuunnitelmaan sisällytetään myös tarvittavat täydentävät opinnot ja kieliopinnot. Opintosuunnitelma laaditaan siten, että pääaineen osalta tutkinto voidaan suorittaa kahdessa vuodessa.

Pääaineopinnot, 95 op

UE:n yhteiset pakolliset opinnot, yht. 12 op
KEMS801 Renewable Energy Production, 8 op
KEMS802 Seminar on Renewable Energy, 4 op
Kestävän bioenergian pakolliset, yht. 49 op
YMPS900 HOPS, 1 op
YMPS353 Biopolttoaineiden standardit ja laboratoriotyöt, 4 op
YMPS391 Biomassan tuotanto ja käyttö, 4 op
YMPS392 Energiajärjestelmien hiili-, energia- ja päästötaseet, 5 op
YMPS467 Biomassan termisten konversiotekniikoiden perusteet, 5 op
YMPS901 Pro gradu -tutkielma, 30 op
YMPS902 Kypsyysnäyte -
Valinnaisia opintoja, laboratoriotyöskentely, väh. 4 op
YMPS341 Ilmansuojelun mittaustekniikat, 4 op
YMPS354 Kemiallinen ympäristöanalytiikka, 4 op
YMPS514 Ympäristötekniikan kokeelliset tutkimusmenetelmät, 4-6 op
KEMS848 UE:n syventävien opintojen työt, 4-8 op
Valinnaisia opintoja, tekniikka, väh. 8 op
YMPS340 Ilmansuojelutekniikka, 5 op
YMPS450 Biokaasuteknologia, 4 op
YMPS456 Liikenteen biopolttoaineet, 4 op
YMPS464 Jätteiden energiakäyttö, 4 op
YMPS492 Bioenergiatuotannon sivutuotteiden käsittely ja hyötykäyttö, 3 op
Valinnaisia opintoja, talous, väh. 8 op
YMPS491 Energiatalous ja ympäristö, 4 op
CEMS210 Material Flow Management, 5 op
CEMS230 Managing a Green Organisation, 5 op
CEMS270 Climate Business, 5 op
Valinnaisia opintoja, ympäristö, väh. 8 op
YMPS413 Ympäristötilastot, kokoaminen ja käyttö, 3 op
YMPS432 YVA-kurssi, 4 op
YMPS493 Biopolttoaineiden tuotannon ympäristövaikutukset, 2 op
YMPS540 Uusiutuvan energian ympäristövaikutukset, 2 op
Advanced renewable energy systems -kokonaisuudesta suositellaan, väh. 4 op
KEMS810 Solar energy, 4 op
KEMS806 Wind energy, 4 op
KEMS808 Fuell cell technology, 4 op
FYSSxxx Materials for RE technologies, 4 op

Valinnaisia opintoja: 2 op
Sivuaine tai valinnaiset ympäristöalan opinnot, 25 op

Ellei sivuaine- ja kieliopintoja sisälly alempaan korkeakoulututkintoon tai vastaavaan koulutukseen vähintään siinä laajuudessa, jossa ne on määritelty LuK-tutkinnossa, ne tulee suorittaa filosofian maisterin tutkintoon.

Ympäristötieteen ja -teknologian maisterikoulutus, 120 op

Koulutukseen hyväksyttäviltä edellytetään vähintään kandidaatin tai ammattikorkeakoulututkinnon laajuiset tutkintoon soveltuvat opinnot. Kullekin opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen, ympäristötieteen professorin vahvistama opintosuunnitelma ensimmäisen lukukauden aikana. Opintosuunnitelmaan sisällytetään tarvittavat täydentävät opinnot ja kieliopinnot. Opintosuunnitelma laaditaan siten, että pääaineen osalta tutkinto voidaan suorittaa kahdessa vuodessa. Opinnot koostuvat pääosin kolmesta modulista, joihin soveltuvat opintojaksoja on esitetty alla. Erikseen sopimalla HOPS:issa moduleihin voi sisällyttää myös muita soveltuvia opintojaksoja. Moduleista 1 ja 2 on suoritettava vähintään 25 op, modulista 3 vähintään 20 op. Sama opintojakso voi kuulua vain yhteen moduliin.

YMPS900 HOPS, 1 op
1. Ympäristöekologia ja ekotoksikologia > 25 op
YMPA205, YMPA206, YMPA209, YMPA220, YMPA225, YMPS309, YMPS310, YMPS341, YMPS352, YMPS353, YMPS354, YMPS355, YMPS391, YMPS420, YMPS421, YMPS432, YMPS475, YMPS476, YMPS477, YMPS478
2. Ympäristötekniikka, > 25 op
YMPA212, YMPS259, YMPS322, YMPS340, YMPS390, YMPS419, YMPS440, YMPS450, YMPS456, YMPS464, YMPS467, YMPS470, YMPS492, YMPS511, YMPS512, YMPS514, YMPS515, YMPS535, KEMS801, KEMS808
3. Ympäristötietojärjestelmät ja ympäristötalous, > 20 op
YMPA238, YMPA253, YMPS360, YMPS361, YMPS392, YMPS445, YMPS491, YMPS504, YMPS505, YMPS520, CEMS210, CEMS230
4. Yhteiskunnallinen ympäristötiede, 0-20 op
Sovitaan erikseen
Muut opinnot
YMPS409 Tutkimuksen suunnittelu ja toteutus, 2 op
YMPS901 Pro gradu -tutkielma, 30 op
YMPS902 Kypsyysnäyte
YMPS910 Maisteriseminaari, 0-2 op


Kuva 3: Ympäristötieteessä tutkitaan mm. biokaasun (kaatopaikkakaasun) puhdistamista liikennepolttoaineeksi.

# #

7.5 Jatkotutkinnot

Tieteellinen jatkokoulutus

Bio- ja ympäristötieteiden jatkotutkintoja ovat filosofian lisensiaatin (FL) ja filosofian tohtorin (FT) tutkinnot. Oikeus jatko-opintojen suorittamiseen myönnetään hakemuksen perusteella. Jatkokoulutukseen voivat hakea ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet.

Jatkokoulutukseen haluavan tulee ottaa yhteyttä bio- ja ympäristötieteiden laitoksella alansa jatkokoulutuksesta vastaavaan professoriin. Jos hakija täyttää jatkokoulutettavalle asetetut vaatimukset, hänelle nimetään vastuullinen ohjaaja. Professorin ja ohjaajan kanssa laaditaan opiskelijalle henkilökohtainen jatko opintosuunnitelma ja tutkimussuunnitelma. Varsinainen haku tapahtuu hakulomakkeella, johon liitetään jatko-opintosuunnitelma, tutkimussuunnitelma ja sopimusliite. Hakemuksia käsitellään pääasiassa kaksi kertaa vuodessa, hakuajat löytyvät tiedekunnan yhteisestä osasta.

Jatkotutkintoa varten on suoritettava 60 opintopisteen laajuiset tieteellisen jatkokoulutuksen opinnot, jotka koostuvat seuraavasti:

A. Pakolliset opinnot (vähintään 20 op)
Lisensiaattitutkimus tai väitöskirja.
Jatkokoulutusseminaari (XXXJ101) - Esimerkiksi laitoksella järjestettävät tutkijaseminaarisarjat. Seminaariin on osallistuttava 12 kertaa (1 op) ja pidettävä yksi esitelmä (2 op).
Jatkokoulutustentti (XXXJ103) - Pääainetta tukeva kirjallisuustentti (8-16 op).
Tieteellinen kokous (XXXJ102) - Vähintään yksi esitelmä tai posteri kansainvälisessä tieteellisessä kokouksessa (2-4 op/kokous). Muusta osallistumisesta saa suorituksen harkinnan perusteella. Tieteellisiä kokouksia voi opintoihin sisällyttää yhteensä enintään 15 op.

B. Valinnaiset opinnot
Jatko-opintosuunnitelmassa hyväksyttyjä jatkokoulutusta tukevia opintoja.
Jatkokoulutuskurssit - Oman alan jatkokoulutuskurssit (esimerkiksi laitoksella järjestettävät jatkokoulutuskurssit).
Yliopisto-opetus (XXXJ105) - enintään 10 op.

Kaikki opintosuoritukset vaativat pääaineen professorin hyväksynnän ennen opintorekisteriin kirjaamista. Professori tekee hyväksynnän jatko-opintosuunnitelman ja laitoksella yhteisesti hyväksyttyjen kriteerien mukaan.

Tutkijakoulut

Tutkijakoulun tarkoituksena on tarjota tehokas vaihtoehto filosofian tohtorin tutkinnon suorittamiseksi. Tutkijakouluihin kuuluvat määräaikaiset jatkokoulutusvirat ovat yleisesti haettavissa, pääsääntöisesti kahdesti vuodesssa. Bio ja ympäristötieteiden laitoksen opiskelijoita on mukana kuudessa tutkijakoulussa (graduate school): Bioinformatiikan ja rakennebiologian tutkijakoulu, Biologiset vuorovaikutukset -tutkijakoulu, Ekologian ja evoluution tutkijakoulutusohjelma, Energiatekniikan tutkijakoulu, Nanotieteiden tutkijakoulu sekä Ympäristötieteen ja -tekniikan tutkijakoulu (EnSTE).

# #

7.6 Ammatillinen erikoistumiskoulutus

Sairaalasolubiologin erikoistumiskoulutus

Säädöksistä
Sairaalasolubiologin erikoistumiskoulutuksesta on säädetty valtioneuvoston asetuksessa 834/2000 ja opetusministeriön asetuksessa yliopistojen koulutusvastuun täsmentämisestä, yliopistojen koulutusohjelmista ja erikoistumiskoulutuksista (568/2005), mikä astui voimaan 1.8.2005. Koulutus perustuu valtioneuvoston asetukseen yliopistojen tutkinnoista (794/2004). Sairaalasolubiologin erikoistumiskoulutuksesta vastaa Jyväskylän yliopisto.

Koulutukseen haku
Erikoistumiskoulutukseen voi hakea, kun on suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon, esim. filosofian maisterin tutkinnon, johon sisältyy syventävät opinnot solubiologiassa tai molekyylibiologiassa tai muutoin hankitut ko. arvosanoja vastaavat tiedot. Haku edellyttää koulutuspaikkaa ja koulutuspaikassa tehtävää erikoistumiskoulutussuunnitelmaa. Koulutuspaikka voi olla yliopistollinen sairaala, keskussairaala tai muu hyväksyttävä koulutuspaikka. Koulutettavalle nimetään vähintään yksi kouluttaja ja tukiryhmä, johon kuuluu kouluttajan lisäksi ainakin yksi lääkäri. Jyväskylän yliopisto hyväksyy jatko-opiskelijat erikoistumiskoulutukseen ja myöntää koulutuksen suorittaneille sairaalasolubiologin pätevyyden. Erikoistumiskoulutuksen aikana suoritetaan vähintään filosofian lisensiaatin tutkinto.

Erikoistumiskoulutuksen kesto ja sisältö
Koulutus koostuu 4 vuotta kestävästä käytännön koulutuksesta, sairaalasolubiologin pätevyyskuulustelusta ja filosofian lisensiaatin tutkinnosta, johon sisältyvistä 60 op:n opinnoista tulee 30 op olla pätevyyslautakunnan hyväksymiä alan opintoja.

Erikoistumiskoulutukseen kuuluvat seuraavat osa-alueet:

  1. Osallistuminen kliiniseen laboratoriotoimintaan. Erikoistuvan tulee kouluttajansa johdolla perehtyä oman alansa kliiniseen käyttöön tarkoitettuihin menetelmiin ja niillä tehtävien tutkimusten suorittamiseen. Koulutuksen jälkeen erikoistuneen sairaalasolubiologin tulee hallita itsenäisesti keskeiset solu- ja molekyylibiologian kliiniset menetelmät.
  2. Suunnittelu, menetelmien kehitys ja tieteellinen tutkimus. Erikoistuvan tulee perehtyä koulutusyksikkönsä suunnittelutyöhön ja osallistua menetelmien validointiin ja kehittämiseen sekä osallistua koulutuspaikan tieteelliseen tutkimustyöhön, jonka pohjalta erikoistuvan tulee tehdä lisensiaatin tutkintoon vaadittava opinnäyte (lisensiaatintutkimus). Koulutuksen jälkeen hänen tulee kyetä toimimaan itsenäisesti oman alansa menetelmistä vastaavana ja työryhmän jäsenenä laboratoriotoimintojen suunnittelussa ja tutkimustyössä.
  3. Laadunvarmistus. Erikoistuvan tulee perehtyä käytössä oleviin paikallisiin, kotimaisiin ja kansainvälisiin laadunvarmistusjärjestelmiin ja niiden hyödyntämiseen. Koulutuksen jälkeen erikoistuvan on hallittava laboratoriotutkimusten laadunvarmistukseen liittyvät asiat.
  4. Konsultointi. Erikoistuvan tulee perehtyä sairaalasolubiologian menetelmiin ja laitteisiin liittyvään konsultointitoimintaan sekä koulutuspaikassaan että alueellisella tasolla.
  5. Ammattikirjallisuus. Erikoistuvan on perehdyttävä informaatiopalvelujen käyttöön, seurattava oman alansa tieteellisiä aikakausilehtiä ja ammattikirjallisuutta.
  6. Seminaarit ja kokoukset. Erikoistuvan on osallistuttava oman alansa valtakunnallisiin koulutuksiin, koulutuspaikkansa koulutustilaisuuksiin ja kliinisiin kokouksiin. Erikoistuvan tulee pitää esityksiä joissakin edellä mainituissa koulutustilaisuuksissa vähintään kerran lukukaudessa.
  7. Opetustyö. Erikoistuvan on annettava omaan alaansa kuuluvaa opetusta koulutuspaikan henkilökunnalle.
  8. ATK. Erikoistuvan tulee perehtyä oman alansa ATK-järjestelmien ja ohjelmien käyttöön sekä tilastollisten menetelmien käyttöön.
  9. Hallinnollinen koulutus. Erikoistuvan on perehdyttävä koulutuspaikan hallintoon ja osallistuttava mahdollisuuksien mukaan työryhmätyöskentelyyn ja hallinnollisiin kokouksiin. Erikoistunut kykenee tarvittaessa johtamaan oman alansa laboratoriotoimintaa.

Sairaalasolubiologian pätevyyslautakunta
Jyväskylän yliopiston matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta on nimennyt 5-vuotiskaudeksi (2005-2009) sairaalasolubiologian pätevyyslautakunnan. Lautakunnan tehtävänä on suunnitella ja koordinoida erikoistumiskoulutusta, hyväksyä koulutussuunnitelmat, järjestää pätevyyskuulustelut ja ehdottaa pätevyyksien myöntämistä. Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta tekee hakemuksen ja henkilökohtaisen erikoistumiskoulutussuunnitelman perusteella virallisen päätöksen tiedekunnan jatko-opiskelijaksi ottamisesta.

Käytännön koulutus
Käytännön koulutuksesta vähintään kaksi vuotta tulee suorittaa sairaalalaboratoriossa tai muussa hyväksyttävässä koulutuspaikassa. Toiset kaksi vuotta voi olla yliopistossa tai muussa tutkimuslaitoksessa suoritettua tieteellistä, sairaalasolubiologian alaan liittyvää tutkimustyötä.

Lisensiaatintutkimus ja muun tutkimustyön hyväksi lukeminen koulutuksessa
Lisensiaatintutkimus tehdään koulutuspaikan kanssa sovittavasta aiheesta joko Jyväskylän yliopistoon tai muuhun yliopistoon. Sairaalasolubiologian teoriaopinnot ja sairaalasolubiologian pätevyyskuulustelu voidaan sisällyttää lisensiaatin tutkintoon vaadittavaan koulukseen. Käytännön koulutukseen voidaan hyväksyä ohjatun pätevyyskoulutuksen lisäksi enintään kaksi vuotta palvelua, joka on suoritettu terveydenhuollon tai tieteellisen tutkimuksen monipuolisissa laboratoriotehtävissä.

Sairaalasolubiologin pätevyyskuulustelu
Koulutettava voi osallistua valtakunnalliseen sairaalasolubiologian pätevyyskuulusteluun (10 op) oltuaan vähintään kolmen vuoden ajan erikoistumiskoulutuksessa. Kuulustelu on läpäistävä vähintään arvolauseella hyvä (3/5), joka vastaa noin 75 % pisteistä. Hyväksytty kuulustelu on voimassa viisi vuotta hyväksymispäivästä lukien. Kuulusteluun vaadittavat oppikirjat ja tieteelliset julkaisusarjat valitaan jatko-opiskelijan erikoistumiskoulutuksen mukaisesti. Opiskelija voi myös itse esittää pätevyyskuulusteluun soveltuvan kokonaisuuden, jonka pätevyyslautakunnan puheenjohtaja hyväksyy.

Todistus sairaalasolubiologin pätevyydestä
Suoritettuaan erikoistumiskoulutukseen sisältyvät opinnot ja laadittuaan hyväksytyn lisensiaatintutkimuksen koulutettava saa pyynnöstä Jyväskylän yliopiston matemaattis-luonnontieteelliseltä tiedekunnalta todistuksen suorittamastaan ammatillisesta filosofian lisensiaatin tutkinnosta ja sairaalasolubiologin erikoistumiskoulutuksesta. Lisensiaatin tai tohtorin tutkinnon aiemmin suorittaneet eivät suorita toista jatkotutkintoa, vaan sairaalasolubiologin erikoistumiskoulutuksen suoritettuaan heille annetaan erillinen todistus sairaalasolubiologin erikoistumiskoulutuksesta.

# #

7.7 Bio- ja ympäristötieteiden opetus 2008-2009

Tämä kappale sisältää tietoja biologian opintoihin kuuluvista opintojaksoista lukuvuonna 2008-2009. Kurssien tarkemman aikataulun löydät Korpista sivulta:
https://korppi.jyu.fi/kotka/course/student/organisationList.jsp,
kun kirjoitat hakukenttään kurssin koodin.
Korpista löytyvät tiedot myös muusta opetustarjonnasta.

# #

7.7.1 Biologia

BIOP101 Biokemian, solubiologian ja molekyylibiologian perusteet (6 op)

Opettajat: Anna Bagge, Jari Ylänne
Opetusaika: 03.09. - 12.11.2008
Sisältö: Tämä on biologian opiskelijoiden ensimmäinen johdantokurssi, käydään läpi elämän kemiallista perustaa, biomolekyylien rakenteita ja toimintaa, solun perusrakenteita ja tärkeimmät molekyylibiologiset mekanismit. Kurssi edellyttää itsenäistä kurssikirjan lukemista luentojen lisäksi. Tietokonedemonstraatiot vain bio- ja ympäristötieteen laitoksen pääaineopiskelijoille.
Kirjallisuus: Campbell and Reece, Biology, 8. painos, Benjamin-Cummings, 2008, Luvut 1-21 (s. 1-449)
Esitiedot: Oletetaan lukion biologian kurssien tiedot.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=56536

BIOP102 Eliökunnan rakenne ja monimuotoisuus (9 op)

Opettajat: Jari Haimi, Elisa Vallius, Timo Marjomäki, Jouni Taskinen, Heikki Helle, Tuula Oksanen, Anne Lyytinen, Timo Ruokonen, Saana Kataja-aho, Veikko Salonen, Anna Bagge, Marja Tiirola, Mari Kiili, Minna-Maarit Kytöviita
Opetusaika: 23.10.2008 - 04.02.2009
Sisältö: Kurssilla luodaan yleiskatsaus eliökunnan erilaisiin rakennepiirteisiin (morfologiaan), luokitteluun (systematiikka) ja polveutumissuhteisiin (fylogeniaan). Anatomian perusteet käydään läpi painottaen erityisesti rakenteen ja toiminnan yhteyttä. Kurssiin sisältyy luentoja, kirjan lukemista ja käytännön harjoituksia.
Kirjallisuus: CAMPBELL ym., Biology, 8. p (2008) kappaleet 27-35, 38 ja 46-47 sekä harjoitustöiden kurssimoniste, joka on ostettavissa Mattilanniemen Copy-Shopista viimeistään viikkoa ennen kurssin alkua.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53844

BIOP103 Ekologian ja evoluution perusteet (4 op)

Opettajat: Jari Haimi, Esa Koskela, Katja Tynkkynen, Johanna Mappes, Mikko Mönkkönen, Matti Koivula
Opetusaika: 12.01. - 19.03.2009
Sisältö: Kurssilla käydään läpi ekologian ja evoluutioteorian peruskäsitteitä, mm. luonnonvalinta, mikro- ja makroevoluutio, lajiutuminen, maapallon suurekosysteemit eli biomit, populaatioekologia (demografia, populaation kasvu, tiheydestä riippuvat ja riippumattomat populaatiokoon säätelymekanismit), yhteisöekologia (koevoluutio, saalistus, loisinta, kilpailu, symbioosi, sukkessio, eliömaantiede), ekosysteemiekologia (perustuotanto, ravinteiden kierrot, hajotustoiminta, ravintoverkot), käyttäytymisekologia (ravinnonvalinta, sosiaaliset vuorovaikutukset, lisääntymiskäyttäytyminen, viestintä).
Kirjallisuus: CAMPBELL ym., Biology, 8. p (2008), kappaleet 22-26, 51-56.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53843

BIOP104 Limnologian perusteet (3 op)

Opettaja: Kalevi Salonen
Opetusaika: 09.02. - 25.03.2009
Sisältö: Vesistöjen fysikaaliskemialliset perusilmiöt, vesien tila ja siihen vaikuttavat tekijät Suomessa ja mahdollisuudet estää ja korjata haittoja.
Kirjallisuus: Book examination in English as alternative for foreign students: BRÖNMARK, C. & HANSSON, L.-A. (2005) The Biology of Lakes and Ponds (2nd edition). R. Jones
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53842

BIOP900 HOPS (1 op)

Opettaja: Jari Haimi
Sisältö: Opiskelija laatii henkilökohtaisen opintosuunnitelman (Korppi-järjestelmän eHOPS) ohjaajansa tukemana.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53878

BIOA110 Kasvi- ja eläinfysiologian perusteet (3 op)

Opettajat: Jari Haimi, Anna Bagge
Opetusaika: 20.01. - 07.04.2009
Sisältö: Kurssilla perehdytään kasvien ja eläinten elintoimintoihin ja muihin keskeisiin fysiologisiin piirteisiin.
Kirjallisuus: CAMPBELL ym., Biology, 8. p (2008), kpl 36-37, 39, 41-45, 48-50.
Esitiedot: Biologian perusopinnot.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53601

BIOA111 Solubiologian alkeet, kirjatentti (2 op)

Opettaja: Jari Ylänne
Sisältö: Lähinnä biologian sivuainekokonaisuuksia ja biologian opettajan opintoja suorittaville opiskelijoilla tarkoitettu kuulustelu. Voi suorittaan solubiologian (SOB) yleisinä tenttipäivinä.
Kirjallisuus: Kirjallisuus HEINO, J. & VUENTO, M. Biokemian ja solubiologian perusteet, WSOY, 2007, sivut 24-99,158-167,177-186,203-223,247-260,272-280,302-315.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53838

BIOA112 Ihmisen fysiologian kuulustelu, kirjatentti (5 op)

Opettaja: Jari Ylänne
Sisältö: Kuulustelu. Pakollinen biologian opettajankoulutuksessa oleville. Suoritetaan solubiologian yleisinä tenttipäivinä.
Kirjallisuus: Kirjallisuus: NIENSTEDT, W., HÄNNINEN, O., ARSTILA, A., BJÖRQVIST, S.-E. (2004, 15-17. painos), Ihmisen fysiologia ja anatomia.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=59167

BIOA120 Lajintuntemus: Kasvit, peruskurssi (1 op)

Opettaja: Minna-Maarit Kytöviita
Opetusaika: 08.05. - 12.05.2009
Sisältö: Kurssilla kerätään omatoimisesti 50 tieteellisesti tallennettua kasvinäytettä (ohjeet laitoksen sivuilla: http://www.jyu.fi/science/laitokset/bioenv/opiskelu/ohjeita ). Kasvien keräämisestä, määrittämisestä ja tallentamisesta pidetään luento (4h) ja vapaaehtoinen demonstraatio (2h).
Kirjallisuus: Opetusmoniste Veli Saari & Veikko Salonen: Kasvilajintuntemukset (BIOA120, EKOA120 ja LUTP110)
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53840

BIOA121 Lajintuntemus: Selkärangattomat, peruskurssi (1 op)

Opettaja: Jari Haimi
Opetusaika: 16.03. - 26.03.2009
Sisältö: Kurssilla opiskellaan keskeisimpien kotimaisten selkärangatonryhmien tunnistamista demonstraatíoiden, harjoitusten ja itseopiskelun avulla.
Kirjallisuus: Kurssille tulee ostaa etukäteen moniste Mattilanniemen Copy-Shopista. Myös erilaiset hyönteisoppaat yms. ovat hyvää tukimateriaalia.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53839

BIOA122 Lajintuntemus: Selkärankaiset, peruskurssi (1 op)

Opettaja: Jari Haimi
Opetusaika: 04.05. - 07.05.2009
Sisältö: Kurssilla opetellaan tunnistamaan tärkeimmät kotimaiset selkärankaislajit.
Kirjallisuus: Kurssilla käytetään samaa monistetta kuin BIOA121:lla. Lisäksi mukana on syytä pitää jotakin lintuopasta. Materiaalia tulee myös Optima-oppimisympäristöön.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53848

BIOA123 Ekologian opetuksen kurssi (5 op)

Opettaja: Jari Haimi
Opetusaika: 11.08.2008 - 13.03.2009
Aikataulu: Kurssi alkaa maasto-osuudella, joka pidetään Konneveden tutkimusasemalla. Aseman ympäristön maastokohteisiin tehdään retkiä päivittäin. Jos Sinulla on mahdollisuus oman auton käyttöön kurssin kuljetuksissa, niin ilmoita siitä Jarille. Kurssin laboratorio-osa syyslukukauden aikana ja talviosuus maaliskuussa 2009 Konneveden tutkimusasemalla.
Sisältö: Kurssi on didaktista ekologiaa ja sillä opiskellaan pääosin sellaisia menetelmiä, joita on mahdollista käyttää myös peruskoulussa ja lukiossa. Kurssi on kolmiosainen. Ensimmäisessä osassa perehdytään kuvailevin menetelmin tärkeimpiin kotimaisiin ekosysteemeihin, lähinnä metsiin ja soihin. Toisessa osassa tehdään yksinkertaisia ekologisia laboratoriokokeita. Kolmannessa osuudessa perehdytään talviekologiaan ja sen opettamiseen. Kurssi on pakollinen opettajankoulutukseen osallistuville (maasto-osan voi korvata ekologian ja ympäristönhoidon tai ympäristötieteen laajemmilla maastokursseilla).
Kirjallisuus: Kurssin kenttäosalle tulee ottaa mukaan saatavilla olevia oppaita kasveista ja eläimistä: värikuvakasvio, jokin lintukirja ja hyönteiskirja helpottavat työskentelyä kurssilla.
Esitiedot: Biologian perusopinnot lajintuntemuksineen tulee olla suoritettuna ennen tätä kurssia. Niiden, jotka ovat osallistuneet ekologian tai ympäristötieteen kenttäkursseille, ei tarvitse osallistua tämän kurssin kenttäosuudelle, vaan voivat tulla mukaan laboratorio-osuuden alkaessa.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53599

BIOA124 Biologisia koululaborointeja (2 op)

Opettajat: Jari Haimi, Markku Käpylä
Opetusaika: 16.02. - 17.03.2009
Aikataulu: Keväällä 2009.
Sisältö: Perehdytään oppilastöiden suunnittelun periaatteisiin ja siihen liittyvään tutkimustietoon. Opiskellaan joukko klassisia koulukokeita. Kukin opiskelija suunnittelee ja toteuttaa yhden oppilastyön.
Kirjallisuus: Etsitään itse oman harjoitusaiheen opettamiseen ja oppimiseen liittyvää pedagogista kirjallisuutta.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=55524

BIOA125 Maastolajintuntemus (1 op)

Opettaja: Jari Haimi
Opetusaika: 25.05. - 29.05.2009
Sisältö: Kurssilla harjoitellaan eläinten ja kasvien tunnistamista maasto-olosuhteissa erilaisten harjoitusten ja inventointien avulla.
Kirjallisuus: Mukana tulee olla aiempien kurssien monisteet ja oppaat sekä muita kenttäkäyttöön soveltuvia tunnistuskirjoja (erityisesti kasvi- ja lintukirja).
Esitiedot: Biologian perusopinnot ja lajintuntemuksen peruskurssit.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53659

BIOA126 Solu- ja molekyylibiologian ja biokemian laboratoriotyökurssi (3 op)

Opettaja: Jari Haimi
Opetusaika: 04.05. - 15.05.2009
Sisältö: Kurssilla perehdytään keskeisimpiin ja moderneihin biokemian, molekyylibiologian ja solubiologian perustekniikoihin. Kurssi on tarkoitettu biologian opettajankoulutuksessa oleville sekä solu- ja molekyylibiologian sivuaineopiskelijoille. Vastuuhenkilö on biologian lehtori.
Esitiedot: Biologian perusopinnot sekä solubiologian alkeet (BIOA111) ja molekyylibiologian perusteet (SMBA301).
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53849

BIOA500 Koe-eläinkurssi (5 op)

Opettajat: Juhani Pirhonen, Esa Koskela, Heikki Takala, Pekka Postila
Opetusaika: 01.09. - 19.09.2008
Sisältö: Luennot: eläinkokeiden suunnittelu, koe-eläinten käsittely ja hoito, yleisimmät laboratorioeläimet ja niiden ominaisuudet, koe-eläinten käyttöön liittyvä lainsäädäntö ja etiikka, eläinkokeen hyöty-haitta −analyysi, eläinkokeellisen tutkimuksen tilastollisia menetelmiä, tulosten arviointi ja tieteellisen raportin laatiminen. Harjoitustyöt: kemikaalien annostelutavat, verinäytteiden otto, anestesia, analgesia ja ruumiinvaus.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53566

BIOA901 Kandidaattitutkielma (7 op)

Opettaja: Jari Haimi
Sisältö: Laaditaan suppeahko tutkielma itse valitusta aiheesta joltakin biologian osa-alueelta. Työ voi perustua empiiriseen aineistoon tai olemassa olevaan kirjalliseen materiaaliin. Työn aiheesta sovitaan biologian lehtorin kanssa ja työn suunnitteluvaiheessa osallistutaan biologan kandidaattiseminaariin (BIOA910).
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53608

BIOA902 Kypsyysnäyte (0 op)

Opettaja: Jari Haimi
Sisältö: Valvotussa koetilanteessa suoritettu kirjallinen kypsyysnäyte, jossa arvioidaan opiskelijan perehtyneisyyttä tutkielman aihepiiriin sekä äidinkielen taitoa.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53558

BIOA910 Kandidaattiseminaari (2 op)

Opettaja: Jari Haimi
Opetusaika: 01.12.2008 - 26.01.2009
Sisältö: Seminaarissa pidetään esitelmä sovitusta kandidaattitutkielmaan liittyvästä aiheesta ja siitä kirjoitetaan kaikille jaettava kirjallinen versio. Seminaariin sisältyy alussa kaikille yhteisiä ohjaustilaisuuksia, joissa käydään läpi seminaarin tavoitteita sekä annetaan ohjeita kirjallisen ja suullisen esityksen laatimiseen. Periaatteena on osallistua seminaariin kandidaatintutkielman suunnitteluvaiheessa.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53850

BIOS105 Museo- ja luontokohteiden pedagogiikka (0 op)

Opettaja: Jari Haimi
Opetusaika: 01.09.2008 - 31.07.2009
Aikataulu: Järjestetään myöhemmin sovittavina aikoina.
Sisältö: Valmistellaan ohjatusti opastusmateriaalia ja/tai suunnitellaan ja toteutetaan opastuksia museon vaihtuviin näyttelyihin tai johonkin luontokohteeseen liittyen.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=57995

BIOS900 HOPS (1 op)

Opettaja: Jari Haimi
Sisältö: Opiskelija laatii henkilökohtaisen opintosuunnitelman (Korppi-järjestelmän eHOPS) maisteriopintojaan varten.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53879

BIOS901 Pro gradu -tutkielma (20 op)

Opettaja: Jari Haimi
Sisältö: Ohjauksessa tehtävä tieteellinen tutkimus joltain biologian osa-alueelta. Tavoitteena on kouluttaa opiskelija itsenäiseen tieteellisten menetelmien käyttöön tutkimuksessa. Tutkielman aiheesta ja ohjausjärjestelyistä on sovittava etukäteen biologian lehtorin kanssa. Tutkielman aiheeseen liittyen pidetään myös maisteriseminaari (BIOS910).
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=58153

BIOS902 Kypsyysnäyte (0 op)

Opettaja: Jari Haimi
Sisältö: Valvotussa koetilanteessa suoritettu kirjallinen kypsyysnäyte, jossa arvioidaan opiskelijan perehtyneisyyttä tutkielman aihepiiriin sekä äidinkielen taitoa.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53559

BIOS909 Työskentely tutkimusryhmässä (2 op)

Opettaja: Jari Haimi
Aikataulu: Erikseen sovittuna ajankohtana tutkimusryhmissä.
Sisältö: Palkaton työskentely oman laitoksen tutkimusryhmän jäsenenä. Opiskelija hakeutuu tutkimusryhmään ja sopii työskentelystä. Tämän jälkeen ennen työskentelyn aloittamista siitä sovitaan kurssin vastuuhenkilön, biologian lehtorin, kanssa (työtehtävien ja oppimistavoitelistan läpikäyminen). Jakso ei voi liittyä omaan opinnäytetyöhön.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53921

BIOS910 Maisteriseminaari (2 op)

Opettaja: Jari Haimi
Opetusaika: 01.09.2008 - 31.07.2009
Aikataulu: Aikataaulu sovitaan osanottajien kesken.
Sisältö: Pääsääntöisesti osallistutaan sen biologian alan maisteriseminaariin, jonka alaan oma pro gradu -tutkielma kuuluu. Tarvittaessa järjestetään biologian oma seminaari erillisen ohjelman mukaan. Asiasta tulee neuvotella biologian lehtorin kanssa hyvissä ajoin etukäteen.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53851

# #

7.7.2 Ekologia ja ympäristönhoito ja evoluutiogenetiikka

EKOP900 HOPS (1 op)

Opettajat: Anne Lyytinen, Katja Tynkkynen, Tapio Mappes, Matti Koivula
Sisältö: LuK-tutkintoon sisältyvä henkilökohtainen opintosuunnitelma. Kaksi vaihtoehtoista suoritustapaa: opintosuunnitelman teko ja hyväksyttäminen omalla HOPS-ohjaajalla syksyn aikana TAI osallistuminen ryhmätapaamisiin ja opintosuunnitelman teko ryhmäohjauksessa (läsnäolopakko).
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53881

EKOA101 Ekologia (4 op)

Opettaja: Matti Koivula
Opetusaika: 03.09. - 13.11.2008
Sisältö: Luennoilla käydään läpi ekologian perusteet: ekologia tieteenä; ekologia ja evoluutio; ympäristön ja resurssien vaikutus yksilöihin ja yhteisöihin; populaation kasvua määräävät tekijät; populaatioiden väliset vuorovaikutukset - kilpailu, herbivoria, saalistus, loisinta ja mutualismi; populaatiot yhteisön osina; yhteisöjen lajidiversiteetti; ekosysteemin toiminta. Ryhmätyöt (keskustelut ja esitelmä) syventävät luennoilla käsiteltyjä asioita.
Kirjallisuus: Luentojen pohjana käytetään kirjaa TOWNSEND, C.R., BEGON, M. & HARPER, J.L. 2003. Essentials of Ecology (2. painos), Blackwell, jonka jokaisen tulisi hankkia käyttöönsä.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53836

EKOA102 Evoluutio (5 op)

Opettajat: Tuula Oksanen, Katja Tynkkynen, Johanna Mappes
Opetusaika: 13.01. - 13.02.2009
Sisältö: Oppikirjaan tukeutuvien luentojen ja harjoitusten avulla käydään läpi evoluutioteorian peruskysymyksiä. Mikäli opiskelija on suorittanut kirjan kirjatenttinä (EKOA152), ei EKOA102-kurssista voi saada suoritusta.
Kirjallisuus: Freeman, S. & Herron, J. C. 2007: Evolutionary analysis (4th edition).
Esitiedot: Biologian perusopinnot sekä EKOA501. Lisäksi suosittelemme EKOA502-kurssia.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53658

EKOA103 Ekologian kenttäkurssi (4 op)

Opettajat: Katja Tynkkynen, Matti Koivula
Opetusaika: 08.06. - 19.06.2009
Sisältö: Kurssilla opetellaan lukuisia terrestrisen ekologian näytteenottotapoja käytännössä, harjoitellaan laboratoriotyöskentelyä ja tieteellisen tutkimuksen tekoa. Yksi keskeinen elementti on kurssin lopputyö, joka tehdään työpareina pyrkien opinnäytemäiseen lopputulokseen tutkimuksen taustojen, teorioiden, aineiston analysoinnin ja tulkinnan sekä kriittisen arvioinnin kautta. Tulokset esitellään muille opiskelijoille kurssin päättävässä seminaarissa.
Kirjallisuus: Kurssitöiden pohjalta opettajien tarjoamat tieteelliset artikkelit ja omaehtoinen lisäinformaation hakeminen
Esitiedot: Perus- ja jatko kasvilajintuntemus. Lisäksi suositellaan eläintuntemuksen vastaavia kokonaisuuksia (selkärangattomat ja selkärankaiset).
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=58036

EKOA120 Lajintuntemus: Kasvit, jatkokurssi (2 op)

Opettaja: Minna-Maarit Kytöviita
Opetusaika: 02.03. - 25.03.2009
Sisältö: Luentoja ja demonstraatioita, itsenäistä opiskelua kokoelmanäytteistä, tentti.
Kirjallisuus: Opetusmoniste Veli Saari & Veikko Salonen: Kasvilajintuntemukset (BIOA120, EKOA120 ja LUTP110)
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53832

EKOA121 Lajintuntemus: Selkärangattomat, jatkokurssi (2 op)

Opettaja: Jari Haimi
Opetusaika: 08.09. - 26.09.2008
Sisältö: Kurssilla perehdytään selkärangattomien eläinten määrityskaavojen käyttöön, käytännön määritystyöhön sekä selkärangattomien rakenteeseen, ekologiaan ja evoluutioon.
Kirjallisuus: Tämän kurssin kurssimoniste, joka on ostettava etukäteen Mattilanniemen Copyshopista. Moniste on myynnissä 1.9. alkaen ja maksaa 2,80 Euroa.
Esitiedot: Eläinten peruslajintuntemukset.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53831

EKOA122 Lajintuntemus: Selkärankaiset, jatkokurssi (2 op)

Opettajat: Heikki Helle, Tapio Mappes
Opetusaika: 22.04. - 13.05.2009
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53852

EKOA151 Populaatioekologia, kirjatentti (5 op)

Opettaja: Mikko Mönkkönen
Sisältö: Kirjatentti.
Kirjallisuus: Begon, Mortimer & Thompson, Population Ecology, 1996, 3. painos. JA Hanski, Metapopulation Ecology, 1999.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53826

EKOA153 Käyttäytymisekologia, kirjatentti (4 op)

Opettajat: Tuula Oksanen, Katja Tynkkynen
Sisältö: Suositellaan vain sivuaine- tai etäopiskelijoille. Ekologian pääaineopiskelijoille suositellaan kurssia EKOS137. Mikäli opiskelija on suorittanut kurssin EKOS137, ei EKOA153 voi saada suoritusta (tai päinvastoin). Ilmoittautuminen tenttikuorella.
Kirjallisuus: KREBS, J.R. & DAVIES, N.B. (1993), An Introduction to Behavioral Ecology.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53825

EKOA154 Molekyyliekologia, kirjatentti (4 op)

Opettaja: Anneli Hoikkala
Sisältö: Johdatus molekyyligeneettisten menetelmien käyttöön ekologisessa tutkimuksessa.
Kirjallisuus: Beebee, T.J.C. & Rowe,G. 2004. An introduction to molecular ecology. Oxford University Press.
Esitiedot: EKOA501 ja EKOA502
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53824

EKOA155 Kasviekologia, kirjatentti (3 op)

Opettaja: Minna-Maarit Kytöviita
Sisältö: Ekologian ja ympäristönhoidon sivuaineopintoihin kuuluva valinnainen kirjatentti.
Kirjallisuus: Salonen, Veikko: Kasviekologia. WSOY. 1. painos (2006)
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53918

EKOA301 Soveltava ekologia (4 op)

Opettajat: Markku Kuitunen, Leena Lindström, Mikko Mönkkönen
Opetusaika: 18.11.2008 - 19.02.2009
Sisältö: Yhteinen kurssi ympäristötieteen kanssa (YMPA205). Luentoja teemoista: Ihminen ja ihmisen toiminta osana ekosysteemejä; Ekosysteemien tuotanto ja kantokyky; Kestävä kehitys ja soveltavan ekologian rooli; Luonnonvarat, luonnonvarojen käyttö ja hoito; Tuholaistorjunta; Ympäristöstressi - Luonnollinen vaihtelu ja ihmistoiminnan vaikutus.
Kirjallisuus: Newman, E.I. 2000. Applied Ecology & Environmental Management. 2. painos. Blackwell Scientific.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53835

EKOA302 Luonnonsuojelubiologia ja ympäristönhoito (4 op)

Opettajat: Janne Kotiaho, Mikko Mönkkönen
Opetusaika: 03.11. - 18.12.2008
Sisältö: Luennoilla käydään läpi luonnonsuojelun historiaa ja biologisen monimuotoisuuden uhkatekijöitä. Perehdytään luonnon monimuotoisuuden arvoihin ja niihin vaikuttaviin tekijöihin. Valaistaan populaatioiden ja elinympäristöjen suojeluun ja elinympäristöjen hoitoon liittyviä käsitteitä ja lainalaisuuksia sekä pohditaan yhteiskunnan ja luonnonsuojelun intressiristiriitoja ja niiden ratkaisumahdollisuuksia. Luennoilla annetaan kotitehtäviä.
Kirjallisuus: Primack: Essentials of conservation biology.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53657

EKOA303 Metsien hoito ja monikäyttö (2 op)

Opettaja: Mikko Mönkkönen
Opetusaika: 02.09. - 08.09.2008
Aikataulu: Aikataulu nähtävillä kurssin kotisivujen kautta: http://users.jyu.fi/~vemonkko/Teaching.html
Sisältö: Kurssi tarjoaa perustiedot suomalaisesta metsätaloudesta, metsien suunnittelusta, käytöstä ja hoidosta sekä luonnon monimuotoisuuden ylläpitämisestä osana talousmetsien hoitoa. Retkillä tutustaan käytännössä yksityismetsien ja valtion metsien hoitoon ja metsätalouden suunnitteluun.
Esitiedot: Biologian perusopinnot
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53853

EKOA501 Genetiikan perusteet (4 op)

Opettaja: Anneli Hoikkala
Opetusaika: 02.09. - 04.11.2008
Sisältö: Luennoilla käydään läpi klassinen mendelistinen genetiikka, geneettisen informaation kulku eu- ja prokaryooteilla, geenien toiminnan säätely ja kehitysgenetiikan perusteet. Lopuksi käsitellään lyhyesti molekyyligenetiikan tutkimusmenetelmiä ja niiden sovellutuksia. Harjoitustehtäviä.
Esitiedot: BIOP101 oltava suoritettu.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53834

EKOA502 Populaatiogenetiikka (4 op)

Opettaja: Anneli Hoikkala
Opetusaika: 27.10. - 17.12.2008
Sisältö: Luennoilla käsiteltäviä asioita: geneettisen muuntelun mittaaminen luonnonpopulaatioissa, Hardy-Weinbergin tasapaino ja sitä horjuttavat tekijät, molekyyligeneettisten menetelmien käyttö populaatioiden rakenteen ja historian tutkimisessa ja lajiutumiseen liittyvät geno- ja fenotyyppiset muutokset. Harjoitustehtäviä.
Esitiedot: EKOA501 oltava suoritettu.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53833

EKOA504 Ekologisen genetiikan esseet (4 op)

Opettaja: Anneli Hoikkala
Sisältö: Opiskelija tutustuu omatoimisesti ekologisen genetiikan eri aihepiirejä koskeviin alustuksiin (PDF tiedostot Evoluutiogenetiikan kansiossa Optimassa) ja etsii kustakin aihepiiristä yhden tieteellisen artikkelin, josta laatii yhteenvedon (yht. 5 esseetä). Artikkelit hyväksytetään ennen esseiden kirjoittamista A. Hoikkalalla.
Esitiedot: EKOA502
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53854

EKOA901 Kandidaattitutkielma (7 op)

Opettaja: Anne Lyytinen
Sisältö: Kandidaatintutkielman tarkoituksena on perehdyttää opiskelija tutkimuksen tekoon ja työn tieteelliseen raportointiin. Työ voi olla joko kirjallisuuteen perustuva, vertaileva tai kokeellinen. Työ suositellaan tehtäväksi kandidaattiprojektin (EKOA903, EKOA905-EKO907)yhteydessä.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53656

EKOA902 Kypsyysnäyte (0 op)

Opettaja: Johanna Mappes
Sisältö: Valvotussa koetilanteessa suoritettu kirjallinen kypsyysnäyte, jossa arvioidaan opiskelijan perehtyneisyyttä tutkielman aihepiiriin sekä äidinkielen taitoa.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53655

EKOA903 Tutkimuksen suunnittelu ja arviointi (4 op)

Opettajat: Jari Haimi, Timo Marjomäki, Anne Lyytinen, Heikki Hämäläinen, Janne Kotiaho, Minna-Maarit Kytöviita
Opetusaika: 13.01. - 12.02.2009
Sisältö: Opintojaksolla perehdytään kirjallisuuden hankintaan, tutkimusten arviointiin, tutkimussuunnitelmien laadintaan ja ekologian tutkimusmenetelmiin. Kurssin aikana laaditaan oma tutkimussuunnitelma kandidaattitutkielmaa (EKO901) varten ja perehdytään tutkielman aiheeseen etukäteen kirjoittamalla siihen liittyvä seminaariaine. Kurssilla on läsnäolopakko.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53830

EKOA905 Kandidaattiseminaarit (2 op)

Opettajat: Timo Marjomäki, Anne Lyytinen, Heikki Hämäläinen
Opetusaika: 26.03. - 03.04.2009
Sisältö: EKOA903-kurssilla laaditusta seminaariaineesta ja tutkimussuunnitelmasta pidetään suullinen esitelmä. Kurssiin liittyy myös seminaariesitelmien opponointi. Kurssilla on läsnäolopakko.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53829

EKOA906 Tutkimusaineistojen analysointi I (2 op)

Opettajat: Timo Marjomäki, Tuula Oksanen, Anne Lyytinen, Katja Tynkkynen, Heikki Hämäläinen
Opetusaika: 02.02. - 03.04.2009
Sisältö: Kurssilla perehdytään tieteellisesti kerättyjen aineistojen analysointiin. Aineiston kuvaaminen sekä tilastolliset testit: kahden- ja usean populaation vertailut, korrelaatio ja regressioanalyysi sekä frekvenssiaineistojen analysointi. Populaatio- ja yhteisöanalyysit. Luentojen lisäksi demonstraatioita ja laskuharjoituksia sekä tentti.
Esitiedot: Tilastotieteen opintoja vähintään yksi kurssi: TILP250, TILP150 tai vastaava.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53828

EKOA907 Tutkimusaineistojen analysointi II (2 op)

Opettajat: Timo Marjomäki, Anne Lyytinen, Katja Tynkkynen, Heikki Hämäläinen
Opetusaika: 21.10. - 19.12.2008
Sisältö: Tieteellisesti kerättyjen aineistojen analysointiharjoituksia demonstraatioin ja laskuharjoituksin. EKOA906-kurssillla opittujen taitojen syventäminen. Kurssin päätteeksi seminaari, jossa valmis kandidaattitutkielma esitetään.
Esitiedot: EKO/WETA906.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53892

EKOS101 Ekologia, loppukuulustelu, kirjatentti (5 op)

Opettaja: Mikko Mönkkönen
Kirjallisuus: Begon, Harper & Townsend, Ecology Individuals, Populations and Communities, 1996, 3. tai uudempi painos.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53823

EKOS102 Evoluutio, loppukuulustelu, kirjatentti (5 op)

Opettaja: Johanna Mappes
Sisältö: Evoluutiobiologian lopputentti
Kirjallisuus: Ridley M.(3rd edition): Evolution
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53822

EKOS123 Sienikurssi (2 op)

Opettaja: Panu Halme
Aikataulu: Ei järjestetä lukuvuonna 2008-2009.
Sisältö: Kurssilla opitaan noin 150 suursienilajin (helttasienet, tatit ja orakkaat) lajintuntemusperusteet sekä perusteita sienten luokittelusta, ekologiasta, tutkimusmenetelmistä ja talouskäytöstä. Kurssiretket toteutetaan polkupyörillä Jyväskylässä. Mikäli pyöräily ei tule kyseeseen, on otettava yhteys kurssin opettajaan (Panu Halme).
Kirjallisuus: Kurssille on pyrittävä saamaan mukaan joku sienikirja, suositeltavin on Salo ym. 2006: Suomen sieniopas(WSOY).
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53593

EKOS124 Kääpäkurssi (2 op)

Opettaja: Panu Halme
Opetusaika: 29.09. - 03.10.2008
Sisältö: Luentoja, demonstraatioita ja maastoharjoituksia. Kääpien ekologian ja tavallisen kääpälajiston opiskelu.
Kirjallisuus: Niemelä, Tuomo 2005: Käävät, puiden sienet. Norrlinia (saatavissa Keski-Suomen luontomuseon museokaupasta 42 euron hintaan)
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53653

EKOS125 Lehtisammalkurssi (4 op)

Opettaja: Minna-Maarit Kytöviita
Aikataulu: Ei järjestetä lukuvuonna 2008-2009
Sisältö: Perustiedot sammalten biologiasta ja ekologiasta. Suomen ja etenkin Keski-Suomen luonteenomainen lehtisammallajisto.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=43748

EKOS126 Uhanalaiset eliöt (4 op)

Opettaja: Janne Kotiaho
Aikataulu: Ei järjestetä lukuvuonna 2008-2009.
Sisältö: Keski-Suomen harvinainen ja uhanalainen kasvi- ja eläinlajisto; syyt uhanalaisuuteen ja harvinaisuuteen.
Esitiedot: EKOA120, EKOA121 ja EKOA122
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53598

EKOS127 Erikoislajintuntemus (1 op)

Opettaja: Jari Haimi
Sisältö: Kurssilla opetellaan eri eliöryhmien tunnistamista sekä perehdytään niiden elintapoihin pääpiirteissään.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53916

EKOS128 Sienituntemuksen jatkokurssi (0 op)

Opettaja: Panu Halme
Aikataulu: Ei järjestetä lukuvuonna 2008-2009.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=57971

EKOS129 Selkärangatonkokoelma (2 op)

Opettaja: Jari Haimi
Aikataulu: Kokoelman kerääminen sovitun aikataulun mukaisesti.
Sisältö: Ennalta sovittu määrä tieteellisesti tallennettuja selkärangatonnäytteitä. Kokoelma kohdennetaan johonkin tai joihinkin eläinryhmiin, jotka sovitaan etukäteen opintojakson vastuuhenkilön kanssa.
Esitiedot: Selkärangattomien perus- ja jatkokurssit.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53554

EKOS131 Maaperäekologia (3 op)

Opettaja: Jari Haimi
Aikataulu: Ei järjestetä lukuvuonna 2008-2009.
Sisältö: Kurssilla käydään läpi maaperäekologian perusteet: maaperä elinympäristönä ja maaperäeliöiden erityispiirteet; maaperän merkitys terrestrisissä ekosysteemeissä; hajottajaeliöiden (mikrobit ja eläimet) monimuotoisuus ja niiden muodostama ravintoverkko; maaperäeliöiden keskinäiset vuorovaikutukset ja vuorovaikutukset maanpäällisen eliöstön kanssa; eloperäisen aineksen hajoaminen ja maaperän merkitys ravinnekierroissa ja ravinteiden varastona; haitallisten aineiden vaikutukset maaperässä ja sen toiminnassa. Pienimuotoisessa seminaarissa käsitellään opiskelijoiden alustusten pohjalta hankalammin ymmärrettäviä maaperäekologian ilmiöitä ja käsitteitä.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53819

EKOS132 Maaperäekologian kurssi (2 op)

Opettaja: Jari Haimi
Aikataulu: Ei järjestetä lukuvuonna 2008-2009.
Sisältö: Kurssilla tutustutaan suomalaisen maaperän eliömaailmaan tutkimalla erilaisten habitaattien hajottajaeliöstön runsautta ja monimuotoisuutta ja niihin vaikuttavia tekijöitä. Kurssilla tehdään myös pienimuotoisia kokeita, joissa tutkitaan hajottajaeliöstön elinympäristövaatimuksia, ravinnonkäyttöä ja vuorovaikutuksia sekä hajotustoimintaa sääteleviä tekijöitä.
Esitiedot: EKOS131
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53855

EKOS134 Kokeellinen populaatioekologia (2 op)

Opettajat: Ville-Petri Friman, Teppo Hiltunen, Jouni Laakso
Opetusaika: 13.10. - 13.10.2008
Sisältö: The course is an introduction to making ecological and evolutionary experiments with aquatic microbial communities (bacteria, protozoa). Basic microbiological techniques, design of experiments, and data analysis will be practiced. Maximum number of participants is 15 (three working teams with different topics). No previous knowledge is required, but it helps if you are familiar with the basic ecological theory.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53818

EKOS136 Suoekologian kurssi (2 op)

Opettajat: Veikko Salonen, Minna-Maarit Kytöviita
Opetusaika: 01.09. - 05.09.2008
Sisältö: Keski-Suomen suokasvilajisto, suotyypit, suoyhdistymätyypit, suokasvillisuuteen vaikuttavat ekologiset tekijät.
Esitiedot: EKOA120
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53817

EKOS137 Evoluutioekologia ja elinkierrot (5 op)

Opettaja: Tapio Mappes
Opetusaika: 16.02. - 20.03.2009
Sisältö: Yksilön ekologia, optimaalisuus, peliteoriat, konfliktit, pariutumisjärjestelmät, jälkeläishoito, vuodenaikaisuus, elinkierrot. Luentojen, ryhmäkeskustelujen ja kirjallisuustyöskentelyn avulla syvennytään yksilön ekologiaan ja elinkiertoihin. Oheislukemistona osia kirjasta Krebs & Davies: Introduction to behavioural ecology, sekä uudenpaa kirjallisuutta.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53816

EKOS138 Kasviekologia (2 op)


Aikataulu: Ei järjestetä lukuvuonna 2008-2009.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=57973

EKOS139 Kasviekologian seminaari (2 op)


Aikataulu: Ei järjestetä lukuvuonna 2008-2009.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=57974

EKOS140 Eliömaantiede (4 op)

Opettaja: Mikko Mönkkönen
Opetusaika: 14.01. - 11.03.2009
Sisältö: Main themes include species distributions and their limits, island biogeography and historical biogeography, as well as macroecology, large scale patterns of species abundance, richness and life-histories.
Kirjallisuus: Cox, C.B. & Moore, P.D. Biogeography. An ecological and evolutionary approach. 7th ed. Blackwell. Additional material delivered during the course.
Esitiedot: EKOA101
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53563

EKOS141 Kaupunkiekologia (4 op)

Opettaja: Matti Koivula
Opetusaika: 17.03. - 06.05.2009
Sisältö: Luennoilla käydään monipuolisesti läpi kaupunkiluontoon vaikuttavia tekijöitä, tämän ympäristön erityislaatua sekä urbaanieliöstön erityispiirteitä. Lisäksi perehdytään kaupungeissa tehtyyn tutkimukseen.
Kirjallisuus: Vapaaehtoisia joskin suositeltavia luennoille osallistuville. BREUSTE, J., FELDMANN, H., UHLMANN, O. (toim.) 1998, Urban Ecology. Springer. 714 s. TAI FORMAN, R.T.T., SPERLING, D. ym. 2002, Road Ecology. Science And Solutions. Island Press. 481 s.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=58037

EKOS142 Pohjoisen luonnon talvi (2 op)

Opettajat: Hannu Ylönen, Lasse Hakkari
Opetusaika: 09.02. - 13.02.2009
Sisältö: The course deals with dynamics in physical and biotic environment in boreal and subarctic winter, individual and population level adaptation to cold environment and effects of climate change on individuals and populations. Specifically lectures, demonstrations and field work focus on snow ecology, plant adaptations to winter conditions and effects of climate change on boreal and arctic vegetation, small mammal and bird adaptations to winter and life under ice. The course week includes an excursion to a national park using cross-country skis (skis for foreign participants are available at site, possibility for walking exists if skiing is not familiar) and every student should prepare a short presentation on a selected topic related to seasonality and winter in the students’ home country.
Esitiedot: Ekologian kurssi (kesäosuus) suoritettu.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53815

EKOS143 Vaihtoehtoinen kirjallisuus, kirjatentti (2 op)

Opettaja: Johanna Mappes
Kirjallisuus: Opiskelijan opintokokonaisuutta tukeva vaihtoehtoinen kirjallisuus. Kirjoista sovitaan pääaineen professorin kanssa.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53810

EKOS144 Evoluutiobiologia (4 op)

Opettajat: Johanna Mappes, Tapio Mappes, Emily Knott
Opetusaika: 03.11. - 17.12.2008
Sisältö: Luento ja seminaarityöskentelyä. Adaptaatiot, adaptiivisuus, preadaptaatiot, maladaptaatiot: mitä ne ovat ja eivät ole ja miten niitä tutkitaan. Evoluutio ja diversiteetti sekä lajikäsitys. Lajiutuminen, evolutiivinen radiaatio ja sukupuutot. Evoluutionopeus, yhteisevoluutio ja ihmisen evoluutio.
Esitiedot: EKOA102, EKOA502
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53856

EKOS145 Sienisystematiikan työpaja (1 op)

Opettaja: Panu Halme
Opetusaika: 01.01. - 31.07.2009
Aikataulu: Kevätlukukaudella 2009, tarkempi aikataulu ilmoitetaan myöhemmin.
Sisältö: Kurssilla perehdytään sienisystematiikkaan ja Suomessa tehtävään sienitutkimukseen. Tutustutaan tarkemmin seuraaviin sieniryhmiin: hyytelösienet ja haperot, lisäksi esimerkiksi esitelmiä sieniaiheisista pro gradu- ja väitöskirjatutkimuksista. Opetuksen vastuuhenkilöinä dos. Seppo Huhtinen (TY), FM Tuula Niskanen (HY) ja FM Panu Halme (JY).
Esitiedot: Sienituntemuksen valtakunnallinen jatkokurssi tai vastaavat tiedot.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53569

EKOS146 Kasvien lisääntymisekologia (3 op)

Opettaja: Minna-Maarit Kytöviita
Aikataulu: Ei järjestetä lukuvuonna 2008-2009.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53568

EKOS147 Populaatioekologia ja populaatiosyklit (2 op)

Opettaja: Hannu Ylönen
Opetusaika: 16.02. - 20.02.2009
Sisältö: Finnish population and behavioural ecology is famous for extensive research on population cycles, which characterize northern boreal and subarctic environments. This course has an intense focus on diversity of population cycles and individual faiths in fluctuating populations. The teachers include experts in population ecology in small mammals, insects, vertebrate pests, birds and pathogens, and behavioural and evolutionary ecologists studying individual strategies along density and environmental changes in cyclic populations. The students are encouraged to contribute to the course program with own suggestions, examples or short presentations. The course may include demonstrations and a field excursion.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=62973

EKOS301 Soveltava ekologia tai luonnonsuojelubiologia, loppukuulustelu, kirjatentti (5 op)

Opettaja: Mikko Mönkkönen
Sisältö: Kirjatentti erikseen sovittavasta kirjallisuudesta.
Kirjallisuus: Recommended books: Meffe, G.K. & C.R. Carroll, Principles of conservation biology. Sinauer. 2nd ed. (1997) or later. OR Beeby, A., Applying Ecology. (1993 or later) Chapman & Hall.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53821

EKOS302 Luontoinventoinnin kurssi (4 op)

Opettaja: Janne Kotiaho
Aikataulu: Ei järjestetä lukuvuonna 2008-2009.
Sisältö: Kasvi- ja eläinlajiston sekä kasvillisuuden inventointimenetelmät, luonnonsuojelulain suojeltavat luontotyypit, metsälain tärkeät elinympäristöt sekä biotooppien indikaattorilajit.
Esitiedot: EKOA120, EKOA121 ja EKOA122
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53570

EKOS303 Ennallistamiskurssi (4 op)

Opettaja: Janne Kotiaho
Opetusaika: 04.05. - 14.05.2009
Sisältö: Elinympäristöjen ennallistamisen ja hoidon teoria ja käytäntö. Miksi, mitä ja millä tavoin elinympäristöjä ennallistetaan tai hoidetaan. Toimenpiteiden seurannan velvoitteet ja käytäntö. Konkreettinen tutustuminen maastossa kohteisiin ja ajankohtaiset ennallistamis- ja hoitotoimet suomessa seminaari.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53652

EKOS304 Populaatioiden suojelu (6 op)

Opettajat: Mikko Mönkkönen, Janne-Tuomas Seppänen
Aikataulu: Ei järjestetä lukuvuonna 2008-2009.
Sisältö: Kurssilla tutustutaan populaatioiden kasvun, säätelyn ja verotuksen perusperiaatteisiin, sekä populaatiodynamiikkaan, erilaisiin populaatiomalleihin ja populaatioiden elinkykyanalyysiin. Luennoilla käydään keskustellen läpi Akcakaya ym. kirja. Demonstraatioissa tehdään ohjattuja harjoituksia populaatiomalleilla MatLab -ympäristössä. Ennen demonstraatioiden alkua tutustu MatLab-ohjelman toimintaan esim. mikroluokan koneen kautta (Matlab --> Getting started). Ensimmäinen demokerta on Matlab tasokoe, jossa opiskelijoiden MatLab-osaaminen testataan. Ne, jotka eivät läpäise tasokoetta, saavat opastusta MatLabin käyttöön toisella demokerralla. Varsinainen demotyöskentely alkaa 25.1. Kurssin aikana kertynytta osaamista hyödynnetään harjoitustehtävissä, joiden perusteella laaditaan seminaarityöt työpareittain.
Kirjallisuus: Akcakaya ym. Applied population ecology. Kirja saatavana Optiman kautta.
Esitiedot: EKOA301 ja EKOA302
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53814

EKOS305 Boreaalisen havumetsävyöhykkeen monimuotoisuus ja erityispiirteet (6 op)

Opettaja: Janne Kotiaho
Opetusaika: 02.01. - 02.01.2009
Sisältö: Boreaalisten havumetsien historiaa, lajiston erityispiirteitä ja metsäluonnon monimuotoisuutta. Ihmisen vaikutus lajistoon ja monimuotoisuuteen sekä monimuotoisuuden ylläpitäminen suojelualueilla ja talousmetsissä. Monimuotoisuuteen liittyviä sosioekonomisia tekijöitä sekä suojelun ristiriitoja ja niiden ratkaisuja. Kurssi perustuu monimuotoisuutta käsittelevään kirjaan Metsän kätköissä 2004.
Kirjallisuus: Metsän kätköissä Edita 2004
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53813

EKOS306 Ekologisen menetelmän kritiikki (3 op)

Opettaja: Janne Kotiaho
Opetusaika: 24.03. - 08.04.2009
Sisältö: Tieteenfilosofinen kurssi ekologisen tutkimuksen vahvuuksista ja heikkouksista erityisesti luonnonsuojelullisissa ja yhteiskunnallisissa kysymyksissä. Kurssi on keskustelupiirimuotoinen ja perustuu luettavaan kirjaan. Kurssilaiset valmistautuvat tapaamisiin lukemalla kirjaa, alustavat vuorollaan keskustelua luetun tekstin pohjalta ja osallistuvat aktiivisesti keskusteluihin.
Kirjallisuus: Shrader-Frechette & McCoy (1993). Method in Ecology, Strategies for Conservation, Cambridge University Press.
Esitiedot: Ekologian ja ympäristönhoidon aineopinnot
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53812

EKOS307 Evoluutioekologian sovellutukset (3 op)

Opettaja: Johanna Mappes
Aikataulu: Ei järjestetä lukuvuonna 2008-2009, seuraavan kerran syksyllä 2009.
Sisältö: Luento- ja seminaarityöskentelyä, keskusteluja sekä mietintätehtäviä: Evoluutioekologisten teorioiden soveltaminen ajankohtaisiin luonnonsuojelu- ja ympäristöongelmiin. Jaksolla käsitellään mm. eliöiden elinkiertostrategioiden ja geneettisen variabiliteetin merkitystä sopeutuvuuteen muuttuvassa ympäristössä (esim. ilmaston lämpeneminen) ja ihmistoiminnan aiheuttamiin valintapaineisiin (kalastus, metsästys, toksiiniselektio); biologinen invaasio ja geenimanipuloitujen organismien ekologiset riskit.
Esitiedot: EKOA101, EKOA102, EKOA301, EKOA302
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53597

EKOS308 Riistaekologia (2 op)

Opettaja: Mikko Mönkkönen
Aikataulu: Ei järjestetä lukuvuonna 2008-2009, seuraavan kerran keväällä 2010.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=57976

EKOS309 Evoluutioteorian evoluutio (2 op)

Opettajat: Mikael Puurtinen, Janne Kotiaho
Opetusaika: 23.02. - 27.04.2009
Sisältö: History and development of evolutionary theory. The course is based on reading and discussing of 10 seminal classical papers that have had a major impact on evolutionary theory.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=58675

EKOS503 Populaatiogenetiikan tutkimusmenetelmät (6 op)

Opettajat: Anneli Hoikkala, Emily Knott
Opetusaika: 23.03. - 30.04.2009
Sisältö: Kurssi jakautuu kahteen osaan. Ensimmäisessä osassa (Emily Knott) perehdytään populaatioiden eriytymisen tutkimiseen ja fylogeneettisten puiden suunnitteluun. Toisessa osassa (Anneli Hoikkala) käydään läpi menetelmiä, joilla tutkitaan evolutiivisten muutosten geneettistä taustaa: ominaisuuteen vaikuttavien geenien paikallistaminen, muutokset geenien toiminnassa (mikrosiruanalyysit) ja valinnan vaikutukset DNA tasolla. Kurssin tavoitteena on, että opiskelijat pystyvät käyttämään alan keskeisiä tietokantoja ja menetelmiä, ymmärtävät menetelmien perusteet, ja kykenevät tulkitsemaan kriittisesti saamiaan tuloksia. Opiskelijat tekevät kurssin aikana oman projektityön, jonka tulokset esitetään kurssin lopussa pidettävässä seminaarissa. Kurssi on englanninkielinen.
Esitiedot: EKOA502, EKOS501
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53808

EKOS504 Ekologisen genetiikan työpaja (4 op)

Opettajat: Nina Pekkala, Carita Lindstedt
Opetusaika: 09.02. - 13.03.2009
Sisältö: Työpajassa keskitytään eri vuosina erilaisten ekologista ja geneettistä osaamista vaativien ongelmien tarkasteluun.
Esitiedot: EKOA502
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53807

EKOS505 Luonnonsuojelugenetiikka, loppukuulustelu, kirjatentti (6 op)

Opettaja: Anneli Hoikkala
Kirjallisuus: Frankham, R., Ballou, J.D. & Briscoe, D.A. 2003. Introduction to Conservation Genetics, Cambridge University Press.
Esitiedot: EKOA502
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53806

EKOS506 Molekyylievoluutio, loppukuulustelu, kirjatentti (6 op)

Opettaja: Emily Knott
Sisältö: Kysymykset suomeksi ja englanniksi, vastaukset mielellään englanniksi (englanninkielinen tentaattori).
Kirjallisuus: Graur, D. & Li, W-H. 2000. Fundamentals of Molecular Evolution. Sinauer Assoc. Inc. Second Edition.
Esitiedot: EKOA502, suositellaan myös EKOS514, EKOS503
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53805

EKOS507 Kvantitatiivinen genetiikka, englanninkielinen (6 op)

Opettajat: Tuula Oksanen, Mikael Puurtinen, Janne Kotiaho
Opetusaika: 30.10. - 11.12.2008
Sisältö: This course is based on the book by Falconer and Mackay: Introduction to quantitative genetics, 4th edition. Each chapter of the book will be a basis for a one discussion session in the beginning of which a student will introduce the chapter. Contents: foundations of quantitative genetics, properties of distributions and continuous variation, genetic components of variance and covariances, estimation procedures, breeding designs, resemblance between relatives and selection. Maximum of 15 students will be accepted for the course. Priority will be given to PhD students but advanced MSc students will be considered if there is room. The course will be in English.
Kirjallisuus: Falconer & Mackay, Introduction to Quantitative genetics, 1996, 4th edition.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53804

EKOS511 Molekyyligenetiikan laboratoriokurssi I (2 op)

Opettaja: Emily Knott
Opetusaika: 04.09. - 11.09.2008
Sisältö: 20 tuntia laboratoriotöitä: siis. laboratoriotyö perusteet, DNA:n erottaminen, PCR ja analyysi.
Kirjallisuus: Opettajalta.
Esitiedot: EKOA501
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53596

EKOS512 Molekyyligenetiikan laboratoriokurssi II (6 op)

Opettaja: Emily Knott
Opetusaika: 22.09. - 10.10.2008
Aikataulu: Tarvitset joustavan aikataulun.
Sisältö: 60 tuntia laboratoriotöitä DNA-laboratoriossa, omatoimista työskentelyä ja työselostusten tekoa. Tutustutaan DNA:n sekvensoitiin ja sekvenssien tulkintaan sekä erilaisten merkkigeenien käyttöön (esim. mtDNA, mikrosatelliitit) ekologisissa tutkimuksissa.
Esitiedot: Evoluutiogenetiikan pääaineopiskelijoille.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53595

EKOS514 Bioinformatiikka (6 op)

Opettajat: Emily Knott, Maaria Kankare
Opetusaika: 03.11. - 02.12.2008
Sisältö: 8 tuntia luentoja; 20 tuntia tietokoneharjoituksia ja omatoimisia tehtäviä. Kurssilla tutustutaan yleisimpiin Internetistä löytyviin geneettisiin tietokantoihin ja aineistojen hakuun näistä tietokannoista sekä erilaisiin bioinformatiikan sovellutuksiin haetun tiedon käsittelyssä ja analysoinnissa. Tehtävät kykenevät tulkitsemaan kriittisesti tuloksia. Loppukuulustelu.
Kirjallisuus: A.M. Lesk 2007 Introduction to Genomics. Oxford University Press; other literature from the instructor or via Optima
Esitiedot: EKOA501, EKOA502
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=58056

EKOS701 Ekologia, evoluutio ja yhteiskunta (2 op)

Opettajat: Hannu Ylönen, Janne Kotiaho
Opetusaika: 26.09.2008 - 20.03.2009
Sisältö: Evoluutiobiologisen, luonnonsuojelubiologisen ja ekologisen tutkimuksen sekä yhteiskunnan vuorovaikutuksia luotaava ja keskusteleva seminaarisarja kokoontuu siis jälleen lukukaudella 2008-2009. Ensimmäisellä seminaarikerralla 26.9. muokataan seminaarisarjan ohjelma aihe-ehdotuksista opiskelijoilta ja kurssin vetäjiltä. Jokaisen osallistujan tarkoituksena on vetää jonkun teeman alustus (n 30 – 45 minuuttia) ja johdattaa osallistujat keskusteluun. Lisäksi ulkopuolisia luennoitsijoita, sekä kahden työpäivän intensiivijakso Konneveden tutkimusasemalla, jonka teemana on ekologiset tieteet ja mediavaikuttaminen. Lisätietoja Hannu Ylönen hylonen@bytl.jyu.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53857

EKOS900 HOPS (1 op)

Opettajat: Katja Tynkkynen, Anneli Hoikkala, Johanna Mappes, Matti Koivula
Sisältö: FM-tutkintoon sisältyvä henkilökohtainen opintosuunnitelma.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53882

EKOS901 Pro gradu -tutkielma (30 op)

Opettajat: Johanna Mappes, Janne Kotiaho
Sisältö: Opettajan ohjauksessa tehtävä tieteellinen tutkimustyö. Tarkoituksena on kouluttaa opiskelija itsenäisen tutkimuksen tekemiseen. Tutkielman aiheesta ja työn tekemisestä on sovittava etukäteen pääaineen professorin kanssa. Työn teoreettinen tausta sekä pro gradu -suunnitelma esitetään maisteriseminaarin (EKOS905) I vaiheessa ja työn tulokset seminaarin II vaiheessa.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53651

EKOS902 Kypsyysnäyte (0 op)

Opettajat: Johanna Mappes, Janne Kotiaho
Sisältö: Valvotussa koetilanteessa suoritettu kirjallinen kypsyysnäyte, jossa arvioidaan opiskelijan perehtyneisyyttä tutkielman aihepiiriin sekä äidinkielen taitoa. Kypsyysnäytteen vastaanottaa tutkielman ohjaaja.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53654

EKOS905 Maisteriseminaari (4 op)

Opettajat: Anneli Hoikkala, Johanna Mappes, Mikko Mönkkönen
Opetusaika: 07.10.2008 - 24.04.2009
Sisältö: Tämän ns. gradu-seminaarin tarkoituksena on harjoitella tutkimuksen suullista ja kirjallista esittämistä sekä harjoitella tieteellistä ajattelua sekä palautteen antamista. Seminaarin ensimmäisessä osassa esitellään pro gradu työhön liittyävää kirjallisuustietoa ja gradun tutkimussuunnitelma kirjallisena sekä suullisesti. Ns. kakkosvaiheen seminaarissa esitellään saatuja tuloksia. Suoritukseen vaaditaan kirjallinen työ, I ja II vaiheen seminaarit sekä 12 seminaarikertaan osallistuminen (+ oma esiintymiskerta) sekä opponenttina toimiminen.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53811

EKOS908 Tieteellinen kirjoittaminen (4 op)

Opettajat: Johanna Mappes, Tapio Mappes
Opetusaika: 02.02. - 04.03.2009
Sisältö: Kurssin tarkoituksena on tukea opiskelijan oman tutkimustyön suorittamista. Kurssin aikana käydään läpi mm. tutkimussuunnitelma- ja apuraha-anomus, tutkimustyössä tarvittavat luvat sekä kirjoitusprosessin yleisimmät ongelmakohdat kuten: abstrakti, tulosten esittäminen, testin voimakkuudet ja tulosten tulkinta ja yleistettävyys. Lisäksi perehdytään tutkimuksen esittämiseen sekä tieteen popularisointiin. Kurssista hyötyvät entien opiskelijat, joiden graduntekoprosessi on jo alkanut.
Esitiedot: EKOA903-907
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53820

EKOS909 Työskentely tutkimusryhmässä (2 op)

Opettaja: Anneli Hoikkala
Aikataulu:
Sisältö: Palkaton työskentely oman laitoksen tutkimusryhmän jäsenenä. Opiskelija hakeutuu tutkimusryhmään ja sopii työskentelystä. Tämän jälkeen ennen työskentelyn aloittamista työskentelystä sovitaan kurssin vastuuhenkilön kanssa (työtehtävien ja oppimistavoitelistan laatiminen). Huom. ei oma opinnäytetyö. Kaikissa työskentelyä koskevissa asioissa voitte ottaa yhteyttä vastuuhenkilöihin.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53670

EKOS910 Tutkijaseminaari (1 op)

Opettajat: Gilbert Ludwig, Anssi Karvonen, Katja Pulkkinen
Opetusaika: 03.09.2008 - 27.05.2009
Sisältö: Englanninkielinen ekologian ja vesistötieteide seminaarisarja. Opintopisteitä voi suorittaa seminaarissa esitelmiä kuuntelemalla tai kuuntelemalla ja kirjoittamalla noin sivun mittaisen yhteenvedon esitelmästä. Kuuntelusta saa yhden merkinnän, yhteenvedosta toisen merkinnän ja 12 merkinnällä saa 1 op. Maksimiopintopistemäärä on 10 op (5 ov). Yhteenvedot palautetaan viikon kuluessa toimiston käytävällä olevaan lokeroon.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53607

EKOS911 Työharjoittelu (1 op)

Opettajat: Johanna Mappes, Janne Kotiaho
Sisältö: Työharjoittelu perehdyttää opiskelijan ekologian/genetiikan tutkimus ja/tai suunnittelutehtäviin sekä kehittää yhteistoimintaa yliopiston ja työelämän välillä. Harjoittelupaikasta tulee sopia etukäteen osaston professorin tai muun opettajan kanssa ja siitä tulee laatia etukäteen harjoittelusuunnitelma ja harjoittelun päätyttyä harjoitteluraportti.
Esitiedot: Harjoittelu soveltuu maisterivaiheen opiskelijoille.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53669

EKOS914 Työelämään orientoituminen (2 op)

Opettajat: Anneli Hoikkala, Janne Kotiaho
Opetusaika: 13.01. - 20.02.2009
Sisältö: Ekologin/evoluutiogeneetikon työnkuvan hahmottaminen, oman osaamisen kartoittaminen, hakupapereiden ja CV:n tekeminen ja haastatteluihin valmistautuminen.
Esitiedot: Syventävän vaiheen opiskelijoille.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53571

EKOJ101 Jatkokoulutusseminaari, esitelmä (2 op)

Opettaja: Gilbert Ludwig
Sisältö: Jatko-opintoihin kuuluva seminaariesitelmä.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53562

EKOJ102 Tieteelliset kokoukset (2 op)

Opettaja: Johanna Mappes
Sisältö: Tieteellisiin kokouksiin osallistuminen sekä niissä esiintyminen. Suorituksista sovitaan pääaineen professorin kanssa
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53909

EKOJ103 PhD Exam (8 op)

Opettaja: Johanna Mappes
Sisältö: Jatko-opiskelijan omaan tutkimukseen liittyvä kirjallisuus. Sisällöstä sovitaan professorin kanssa.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53902

EKOJ104 Muiden yliopistojen postgraduate -kurssit (1 op)

Opettaja: Johanna Mappes
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53915

EKOJ105 Yliopisto-opetus (4 op)

Opettaja: Johanna Mappes
Sisältö: Toimiminen opettajana ekologian /evoluutiogenetiikan opintojaksolla. Mitoituksesta sovitaan professorin kanssa.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53650

EKOJ106 Biologian filosofia ja etiikka (2 op)

Opettajat: Leena Lindström, Tapio Mappes
Opetusaika: 14.01. - 06.02.2009
Sisältö: Tämän kurssin tarkoitus on perehdyttää jatko-opiskelijat keskustelun avulla miettimään biologisten tieteiden filosofiaan ja etiikkaan. Keskustelut perustuvat kurssin alussa jaettavaan lukupakettiin. Ensimmäinen kokoontumiskerta on 4.12.2006 klo 12.15 (paikka ilmoitetaan myöhemmin) jolloin sovitaan muut kokoontumiskerrat (tammikuulle 2007, yhteensä n. 16 tuntia).
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53858

EKOJ107 Scientific Communication (1 op)

Opettajat: Johanna Mappes, Mikko Mönkkönen
Sisältö: Tutustutaan tieteelliseen kirjoittamiseen, posterien tekoon, hakemusten tekoon sekä kommunikointiin toimittajien ja kollegoiden kanssa. Jatko-opiskelijoille/For PhD students.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53859

EKOJ108 Journal Club (1 op)

Opettajat: Johanna Mappes, Mikko Mönkkönen
Opetusaika: 04.09.2008 - 28.05.2009
Aikataulu: Basically every second week from September to May. More detailed schedule and material for meeting will be announced by e-mail in due time.
Sisältö: The purpose of this "Journal club" seminar is to learn review practices of scientific papers and scientific communication. The seminar is based on a student's own manuscripts and other relevant scientific literature. Each PhD student is supposed to offer his/her own manuscript for review at least once during the PhD studies.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53860

EKOJ109 Special topics in evolutionary genetics (1 op)

Opettaja: Emily Knott
Opetusaika: 01.02. - 28.02.2009
Aikataulu: Beginning February; Schedule determined by participants
Sisältö: A seminar course devoted to exploring current topics in Evoltionary Genetics. Topics change yearly, and are announced in January.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=58120

EKOJ910 Tutkijaseminaari (1 op)

Opettajat: Gilbert Ludwig, Anssi Karvonen, Katja Pulkkinen
Sisältö: Englanninkielinen ekologian ja vesistötieteide seminaarisarja. Opintopisteitä voi suorittaa seminaarissa esitelmiä kuuntelemalla tai kuuntelemalla ja kirjoittamalla noin sivun mittaisen yhteenvedon esitelmästä. Kuuntelusta saa yhden merkinnän, yhteenvedosta toisen merkinnän ja 12 merkinnällä saa 1 op. Maksimiopintopistemäärä on 10 op (5 ov). Yhteenvedot palautetaan viikon kuluessa toimiston käytävällä olevaan lokeroon.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53908

# #

7.7.3 Vesistötieteet

WETP503 Vesistötieteiden ammatit (2 op)

Opettaja: Juha Karjalainen
Opetusaika: 20.10. - 14.11.2008
Sisältö: Vesistötieteiden alan ammatteihin tutustuttava kurssi. Omatoiminen vesistötieteen ammattilaisen haastattelu, johon aikaa n. 4 viikkoa. Loppuseminaari, jossa kukin opiskelija esittää haastattelun tulokset. Tuloksista on laadittava myös lyhyt kirjallinen selostus.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53799

WETP900 HOPS (1 op)

Opettajat: Juhani Pirhonen, Heikki Hämäläinen
Sisältö: LuK-tutkintoon sisältyvä henkilökohtainen opintosuunnitelma.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53887

WETA001 Kalataudit ja loiset, harjoitukset (3 op)

Opettaja: Jouni Taskinen
Opetusaika: 17.11. - 28.11.2008
Sisältö: Kalojen loisten tutkimusmenetelmät ja tunnistaminen. Bakteeritautien tunnistaminen, bakteerien eristäminen, viljely ja määrittäminen. Kurssilla oltava mukana preparointivälineet kuten sakset, pinsetit, preparointiveitsi, sekä muistiinpanovälineet.
Esitiedot: Tehdään yhtäaikaisesti luentosarjan WETA505 kanssa.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53798

WETA002 Kalataudit ja loiset (2 op)

Opettaja: Jouni Taskinen
Opetusaika: 17.11. - 12.12.2008
Sisältö: Kalojen loiset ja niiden merkitys luonnossa ja kalanviljelylaitoksilla. Patogeenien bakteerien, virusten ja sienien aiheuttamat taudit. Loisten ja tautien merkitys kuluttajan kannalta.
Kirjallisuus: Moniste joka jaetaan luennolla.
Esitiedot: Suoritetaan yhtäaikaisesti kurssin WETA001 kanssa.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53801

WETA101 Lakes in the Landscape (Järvet ja ympäristö) (3 op)

Opettajat: Kalevi Salonen, Roger Jones
Opetusaika: 06.10. - 24.10.2008
Sisältö: Lecture course (in English) dealing with some basic and topical aspects of limnolgy. This course emphasises how an understanding of lakes needs to take account of their location within the local. regional and global landscape. The main themes are: origin and age of lakes and influences on their characteristics; key elements of catchment biogeochemistry; export of nutrients and organic matter from drainage basins to lakes; estimating phosphorus loading to lakes from catchment characteristics; examples of the influence of catchment exports on lake processes - eutrophication, acidification, carbon cycling; palaeolimnology and the long-term perspective. R. Jones
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53797

WETA102 Limnologian kirjatentti I (6 op)

Opettaja: Roger Jones
Sisältö: Tentitään mieluiten englanniksi.
Kirjallisuus: KALLF, J. (2002), Limnology
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53796

WETA103 Limnologian kirjatentti II (5 op)

Opettaja: Heikki Hämäläinen
Kirjallisuus: ALLEN, J.D. (1995), Stream ecology. Structure and function of running waters.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53795

WETA104 Limnologian ja kalabiologian tutkimusmenetelmät (8 op)

Opettajat: Juhani Pirhonen, Juha Karjalainen, Timo Marjomäki, Heikki Hämäläinen
Opetusaika: 18.08. - 03.10.2008
Sisältö: Vesistötieteiden kenttätutkimusmenetelmät, vesieliöiden ylläpito ja käsittely laboratoriossa, kokeellinen tutkimus, tilastollinen data-analyysi, tutkimuksen etiikka, mittauksen tarkkuus ja täsmällisyys, työturvallisuus.
Kirjallisuus: Böhling & Rahikainen (toim.)1999: Kalataloustarkkailu - Periaatteet ja menetelmät. Riistan- ja kalantutkimus. Koli 1995: Suomen kalaopas. WSOY. Raitaniemi et al. 2000: Kalojen iän ja kasvun määritys. Riistan- ja kalantutkimus.
Esitiedot: Tilastotieteen opintojakso. Etusijalla opiskelijat, jotka ovat suorittaneet kurssit BIOP104 ja WETA503
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53794

WETA150 Hydrologia (2 op)

Opettaja: Timo Huttula
Opetusaika: 01.12. - 12.12.2008
Sisältö: Kurssi antaa perustiedot veden kiertokulusta ja vesivaroista sekä hydrologiassa käytettävistä tutkimusmenetelmistä. Kurssilla käsitellään seuraavat aiheet: maapallon vesivaippa ja hydrologinen kierto, ihmisen vaikutus hydrologiseen kiertoon sekä hydrologisen havaintoaineiston käsittely ja käyttö.
Kirjallisuus: Kurssimoniste 'Hydrologian kurssien opetusmoniste', jota saatavilla Yliopistopainon Mattilanniemen myyntipaikasta. Moniste perustuu kirjaan 'Sovellettu hydrologia', S. Mustonen (toimi.) Vesiyhdistys ry., 1986.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53893

WETA201 Vesiensuojelun kirjatentti (5 op)

Opettaja: Roger Jones
Kirjallisuus: MASON, C.F. (2002), Biology of Freshwater Pollution (4th edition)
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53793

WETA202 Meribiologian kirjatentti (5 op)

Opettaja: Roger Jones
Sisältö: Tentitään mieluiten englanniksi
Kirjallisuus: BARNES, R. & HUGHES, R.N. (1999), Introduction to marine ecology (3rd edition)
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53792

WETA303 Vesistöntutkimusmenetelmät (3 op)

Opettaja: Tuula Sinisalo
Opetusaika: 27.04. - 08.05.2009
Sisältö: Tavallisimpien tutkimusvälineiden käyttö, laboratoriotyöskentelyn perusteet, yksinkertaisten fysikaalisten ja kemiallisten määritysten teko ja tulosten tulkinta.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53876

WETA501 Kalabiologian kirjatentti (5 op)

Opettaja: Juha Karjalainen
Kirjallisuus: WOOTTON (1990 tai 1998 2. painos), Ecology of the teleost fishes, Chapman & Hall.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53791

WETA502 Kalabiologian kirjatentti (4 op)

Opettaja: Timo Marjomäki
Kirjallisuus: Hart, J. B. & Reynolds, J. D. (2002): Handbook of Fish Biology and Fisheries, vol. 1 chapters 14-17 and vol. 2.
Esitiedot: WETA501
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53790

WETA503 Kalabiologian ja kalatalouden perusteet (4 op)

Opettajat: Juhani Pirhonen, Juha Karjalainen, Timo Marjomäki
Opetusaika: 12.03. - 30.04.2009
Sisältö: Johdatus kalabiologiaan ja -ekologiaan sekä kalatalouteen tieteenä ja taloudellisena toimintana. Luennoilla keskitytään erityisesti Suomen erityispiirteisiin em. alueilla.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53800

WETA901 Kandidaattitutkielma (7 op)

Opettajat: Juhani Pirhonen, Timo Marjomäki
Sisältö: Kirjallinen tutkielma vesistötieteiden alalta. Perustuu joko kirjallisuuteen tai omaan aineistoon.
Esitiedot: kurssit WET903-WET907
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53649

WETA902 Kypsyysnäyte (0 op)

Opettajat: Juhani Pirhonen, Juha Karjalainen
Sisältö: Valvotussa koetilanteessa suoritettu kirjallinen kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä tutkielman aihepiiriin ja äidinkielen taitoa.
Esitiedot: WETA901 Kandidaatin tutkielma laadittu.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53648

WETA903 Tutkimuksen suunnittelu ja arviointi (4 op)

Opettajat: Timo Marjomäki, Anne Lyytinen, Heikki Hämäläinen
Opetusaika: 13.01. - 12.02.2009
Aikataulu: ks. EKOA903.
Sisältö: Kurssi järjestetään yhdessä ekologien kanssa. WETA903=EKOA903. Tarkemmat tiedot ks. EKOA903.
Esitiedot: WETA503 ja WETA104
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53789

WETA905 Kandidaattiseminaari (2 op)

Opettaja: Timo Marjomäki
Opetusaika: 26.03. - 03.04.2009
Aikataulu: ks. EKOA905.
Sisältö: Kurssi järjestetään yhdessä ekologien kanssa. WETA905=EKOA905. Tarkemmat tiedot ks. EKOA905.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53788

WETA906 Tutkimusaineistojen analysointi I (2 op)

Opettajat: Timo Marjomäki, Tuula Oksanen, Anne Lyytinen, Heikki Hämäläinen
Opetusaika: 02.02. - 03.04.2009
Aikataulu: ks. EKOA906.
Sisältö: Kurssi järjestetään yhdessä ekologien kanssa. WETA906=EKOA906. Tarkemmat tiedot ks. EKOA906.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53787

WETA907 Tutkimusaineistojen analysointi II (2 op)

Opettajat: Timo Marjomäki, Anne Lyytinen, Katja Tynkkynen, Heikki Hämäläinen
Opetusaika: 21.10. - 19.12.2008
Aikataulu: ks. EKOA907.
Sisältö: Kurssi järjestetään yhdessä ekologien kanssa. WETA907=EKOA907. Tarkemmat tiedot ks. EKOA907.
Esitiedot: EKO/WETA906. Suosittelemme myös kurssia TILP450 esimerkiksi rinnalla käytäväksi.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53786

WETS001 Ekologinen parasitologia (2 op)

Opettaja: Jouni Taskinen
Opetusaika: 02.02. - 16.03.2009
Sisältö: Parasitism as a life style, why and how it has developed. Structure of parasite communities and factors influencing on them. Influence of parasites on host communities, populations and individuals. Host parasite relationships and their evolution.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53647

WETS050 Ympäristömikrobiologian laboratoriotyöt (5 op)

Opettajat: Sanna Leppänen, Marja Tiirola, Mari Viitanen
Opetusaika: 07.04. - 30.04.2009
Sisältö: Kurssilla perehdytään mikrobien tunnistamiseen puhdasviljelmissä ja yhteisöissä, opitaan mikrobien viljely sekä mikrobiekologian menetelmät: DNA:n eristys ja PCR-monistaminen, fragmenttianalyysi, transformaatio, sekvensointi ja sekvenssien hyödyntäminen tutkimuksessa.
Kirjallisuus: Työmoniste sekä osoitettu kirjallisuuspaketti, joka annetaan helmi-maaliskuussa.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53785

WETS102 Työharjoittelu (6 op)

Opettaja: Juhani Pirhonen
Sisältö: 2-3 kk:n työharjoittelu vesistötieteiden alalla. Tavoitteena on tutustua monipuolisesti alan työtehtäviin sekä kehittää valmiuksia soveltaa ja käyttää tieteellistä tietoa. Pääsääntöisesti opiskelija hankkii harjoittelupaikan itse ja harjoitteluajan palkan maksaa vastaanottava laitos. Työharjoittelusuoritukseksi aiotusta työstä on jätettävä ennen työn alkamista harjoittelusuunnitelma hyväksyttäväksi ja työn jälkeen harjoittelukertomus J. Pirhoselle (suunnitelma + harjoittelukertomus = 2 op, laatimisohjeet osaston nettisivulla kohdassa opiskelu).
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53646

WETS103 Kalatalouden genetiikka, johdantoluennot + kirjatentti II (6 op)

Opettaja: Juhani Pirhonen
Opetusaika: 01.04. - 01.04.2009
Sisältö: Luennot 10 ja erikseen jaettava kirjallisuus. Opettajana Jukka Vuorinen.
Esitiedot: EKOA501 ja EKOA502
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53591

WETS104 Kalavarat ja kalastus, kirjatentti II (6 op)

Opettaja: Timo Marjomäki
Kirjallisuus: Hilborn, R. & Walters, C.J. (1992), Quantitative Fisheries Stock Assessment: Choice, Dynamics and Uncertainty and Sainsbury, J.C. (1996), Commercial fishing methods: an introduction to vessel and gear.
Esitiedot: A supporting course WETS702 recommended.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53784

WETS105 Kalojen fysiologia johdantoluennot + kirjatentti II (6 op)

Opettajat: Juhani Pirhonen, Juha Karjalainen, Ilmari Jokinen
Aikataulu: Johdantoluennot seuraavan kerran keväällä 2010.
Sisältö: Luennot 10 h ja kirjatentti
Kirjallisuus: Evans, D.H. (1998), The physiology of fishes, luvut 1, 2, 3, 5 - 9, Jobling 1995.Environmental Biology of Fishes,luvut 2, 5, 9, Evans 1993. The physiology of fishes, luku 6:Vision sekä Turner, R.J. (ed) 1994 Immunology: a Comparative Approach, luku 3: Fishes, pp. 69-92
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53925

WETS106 Kalabiologian ja kalatalouden kirjatentti II (6 op)


Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=56623

WETS107 Hydrobiologian ja limnologian kirjatentti II (6 op)

Opettaja: Roger Jones
Sisältö: Tentitään mieluiten englanniksi
Kirjallisuus: O'SULLIVAN, P.E. & REYNOLDS, C.S. (2004), The lakes handbook volume 1: Limnology and limnetic ecology.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53783

WETS108 Hydrobiologian ja limnologian kirjatentti IV (5 op)

Opettaja: Roger Jones
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53557

WETS111 Vesiviljelyn kirjatentti III (5 op)

Opettaja: Juhani Pirhonen
Sisältö: Alternative 1: Pennell, W. & Barton B.A. (1996) Principles of salmonid culture luvut 1, 4-10, 12 ja 16 sekä Koskela ym. (2002) Siian kasvatus ruokakalaksi (vaihtoehto 1 suositus suomalaisille opiskelijoille) Alternative 2: Lucas J.S. & Southgate P.C. (2003) Aquaculture. Farming aquatic animals and plants.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53782

WETS112 Kalanjalostus, johdantoluennot ja kirjatentti III (5 op)

Opettaja: Juha Karjalainen
Opetusaika: 10.02. - 13.02.2009
Sisältö: Vierailevia luennoitsijoita, laitoksen yhteyshenkilö J. Karjalainen. Luennot 10 h ja kirjatentti.
Kirjallisuus: CONNELL, J.J. (1995), Control of fish quality ja HORNER, W.F.A. & SMITH, G. (1998), Fish products and processing tai HALL, Fish processing technology.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53781

WETS113 Kalatalouden ekonomia, johdantoluennot + kirjatentti III (5 op)

Opettaja: Timo Marjomäki
Aikataulu: Lectures next time autumn 2009.
Kirjallisuus: Alternative 1: CHASTON, I. (1997), Business management in fisheries and aquaculture ja ANDERSON, L.G. (1986), The economics of fisheries management. Alternative 2: CHASTON, I. (1997), Business management in fisheries and aquaculture, BJOERNDAHL, T. (1990), The economics of salmon aquaculture ja CHASTON, I. (1987), Marketing in fisheries and aquaculture. Alternative 3: CHASTON, I. (1997), Business management in fisheries and aquaculture, CHASTON, I. (1987), Marketing in fisheries and aquaculture ja HANNESSON, R. (1993) Bioeconomic analysis in fisheries.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53780

WETS114 Kalabiologian ja kalatalouden kirjatentti III (5 op)


Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=56625

WETS115 Hydrobiologian ja limnologian kirjatentti III (5 op)

Opettaja: Roger Jones
Sisältö: Tentitään mieluiten englanniksi
Kirjallisuus: O'SULLIVAN, P.E. & REYNOLDS, C.S. (2005), The lakes handbook volume 2: Lake restoration and rehabilitation.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53779

WETS116 Fysikaalisen limnologian kirjatentti III (5 op)

Opettaja: Timo Huttula
Sisältö: Ohjaajan kanssa sovittua vapaavalintaista kirjallisuutta.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53555

WETS121 Työskentely tutkimusryhmässä (1 op)

Opettajat: Juhani Pirhonen, Juha Karjalainen, Heikki Hämäläinen, Roger Jones
Sisältö: Palkaton työskentely oman laitoksen tutkimusryhmän jäsenenä (ei oma opinnäytetyö), 53 h = 1 op, maks. 3op. Työskentelystä tehdään raportti, josta 1 op. Raporttiin tulee kirjata mm. harjoittelun ajankohta, työtunnit, tarkka kuvaus työstä, käytetyistä menetelmistä, lyhyesti tuloksista, harjoittelun mielekkyys ja kiinnostavuus ja mitä kaikkea opit harjoittelun aikana.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53645

WETS150 Fysikaalinen limnologia I (2 op)

Opettaja: Timo Huttula
Opetusaika: 23.03. - 03.04.2009
Sisältö: Kurssilla opetetaan vesistöjen hydrodynamiikan ja vedenlaadun laskennan ja simuloinnin keskeisest menetelmät.
Esitiedot: Hydrologia WETA150
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53901

WETS151 Fysikaalinen limnologia II (3 op)

Opettaja: Timo Huttula
Opetusaika: 01.05. - 31.05.2009
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=58905

WETS152 Jokifysiikka (3 op)

Opettajat: Timo Huttula, Merja Pulkkanen
Opetusaika: 10.10. - 14.11.2008
Sisältö: We will cover following topis: driving forces, basics of river dynamics, water level variation, flooding, estimating frictional forces, Manning equation, ice problems, sediment transport, enviromentally sound restoration, habitat modelling and measurement techniques.
Kirjallisuus: Will be given during lectures.
Esitiedot: Hydrolology WETA150. In special cases execptions can be made. Contact lecturer.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=58196

WETS201 Kasviplanktonekologia (2 op)

Opettaja: Roger Jones
Opetusaika: 12.01. - 16.01.2009
Sisältö: The main themes are: types of phytoplankton and phylogenetic characteristics; light and photosynthesis; primary production in lakes; relation between production and growth; nutrients and growth; controls on population development; seasonality of phytoplankton; eutrophication and management of phytoplankton.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53778

WETS202 Kasviplanktonin lajintuntemus (2 op)

Opettajat: Roger Jones, Mari Kiili
Opetusaika: 19.01. - 23.01.2009
Sisältö: Demonstrations and practical exercises to introduce the main types of freshwater phytoplankton and their identification.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53777

WETS203 Stabiilien isotooppien ekologiset ja ympäristötieteelliset sovellutukset (2 op)

Opettaja: Roger Jones
Opetusaika: 17.11. - 21.11.2008
Sisältö: Stable isotope analysis (SIA) is a technique finding wide application in ecological and environmental research. this course will introduce the principles of SIA and illustrate its application through case studies from the literature. The emphasis will be on examples from freshwater studies, but other examples will also be used. Students will also gain practical experience of sample preparation and analysis and of data analysis and interpretation.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53926

WETS301 Pienvesien limnologia (6 op)

Opettaja: Kalevi Salonen
Opetusaika: 29.06. - 10.07.2009
Sisältö: Kurssi järjestetään Lammin biologisella asemalla yhteistyössä Helsingin yliopiston kanssa. Kurssin aikana perehdytään erilaisiin pienvesiin ja niissä esiintyvään vaihteluun. Kentällä tehdään erilaisia mittauksia ja otetaan näytteitä, joita tutkitaan laboratoriossa.
Esitiedot: WETA104, WETA303, WETS202, WETS305
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53776

WETS302 Talven limnologian kurssi (3 op)

Opettaja: Kalevi Salonen
Opetusaika: 02.02. - 08.02.2009
Sisältö: Kurssi järjestetään Lammin biologisella asemalla. Sen aikana perehdytään isojen ja pienten järvien talvisiin ominaisuuksiin. Erilaisia mittauksia ja määrityksiä tehdään sekä kentällä että laboratoriossa. Lämpimät maastovarusteet ovat välttämättömät.
Esitiedot: WETA104, WETA303, WETS202, WETS305
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53775

WETS304 Arktinen limnologia (4 op)

Opettajat: Roger Jones, Milla-Lotte Rautio, Laura Forsström
Opetusaika: 21.07. - 30.07.2008
Sisältö: Kurssi järjestetään Kilpisjärven biologisella asemalla yhteistyössä Helsingin yliopiston kanssa. Kurssin aikana perehdytään monipuolisesti pohjoisten vesistöjen limnologiaan tutkimalla erikokoisia ja –tyyppisiä sekä eri korkeuksilla olevia vesistöjä (järvet, lammikot) sekä niiden eliöyhteisöjä. Kurssin lopussa on kurssitöitä käsittelevä alustava seminaari, jossa kurssilaiset esittelevät tuloksiaan. Aineistojen analysointia on mahdollista jatkaa vielä kurssin jälkeenkin, jolloin tästä hyvitetään lisää opintopisteitä.
Esitiedot: WETA104, WETA303, WETS202, WETS305
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=43480

WETS304 Arktinen limnologia (4 op)

Opettaja: Kalevi Salonen
Aikataulu: Ei järjestetä, seuraavan kerran kesällä 2010.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=57981

WETS305 Eläinplanktonkurssi (2 op)

Opettaja: Kalevi Salonen
Aikataulu: Ei järjestetä lukuvuonna 2008-2009, seuraavan kerran 2009-2010.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53774

WETS306 Identification and Ecology of Aquatic Macrophytes (2 op)

Opettajat: Kalevi Salonen, Heikki Hämäläinen
Opetusaika: 27.08. - 31.08.2009
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53890

WETS307 Piilevien lajintuntemus (2 op)

Opettaja: Kalevi Salonen
Opetusaika: 10.11. - 14.11.2008
Aikataulu: Kurssi alkaa maanantaina klo 9 Konneveden tutkimusasemalla
Sisältö: Opettajat: prof. Pertti Eloranta ja PhD Janina Kwadrans Piilevien tutkimus ja lajintunnistus
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=62429

WETS401 Virtavesien kunnostus (4 op)

Opettajat: Jukka Syrjänen, Heikki Hämäläinen
Opetusaika: 23.09. - 06.10.2008
Sisältö: Virtavesien rakenteen ja toiminnan perusteet,kunnostustarpeet ja -tavoitteet, kunnostussuunnitelman laatiminen ja toteuttaminen, vaikutusten seuranta.
Kirjallisuus: Järvenpää, L. 2004: Tavoitetilan määrittäminen virtavesikunnostuksissa – esimerkkinä Nuuksion Myllypuro. Suomen ympäristö 737. http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=32970& lan=fi
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53773

WETS402 Pintavesien ekologisen tilan arviointi ja tarkkailu (2 op)

Opettaja: Heikki Hämäläinen
Opetusaika: 23.02. - 06.03.2009
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53644

WETS403 Selkärangattomien pohjaeläinten lajintuntemus ja ekologia (3 op)

Opettaja: Heikki Hämäläinen
Opetusaika: 20.10. - 07.11.2008
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53772

WETS501 Kalanpoikaskurssi (4 op)

Opettaja: Juha Karjalainen
Opetusaika: 06.05. - 20.05.2009
Sisältö: Kurssilla perehdytään käytännön töiden kautta kokeelliseen ja kenttäoloissa tehtävään kalanpoikastutkimukseen. Luennoilla esitellään mm. kalojen varhaiskehitystä ja kalanpoikasten näytteenottomenetelmiä. Osana pikakurssi kalanpoikasten tunnistamiseen.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53643

WETS502 Kalojen bioenergetiikka (4 op)

Opettaja: Juha Karjalainen
Aikataulu: Ei järjestetä lukuvuonna 2008-2009, seuraavan kerran 2009-2010.
Sisältö: Kurssilla perehdytään bioenergeettisten mallien rakentamiseen ja testaamiseen, malliparametrien sovittamiseen, mallien lähtötietojen hankkimiseen sekä mallien soveltamismahdollisuuksiin ja rajoituksiin.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53771

WETS601 Vesiviljelyn menetelmät (4 op)

Opettaja: Juhani Pirhonen
Aikataulu: Seuraavan kerran syksyllä 2009.
Sisältö: Luentoja, käytännön harjoituksia, vierailuita kalanviljelylaitoksille, raportti ja loppuseminaari.
Esitiedot: WETS111 tai WETS603
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53770

WETS602 Vesiviljelytutkimuksen menetelmät (5 op)

Opettaja: Juhani Pirhonen
Aikataulu: Seuraavan kerran keväällä 2010.
Sisältö: Luentoja, kurssitöitä Laukaan kalanviljelylaitoksella (2d) ja Konneveden tutkimusasemalla (5d). Kuivarehujen valmistus, ruokahalun mittausmenetelmät, kalojen kasvu, smolttiutuminen, ruskuaisen hyväksikäyttö, hapenkulutus, kalojen merkintä, kalojen uintikyky, fysiologisia mittauksia. Raportti ja loppuseminaari.
Esitiedot: WETS603 tai WETS111 sekä WETS601
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53769

WETS603 Kalanviljely (6 op)

Opettaja: Juhani Pirhonen
Opetusaika: 22.09. - 24.11.2008
Sisältö: Kurssin alussa on opettajan vetämä johdantoluento, mutta muilla luentokerroilla (4 kertaa kahden viikon välein) opiskelijat esittävät annetusta aiheesta itsenäisesti keräämäänsä tietoa. Vaihtoehtoinen opintojakso WETS111 -kirjatentille. Läsnäolopakko.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53642

WETS604 Vesiviljelyn jatkokurssi (6 op)

Opettaja: Juhani Pirhonen
Opetusaika: 16.01. - 16.03.2009
Sisältö: Kurssin aikana opiskelijat hakevat yksityiskohtaista uutta tutkimustietoa kalanviljelyn eri aihepiireistä ja tulokset esitetään muille opiskelijoille(4 kertaa n. kahden viikon välein). Kurssin alussa on opettajan vetämä johdantoluento. Kurssi pidetään tarvittaessa englanniksi.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53641

WETS605 Murtovesibiologian kurssi (3 op)

Opettaja: Juhani Pirhonen
Opetusaika: 09.03. - 12.06.2009
Sisältö: Kenttäkurssi, Saaristomeren tutkimuslaitos, Seili.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53589

WETS606 Videon tuottaminen, editointi ja julkaisu (2 op)

Opettajat: Juhani Pirhonen, Heta Kero
Aikataulu: Seuraavan kerran syksyllä 2009.
Sisältö: Kurssilla tehdään pienryhmissä esim. opetuskäyttöön soveltuvia videotallenteita ennalta valitusta aihepiiristä. Videoiden editointi tapahtuu Adobe Premiere Elements -ohjelmalla.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53573

WETS611 Pohjoismaiden kalatalous,opintomatka (3 op)


Aikataulu: Ei järjestetä lukuvuonna 2008-2009.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=57986

WETS701 Kaikuluotaus kalatutkimuksessa (2 op)

Opettaja: Timo Marjomäki
Opetusaika: 07.10. - 27.10.2008
Aikataulu: Tu 7.10. lectures in Jyväskylä We-Fri 8.10.-10.10. Field work in Konnevesi research station Mo-Fri 13.-17.10. Afternoons Data-analysis, seminar etc. Mo 27.10. Exam Compulsory presence 95 prosenttia
Sisältö: Principles of aquatic acoustics, structure and operation of echo sounder systems, fish density estimation, spatial distribution, monitoring fish movements.
Kirjallisuus: MacLennan, D. N. & Simmonds, E. J. 1992: Fisheries Acoustics. Simmonds, E. J. & MacLennan, D. N. 2005: Fisheries acoustics.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53768

WETS702 Kalojen populaatiodynamiikka ja kannanarviointi (7 op)

Opettaja: Timo Marjomäki
Opetusaika: 26.01. - 20.03.2009
Sisältö: Basic population parameters mortality, growth and recruitment, and their dependence on population density and environmental parameters, density estimation, fishing effort, CPUE and sustainable yield, dynamic pool models, surplus yield models, principles of economics, stochastic simulation.
Kirjallisuus: Ricker, W. E. 1975: Computation and interpretation of biological statistics of fish populations. -Bull. Fish. Res. Bd Can. 191. Hilborn, R. & Walters, C. J. 1992: Quantitative fisheries stock assessment. Chapman & Hall. Haddon, M. 2001: Modelling and quantitative methods in fisheries. Chapman & Hall.
Esitiedot: Basics of EXCEL
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53767

WETS703 Kalastuksen säätely (4 op)

Opettaja: Timo Marjomäki
Opetusaika: 04.03. - 06.04.2009
Sisältö: Contemporary views of fisheries management process and operation, coping with uncertainty and risk, precaution principle. Emphasis on small scale inland fisheries.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53640

WETS704 Kalatalouden otantatutkimukset (4 op)

Opettaja: Timo Marjomäki
Aikataulu: Seuraavan kerran keväällä 2010.
Sisältö: Otantatutkimuksen peruskäsitteet, otantamenetelmän vaikutus tulosten hajontaan, satunnaisvirhe ja harha, aineiston keruu ja käsittely, imputoinnit, tulosten esittäminen, tulosten luotettavuus.
Kirjallisuus: Lehtonen R. and Pahkinen E. (2004) Practical methods for Design and Analysis of Complex Surveys. Chichester: John Wiley & Sons, Ltd.
Esitiedot: Only for Finnish speaking students
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53766

WETS705 Suurjärvien ympäristön seuranta (3 op)

Opettajat: Timo Marjomäki, Timo Huttula
Aikataulu: Next time in September 2010.
Sisältö: Methods of monitoring water quality. "Water quality" is here understood as an integrated measure of the structure and functioning of aquatic ecosystems (state and processes in lake chemistry and physics, phytoplankton, zooplankton, and fish).
Kirjallisuus: Will be given during the course
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53914

WETS707 Luonnonvarojen hyödyntäminen, kirjatentti IV (5 op)

Opettaja: Timo Marjomäki
Kirjallisuus: Newman, E.I. (2000), Applied ecology & environmental management. second edition.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53765

WETS711 Kalatutkimuksen ja kalastuksen yhteiskunnallisia ulottuvuuksia (4 op)

Opettaja: Kari Muje
Aikataulu: Ei järjestetä lukuvuonna 2008-2009, seuraavan kerran keväällä 2010.
Sisältö: Kalastuksen yhteiskunnallinen asema ja merkitys. Kalastuksen ja sen hallintojärjestelmien muutos, vesialueiden omistus- ja hallintajärjestelmien muodostuminen, kalastuksen intressiryhmät ja niiden merkitys kalataloudelle ja –tutkimukselle sekä kalatutkimuksen yhteiskuntatieteellisiä ja humanistisia tutkimustraditioita. Ulkopuoliset luennoitsijat A. Lappalainen, M. Lindroos ja M. Sipponen.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53764

WETS712 Suomen kalat (2 op)

Opettaja: Tapio Keskinen
Opetusaika: 02.12.2008 - 15.01.2009
Sisältö: Suomen kala- ja pyöriäislajisto, lajintuntemus ja lajien ekologian pääpiirteet
Kirjallisuus: Koli, L.1995: Suomen kalaopas. WSOY. tai vastaava
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53763

WETS802 Vesistötieteiden koulutuspäivät ja kokoukset (5 op)

Opettaja: Juha Karjalainen
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53762

WETS803 Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen (2 op)

Opettajat: Juhani Pirhonen, Juha Karjalainen, Timo Marjomäki
Sisältö: Opiskelija laatii ohjaajansa kanssa gradutyöstään tai muusta opiskeluun liittyvästä projektista englanninkielisen tieteellisen artikkelin
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53894

WETS851 Laitesukelluskurssi (2 op)

Opettaja: Juhani Pirhonen
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=56582

WETS852 Biosukelluskurssi (2 op)

Opettaja: Juhani Pirhonen
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=56583

WETS899 AMP: johdatus maisteriopintoihin + HOPS (2 op)

Opettaja: Timo Marjomäki
Opetusaika: 15.09. - 16.09.2008
Sisältö: For AMP students only. Get-together meeting, facts on Department of Biological and Environmental Science, Section of Aquatic Sciences, International Aquatic Masters Programme: What, where, when and how to study, questions and discussion, personal study plans, social programme.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53761

WETS900 HOPS (1 op)

Opettaja: Timo Marjomäki
Sisältö: FM-tutkintoon sisältyvä henkilökohtainen opintosuunnitelma.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53888

WETS901 Pro gradu-tutkielma (30 op)

Opettaja: Juhani Pirhonen
Sisältö: Tutkielma on opettajan ohjauksessa tehtävä tieteellinen tutkimustyö. Tarkoituksena on kouluttaa opiskelija omakohtaisen tutkimustyön tekemiseen. Opiskelija esittelee osan gradu-työn tuloksista maisteriseminaarissa WETS903.
Esitiedot: Ennen varsinaisen työn aloittamista opiskelija suorittaa opintojaksot WETS904 ja WETS905 ja laatii tarkemman tutkimussuunnitelman.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53639

WETS902 Kypsyysnäyte (0 op)

Opettaja: Juhani Pirhonen
Sisältö: Valvotussa koetilanteessa suoritettu kirjallinen kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä tutkielman aihepiiriin ja äidinkielen taitoa.
Esitiedot: WETS901 Pro gradu- tutkielma laadittu.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53638

WETS903 Maisteriseminaarit (3 op)

Opettajat: Timo Marjomäki, Heikki Hämäläinen
Opetusaika: 18.12.2008 - 05.05.2009
Sisältö: Pro gradu -töiden tulosten suullinen esittely.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53877

WETS904 Tutkielmaan liittyvä kirjatentti I (6 op)

Opettajat: Juha Karjalainen, Jouni Taskinen, Roger Jones, Timo Huttula
Sisältö: Yliopistolla olevan ohjaajan kanssa sovittua pro gradu -työn aihepiiriin liittyvää kirjallisuutta. Tentitään ennen pro gradu -työn aloittamista.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53760

WETS905 Tutkielmaan liittyvä kirjallisuuskatsaus ja tutkimussuunnitelma (4 op)

Opettajat: Juha Karjalainen, Jouni Taskinen, Roger Jones
Sisältö: Pro gradu-työssä käytettäviin menetelmiin ja tutkimuksen taustaan liittyvä kirjallisuuskatsaus ja pro gradu -työn tutkimussuunnitelma. Tehdään ennen varsinaisen gradu-työn aloittamista.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53759

WETS907 Tieteellinen kirjoittaminen (3 op)

Opettaja: Roger Jones
Opetusaika: 27.10. - 14.11.2008
Sisältö: Introduction to the different modes of publication of scientific research. Exercises and discussions about the writing and publishing of scientific articles and reports. Particularly aimed at students preparing to write their Masters thesis.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53757

WETS908 Rahoitushakemuksen laatiminen (2 op)

Opettajat: Juha Karjalainen, Jouni Taskinen, Roger Jones
Sisältö: Laaditaan graduohjaajan opastuksella rahoitushakemus kiinnostavasta gradua sivuavasta tutkimusaiheesta. Tarkemmat ohjeet osaston kotisivulla.
Esitiedot: Laadittu pro gradu -työ
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53756

WETS910 Tutkijaseminaari (1 op)

Opettajat: Gilbert Ludwig, Anssi Karvonen, Katja Pulkkinen
Opetusaika: 03.09.2008 - 27.05.2009
Sisältö: Englanninkielinen ekologian ja vesistötieteide seminaarisarja. Opintopisteitä voi suorittaa seminaarissa esitelmiä kuuntelemalla tai kuuntelemalla ja kirjoittamalla noin sivun mittaisen yhteenvedon esitelmästä. Kuuntelusta saa yhden merkinnän, yhteenvedosta toisen merkinnän ja 12 merkinnällä saa 1 op. Maksimiopintopistemäärä on 10 op (5 ov). Yhteenvedot palautetaan viikon kuluessa toimiston käytävällä olevaan lokeroon.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53755

WETS911 Regional Policies for Water Management (6 op)

Opettaja: Heikki Hämäläinen
Sisältö: For AMP students. Course WETS402 and a report on this issue in a selected country
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53897

WETS920 Tutkielman kirjoittaminen ja gradun ohjaus, osa A (1 op)

Opettaja: Jouni Taskinen
Opetusaika: 03.03. - 17.03.2009
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=58046

WETS921 Tutkielman kirjoittaminen ja gradun ohjaus, osa B (2 op)

Opettaja: Jouni Taskinen
Opetusaika: 03.12. - 17.12.2008
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=58047

WETJ101 Jatkokoulutusseminaari, esitelmä (2 op)

Opettajat: Gilbert Ludwig, Katja Pulkkinen
Sisältö: Jatko-opintoihin kuuluva seminaariesitelmä.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53561

WETJ102 Tieteelliset kokoukset (2 op)

Opettajat: Juha Karjalainen, Roger Jones
Sisältö: Vähintään 1 esitelmä tai posteri kansainvälisessä tieteellisessä kokouksessa (2-4 op/kokous). Muusta osallistumisesta saa harkinnan perusteella 1-2 op/kokous. Sovitaan professorin kanssa etukäteen.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53613

WETJ103 Jatkokoulutustentti (8 op)

Opettajat: Juha Karjalainen, Roger Jones
Sisältö: Opinnäytetyön aiheeseen perustuva kirjallisuustentti. Kirjallisuudesta ja laajuudesta sovitaan laitoksella olevan ohjaajan kanssa.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53612

WETJ104 Muiden yliopistojen post graduate -kurssit (0 op)

Opettajat: Juha Karjalainen, Roger Jones
Sisältö: Suoritukset tutkintoon hyväksyy professori. Todistus osallistumisesta esitettävä.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53610

WETJ105 Yliopisto-opetus (4 op)

Opettajat: Juha Karjalainen, Roger Jones
Sisältö: Toimiminen opettajana vesistötieteiden opintojaksolla. Ensimmäisellä kerralla 4 op/ n. 40 t ja samaa opintojaksoa toistuvasti opetettaessa 2 op / n.40 h. Mitoituksesta sovitaan professorin kanssa.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53611

WETJ107 Scientific communication (1 op)

Opettajat: Juhani Pirhonen, Tellervo Valtonen
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53919

WETJ108 Journal club (1 op)

Opettajat: Timo Marjomäki, Tellervo Valtonen
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53920

WETJ120 Links between Hydrodynamics and Aquatic Ecology (5 op)


Aikataulu: Ei järjestetä lukuvuonna 2008-2009.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=57988

WETJ910 Tutkijaseminaari (1 op)

Opettajat: Gilbert Ludwig, Anssi Karvonen, Katja Pulkkinen
Sisältö: Englanninkielinen ekologian ja vesistötieteide seminaarisarja. Opintopisteitä voi suorittaa seminaarissa esitelmiä kuuntelemalla tai kuuntelemalla ja kirjoittamalla noin sivun mittaisen yhteenvedon esitelmästä. Kuuntelusta saa yhden merkinnän, yhteenvedosta toisen merkinnän ja 12 merkinnällä saa 1 op. Maksimiopintopistemäärä on 10 op (5 ov). Yhteenvedot palautetaan viikon kuluessa toimiston käytävällä olevaan lokeroon.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53910

# #

7.7.4 Ympäristötiede

YMPP105 Ympäristönsuojelun perusteet, kirjatentti (3 op)

Opettajat: Marja Lahti, Timo Ålander
Sisältö: Globaalit ympäristönsuojeluongelmat, kestävän kehityksen periaatteet, ravintovarojen, veden ja raaka-aineiden riittävyys, väestönkasvu, luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen ja suojelu, haitallisten aineiden ympäristökohtalo ja vaikutukset eliökunnassa, haittojen vähentäminen.
Kirjallisuus: HAKALA & VÄLIMÄKI (2003) Ympäristön tila ja suojelu Suomessa.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53841

YMPP111 Ympäristö- ja energiateknologian perusteet (4 op)

Opettajat: Kari Hänninen, Leena Sivula, Jukka Rintala, Margareta Wihersaari
Opetusaika: 22.10. - 12.12.2008
Sisältö: Ympäristö- ja energiateknologian perusteet. Jätevesien ja jätteiden käsittely, likaantuneen ympäristön kunnostus, energiantuotanto. Yhteyshenkilö: J. Rintala.
Kirjallisuus: Luentomoniste.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53898

YMPP115 Ympäristöfysiikka (4 op)

Opettaja: Margareta Wihersaari
Opetusaika: 28.01. - 25.03.2009
Sisältö: Energia ja teho. Vesivoima, tuulivoima, aurinkoenergia ja bioenergia. Energian siirtyminen. Aineen olomuodot. Ilma ja kosteus. Säteily. Kasvihuoneilmiö. Valo, ääni ja melu. Kurssilla käytetään ulkopuolisia luennoitsijoita. Luennoidaan osittain englanniksi.
Kirjallisuus: SMITH (2001) Environmental Physics. Luentomoniste, laskuharjoitukset ja muu oheismateriaali Optima-järjestelmässä.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53753

YMPP123 Ympäristötieteen perusteet (8 op)

Opettajat: Markku Kuitunen, Kari Hänninen, Jukka Rintala, Anssi Lensu, Aimo Oikari, Martti Aho, Margareta Wihersaari, Timo Ålander
Opetusaika: 04.09.2008 - 27.02.2009
Sisältö: Ympäristökriisin kriittinen tarkastelu, teknosysteemin kestävä kehitys, populaatiobiologia ja väestötiede, ravinnontuotanto, uusiutuvat ja uusiutumattomat energia- ja luonnonvarat, yhdyskuntien kehitys ja urbanisaatio, ympäristön saastuminen ja myrkyt, ihmisen ja luonnon terveyden uhat, jätehuolto, ympäristöeettinen yhteiskunta, kestävän kehityksen haasteet teollisuus- ja kehitysmaille, demokratia, ympäristöpolitiikka, kansalaisyhteiskunta sekä ympäristöasioiden hallinta.
Kirjallisuus: Oppikirja CHIRAS, D. (2006) Environmental Science - Seventh Edition (oma kirja suositeltava erityisesti pääaineopiskelijoille, myynti Kampus Kirja). Suoritus kolmena osakuulusteluna, joissa tentin kesto on 2 t: A = luvut 1-10, B = luvut 11-18, C = luvut 19-27. Uusintatentit järjestetään 30.1.2009 ja 27.2.2009, jolloin voi tenttiä joko puuttuvat osakuulustelut tai koko kurssin yhdellä loppukuulustelulla (tentin kesto 4 t). Loppuarvosana on osakuulustelujen pisteiden keskiarvo/loppukuulustelun tulos.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53754

YMPP125 Ympäristökemian ja toksikologian perusteet (4 op)

Opettajat: Markus Soimasuo, Kari Hänninen, Marina Himanen
Opetusaika: 11.11.2008 - 20.02.2009
Sisältö: Kokonaisnäkemys maan, veden ja ilman kemiaan, orgaanisten ja epäorgaanisten ympäristökemikaalien luokkittelu, haitallisten kemikaalien päästölähteistä ja vaikutuksista. Toksikologian perusteista ja lainsäädännöstä sekä kemikaalien ympäristöhaitallisuuden arvioimisesta.
Kirjallisuus: Luentomoniste Kari Hänninen ja Aimo Oikari: Ympäristökemian ja toksikologian perusteet) sekä kirjasta O’NEILL Environmental Chemistry (1998) osa I, osa II, luku 3, osa III ja osa IV sekä kirja TIMBRELL (1995/2002), Introduction to Toxicology kokonaisuudessaan.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53752

YMPP151 Ilmansuojelun perusteet (3 op)

Opettaja: Timo Ålander
Opetusaika: 12.01. - 16.03.2009
Sisältö: Ilmansuojelun peruskäsitteet, päästöjen muodostuminen ja muutunta, päästöjen vaikutus ympäristöön, ilman laadun mittauksen perusteita. Ilman laadun seuranta ja hallinnolliset määräykset.
Kirjallisuus: Kurssimoniste ja oheiskirjallisuus ilmoitetaan myöhemmin.
Esitiedot: YMPP125
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53751

YMPP900 HOPS (1 op)

Opettajat: Kari Hänninen, Marina Himanen
Sisältö: LuK-tutkintoon sisältyvä henkilökohtainen opintosuunnitelma.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53889

YMPA205 Ympäristöekologia ja ekologisten vaikutusten arviointi (4 op)

Opettajat: Markku Kuitunen, Mikko Mönkkönen
Opetusaika: 19.01. - 19.02.2009
Sisältö: Ympäristöekologian keskeiset kysymykset. Käsiteltäviä aihealueita ovat mm. ympäristöstressien ekologiset vaikutukset, soveltavan ekologian perusteet, populaatioiden hyväksikäyttö ja suojelu, yhteisöjen suojelu, elinympäristöjen muutokset, ekologisten vaikutusten arviointi ja ympäristön tilan seuranta. Kurssi alkaa soveltavan ekologian luento-osuudella 18.11.08 klo 10. Vastuuhenkilö ympäristöekologian osalta Markku Kuitunen
Kirjallisuus: NEWMAN (2000) Applied Ecology and Environmental Management. Kirja tentitään yhdessä luentojen kanssa.
Esitiedot: YMPP123
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53748

YMPA206 Ympäristömittausten laboratoriotyötavat (5 op)

Opettajat: Kari Hänninen, Kati Räsänen
Opetusaika: 12.01. - 27.02.2009
Sisältö: Työturvallisuus, reagenssien, lasitavaran ja laboratoriovälineiden käsittely. Ympäristönäytteiden otto ja käsittely laboratoriossa. Perusmittauksia (kuiva-aine, hehkutushäviö, Kjeldahl-typpi, kemiallinen hapenkulutus ja toksisuustesti). Ympäristönäytteiden titrimetrinen, gravimetrinen ja kolorimetrinen analyysi. Laboratorion laatujärjestelmä sekä tutustuminen kemian tietokantoihin.
Kirjallisuus: Luentomoniste: Kari Hänninen, Niina Koivula, Anja Veijanen, Hanna Pöyhönen ja Marina Himanen: Ympäristömittausten laboratoriotyötavat sekä luennoilla ja harjoituksissa jaettava muu materiaali.
Esitiedot: YMPP125.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53741

YMPA209 Ilmasto- ja globaalimuutos (4 op)

Opettajat: Margareta Wihersaari, Timo Ålander
Opetusaika: 30.09. - 30.11.2008
Sisältö: Globaalimuutos, ilmastonmuutoksen ja otsonikadon fysiikkaa ja kemiaa; ilmastonmuutostieteen historia; kansainväliset ilmaston- ja ilmansuojelusopimukset ja Kioton sopimuksen joustomekanismit. Ilmastonmuutoksen osuus kurssista 85 prosenttia. Korvaa kurssia YMPA207. Kurssilla käytetään ulkopuolisia luennoitsijoita. Luennoidaan osittain englanniksi.
Kirjallisuus: BRASSEUR et al. (ed.) (1999) Atmospheric Chemistry and Global Change and various IPCC reports (www.ipcc.ch). Katso optima.
Esitiedot: YMPP115,YMPP125 ja YMPP151 suositeltavia
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=56948

YMPA212 Jätevesien käsittelyprosessit ja -laitokset I (3 op)

Opettajat: Jukka Rintala, Riitta Kettunen
Opetusaika: 16.04. - 19.05.2009
Sisältö: Jätevesien muodostuminen ja ominaisuudet, käsittelyn tavoitteet ja yleiset periaatteet, fysikaaliset, kemialliset ja biologiset menetelmät, lietteiden käsittely, puhdistamokokonaisuuden suunnittelu. Yhteyshenkilö J. Rintala
Kirjallisuus: Luentomoniste Riitta Kettunen, Jukka Rintala, Kari Hänninen ja Sari Luostarinen: Jätevesien käsittelyprosessit ja -laitokset
Esitiedot: YMPP111.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53872

YMPA217 Energia ja ympäristö, kirjatentti (4 op)

Opettaja: Margareta Wihersaari
Sisältö: Energialähteet ja energiatuotantotekniikat. Energia- ja materiaalitehokkuus, kestävän kehityksen energiajärjestelmät, energiantuotantomuotojen resurssikulutus ja päästöt, resurssituottavuus. Energian kustannus ja hinta. Energian takaisinmaksuaika, ulkoiskustannukset.
Kirjallisuus: BOYLE, EVERETT & RAMAGE (2003) Energy Systems and Sustainability soveltuvin osin. Tarkempia ohjeita Optima-järjestelmässä.
Esitiedot: YMPP111 ja YMPP115
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53742

YMPA220 Ympäristötieteen kenttäkurssi (2 op)

Opettaja: Markku Kuitunen
Opetusaika: 04.08. - 08.08.2008
Aikataulu: Konneveden tutkimusasemalla ma 4.8. klo 10.00, kun Jyväskylästä klo 8.00 lähtevä Koivurannan linja-auto on saapunut. Erillistä kuljetusta Konnevedelle ei järjestetä. Kurssi järjestetään vain yhden viikon mittaisena.
Sisältö: Pakollinen ympäristötieteiden pääaineopiskelijoille, ellei ole suorittanut ekologian ja ympäristönhoidon tai hydrobiologian ja limnologian kenttäkurssia. Opiskelijamäärä on rajoitettu. Kurssin aikana luennoidaan ympäristöekologiasta ja retkeillään aseman ympäristön metsissä, soilla ja vesillä tutustuen niiden elementteihin ja toimintaan. Maastosta kerätään aineistoja, joita määritetään, käsitellään, analysoidaan ja raportoidaan. Kurssin lopuksi on päivän kestävä päättöseminaari, jossa saadut tulokset puretaan. Tutkimustuloksista kirjoitetaan raportit.
Kirjallisuus: Kurssimarteriaali on saatavissa optiman kautta kurssin alussa
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=44160

YMPA220 Ympäristötieteen kenttäkurssi (2 op)

Opettaja: Markku Kuitunen
Opetusaika: 03.08. - 07.08.2009
Aikataulu: Konneveden tutkimusasemalla ma 3.8. klo 10.00, kun Jyväskylästä klo 8.00 lähtevä Koivurannan linja-auto on saapunut. Erillistä kuljetusta Konnevedelle ei järjestetä. Kurssi järjestetään vain yhden viikon mittaisena.
Sisältö: Pakollinen ympäristötieteen pääaineopiskelijoille, ellei ole suorittanut ekologian ja ympäristönhoidon tai hydrobiologian ja limnologian kenttäkurssia. Opiskelijamäärä on rajoitettu. Kurssin aikana luennoidaan ympäristöekologiasta ja retkeillään aseman ympäristön metsissä, soilla ja vesillä tutustuen niiden elementteihin ja toimintaan. Maastosta kerätään aineistoja, joita määritetään, käsitellään, analysoidaan ja raportoidaan. Kurssin lopuksi on päivän kestävä päättöseminaari, jossa saadut tulokset puretaan. Tutkimustuloksista kirjoitetaan raportit. Vastuuhenkilö Markku Kuitunen.
Kirjallisuus: Kurssimateriaali on saatavissa optiman kautta kurssin alussa
Esitiedot: YMPP123, BIOA120, BIOA121, BIOA122
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=58048

YMPA225 Ekotoksikologian ja riskinarvioinnin perusteet (5 op)

Opettaja: Aimo Oikari
Opetusaika: 16.02. - 12.05.2009
Sisältö: Ekotoksikologia ympäristötieteenä, kemialliset saastekuormittajat ja niiden ympäristökohtalon määräytyminen, toksikokinetiikka ja vierasainemetabolia sekä ekotoksisuuden ilmeneminen eri organisaatiotasoilla; ympäristötekijöiden vaikutukset toksisuuteen, sopeutuminen kemiallistuneeseen ympäristöön, biomarkkerit sekä ekotoksikologisten riskien arvioiminen ja hallinta.
Kirjallisuus: Luentomoniste sekä CROSBY (1998) Environmental Toxicology and Chemistry ja RÖMBKE & MOLTMANN (1996), Applied Ecotoxicology.
Esitiedot: YMP123 ja YMP125.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53746

YMPA238 Kokeellisen ja yhteiskunnallisen ympäristöntutkimuksen tilastolliset menetelmät (4 op)

Opettaja: Anssi Lensu
Opetusaika: 09.09. - 10.11.2008
Sisältö: Kokeellisen ja tilastollisen ympäristöntutkimuksen tarpeita, johdatus tilastollisiin aineistotyyppeihin, tilastoaineistojen kerääminen ja koesuunnittelun perusteita, tilastoaineistojen havainnollistamismenetelmiä, tilastollinen merkitsevyys, hypoteesien testaaminen, ja useasta populaatiosta kerättyjen tilastoaineistojen vertaaminen.
Kirjallisuus: Högmander, H. (1999) Kokeellisen ympäristöntutkimuksen perusteet, 2. painos. Manly, B. (2001) Statistics for Environmental Science and Management (luvut 1-5). Ranta, E., Rita, H., Kouki, J. (1989) Biometria - Tilastotiedettä ekologeille, 9. painos (valikoiden).
Esitiedot: TILP150 Tilastomenetelmien peruskurssi.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53873

YMPA253 Ympäristönsuojelun lainsäädäntö ja hallinto (3 op)

Opettaja: Timo Ålander
Opetusaika: 03.11. - 19.12.2008
Aikataulu: Available in Finnish only.
Sisältö: Ympäristöpolitiikka, -hallinto ja ohjausjärjestelmät, ympäristötaloudelliset ohjauskeinot. Suomen ympäristönsuojelu-, luonnonsuojelu-, YVA-, metsä-, ilmansuojelu-, jäte- ja energia-alan lainsäädäntö. EU:n lainsäädäntöjärjestelmä ja sen suhde kansalliseen lainsäädäntöön. Kansainväliset ympäristönsuojelusopimukset.
Kirjallisuus: Luentomoniste, internetlinkkejä sekä oheismateriaalia Optima-järjestelmässä
Esitiedot: YMPin perusopinnot tai EKOn aineopinnot.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53749

YMPA259 Jätteiden käsittelyjärjestelmät ja kaatopaikat (4 op)

Opettajat: Kari Hänninen, Jukka Rintala, Marina Himanen
Opetusaika: 02.09. - 14.11.2008
Sisältö: Jätehuollon eri osa-alueiden tekninen toteutus, päästöjen hallinta, lopputuotteiden sijoitus ja hyötykäyttö sekä kustannustarkastelu. Jätteiden erilliskeräys, jätejakeiden ominaisuudet, käsittely ja hyödyntäminen (biojätteiden kompostointi ja mädätys, muovin, paperin, lasin ja metallin kierrätys, jätteiden käsittelylaitokset). Kaatopaikkojen perustaminen, operointi ja sulkeminen.
Kirjallisuus: Luentomoniste: Kari Hänninen, Jukka Rintala, Riitta Kettunen ja Marina Himanen: Jätteiden käsittelylaitokset ja kaatopaikat ja muu luennoilla ilmoitettava aineisto.
Esitiedot: YMPP 110.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53745

YMPA263 Ilmastonmuutostieteen jatkokurssi (3 op)


Opetusaika: 30.09. - 30.11.2008
Sisältö: Vuosittain vaihtuva teema. Seminaari:CLIMATE POLICY AND ENVIRONMENTAL EQUITY 29-30.10. Luentopäiväkirja ja harjoitustyö. Jatkokurssi on tarkoitettu niille, joka on aiemmin suorittanut YMPA207. Kurssilla käytetään ulkopuolisia luennoitsijoita. Luennoidaan pääasiassa englanniksi. Yhteyshenkilö: Margareta Wihersaari
Esitiedot: YMPA207
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=58049

YMPA291 Energiajärjestelmät (4 op)

Opettaja: Margareta Wihersaari
Opetusaika: 02.09. - 30.09.2008
Sisältö: Energian tuotanto ja käyttö kokonaisuutena. Järjestelmätasot. Primaarienergian käyttö. Sähkön tuotanto. Energian loppukäyttö. Energiatuotannon tehostaminen. Energian säästö. Energiahuollon haavoittuvuus. Hajautetut energiajärjestelmät. Exergia ja teollinen ekologia lähestymistapana. Uusiutuva energia järjestelmän osana.
Kirjallisuus: VTT (2004): Energia Suomessa. Tekniikka, talous ja ympäristövaikutukset sekä BOYLE, EVERETT & RAMAGE (2003) Energy Systems and Sustainability soveltuvin osin. Luentomoniste ja tarkempia ohjeita Optima-järjestelmässä
Esitiedot: YMPP115 ja YMPA217
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53588

YMPA901 Kandidaattitutkielma (7 op)

Opettajat: Kari Hänninen, Jukka Rintala, Anssi Lensu, Aimo Oikari, Margareta Wihersaari, Timo Ålander
Sisältö: Yleensä kirjallinen tutkielma ympäristötieteen alueelta.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53637

YMPA902 Kypsyysnäyte (0 op)

Opettajat: Markku Kuitunen, Jukka Rintala, Aimo Oikari
Sisältö: Valvotussa koetilanteessa suoritettu kirjallinen kypsyysnäyte.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53636

YMPA905 Kandidaattiseminaari (3 op)

Opettajat: Anssi Lensu, Timo Ålander
Opetusaika: 21.10.2008 - 20.02.2009
Sisältö: Tieteellisen julkaisun formaatti ja tieteellisen tiedon hakemisen kirjastotekniikka. Seminaaripaperin laatiminen tieteellisen formaatin mukaisesti, seminaariesitelmä, esitelmän opponointi, esitelmien kuuntelu ja keskustelu niiden pohjalta. Vuosittain vaihtuva teema.
Kirjallisuus: Seminaariesitelmien ja tutkielmien laatimisohjeet Optimassa. Tieteellisiä lehtiä ja kirjoja.
Esitiedot: YMP:in pääaineopiskelijoille, joiden edeltävät opinnot vähintään 90 op.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53743

YMPS309 Ekotoksikologian perustestit (2 op)

Opettajat: Marina Himanen, Aimo Oikari, Kati Räsänen
Opetusaika: 03.11. - 05.12.2008
Sisältö: Laboratoriokurssi, jossa tehdään haitallisten kemikaalien ja näytteiden ympäristövaarallisuutta seulovia lyhytaikaisia toksisuustestejä (levän kasvu, kalvoäyriäisen immobilisaatio, bioluminesenssin esto, sukkulamadon lisääntyminen, aerobisen biohajoamisen esto tai vast.) standardiohjeita mukaillen. Näytematriiseina mm. kemikaaliliuos/vesi, teollisuuden jätevesi, saastunut sedimentti, kunnostettava maa-alue, liete, komposti tai jäte. Vaaditaan edeltävänä suorituksena kurssille YMPS310 (4 op).
Kirjallisuus: Työohjeet jaetaan kurssin kuluessa.
Esitiedot: YMPA225 sekä YMPA206 tai vastaava. Kurssi on välttämätön YMPS310-kurssille. Kurssi järjestetään seuraavan kerran syksyllä 2009 tai keväällä 2010.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53587

YMPS310 Ekotoksikologian harjoitustyöt (4 op)

Opettajat: Marja Lahti, Marina Himanen, Aimo Oikari
Opetusaika: 02.03. - 03.04.2009
Sisältö: Lyhyt- ja pitkäkestoiset altistus- ja toksisuuskokeet vesi- ja maaeliöillä, (anaerobisen) biohajoamisen esto, fysiologisten vasteiden mittaaminen ja biomarkkerit, näytteenottomenetelmät, haitallisten aineiden analytiikkaa ja biotransformaatio. Suunnittelutehtäviä.
Kirjallisuus: Työohjheet jaetaan kurssin kuluessa.
Esitiedot: YMPA225, YMPA206 tai vastaava kokemus laboratoriossa työskentelystä. Jatkokurssi (YMPS 309 on pakollinen).
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53602

YMPS322 Jätevesien käsittelyprosessit ja -laitokset II (4 op)

Opettaja: Jukka Rintala
Aikataulu: Ei järjestetä lukuvuonna 2008-2009.
Sisältö: Kurssilla perehdytään jätevesien käsittelyn ajankohtaisiin aiheisiin YMPA212-kurssia syvällisemmin.
Kirjallisuus: Luentomoniste
Esitiedot: YMPA212
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53586

YMPS330 Riskinarviointi ja päätöksenteko (3 op)

Opettaja: Aimo Oikari
Opetusaika: 15.09. - 06.11.2008
Sisältö: Johdantoluennossa käsitellään mm. riskitutkimuksen kenttää ja tavoitteita. Yksityiskohtaisemmat aiheet: haitallisten aineiden riskit ympäristössä, lajien häviämisen ja tulokaslajien riskit, ympäristön kunnostuksen ja teollisuuden riskit, tilastollinen ja koettu riski, riskikommunikaatio, riskinarviointi prosessina, riskienhallinta ja ympäristöpolitiikka.
Kirjallisuus: Lukupaketti (moniste, Campus Kirja/Copyshop)
Esitiedot: 180 op:n pää- ja sivuaineopinnot, ml. YMPA225 ja YMPA205.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53721

YMPS340 Ilmansuojelutekniikka (5 op)

Opettaja: Timo Ålander
Opetusaika: 10.02. - 06.05.2009
Sisältö: Energiantuotannon, liikenteen ja teollisuuden kaasumaisten ja hiukkasmaisten päästöjen muodostuminen ja vähentäminen. Päästöjen mittaustekniikkaa.
Kirjallisuus: Luentomateriaali ja oheiskirjallisuus sovitaan kurssilla.
Esitiedot: YMPP151
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53726

YMPS341 Ilmansuojelun mittaustekniikat (4 op)

Opettaja: Timo Ålander
Opetusaika: 30.09. - 28.10.2008
Sisältö: Luennot, laboratorioharjoitustöitä ja mittaustekniikoita, työselostukset, päätösseminaari. Rajoitettu osallistujamäärä. Opiskelijoita valittaessa annetaan etusija YMP:n pääaineopiskelijoille.
Kirjallisuus: Työohjeet jaetaan kurssin kuluessa.
Esitiedot: YMPP151
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53738

YMPS352 Ekotoksikologian projektityö (5 op)

Opettaja: Aimo Oikari
Sisältö: Omakohtainen kokeellinen työ, inventointi tai suunnitteluharjoitus aihepiiristä, joka liittyy esimerkiksi laitoksen tutkimushankkeisiin. Aihe ja työn ajankohta sovitaan etukäteen ohjaavan opettajan kanssa.
Esitiedot: Esitietona vaaditaan YMPA225 tai vastaavia kursseja. Sopiva ajankohta on esim. maisteriopintojen loppupuoli tai osana jatko-opintoja.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53724

YMPS353 Biopolttoaineiden standardit ja laboratoriotyöt (4 op)

Opettaja: Margareta Wihersaari
Sisältö: Kiinteiden polttoaineiden kosteus- ja energiasisältö. Kemiallinen koostumus: Haihtuvat aineet. Tuhkapitoisuus. Mineraali- ja raskasmetallipitoisuuksien määrittely. Tuhka-analyysit (palamattomat, alkuainepitoisuudet. Näytteenotto. Standardit ja laatuluokitus. Nestemäisten ja kaasumaisten biopolttoaineiden analysointi. SRF-analyysit. Analyysitarkkuus ja virhearviointi. Kurssilla käytetään ulkopuolisia luennoitsijoita. Luennoidaan englanniksi. Yhteyshenkilö: Margareta Wihersaari
Kirjallisuus: Kirjallisuus sovitaan kurssilla (Optima-järjestelmässä)
Esitiedot: YMPA206 tai vastaava.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53585

YMPS354 Kemiallinen ympäristöanalytiikka (6 op)

Opettaja: Kari Hänninen
Opetusaika: 12.03. - 07.05.2009
Aikataulu: Ei järjestetä lukuvuonna 2008-2009, seuraavan kerran keväällä 2010.
Sisältö: Näytteiden oton optimointianalyysistä sekä ympäristönäytteiden esikäsittely- ja analysointimenetelmistä (neste- ja kaasukromatografiaa sekä massa- ja atomiabsorptiospektrometriaa). Luennot, laskuharjoitukset ja vierailukäynti sekä kuulustelu on 4 op. Laboratorioharjoitusten suorittaminen niiden lisäksi on 6 op.
Kirjallisuus: Luentomoniste: Kemiallinen ympäristöanalytiikka (Kari Hänninen) ja kirja KEBBEKUS, MITRA (1998): Environmental Chemical Analysis.
Esitiedot: YMPP125 sekä YMPA206 tai kemian peruskurssi 3 (KEMP103) tai YMPS310. Huom. kurssin suorittaminen edellyttää riittäviä perustietoja orgaanisesta kemiasta ja ympäristökemiasta.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53737

YMPS355 Ympäristövaikutusten arvioimisen jatkokurssi (4 op)

Opettaja: Markku Kuitunen
Opetusaika: 01.09. - 31.12.2008
Sisältö: Kurssi toteutetaan virtuaaliopetuksena Optima -ympäristössä. Sivusto sisältää luennot ja harjoitukset. Vastuuhenkilö Markku Kuitunen.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53903

YMPS360 Paikkatietojärjestelmät ja spatiaalinen interpolointi (4 op)

Opettajat: Markku Kuitunen, Anssi Lensu
Opetusaika: 12.01. - 05.03.2009
Sisältö: Kartat, karttamuotoisten aineistojen esittäminen ja käsittely. Paikkatietojärjestelmät (GIS – geographic information systems) ja niiden käyttö. Globaali paikantamisjärjestelmä, GPS. Johdatus spatiaaliseen tilastotieteeseen, spatiaaliseen autokorrelaatioon ja spatiaaliseen interpolointiin eli karttamuotoisen muuttujan estimointiin pisteittäisistä havainnoista. Variogrammi, kriging. Tapaustutkimusten tarkastelua. Kurssilla tutustutaan mm. GIS-, tilasto- ja interpolointiohjelmiin ArcView, ArcGIS, R, VarioWin ja Surfer.
Kirjallisuus: Longley, P., Goodchild, M., Maquire, D., Rhind, D. (2005) Geographic Information Systems and Science, 2nd Edition (valikoiden). Griffith, D. (2003) Spatial Autocorrelation and Spatial Filtering (luvut 1-2). Diggle, P. (1983) Statistical Analysis of Spatial Point Patterns (luvut 1-5). Cressie, N. (1993) Statistics for Spatial Data (luvut 1-3).
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53730

YMPS361 Paikkatietojärjestelmien käyttö ympäristövaikutusten arvioinnissa (4 op)

Opettajat: Markku Kuitunen, Anne Laita
Opetusaika: 17.11. - 05.12.2008
Sisältö: The course introduces you to the role of Geographical Information Systems in the context of Environmental Impact Assessment.
Esitiedot: "Paikkatietojärjestelmät ja spatiaalinen interpolointi"(YMP360) or some other comparable basic course in GIS.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53723

YMPS362 Paikkatietojärjestelmien sovellukset ympäristötieteessä (2 op)

Opettajat: Markku Kuitunen, Anne Laita
Opetusaika: 01.01. - 31.07.2009
Sisältö: The course represents the many possibilities GIS can offer for the different fields of biology. The focus is on the landscape ecological, hydrological and modelling approaches. The course will not deal with basic GIS analyses or terminology, but goes beyond that - offering visions and knowledge on more advanced applications of GIS.
Esitiedot: YMP360 "Paikkatietojärjestelmät ja spatiaalinen interpolointi" or other basic knowledge on GIS
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53575

YMPS370 Ympäristötieteen aineistojen tilastollinen tutkimus R-tilasto-ohjelmalla (3 op)

Opettaja: Anssi Lensu
Opetusaika: 04.11. - 27.11.2008
Sisältö: Johdatus R-tilasto-ohjelmaan sekä ympäristötieteeseen liittyvien tutkimusaineistojen analysointi sen avulla. Kurssilla esitellään lyhyesti mm. tilastollisen testauksen, mallinnuksen, aikasarja-analyysin, luokittelun, ryhmittelyn ja spatiaalisen tilastotieteen menetelmiä.
Kirjallisuus: Dalgaard, P. (2002) Introductory Statistics with R. Piegorsch, W. & Bailer, A. (2005) Analyzing Environmental Data.
Esitiedot: YMPA238 tai YMPA235.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53574

YMPS391 Biomassan tuotanto ja käyttö (4 op)

Opettajat: Jukka Rintala, Martti Aho, Margareta Wihersaari
Opetusaika: 03.11. - 05.12.2008
Sisältö: Biomassavarat ja niiden nykykäyttö raaka-aineena, elintarvikkeena sekä energiana. Riittävyys. Metsä- ja peltoenergian sekä turpeen tuotantoketjut ja –teknologiat. Varastointi. Biopolttoaineiden muuttaminen energiaksi (pienpoltto, lämpölaitokset, CHP, kaasutus ja lauhdevoima). Seospoltto. Uudet energiatuotteet ja teknologiat. Tuotannon tehokkuus. Energiatuotantomenetelmien päästöt sekä terveys- ja ympäristövaikutukset. Huoltovarmuus. Biopolttoaineet ja niiden vertailu fossiilisiin. Harjoitus joka auttaa opiskelijaa ymmärtämään esimerkiksi bioenergiavarojen riittävyyttä suhteessa muihin energiamuotoihin, tai riittävyyttä tiettyihin käyttötarkoituksiin nyt ja/tai tiettynä ajanjaksona tulevaisuudessa tai ympäristövaikutuksia suhteessa muihin energiamuotoihin tai menekkiä tietyissä energian tuotantoprosesseissa. Luennoidaan englanniksi. Vastuuhenkilö: Martti Aho.
Kirjallisuus: Luentomoniste ja oheiskirjallisuutta Optimassa.
Esitiedot: YMP111 ja YMPA291 suositeltavia
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53584

YMPS392 Energiajärjestelmien hiili-, energia- ja päästötaseet (5 op)

Opettaja: Margareta Wihersaari
Opetusaika: 01.09. - 25.09.2008
Sisältö: Energiatuotantoketjujen analysointi: prosessi- ja ketjuajattelu. Hiilivirtojen, energian ja päästöjen mallintaminen. Tarkkuus- ja rajausongelmat. Allokointi. Virheanalyysi. Käsiteltävät energiatuotteet: polttoaineet ja -jalosteet, sähkö, lämpö sekä biokaasu. Harjoituspainotteinen kurssi. Luennoidaan englanniksi.
Kirjallisuus: Luentomoniste ja oheiskirjallisuutta Optimassa
Esitiedot: YMPS391 ja CEMS210
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53583

YMPS409 Tutkimuksen suunnittelu ja toteutus (2 op)

Opettajat: Markku Kuitunen, Jukka Rintala, Anssi Lensu, Aimo Oikari
Opetusaika: 19.03. - 23.04.2009
Sisältö: Tutkielman ohjauskurssi (gradukurssi), jonka tavoite on kouluttaa opiskelija omakoh­taisen tutkimustyön suorittamiseen ja tie­teel­listen johtopäätösten tekemiseen. Kurssia on viime vuosina kehitetty projektihallinnan ja hankeviestinnän suuntaan. Sopii hyvin gradun suunnitteluvaiheeseen. Luentoja, tiedonhakua, hankemuistion laadinta ja ns. minigradun kirjoitusharjoitus sekä päätösseminaari. Ympäristötieteiden osaston opettajat. Kurssin aikana käydään läpi tutki­mus­suunnitelman tekoa, kokeiden ja aineistonkeruun suunnittelua, aineiston käsittelyä sekä tieteellisen julkaisun kirjoittamista. Vastuuopettaja Aimo Oikari.
Esitiedot: Kandidaattiseminaari tai vastaava kurssi kandidaattiopintojen aikana.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53744

YMPS411 Työskentely tutkimusryhmässä (4 op)

Opettaja: Aimo Oikari
Sisältö: Yhden kuukauden palkaton kokopäiväinen työskentely oman laitoksen tutkimusryhmän jäsenenä (ei oma opinnäytetyö). Työskentelystä on sovittava etukäteen ja siitä on esitettävä ohjaajien lausunto.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53667

YMPS412 Työharjoittelu (2 op)

Opettaja: Aimo Oikari
Sisältö: 1 kk:n harjoittelu (n. 150 h) alan tehtävissä vastaa kahta op/yhtä ov. Harjoittelusta tulee pyrkiä sopimaan etukäteen. Työstä tulee esittää lyhyt seloste (2-4 s) ja työtodistus ympäristötieteiden professorille.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53666

YMPS413 Ympäristötilastot, kokoaminen ja käyttö (3 op)

Opettaja: Anssi Lensu
Opetusaika: 18.03. - 30.04.2009
Sisältö: Kansalliset ja kansainväliset tiedonlähteet yhteiskuntien ja luonnonympäristöjen (vesi, ilma, maa) resursseista, vaihtelusta, kulutuksesta, materiaalivirroista sekä muutoksista. Tiedon luotettavuuden arvioiminen, käytön luvanvaraisuus sekä aika- ja tilariippuvuudet. Otannan ja meta-analyysin perusteita. Suunnitteluharjoitus parityönä, josta laaditaan raportti, seminaari sekä loppukuulustelu.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53874

YMPS419 Ympäristötekniikan loppukuulustelu, kirjatentti (5 op)

Opettaja: Jukka Rintala
Sisältö: Sisältö sovitaan ympäristötieteiden professorin kanssa. Opiskelija voi esittää soveltuvaa kirjallisuutta myös oman kiinnostuksensa pohjalta.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53735

YMPS420 Ympäristötieteen loppukuulustelu, kirjatentti (6 op)

Opettajat: Markku Kuitunen, Aimo Oikari
Sisältö: Sisältö sovitaan ympäristötieteiden professorin kanssa (esim. yksi yleisteos ja erikoisteoksia tai valikoituja lukuja niistä). Opiskelija voi esittää soveltuvaa kirjallisuutta myös oman kiinnostuksensa pohjalta. Vastuuhenkilöt: A. Oikari ja M. Kuitunen.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53739

YMPS430 Ympäristötieteen projektityö (5 op)

Opettajat: Markku Kuitunen, Jukka Rintala, Aimo Oikari
Sisältö: Kirjallisuuteen, omaan tai käytettäväksi saatuun aineistoon perustuva työ joltakin luonnontieteellisen tai yhteiskunnallisen ympäristöntutkimuksen alueelta. Aihe ei saa olla suoraan gradu-työn osa, ja se sovitaan ympäristötieteiden professorin kanssa. Esitietona yleensä vaaditaan ympäristötieteiden cl-arvosana.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53722

YMPS432 YVA-kurssi (4 op)

Opettaja: Markku Kuitunen
Opetusaika: 22.09. - 10.10.2008
Aikataulu: Kurssi luennoidaan viikon 39 aikana aamupäivisin. Iltapäivät on varattu harjoitustöitä ja vierailuja varten. Kurssiin liittyy loppuseminaari 7.10. ja kuulustelu 10.10.
Sisältö: Kurssilla tutustutaan ympäristönsuojelun eri osa-alueisiin ympäristövaikutusten arviointimenettelyn perusteella. Kurssin aikana laaditaan YVA-ohjelma ja selostus yhden hankkeen ympärille. Nämä toteutetaan ryhmätöinä, joiden tueksi on luentoja ja tehdään tutustumiskäyntejä. Vastuuhenkilöä Markku Kuitunen.
Kirjallisuus: YVA-KURSSI, 22. - 10.10.2008 / salissa YAB312 10.09.08 11:53 22.9. ma 8.15 - 8.45 Kurssin tavoitteet, ohjelma (MK) 8.45 - 9.45 Ympäristövaikutukset ja niiden arviointi (MK) 9.45 - 10.00 Kahvitauko 10.00 - 11.45 ed. jatkuu ja kurssitöiden esittely ja harjoitustöiden jakaminen (MK) 13.00 - 15.00 Tierakentamisen ja ylläpidon ympäristövaikutukset, Tiehallinto, DI/FM Hannu Keralampi (Wanhan läänin talo, Cygneuksenk.1, Keskusta) 23.9. ti 8.15 - 9.45 YVA ympäristöpoliittisena ohjauskeinona (YTT Pekka Hokkanen, Keski-Suomen Ympäristökeskus) 9.45 - 10.00 Kahvitauko 10.00 - 11.45 Kansalaisten osallistuminen YVA :ssa (YTT Pekka Hokkanen) 24.9. ke 8.00 - 9.45 YVA :n vaikuttavuus (FM Kimmo Jalava, Ympäristötiede) 9.45 - 10.00 Kahvitauko 10.00 - 11.45 YVA -selostusten laadunarviointi (KJ) 25.9. to 8.15 – 9.45 Miten YVA tehdään (MK) 9.45 – 10.00 Kahvitauko 10.00 - 11.30 YVA -tutkimus (MK) 26.9. pe 9.00 - 11.00 YVA -viranomaisten tehtävät, Keski-Suomen Ympäristökeskus, Ylitarkastaja Esa Mikkonen (Ailakinkatu 17, Tourula, Kirjosieppo) Paikalla 14 tuolia, joten loput joutuu seisomaan - tule ajoissa! Lounastauko 12.15 - 13.45 YVA -lainsäädäntö HTT Ismo Pölönen, Joensuun yliopisto, Oikeustieteet, Ympäristöoikeus) 13.45 - 14.00 Kahvitauko 14.00 - 15.30 YVA -lainsäädäntö jatkuu (IP) Harjoitustöiden purku ja YVA -seminaari 7.10. ti 9.15 - 13.00 Päättöseminaari ja kurssin arviointi (YAB 312) MK, PH, KJ) 10.10. pe 12.00 - 14.00 Kuulustelu, toinen kuulustelukerta tarvittaessa (YAB310) Jyväskylässä 10.9.2008 Markku Kuitunen
Esitiedot: Ympäristötieteen perusopinnot sekä YMPA253, YMPP151, YMPA212 ja YMPA225.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53731

YMPS435 Energiapolitiikka (2 op)

Opettaja: Margareta Wihersaari
Opetusaika: 17.11. - 30.11.2008
Aikataulu: 17.-21.11.2008 Mon 9-12 MaB 133 Tue 9-12 MaB 133 Wed 9-12 MaB 133 Thu 9-12 MaB 133 Fri 9-12 MaB 133
Sisältö: Seminaari tai kirjapaketti. Kurssin teema vaihtuu vuosittain. SL 2008 kurssia toteutetaan yhteistyössä Aleksanteri-instituutin kanssa. Kurssin teema on "Actors and Agency in the Formation of Russian Energy Strategy" ja vierailevana luennoitsijana toimii David Dusseault.
Kirjallisuus: Dusseault, D. (2008): A Grand Strategy or Contingency: Russia’s Energy Relations in the Eurasian Context to be published as conference proceedings from “Energy Security in Europe”, Lund, Sweden 24th-25th September 2007 (forthcoming) Aalto, P., David Dusseault, Michael Kennedy & Markku Kivinen (2008): Is Russia Becoming an Energy Superpower? The Social Structuration of Russia’s Energy Sector (forthcoming) Dusseault, D. (2008): Expectations, Anticipation and Contingency: Problematising EU-Russia Energy Relations (forthcoming) The last five would provide case study material for the students and can be augmented with additional material as I come across new sources: Russian Analytical Digest No. 1 Gazprom Liberal Politics, Elections http://www.res.ethz.ch/analysis/rad/details.cfm?lng=en& id=17946 Russian Analytical Digest No. 8 Business State Relations http://www.res.ethz.ch/analysis/rad/details.cfm?lng=en& id=25292 Russian Analytical Digest No. 18 Russia's Energy Policy http://www.res.ethz.ch/analysis/rad/details.cfm?lng=en& id=29825 Russian Analytical Digest No. 27 Energy Sector Reform http://www.res.ethz.ch/analysis/rad/details.cfm?lng=en& id=39447 Russian Analytical Digest No. 33 Russia's New energy Frontiers http://www.res.ethz.ch/analysis/rad/details.cfm?lng=en& id=46479
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=59312

YMPS440 Ympäristötekniikan projektityö (5 op)

Opettajat: Kari Hänninen, Jukka Rintala
Sisältö: Kirjalliseen aineistoon tai kokeelliseen tutkimukseen perustuva työ ympäristötekniikan aiheesta, kuten esim. likaantuneen ympäristön kunnostuksesta tai prosessivesien, jätevesien ja jätteiden hyödyntämisestä tai käsittelystä. Työ voi olla poikkitieteellinen.
Esitiedot: Erikseen soveltuvaksi todettavan suuntautumisvaihtoehdon aineopinnot.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53665

YMPS445 Ympäristövaikutusten arvioimisen (YVA) projektityö (5 op)

Opettaja: Markku Kuitunen
Sisältö: Kirjallisuuteen, omaan, ryhmässä kerättyyn tai käytettäväksi saatuun aineistoon perustuva työ joltakin ympäristövaikutusten arvioinnin alueelta. Aihe ei saa olla suoraan gradu-työn osa, ja se sovitaan ympäristövaikutusten arvioimisen ja hallinnan professorin kanssa. Esitietona yleensä vaaditaan ympäristötieteen cl-arvosana. Vastuuhenkilö: Markku Kuitunen.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53728

YMPS450 Biokaasuteknologia (4 op)

Opettaja: Jukka Rintala
Aikataulu: Ei järjestetä lukuvuonna 2008-2009.
Sisältö: Anaerobihajoamisen mikrobiologia ja biokemia, olosuhdetekijät, prosessivaihtoehdot, prosessin suunnittelu, sovellukset yhdyskunnissa, maataloudessa ja teollisuudessa, biokaasun ja maanparannusaineen hyödyntäminen. Järjestetään joka toinen vuosi.
Esitiedot: YMPP110, YMPA212, YMPA259.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53734

YMPS456 Liikenteen biopolttoaineet (5 op)


Aikataulu: Ei järjestetä lukuvuonna 2008-2009.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=57989

YMPS464 Jätteiden energiakäyttö (4 op)

Opettaja: Margareta Wihersaari
Opetusaika: 01.04. - 30.05.2009
Sisältö: Polttokelpoisten jätteiden määrä, laatu ja vaihtoehtoiset käsittelymenetelmät. Jätepolttoaineiden tuotantoteknologiat ja laatuluokitusjärjestelmät. Laadunvalvonta. Jätteiden ja jätepolttoaineiden varastointi. Arina- ja leijukerrospoltto sekä kaasutus. Seospoltto.Jätteenpolton kustannukset, energian hyödyntäminen, päästömittaukset ja päästöjen hallinta. Lainsäädäntö. Päästökauppa. Polttolaitosten raportointivelvollisuus. Jätteiden kv-kauppa, jätteenpolttolaitosten YVA, tuhkien käsittely ja loppusijoitus. Kaatopaikkakaasun hyödyntäminen. Sidosryhmät ja niiden huomioiminen.Kurssilla käytetään ulkopuolisia luennoitsijoita. Luennoidaan englanniksi. Yhteyshenkilö: Margareta Wihersaari
Kirjallisuus: Sovitaan kurssin alussa
Esitiedot: YMPA259
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53582

YMPS467 Biomassan termisten konversiotekniikoiden perusteet (5 op)

Opettaja: Martti Aho
Opetusaika: 09.02. - 10.03.2009
Sisältö: Kurssin taustana on tarve hyödyntää ongelmallisia biomassaperäisiä polttoaineita energiantuotannossa. Kurssilla käsitellään biomassaperäisten polttoaineiden polttoon liittyviä ongelmia, niiden ennustamista, analytiikkaa ja ratkaisumalleja. Tällaisia ongelmia ovat polttoaineiden käsittely, kattiloiden likaantuminen, tuhkan sulaminen, lämmönsiirtopintojen korroosio sekä rajat ylittävät päästöt. Luennoidaan englanniksi.
Kirjallisuus: Raiko, Saastamoinen, Hupa & Kurki-Suonio, Poltto ja palaminen, 2002 (osittain)
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=58058

YMPS470 Vierasaineiden biohajoaminen ja biokunnostus (3 op)

Opettaja: Aimo Oikari
Opetusaika: 01.01. - 01.01.2009
Sisältö: Ympäristölle haitallisten kemikaalien biohajoaminen, mikrobiologia sekä saastuneiden luontokohteiden biologiset kunnostusmenetelmät. Kurssi on noin joka toinen vuosi, professori Max Häggblomin antama dosenttiopetus.
Esitiedot: YMPA225
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53905

YMPS471 Ekotoksikologian syventävä kirjallisuus, kirjatentti (5 op)

Opettaja: Aimo Oikari
Aikataulu: Laitoksen yleisinä tenttipäivinä lokakuussa, tammikuussa ja huhtikuussa.
Sisältö: Tavoitteena syventää tiettyä ekotoksikologian erityisalaa (kuten esim. lisääntymis- ja endokriinihäiriöt, lääkeaineiden ekotoksikologia, säädöstoksikologia, riskinarviointi, toksisuustestaus, teollisuusekotoksikologia, vesistötoksikologia tai terrestrinen ekotoksikologia) oman kiinnostuksen pohjalta. Opiskelijan tulee tehdä ehdotus lukuaineistoksi (noin 150-225 sivua/op) ja sopia siitä etukäteen tentaattorin kanssa.
Esitiedot: YMPA225 ja YMPS330 tai vastaavat sopimuksen mukaan.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53904

YMPS473 Yksilönkehityksen ja lisääntymisen ekotoksikologiaa vesieläimillä (1 op)

Opettaja: Aimo Oikari
Opetusaika: 29.01. - 18.02.2009
Sisältö: Opettajana dos. Pekka J. Vuorinen. Yksilönkehityksen ja lisääntymisen ekotoksikologiaa vesieläimillä - 1 op Luennoilla (12 t) käsitellään ympäristömuutosten ja -myrkkyjen vaikutuksia vesieläinten alkionkehitykseen ja lisääntymiseen. Selkärankaisten ja selkärangattomien lajien esimerkein käydään läpi tapauksia, joissa on käytetty mm. erityyppisiä tutkimusmenetelmiä fysiologisten, histopatologisten sekä biomarkkereiden vasteiden mittaamiseksi.
Esitiedot: YMPA225 ja sen esitiedot.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53875

YMPS474 Biokemiallinen toksikologia (2 op)

Opettaja: Markus Soimasuo
Opetusaika: 20.03. - 14.05.2009
Sisältö: Luennoilla käsitellään molekylaarisia ja biokemiallisia toksisuuden mekanismeja, toksisuuteen vaikuttavia tekijöitä sekä toksisuuden tutkimusmenetelmiä ja niiden sovellettavuutta.
Kirjallisuus: TIMBRELL (2000) Principles of Biochemical Toxicology, Third Edition.
Esitiedot: YMPA225 pakollinen ja suositeltavia YMPS477 ja YMPS421.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53663

YMPS475 Biomarkkerit ja bioindikaattorit (3 op)

Opettaja: Aimo Oikari
Opetusaika: 30.10. - 09.12.2008
Sisältö: Käsitellään haitallisille aineille altistumisen, herkistymisen ja vaikutusten biomarkkereita, sekä yksilövasteiden suhdetta laji-indikaattoreiden käytön perusteisiin ja sovellutuksiin.
Esitiedot: YMPA225 sekä peruslajintuntemuskuuluteluja (BIOA120-122). YMPS309 erittäin suositeltava.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=58054

YMPS476 Metallien ekotoksikologia (3 op)

Opettaja: Aimo Oikari
Opetusaika: 27.10.2008 - 15.01.2009
Sisältö: Metallien kemialliset perusominaisuudet, päästölähteet, biosaatavuus ja eliöiden altistuminen, bioalkylaatio, vaikutusmekanismit, säätely ja adaptaatio sekä ekologisten ja terveydellisten riskien arviointi.
Esitiedot: YMPA225.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53736

YMPS477 Eko- ja ympäristöfysiologia (3 op)

Opettaja: Aimo Oikari
Opetusaika: 16.03. - 19.05.2009
Sisältö: Luennoilla käsitellään eläinten ja kasvien fysiologisia sopeutumia vesi- ja maaympäristöissä, abioottisten ympäristötekijöiden aiheuttamia lyhyt- ja pitkäkes-toisia vasteita sekä niiden merkitystä yksilöiden ja populaatioiden menestykseen muuttuvissa ympäristöissä.
Kirjallisuus: Lukupaketti; kirjasuositus WILLMER ym. (2000) Environmental Physiology of Animals.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53668

YMPS478 Öljyonnettomuuksien ekotoksikologia ja ympäristöriskit (3 op)

Opettaja: Aimo Oikari
Opetusaika: 12.01. - 03.03.2009
Sisältö: Luennoilla käsitellään meriin, sisävesiin ja maalle kohdistuvien öljypäästöjen ympäristöongelmia, lähtökohtana öljyvarantojen taloudellinen arvoketju (tuotanto, kuljetus, jalostus, kulutus, uusiokäyttö sekä päästöt). Suurten öljykatastrofien historia. Öljyjalosteiden ja –komponenttien kemia, altistuminen ja ekotoksisuus, biologinen ja kemiallinen muutunta, ympäristökohtalo sekä ekologiset ja terveydelliset riskit. Öljyntorjunta, saastuneiden kohteiden kunnostus- ja monitorointimenetelmät sekä vahinkojen taloudelliset ja poliittiset seuraukset.
Esitiedot: YMPA225 tai etukäteen sopien muu riittävä. Erittäin suositeltavia seuraavista: YMPS475, YMPS309, YMPS479, YMPS474.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53662

YMPS479 Ympäristökemian erityiskysymyksiä (2 op)

Opettaja: Aimo Oikari
Aikataulu: Next time in autumn 2009.
Sisältö: Discovery of new groups of environmental contaminants (e.g. pharmaceuticals, hormonal mimikers, personal care products) initiated in the late 90s and was connected the development of new analytical methods (e.g. LC-MS techniques). The emerging pollutants are often widely used in our every day life, but their environmental impacts are largely unknown. The analytical techniques for their analysis will be discussed. Examples of structure activity relationships (SAR) will be presented as well.
Kirjallisuus: Luentomonisteita
Esitiedot: Previous courses include Basics in environmental chemistry and toxicology (YMPP125, obligatory) and Introduction to ecotoxicology and risk assessment(YMPA225) or related studies, like organic chemistry I (KEM) and analytical chemistry (KEM)
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53661

YMPS490 Kemikaalipolitiikka ja haitallisten aineiden ympäristöriskien arviointi (4 op)


Aikataulu: Ensimmäisen kerran lukukaudella 2009.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=58055

YMPS491 Energiatalous ja ympäristö (4 op)

Opettaja: Margareta Wihersaari
Opetusaika: 01.02. - 30.03.2009
Sisältö: Energiatuotannon tekniset ja taloudelliset reunaehdot. Energiatuotannon (laitostasolla) kustannusrakenteen malliesimerkkejä (investointi- ja tuotantokustannukset). Biopolttoaineiden tuotantokustannukset ja hinnoittellu. Energian hinnoittelu. Energiatuotannon ulkoiset kustannukset. Energia- ja päästötilastot sekä –skenaariot. Energia- ja ympäristövero ohjauskeinona. Kurssilla käytetään ulkopuolisia luennoitsijoita. Luennoidaan englanniksi. Yhteyshenkilö: Margareta Wihersaari
Kirjallisuus: Sovitaan kurssin alussa
Esitiedot: YMPA291 suositeltava.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53581

YMPS492 Bioenergiatuotannon sivutuotteiden käsittely ja hyötykäyttö (3 op)

Opettaja: Margareta Wihersaari
Opetusaika: 01.03. - 30.04.2009
Sisältö: Energiatuotannon tuhkat: mm. fraktiointi, pelletöinti ja stabilointi. Siistausjäte. Metsäteollisuuden biolietteet. Käsittelymenetelmien kustannukset ja ympäristövaikutukset. Kurssilla käytetään ulkopuolisia luennoitsijoita. Luennoidaan englanniksi. Yhteyshenkilö: Margareta Wihersaari
Kirjallisuus: Luentomoniste ja oheiskirjallisuutta Optimassa.
Esitiedot: YMPS391 ja YMPS464
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53580

YMPS493 Biopolttoaineiden tuotannon ympäristövaikutukset (2 op)

Opettaja: Margareta Wihersaari
Sisältö: Bioenergiatuotannon mekaaniset ympäristörasitukset ja päästöt. Biodiversiteetti. Bioenergian tuotannon vaikutukset ravinnekiertoon. Vesistövaikutukset. Tuhkan kierrätys. Kompensaatiolannoitus. Maaperän hiilitase. Kasvihuonekaasupäästöt. Korvaa aiempi kurssi YMPS462.
Kirjallisuus: Biomassan tehostetun talteenoton seurannaisvaikutukset metsässä. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 816, 2001. Tieteellisiä artikkeleitä ja muuta ajankohtaista kirjallisuutta Optimassa.
Esitiedot: YMPS391
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53579

YMPS503 Maisemavaikutusten arviointi (2 op)

Opettaja: Markku Kuitunen
Opetusaika: 20.04. - 11.05.2009
Sisältö: Opintojaksolla perehdytään maisema- ja alue-ekologian teoriaan ja käytäntöön. Kurssin aikana tarkastellaan maiseman eri elementtien merkitystä ja vaikutusta ekologisesti, sosiaalisesti ja esteettisesti. Erityisesti painotetaan paikkatietojärjestelmien käytännön opetusta ja maisemavaikutusten arviointia. Kurssilla luennoidaan usean vierailijan avustuksella aihealueen eri osista. Kurssi on suunnattu ympäristötieteen opiskelijoille. Vastuuhenkilö Markku Kuitunen
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53907

YMPS504 Sosiaalisten vaikutusten arviointi (2 op)

Opettaja: Markku Kuitunen
Aikataulu: Lukuvuonna 2008-2009 kirjatentti. Jakso järjestetään vuorovuosin jakson YMP503 kanssa.
Sisältö: Lukuvuonna 2008-2009 kirjatentti. Jakso järjestetään vuorovuosin jakson YMP503 kanssa. Vastuuhenkill Markku Kuitunen.
Kirjallisuus: BARROW (1997) Social Impact Assessment, SAIRINEN & KOHL (2004) Ihminen ja ympäristön muutos – Sosiaalisten vaikutusten arvioinnin teoriaa ja käytäntöjä ja PÄIVÄNEN ym (2005) Sosiaalisten vaikutusten arviointi kaavoituksessa.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53727

YMPS505 Ympäristönsuunnittelu ja kaavoitus (3 op)

Opettaja: Markku Kuitunen
Sisältö: Opintojakso sisältää tiedot yleisestä suunnittelusta ja valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista Suomessa. Ympäristön suunnittelun osalta jaksolla tutustutaan kaavoitukseen mm. maakuntakaavan, yleiskaavan ja detaljikaavojen osalta. Mm. rantojen käytön sekä suojelu- ja virkistysalue suunnittelu ovat mukana. Myös suunnittelun liittyminen EU:n käytäntöihin on keskeisesti esillä. Vastuuhenkilö Markku Kuitunen.
Kirjallisuus: Rantojen maankäytön suunnittelu. Ympäristöopas 120, Ympäristöministeriö, 172s. Sähköinen versio on luettavissa ja printattavissa sivuilta http://www.ymparisto.fi (hakusanalla YO120). Valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista. Maankäyttö ja rakennuslaki 2000. Opas 5. Ympäristöministeriö, 55s. Sähköinen versio luettavissa ja printattavissa sivuilta http://www.ymparisto.fi (hakusana isbn 951-37-3405-x). Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteiden soveltaminen kaavoituksessa. Maankäyttö ja rakennuslaki 2000. Opas 9. Ympäristöministeriö, 51s. Sähköinen versio luettavissa ja printattavissa sivuilta http://www.ymparisto.fi (hakusana isbn 951-731-248-2). Tenttiä varten on hyvä tutustua myös Maankäyttö ja Rakennuslakiin (132/1999). Löydät sen Finlex portaalista (osoite: http://www.finlex.fi ) Voit aluksi valita joko ajantasaisen lainsäädännön tai säädökset alkuperäisinä. Kirjoita sen jälkeen hakukenttään Maankäyttö ja rakennuslaki. Lakia ei tarvitse yksityiskohdiltaan osata tentissä, mutta se helpottaa ymmärtämään muuta oppimateriaalia. Jauhiainen, Jussi S. & Niemenmaa, Viivi 2006: Alueellinen suunnittelu. - Vastapaino, Tampere 292 s.
Esitiedot: YMPA253 tai vastaavat tiedot
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53917

YMPS511 Likaantuneen ympäristön kunnostus (4 op)

Opettajat: Leena Sivula, Jukka Rintala
Opetusaika: 09.09. - 21.10.2008
Sisältö: Orgaanisilla haitta-aineilla ja metalleilla likaantuneen pohjaveden, maaperän ja sedimenttien kunnostuksen perusteet ja kunnostustekniikat. Likaantuneiden kohteiden ja likaavien yhdisteiden ominaisuudet. Likaantuneen alueen karakterisointi. In situ ja on site -kunnostustekniikat. Biologiset, fysikaaliset ja kemialliset kunnostusmenetelmät.
Kirjallisuus: Luentomoniste ja luennoilla jaettava aineisto.
Esitiedot: YMPP110, YMPA212.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53632

YMPS512 Ympäristötekniikan harjoitukset (6 op)

Opettajat: Leena Sivula, Jukka Rintala
Opetusaika: 08.09. - 14.11.2008
Sisältö: Ympäristöteknologian prosessien tutkimukseen, tuotekehitykseen, soveltamiseen ja ongelmanratkaisuun liittyvät laboratorio- ja kenttätehtävät.
Esitiedot: YMPA206, YMPS322, YMPA259, YMPS511
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53900

YMPS514 Ympäristötekniikan kokeelliset tutkimusmenetelmät (4 op)

Opettajat: Jukka Rintala, Marina Himanen
Aikataulu: Ei järjestetä lukuvuonna 2008-2009.
Sisältö: Kurssilla perehdytään ympäristötekniikan kokeellisin tutkimusmenetelmiin ja tehdään käytännön kokeellista tutkimusta jätteiden ja jätevesien käsittelyteknologioista. Järjestetään joka toinen vuosi.
Esitiedot: YMPA206, YMPA212, YMPA259
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53732

YMPS515 Jätehuollon syventävä kirjallisuus, kirjatentti (5 op)

Opettajat: Leena Sivula, Jukka Rintala
Sisältö: Tavoitteena syventää jätehuollon tiettyä erityisalaa, esim. jätehuoltojärjestelmät, jätehuollon elinkaaritarkastelut ja ympäristövaikutukset, jätehuollon teknologiat, jätteiden synnyn ehkäisy, jätteiden hyötykäyttö, kansainvälinen jätekauppa, jätehuollon materiaalivirrat, jätehuollon lainsäädäntö ja ohjeistus. Kirjallisuus sovitaan erikseen opiskelijan kiinnostuksen perusteella.
Esitiedot: Ympäristötieteen aineopinnot.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53578

YMPS535 Ympäristöalan kansainvälinen kehitystyöprojekti (5 op)

Opettaja: Jukka Rintala
Sisältö: Projektityö tehdään ympäristöalan kansainvälisessä kehitystyöhankkeessa. Työn voi suorittaa opiskelijavetoisessa Indo-Finn Environmental –ryhmässä tai myös muussa hankkeessa. Suorituksesta on sovittava etukäteen ympäristötieteiden professorin kanssa.
Esitiedot: Esitietoina ympäristötieteen aineopinnot.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53631

YMPS561 International Water Management (3 op)

Opettajat: Jukka Rintala, Anssi Lensu
Opetusaika: 13.01. - 28.01.2009
Sisältö: Objectives International water policies and trends in relation to water for people, water for food and water for nature. Water resources and water services management, including climate change and sanitation. Long-term lessons and future prospects. Persons responsible: Adjunct prof. Tapio S. Katko and invited guest lecturers. Contact person Jukka Rintala
Esitiedot: Preferably some water related courses
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=58057

YMPS900 HOPS (1 op)

Opettaja: Aimo Oikari
Sisältö: FM-tutkintoon sisältyvä henkilökohtainen opintosuunnitelma.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53924

YMPS901 Pro gradu-tutkielma (30 op)

Opettajat: Markku Kuitunen, Jukka Rintala, Anssi Lensu, Aimo Oikari
Sisältö: Tutkielma on opettajan ohjauksessa tehtävä tieteellinen tutkimustyö. Tarkoituksena on kouluttaa opiskelija omakohtaisen tutkimustyön suunnitteluun, suorittamiseen ja tieteelliseen raportointiin. Tutkielman aiheesta ja työn tekemisestä on sovittava etukäteen pääaineen professorin kanssa.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53633

YMPS902 Kypsyysnäyte (0 op)

Opettajat: Markku Kuitunen, Jukka Rintala, Aimo Oikari
Sisältö: Valvotussa koetilanteessa suoritettu kirjallinen kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä tutkielman aihepiiriin sekä äidinkielen taitoa.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53635

YMPS903 Sivuainetutkielma (20 op)

Opettaja: Aimo Oikari
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53553

YMPS910 Maisteriseminaari (1 op)

Opettajat: Markku Kuitunen, Jukka Rintala, Anssi Lensu, Aimo Oikari
Opetusaika: 13.01. - 12.05.2009
Sisältö: Esitellään osaston opinnäytetöitä, vierailuseminaareja. Tarkoituksena on voida harjoitella myös tutkimustulosten suullista esittämistä ja esitellä tutkimussuunnitelmia. Opiskelija pitää itse kirjaa osallistumisesta. Myös muiden osastojen, yliopistojen yms. ympäristötieteelliset seminaarit hyväksytään. Kurssi on tarkoitettu maisteri- ja jatko-opiskelijoille. Vastuuhenkilöt: M. Kuitunen, A. Lensu, A. Oikari ja J. Rintala.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53740

YMPS911 Tutkijaseminaari (2 op)

Opettajat: Markku Kuitunen, Jukka Rintala, Anssi Lensu, Aimo Oikari
Opetusaika: 13.01. - 12.05.2009
Sisältö: Maisteriseminaarin yhteydessä järjestettäviä vierailuluentoja ja jatko-opiskelijoiden esityksiä omista tutkimustöistään.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53565

YMPJ101 Jatkokoulutusseminaari, esitelmä (2 op)

Opettaja: Aimo Oikari
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=56584

YMPJ102 Tieteelliset kokoukset (2 op)

Opettajat: Markku Kuitunen, Jukka Rintala, Aimo Oikari
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53912

YMPJ103 Jatkokoulutustentti (8 op)

Opettajat: Markku Kuitunen, Jukka Rintala, Aimo Oikari
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53577

YMPJ104 Muiden yliopistojen postgraduate -kurssit (1 op)

Opettajat: Markku Kuitunen, Jukka Rintala, Aimo Oikari
Aikataulu: Kurssitarjonta muuttuu pääosiltaan vuodesta toiseen.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53576

YMPJ105 Yliopisto-opetus (4 op)

Opettajat: Markku Kuitunen, Jukka Rintala
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53913

YMPJ201 RE1: Sustainable Biogas Production from Wastes and Energy Crops (2 op)

Opettaja: Jukka Rintala
Opetusaika: 11.08. - 14.08.2008
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53964

# #

7.7.5 Solu- ja molekyylibiologia, kemiallinen biologia ja biotekniikka

SMBP501 Biokemian työtavat (4 op)

Opettajat: Jonna Nykky, Ulla Pentikäinen
Opetusaika: 04.11. - 17.12.2008
Sisältö: Perehtyminen biokemiallisiin laboratoriotekniikoihin ja niihin liittyviin laskutehtäviin.
Kirjallisuus: Moniste: M. Laitinen et al. (2008), Biokemiallisia työmenetelmiä.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53660

SMBP801 Lentävä lähtö nanotieteisiin (2 op)

Opettaja: Olli Pentikäinen
Opetusaika: 15.09. - 25.09.2008
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=58910

SMBP900 HOPS (1 op)

Opettajat: Mikko Ylilauri, Hilkka Reunanen, Jonna Nykky, Jenni Karttunen, Paula Upla
Sisältö: LuK-tutkintoon sisältyvä henkilökohtainen opintosuunnitelma, joka tehdään oman HOPS-ohjaajan opastuksella ensimmäisen lukuvuoden aikana.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53885

SMBA101 Solubiologian luennot (6 op)

Opettaja: Jari Ylänne
Opetusaika: 13.01. - 21.04.2009
Aikataulu: Suositellaan suoritettavaksi 1. opiskeluvuoden keväällä. Vuosittain vain kolme tenttimismahdollisuutta.
Sisältö: Kurssilla käsitellään eläinsolun toiminnan keskeisiä mekanismeja kuten aineiden kuljetusta solun sisällä, solujen välistä ja solunsisäistä signaalivälitystä, sekä solutukirangan rakennetta ja toimintaa.
Kirjallisuus: Alberts ym. Molecular Biology of the Cell,4. painos,2002, Tai 5. painos 2008. Luvut 12,13 ,15, 16, 17 ja 18
Esitiedot: BIOP101:n suoritus edellytetään myös sivuaineopiskelijoilta ennen tämän kurssin suorittamista. Jos et suorita biologian perusopintoja, BIOP101:n suorituksen voi sisällyttää valinnaisena solu- ja molekyylibiologian aineopintoihin.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53702

SMBA103 Solu- ja molekyylibiologian harjoitustyöt (10 op)

Opettajat: Hilkka Reunanen, Jenni Karttunen, Outi Paloheimo, Nina Rintanen
Opetusaika: 03.11. - 05.12.2008
Sisältö: Yhdistelmä-DNA-tekniikan perusmetodien ja solubiologian laboratoriomenetelmien harjoittelu.
Esitiedot: SMBA101, SMBA104, SMBA 301 ja SMBA505
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53703

SMBA104 Soluviljelykurssi (6 op)

Opettaja: Paula Upla
Opetusaika: 22.09. - 10.11.2008
Sisältö: Soluviljelyn periaatteet ja perusmenetelmät. Luennot 10 t, harjoitustyöt 60 t + seminaarityö + kuulustelu. Työt käydään tekemässä ryhmittäin tarkemmin sovittavan aikataulun mukaisesti. Päivittäinen työaika on 1-2 h/ryhmä muutamaa pisempää päivää lukuunottamatta.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53697

SMBA105 Histologia (8 op)

Opettaja: Hilkka Reunanen
Sisältö: Kirjatentti + itsenäinen kestopreparaattien opiskelu ja kuulustelu
Kirjallisuus: ROSS, M.H. & PAWLINA, W. 2006. Histology: A text and atlas with correlated cell and molecular biology, 5th ed., Lippincott Williams & Wilkins
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53701

SMBA106 Biomolekyylit ja proteiinien rakenne (6 op)

Opettajat: Elisa Nurminen, Olli Pentikäinen, Ulla Pentikäinen
Opetusaika: 03.11.2008 - 19.01.2009
Aikataulu: Suositellaan suoritettavaksi 2. opiskeluvuoden syksyllä.
Sisältö: Proteiinien rakenne ja toiminta.
Kirjallisuus: Nelson D.L., Cox M.M., Lehninger Principles of Biochemistry, 4. painos, Freemam & co, New York, 2005, Luvut 2-6 tai Whitford D., Proteins structure and function, Wiley, 2005 tai 2007 + Luento- ja tietokoneharjoitusmateriaali
Esitiedot: SMBA502
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53861

SMBA107 Solu- ja molekyylibiologian loppukuulustelu, kirjatentti (6 op)

Opettaja: Jari Ylänne
Sisältö: Uusi kirjatentti, joka korvaa ihmisen fysiologian kirjatentin (SMBA102). Suoritetaan solubiologian (SOB) yleisinä tenttipäivinä.
Kirjallisuus: Alberts ym. Molecular Biology of the Cell 4. tai 5. painos, luvut 1-11.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=58040

SMBA108 Immunologian perusteet (4 op)

Opettaja: Leona Gilbert
Opetusaika: 03.11. - 28.11.2008
Sisältö: Seminar style discussion that presents the field of immunology from a view-point of the host's interaction with its environment. Current case studies will be adopted in a problem-base learning environment that illustrate in a clinical context essential points about the mechanisms of immunity.
Kirjallisuus: Immunobiology7 PB (Janeway's Immunobiology) (Immunobiology: The Immune System (Janeway) (Garland Science) 2008 Murphy, K., Travers, P., and Walport, M
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=58041

SMBA109 Mikroskopian perusteet (1 op)

Opettajat: Hilkka Reunanen, Sira Torvinen, Jari Ylänne
Opetusaika: 08.09. - 31.12.2008
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=62199

SMBA301 Molekyylibiologian perusteet (6 op)

Opettajat: Mikko Ylilauri, Pekka Postila, Olli Pentikäinen
Opetusaika: 29.09. - 21.11.2008
Sisältö: Kurssilla tutustutaan sekä perinteisiin että uusimpiin molekyylibiologian menetelmiin ja niiden ajankohtaisiin sovelluksiin. Kurssiin kuuluu myös harjoitusaineen tekeminen.
Kirjallisuus: Luennot + luennolla jaettava/ilmoitettava materiaali
Esitiedot: BIOB101, SMBA101
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53696

SMBA302 Mikrobiologian perusteet (4 op)

Opettaja: Maija Vihinen-Ranta
Opetusaika: 15.09. - 24.10.2008
Sisältö: Johdatus mikrobien maailmaan.
Kirjallisuus: MADIGAN, M.T., MARTINKO, J.M. (2006), Brock Biology of Micro organisms, painos 11 (Prentice Hall International, Inc., ISBN 0 13 196893-9). Tenttialue ilmoitetaan luennoilla.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53695

SMBA303 Bioinformatiikan kurssi (4 op)

Opettajat: Elisa Nurminen, Olli Pentikäinen
Opetusaika: 02.03. - 30.03.2009
Sisältö: Kurssilla tutustutaan internetin kautta löytyviin bioinformatiikkasivustoihin. Lisäksi kurssilla perehdytään sekvenssirinnastukseen sekä tehdään sekvenssi-rakenne vertailua.
Kirjallisuus: Luentomateriaali, internet
Esitiedot: Perustiedot proteiinien rakenteista. Tietokoneen sujuva käyttö perusteet, esim. tekstitiedostojen luominen, tekstin kopiointi ja liittäminen sekä sähköpostin käyttö.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53686

SMBA304 Mikrobigenetiikka (4 op)

Opettaja: Jaana Bamford
Opetusaika: 28.10. - 27.11.2008
Sisältö: Mikrobigenomien rakenne. Geneettiset merkinnät. Luonnolliset geeninsiirtomekanismit ja niiden sovellukset. Bakteriofaagien lyyttinen ja lysogeeninen elinkierto.
Kirjallisuus: MADIGAN, M.T., MARTINKO, J.M. (2006), Brock Biology of Micro organisms, painos 11 (Prentice Hall International, Inc., ISBN 0 13 196893-9). Tenttialue ilmoitetaan luennoilla.
Esitiedot: SMBA302
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53862

SMBA502 Solun kemia (5 op)

Opettaja: Ulla Pentikäinen
Opetusaika: 29.09. - 30.10.2008
Sisältö: Biomolekyylien ja solun toiminnan kemialliset perusteet, nukleiinihappojen, sokerien ja lipidien rakenne ja toiminta
Kirjallisuus: Nelson D.L., Cox M.M,Lehninger, Principles of Biochemistry 4. tai uudempi painos, Freeman & co, New York, 2005, Luvut 2, 7, 8 ja 10 sekä luennoilla jaettava materiaali
Esitiedot: BIOP101
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53720

SMBA505 Biokemian harjoitustyöt (14 op)

Opettaja: Jonna Nykky
Opetusaika: 12.01. - 13.02.2009
Sisältö: Harjoitustöissä perehdytään proteiinien, entsyymien ja hiilihydraattien ominaisuuksiin ja niiden tutkimuksessa käytettäviin menetelmiin.
Kirjallisuus: Wilson, K. & Walker, J. (toim.) 2000. Principles and techniques of practical biochemistry, 5. painos. Cambridge University Press. TAI Wilson, K. & Walker, J. (toim.) 2005. Principles and techniques of biochemistry and molecular biology, 6. painos. Cambridge University Press.
Esitiedot: SMBP501 tai vastaavat tiedot.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53716

SMBA507 Bioenergetiikka ja metabolia I (4 op)

Opettajat: Leona Gilbert, Matti Vuento
Opetusaika: 16.02. - 26.03.2009
Sisältö: Basics of bioenergetics, glycolysis, gluconeogenesis, pentose phosphate pathway. Basics of metabolic regulation, glycogen metabolism, citric acid cycle, fatty acid oxidation.
Kirjallisuus: NELSON, D.L. & COX, M.M. 2008. Lehninger Principles of Biochemistry, 5. painos, WH Freeman ISBN-10:0-7167-7108-1. Luvut 13-17.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53719

SMBA508 Bioenergetiikka ja metabolia II (4 op)

Opettaja: Matti Vuento
Opetusaika: 30.03. - 15.05.2009
Sisältö: Aminohappojen oksidaatio, urean tuotanto, oksidatiivinen fosforylaatio ja fotofosforylaatio, hiilihydraattien biosynteesi kasveissa, solun seinämän polysakkaridit.
Kirjallisuus: NELSON, D.L. & COX, M.M. 2008. Lehninger Principles of Biochemistry, 5. painos, WH Freeman ISBN 10:0-7167-7108-X. Luvut 18-20.
Esitiedot: SMBA 507
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53718

SMBA509 Bioenergetiikka ja metabolia III (4 op)

Opettaja: Matti Vuento
Opetusaika: 04.05. - 08.06.2009
Sisältö: Lipidien, aminohappojen ja nukleotidien biosynteesi, hormonaalinen säätely ja metabolian integraatio.
Kirjallisuus: NELSON, D.L. & COX, M.M. 2008. Lehninger Principles of Biochemistry, 5. painos, WH Freeman ISBN10:0-7167-7108-X. Luvut 21-23.
Esitiedot: SMBA 507, SMBA 508
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53717

SMBA701 Biotekniikan perusteet (4 op)

Opettajat: Mikko Ylilauri, Olli Pentikäinen, Ulla Pentikäinen
Opetusaika: 20.10. - 17.11.2008
Sisältö: Yhdistelmä-DNA-tekniikan keskeisimmät menetelmät. Erilaisten solujen, entsyymien ja muiden proteiinien käyttö bioteknisten tuotteiden ja palvelujen tuottamisessa. Tavallisimmat tuotan­to­me­ne­tel­mät biotekniikassa, geenitekniikan sovelluksia.
Kirjallisuus: Bernard R. Glick & Jack J. Pasternak (2003): Molecular Biotechnology, 3. painos. Kappaleet 1,4,6-9,11,16 ja 21 Luentomateriaali
Esitiedot: SMBA301
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53678

SMBA811 Nanotieteiden laboratoriotyöt I (6 op)

Opettaja: Paula Upla
Opetusaika: 30.03. - 17.04.2009
Sisältö: NSC:n laboratorioinstrumentteihin perehdyttäminen. Kurssilla opetellaan perustaidot nanoskaalan objektien käsittelystä.
Esitiedot: Osanotto on rajoitettu vain nanotieteiden opiskelijoille.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53560

SMBA812 Nanotieteiden laboratoriotyöt II (6 op)

Opettaja: Paula Upla
Opetusaika: 20.04. - 24.04.2009
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=58019

SMBA901 Kandidaattitutkielma (7 op)

Opettaja: Olli Pentikäinen
Sisältö: Kandidaattitutkielma eli Luk –työ on kirjallisuuskatsaus johonkin annettuun tai itse keksittyyn aiheeseen. LuK-työ aiheet jaetaan syys- ja kevätlukukauden alkupuolella. Omat aiheet täytyy esitellä LuK-vastaavalle vähintään viikkoa ennen töiden jakoa.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53623

SMBA902 Kypsyysnäyte (0 op)

Opettaja: Olli Pentikäinen
Sisältö: Valvotussa koetilanteessa suoritettu kirjallinen kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä kandidaattitutkielman aihepiiriin sekä äidinkielentaitoa.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53592

SMBA910 Kandidaattiseminaari (5 op)

Opettaja: Jari Ylänne
Opetusaika: 14.01. - 01.04.2009
Aikataulu: Suositellaan suoritettavaksi toisen opiskeluvuoden keväällä, joka tapauksessa ennen kandidaatin tutkielmaa.
Sisältö: Kurssi koostuu luennoista, harjoituksista, opiskelijoiden pitämistä seminaariesitelmistä ja niiden pohjalta tehtävästä harjoitusaineesta. Tavoitteena on tutustua solu- ja molekyylibiologian alan uusimpiin tieteellisiin artikkeleihin, harjoitella tieteellistä kirjoittamista ja esitelmän pitoa. Osalla kurssikerroista on läsnäolopakko ja harjoitusaine on palautettava kurssilla sovittavaa takarajaan mennessä. Kurssi on tarkoitettu sekä solu- ja molekyylibiologian pääaineopiskelijoille että sivuainaopiskelijoille.
Kirjallisuus: Kurssilla käsiteltävät artikkelit jaetaan pdf tiedostoina kurssin alussa.
Esitiedot: BIOP101, SMBA101, EKOA301
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53700

SMBS813 Nanotieteiden perusteet (7 op)

Opettajat: Matti Manninen, Mika Pettersson, Janne Ihalainen
Opetusaika: 15.01. - 13.05.2009
Aikataulu: 15.1.-13.5.2009
Sisältö: Basics of nanoscience. The goal of this course is to introduce the student to general ideas and concepts of nanoscience. Topics include physical, chemical and biological aspects of nanoscience and nanotechnology: low dimensional materials and particles and phenomena in them, molecular self-assembly, macromolecules, monolayers, spectroscopy of nano-objects, structure and function of biological nanosystems; nanobiotechnology in molecular therapy.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53556

SMBS814 Nanotieteiden seminaari (4 op)

Opettaja: Olli Pentikäinen
Opetusaika: 01.09. - 19.12.2008
Aikataulu: Nanoscience days: all participants MUST attend. Summary report of 3-4 presentations (max 1 page each) Presentation: about M.Sc.-thesis work subject. 20 mins + 5 mins for discussion. MUST attend to all presentations given by course participants. IF you are not able (for some very good reason) to attend the Nanoscience days. You have to attend the Nano-seminar series presentations at least 4 times and make a short summary (max 1 page) about those presentations.
Sisältö: Nanoscience days: all participants MUST attend. Summary report of 3-4 presentations (max 1 page each) Presentation: about M.Sc.-thesis work subject. 20 mins + 5 mins for discussion. MUST attend to all presentations given by course participants. IF you are not able (for some very good reason) to attend the Nanoscience days. You have to attend the Nano-seminar series presentations at least 4 times and make a short summary (max 1 page) about those presentations.
Esitiedot: M.Sc.-thesis work at least started
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=58902

SMBS914 Työelämään orientoituminen (2 op)

Opettajat: Jenni Karttunen, Jari Ylänne
Opetusaika: 12.01. - 31.05.2009
Sisältö: Tulevien työmahdollisuuksien hahmottaminen, oman osaamisen kartoittaminen sekä hakupapereiden ja CV:n kirjoittaminen. Kurssi on tarkoitettu suoritettavaksi kandidaattiopintojen loppuvaiheessa tai niiden jälkeen.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=58045

BITS703 Työharjoittelu (3 op)

Opettaja: Salla Ruskamo
Sisältö: Työskentely alan tutkimuslaitoksessa tai teollisuudessa. Harjoittelun tavoitteena on perehdyttää opiskelija työtehtäviin sekä kehittää valmiuksia soveltaa tieteellistä tietoa. Harjoittelusta laaditaan etukäteen kirjallinen suunnitelma ja harjoittelun päätyttyä kirjallinen raportti. Harjoittelusta sovittava MOTU:n työharjoitteluvastaavan kanssa. (ei oma opinnäytetyö, max. 7 op (4 ov); 2 op/kk (1 ov/kk) sekä suunnitelmasta ja raportista 1 op (1 ov).
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53682

BITS704 Vieraiden proteiinien tuottosysteemit (8 op)

Opettajat: Mikko Ylilauri, Leona Gilbert, Christian Oker-Blom
Opetusaika: 03.02. - 20.02.2009
Sisältö: Rekombinanttiproteiinien ilmentäminen erilaisissa isäntäorganismeissa bakteerisoluista transgeenisiin eläimiin. Vieraiden molekyylien tuoton biokemiallisia sekä solu - ja molekyylibiologisia näkökulmia sekä keinoja tuottotehokkuuden parantamiseksi. Rekombinanttiproteiinit perustutkimuksessa ja kaupallisina tuotteina. Rekombinanttituotteiden valmistusprosessien suunnittelu. Bioinformatiivisesti tärkeiden tietokantojen (mm. geeni-, aminohapposekvenssi- ja patenttitietokantojen) hyödyntäminen vieraan geenin ilmentämisessä.
Kirjallisuus: Kurssilla ilmoitettava materiaali.
Esitiedot: SMBA701 suoritettuna, suositellaan myös BITS716.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53675

BITS705 Biotekniikan lopputentti, kirjatentti (8 op)

Opettajat: Christian Oker-Blom, Olli Pentikäinen
Kirjallisuus: 1. Yleisteos: C. Ratledge & B. Kristiansen: Basic Biotechnology, 3rd ed., 2006. tai Wink (ed.) An introduction to Molecular Biotechnology, 2006. 2. Erikoisteos, n. 400 sivua: Sovitaan erikseen. O.Pentikäinen
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53673

BITS708 Proteiini- ja entsyymiteknologia (4 op)

Opettajat: Jenni Tuusa, Paula Turkki, Olli Pentikäinen
Opetusaika: 01.12. - 18.12.2008
Sisältö: Luennot suunnitellaan yhdessä opiskelijoiden kanssa, opiskelijat luennoivat. Proteiinien tuotto ja puhdistus teollisuusmittakaavassa. Terapeuttiset ja diagnostiset proteiinit. Entsyymit ja muut proteiinit maataloudessa, ympäristöbiotekniikassa sekä elintarvike-, rehu-, tekstiili- ja puunjalostusteollisuudessa.
Kirjallisuus: Materiaalia voi kerätä mm. seuraavista alan teoksista: I WALSH, G. & HEADON, D.R. (1994), Protein Biotechnology. John Wiley & Sons, Ltd; II Fundamentals of Enzymology: The Cell and Molecular Biology of Catalytic Proteins. Third Edition (2001). Nicholas C. Price and Lewis Stevens; III Biopharmaceuticals : Biochemistry and Biotechnology, Gary Walsh, Second edition (2003). Alan Scragg : Environmental Biotechnology, 2nd Edition (2006). Barry M. McGrath: Direct of Therap Enzymes, 1st edition (2005). Sekä muu erikseen jaettava materiaali.
Esitiedot: SMBA301 ja SMBA701 luennot kuunneltuina
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53683

BITS709 Rekombinanttiproteiinien tuottaminen ja fermentointitekniikat (4 op)

Opettajat: Mikko Ylilauri, Christian Oker-Blom, Olli Pentikäinen
Opetusaika: 02.03. - 12.03.2009
Sisältö: Kurssilla harjoitellaan bioreaktorin käyttöä. Kasvatetusta solumassasta tehdään laboratorioanalyysejä. Fermentointiin ja "downstream"-prosessointiin liittyvää teoriaa käydään läpi luennoilla.
Kirjallisuus: Kurssilla ilmoitettava materiaali.
Esitiedot: SMBA701, BITS708 ja BITS704 hyväksytysti suoritettuna
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53681

BITS710 Biotekniikan laatustandardit, kirjatentti (2 op)

Opettajat: Mikko Ylilauri, Christian Oker-Blom, Olli Pentikäinen
Sisältö: Kirjatentti. Laadunvarmistus, GMP, GLP, GCP, standardointi, sertifiointi, akreditointi. Tenttiaineistosta sovittava C. Oker-Blomin kanssa.
Esitiedot: SMBA701 suoritettuna, suositellaan myös BITS716.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53680

BITS711 Biotekniikan kirjatentti (7 op)

Opettajat: Mikko Ylilauri, Christian Oker-Blom, Olli Pentikäinen
Sisältö: Kirjatentti biotekniikan alalta sopimuksen mukaan n. 600 sivua.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53679

BITS712 Biosensorit, kirjatentti (2 op)

Opettajat: Mikko Ylilauri, Christian Oker-Blom, Olli Pentikäinen
Sisältö: Kirjatentti. Tenttialueesta sovittava tarkemmin M. Ylilaurin kanssa.
Kirjallisuus: Gorton, L. (toim.) 2005. Biosensors and modern biospecific analytical techniques, 1. painos.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53674

BITS713 Bioinnovaatiot ja liiketoiminta (6 op)

Opettajat: Mikko Ylilauri, Olli Pentikäinen
Opetusaika: 15.09. - 03.10.2008
Sisältö: Biotekniikan, biokemian sekä molekyyli - ja solubiologian alan keksintöjen kaupallistamis- ja suojausmenetelmät mm. Euroopassa & USA:ssa. Biopatentoinnin perusteet, tutkimussopimukset sekä juridiset näkökohdat liittyen tutkijan työsuhteeseen ja keksintöturvaan, biotekniikan alan patenttikysymyksiä ja -kiistoja, bioteknisen patenttihakemuksen sisältö ja laadinta. Bioinnovaation saattaminen kaupalliseksi tuotteeksi markkinoille; lisensointi-, markkinointi- ja sopimusstrategiat, keksinnön kaupallistamisen arviointi, innovaation tai tuotteen hinnoittelu.
Kirjallisuus: Friedman, Y. (2006) Building biotechnology, 2. painos.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53671

BITS714 Mikrobien geneettinen muokkaus ja ympäristötekniset sovellukset, kirjatentti (6 op)

Opettajat: Mikko Ylilauri, Christian Oker-Blom, Olli Pentikäinen
Sisältö: Kirjatentti. Mikrobien sopeutuminen ympäristömyrkkyjen hajotukseen. Yhdisteiden biohajoavuuteen vaikuttavat tekijät. Luontainen ja nopeutettu evoluutio. Geneettinen muokkaus in vitro ja in vivo. Kirja: Environmental Biotechnology, Scragg A., 2nd edition. (yksi kappale lainattavissa: M. Ylilauri tai O. Pentikäinen)
Esitiedot: SMBA301 ja SMBA701 suoritettuna
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53672

BITS715 Työskentely tutkimusryhmässä (6 op)

Opettajat: Christian Oker-Blom, Olli Pentikäinen
Sisältö: Neljän-kahdentoista viikon työskentely jossakin molekyylitunnistuksen tutkimusryhmässä, jossa ohjattu tutkimusprojekti. Työskentelystä sovitaan etukäteen pääaineen professorin kanssa ja työstä laaditaan kirjallinen raportti.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53676

BITS716 Bioteknologian tuotekehitys (8 op)

Opettaja: Olli Pentikäinen
Opetusaika: 02.02. - 18.02.2009
Sisältö: Bioteknisen teollisuuden tuotekehityksen perusteet; tuotteen ja prosessin kehittely, yleiset ja kaupalliset näkökulmat bioteknologisen tuotteen kehityksessä, markkinointitutkimukset, tuoteprofiilit, rekisteröintivaatimukset, tuotekehittelyn tekniset näkökohdat, tuotekehityshankkeiden onnistumisen edellytykset sekä tuotekehityksen suunnittelu ja johtaminen. Bioteknisen tuotekehityksen "case-analyysin" suorituksen perusteet. Suomalaisen biotekniikan keksinnöt sekä niiden analysointi. Bioteknologian tuotekehityksen strategiat ja trendit sekä suomalaisissa että monikansallisissa yrityksissä. Harvard Business School bioteknologisten yritysten tuotekehitys-case materiaali.
Kirjallisuus: 1) Ng, R. (2004) Drugs - From discovery to approval, 1. painos. 2) Friedman, Y. (2006) Building biotechnology, 2. painos.
Esitiedot: SMBA301, SMBA701 sekä BITS713 hyväksytysti suoritettuna
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53871

BITS900 HOPS (1 op)

Opettajat: Christian Oker-Blom, Olli Pentikäinen
Sisältö: Henkilökohtainen maisterivaiheen opintosuunnitelma. Ota yhteyttä vastuuhenkilöön ensimmäisen vuoden syksyllä.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53880

BITS901 Pro gradu-tutkielma (30 op)

Opettaja: Christian Oker-Blom
Sisältö: Tutkielma laaditaan ohjauksessa tehtävän tieteellisen tutkimustyön, erikoistyön, pohjalta. Tutkielmaan kuuluu myös katsaus alan kirjallisuuteen. Tarkoituksena on kouluttaa opiskelija omakohtaisen tutkimustyön tekemiseen sekä tieteellisten raporttien kirjoittamiseen. Erikoistyö tehdään pääsääntöisesti Suomen biotekniseen teollisuuteen liittyen joko kokonaan tai osittain teollisuudessa. Työ on myös mahdollista tehdä BIT:n tutkimusprojekteissa. Tutkielman aiheesta ja työn tekemisestä on sovittava etukäteen biotekniikan professorin kanssa.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53624

BITS902 Kypsyysnäyte (0 op)

Opettaja: Christian Oker-Blom
Sisältö: Valvotussa koetilanteessa suoritettu kirjallinen kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä pro gradu -tutkielman aihepiiriin sekä aidinkielen taitoa.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53625

BITS910 Maisteriseminaari (3 op)

Opettajat: Mikko Ylilauri, Christian Oker-Blom, Olli Pentikäinen
Opetusaika: 12.01. - 26.01.2009
Sisältö: Seminaarin tarkoituksena on harjoitella abstraktin kirjoittamista ja lyhyen (15 min) esitelmän pitoa englanniksi ja osallistua sitä seuraavaan keskusteluun. Aiheena on oma opinnäyte- tai tutkimustyö.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53677

BITJ101 Jatkokoulutusseminaari, esitelmä (2 op)

Opettajat: Christian Oker-Blom, Olli Pentikäinen
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=56556

BITJ102 Tieteelliset kokoukset (2 op)

Opettajat: Christian Oker-Blom, Olli Pentikäinen
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=56557

BITJ103 Jatkokoulutustentti (8 op)

Opettajat: Christian Oker-Blom, Olli Pentikäinen
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=56558

BITJ104 Muiden yliopistojen postgraduate -kurssit (1 op)

Opettajat: Christian Oker-Blom, Olli Pentikäinen
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=56559

BITJ105 Yliopisto-opetus (4 op)

Opettajat: Christian Oker-Blom, Olli Pentikäinen
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=56560

KEBS510 Biokemiallisia tutkimusmenetelmiä (5 op)

Opettajat: Kirsi Pakkanen, Matti Vuento
Opetusaika: 13.01. - 11.03.2009
Sisältö: Kurssilla tutustutaan lähinnä biokemian spektrometrisiin tutkimusmenetelmiin. Kurssille voidaan ottaa enintään 12 opiskelijaa.
Esitiedot: Vaadittavat edeltävät suoritukset SMBP501, SMBA505 ja SMBA506 tai SMBA106.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53869

KEBS511 Kemiallisen biologian luennot (5 op)

Opettajat: Leona Gilbert, Kirsi Pakkanen, Matti Vuento, Violetta Kivovich
Opetusaika: 20.01. - 18.02.2009
Sisältö: Seminar style discussion of novel research being published in the fields of chemical and molecular biology, immunology, virology and microbiology as it relates to its applications in biomedicine.
Kirjallisuus: Primary literature and review articles will be assigned in class.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53600

KEBS512 Kemiallisen biologian harjoitustyöt (20 op)

Opettajat: Leona Gilbert, Matti Vuento
Sisältö: Harjoitustyöt suoritetaan biokemian laboratorioissa ja niistä sovitaan biokemian professorin kanssa. Ohjaajina biokemian assistentit ja tutkijat.
Kirjallisuus: Töiden aikana annettava materiaali
Esitiedot: Vaadittavat edeltävät suoritukset SMBP501, SMBA505, SMBA506 tai SMBA106, KEBS510 ja KEBS511.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53715

KEBS513 Loppukuulustelu, kirjatentti (9 op)

Opettaja: Matti Vuento
Sisältö: Sovittava professorin kanssa.
Kirjallisuus: Current Opinion in Chemical Biology
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53714

KEBS514 Biokemiallista sähköfysiologiaa (2 op)

Opettaja: Matti Vuento
Aikataulu: Ei järjestetä lukuvuonna 2008-2009.
Sisältö: Solutason sähköfysiologiset menetelmät ionikanavien ja reseptorien tutkimuksessa.(In English, when necessary)
Kirjallisuus: Materiaali annetaan luennoilla.
Esitiedot: Perustiedot solubiologiasta, kemiasta, biokemiasta tai biofysiikasta avuksi
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53870

KEBS515 Työharjoittelu (3 op)

Opettaja: Salla Ruskamo
Sisältö: Työskentely alan tutkimuslaitoksessa tai teollisuudessa. Harjoittelun tavoitteena on perehdyttää opiskelija työtehtäviin sekä kehittää valmiuksia soveltaa tieteellistä tietoa. Harjoittelusta laaditaan etukäteen kirjallinen suunnitelma ja harjoittelun päätyttyä kirjallinen raportti. Harjoittelusta sovittava MOTU:n työharjoitteluvastaavan kanssa. (ei oma opinnäytetyö, maksimi 7 op (4 ov); 2 op/kk (1 ov/kk) sekä suunnitelmasta ja raportista 1 op (1 ov).
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53630

KEBS516 Työskentely tutkimusryhmässä (6 op)

Opettaja: Matti Vuento
Sisältö: 4-12 viikon työskentely jossakin molekyylitunnistuksen tutkimusryhmässä, jossa ohjattu tutkimusprojekti. Työskentelystä sovitaan etukäteen pääaineen professorin kanssa ja työstä laaditaan kirjallinen raportti.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53629

KEBS517 Nanobiologiaa (3 op)

Opettaja: Matti Vuento
Aikataulu: Ei järjestetä lukuvuonna 2008-2009.
Sisältö: Solujen nanorakenteet ja niiden toimintamekanismit. Solujen nanotoimintojen hyödyntäminen nanoteknologiassa. (In English, when necessary).
Kirjallisuus: Tarvittava kirjallisuus ilmoitetaan luennoilla. Pohjana voi käyttää Heino & Vuento "paljon tilaa pohjalla - Johdatus nanoteknologiaan ja nanotieteeseen" WSOY 1. painos 2005
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53713

KEBS518 Kliininen biokemia (4 op)

Opettajat: Leona Gilbert, Violetta Kivovich
Opetusaika: 23.09. - 18.11.2008
Sisältö: Course entails current case studies in clinical biochemistry, lecture series and interactive discussions in metabolic medicine.
Kirjallisuus: Clinical Biochemistry: An Illustrated Colour Text 2008. Cowan, O’Reilly, Stewart and Shepherd and Lecture Notes Clinical Biochemistry 7th Edition 2005.Beckett, Walker, Rae and Ashby.
Esitiedot: SMBA102, SMBA507, SMBA508, and SMBA509
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=58042

KEBS519 Kemiallisen biologian kuulustelu, kirjatentti (6 op)

Opettaja: Leona Gilbert
Sisältö: Book exam in Chemical Biology on selected chapters for examination. Language is English.
Kirjallisuus: Essentials Of Chemical Biology: Structure and Dynamics of Biological Macromolecules. 2008 Andrew D Miller and Julian Tanner
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=58043

KEBS520 Fluoresenssispektroskopian kuulustelu, kirjatentti (6 op)

Opettaja: Leona Gilbert
Sisältö: Book exam in Principals of Fluorescent Spectroscopy on selected chapters for examination. Language is English.
Kirjallisuus: Principles of Fluorescence Spectroscopy, Third Edition 2006 Joseph R. Lakowicz
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=58044

KEBS900 HOPS (1 op)

Opettaja: Matti Vuento
Sisältö: Henkilökohtainen maisterivaiheen opintosuunnitelma. Ota yhteyttä vastuuhenkilöön kolmannen vuoden keväällä tai neljännen vuoden syksyllä.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53883

KEBS901 Pro gradu-tutkielma (30 op)

Opettaja: Matti Vuento
Sisältö: Tutkielma on opettajan ohjauksessa tehtävä tieteellinen tutkimustyö. Tarkoituksena on kouluttaa opiskelija omakohtaisen tutkimustyön suorittamiseen. Tutkielman aiheesta ja työn tekemisestä on laadittava kirjallinen suunnitelma ja sovittava etukäteen pääaineen professorin kanssa.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53627

KEBS902 Kypsyysnäyte (0 op)

Opettaja: Matti Vuento
Sisältö: Valvotussa koetilanteessa suoritettu kirjallinen kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä pro gradu -tutkielman aihepiiriin sekä äidinkielen taitoa.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53626

KEBS910 Maisteriseminaari (3 op)

Opettaja: Matti Vuento
Aikataulu: Ei järjestetä lukuvuonna 2008-2009. Opiskelija osallistuu BITS910, SOBS910 tai MOBS910 seminaareihin.
Sisältö: Seminaarin tarkoituksena on harjoitella tieteellisen abstraktin kirjoittamista ja lyhyen (15-30 min) esitelmän pitoa englanniksi sekä osallistua sitä seuraavaan keskusteluun. Aiheena on oma opinnäyte- tai tutkimustyö. Seminaari on tarkoitettu ensisijaisesti kemiallisen biologian pääaineopiskelijoille ja muita hyväksytään, jos tilaa on. Jos tilaa on, KEB-opiskelija voi osallistua BITS910, SOBS910 tai MOBS910 seminaareihin.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53628

KEBJ101 Jatkokoulutusseminaari, esitelmä (0 op)

Opettaja: Matti Vuento
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=56561

KEBJ102 Tieteelliset kokoukset (2 op)

Opettaja: Matti Vuento
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=56562

KEBJ103 Jatkokoulutustentti (8 op)

Opettaja: Matti Vuento
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=56563

KEBJ104 Muiden yliopistojen postgraduate -kurssit (1 op)

Opettaja: Matti Vuento
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=56564

KEBJ105 Yliopisto-opetus (4 op)

Opettaja: Matti Vuento
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=56572

MOBA310 Virologian perusteet (4 op)

Opettajat: Maija Vihinen-Ranta, Jaana Bamford
Opetusaika: 03.03. - 21.04.2009
Sisältö: Eri virustyypit ja virusten luokittelu. Virusten elinkierto: tunkeutuminen soluun, nukleiinihappojen replikaatio, virusten kokoaminen, solunsisäinen kuljetus ja solusta vapautuminen. Perustiedot virusten rakenteesta.
Kirjallisuus: Kirjallisuus: Madigan, M.T., & Martinko, J.M.(2006), Brock, Biology of micro organisms, 11. painos (Pearson Education Inc., ISBN 0-13-196893-9). Luvut 9 ja 16 sekä luennolla esitetty oheisaineisto.
Esitiedot: SMBA301 ja SMBA302
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53694

MOBS304 Molekyylibiologian syventävä kurssi (8 op)

Opettaja: Jaana Bamford
Sisältö: Kirjatentti ja harjoitusaine. Kirjallisuus: Lewin (2004), Genes VIII (Pearson Education Inc. ISBN 0-13-123924-4. Harjoitusaine molekyylibiologian alalta. Aiheesta sovittava etukäteen.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53896

MOBS306 Molekyylibiologian loppukuulustelu, kirjatentti (9 op)

Opettaja: Jaana Bamford
Sisältö: Kirjallinen kuulustelu opiskelijan kanssa sovittavasta materiaalista.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53692

MOBS307 Työharjoittelu (3 op)

Opettaja: Salla Ruskamo
Sisältö: Työskentely alan tutkimuslaitoksessa tai teollisuudessa. Harjoittelun tavoitteena on perehdyttää opiskelija työtehtäviin sekä kehittää valmiuksia soveltaa tieteellistä tietoa. Harjoittelusta laaditaan etukäteen kirjallinen suunnitelma ja harjoittelun päätyttyä kirjallinen raportti. Harjoittelusta sovittava MOTU:n työharjoitteluvastaavan kanssa. (ei oma opinnäytetyö, max. 7 op (4 ov); 2 op/kk (1 ov/kk) sekä suunnitelmasta ja raportista 1 op (1 ov).
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53621

MOBS308 Työskentely tutkimusryhmässä (6 op)

Opettaja: Jaana Bamford
Sisältö: Neljän-kahdentoista viikon työskentely jossakin molekyylitunnistuksen tutkimusryhmässä, jossa ohjattu tutkimusprojekti. Työskentelystä sovitaan etukäteen pääaineen professorin kanssa ja työstä laaditaan kirjallinen raportti.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53688

MOBS312 Molekyylibiologian laboratoriokurssi (6 op)

Opettaja: Jenni Karttunen
Opetusaika: 16.02. - 27.02.2009
Sisältö: Kromosomaalisen DNA:n ja RNA:n eristäminen ja analysointi erilaisilla molekyylibiologisilla menetelmillä.
Esitiedot: SMBA103.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53687

MOBS314 Rekombinanttiproteiinien muokkaus ja tuottaminen (4 op)

Opettaja: Jenni Karttunen
Opetusaika: 16.03. - 27.03.2009
Sisältö: Kurssilla perehdytään tekniikoihin, joilla muokataan, tuotetaan ja puhdistetaan rekombinattiproteiineja.
Esitiedot: Pakollisena SMBA103 ja suositellaan BITS704.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53685

MOBS315 Molekyylibiologian erikoislaboratoriokurssi (4 op)

Opettajat: Teemu Ihalainen, Johanna Laakkonen
Opetusaika: 04.05. - 15.05.2009
Sisältö: Kurssilla tutustumme molekyylibiologian erikoistekniikoihin. Kurssilla teemme immunovärjäykset fiksatuille soluille ja tarkastelemme niitä, tutkimme tiettyjen solurakenteiden liikettä elävissä soluissa sekä teemme FRAP (fluorescence recovery after photobleaching) -kokeita.
Esitiedot: MOBS312 ja MOBS314
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53868

MOBS316 Bakteeri- ja virusgenetiikan laboratoriokurssi (4 op)

Opettajat: Jenni Karttunen, Alice Pawlowski
Opetusaika: 01.09. - 19.09.2008
Sisältö: Kurssilla perehdytään bakteeri- ja virusgenetiikan tutkimusmenetelmiin. Kurssitöissä tutustutaan virusten kasvatukseen ja puhdistukseen, geneettiseen komplementaatioon ja supressioon sekä uusien bakteerivirusten eristämiseen luonnosta.
Esitiedot: Pakollisena esitietona SMBA103 ja suositellaan kurssien SMBA302 ja SMBA304 suorittamista.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53572

MOBS320 Virologian jatkoluennot (4 op)

Opettaja: Jaana Bamford
Opetusaika: 13.01. - 12.02.2009
Sisältö: A lecture course on virus structures and life cycles. Structural methods for virus research. Each student gives a short presentation on a particular virus species.
Esitiedot: MOBA310
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53867

MOBS321 Molekyylibiologian erikoisluennot (4 op)

Opettajat: Matti Jalasvuori, Jaana Bamford
Aikataulu: Ei järjestetä lukuvuonna 2008-2009.
Sisältö: Vaihtuva-alainen erikoisluentosarja biologisista makromolekyyleistä.
Esitiedot: SMBA302, MOBA310.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53906

MOBS323 Geeniterapia ja kohdennettu lääkehoito, kirjatentti (6 op)

Opettaja: Jaana Bamford
Sisältö: Kirjatentti. Aineistosta sovittava etukäteen.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53691

MOBS324 Genomiikka ja proteomiikka, kirjatentti (6 op)

Opettaja: Jaana Bamford
Sisältö: Kirjatentti. Aineistosta sovittava etukäteen.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53690

MOBS325 Molekyylimikrobiologia, kirjatentti (6 op)

Opettaja: Maija Vihinen-Ranta
Sisältö: Kirjatentti. Aineistosta sovittava M. Vihinen-Rannan kanssa.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53689

MOBS326 Kliininen virologia ja virustaudit, kirjatentti (6 op)

Opettaja: Jaana Bamford
Sisältö: Kirjatentti. Aineistosta sovittava etukäteen.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53895

MOBS900 HOPS (1 op)

Opettaja: Jaana Bamford
Sisältö: Henkilökohtainen maisterivaiheen opintosuunnitelma. Ota yhteyttä vastuuhenkilöön kolmannen vuoden keväällä tai neljännen vuoden syksyllä.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53884

MOBS901 Pro gradu-tutkielma (30 op)

Opettaja: Jaana Bamford
Sisältö: Tutkielma on opettajan ohjauksessa tehtävä tieteellinen tutkimustyö. Tarkoituksena on kouluttaa opiskelija omakohtaisen tutkimustyön suorittamiseen, joka useimmiten tapahtuu tutkimusryhmän jäsenenä. Tutkielman aiheesta ja työn tekemisestä on sovittava etukäteen molekyylibiologian professorin kanssa.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53620

MOBS902 Kypsyysnäyte (0 op)

Opettaja: Jaana Bamford
Sisältö: Valvotussa koetilanteessa suoritettu kirjallinen kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä pro gradu -tutkielman aihepiiriin sekä äidinkielen taitoa.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53622

MOBS910 Maisteriseminaari (3 op)

Opettajat: Nicholas Dimakides, Jaana Bamford
Opetusaika: 15.04. - 15.05.2009
Sisältö: Pidetään yhdessä kielikeskuksen kanssa (ks. myös XEN0353). Minikonferenssi, jonka tarkoituksena on harjoitella tieteellisen abstraktin kirjoittamista ja lyhyen (10 min) esitelmän pitoa englanniksi sekä osallistua sitä seuraavaan keskusteluun. Aiheena on oma opinnäyte- tai tutkimustyö. Voidaan korvata vastaavalla SOB-seminaarilla.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53693

MOBS911 Tutkijaseminaari (2 op)

Opettajat: Jarkko Koivunen, Olli Pentikäinen
Opetusaika: 11.09.2008 - 14.05.2009
Sisältö: Tutkijaseminaarissa laitoksen väitöskirjaopiskelijat, opetushenkilökunta ja ulkopuoliset vieraat pitävät esitelmiä englanniksi omasta tutkimuksestaan.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53619

MOBJ101 Jatkokoulutusseminaari, esitelmä (2 op)

Opettaja: Jaana Bamford
Sisältö: Seminaarista sovittava molekyylibiologian professorin kanssa kanssa.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53618

MOBJ102 Tieteelliset kokoukset (2 op)

Opettaja: Jaana Bamford
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=56573

MOBJ103 Jatkokoulutustentti (8 op)

Opettaja: Jaana Bamford
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=56574

MOBJ104 Muiden yliopistojen postgraduate -kurssit (1 op)

Opettaja: Jaana Bamford
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=56575

MOBJ105 Yliopisto-opetus (4 op)

Opettaja: Jaana Bamford
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=56576

MOBJ201 BIO1: Light Microscopy Image Processing and Analysis (3 op)

Opettajat: Einari Niskanen, Teemu Ihalainen
Opetusaika: 11.08. - 15.08.2008
Sisältö: MOBJ201 BIO1: Light Microscopy Image Processing and Analysis, 3 ECTS Lecturers: Dr. Nuno Moreno (Instituto Gulbenkian de Ciencia, Portugal), MSc. Pasi Kankaanpää (University of Turku) and M.Sc. Teemu Ihalainen (University of Jyväskylä) Abstract: During recent years image processing and quantitative image analysis has attracted growing attention in the field of fluorescence microscopy. The aim of the image processing is to create enhanced images, which are more practical or pleasing to a human observer. By doing image processing one can easily improve the quality of the images but often the processing is just the first step prior the actual image analysis. The image analysis is a process where quantitative information, which is sometimes not visible to the human eye, is extracted from the images. This information can give valuable information about the imaged processes. The aim of the course is to give basic theoretical background of the microscopy image formation and image processing and analysis. In the practical part of the course the theory is put into action and students will perform image analysis exercises. Max. number of students: 24 Course Coordinator: M.Sc. Teemu Ihalainen (teihalai@cc.jyu.fi) *Course is organized in cooperation with National Graduate School in Nanoscience (University of Jyväskylä)
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53963

SOBS107 Solubiologian loppukuulustelu, kirjatentti (9 op)

Opettaja: Jari Ylänne
Aikataulu: Suositellaan suoritettavaksi neljännen tai viidennen opiskeluvuoden aikana.
Sisältö: Kirjallinen kuulustelu.
Kirjallisuus: Alberts ym., Molecular Biology of the Cell 4. tai 5. painos luvut 12-25. Huom 5. painoksen pehmeäkansisessa versiossa luvut 21-25 pdf tiedostoina.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53699

SOBS108 Tutkielmaan liittyvää kirjallisuutta, kirjatentti (7 op)

Opettaja: Jari Ylänne
Sisältö: Kirjallinen kuulustelu opiskelijan kanssa sovittavasta materiaalista. Yleensä noin 600-800 sivua joko laudatur-tason oppikirjallisuutta tai alan katsausartikkeleita.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53684

SOBS109 Elektronimikroskopian kurssi (5 op)

Opettajat: Hilkka Reunanen, Raija Vassinen, Paavo Niutanen
Opetusaika: 12.01. - 13.02.2009
Sisältö: Transmissioelektronimikroskopia: solu- ja kudosnäytteiden valmistaminen mikroskopointia varten, mikroskoopin käyttö ja mikroskopointi. Pyyhkäisyelektronimikroskopia: biologisten näytteiden valmistaminen mikroskopointia varten, mikroskoopin käyttö ja mikroskopointi. Omista tuloksista valmistellaan posteri. Kurssiin kuuluu myös kirjallisuuteen perustuva esitelmä.
Kirjallisuus: LOUNATMAA, K. & RANTALA, I. 1991. Biologinen elektronimikroskopia. Yliopistopaino. ISBN 951-570-069-8. Sivut 11-86, 228-262, 277-279, 392-412. Tentitään ensimmäisenä kurssipäivänä.
Esitiedot: SMBA101, SMBA103 ja SMBA104
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53704

SOBS110 Solubiologian erikoiskurssi (6 op)

Opettaja: Varpu Marjomäki
Opetusaika: 23.03. - 30.04.2009
Sisältö: Solubiologisia erikoismenetelmiä, mm. metabolinen leimaus ja immunopresipitaatio, transfektio, sentrifugointi, konfokaalimikroskopia ja immunoelektronimikroskopia. Konfokaalityöskentelyssä on mukana elävien solujen konfokaalimikroskopiaa sekä kolmiulotteisten kuvien jälkikäsittelyä tietokoneella.
Esitiedot: SMBA103 ja SMBA104
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53711

SOBS111 Molekylaarisen solubiologian kurssi (4 op)

Opettajat: Salla Ruskamo, Jari Ylänne
Opetusaika: 04.05. - 22.05.2009
Sisältö: Laboratoriokurssi, jossa tehdään kohdennetty mutageneesi, puhdistetaan proteiinia ja tutkitaan proteiinin toimintaa.
Esitiedot: SMBA103 tai vastaavat tiedot
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53863

SOBS112 Solubiologian erikoisluennot (4 op)

Opettaja: Jari Ylänne
Aikataulu: Ei järjestetä lukuvuonna 2008-2009. Suositellaan suoritettavaksi kolmannen -viidennen opiskeluvuoden aikana.
Sisältö: Vuosittain vaihtuva-alainen kurssi solubiologiassa.
Esitiedot: Vaaditaan vähintään solubiologian perusteiden (SMBA101) suoritus.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53709

SOBS113 Solubiologian erikoisluennot (4 op)

Opettaja: Jari Ylänne
Opetusaika: 15.10. - 17.12.2008
Sisältö: Vaihtuva-alainen syventävä kurssi. Järjestetään vuorovuosina SOBS112 kurssin kanssa. Vuonna 2008 aiheena integriiniperheen solujen tarttumisproteiinien toiminta.
Kirjallisuus: Perustuu alan viimeaikaisiin tutkimustuloksiin ja opiskelijoiden itsenäiseen tiedon hakuun.
Esitiedot: LuK-tutkinto tai vastaavat tiedot solu- js molekyylibiologian alalta.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53864

SOBS114 Työskentely tutkimusryhmässä (6 op)

Opettaja: Jari Ylänne
Sisältö: Neljän-kahdentoista viikon työskentely jossakin molekyylitunnistuksen tutkimusryhmässä, jossa ohjattu tutkimusprojekti. Työskentelystä sovitaan etukäteen pääaineen professorin kanssa ja työstä laaditaan kirjallinen raportti.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53615

SOBS116 Immunologian loppukuulustelu, kirjatentti (6 op)

Opettaja: Leona Gilbert
Sisältö: Book exam in Immunology.
Kirjallisuus: Immunobiology7 PB (Janeway's Immunobiology) (Immunobiology: The Immune System (Janeway) (Garland Science) 2008 Murphy, K., Travers, P., and Walport, M
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=56621

SOBS119 Lääketieteellinen genetiikka, kirjatentti (7 op)

Opettaja: Jari Ylänne
Sisältö: Kirjatentti
Kirjallisuus: STRACHAN, T. & READ, A.P. (2004), Human molecular genetics. 3. painos - Garland ja seuraavat artikkelit: Initial sequencing and comparative analysis of the mouse genome.Nature. 2002 420:520-62. Initial sequencing and analysis of the human genome. Nature. 2001 409:860-921. The sequence of the human genome. Science. 2001 291:1304-51
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53706

SOBS120 Virtaussytometrian kurssi (4 op)

Opettajat: Heikki Takala, Jari Ylänne
Opetusaika: 01.01. - 01.01.2009
Aikataulu: Ei järjestetä lukuvuonna 2008-2009
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53705

SOBS121 Työharjoittelu (3 op)

Opettaja: Salla Ruskamo
Sisältö: Työskentely alan tutkimuslaitoksessa tai teollisuudessa. Harjoittelun tavoitteena on perehdyttää opiskelija työtehtäviin sekä kehittää valmiuksia soveltaa tieteellistä tietoa. Harjoittelusta laaditaan etukäteen kirjallinen suunnitelma ja harjoittelun päätyttyä kirjallinen raportti. Harjoittelusta sovittava MOTU:n työharjoitteluvastaavan kanssa. (ei oma opinnäytetyö, max. 7 op (4 ov); 2 op/kk (1 ov/kk) sekä suunnitelmasta ja raportista 1 op (1 ov).
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53614

SOBS123 Kehitysbiologia, kirjatentti (4 op)

Opettaja: Jari Ylänne
Sisältö: Kirjatentti
Kirjallisuus: Hannu Sariola, Mikko Frilander, Tapio Heino, Jukka Jernvall, Juha Partanen, Kirsi Sainio, Marjo Salminen, Irma Thesleff : Solusta Yksilöksi, Kehitysbiologia, Duodecim Kustannus, Helsinki 2003, ISBN 951-656-099-7
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53899

SOBS200 Solun kalvoliikenne ja sen säätely (4 op)

Opettaja: Varpu Marjomäki
Opetusaika: 16.02. - 25.02.2009
Sisältö: Kurssilla tutustutaan tarkemmin solun kalvoliikenteeseen (endo- ja eksosytoosi) ja sitä sääteleviin proteiineihin (mm. rab- ja vuorausproteiinit, muut GTPaasit ym.) ja lipideihin. Kurssilla perehdytään myös moottoriproteiineihiin ja solun tukirangan toimintaan kalvoliikenteessä. Luennoilla ja demoissa käydään läpi tunnettujen markkeriproteiinien ja mikrobien avulla endosytoosi- ja eksosytoosireitit yksityiskohtaisesti.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53865

SOBS201 Proteiinimallitus (4 op)

Opettaja: Olli Pentikäinen
Opetusaika: 12.08. - 12.08.2008
Sisältö: Kurssilla syvennetään Bioinformatiikka kurssilla (SMBA303) opittuja tietoja proteiinisekvenssien rinnastuksesta ja sen käytöstä proteiinien mallituksessa. Tämän lisäksi verrataan proteiinimallien laatua kokeellisesti ratkaistuihin proteiinien rakenteisiin sekä tutustutaan rakenteiden optimointimenetelmiin. Lisäksi kurssilla pohditaan mutaatioiden vaikutusta proteiinin laskostumiseen ja ligandien sitomiseen. Suunnitellaan proteiinien puhdistusta helpottavien ominaisuuksien vaikutusta laskostumiseen ja kvaternäärirakenteeseen.
Esitiedot: SMBA106, SMBA502, SMBA303
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53866

SOBS900 HOPS (1 op)

Opettaja: Jari Ylänne
Sisältö: Henkilökohtainen maisterivaiheen opintosuunnitelma. Ota yhteyttä vastuuhenkilöön kolmannen vuoden keväällä tai neljännen vuoden syksyllä.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53886

SOBS901 Pro gradu-tutkielma (30 op)

Opettaja: Jari Ylänne
Sisältö: Tutkielma on opettajan ohjauksessa tehtävä tieteellinen tutkimustyö. Tarkoituksena on kouluttaa opiskelija omakohtaisen tutkimustyön suorittamiseen. Tutkielman aiheesta ja työn tekemisestä on laadittava kirjallinen suunnitelma ja sovittava etukäteen pääaineen professorin kanssa.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53616

SOBS902 Kypsyysnäyte (0 op)

Opettaja: Jari Ylänne
Sisältö: Valvotussa koetilanteessa suoritettu kirjallinen kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä pro gradu -tutkielman aihepiiriin sekä äidinkielen taitoa.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53617

SOBS910 Maisteriseminaari (3 op)

Opettajat: Nicholas Dimakides, Jari Ylänne
Opetusaika: 02.11. - 16.12.2008
Aikataulu: Kurssille ilmoittauduttava viimeistään 3.11.2008.
Sisältö: Englanninkielinen seminaarikurssi, jossa harjoitellaan konferenssitiivistelmän kirjoittamista ja esitelmän pitoa. Aiheena oma opinnäyte tai tutkimustyö. Järjestetään yhteistyössä kielikeskuksen kanssa (XEN0353). Seminaariin suositellaan osallistuttavan jo pro gradu -työn aikana. Voidaan korvata vastaavalla MOB-seminaarilla.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53710

SOBS911 Tutkijaseminaari (2 op)

Opettajat: Jarkko Koivunen, Olli Pentikäinen
Opetusaika: 11.09.2008 - 14.05.2009
Sisältö: Tutkijaseminaarissa laitoksen väitöskirjaopiskelijat, opetushenkilökunta ja ulkopuoliset vieraat pitävät esitelmiä englanniksi omasta tutkimuksestaan.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=53606

SOBJ101 Jatkokoulutusseminaari (2 op)

Opettaja: Jari Ylänne
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=56577

SOBJ102 Tieteelliset kokoukset (2 op)

Opettaja: Jari Ylänne
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=56578

SOBJ103 Jatkokoulutustentti (8 op)

Opettaja: Jari Ylänne
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=56579

SOBJ104 Muiden yliopistojen postgraduate -kurssit (1 op)

Opettaja: Jari Ylänne
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=56580

SOBJ105 Yliopisto-opetus (4 op)

Opettaja: Jari Ylänne
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=56581

SOBJ991 Sairaalasolubiologin pätevyyskuulustelu (10 op)

Opettaja: Jari Ylänne
Opetusaika: 01.09.2008 - 31.07.2009
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=62658

# #

7.8 Bio- ja ympäristötieteiden laitoksen yleiset tenttipäivät lukuvuonna 2008-2009

Yleisinä tenttipäivinä voi suorittaa kirjatenttejä tai loppukuulusteluja (luentotenttejä vain sopimuksen mukaan). Tentteihin ilmoittaudutaan viimeistään perjantaina viikkoa ennen tenttiä Jyväskylän yliopiston tenttikuorilla, jotka jätetään toimiston (YAC 3. krs.) ilmoitustaululla oleviin laatikoihin. Tenttiin osallistujien on varauduttava todistamaan henkilöllisyytensä kaikissa tenteissä.

Maanantaisin klo 8-12, (Agora Auditorio 1)

Syyslukukausi 2008
EKO/YMP/SMB/SOB/BIT 8.9., 6.10., 27.10., 24.11.
WET/MOB/KEB 22.9., 20.10., 10.11., 8.12.

Kevätlukukausi 2009
EKO/YMP/SMB/SOB/BIT 12.1., 9.2., 9.3., 6.4., 4.5.
WET/MOB/KEB 26.1., 23.2., 23.3., 20.4., 18.5

Kesälukukausi 2009
EKO/YMP/SMB/SOB/BIT/
WET/MOB/KEB 8.6., 29.6., 17.8.

Kesälukukaudella järjestetään kolme yleistä kuulustelua, jolloin otetaan vastaan kaikkien oppiaineiden kirjatenttejä (luentotentit vain sopimuksen mukaan). Tentit ovat maanantaisin klo 8-12 Agora Auditorio 1. Ilmoittautuminen kesäkuun tentteihin viimeistään perjantaina 29.5.2009 ja elokuun tenttiin viimeistään perjantaina 31.7.2009.

MUUTOKSET OPETUSOHJELMAAN

Opetusohjelman muutokset päivitetään Korppi-järjestelmään, https://korppi.jyu.fi/. Muutoksista ilmoitetaan mahdollisesti myös sähköposti-listalla bio_opiskelijat, liittyminen http://lists.jyu.fi/mailman/listinfo/bio_opiskelijat.

# #

8 Fysiikka

Fysiikan laitos

Käyntiosoite Ylistönrinne, Survontie 9
Postiosoite PL 35, 40014 Jyväskylän yliopisto
Puhelin 014-260 2350 (toimisto)
Telefax 014-260 2351
www http://www.jyu.fi/fysiikka
Sähköpostiosoitteet etunimi.sukunimi@phys.jyu.fi

Toimisto, avoinna ma-pe 9-15 Huone Puhelin
Osastosihteeri Väyrynen, Ritva FL238 260 2353
Toimistosihteeri Blå, Anna-Liisa FL238 260 2352
Toimistosihteeri Hilska, Marjut FL238 260 2354

Laitoksen johtaja Maalampi, Jukka, prof. FL239 260 2373
Varajohtaja Julin, Rauno, prof. FL204 260 2426
Amanuenssi Leskinen, Soili, FK FL217 260 2370

Opintoneuvojat
Lehtori Merikoski, Juha FL219 260 2378
tavattavissa to 14-15
Amanuenssi Leskinen, Soili FL217 260 2370
tavattavissa ma-pe 9-14

Teollisuusfysiikan maisterikoulutus
Professori Kataja, Markku FL113 260 2365

Uusiutuvan energian koulutusohjelma
Professori Rintala, Jukka YN315 260 2316

Nanotieteiden maisteriohjelma
Professori Nissinen, Maija YN233 260 4242

Kirjasto
Ylistönrinne, Survontie 9, K-rakennus, 3. kerros, avoinna 8-16

Opettajat

Professorit
Ahlskog, Markus TkT (fysiikka) YN235 260 2403
Eskola Kari J. FT (teoreettinen fysiikka) FL207 260 2377
Häkkinen, Hannu FT (laskennallinen nanotiede) YN232 260 4719
Julin, Rauno FT (fysiikka) FL204 260 2426
Kataja, Markku FT (soveltava fysiikka) FL113 260 2365
Leino, Matti FT (fysiikka) FL215 260 2423
Maalampi, Jukka FT (fysiikka) FL239 260 2373
Maasilta, Ilari (fysiikka) YN215 260 2384
Manninen, Matti TkT (fysiikka) YN231 260 2362
Suhonen, Jouni FT (teoreettinen fysiikka) FL205 260 2380
Timonen, Jussi FT (fysiikka) FL240 260 2376
Whitlow, Harry PhD (fysiikka) FL243 260 2465
Äystö, Juha FT (fysiikka) FL242 260 2424

Lehtorit
Jokinen Ari, FT (fysiikka) FL206 260 2386
Kainulainen Kimmo, FT (fysiikka) FL216 260 2453
Loberg, Kari FL (elektroniikka) YN134 260 4727
Merikoski, Juha FT (fysiikka) FL219 260 2378
Piiparinen, Matti FT (fysiikka) FL109 260 2372

Yliassistentit
Arutyunov, Konstantin PhD (soveltava fysiikka) YN223 260 2609
Juutinen, Sakari FT (fysiikka) FL312 260 2368
Koivisto, Hannu FT (fysiikka) FL212 260 2371
Lehto, Markku FT (fysiikka) FL309 260 2356
Myllys, Markko, FT (fysiikka), vv. -31.12.
Sajavaara, Timo, FT (fysiikka) FL213 260 2425
Toppari, Jussi FT (nanoteknologia) YN250 260 4243
Tuominen, Kimmo FT (fysiikka) FL213 260 2425
Van Leeuwen Robert PhD (teoreettinen fysiikka) YN242 260 2503

Assistentit
Hakala, Tommi FM (elektroniikka) YN251 260 4722
Kankainen, Anu FT (fysiikka) FL208 260 2416

Laitosneuvosto (1.8.2008-)

Laitosneuvoston varsinaiset jäsenet ovat

Professorit Muu henkilökunta Opiskelijat
Ahlskog, Markus Heikkinen, Pauli Gröhn, Tuuli
Eskola, Kari J. Jokinen, Ari Napari, Mari
Julin, Rauno Merikoski, Juha Kervinen, Mikko
Leino, Matti
Maalampi, Jukka

Laitosneuvoston sihteerinä toimii amanuenssi Soili Leskinen.

# #

8.1 Opiskelijoiden nimenhuuto- ja tiedotustilaisuudet

Fysiikan uusille opiskelijoille pidetään nimenhuuto- ja tiedotustilaisuus maanantaina 1.9 klo 10.15 fysiikan luentosalissa 1 (FYS1). Uusien opiskelijoiden opetusohjelma jatkuu 2.9. klo 8.15 intensiiviohjelmalla FYSP010 Lentävä lähtö fysiikkaan 2 op. Opintonsa aiemmin aloittaneille pidetään tiedotustilaisuus ma 8.9. klo 12.15 luentosalissa FYS3.

# #

8.2 Fysiikan opinnot

Fysiikan alalla voi Jyväskylän yliopistossa suorittaa luonnontieteiden kandidaatin (alempi korkeakoulututkinto) ja filosofian maisterin (ylempi korkeakoulututkinto) tutkinnot sekä filosofian lisensiaatin ja filosofian tohtorin jatkotutkinnot.

Vanhan tutkintoasetuksen mukaisten tutkintojen suoritusaika päättyi 31.7.2008. Opiskelijat, jotka eivät ole vielä siirtyneet suorittamaan uuden tutkintoasetuksen mukaisia tutkintoja, siirtyvät uuteen järjestelmään automaattisesti syksyn ilmoittautumisen yhteydessä. Vanhojen tutkintovaatimusten mukaiset fysiikan opintojaksot hyväksytään täysimääräisinä uusien vaatimusten mukaisiin vastaavantasoisiin opintokokonaisuuksiin.

Luonnontieteiden kandidaatin tutkintoon kuuluvat opinnot voidaan suorittaa kolmessa vuodessa ja ne muodostavat pohjan maisteriopinnoille, jotka voidaan suorittaa kahdessa vuodessa. Maisterin tutkinnon voi suorittaa vasta, kun kandidaatin tutkinto tai sitä vastaavaksi hyväksytyt opinnot on suoritettu.

Opintojen mitoituksen peruste tutkinnossa on opintopiste (op). Opintojaksot pisteytetään niiden edellyttämän työmäärän mukaan. Yhden lukuvuoden opintojen suorittamiseen keskimäärin vaadittava 1600 tunnin työpanos vastaa 60 opintopistettä.

Kandidaatin tutkinnon laajuus on 180 opintopistettä, pääaine on fysiikka ja sen sisältö on kaikille fysiikan opiskelijoille pääosin sama. Kandidaatin tutkinnon voi suorittaa myös nanotieteiden koulutusohjelmassa, johon opiskelijat on valittu erillisellä haulla.

Maisterin tutkinnon laajuus on 120 opintopistettä. Maisterin tutkinnossa opiskelijat voivat valita pääaineekseen fysiikan, elektroniikan, soveltavan fysiikan tai teoreettisen fysiikan. Fysiikan opettajiksi opiskelevien pääaine on fysiikka. Maisteriopintojen pääaineen valinta on vapaa. Ainoastaan aineenopettajan koulutukseen ja erillisiin maisteriohjelmiin ja -koulutuksiin (teollisuusfysiikan maisterikoulutus, uusiutuvan energian maisteriohjelma ja nanotieteiden maisteriohjelma) otettavien opiskelijoiden määrä on rajoitettu ja niihin on siksi erilliset haut. Poikkeus ovat nanotieteiden koulutusohjelmassa kandidaatin tutkinnon suorittaneet, jotka voivat suorittaa maisteriopinnot nanotieteiden maisteriohjelmassa ilman erillistä hakua.

Fysiikan alan koulutus antaa fysiikan opetukseen, tutkimukseen ja soveltamiseen tarvittavat perustiedot ja valmiudet, jotka saadaan fysiikan perus- ja aineopinnoissa. Koska fysiikan kenttä on laaja, opiskelijan tulee vapaavalintaisissa fysiikan opinnoissa painottaa opintojaan joihinkin valitsemiinsa fysiikan osa-alueisiin. Maisteriopinnoissa ja osin jo kandidaattiopinnoissa vaihtoehtoisina fysiikan aloina ovat ydin- ja kiihdytinpohjainen fysiikka, materiaalifysiikka, nanotiede, hiukkasfysiikka, kosmologia, soveltava säteily- ja biofysiikka, virtausmekaniikka, elektroniikka sekä mittaus-, laite- ja anturitekniikka. Usein opintoihin liittyy opiskelujakso ulkomaisessa yliopistossa tai tutkimuslaitoksessa. Fysiikan opintoja parhaiten tukevia sivuaineita ovat matematiikka ja tietotekniikka. Tutkintoon voi varsin vapaasti sisällyttää muidenkin alojen opintoja, kuten kemiaa, ympäristötieteitä, taloustieteitä ja viestintää. Fysiikan opettajaksi opiskeleville sivuaineiksi suositellaan erityisesti matematiikkaa ja kemiaa. Nanotieteiden koulutusohjelmassa opiskellaan fysiikan lisäksi kemiaa ja biologiaa.

Vaikka fyysikon koulutus FM-tasolla on yleiskoulutusta, sopivin valinnoin on mahdollista tähdätä johonkin erityiseen toimenkuvaan. Tällaisia ovat tutkijan, suunnittelijan ja kouluttajan tehtävät esimerkiksi teollisuudessa, tutkimuslaitoksissa ja korkeakouluissa, markkinointityö teollisuuden ja kaupan palveluksessa, sairaala- ja säteilyfyysikon tehtävät sairaaloissa ja alan yrityksissä ja tiedotustehtävät julkisen sanan palveluksessa. Fysiikan opettajia tarvitaan peruskouluihin, lukioihin, ammatillisiin kouluihin, opistoihin ja ammattikorkeakouluihin. Varsinaisen opetustyön lisäksi mm. tiedotus- ja hallinnolliset tehtävät tarjoavat opettajan koulutuksen saaneille työpaikkoja.

Fysiikan alalla voi sivuaineopintoina suorittaa kaikille vapaat fysiikan ja elektroniikan perusopintojen ja aineopintojen sekä fysiikan, elektroniikan, soveltavan fysiikan ja teoreettisen fysiikan syventävien opintojen opintokokonaisuudet.

# #

8.3 Luonnontieteiden kandidaatin tutkinto, 180 op

Pääaineopinnot, 97 op
Fysiikan perusopinnot
FYSP010 Lentävä lähtö fysiikkaan, 2 op
FYSP101 Fysiikka I: Mekaniikan perusosa, 5 op
FYSP102 Fysiikka II: Mekaniikan jatko-osa, 5 op
FYSP103 Fysiikka III: Termodynamiikka ja optiikka, 5 op
FYSP104 Fysiikka IV: Sähköopin perusteet, 5 op
FYSP105 Fysiikka V: Sähkömagnetismi, 5 op
FYSP106 Fysiikka VI: Moderni fysiikka, 5 op
Fysiikan menetelmät
FYSP100 Fysiikan matemaattiset menetelmät I, 9 op
FYSP110 Fysiikan kokeelliset menetelmät, 3 op
FYSP120 Fysiikan numeeriset menetelmät, 4 op
FYSA200 Fysiikan matemaattiset menetelmät II, 9 op
Fysiikan aineopintokurssit
FYSA210 Mekaniikka, 5 op
FYSA220 Sähköoppi, 5 op
FYSA230 Kvanttimekaniikka I, 7 op
FYSA240 Statistinen fysiikka, 7 op
Valinnainen fysiikan kurssi / kursseja, väh. 8op*
  • FYSE300 Elektroniikka I
  • FYSH300 Hiukkasfysiikka
  • FYSKxxx Fysiikan opettamiseen liittyviä kursseja
  • FYSM300 Materiaalifysiikka I
  • FYSN300 Ydinfysiikka I
  • FYSS350 Virtausmekaniikka I

Kandidaatin tutkielma ja kypsyysnäyte
FYSA290 Kandidaatin tutkielma, 8 op
FYSA295 Kypsyysnäyte

Sivuaineopinnot, 50-60 op
Perusopinnot kahdessa oppiaineessa tai perusopinnot yhdessä aineessa ja jokin vähintään 25 opintopisteen laajuinen monitieteinen opintokokonaisuus tai aineopinnot yhdessä oppiaineessa. Kaikille suositellaan matematiikasta vähintään perusopintoja.

Kieli- ja viestintäopinnot sekä henkilökohtainen opintosuunnitelma, 7 op
Viestintäkurssi, 2 op
Toinen kotimainen kieli, 2 op
I vieras kieli, 2 op
Henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS), 1 op

Valinnaiset opinnot, 16-26 op
Tutkintoon on lisäksi suoritettava vapaasti valittavia opintoja esim. fysiikassa, matematiikassa, kemiassa, tietotekniikassa tai tietoliikennetekniikassa siten, että opintojen kokonaislaajuus on vähintään 180 op.
*) Jos aineenopettajan kasvatustieteelliset perusopinnot (yht. 25 op) sisältyvät sivuaineena kandidaatin tutkintoon, fysiikan pääaineopinnot voi suorittaa ilman valinnaista/valinnaisia kursseja (8 op). Lisäksi toisen kursseista FYSA230 Kvanttimekaniikka I tai FYSA240 Statistinen fysiikka voi sisällyttää fysiikan opettajan maisteriopinnoissa valinnaisiin fysiikan kursseihin Pääaineopintojen laajuus kandidaatin tutkinnossa on tällöin 82-90 op ja valinnaisten opintojen 23-41 op.

# #

8.4 Filosofian maisterin tutkinto - fyysikko 120 op

Filosofian maisterin tutkintoon vaaditaan edeltävinä opintoina luonnontieteiden kandidaatin (LuK) tutkinto tai vastaavat opinnot. Ennen maisteriopintojen aloittamista opiskelijan on laadittava henkilökohtainen opintosuunnitelma, josta saa yhden opintopisteen valinnaisiin opintoihin. Maisterin tutkinnon tutkintovaatimukset riippuvat pääaineesta, joka voi olla fysiikka, elektroniikka, soveltava fysiikka tai teoreettinen fysiikka.

Fysiikka

Pääaineopinnot, 90 op
Kaksi seuraavista kursseista, mikäli ne eivät sisälly LuK-tutkintoon, 8-16 op
  • FYSH300 Hiukkasfysiikka
  • FYSM300 Materiaalifysiikka
  • FYSN300 Ydinfysiikka

FYSE300 Elektroniikka I, mikäli se ei sisälly LuK-tutkintoon, 0-8 op
FYSxxxx Valinnaisia pääaineopinnoiksi soveltuvia opintojaksoja, 30 op
FYSZ450 Seminaari, 4 op
Toinen seuraavista opintojaksoista, 10 op
  • FYSZ460 Syventäviin opintoihin kuuluvat laboratoriotyöt
  • FYSZ470 Erikoistyö

FYSZ490 Pro gradu -tutkielma, 30 op
FYSZ495 Maturiteetti

Valinnaiset opinnot, 30 op
Tutkintoon on lisäksi suoritettava vapaasti valittavia opintoja esim. fysiikassa,
matematiikassa, kemiassa, tietotekniikassa tai tietoliikennetekniikassa siten, että
opintojen kokonaislaajuus on vähintään 120 op.

Elektroniikka

Pääaineopinnot, 90 op
FYSE300 Elektroniikka I, mikäli se ei sisälly LuK-tutkintoon, 8 op
FYSE400 Elektroniikka II, 8 op
FYSE410 Digitaalielektroniikka, 5 op
FYSM300 Materiaalifysiikka I, mikäli se ei sisälly LuK-tutkintoon, 8 op
FYSS300 Mittaustekniikka, 5 op
FYSxxxx Valinnaisia pääaineopinnoiksi soveltuvia opintojaksoja, joista vähintään 8 op elektroniikan kursseja, 12-20 op
FYSZ450 Seminaari, 4 op
Toinen seuraavista opintojaksoista, 10 op
  • FYSZ460 Syventäviin opintoihin kuuluvat laboratoriotyöt
  • FYSZ470 Erikoistyö

FYSZ490 Pro gradu -tutkielma, 30 op
FYSZ495 Maturiteetti

Valinnaiset opinnot, 30 op
Tutkintoon on lisäksi suoritettava vapaasti valittavia opintoja esim. fysiikassa, tietotekniikassa tai tietoliikennetekniikassa siten, että opintojen kokonaislaajuus on vähintään 120 op.

Soveltava fysiikka

Pääaineopinnot, 90 op
FYSE300 Elektroniikka I, mikäli se ei sisälly LuK-tutkintoon, 8 op
Toinen seuraavista opintojaksoista, 5-8 op
  • FYSE400 Elektroniikka II
  • FYSE410 Digitaalielektroniikka

FYSM300 Materiaalifysiikka I, mikäli se ei sisälly LuK-tutkintoon, 8 op
FYSS300 Mittaustekniikka, 5 op
FYSS310 Säätötekniikka, 5 op
FYSxxxx Valinnaisia pääaineopinnoiksi soveltuvia opintojaksoja, 12-23 op
FYSZ450 Seminaari, 4 op
Toinen seuraavista opintojaksoista, 10 op
  • FYSZ460 Syventäviin opintoihin kuuluvat laboratoriotyöt
  • FYSZ470 Erikoistyö

FYSZ490 Pro gradu -tutkielma, 30 op
FYSZ495 Maturiteetti

Valinnaiset opinnot, 30 op
Tutkintoon on lisäksi suoritettava vapaasti valittavia opintoja esim. fysiikassa, tietotekniikassa tai tietoliikennetekniikassa siten, että opintojen kokonaislaajuus on vähintään 120 op.

Teoreettinen fysiikka

Pääaineopinnot, 90 op
Kaksi seuraavista kursseista, mikäli ne eivät sisälly LuK-tutkintoon, 8-16 op
  • FYSH300 Hiukkasfysiikka
  • FYSM300 Materiaalifysiikka
  • FYSN300 Ydinfysiikka

FYST300 Fysiikan matemaattiset menetelmät III, 9 op
FYST530 Kvanttimekaniikka II, 12 op
FYSxxxx Valinnaisia pääaineopinnoiksi soveltuvia opintojaksoja, 9-17 op
FYSZ450 Seminaari, 4 op
FYSZ470 Erikoistyö, 10 op
FYSZ490 Pro gradu -tutkielma, 30 op
FYSZ495 Maturiteetti

Sivuaineopinnot ja valinnaiset opinnot, 30 op
Vapaasti valittavia opintoja esim. fysiikassa, matematiikassa tai tietotekniikassa on suoritettava siten, että opintojen kokonaislaajuus on vähintään 120 op. Kandidaatin ja maisterin tutkinnon yhdessä on sisällettävä vähintään matematiikan aineopintokokonaisuus tai vastaavat opinnot.

# #

8.5 Filosofian maisterin tutkinto - fysiikan opettaja 120 op

Tutkintoon vaaditaan edeltävinä opintoina luonnontieteiden kandidaatin tutkinto tai vastaavat opinnot. Ennen maisteriopintojen aloittamista opiskelijan on laadittava henkilökohtainen opintosuunnitelma, josta saa yhden opintopisteen valinnaisiin opintoihin. Fysiikan opettajien pääaine on fysiikka. Alla esitetyt tutkintovaatimukset antavat pätevyyden kahden opetettavan aineen virkoihin. Tutkinto suositellaan rakennettavan siten, että valinnaiset opinnot keskitetään kolmannen opetettavan aineen perus- ja aineopintoihin.

Pääaineopinnot, 60 op
Vähintään yksi seuraavista kursseista, mikäli se ei sisälly LuK-tutkintoon, 0-8 op
  • FYSH300 Hiukkasfysiikka
  • FYSM300 Materiaalifysiikka I
  • FYSN300 Ydinfysiikka I

Valinnaiset fysiikan FYSxxxx kurssit, 18-26 op*
FYSZ450 Seminaari, 4 op
FYSZ460 Syventäviin opintoihin kuuluvat laboratoriotyöt, 10 op
FYSZ490 Pro gradu -tutkielma, 20 op
FYSZ495 Maturiteetti

*) Valinnaisiin kursseihin suositellaan sisällytettävän kurssit FYSK310 Demonstraatiokurssi ja FYSK320 Koulufysiikka ja fysiikan opettaminen.

Sivuaine- ja valinnaiset opinnot, 60 op
Toisen opetettavan aineen opintoja esim. matematiikassa, kemiassa tai tietotekniikassa on suoritettava siten, että kandidaatin ja maisterin tutkinto yhdessä sisältävät vähintään kyseisen aineen aineopintokokonaisuuden sekä pedagogisia perus- ja aineopintoja siten, että kandidaatin ja maisterin tutkinto yhdessä sisältävät aineenopettajan pätevyyteen vaadittavan pedagogisten opintojen aineopintokokonaisuuden. Lisäksi vapaasti valittavia opintoja esim. fysiikassa, matematiikassa tai tietotekniikassa on suoritettava siten, että opintojen kokonaislaajuus on vähintään 120 op.


Kuva 4: Fysiikka on kokeellinen tiede.

# #

8.6 Nanotieteiden koulutusohjelma

Kandidaatin tutkinto pääaineena fysiikka, 180 op

Fysiikan pääaineopinnot, 83 op
Fysiikan perusopinnot
FYSP011 Lentävä lähtö fysiikkaan ja nanotieteisiin, 2 op
FYSP100 Fysiikan matemaattiset menetelmät I, 9 op
FYSP101 Fysiikka I: Mekaniikan perusosa, 5 op
FYSP102 Fysiikka II: Mekaniikan jatko-osa, 5 op
FYSP103 Fysiikka III: Termodynamiikka ja optiikka, 5 op
FYSP104 Fysiikka IV: Sähköopin perusteet, 5 op
FYSP105 Fysiikka V: Sähkömagnetismi, 5 op
FYSP106 Fysiikka VI: Moderni fysiikka, 5 op
Fysiikan aineopintokurssit
SMBA811 Nanotieteiden laboratoriotyöt I, 6 op
SMBA812 Nanotieteiden laboratoriotyöt II, 6 op
FYSA200 Fysiikan matemaattiset menetelmät II, 9 op
FYSA230 Kvanttimekaniikka I, 7 op
FYSA240 Statistinen fysiikka, 7 op
Valinnaiset fysiikan tai nanotieteiden kurssit, 9 op
Kandidaatin tutkielma ja kypsyysnäyte
FYSA290 Kandidaatin tutkielma, 7 op
FYSA295 Kypsyysnäyte

Sivuaineopinnot (kemia ja solu- ja molekyylibiologia), 59 op
Kemian opinnot, 29 op
KEMP101 Kemian perusteet 1 (yleinen kemia), 5 op
KEMP102 Kemian perusteet 2 (yleinen kemia), 5 op
KEMP103 Kemian perusteet 3 (epäorgaaninen kemia), 4 op
KEMP105 Kemian perusteet 4 (orgaaninen kemia), 7 op
KEMP110 Kemian perustyöt, 4 op
KEMA222 Fysikaalinen kemia 2 tai KEMA237 Orgaaninen kemia 1, 4-5 op
Solu- ja molekyylibiologian opinnot, 30 op
BIOP101 Biokemian, solu- ja molekyylibiologian perusteet, 6 op
EKOA501 Genetiikan perusteet, 4 op
SMBA301 Molekyylibiologian perusteet, 6 op
SMBA302 Mikrobiologian perusteet, 4 op
SMBA701 Biotekniikan perusteet, 4 op
SMBA106 Biomolekyylit ja proteiinin rakenne, 6 op

Kieli- ja viestintäopinnot sekä henkilökohtainen opintosuunnitelma, 7 op
Viestintäkurssi, 2 op
Toinen kotimainen kieli, 2 op
I vieras kieli, 2 op
Henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS), 1 op

Valinnaiset opinnot, 31 op
Tutkintoon on lisäksi suoritettava vapaasti valittavia opintoja esim. nanotieteissä, fysiikassa, matematiikassa, kemiassa, tietotekniikassa tai tietoliikennetekniikassa siten, että opintojen kokonaislaajuus on vähintään 180 op.

Kandidaatin tutkinnon jälkeen opintoja voi jatkaa suoraan nanotieteiden maisteriohjelmassa ilman erillistä hakua tai muissa fyysikon maisterivaihtoehdoissa.

# #

8.7 Erilliset maisteriohjelmat ja -koulutukset

Maisteriohjelmat on tarkoitettu soveltuvan alemman korkeakoulututkinnon tai insinööri/AMK-tutkinnon suorittaneille. Koulutukseen järjestetään erilliset haut. Nanotieteiden koulutusohjeman suoravalitut voivat jatkaa nanotieteiden maisteriohjelmassa ilman erillistä hakua.

Teollisuusfysiikan maisterikoulutus, pääaine soveltava fysiikka

Pääaineopinnot, 90 op
FYSE300 Elektroniikka I, mikäli se ei sisälly aiempiin opintoihin, 8 op
FYSM300 Materiaalifysiikka I, mikäli se ei sisälly aiempiin opintoihin, 8 op
FYSS300 Mittaustekniikka, 5 op
FYSS350 Virtausmekaniikka I, mikäli se ei sisälly aiempaan opintoihin, 9 op
FYSxxxx Valinnaisia pääaineopinnoiksi soveltuvia opintojaksoja, 16-41 op*
FYSZ450 Seminaari, 4 op
Toinen seuraavista opintojaksoista, 10 op
  • FYSZ460 Syventäviin opintoihin kuuluvat laboratoriotyöt
  • FYSZ470 Erikoistyö

FYSZ490 Pro gradu -tutkielma, 30 op
FYSZ495 Maturiteetti

Sivuaineopinnot, 30 op
Teollisuusfysiikan sivuainekokonaisuus 25 op tai Sivuaineen perusopinnot 25 op (esim. kemia, tietotekniikka tai taloustiede). Jälkimmäistä vaihtoehtoa suositellaan erityisesti insinööri/AMK-tutkinnon suorittaneille. Lisäksi on suoritettava vapaasti valittavia opintoja siten, että maisteriopintojen kokonaislaajuus on vähintään 120 op. Kaikkiaan teollisuusfysiikan maisteriopintoihin tulee sisältyä vähintään 25 op henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan hyväksyttyjä teknologiaopintoja.

Teollisuusfysiikan sivuaineopintokokonaisuus, 25 op **)

Säätötekniikka, 5 op
Prosessisuunnittelu, 5 op
Prosessiautomaatio, 10 op
Paperikoneteknologia, 5 op
Paperinvalmistus, 5 op

*) Tähän voi sisältyä teknologiaopintoja henkilökohtaisen opintosuunnitelman mukaan.

**) Opintokokonaisuus toteutetaan yhteistyössä muiden korkeakoulujen kanssa ja sen sisältö voi vaihdella. Oikeus sen suorittamiseen on muiden kuin teollisuusfysiikan maisterikoulutukseen valittujen haettava erikseen.

Uusiutuvan energian maisteriohjelma, pääaine soveltava fysiikka

Pääaineopinnot, 90 op
Yksi seuraavista kursseista, mikäli se ei sisälly aiempiin opintoihin, 0-9 op
  • FYSM300 Materiaalifysiikka I
  • FYSS350 Virtausmekaniikka I
  • FYSN300 Ydinfysiikka I

KEMS801 Uusiutuva energiantuotanto, peruskurssi, 8 op
KEMS802 Uusiutuvan energian syventävä seminaari, 4 op
Valinnainen kurssi energiajärjestelmistä, 4 op:
  • KEMS810 Solar Energy
  • KEMS806 Wind energy
  • CEMS270 Climate Business
  • KEMS808 Fuel cell technology
  • YMPS465 Combustion of demanding and waste biomass
  • YMPS450 Biogas technology
  • FYSSxxx Materials for RE technologies

KEMS848 UE:n syventävien opintojen työt, 8 op
CEMS210 Material Flow Management, 5 op
FYSS390 Teknillinen termodynamiikka, 8 op
FYSxxxx Valinnaisia pääaineopinnoiksi soveltuvia opintojaksoja, 4-13 op
FYSZ470 Erikoistyö, 10 op
FYSZ490 Pro gradu -tutkielma, 30 op
FYSZ495 Maturiteetti

Valinnaiset opinnot 30 op
Tutkintoon on lisäksi suoritettava vapaasti valittavia opintoja fysiikassa, kemiassa, ympäristötieteissä ja taloustieteissä siten, että opintojen kokonaislaajuus on vähintään 120 op.

Nanotieteiden maisteriohjelma, pääaine fysiikka, soveltava fysiikka tai elektroniikka*

Pääaineopinnot, 90 op
FYSE300 Elektroniikka I, mikäli se ei sisälly aiempiin opintoihin, 8 op
FYSM300 Materiaalifysiikka I, mikäli se ei sisälly aiempiin opintoihin, 8 op
SMBS813 Fundamentals of NanoScience, 7 op
KEMS855 Nanotieteen seminaari, 4 op
Valinnaisia pääaineeseen ja nanotieteisiin soveltuvia opintojaksoja, 23-38 op
KEMS855 Nanotieteen seminaari, 4 op
Toinen seuraavista opintojaksoista, 10 op
  • FYSZ460 Syventäviin opintoihin kuuluvat laboratoriotyöt
  • FYSZ470 Erikoistyö

FYSZ490 Pro gradu -tutkielma, 30 op
FYSZ495 Maturiteetti

Sivuaineopinnot ja valinnaiset opinnot 30 op
Vapaasti valittavia opintoja esim. fysiikassa, matematiikassa tai tietotekniikassa on suoritettava siten, että maisteriopintojen kokonaislaajuus on vähintään 120 op. Maisterin tutkintoon ja sitä edeltäviin opintoihin yhdessä on sisällyttävä yhden aineen perusopintokokonaisuus ja toisen aineen aineopintokokonaisuus.

*) Pääaine määräytyy valinnaisten kurssien ja maisteriopintoja edeltävien opintojen perusteella.

# #

8.8 Fysiikka ja elektroniikka sivuaineina

Fysiikan perusopinnot, 25 op

FYSP101 Fysiikka I: Mekaniikan perusosa, 5 op
FYSP102 Fysiikka II: Mekaniikan jatko-osa, 5 op
FYSP103 Fysiikka III: Termodynamiikka ja optiikka, 5 op
FYSP104 Fysiikka IV: Sähköopin perusteet, 5 op
FYSP105 Fysiikka V: Sähkömagnetismi, 5 op

Fysiikan aineopinnot, 60 op

Fysiikan perusopinnot, 25 op
FYSP106 Fysiikka VI: Moderni fysiikka, 5 op
FYSP110 Fysiikan kokeelliset menetelmät, 3 op
Seuraavia valinnaisia fysiikan kursseja, 27 op
  • FYSA210 Mekaniikka
  • FYSA220 Sähköoppi
  • FYSA230 Kvanttimekaniikka I
  • FYSA240 Statistinen fysiikka
  • FYSE300 Elektroniikka I
  • FYSH300 Hiukkasfysiikka I
  • FYSKxxx Fysiikan opettamiseen liittyvät kurssit*
  • FYSM300 Materiaalifysiikka I
  • FYSN300 Ydinfysiikka I
  • FYSS350 Virtausmekaniikka I

*) Aineenopettajaksi opiskeleville enintään 10 op. Erityisesti suositellaan Demonstraatiokurssia FYSK310.

Fysiikan aineopintokokonaisuuden suorittaminen edellyttää Fysiikan matemaattisten menetelmien I ja II tai matematiikan perusopintojen hallintaa.

Fysiikan syventävät opinnot, 120 op

Fysiikan aineopinnot, 60 op
Seuraavat kurssit, elleivät ne sisälly fysiikan aineopintoihin, 0-24 op
  • FYSA210 Mekaniikka
  • FYSA220 Sähköoppi
  • FYSA230 Kvanttimekaniikka I
  • FYSA240 Statistinen fysiikka

Valinnaisia pääaineeseen sopivia fysiikan opintojaksoja*, 22-46 op
FYSZ450 Seminaari, 4 op
Yksi seuraavista opintojaksoista, 10 op
  • FYSZ460 Syventäviin opintoihin kuuluvat laboratoriotyöt
  • FYSZ470 Erikoistyö
  • FYSZ485 Sivuainetutkielma

Soveltavan fysiikan ja teoreettisen fysiikan syventävät opinnot, 120 op

Valinnaisista syventävistä kursseista (katso * yllä) sovitaan oppiaineen professorin kanssa. Muilta osin vaatimukset ovat samat kuin fysiikan syventävissä opinnoissa.

Elektroniikan perusopinnot, 25 op

FYSP101 Fysiikka I: Mekaniikan perusosa, 5 op
FYSP104 Fysiikka IV: Sähköopin perusteet, 5 op
FYSP105 Fysiikka V: Sähkömagnetismi, 5 op
FYSE300 Elektroniikka I (sis. kurssit FYSE301 ja FYSE302), 8 op
FYSZ460 Syventävien opintojen elektroniikan laboratoriotyö, 2 op
Fysiikka I, IV ja V voidaan korvata elektroniikan erikoiskursseilla.

Elektroniikan aineopinnot, 60 op

Elektroniikan perusopinnot, 25 op
FYSP102 Fysiikka II: Mekaniikan jatko-osa, 5 op
FYSP106 Fysiikka VI: Moderni fysiikka, 5 op
FYSE400 Elektroniikka II, 8 op
FYSE410 Digitaalielektroniikka, 5 op
FYSxxxx Valinnaisia elektroniikan ja mittaustekniikan kursseja, 12 op

Elektroniikan syventävät opinnot, 120 op

Elektroniikan aineopinnot, 60 op
FYSA220 Sähköoppi, 8 op
FYSxxxx Valinnaisia elektroniikan ja mittaustekniikan kursseja, 38 op
FYSZ450 Seminaari, 4 op
Yksi seuraavista opintojaksoista, 10 op
  • FYSZ460 Syventäviin opintoihin kuuluvat elektroniikan laboratoriotyöt
  • FYSZ470 Erikoistyö
  • FYSZ485 Sivuainetutkielma

# #

8.9 Fysiikan kurssien suorittaminen ja opintojen arvostelu

Fysiikan kurssit suoritetaan pääsääntöisesti välikokein tai kurssin jälkeen järjestettävällä lopputentillä. Kursseihin kuuluvat laskuharjoitukset ovat tärkeä osa fysiikan opiskelua ja kurssin arvostelua, samoin kursseihin sisältyvät laboratoriotyöt. Kursseja voi suorittaa myös erillisillä tenteillä.

Fysiikan opintojaksot arvostellaan kokonaislukuasteikolla 1-5. LuK-tutkielmaa ja seminaaria ei arvostella. Pro gradu -tutkielma arvostellaan käyttäen arvolauseita: approbatur, lubenter approbatur, non sine laude approbatur, cum laude approbatur, magna cum laude approbatur, eximia cum laude approbatur ja laudatur.

Fysiikan opintokokonaisuuksien (perus-, aine ja syventävät opinnot) arvolauseet määräytyvät niihin kuuluvien opintojaksojen arvosanojen opintopistemäärillä painotetusta keskiarvosta seuraavasti:

1 välttävä: 1,00-1,59
2 tyydyttävä: 1,60-2,49
3 hyvä: 2,50-3,49
4 kiitettävä: 3,50-4,39
5 erinomainen: 4,40-5,00

# #

8.10 Opintojen ajoitus

Seuraavassa on opintojen ajoitussuunnitelma luonnontieteiden kandidaatin tutkinnolle. Ajoitussuunnitelmassa suositellaan vähintään matematiikan perusopintoja ja niiden aloittamista ensimmäisen vuoden syksyllä. Nanotieteiden koulutusohjelmassa opiskeleville suositellaan ajoitussuunnitelmassa esitettyjen matematiikan opintojen korvaamista kemian ja biologian opinnoilla. Kursseja valitessa on aina huomioitava esitietoina vaaditut opinnot.

1. Vuosi
Syksy (jakso1) Kevät (jakso1)
Lentävä lähtö fysiikkaan (S1)
Fys. matemaattiset menetelmät I (S1-2)
Fysiikka I (S1)
Fysiikka II (S2)
Johdatus matematiikkaan (S1) 2)
Analyysi I (S1-2) 2)

 Fysiikka III (K1)
Fysiikka IV (K1-2)
Fysiikka V (K2)
Fys. kokeelliset menetelmät (K2)
Analyysi II (K1-2) 2)
2. Vuosi
Syksy (jakso1) Kevät (jakso1)
Fysiikka VI (S1)
Mekaniikka (S2)
Fys. matemaattiset menetelmät II (S1-2)
Lin. algebra ja geometria 1 (S1-2) 2)
Sivuaine- tai valinnaisia opintoja

 Fys. numeeriset menetelmät (K2)
Sähköoppi (K1)
Kvanttimekaniikka I (K2)
Valinnainen matematiikan kurssi 2)
Sivuaine- tai valinnaisia opintoja
3. Vuosi
Syksy (jakso1) Kevät (jakso1)
Statistinen fysiikka (S1-2)
Valinnainen erikoiskurssi (S1-2)
Sivuaine- tai valinnaisia opintoja
Valinnainen erikoiskurssi (K1-2)
LuK-tutkielma (K1-2)
Sivuaine- tai valinnaisia opintoja

1) Opetusjaksot: S1 = syksyn jakso 1: 01.09.-24.10.
S2 = syksyn jakso 2: 27.10.-19.12.
K1 = kevään jakso 1: 12.01.-13.03.
K2 = kevään jakso 2: 16.03.-22.05, pääsiäisloma 09.-15.4.
Kesä 25.05.-30.06.
2)

 Matematiikan perusopintokokonaisuuden saa vaihtoehtoisesti
myös suorittamalla kurssit Approbatur 1 A+B, Approbarur 2 A ja
valinnaiset kurssit (ks. matematiikan perusopinnot: vaihtoehto B).

Maisteriopinnot aloitetaan henkilökohtaisen opintosuunnitelman laatimisella. Maisteriopintojen opinnot riippuvat pääaineesta, joka voi olla fysiikka, elektroniikka, soveltava fysiikka tai teoreettinen fysiikka.

# #

8.11 Tieteellinen jatkokoulutus

Oikeus jatko-opintojen suorittamiseen fysiikassa myönnetään hakemuksen perusteella. Jatkokoulutukseen voivat hakea ylemmän korkeakoulututkinnon tutkinnon suorittaneet. Haku järjestetään kaksi kertaa vuodessa, ja se tapahtuu hakulomakkeella, johon liitetään opintosuoritusote, jatko-opintosuunnitelma sekä muut hakijan edukseen esittämät asiat. Jatkokoulutukseen hyväksyttävältä edellytetään vähintään kiitettävästi suoritettuja aine- ja syventäviä opintoja sekä maisterin tutkielman arvosanaa vähintään magna cum laude approbatur tai muulla tavalla osoitettuja (esim. lähtötasokoe tai näytöt tutkimustyössä) valmiuksia. Hakuajoista tiedotetaan laitoksen www-sivuilla ja opiskelijoiden ilmoitustaululla.

Myönnetty jatko-opiskeluoikeus oikeuttaa suorittamaan filosofian lisensiaatin ja filosofian tohtorin tutkinnon. Tohtorin tutkinnon suorittaminen ei vaadi lisensiaatintutkinnon suorittamista. Jatkotutkintoon kuuluvan opinnäytetyön, lisensiaatintutkimuksen tai väitöskirjan, voi tehdä fysiikan laitoksen edustamilla tutkimusaloilla: kokeellinen ja teoreettinen ydinfysiikka, kiihdytinteknologia, kiihdytinpohjaisen fysiikan sovellukset, teoreettinen hiukkasfysiikka, kosmologia, kokeellinen ja teoreettinen materiaalifysiikka, nanoteknologia, elektroniikka, paperinvalmistusteknologia ja fysiikan opetuksen tutkimus. Jatkotutkintoon vaaditun tutkimustyön voi suorittaa myös yliopiston ulkopuolella, kuten tutkimuslaitoksissa, teollisuudessa ja sairaaloissa.

Jatkotutkintoa suorittavalla on laitoksen nimeämä ohjaaja, jonka kanssa jatko-opinnot suunnitellaan.

Fysiikan laitos on mukana viidessä valtakunnallisessa tutkijakoulutusohjelmassa: hiukkas- ja ydinfysiikan, materiaalifysiikan, nanotieteiden ja matematiikan, fysiikan ja kemian opetuksen tutkijakouluissa sekä International Ph.D. Programme in Pulp and Paper Science and Technology -tutkijakoulussa.

Tohtorin tieteellistä jatkotutkintoa varten jatkokoulutettavan on suoritettava 60 opintopisteen laajuiset jatko-opinnot sekä laadittava väitöskirja. Jatko-opintoihin tulee sisältyä jatkokoulutuskursseja FYSx5xx- vähintään 20 opintopisteen verran. Muut opinnot koostuvat pääasiallisesti opiskelijan tutkimusalaa tukevista pääaineen syventävistä opinnoista. Opintoihin voi sisältyä myös tutkimustyötä tukevia vähintään aineopintojen tasoisia sivuaineopintoja. Jatko-opintojen ja väitöskirjatyön edistymisestä tehdään väliarviointi, jonka yhteydessä opiskelijalle laaditaan tarvittaessa loppuopintoja täydentävä jatko-opinto-ohjelma. Oleellisena osana jatko-opintoihin kuuluvat osallistuminen laitoskollokvioihin, tutkimusseminaareihin ja kansainvälisiin konferensseihin sekä erilaisiin kesä- ja talvikouluihin, kuten vuosittain järjestettävään Jyväskylä Summer Schooliin.

Lisensiaatin tutkintoa varten jatkokoulutettavan on suoritettava 60 opintopisteen laajuiset jatko-opinnot sekä laadittava lisensiaatin tutkimus. Jatko-opintojen tulee olla hyväksytyn henkilökohtaisen jatko-opintosuunnitelman mukaiset, ja niissä tulee pääsääntöisesti olla vähintään puolet pääaineen opintoja.

Yksilöllisesti laadittavaa opinto- ja tutkimusohjelmaa noudattamalla tohtorin tutkinnon suorittaminen on mahdollista kolmessa-neljässä vuodessa. Tämä vaatii opiskelijalta täysipäiväistä ja ympärivuotista työpanosta ja valmiutta osallistua koulutusjaksoihin myös muissa kotimaisissa ja ulkomaisissa korkeakouluissa. Jatko-opiskelijoita rahoitetaan opetusministeriön myöntämän rahoituksen (tutkijakoulutuspaikat) lisäksi tutkimusryhmien saamalla hankerahoituksella sekä yliopiston omilla apurahoilla ja assistentuureilla. Suositeltavaa on myös hakea jatko-opintoihin tarkoitettuja henkilökohtaisia apurahoja julkisilta ja yksityisiltä säätiöiltä ja rahastoilta.

Jatkotutkintoon sisältyvän lisensiaatintutkimuksen tulee osoittaa kykyä soveltaa tieteellisiä menetelmiä ja väitöskirjan itsenäistä ja kriittistä ajattelua ja kykyä tuottaa itsenäisesti uutta tieteellistä tietoa. Tiedekunta voi hyväksyä lisensiaatintutkimukseksi tai väitöskirjaksi myös kokoavalla käsittelyllä varustetun sarjan samaa aihepiiriä käsitteleviä erillisiä julkaisuja. Julkaisuihin voi kuulua yhteisjulkaisuja, jos tekijän itsenäinen osuus on niissä osoitettavissa.

# #

8.12 Fysiikan opetus 2008-2009

Tämä kappale sisältää tietoja fysiikan opintoihin kuuluvista opintojaksoista lukuvuonna 2008-2009. Kurssien tarkemman aikataulun löydät Korpista sivulta:
https://korppi.jyu.fi/kotka/course/student/organisationList.jsp,
kun kirjoitat hakukenttään kurssin koodin.
Korpista löytyvät tiedot myös muusta opetustarjonnasta.

# #

8.12.1 Lukuvuonna 2008-2009 luennoitavat fysiikan opintojaksot

Syksy 2008 Tunnit 1) Päivämäärät Luentoajat 2) Sali 3)
Perusopinnot
FYSP010 Lentävä lähtö fysiikkaan Intensiivikurssi
uusille opiskelijoille		 01.09.-12.09. Ilm. myöh. Ilm. myöh.
FYSP011 Lentävä lähtö fysiikkaan
ja nanotieteisiin		 Intensiivikurssi
uusille opiskelijoille		 01.09.-12.09. Ilm. myöh. Ilm. myöh.
FYSP100 Fysiikan matemaattiset menetelmät I 4) 52 L + 26 LH + Ohj. 08.09-20.10.
27.10.-03.12.		 ma 14-16 ja
ke 12-14
ma ja ke 12-14		 FYS1
FYS1
FYSP101 Fysiikka I: Mekaniikan perusteet 4) 30 L + 14 LH + Lab. 04.09.-23.10. ti ja to 14-16 FYS1
FYSP102 Fysiikka II: Mekaniikan jatko-osa 4) 28 L + 14 LH + Lab. 28.10.-11.12. ti ja to 14-16 FYS1
FYSP106 Fysiikka VI: Moderni fysiikka 28 L + 14 LH + Lab. 03.09.-20.10 ma ja ke 14-16 FYS3
Aineopinnot
FYSA200 Fysiikan matemaattiset menetelmät II 52 L + 26 LH 09.09.-04.12. ti ja to 10-12
 FYS1
FYSA210 Mekaniikka 28 L + 14 LH + Lab. 27.10.-10.12. ma ja ke 14-16 FYS1
FYSA240 Statistinen fysiikka 40 L + 20 LH + Lab. 29.09.-03.12. ma ja ke 10-12 FYS1
Syventävät opinnot
FYSE360 Mikrokontrollerit 28 L + 14 LH + Lab. 08.09.-21.10. ma 14-16
ti 16-18		 FYS2
ATK-luok.
FYSE380 Laatujärjestelmät 28 L + 14 LH + 5 S 27.10.-10.12. ma ja ke 14-16 FYS2
FYSE400 Elektroniikka II 32 L + 16 LH + Lab. 02.09.-23.10. ti ja to 12-14 YN121
FYSH510 Kvanttikenttäteoria 52 L + 26 LH 10.09.-08.12. ma ja ke 12-14 FYS3
FYSM455 Elektroni-, fotoni- ja
ionisuihkumenetelmät materiaalitieteissä		 28 L + 14 D 28.10.-11.12. ti ja to 14-16 FYS3
FYSM530 Sähkönjohtavuuden
kvanttimekaniikka		 52 L + 26 LH 09.09.-04.12. ti ja to 14-16 FYS2
FYSM540 Density functional theory and its
applications in nanoscience		 24 L + 24 LH 29.09.-15.12. ma 10-12
ja 13-15		 YN121
FYSN305 Modern Nuclear Structure
for Beginners		 26 L 16.09.-02.12 ti ja to 10-12 FYS3
FYSN430 Kiihdytintekniikka 30 L + 16 LH 03.09.-22.10. ma ja ke 10-12 FYS3
FYSS300 Mittaustekniikka
(Measuring techniques)		 28 L + 14 LH + Lab. 09.09.-23.10. ti ja to 14-16 FYS3
FYSS335 Mikrovalmistusmenetelmät 24 L + 6 LH + Lab. 28.10.-04.12. ti ja to 10-12 YN121
FYSS350 Virtausmekaniikka I 52 L + 26 LH 09.09.-04.12. ti ja to 12-14 FYS2
FYSS380 CAD-kurssi 40 (L+D) 28.10. alk. ti ja ke 16-19 ATK-luok.
FYSS390 Teknillinen termodynamiikka 48 L + 24 LH 08.09.-04.12. ma ja to 12-14 KEM3
FYST530 Kvanttimekaniikka II 52 L + 26 LH 09.09.-04.12. ti ja to 12-14 FYS3
FYSZ450 Seminaari Kesto n. 10 viikkoa 24.9. alkaen ke 10-12 FYS2

1) L = luennot, LH = laskuharjoitukset, Ohj. = ohjaukset, D = demonstraatiot, Lab. = laboratoriotyöt ja S = seminaarit
2) Laskuharjoitusajat sovitaan luennoilla
3) Tarkasta sali aina KORPIsta
4) Pääsääntöisesti fysiikan pääaineopiskelijoille. Kevään vastaavia kursseja suositellaan fysiikkaa sivuaineenaan opiskeleville sekä keväällä tiedekunnassa opintonsa aloittaville.

Kevät 2009 Tunnit 1) Päivämäärät Luentoajat 2) Sali 3)
Perusopinnot
FYSP100 Fysiikan matemaattiset menetelmät I4) 52 L + 26 LH + Ohj. 07.01.-06.04. ma ja ke 12-14 FYS3
FYSP101 Fysiikka I: Mekaniikan perusteet 4) 30 L + 14 LH + Lab. 08.01.-26.02. ti ja to 14-16 FYS3
FYSP102 Fysiikka II: Mekaniikan jatko-osa 4) 28 L + 14 LH + Lab. 17.03.-07.05. ti ja to 14-16 FYS3
FYSP103 Fysiikka III: Termodynamiikka ja
optiikka		 28 L + 12 LH + Lab. 08.01.-12.02. ma 10-12
ti ja to 14-16		 FYS1
FYS1
FYSP104 Fysiikka IV: Sähköopin perusteet 24 L + 12 LH + Lab. 17.02.-26.03. ti ja to 14-16 FYS1
FYSP105 Fysiikka V: Sähkömagnetismi 24 L + 12 LH + Lab. 02.04.-19.05. ti ja to 14-16 FYS1
FYSP106 Fysiikka VI: Moderni fysiikka 28 L + 14 LH + Lab 02.06.-07.07. ti ja to 10-13 FYS3
FYSP110 Fysiikan kokeelliset menetelmät 16 h L + 8 LH 16.03.-08.04. ma ja ke 10-12 FYS1
FYSP120 Fysiikan numeerisia menetelmiä 20 L + 10 LH 16.03.-22.04. ma ja ke 12-14 FYS1
Aineopinnot
FYSA220 Sähköoppi 28 L + 14 LH + Lab. 12.01.-25.02. ma ja ke 12-14 FYS1
FYSA230 Kvanttimekaniikka I 40 L + 20 LH + Lab. 16.03.-27.05. ma ja ke 14-16 FYS1
FYSA280 Fyysikko työelämässä Luennot ja tehtävät 24.03. alk. ti 14-16 FYS2
Syventävät opinnot
FYSE300 Elektroniikka I, koostuu kahdesta osasta
- FYSE301 Elektroniikka I (osa A)
- FYSE302 Elektroniikka I (osa B)		 24 L + 12 LH + Lab.
24 L + 12 LH + Lab.		 13.01.-19.02.
17.03.-30.04.		 ti ja to 10-12
ti ja to 10-12		 FYS1
FYS1
FYSE410 Digitaalielektroniikka 36 L + 18 LH + Lab. 08.01.-10.03. ti ja to 10-12 FYS2
FYSE420 Digitaalielektroniikan jatkokurssi 28 L + 14 LH + Lab. 17.03.-07.05. ti ja to 10-12 FYS2
FYSE430 Mikroanturit (Microsensors) 24 L + 12 LH 19.01.-25.02. ma ja ke 14-16 FYS2
FYSH300 Hiukkasfysiikka 48 L + 24 LH 17.02.-14.05. ti ja to 12-14 FYS3
FYSH515 Kvanttikenttäteorian sovellukset 52 L + 24 LH 12.01.-08.04. ma ja ke 14-16 FYS3
FYSK300 Fysiikan historia 36 L 5.5. alkaen ti 12-14 FYS2
FYSK310 Demonstraatiokurssi 12 L + Lab. 15.1. alkaen to 16-18 FYS2
FYSK320 Koulufysiikka ja fysiikan opettaminen 30 L + S 14.01. alk. ke 14-16 FYS5
FYSM300 Materiaalifysiikka I 48 L + 24 LH 26.01.-22.04. ma ja ke 10-12 FYS3
FYSM555 Interactions of ion beams with
polymeric and biological materials		 48 L + LH 13.01.-12-03 ti ja to 12-14
ke 12-14		 FYS2
KEM3
FYSN300 Ydinfysiikka I 48 L + 24 LH + D 13.01.-02.04 ti ja to 10-12 FYS3
FYSN310 Säteilyturvallisuus 32 L + ryhmätyö 12.01.-11.03 ma ja ke 10-12 FYS2
FYSN550 Ydin- ja kiihdytinfysiikan
kokeelliset menetelmät		 48 L + Lab. 16.03.-10.06. ma ja ke 10-12 FYS2
FYSS330 Mikroskopia ja litografia 40 L + 20 LH + Lab. 17.03.-02.06. ti ja to 14-16 YN121
FYSS380 CAD-kurssi 40 (L+D) 20.1. alk. ti ja ke 16-19 ATK-luok.
FYSS450 Virtausmekaniikka II 56 L + 26 LH 13.01.-16.04. ti ja to 8-10 FYS3
FYSS460 Lämmönsiirtoprosessit 48 L + 24 LH 09.02.-06.05 ma ja ke 12-14 YN121
FYST400 Fysiikan matemaattiset menetelmät IV 52 L 27.01.-30.04. ti ja to 12-14 FYS1
FYSZ450 Seminaari Kesto n. 10 viikkoa 16.3. alk. ma 12-14 FYS2
FYSZ464 Tutkijan työkalupakki Luennot ja tehtävät 6.5. alk. ke 12-14 FYS3

1) L = luennot, LH = laskuharjoitukset, Ohj. = ohjaukset, D = demonstraatiot, Lab. = laboratoriotyöt ja S = seminaarit
2) Laskuharjoitusajat sovitaan luennoilla
3) Tarkasta sali aina KORPIsta
4) Suositellaan sivuaineopiskelijoille ja tammikuussa opintonsa aloittaville

# #

8.12.2 Fysiikka, Syksy

# #

8.12.2.1 Perusopinnot (FYSPxxx) ja opintojen suunnittelu

FYSP010 Lentävä lähtö fysiikkaan (2 op)

Opettajat: Juha Merikoski, Jukka Maalampi
Opetusaika: 01.09. - 12.09.2008
Aikataulu: Intensiivikurssi uusille opiskelijoille 1.-12.9. Yksityikohtainen ohjelma jaetaan kaikille nimenhuutotilaisuudessa 1.9. klo 10.15 alkaen.
Opetusmuodot: Luennot ja harjoitukset pienryhmissä.
Sisältö: Uusille opiskelijoille tarkoitettu intensiivikurssi, jolla tutustutaan fysiikan nykytutkimukseen, fysiikan laitokseen ja sen tutkimusryhmiin sekä fyysikon toimenkuvaan. Kurssi koostuu esitelmistä ja ohjatusta pienryhmätyöskentelystä.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=57805

FYSP011 Lentävä lähtö fysiikkaan ja nanotieteisiin (2 op)

Opettajat: Juha Merikoski, Jukka Maalampi, Maija Nissinen
Opetusaika: 01.09. - 12.09.2008
Aikataulu: Intensiivikurssi uusille opiskelijoille 1.-12.9. Yksityikohtainen ohjelma jaetaan kaikille nimenhuutotilaisuudessa 1.9. klo 10.15 alkaen. Kurssi sisältää tutustumispäivän nanotieteisiin ja se on tarkoitettu nanotieteiden koulutusohjelmaan valituille. Muilta osin kurssi on sama kuin FYSP010 Lentävä lähtö fysiikkaan.
Opetusmuodot: Luennot ja harjoitukset pienryhmissä.
Sisältö: Uusille opiskelijoille tarkoitettu intensiivikurssi, jolla tutustutaan fysiikan nykytutkimukseen, fysiikan laitokseen ja sen tutkimusryhmiin sekä fyysikon toimenkuvaan. Kurssi koostuu esitelmistä ja ohjatusta pienryhmätyöskentelystä.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=57804

FYSP100 Fysiikan matemaattiset menetelmät I (9 op)

Opettaja: Matti Piiparinen
Opetusaika: 08.09. - 03.12.2008
Aikataulu: Syksy, 1.-2. jakso.
Opetusmuodot: Luennot 52 h, ohjaukset 26 h ja laskuharjoitukset 26 h.
Sisältö: Kurssin tarkoituksena on antaa fysiikan vaatimat matematiikan perustaidot. Laskuharjoituksilla on kurssissa tärkeä osa. Kurssilla opastetaan myös taulukkokirjojen ja laskentaohjelmien käyttämiseen. Sisältö: Vektorit: peruslaskutoimitukset, vektoritulot, paikkavektori ja sen derivoiminen ajan suhteen. Yhden ja usean muuttujan funktiot. Raja-arvo ja jatkuvuus. Differentiaali- ja integraalilaskennan perusasiat: derivaatta, integraali ja määrätty integraali. Differentiaaliyhtälön integroiminen. Differentiaali, lineaarinen approksimaatio ja virhearviointi. Taylorin sarja, binomisarja ja raja-arvotarkastelu sarjakehitelmillä. Skalaari- ja vektorikenttien differentiaalilaskentaa: gradientti, divergenssi ja roottori. Integraalilaskentaa vektoreilla: viiva-, pinta-, vuo- ja tilavuusintegraali, divergessilause ja Stokesin lause. Kompleksiluvut.
Kirjallisuus: Riley, Habson & Bence, Mathematical methods for physics and engineering
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=57856

FYSP101 Fysiikka I: Mekaniikan perusteet (5 op)

Opettaja: Markku Lehto
Opetusaika: 04.09. - 23.10.2008
Aikataulu: Syksy, 1. jakso
Opetusmuodot: Luennot 30 h, laskuharjoitukset 14 h. Kurssi sisältää laboratoriotöitä ja 4 h jakson fysikaalisista mittauksista ja mittaustulosten esittämisestä.
Sisältö: Sisältö: Massapisteen kinematiikka ja dynamiikka. Voima, voimien superpositioperiaate. Newtonin lait, inertiaalikoordinaatistot. Työ, energia ja teho, energian säilyminen. Hiukkasjärjestelmät. Liikemäärä ja voiman impulssi. Törmäykset, liikemäärän säilyminen
Kirjallisuus: Young & Freedman, University Physics (eleventh edition) luvut 2–8.
Esitiedot: FYSP100 (samanaikaisesti).
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=57860

FYSP102 Fysiikka II: Mekaniikan jatko-osa (5 op)

Opettajat: Markku Lehto, Sakari Juutinen
Opetusaika: 28.10. - 11.12.2008
Aikataulu: Syksy, 2. jakso
Opetusmuodot: Luennot 28 h, laskuharjoitukset 14 h ja laboratoriotyöt .
Sisältö: Jäykän kappaleen kinematiikkaa ja dynamiikkaa. Hitausmomentti, pyörimisliikkeen energia. Vääntömomentti, pyörimisliikkeen liikeyhtälö. Pyörimismäärä ja sen säilyminen. Statiikkaa, tasapainoehdot. Gravitaatio, Keplerin lait. Värähtelyliike, harmoninen värähtelijä, heilurit. Virtausmekaniikkaa, hydrostaattinen paine, noste, Bernoullin yhtälö. Aaltoliikeoppia, interferenssi, seisovat aallot, ääniaallot.
Kirjallisuus: Young & Freedman, University Physics (eleventh edition) luvut 9–16.
Esitiedot: Edeltävät opinnot: FYSP101 ja FYSP100 (samanaikaisesti).
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=57859

FYSP106 Fysiikka VI: Moderni fysiikka (5 op)

Opettaja: Jukka Maalampi
Opetusaika: 03.09. - 20.10.2008
Aikataulu: Syksy, 1. jakso.
Opetusmuodot: Luennot 28 h, harjoitukset 14 h. Kurssi sisältää laboratoriotöitä .
Sisältö: Katsaus suhteellisuusteoriaan, Lorentz’in muunnos, energian, massan ja liikemäärän välinen yhteys. Aalto-hiukkas-dualismi, fotonit, Bohrin atomimalli, aineaallot, epätarkkuusperiaate. Katsaus kvanttimekaniikkaan, Schrödingerin yhtälö, hiukkanen potentiaalikuopassa. Vetyatomi, elektronin spin, monielektroniset atomit ja Paulin kieltosääntö. Molekyylit, molekyylisidokset, rotaatio- ja vibraatiospektrit, energiavyöt. Ytimen rakenne, sidosenergia ja radioaktiivisuus. Fysiikan perusvoimat, alkeishiukkasten luokittelu ja säilymislait, kvarkit.
Kirjallisuus: Young & Freedman, University Physics (eleventh edition) luvut 37–44.
Esitiedot: FYSP105, FYSP100 (FYSP110, ks. laboratoriotyöt).
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=57858

# #

8.12.2.2 Aineopinnot (FYSAxxx)

FYSA200 Fysiikan matemaattiset menetelmät II (9 op)

Opettaja: Matti Manninen
Opetusaika: 09.09. - 04.12.2008
Aikataulu: Syksy, 1.-2. jakso.
Opetusmuodot: Luennot 52 h, harjoitukset 26 h.
Sisältö: Kurssin tarkoituksena on perehdyttää fysiikan aine- ja syventävissä opinnoissa tarvittaviin matemaattisiin käsitteisiin ja menetelmiin ja niiden käyttöön mallintamisessa ja ongelmanratkaisussa. Laskuharjoituksilla on kurssissa tärkeä osa. Sisältö: Lineaariset, separoituvat ja eksaktit ensimmäisen kertaluvun differentiaaliyhtälöt. Vakion variointi, alkuehdot ja reunaehdot. Toisen kertaluvun lineaariset differentiaaliyhtälöt. Lineaariset operaattorit, lineaarinen riippumattomuus. Potenssisarjat ja niiden käyttö differentiaaliyhtälöiden ratkaisemisessa. Laplacen, Legendren ja Besselin yhtälöt ja funktiot, palloharmoniset funktiot. Ortogonaaliset funktiojoukot. Fourier’n sarjat, jaksolliset funktiot, harmoninen analyysi. Integraalimuunnokset: Fourier’n ja Laplacen muunnos, Diracin delta-funktio, Greenin funktiot. Lineaarialgebra: matriisit, determinantit, ominaisarvot ja –vektorit, matriisin diagonalisoiminen. Variaatiolaskenta.
Kirjallisuus: Riley, Habson & Bence, Mathematical methods for physics and engineering
Esitiedot: FYSP100.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=57855

FYSA210 Mekaniikka (5 op)

Opettaja: Jouni Suhonen
Opetusaika: 27.10. - 10.12.2008
Aikataulu: Syksy, 2. jakso
Opetusmuodot: Luennot 28 h, harjoitukset 14 h. Kurssi sisältää laboratoriotöitä .
Sisältö: Kurssissa käsitellään klassisen mekaniikan esittämistä Newtonin liikeyhtälöä yleisemmässä muodossa. Newtonin mekaniikan kertausta, gravitaatiovoima ja –potentiaali. Variaatiolaskentaa, Eulerin-Lagrangen liikeyhtälöt, Hamiltonin mekaniikkaa. Monen kappaleen dynamiikkaa. Epäinertiaaliset koordinaatistot, jäykän kappaleen dynamiikkaa. Kytketyt värähtelyt.
Kirjallisuus: Marion & Thornton, Classical Dynamics of Particles and Systems, 4. Painos, osia luvuista 2-12.
Esitiedot: FYSP101-102 sekä FYSP100 ja FYSA200 (voi olla samanaikaisesti).
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=57857

FYSA240 Statistinen fysiikka (7 op)

Opettaja: Jussi Timonen
Opetusaika: 29.09. - 03.12.2008
Aikataulu: Syksy, 1.-2. jakso
Opetusmuodot: Luennot 40 h, harjoitukset 20 h. Kurssi sisältää laboratoriotöitä .
Sisältö: Kurssi sisältää laboratoriotöitä. Sisältö: Kurssin aiheita ovat termodynamiikka ja statistinen mekaniikka sekä näiden välinen yhteys: mikro- ja makrotilat, termodynamiikan pääsäännöt ja niiden mikroskooppinen tulkinta, termodynaamiset vasteet ja fluktuaatiot, jakaumat ja tilatiheys, muuttuva hiukkasluku. Sovelluksia: paramagnetismi, klassinen ja kvanttimekaaninen ideaalikaasu, olomuodonmuutokset, kiinteän aineen lämpökapasiteetti, mustan kappaleen säteily, metallien vapaaelektronimalli, Bosen-Einsteinin kondensaatio.
Kirjallisuus: Bowley & Sanchez, Introductory Statistical Mechanics.
Esitiedot: FYSP101-103, FYSP106 sekä FYSP100 ja FYSA200.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=57854

# #

8.12.2.3 Syventävät opinnot (FYSExx-FYSZxxx) ja jatkokoulutuskurssit

FYSE360 Mikrokontrollerit (5 op)

Opettaja: Jouko Perkkiö
Opetusaika: 08.09. - 21.10.2008
Aikataulu: Syksy, 1. jakso
Opetusmuodot: Luennot 28 h, harjoitukset 14 h. Kurssi sisältää ohjatun harjoitustyön.
Sisältö: Mikroprosessoritekniikan perusteita. Kurssilla tutustutaan ARM-pohjaiseen mikrokontrolleriin ja sen ohjelmointiin C-kielellä. Ohjelmointiympäristönä on IAR Embedded Workbench. Oheislaitteet: ajastimet, pulssilaskurit, I/O-portit, sarjaliityntä, AD-muunnin, eri muistityypit. Mikrokontrollerin tyypilliset käyttökohteet ja sen liittäminen osaksi sulautettua järjestelmää.
Esitiedot: Suositellaan FYSE300, myös FYSE410 sekä perustiedot ohjelmoinnista.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=57972

FYSE380 Laatujärjestelmät (5 op)

Opettaja: Matti Mieskolainen
Opetusaika: 27.10. - 10.12.2008
Aikataulu: Syksy, 2. jakso
Opetusmuodot: Luennot 28 h, harjoitukset 14 h, ja seminaarit 5 h.
Sisältö: ISO 9000 -laatujärjestelmä, EFQM -itsearviointimalli, BSC malli, Six Sigma -laatutyökalun perusteet, seminaarityö; ”Yrityksen laatujärjestelmän analysointi”.
Kirjallisuus: Hoyle, David. 2007. Quality Management Essentials. Great Britain: Elsevier (First edition 2007).
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=57975

FYSE400 Elektroniikka II (8 op)

Opettaja: Kari Loberg
Opetusaika: 02.09. - 23.10.2008
Aikataulu: Syksy, 1. jakso
Opetusmuodot: Luennot 32 h, harjoitukset 16 h. Kurssi sisältää ohjattuja laboratoriotöitä, jotka tehdään kurssin aikana.
Sisältö: Kurssi sisältää käytännön mittauksia sekä useita piirin simulointitehtäviä. Sisältö: Eri vahvistinasteet pientaajuuksilla. Vahvistimen taajuusvaste. Takaisinkytketyt vahvistimet. Takaisinkytkettyjen vahvistimien stabiilisuus ja taajuusvaste. Operaatovahvistimien ominaisuuksia. Aktiivisuotimet.
Kirjallisuus: Millman and Grabel, Microelectronics (2nd edition).
Esitiedot: FYSE300.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=57832

FYSH510 Kvanttikenttäteoria (11 op)

Opettaja: Kimmo Kainulainen
Opetusaika: 10.09. - 08.12.2008
Aikataulu: Syksy, 1-2 jakso
Sisältö: Kurssi on johdatus kvanttikenttäteoriaan. Tavoitteena on tutustua hiukkasfysiikan teorioiden käsitteistöön.
Kirjallisuus: Peskin & Schroeder: An Introduction to Quantum Field Theory, luvut 1-7 pääosin ja osia luvuista 9-10 ja mahd.16.
Esitiedot: FYST530 tai rinnan kurssin FYST530 kanssa
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=57978

FYSM455 Elektroni-, fotoni- ja ionisuihkumenetelmät materiaalitieteissä (5 op)

Opettaja: Timo Sajavaara
Opetusaika: 28.10. - 11.12.2008
Aikataulu: Syyslukukausi, 2. periodi
Opetusmuodot: Luentoja 28 t. Harjoituksia ja demoja 12 t.
Sisältö: Johdatus pinta- ja ohutkalvotutkimuksen fotoneita, elektroneita ja ioneja käyttäviin menetelmiin ja niiden fysikaalisiin perusteisiin. Introduction into modern methods of surface and thin film analysis in materials science based on application of electron, photon, and ion beams.
Esitiedot: Kiinteän olomuodon fysiikan perustiedot olisivat toivottavia.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=57985

FYSM530 Sähkönjohtavuuden kvanttimekaniikka (9 op)

Opettaja: Ilari Maasilta
Opetusaika: 09.09. - 04.12.2008
Aikataulu: Syksy, 1-2 jakso
Opetusmuodot: Luennot 52 h, laskuharjoitukset 26.
Sisältö: Sähköisten piirien kvanttimekaaninen kuvaaminen. Kvanttijohtavuus. Tunnelointi. Esimerkkejä kvantti-ilmiöistä nano- ja mikrorakenteissa: kvanttikaivot, -langat ja -pisteet, kvanttihallilmiöt. Greenin funktioiden alkeet, yksittäisten varausten siirto tunneloitumisessa (SET), suprajohtavat nanorakenteet ja SQUIDit. Antureiden kvanttimekaanisista rajoista. Nanoelektromekaaniset järjestelmät
Esitiedot: FYSA230, FYSM300.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=57980

FYSM540 Density functional theory and its applications in nanoscience (8 op)

Opettajat: Hannu Häkkinen, Robert Leeuwen van
Opetusaika: 29.09. - 15.12.2008
Aikataulu: Autumn term, 1-2 periods
Opetusmuodot: Lectures: 24 h, discussion and homework exercise clinic: 24 h
Sisältö: I. Ground-state formalism (6 lectures): the many-body problem of electron gas, exchange and correlation, Hartree-Fock approximation, Hohenberg-Kohn theorem, Kohn-Sham method, gradient approximations to the exchange-correlation functional, exact exchange, spin-density extension II. Time-dependent formalism (3 lectures): Runge-Gross formalism, linear response, time evolution, time-dependent exchange-correlation functionals III. Applications (3 lectures): electronic and optical properties of nanoparticles, electron transport in nanowires, catalytic metal particles and surfaces
Kirjallisuus: Primary material: lecture notes. Additional literature: reviews (links given later), parts of the following books: R.M.Dreizler and E.K.U.Gross. ¨Density Functional Theory¨ (Springer 1990), R.G.Parr and W.Yang, ¨Density Functional Theory¨, M.A.L.Marques, C.A.Ullrich, F.Nogueira, A.Rubio and E.K.U.Gross (eds.), ¨Time-Dependent Density Functional Theory¨, Lectures Notes in Physics Vol.706 (Springer, 2006)
Esitiedot: FYSM300
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=57984

FYSN305 Density functionals and mean fields in nuclear physics (4 op)

Opettaja: Jacek Dobaczewski
Opetusaika: 16.09. - 02.12.2008
Aikataulu: Autumn 2007. Lectures 26 hours, 4 hours/week, every second week starting with the week of September 10, 2007.
Opetusmuodot: Lectures 26 hours.
Sisältö: Foundations of nuclear physics in the low-energy quantum chromodynamics, chiral symmetry breaking, chiral perturbation theory. Potential models of nuclear interactions. Properties of light nuclei and exact solutions of many-body problem. Nuclear shell model and independent particle motion. Density functional theory in nuclei. Collective states, large-amplitude collective motion, fission. Spontaneous symmetry break-ing and restoration of symmetries.
Esitiedot: FYSN300
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=57809

FYSN430 Kiihdytintekniikka (5 op)

Opettaja: Pauli Heikkinen
Opetusaika: 03.09. - 22.10.2008
Aikataulu: Syksy, 1. jakso
Opetusmuodot: Luennot 30 h, harjoitukset 14 h.
Sisältö: Kurssilla käydään läpi kiihdytinlaboratoriossa tarvittavaa tekniikkaa. Sisältö: Johdanto ionioptiikkaan, magneettisuunnittelun perusteet, HV-tekniikan perusteet, RF-tekniikan perusteet, tyhjiötekniikan perusteet, säteily, suihkun diagnostiikka
Esitiedot: FYSA220
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=57991

FYSS300 Mittaustekniikka (5 op)

Opettaja: Konstantin Arutyunov
Opetusaika: 09.09. - 23.10.2008
Aikataulu: Autumn, period 1.
Opetusmuodot: Lectures 28 h, demonstrations 14 h. The course contains laboratory exercises.
Sisältö: The course contains laboratory exercises. Contents: Analysis of experimental data. Units of physical quantities. Technique of measuring basic quantities in physics. Methods of improvement of the signal-to-noise ratio
Esitiedot: FYSA220, FYSP110 and (preferably) FYSA230.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=57825

FYSS335 Mikrovalmistusmenetelmät (5 op)

Opettaja: Jussi Toppari
Opetusaika: 28.10. - 04.12.2008
Aikataulu: Syksy, 2. jakso
Opetusmuodot: Luennot 26 h, harjoitukset 6 h ja laboratoriotyö
Sisältö: Historiallinen johdanto: Piitekniikoiden kehitys, lyhyt katsaus litografiaan. Ohutfilmit: Materiaalit (metallit, puolijohteet, eristeet), valmistus (Höyrystys, CVD jne.). Etsaus. Diffuusio ja ioni-istutus. Mikro- ja nanorakenteiden karakterisointi. Uusimmat menetelmät mikro- ja nanovalmistuksessa, mm. nanoimprint-litografia ja itsejärjestyvyys.
Kirjallisuus: Sami Franssila, "Introduction to microfabrication", Wiley 2004. ISBN: 978-0-470-85105-0 Marc J. Madou, "Fundamentals of Microfabrication: The Science of Miniaturization" CRC press 2002. ISBN: 9780849308260 Brodie, Ivor, Muray, Julius J. "The Physics of Micro/Nano-Fabrication" Plenum 1993. ISBN: 978-0-306-44146-2
Esitiedot: FYSP110
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=57813

FYSS350 Virtausmekaniikka I (9 op)

Opettaja: Markku Kataja
Opetusaika: 09.09. - 04.12.2008
Aikataulu: Syksy: 1.-2. jakso.
Opetusmuodot: Luennot 52 h, harjoitukset 26 h. Kurssi sisältää laboratoriotöitä.
Sisältö: Peruskäsitteet. Virtaavan aineen statiikka. Säilymislakien soveltaminen virtaavaan aineeseen. Virtauksen perusyhtälöt. Kokoonpuristumaton ideaalivirtaus. Dimensioanalyysi.
Kirjallisuus: White, Fluid Mechanics, luvut 1-4, 8, 6.1.
Esitiedot: FYSP101-106, FYSA200
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=57990

FYSS380 CAD-kurssi (2 op)

Opettaja: Antti Henell
Opetusaika: 28.10. - 10.12.2008
Aikataulu: Syksy 2008, 2. jakso
Sisältö: Projektiot, viivatyypit, mitoitus, leikkaus, mittakaavat, tekstit (toleranssit, hitsausmerkinnät), harjoituksia. CAD Inventor: käyttöliittymä, luonnostelu, 3-D mallinnus, piirustukset, kokoonpanot, animaatiot, harjoituksia.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=57822

FYSS390 Teknillinen termodynamiikka (8 op)

Opettaja: Jussi Maunuksela
Opetusaika: 08.09. - 04.12.2008
Aikataulu: Syksy, 1.-2. jakso.
Opetusmuodot: Luennot 48 h, harjoitukset 24 h ja essee
Sisältö: Lämpövoimakoneiden termodynaamiset perusteet: termodynamiikan pääsäännöt ja käsitteet, työaineet, entropia ja exergia; Kiertoprosessit; Höyryvoimalaitokset; Kaasuturbiinivoimalaitokset; Jäähdytyskoneet ja lämpöpumput; Kaasuseokset ja ilmastointi.
Kirjallisuus: Y.A. Cengel & M.A. Boles, Thermodynamics - An Engineering Approach, McGraw-Hill. Luvut 1-10 ja 12-13.
Esitiedot: Fysiikan perusopinnot (FYSP101-105)
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=57842

FYST530 Kvanttimekaniikka II (12 op)

Opettaja: Kimmo Tuominen
Opetusaika: 18.09. - 16.12.2008
Aikataulu: Syksy, 1.-2. jakso
Opetusmuodot: Luennot 52 h, laskuharjoitukset 26 h.
Sisältö: Kvanttimekaniikan yleisen formalismin kertaus, keskeisenä käsitteenä tiheysoperaattori ja menetelmistä erityisesti häiriöteoria. Ajasta riippuvat ilmiöt. Pyörimismäärä, tensorioperaattorit ja Wigner-Eckart –lause. Monen hiukkasen kvanttimekaniikkaa ja relativistista kvanttimekaniikkaa. Sirontateoriaa. Sähkömagneettisen kentän kvantisointi. Sovelluksia kiinteän aineen, ydinfysiikan ja hiukkasfysiikan osa-alueilta.
Kirjallisuus: Niskanen, Kvanttimekaniikka II; Brandsden & Joachain, Quantum Mechanics ja Halzen & Martin, Quarks and Leptons
Esitiedot: FYSA230
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=57843

FYSZ450 Seminaari (4 op)

Opettaja: Ari Jokinen
Opetusaika: 24.09. - 03.12.2008
Aikataulu: Syksy, 1.-2. jakso.
Sisältö: Tutkimusseminaarin aiheet liittyvät laaja-alaisesti fysiikan eri osa-alueisiin. Seminaarin yhteydessä voi suorittaa kieliopintoihin kuuluvat äidinkielen/viestinnän opinnot.
Esitiedot: Tutkintoon vaaditut aineopintokurssit.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=57812

FYSZ600 Puolivälin arviointi (2 op)

Opettaja: Juha Merikoski
Opetusaika: 21.11. - 05.12.2008
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=63069

# #

8.12.3 Fysiikka, Kevät

# #

8.12.3.1 Perusopinnot (FYSPxxx) ja opintojen suunnittelu

FYSP100 Fysiikan matemaattiset menetelmät I (9 op)


Opetusaika: 07.01. - 06.04.2009
Aikataulu: Kevät, 1.-2. jakso.
Opetusmuodot: Luennot 52 h, ohjaukset 26 h ja laskuharjoitukset 26 h.
Sisältö: Kurssin tarkoituksena on antaa fysiikan vaatimat matematiikan perustaidot. Laskuharjoituksilla on kurssissa tärkeä osa. Kurssilla opastetaan myös taulukkokirjojen ja laskentaohjelmien käyttämiseen. Sisältö: Vektorit: peruslaskutoimitukset, vektoritulot, paikkavektori ja sen derivoiminen ajan suhteen. Yhden ja usean muuttujan funktiot. Raja-arvo ja jatkuvuus. Differentiaali- ja integraalilaskennan perusasiat: derivaatta, integraali ja määrätty integraali. Differentiaaliyhtälön integroiminen. Differentiaali, lineaarinen approksimaatio ja virhearviointi. Taylorin sarja, binomisarja ja raja-arvotarkastelu sarjakehitelmillä. Skalaari- ja vektorikenttien differentiaalilaskentaa: gradientti, divergenssi ja roottori. Integraalilaskentaa vektoreilla: viiva-, pinta-, vuo- ja tilavuusintegraali, divergessilause ja Stokesin lause. Kompleksiluvut.
Kirjallisuus: Riley, Habson & Bence, Mathematical methods for physics and engineering
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=57846

FYSP101 Fysiikka I: Mekaniikan perusteet (5 op)

Opettaja: Sakari Juutinen
Opetusaika: 08.01. - 26.02.2009
Aikataulu: Kevät, 1. jakso
Opetusmuodot: Luennot 30 h, laskuharjoitukset 14 h. Kurssi sisältää laboratoriotöitä ja 4 h jakson fysikaalisista mittauksista ja mittaustulosten esittämisestä.
Sisältö: Sisältö: Massapisteen kinematiikka ja dynamiikka. Voima, voimien superpositioperiaate. Newtonin lait, inertiaalikoordinaatistot. Työ, energia ja teho, energian säilyminen. Hiukkasjärjestelmät. Liikemäärä ja voiman impulssi. Törmäykset, liikemäärän säilyminen
Kirjallisuus: Young & Freedman, University Physics (eleventh edition) luvut 2–8.
Esitiedot: FYSP100 (samanaikaisesti).
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=57845

FYSP102 Fysiikka II: Mekaniikan jatko-osa (5 op)

Opettaja: Sakari Juutinen
Opetusaika: 17.03. - 07.05.2009
Aikataulu: Kevät, 2. jakso
Opetusmuodot: Luennot 28 h, laskuharjoitukset 14 h ja laboratoriotyöt .
Sisältö: Jäykän kappaleen kinematiikkaa ja dynamiikkaa. Hitausmomentti, pyörimisliikkeen energia. Vääntömomentti, pyörimisliikkeen liikeyhtälö. Pyörimismäärä ja sen säilyminen. Statiikkaa, tasapainoehdot. Gravitaatio, Keplerin lait. Värähtelyliike, harmoninen värähtelijä, heilurit. Virtausmekaniikkaa, hydrostaattinen paine, noste, Bernoullin yhtälö. Aaltoliikeoppia, interferenssi, seisovat aallot, ääniaallot.
Kirjallisuus: Young & Freedman, University Physics (eleventh edition) luvut 9–16.
Esitiedot: Edeltävät opinnot: FYSP101 ja FYSP100 (samanaikaisesti).
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=57844

FYSP103 Fysiikka III: Termodynamiikka ja optiikka (5 op)

Opettaja: Juha Merikoski
Opetusaika: 08.01. - 12.02.2009
Aikataulu: Kevät, 1. jakso
Opetusmuodot: Luennot, laskuharjoitukset ja laboratoriotyöt .
Sisältö: Lämpötila, lämpömäärä ja lämpökapasiteetit. Ideaalikaasun tilanyhtälö, kineettistä kaasuteoriaa. Termodynaamiset tilamuutokset, pääsäännöt. Lämpökoneet, Carnot’n kierto. Entropia. Geometrista optiikkaa, valon heijastumis- ja taittumislait, polarisaatio, pallopeilit ja ohuet linssit. Fysikaalista optiikkaa, interferenssi kapeissa raoissa ja ohuissa kalvoissa, diffraktio.
Kirjallisuus: Young & Freedman, University Physics (eleventh edition) luvut 17 – 20 ja 33 – 36.
Esitiedot: FYSP102, FYSP100.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=57853

FYSP104 Fysiikka IV: Sähköopin perusteet (5 op)

Opettaja: Matti Piiparinen
Opetusaika: 17.02. - 26.03.2009
Aikataulu: Kevät, 1-2 jakso.
Opetusmuodot: Luennot 24 h, harjoitukset 12 h ja laboratoriotyöt .
Sisältö: Sisältö: Sähköinen vuorovaikutus, sähkökenttä ja sähköstaattinen potentiaali. Sähkökentän vuo, Gaussin laki. Kapasitanssi ja kondensaattorit, sähkökentän energia. Sähkövirta, vastus, sähkömotorinen voima ja virran teho. Tasavirtapiirit, Kirchhoffin lait.
Kirjallisuus: Young & Freedman, University Physics (eleventh edition) luvut 21–26.
Esitiedot: FYSP101-102, FYSP100.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=57852

FYSP105 Fysiikka V: Sähkömagnetismi (5 op)

Opettaja: Matti Piiparinen
Opetusaika: 02.04. - 19.05.2009
Aikataulu: Kevät, 2. jakso
Opetusmuodot: Luennot 24 h, harjoitukset 12 h. Kurssi sisältää laboratoriotöitä .
Sisältö: Magneettinen vuorovaikutus ja magneettikenttä. Varatun hiukkasen liike sähkö- ja magneettikentissä. Ampéren laki. Sähkömagneettinen induktio, Faradayn ja Lenz’in lait. Induktanssi, magneettikentän energia, värähtelypiirit. Vaihtovirtapiirit, impedanssi ja vaihtovirran teho, muuntaja. Maxwellin yhtälöt. Sähkömagneettiset aallot, aaltojen energia ja liikemäärä.
Kirjallisuus: Young & Freedman, University Physics (eleventh edition) luvut 27 – 32.
Esitiedot: FYSP104.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=57851

FYSP106 Fysiikka VI: Moderni fysiikka (5 op)


Opetusaika: 02.06. - 07.07.2009
Aikataulu: Kesä.
Opetusmuodot: Luennot 28 h, harjoitukset 14 h. Kurssi sisältää laboratoriotöitä .
Sisältö: Katsaus suhteellisuusteoriaan, Lorentz’in muunnos, energian, massan ja liikemäärän välinen yhteys. Aalto-hiukkas-dualismi, fotonit, Bohrin atomimalli, aineaallot, epätarkkuusperiaate. Katsaus kvanttimekaniikkaan, Schrödingerin yhtälö, hiukkanen potentiaalikuopassa. Vetyatomi, elektronin spin, monielektroniset atomit ja Paulin kieltosääntö. Molekyylit, molekyylisidokset, rotaatio- ja vibraatiospektrit, energiavyöt. Ytimen rakenne, sidosenergia ja radioaktiivisuus. Fysiikan perusvoimat, alkeishiukkasten luokittelu ja säilymislait, kvarkit.
Kirjallisuus: Young & Freedman, University Physics (eleventh edition) luvut 37–44.
Esitiedot: FYSP105, FYSP100, (FYSP110, ks. laboratoriotyöt).
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=57806

FYSP110 Fysiikan kokeelliset menetelmät (3 op)

Opettaja: Sakari Juutinen
Opetusaika: 16.03. - 08.04.2009
Aikataulu: Kevät, 2. jakso
Opetusmuodot: Luennot noin 16 h, harjoitukset 8 h ja laboratoriotyö .
Sisältö: Yksittäisen mittauksen epävarmuus. Virhelähteet ja virhetyypit. Riippumattomat ja toisistaan riippuvat virheet. Virheen eteneminen laskutoimituksissa: minimi-maksimiperiaatteesta yleiseen virheen etenemislakiin. Mittaustulosten korrelaatio ja PNS-suora. Käyränsovitukset ja lineaarisoinnin käyttö. Painotusten käyttäminen sovituksessa. Toistomittausten käsittely normaalijakauman avulla. Mittaustulosten vertaaminen. Mittaustekniikkaa: mittarit, ilmaisimet, anturit ja tietokoneavusteinen mittaaminen. Mittalaitteiden kalibrointi. Eri menetelmiä jonkin esimerkkisuureen mittaamiselle. Mittausten suunnitteleminen.
Kirjallisuus: Olli Aumala, Mittaustekniikan perusteet, J.K. Taylor, Introduction to error analysis sekä luennoilla jaettava materiaali.
Esitiedot: Fysiikan peruskurssit 1-IV, FYSP100
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=57850

FYSP120 Fysiikan numeerisia menetelmiä (4 op)

Opettaja: Juha Merikoski
Opetusaika: 16.03. - 22.04.2009
Aikataulu: Kevät, 2. jakso.
Opetusmuodot: Luennot 20 h, lisäksi laskuharjoituksia ja ohjausta PC-luokassa.
Sisältö: Laskennallinen fysiikka, numeriikan peruskäsitteet ja fyysikon tarvitsemia numeerisia menetelmiä. Datan analysointi ja graafinen esittäminen, numeerinen derivointi ja integrointi, yhtälöiden ja yhtälöryhmien ratkaiseminen, differentiaaliyhtälöiden ratkaiseminen, käyrien sovittaminen, optimointi ja tietokonesimulaatiot. Fysiikan laitoksella käytössä olevat tietokoneet ja ohjelmistot, erityisesti Matlab ja Mathematica.
Kirjallisuus: Luennolla jaettava materiaali.
Esitiedot: FYSP101, FYSP100 ja FYSA200.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=57849

# #

8.12.3.2 Aineopinnot (FYSAxxx)

FYSA220 Sähköoppi (5 op)

Opettaja: Pauli Heikkinen
Opetusaika: 12.01. - 25.02.2009
Aikataulu: Kevät, 1. jakso.
Opetusmuodot: Luennot 28 h, harjoitukset 14 h. Kurssi sisältää laboratoriotöitä .
Sisältö: Sähkö- ja magnetostatiikan yhteenveto, Magneettiset materiaalit ja kestomagneetit. Ajasta riippuvat kentät, induktio, väliaineeseen indusoituneet virrat, erityisesti pyörrevirrat. Maxwellin yhtälöt. Aaltoyhtälö sähkömagneettisille aalloille. Tasoaallot ja polarisaatio. SM-aallot väliaineessa. SM-aaltojen energia, Poyntingin vektori. SM-aallon vaimeneminen johteessa. Reunaehdot. Heijastuspolarisaatio ja säteilypaine (fotonit). Aaltoputket ja resonaattorit. SM-aaltojen generointi, viivästetty potentiaali ja Hertzin dipoli. Antennit. SM-aallot atomi- ja ydinfysiikassa, dipoli- ja kvadrupolisiirtymät.
Kirjallisuus: Grant & Phillips, Electromagnetism.
Esitiedot: FYSP100, FYSP104 ja FYSP105 sekä FYSP100 ja FYSA200.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=57848

FYSA230 Kvanttimekaniikka I (7 op)

Opettaja: Kari Eskola
Opetusaika: 16.03. - 27.05.2009
Aikataulu: Kevät, 2. jakso
Opetusmuodot: Luennot 40 h, laskuharjoitukset 20 h, laboratoriotyöt
Sisältö: Kvanttimekaniikan peruskäsitteiden yhteenveto aaltomekaniikan termein ja sovelluksena yksiulotteiset potentiaaliongelmat. Kvanttimekaniikan yleinen formalismi, jonka keskeisiä käsitteitä ja sovelluksia: Liikevakiot, symmetriat ja epämääräisyysperiaate. Harmoninen värähtelijä, pyörimismäärä, spin ja liike keskeiskentässä. Pyörimismäärien kytkentä sovelluksineen. Monen hiukkasen järjestelmät, identtiset hiukkaset ja Paulin kieltosääntö. Ajasta riippumatonta häiriöteoriaa, variaatiomenetelmä ja WKB-approksimaatio. Mittauksen rooli kvanttimekaniikan tulkinnassa, Bellin epäyhtälöt ja piilomuuttujat. Kursiin sisältyy laboratoriotöitä .
Kirjallisuus: Griffiths, Introduction to Quantum Mechanics.
Esitiedot: Fysiikan peruskurssi, erityisesti FYSP106 sekä FYSP100 ja FYSA200 ja lineaarialgebran (ja -analyysin) tiedot.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=57847

FYSA280 Fyysikko työelämässä (3 op)

Opettaja: Timo Sajavaara
Opetusaika: 24.03. - 26.05.2009
Aikataulu: Kurssi pidetään huhti-toukokuussa. Yksityiskohtaiset muut ajat sovitaan myöhemmin.
Opetusmuodot: Luennot ja kotitehtävät.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=57793

# #

8.12.3.3 Syventävät opinnot (FYSExx-FYSZxxx) ja jatkokoulutuskurssit

FYSE301 Elektroniikka I (osa A) (4 op)

Opettaja: Jussi Toppari
Opetusaika: 13.01. - 19.02.2009
Aikataulu: Kevät, 1. jakso
Opetusmuodot: Luennot 24 h, harjoitukset 12 h. Kurssi sisältää laboratoriotöitä.
Sisältö: Tasavirtapiirit: Lineaariset peruskomponentit. Mittalaitteita. Puolijohdekomponentit ja niiden peruskytkentöjä. Operaatiovahvistin. Digitaalielektroniikan perusteita.
Kirjallisuus: Smith, Electronics: Circuits and Devices (3. painos).
Esitiedot: FYSP101-106
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=57828

FYSE302 Elektroniikka I (osa B) (4 op)

Opettaja: Jussi Toppari
Opetusaika: 17.03. - 30.04.2009
Aikataulu: Kevät, 2. jakso
Opetusmuodot: Luennot 24 h, harjoitukset 12 h ja laboratoriotyöt.
Sisältö: Vaihtovirtapiirit: Signaalinkäsittelyä. Suotimet. Operaatiovahvistin ja sen sovelluksia. Suuret ja pienet signaalit ja niiden vahvistaminen. Takaisinkytkentä.
Kirjallisuus: Smith, Electronics: Circuits and Devices (3. painos).
Esitiedot: FYSP101-106 ja FYSE301
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=57827

FYSE410 Digitaalielektroniikka (5 op)

Opettaja: Kari Loberg
Opetusaika: 08.01. - 10.03.2009
Aikataulu: Kevät, 1. jakso
Opetusmuodot: Kl. Luennot 36 h, harjoitukset 18 h. Kurssi sisältää laboratoriotöitä.
Sisältö: Boolen algebra: Boolen funktioiden minimointi, NMOS-, CMOS-, TTL-, ECL-logiikka, kombinaatiologiikkaa, dynaamiset siirtorekisterit, RAM, kiikut, synkroniset sekvenssipiirit ja niiden synteesi.
Kirjallisuus: Millman & Grabel, Microelectronics, second edition ja Mano, Digital design, kurssimoniste.
Esitiedot: FYSE300.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=57830

FYSE420 Digitaalielektroniikan jatkokurssi (4 op)

Opettaja: Kari Loberg
Opetusaika: 17.03. - 07.05.2009
Aikataulu: Kevät, 2. jakso
Opetusmuodot: Luennot 28 h, harjoitukset 14 h, Kurssi sisältää päättötyön.
Sisältö: Synkronisen logiikkapiirin arkkitehtuurin suunnittelu, FPLD-piirit, Dynaaminen tehonkulutus, VHDL
Kirjallisuus: Kurssimoniste.
Esitiedot: FYSE400 and FYSE410
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=57829

FYSE430 Mikroanturit (4 op)

Opettaja: Konstantin Arutyunov
Opetusaika: 19.01. - 25.02.2009
Aikataulu: Spring term, 1. period
Opetusmuodot: Lectures 24 h, demostrations 12 h.
Sisältö: Brief overview of elementary theory of metals and semiconductors. Principles of operation and examples of various commercially produced transducers: mechanical, thermal, optical, chemical magnetic and radiation sensors. Quantum sensors.
Esitiedot: FYSA220 and FYSA230.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=57824

FYSH300 Hiukkasfysiikka (8 op)

Opettaja: Kimmo Tuominen
Opetusaika: 17.02. - 14.05.2009
Aikataulu: Kevät: 1.-2. jakso
Opetusmuodot: Luennot 48 h, harjoitukset 24 h.
Sisältö: Yleiskatsaus hiukkasfysiikan ilmiöihin ja kokeellisiin menetelmiin. Suhteellisuusteoreettisen kvanttimekaniikan alkeita. Alkeishiukkasten ominaisuudet ja luokittelu. Kvarkkimalli. Perusvuorovaikutukset. Standardimallin kokeellinen perusta.
Kirjallisuus: Martin & Shaw, Particle Physics (pääosin). Muu oheislukemisto: Perkins, Introduction to High Energy Physics, 4 painos (pääosin).
Esitiedot: FYSP106, FYSA230 (suositus).
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=57837

FYSH515 Kvanttikenttäteorian sovellukset (11 op)

Opettaja: Kimmo Kainulainen
Opetusaika: 12.01. - 08.04.2009
Aikataulu: Kevät, 1.-2. jakso
Opetusmuodot: Luennot 52 h, harjoitukset 26 h.
Sisältö: Renormalisaatio; II. Supersymmetrian alkeita; III. Heikot vuorovaikutukset: sähköheikkoteoria, spontaani symmetriarikko, Higgsin hiukkaset, neutriinojen massamekanismit, neutriino-oskillaatiot; IV. Vahvat vuorovaikutukset: johdatus QCD:n häiriöteoriaan, syvä epäelastinen sironta (partonimalli ja QCD, alin ja sitä seuraava kertaluku), Drellin-Yanin prosessi (alin ja sitä seuraava kertaluku), partonijakaumat, Altarellin-Parisin yhtälöt, jettituotto pp-törmäyksissä (alin ja sitä seuraava kertaluku).
Kirjallisuus: Peskin & Schroeder, An Introduction to Quantum Field Theory, Sterman, An Introduction to Quantum Field Theory, Kim & Pevsner, Neutrinos in Physics and Astrophysics.
Esitiedot: FYSH510.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=58000

FYSH550 Ultra-relativistic Heavy Ion Physics (7 op)

Opettajat: Sami Räsänen, Jan Rak
Opetusaika: 15.01. - 02.04.2009
Sisältö: Ultra-relativistic Heavy Ion Physics for experimentalist. Overview of experimental aspects of modern high-energy heavy-ion physics at Relativistic Heavy Ion Collider (RHIC) and Large Hadron Collider (LHC).
Kirjallisuus: Cheuk-Yin Wong, Introduction to high energy heavy-ion collisions and R. Keith Ellis, W. James Stirling and Bryan R. Webber, QCD and collider physics
Esitiedot: FYSH300.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=62516

FYSK300 Fysiikan historia (5 op)

Opettaja: Jukka Maalampi
Opetusaika: 05.05. - 30.06.2009
Aikataulu: Touko-kesäkuu.
Opetusmuodot: Luennot 36 h.
Sisältö: Kurssissa luodaan yleiskäsitys fysiikan eri osa-alueiden peruskäsitteiden muodostumisesta ja kehittymisestä. Pääpaino on 1900-luvun fysiikassa, erityisesti kvanttifysiikassa, mutta kurssilla käsitellään myös modernia fysiikkaa edeltäneitä kehityskulkuja, kuten mekaniikkaa, sähkömagnetismia ja lämpöoppia. Kurssi koostuu luennoista, ryhmä- ja esseetehtävistä.
Kirjallisuus: Kragh, Kvanttisukupolvet; J. D. Bernal, The Extension of Man - A History of Physics before the Quantum.
Esitiedot: Tutkintoon vaaditut perus- ja aineopinnot.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=58004

FYSK310 Demonstraatiokurssi (5 op)

Opettaja: Jussi Helaakoski
Opetusaika: 15.01. - 30.04.2009
Aikataulu: Kevät, 1.-2. jakso
Opetusmuodot: Luennot 12 h ja laboratoriotyöskentelyä 24 h.
Sisältö: Demonstraatioiden ja oppilastöiden didaktiikkaa: tiedon esitysmuodot eli representaatiot, tyypilliset oppimisvaikeudet kokeellisuudessa, hyvän demonstraation ja oppilastyön piirteet, valmiiden demonstraatioiden ja töiden jatkokehittäminen. Kurssiin sisältyy syventävän raportin laatiminen yhdestä demonstraatiosta ja oppilastyöstä. Laboratorio-osuudessa käydään läpi mm. kurssilaisten kehittämiä demonstraatioita ja oppilastöitä. Kurssia suositellaan opettajiksi aikoville, myös sivuaineopiskelijoille.
Kirjallisuus: Luennoilla jaettava materiaali sekä yleisimmät lukion ja peruskoulun fysiikan oppikirjat.
Esitiedot: FYSP101-FYSP106.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=57820

FYSK320 Koulufysiikka ja fysiikan opettaminen (5 op)

Opettaja: Jouni Viiri
Opetusaika: 14.01. - 14.01.2009
Aikataulu: Kevät: 1. jakso
Opetusmuodot: Luennot ja seminaarit 30 h.
Sisältö: Kurssi on tarkoitettu erityisesti fysiikan opettajaksi opiskeleville. Sisältö: Kurssilla käydään läpi keskeisten fysiikan osa-alueiden opettamiseen ja oppimiseen liittyviä ongelmia. Opiskelija syventää tietojaan näillä osa-alueilla ja oppii huomaamaan, mitä vaatimuksia fysiikan teorioiden rakenne aiheuttaa aiheen opettamiseen.
Esitiedot: Fysiikan perus- ja aineopinnot.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=57807

FYSM300 Materiaalifysiikka I (8 op)

Opettaja: Ilari Maasilta
Opetusaika: 26.01. - 22.04.2009
Aikataulu: Kevät: 1-2 jakso.
Opetusmuodot: Luennot 48 h, harjoitukset 24 h.
Sisältö: Kurssi antaa laajan kuvan kiinteän aineen ominaisuuksista ja modernin materiaalifysiikan ilmiöistä. Materiaalien atomirakenne: kidehilat, ei-kiteiset aineet ja "pehmeä aine". Käänteishila. Kidevirheet. Atomien hiladynamiikka ja fononit, aineen elastiset ominaisuudet. Materiaalien elektronirakenteen malleja: vapaaelektronien kvanttikaasu, elektronit hilapotentiaalissa, energiavyöt. Metallit, eristeet, puolijohteet. Sähkönjohtavuuden fysiikkaa. Magnetismi ja suprajohtavuus. Nanorakenteiden fysikkaa. Demonstraatioita ja visualisaatioita sekä tutustuminen Nanoscience Centeriin.
Kirjallisuus: S. Elliott, The physics and chemistry of solids
Esitiedot: FYSA230, FYSA240.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=57838

FYSM555 Interactions of ion beams with polymeric and biological materials (8 op)

Opettaja: Harry Whitlow
Opetusaika: 13.01. - 12.03.2009
Aikataulu: Spring term
Opetusmuodot: The course contains 48 h lectures, three exercises, two mid-term exams and a writing a report.
Sisältö: ntroduction to materials science, ion sources, acceleration techniques, ion-material interactions, primary interactions, secondary and transient effects, long-term effects, electron induced effects, chemical effects, characterisation techniques for ion irradiation studies, Applications-I thin films, Applications-II lab-on-a-chip technologies.
Kirjallisuus: Lecture notes disseminated via the web.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=57997

FYSN300 Ydinfysiikka I (8 op)

Opettaja: Matti Leino
Opetusaika: 13.01. - 02.04.2009
Aikataulu: Kevät, 1.-2. jakso.
Opetusmuodot: Luennot 48 h, harjoitukset ja demonstraatiot kiihdytinlaboratoriossa 24 h.
Sisältö: Ydinfysiikan peruskäsitteet, ytimen rakenne, ytimien epästabiilisuus, säteilylajit ja radioaktiivisuus, ydinreaktiot, säteilyn ja aineen väliset vuorovaikutukset, hiukkaskiihdyttimet, säteilyn havainnointimenetelmät, ydin- ja kiihdytinfysiikan sovelluksia, ydinenergia.
Kirjallisuus: Lilley: Nuclear Physics, Principles and Applications (ja Krane: Introductory Nuclear Physics).
Esitiedot: Edeltävät opinnot: FYSP106 ja FYSA230 (suositus).
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=57841

FYSN310 Säteilyturvallisuus (4 op)

Opettaja: Jaana Kumpulainen
Opetusaika: 12.01. - 11.03.2009
Aikataulu: Kevät, 1. jakso
Opetusmuodot: Luentoja yhteensä 32 h ja käytännön harjoittelua pienryhmissä.
Sisältö: 1) Säteilyfysiikan ja säteilysuojelun perusteet sekä suojelun käytännön toteutus työpaikoilla, 2) Avolähteiden käyttö teollisuudessa, tutkimuksessa ja opetuksessa, 3) Umpilähteiden ja röntgenlaitteiden käyttö teollisuudessa, tutkimuksessa ja opetuksessa, 4) Hiukkaskiihdyttimen käyttö ja huolto. Kurssin tentissä voidaan suorittaa kohtien 2-4 mukaisia ionisoivan säteilyn käytön turvallisuudesta vastaavien henkilöiden pätevyystutkintoja. Kohtien 2 ja 3 tutkinnot ovat Säteilyturvakeskuksen hyväksymiä virallisia tutkintoja. Kohdan 4 tutkinto on tarkoitettu lähinnä fysiikan laitoksen sisäiseen käyttöön. Kohta 1 sisältyy kaikkiin tutkintoihin. Kuhunkin pätevyystutkintoon sisältyy käytännön harjoittelua pienryhmässä. Lisätietoja Säteilyturvakeskuksen ohjeessa ST 1.8.
Kirjallisuus: Säteily- ja ydinturvallisuus osat 1-4, säteilylainsäädäntö, ST-ohjeet.
Esitiedot: FYSP106.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=57826

FYSN550 Ydin- ja kiihdytinfysiikan kokeelliset menetelmät (8 op)

Opettaja: Rauno Julin
Opetusaika: 16.03. - 10.06.2009
Aikataulu: Spring term, 2. period.
Opetusmuodot: Luennot 48 h, kotitehtävät ja avoimet pienryhmätyöt laboratoriossa 100 h.
Sisältö: Ionisuihkujen tuotto (ionilähde, kiihdytin, suihkun kuljetus), säteilyn ja aineen välinen vuorovaikutus, säteilyn ilmaisimet ja ilmaisinsysteemit, signaalien käsittely, tiedonkeruun periaatteet, isotooppi- ja rekyyliseparaattorit, in- ja off-beam spektrometrian periaatteet, ionisuihkujen käyttö sovelluksissa. Kurssi sopii yleissivistävänä kurssina myös teoreetikoille.
Esitiedot: FYSN300
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=57998

FYSS330 Mikroskopia ja litografia (7 op)

Opettaja: Markus Ahlskog
Opetusaika: 17.03. - 02.06.2009
Aikataulu: Kevät, 2. jakso.
Opetusmuodot: Lectures 40 h, exercises 20 h. The course contains laboratory.
Sisältö: Basic imaging science. Optical-, electron-, and scanning probe microscopy. Near-field opti-cal microscopy. Basics of micro- and nanolithography. Photolithography. Electron beam lithography.
Esitiedot: FYSP106.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=57821

FYSS380 CAD-kurssi (2 op)

Opettaja: Antti Henell
Opetusaika: 20.01. - 04.03.2009
Aikataulu: Kevät 2009, 1. jakso.
Sisältö: Projektiot, viivatyypit, mitoitus, leikkaus, mittakaavat, tekstit (toleranssit, hitsausmerkinnät), harjoituksia. CAD Inventor: käyttöliittymä, luonnostelu, 3-D mallinnus, piirustukset, kokoonpanot, animaatiot, harjoituksia.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=57800

FYSS380 CAD-kurssi (2 op)

Opettaja: Antti Henell
Opetusaika: 10.03. - 06.05.2009
Aikataulu: Kevät 2008, 2. jakso.
Sisältö: Projektiot, viivatyypit, mitoitus, leikkaus, mittakaavat, tekstit (toleranssit, hitsausmerkinnät), harjoituksia. CAD Inventor: käyttöliittymä, luonnostelu, 3-D mallinnus, piirustukset, kokoonpanot, animaatiot, harjoituksia.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=57799

FYSS450 Virtausmekaniikka II (9 op)

Opettaja: Markku Kataja
Opetusaika: 13.01. - 16.04.2009
Aikataulu: Kevät, 1-2 jakso
Opetusmuodot: Luennot, laskuharjoitukset, laboratoriotyöt
Sisältö: Viskoottinen virtaus kanavassa. Pumppaus, Turbulentti virtaus ja rajakerrosvirtaukset. Aerodynamiikan perusteita. Kokoonpuristuva virtaus.
Kirjallisuus: White: Fluid Mechanics, luvut 6-9,11.
Esitiedot: FYSS350
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=57823

FYSS460 Lämmönsiirtoprosessit (7 op)

Opettaja: Jussi Timonen
Opetusaika: 09.02. - 06.05.2009
Aikataulu: Kevät: 1.-2. jakso,
Opetusmuodot: Luennot 48 h, harjoitukset 24 h.
Sisältö: Johtumalla, konvektiolla ja säteilemällä tapahtuvien lämmönsiirtoprosessien sekä diffuusion välityksellä tapahtuvan massansiirron perusteet.
Esitiedot: FYSP101-106, FYSA240 (suositeltava).
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=58003

FYST400 Fysiikan matemaattiset menetelmät IV (9 op)

Opettaja: Markku Lehto
Opetusaika: 27.01. - 30.04.2009
Aikataulu: Kevät, 1-2 jakso.
Opetusmuodot: Luennot 52 h, tutkimusraportit.
Sisältö: Vaihtuva-alainen kurssi. Tänä keväänä aiheena ovat polkuintegraalimenetelmä ja tensorianalyysi.
Esitiedot: FYSA200, FYSA230.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=58035

FYSZ450 Seminaari (4 op)


Opetusaika: 16.03. - 25.05.2009
Aikataulu: Kevät, 2. jakso.
Sisältö: Tutkimusseminaarin aiheet liittyvät laaja-alaisesti fysiikan eri osa-alueisiin. Seminaarin yhteydessä voi suorittaa kieliopintoihin kuuluvat äidinkielen/viestinnän opinnot.
Esitiedot: Tutkintoon vaaditut aineopintokurssit.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=57811

FYSZ465 Tutkijan työkalupakki (1 op)

Opettaja: Pekka Koskinen
Opetusaika: 06.05. - 27.05.2009
Aikataulu: Ensimmäinen luento 7.5. klo 12.15. Luentoja yht. n. 6 h . Muut kerrat sovitaan myöhemmin.
Sisältö: Katsaus nykyaikaisen tutkijan työkalupakkiin. Aiheina ovat mm. tiedemaailman toiminta, fyysikon etiikka ja työskentelytavat, kirjallisuus, artikkeleiden kirjoittaminen, puheiden ja postereiden tekeminen, rutiinit. Tavoitteena on erityisesti parantaa fyysikon valmiuksia monipuoliseen ja tehokaaseen tietokonetyöskentelyyn.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=57792

# #

8.12.4 Muut fysiikan opintojaksot

# #

8.12.4.1 Ajankohdasta riippumattomat

FYSY010 Henkilökohtaisen opintosuunnitelman laatiminen 1+1 op

Opiskelijan on laadittava henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS) sekä kandidaatin että maisterin opintoja varten.

FYSA290 Kandidaatin tutkielma 7-8 op

Sl. ja kl. Lyhyt (n. 20 sivua) kirjallinen työ. Aiheita antavat laitoksen opettajat. Työn tarkoitus on perehdyttää opiskelija lähdemateriaalin käyttöön ja kehittää hänen kirjallista esitystaitoaan. Edeltävät opinnot: Fysiikan aineopintokurssit.

FYSA295 Maturiteetti

Sl. ja kl. Kypsyysnäyte kirjoitetaan kandidaatin tutkielman aihepiiristä ja sen tulee osoittaa tekijän perehtyneen tutkielman aihepiiriin ja omaavan hyvän äidinkielen taidon. Kirjoittamisesta on sovittava opinnäytteen tarkastajan kanssa. Ilmoittautuminen kansliaan.

FYSS310 Säätötekniikka 5 op

Kurssi toteutetaan yhteistyössä Jyväskylän ammattikorkeakoulun kanssa. Opiskelija voi korvata kurssin jollakin ennakkoon sovitulla FYSSxxx tai FYSExxx-kurssilla.

FYSZ460 Syventäviin opintoihin kuuluvat laboratoriotyöt 2-10 op

Sl. ja kl. Ilmoittautuminen suoraan kunkin työn ohjaajalle. Sisältö: Yksin tai ryhmässä suoritettavia 2-4 op:n laajuisia pääsääntöisesti arvosteltavia harjoitustöitä, esim. ydinfysiikan, materiaalifysiikan, soveltavan fysiikan tai elektroniikan töitä. Edeltävät opinnot: Rinnan fysiikan syventävien opintojen kanssa.

FYSZ470 Erikoistyö 10 op

Sl. ja kl. Erikoistyön aiheita antavat fysiikan laitoksen opettajat. Sisältö: Ohjattu kokeellinen tai teoreettinen työ, joka voidaan suorittaa myös laitoksen ulkopuolella. Edeltävät opinnot: Rinnan fysiikan syventävien opintojen kanssa.

FYSZ480 Työharjoittelu 2-11 op

Sl. ja kl. Yksi kuukausi työharjoittelua vastaa kahta opintopistettä. Syventävien opintojen pääaineopintohin voi sisällyttää enintään 4 op työharjoittelua ja valinnaisiin opintoihin tämän määrän ylittävät opintopisteet kuitenkin enintään 7 op. Harjoittelusta tulee tehdä raportti, jonka laitoksen johtaja hyväksyy.

FYSZ485 Sivuainetutkielma (sivuaineopiskelijoille) 10 op

Sl. ja kl. Tutkielman aiheita antavat fysiikan laitoksen opettajat. Tavoitteena on perehdyttää tutkielman tekijä johonkin fysiikan tieteellisesti merkitykselliseen ongelmakokonaisuuteen. Tutkielman tulee osoittaa valmiutta fysikaaliseen ajatteluun ja tutkimukseen sekä valmiutta tieteelliseen viestintään.

FYSZ490 Tutkielma 20-30 op

Sl. ja kl. Tutkielman aiheita antavat fysiikan laitoksen opettajat. Tavoitteena on perehdyttää tutkielman tekijä laajasti ja syvällisesti johonkin fysiikan tieteellisesti merkitykselliseen ongelmakokonaisuuteen. Aihe voi liittyä erikoistyöhön tai fysiikan opettajaksi valmistuvalla ainedidaktiikkaan. Tutkielman tulee osoittaa syvällistä aineenhallintaa, valmiutta tieteelliseen ajatteluun ja tutkimukseen, tutkimusmenetelmien hallintaa sekä valmiutta tieteelliseen viestintään. Tutkielma esitellään ennen sen virallista hyväksymistä nk. graduseminaarissa. Graduseminaareja järjestetään joka kuukauden viimeisenä perjantaina, tarvittaessa useammin. Esityksen pituus on 15 min. Edeltävät opinnot: FYSZ460 tai FYSZ470.

FYSZ495 Maturiteetti

Sl. ja kl. Kypsyysnäyte kirjoitetaan pro gradu -tutkielman aihepiiristä (FYSZ490) ja sen tulee osoittaa tekijän perehtyneen tutkielman aihepiiriin sekä omaavan hyvän äidinkielen taidon ellei äidinkielen taitoa ole osoitettu aiemmin kandidaatin tutkinnon yhteydessä (FYSA295). Maturiteetin suorittamisesta sovitaan tutkielman ohjaajan kanssa.

FYSZ650 Jatkokoulutusseminaari 2-7 op

Sl. ja kl.Tutkimusryhmien jatkokoulutusseminaarien ajat tarkemmin ilmoitustauluilla.

Laitoskollokvio

Sl. ja kl. Aiheiltaan vaihteleva syventävien opintojen loppuvaiheessa oleville opiskelijoille ja jatko-opiskelijoille tarkoitettu esitelmäkokonaisuus.

# #

8.12.4.2 Väliajoin luennoitavat

FYSE425 Käytännön piirisuunnittelu 4 op

Ei luennoida lukuvuonna 2008-2009. Luennot ja harjoitustyöt n. 28 h +14 h. Sisältö: Elektroniikkasuunnittelun eri vaiheet, ideasta prototyypin valmistukseen asti. Elektroniikan komponentit ja materiaalit. Piirilevyn layout-suunnittelu ja häiriösuojaus. Piirikaavio ja piirilevyn suunnittelu ohjelmistot. Kurssi sisältää ohjatun harjoitustyön. Edeltävät opinnot: FYSE300, FYSE410

FYSE440 Mikro- ja nanoanturien jatkokurssi 4 op

Ei luennoida lukuvuonna 2008-2009. Luennot 24 h. Kurssi sisältää laboratoriotöitä. Sisältö: Mikro- ja nanoanturityypit: lämpö-, säteily- ja biosensorit sekä kemialliset ja magneettiset sensorit. Mittauselektroniikka. Wheatstonen silta ja Anderson loop mittaustopologiat. Kohina. Instrumentointivahvistimet. Lukitusvahvistintekniikka. Kurssi täydentää kurssia FYSE430 Mikroanturit. Edeltävät opinnot: FYSE300 Kirjallisuus: Luentomoniste.

FYSE450 Optoelektroniikka 5 op

Ei luennoida lukuvuonna 2008-2009. Luennot 28 h, harjoitukset 12 h. Kurssi sisältää laboratoriotöitä. Sisältö: Valodiodit (LED), puolijohdelaserit, vahvistimet, detektorit ja modulaattorit, sekä näiden ymmärtämiseen tarvittavaa fysiikkaa. Optiset kuidut ja epälineaarisuus. Optiset tietoliikenneverkot, WDM. Fysiikan asettamat rajoitukset optiselle tietoliikenteelle. Optisen tietoliikenteen ja optoelektroniikan tulevaisuus: täysoptiset verkot, fotonikiteet. Kirjallisuus: Ilmoitetaan luennolla.

FYSE465 RF-suunnittelu 10 op

Ei luennoida lukuvuonna 2008-2009. Luennot 56 h, harjoitukset ja laboratoriotyöt 28 h. Sisältö: RF-yksikön järjestelmä/lohkokaaviotason suunnittelu, syntetisoija, vastaanotin ja lähetin. RF-lohkojen piirita-son suunnittelu (Aplac), komponentit RF-taajuuksilla, sovittaminen, S-parametrit, RF-lohkojen suunnitteluesimerkkejä. Edeltävät opinnot: FYSE300 (FYSE400 suositus). Kirjallisuus: Luentomoniste.

FYSE470 Analogia- ja RF -CMOS IC-piirien suunnittelu 7 op

Ei luennoida lukuvuonna 2008-2009. Luennot 54 h, laskuharjoitukset 14 h. Kurssi sisältää simulointiharjoitustöitä. Kurssi antaa valmiudet analogisten ja RF-mikropiirien suunnitteluun teollisuuden tarpeita vastaten. Kurssilla opetetaan laskemaan analyyttisesti monitransistoristen kytkentöjen transistoreiden koot sekä toteamaan laskujen oikeellisuus simuloimalla. Simulointiohjelmina käytetään SPICE- ja APLAC-ohjelmia. Lisäksi kurssilla opitaan analogisten ja RF-tekniikan peruspiirien toimintaperiaatteet. Sisältö: Transistoreiden mallit simulointiohjelmille. Analogiakytkentöjen käsittely piensignaalimalleilla. Analogiset IC-piirialkiot: analogiakytkin, invertteri, virta- ja jännitereferenssit, eropari, operaatiovahvistin, komparaattori, RF-suodattimien suunnittelu mikroliuskoilla, RF-LNA-vahvistimet ja tehovahvistimet, RF-oskillaattorit, mixerit, vaihelukot. Edeltävät opinnot: FYSE300.

FYSE475 Puolijohdemallit ja niiden karakterisointi 4 op

Ei luennoida lukuvuonna 2008-2009. Luennot ja harjoitukset yht. 28. Intensiivikurssi. Sisältö: Kurssissa kuvataan SPICE-sukuisen piirisimulaattorin puolijohdemallien rakenne, erityispiirteet ja mallien karakterisointi mittauksin. Esitiedot: FYSE300.

FYSE480 Fundamentals of microwave electronics 4 op

Ei luennoida lukuvuonna 2008-2009. Lectures 24 h, exercises and demonstration 12 h. Content: Electromagnetic wave propagation. Physics of transmission lines, resonator circuits, and microwave cavities. Impedance matching. Couplers, filters, attenuators. Amplifiers and noise. Design of basic microwave components and circuit fabrication technologies. Applications: communication systems (terrestrial and satellite), radars, modern microtechnology and nanoscience (rfMEMS, rfSETs, nanoresonators). Literature: handouts and a list of text-books will be provided. Prerequisite: FYSE300.

FYSH440 Kosmologia 9 op

Ei luennoida lukuvuonna 2008-2009. Luennot 52 h, harjoitukset 26 h. Kosmologia on tiede joka tutkii maailmankaikkeutta kokonaisuutena ja sen kehityshistoriaa. Teoreettisen kuvailun perustana ovat Einsteinin gravitaatioteoria yhtäältä (geometria) ja hiukkasfysiikan teoriat toisaalta (aine). Kurssilla perehdytään laajenevan FRW-kosmologian perusteisiin ja varhaisen, kuuman maailmankaikkeuden fysiikkaan. Erityisesti kiinnitämme huomiota modernin kosmologian kulmakiviin: Hubblen laajenemiseen, kosmiseen mikroaaltotaustasäteilyyn ja nukleosynteesiin. Tutustumme myös pimeän materian, pimeän baryonisen materian ja pimeän energian ongelmiin ja niiden hiukkasfysikaalisiin ratkaisukandidaatteihin sekä mm. inflaatioteoriaan. Kaikissa yhteyksissä tutustutaan viimeisimpiin kosmologisiin havaintoihin, niiden tulkintaan ja merkitykseen maailmankaikkeuden kehityksessä. Edeltävät opinnot: FYSA200, FYSA230. Kirjallisuus: Bergström & Goobar, Cosmology and particle astrophysics, Wiley 1999 ja Kolb & Turner, Early Universe, Perseus Publishing 1990

FYSH450 Suurenergiaiset raskasionitörmäykset 8 op

Ei luennoida lukuvuonna 2008-2009. Luennot 48 h, harjoitukset 24 h. Kurssi on johdatus hyvin suurella energialla tapahtuvien ydintörmäysten fysiikkaan, jossa pääpainona on kvarkki-gluoni-plasmaan liittyvä tutkimus. Kurssi antaa perustiedot CERNissä ja BNL:ssä tehtävien ultrarelativististen raskasionikokeiden fysiikan ymmärtämiseen. Sisältö mm. kvanttikromodynamiikka, QCD-aineen termodynamiikka, relativistinen hydrodynamiikka, kvarkki-gluoniplasman signaalit, kovat QCD-sironnat ydintörmäyksissä, kiinnostavimmat mittaustulokset BNL-RHICssä sekä CERN-ALICE -fysiikkaa. Edeltävät opinnot: FYSA230, FYSA240 ja FYSH300.

FYSH520 Äärellisen lämpötilan kenttäteoria 9 op

Ei luennoida lukuvuonna 2008-2009. Luennot 50 h, harjoitukset 24 h. Kurssilla perehdytään kvanttikenttäteorioihin äärellisessä lämpötilassa ja tiheydessä. Johdamme mm. äärellisen lämpötilan teorian Feynmanin säännöt ja vertailemme eri formulaatioita (imaginaarinen aika, reaaliaika, jne) esimerkkien valossa. Edelleen tutustutaan kuljetusyhtälöihin ää-rellisessä lämpötilassa ja muuttuvassa taustassa. Kurssilla käsitellään useitä sovelluksia, kuten neutriinon eteneminen termisessä taustassa, kosmiset faasitransitiot, dimensionaalinen reduktio ja efektiiviset teoriat. Perustiedot: FYSH515. Kirjallisuus: Bellac, Thermal field theory ja Kapusta, Finite temperature field theory.

FYSH530 Supersymmetria 7 op

Ei luennoida lukuvuonna 2008-2009. Luennot 36 h, harjoitukset 18 h. Supersymmetria-algebra, superkentät, supersymmetriset Lagrangen funktiot, supergravitaatio, supersymmetrian rikkoutuminen, minimaalinen supersymmetrinen standardimalli (MSSM), supersymmetriset suuret yhtenäisteoriat, kokeelliset testit. Edeltävät opinnot: FYSH515. Kirjallisuus: Bailin & Love : Supersymmetric gauge field theories and string theory (IOP Publish-ing), Müller-Kirsten & Wiedemann, Supersymmetry (World Scientific), Wess & Bagger, Supersymmetry and supergravity (Princeton University Press).

FYSH540 Neutriinofysiikka 5 op

Ei luennoida lukuvuonna 2008-2009. Luennot 28 h, laskuharjoitukset 24 h. Kurssilla käydään läpi neutriinofysiikan teorian ja fenomenologian perusteet. Käsiteltäviä aiheita ovat mm. neutriinot standardimallissa, neutriinojen massamekanismit, seesaw-malli, neutriinojen oskillaatiot, neutriinot väliaineessa, kaksoisbeetahajoaminen, aurinkoneutriinot, neutriinot supernovissa. Edeltävät opinnot: FYSA230, FYSH300, FYST530 (suositus). Kirjallisuus: Kim & Pevsner, Neutrinos in Physics and Astrophysics, Kayser et al., The Physics of Massive Neutrinos.

FYSH550 Experimental Ultra-relativistic Heavy Ion Physics 7 op

Ei luennoida lukuvuonna 2008-2009. The course contains 40 h lectures and 20 h exercises. Content: Ultra-relativistic Heavy Ion Physics for experimentalist. Overview of experimental aspects of modern high-energy heavy-ion physics at Relativistic Heavy Ion Collider (RHIC) and Large Hadron Collider (LHC). Lectures will focus on experimental study of deconfined nuclear medium with emphasis on jet physics, direct photon measurement, heavy quark productions and chiral symmetry restoration. Prerequisite: FYSH300 or FYSN300. Literature: Cheuk-Yin Wong, Introduction to high energy heavy-ion collisions and R. Keith Ellis, W. James Stirling and Bryan R. Webber, QCD and collider physics

FYSM350 Simulointikurssi 5 op

Ei luennoida lukuvuonna 2008-2009. Luennot 30 h. Sisältö: Fysiikan ilmiöiden mallintaminen ja tietokonesimuloinnit. Tavallisten ja osittaisdifferentiaaliyhtälöiden numeerinen ratkaiseminen, klassinen ja kvanttimekaaninen molekyylidynaaminen simulointi, Monte Carlo ja muut stokastiset menetelmät, mesoskooppiset simulaatiot. Menetelmien teoreettiset perusteet, tulosten analysointi ja visualisointi, sovelluksia. Kurssi suoritetaan tekemällä teoriaosaan liittyviä laskutehtäviä ja harjoitustöitä itse valittuja simulaatiomenetelmiä käyttäen. Opintoviikkomäärä riippuu harjoitustöiden laajuudesta. Edeltävät opinnot FYSA210 ja FYSA220.

FYSM400 Materiaalifysiikka II / Condensed Matter Physics II 9 op

Ei luennoida lukuvuonna 2008-2009. Luennot 52 h, harjoitukset 26 h. Sisältö: Tällä kurssilla syvennetään FYSM300-kurssin tietoja materiaalien ominaisuuksista ja ilmiöistä. Elektroni-elektroni -vuorovaikutus: kvanttikemiasta tiheysfunktionaaliteoriaan. Materiaalien optiset ominaisuudet. Magnetismi, suprajohtavuus ja suprajuoksevuus. Pehmeä aine ja epäjärjestyneet materiaalit. Vahvasti vuorovaikuttavat elektronisysteemit. Pinta- ja rajapintafysiikka. Nanorakenteet. Esitiedot: FYSM300, FYSA230, FYSA240. Kirjallisuus: S. Elliott, The physics and chemistry of sol-ids, M.P. Marder, Condensed Matter Physics ja luennolla jaettava materiaali.

In English: Autumn semester. Lectures 52 h, exercises 26 h. Content: This course will broaden and deepen the discussion of materials properties and phenomena given in FYSM300. The topics will slightly vary from year to year including: Electron-electron inter-action: from quantum chemistry to density functional theory. Optical properties of materi-als. Magnetism, Superconductivity and Superfluidity. Soft matter and disordered materials. Strongly correlated electron systems. Surface and interface physics. Nanostructures. Pre-requisites: FYSM300, FYSA230, FYSA240. Literature: S. Elliott, The physics and chemistry of solids, M.P. Marder, Condensed Matter Physics and lecture handouts.

FYSM450 Accelerator-based Condensed Matter Physics 7 op

Ei luennoida lukuvuonna 2008-2009. Lectures 48 h. Exercises and demonstrations 12 h. Contents: Introduction into fundamentals and theoretical models of ion-matter interaction. Accelerator-based methods for analysis and modification of materials. Applications of ion beams in various fields - microelectronics, medicine, nanofabrication etc. Prerequisite: Basic knowledge of solid state physics is desirable.

FYS5M550 Fundamental Aspects of Ion-matter Interactions for Experimentalists 8 crp

Not given in 2008-2009. The course contains 24 h of lectures 10 h of assignments/labs and 100 h of project work. Contents: Part I: The primary scattering event: kinematics of elastic and inelastic collisions. Interaction potentials and their application from Coulomb to DIP. Electron scattering, oscillator strengths, charge fluctuations. Part II: Differential rocesses: stopping forces, fluctuations, stopping of point charges, equilibrium and non-equilibrium stopping, dressed ions, aggregation effects, low velocity limit, binary interaction model. nuclear stopping. Part III: Secondary and integral effects: penetration phenomena, Boltzman transport equation methods. Modern computational methods. Prerequisite: FYSA230 and preferably FYSM300.

FYSN400 Ydinfysiikka II 9 op

Not given in 2008-2009. Lectures 52 h, exercises 26 h Basics of angular-momentum cou-pling. The Wigner-Eckart theorem. Spherical mean field, Hartree-Fock theory and single-particle wave functions. Occupation-number representation. Closed shells and particle-hole representation. Few-particle and few-hole nuclei: mean-field shell model and the iso-spin representation. Electromagnetic and beta-decay transitions, their matrix elements and selection rules. Two-body matrix elements of the surface-delta interaction and configuration mixing in two-particle and two-hole nuclei. Particle-hole excitations in magic nuclei, the Tamm-Dancoff method and RPA theory. Collective states, sum rules and giant resonances. Prerequisite: FYSN300. Literature: J. Suhonen, From nucleons to nucleus, con-cepts of microscopic nuclear theory, Springer Verlag, Berlin.

FYSN420 Kiihdytinfysiikka (Accelerator Physics) 5 op

Ei luennoida lukuvuonna 2008-2009. Luennot 30 h, demonstraatioita. Kiihdytintyypit. Yleistä ionioptiikkaa. Edeltävät opinnot: FYSP100-102, FYSP104.

FYSN440 Ydinastrofysiikka 5 op

Ei luennoida lukuvuonna 2008-2009. Luennot 28 h, harjoitukset 24 h. Sisältö: Johdanto astrofysiikkaan, varhaisen maailmankaikkeuden hiukkas- ja ydinvuorovaikutukset, vedyn ja heliumin palaminen lämpöydinreaktioissa, rautaa keveämpien alkuaineiden synty ja energiatuotanto tähdissä, raskaiden alkuaineiden synty protoni- ja neutronisieppausprosesseissa, kosmiset kellot, neutriinot, kokeelliset menetelmät ja radioaktiiviset ionisuihkut ydinastrofysiikassa. Edeltävät opinnot: FYSN300. Kirjallisuus Rolfs & Rodney, Cauldrons in the Cosmos, Krane, Introductory Nu-clear Physics; soveltuvin osin.

FYSN445 Sovellettu ydinfysiikka 5 op

Ei luennoida lukuvuonna 2008-2009. Luennot 32 h, laskuharjoitukset ja demonstraatiot 16 h. Sisältö: Ydinenergian tuottaminen fissio- ja fuusioreaktioilla. Neutronien fysiikkaa ja sovelluksia. Ydinfysiikan ja hiukkaskiihdyttimien lääketieteelliset ja teolliset sovellukset. Esitiedot: FYSN300.

FYSN450 Raskasionifysiikan kurssi 5 op

Ei luennoida lukuvuonna 2008-2009. Luennot 28 h, laskuharjoitukset ja laboratotriotyöt 24 h. Sisältö: Kokeellisen ydinfysiikan kurssi. Fuusiohöyrystysreaktiot ja fissiokilpailu. Elastiset, epäelastiset ja syvästi epäelastiset reaktiot. Alfa- ja protonihajoaminen. Spontaani fissio (SF). Hyvin raskaat alkuaineet. Rekyyliseparaattorit, säteilynilmaisimet ja ilmaisinsysteemit. Suihkunaikaista ja viivästettyä spektroskopiaa. Radioaktiiviset suihkut (RIB) ja niiden käyttö. Esitiedot: FYSN300.

FYSN500 Ydinfysiikka III 9 op

Ei luennoida lukuvuonna 2008-2009. Luennot 52 h, harjoitukset 26 h. Johdanto. Yksinkertaistettu pariutumisvuorovaikutus (parivoima) ja senioriteettimalli. Kvasihiukkaset ja niiden miehityslukuesitys, Wickin lause ja kvasihiukkasvakuumi. Kvasihiukkasten BCS-teoria ja kvasihiukkasspektrien suhde avoimen kuoren parillis- ja paritonmassaisiin ytimiin. Sähkömagneettiset ja beetasiirtymät kvasihiukkaskuvassa. Kvasihiukkasten konfiguraatiosekoitus, liikeyhtälömenetelmä, kvasi-hiukkas-Tamm-Dancoff-menetelmä ja kvasihiukkas-RPA-teoria. Sähköiset ja beeta-siirtymät avoimen kuoren pallomaisissa ytimissä: kollektiiviset tilat, summasäännöt ja jättiresonanssit. Edeltävät opinnot: FYSN300. Literature: J. Suhonen, From nucleons to nucleus, concepts of microscopic nuclear theory, Springer Verlag, Berlin.

FYSS320 Tyhjiötekniikka 5 op

Ei luennoida lukuvuonna 2008-2009. Luennot 32 h, laskuharjoitukset ja demonstraatiot 16 h. Sisältö: Tyhjiöfysiikan perusteet (jäännöskaasun statistinen fysiikka, kuljetusilmiöt, kaasuvirtaukset, ionifysiikka, pintailmiöt). Tyhjiölaitteistot (pumput ja anturit, ionilähteet, tyhjiömateriaalit), tyhjiövuodot ja vuo-donetsintä. Esitiedot: FYSP100-106.

FYSS325 Kryogeniikka 5 op

Ei luennoida lukuvuonna 2008-2009. Luennot 28 h, harjoitukset 24 h. Sisältö: Kaasujen nesteytys ja kryogeenisten nesteiden ominaisuuksia. Materiaalien ominaisuuksia matalissa lämpötiloissa. Terminen kontakti ja eristys. Heliumkryostaatit. He-3/He-4 -laimennus-jäähdytys. Adiabaattinen demagnetointi. Lämpötilanmittaus. Mittaustekniikoita matalissa lämpötiloissa. Mikrokryogeniikka. Edeltävät opinnot: FYSP106.

FYSS370 Lääketieteellinen fysiikka 5 op

Ei luennoida lv. 2008-2009. Luennot 32 h, demonstraatiot n. 16 h. Sisältö: Sädehoidon fysiikka ja lääketieteellisten kuvausten fysiikka. Edeltävät opinnot: Fysiikan perusopinnot, FYSE300.

FYSS375 Optiikka I 5 cr

Ei luennoida lv. 2008-2009. Luennot 32 h, harjoitukset 16 h. Sisältö: Opintojakso antaa laajan yleiskuvan optiikkaan liittyvistä ilmiöistä ja niiden moderneista sovelluksista. Kurssilla käsitellään Fourier optiikan keinoin diffraktiota, koherenssi-, elektro- ja epälineaarisen optiikan peruskäsitteitä ja sovelluksia, Gaussisen säteen optiikkaa, lasertekniikkaa, radio-metriaa, fotometriaa ja värioppia. Esitiedot: FYSP101-106, FYSA200 ja FYSA220 tai vastaavat tiedot. Kirjallisuus: Luennoilla jaettava materiaali.

FYSS550 Virtausmekaniikan jatkokoulutusseminaari 5 op

Ei järjestetä lv. 2008-2009. Luennot 26 h. Sisältö: Kitkallinen virtaus, virtauksen stabiilisuus, turbulenssi, turbulenssin mittaaminen ja mallintaminen. Esitiedot: FYSS350 ja FYSS450.

FYSS555 Virtausmekaniikan jatkokoulutuskurssi 8 op

Ei järjestetä lv. 2008-2009. Luennot 48 h, harjoitukset 24 h. Sisältö: Kitkallinen virtaus, virtauksen stabiilisuus, turbulenssi, monifaasivirtaukset. Esitiedot: FYSS350 ja FYSS450.

FYST300 Fysiikan matemaattiset perusteet III 9 op

Ei järjestetä lv. 2008-2009. Luennot 52 h, harjoitukset 26 h. Sisältö: Kompleksianalyysiä: Kompleksimuuttujan analyyttiset funktiot, tieintegraalit kompleksitasossa ja residylause. Integraalimuunnokset: Laplace- ja Fourier-muunnokset sekä niiden soveltaminen differentiaaliyhtälöiden ratkaisuun, Greenin funktiot. Ryhmäteoriaa: Ryhmäteorian ja ryhmien esitysteorian peruskäsitteitä, Lien ryhmät, Lien algebrat ja niiden soveltaminen kvanttimekaniikkaan. Symmetriat kvanttimekaniikassa. Renormalisaatio ja efektiiviset vuorovaikutukset: Lähtökohdat, approksimatiiviset ominaisarvot ja ominaisvektorit yksinkertaisissa tapauksissa. Edeltävät opinnot: FYSP100, FYSP106 ja FYSA200.

FYST320 Suhteellisuusteoria 10 op

Ei järjestetä lv. 2008-2009. Luennot 60 h, harjoitukset 30 h. Sisältö: Newtonin gravitaatio-teoriaa. Suppeampaa suhteellisuusteoriaa. Riemannin geometriaa. Einsteinin kenttäyhtälöt. Lineaarinen approksimaatio. Gravitaatioallot. Schwarzschildin ratkaisu. Mustat aukot. Kvanttiefektit voimakkaissa gravitaatiokentissä: Hawkingin säteily. Kosmologia. Edeltävät opinnot: FYSP100-106, FYSA200, FYST300 suositeltava. Kirjallisuus: Ohanian & Ruffini, Gravitation and Spacetime.

FYST630 Monen hiukkasen kvanttimekaniikka 12 op

Ei järjestetä lv. 2008-2009. Luennot 60 h, harjoitukset 30 h. Sisältö: Monihiukkasfysiikan menetelmät (HF, Greenin funktiot, polkuintegraali, Monte Carlo), korrelaatio- ja vastefunktiot, suprajuoksevuus ja suprajohtavuus. Edeltävät opinnot: FYST530.

FYST640 Monen kappaleen ilmiöt 12 op

Ei järjestetä lv. 2008-2009. Luennot 48 h, harjoitukset 24 h. Sisältö: Statistista fysiikkaa, epätasapainon termodynamiikkaa, korrelaatio- ja vastefunktiot, faasitransitiot ja kriittiset ilmiöt, kuljetusilmiöt ja hydrodynamiikkaa. Edeltävät opinnot: FYSA230, A240. Kirjallisuus: Goldenfeld, Lectures on Phase Transitions and the Renormalization Group ja Chaikin & Lubensky, Principles of condensed matter physics.

# #

8.12.4.3 Muita, lukiolaisille ja sivuaineopiskelijoille suunniteltuja kursseja

FYSY020 Ilmiöiden fysiikkaa ja matematiikkaa 4 op

Ei järjestetä lukuvuonna 2008-2009. Laboratoriotyöskentelyä, luentoja ja harjoituksia 36 h. Sisältö: Fysiikan eri alueiden ilmiöitä, niiden havainnollistaminen ja niihin liittyvää matematiikkaa.

FYSY030 Kokeellisen työskentelyn kurssi 4 op

Sl. Laboratoriotyöskentelyä 30 h. Sisältö: Perusmittaukset ja niiden virhearviointi. Pienten mittausprojektien suunnittelu ja toteutus. Laskennallisten ongelmien ratkaiseminen sekä raportin laatiminen.

FYSY110 Physics for modern biology and medicine 9 op

Not given in 2008-2009. Lectures 20h + lab. + project (3 ov). First lecture on tuesday 27.9. at 12-14 o´clock, lecture room YN121. The course is taught in English.
The goal of this course aims to give understanding of the physics underlying modern techniques used in the biomedical sciences. The course is intended for senior biology students and aims to teach from a biology viewpoint the physics underlying current and emerging methods in biomedicine. Examples of topics are determination of the structure of proteins, photobiology, bioforces etc.

# #

8.12.5 Opintojaksoihin liittyvää kirjallisuutta

Bailin & Love, Supersymmetric gauge field theories and string theory
Bellac, Thermal Field Theory
Bergström & Goobar, Cosmology and Particle Astrophysics
Bernal, The Extension of Man - A History of Physics before the Quantum.
Bowley & Sanchez, Introductory Statistical Mechanics
Brandsden & Joachain, Quantum Mechanics
Chaikin & Lubensky, Principles of Condensed Matter Physics
Dreizler and Gross, Density Functional Theory (Springer 1990)
Elliot, The Physics and Chemistry of Solids
Ellis, Stirling and Webber, QCD and Collider Physics
Goldenfeld, Lectures on Phase Transitions and the Renormalization Group
Grant & Phillips, Electromagnetism
Griffiths, Introduction to Quantum Mechanics
Halzen & Martin, Quarks and Leptons
Hoyle, Quality Management Essentials
Kapusta, Finite Temperature Field Theory
Kayser et al., The Physics of Massive Neutrinos.
Kim & Pevsner, Neutrinos in Physics and Astrophysics
Kittel, Introduction to Solid State Physics
Kolb & Turner, The Early Universe
Kragh, Kvanttisukupolvet
Krane, Introductory Nuclear Physics
Lilley, Nuclear Physics, Principles and Applications
Mano, Digital design
Marques, Ullrich, Nogueira, Rubio and Gross (eds.), Time-Dependent Density Functional Theory
Marder, Condensed Matter Physics
Marion & Thornton, Classical Dynamics of Particles and Systems
Martin & Shaw, Particle Physics
Millman & Grabel, Microelectronics
Müller-Kirsten & Wiedemann, Supersymmetry
Niskanen, Kvanttimekaniikka II
Ogata, Modern Control Engineering
Ohanian & Ruffini, Gravitation and Spacetime
Parr and Yang, Density Functional Theory
Perkins, Introduction to High Energy Physics
Peskin & Schroeder, An Introduction to Quantum Field Theory
Riley, Habson & Bence, Mathematical Methods for Physics and Engineering
Rolfs & Rodney, Cauldrons in the Cosmos
Smith, Electronics: Circuits and Devices
Sterman, An Introduction to Quantum Field Theory
J. Suhonen, From Nucleons to Nucleus, Concepts of Microscopic Nuclear Theory, Springer Verlag, Berlin.
Taylor, Introduction to Error Analysis
Wess & Bagger, Supersymmetry and Supergravity
White, Fluid Mechanics
Wong, Introduction to High Energy Heavy-ion Collisions
Young & Freedman, University Physics with Modern Physics

# #

8.13 Kuulustelut lv. 2008-2009

Välikokeet ja loppukokeet ovat luentokurssiin kuuluvia kokeita, ja niiden yhteydessä otetaan huomioon laskuharjoituspisteet. Tentti on luentokurssista erillään järjestettävä koe. Perus- ja aineopintotason kursseilla opiskelija voi halutessaan hyödyntää hankkimansa laskuharjoituspisteet myös ensimmäisessä tentissä, johon osallistuu.

Syventävien opintojen kuulusteluajat sovitaan luennoilla ja ne ilmoitetaan www:ssä ja Korpissa. Kurssien, joita ei luennoida lukuvuonna 2008-2009, tenttimisestä on sovittava kurssin tentaattorin kanssa. Kuulustelut pidetään tavallisimmin saleissa FYS1 (Ylistönrinne), MaD202 (Mattilanniemi) ja MaD259 (Mattilanniemi). Salit ilmoitetaan ilmoitustauluilla ja www:ssä. Tentteihin on ilmoittauduttava saman viikon maanantaihin mennessä Korpin kautta. Opiskelijan on varauduttava todistamaan henkilöllisyytensä kaikissa kuulustelutilaisuuksissa.

Syksy 2008
10.10. 22.10. 24.10. 31.10. 7.11. 14.11. 21.11. 4.12. 5.12. 12.12. 19.12.
Fysiikan mat. menetelmät II L L
Mekaniikka L
Statistinen fysiikka V V
Elektroniikka II L
Kvanttikenttäteoria V V
Sähkönjohtavuuden kvanttimekaniikka V L
Density funct. and mean fields in nucl. phys. LT
Kiihdytintekniikka L
Fysiikan mat. menetelmät I L L
Fys. I: Mekaniikan perusteet L T
Fys. II: Mekaniikan jatko-osa L
Fys. VI: Moderni fysiikka L T T
Mikrovalmistusmenetelmät L
Virtausmekaniikka I V V
Teknillinen termodynamiikka V V
Biolingvistiikka I T
Laitteistoläheinen ohjelmointi T

Kevät 2009
16.1. 16.1. 23.1. 30.1. 6.2. 20.2. 20.2. 27.2. 6.3. 13.3. 13.3. 20.3. 27.3. 3.4. 3.4. 17.4. 24.4. 24.4. 8.5. 15.5. 22.5. 29.5. 5.6. 5.6. 12.6. 26.6. 24.7.
Fysiikan mat. menetelmät II T T T
Mekaniikka T T
Sähköoppi L T T T
Kvanttimekaniikka I V V T
Statistinen fysiikka T T T
Elektroniikka I (osa A) L
Elektroniikka I (osa B) L
Digitaalielektroniikka L
Digitaalielektroniikan jatkokurssi L
Mikroanturit L
Materiaalifysiikka I V V
Ydinfysiikka I V V
Säteilyturvallisuus L
Fysiikan mat. menetelmät I T V V T T
Fys. I: Mekaniikan perusteet T L T T
Fys. II: Mekaniikan jatko-osa T L T
Fys. III: Termodyn. ja optiikka V T T
Fys. IV: Sähköopin perusteet L T T
Fys. V: Sähkömagnetismi L T
Fys. VI: Moderni fysiikka T T
Fysiikan kokeelliset menetelmät L
Teknillinen termodynamiikka LT
Virtausmekaniikka II V V
Lämmönsiirtoprosessit V V
Modernien moniydinpros. ohj. T T T
Lineaarinen ja diskreetti optimointi T T T
Epälineaarinen optimointi T T T

Merkkien selitykset: V = välikoe (klo 12-15), L = loppukoe (12-16), T = tentti (klo 12-16), LT = Luentotentti

# #

9 Kemia

Kemian laitos

Käyntiosoite
Postiosoite
Puhelin
Faksi



www
Sähköpostiosoitteet
Ylistönrinne, Survontie 9, 40500 Jyväskylä
PL 35, 40014 Jyväskylän yliopisto
014-260 2500 (laitos), 014-260 1211 (vaihde)
Toimisto 014-260 2501,
fysikaalinen kemia 014-260 2551,
soveltava kemia 014-260 2581,
Nanoscience Center 014-260 4756
http://www.jyu.fi/science/laitokset/kemia
etunimi.sukunimi@jyu.fi

Laitoksen johtaja Jussi Valkonen, prof. E509 260 2602
Varajohtaja Rose Matilainen, leht. E410 260 2611

Toimisto

huone puhelin
Projektisihteeri Sisko Siikamäki E423 260 2500
Amanuenssi Leena Mattila E422 260 2504
Amanuenssi Tuula Paukama E408 260 2510

Opintoneuvonta

Kemian laitoksen opintoneuvontaa antaa yliassistentti Jouni Välisaari, huone F520 Kemian laitos, Survontie 9. Alakohtaisia opintoneuvojia ovat epäorgaaninen ja analyyttinen kemia professori Reijo Sillanpää, fysikaalinen kemia professori Henrik Kunttu, orgaaninen kemia professori Erkki Kolehmainen, soveltava kemia lehtori Hannu Pakkanen ja opettajat yliassistentti Jouni Välisaari.

Laitosneuvosto

Laitosneuvostoon kuuluu 6 jäsentä laitoksen professorien keskuudesta, 4 muusta henkilökunnasta ja 4 opiskelijoista. Laitosneuvoston toimikausi on 1.8.2008 - 31.7.2011 kuitenkin enintään siihen saakka, kun yliopiston toiminta virastomuotoisena lakkaa. Laitosneuvoston sihteerinä toimii amanuenssi Marketta Maukonen. Laitosneuvoston varsinaisia jäseniä ovat

Professorit Muut henkilökunta Opiskelijat
Jussi Valkonen Ritva Kaski Mikko Hänninen
Juha Knuutinen Manu Lahtinen Petra Vasko
Erkki Kolehmainen Rose Matilainen Heini Belt
Jouko Korppi-Tommola Piia Valto Markus Oja
Henrik Kunttu
Maija Nissinen

Nimenhuuto ja tiedotustilaisuus

Kemian opintonsa aloittaville pidetään nimenhuuto ja tiedotustilaisuus ma 1.9.2008 klo 10.15 Ylistönrinteellä salissa KEM4.

Opettajat

Professorit huone puhelin
Alén, Raimo TkT (S) SK519 260 2562
Häkkinen, Hannu FT YN232 260 4719
Knuutinen, Juha FT (S) SK518 260 2615
Kolehmainen, Erkki FT (O) O506 260 2653
Korppi Tommola, Jouko FT (F), vv. F506 260 2553
Kunttu, Henrik FT (F) YN213 260 2552
Lundell, Jan FT (K) F508 260 2650
Nissinen, Maija FT (O) YN233 260 4242
Pettersson, Mika FT (F) YN214 260 2550
Pihko, Petri FT (O) O505 260 2665
Rissanen, Kari FT (O), vv. O508 260 2672
Sillanpää, Reijo FT (E) E522 260 2603
Valkonen, Jussi TkT (E) E509 260 2602

Lehtorit
Louhelainen, Jarmo FT (S), vv. SK514 260 2565
Matilainen, Rose FT, dos (E) E410 260 2611
Pakkanen, Hannu FL (S) SK516 260 2566
Pettersson, Mika FT, dos. (F), vv. YN214 260 2550
Suontamo, Reijo FT, dos. (E) E513 260 2605

Yliassistentit
Huuskonen, Juhani FT (O) O502 260 2657, 2656
Kaski, Saara FT (F) YN130 260 2556, 2560
Lahtinen, Manu FT, dos (E) E409 260 2607, 2624
Lahtinen, Tanja FT (O) O405 260 2657, 2660
Pakkanen, Hannu FL (S), vv. SK516 260 2566
Salmela, Maria FT (S) SK512 260 2564
Väisänen, Ari FT (E) E514 260 2607, 2620
Välisaari, Jouni FT (K) F520 260 2621

Assistentit
Aumanen, Jukka FM (F) YN240 260 2556, 2427
Ilander, Aki FM (E) E411 260 2607, 2613
Ilander, Laura FM (O) O505 260 2657, 2665
Isoaho, Jukka-Pekka FM (S) SK527 2578
Kaski, Saara FT (F), vv. YN110 260 2556, 2597
Kiviniemi, Tiina FM (F) YN252 260 2556, 2514
Koivukorpi, Juha FM (O) O406 260 2657, 2684
Laamanen, Pirkko-Leena FT (E), vv. E407 260 2607, 2612
Peuronen, Anssi yo (E) E407 260 2607, 2612
Salorinne, Kirsi FM (O) YN212 260 2657, 4717
Seppälä, Petri FM (E) E401 260 2607, 2616

Dosentit
Fröhlich, Roland Dr. (röntgenkristallografia)
Herve, Sirpa FT (ympäristökemia)
Honkala, Karoliina FT (fysikaalinen kemia)
Hotokka, Matti FT (kemia)
Hänninen, Kari FT (luonnonpolymeerien kemia)
Kantelinen, Anne TkT (puunjalostusteollisuuden biotekniikka)
Kiljunen, Toni FT (fysikaalinen kemia)
Kivikoski, Jussi FT (kemia)
Knuuttila, Pekka FT (epäorgaaninen kemia)
Lahtinen, Manu FT (epäorgaaninen kemia)
Matilainen, Rose FT (analyyttinen kemia)
Niemelä, Klaus TkT (puunjalostuksen sivutuotteiden ja jatkojalostuksen kemia)
Pitkänen, Maija FT (orgaaninen kemia)
Poso, Antti FaT (lääkeainekemia)
Sievänen, Elina FT (orgaaninen kemia)
Sinkkonen, Seija FT (orgaaninen kemia)
Soini, Aleksi FT (bio-orgaaninen kemia)
Suontamo, Reijo FT (molekyylimallitus)
Talvitie, Antti FT (orgaaninen kemia)
Vilhunen, Juha FT (röntgenanalytiikka)

# #

9.1 Kemian opinnot

Kemian alalla voi Jyväskylän yliopistossa suorittaa luonnontieteiden kandidaatin (LuK) ja filosofian maisterin (FM) perustutkinnot sekä filosofian lisensiaatin (FL) ja filosofian tohtorin (FT) jatkotutkinnot.

Luonnontieteen kandidaatin opinnot on mahdollista päätoimisesti opiskellen suorittaa kolmessa vuodessa ja niihin perustuvat maisteriopinnot kahdessa vuodessa. Vanhan tutkintoasetuksen mukaisia tutkintoja ei voi enää suorittaa. Opintoviikot muuttuvat 1.8. alkaen uudelle lukuvuodelle ilmoittauduttaessa opintopisteiksi.

Luonnontieteen kandidaatin tutkinnon laajuus on 180 opintopistettä ja pääaine kemia.

Filosofian maisterin tutkinnon laajuus on 120 opintopistettä. Maisterin tutkintoon johtava kemian koulutus jakaantuu kemistin ja aineenopettajan koulutukseen. Kemistiksi opiskeleva voi valita pääaineekseen epäorgaanisen ja analyyttisen, fysikaalisen, orgaanisen tai soveltavan kemian. Kemian opettajaksi opiskelevan pääaine on kemia. Aineenopettajan koulutukseen ja maisteriohjelmiin (katso seuraava sivu) otettavien opiskelijoiden määrä on rajoitettu.

Kemian alan koulutus antaa opiskelijalle hyvät valmiudet toimia kemistinä tutkimus- ja opetustoiminnassa sekä perusteet jatko-opintoja varten. Valmistuvalle filosofian maisterille muodostuu kuva nykyaikaisesta kemiasta.

Tutkimustoiminta on laajaa kaikilla pääainealueilla. Tutkimushankkeet ovat perus- tai soveltavaa tutkimusta ja tehdään usein yhteistyönä muiden yliopistojen, teollisuuden ja tutkimuslaitosten kanssa. Hankkeet toteutetaan yleensä opinnäytetöinä: tutkielmat, erikoistyöt, lisensiaatintutkimukset ja väitöskirjatyöt.

Epäorgaanisen kemian koulutus ja tutkimustoiminta liittyvät uusien yhdisteiden synteesiin ja karakterisointiin. Aineet voivat olla perinteisiä epäorgaanisia yhdisteitä tai koordinaatioyhdisteitä. Tutkimusmenetelminä ovat mm. termoanalytiikka ja röntgendiffraktiomenetelmät sekä teoreettinen laskenta. Analyyttisen kemian tutkimus ja opetus perustuvat pääasiassa uusien analyyttisten menetelmien kehittämiseen. Ympäristönäytteiden analysointi on eräs osa tutkimusta. Analysoinnit suoritetaan pääasiassa UV-Vis-, atomiabsorptio- ja atomiemissiolaitteistoilla (ICP). Osastolla tutkitaan myös sähkökemiaa ja molekyylimallitusta.

Fysikaalisessa kemiassa pyritään aineen ominaisuuksien ymmärtämiseen sekä molekyyli- että makroskooppisella tasolla. Opetus tähtää syvällisten kokeellisten ja teoreettisten perustietojen antamiseen kemiassa. Keskeisiä aiheita ovat mm. kvanttikemia, valokemia, kemiallinen kinetiikka, pinta- ja kolloidikemia ja spektroskopia, jossa keskitytään erityisesti värähdys- ja elektroniseen spektroskopiaan. Tutkimuksen pääpaino on molekyylien ominaisuuksien selvittämisessä spektroskopisten ja laskennallisten menetelmien avulla normaaleissa ja matalissa lämpötiloissa. Kokeellisissa tutkimushankkeissa hyödynnetään moderneja laser-menetelmiä.

Orgaanisessa kemiassa perehdytään laaja-alaisesti orgaanisten molekyylien valmistamiseen, reaktioihin, rakenteisiin ja dynamiikkaan. Laboratoriotyöskentelyllä on keskeinen merkitys orgaanisen kemian opiskelussa. Orgaanisen kemian tutkimuksessa sovelletaan moderneja analyyttisiä (NMR-, IR-spektroskopia ja massaspektrometria, kaasu- ja nestekromatografia, röntgendiffraktio) sekä laskennallisia (MO, DFT) menetelmiä. Keskeisiä tutkimusalueita ovat mm. supramolekyylikemia (reseptorimolekyylit, dendrimeerit), synteettinen orgaaninen kemia (asymmetrinen synteesi, luonnonaineiden kokonaissynteesi), bio-orgaaninen kemia, organometallikemia sekä ympäristökemia.

Soveltavassa kemiassa painotetaan ensisijaisesti puunjalostusteollisuuden tarpeisiin suuntautuvaa opetusta ja tutkimusta. Luentojen tarkoituksena on perehdyttää opiskelija mm. puun rakenteeseen ja kemialliseen koostumukseen sekä puunjalostusprosessien yleiseen kemiaan. Meneillään olevat tutkimuskokonaisuudet liittyvät puukemiaan, selluloosankeiton ja valkaisun kemiaan sekä kyseisissä prosesseissa syntyvien jätelienten karakterisointiin, paperikemiaan, ympäristökemiaan, hiilihydraattikemiaan, prosessien seurantamenetelmien kehittämiseen, biomassan yleiseen hyödyntämiseen sekä puun ja sen pääaineosien eristämiseen ja analysointiin.

Kemian opettajan tutkintoon sisältyvät kemian opintojen lisäksi pedagogiset opinnot. Laboratorioharjoituksilla opetetaan kemiallisten ilmiöiden ymmärtämistä ja opettamista. Tällöin perehdytään uusiin av- ja opetusvälineisiin ja harjoitellaan koulussa tehtäviä demonstraatioita sekä laboratorio-opetusta koululaisryhmien kanssa.

Maisteriohjelmat ovat erillisiä koulutusohjelmia, joihin hakeudutaan LuK-tutkinnon tai vastaavan tutkinnon jälkeen. Maisteriohjelmiin on erillinen haku ja omat valintakriteerinsä.

Nanotieteiden kansainvälinen maisteriohjelma kouluttaa poikkitieteellisiä alan asiantuntijoita, jotka soveltavat fysiikan, kemian ja biotieteiden tietoa ja osaamista alan nopeasti kehittyvässä tutkimuksessa ja tuotekehityksessä. Maisteriohjelma tarjoaa erinomaisen pohjan nanotieteiden jatko-opinnoille. Opiskelu ohjelmassa on kokopäivätoimista ja maisterintutkinnon voi suorittaa noin kahdessa vuodessa. Nanotieteiden maisteriohjelmaan kemian puolelle valitun opiskelijan pääaineeksi tulee suuntautumisen perusteella fysikaalinen tai orgaaninen kemia. Ohjelmassa opiskellaan pääaineopintojen lisäksi sekä nanotieteiden erikoiskursseja että muiden alojen erikoiskursseja ja sivuainekokonaisuuksia. Opinnäytetöiden aiheet ovat aina poikkitieteellisiä.

Uusiutuvan energian maisteriohjelmassa opiskelijat suorittavat filosofian, yhteiskuntatieteiden tai kauppatieteiden maisterin tutkinnon. Luonnontieteiteiden puolella opiskelijalla on valittavana kaksi suuntatumisvaihtoa: tekniikka (fysiikka, kemia, matematiikka) ja ympäristö (bio- ja ympäristötieteet). Koulutus tarjoaa syvän luonnontieteellisen kuvan uusiutuviin energiantuotantomenetelmiin pohjautuvista peruskysymyksistä.

Puunjalostuskemian maisterikoulutuksessa pääaine on soveltava kemia. Koulutuksessa annetaan lähinnä erikoiskurssien avulla normaalia soveltavan kemian pääainetta laajempi puunjalostukseen liittyvä koulutus.

# #

9.2 Perustutkinnot

# #

9.2.1 Luonnontieteiden kandidaatin tutkinto 180 op

Pääaineopinnot 92 op kemistit, 86 op kemian opettajat

Opinnot sisältävät 92 (kemistit) ja 86 (kemian opettajat) opintopistettä pääaineen, kemian opintoja. Kemian opintojen lisäksi tutkintoon kuuluu sivuaineopintoja, kieli- ja viestintäopintoja sekä valinnaisia opintoja yhteensä 88 (kemistit) ja 94 (kemian opettajat) opintopistettä.

Perusopinnot 27 op
KEMP010 Alkukeitos 1), 2 op
KEMP101 Kemian perusteet 1 (yleinen kemia 1), 5 op
KEMP102 Kemian perusteet 2 (yleinen kemia 2), 5 op
KEMP103 Kemian perusteet 3 (epäorgaaninen kemia), 4 op
KEMP105 Kemian perusteet 4 (orgaaninen kemia), 7 op
KEMP110 Kemian perustyöt, 4 op

Aineopintojen luennot ja harjoitustyöt, 45 op
KEMA201 Analyyttinen kemia 1, 3 op
KEMA202 Analyyttinen kemia 2, 3 op
KEMA210 Analyyttisen kemian työt, 4 op
KEMA211 Epäorgaaninen kemia 1, 4 op
KEMA212 Epäorgaaninen kemia 2, 3 op
KEMA220 Epäorgaanisen kemian työt, 4 op
KEMA221 Fysikaalinen kemia 1, 5 op
KEMA222 Fysikaalinen kemia 2, 4 op
KEMA230 Fysikaalisen kemian työt, 4 op
KEMA236 Orgaaninen kemia, 7 op
KEMA239 Orgaanisen kemian työt, 4 op

Valinnaiset kurssit, 5 op
Suoritettava yksi seuraavista kursseista
- KEMA241 Kemian matemaattiset apuvälineet, 5 op
- KEMA242 Spektroskopian perusteet, 5 op
- KEMA243 Johdatus puun jalostukseen, 5 op

Tutkimusprojekti, tutkielma ja kypsyysnäyte
Kemistit, 15 op
KEMA250 Tutkimusprojekti, 9 op
KEMA260 Kandidaattitutkielma, 6 op
KEMA261 Kypsyysnäyte, 0 op
Kemian opettajat, 9 op
KEMA245 Johdatus kemian opetukseen, 3 op
KEMA260 Kandidaattitutkielma, 6 op
KEMA261 Kypsyysnäyte, 0 op
1) Uusille opiskelijoille tarkoitettu intensiivikurssi, jolla tutustutaan kemian laitokseen ja sen henkilökuntaan.

Sivuaineopinnot 50 - 60 op

Aineopinnot (60 op) yhdessä oppiaineessa tai perusopinnot (25 op) kahdessa oppiaineessa. Kemistiksi opiskelevan sivuaineiksi sopivat mm. fysiikka, matematiikka, tietotekniikka, tilastotiede, biologia, ympäristötieteet, taloustieteet ja tiedekunnan tarjoama perusopintokokonaisuus Luonnontieteiden perusteet ja menetelmät, joita on kemisteille tarjolla kaksi erilaista. Kurssitarjonta on kokonaisuudessaan esitetty tiedekunnan yhteisessä osassa. Näistä menetelmäopintojen perusopinnoista opiskelija voi valita vain yhden. Aineenopettajaksi opiskeleva valitsee ensimmäisen sivuaineensa siten, että se yhdessä pääaineen kanssa muodostaa opettajan toimenkuvaan sopivan aineyhdistelmän. Suositeltavia sivuaineita ovat fysiikka, matematiikka, tietotekniikka tai biologia. Opettajan pedagogiset opinnot muodostavat toisen sivuaineen Opettajalinjalla suositellaan sivuaineopintoina toisen opetettavan aineen ja kasvatustieteen perusopintoja.

Kieli- ja viestintäopinnot sekä henkilökohtainen opintosuunnitelma 8 op
Viestintäkurssi 2
Toinen kotimainen kieli 2
Ensimmäinen vieras kieli 2
KEMY003 Kemian tiedonhankinta 1
KEMY001 Henkilökohtainen opintosuunnitelma HOPS 1

Kieliopintojen kurssivaihtoehdoista saa tietoa kielikeskuksen sivuilta
http://kielikompassi.jyu.fi/

Valinnaiset opinnot 20 - 36 op

Opintoihin on sisällytettävä vapaasti valittavia opintoja siten, että tutkinnon kokonaislaajuus on 180 op. Opintoihin pitää sisältyä Matematiikan propedeuttinen kurssi (MATY010, 5 op) tai Matematiikan peruskurssi (MATY020, 5 op) sekä lisäksi yhteensä vähintään 15 op fysiikan ja/tai matematiikan ja/tai tilastotieteen opintoja, jotka voivat olla erillisiä kursseja tai sisältyä 25 op tai 60 op kokonaisuuksiin. Mikäli opiskelija suorittaa matematiikan perusopinnot 25 op, tai matematiikan perus- ja aineopinnot 60 op, Matematiikan propedeuttinen kurssi tai Matematiikan peruskurssi eivät ole hänelle pakollisia. Valinnaisiin opintoihin ei saa sisällyttää kemian syventäviä opintoja. Työharjoittelua saa sisältyä enintään 5 op. Opettajalinjalla suositellaan vapaasti valittavien opintojen valitsemista täydentämään toisen opetettavan aineen 60 op opintokokonaisuutta.

Suoritettaessa luonnontieteiden kandidaatin tutkinto nanotieteessä kemia pääaineena kemian pääaineopinnot, kieli- ja viestintäopinnot, henkilökohtainen opintosuunnitelma sekä valinnaiset opinnot tehdään yllä olevien kemian tutkintovaatimusten mukaisesti. Sivuaineopinnot fysiikassa sekä solu- ja molekyylibiologiassa tehdään nanotieteen koulutusohjelman tutkintovaatimusten mukaisesti kuten alla esitetään.

Fysiikan opinnot 25 op
FYSP101
FYSP102
FYSP103
FYSP104
FYSP106
Fysiikka I: Mekaniikan perusosa
Fysiikka II: Mekaniikan jatko-osa
Fysiikka III: Termodynamiikka ja optiikka
Fysiikka IV: Sähköopin perusteet
Fysiikka VI: Moderni fysiikka
5
5
5
5
5

Solu- ja molekyylibiologian opinnot 30 op
BIOP101
EKOA501
SMBA301
SMBA302
SMBA701
SMBA106
Biokemian, solubiologian ja molekyylibiologian perusteet
Genetiikan perusteet
Molekyylibiologian perusteet
Mikrobiologian perusteet
Biotekniikan perusteet
Biomolekyylit ja proteiinin rakenne
6
4
6
4
4
6

# #

9.2.2 Filosofian maisterin tutkinto - kemisti 120 op

Filosofian maisterin tutkintoon vaaditaan edeltävinä opintoina luonnontieteiden kandidaatin (LuK) tutkinto tai vastaavat opinnot. Maisteriopinnot aloitetaan henkilökohtaisen opintosuunnitelman laatimisella, josta saa yhden opintopisteen valinnaisiin opintoihin. Alla maisterin tutkinnon tutkintovaatimukset pääaineittain.

Epäorgaaninen ja analyyttinen kemia pääaineena 120 op

Pääaineen syventävät opinnot 80 - 100 op
Syventävien opintojen luennot ja harjoitustyöt 40 - 60 op
Pakollisena toinen seuraavista kursseista
- KEMS301 Epäorgaanisen kemian syventävä kurssi, 8 op
- KEMS302 Analyyttisen kemian syventävä kurssi, 8 op
Valinnaiset syventävät kurssit, vähintään 12 op
- KEMS303 Bioepäorgaaninen kemia, 4 op
- KEMS304 Kemiallisten tulosten tarkastelu tilastollisin menetelmin, 4 op
- KEMS305 Kemiallisten tulosten tarkastelu tilastollisin menetelmin -kurssin harjoitustyö, 4 op
- KEMS306 Molekyylimallituksen perusteet, 4 op
- KEMS307 Raskasmetallien ympäristökemia ja -analytiikka, 4 op
- KEMS308 Röntgenkristallografia, 6 op
- KEMS309 Termoanalyysin perusteet, 4 op
- KEMS310 Pääryhmien alkuaineiden kemia, 4 op
- Muiden kemian alojen kursseja (pääaineeseen sopiva), 4 - 6 op
KEMS348 Epäorg. ja anal. kemian syventävät harjoitustyöt, 10 - 20 op
Erikoistyö, tutkielma ja kypsyysnäyte, 40 op
KEMS349 Erikoistyö, 24 op
KEMS350 Pro gradu -tutkielma, 16 op
KEMS901 Kypsyysnäyte, 0 op

Valinnaiset opinnot, 20 - 40 op
Muiden aineiden kursseja esim. matematiikan, fysiikan, bio- ja ympäristötieteiden tai kemian alalta. Työharjoittelua enintään 10 op yhdessä alemman korkeakoulututkinnon kanssa.

Fysikaalinen kemia pääaineena 120 op
Pääaineen syventävät opinnot 80 - 100 op
Syventävien opintojen luennot ja harjoitustyöt 40 - 60 op
Fysikaalisen kemian syventäviä kursseja vähintään 20 op seuraavista
- KEMS401 Kvanttikemia, 7 op
- KEMS402 Molekyylispektroskopia, 7 op
- KEMS403 Reaktiokinetiikka, 7 op
- KEMS404 Valokemia, 7 op
- KEMS405 Lasertekniikka, 7 op
Kokonaisuuteen voidaan sisällyttää muiden kemian alojen kursseja, 12 op
KEMS448 Fysikaalisen kemian syventävät harjoitustyöt, 20 op
Erikoistyö, tutkielma ja kypsyysnäyte, 40 op
KEMS449 Erikoistyö, 24 op
KEMS450 Pro gradu -tutkielma, 16 op
KEMS901 Kypsyysnäyte, 0 op

Valinnaiset opinnot 20 - 40 op
Muiden aineiden kursseja esim. matematiikan, fysiikan ja kemian alalta. Työharjoittelua enintään 10 op yhdessä alemman korkeakoulututkinnon kanssa.

Orgaaninen kemia pääaineena 120 op

Pääaineen syventävät opinnot 88 - 100 op
Syventävien opintojen luennot ja harjoitustyöt 48 - 60 op
KEMS524 Orgaanisen kemian syventävä kurssi 1, 6 op
KEMS525 Orgaanisen kemian syventävä kurssi 2, 6 op
Orgaanisen kemian syventäviä kursseja 16-28 op, joista vähintään 12 op seuraavista
- KEMS504 Spektroskopia orgaanisessa rakennetutkimuksessa, 5 op
- KEMS505 Käytännön NMR-spektroskopia, 4 op
- KEMS506 Johdatus kiinteän olomuodon NMR-spektroskopiaan, 4 op
- KEMS508 NMR-spektroskopia (kirjatentti), 8 op
- KEMS514 Introduction to Supramolecular Chemistry, 4 op
- KEMS515 Supramolekyylikemian jatkokurssi, 4 op
- KEMS520 Funktionaaliset ja hybridimateriaalit, 4 op
- KEMS523 Steroidien kemia, 4 op
- KEMS526 Moderni synteettinen orgaaninen kemia, 6 op
- KEMS527 Asymmetrinen synteesi, 4 op
Kokonaisuuteen voidaan sisällyttää muiden kemian alojen kursseja, 12 op
KEMS548 Orgaanisen kemian syventävät harjoitustyöt, 20 op
Erikoistyö, tutkielma ja kypsyysnäyte, 40 op
KEMS549 Erikoistyö, 24 op
KEMS550 Pro gradu -tutkielma, 16 op
KEMS901 Kypsyysnäyte, 0 op

Valinnaiset opinnot 20 - 32 op
Muiden aineiden kursseja esim. matematiikan, fysiikan, bio- ja ympäristötieteiden tai kemian alalta. Työharjoittelua enintään 10 op yhdessä alemman korkeakoulututkinnon kanssa.

Soveltava kemia pääaineena 120 op

Pääaineen syventävät opinnot 85 op
Syventävien opintojen luennot ja harjoitustyöt 45 op
KEMS601 Puun rakenne ja kemiallinen koostumus, 7 op
KEMS602 Puunjalostuksen kemia, 7 op
KEMS603 Paperikemia, 6 op
KEMS604 Soveltavan kemian tutkimusmetodiikka, 4 op
KEMS605 Ympäristökemian analytiikka, 6 op
KEMS606 Hiilihydraattikemian perusteet, 4 op
KEMS648 Soveltavan kemian syventävät harjoitustyöt, 11 op
Erikoistyö, tutkielma ja kypsyysnäyte 40 op
KEMS649 Erikoistyö, 24 op
KEMS650 Pro gradu -tutkielma, 16 op
KEMS901 Kypsyysnäyte, 0 op

Valinnaiset opinnot 35 op
Suositellaan seuraavia kursseja
- KEMA243 Johdatus puunjalostukseen, 5 op
- KEMS609 Metsäteollisuuden päästöt ja ympäristönsuojelu, 4 op
- KEMS610 Soveltavan kemian seminaari, 4 op
- KEMS618 Biomassanjalostus, 6 op
Täydennetään valitsemalla pääaineen syventävistä vaihtoehtoisista opintojaksoista ja muista kemian sekä mahdollisesti taloustieteen opintojaksoista. Lisäksi voidaan valita henkilökohtaisen opintosuunnitelman mukaisesti mahdollisesti alkavan koulutusyhteityön puitteissa Jyväskylän ammattikorkeakoulun (JAMK) opintojaksoja. Työharjoittelua enintään 10 op yhdessä alemman korkeakoulututkinnon kanssa.

# #

9.2.3 Filosofian maisterin tutkinto - kemian opettaja 120 op

Filosofian maisterin tutkintoon vaaditaan edeltävinä opintoina luonnontieteiden kandidaatin (LuK) tutkinto tai vastaavat opinnot. Kemian opettajien pääaine on kemia.

Pääaineen syventävät opinnot 60 op
Syventävien opintojen luennot ja harjoitustyöt 24 op
KEMA701 Kokeellinen kemia koulussa, 5 op
KEMA702 Kemian opetuksen käsitteet ja ilmiöt, 5 op
KEMS703 Kemian opettajan seminaari, 4 op
Valinnaisesti kaksi seuraavista kursseista
- KEMS704 Laboratoriotyöt kemian opetuksessa, 5 op
- KEMS705 Mikrokemian työt kemian opetuksessa, 5 op
- KEMS709 Kemian mallit ja visualisointi, 5 op
- KEMS748 Kemian opettajan syventävät harjoitustyöt, 5 op
Erikoistyö, tutkielma ja kypsyysnäyte 20 op
KEMS749 Erikoistyö, 20 op
KEMS750 Pro gradu -tutkielma, 16 op
KEMS901 Kypsyysnäyte, 0 op

Valinnaiset ja pedagogiset opinnot 60 op
Kasvatustieteen pedagogiset aineopinnot 35 op. Toisen opetettavan aineen opintoja siten, että kandidaatin ja maisterin tutkinto yhdessä sisältävät aineenopettajan pätevyyteen vaadittavan aineopintokokonaisuuden. Lisäksi vapaasti valittavia kemian syventävien opintojen, fysiikan, matematiikan tai tietotekniikan opintoja siten, että opintojen kokonaislaajuus on 120 op.

# #

9.2.4 Maisterikoulutus ja maisteriohjelmat

Koulutusohjelmat on tarkoitettu soveltuvan alemman korkeakoulututkinnon tai insinööri/ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneille. Koulutusohjelmissa opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen opintosuunnitelma, johon voidaan sisällyttää myös muissa oppilaitoksissa suoritettuja opintojaksoja. Opintosuunnitelmaan sisällytetään tarvittavat täydentävät opinnot ja kieliopinnot mikäli niitä ei ole jo aiemmin suoritettu.

Puunjalostuskemian maisterikoulutus 120 op

Pääaineen syventävät opinnot 85 op
Syventävien opintojen luennot ja harjoitustyöt 45 op
KEMS601 Puun rakenne ja kemiallinen koostumus, 7 op
KEMS602 Puunjalostuksen kemia, 7 op
KEMS603 Paperikemia, 6 op
KEMS604 Soveltavan kemian tutkimusmetodiikka, 4 op
KEMS605 Ympäristökemian analytiikka, 6 op
KEMS606 Hiilihydraattikemian perusteet, 4 op
KEMS648 Soveltavan kemian syventävät harjoitustyöt, 11 op
Erikoistyö, tutkielma ja kypsyysnäyte 40 op
KEMS649 Erikoistyö, 24 op
KEMS650 Pro gradu -tutkielma, 16 op
KEMS901 Kypsyysnäyte, 0 op


Valinnaiset opinnot 35 op
Valitaan pääaineen syventävistä vaihtoehtoisista opintojaksoista enintään 20 op
- KEMS608 Teknillinen kemia, 4 op
- KEMS609 Metsäteollisuuden päästöt ja ympäristönsuojelu, 4 op
- KEMS610 Soveltavan kemian seminaari, 4 op
- KEMS611 Päällystystekniikka, 4 op
- KEMS612 Puunjalostuksen sivutuotekemia, 4 op
- KEMS613 Keittokemikaalien talteenottokemia, 4 op
- KEMS615 Kemometria, 4 op
- KEMS618 Biomassanjalostus, 6 op
Valitaan muista kemian sekä mahdollisesti taloustieteen opintojaksoista opintojaksoista vähintään 15 op. Lisäksi voidaan valita henkilökohtaisen opintosuunnitelman mukaisesti mahdollisesti alkavan koulutusyhteistyön puitteissa Jyväskylän ammattikorkeakoulun (JAMK) opintojaksoja.

Uusiutuvan energian maisteriohjelma, kemia pääaineena 120 op

Pääaineen syventävät opinnot (energiateknologia, kemia) 85 op
Syventävien opintojen luennot ja harjoitustyöt 45 op
KEMS801 Renewable Energy Production, 8 op
KEMS802 Seminar on Renewable Energy, 4 op
Advanced Renewable Energy Systems -kursseja vähintään 12 op seuraavista, 12 op
- KEMS810 Solar Energy, 4 op
- KEMS806 Wind Energy Technology, 4 op
- KEMS807 Economic Evaluation of Renewable Energy Systems, 4 op
- KEMS808 Fuel Cells Technology, 4 op
- YMPS465 Combustion of Demanding and Waste Based Biomass, 4 op
- YMPS450 Biogas Technology, 4 op
- FYSSxxx Materials for RE Technologies, 4 op
CEMS210 Material Flow Management, 5 op
Valinnaisia pääaineopinnoiksi soveltuvia kemian opintoja, 8 op
KEMS848 UE:n syventävien opintojen työt, 8 op
Erikoistyö, tutkielma ja kypsyysnäyte 40 op
KEMS849 Erikoistyö, 24 op
KEMS850 Pro gradu -tutkielma, 16 op
KEMS901 Kypsyysnäyte, 0 op
Sivuaine ja valinnaiset opinnot 35 op

Nanotieteiden maisteriohjelma

Nanotieteiden maisteriohjelmassa tutkinto koostuu pääaineen syventävistä opinnoista (80 -100 op) sekä sivuaineen opinnoista (20 - 40 op). Tutkinnon laajuus on vähintään 120 op. Valinnaisia sivuaineopintoja suoritetaan siten, että luonnontieteiden kandidaatin (tai muu soveltuva tutkinto) ja maisterin tutkinto yhdessä sisältävät vähintään yhden aineen perusopintokokonaisuuden ja toisen aineen aineopintokokonaisuuden biologiassa, fysiikassa tai matematiikassa.

Nanotieteiden maisteriohjelma, fysikaalinen kemia 120 op

Pääaineen syventävät opinnot 92 - 100 op
Syventävien opintojen luennot ja harjoitustyöt 52 - 60 op
SMBS813 Nanotieteen perusteet, 7 op
SMBS814 Nanotieteiden seminaari, 4 op
Fysikaalisen kemian syventäviä kursseja vähintään 21 op seuraavista
- KEMS401 Kvanttikemia, 7 op
- KEMS402 Molekyylispektroskopia, 7 op
- KEMS403 Reaktiokinetiikka, 7 op
- KEMS404 Valokemia, 7 op
- KEMS405 Lasertekniikka, 7 op
Kokonaisuuteen voidaan sisällyttää muiden kemian alojen kursseja 12 op
KEMS448 Fysikaalisen kemian syventävät harjoitustyöt, 20 op
Erikoistyö, tutkielma ja kypsyysnäyte 40 op
KEMS449 Erikoistyö, 24 op
KEMS450 Pro gradu -tutkielma, 16 op
KEMS901 Kypsyysnäyte, 0 op
Valinnaiset opinnot 20 - 40 op
Esim. matematiikassa, ympäristötieteissä ja taloustieteissä, työharjoittelua enintään 10 op yhdessä alemman korkeakoulututkinnon kanssa.

Nanotieteiden maisteriohjelma, orgaaninen kemia 120 op

Pääaineen syventävät opinnot 83 - 100 op
Syventävien opintojen luennot ja harjoitustyöt 43 - 60 op
SMBS813 Nanotieteen perusteet, 7 op
SMBS814 Nanotieteiden seminaari, 4 op
KEMS524 Orgaanisen kemian syventävä kurssi 1, 6 op
KEMS525 Orgaanisen kemian syventävä kurssi 2, 6 op
Orgaanisen kemian syventäviä kursseja 0-17 op seuraavista nanotieteiden erikoiskursseista tai muista soveltuvista syventävistä kursseista
- KEMS504 Spektroskopia orgaanisessa rakennetutkimuksessa, 4 op
- KEMS505 Käytännön NMR-spektroskopia, 4 op
- KEMS506 Johdatus kiinteän olomuodon NMR-spektroskopiaan, 4 op
- KEMS514 Introduction to Supramolecular Chemistry, 4 op
- KEMS515 Supramolekyylikemian jatkokurssi, 4 op
- KEMS516 Solid Phase Synthesis, 4 op
- KEMS520 Funktionaaliset ja hybridimateriaalit, 4 op
- KEMS523 Steroidien kemia, 4 op
KEMS548 Orgaanisen kemian syventävät harjoitustyöt, 20 op
Erikoistyö, tutkielma ja kypsyysnäyte, 40 op
KEMS549 Erikoistyö, 24 op
KEMS550 Pro gradu -tutkielma, 16 op
KEMS901 Kypsyysnäyte, 0 op
Valinnaiset opinnot 20 - 37 op
Valinnaisia sivuaineopintoja. Työharjoittelua enintään 10 op yhdessä alemman korkeakoulututkinnon kanssa.

# #

9.2.5 Kemia sivuaineena

Kemian perusopinnot 25 op
KEMP101 Kemian perusteet 1 (yleinen kemia 1), 5 op
KEMP102 Kemian perusteet 2 (yleinen kemia 2), 5 op
KEMP103 Kemian perusteet 3 (epäorgaaninen kemia), 4 op
KEMP105 Kemian perusteet 4 (orgaaninen kemia), 7 op
KEMP110 Kemian perustyöt, 4 op

Kemian aineopinnot 35 op
KEMA201 Analyyttinen kemia 1, 3 op
KEMA211 Epäorgaaninen kemia 1, 4 op
KEMA221 Fysikaalinen kemia 1, 5 op
KEMA237 Orgaaninen kemia osa 1, 4 op
KEMA210 Analyyttisen kemian työt, 4 op
KEMA220 Epäorgaanisen kemian työt, 4 op
KEMA230 Fysikaalisen kemian työt, 4 op
KEMA239 Orgaanisen kemian työt, 4 op
Valitaan seuraavista kursseista vähintään yksi
- KEMA202 Analyyttinen kemia 2, 3 op
- KEMA212 Epäorgaaninen kemia 2, 3 op
- KEMA222 Fysikaalinen kemia 2, 4 op
- KEMA701 Kokeellinen kemia koulussa, 4 op
- KEMA238 Orgaaninen kemia osa 2, 3 op

Kemian aineopinnot opettajille 35 op
KEMA201 Analyyttinen kemia 1, 3 op
KEMA211 Epäorgaaninen kemia 1, 4 op
KEMA221 Fysikaalinen kemia 1, 5 op
KEMA237 Orgaaninen kemia osa 1, 4 op
KEMA701 Kokeellinen kemia koulussa, 5 op
KEMA702 Kemian opetuksen käsitteet ja ilmiöt, 5 op
Valinnaisia opintoja, 9 op
Valinnaiset opinnot sovitaan kemian ja kemian opetuksen aineopinnoista kemian aineenopettajakoulutuksen vastuuhenkilön kanssa.

Kemian syventävät opinnot 60 op
Kemian syventävät opinnot valitulta kemian alalta, töitä 10-15 op, 40 op
Erikoistyö, 20 op

Kemian perusopinnot nanotieteiden koulutusohjelmassa 29 op
KEMP101 Kemian perusteet 1 (yleinen kemia 1), 5 op
KEMP102 Kemian perusteet 2 (yleinen kemia 2), 5 op
KEMP103 Kemian perusteet 3 (epäorgaaninen kemia), 4 op
KEMP105 Kemian perusteet 4 (orgaaninen kemia), 7 op
KEMP110 Kemian perustyöt, 4 op
Toinen seuraavista kursseista
- KEMA222 Fysikaalinen kemia 2, 4 op
- KEMA237 Orgaaninen kemia, osa 1, 4 op


# #

9.3 Kemian opintojen arvostelu

Kemian opintojaksoista kurssit ja erikoistyö arvostellaan kokonaislukuasteikolla 0 - 5. Alin hyväksytty arvosana on 1. Laboratoriotyöt arvostellaan hyväksytty-hylätty periaatteella.

Kemian perus- ja aineopintokokonaisuuden arvosana määräytyy kokonaisuuteen liitettyjen kurssien keskiarvon mukaan.

Kemian syventävien opintojen kokonaisuuden arvosanaa laskettaessa otetaan huomioon kaikki kokonaisuuteen liitetyt syventävät kurssit ja erikoistyö.

Kemian opintokokonaisuuksien arvolauseet määräytyvät yllämainituilla tavoilla lasketuista keskiarvoista käyttäen arvosteluasteikkoa välttävä (1.00-1.59), tyydyttävä (1.60-2.49), hyvä (2.50-3.49), kiitettävä (3.50-4.39), erinomainen (4.40-5.00).

Kandidaatin tutkielma arvostellaan hyväksytty - hylätty periaatteella. Pro gradu -tutkielma arvioidaan käyttäen arvolauseita approbatur, lubenter approbatur, non sine laude approbatur, cum laude approbatur, magna cum laude approbatur, eximia cum laude approbatur, laudatur.

# #

9.4 Opintojen ajoitus

Seuraavassa on esitetty opiskelun rungoksi LuK-tutkinnon kemian opintojen ajoitussuunnitelma. Sivuaineiden opiskelu on myös syytä aloittaa jo ensimmäisenä lukuvuonna. Kemian opettajat tekevät lisäksi kasvatustieteen perusopintoja ensimmäisenä lukuvuonna ja toisen lukuvuoden keväällä.

Ensimmäinen syksy
1. jakso 1.9.-24.10. 2. jakso 27.10.-19.12.
Alkukeitos Kemian perusteet 2 (yleinen kemia 2)
Kemian perusteet 1 (yleinen kemia 1) Kemian perustyöt
Kemian perustyöt
Matematiikan propedeuttinen kurssi

Ensimmäinen kevät
1. jakso 12.1. - 13.3. 2. jakso 16.3. - 22.5.
Kemian perusteet 3 (epäorgaaninen kemia) Kemian perusteet 4 (orgaaninen kemia)
Kemian perusteet 4 (orgaaninen kemia) Epäorgaaninen kemia 1
Epäorgaanisen kemian työt Epäorgaanisen kemian työt
Matematiikan peruskurssi

Toinen syksy
1. jakso 2. jakso
Analyyttinen kemia 1 Analyyttinen kemia 2
Orgaaninen kemia Orgaaninen kemia
Kemian matemaattiset apuvälineet (v) Analyyttisen kemian työt
Analyyttisen kemian työt

Toinen kevät
1. jakso 2. jakso
Fysikaalinen kemia 1 Johdatus kemian opetukseen (opettajille)
Epäorgaaninen kemia 2 Fysikaalisen kemian työt
Orgaanisen kemian työt Orgaanisen kemian työt

Kolmas syksy
1. jakso 2. jakso
Fysikaalinen kemia 2 Fysikaalinen kemia 2
Johdatus puunjalostukseen (v)
Spektroskopian perusteet (v)
Fysikaalisen kemian työt

Kolmas kevät
Kemian tiedonhankinta
Tutkimusprojekti
Tutkielma ja kypsyysnäyte

# #

9.5 Tieteellinen jatkokoulutus

Matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan jatko-opiskelijaksi otettu voi suorittaa filosofian lisensiaatin (FL) tai filosofian tohtorin (FT) tutkinnot pääaineenaan jokin niistä oppiaineista, joissa tiedekunnassa voi suorittaa maisterin tutkinnon. Filosofian lisensiaatin tutkinnon voi suorittaa päätoimisesti opiskellen kahdessa vuodessa ja tohtorin tutkinnon neljässä vuodessa.

Jatkokoulutukseen hakeuduttaessa opiskelijalla tulee olla suoritettuna ylempi korkeakoulututkinto, ulkomainen koulutus, joka antaa asianomaisessa maassa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin tai yliopiston muutoin toteamat riittävät tiedot ja valmiudet. Valintakriteereinä ovat menestys aiemmissa opinnoissa, tutkimusaiheen valinta, asiantuntevan ohjauksen saatavuus ja sitoutuminen opintojen suorittamiseen. Jatko-opinto-oikeutta haetaan matemaattis-luonnontieteelliseltä tiedekunnalta jatkokoulutushakemus-lomakkeella, jonka liitteenä tulee olla opintosuunnitelma ja tutkimussuunnitelma.

Tieteellisen jatkokoulutuksen tavoitteena on, että opiskelija perehtyy syvällisesti omaan tutkimusalaansa sekä saavuttaa valmiudet tutkimusalansa piirissä itsenäisesti ja kriittisesti soveltaa tieteellisen tutkimuksen menetelmiä ja luoda uutta tieteellistä tietoa. Tavoitteena on myös perehtyä hyvin oman alansa kehitykseen, perusongelmiin ja tutkimusmenetelmiin sekä saavuttaa sellainen yleisen tieteenteorian ja tutkimusalaansa liittyvien muiden tieteenalojen tuntemus, joka mahdollistaa niiden kehityksen seuraamisen.

Tieteellisen jatkokoulutuksen opintojen tulee tukea tutkimustyötä. Jatko-opinnot ovat 60 opintopisteen laajuiset. Niihin kuuluu vähintään 30 opintopistettä pääaineeseen liittyviä syventävien opintojen tasoisia opintoja ja loput pääainetta ja tutkimustyötä tukevia opintoja. Jatko-opinnot voidaan korvata toisen kemian alan 60 op:n syventävällä sivuainekokonaisuudella mikäli se on tutkimusaiheen kannalta tarpeellista. Jatko-opiskelijoille laaditaan henkilökohtaiset opintosuunnitelmat.

Lisensiaatin tutkintoa varten opiskelijan on suoritettava jatkokoulutuksen opintojen lisäksi lisensiaatintutkimus, jossa opiskelija osoittaa hyvää perehtyneisyyttä tutkimusalaansa sekä valmiutta itsenäisesti ja kriittisesti soveltaa tieteellisen tutkimuksen menetelmiä. Lisensiaatintutkimukseksi voidaan hyväksyä myös riittävä määrä samaa ongelmakokonaisuutta käsitteleviä tieteellisiä julkaisuja tai julkaistavaksi hyväksyttyjä käsikirjoituksia ja niistä laadittu yhteenveto taikka muu vastaavat tieteelliset kriteerit täyttävä työ. Julkaisuihin voi kuulua yhteisjulkaisuja, jos tekijän itsenäinen osuus on niissä osoitettavissa.

Tohtorin tutkinnon suorittamiseksi jatkokoulutukseen otetun opiskelijan tulee suorittaa tieteellisen jatkokoulutuksen opinnot, osoittaa tutkimusalallaan itsenäistä ja kriittistä ajattelua sekä laatia väitöskirja ja puolustaa sitä julkisesti.

Väitöskirjan tulee olla ehjän kokonaisuuden muodostava, julkaisukelpoinen tieteellinen esitys jostakin kemian alan ongelmasta. Väitöskirja perustuu opiskelijan omaan tutkimukseen. Sen tulee osoittaa, että tekijä hallitsee perusteellisesti esittämänsä asian ja pystyy käsittelemään aihettaan itsenäisesti ja esitystekniikaltaan moitteettomasti. Väitöskirjaksi voidaan hyväksyä myös riittävä määrä samaa ongelmakokonaisuutta käsitteleviä tieteellisiä julkaisuja tai julkaistavaksi hyväksyttyjä käsikirjoituksia ja niistä laadittu yhteenveto taikka muu vastaavat tieteelliset kriteerit täyttävä työ. Julkaisuihin voi kuulua yhteisjulkaisuja, jos tekijän itsenäinen osuus on niissä osoitettavissa.

# #

9.6 Kemian opetus 2008-2009

Tämä kappale sisältää tietoja kemian opintoihin kuuluvista opintojaksoista lukuvuonna 2008-2009. Kurssien tarkemman aikataulun löydät Korpista sivulta:
https://korppi.jyu.fi/kotka/course/student/organisationList.jsp,
kun kirjoitat hakukenttään kurssin koodin.
Korpista löytyvät tiedot myös muusta opetustarjonnasta.

# #

9.6.1 Lukuvuonna 2008-2009 luennoitavat kemian opintojaksot

Syyslukukausi Kevätlukukausi
Perusopinnot Perusopinnot
KEMP010
KEMP101
KEMP102

 Alkukeitos
Kemian perusteet 1
Kemian perusteet 2

 KEMP103
KEMP105


 Kemian perusteet 3
Kemian perusteet 4

Aineopinnot Aineopinnot
KEMA201
KEMA202
KEMA222
KEMA236
KEMA241
KEMA242
KEMA243
KEMA701
KEMA702

 Analyyttinen kemia 1
Analyyttinen kemia 2
Fysikaalinen kemia 2
Orgaaninen kemia
Kemian matemaattiset apuvälineet
Spektroskopian perusteet
Johdatus puunjalostukseen
Kokeellinen kemia koulussa
Kemian opetuksen käsitteet

 KEMA211
KEMA212
KEMA221
KEMA245
KEMY003





 Epäorgaaninen kemia 1
Epäorgaaninen kemia 2
Fysikaalinen kemia 1
Johdatus kemian opetukseen
Kemian tiedonhankinta

Syventävät opinnot Syventävät opinnot
KEMS303
KEMS304

KEMS306
KEMS402
KEMS504

KEMS505
KEMS514

KEMS524
KEMS525
KEMS601

KEMS603
KEMS604

KEMS612
KEMS801



 Bioepäorgaaninen kemia
Kemialisten tulosten tarkastelu
tilastollisin menetelmin
Molekyylimallituksen perusteet
Molekyylispektroskopia
Spektroskopia orgaanisessa rakenne-
tutkimuksessa
Käytännön NMR-spektroskopia
Introduction to Supramolecular
Chemistry
Orgaanisen kemian syventävä kurssi 1
Orgaanisen kemian syventävä kurssi 2
Puun rakenne ja kemiallinen
koostumus
Paperikemia
Soveltavan kemian tutkimusmeto-
diikka
Puunjalostuksen sivutuotekemia
Renewable Energy Production


 KEMS302
KEMS309
KEMS315
KEMS316

KEMS404
KEMS506

KEMS515
KEMS523
KEMS526
KEMS602
KEMS605
KEMS606
KEMS703
KEMS704
KEMS709
KEMS806


 Analyyttisen kemian syventävä kurssi
Termoanalyysin perusteet
Pääryhmien kemia
Ajankohtaisia aiheita epäorgaanisessa
kemiassa
Valokemia
Johdatus kiinteän olomuodon NMR-
spektroskopiaan
Supramolekyylikemian jatkokurssi
Steroidien kemia
Moderni synteettinen orgaaninen kemia
Puunjalostuksen kemia
Ympäristökemian analytiikka
Hiilihydraattikemian perusteet
Kemian opettajan seminaari
Laboratoriotyöt kemian opetuksessa
Kemian mallit ja visualisointi
Wind Energy Technology

# #

9.6.2 Kemian perusopinnot

KEMP010 Alkukeitos (2 op)

Opettaja: Mika Pettersson
Aikataulu: Syksy 2008, jakso 1, 1.9.-10.9.
Sisältö: Uusille opiskelijoille tarkoitettu intensiivikurssi, jolla tutustutaan kemian laitokseen ja sen henkilökuntaan. Kurssiin sisältyy laitoksen opetus- ja tutkimustoiminnan esittelyä, kemistin uravaihtoehtojen esittelyä, opintoneuvontaa sekä opiskelijoiden ja henkilökunnan yhteistä toimintaa. Tarkoituksena on edesauttaa opintojen menestyksekästä aloitusta. Kurssi koostuu pääosin esitelmistä ja pienryhmätyöskentelystä.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=57868

KEMP101 Kemian perusteet 1 (yleinen kemia 1) (5 op)

Opettajat: Liisa Antila, Suvi Virtanen, Jussi Ahokas, Mika Pettersson
Aikataulu: Syksy 2008, jakso 1. Luennot 28 h, 15.9.-14.10, ma 12-14, MaD202, ti 10-12, MaD202 ja to 8-10, MaA102. Laskuharjoitukset 8 h, 22.9.-17.10., ma 10-12, YlistöKem3, ma 14-16, YlistöKem4, ti 12-14, Ylistökem4, ke 8-10, YlistöKem1, ke 14-16, YlistöKem2 ja pe 8-10, YlistöKem3.
Sisältö: Johdatus yleiseen kemiaan; alkuaineet ja atomin rakenne, jaksollinen järjestelmä, kemiallinen sitoutuminen ja kemialliset yhdisteet sekä muut tärkeimmät käsitteet.
Kirjallisuus: C.E. Housecroft, E.C. Constable, Chemistry, 3. painos, luvut 1-8
Kurssin kotisivu: http://www.jyu.fi/science/laitokset/kemia/osastot/fyskem/opetus/perusopinnot/kurssikuvaus/
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=56626

KEMP102 Kemian perusteet 2 (yleinen kemia 2) (5 op)

Opettaja: Jan Lundell
Aikataulu: Syksy 2008, jakso 2. Luennot 28 h, 28.10.-9.12., ma 12-14, MaD202, ti 10-12, MaD202 ja 30.10., to 8-10, MaA102. Laskuharjoitukset 12 h, 3.11.-12.12., ma 10-12, YlistöKem3, ma 14-16, YlistöKem4, ti 12-14, YlistöKem4, ke 8-10, YlistöKem3, ke 14-16, YlistöKem2 ja pe 8-10, YlistöKem2.
Sisältö: Johdatus spektroskopiaan, reaktiokinetiikkaan, kemialliseen tasapainoon, termodynamiikkaan ja sähkökemiaan.
Kirjallisuus: C.E.Housecroft, E.C.Constable, Chemistry, 3.painos, luvut 11-13, 15-18
Kurssin kotisivu: https://www.jyu.fi/science/laitokset/kemia/muut prosenttia 20yksikot/ope/opiskelu/KEMP102_S08.html
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=56627

KEMP103 Kemian perusteet 3 (epäorgaaninen kemia) (4 op)

Opettaja: Jussi Valkonen
Aikataulu: Kevät 2009, jakso 1. Luennot 28 h, 13.1.-26.2, ti 8-10, MaA102 ja to 8-10, MaA102.
Sisältö: Epäorgaanisen kemian perusteet.
Kirjallisuus: C.E. Housecroft, E.C. Constable, Chemistry, 3. painos, luvut 9, 20-23
Kurssin kotisivu: http://users.jyu.fi/~valkonen/kemp103/
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=56628

KEMP105 Kemian perusteet 4 (orgaaninen kemia) (7 op)

Opettaja: Juhani Huuskonen
Aikataulu: Kevät 2009, jaksot 1 ja 2. Luennot 60 h, 13.1.-6.5, ti 10-12, MaA102 ja ke 14-16, MaA102.
Sisältö: Johdatus orgaanisiin molekyyleihin, funktionaalisiin ryhmiin ja niiden reaktioihin. Stereokemian ja orgaanisten reaktioiden perusteet. Substituutio- ja eliminaatioreaktiot. Käsiteltävät yhdisteryhmät: alkaanit, alkyylihalidit, alkoholit, eetterit, epoksidit, alkeenit ja alkyynit.
Kirjallisuus: J.G. Smith, Organic Chemistry, 1. painos (2006), luvut 1-12.
Esitiedot: KEMP101 Kemian perusteet 1
Kurssin kotisivu: http://users.jyu.fi/~sihuusko/pk4/pk4.html
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=56728

KEMP110 Kemian perustyöt (4 op)

Opettaja: Ari Väisänen
Ajankohtaista: Kurssi on kemia pääaineena opiskelunsa syksyllä 2008 aloittaneille. Töiden aloittamista edeltävät työturvallisuusluennot ja töihinpääsykuulustelu. Kemian perustyöt tehdään ryhmätöinä 4 tuntia viikossa, yhteensä 44 tuntia. Ryhmiin ilmoittautuminen korpissa 1.9.2008 – 12.9.2008. Ryhmästä saa olla yhden kerran pois ja puuttuva työ suoritetaan joulukuussa järjestettävässä ylimääräisessä ryhmässä.
Aikataulu: Syksy 2008, jaksot 1 ja 2. Luennot 4 h, 15.9.-16.9, ma 8-10, YlistöKem4 ja ti 8-10, YlistöKem4. Laboratoriotyöt 44 h.
Sisältö: Ioniyhdisteen valmistus, veden pH:n muuttuminen oksidien ja suolojen vaikutuksesta, suolojen liukoisuus, reaktiokineettinen ja lämpökemiallinen työ, orgaanisia synteesejä ja osoitusreaktioita.
Kirjallisuus: Työturvallisuusosuuden kirjallisuutena H. Yrjänheikki (toim.), Laboratorio kehittyvänä työympäristönä sekä luennot. Laboratoriotyöt tehdään monisteen Kemian perustyöt mukaan, jonka voi hankkia Mattilanniemen Kampus Kirjasta.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=56989

KEMP110 Kemian perustyöt (4 op)

Opettaja: Ari Väisänen
Ajankohtaista: Kurssi on kemiaa sivuaineena opiskeleville. Töiden aloittamista edeltävät työturvallisuusluennot ja töihinpääsykuulustelu. Kemian perustyöt tehdään ryhmätöinä 4 tuntia viikossa, yhteensä 44 tuntia. Ryhmiin ilmoittautuminen korpissa 12.11.2008 – 3.1.2009. Ryhmästä saa olla yhden kerran pois ja puuttuva työ suoritetaan toukokuussa järjestettävässä ylimääräisessä ryhmässä.
Aikataulu: Kevät 2009, jaksot 1 ja 2. Luennot 4 h, 12.1.-13.1., ma 10-12, YlistöKem4 ja ti 12-14, YlistöKem4. laboratoriotyöt 44 h.
Sisältö: Ioniyhdisteen valmistus, veden pH:n muuttuminen oksidien ja suolojen vaikutuksesta, suolojen liukoisuus, reaktiokineettinen ja lämpökemiallinen työ, orgaanisia synteesejä ja osoitusreaktioita.
Kirjallisuus: Työturvallisuusosuuden kirjallisuutena H. Yrjänheikki (toim.), Laboratorio kehittyvänä työympäristönä sekä luennot. Laboratoriotyöt tehdään monisteen Kemian perustyöt mukaan, jonka voi hankkia Mattilanniemen Kampus Kirjasta.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=56992

# #

9.6.3 Kemian aineopinnot

KEMA201 Analyyttinen kemia 1 (3 op)

Opettaja: Rose Matilainen
Aikataulu: Syksy 2008, jakso 1. Luennot 20 h, 10.9.-8.10, ti 8-10, YlistöKem1, ke 14-16, YlistöKem1 ja 11.9., to 8-10, YlistöKem1. Laskuharjoitukset 8 h, 18.9.-16.10., to 8-10, YlistöKem1.
Sisältö: Aktiivisuus, happo-emäs -tasapainojen kuvaaminen graafisesti, happo-emäs -titraus, titrausvirhe, gravimetria
Kirjallisuus: D.C. Harris, Quantitative Chemical Analysis, 7. painos, luvut 6-11, 27, luentomateriaali
Esitiedot: Kemian perusopinnot
Kurssin kotisivu: http://users.jyu.fi/~rosemati/kema201/
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=56745

KEMA202 Analyyttinen kemia 2 (3 op)

Opettaja: Rose Matilainen
Aikataulu: Syksy 2008, jakso 2. Luennot 20 h, 4.11.-3.12, ti 8-10, YlistöKem1 ja ke 14-16, YlistöKem1. Laskuharjoitukset 8 h, 13.11.-11.12., to 8-10, YlistöKem1.
Sisältö: EDTA-titraus, sähkökemian perusteet, potentiometria, redox-titraus, elektrolyysi, näytteenkäsittely
Kirjallisuus: D.C. Harris, Quantitative Chemical Analysis, 7. painos, luvut 12,14-17(17.1-17.2), 28, luentomateriaali
Esitiedot: Kemian perusopinnot, Analyyttinen kemia 1 (KEMA201)
Kurssin kotisivu: http://users.jyu.fi/~rosemati/kema202/
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=56747

KEMA210 Analyyttisen kemian työt (4 op)

Opettaja: Manu Lahtinen
Ajankohtaista: Analyyttisen kemian harjoitustyöt tehdään itsenäisesti kevätlukukaudella (jaksot 1 ja 2 laboratorion aukioloaikoina Ma, Ti ja Pe 8.15 - 16.15). Töihin ilmoittautumisen ohella töihin liittyy sisäänpääsykuulustelu, joka on läpäistävä hyväksytysti (suoritus ei vanhene) ennen kuin saa labrapaikan ja voi aloittaa työt . Työkuulusteluja järjestetään syyslukukauden toisella jaksolla maanantaisin klo 9:00-10:00, seuraavina ajankohtina: 17.11 ja 8.12. sekä kevätlukukaudella 12.1, 26.1, 9.2, 23.2, 9.3, 30.3, 20.4, 4.5, 25.5 ja 8.6. Tenttialueena työmoniste KEMA210 Analyyttisen kemian työt, joka on myynnissä Mattilanniemen Kampus kirjassa (MaA). Opetusohjelman uudelleen järjestelyn seurauksena analyyttisen työt siirtyvät lukukaudesta 2009-2010 alkaen pidettäväksi syyslukukaudella. Tämän seurauksena kevään 2009 osalta analyyttisen työt pidetään poikkeuksellisesti kahdessa vaiheessa rinnakkain epäorgaanisten laboratoriotöiden kanssa niin, että analyyttisen töitä voi tehdä viikoilla 3-12, jonka jälkeen osastolla käynnistyy epäorgaanisen kemian laboratoriotöiden itsenäinen vaihe (oman labrapaikan voi pitää, mutta analyyttisen labroja ei voi tehdä viikoilla 13-21). Analyyttisen töitä on mahdollisuus jatkaa viikoilla 22-25, sekä seuraavalla syyslukukaudella 2009.
Aikataulu: Kevät 2009, jaksot 1 ja 2, 12.1.-20.3. ja 25.5.-16.6., ma, ti ja pe 8.15 - 16.15.
Sisältö: Työt sisältävät analyyttisiä määritysmenetelmiä ja analyysilaitteiden käyttöä. Käsiteltäviä aiheita ovat mm. gravimetria, potentiometria, titrimetria, sekä spektroskooppiset menetelmät (liekkifotometria, UV/VIS- ja atomiabsorptiospektrofotometria). Työ tentitään suullisesti ennen työn aloittamista ja yhdestä työstä laaditaan erillinen työseloste.
Kirjallisuus: KEMA210 Analyyttisen kemian työt -moniste
Esitiedot: Kemian perustyöt (KEMP110) ja Kemian peruskurssit 1–3 (KEMP101-103) ON OLTAVA SUORITETTUNA.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=56996

KEMA211 Epäorgaaninen kemia 1 (4 op)

Opettaja: Reijo Suontamo
Aikataulu: Kevät 2009, jakso 2. Luennot 28 h, 17.3.-6.5., ti 12-14, YlistöKem1 ja ke 12-14, YlistöKem1.
Sisältö: Yleistä epäorgaanista kemiaa.
Kirjallisuus: C.E. Housecroft, A.G. Sharpe, Inorganic Chemistry, 3. painos, luvut 2, 4-7, 9
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=56748

KEMA212 Epäorgaaninen kemia 2 (3 op)

Opettaja: Reijo Sillanpää
Aikataulu: Kevät 2009, jakso 1. Luennot 24 h, 13.1.-24.2, ti 10-12, YlistöKem1 ja ke 12-14, YlistöKem1.
Sisältö: Epäorgaanisen kemian perusasioita kuten metalli-ionien sidosteoriat, d-ryhmän metallien kemiaa, organometallikemiaa ja koordinaatioyhdisteiden reaktiomekanismit.
Kirjallisuus: C. E. Housecroft, A. G. Sharpe, Inorganic Chemistry, 3. painos, 2007, luvut 20-22, 24 ja 26-27.
Esitiedot: Epäorgaaninen kemia 1 (KEMA211)
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=56749

KEMA220 Epäorgaanisen kemian työt (4 op)

Opettajat: Petri Seppälä, Anssi Peuronen, Minna Kärnä, Aki Ilander, Manu Lahtinen, Ari Väisänen
Ajankohtaista: Kurssi on opiskelunsa syksyllä 2007 tai sitä aiemmin aloittaneille. Opetusohjelman uudelleen järjestelyn seurauksena epäorgaanisen kemian harjoitustyöt tehdään viimeistä kertaa syyslukukaudella. Työt siirtyvät 2009 alkaen kevätlukukaudelle. Työt aloitetaan ryhmäkohtaisia aikatauluja noudattaen ma 15.9.2008 alkaen. Ryhmävaiheesta pääsee siirtymään itsenäiseen vaiheeseen, kun työmonisteen työt 1-9 on suoritettu hyväksytysti. Itsenäinen vaihe päättyy 19.12.2008. Kurssiin liittyvä työmoniste (KEMA220 Epäorgaanisen kemian aineopintojen työt, 2008) on myynnissä Mattilanniemen (MaA) Kampus kirjassa. ILMOITTAUDU AINOASTAAN YHTEEN LABORATORIORYHMÄÄN (ryhmät 1-6;ryhmiin 1-6 ilmoittautuneet eivät ilmoittaudu enää ryhmään "itsenäinen vaihe", kyseinen ryhmä on tarkoitettu keskeyttäneille) To 11.9. klo 23:59 mennessä. -Huom! Ilmoittaudu LABORATORIORYHMÄÄN, pelkkä yleisilmoittautuminen kurssille ei riitä; ryhmissä on jonotuskäytäntö. Kunkin ryhmän maksimi henkilömäärä on 12. Edellisenä syksynä kurssin keskeyttäneet ilmoittautuvat ryhmiin, vain jos ryhmävaiheen työt 1-9 ovat jäänet kesken, muutoin ilmoittaudutaan ryhmään nimeltä itsenäinen vaihe! Huom: Ryhmään itsenäinen vaihe (Tyt 10-13) ilmoittaudutaan AINOSTAAN ,jos työt 1-9 on jo suoritettu hyväksytysti! Itsenäinen vaihe käynnistyy 20.10.2008 osaston aukioloaikoina ma, ti ja pe 8:15-16:15.
Aikataulu: Syksy 2008, jaksot 1 ja 2, 15.9.-19.12.
Sisältö: Työt jakautuvat kahteen osaan, joista alkuosa tehdään ryhmätöinä (2x4h/vk 6-7 viikon ajan) ryhmäkohtaisina aikoina ja jälkimmäinen osa itsenäisesti (7-8 viikon ajan). Itsenäisessä vaiheessa töitä tehdään omaan tahtiin laboratorion aukioloaikoina (ma, ti ja pe 8:15-16:15). Ryhmävaiheessa käsitellään epäorgaanista kvalitatiivista analyysiä ja yksinkertaisia synteesejä. Itsenäisessä vaiheessa syntetisoidaan useita epäorgaanisia yhdisteitä ja perehdytään niiden avulla erilaisiin analyysimenetelmiin. Itsenäisen vaiheen työt tentitään suullisesti ennen kunkin työn aloittamista ja jokaisesta työstä laaditaan työseloste.
Esitiedot: Kemian perustyöt (KEMP110) ja Kemian perusteet 1–2 (KEMP101-102) ON OLTAVA SUORITETTUNA.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=56993

KEMA220 Epäorgaanisen kemian työt (4 op)

Opettaja: Manu Lahtinen
Ajankohtaista: Työkurssin informaatio täydentyy mm. ryhmäaikojen osalta marraskuun alkupuolella Kurssi on ensisijaisesti tarkoitettu syksyllä 2008 opiskelunsa aloittaneille. Työt aloitetaan ryhmäkohtaisia aikatauluja noudattaen ma 9.2.2009 alkaen. Itsenäinen vaihe päättyy 21.5.2009.
Aikataulu: Kevät 2009, jaksot 1 ja 2, 9.2.-21.5.
Sisältö: Työt jakautuvat kahteen osaan, joista alkuosa tehdään ryhmätöinä (2x4h/vk 6-7 viikon ajan) ryhmäkohtaisina aikoina ja jälkimmäinen osa itsenäisesti (6-7 viikon ajan). Itsenäisessä vaiheessa töitä voi tehdä omaan tahtiin laboratorion aukioloaikoina (Ma, Ti ja Pe 8:15-16:15). Ryhmävaiheessa käsitellään epäorgaanista kvalitatiivista analyysiä ja yksinkertaisia synteesejä. Itsenäisessä vaiheessa syntetisoidaan useita epäorgaanisia yhdisteitä ja perehdytään niiden avulla erilaisiin analyysimenetelmiin. Itsenäisen vaiheen työt tentitään suullisesti ennen kunkin työn aloittamista ja jokaisesta työstä laaditaan työseloste.
Esitiedot: Kemian perustyöt (KEMP110) ja Kemian perusteet 1–2 (KEMP101-102) ON OLTAVA SUORITETTUNA.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=56995

KEMA221 Fysikaalinen kemia 1 (5 op)

Opettaja: Hannu Häkkinen
Aikataulu: Kevät 2009, jaksot 1. Luennot 36 h, 13.1.-12.3., ti 14-16, YlistöKem1 ja to 14-16, YlistöKem1. Laskuharjoitukset 16 h, 21.1.-11.3., ke 8-10, YlistöKem1 ja ke 10-12, YlistöKem1. Ohjaukset 16 h.
Sisältö: Kemiallinen termodynamiikka, puhtaan aineen faasimuutokset, kahden aineen seokset, kemiallinen tasapaino, kineettinen kaasuteoria, reaktiokinetiikka.
Kirjallisuus: P.W. Atkins, J. de Paula, Physical Chemistry, 8. painos, luvut 2-7, 21-22
Esitiedot: Kemian perusteet 1-4 (KEMP101-103, 105). Erityisesti esitiedoiksi suositellaan matemaattisia opintoja: Kemian matemaattiset apuvälineet (KEMA241) ja/tai Fysiikan matemaattiset menetelmät I (FYSP100) tai vastaavat tiedot.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=56752

KEMA222 Fysikaalinen kemia 2 (4 op)

Opettaja: Henrik Kunttu
Aikataulu: Syksy 2008, jaksot 1 ja 2. Luennot 32 h, 18.9.-14.11., to 12-14, YlistöKem1 ja pe 10-12, YlistöKem1. Laskuharjoitukset 16 h, 22.9.-12.11., ma 10-12, YlistöKem2 ja ke 8-10, YlistöKem4.
Sisältö: Kvanttikemian perusteet, atomin rakenne, molekyylirakenne, optinen spektroskopia (raman-, IR- ja elektronispektroskopia), magneettinen spektroskopia (NMR, ESR).
Kirjallisuus: P.W. Atkins, J. de Paula, Physical Chemistry, 8. painos, luvut 8-11, 13-15
Esitiedot: Kemian perusteet 1-4 (KEMP101-103, 105). Erityisesti esitiedoiksi suositellaan matemaattisia opintoja: Kemian matemaattiset apuvälineet (KEMA241) ja/tai Fysiikan matemaattiset menetelmät I (FYSP100) tai vastaavat tiedot.
Kurssin kotisivu: http://users.jyu.fi/~hekunttu/fyskem2
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=56753

KEMA230 Fysikaalisen kemian työt (4 op)

Opettajat: Saara Kaski, Jukka Aumanen, Tiina Kiviniemi
Aikataulu: Syksy 2008, jaksot 1 ja 2, 3.9.-19.12., kevät 2009, jaksot 1 ja 2, 14.1.-18.6.
Sisältö: Termodynamiikan, kinetiikan, sähkökemian, faasimuutosten ja spektroskopian työt ja kirjalliset työselostukset.
Kirjallisuus: Erilliset työohjeet
Esitiedot: Fysikaalinen kemia 1 tai 2 (KEMA221 tai KEMA222) sekä Kemian perustyöt (KEMP110)
Kurssin kotisivu: http://www.jyu.fi/science/laitokset/kemia/osastot/fyskem/opetus/aineopinnot/KEMA230/
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=57002

KEMA236 Orgaaninen kemia (7 op)

Opettaja: Maija Nissinen
Ajankohtaista: Sivuaineopiskelijat voivat suorittaa joko kurssin alkuosan KEMA237 (4 op) tai koko kurssin. Kurssin KEMA237 voi myös myöhemmin täydentää kurssiksi KEMA236 suorittamalla kurssin loppuosan.
Aikataulu: Syksy 2008, jaksot 1 ja 2. Luennot 54 h, 8.9.-8.12, ma 12-14, YlistöKem1 ja ti 12-14, YlistöKem1. Laskuharjoitukset 12 h, 24.9.-12.12., ke 12-14, YlistöKem1, to 8-10, YlistöKem 2 ja pe 10-12, YlistöKem3.
Sisältö: NMR-spektroskopian perusteet, radikaalireaktiot, konjugaatio ja resonanssi, aromaattisuus ja elektrofiilinen aromaattinen substituutio, karboksyylihapot ja niiden johdannaiset, aldehydit ja ketonit, karbonyyliyhdisteiden kemia: organometallireagenssit, hapetus ja pelkistys, nukleofiilinen additio ja substituutio, α-hiilen substituutioreaktiot; amiinit.
Kirjallisuus: J. G. Smith, Organic Chemistry, 2. painos (2007) luvut 14 -23 ja 25
Esitiedot: Kemian perusteet 4 (KEMP105)
Kurssin kotisivu: http://www.jyu.fi/Members/majoni
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=56750

KEMA237 Orgaaninen kemia osa 1 (4 op)

Opettaja: Maija Nissinen
Ajankohtaista: Sivuaineopiskelijat voivat suorittaa joko kurssin alkuosan KEMA237 (4 op) tai koko kurssin. Kurssin KEMA237 voi myös myöhemmin täydentää kurssiksi KEMA236 suorittamalla kurssin loppuosan.
Aikataulu: Syksy 2008, jaksot 1 ja 2. Luennot 28 h, 8.9.-21.10, ma 12-14, YlistöKem1 ja ti 12-14, YlistöKem1. Laskuharjoitukset 6 h, 24.9.-31.10, ke 12-14, YlistöKem1, to 8-10, YlistöKem2 ja pe 10-12, YlistöKem3.
Sisältö: NMR-spektroskopian perusteet, radikaalireaktiot, konjugaatio ja resonanssi, aromaattisuus ja elektrofiilinen aromaattinen substituutio, karboksyylihapot.
Kirjallisuus: J. G. Smith, Organic Chemistry, 1. painos (2006) luvut 14-19
Esitiedot: Kemian perusteet 4 (KEMP105)
Kurssin kotisivu: http://www.jyu.fi/Members/majoni
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=56751

KEMA239 Orgaanisen kemian työt (4 op)

Opettajat: Kirsi Salorinne, Tanja Lahtinen, Laura Ilander, Juha Koivukorpi, Juhani Huuskonen
Ajankohtaista: Töiden aloittamista edeltävät työhönjohdatuskurssi (sis. luennot + laboratorioharjoitus) ja töihinpääsykuulustelu (voimassa 2 kk). Kurssi on pakollinen (luennoilla läsnäolopakko, yksi poissaolo sallitaan erittäin hyvästä syystä) ja suoritetaan ennen orgaanisen kemian töiden aloittamista. Orgaanisen kemian työt tehdään itsenäisesti orgaanisen kemian osaston laboratoriossa. Työhönjohdatuskurssille ja orgaanisen kemian töihin ilmoittautuminen tehdään korpissa.
Aikataulu: Työhönjohdatuskurssi: syksy 2008, jakso 1, 15.9.-24.9., kevät 2009, jakso 1, 12.1.-21.1. Luennot 8 h, laboratorioharjoitus 8 h. Orgaanisen kemian työt: syksy 2008, jaksot 1 ja 2, 6.10.-12.12., kevät 2009, jaksot 1 ja 2, 2.2.-19.6.
Sisältö: Ohjeiden mukaan tehtäviä synteesejä, joissa tutustutaan tavallisimpiin työmenetelmiin ja välineisiin sekä spektrometrisiin menetelmiin (NMR ja IR)
Kirjallisuus: Moniste K. Laihia, Orgaanisen kemian työhönjohdatuskurssi. Monisteen voi hankkia Mattilanniemen Kampus Kirjasta.
Esitiedot: Työhönjohdatuskurssi: Kemian perusteet 1-2 ja 4 (KEMP101-102, 105). Orgaanisen kemian työt: Orgaanisen kemian 1 (KEMA237) tai Orgaanisen kemian (KEMA236) hyväksytty suoritus, Työhönjohdatuskurssi + töihinpääsykuulustelu sekä Kemian perustyöt (KEMP110).
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=58014

KEMA241 Kemian matemaattiset apuvälineet (5 op)

Opettaja: Toni Kiljunen
Aikataulu: Syksy 2008, jakso 1. Luennot 24 h, 1.9.-13.10, ma 10-12, YlistöKem 1 ja ke 10-12, YlistöKem1. Laskuharjoitukset 12 h, 9.9.-14.10., ti 10-12, YlistöKem1.
Sisältö: Matemaattinen esitystapa, derivointi ja integrointi, sarjat ja muunnokset, operaattorit ja matriisit
Kirjallisuus: R.G. Mortimer, Mathematics for Physical Chemistry, 3. painos
Kurssin kotisivu: http://www.jyu.fi/science/laitokset/kemia/osastot/fyskem/opetus/aineopinnot/KEMA241/
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=56754

KEMA242 Spektroskopian perusteet (5 op)

Opettaja: Erkki Kolehmainen
Ajankohtaista: Kurssilla on yhteiset luennot kurssin KEMS504 Spektroskopia orgaanisessa rakennetutkimuksessa kanssa, mutta eri tentti.
Aikataulu: Syksy 2008, jakso 1. Luennot 26 h sisältäen spektrintulkintaharjoitukset, 9.9.-21.10, ti 14-16, YlistöKem2 ja to 14-16, YlistöKem2.
Sisältö: NMR-, värähdys- (IR ja Raman), elektroni- (UV, Vis, CD, ORD) spektroskopiat ja massaspektrometria (EI, CI, ESI-, MALDI-TOF) ja niiden soveltaminen orgaanisessa rakennetutkimuksessa luentojen ja integroitujen harjoitustehtävien perusteella.
Kirjallisuus: J.B. Lambert, H.F. Shurwell, D.A. Lightner, R.G. Cooks, Organic Structural Spectroscopy, J.G. Smith, Organic Chemistry, 1. painos (2006), luvut 14-15 sekä luentomateriaali.
Esitiedot: Orgaaninen kemia (KEMA236)
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=56755

KEMA243 Johdatus puunjalostukseen (5 op)

Opettaja: Jukka-Pekka Isoaho
Aikataulu: Syksy 2008, jakso 1. Luennot 32 h, 4.9.-23.10, ti 10-12, YlistöKem4 ja to 10-12, YlistöKem4.
Sisältö: Kurssilla käydään läpi puunjalostusprosessien yleiskuva - raaka-aineet, puun mekaaniset ja kemialliset jalostusmenetelmät sekä tuotteet. Samalla perehdytään Suomen metsäklusteriin, puun käyttöön bioenergian lähteenä ja puunjalostusprosesseissa käytettävien analyysimenetelmien perusteisiin. Lisäksi järjestetään vierailu puuta jalostavaan teollisuuslaitokseen.
Kirjallisuus: Luennoilla jaettava materiaali
Esitiedot: Kemian aineopinnot suotavat
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=56916

KEMA245 Johdatus kemian opetukseen (3 op)

Opettaja: Jan Lundell
Aikataulu: Kevät 2009, jakso 2. Luennot 16 h, 17.3.-12.5., ti 10-12, YlistöKem1.
Sisältö: Kurssi toimii johdantokurssina tuleviin kemian opettajan opintoihin. Kurssin tarkoituksena on antaa yleiskuva kemian opetuksesta, kemian oppimisesta, kemian opettajan työstä, tuleviin kemian opetuksen kursseihin sekä motivoida kemian opettajan työhön. Kurssia suositellaan toisen vuosikurssin opiskelijoille, mutta myös opiskelijoille, jotka harkitsevat kemian opettajaksi opiskelua.
Kirjallisuus: Jaetaan lähitapaamisissa.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=56976

KEMA250 Tutkimusprojekti (9 op)

Opettajat: Saara Kaski, Hannu Pakkanen, Ari Väisänen, Juhani Huuskonen, Jan Lundell
Sisältö: Tutkimusprojekti on laboratoriossa tehtävää tieteellistä työskentelyä, jonka kesto on 6 viikkoa kokopäiväistä työtä. Työstä kirjoitetaan ohjeiden mukaan työselostus ( http://www.jyu.fi/science/laitokset/kemia/osastot/okem/en/material/opinnaytteidenkirjoitusohje.pdf ). Tutkimusprojekti arvostellaan hyväksytty-hylätty periaatteella.
Esitiedot: Kandidaatin tutkielman voi aloittaa kun kemian perusopinnot ja kemian aineopintojen laboratoriotyöt on suoritettu sekä lisäksi aineopintojen kursseja 20 op. Jos tekee tutkimusprojektin opettajalinjalla, niin Kemian opettajan seminaari (KEMS703) on suoritettava ennen tutkimusprojektin aloittamista.
Kurssin kotisivu: http://www.jyu.fi/science/laitokset/kemia/opiskelu/kandidaatti/tutproj
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=62495

KEMA701 Kokeellinen kemia koulussa (5 op)

Opettaja: Jouni Välisaari
Aikataulu: Syksy 2008, jaksot 1 ja 2. Laboratoriotyöt pienryhmissä 44 h, 10.9 alkaen, ke 8-12, YlistöO309. Ensimmäisellä kerralla sovitaan muista laboratoriotyöajoista.
Sisältö: Kouluopetuksessa tehtäviksi soveltuvia töitä, esim. demonstraatioita, elintarvike- ja sähkökemian töitä, mikrokemian töitä. Alan kirjallisuuteen tutustuminen. Työohjeen ja työselostuksen laatiminen. Valitun opetukseen soveltuvan työn testaaminen ja ohjaaminen oppilasryhmälle.
Kirjallisuus: Jaetaan laboratoriotöissä.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=58015

KEMA702 Kemian opetuksen käsitteet ja ilmiöt (5 op)

Opettaja: Jan Lundell
Aikataulu: Syksy 2008, jaksot 1 ja 2. Luennot 36 h, 17.9.-3.12, ke 10-13, YlistöKem2.
Sisältö: Kurssilla perehdytään kemian tietorakenteeseen, keskeisiin kemian peruskäsitteisiin ja ilmiöihin kemian perusopetuksessa ja lukiossa valtakunnallisten opetussuunnitelmien perusteiden mukaisesti, tutkimustietoon käsitteiden ja ilmiöiden oppimisesta, kemian tehtävätyyppeihin sekä ylioppilaskirjoitustehtäviin.
Kirjallisuus: Jaetaan lähitapaamisissa.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=58016

KEMY003 Kemian tiedonhankinta (1 op)

Opettaja: Liisa Halttunen-Keyriläinen
Ajankohtaista: Suositus: kurssille osallistutaan vasta, kun kandidaatintutkielman aihe on selvillä. Harjoitukset ja ryhmiin jako sovitaan luentojen alussa.
Aikataulu: Kevät 2009, jakso 1. Luennot 6 h, 13.1.-15.1., ti 12-14, YlistöKem1, ke 14-16, YlistöKem1 ja to 12-14, YlistöKem1. harjoitukset 2 h pienryhmissä, 21.1.-29.1.
Sisältö: Johdantoa tieteellisiin julkaisukäytänteisiin ja tiedonhakuun. Jyväskylän yliopistossa käytettävissä olevat sähköiset ja painetut tiedonlähteet ja niiden käyttö.
Kirjallisuus: Luennoilla jaettava materiaali.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=58013

# #

9.6.4 Kemian syventävät opinnot

# #

9.6.4.1 Epäorgaaninen ja analyyttinen kemia

KEMS302 Analyyttisen kemian syventävä kurssi (8 op)

Opettaja: Rose Matilainen
Aikataulu: Kevät 2009, jakso 1. Luennot 46 h, 13.1.-4.3., ti 8-10, YlistöKem2, ke 14-16, YlistöKem2 ja pe 8-10, YlistöKem2.
Sisältö: Voltametria, UV/VIS-, AAS- ja ICP-spektroskopia, kromatografia, kapillaarielektroforeesi, virhetyypit analytiikassa, pakollinen kirjallisuusreferaatti.
Kirjallisuus: D.C. Harris, Quantitative Chemical Analysis, 7. painos, luvut 17(17.3-17.6)-26, luentomateriaali
Esitiedot: Analyyttinen kemia 1 (KEMA201), Analyyttinen kemia 2 (KEMA202) ja Epäorgaaninen kemia 1 (KEMA211)
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=57015

KEMS303 Bioepäorgaaninen kemia (4 op)

Opettaja: Reijo Sillanpää
Aikataulu: Syksy 2008, jakso 1. Luennot 28 h, 9.9.-22.10, ti 10-12, YlistöKem2 ja ke 10-12, YlistöKem4, 10.9., YlistöKem2.
Sisältö: Kurssin tavoitteena on perehdyttää opiskelija bioepäorgaanisen kemian perusteisiin. Luennoilla käsitellään sellaisia biologisia ja biokemiallisia systeemejä, joihin metalli-ionit osallistuvat. Tarkasteltavia aiheita ovat mm. metallo-proteiinit ja -entsyymit, porfyriinit, hapen kuljetus ja varastointi, biomineralisaatio, metalli-ionien ja nukleiinihappojen väliset vuorovaikutukset ja metalliyhdisteet lääkeaineina.
Kirjallisuus: Luennot ja S.J. Lippard, J.M. Berg, Principles of Bioinorganic Chemistry, 1994, W. Kaim, B. Schwederski, Bioinorganic Chemistry, Inorganic Elements in the Chemistry of Life, 1994, molemmat kirjat soveltuvin osin.
Kurssin kotisivu: http://users.jyu.fi/~resillan/KEMS303
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=56957

KEMS304 Kemiallisten tulosten tarkastelu tilastollisin menetelmin (4 op)

Opettaja: Ari Väisänen
Aikataulu: Syksy 2008, jakso 2. Luennot 28 h, 28.10.-11.12, ti 10-12, YlistöKem2 ja to 10-12, YlistöKem2. Laskuharjoitukset 12 h, 31.10.-5.12., pe 10-12, YlistöKem2.
Sisältö: Virhetyypit ja niiden lähteet, keskiarvo ja –hajonta, luotettavuustestit, kalibrointi ja lineaarinen regressio, ISO 5725 –standardin mukaiset luotettavuustarkastelut.
Kirjallisuus: J.C. Miller, J.N. Miller, Statistics and Chemometrics for Analytical Chemistry
Esitiedot: Epäorgaanisen ja analyyttisen kemian aineopinnot
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=56956

KEMS306 Molekyylimallituksen perusteet (4 op)

Opettaja: Reijo Suontamo
Aikataulu: Syksy 2008, jakso 1. Luennot 26 h, 9.9.-21.10, ti 12-14, YlistöKem3 ja ke 12-14, YlistöKem3.
Sisältö: Mallituksen perusteet, menetelmät, välineet ja kemialliset sovellutukset.
Kirjallisuus: Moniste R. Suontamo, Molekyylimallitus
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=56958

KEMS309 Termoanalyysin perusteet (4 op)

Opettaja: Manu Lahtinen
Aikataulu: Kevät 2009, jakso 1. Luennot 28 h sisältäen laitedemot, 13.1.-27.2., ti 12-14, YlistöKem2 ja pe 10-12, YlistöKem2.
Sisältö: Termogravimetrian (TG), differentiaalisen pyyhkäisykalorimetrian (DSC), differentiaalisen termisen analyysin (DTA) ja termomekaanisen analyysin (TMA) mittaustekniikat: perusteet, laitteistot ja sovellutukset. Kurssiin sisältyy harjoitustehtäviä.
Kirjallisuus: M.E Brown, Introduction to thermal analysis P.J. Haines, Principles of thermal analysis and calorimetry. Luentomateriaali. Tenttikirjana P.J. Haines, Principles of thermal analysis and calorimetry.
Esitiedot: Kemian aineopinnot
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=56955

KEMS315 Pääryhmien kemia (4 op)


Ajankohtaista: Kurssin luennoi professori Risto Laitinen Oulun yliopistosta.
Aikataulu: Kevät 2009, jakso 1. Luennot 36 h, 14.1.-29.1., ke 8-14, YlistöKem2, to 8-12, YlistöKem1 ja to 12-16, YlistöKem3.
Sisältö: Kemiallinen sidos, elektronirakenteen ja molekyylirakenteen välinen yhteys, hypervalenttiset sidokset, Lewis happo-emäs teoria, epäorgaaniset rengas- ja häkkiyhdisteet.
Kirjallisuus: Luennoilla esitettävä materiaali
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=58009

KEMS316 Ajankohtaisia aiheita epäorgaanisessa kemiassa (3 op)

Opettaja: Heikki Tuononen
Ajankohtaista: Kurssin opetuskieli on suomi, mutta tarvittaessa kurssi järjestetään englanniksi.
Aikataulu: Kevät 2009, jakso 2. Luennot 27 h, 18.3.-20.5., ke 8-11, YlistöKem2.
Sisältö: Kurssilla käydään laaja-alaisesti läpi epäorgaanisen kemian nykytutkimusta tieteellisten artikkelien pohjalta. Luento-opetuksen lisäksi kurssin työtapoihin kuuluvat opiskelijoiden pitämät esitykset, jotka pohjustavat luennon aiheesta käytävää keskustelua. Kurssilla on läsnäolopakko. Kurssi arvostellaan hyväksytty/hylätty -periaatteella. Ei loppukoetta.
Kirjallisuus: Luennoilla esitettävä materiaali
Esitiedot: Kemian aineopinnot. Suositellaan lisäksi Epäorgaanisen kemian syventävä kurssi (KEMS301) ja/tai Pääryhmien kemia (KEMS315).
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=59260

KEMS348 Epäorgaanisen ja analyyttisen kemian syventävät harjoitustyöt (10 op)


Aikataulu: Syksy 2008, jaksot 1 ja 2, 15.9.-19.12., kevät 2009, jaksot 1 ja 2, 12.1.-16.6.
Sisältö: Työt sisältävät erilaisia analyyttisiä määrityksiä, epäorgaanisia synteesejä, laitetöitä ja osallistumista tutkimusryhmän työskentelyyn. Töihin liittyviä tutkimusmenetelmiä ovat mm. atomiabsorptio-, plasmaemissio-, UV/Vis- ja infrapunaspektroskopiat, molekyylimallitus, nestekromatografia, termogravimetria ja röntgenjauhediffraktio. Jokaisella työllä on oma ohjaajansa. Työn toteutuksesta ja aikataulusta on sovittava kunkin työn ohjaajan kanssa. Jokaisesta työstä laaditaan työselostus. Työkohtainen lista on nähtävissä osaston ilmoitustauluilla.
Kirjallisuus: Yksittäiset työohjeet ja alan kirjallisuus
Esitiedot: Epäorgaanisen ja analyyttisen kemian aineopinnot (KEMA201, 202, 210, 211, 212, 220) on oltava suoritettuna.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=56998

KEMS349 Epäorgaanisen ja analyyttisen kemian erikoistyö (24 op)


Aikataulu: Syksy 2008, kevät 2009, kesä 2009
Sisältö: Erikoistyössä syvennytään valitun pääaineen tutkimukseen.
Esitiedot: LuK-tutkinto, Epäorgaanisen ja analyyttisen kemian syventävät harjoitustyöt (KEMS348) sekä Epäorgaanisen kemian (KEMS301) tai Analyyttisen kemian syventäväkurssi (KEMS302) on oltava suoritettuna.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=56999

KEMS350 Pro gradu -tutkielma epäorgaaninen ja analyyttinen kemia pääaineena (16 op)


Aikataulu: Syksy 2008, kevät 2009, kesä 2009
Sisältö: Tutkielma pyritään aihepiiriltään liittämään erikoistyöhön. Se on kirjallisuustutkimus, jossa perehdytään tieteellisen kirjallisuuden käyttöön ja tieteelliseen viestintään. Tutkielmaan liittyy 10-20 min pituinen seminaariesitelmä, joka pidetään tutkielmaseminaarissa tutkielman ja/tai erikoistyön aiheesta.
Esitiedot: LuK-tutkinto, Epäorgaanisen ja analyyttisen kemian syventävät harjoitustyöt (KEMS348) sekä Epäorgaanisen kemian (KEMS301) tai Analyyttisen kemian syventäväkurssi (KEMS302)on oltava suoritettuna.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=57000

# #

9.6.4.2 Fysikaalinen kemia

KEMS402 Molekyylispektroskopia (7 op)


Ajankohtaista: Kurssin luennoi professori Matti Hotokka Åbo Akademista.
Aikataulu: Syksy 2008, jakso 2. Luennot 24 h, 29.10.-7.11., ke 10-12, YlistöKem4, ke 14-16, YlistöKem3, to 9-11, YlistöKem3, to 13-15, YlistöKem3, pe 9-11, YlistöKem4 (31.10.), YlistöKem3 (7.11.) ja pe 13-15, YlistöKem3. Laskuharjoituksia 48 tehtävää.
Sisältö: Kurssin tavoitteena on antaa kuulijalle kuva molekyylin rakenteen ja sen spektroskooppisten ominaisuuksien välisestä yhteydestä. Teoriaosiossa käsitellään sm-säteilyn ja materian välinen vuorovaikutus, absorptio ja emissio prosessit, ryhmäteoria ja molekyylisymmetria, molekyylien pyöriminen, molekyylivärähtelyt ja molekyylien elektroniset tilat ja energian siirto molekyyleissä. Spektroskooppisista menetelmistä esille tulevat infrapuna- (FTIR), Raman-, NIR-, UV-vis absorptio- , fluoresenssi-, laser indusoitu plasma emissio (LIPS), valenssi- (UPS) ja kuorielektronispktroskopiat (XPS, ESCA). Kurssin suorittamiseen liittyy laskuharjoitustehtävien ratkaiseminen pareittain (min 50 prosenttia), palautus 28.11. mennessä sekä loppukoe 5.12. Luentomateriaali on saatavilla osoitteessa ( http://web.abo.fi/~mhotokka/mhotokka/lecturenotes/ms.html )
Kirjallisuus: Kurssikirja: J. M. Hollas, Modern Spectroscopy, 3rd Ed., John Wiley&Sons, Chichester (1996). Oheiskirjallisuutta: P.W. Atkins ja R. S. Friedman, Molecular Quantum Mechanics, 3rd Ed., Oxford University Press, Oxford (1997), luvut 5-6 ja 9-11; M. J. Hollas, High-Resolution Spectrsocopy, 2nd Ed., John Wiley&Sons, Chichester (1998).
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=56960

KEMS404 Valokemia (7 op)

Opettaja: Mika Pettersson
Ajankohtaista: Kurssi voidaan luennoida tarvittaessa englanniksi.
Aikataulu: Kevät 2009, jaksot 1. Luennot 32 h, 13.1.-5.3, ti 9-11, YlistöKem3 ja to 9-11, YlistöKem3. Laskuharjoitukset 16 h, 20.1.-10.3., YlistöKem4.
Sisältö: Kurssilla pyritään ymmärtämään valon ja molekyylien vuorovaikutusta sekä siihen liittyviä fysikaalisia ja kemiallisia prosesseja. Lisäksi tutustutaan erilaisiin spektroskooppisiin mittausmenetelmiin ja niiden perusteisiin. Käsiteltäviä asioita ovat mm. valon ja aineen vuorovaikutus, absorptio, fluoresenssi, fosforesenssi, molekyylien viritystilat, viritysenergian jakaantuminen, energian siirto, elektronin siirto, säteilemättömät siirtymät, valokemialliset reaktiot, ympäristön vaikutus valokemiallisiin prosesseihin.
Kirjallisuus: Nicholas J. Turro, Modern molecu-lar photochemistry, University Science Books, 1991
Esitiedot: Fysikaalinen kemia 2 (KEMA222)
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=56959

KEMS448 Fysikaalisen kemian syventävät harjoitustyöt (20 op)

Opettajat: Saara Kaski, Jukka Aumanen, Tiina Kiviniemi
Aikataulu: Syksy 2008, jaksot 1 ja 2, 3.9.-19.12., kevät, jaksot 1 ja 2, 14.1.-18.6.
Sisältö: Aineiden liukenevuus, aineen jakaantuminen eri liuotinfaasien kesken, fluoresenssispektroskopia, hiilidioksidin infrapunaspektri, mittaus (FTIR), spektrin analysointi, laser-spektroskopia, pulssilaserit, EPR-spektroskopia, radikaalin valmistus, mittaus, spektrin analysointi, matriisi-isolaatio: näytteen valmistus, laser-fotolyysi, emr- ja fluoresenssimittaus, molekyylimallitus, menetelmät, rakenteen optimointi, vuorovaikutukset, reaktiot ja spektroskooppiset ominaisuudet.
Kirjallisuus: Erilliset kirjalliset työohjeet.
Esitiedot: Fysikaalinen kemia 1 ja 2 (KEMA221, 222), Fysikaalisen kemian työt (KEMA230)
Kurssin kotisivu: http://www.jyu.fi/science/laitokset/kemia/osastot/fyskem/opetus/syventavat/KEMS448
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=57003

KEMS449 Fysikaalisen kemian erikoistyö (24 op)


Aikataulu: Syksy 2008, kevät 2009, kesä 2009
Sisältö: Erikoistyössä syvennytään valitun pääaineen tutkimukseen.
Esitiedot: LuK-tutkinto, Fysikaalisen kemian syventävät harjoitustyöt (KEMS448)
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=57004

KEMS450 Pro gradu -tutkielma fysikaalinen kemia pääaineena (16 op)


Aikataulu: Syksy 2008, kevät 2009, kesä 2009
Sisältö: Tutkielma pyritään aihepiiriltään liittämään erikoistyöhön. Se on kirjallisuustutkimus, jossa perehdytään tieteellisen kirjallisuuden käyttöön ja tieteelliseen viestintään. Tutkielmaan liit-tyy 10-12 min. pituinen seminaariesitelmä, joka pidetään tutkielmaseminaarissa tutkielman ja/tai erikoistyön aiheesta.
Esitiedot: LuK-tutkinto, Fysikaalisen kemian syventävät harjoitustyöt (KEMS448)
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=57005

# #

9.6.4.3 Orgaaninen kemia

KEMS504 Spektroskopia orgaanisessa rakennetutkimuksessa (5 op)

Opettaja: Erkki Kolehmainen
Ajankohtaista: Kurssilla on yhteiset luennot kurssin KEMA242 Spektroskopian perusteet kanssa, mutta eri tentti.
Aikataulu: Syksy 2008, jakso 1. Luennot 26 h sisältäen spektrintulkintaharjoitukset, 9.9.-21.10., ti 14-16, YlistöKem2 ja to 14-16, YlistöKem2.
Sisältö: NMR-, värähdys- (IR ja Raman), elektroni- (UV, Vis, CD, ORD) spektroskopiat ja massaspektrometria (EI, CI, ESI-, MALDI-TOF) ja niiden soveltaminen orgaanisessa rakennetukimuksessa luentojen ja integroitujen harjoitustehtävien perusteella.
Kirjallisuus: J.B. Lambert, H.F. Shurwell, D.A. Lightner, R.G. Cooks, Organic Structural Spectroscopy sekä luentomateriaali
Esitiedot: Orgaaninen kemia (KEMA236) tai muut spektroskooppisten menetelmien alkeet
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=56961

KEMS505 Käytännön NMR-spektroskopia (4 op)

Opettaja: Erkki Kolehmainen
Aikataulu: Syksy 2008, jakso 2. Luennot 20 h, 30.10.-2.12, ti 14-16, YlistöKem2 ja to 14-16, YlistöKem2. Demonstraatiot spektrometrillä 10 h.
Sisältö: FT NMR -spektroskopian perusteet, NMR- vs. rakenne-parametririippuvuudet, yksiulotteiset 1H, 13C ja 13C DEPT-135- sekä kaksiulotteiset PFG MQF 1H,1H COSY. PFG 1H,13C HMQC ja HMBC-kokeet. 1 D ja 2 D NOE-mittaukset.
Kirjallisuus: H. Günther, NMR Spectroscopy, 2. painos, soveltuvin osin, T.D.W. Claridge, High-Resolution NMR Techniques in Organic Chemistry soveltuvin osin sekä oma luentomateriaali
Esitiedot: Orgaaninen kemia (KEMA236) tai muuten hankitut NMR-spektroskopian alkeet
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=56962

KEMS506 Johdatus kiinteän olomuodon NMR-spektroskopiaan (4 op)

Opettajat: Erkki Kolehmainen, Babita Behera
Aikataulu: Kevät 2009, jakso 1. Luennot 20 h, 13.1.-12.2., ti 14-16, YlistöKem2 ja to 14-16, YlistöKem2. Demonstraatiot spektrometrilla 10 h.
Sisältö: NMR spektroskopian historiaa. NMR-ilmiön perusta ja luonne. Liuos- ja kiinteän olomuodon NMR eroista. Ristikkäispolarisaatio ja Hartman-Hahn ehto. Dipoolikytkennät ja niiden eliminoiminen. Maagisen kulman pyöritys l. MAS. Erikoistekniikoita. Esimerkkejä ja sovelluksia.
Kirjallisuus: Lecture notes
Esitiedot: Käytännön NMR-spektroskopia (KEMS505)
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=56963

KEMS514 Introduction to Supramolecular Chemistry (4 op)

Opettaja: Kari Rissanen
Ajankohtaista: Kurssi toteutetaan verkkokurssina.
Aikataulu: Syksy 2008, jaksot 1 ja 2, myöhemmin ilmoitettavana aikana.
Sisältö: Introduction to supramolecular chemistry, host-guest chemistry, binding of cations, anions and neutral molecules. Previous studies: Subject studies (3th year) in organic chemistry.
Kirjallisuus: J.W. Steed, J.L. Atwood, Supramolecular Chemistry, John Wiley & Sons, Chichester 2000, chapters 1 and 3-5
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=58010

KEMS515 Supramolekyylikemian jatkokurssi (4 op)

Opettaja: Maija Nissinen
Aikataulu: Kevät 2009, jakso 2. Luennot 26 h, 17.3.-5.5., ti 10-12, YlistöKem2 ja to 10-12, YlistöKem2.
Sisältö: Kiinteän tilan supramolekyylikemia, tutkimusmenetelmät ja vuorovaikutukset. Templaatit ja itsejärjestäytyminen, molekulaariset koneet, biomimeettiset rakenteet, nestekiteet ja klatraatit.
Kirjallisuus: Luentomateriaali. J.W. Steed, J.L. Atwood, Supramolecular Chemistry, 2000, luvut 2, 6-10; J.W. Steed, D.R. Turner, K.J. Wallace, Core concepts in Supramolecular Chemistry and Nanochemistry, 2007; P.J. Cragg, A Practical Guide to Supramolecular Chemistry, 2005; kaikki soveltuvin osin.
Esitiedot: Kemian aineopinnot
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=56964

KEMS523 Steroidien kemia (4 op)

Opettaja: Elina Sievänen
Aikataulu: Kevät 2009, jakso 2. Luennot 24 h, 17.3.-30.4., ti 14-16, YlistöKem2 ja to 14-16, YlistöKem2.
Sisältö: Steroidien nimeäminen ja stereokemia, kolesterolin biosynteesi ja fysiologiset tehtävät, steroidihormonien, sappihappojen ja D-vitamiinin biosynteesi ja fysiologiset tehtävät, steroidien analytiikka, steroidien johdokset ja niiden sovellukset lääketieteessä, supramolekyylikemiassa ja materiaalitieteissä.
Kirjallisuus: Luentomateriaali
Esitiedot: Kemian aineopinnot
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=56965

KEMS524 Orgaanisen kemian syventävä kurssi 1 (6 op)

Opettaja: Petri Pihko
Aikataulu: Syksy 2008, jakso 1. Luennot 28 h, 3.9.-21.10, ti 10-12, YlistöKem3 ja ke 10-12, YlistöKem3. Laskuharjoitukset 18, 15.9.-20.10., ma 12-15, YlistöKem2.
Sisältö: Nukleofiilisyys ja elektrofiilisyys, karbonyyliryhmän reaktiot, konformaatioanalyysi, nukleofiiliset ja elektrofiiliset reaktiot tyydyttyneissä ja tyydyttymättömissä systeemeissä, kemoselektiivisyys, enolaattikemia. Kurssin suoritukseen kuuluu viisi kotitehtävää (50 prosenttia arvosanasta) sekä loppukuulustelu.
Kirjallisuus: Clayden, Greeves, Warren and Wothers: Organic Chemistry. Oxford University Press, Oxford, 2001 (osittain). Lisäksi luennoilla jaettava materiaali.
Esitiedot: LuK-tutkintoon sisältyneet aineopinnot tai vastaavat tiedot
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=56966

KEMS525 Orgaanisen kemian syventävä kurssi 2 (6 op)

Opettaja: Petri Pihko
Aikataulu: Syksy 2008, jakso 2. Luennot 28 h, 28.10.-10.12, ti 10-12, YlistöKem3 ja ke 10-12, YlistöKem3. Laskuharjoitukset 18 h, 3.11.-8.12., YlistöKem2.
Sisältö: Aldolireaktio, konjugaattiadditiot synteeseissä, kaksoissidoksen muodostusmenetelmät, retrosynteettinen analyysi, diastereoselektiivisyys syklisissä ja asyklisissä systeemeissä, perisykliset reaktiot, radikaalireaktiot, organometalliyhdisteiden käyttö synteeseissä. Kurssin suoritukseen kuuluu viisi kotitehtävää (50 prosenttia arvosanasta) sekä loppukuulustelu.
Kirjallisuus: Clayden, Greeves, Warren and Wothers: Organic Chemistry. Oxford University Press, Oxford, 2001 (osittain). Lisäksi luennoilla jaettava materiaali.
Esitiedot: Orgaanisen kemian syventävä kurssi 1 (KEMS524)
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=56967

KEMS526 Moderni synteettinen orgaaninen kemia (6 op)

Opettaja: Petri Pihko
Aikataulu: Kevät 2009, jakso 1. Luennot 26 h, 13.1.-24.2., ti 10-12, YlistöKem2 ja to 10-12, YlistöKem2. Seminaarit ma 12-15, päivät sovitaan myöhemmin.
Sisältö: Orgaaninen reaktiivisuus, C=C- ja C-C-kytkentämenetelmät, stereokemialliset strategiat, edistyneet strategiat, asymmetrisen synteesin perusteet. Kurssi suoritetaan kaksiosaisella seminaarilla, jossa harjoitellaan strategioiden käyttöä ja laaditaan synteesisuunnitelma.
Kirjallisuus: Wyatt & Warren: Organic Chemistry: Strategy and Control. Wiley 2007 (osittain). Lisäksi luennoilla jaettava materiaali.
Esitiedot: Orgaanisen kemian syventävä kurssi 1 (KEMS524) ja Orgaanisen kemian syventävä kurssi 2 (KEMS525) tai vastaavat tiedot.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=56968

KEMS548 Orgaanisen kemian syventävät harjoitustyöt (20 op)

Opettajat: Kirsi Salorinne, Tanja Lahtinen, Laura Ilander, Juha Koivukorpi, Juhani Huuskonen
Aikataulu: Syksy 2008 jaksot 1 ja 2, 6.10.-12.12., kevät 2009, jaksot 1 ja 2, 2.2.-19.6.
Sisältö: Monivaiheisia synteesejä. Synteesityöskentelystä pidetään laboratoriopöytäkirjaa. Useimman orgaanisen yhdisteen seoksen kvalitatiivinen analyysi ja ilma- ja kosteusherkät synteesit –luennot + demo, jotka ovat pakollisia vain orgaanisen kemian pääaineekseen valinneille. NMR-demo, joka on pakollinen kaikille synteesitöitä ja kvalitatiivista analyysiä suorittaville (ei koske opettajaksi opiskelevia). Puhtaan orgaanisen yhdisteen rakenneanalyysi spektrejä tulkiten. Analyysejä saa tehdä enintään kaksi.
Kirjallisuus: Erillisten kirjallisuusohjeiden mukaan
Esitiedot: Orgaanista kemiaa pääaineenaan opiskelevilla tulee olla Orgaaninen kemia (KEMA236) ja Orgaanisen kemian työt (KEMA240/KEMA244)suoritettu.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=57007

KEMS549 Orgaanisen kemian erikoistyö (24 op)


Aikataulu: Syksy 2008, kevät 2009, kesä 2009
Sisältö: Erikoistyössä syvennytään valitun pääaineen tutkimukseen.
Esitiedot: LuK-tutkinto, Orgaanisen kemian syventävät harjoitustyöt (KEMS548), Orgaanisen kemian syventävä kurssi (KEMS501), Orgaanisen kemian syventävä tentti (KEMS502) tai Orgaanisen kemian syventävät kurssit 1 ja 2 (KEMS524 ja 525) on oltava suoritettuna.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=57008

KEMS550 Pro gradu -tutkielma orgaaninen kemia pääaineena (16 op)


Aikataulu: Syksy 2008, kevät 2009, kesä 2009
Sisältö: Tutkielma pyritään aihepiiriltään liittämään erikoistyöhön. Se on kirjallisuustutkimus, jossa perehdytään tieteellisen kirjallisuuden käyttöön ja tieteelliseen viestintään. Tutkielmaan liittyy 10-12 min. pituinen seminaariesitelmä, joka pidetään tutkielmaseminaarissa tutkielman ja/tai erikoistyön aiheesta.
Kirjallisuus: LuK-tutkinto, Orgaanisen kemian syventävät harjoitustyöt (KEMS548), Orgaanisen kemian syventävä kurssi (KEMS501), Orgaanisen kemian syventävä tentti (KEMS502) tai Orgaanisen kemian syventävät kurssit 1 ja 2 (KEMS524 ja 525)
Esitiedot: LuK-tutkinto, Orgaanisen kemian syventävät harjoitustyöt (KEMS548), Orgaanisen kemian syventävä kurssi (KEMS501), Orgaanisen kemian syventävä tentti (KEMS502) tai Orgaanisen kemian syventävät kurssit 1 ja 2 (KEMS524 ja 525) on oltava suoritettuna.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=57009

# #

9.6.4.4 Soveltava kemia

KEMS601 Puun rakenne ja kemiallinen koostumus (7 op)

Opettaja: Raimo Alen
Aikataulu: Syksy 2008, jaksot 1 ja 2. Luennot 40 h, 24.9.-6.11, ke 12-15, YlistöKem4 ja to 12-15, YlistöKem4.
Sisältö: Puun ja puukuitujen tärkeimmät rakenteelliset piirteet. Puun aineosien kemia, eristys ja analysointi.
Kirjallisuus: R. Alén, Structure and chemical composition of wood, kirjassa: P. Stenius (toim.), Forest Products Chemistry, 2000, luku 1, s. 9-55; M.-S. Ilvessalo-Pfäffli, Puun rakenne, kirjassa: W. Jensen (toim.), Puukemia, 1977, luku 2, s.11-57; E. Sjöström, R. Alén (toim.), Analytical Methods in Wood Chemistry, Pulping and Papermaking, 1999 (soveltuvin kohdin); luennolla jaettava materiaali.
Esitiedot: Suositellaan Orgaaninen kemia (KEMA236)
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=56969

KEMS602 Puunjalostuksen kemia (7 op)

Opettaja: Raimo Alen
Aikataulu: Kevät 2009, jakso 1. Luennot 40 h, 4.2.-19.3, ke 12-15, YlistöKem4 ja to 12-15, YlistöKem4.
Sisältö: Selluloosan valmistuksen ja sivutuotteiden kemia. Yleiskatsaus biomassan hyödyntämiseen.
Kirjallisuus: R. Alén, Basic chemistry of wood delignification, kirjassa: P. Stenius (toim.), Forest Products Chemistry, 2000, luku 2, s. 58-104, E. Sjöström, Wood Chemistry - Fundamentals and Applications, 1993 (soveltuvin kohdin); luennolla jaettava materiaali.
Esitiedot: Puun rakenne ja kemiallinen koostumus (KEMS601).
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=56970

KEMS603 Paperikemia (6 op)

Opettaja: Juha Knuutinen
Aikataulu: Syksy 2008, jakso 2. Luennot 42 h, 28.10.-9.12, ti 12-15, YlistöKem3, 29.10-5.11., ke 9-12, YlistöKem3 ja 12.11.-10.12., ke 12-15, YlistöKem3.
Sisältö: Paperikonejärjestelmän märkäosassa tapahtuvat kemialliset ja pintakemialliset reaktiot, tuoteominaisuuksiin vaikuttavat lisäaineet ja valmistusprosessin taloutta ja ajettavuutta tehostavat prosessikemikaalit sekä kyseisten yhdisteiden analysointi paperiteollisuuden prosessivesistä.
Kirjallisuus: R. Alén (toim.), Papermaking Chemistry, 2007 soveltuvin osin, luentomoniste ja luennolla jaettava lisämateriaali
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=56972

KEMS604 Soveltavan kemian tutkimusmetodiikka (4 op)

Opettajat: Maria Salmela, Hannu Pakkanen, Jarmo Louhelainen
Aikataulu: Syksy 2008, jakso 2. Luennot 16 h, 4.11.-27.11, ti 10-12, YlistöKem4 ja to 10-12, YlistöKem4. Demonstraatiot 12 h.
Sisältö: Tarkoituksena on perehdyttää opiskelija erityisesti soveltavan kemian analyyttisissä töissä käytettäviin erotus- ja identifiointimenetelmiin. Mm. seuraavien menetelmien teoreettiset perusteet ja käytännön demonstraatiot: kaasukromatografia (GC), pylväs- ja nestekromatografia (HPLC), kapillaarielektroforeesi (CE), massaspektrometria (MS), UV-, FTIR- ja Raman-spektroskopia sekä pyyhkäisyelektronimikroskopia (SEM).
Kirjallisuus: M.-L. Riekkola, T. Hyötyläinen, Kolonnikromatografia ja kapillaarielektromigraatiotekniikat, 2. painos, soveltuvin osin. Luennolla jaettava materiaali.
Esitiedot: Puun rakenne ja kemiallinen koostumus (KEMS601)
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=56974

KEMS605 Ympäristökemian analytiikka (6 op)

Opettaja: Juha Knuutinen
Aikataulu: Kevät 2009, jakso 1. Luennot 45 h, 20.1.-10.3., ti 12-15, YlistöKem3 ja ke 9-12, YlistöKem3.
Sisältö: Tärkeimpiä luentoaiheita ovat mm. malliaineiden merkitys ympäristöanalytiikassa, erilaiset näytteiden esikäsittelymenetelmät ja ympäristön haitta-aineiden, esimerkiksi kloorifenoliyhdisteiden ja niiden muuntumistuotteiden sekä ligniini- ja humusyhdisteiden analytiikka.
Kirjallisuus: Luentomoniste ja luennolla jaettava lisämateriaali lähinnä kirjoista K. Robards, P.R. Haddad, P.E. Jackson, Principles and Practice of Modern Chromatographic Methods, 1994, M.-L. Riekkola, T. Hyötyläinen, Kolonnikromatografia ja kapillaarielektromigraatiotekniikat, 2000
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=56973

KEMS606 Hiilihydraattikemian perusteet (4 op)

Opettaja: Raimo Alen
Aikataulu: Kevät 2009, jakso 2. Luennot 20 h, 30.3.-3.4., ma-pe 12-16, YlistöKem4.
Sisältö: Hiilihydraattien stereokemia, nimeäminen, yleiset reaktiot ja teollinen hyväksikäyttö.
Kirjallisuus: Luennoilla jaettava materiaali
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=56971

KEMS610 Soveltavan kemian seminaari (4 op)

Opettajat: Raimo Alen, Juha Knuutinen
Aikataulu: Syksy 2008. Seminaari pidetään myöhemmin ilmoitettavana aikana.
Sisältö: Seminaariesitelmien muodossa käsitellään ajankohtaisia soveltavaan kemiaan liittyviä aihekokonaisuuksia.
Esitiedot: Puun rakenteen ja kemiallisen koostumuksen (KEMS601), Puunjalostuksen kemian (KEMS602) ja Paperikemian (KEMS603) kuuntelu.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=58012

KEMS612 Puunjalostuksen sivutuotekemia (4 op)


Ajankohtaista: Kurssin luennoi dos. Klaus Niemelä KCL:stä.
Aikataulu: Syksy 2008, jakso 2. Luennot 16 h, 10.11.-13.11., ma 12-16, YlistöKem3, ti 10-12, YlistöKem1, ti 15-17, YlistöKem1, ke 8-12, YlistöKem1, to 8-10, YlistöKem4 ja to 12-14, YlistöKem4.
Sisältö: Sivutuotteet puun sulfaatti- ja sulfiittikeitoista. Puun muu prosessointi kemiallisiksi tuotteiksi.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=58011

KEMS648 Soveltavan kemian syventävät harjoitustyöt (11 op)

Opettaja: Maria Salmela
Aikataulu: Syksy 2008, jaksot 1 ja 2, 9.9.-18.12., kevät 2009, jaksot 1 ja 2, 12.1.-18.6.
Sisältö: Yksilöllisiä laboratorioharjoitustöitä, joiden avulla perehdytään lähinnä puunjalostuksen kemiaan ja analytiikkaan.
Esitiedot: Puun rakenne ja kemiallinen koostumus (KEMS601), Puunjalostuksen kemia (KEMS602) ja Soveltavan kemian tutkimusmetodiikka (KEMS604)
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=57010

KEMS649 Soveltavan kemian erikoistyö (24 op)


Aikataulu: Syksy 2008, kevät 2009, kesä 2009
Sisältö: Erikoistyössä syvennytään valitun pääaineen tutkimukseen.
Esitiedot: LuK-tutkinto, Soveltavan kemian syventävät harjoitustyöt (KEMS648) ja muiden soveltavan kemian syventävien opintojaksojen merkittävä suoritus.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=57011

KEMS650 Pro gradu -tutkielma soveltava kemia pääaineena (16 op)


Aikataulu: Syksy 2008, kevät 2009, kesä 2009
Sisältö: Tutkielma pyritään aihepiiriltään liittämään erikoistyöhön. Se on kirjallisuustutkimus, jossa perehdytään tieteellisen kirjallisuuden käyttöön ja tieteelliseen viestintään. Tutkielmaan liittyy 10-12 min. pituinen seminaariesitelmä, joka pidetään tutkielmaseminaarissa tutkielman ja/tai erikoistyön aiheesta.
Esitiedot: LuK-tutkinto, Soveltavan kemian syventävät harjoitustyöt (KEMS648) ja muiden soveltavan kemian syventävien opintojaksojen merkittävä suoritus.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=57012

# #

9.6.4.5 Kemian opettajat

KEMS703 Kemian opettajan seminaari (4 op)

Opettaja: Jan Lundell
Aikataulu: Kevät 2009, jaksot 1 ja 2. Työpajatyöskentelyä 27 h, 12.1.-11.5 joka toinen ma 12-15 (viikot 3, 5, 7, 9, 11, 13, 15, 18 ja 20), YlistöF522. Etätehtäviä.
Sisältö: Kemian opetuksen tutkimukseen tutustumista tieteellisten artikkelien ja kirjallisuuden avulla, opetellaan tutkimuksen tekemistä ja saadaan ohjausta pro gradu -tutkielman tekoon.
Kirjallisuus: Jaetaan lähitapaamisissa.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=56977

KEMS704 Laboratoriotyöt kemian opetuksessa (5 op)

Opettaja: Jouni Välisaari
Aikataulu: Kevät 2009, jakso 1. Luennot 10 h, 12.1.-9.2., ma 10-12, YlistöKem2. Laboratoriotyöt pienryhmissä 28 h, 14.1.-25.2., ke 8-12, Ylistö O309.
Sisältö: Demonstraatioita, harjoitustöitä ja tutkimustehtäviä. Perehdytään koti- ja ulkomaiseen laboratoriotöitä ja demonstraatioita käsittelevään kirjallisuuteen. Tutustutaan erilaisiin opetus- ja havaintovälineisiin sekä oppimateriaaleihin. Pienryhmissä tehtävissä laboratoriotöissä tutkitaan kemiallisten ilmiöiden havainnollistamista ja kootaan opetuspaketteja.
Kirjallisuus: Opettajalaboratorion kirjallisuus, erilliset laboratoriotyöohjeet.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=56980

KEMS709 Kemian mallit ja visualisointi (5 op)

Opettaja: Jan Lundell
Aikataulu: Kevät 2009, jaksot 1 ja 2, 28.1.-6.5. Luennot 20 tuntia, laboratorioharjoitukset 18 tuntia, keskiviikkoisin klo 12-16, paitsi 6.5. klo 12-14, itsenäistä projektityöskentelyä 26.3.-5.5., jolloin ei lähitapaamisia.
Sisältö: Kurssi käsittelee laskennallisen kemian, molekyylimallinnuksen ja tietokoneavusteisen kemian soveltamista kemian käsitteiden ja ilmiöiden havainnollistamisessa, selittämisessä sekä tietokoneavusteisen kemian mahdollisuuksia kemian opetuksessa osana laadukasta monimuoto-opetusta.
Kirjallisuus: Jaetaan lähitapaamisissa.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=56978

KEMS748 Kemian opettajan syventävät harjoitustyöt (5 op)

Opettaja: Jouni Välisaari
Ajankohtaista: Laboratoriotyöt suoritetaan ko. osastoille, osastojen assistenttihuoneista saa lisäohjeita. Poikkeuksena edellisestä suurlaitteiden ryhmä kokoontuu johdantoluennolle to 20.11., klo 10-12, jolloin sovitaan suurlaitteiden harjoitus- ja demonstraatioajoista.
Aikataulu: Syksy 2008, jaksot 1 ja 2, 1.9.-19.12., kevät 2009 jaksot 1 ja 2, 12.1.-22.5.
Sisältö: vesianalyysi (epäorgaaninen kemia) ja kemian tutkimuksen suurlaitteet (opettajankoulutus). Lisäksi valitaan toinen seuraavista töistä: IR-spektroskopian työ (fysikaalinen kemia) tai orgaaninen synteesi (orgaaninen kemia).
Kirjallisuus: Jaetaan tapaamisissa.
Esitiedot: Kemian aineopintojen työt
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=57013

KEMS749 Kemian opettajan erikoistyö (20 op)


Aikataulu: Syksy 2008, kevät 2009, kesä 2009
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=57014

KEMS750 Kemian opettajan pro gradu -tutkielma (16 op)


Aikataulu: Syksy 2008, kevät 2009, kesä 2009
Sisältö: Tutkielma pyritään aihepiiriltään liittämään erikoistyöhön. Se on kirjallisuustutkimus, jossa perehdytään tieteellisen kirjallisuuden käyttöön ja tieteelliseen viestintään. Tutkielmaan liittyy 10-12 min. pituinen seminaariesitelmä, joka pidetään tutkielmaseminaarissa tutkielman aiheesta.
Esitiedot: Kemian opettajan syventävät harjoitustyöt (KEMS748)
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=57869

# #

9.6.4.6 Uusiutuva energia

KEMS801 Renewable Energy Production (8 op)

Opettajat: Jussi Maunuksela, Marko Rasi, Martti Aho, Harry Whitlow, Susanna Horn
Ajankohtaista: Ensimmäinen luento on maanantain 8.9.2008 klo 14.15 salissa YlistöKem3.
Aikataulu: Syksy 2008, jakso 1. Luennot 42 h, 8.9.-19.11.
Sisältö: Energian käyttö ja sen tulevaisuus, aurinkolämpö ja -sähkö, biomassan käyttö energiantuotantoon, vesi-, vuorovesi-, tuuli- ja aaltovoima, geoterminen energia, energialähteiden integrointi.
Kirjallisuus: G. Boyle, Renewable Energy, power for a sustainable future, 2004. See also: B. Sörensen, Renewable Energy, its physics, engineering, environmental impacts, economics & planning, 2000.
Kurssin kotisivu: https://webapps.jyu.fi/moodle/course/view.php?id=185
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=57873

KEMS802 Seminar on Renewable Energy (4 op)

Opettajat: Jussi Maunuksela, Martti Aho, Susanna Horn
Ajankohtaista: Ensimmäinen tapaaminen on maanantaina 12.1.2009 (aika & paikka ilmoitetaan myöhemmin).
Aikataulu: Kevät 2009
Sisältö: Kurssilla perehdytään johonkin uusiutuvan energian aihepiiriin ja samalla tutustutaan itsenäiseen kirjallisuuden ja muun aineiston etsintään ja käyttöön. Tässä yhteydessä opiskelija harjaantuu englanninkielellä tapahtuvaan tieteellisen esityksen laadintaan, kirjalliseen ja suulliseen esitykseen sekä kriittiseen keskusteluun.
Kirjallisuus: Weissberg, Robert & Buker, Suzanne. Writing up Research : Experimental Research Report Writing for Students of English. Englewood Cliffs, NJ, USA: Prentice Hall Regents, 1990; Alley, Michael. Craft of Scientific Presentations : Critical Steps to Succeed and Critical Errors to Avoid. Secaucus, NJ, USA: Springer-Verlag New York, Incorporated, 2002.
Esitiedot: Kandidaatin tutkielma, KEMS801 Renewable Energy Production
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=57874

KEMS804 Energiateknologian kemia (8 op)

Opettaja: Jouko Korppi-Tommola
Ajankohtaista: Tenttimisestä 1.8.2008 - 31.07.2009 välisenä aikana on sovittava erikseen Jouko Korppi-Tommolan kanssa.
Sisältö: Polttoaineet (fossiiliset ja biomassaperäiset): synty, ominaisuudet, energiasisältö, käyttö, riittävyys ja päästöt. Palaminen: Perusmekanismit, kinetiikka ja mallit. Energian kemiallinen varastoiminen: paristot, akut, bionestepolttoaineiden ja vedyn tuotanto. Johdatus polttokennoihin.
Kirjallisuus: (1) Luentomuistiinpanot; (2) Nobert Berkowitz, ’Fossil hydrocarbons, Chemistry and Technology’, Academic Press, San Diego, 1997; (3) I. Glassman, ’Combustion’, 3rd Ed. Academic Press, San Diego, 1997; (4) T.R. Grompton, ’Battery Reference Book’, 3rd Ed., Newnes, Oxford, 2000; (5) J. Larminie and A. Dicks, ’Fuel cell systems explained’, John Wiley & Sons, 2003
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=62227

KEMS805 UE-kenttäkurssi (2 op)

Opettaja: Arjo Heinsola
Ajankohtaista: Tuuliturbiinin pystyttäminen Kemian laitoksen katolle vko. 35/08. Ilmoittautuminen laboratorioinsinööri Arjo Heinsolalle.
Sisältö: Uusiutuvan energian järjestelmät, niiden komponentit ja asentaminen.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=61575

KEMS806 Wind Energy Technology (4 op)

Opettaja: Jussi Maunuksela
Aikataulu: Kevät 2009, jakso 2. Luennot 24 h, 16.3.-29.4., ma 8-10, YlistöKem2 ja ke 12-14, YlistöKem2. Harjoitukset 12 h, 18.3.-29.4., ke 14-16, YlistöKem2.
Sisältö: Johdanto, tuulen karakterisointi & tuuliolot, tuuliturbiinien aerodynamiikka, tuuliturbiinien suorituskyky, hallinta, tuuliturbiinien sähköntuotanto & sähkötekniset ominaisuudet, sovellukset.
Esitiedot: KEMS801
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=57875

KEMS810 Solar Energy (4 op)

Opettaja: Jussi Maunuksela
Ajankohtaista: Kurssista kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä kurssin tentaattoriin Jussi Maunukselaan.
Aikataulu: Kirjatentti lukuvuoden kunkin opetusjakson lopussa. Ilmoittautuminen kurssin tentaattorille.
Sisältö: Auringonsäteily ja lämmönsiirtyminen, aurinkolämpökeräimet ja niiden ominaisuuksien mallintaminen, lämmön varastointi, aurinkolämpöjärjestelmien mallintaminen
Kirjallisuus: Duffie & Beckman, Solar Engineering of Thermal Processes, 2. painos, John Wiley & Sons, 1991; luvut 1-6, 8-10.
Esitiedot: KEMS801
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=62218

KEMS812 Energiapolitiikka (6 op)

Opettaja: Johanna Kohl
Ajankohtaista: Lisätietoja antaa tentaattori Johanna Kohl.
Sisältö: Energiapolitiikka kirjapaketissa on ajankohtaista tutkimusta uusiutuvan energiapolitiikan yhteiskunnallisista, poliittisista haasteista. Mukana on yhteiskuntapoliittista keskustelua kestävästä kehityksestä, paikallisuudesta, innovaatioista ja toimijuudesta energiapolitiikan näkökulmasta. Tavoitteena on avata lukijalle kokonaisvaltainen näkemys uusiutuvien energiamuotojen yhteiskunnallisista vaikutuksista ja vaikutusketjuista. Sosiaaliset, ekologiset, taloudelliset ja kulttuurisetkin kestävän kehityksen ulottuvuudet kytkeytyvät haasteellisesti yhteen ja kaikki ulottuvuudet on huomioitava uusiutuvia energiamuotoja tarkasteltaessa.
Kirjallisuus: Kirjat: (1) Elliott, David: Energy, Society and Environment (Routledge, 2003, 2. painos) [ebrary]. (2) Van Vliet, Bas ym. Infrastructures of consumption. (Earthscan, 2005) [ebrary]; Artikkelipaketti: (1) Mol A. Boundless biofuels? Between environmental sustainability and vulnerability. Sociologia Ruralis. 2007 vol 47 no 4 s. 297-315. (2) Peltola T. Calculating the futures: Stability and change in a local energy production system. Teoksessa: Haila & Dyke (toim) How nature speaks: the dynamic of human ecological condition. Durham: Duke University Press, 218-234. (3) Negro, S. O., Hekkert, M. P and Smits, R. E. (2007) Explaining the failure of the Dutch innovation system for biomass digestion - a functional analysis. Energy policy. Vol. 35, 925-938. (4) Raven, R. P. J. M. and Gregersen, K.H. (2007) Biogas plants in Denmark: successes and setbacks. Renewable and Sustainable Energy Reviews. Vol 11, 116-132. (5) Varho, V. (2006) Wind power policy options in Finland - Analysis of energy policy actors' views, European Environment 16(4): 198-212.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=62223

KEMS848 Uusiutuvan energian syventävät harjoitustyöt (8 op)

Opettaja: Marko Rasi
Ajankohtaista: Kurssi koostuu minimissään neljästä (4) hyväksytysti suoritetusta laboratoriotyöstä. Töihin ilmoittaudutaan sähköpostitse ohjaajalle, mielellään ainakin pari päivää ennen työn suoritusta.
Aikataulu: Syksy 2008, kevät 2009, kesä 2009. Työt voidaan suorittaa vapaassa järjestyksessä ja opiskelijan valitsemalla aikatululla, seuraavin rajoituksin: Työ 1, "Puun energiasisältö", suoritetaan fysikaalisen kemian oppilaslaboratoriossa (F310) maanataisin tai tiistaisin. Muut työt, 2) - 5), suoritetaan fysiikan oppilaslaboratoriossa, niinä ajankohtina jotka EIVÄT ole varattu fysiikan opetukseen. Aikataulu nähtävissä fysiikan oppilaslaboratorion kotisivulla: http://www.jyu.fi/science/laitokset/fysiikka/opiskelu/tyoosasto/osastovuorot/aikataulu.html
Sisältö: Töissä tutustutaan kokeellisesti muutamiin energiatekniikan laitteisiin ja peruskäsitteisiin. Mittaustulosten pohjalta suoritetaan aiheeseen liittyviä laskelmia. Valitavissa on viisi työtä, joista mitkä tahansa neljä ovat pakollisia: 1) Puun energiasisältö. Muutaman puulajin energiasisällön mittaaminen kalorimetrilla. 2) PV- kenno. Piipohjaisen PV(Photovoltaic)- kennon toimintakayrän mittaaminen. 3) PEM- kenno. PEM(proton exchange membrane)- polttokennon perusominaisuuksien mittaaminen. 4) Lämpövoimakone. Lämpövoimakoneen perusominaisuuksien määrittäminen Stirlingkoneesta. 5) Vesiturbiini. Pelton-turbiinin ja siihen kytketyn generaattorin ominaisuuksien määrittaminen. Kukin työ on laajuudeltaan 2 opintopistettä.
Esitiedot: Työohjeet suotavaa lukea ennen työn aloittamista. Oheet saatavilla ohjaajalta sähköpostitse, tai paperilla ohjaajan työhuoneesta(F408) noutamalla.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=57870

KEMS849 Uusiutuvan energian maisteriohjelman erikoistyö (24 op)


Aikataulu: Syksy 2008, kevät 2009, kesä 2009
Sisältö: Erikoistyössä syvennytään valitun pääaineen tutkimukseen.
Esitiedot: LuK-tutkinto, Uusiutuvan energian syventävät harjoitustyöt (KEMS848)
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=57871

KEMS850 Pro gradu -tutkielma uusiutuvan energian maisteriohjelmassa (16 op)


Aikataulu: Syksy 2008, kevät 2009, kesä 2009
Sisältö: Tutkielma pyritään aihepiiriltään liittämään erikoistyöhön. Se on kirjallisuustutkimus, jossa perehdytään tieteellisen kirjallisuuden käyttöön ja tieteelliseen viestintään. Tutkielmaan liittyy 10-12 min. pituinen seminaariesitelmä, joka pidetään laitosseminaarissa tutkielman ja/tai erikoistyön aiheesta.
Esitiedot: LuK-tutkinto, Uusiutuvan energian syventävät harjoitustyöt (KEMS848)
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=57872

# #

9.6.4.7 Tentittävät laudatur-kurssit

Epäorgaaninen ja analyyttinen kemia

KEMS301 Epäorgaanisen kemian syventävä kurssi 8 op

Tentaattori lehtori Reijo Suontamo. Kirjallisuus: Luennot ja G.L. Miessler, D.A. Tarr, Inorganic Chemistry, 3. painos, 2004, soveltuvin osin.

KEMS307 Raskasmetallien ympäristökemia ja -analytiikka 4 op

Tentaattori yliassistentti Ari Väisänen. Kirjallisuus: Luennot.

KEMS308 Röntgenkristallografia 6 op

Tentaattori professori Jussi Valkonen. Kirjallisuus: Luennot.

KEMS311 Suurin tiede - kemian historia 3 op

Tentaattori lehtori Reijo Suontamo. Kirjallisuus: J. Hudson, Suurin tiede - kemian historia.

KEMS314 Laskennallinen epäorgaaninen kemia 8 op

Tentaattori tutkija Heikki Tuononen. Kirjallisuus: Luennoilla jaettava materiaali.

Fysikaalinen kemia

KEMS401 Kvanttikemia 7 op

Tentaattori akatemiatutkija Karoliina Honkala. Kirjallisuus: M.D. Fayer, Elements of Quantum Mechanics (Oxford University Press).

KEMS403 Reaktiokinetiikka 7 op

Tentaattori professori Henrik Kunttu. Kirjallisuus: J.I. Steinfeld, J.S. Francisco, W.L. Hase, Chemical Kinetics and Dynamics, 2. painos, P.W. Atkins, J. dePaula, Atkins' Physical Chemistry.

KEMS405 Lasertekniikka 7 op

Tentaattori professori Mika Pettersson. Kurssikirja: O. Svelto, Principles of Lasers, 4. painos, 1998, A. Yariv, Optical Electronics in Modern Communications, 5. painos, 1997. Oheiskirjallisuutta: G. Cerullo, S. Longhi, M. Nisoli, S. Stagira and O. Svelto, Problems in Laser Physics, 2001.

KEMS408 Femtokemia 6 op

Tentaattori professori Mika Pettersson. Kirjallisuus: C. Rulliere, Femtosecond Laser Pulses: Principles and Experiments, Springer, 2nd Ed., 2004, J.-C. Diels and W. Rudolph, Ultrashort Laser Pulse Phenomena Fundamentals, Techniques and Applications on a Femtosecond Time Scale, Academic Press, 1996, V. Sundström, Femtochemistry and Femtobiology, Ultrafast Dynamics at Atomic-Scale Resolution, Nobel Symposium 101, Imperial College Press, World Scientific Publishing, 1997.

Orgaaninen kemia

KEMS508 NMR-spektroskopia 8 op

Tentaattori professori Erkki Kolehmainen. Kirjallisuus: H. Günther, NMR Spectroscopy, 2. painos.

KEMS520 Funktionaaliset ja hybridimateriaalit 4 op

Tentaattori professori Maija Nissinen. Kirjallisuus: Luentomateriaali.

Soveltava kemia

KEMS608 Teknillinen kemia 4 op

Tentaattori professori Raimo Alén. Kirjatenttinä (vaihtoehtoisia kirjoja) suoritettava laudatur-kurssi. Kemikaalien teollinen valmistus ja teollisuuden yleistarkastelu.

KEMS609 Metsäteollisuuden päästöt ja ympäristönsuojelu 4 op

Tentaattori professori Juha Knuutinen. Kurssin voi suorittaa tenttimällä luentomateriaalin ja tekemällä kirjallisen tehtävän (sovitaan erikseen tentaattorin kanssa). Kirjallisuus: Luento-materiaali.

KEMS611 Päällystystekniikka 4 op

Tentaattori professori Juha Knuutinen. Kurssin voi suorittaa tenttimällä luentomateriaalin ja tekemällä kirjallisen tehtävän (sovitaan erikseen tentaattorin kanssa).

KEMS613 Keittokemikaalien talteenottokemia 4 op

Tentaattori dosentti Klaus Niemelä. Kirjallisuus: T.N. Adams (toim.), Kraft Recovery Boilers, 1997, luvut 1-3, 5 ja 8, J. Gullichsen, C.-J. Fogelholm (toim.), Chemical Pulping, 1999, luvut 13 ja 14.

Kemian opettajat

KEMS706 Kirjatentti: laboratoriotöiden ohjaaminen kouluopetuksessa 4 op

Tentaattori Jouni Välisaari. Kirja: J. Welligton (ed.), Practical work in school science, Which way now? Routledge, Lontoo, 1998. Tenttipäivät: Sopimuksen mukaan laitoksen yleisinä tenttipäivinä.

Uusiutuva energia

KEMS810 Solar Energy 4 op

Not given in 2008-2009. Can be replaced by a book exam: John A. Duffie, William A. Beckman, Solar engineering of thermal processes. Contact examiner Jussi Maunuksela for details.

KEMS812 Energiapolitiikka 6 op

Book exam. Contact examiner Suvi Huttunen for details.

# #

9.6.5 Opinnäytteet ja harjoittelu

KEMY001 LuK-tutkinnon henkilökohtainen opintosuunnitelma (1 op)

Opiskelijan on laadittava henkilökohtainen opintosuunnitelma eli HOPS kandidaatin opintoja varten. HOPS on opiskelijan laatima suunnitelma opintojen tavoitteista ja tutkinnon suorittamisesta. Sen tarkoituksena on hahmottaa koulutukseen käytettävää aikaa sekä selkiyttää oman opiskelun lähtökohtia ja päämääriä. HOPS laaditaan ensimmäisen opiskeluvuoden aikana.

KEMY002 FM-tutkinnon henkilökohtainen opintosuunnitelma (1 op)

Opiskelijan on laadittava henkilökohtainen opintosuunnitelma eli HOPS maisterin opintoja varten. HOPS on opiskelijan laatima suunnitelma opintojen tavoitteista ja tutkinnon suorittamisesta. Sen tarkoituksena on hahmottaa koulutukseen käytettävää aikaa sekä selkiyttää oman opiskelun lähtökohtia ja päämääriä. HOPS laaditaan maisteriopintojen alussa.

Kandidaatin tutkielma ja tutkimusprojekti

Tehdään jollakin kemian laitoksen linjalla (epäorgaaninen ja analyyttinen kemia, fysikaalinen kemia tai orgaaninen kemia, soveltava kemia). Linjoilla on vuositasolla alkaen 1.1.2006 kiintiöt (oletettu 50 opiskelijaa): epäorgaaninen ja analyyttinen kemia 15 (yhteyshenkilö yliassistentti Ari Väisänen), fysikaalinen kemia 15 (yhteyshenkilö fysikaalisen kemian yliassistentti), orgaaninen kemia 15 (yhteyshenkilö yliassistentti Juhani Huuskonen) ja soveltava kemia 5 (yhteyshenkilö lehtori Hannu Pakkanen). Kaikki opettajiksi aikovat valitsevat kemian opettajan linjan (yhteyshenkilö professoori Jan Lundell). Lisätietoja http://www.jyu.fi/science/laitokset/kemia/opiskelu/kandidaatti/tutproj.

KEMA250 Tutkimusprojekti (9 op)

Tutkimusprojekti on laboratoriossa tehtävää tieteellistä työskentelyä, jonka kesto on 6 viikkoa kokopäiväistä työtä. Työstä kirjoitetaan ohjeiden mukaan työselostus (http://www.jyu.fi/science/laitokset/kemia/osastot/okem/en/material/opinnaytteidenkirjoitusohje.pdf). Tutkimusprojekti arvostellaan hyväksytty-hylätty periaatteella. Edeltävät opinnot: Kandidaatin tutkielman voi aloittaa kun kemian perusopinnot ja kemian aineopintojen laboratoriotyöt on suoritettu sekä lisäksi aineopintojen kursseja 20 op.

KEMA260 Kandidaatintutkielma (6 op)

Kandidaatintutkielma on LuK tutkintoon kuuluva kirjallisuustutkimus, jossa perehdytään tieteellisen kirjallisuuden käyttöön ja tieteelliseen esitykseen. Opiskelija hakee annettuun aiheeseen liittyvää kirjallisuutta noin 20 viitettä. Tästä kirjoitetaan ohjeiden mukaan suomenkielellä tutkielma, jonka pituus on noin 20-30 sivua. Tutkielma arvostellaan hyväksytty-hylätty periaatteella. Tutkielman aihe pyritään liittämään tutkimusprojektiin. Edeltävät opinnot: Kandidaatin tutkielman voi aloittaa kun kemian perusopinnot ja kemian aineopintojen laboratoriotyöt on suoritettu sekä lisäksi aineopintojen kursseja 20 op.

KEMA261 Kypsyysnäyte LuK-tutkintoa varten

Tutkintoasetuksen (794/2004) mukaan opiskelijan on kirjoitettava kandidaatin tutkintoa varten pääaineen alalta kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä kandidaatin tutkielman alaan ja suomen tai ruotsin kielen taitoa. Kypsyysnäyte voidaan laitoksen suostumuksella kirjoittaa myös muulla kielellä, jos opiskelijalla ei ole ruotsin tai suomen kielen taitoa (koulukieli muu kuin suomi tai ruotsi) edellyttäen, että näytteen asiasisältö ja kieli pystytään tarkistamaan. Kypsyysnäytteen kirjoittamisesta on sovittava tutkielman ohjaajan kanssa.

KEMS901 Kypsyysnäyte FM-tutkintoa varten

Kypsyysnäyte vaaditaan asetuksen mukaan myös maisterin tutkintoa varte. Jos kypsyysnäyte sisältyy kandidaatitutkintoon tai amk-tutkintoon, sitä ei kuitenkaan tarvitse kirjoittaa samalla tavalla uudestaan, vaan kypsyysnäytteeksi katsotaan pro gradu -tutkielman tiivistelmä, joka osoittaa kirjoittajan perehtyneisyyden tutkielman alaan. Kypsyysnäytteen kirjoittamisesta on sovittava tutkielman ohjaajan kanssa.

KEMS903 Tutkielmaseminaari

Tutkielmaseminaari järjestetään syys- ja kevätlukukaudella kerran kuussa, ma 14-15, ajankohdat ilmoitetaan myöhemmin. Vastuuhenkilö: opintoasioista vastaava laitoksen varajohtaja. Sisältö: Tutkielmaan liittyvä 10-12 min. pituinen seminaariesitelmä tutkielman ja/tai erikoistyön aiheesta. Voidaan suorittaa jo tutkielman/erikoistyön tekovaiheessa. Ilmoittautuminen Korpin kautta viikkoa ennen tilaisuutta.

KEMS902 Työharjoittelu enint. (10 op)

Kuukauden harjoittelu kemian alan tehtävissä tai päätoimisessa opetustehtävässä vastaa kahta opintopistettä. Harjoittelusta voi saada yhteensä enintään 10 op:n suorituksen (yhdessä LuK-tutkinnon kanssa). Harjoitteluajan tehtävistä laaditaan 2-3 sivuinen kirjallinen selvitys, joka palutetaan amanuenssille.

# #

9.6.5.1 Laboratorioiden aukioloajat

Syyslukukausi 2008
Laboratorioiden aukioloajat

Kevätlukukausi 2009
Laboratorioiden aukioloajat (ei viikot 15 ja 16)

# #

9.6.5.2 Laitostentit

Yleiset tentit pidetään tenttilistan mukaisesti ma 14-17 Mattilanniemessä salissa MaA102. Tentteihin on ilmoittauduttava tenttiä edeltävänä tiistaina klo 16 mennessä joko sähköpostitse osoitteella kemtentit@jyu.fi tai Korpin kautta. Osallistua voi vain yhteen tenttiin kerrallaan.

Syventävien opintojen kursseja ja muita kirjatenttejä voi tenttiä yleisinä tenttipäivinä sopimalla asiasta kurssin luennoitsijan tai tentaattorin kanssa ja ilmoittautumalla tenttiin ylläesitetyllä tavalla.

Ilmoittautumisen peruminen on tehtävä edeltävänä perjantaina klo 12 mennessä sähköpostitse osoitteella kemtentit@jyu.fi. Mikäli opiskelija on ilman pätevää syytä jäänyt pois kahdesta peräkkäisestä saman opintosuorituksen kuulustelusta, joihin hän on ilmoittautunut tai, joissa hän on tullut hylätyksi, hänen tulee sopia opettajan kanssa seuraavasta suoritusmahdollisuudesta (opintosuoritusjohtosääntö § 18).

Kuulusteluun osallistuvan on vaadittaessa todistettava henkilöllisyytensä (opintosuoritus-johtosääntö § 13).

Lukuvuoden 2008 - 2009 tenttipäivät
Tentti 8.9. 6.10. 10.11. 8.12. 12.1. 9.2. 16.3. 20.4. 18.5. 8.6. 6.7. 17.8.
KEMP101 Kemian perusteet 1 X X X X X
KEMP102 Kemian perusteet 2 X X X X
KEMP103 Kemian perusteet 3 X X X X X
KEMP105 Kemian perusteet 4
osatentti 1 X X X X X X X X
osatentti 2 X X X X X X X X
KEMA201 Analyyttinen kemia 1 X X X X X
KEMA202 Analyyttinen kemia 2 X X X X X
KEMA211 Epäorgaaninen kemia 1 X X X X X
KEMA212 Epäorgaaninen kemia 2 X X X X X
KEMA221 Fysikaalinen kemia 1 X X X X
KEMA222 Fysikaalinen kemia 2 X X X X X X
KEMA236 Orgaaninen kemia X X X X X
KEMA237 Orgaaninen kemia osa 1 X X X X X
KEMS601 Puun rakenne ja kemiallinen koostumus X X X X X
KEMS602 Puunjalostuksen kemia X X X X X



Kuva 5: Rakennekemiallinen tutkimus on kemian laitoksen yksi vahvoista tutkimusaloista.

# #

10 Matematiikka ja tilastotiede

Käyntiosoite Mattilanniemi, D-rakennus, 3. kerros
Postiosoite PL 35 (MaD), 40014 Jyväskylän yliopisto
Puhelin (014) 260 1211 (vaihde)
WWW http://www.jyu.fi/science/laitokset/maths
Matematiikka Tilastotiede
Puhelin (014) 260 2700 (014) 260 2700 / 260 2992
Faksi (014) 260 2701 (014) 260 2981
Sähköposti math@maths.jyu.fi stat@maths.jyu.fi
Johtaja Pekka Koskela (mat.) MaD360 260 2706 pkoskela@maths.jyu.fi
Varajohtaja Jukka Nyblom (til.) MaD321 260 2988 junyblom@maths.jyu.fi

Toimistot
Huone Puhelin Sähköposti
Matematiikka
Toimistosihteeri Tuula Blåfield MaD356 260 2700 tblofiel@maths.jyu.fi
Amanuenssi Hannele Säntti-Ahomäki MaD357 260 2703 santti@maths.jyu.fi
Osastosihteeri Eira Henriksson MaD364 260 2710 eira@maths.jyu.fi
Tilastotiede
Amanuenssi Sari Eronen MaD319 260 2992 she@maths.jyu.fi
Mikrotuki pcsupport-ma@jyu.fi

Opintoneuvojat

Matematiikan opintoneuvoja on lehtori Ari Lehtonen (MaD374, puh. 260 2718, lehtonen@maths.jyu.fi); hän vastaa myös matematiikan opintojen korvaavuuksista.

Tilastotieteen opintoneuvoja on lehtori Annaliisa Kankainen (MaD331, puh. 260 2982, kankaine@maths.jyu.fi). Tilastotieteen opintojen korvaavuuksista voi kysellä myös tilastotieteen amanuenssilta.

Opintoneuvontaa antavat myös muut opettajat vastaanottoaikoinaan sekä amanuenssit. Vastaanottoajat ovat www-sivuilla ja ilmoitustaululla.

Laitosneuvosto

Laitosneuvoston toimikausi on 1.8.2008 - 31.7.2011. Laitosneuvoston sihteerinä toimii amanuenssi Hannele Säntti-Ahomäki. Laitosneuvoston varsinaisia jäseniä ovat

Professorit Muu henkilökunta Opiskelijat Sähköposti
Stefan Geiss Ida Arhosalo Johanna Marttila anjomart@cc.jyu.fi
Esa Järvenpää Annaliisa Kankainen Ville Arvio ville.arvio@jyu.fi
Pekka Koskela Heli Tuominen Marika Vuorela maanmavu@cc.jyu.fi
Jukka Nyblom
Antti Penttinen

Opettajat

Matematiikka huone puhelin sähköposti
Professorit
Geiss, Stefan Dr. rer. Nat. MaD340 260 2735 geiss@maths.jyu.fi
Järvenpää, Esa FT MaD362 260 2708 esaj@maths.jyu.fi
Järvenpää, Maarit FT, dos. (mvs.) MaD370 260 2714 amj@maths.jyu.fi
Kilpeläinen, Tero FT (vv) MaD307 260 2738 terok@maths.jyu.fi
Koskela, Pekka FT MaD360 260 2706 pkoskela@maths.jyu.fi
Kuusalo, Tapani FT MaD358 260 2704 kuusalo@maths.jyu.fi
Näkki, Raimo FT MaD361 260 2707 raimon@maths.jyu.fi
Zhong, Xiao FT, dos. (mvs.) MaD308 260 2739 zhong@maths.jyu.fi
Tilastotiede
Leskinen, Esko FT MaD322 260 2986 eleskine@maths.jyu.fi
Nyblom, Jukka FT MaD321 260 2988 junyblom@maths.jyu.fi
Penttinen, Antti FT MaD339 260 2987 penttine@maths.jyu.fi

Lehtorit
Matematiikka
Juutinen, Petri FT, dos. (vv) MaD306 260 2785 peanju@maths.jyu.fi
Järvenpää, Maarit FT, dos. (vv) MaD370 260 2714 amj@maths.jyu.fi
Kahanpää, Lauri FT (mvs.) MaD372 260 2716 kahanpaa@maths.jyu.fi
Lehtonen, Ari FT, dos MaD374 260 2718 lehtonen@maths.jyu.fi
Purmonen, Veikko T. FT, dos. MaD371 260 2715 purmonen@maths.jyu.fi
Saarimäki, Mikko FT, dos. (avoin yo) MaD365 260 2711 saarimak@maths.jyu.fi
Tuominen, Heli FT (mvs.) MaD345 260 2734 tuheli@maths.jyu.fi
Tilastotiede
Högmander, Harri FT MaD330 260 2989 hogmande@maths.jyu.fi
Kankainen, Annaliisa FT MaD331 260 2982 kankaine@maths.jyu.fi

Yliassistentit
Matematiikka
Geiss, Christel Dr, dos. MaD304 260 2787 chgeiss@maths.jyu.fi
Kurittu, Lassi FT (mvs.) MaD375 260 2719 lkurittu@maths.jyu.fi
Parkkonen, Jouni FT, dos. MaD363 260 2705 parkkone@maths.jyu.fi
Zhong, Xiao FT, dos. (vv) MaD308 260 2739 zhong@maths.jyu.fi
Tilastotiede
Kärkkäinen, Salme FT (mvs.) MaD327 260 2984 samk@maths.jyu.fi
Taskinen, Sara FT (vv) MaD328 260 2991 slahola@maths.jyu.fi

Assistentit
Matematiikka
Heikkinen, Toni FT (mvs.) MaD344 260 2728 toheikki@maths.jyu.fi
Lehrbäck, Juha FM (mvs.) MaD368 260 2712 juhaleh@maths.jyu.fi
Leikas, Mika FT (mvs.) MaD250 260 2726 mileikas@maths.jyu.fi
Nieminen, Tomi FT (vv) tominiem@maths.jyu.fi
Rogovin, Sari FT MaD373 260 2713 sakallun@maths.jyu.fi
Suomala, Ville FT (vv) MaD342 260 2721 visuomal@maths.jyu.fi
Takkinen, Juhani FT (mvs.) MaD250 260 2726 juhani@maths.jyu.fi
Tuominen, Heli FT (vv) MaD345 260 2734 tuheli@maths.jyu.fi
Varpanen, Harri FT MaD313 260 2631 havarpan@maths.jyu.fi
Tilastotiede
Myllymäki, Mari FM (vv) MaD325 260 3000 majomyll@maths.jyu.fi

Dosentit

Matematiikka
  • Geiss, Christel Dr. (JY)
  • Hokkanen, Veli Matti FT (JY)
  • Högnäs, Göran FT prof. (ÅA)
  • Juutinen, Petri FT (JY)
  • Järvenpää, Maarit FT (JY)
  • Käenmäki, Antti FT (JY)
  • Lehtonen, Ari FT (JY)
  • Li, Gongbao PhD (Kiinan Tiedeakatemia)
  • Martio, Olli FT, prof. (HY)
  • Mattila, Pertti FT, prof. (HY)
  • Oikkonen, Juha FT (HY)
  • Onninen, Jani FT (Syracusen yliopisto)
  • Parkkonen, Jouni FT (JY)
  • Pekonen, Osmo FT (JY)
  • Purmonen, Veikko T. FT (JY)
  • Rajala, Kai FT (JY)
  • Saarimäki, Mikko FT (JY)
  • Saksman, Eero FT, prof. (HY)
  • Sorjonen, Pekka FT
  • Tervo, Jouko FT (KuY)
  • Ylinen, Kari FT (TY)
  • Zhong, Xiao FT (JY)

Tilastotiede
  • Alanen, Erkki FT (KTL,Terveyden ja toimintakyvyn osasto)
  • Blåfield, Eero YTT
  • Lappi, Juha FT (METLA, Suonenjoen tutkimusasema)
  • Lehtonen, Risto FT (HY)
  • Liski, Erkki FT (TaY)
  • Niemi, Hannu FT (HY)
  • Oja, Hannu FT (TaY)
  • Teräsvirta, Timo VTT (Tukholman kauppakorkeakoulu)
  • Virrantaus, Kirsi-Kanerva TT (TKK)
  • Vuorinen, Jouni VTT (Orion, Turku)

# #

10.1 Matematiikan ja tilastotieteen opiskelusta

Matematiikka

Matematiikka on kautta historian ollut sekä keskeinen osa kulttuuriamme että luonnontieteiden ja tekniikan kehityksen avain. Matematiikalla on ollut ratkaiseva vaikutus esimerkiksi modernin fysiikan, tähtitieteen ja tietotekniikan syntyyn. Toisaalta muiden tieteenalojen ongelmat ovat usein johtaneet uusien matemaattisten teorioiden luomiseen. Matematiikka ei kuitenkaan ole luonteeltaan luonnontieteiden ja tekniikan tarvitsema kaavakokoelma vaan elävä ja itsenäinen tiede. Jyväskylän yliopistossa matematiikan tutkimus kohdistuu pääosin matemaattiseen analyysiin, erityisesti geometriseen analyysiin, geometriseen mittateoriaan, osittaisdifferentiaaliyhtälöiden teoriaan, potentiaaliteoriaan sekä stokastiikkaan.

Matematiikan alalta valmistuneiden tärkeimpiä työllistäjiä ovat perinteisesti olleet erilaiset oppilaitokset, joskin viime vuosina tietotekniikan kehitys on lisännyt matemaattisen koulutuksen saaneiden kysyntää myös elinkeinoelämässä. Myös vakuutusyhtiöt ja pankit työllistävät matemaatikkoja. Peruskoulun ja lukion matematiikan opettajan tavallisimmat sivuaineet ovat fysiikka ja kemia. Etenkin teknillisissä ja kaupallisen alan oppilaitoksissa on myös virkoja, joissa toisena opetettavana aineena on tietotekniikka. Matemaatikoita sijoittuu myös yliopistojen opetus- ja tutkimusvirkoihin. Elinkeinoelämään tai soveltaviin tutkimustehtäviin haluavan matemaatikon kannattaa opiskella sivuaineina tietotekniikkaa, tilastotiedettä ja luonnontieteitä tai taloustieteitä. Matematiikan alan tutkimustehtävät edellyttävät yleensä lisensiaatin tai tohtorin tutkintoa.

Matematiikan opetuksen rungon muodostavat luennot. Ne ovat esitelmäsarjoja, joissa esitellään opintojakson teoriaosa. Luennoilla jaetaan viikoittain kotitehtäviä, joita käsitellään laskuharjoituksissa. Ensimmäisen vuoden kursseilla on lisäksi pienryhmä-ohjauksia, joissa opastetaan harjoitustehtävien ratkaisemista. Joihinkin matematiikan kursseihin liittyy lisäksi harjoitustyö tai seminaari.

Pelkkä luentojen ahkera kuunteleminen ja niiden ulkoa opettelu ei ole opiskelua. Matematiikan osaaminen ei ole muistamista vaan ymmärtämistä ja taitoa soveltaa tietoja uusien ongelmien ratkaisemiseen. Tämän vuoksi oppimisen kannalta tärkeintä on itsenäinen työnteko - harjoitustehtävien ratkominen. Epäonnistuneetkin harjoitustehtävien ratkaisuyritykset edistävät asian oppimista. Erityisen hyödyllisiä ovatkin vaikeat tehtävät, joita ratkottaessa on pakko tutustua perusteellisesti luennoilla esitettyyn asiaan.

Matematiikassa opetettava asia perustuu vahvasti aikaisemmin opetettuun, joten luennolla esitetty asia kannattaa opiskella heti. Tällöin seuraavan luennon seuraaminen on helpompaa, kun pohjatiedot ovat hallinnassa. Opiskelussa tulee alusta pitäen pyrkiä asioiden kunnolliseen ymmärtämiseen. Mitä paremmin peruskurssien tiedot ovat hallinnassa, sitä helpompaa opiskelu on jatkossa. Myöhemmillä kursseilla käytetään hyödyksi aiempien kurssien tietoja.

Matematiikan kurssin voi suorittaa joko luentokurssiin liittyvillä välikokeilla tai koko kurssin kattavalla loppukokeella. Välikokeisiin saa yleensä hyvityspisteitä aktiivisesta laskuharjoituksiin osallistumisesta. Kurssin sijasta voi tenttiä myös kirjallisuutta, josta sovitaan tentaattorin (kurssin opettajan) kanssa. Pakollisista ja vaihtoehtoisista kursseista järjestetään lukuvuoden aikana 3 - 4 loppukoetta, joista yksi on kesällä. Erikoiskurssien tenttejä pidetään kahdesti luentosarjan jälkeen.

Luentokurssien lisäksi matematiikan opinnot sisältävät kandidaatin- ja pro gradu -tutkielmat sekä seminaarin. Kandidaatintutkielma on yleensä kirjallisuuteen perustuva työ, joka liittyy läheisesti jonkin kurssin aihepiiriin. Työn tarkoituksena on perehdyttää opiskelija itsenäiseen tiedonhankintaan sekä harjaannuttaa matematiikan kirjalliseen esittämiseen. Seminaarissa opiskelijat laativat esitelmiä käsiteltävästä aihepiiristä. Pro gradu -tutkielma on kandidaatintutkielmaa laajempi työ ja se vaatii useiden tietolähteiden käyttämistä. Sen aihe liittyy yleensä jonkin syventävien opintojen kurssiin tai seminaariin. Aineenopettajaksi opiskelevat voivat tehdä pro gradu -tutkielman myös koulumatematiikkaa sivuavista aihepiireistä.

Tilastotiede

Tilastotiede kehittää malleja ja menetelmiä numeerisen havaintoaineiston keräämiseen, kuvaamiseen ja analysointiin ja tähän liittyvään laskennalliseen toteuttamiseen. Siten sillä on vireät yhteydet miltei kaikkiin empiiristä tutkimusta tekeviin tieteenaloihin: tilastollisia menetelmiä sovelletaan niin informaatioteknologiassa, bio- ja ympäristötieteissä, taloustieteessä, lääketieteessä kuin yhteiskunta- ja kasvatustieteissäkin. Tilastotieteen perustutkimus nojautuu puolestaan vahvasti matematiikkaan ja tietotekniikkaan.

Tilastotieteessä on kysymys reaalimaailman ilmiöiden mallintamisesta. Sen osaamista tarvitaan yhä enemmän yhteiskunnassa ja elinkeinoelämässä, missä tutkimusaineistojen ja tietovarantojen analyyseilla ja mallinnuksella halutaan tuottaa jalostettua tietoa päätöksenteon tueksi. Tilastotiede pääaineenaan valmistuneet sijoittuvat tyypillisesti tutkimus- ja asiantuntijatehtäviin tutkimuslaitoksiin ja korkeakouluihin, suuryrityksiin ja viralliseen tilastotoimeen. Tilastotieteen asiantuntijan työllisyystilanne on hyvä.

Tilastotieteen opetuksesta Jyväskylän yliopistossa vastaa matematiikan ja tilastotieteen laitoksen tilastotieteen yksikkö. Sen tehtävänä on huolehtia paitsi tilastotieteen pääaineopetuksesta ja jatkokoulutuksesta myös tilastomenetelmien ja tilastollisen tietojenkäsittelyn opetuksesta muiden oppiaineiden perus- ja jatko-opiskelijoille ja siten osaltaan parantaa heidän metodisia valmiuksiaan oman alansa tutkimustyöhön.

Tilastotieteen opetuksen tavoitteena on antaa valmiudet edustavien havaintoaineistojen keräämiseen, aineistojen kuvaamiseen ja analysointiin sekä yleensä numeerisesti mitattavissa olevien ilmiöiden pätevään tilastolliseen mallintamiseen. Maisteriopintojen tavoitteena on perustietojen ja -taitojen ohella saavuttaa kyky seurata alan ammattijulkaisuista tilastotieteen uusinta kehitystä ja soveltaa siinä saatuja tuloksia käytännön tutkimusongelmiin sekä saavuttaa jatkokoulutuskelpoisuus tilastotieteessä.

Tilastotieteen yksikössä tehtävän tutkimuksen painopistealueet ovat spatiaalinen tilastotiede, robustit ja parametrittomat menetelmät, sekä pitkittäisaineistojen analyysi ja mittaamisen teoria. Oppiaineen luonteen mukaisesti yksikön henkilökuntaa toimii myös tilastotieteen asiantuntijoina monissa muiden tieteenalojen tutkimusprojekteissa.

Tilastotieteen opintojaksot voidaan jakaa selkeästi teoreettisiin kursseihin kuten todennäköisyyslaskenta ja matemaattisen tilastotieteen kurssit ja soveltavampiin menetelmäkursseihin kuten monimuuttujamenetelmien ja aikasarja-analyysin kurssit. Lisäksi opinto-ohjelmaan voi sisällyttää laskennalliseen mallintamiseen liittyviä kursseja. Teoreettiset opintojaksot edellyttävät riittäviä esitietoja matematiikasta, jonka perusopintokokonaisuus on minimivaatimus. Lisäksi niiden opiskelussa pätevät samat periaatteet kuin matematiikankin opiskelussa - luentojen ohella laskuharjoitukset ja mahdolliset tietokoneella tehtävät harjoitukset ovat asioiden oppimisen kannalta keskeisiä. Kuten matematiikassa myöskään tilastotieteessä pelkkä luentojen kuuntelu ja ulkoa opettelu ei ole opiskelua. Tilastotieteen osaaminen on asioiden ymmärtämistä ja soveltamistaitoa, ei ulkoa muistamista. Soveltavilla kursseilla empiiristen havaintoaineistojen analysointiharjoitukset, yleensä tietokoneella tehtyinä, ovat keskeisiä.

Tilastotieteen kurssit suoritetaan tavallisesti seuraamalla ja tenttimällä luentosarja ja/tai tekemällä itsenäisesti harjoitus- tai seminaaritöitä. Luentokursseista järjestetään aina luentosarjan päätyttyä 2-3 tenttiä. Lisäksi tilastotieteen opintojaksoja voi tenttiä sopimuksen mukaan matematiikan ja tilastotieteen yleisinä tenttipäivinä, myös kesällä. Tenttipäivistä tiedotetaan laitoksen ilmoitustauluilla, www-sivuilla ja Korppi-järjestelmässä. Kaikkiin kursseihin liittyy lähinnä englanninkielistä oheiskirjallisuutta, johon tutustuminen ei ole useinkaan välttämätöntä, mutta aina erittäin hyödyllistä oman ammattitaidon kehittämisen kannalta. Viimeistään pro gradu -työtä tehtäessä ja työelämään siirryttäessä englanninkielisen ammattikirjallisuuden lukutaito on korvaamattoman tärkeä. On suositeltavaa, että opiskelija hankkisi omaan käsikirjastoonsa ainakin muutamia tilastotieteen perusteoksia.

Tilastotiede muistuttaa matematiikkaa myös siinä mielessä, että opetettava asia perustuu poikkeuksetta aikaisemmin opetettuun, joten luennolla esitetyt asiat on syytä opiskella ja selvittää itselleen välittömästi. Myös luentoihin liittyviä harjoitustehtäviä tulisi ratkoa tuoreeltaan. Näin tulevien luentojen seuraaminen on olennaisesti helpompaa ja motivoivampaa. Lisäksi vältytään usein epätoivoiselta viime hetken pänttäämiseltä tenttipäivän lähestyessä.

Koska tilastotieteilijä voi sijoittua mitä erilaisimpiin työympäristöihin, tilastotieteen opiskelijalla on runsaasti valinnanvaraa sivuaineen suhteen. Luonnollisia sivuaineita ovat matematiikka ja tietotekniikka, joiden perustiedot ovat välttämättömiä tilastotieteen opiskelussa. Toisaalta tilastotieteilijä voi suuntautua hallinnollisiin tai elinkeinoelämän tehtäviin, jolloin hänen olisi suotavaa valita sivuaineensa yhteiskunta- tai taloustieteistä. Tilastotieteen sovellusten laaja-alaisuuden ansiosta miltei mikä tahansa sivuainevalinta on mahdollinen.

Tilastotieteen yksikkö on suhteellisen pieni. Tästä seuraa, että tilastotieteen opiskelijat ja opettajat tuntevat toisensa. Opinnoissaan hyvin menestyneet opiskelijat toimivat laskuharjoitusassistentteina ja avustajina tutkimusprojekteissa. Osa tilastotieteen lopputöistä tehdään yhteistyössä tutkimuslaitosten ja yritysten kanssa.

# #

10.2 Perustutkinnot 2008-2009

Jyväskylän yliopiston matematiikan ja tilastotieteen laitoksella voidaan suorittaa luonnontieteiden kandidaatin tutkinto (alempi korkeakoulututkinto) sekä filosofian maisterin tutkinto (ylempi korkeakoulututkinto) pääaineena matematiikka tai tilastotiede. Lisäksi on mahdollista suorittaa aineenopettajan pätevyyden antava filosofian maisterin tutkinto, joka sisältää opettajan pedagogiset opinnot. Opettajan tutkinnon pääaineena on matematiikka.

Luonnontieteiden kandidaatin tutkintoon kuuluvat opinnot voidaan suorittaa kolmessa vuodessa ja ne muodostavat pohjan maisteriopinnoille, jotka voidaan suorittaa kahdessa vuodessa. Maisterin tutkinnon voi suorittaa vasta, kun kandidaatin tutkinto tai sitä vastaaviksi hyväksytyt opinnot on suoritettu. Vanhan tutkintoasetuksen mukaisten tutkintojen suoritusaika päättyi 31.7.2008. Opiskelijat, jotka eivät ole ennen tätä siirtyneet suorittamaan uuden tutkintoasetuksen mukaisia tutkintoja, siirtyvät uuteen järjestelmään automattisesti. Vanhojen tutkintovaatimusten mukaiset opinnot siirtyvät sellaisenaan uusien vaatimusten mukaisiin kokonaisuuksiin.

Opintojen mitoituksen peruste uudessa tutkinnossa on opintopiste (op). Opintojaksot pisteytetään niiden edellyttämän työmäärän mukaan. Yhden vuoden opintojen suorittamiseen keskimäärin vaadittava 1600 tunnin työpanos vastaa 60 opintopistettä.

# #

10.2.1 Matematiikka

Luonnontieteiden kandidaatin tutkinto 180 op

Pääaineen opinnot
Perus- ja aineopinnot sisältäen kandidaatintutkielman (6 op)
ja kypsyysnäytteen
Väh. 80 op




Sivuaineiden opinnot
Perus- ja aineopintokokonaisuus (60 op) tai
2 perusopintokokonaisuutta (2x25 op)
Väh. 50/60 op




Kieli- ja viestintäopinnot sekä henkilökohtainen opintosuunnitelma

Väh. 7 op
Äidinkieli
Toinen kotimainen kieli
Vieras kieli
Henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS)
2
2
2
1

Valinnaiset opinnot
Vapaasti valittavia opintoja on suoritettava niin paljon, että opintojen
kokonaislaajuus on 180 opintopistettä.



Kuva 6: Peruskurssien asiat kannattaa opiskella huolella, siitä on apua opintojen edistyessä.

Filosofian maisterin tutkinto 120 op

Maisterin tutkinnon voi suorittaa, kun kandidaatin tutkinto tai sitä vastaaviksi
hyväksytyt opinnot on suoritettu.
Matematiikka /
Matematiikka
(stokastiikka ja
todennäköisyys-
teoria)

 Matematiikka
(aineenopettaja-
koulutus)
Pääaineen syventävät opinnot Väh. 90 op Väh. 60 op
Syventävät opinnot
sisältäen pro gradu -tutkielman
ja kypsyysnäytteen
30 op 20 op

Sivuaineiden opinnot
sekä valinnaiset opinnot
Opettajan pedagogiset opinnot 60 op
(osa mahd. LuK -tutk.)
X
Vähintään perus- ja
aineopintokokonaisuus
sivuaineessa 60 op (näistä osa saa
sisältyä LuK -tutkintoon)
X X

Tilastotieteen peruskurssit 1 ja 2 (12 op) X
Henkilökohtainen opintosuunnitelma
(HOPS) (1 op)
 X X

Vapaasti valittavia opintoja on suoritettava niin paljon, että opintojen
kokonaislaajuus on 120 opintopistettä.

Sivuaineet

Matematiikkaa pääaineena opiskeleville sivuaineeksi suositellaan fysiikkaa, kemiaa, tietotekniikkaa, tilastotiedettä, filosofiaa tai biologiaa. Muista sivuaineista kannattaa neuvotella etukäteen pääaineen professorin kanssa. Kaikissa opintoihin ja niiden suunnitteluun liittyvissä ongelmissa voi kääntyä kenen tahansa laitoksen opettajan, erityisesti opintoneuvojien, puoleen.

Aineenopettajaksi opiskeleville ensimmäiseksi sivuaineeksi suositellaan valittavaksi toinen opetettava aine (ks. opettajien pätevyysvaatimukset): fysiikka, kemia tai tietotekniikka, josta tehdään aineopintokokonaisuus (60 op). Toisena sivuaineena opiskellaan opettajan pedagogiset opinnot (60 op) siten, että kandidaatin ja maisterin tutkinto yhdessä sisältävät opettajan pätevyyteen vaadittavien pedagogisten opintojen perus- ja aineopintokokonaisuudet.

# #

10.2.1.1 Matematiikka pääaineena

Kandidaatin tutkinto

Matematiikan pääaineen opinnot voi suorittaa kandidaatin tutkinnossa kahden eri vaihtoehdon mukaan (matematiikka ja matematiikan aineenopettajakoulutus). Matematiikan aineenopettajakoulutuksessa opiskelevat suorittavat sivuaineenaan kasvatustieteen pedagogiset perusopinnot 25 op.

Kandidaatin tutkinto (180 op)
Matematiikka, vähintään 80 op
Pakolliset opintojaksot: op
MATP100
MATA111
MATA112
MATA113
MATA114
MATA121
MATA122
MATA130
MATA220
MATA211
MATA212
MATA213
MATA900

 Johdatus matematiikkaan
Analyysi 1
Analyysi 2
Analyysi 3
Differentiaaliyhtälöt
Lineaarinen algebra ja geometria 1
Lineaarinen algebra ja geometria 2
Euklidiset avaruudet
Algebra
Differentiaalilaskenta 1
Integraalilaskenta 1
Differentiaalilaskenta 2
Kandidaatintutkielma

 3
7
9
4
3
6
4
5
7
4
4
4
6
Valinnaisia MATAxxx opintoja vähintään 1) 14
1) Valinnaisiksi opinnoiksi hyväksytään MATAxxx ja MATSxxx -kurssit sekä
Todennäköisyyslaskenta A ja B. Muista valinnaisista opinnoista sovitaan etukäteen
matematiikan opintoneuvojan kanssa. Ks. suosituksia valinnaisiksi kursseiksi
laitoksen www-sivuilla olevista listoista.

Kandidaatin tutkinto (180 op)
Matematiikka (aineenopettajakoulutus), vähintään 80 op
Pakolliset opintojaksot: op
MATP100
MATA111
MATA112
MATA113
MATA114
MATA121
MATA122
MATA130
MATA211
MATA212
MATA910
MATA900
Johdatus matematiikkaan
Analyysi 1
Analyysi 2
Analyysi 3
Differentiaaliyhtälöt
Lineaarinen algebra ja geometria 1
Lineaarinen algebra ja geometria 2
Euklidiset avaruudet
Differentiaalilaskenta 1
Integraalilaskenta 1
LuK-seminaari
Kandidaatintutkielma
3
7
9
4
3
6
4
5
4
4
3
6
Valinnaisia MATAxxx opintoja vähintään 1) 22
1) Valinnaisiksi opinnoiksi hyväksytään MAT09xx kursseja
(LuK -tutkintoon korkeintaan 17 opintopistettä) ja MATAxxx ja
MATSxxx-kurssit sekä Todennäköisyyslaskenta A ja B. Muista valinnaisista
opinnoista sovitaan etukäteen matematiikan opintoneuvojan kanssa.
Ks. suosituksia valinnaisiksi kursseiksi laitoksen www-sivuilla olevista listoista.

Maisterin tutkinto

Matematiikan maisteriopinnoissa perehdytään syvällisesti keskeisiin matemaattisiin teorioihin ja harjaannutaan itsenäiseen ongelmanratkaisuun.

Opiskelija voi suorittaa matematiikan opintonsa kolmen eri päävaihtoehdon mukaisesti:

Matematiikka
Matematiikan opiskelija perehtyy valitsemaansa modernin matematiikan alaan. Tutkijan uralle tähtäävälle tämä vaihtoehto antaa hyvät perustiedot. Sivuaineiksi sopivat niin luonnontieteet kuin tilastotiede tai tietotekniikka. Valinnaisiksi kursseiksi kelpaavat kaikki matematiikan syventävät kurssit (MATSxxx). Tämän linjan opiskelija saa aineenopettajan pätevyyden suorittamalla opettajan pedagogiset aineopinnot (opinto-oikeutta haettava erikseen).

Matematiikka (stokastiikka ja todennäköisyysteoria)
Stokastiikan ja todennäköisyysteorian valitessaan opiskelija perehtyy stokastiikan perusteisiin: todennäköisyysteoriaan ja stokastisten prosessien moderniin teoriaan. Stokastisia menetelmiä käytetään mm. finanssimatematiikassa ja vakuutusmatematiikassa, matemaattisessa analyysissä, fysiikassa ja biologiassa. Stokastiikan yhteys tilastotieteeseen on tärkeä sekä teorian että etenkin käytännön kannalta. Suositeltavia sivuaineita ovat tilastotiede ja tietotekniikka, etenkin niille, jotka suuntautuvat yliopiston ulkopuolisiin työtehtäviin. Muita sopivia sivuaineita ovat fysiikka, biologia sekä taloustiede. Stokastiikassa on myös mahdollisuus jatkaa tutkijankoulutukseen.

Matematiikka (aineenopettajakoulutus)
Matematiikan aineenopettajakoulutuksessa syventävien opintojen kokonaisuus yhdessä pedagogisten opintojen ja sivuaineopintojen kanssa antaa laaja-alaisen opettajan pätevyyden. Osa suoritettavista matematiikan kursseista on erityisesti opettajaksi aikoville suunnattuja.


Kuva 7: Mattilanniemessä on kuhinaa koko lukuvuoden ajan. Matematiikan ja tilastotieteen opetus sekä tentit järjestetään pääasiassa Mattilanniemessä.

Maisterin tutkinto (120 op)

Tutkintoon vaaditaan edeltävinä opintoina LuK -tutkinto tai vastaavat opinnot. Maisteriopinnot ovat laajuudeltaan vähintään 120 opintopistettä, joista aineenopettajakoulutuksessa olevilla vähintään 60 opintopistettä ja muilla vähintään 90 opintopistettä tulee olla pääaineen syventäviä opintoja.

Pakolliset opintojaksot

Matematiikka, vähintään 90 op
Esitietoina edellytetään kandidaatin tutkinnon matematiikka-vaihtoehdon mukaiset
matematiikan opinnot.
MATS110
MATS120
MATS220
MATS211
MATS910
Mitta- ja integraaliteoria 1&2
Kompleksianalyysi 1&2
Funktionaalianalyysi
Topologia 1
Seminaari
9
10
10
5
6
Valinnaisia syventäviä (MATSxxx) opintoja vähintään 1) 20
MATS900 Pro gradu-tutkielma 30
1) Ks. suosituksia valinnaisiksi kursseiksi laitoksen www-sivuilla olevista listoista.

Matematiikka (stokastiikka ja todennäköisyysteoria) vähintään 90 op
Esitietoina edellytetään kandidaatin tutkinnon matematiikka-vaihtoehdon mukaiset
matematiikan opinnot.
MATS110
MATS121
MATA261
MATS262
MATS263

- MATA271
- MATA275

- MATA273
- MATA274
MATS252
MATS253
MATS910
Mitta- ja integraaliteoria 1&2
Kompleksianalyysi 1
Todennäköisyysteoria 1
Todennäköisyysteoria 2
Todennäköisyysteoria 3
joko
Stokastiset mallit
Vakuutusmatematiikka
tai
Rahoitusteorian stokastiset mallit 1
Rahoitusteorian stokastiset mallit 2
Stokastiset prosessit 1
Stokastiset prosessit 2
Seminaari
9
6
5
5
4

4
3

3
3
5
4
6
Valinnaisia syventäviä (MATSxxx) opintoja vähintään 1) 9/10
MATS900 Pro gradu-tutkielma 30
1) Valinnaiseksi kurssiksi hyväksytään toinen vaihtoehtoisista kurssipareista
MATA271/MATA275 ja MATA273/MATA274. Ks. suosituksia valinnaisiksi
kursseiksi laitoksen www-sivuilla olevista listoista.

Matematiikka (aineenopettajakoulutus) vähintään 60 op
Esitietoina edellytetään kandidaatin tutkinnon matematiikka
(aineenopettajakoulutus)- vaihtoehdon mukaiset matematiikan opinnot.
MATS121
MATA220
TILA120
Kompleksianalyysi 1
Algebra
Todennäköisyyslaskenta A
6
7
6
Valinnaisia MATSxxx tai MATAxxx opintoja vähintään 1) 21
MATS900 Pro gradu -tutkielma 20
1) Valinnaiseksi kursseiksi hyväksytään enintään 15 op MATAxxx opintoja
(ml. Todennäköisyyslaskenta B). Katso suosituksia valinnaisiksi kursseiksi
laitoksen www-sivuilla olevista listoista.

Valinnaiset opintojaksot
Ohjeellinen lista valinnaisiksi opinnoiksi kelpaavista kursseista on nähtävänä laitoksen www-sivuilla. Lisätietoja antaa opintoneuvoja Ari Lehtonen.

Eri linjojen opiskelijoille suositellaan esimerkiksi seuraavia matematiikan
valinnaisia kursseja kandidaatin ja maisterin tutkintoihin


Matematiikka pääaineena op
MATA214
MATA230
TILA120
MATS212
MATS311
Integraalilaskenta 2
Geometria
Todennäköisyyslaskenta A
Topologia 2
Reaalianalyysi
4
7
6
4
9

Matematiikka (aineenopettajakoulutus)
MAT09xx-opintoja
MATA140
MATA230
MATA214
MATS111
MATS140
MATS211
MATS910
Johdatus diskreettiin matematiikkaan
Geometria
Integraalilaskenta 2
Mitta- ja integraaliteoria 1
Matematiikan historia
Topologia 1
Graduseminaari
4
7
4
6
5
5
6

Matematiikka (stokastiikka ja todennäköisyysteoria)
MATS122
MATS220
MATS311
Kompleksianalyysi 2
Funktionaalianalyysi
Reaalianalyysi
4
10
9

# #

10.2.1.2 Matematiikka sivuaineena

Matematiikan perus- ja aineopinnot ovat avoimet kaikille Jyväskylän yliopiston opiskelijoille. Muiden kuin fysiikkaa, kemiaa, tietotekniikkaa tai tilastotiedettä pääaineenaan opiskelevien tulee hakea matematiikan syventävien opintojen opinto oikeutta. Hakemuksille ei ole asetettu hakuaikoja.

Matematiikan opinnot sivuaineopiskelijoille

Matematiikan johdantokurssit
Perus-, aine- ja syventävien opintojen lisäksi laitos järjestää seuraavat matematiikan johdantokurssit, joihin kaikki Jyväskylän yliopiston opiskelijat voivat osallistua.

MATY010 Matematiikan propedeuttinen kurssi 5 op
Kurssi on tarkoitettu täydentämään lukio opintoja, erityisesti lyhyttä oppimäärää.

MATY020 Matematiikan peruskurssi 5 op
Kurssilla käsitellään yhteiskunta ja taloustieteiden opiskelussa tarvittavaa matematiikkaa.

Matematiikan johdantokurssien korvaushakemukset
Matematiikan johdantokursseja voidaan korvata muiden oppilaitosten, ei kuitenkaan lukion, vastaavansisältöisten kurssien suorituksilla. Korvaushakemukset käsittelee matematiikan opintoneuvoja. Hakemukseen tulee liittää mahdollisimman tarkat tiedot suoritetuista opinnoista (kurssin suorituspaikka ja -aika, suoritustapa, kurssin laajuus, arvolause ja sisältökuvaus).

Matematiikan opintokokonaisuudet

Matematiikkaa sivuaineena opiskelevat voivat suorittaa matematiikan perusopinnot kahdella vaihtoehtoisella tavalla. Vaihtoehto A on teoreettisempi kuin vaihtoehto B ja sitä suositellaan niille, jotka aikovat jatkaa matematiikan opintoja ja suorittaa matematiikan aineopintokokonaisuuden. Myös vaihtoehdon B kautta voi jatkaa aineopintoihin, mutta se ei tarjoa yhtä vankkaa teorian ymmärrystä.

Matematiikka sivuaineena, perusopinnot 25 op

Vaihtoehto A 1) op
MATA111
MATA112
MATA121
Analyysi 1
Analyysi 2
Lineaarinen algebra ja geometria 1
7
9
6

Vähintään yksi opintojakso seuraavista:
MATA113
MATA114
MATA130
Analyysi 3
Differentiaaliyhtälöt
Euklidiset avaruudet
4
3
5
Yhteensä vähintään 25
1) Tässä vaihtoehdossa pohjatietoina edellytetään kurssia Johdatus matematiikkaan
tai vastaavia tietoja.

Vaihtoehto B op
MATP152
MATP153
MATP162
Approbatur 1 A
Approbatur 1 B
Approbatur 2 A
4
4
5

Vähintään 12 op seuraavista:
MATP163
MATP170
MATP180
MATA140
TILA120
Approbatur 2 B
Approbatur 3
Symbolinen laskenta
Johdatus diskreettiin matematiikkaan
Todennäköisyyslaskenta A
5
5
2
4
6
Yhteensä vähintään 25

Matematiikka sivuaineena, perus- ja aineopinnot 60 op

Vaihtoehto A 1) op
MATP100
MATA111
MATA112
MATA121
MATA113
Johdatus matematiikkaan
Analyysi 1
Analyysi 2
Lineaarinen algebra ja geometria 1
Analyysi 3
3
7
9
6
4

Vähintään 11 op seuraavista:
MATA130
MATA211
MATA212
MATA220
Euklidiset avaruudet
Differentiaalilaskenta 1
Integraalilaskenta 1
Algebra
5
4
4
7
Valinnaisia aineopintoja (MATAxxx) vähintään 20
Yhteensä vähintään 60
1) Syventäviin opintoihin jatkaville suositellaan tässä vaihtoehdossa samanlaista
kokonaisuutta kuin matematiikan pääaineopiskelijoille ­kuitenkin laajuudeltaan 60 op
ja ilman kandidaatintutkielmaa. Ks. suosituksia valinnaisiksi kursseiksi laitoksen
www-sivuilla olevista listoista. Näistä suosituksista poikkeavista kurssivalinnoista on
hyvä keskustella etukäteen opintoneuvoja Ari Lehtosen kanssa.




 
 
Vaihtoehto B op
MATP151
MATP161
MATP170
MATA111
Approbatur 1
Approbatur 2
Approbatur 3
Analyysi 1
4+4
5+5
5
7

Vähintään 11 op seuraavista:
MATA130
MATA211
MATA212
MATA220
Euklidiset avaruudet
Differentiaalilaskenta 1
Integraalilaskenta 1
Algebra
5
4
4
7
Valinnaisia aineopintoja (MATAxxx) vähintään 2) 19
Yhteensä vähintään 60
2) Valinnaisiksi opinnoiksi hyväksytään Symbolinen laskenta (MATP180).
Kursseja Johdatus matematiikkaan (MATP100), Lineaarinen algebra ja
geometria 1(MATA121) ja Analyysi 3 (MATA113) ei hyväksytä. MATP -tasoisia
kursseja hyväksytään enintään 25 opintopistettä. Ks. suosituksia valinnaisiksi
kursseiksi laitoksen www-sivuilla olevista listoista. Näistä suosituksista poikkeavista
kurssivalinnoista on hyvä keskustella etukäteen opintoneuvoja Ari Lehtosen kanssa.

Matematiikka sivuaineena, syventävät opinnot 60 op
Matematiikan perus- ja aineopintokokonaisuuksien (vähintään 60 op) on sisällettävä
seuraavat kurssit: Analyysi 2, Euklidiset avaruudet, Differentiaalilaskenta 1
ja Integraalilaskenta 1.
op
MATS111
MATS121
MATA220
Mitta- ja integraaliteoria 1 1)
Kompleksianalyysi 1
Algebra (ellei se ole aineopintokokonaisuudessa)
6
6
7
Valinnaisia syventäviä (MATSxxx) opintoja 2) 26-33
MATS905 Tutkielma 15
Yhteensä vähintään 60
1) Mitta- ja integraaliteoria 1 ei ole pakollinen niille, jotka opiskelevat
opettajakoulutuksessa maisteritutkintoa, mutta sitä suositellaan heille.
2) Valinnaiseksi opintojaksoksi käyvät myös Differentiaalilaskenta 2
ja Integraalilaskenta 2, ellei niitä ole sisällytetty aineopintokokonaisuuteen.

Valinnaiset opintojaksot

Ohjeellinen lista matematiikan valinnaisista kursseista on nähtävänä laitoksen www-sivuilla. Lisätietoja antaa opintoneuvoja Ari Lehtonen.

Sivuaineopiskelijoille suositellaan esimerkiksi seuraavia matematiikan valinnaisia kursseja.


Matematiikka sivuaineena/opettajaksi aikovat

op
MATA112
MATA230
TILA120
TILA130
MATA114
MATA220
Analyysi 2 (vaihtoehto B:ssä)
Geometria
Todennäköisyyslaskenta A
Todennäköisyyslaskenta B
Differentiaaliyhtälöt
Algebra
9
7
6
4
3
7


Matematiikka sivuaineena/vaihtoehto A:n kautta aloittaneet

op
MATA122
MATA130
MATA211
MATA212
MATA220
Lineaarinen algebra ja geometria 2
Euklidiset avaruudet
Differentiaalilaskenta 1
Integraalilaskenta 1
Algebra
4
5
4
4
7
Erityisesti luonnontieteilijöille suositellaan:
MATA114
MATA213
MATA214
Differentiaaliyhtälöt
Differentiaalilaskenta 2
Integraalilaskenta 2
3
4
4

Matematiikka sivuaineena/vaihtoehto B:n kautta aloittaneet

op
MATA130 Euklidiset avaruudet 5
Luonnontieteilijöille ja tieteellisen laskennan opiskelijoille
suositellaan seuraavia kursseja:
MATA211
MATA213
MATA212
MATA214
Differentiaalilaskenta 1
Differentiaalilaskenta 2
Integraalilaskenta 1
Integraalilaskenta 2
4
4
4
4
Tietotekniikan opiskelijoille suositellaan seuraavia kursseja:
MATA122
MATA140
MATA220
MATA225
MATS240
Lineaarinen algebra ja geometria 2
Johdatus diskreettiin matematiikkaan
Algebra
Lukuteoria
Kryptografia
4
4
7
4
4

Matematiikan kurssien korvaushakemukset sivuaineopiskelijoille
Matematiikan kursseja voidaan korvata muiden yliopistojen ja korkeakoulujen vastaavansisältöisten kurssien suorituksilla. Korvaushakemukset käsittelee matematiikan opintoneuvoja Ari Lehtonen. Hakemukseen tulee liittää mahdollisimman tarkat tiedot suoritetuista opinnoista (kurssin suorituspaikka ja -aika, suoritustapa, kurssin laajuus, arvolause ja sisältökuvaus).

# #

10.2.1.3 Opintojen ajoitus matematiikassa

Ohjatun opetuksen lisäksi opiskelijan on varattava riittävästi aikaa asioiden itsenäiseen opetteluun ja tehtävien ratkomiseen. Yleisin virhe opintojen suunnittelussa on liian raskas ohjelma. Yhtä luento tai laskuharjoitustuntia kohti tulisi tehdä vähintään tunti kotityötä. Parikymmentä viikkotuntia ohjattua opetusta riittää hyvin työllistämään ensimmäisen vuoden opiskelijan täysipäiväisesti. Alla on opintojen ajoitusehdotuksia matematiikkaa opiskeleville.

Syyslukukausi 2008 1. jakso (S1): 1.9.-24.10. 2. jakso (S2): 27.10.-19.12.
Kevätlukukausi 2009 1. jakso (K1): 12.1.-13.3. 2. jakso (K2): 16.3.-22.5.
Pääsiäisloma 9.-15.4.2009
Kesälukukausi 2009: 25.5.-30.6.2009

Matematiikka (ripeä tahti)

1. vuosi, syksy
Johdatus matematiikkaan (S1)
Analyysi 1 (S1-S2)
Lin. alg. ja geom. 1 (S1-S2)
Sivuaineopintoja (tietotekniikka ja/tai tilastotiede, esim. Tilastotieteen pk 1)
Kieliopintoja
1.vuosi, kevät
Analyysi 2 (K1-K2)
Lin. alg. ja geom. 2 (K1)
Euklidiset avaruudet (K1-K2)
Sivuaineopintoja
2. vuosi, syksy
Differentiaalilaskenta 1 (S1)
Integraalilaskenta 1 (S2)
Analyysi 3 (S1)
Differentiaaliyhtälöt (S2)
Valinnainen matematiikan kurssi
Sivuaineopintoja
2. vuosi, kevät
Differentiaalilaskenta 2 (K1)
Integraalilaskenta 2 (K2)
Algebra (K1-K2)
Valinnainen matematiikan kurssi
Sivuaineopintoja
3. vuosi, syksy
Kandidaatintutkielma
Mitta ja integraaliteoria (S1-S2)
Topologia 1 (S1-S2)
Sivuaineopintoja
3. vuosi, kevät
Kompleksianalyysi (K1-K2)
Funktionaalianalyysi (K1-K2)
Seminaari (K1-2)
Sivuaineopintoja
4. vuosi, syksy
Reaalianalyysi (S1-S2)
Erikoiskurssi (S1-S2)
Pro gradu -tutkielma (S1-S2)
Sivuaineopintoja
4. vuosi, kevät
Pro gradu -tutkielma (K1-K2)
Sivuaineopintoja
5. vuosi, syksy
Sivuaineopintoja
5. vuosi, kevät
Sivuaineopintoja

Matematiikka (verkkainen tahti)
1. vuosi, syksy
Johdatus matematiikkaan (S1)
Analyysi 1 (S1-S2)
Lin. alg. ja geom. 1 (S1-S2)
Sivuaineopintoja (tietotekniikka ja/tai tilastotiede, esim. Tilastotieteen pk 1)
Kieliopintoja
1.vuosi, kevät
Analyysi 2 (K1-K2)
Euklidiset avaruudet (K1-K2)
Sivuaineopintoja
2. vuosi, syksy
Differentiaalilaskenta 1 (S1)
Integraalilaskenta 1 (S2)
Analyysi 3 (S1)
Differentiaaliyhtälöt (S2)
Valinnainen matematiikan kurssi
Sivuaineopintoja
2. vuosi, kevät
Differentiaalilaskenta 2 (K1)
Integraalilaskenta 2 (K2)
Algebra (K1-K2)
Lin. alg. ja geom. 2 (K1)
Sivuaineopintoja
3. vuosi, syksy
Kandidaatintutkielma
Valinnainen matematiikan kurssi (S1-S2)
Sivuaineopintoja
3. vuosi, kevät
Kompleksianalyysi (K1-K2)
Valinnainen matematiikan kurssi
Sivuaineopintoja
4. vuosi, syksy
Mitta ja integraaliteoria (S1-S2)
Topologia 1 (S1-S2)
Sivuaineopintoja
4. vuosi, kevät
Funktionaalianalyysi (K1-K2)
Seminaari (K1-K2)
Sivuaineopintoja
5. vuosi, syksy
Reaalianalyysi (S1-S2)
Erikoiskurssi (S1-S2)
Pro gradu -tutkielma (S1-S2)
5. vuosi, kevät
Pro gradu -tutkielma (K1-K2)
Sivuaineopintoja

Matematiikka (stokastiikka ja todennäköisyysteoria)

1. vuosi, syksy
Johdatus matematiikkaan (S1)
Analyysi 1 (S1-S2)
Lin. alg. ja geom. 1 (S1-S2)
Sivuaineopintoja (tietotekniikka ja/tai tilastotiede, esim. Tilastotieteen pk 1)
Kieliopintoja
1.vuosi, kevät
Analyysi 2 (K1-2)
Euklidiset avaruudet (K1-K2)
Lin. alg. ja geom. 2 (K1)
Sivuaineopintoja
2. vuosi, syksy
Differentiaalilaskenta 1 (S1)
Integraalilaskenta 1 (S2)
Analyysi 3 (S1)
Differentiaaliyhtälöt (S2)
Sivuaineopintoja
2. vuosi, kevät
Differentiaalilaskenta 2 (K2)
Algebra (K1-K2)
Todennäköisyysteoria 1 (K1)
Valinnainen matematiikan kurssi
Sivuaineopintoja
3. vuosi, syksy
Kandidaatintutkielma
Mitta ja integraaliteoria (S1-S2)
Stok. mallit ja Vakuutusmatematiikka tai
Rahoitusteor. stok. mallit 1 ja 2
Sivuaineopintoja
3. vuosi, kevät
Kompleksianalyysi 1(K1-K2)
Stokastiset prosessit 1 ja 2 (K1-K2)
Seminaari
Sivuaineopintoja
4. vuosi, syksy
Todennäköisyysteoria 2 ja 3
Erikoiskurssi (S1-S2)
Pro gradu -tutkielma (S1-S2)
Sivuaineopintoja
4. vuosi, kevät
Seminaari (K1-K2)
Pro gradu -tutkielma (K1-K2)
Sivuaineopintoja
5. vuosi, syksy
Sivuaineopintoja
5. vuosi, kevät
Sivuaineopintoja

Matematiikka (aineenopettajankoulutus)

(Matematiikan opinnot voi suorittaa myös muiden linjojen mukaisesti)
Esimerkissä on pääaineena matematiikka ja toisena opetettavana aineena fysiikka.

1. vuosi, syksy
Johdatus matematiikkaan (S1)
Lin. alg. ja geom. 1 (S1-S2)
Kasvatustieteen pedagogisia perusopintoja
Fysiikka I-II
Tilastotiedettä/ Kieliopintoja
1.vuosi, kevät
Lin. alg. ja geom. 2 (K1)
Lukuteorian alkeet (K1)
Euklidinen tasogeometria (K2)
Kasvatustieteen pedagogisia perusopintoja
Fysiikka III
2. vuosi, syksy
Analyysi 1 (S1-S2)
Johd. diskr. mat. (S1)
Lukualueet (S2)
Fysiikka VI
Sivuaineopintoja/fysiikan aineopintoja
2. vuosi, kevät
Analyysi 2 (K1-K2)
Euklidiset avaruudet (K1-K2)
Fysiikka IV-V
Sivuaineopintoja
3. vuosi, syksy
Analyysi 3 (S1)
Differentiaaliyhtälöt (S2)
Differentiaalilaskenta 1 (S1)
Integraalilaskenta 1 (S2)
Todennäköisyyslaskenta A (S1)
Sivuaineopintoja
3. vuosi, kevät
Kandidaatintutkielma (K1-K2)
LuK -seminaari (K1-K2)
Algebra (K1-K2)
Sivuaineopintoja
4. vuosi, syksy
Mitta ja integraaliteoria 1 (S1-S2)
Geometria/Matematiikan historia (S1-S2)
Opettajan pedagogiset aineopinnot
4. vuosi, kevät
Kompleksianalyysi 1 (K1-2)
Seminaari (K1-K2)
Pro gradu -tutkielma (K2)
Opettajan pedagogiset aineopinnot
5. vuosi, syksy
Pro gradu-tutkielma (S1-S2)
Sivuaineopintoja
5. vuosi, kevät
Sivuaineopintoja

Matematiikka sivuaineena, ripeä tahti

1. vuosi, syksy
Johdatus matematiikkaan (S1)
Analyysi 1 (S1-S2)
1.vuosi, kevät
Analyysi 2 (K1-K2)
2. vuosi, syksy
Lin. alg. ja geom. 1 (S1-S2)

 2. vuosi, kevät
Lin. alg. ja geom. 2 (K1)
Euklidiset avaruudet (K1-K2)
3. vuosi, syksy
Analyysi 3 (S1)
Differentiaaliyhtälöt (S2)
Todennäköisyyslaskenta A (S1)
3. vuosi, kevät
Algebra (K1-K2)
Valinnainen matematiikan kurssi
4. vuosi, syksy
Differentiaalilaskenta 1 (S1)
Integraalilaskenta 1 (S2)
4. vuosi, kevät
Differentiaalilaskenta 2 (K1)
Integraalilaskenta 2 (K2)

Matematiikka sivuaineena, verkkainen tahti

1. vuosi, syksy
Johdatus matematiikkaan (S1)
Lin. alg. ja geom. 1 (S1-S2)
1.vuosi, kevät
Lin. alg. ja geom. 2 (K1)
2. vuosi, syksy
Analyysi 1 (S1-S2)
2. vuosi, kevät
Analyysi 2 (K1-K2)
3. vuosi, syksy
Johd. diskr. matematiikkaan (S1)
Valinnainen matematiikan kurssi (S2)
3. vuosi, kevät
Euklidiset avaruudet (K1-K2)
4. vuosi, syksy
Analyysi 3 (S1)
Differentiaaliyhtälöt (S2)
4. vuosi, kevät
Algebra (K1-K2)
Valinnainen matematiikan kurssi (K2)

Matematiikka sivuaineena, vaihtoehto B pohjana

1. vuosi, syksy
Approbatur 1A (S1)
Approbatur 1B (S2)
1.vuosi, kevät
Approbatur 2A (K1)
Approbatur 2B (K2)
2. vuosi, syksy
Analyysi 1 (S1-S2)
Symbolinen laskenta (S2)
2. vuosi, kevät
Approbatur 3 (K1-K2)
Euklidiset avaruudet (K1-K2)
3. vuosi, syksy
Differentiaalilaskenta 1 (S1)
Integraalilaskenta 1 (S2)
Todennäköisyyslaskenta A (S1)
3. vuosi, kevät
Algebra (K1-K2)
Valinnainen matematiikan kurssi

# #

10.2.1.4 Matematiikan kurssien väliset riippuvuudet

Tässä kaaviossa esitetään keskeisimpien analyysin kurssien väliset riippuvuudet. Tarkemmat tiedot kurssikuvausten yhteydessä.

# #

10.2.2 Tilastotiede

Luonnontieteiden kandidaatin tutkinto 180 op

Pääaineen opinnot Väh. 90 op
Perus- ja aineopinnot
sisältäen Kandidaatintutkielman (6 op) ja
LuK -seminaarin (3 op)
Kypsyysnäyte
Sivuaineiden opinnot Väh. 50/60 op
kaksi perusopintokokonaisuutta (2x25 op)
tai yksi perus- ja aineopintokokonaisuus (60 op)
Pakolliset:
- Matematiikan perusopinnot (25 op)
- Ohjelmointi 1

Kieli- ja viestintäopinnot Väh.6 op
Äidinkieli
Toinen kotimainen kieli
Ensimmäinen vieras kieli

 2
2
2
Henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS)* 1 op
Lisäksi on suoritettava vapaasti valittavia opintoja siten, että opintojen
kokonaislaajuus on 180 opintopistettä.

Maisterin tutkinnon voi suorittaa, kun kandidaatin tutkinto tai
sitä vastaaviksi hyväksytyt opinnot on suoritettu.


Filosofian maisterin tutkinto 120 op

Pääaineen syventävät opinnot 80 op
Pakollisia syventäviä tilastotieteen opintoja (14 op)
Syventäviä tilastotieteen opintoja (36 op)
Pro gradu -tutkielma (30 op)
Kypsyysnäyte

Henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS) *
1 op
Lisäksi on suoritettava vapaasti valittavia opintoja siten,
että opintojen kokonaislaajuus on 120 opintopistettä.

* HOPS tehdään erikseen kandidaattiopintoihin ja maisteriopintoihin.

Tilastotieteen pääaineopiskelijalle on matematiikan perusopintokokonaisuus pakollinen (suositellaan vaihtoehtoa A ), ja matematiikan aineopintojen suorittamista suositellaan. LuK -tutkintoon sisällytetään vähintään yksi aineopintokokonaisuus tai kaksi perusopintokokonaisuutta.

Matematiikan perusopinnoissa vaihtoehdossa B tilastotieteen pääaineopiskelija ei voi sisällyttää valinnaiseksi opintojaksoksi Todennäköisyyslaskenta A -kurssia, vaan se sisällytetään tilastotieteen aineopintoihin tai mahdollisesti matematiikan aineopintoihin.

Informaatioteknologian tiedekunnan kursseista suositellaan seuraavia kursseja: Tietokone ja tietoverkot työvälineenä, Henkilökohtaisen tiedonhallinnan perusteet, Ohjelmointi 2, Oliokeskeinen tietojärjestelmien kehittäminen, Tietokannat ja tiedonhallinnan perusteet.

# #

10.2.2.1 Tilastotiede pääaineena

Kandidaatin tutkinto

Tilastotieteen pääaineopiskelijat aloittavat opintonsa suoraan aineopinnoista. Sen tavoitteena on antaa opiskelijalle kattavat perustiedot tilastotieteen keskeisestä teoriasta ja tärkeimmistä aineistonhankinta- ja analyysimenetelmistä unohtamatta näiden tietokonepohjaista soveltamista. Menetelmien käytön harjoittelu tapahtuu sekä kurssien yhteydessä että seminaareissa. Aineopinnot muodostavat tilastotieteen yleisen perustan, jolle maisteriopinnoissa tapahtuva syventäminen ja erikoistuminen rakentuvat.

Tilastotieteen aineopintoihin kuuluvat pakollisina tilastotieteen peruskurssit, peruskurssien lopputyö, teoreettisen tilastotieteen opintojaksot, yleisimpien tilastollisten tietokoneohjelmistojen (R, SAS, SPSS) kurssit sekä tilastotieteen LuK -seminaari ja kandidaatintutkielma. Tilastotieteen aineopintojen teoreettiset kurssit edellyttävät matematiikan perusopintoja, minkä vuoksi ko. edeltävät opinnot tulee suorittaa ensimmäisenä opiskeluvuotena. Tilastotieteen kursseja voi suorittaa myös kirjatentteinä, jolloin tentittävästä materiaalista on sovittava kurssista vastaavan tentaattorin kanssa.

Kandidaatin tutkinto (180 op)

Tilastotieteen pääaineopinnot vähintään 90 op
Pakolliset opintojaksot: 59 op ajoitus
TILP100
TILP250
TILP260
TILP350
TILP360
TILA410
TILA120
TILA130
TILA140
TILA420
TILA310
TILA370
TILA380
TILA750
Johdatus tilastotieteeseen
Tilastotieteen peruskurssi 1
Tilastotieteen peruskurssi 2
SPSS -kurssi
Peruskurssien lopputyö
R-ohjelmointi
Todennäköisyyslaskenta A
Todennäköisyyslaskenta B
Matemaattinen tilastotiede 1
SAS -kurssi
Johdatus tilastolliseen mallintamiseen
LuK -seminaari
Kandidaatintutkielma
Kypsyysnäyte
3
6
6
2
3
2
6
4
8
2
8
3
6
-
1. sl
1. sl
1. kl
1. kl
1. kl
1. kl
2. sl
2. sl
2. kl
2. kl
3. sl
3. kl
3. kl
-
Vähintään kolme seuraavista opintojaksoista väh. 16-17 op
TILA220
TILA240
TILA260
TILA481
Aikasarja analyysi
Monimuuttujamenetelmät
Otantamenetelmät
Tilastollisen tietojenkäsittelyn perusteet
6
6
5
5
2.-3. lv
2.-3. lv
2.-3. lv
2.-3. lv
Valinnaisia opintojaksoja väh. 14-15 op
TILP450
TILA640
TILA660
TILA680
MATA261
MATA271
MATA273
MATA274
MATA275
Tilastomenetelmien jatkokurssi
Suunniteltujen kokeiden tilastomenetelmät
Johdatus paikkatiedon analyysiin
Parametrittomat ja robustit menetelmät 1
Todennäköisyysteoria 1
Stokastiset mallit
Rahoitusteorian stokastiset mallit 1
Rahoitusteorian stokastisia mallit 2
Vakuutusmatematiikka
9
4
5
6
5
5
3
3
4
2.-3. lv
2.-3. lv
2.-3. lv
2.-3. lv
2.-3. lv
2.-3. lv
2.-3. lv
2.-3. lv
2.-3. lv

Valinnaiseksi kurssiksi voidaan sisällyttää myös jokin muu
tilastotieteen, matematiikan ja tietotekniikan kurssi, josta on sovittava
ennakkoon aineopintokokonaisuudesta vastaavan tentaattorin kanssa.

Maisterin tutkinto

Maisteriopinnot sisältävät sekä teoreettisia opintoja että tilastotieteen sovelluksia ja tähtäävät ammattitilastotieteilijän taitoon. Maisteriopinnot antavat myös valmiuden jatko-opintoihin. Tilastotieteen maisteriopintoihin hyväksytään opiskelija, joka on suorittanut kandidaatin tutkinnon tilastotieteessä.

Tilastotieteen maisteriopintoihin voidaan hyväksyä hakemuksen perusteella myös muussa oppiaineessa (esim. biologiassa, kansantaloustieteessä, psykologiassa jne.) kandidaatin tai ylemmän tutkinnon suorittanut, kvantitatiivisiin menetelmiin suuntautunut henkilö. Mikäli hakija ei ole suorittanut tilastotieteen aineopintoja, edellytetään maisterin tutkintoon kuuluvien opintojen lisäksi seuraavien kurssien tai vastaavien opintojen suorittamista:

Muiden kuin tilastotieteessä kandidaatin tutkinnon suorittaneiden hyväksyminen suorittamaan maisterin tutkintoa arvioidaan hakijan aikaisempien opintosuoritusten perusteella.

Maisteriopinnot sisältävät kandidaatin tutkinnon lisäksi syventäviä pääaineopintoja vähintään 80 opintopistettä sekä muita vapaasti valittavia opintoja siten, että maisteriopintojen kokonaislaajuus on vähintään 120 opintopistettä.

Tilastotieteen syventäviin pääaineopintoihin sisältyvistä kursseista sovitaan maisteriopintoihin kuuluvan henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS) yhteydessä, jolloin opiskelijalle laaditaan sopiva ja mielekäs kokonaisuus syventäviä opintojaksoja, suunnitellaan pro gradun aihepiiri. Syventävissä opinnoissa suuntaudutaan johonkin tilastotieteen alaan, joista on alla esimerkkejä.

Tilastotieteen jatko-opintoja suunnittelevalle suositellaan matematiikan aineopintokokonaisuuden lisäksi matematiikan laudaturin mitta- ja integraaliteorian kursseja.

Maisterin tutkinto (120 op)

Tilastotieteen syventävät pääaineopinnot 80 op
TILS110
tai
TILS140
TILS710
TILS730
TILS750
Bayes-tilastotiede

Matemaattinen tilastotiede 2
Pro gradu -seminaari
Pro gradu -tutkielma
Kypsyysnäyte
8

8
6
30
0
HOPS:ssa sovittavat syventävät tilastotieteen opintojaksot 36

Esimerkkejä syventävistä opintokokonaisuuksista

Laitoksen opetus tukee biostatistiikan ja ympäristötilastotieteen, laskentaintensiivisen tilastollisen data-analyysin, teoreettisen tilastotieteen alojen opiskelua. Näistä voidaan muodostaa syventäviä opintokokonaisuuksia, jotka koostuvat yleisestä tilastotieteen teorian syventävästä osasta ja valinnaisista syventävien opintojen kursseista. Syventäviin opintoihin sisältyy aina tilastollisen päättelyn kurssi (Matemaattinen tilastotiede 2 tai Bayes -tilastotiede; suositeltavaa on valita molemmat kurssit).

Erikoistuminen perustuu kurssien valintaan ja lopputyön aiheenvalintaan sekä myös sivuaineopintojen valintaan. Seuraavassa on muutama esimerkki mahdollisista syventävien opintojen kokonaisuuksista.

A. Biostatistiikan ja ympäristötilastotieteen opintokokonaisuus antaa perusvalmiuksia biotieteiden, epidemiologian ja lääketieteen tutkimukseen liittyviin aineistoanalyyseihin. Sopivalla kurssivalikoimalla opiskelija voi erikoistua biostatistiikan erityismenetelmiin yleisemminkin. Työtehtäviä on tutkimuslaitoksissa ja yliopistoissa, hallinnossa ja virallisessa tilastotoimessa sekä myös teollisuudessa ja vakuutustoiminnassa.

Biostatistiikan ja ympäristötilastotieteen opintokokonaisuus 80 op
TILS140/110
TILS210
TILS220
TILS230
TILS710
TILS730
TILS750

 Matemaattinen tilastotiede 2 tai Bayes-tilastotiede
Elinaikamallit
Epidemiologian tilastolliset menetelmät
Sekamallit
Pro gradu -seminaari
Pro gradu -tutkielma
Kypsyysnäyte

 8
6
4
6
6
30
-
Sovittavia opintojaksoja (esim. TILS240,TILS600,TILS655,TILS670) 20

B. Laskentaintensiivinen tilastollinen data-analyysi on ala, jossa keskitytään suurten ja mahdollisesti epästandardien tietoaineistojen kuten automaattisten mittaustulosten, rekisteriaineistojen ja digitaalisten kuva-aineistojen analysointiin. Alan erityispiirteenä on tietojenkäsittelyn ja ohjelmistojen tarjoamien mahdollisuuksien tehokas hyväksikäyttö. Työtehtävät ovat monipuolisia ja voivat liittyä useiden eri tutkimusalojen erityisongelmiin sekä myös tilastotoimen ja teollisuuden aineistoanalyyseihin.

Laskentaintensiivinen tilastollinen data-analyysin kokonaisuus 80 op
TILS110
TILS310
TILS320
TILS710
TILS730
TILS750
Bayes-tilastotiede
Empiiriset ja laskennallisesti intensiiviset menetelmät
Tilastollinen data-analyysi
Pro gradu -seminaari
Pro gradu -tutkielma
Kypsyysnäyte
8
8
8
6
30
-
Sovittavia opintojaksoja (esim. TILS600, data-analyysin erikoiskurssit) 20

C. Teoreettisen tilastotieteen opintokokonaisuus korostaa tilastotieteen teorian opintoja. Tähän kokonaisuuteen on luontevaa liittää stokastiikan opintoja soveltuvin osin. Opintokokonaisuus antaa hyvän pohjan tilastotieteen tutkimustyölle. Opiskelija voi suunnata opintokokonaisuuttaan kiinnostavalle tilastotieteen osa-alueelle liittämällä siihen kursseja myös biostatistiikan ja data-analyysin alalta.

Laskentaintensiivinen tilastollinen data-analyysin kokonaisuus 80 op
TILS110
TILS140
TILS480
TILS710
TILS730
TILS750
Bayes-tilastotiede
Matemaattinen tilastotiede 2
Parametrittomat ja robustit menetelmät 2
Pro gradu -seminaari
Pro gradu -tutkielma
Kypsyysnäyte
8
8
8
6
30
-
Sovittavia opintojaksoja (esim. TILS620, TILS630, MATS261, MATS351) 20

Sovittavia opintojaksoja kaikkiin opintokokonaisuuksiin: op
TILS110
TILS140
TILS210
TILS220
TILS230
TILS240
TILS311
TILS320
TILS480
TILS600
TILS610
TILS620
TILS630
TILS640
TILS645
TILS651
TILS655
TILS660
TILS670
TILS680
TILS690
TILS691
TILS800
MATS271
MATS263
MATS442
Bayes-tilastotiede
Matemaattinen tilastotiede 2
Elinaikamallit
Epidemiologian tilastolliset menetelmät
Sekamallit
Äärimmäisten arvojen teoria
Laskennallinen tilastotiede
Tilastollinen data-analyysi
Parametrittomat ja robustit menetelmät 2
Spatiaalinen data-analyysi
Pistekuvioiden tilastollinen analyysi
Aikasarja analyysin jatkokurssi
Ekonometria
Lineaariset moniyhtälömallit
Monimuuttujamenetelmien jatkokurssi
Rakenneyhtälömallit
Koesuunnittelu
Otantateoria
Demometria
Data ja informaatioteoria
Harjoittelu
Opetusharjoittelu
Tilastotiede ja yhteiskunta
Stokastinen geometria
Todennäköisyysteoria 3
Stokastinen simulointi
8
8
6
4
6
4
4
8
8
4
4
4
4
4
6
4
5-8
5
4-6
6
5
4
4
4
5
4
Valinnaisiin opintoihin voi sisällyttää myös muita soveltuvia kursseja, esim.
stokastiikan kursseja

D. Muu syventävä opintokokonaisuus. Em. opintokokonaisuudet ovat vain esimerkkejä. Laitoksen opintojaksotarjonnasta voidaan haluttaessa koota myös esimerkiksi ekonometriaan, psykometriaan, taloustieteellisiin sovelluksiin tai viralliseen tilastotoimeen suuntautuvia kurssiyhdistelmiä. Näistä sovitaan henkilökohtaista opintosuunnitelmaa laadittaessa.

# #

10.2.2.2 Tilastotiede sivuaineena

Tilastotiede sivuaineena, perusopinnot 25 op

Tilastotiedettä sivuaineena opiskeleva voi suorittaa tilastotieteen perusopinnot kahdella tavalla. Vaihtoehto A sisältyy tilastotieteen aineopintokokonaisuuteen, ts. siitä on mahdollista jatkaa tilastotieteen aine- ja syventäviin opintoihin. Vaihtoehto B on metodinen sivuaineperusopintokokonaisuus eikä siitä voi jatkaa tilastotieteen aine- ja syventäviin opintoihin. Vaihtoehto B suorittanut voi jatkaa tilastotieteen metodiseen aineopintokokonaisuuteen, joka on suunnattu sovellusalojen opiskelijoille ja tutkijoille. Metodisesta aineopintokokonaisuudesta ei voi jatkaa tilastotieteen syventäviin opintoihin.

Vaihtoehto A, perusopintokokonaisuus 25 op
TILP100
TILP250
TILP260
TILP350
Johdatus tilastotieteeseen
Tilastotieteen peruskurssi 1
Tilastotieteen peruskurssi 2
SPSS-kurssi
3
6
6
2
Valinnaisia opintoja vähintään 8 op 1) 8

Valinnaiseksi kurssiksi suositellaan TILP360 Peruskurssien lopputyötä (3 op).
Muita valinnaisia esim.TILP450 Tilastomenetelmien jatkokurssi (9 op) ja/tai joku
TILAxxx -kurssi.
1) Valinnaiseksi kurssiksi ei käy Tilastomenetelmien peruskurssi.
Lisätietoja amanuenssilta.

Vaihtoehto B, metodinen perusopintokokonaisuus 25 op
TILP100
TILP150
TILP350
Johdatus tilastotieteeseen
Tilastomenetelmien peruskurssi
SPSS-kurssi
3
6
2
Valinnaisia opintoja vähintään 14 op 1) 14

Esim. TILP450 Tilastomenetelmien jatkokurssi (9 op) ja/tai joku TILAxxx -kurssi.
1) Valinnaiseksi kurssiksi ei käy Tilastotieteen peruskurssi 1 tai 2.
Lisätietoja amanuenssilta.

Tilastotieteen peruskurssit 1 ja 2
Tilastotieteen peruskurssit 1 ja 2 ovat tilastotieteen alkeiskurssit niille opiskelijoille, jotka aikovat lukea tilastotiedettä perusopintoja pidemmälle. Kursseja suositellaan matematiikan opiskelijoille, bio- ja ympäristötieteiden opiskelijoille, psykologian opiskelijoille. Kurssien tavoitteena on antaa opiskelijalle käytännöllisten sovellus- ja data-analyysiesimerkkien ohella riittävä teoreettinen pohja myöhempiä tilastotieteen opintoja varten.

Tilastomenetelmien peruskurssi
on tarkoitettu niille sivuaineopiskelijoille, jotka suorittavat korkeintaan tilastotieteen perusopinnot.

SPSS-kurssille
osallistuminen edellyttää, että Tilastotieteen peruskurssit tai Tilastomenetelmien peruskurssi 1ja 2 (tai vastaava) on suoritettu. Johdatus tilastotieteeseen TILP100 -kurssin suoritus yksin ei riitä.

Tilastomenetelmien jatkokurssille
edellytetään, että on suoritettu Tilastotieteen peruskurssit 1 ja 2 tai Tilastomenetelmien peruskurssi (tai korvaava kurssi, tarkista korvaavuus ennen kurssille ilmoittautumista) sekä SPSS -kurssi.

Tilastotiede sivuaineena, perus- ja aineopinnot 60 op
Vaihtoehto A
Tilastotiede sivuaineena, perus- ja aineopinnot 60 op
Vaihtoehdosta A on mahdollista jatkaa tilastotieteen syventäviin opintoihin.
Pakolliset opintojaksot: op
Perusopintokokonaisuus A 25
TILA410
TILA120
TILA130
TILA140
TILA420
TILA310
R-ohjelmointi
Todennäköisyyslaskenta A
Todennäköisyyslaskenta B
Matemaattinen tilastotiede 1
SAS-kurssi
Johdatus tilastolliseen mallintamiseen
2
6
4
8
2
8
Valinnaisia opintoja vähintään 5 op
Esimerkkejä valinnaisista opintojaksoista:
TILA220
TILA240
TILA260
TILA480
TILA640
TILA660
TILA680
MATA261
MATA271
Aikasarja analyysi
Monimuuttujamenetelmät
Otantamenetelmät
Tilastollinen tietojenkäsittely
Suunniteltujen kokeiden tilastomenetelmät
Johdatus paikkatiedon analyysiin
Parametrittomat ja robustit menetelmät 1
Todennäköisyysteoria 1
Stokastiset mallit
6
6
5
6
4
5
6
5
5
Valinnaisiin opintoihin voidaan sisällyttää sopimuksen mukaan
matematiikan/stokastiikan tai tietotekniikan kursseja.

Vaihtoehto B
Tilastotieteen metodinen perus- ja aineopintokokonaisuus 60 op
Sovellusalojen opiskelijoille ja tutkijoille suunnattu "metodinen"
opintokokonaisuus, josta ei voi jatkaa tilastotieteen syventäviin opintoihin.
Perusopintokokonaisuus A tai B
Valinnaisia tilastotieteen TILAxxx aineopintokursseja,
TILMxxx metodikursseja tai muita soveltuvia kursseja.

 25 op
35 op
Todennäköisyyslaskennan ja matemaattisen tilastotieteen kurssit
eivät ole välttämättömiä.

Huom. Metodikurssit TILMxxx eivät kuulu laitoksen kiinteään opetustarjontaan,
vaan ne toteutetaan tarpeen mukaan yhteistyössä muiden laitosten kanssa.
Kursseista tiedotetaan erikseen ao. laitoksilla.

Tilastotieteen syventävät opinnot 80 op

Sisältö sama kuin tilastotieteen pääaineopiskelijoilla.

Tilastotieteen kurssien korvaavuuksista

Tilastotieteen kursseja voidaan korvata muiden yliopistojen ja korkeakoulujen tai muiden oppilaitosten vastaavan sisältöisten kurssien suorituksilla. Hakemukseen tulee liittää mahdollisimman tarkat tiedot suoritetuista opinnoista. Johdatus tilastotieteeseen (TILP100) ja Tilastomenetelmien jatkokurssia (TILP450) ei voi korvata muiden yliopistojen/oppilaitosten suorituksilla.

Korvaavuushakemuslomake löytyy www-sivulta http://www.jyu.fi/science/maths/.
Lisätietoja amanuenssi Sari Eroselta, she@maths.jyu.fi, puh. 014-260 2992

# #

10.3 Matematiikan ja tilastotieteen opintojen arvostelu ja opintokokonaisuuksien merkintä

Opintojen arvostelu

Matematiikan ja tilastotieteen opintojaksot arvostellaan käyttäen asteikkoa 1-5 tai merkinnällä hyväksytty.
Keskiarvoja laskettaessa otetaan huomioon vain sellaiset opintojaksot, joille on määrätty arvolause.
Perusopintokokonaisuuden keskiarvo on opintojaksojen arvolauseiden keskiarvo opintopisteillä painotettuna.
Aineopintokokonaisuuden keskiarvo on opintojaksojen arvolauseiden keskiarvo opintopisteillä painotettuna.
Syventävien opintojen keskiarvo on opintojaksojen arvolauseiden keskiarvo opintopisteillä painotettuna.
Arvolause määräytyy opintokokonaisuudelle lasketusta keskiarvosta seuraavasti:

Välttävä 1,00 - 1,59
Tyydyttävä 1,60 - 2,49
Hyvä 2,50 - 3,49
Kiitettävä 3,50 - 4,39
Erinomainen 4,40 - 5,00

Kandidaatin tutkielma arvostellaan merkinnällä hyväksytty.
Pro gradu -tutkielma arvioidaan käyttäen arvolauseita approbatur, lubenter approbatur, non sine laude approbatur, cum laude approbatur, magna cum laude approbatur, eximia cum laude approbatur ja laudatur.
Pro gradu -tutkielman arvostelulomake on nähtävänä laitoksen www-sivuilla.

Merkinnät opintokokonaisuuksista

Ennen tutkinnon hakemista on opintosuoritusrekisteriin merkittävä opintokokonaisuuden arvolause ja siihen sisältyvät opintojaksot.

Matematiikan opintokokonaisuuksien loppuarvostelusta vastaavat seuraavat opettajat:

perusopinnot lehtori Veikko T. Purmonen
aineopinnot professori Tapani Kuusalo
syventävät opinnot
matematiikka professori Pekka Koskela
matem. (aineenopettajakoulutus) professori Pekka Koskela
matem. (stokastiikka ja todennäköisyysteoria) professori Stefan Geiss

Tilastotieteen opintokokonaisuuksien loppuarvostelusta vastaavat seuraavat opettajat:

perusopinnot lehtori Annaliisa Kankainen
aineopinnot professori Esko Leskinen
syventävät opinnot professori Antti Penttinen

# #

10.4 Matematiikan opetus 2008-2009

# #

10.4.1 Lukuvuonna 2008-2009 luennoitavat matematiikan opintojaksot

SYYSLUKUKAUSI KEVÄTLUKUKAUSI
Johdantokurssit Johdantokurssit
MATY010
MATP100
MAT0912
MAT0915

 Matematiikan prop. kurssi
Johdatus matematiikkaan
Joukot ja alkeisfunktiot
Lukualueet

 MATY020
MATP100
MAT0913
MAT0914

 Matematiikan peruskurssi
Johdatus matematiikkaan
Lukuteorian alkeet
Euklidinen tasogeometria
Perusopinnot Perusopinnot
MATP152
MATP153
MATP180

 Approbatur 1 A
Approbatur 1 B
Symbolinen laskenta

 MATP162
MATP163
MATP170

 Approbatur 2 A
Approbatur 2 B
Approbatur 3
Aineopinnot Aineopinnot
MATA111
MATA113
MATA114
MATA121
MATA140
MATA211
MATA212
MATA227
MATA230
MATA273
MATA274
TILA120
TILA130

 Analyysi 1
Analyysi 3
Differentiaaliyhtälöt
Lineaarinen alg. ja geom. 1
Johd. diskreettiin matem.
Differentiaalilaskenta 1
Integraalilaskenta 1
Lukuteoria
Geometria
Rahoitusteorian stokastisia malleja 1
Rahoitusteorian stokastisia malleja 2
Todennäköisyyslaskenta A
Todennäköisyyslaskenta B
MATA112
MATA122
MATA123
MATA130
MATA213
MATA214
MATA220
MATA261
MATA910

 Analyysi 2
Lineaarinen alg. ja geom. 2
Lask. lin. alg. ja geometria
Euklidiset avaruudet
Differentiaalilaskenta 2
Integraalilaskenta 2
Algebra
Todennäköisyysteoria 1
LuK-seminaari
Syventävät opinnot Syventävät opinnot
MATS110
MATS103
MATS210
MATS230
MATS261
MATS303
MATS321
MATS442



Mitta ja integraaliteoria 1&2
Differentiaalimuodot
Topologia 1&2
Osittaisdifferentiaaliyhtälöt
Todennäköisyysteoria 2 ja 3
Algebralliset käyrät
Fraktaaligeometria
Stokastinen simulointi



MATS120
MATS135
MATS136
MATS220
MATS233

MATS335
MATS352
MATS353
MATS910
Kompleksianalyysi 1&2
Algebra 2 A
Algebra 2 B
Funktionaalianalyysi
Sobolev-avaruudet ja moderni
osittaisdifferentiaaliyhtälöiden teoria
Hyperbolinen geometria
Stokastiset differentiaaliyhtälöt 1
Stokastiset differentiaaliyhtälöt 2
Graduseminaari
Jatkokoulutusseminaarit Jatkokoulutusseminaarit
Fraktaaliseminaari
Seminar on stochastic analysis

 Fraktaaliseminaari
Seminar on geometric analysis and measure theory
Seminar on stochastic analysis

Kursseihin liittyvien harjoitusten ja ohjausten ajat ilmoitetaan luennoilla ja/tai Korpissa https://korppi.jyu.fi. Ajankohtaiset kurssitiedot myös kurssien www-sivuilla http://www.jyu.fi/science/laitokset/maths/.
Luettelo matematiikan opintojaksoista, joita ei luennoida lv 2008-2009 on www-sivulla
http://www.jyu.fi/science/laitokset/maths/opiskelu/ohjelma.

Tiedotustilaisuudet matematiikan opinnoista

1.9. klo 12.15 MaD202 Matematiikan uusille pääaineopiskelijoille
8.9. klo 14.15 MaD202 Matematiikan pääaineopintojaan jatkaville

# #

10.4.2 Matematiikka, Syksy

# #

10.4.2.1 Matematiikan johdantokurssit

MAT0912 Joukot ja alkeisfunktiot (5 op)

Opettaja: Juha Lehrbäck
Aikataulu: Luennot 40 h 16.9. alkaen, ti ja to 16-18
Sisältö: Kurssilla käsitellään mm. todistustekniikkaa, joukko-oppia, joukkojen mahtavuutta, kuvauksia ja alkeisfunktioita
Opetusmuodot: luennot 40 h ja harjoitukset 20 h
Valintamenettely: Kurssi sopii vain matematiikan aineenopettajakoulutuksessa valinnaiseksi kurssiksi LuK-tutkintoon.

MAT0915 Lukualueet (4 op)

Opettaja: Jouni Parkkonen
Aikataulu: Luennot 28 h 27.10. alkaen ma 12-14 ja ti 10-12
Sisältö: Kurssilla käsitellään kokonais-, rationaali-, reaali- ja kompleksiluvut
Opetusmuodot: luennot 28 h, harjoitukset 12 h ja ohjaukset
Suoritustavat: loppukoe
Valintamenettely: Suositellaan toisen vuoden opiskelijoille. Kurssi sopii vain matematiikan aineenopettajakoulutuksessa valinnaiseksi kurssiksi LuK-tutkintoon.

MATP100 Johdatus matematiikkaan (3 op)

Opettaja: Harri Varpanen
Aikataulu: Luennot 20 h ti 2.9. klo 12-14 alkaen
Sisältö: Lukion matematiikan keskeiset tavoitteet yliopistomatematiikan kannalta. Logiikan ja joukko-opin alkeita, todistustekniikkaa, matematiikan tutkimuksesta ja soveltamisesta
Kirjallisuus: Käenmäki: Johdatus matematiikkaan ( http://www.maths.jyu.fi/~antakae/opetus/materiaali/johdatus.pdf ) Juutinen: Johdatus matematiikkaan ( http://www.maths.jyu.fi/~peanju/jmluennot.pdf )
Opetusmuodot: Luennot 20 h ja harjoitukset 4-10 h
Suoritustavat: loppukoe

MATY010 Matematiikan propedeuttinen kurssi (5 op)

Opettaja: Markku Vilppolainen
Aikataulu: Luennot 40 h 9.9. alkaen ti ja to 16-18
Sisältö: Yhtälö- ja epäyhtälöryhmät, reaalifunktiot, yhden muuttujan differentiaali- ja integraalilaskentaa, analyyttistä geometriaa.
Kirjallisuus: Häkkinen: Matematiikan propedeuttinen kurssi (luentomoniste)
Esitiedot: Edellyttää lukion matematiikan lyhyen oppimäärän tietoja.
Opetusmuodot: Luennot 40 h, harjoitukset 20 h ja ohjaukset 20 h
Suoritustavat: loppukoe

# #

10.4.2.2 Matematiikan perusopinnot

MATP152 Approbatur 1A (4 op)

Opettajat: Toni Hukkanen, Mikko Saarimäki
Aikataulu: Luennot 24 h 8.9. alkaen ma ja ke 16-18 salissa MaD202. Ensimmäinen luento on kuitenkin klo 17-18.30. Ensimmäisen luennon edellä 8.9. klo 16.15 on tiedotustilaisuus niille matematiikan opiskelijoille, jotka suorittavat matematiikan perusopintoja avoimen yliopiston opiskelijoille ja sivuaineopiskelijoille tarkoitetun vaihtoehdon B mukaan.
Sisältö: Lineaarialgebraa ja analyyttistä geometriaa. Tarkastellaan reaalista vektoriavaruutta ja sen geometriaa, tutustutaan matriisilaskentaan ja lineaarialgebraan sekä sovelletaan tietoutta analyyttiseen geometriaan
Kirjallisuus: Saarimäki, Vektoreita ja yhtälöitä; Lahtinen & Pehkonen, Matematiikkaa soveltajille 1 (luvut 1 ja 6); Lay: Linear algebra and its applications
Esitiedot: Lukion matematiikka (lyhyt tai pitkä oppimäärä).
Opetusmuodot: Luennot 24 h, harjoitukset 12 h ja ohjaukset 12 h.
Suoritustavat: Harjoitukset, kirjalliset tehtävät ja/tai loppukoe.

MATP153 Approbatur 1B (4 op)

Opettaja: Mikko Saarimäki
Aikataulu: Luennot 28 h 20.10. alkaen ma ja ke 16-18 salissa MaD202.
Sisältö: Yhden muuttujan funktio-oppia ja differentiaalilaskentaa. Kerrataan ja täydennetään lukualueiden ja reaalifunktioiden teoriaa; käsitellään murto-, reaali- ja kompleksiluvut, raja-arvo, jatkuvuus ja derivaatta. Ratkaistaan ääriarvotehtäviä ja tutustutaan uusiin alkeisfunktioihin sekä niiden derivointiin.
Kirjallisuus: Saarimäki: Reaalifunktion analyysia; Adams: Calculus: A Complete Course; Lahtinen & Pehkonen: Matematiikkaa soveltajille 1 (luvut 2-3).
Esitiedot: Lukion matematiikan pitkä oppimäärä tai Matematiikan propedeuttinen kurssi.
Opetusmuodot: Luennot 30 h, ohjaukset 14 h ja harjoitukset 14 h.
Suoritustavat: Harjoituksia, kirjallisia tehtäviä ja loppukoe.

MATP180 Symbolinen laskenta (2 op)

Opettaja: Mikko Tähkänen
Aikataulu: Luennot 6 h, ti 28.10., ti 11.11. ja ti 25.11. klo 16-18
Sisältö: Symbolisen laskentaohjelmiston käytön opastus, esim. Mathematican (tai Maplen, MuPADin, MathCADin...). Käsitellään ohjelmistojen käytön edut ja haitat. Käytetään ohjelmistoa yhtälöiden ratkaisemisessa, derivoinnissa, integroinnissa jne. Perehdytään graafiseen esittämiseen.
Esitiedot: lukion matematiikka (lyhyt tai pitkä oppimäärä)
Opetusmuodot: luennot 6 h ja pääteohjaukset 16 h.
Suoritustavat: näyttökoe

# #

10.4.2.3 Matematiikan aineopinnot

MATA111 Analyysi 1 (7 op)

Opettaja: Maarit Järvenpää
Aikataulu: Luennot 48 h 18.9 alkaen to ja pe 10-12
Sisältö: Matematiikan peruskäsitteitä, reaaliluvut ja epäyhtälöt; pistejonot R:ssä ja niiden suppeneminen; reaaliarvoiset funktiot, niiden raja-arvot ja jatkuvuus; alkeisfunktiot.
Kirjallisuus: Courant & John: Introduction to Calculus and Analysis I, Protter & Morrey: A First Course in Real Analysis, Myrberg: Differentiaali ja integraalilaskenta (osa 1), Adams: Calculus, Kilpeläinen: Analyysi 1 (luentomoniste www- sivulla: http://www.math.jyu.fi/opiskelu/monisteet/MATA111.pdf )
Esitiedot: Edellyttää lukion matematiikan pitkän oppimäärän hyvää hallintaa sekä Johdatus matematiikkaan -kurssin tietojen hyvää hallintaa.
Opetusmuodot: Luennot 48 h, harjoitukset 22 h ja ohjaukset 22 h sekä klinikka
Suoritustavat: 2 välikoetta.

MATA113 Analyysi 3 (4 op)

Opettaja: Petri Juutinen
Aikataulu: Luennot 28 h 3.9. alkaen ke ja to 12-14
Sisältö: Lukusarjat, suppenemistestejä, funktiojonot ja –sarjat, potenssisarjat ja Taylor-kehitelmät
Kirjallisuus: Courant & John: Introduction to Calculus and Analysis I, Protter & Morrey: A First Course in Real Analysis, Adams: Calculus, Kilpeläinen: Analyysi 3 (luentomoniste, saatavana kurssin kotisivulta)
Esitiedot: Analyysi 2
Opetusmuodot: luennot 28 h ja harjoitukset 14 h
Suoritustavat: loppukoe

MATA114 Differentiaaliyhtälöt (3 op)

Opettaja: Ari Lehtonen
Aikataulu: Luennot 24 h 29.10. alkaen ke ja to klo 12-14
Sisältö: Ensimmäisen ja toisen kertaluvun tavalliset differentiaaliyhtälöt, ratkaisun olemassaolo ja yksikäsitteisyys, differentiaaliyhtälöiden ratkaisumenetelmistä
Kirjallisuus: Adams: Calculus, Apostol: Calculus I ja II, Boyce & DiPrima: Elementary differential equations and boundary value problems, Kekäläinen: Differentiaaliyhtälöt, Martio & Sarvas: Tavalliset differentiaaliyhtälöt.
Esitiedot: Analyysi 2
Opetusmuodot: luennot 24 h ja harjoitukset 12 h
Suoritustavat: loppukoe

MATA121 Lineaarinen algebra ja geometria 1 (6 op)

Opettaja: Veikko Purmonen
Aikataulu: Luennot 48 h 22.9. alkaen ma 10-12 ja ti 12-14
Sisältö: Lineaarisen vektoriavaruuden, erityisesti euklidisen sisätuloavaruuden lineaarinen ja geometrinen struktuuri, kanta ja dimensio. Lineaarinen yhtälöryhmä, lineaarikuvaus ja vastaava matriisi, Gaussin-Jordanin ratkaisualgoritmi. Determinantti.
Kirjallisuus: Grossman: Elementary Linear Algebra, Lay: Linear algebra and its applications, Purmonen: Lineaarinen algebra ja geometria 1 (luentomoniste).
Esitiedot: Johdatus matematiikkaan.
Opetusmuodot: Luennot 48 h, harjoitukset 22 h ja ohjaukset 22 h.
Suoritustavat: 2 välikoetta.

MATA140 Johdatus diskreettiin matematiikkaan (4 op)

Opettaja: Antti Käenmäki
Aikataulu: Luennot 28 h 1.9. alkaen ma 12-14 ja ti 10-12
Sisältö: Kombinatoriikkaa, lineaariset rekursioyhtälöt, verkkoteoriaa
Kirjallisuus: Anderson: A First Course in Discrete Mathematics, Springer & Biggs: Discrete Mathematics, Matoušek & Nešetril: Invitation to Discrete Mathematics
Esitiedot: Johdatus matematiikkaan tai vastaavat tiedot
Opetusmuodot: luennot 28 h, harjoitukset 14 h ja ohjaukset 14 h.
Suoritustavat: loppukoe

MATA211 Differentiaalilaskenta 1 (4 op)

Opettaja: Jouni Parkkonen
Aikataulu: Luennot 28 h 11.9. alkaen to ja pe 10-12
Sisältö: Usean reaalimuuttujan funktioiden differentiaalilaskennan perusrakenteet. Reaaliarvoiselle funktiolle Taylorin kaava ja lokaalit ääriarvot.
Kirjallisuus: Adams: Calculus, A Complete Course, Apostol: Mathematical Analysis, Marsden & Tromba: Vector Calculus, Purmonen: Differentiaalilaskentaa 1 (luentomoniste)
Esitiedot: Analyysi 2, Analyysi 3, Euklidiset avaruudet
Opetusmuodot: luennot 28 h ja harjoitukset 12 h.
Suoritustavat: loppukoe

MATA212 Integraalilaskenta 1 (4 op)

Opettaja: Pekka Koskela
Aikataulu: Luennot 28 h 30.10. alkaen to ja pe 10-12
Sisältö: Riemannilaisen integraalilaskennan perusrakenteet, Jordan-joukon tilavuus, Fubinin lause, muuttujanvaihto, epäoleellinen integraali
Kirjallisuus: Adams: Calculus: A Complete Course, Marsden & Tromba: Vector Calculus, Purmonen: Integraalilaskentaa 1 (luentomoniste)
Esitiedot: Analyysi 2, Differentiaalilaskenta 1
Opetusmuodot: luennot 28 h ja harjoitukset 12 h.
Suoritustavat: loppukoe

MATA227 Lukuteoria (6 op)

Opettaja: Lassi Kurittu
Aikataulu: Luennot 40 h (S2), aika ja paikka ilmoitetaan myöhemmin.
Sisältö: Alkuluvut, lukukongruenssit, Eulerin ja Fermat'n (pieni) lause, RSA-salausjärjestelmä, neliönjäännökset, resiprookkilaki.

MATA230 Geometria (7 op)

Opettaja: Lauri Kahanpää
Aikataulu: Luennot 48 h 8.9. alkaen ma ja ke 14-16.
Sisältö: Kurssilla tutustutaan Hilbertin aksioomajärjestelmään, joka on sekä euklidisen että epäeuklidisen geometrian pohjana. Euklidisen geometrian puolelta esitetään klassisia perustuloksia kolmioihin ja ympyröihin liittyen. Epäeuklidisen geometrian puolelta käsitellään Poincarén mallia ja siihen apuvälineenä tarkastellaan ympyräpeilauksia, jotka puolestaan ovat euklidisia
Kirjallisuus: Kurittu, Hokkanen, Kahanpää: Geometria (luentomoniste)
Opetusmuodot: Luennot 48 h, harjoitukset 20 h.
Suoritustavat: loppukoe.

MATA273 Rahoitusteorian stokastisia malleja 1 (3 op)

Opettaja: Christel Geiss
Aikataulu: Luennot 22 h 15.9. alkaen ma 12-14 ja ti 14-16
Sisältö: Ehdollinen odotusarvo, diskreetit martingaalit, optioiden hinnoittelumallit, täydelliset ja epätäydelliset markkinat
Kirjallisuus: Lamberton & Lapeyre: Stochastic Calculus Applied to Finance
Opetusmuodot: luennot 22 h ja harjoituksia 12 h
Suoritustavat: loppukoe

MATA274 Rahoitusteorian stokastisia malleja 2 (3 op)

Opettaja: Christel Geiss
Aikataulu: Luennot 22 h 27.10. alkaen ma 12-14 ja ti 14-16
Sisältö: Lyhyt johdanto stokastiseen integraaliin, Black-Scholes -malli, arbitraasi, riskineutraali eurooppalaisen optioiden hinnoittelu ja suojautuminen, rahoitusteorian ensimmäinen päälause (Fundamental Theorem of Asset Pricing)
Kirjallisuus: D. Lamberton, B. Lapeyre: Stochastic Calculus Applied to Finance (Chapman & Hall) N.H. Bingham & R. Kiesel: Risk-Neutral Valuation- Pricing and Hedging of Financial Derivatives (Springer)
Opetusmuodot: luennot 22 h ja harjoituksia 12 h
Suoritustavat: loppukoe

TILA120 Todennäköisyyslaskenta A (6 op)

Opettaja: Annaliisa Kankainen
Aikataulu: Luennot (30 h) 1.9. alkaen ma, ti ja to klo 8-10 salissa MaD 202. Harjoitukset 12 h/ryhmä, alkavat 8.9.
Sisältö: Todennä­köisyys, sen aksioomat, käsitteistö ja perusominaisuudet, satunnaismuut­tujat, niiden jakaumat ja jakaumien tunnusluvut.
Kirjallisuus: Kankainen, A: Todennäköisyyslaskenta, osa A (luentomoniste) Jyväskylän yliopisto. Tuominen, P: Todennäköisyyslaskenta I. Ross, S: A first course in probability. Schaeffer, R.L: Introduction to probability and its applications.
Esitiedot: Matematiikan perusopinnot
Opetusmuodot: luennot ja harjoitukset
Suoritustavat: loppukoe

TILA130 Todennäköisyyslaskenta B (4 op)

Opettaja: Annaliisa Kankainen
Aikataulu: Luennot (24 h) 20.10. alkaen ma ja ti klo 8-10 salissa MaD 202. Harjoitukset 12 h/ryhmä, alkavat 27.10.
Sisältö: Kertausta satunnaismuuttujista, generoivat funktiot, satunnaismuuttujien muunnosten jakaumat ja tunnusluvut sekä suurten lukujen lait ja keskeinen raja-arvolause.
Kirjallisuus: Kankainen, A: Todennäköisyyslaskenta, osa B (luentomoniste) Jyväskylän yliopisto. Lindgren, B.W. (1976): Statistical theory. Tuominen, P: Todennäköisyyslaskenta I. Ross, S: A first course in probability. Schaeffer, R.L: Introduction to probability and its applications.
Esitiedot: Matematiikan perusopinnot, Todennäköisyyslaskenta, osa A.
Opetusmuodot: luennot ja harjoitukset
Suoritustavat: loppukoe

# #

10.4.2.4 Matematiikan syventävät opinnot

MATS103 Differentiaalimuodot (4 op)

Opettaja: Ari Lehtonen
Aikataulu: Luennot 28 h, 27.10 alkaen ma ja ti 14-16.
Sisältö: Multilineaarialgebraa, ulkoinen tulo, differentiaalimuodot, ulkoinen derivaatta, ketjut ja ketjujen integrointi, Euklidisen avaruuden alimonistot, differentiaalimuotojen integrointi monistoilla, nykyaikainen versio Stokesin lauseesta ja sen yhteys klassisiin Greenin, Gaussin ja Stokesin lauseisiin. Kurssi on hyödyllinen analyysin opintoja jatkaville.
Opetusmuodot: luennot 28 h
Suoritustavat: loppukoe

MATS110 Mitta- ja integraaliteoria (6 op)

Opettaja: Heli Tuominen
Aikataulu: Luennot 50 h (30/50 h) 11.9. alkaen to ja pe 10-12 Kurssi voidaan suorittaa joko kuuden tai yhdeksän opintopisteen laajuisena
Sisältö: Mitta, mitalliset funktiot, Lebesguen integraali ja Lp -avaruudet
Kirjallisuus: : Bruckner, Bruckner & Thomson: Real Analysis, Friedman: Foundations of Modern Analysis, Kilpeläinen: Mitta- ja integraaliteoria (luentomoniste, ks. kurssin www-sivu)
Esitiedot: Diff.laskenta 1 ja Integraalilaskenta 1
Opetusmuodot: luennot 50 h ja harjoitukset 24 h.
Suoritustavat: loppukoe

MATS210 Topologia (9 op)

Opettaja: Raimo Näkki
Aikataulu: Luennot 52 h (30/52 h) 3.9. alkaen ke 12-14 ja to 14-16
Sisältö: Metriset ja topologiset avaruudet, täydellisyys, kompaktisuus ja yhtenäisyys (5 op osuus). Tämän jälkeen kurssin loppuosassa ( 4 op osuus) käsitellään Ascolin-Arzelan, Tietzen ja Tihonovin lauseet.
Kirjallisuus: Väisälä: Topologia I, II.
Esitiedot: Euklidiset avaruudet.
Opetusmuodot: Luennot 52 h, harjoitukset 26 h.
Suoritustavat: loppukoe

MATS230 Osittaisdifferentiaaliyhtälöt (7 op)

Opettaja: Xiao Zhong
Aikataulu: Luennot 48 h 11.9. alkaen to ja pe 12-14
Sisältö: Johdatus osittaisdifferentiaaliyhtälöihin, ratkaisujen esityslauseita lineaarisille yhtälöille, Laplace , lämpö ja aaltoyhtälö. Kurssi luennoidaan suomeksi tai englanniksi.
Kirjallisuus: L.C. Evans: Partial differential equations; E. DiBenedetto: Partial differential equations; W.A. Strauss: Partial differential equations, An Introduction
Esitiedot: Matematiikan aineopinnot
Opetusmuodot: luennot 48 h ja harjoitukset 24 h
Suoritustavat: loppukoe

MATS262 Todennäköisyysteoria 2 (5 op)

Opettaja: Stefan Geiss
Aikataulu: Luennot 26 h 10.9. alkaen ke 8-10 ja to 8-10
Sisältö: Satunnaismuuttujat, konvergenssikäsitteet, Lp-avaruudet. Kurssi luennoidaan englanniksi; tenttiä voi suomeksi.
Kirjallisuus: Shiryaev: Probability.
Esitiedot: Todennäköisyysteoria 1 (Stokastiset mallit tai Rahoitusteorian stokastisia malleja tai Mitta- ja integraaliteoria sop. mukaan).
Opetusmuodot: Luennot 26 h, harjoitukset 14 h.
Suoritustavat: loppukoe

MATS263 Todennäköisyysteoria 3 (4 op)

Opettaja: Stefan Geiss
Aikataulu: Luennot 24 h 29.10. alkaen ke 8-10 ja to 8-10
Sisältö: Karakteristiset funktiot, raja-arvolauseet, sovellukset. Kurssi luennoidaan englanniksi; tenttiä voi suomeksi.
Kirjallisuus: Bauer: Probability Theory, Shiryaev: Probability.
Esitiedot: Todennäköisyysteoria 2
Opetusmuodot: Luennot 24 h, harjoitukset 12 h.
Suoritustavat: loppukoe

MATS303 Algebralliset käyrät (9 op)

Opettaja: Tapani Kuusalo
Aikataulu: Luennot 48 h 9.9. alkaen ti 8-10 ja to 14-16.
Sisältö: Kurssilla tutkitaan erityisesti äärellisten kuntien yli määriteltyjä käyriä sekä selvitetään niiden käyttöä viestien salaukseen.
Esitiedot: Hyvät perustiedot algebrasta.
Opetusmuodot: luennot 48 h
Suoritustavat: loppukoe

MATS321 Fraktaaligeometria (9 op)

Opettaja: Esa Järvenpää
Aikataulu: Luennot 50 h 15.9. alkaen ma 10-12 ja ti 14-16.
Sisältö: Kurssilla tutustutaan erilaisiin joukkojen ja mittojen dimensioiden käsitteisiin, muun muassa Hausdorffin ja Minkowskin dimensioon sekä pakkausdimensioon. Erityisesti tutkitaan dimensioiden käyttäytymistä erilaisissa muunnoksissa, esimerkiksi projektioissa.
Kirjallisuus: Mattila: Geometry of Sets and Measures in Euclidean Spaces, Falconer: Fractal Geometry ja Techniques in Fractal Geometry
Esitiedot: Mitta- ja integraaliteoria, Reaalianalyysi.
Opetusmuodot: Luennot 50 h
Suoritustavat: Loppukoe.

MATS442 Stokastinen simulointi (4 op)

Opettaja: Antti Penttinen
Aikataulu: Luennot 8.9. alkaen ma 10-12 ja ti 8-10.
Sisältö: Kurssin sisältönä on satunnaislukujen generointi, jakaumien simulointi, Monte Carlo -integrointi, varianssin reduktio, Markovin ketju Monte Carlo -menetelmä, stokastisten prosessien (aikasarjojen) simulointi, simulointi finanssimatematiikassa. Edeltäviksi opinnoiksi vaaditaan todennäköisyyslaskennan osaaminen ja jonkin ohjelmointikielen hallintaa. Kurssilla käytetään R-kieltä, josta järjestetään kurssi lukukauden alussa.
Kirjallisuus: Soveltuvia kirjoja ovat Ripley (1987): Stochastic simulation, Wiley; Givens & Hoeting: Computational statistics, Wiley; Dagpunar (2007): Simulation and Monte Carlo, Wiley; Gamerman (1997): Markov chain Monte Carlo: Chapman & Hall.

# #

10.4.3 Matematiikka, Kevät

# #

10.4.3.1 Matematiikan johdantokurssit

MAT0913 Lukuteorian alkeet (4 op)

Opettaja: Heli Tuominen
Aikataulu: Luennot 28 h 13.1. alkaen ti ja to 8-10
Sisältö: Kurssilla käsitellään lukuteorian alkeita mm. lukujärjestelmiä, alkulukuteoriaa ja jaollisuutta.
Kirjallisuus: Nevanlinna: Lukuteorian alkeet (luentomoniste)
Opetusmuodot: luennot 28 h, harjoitukset 14 h
Suoritustavat: loppukoe
Valintamenettely: Kurssi sopii vain matematiikan aineenopettajakoulutuksessa valinnaiseksi kurssiksi LuK-tutkintoon.

MAT0914 Euklidinen tasogeometria (4 op)

Opettaja: Juha Lehrbäck
Aikataulu: Luennot 30 h 17.3. alkaen ti ja to 8-10
Sisältö: Euklidinen tasogeometria
Kirjallisuus: Väisälä: Geometria.
Opetusmuodot: Luennot 30 h, harjoitukset 14 h
Suoritustavat: loppukoe
Valintamenettely: Kurssi sopii vain matematiikan aineenopettajakoulutuksessa valinnaiseksi kurssiksi LuK-tutkintoon.

MATP100 Johdatus matematiikkaan (3 op)

Opettaja: Harri Varpanen
Aikataulu: Luennot 20 h (K1) ajat ja paikka ilm. myöh.
Sisältö: Lukion matematiikan keskeiset tavoitteet yliopistomatematiikan kannalta. Logiikan ja joukko-opin alkeita, todistustekniikkaa, matematiikan tutkimuksesta ja soveltamisesta.
Kirjallisuus: Käenmäki: Johdatus matematiikkaan ( http://www.maths.jyu.fi/~antakae/opetus/materiaali/johdatus.pdf ) Juutinen: Johdatus matematiikkaan ( http://www.maths.jyu.fi/~peanju/jmluennot.pdf )
Opetusmuodot: Luennot 20 h, harjoituksia 4-10 h
Suoritustavat: loppukoe

MATY020 Matematiikan peruskurssi (5 op)


Aikataulu: Luennot 40 h 13.1. alkaen ti ja to 16-18
Sisältö: Analyysin alkeita, lineaarista algebraa ja differentiaaliyhtälöitä.
Kirjallisuus: Häkkinen: Matematiikan peruskurssi (luentomoniste).
Esitiedot: Edellyttää matematiikan propedeuttisen kurssin tai lukion pitkän oppimäärän tietoja.
Opetusmuodot: Luennot 40 h, harjoitukset 20 h ja ohjaukset 20 h.
Suoritustavat: loppukoe

# #

10.4.3.2 Matematiikan perusopinnot

MATP162 Approbatur 2A (5 op)

Opettaja: Raimo Näkki
Aikataulu: Luennot 30 h 19.1. alkaen ma ja ke 16-18
Sisältö: Integroimisteoriaa ja differentiaaliyhtälöitä. Tarkastellaan integraalifunktioita, integroimiskeinoja ja integroinnin sovelluksia. Tarkastellaan ensimmäisen ja toisen kertaluvun differentiaaliyhtälöitä ja niiden ratkaisemista. Tutustutaan parametrisoituihin käyriin, napakoordinaatteihin ja selvitetään käyrän pituuden ja polkuintegraalin laskeminen.
Kirjallisuus: Adams: Calculus: A Complete Course, Lahtinen & Pehkonen: Matematiikkaa soveltajille 1 (luvut 4-5).
Esitiedot: Symbolinen laskenta, Approbatur 1 A ja 1 B.
Opetusmuodot: Luennot 30 h, harjoitukset 16 h, ohjaukset 16 h, mahdollisesti kirjallisia tehtäviä.
Suoritustavat: Loppukoe.

MATP163 Approbatur 2B (5 op)

Opettaja: Raimo Näkki
Aikataulu: Luennot 30 h 16.3. alkaen ma ja ke 16-18
Sisältö: Sarjateoriaa ja usean muuttujan differentiaalilaskentaa. Käsitellään lukusarjojen suppenemista, potenssisarjoja, Taylorin kehitelmiä sekä niiden käyttötapoja. Selvitetään vektorimuuttujan funktion osittaisderivaatta, differentioituvuus ja kuvaajan tangenttitasoarvionti. Käsitellään ääriarvotehtävien ratkaisemista.
Kirjallisuus: Adams: Calculus: A Complete Course, Lahtinen & Pehkonen: Matematiikkaa soveltajille 2 (luvut 7-8 pääosin).
Esitiedot: Symbolinen laskenta, Approbatur 1 A ja 1 B.
Opetusmuodot: Luennot 30 h, harjoitukset 14 h, ohjaukset 14 h, mahdollisesti kirjallisia tehtäviä.
Suoritustavat: loppukoe

MATP170 Approbatur 3 (5 op)

Opettaja: Mikko Saarimäki
Aikataulu: Luennot 8.1. - 23.4.2009
Sisältö: Matematiikan perusopintokurssi sivuaineopiskelikoille ja avoimen yliopiston opiskelijoille. Laajuus 5 op (3 ov). Sisältö: Diskreettiä ja äärellistä matematiikkaa.
Kirjallisuus: Saarimäki: Diskreettiä ja äärellistä matematiikkaa. Jyväskylän avoin yliopisto, oppimateriaaleja n:o 5. Oheislukemistoa: Grimaldi: Discrete and combinatorial mathematics; Armstrong: Groups and symmetry; Liu: Elements on discrete mathematics.
Esitiedot: Lukion lyhyt tai pitkä matematiikka.
Opetusmuodot: Luennot 30 h, ohjaukset, harjoitukset, kirjalliset kotitehtävät ja koe.
Suoritustavat: Harjoituksiin aktiivisesti osallistuminen, kirjallisten kotitehtävien suorittaminen ja testaavan kokeen onnistunut läpäisy. Vaihtoehtona on pelkkä lopputentti.

# #

10.4.3.3 Matematiikan aineopinnot

MATA112 Analyysi 2 (9 op)

Opettaja: Maarit Järvenpää
Aikataulu: Luennot 60 h 8.1. alkaen to ja pe 10-12 MaD202.
Sisältö: Yhden reaalimuuttujan funktion differentiaali- ja integraalilaskentaa.
Kirjallisuus: Courant & John: Introduction to Calculus and Analysis I, Protter & Morrey: A First Course in Real Analysis, Myrberg: Differentiaali ja integraalilaskenta (osat 1 ja 2), Adams: Calculus, Kilpeläinen: Analyysi 2 (luentomoniste www-sivulla: http://www.math.jyu.fi/opiskelu/monisteet/MATA112.pdf )
Esitiedot: Analyysi 1.
Opetusmuodot: Luennot 60 h, harjoitukset 28 h, ohjaukset 28h.
Suoritustavat: 2 välikoetta sekä vapaaehtoinen esitelmä pääaineopiskelijoilla (2 op)

MATA122 Lineaarinen algebra ja geometria 2 (4 op)

Opettaja: Veikko Purmonen
Aikataulu: Luennot 28 h 12.1. alkaen ma ja ti 10-12
Sisältö: Abstraktit vektoriavaruudet, kanta ja dimensio. Kannanvaihto. Lineaarikuvaukset, vastaavat matriisit, dimensiolause. Ominaisarvoteoria, neliömuodot, matriisihajotelmia.
Kirjallisuus: Grossman: Elementary linear algebra, Lay: Linear algebra and its applications, Purmonen: Lineaarinen algebra ja geometria 2 (luentomoniste).
Esitiedot: Lineaarinen algebra ja geometria 1
Opetusmuodot: Luennot 28 h, harjoitukset 14 h, ohjaukset 14 h
Suoritustavat: loppukoe

MATA123 Laskennallinen lineaarinen algebra ja geometria (1 op)


Aikataulu: Luennot 4 h, ajat ja paikka ilm. myöhemmin
Sisältö: Kurssilla sovelletaan lineaarinen algebra ja geometria 1 ja 2 kurssien teoriaa, mikä edellytetään osattavksi. Tietokoneharjoituksissa harjoitellaan MATLAB-ohjelmiston käyttöä. Käsitellään ohjelmistojen käytön edut ja haitat.
Esitiedot: Lineaarinen algebra ja geometria 1 ja 2
Opetusmuodot: Luennot 4 h, pääteohjaukset 8 h
Suoritustavat: harjoitustyö/näyttökoe

MATA130 Euklidiset avaruudet (5 op)

Opettaja: Veikko Purmonen
Aikataulu: Luennot 30 h 2.3. alkaen ma ja ti 10-12 (vk 1x alkaen 2h/vk)
Sisältö: Euklidinen avaruus Rn, etäisyys ja Rn:n topologiset peruskäsitteet. Peruskäsitteitä kuvauksille eli funktioille, johdantoa funktion kuvaajan hahmottamiseen. Kuvauksen jatkuvuus. Joukon kompaktius ja yhtenäisyys.
Kirjallisuus: Apostol: Mathematical Analysis (2nd ed.), Purmonen: Euklidiset avaruudet (luentomoniste).
Esitiedot: Lineaarinen algebra ja geometria 1, Analyysi 1
Opetusmuodot: Luennot 30 h, harjoitukset 20 h, ohjaukset 20 h
Suoritustavat: 2 välikoetta

MATA213 Differentiaalilaskenta 2 (4 op)

Opettaja: Ari Lehtonen
Aikataulu: Luennot 28 h 15.1. alkaen to ja pe 10-12
Sisältö: Funktion approksimointi Taylorin polynomeilla. Yhtälöiden lokaali ratkaiseminen implisiittifunktiolauseen kautta. Johdantoa sileisiin tasa-arvopintoihin, sidottuja ja globaaleja ääriarvotehtäviä.
Kirjallisuus: Adams: Calculus: A Complete Course, Apostol: Mathematical Analysis, Marsden & Tromba: Vector Calculus, Purmonen: Differentiaalilaskentaa 2 (luentomoniste).
Esitiedot: Differentiaalilaskenta 1.
Opetusmuodot: Luennot 28 h, harjoitukset 12 h.
Suoritustavat: loppukoe

MATA214 Integraalilaskenta 2 (4 op)

Opettaja: Ari Lehtonen
Aikataulu: Luennot 28 h 5.3. alkaen to ja pe 10-12
Sisältö: Johdantoa käyrä- ja pintaintegraaleihin eli riemannilainen integraali polkujen ja yksinkertaisten pintojen suhteen, polun pituus ja pinnan ala. Potentiaalifunktio, Greenin lause tasossa ja perusmuodot Stokesin ja Gaussin lauseista.
Kirjallisuus: Adams: Calculus: A Complete Course, Apostol: Mathematical Analysis, Marsden & Tromba: Vector Calculus, Purmonen: Integraalilaskentaa 2 (luentomoniste).
Esitiedot: Differentiaalilaskenta 2, Integraalilaskenta 1.
Opetusmuodot: Luennot 28 h, harjoitukset 12 h.
Suoritustavat: loppukoe

MATA220 Algebra (7 op)

Opettaja: Tapani Kuusalo
Aikataulu: Luennot 46 h 12.1. alkaen ma 12-14 ja ti 14-16
Sisältö: Lukualueet N, Z, Q, R, C, ryhmät, renkaat, kunnat ja polynomit.
Kirjallisuus: Metsänkylä & Näätänen: Algebra.
Esitiedot: Lineaarinen algebra ja geometria 1
Opetusmuodot: Luennot 46 h, harjoitukset 24 h.
Suoritustavat: 2 välikoetta.

MATA261 Todennäköisyysteoria 1 (5 op)

Opettaja: Christel Geiss
Aikataulu: Luennot 30 h 13.1. alkaen ti ja to 12-14
Sisältö: Todennäköisyysavaruudet, mitalliset kuvaukset, odotusarvot. Kurssi luennoidaan englanniksi; tenttiä voi suomeksi.
Kirjallisuus: Geiss&Geiss: An Introduction to probability (luentomoniste, ks. kurssin www-sivu)
Opetusmuodot: Luennot 30 h, harjoitukset 16 h
Suoritustavat: loppukoe

MATA910 LuK-seminaari (3 op)

Opettaja: Tapani Kuusalo
Aikataulu: Luennot ja seminaari 30 h, 20.1. alkaen ti 16-18. Muut ajat sovitaan ensimmäisellä luennolla.
Sisältö: Seminaarin aikana valittavia aiheita matematiikan alalta. Kurssin yhteydessä on mahdollisuus suorittaa äidinkielen opinnot. Kurssi sopii erityisesti 2. 3. vuoden opiskelijoille, jotka aikovat opettajiksi. Kurssin yhteydessä voi myös aloittaa LuK-tutkielman tekemisen. LuK-tutkielman aihe voi olla jo valmiiksi pyydetty, mutta aihetta voi kysyä myös seminaarin alkaessa.
Opetusmuodot: Luennot, seminaari, harjoituksia
Suoritustavat: Seminaariesitelmä

# #

10.4.3.4 Matematiikan syventävät opinnot

MATS120 Kompleksianalyysi (10 op)

Opettaja: Lassi Kurittu
Aikataulu: Luennot 60 h (34/60 h) 8.1. alkaen to ja pe 10-12
Sisältö: Kompleksiluvut, kompleksinen differentiointi ja analyyttiset funktiot, Cauchyn integraalilause ja residylaskenta sekä konformikuvausten alkeet. Kurssi voidaan suorittaa joko kuuden tai kymmenen opintopisteen laajuisena.
Kirjallisuus: Palka: An Introduction to Complex Function Theory, Conway: Functions of One Complex Variable, Kilpeläinen: Kompleksianalyysi (luentomoniste, ks. kurssin www-sivu).
Esitiedot: Diff. laskenta 1, Int. laskenta 1
Opetusmuodot: luennot 60 h, harjoitukset 30 h
Suoritustavat: loppukoe

MATS135 Algebra 2 A (5 op)

Opettaja: Lauri Kahanpää
Sisältö: Kuntateoriaa; kunnat, kuntalaajennukset, kuntalaajennuksen aste, algebrallisuus ja transsendenttisuus, harppi ja viivoitin -konstruktiot. Kurssin huipentumana ovat todistukset mm. sille, että algebralliset luvut muodostavat kunnan ja sille, että eräät geometriset konstruktiot, kuten kulman kolmijako ja kuution kahdentaminen ovat mahdottomia.
Kirjallisuus: Stewart: Galois Theory
Esitiedot: Lineaarinen algebra ja geometria 1 ja 2 (erityisesti abstraktin lineaariavaruuden ja lineaarikuvauksen käsitteet) sekä Algebra.
Opetusmuodot: Luennot 28 h, harjoitukset 14 h
Suoritustavat: loppukoe

MATS136 Algebra 2 B (4 op)

Opettaja: Lauri Kahanpää
Sisältö: Galois'n teoria; kunta-automorfismit, Galois'n ryhmä, Galois'n vastaavuus, polynomiyhtälön ratkaisu juurien avulla. Kurssi huipentuu lauseeseen, jonka mukaan viidennen asteen yhtälöllä ei ole ratkaisukaavaa siinä mielessä kuin alemmanasteisilla yhtälöillä.
Kirjallisuus: Stewart: Galois Theory.
Esitiedot: Lineaarinen algebra ja geometria 1 ja 2 (erityisesti abstraktin lineaariavaruuden ja lineaarikuvauksen käsitteet) sekä Algebra ja Algebra 2A
Opetusmuodot: Luennot 22 h, harjoitukset 10 h
Suoritustavat: loppukoe

MATS220 Funktionaalianalyysi (10 op)

Opettaja: Ville Suomala
Aikataulu: Luennot 60 h 13.1. alkaen ti ja ke 12-14
Sisältö: Hilbert- ja Banach-avaruudet, jatkuvat lineaarikuvaukset, Fourier-sarjat, Bairen kategoria, heikko topologia, operaattorin spektri.
Kirjallisuus: Kahanpää: Funktionaalianalyysi (luentomoniste), Friedman: Foundations of Modern Analysis, Conway: A Course in Functional Analysis, Hirzebruch & Scharlau: Einführung in die Funktionalanalysis.
Esitiedot: Topologia, Mitta- ja integraaliteoria.
Opetusmuodot: Luennot 60 h, harjoitukset 30 h.
Suoritustavat: loppukoe

MATS233 Sobolev -avaruudet ja moderni osittaisdifferentiaaliyhtälöiden teoria (9 op)

Opettaja: Xiao Zhong
Aikataulu: Luennot 50 h 13.1. alkaen ti 10-12 ja to 14-16.
Sisältö: Sobolevin epäyhtälöt ja konvoluutioapproksimaatio, heikot ratkaisut, ratkaisujen olemassaolo ja yksikäsitteisyys. Kurssi luennoidaan suomeksi tai englanniksi.
Kirjallisuus: L.C. Evans: Partial differential eqautions; D. Gilbarg and N.S. Trudinger: Elliptic partial differential equations of second order.
Esitiedot: Mitta- ja integraaliteoria
Opetusmuodot: Luennot 50 h ja harjoitukset 24h
Suoritustavat: loppukoe

MATS335 Hyperbolinen geometria (9 op)

Opettaja: Jouni Parkkonen
Aikataulu: Luennot 50 h 15.1. alkaen to ja pe 10-12.
Sisältö: n-ulotteinen hyperbolinen avaruus ja sen isometriaryhmä, n>=2. Isometriaryhmän diskreetit aliryhmät, hyperboliset monistot ja peitekuvaus. Geodeesinen virtaus hyperbolisella monistolla. Hyperbolisen avaruuden yleistyksiä.
Esitiedot: Syventävien opintojen runkokurssit.
Opetusmuodot: luennot 50 h
Suoritustavat: loppukoe

MATS352 Stokastiset differentiaaliyhtälöt 1 (5 op)

Opettaja: Stefan Geiss
Aikataulu: Luennot 26 h 12.1. alkaen, ma 12-14 ja ti 8-10
Sisältö: Brownin liike, stokastiset integraalit, Iton kaava
Kirjallisuus: Karatzas & Shreve: Brownian motion and stochastic calculus Revuz & Yor: Continuous martingales and Brownian motion
Esitiedot: Todennäköisyysteoria 3 tai Mitta- ja integraaliteoria, Todennäköisyysteoria 1 tai 2, johdatus Todennäköisyysteoriaan sop. mukaan.
Opetusmuodot: Luennot 26 h, harjoitukset 14 h
Suoritustavat: loppukoe

MATS353 Stokastiset differentiaaliyhtälöt 2 (4 op)

Opettaja: Stefan Geiss
Aikataulu: Luennot 24 h 16.3. alkaen ma 12-14 ja ti 8-10
Sisältö: Stokastiset differentiaaliyhtälöt. Kurssi luennoidaan englanniksi; tenttiä voi suomeksi.
Kirjallisuus: Karatzas & Shreve: Browian motion and stochastic calculus Revuz & Yor: Continuous martingales and Bronwnian motion
Esitiedot: Stokastiset differentiaaliyhtälöt 1
Opetusmuodot: luennot 24 h, harjoitukset 12 h,
Suoritustavat: loppukoe

MATS910 Graduseminaari (6 op)

Opettaja: Sari Rogovin
Aikataulu: 21.1. alkaen
Sisältö: Seminaarissa keskustellaan opinnäytetyöstä ja siihen liittyvistä ongelmista.
Suoritustavat: seminaariesitelmä
Valintamenettely: Seminaariin tulijoilla pitää olla pro gradu -tutkielman aihe ja ohjaaja selvillä. Pro gradun aihetta miettivä, ota yhteyttä haluamaasi ohjaajaan tai tutkielmien ohjausta koordinoivaan professori Esa Järvenpäähän.

# #

10.4.4 Opinnäytteet ja harjoittelu

MATY101 HOPS LuK tutkintoa varten (1 op, 0.5 ov)

Henkilökohtainen opintosuunnitelma LuK-tutkintoa varten tehdään opettajatutorin ohjauksessa ensimmäisen vuoden syyslukukaudella. Tarkempia ohjeita laitoksen www-sivuilla.

MATY102 HOPS FM tutkintoa varten (1 op, 0.5 ov)

Henkilökohtainen opintosuunnitelma FM-tutkintoa varten tehdään yhdessä opintoneuvojan tai oppiaineen professorin kanssa maisteriopintojen alussa. Tarkempia ohjeita laitoksen www-sivuilla.

MATM006 Harjoittelu max (5 op, 3 ov)

Opiskelijan yhden kuukauden harjoittelu alan tehtävissä vastaa kahta opintopistettä. Harjoittelusta voi saada yhteensä enintään 5 op:n suorituksen. Harjoittelusta sovitaan etukäteen ja harjoitteluajan tehtävistä laaditaan 2-3 sivun kirjallinen selvitys.

MATA900 Kandidaatintutkielma (6 op, 3 ov)

Luonnontieteen kandidaatin tutkinnon pääaineen aineopintoihin sisältyvä lyhyt kirjallinen opinnäyte. Aiheet perustuvat aineopintokurssien pohjalle ja niitä antavat professorit, lehtorit ja yliassistentit. Työn tarkoituksena on perehtyä lähdekirjallisuuden käyttöön ja kirjalliseen esitykseen. Yliassistentti Jouni Parkkonen koordinoi kandidaatintutkielmien ohjausta. Tutkielman aihetta voi myös itse ehdottaa.

MATA901 Kypsyysnäyte (0 op, 0 ov)

Kypsyysnäyte on essee, joka kirjoitetaan kandidaatintutkielman aihepiiristä suomen tai ruotsin kielellä. Kypsyysnäytteestä tarkistetaan sekä sisältö että kieliasu. Kirjoittamisesta on sovittava tutkielman ohjaajan kanssa.

MATS900 Pro gradu -tutkielma (20-30 op, 10-15 ov)

Pääaineen syventäviin opintoihin sisältyvän opinnäytteen, pro gradu -tutkielman tavoitteena on perehdyttää tutkielman tekijä johonkin matematiikan ongelmakokonaisuuteen. Aineenopettajaksi opiskelevat voivat tehdä pro gradu tutkielman myös ainedidaktiikasta. Tutkielman aiheen voi hakea, kun kandidaatintutkielma ja syventävät pakolliset opintojaksot on suoritettu; tutkielman aihetta voi myös itse ehdottaa. Opiskelijan tulee olla säännöllisesti yhteydessä tutkielman ohjaajaan. Kun opintosi ovat siinä vaiheessa, että pro gradun teko on ajankohtaista, ota yhteys haluamaasi ohjaajaan (professorit, lehtorit ja yliassistentit) tai tutkielmien ohjausta koordinoivaan professori Esa Järvenpäähän.

MATS901 Kypsyysnäyte (0 op, 0 ov)

Kypsyysnäyte on essee, joka kirjoitetaan pro gradu tutkielman aihepiiristä suomen tai ruotsin kielellä. Mikäli kandidaatintutkinnossa on hyväksytty kypsyysnäyte, voidaan pro gradu -tutkielman tiivistelmä/johdanto, joka osoittaa kirjoittajan perehtyneisyyden alaan, hyväksyä kypsyysnäytteeksi. Kypsyysnäytteestä tarkistetaan sekä sisältö että kieliasu (kieliasu tarkistetaan pro gradu- tutkielmaan liittyvästä kypsyysnäytteestä, mikäli sitä ei ole aiemmin tarkastettu). Kirjoittamisesta on sovittava tutkielman ohjaajan kanssa.

MATS905 Sivuainetutkielma (15 op, 7 ov)

Sivuaineena matematiikan syventäviä opintoja suorittavan tulee laatia sivuainetutkielma pro gradu-tutkielmaa vastaava, mutta suppeampi tutkielma.

# #

10.4.5 Jatkokoulutus- ja tutkimusseminaarit

Syksy

Analyysin seminaari/vierailuluento
Kai Rajala
10.9. alkaen ke 14-16 MaD380.

Fraktaaliseminaari
Antti Käenmäki ja Ville Suomala
Seminaarin aika ja paikka ilmoitetaan myöhemmin.

Seminar on stochastic analysis
Christel Geiss ja Stefan Geiss
Seminaarin aika ja paikka ilmoitetaan myöhemmin.

Kevät

Analyysin seminaari/vierailuluento
Kai Rajala
14.1. alkaen ke 14-16 MaD380.

Fraktaaliseminaari
Antti Käenmäki ja Ville Suomala
Seminaarin aika ja paikka ilmoitetaan myöhemmin.

Seminar on geometric analysis and measure theory
Pekka Koskela ja Esa Järvenpää
Seminaarin aika ja paikka ilmoitetaan myöhemmin.

Seminar on stochastic analysis
Christel Geiss ja Stefan Geiss
Seminaarin aika ja paikka ilmoitetaan myöhemmin.

# #

10.5 Tilastotieteen opetus 2008-2009

# #

10.5.1 Lukuvuonna 2008-2009 luennoitavat tilastotieteen opintojaksot

Syyslukukausi 2008: 1. jakso: 1.9.-24.10. 2. jakso: 27.10.-19.12.
Kevätlukukausi 2009: 1. jakso: 12.1.-13.3. 2. jakso: 16.3.-22.5.
Pääsiäisloma 9.-15.4.2009

SYYSLUKUKAUSI KEVÄTLUKUKAUSI
Perusopinnot Jakso Perusopinnot Jakso
TILP100
TILP150
TILP250
TILP350
TILP450


 Johdatus tilastotieteeseen
Tilastomenetelmien peruskurssi
Tilastotieteen peruskurssi 1
SPSS -kurssit
Tilastomenetelmien jatkokurssi


 1.
2.
1.-2.
1.-2.
1.-2.


 TILP250
TILP150
TILP260
TILP350
TILP450
TILP360

 Tilastotieteen peruskurssi 1
Tilastomenetelmin peruskurssi
Tilastotieteen peruskurssi 2
SPSS -kurssit
Tilastomenetelmien jatkokurssi
Peruskurssien lopputyö

 1.
2.
1.-2.
1.-2.
1.-2.
2.
Aineopinnot Aineopinnot
TILA120
TILA130
TILA240
TILA310

TILA410
TILA420
Todennäköisyyslaskenta A
Todennäköisyyslaskenta B
Monimuuttujamenetelmät
Johdatus tilastolliseen
mallintamiseen
R -ohjelmointi
SAS -kurssi
1.
2.
1.-2.
1.-2.

1.
1.
TILA140
TILA220
TILA260
TILA410
TILA420
TILA370
TILA481

TILA680
Matemaattinen tilastotiede 1
Aikasarja-analyysi
Otantamenetelmät
R-ohjelmointi
SAS-kurssi
LuK -seminaari
Tilastollisen tietojenkäsittelyn
perusteet
Parametrittomat ja robustit
menetelmät

1.-2.
1.
1.
1.
2.
2.
1.-2.

2.
Syventävät opinnot Syventävät opinnot
TILS311
TILS665


TILS685
TILS710
Laskennallinen tilastotiede
Populaation koon ja
lajimäärän
estimointimenetelemiä
Klusterointimenetelmät
Tilastotieteen
pro gradu -seminaari

1.
2.


1.-2.
1.-2.
TILS110
TILS651
TILS710
Bayes-tilastotiede
Rakenneyhtälömallit
Tilastotieteen
pro gradu -seminaari
1.-2.
1.-2.
1.-2.
Jatkokoulutusseminaarit Jatkokoulutusseminaarit
Tilastotieteen tutkijaseminaari Tilastotieteen tutkijaseminaari

Muutokset mahdollisia. Tarkista kurssitiedot Korppi-järjestelmästä lukukauden alussa

Tiedotustilaisuudet tilastotieteen opinnoista

1.9. klo 12.15 MaD202 Tilastotieteen uusille pääaineopiskelijoille
1.9. klo 10.15 MaD259 Tilastotieteen opintoja jatkaville

# #

10.5.2 Tilastotiede, Syksy

# #

10.5.2.1 Tilastotieteen perusopinnot

TILP100 Johdatus tilastotieteeseen (3 op)

Opettaja: Harri Högmander
Aikataulu: Luennot alkavat to 4.9. klo 8:30.
Sisältö: Luentoja 18 h. Tilastotieteen asemasta ja tehtävästä. Tieteenfilosofiaa. Historiaa. Todennäköisyys. Normaalijakauma. Tilastollinen testaaminen. Graafisesta ja numeerisesta esittämisestä.
Kirjallisuus: Luentomoniste: Högmander, H: Johdatus tilastotieteeseen. Saatavissa Kampuskirjan myyntipisteistä.
Esitiedot: Bayesiläisen ajattelutavan mukaan aineisto muokkaa ennakkokäsityksiä, kunhan nämä eivät ole kategorisen ehdottomia minkään vähänkään mahdollisen suhteen.
Opetusmuodot: Yhdeksän aamuluentoa heti lukukauden alkuun, luentomonisteen pläräilyä, omaa ajattelua.
Suoritustavat: Loppukoe. Näitä järjestetään tasan kaksi pian luentojen päättymisen jälkeen. Lisäksi järjestetään yksi tentti laitoksen yleisenä tenttipäivänä kesäkuussa. Mitään muita suoritustapoja tai korvausmahdollisuutta ei ole.

TILP150 Tilastomenetelmien peruskurssi (6 op)

Opettaja: Annaliisa Kankainen
Aikataulu: Luennot alkavat 28.10. Luennot ti 10-12, ke 14-16 ja to 12-14 salissa MaA102.
Sisältö: Luentoja (40 h) ja harjoituksia (14-16 h). Sisältö: Kurssilla opetellaan perusasioita tilastollisen tutkimuksen vaiheista. Aluksi esitellään empiirisen aineiston hankintamenetelmiä ja miten mielenkiinnon kohteena olevia ominaisuuksia mitataan (muuttujat ja niiden mitta-asteikot). Tämän jälkeen käydään läpi yhden ja kahden muuttujan arvojen kuvailua graafisesti ja tunnusluvuin (esim. keskiarvo ja korrelaatiokerroin)ja näiden tulkintaa. Seuraavaksi tutustutaan tilastollisen päättelyn perusteisiin, kuten todennäköisyyslaskennan alkeisiin, satunnaismuuttujien jakaumiin perusjoukossa sekä tunnuslukujen ja testisuureiden jakaumiin. Varsinaisessa tilastollisessa päättelyssä esitellään estimoinnin perusteita ja keskeisiä tilastollisia testejä, joiden avulla tutkitaan esim. keskiarvojen eroa tai kahden muuttujan välistä riippuvuutta.
Kirjallisuus: Kärkkäinen & Högmander, Tilastomenetelmien peruskurssi, TILP150, Jyväskylän yliopisto, Matematiikan ja tilastotieteen laitos, Syksy 2006, 4., uudistettu painos tai Syksy 2008 5. uudistettu painos.
Esitiedot: Matematiikan peruslaskutoimitusten (yhteen-, vähennys-, kerto- ja jakolasku, neliöjuuri, toiseen korotus, prosentti) hyvää hallintaa sekä numeroilla että kirjaimilla. Vastaavien laskujen laskeminen laskimella.
Opetusmuodot: Luennot ja harjoitukset (=demot). Luennoilla ei ole läsnäolopakkoa, kuten ei demoryhmässäkään. Demoryhmässä pitää olla läsnä harjoitustehtävien tarkastuksen ajan saadakseen demopisteitä.
Suoritustavat: Kurssi suoritetaan loppukokeella, joita järjestetään kurssin jälkeen kolme. Demopisteet hyväksytään vain näihin.

TILP250 Tilastotieteen peruskurssi 1 (6 op)

Opettajat: Salme Kärkkäinen, Harri Högmander
Aikataulu: Luennot alkavat ke 17.9. Luentoja ke 14-16 salissa MaD202 ja to 14-16 salissa MaA102.
Sisältö: Luentoja (36 h) ja harjoituksia (16 h). Sisältö: Mitä tilastotiede on? Havaintoaineisto, muuttujat ja mittaaminen. Havaintoaineiston kuvailu. Todennäköisyyslaskennan perusteet. Teoreettiset jakaumat.
Kirjallisuus: Luentomoniste Nissinen, K. 2005: Tilastotieteen peruskurssi 1. Monisteessa esitellään myös suositeltavaa oheislukemistoa.
Suoritustavat: a) loppukoe tai b) kirjallisuustentti.

TILP350 SPSS-kurssi (2 op)

Opettaja: Sari Eronen
Suoritustavat: Itseopiskelua verkkokurssin avulla kts. http://www.stat.jyu.fi/opetus/spss.htm

TILP350 SPSS-kurssi (2 op)

Opettaja: Sari Eronen
Aikataulu: Kursseja järjestetään syys-, kevät- ja kesälukukausilla.
Sisältö: Ohjelman rakenne. Aineistotaulukon muodostaminen ja muokkaaminen. Havaintoyksikköjen ryhmittely, osajoukon poimiminen. Havaintoaineistojen yhdistely. Tilastomenetelmien peruskurssin sisältämiä tunnuslukuja, testejä ja analyysejä. Kuvioiden ja taulukoiden muokkaaminen. Yhteydet muihin sovelluksiin.
Esitiedot: Kurssille osallistuminen edellyttää, että on suoritettu Tilastomenetelmien peruskurssi tai Tilastotieteen peruskurssit 1 JA 2 (molemmat kurssit), tai muu korvaava kurssi. Johdatus tilastotieteeseen -kurssi ei riitä.
Opetusmuodot: Luennot ja harjoitukset mikroluokassa.
Suoritustavat: a) osallistuminen kurssille tai b) itsenäisesti tehty verkkokurssi. http://joyx.joensuu.fi/~ek/SPSS/spss.html

TILP450 Tilastomenetelmien jatkokurssi (9 op)

Opettajat: Salme Kärkkäinen, Anna-Liisa Lyyra, Annaliisa Kankainen, Harri Högmander, Erkki Pahkinen
Aikataulu: Luennot(48 h) 8.9. alkaen ma 12-14 ja ti 14-16 salissa MaA 102. Harjoitukset viikosta 39 alkaen.
Sisältö: Luentoja (48 h). Kurssi koostuu neljästä kiinteästä osa-alueiden perusteista (varianssianalyysi, regressioanalyysi, monimuuttujamenetelmät 1, monimuuttujamenetelmät 2 sekä kahdesta vaihtuvasta osa-alueesta (kyselytutkimusten metodiikka, aikasarja-analyysi, toistimittausten analyysi, log-lineaariset mallit). Syksyn ja kevään kurssit poikkeavat näiden vaihtuvien osuuksien mukaan toisistaan. Kurssia ei voi suorittaa osissa vaan se suoritetaan kokonaan yhden lukukauden aikana. Kuhunkin osa-alueeseen liittyy pakollinen SPSS-harjoitus, joka tehdään omatoimisesti tai mikroluokkademoissa. HUOM! Kurssi on tarkoitettu niille (väh. 3. vuoden) sivuaineopiskelijoille, jotka eivät tee tilastotieteen approbaturia enempää. Suoritustapa: 2 välikoetta tai loppukoe. Kurssia ei voi suorittaa kirjatenttinä eikä yksittäisinä osioina (ts. suoritetaan joko syksyn tai kevään kurssi ei näiden yhdistelmää, osasuorituksia ei voi siirtää)
Kirjallisuus: Luentomoniste: Tilastolliset analyysimenetelmät, osat I ja II. Matematiikan ja tilastotieteen laitos, 2007 (tai myöh.).
Esitiedot: Tilastotieteen peruskurssit 1 ja 2 tai Tilastomenetelmien peruskurssi sekä SPSS-kurssi.

# #

10.5.2.2 Tilastotieteen aineopinnot

TILA120 Todennäköisyyslaskenta A (6 op)

Opettaja: Annaliisa Kankainen
Aikataulu: Luennot (30 h) 1.9. alkaen ma, ti ja to klo 8-10 salissa MaD 202. Harjoitukset 12 h/ryhmä, alkavat 8.9.
Sisältö: Todennä­köisyys, sen aksioomat, käsitteistö ja perusominaisuudet, satunnaismuut­tujat, niiden jakaumat ja jakaumien tunnusluvut.
Kirjallisuus: Kankainen, A: Todennäköisyyslaskenta, osa A (luentomoniste) Jyväskylän yliopisto. Tuominen, P: Todennäköisyyslaskenta I. Ross, S: A first course in probability. Schaeffer, R.L: Introduction to probability and its applications.
Esitiedot: Matematiikan perusopinnot
Opetusmuodot: luennot ja harjoitukset
Suoritustavat: loppukoe

TILA130 Todennäköisyyslaskenta B (4 op)

Opettaja: Annaliisa Kankainen
Aikataulu: Luennot (24 h) 20.10. alkaen ma ja ti klo 8-10 salissa MaD 202. Harjoitukset 12 h/ryhmä, alkavat 27.10.
Sisältö: Kertausta satunnaismuuttujista, generoivat funktiot, satunnaismuuttujien muunnosten jakaumat ja tunnusluvut sekä suurten lukujen lait ja keskeinen raja-arvolause.
Kirjallisuus: Kankainen, A: Todennäköisyyslaskenta, osa B (luentomoniste) Jyväskylän yliopisto. Lindgren, B.W. (1976): Statistical theory. Tuominen, P: Todennäköisyyslaskenta I. Ross, S: A first course in probability. Schaeffer, R.L: Introduction to probability and its applications.
Esitiedot: Matematiikan perusopinnot, Todennäköisyyslaskenta, osa A.
Opetusmuodot: luennot ja harjoitukset
Suoritustavat: loppukoe

TILA240 Monimuuttujamenetelmät (6 op)

Opettaja: Esko Leskinen
Aikataulu: Luentoja (30 h ) ja harjoituksia (12h). Luennot alkavat 18.9.
Sisältö: Matriisilaskennan kertausta. Moniulotteinen normaalijakauma ja sen ominaisuuksia. Monimuuttujaisia merkitsevyystestejä (keskiarvotestejä, kovarianssimatriiseihin liittyviä testejä). Pääkomponenttianalyysi. Faktorianalyysi. Monimuuttujainen varianssianalyysi eli MANOVA. Erotteluanalyysi. Kanoninen analyysi
Esitiedot: Matriisilaskennan alkeet.
Suoritustavat: Loppukoe.

TILA310 Johdatus tilastolliseen mallintamiseen (8 op)

Opettaja: Jukka Nyblom
Sisältö: Luentoja (42 h). Kurssi käsittelee yhden jatkuvan tai luokitellun vasteen havaintoaineistojen mallintamista yleistetyn lineaarisen mallin kehikossa: Johdanto; Normaalivasteen regressiomallit, mallinvalinta, mallikritiikki, epälineaariset regressiomallit; Luokitellun selittäjän normaalivasteen mallit, hierarkkinen luokittelu, kovarianssianalyysi; Yleistetyn lineaarisen mallin teoria, mallin sovitus, mallikritiikki; Binäärivasteen mallit, logistinen regressio; Kontingenssitaulujen analysointi, log-lineaariset mallit. Sovellusohjelmistona on R-kieli.
Kirjallisuus: Krzanowski, W.J. (1998). An Introduction to Statistical Modelling. Arnold.
Esitiedot: Todennäköisyyslaskenta osat A ja B, R-kurssi, Matemaattinen tilastotiede 1.

TILA410 R-ohjelmointi (2 op)

Opettaja: Mari Myllymäki
Aikataulu: Kurssi pidetään tiiviskurssina viikon aikana.
Sisältö: Kurssin tarkoituksena on opettaa R-ohjelmoinnin alkeet sekä R-funktioiden käyttöä tilastotieteessä.
Kirjallisuus: Dalgaard, P: Statistics and computing. Springer, 2002.; W.N. Venables, D.M. Smith and the R Development core Team: An introduction to R. 2004.

TILA420 SAS-kurssi (2 op)

Opettaja: Kari Nissinen
Aikataulu: Opetusta 16 h neljänä sessiona (12.15-16) mikroluokassa MAD205. Opetuspäivät 24.-25-9. ja 1.-2.10.
Sisältö: SAS-ohjelmiston rakenne ja perusidea. SAS-koodauskielen periaatteet. Perusproseduureja ja grafiikkaa. Yksinkertaisten tilastollisten analyysien suorittaminen SAS:ia käyttäen.
Kirjallisuus: Kurssilla seurataan Jyväskylän yliopiston matematiikan ja tilastotieteen laitoksen julkaisemaa luentomonistetta Nissinen, Kari: SAS-kurssi (2. painos). Syyskuu 2007. Monistetta on saatavana Mattilanniemen MaA-rakennuksen Kampus Kirjan myyntipisteestä.
Opetusmuodot: 4 x 4 tuntia mikroluokkaopetusta, joka koostuu luennoinnista ja harjoitusten tekemisestä.
Suoritustavat: Kaksi vaihtoehtoa: A. Osallistuminen luentoihin ja harjoituksiin. Huom! Läsnäolo pakollista. B. Harjoitusten itsenäinen tekeminen ja yksinkertainen näyttökoe.

# #

10.5.2.3 Tilastotieteen syventävät opinnot

TILS311 Laskennallinen tilastotiede (4 op)

Opettaja: Antti Penttinen
Aikataulu: Luennot ma 27.10. alkaen, ma 10-12 ja ti 8-10 salissa MaA210, harjoitukset ti 10-12 salissa MaA210.
Sisältö: Kurssi käsittelee simuloinnin ja laskennan tehokasta käyttöä tilastollisessa aineistoanalyysissa. Kurssin sisältönä on Monte Carlo -testaus, simulointiin perustuvia estimointimenetelmiä, Bayes-laskenta, bootstrap, jackknife, aineiston täydentäminen ja EM-algoritmi, ydinestimaattorit.
Kirjallisuus: Soveltuvia kirjoja ovat Givens & Hoeting: Computational statistics, Wiley; Davison & Hinkely (1997). Bootstrap methods and their applications, Oxford University Press.
Esitiedot: Edeltäviksi opinnoiksi vaaditaan stokastisen simuloinnin ( MATxxx) ja R-kielen hallinta. Kurssilla tutustutaan myös WinBUGS-ohjelmointiin. Kurssit stokastinen simulointi ja laskennallinen tilastotiede muodostavat kokonaisuuden moderniin simulointiperusteiseen laskennalliseen tilastotieteeseen.

TILS665 Populaation koon ja lajimäärän estimointimenetelmiä (4 op)

Opettaja: Harri Högmander
Aikataulu: Luennot 31.10. alkaen.
Sisältö: Miten jonkin järven kalojen määrää voi arvioida? Miten riistantutkijat arvioivat mm. hirvi- tai teerikantojen muutoksia? Miten suomalaisten talvilintujen kantoja seurataan? Miten sammaleen peittävyys kalliolla on arvioitavissa? Miten arvioidaan metsän kääpälajien lukumäärää? Miksi valaskantojen koosta ei päästä yksimielisyyteen? Miten levinneisyyden muutoksia voi päätellä ruutukartoituksista? Joskus on tarpeen tietää, kuinka monta jotakin on. Erityisesti biologiassa, ympäristönseurannassa ja riistantutkimuksessa eliöiden lukumäärää ja määrän muutosta koskevat kysymykset ovat usein tärkeitä. Kurssilla tutustutaan keskeisten populaation koon arviointimenetelmien perusteisiin ja käytäntöihinkin. Vaikka näkökulma onkin biologinen, ovat käsiteltävät menetelmät ja ideat sovellettavissa myös muille aloille. Esim. pyynti-uudelleenpyyntimenetelmää on sovellettu ihmisten laskemisessa ja lajien lukumäärän arviointimenetelmiä vaikkapa Rooman valtakunnassa käytettyjen kolikkotyyppien määrän arvioinnissa.

TILS685 Klusterointimenetelmät (5 op)

Opettaja: Pasi Koikkalainen
Aikataulu: Luentoja 28h ja harjoituksia 14 h.
Sisältö: Klusteroinin tavoitteet. Klusterointimitoista, kriteereistä ja metriikoista. Klusterointimenetelmien jaottelu ominaisuuksien mukaan. Sekventiaaliset (ahneet) klusterointimenetelmät. Sekoitetut jakaumat (mixture models). K-means tyyppiset klusterointimenetelmät ja vektorikvantisaatio. Hierarkinen klusterointi. Projektiomenetelmät ja niiden käyttö klusteroinnissa. Spektraalinen klusterointimenetelmä. Klusteroinnin käyttö reaalimaailman sovelluksissa.
Kirjallisuus: Luentomoniste, joka pääosin vastaa kirjan Theodoridis, S. ja Koutroumbas K., Pattern recognition, Academic Press, 1998, lukuja 11-16;
Opetusmuodot: Luennot 24h ja harjoitukset 20h (tietokoneella)
Suoritustavat: Tentti ja harjoitustyö.

TILS710 Tilastotieteen pro gradu -seminaari (6 op)

Opettaja: Jukka Nyblom
Aikataulu: Alkaa 12.9.
Sisältö: Graduvaiheessa oleva opiskelija osallistuu seminaariin, jossa opiskelijat pitävät esitelmiä omista tutkimusaiheistaan. Seminaari kokoontuu sekä syys- että kevätlukukaudella ja sitä koordinoi professori Jukka Nyblom.

# #

10.5.3 Tilastotiede, Kevät

# #

10.5.3.1 Tilastotieteen perusopinnot

TILP150 Tilastomenetelmien peruskurssi (6 op)


Aikataulu: Luennot alkavat ma 16.3.2009. Luennot ma 10-12, ke 12-14 ja to 10-12 salissa MaA 102.
Sisältö: Luentoja (40 h) ja harjoituksia (14-16 h). Sisältö: Kurssilla opetellaan perusasioita tilastollisen tutkimuksen vaiheista. Aluksi esitellään empiirisen aineiston hankintamenetelmiä ja miten mielenkiinnon kohteena olevia ominaisuuksia mitataan (muuttujat ja niiden mitta-asteikot). Tämän jälkeen käydään läpi yhden ja kahden muuttujan arvojen kuvailua graafisesti ja tunnusluvuin (esim. keskiarvo ja korrelaatiokerroin)ja näiden tulkintaa. Seuraavaksi tutustutaan tilastollisen päättelyn perusteisiin, kuten todennäköisyyslaskennan alkeisiin, satunnaismuuttujien jakaumiin perusjoukossa sekä tunnuslukujen ja testisuureiden jakaumiin. Varsinaisessa tilastollisessa päättelyssä esitellään estimoinnin perusteita ja keskeisiä tilastollisia testejä, joiden avulla tutkitaan esim. keskiarvojen eroa tai kahden muuttujan välistä riippuvuutta.
Kirjallisuus: Kärkkäinen & Högmander, Tilastomenetelmien peruskurssi, TILP150, Jyväskylän yliopisto, Matematiikan ja tilastotieteen laitos, Syksy 2006, 4., uudistettu painos. Luentomonistetta voi ostaa Kampuskirjasta, Mattilanniemestä tai Gummeruksenkatu 6:sta.
Esitiedot: Matematiikan peruslaskutoimitusten (yhteen-, vähennys-, kerto- ja jakolasku, neliöjuuri, toiseen korotus, prosentti) hyvää hallintaa sekä numeroilla että kirjaimilla. Vastaavien laskujen laskeminen laskimella.
Opetusmuodot: Luennot ja harjoitukset (=demot). Luennoilla ei ole läsnäolopakkoa, kuten ei demoryhmässäkään. Jos haluaa kerätä demopisteitä, täytyy demoryhmässä olla läsnä ja tehtävät tehdä etukäteen.
Suoritustavat: Kurssi suoritetaan loppukokeella, joita järjestetään kurssin jälkeen kolme. Demopisteet hyväksytään vain näihin.

TILP250 Tilastotieteen peruskurssi 1 (6 op)

Opettaja: Annaliisa Kankainen
Aikataulu: Luennot 13.1. alkaen ti ja to 14-16 salissa MaA 102 ja harjoitukset 15.1. alkaen to 12-14 salissa MaD 302 ja ma klo 14-16 salissa MaA 210.
Sisältö: Luentoja (16h) ja harjoituksia (16 h). Sisältö: Mitä tilastotiede on? Havaintoaineisto, muuttujat ja mittaaminen. Havaintoaineiston kuvailu. Todennäköisyyslaskennan perusteet. Teoreettiset jakaumat.
Kirjallisuus: Luentomoniste Nissinen, K. 2005: Tilastotieteen peruskurssi 1. Monisteessa esitellään myös suositeltavaa oheislukemistoa.
Suoritustavat: a) loppukoe tai b) kirjallisuustentti.

TILP260 Tilastotieteen peruskurssi 2 (6 op)

Opettaja: Harri Högmander
Aikataulu: Luentoja (36 h) ja harjoituksia (16 h). Luennot ti 10.2. alkaen. Luennot tiistaisin ja torstaisin 14-16 salissa MaA102.
Sisältö: Otantajakauma. Piste-estimointi. Malliperusteinen tilastollinen päättely: luottamusvälit ja merkitsevyystestit. Lineaarinen regressiomalli. Varianssianalyysin perusteet. Otantamenetelmistä. Tilastollisista koeasetelmista. Aineistonhankinnan erikoiskysymyksiä.
Suoritustavat: a) loppukoe tai b) kirjallisuustentti.

TILP350 SPSS-kurssi (2 op)

Opettaja: Sari Eronen
Aikataulu: Kursseja järjestetään syys-, kevät- ja kesälukukausilla. Kevään aikataulu ilmoitetaan myöhemmin.
Sisältö: Ohjelman rakenne. Aineistotaulukon muodostaminen ja muokkaaminen. Havaintoyksikköjen ryhmittely, osajoukon poimiminen. Havaintoaineistojen yhdistely. Tilastomenetelmien peruskurssin sisältämiä tunnuslukuja, testejä ja analyysejä. Kuvioiden ja taulukoiden muokkaaminen. Yhteydet muihin sovelluksiin.
Esitiedot: Kurssille osallistuminen edellyttää, että on suoritettu Tilastomenetelmien peruskurssi, Tilastotieteen peruskurssit 1 JA 2 (molemmat kurssit), tai muu korvaava kurssi. Johdatus tilastotieteeseen -kurssi ei riitä.
Opetusmuodot: Luennot ja harjoitukset mikroluokassa.
Suoritustavat: a) osallistuminen kurssille tai b) itsenäisesti tehty verkkokurssi kts. http://joyx.joensuu.fi/~ek/SPSS/spss.html

TILP360 Peruskurssien lopputyö (3 op)

Opettajat: Annaliisa Kankainen, Harri Högmander
Aikataulu: Info ja aiheiden jako
Sisältö: Harjoitustyönä tehdään pieni tilastollinen tutkimus annetusta aineistosta, aiheiden jakotilaisuudessa jaetaan tehtävälista. Lopputyön aiheen saa hakea, kun Tilastotieteen peruskurssi 1 ja SPSS-kurssi on suoritettu ja kun Tilastotieteen peruskurssi 2:n osalta on vähintään ilmoittauduttu tenttiin. Työ on pakollinen osa tilastotieteen aineopintokokonaisuutta ja tilastotiedettä sivuaineena opiskeleville vapaaehtoinen.
Esitiedot: Lopputyön aiheen saa hakea, kun Tilastotieteen peruskurssi 1 ja SPSS-kurssi on suoritettu ja kun Tilastotieteen peruskurssi 2:n osalta on vähintään ilmoittauduttu tenttiin.

TILP450 Tilastomenetelmien jatkokurssi (9 op)

Opettajat: Annaliisa Kankainen, Harri Högmander
Aikataulu: Luennot (48 h) 12.1. alkaen ma 12-14 ja ti 12-14 salissa MaA 102. Harjoitukset (12 h) joka toinen viikko viikosta 5 alkaen.
Sisältö: Luentoja (48 h). Sisältö: Kurssi koostuu neljästä kiinteästä osa-alueiden perusteista (varianssianalyysi, regressioanalyysi, monimuuttujamenetelmät 1, monimuuttujamenetelmät 2 sekä kahdesta vaihtuvasta osa-alueesta (kyselytutkimusten metodiikka, aikasarja-analyysi, toistimittausten analyysi, log-lineaariset mallit). Syksyn ja kevään kurssit poikkeavat näiden vaihtuvien osuuksien mukaan toisistaan. Kurssia ei voi suorittaa osissa vaan se suoritetaan kokonaan yhden lukukauden aikana. Kuhunkin osa-alueeseen liittyy pakollinen SPSS-harjoitus, joka tehdään omatoimisesti tai mikroluokkademoissa. HUOM! Kurssi on tarkoitettu niille (väh. 3. vuoden) sivuaineopiskelijoille, jotka eivät tee tilastotieteen perusopintoja enempää. Suoritustapa: 2 välikoetta tai loppukoe. Kurssia ei voi suorittaa kirjatenttinä eikä yksittäisinä osioina (ts. suoritetaan joko syksyn tai kevään kurssi ei näiden yhdistelmää, osasuorituksia ei voi siirtää)
Kirjallisuus: Luentomoniste: Tilastolliset analyysimenetelmät, osat I ja II. Matematiikan ja tilastotieteen laitos, 2007 (tai mahdollisesti myöhäisempi painos).
Esitiedot: Tilastotieteen peruskurssit 1 ja 2 tai Tilastomenetelmien peruskurssi sekä SPSS-kurssi.

# #

10.5.3.2 Tilastotieteen aineopinnot

TILA140 Matemaattinen tilastotiede 1 (8 op)

Opettaja: Annaliisa Kankainen
Aikataulu: Luentoja (48 h)ja harjoituksia (24 h)
Sisältö: Kurssi esittelee klassiseen uskottavuuspäättelyyn liittyvän teorian (uskottavuusfunktio, suurimman uskottavuuden estimaattori, pistemäärä- ja informaatiofunktio, Fisherin informaatiomatriisi, suhteellinen uskottavuus, uskottavuusvälit ja -alueet, hypoteesien uskottavuus). Erityisesti keskitytään perinteisten binomi-, Poisson- eksponentti- ja normaalijakaumamalleja noudattavien koetulosten analysointiin. Estimaatteja ja uskottavuusvälejä etsitään graafisin ja numeerisin keinoin käyttäen apuna R-ohjelmistoa. Lopuksi tarkastellaan estimaattorien ja uskottavuusvälien otantajakaumaominaisuuksia ja etsitään yhteyksiä klassisen tilastolliseen päättelyyn. Opintojakso toimii perustana tilastotieteen syventäville opinnoille, klassiselle tilastotieteen päättelylle sekä bayesiläiselle päättelylle.
Kirjallisuus: Kalbfleisch, J.G: Probability and Statistical Inference vol. 2.
Esitiedot: Todennäköisyyslaskenta osat A ja B sekä R-kurssi.

TILA220 Aikasarja-analyysi (6 op)

Opettaja: Jukka Nyblom
Aikataulu: Luentoja (36 h). Luennot 12.1. alkaen ma ja ti 12-14.
Sisältö: Kurssi käsittelee yhden aikasarjan kuvaamis-, mallinnus ja ennustusmenetelmiä: Aikasarja havaintoaineistona, aikasarjojen deskriptio, yksinkertaisia yhden vasteen aikasarjamalleja (AR, MA, ARMA, SARMA, ARIMA), aika-alueen menetelmät, ennustaminen, taajuusalueen menetelmät, tila-aika -mallit ja Kalmanin suotimet, varianssivaihtelumallit (ARCH ja GARCH), alkeita vektoriaikasarjamalleista ja yhteisintegroituvuudesta. Sovellusohjelmistona on R-kieli.
Kirjallisuus: Chatfield, C. (2004). The analysis of time series. (6:s laitos). Chapman & Hall/CRC. (Varhemmatkin versiot soveltuvat.); Chatfield, C. (2000). Time-series forecasting. Chapman & Hall.
Esitiedot: Todennäköisyyslaskenta A ja B, R-ohjelmointi

TILA260 Otantamenetelmät (6 op)

Opettaja: Erkki Pahkinen
Aikataulu: Kevätlukukauden 1. periodi
Sisältö: Kurssi antaa perustiedot siitä, mitä otanta-asetelmia käytetään eri tutkimusaloilla ja miten ne on huomioitava otosaineiston tilastoanalyysissä. Hyvin suunniteltu otanta-asetelma varmistaa sen, että kerätystä aineistosta yhteenvedot ja laskennat on mahdollista tehdä oikealla tavalla turhia olettamuksia välttäen. Kurssi kattaa otannan perusmenetelmät ja niihin liittyvät laskentamenetelmät täydennettynä valituilla alueen erikoisaiheilla. Perusmenetelmät ovat: yksinkertainen satunnaisotanta siihen liittyvine estimointi- ja luottamusvälilaskentoineen, suhde- ja regressioestimointi, otoskoon määritys, prosenttiluvun estimointi, poiminta otosyksikön koon mukaan, ositettu otanta, ryväs ja systemaattinen otanta, moniasteinen otanta ja kiintiöpoiminta.
Kirjallisuus: Lehtonen, R. and Pahkinen, E. (2004). Practical Methods for Design and Analysis of Complex Surveys. (WEB extension; visit http://www.wiley.com ) Chichester; John Wiley (2nd Edition.) Chapters:2-4 and 9.4. Suomenkielinen käsitteistö kts esim. Erkki Pahkinen ja Risto Lehtonen (1989) Otanta-asetelmat ja tilastollinen analyysi. Hki; Gaudeamus. Luvut 2 ja 4. tai Högmander et al. (2006) Tilastolliset analyysimenetelmät - opetusmonisteen osa II, aliluku 9.
Suoritustavat: Loppukoe (60 prosenttia) ja kotitehtävät (40 prosenttia). Kotitehtävät annetaan ja tarkistetaan demojen yhteydessä. Tehtävät ovat yksilöllisiä, mutta opiskelijat voivat ratkoa ne omissa ryhmissään. Edellytetään SPSS-ohjelmiston tuntemusta.

TILA370 LuK-seminaari (3 op)

Opettajat: Annaliisa Kankainen, Harri Högmander
Aikataulu: Täsmällinen aikataulu ilmoitetaan myöhemmin.
Sisältö: Alustava sisältö: Seminaarin teemana on reaalisten havaintoaineistojen data-analyysi aineopintotason tilastollisilla menetelmillä, esimerkiksi lineaarisilla malleilla (regressio- ja varianssianalyysi) tai monimuuttujamenetelmillä. Opiskelijoille annetaan havaintoaineistot (myös oma aineisto mahdollinen) itsenäisesti analysoitavaksi. Aineistot ovat peräisin todellisista tutkimusprojekteista. Suoritetut analyysit raportoidaan seminaarissa kirjallisesti ja suullisesti (=seminaariesitelmä). Seminaarin jälkeen aiheesta kirjoitetaan LUK-tutkielma, josta kirjoitetaan maturiteetti.
Esitiedot: Tilastotieteen aineopintojen tulisi olla suoritettuna kokonaan tai lähes kokonaan. Erityisesti lineaaristen mallien (regressio- ja varianssianalyysi) tuntemus on tarpeen.
Opetusmuodot: Seminaari-istunnot, seminaaritöiden ohjaus.
Suoritustavat: Seminaarityön kirjallinen ja suullinen esittäminen (= tutkimusraportti ja esityskalvot), osallistuminen seminaari-istuntoihin. Kirjallisen raportin pohjalta laaditaan lopullinen kandidaatintutkielma (TILA380).

TILA410 R-ohjelmointi (2 op)


Aikataulu: Kurssi alkaa 12.1.
Sisältö: Kurssin tarkoituksena on opettaa R-ohjelmoinnin alkeet sekä R-funktioiden käyttöä tilastotieteessä.
Kirjallisuus: Dalgaard, P: Statistics and computing. Springer, 2002.

TILA420 SAS-kurssi (2 op)


Aikataulu: Neljä iltapäiväkokoontumista (12.15-16) mikroluokassa MaD 205:
Sisältö: SAS-ohjelmiston rakenne ja perusidea. SAS-koodauskielen periaatteet. Yksinkertaisten tilastollisten analyysien suorittaminen SAS:ia käyttäen.
Kirjallisuus: Kurssilla seurataan Jyväskylä yliopiston matematiikan ja tilastotieteen laitoksen julkaisemaa luentomonistetta Nissinen, Kari: SAS-kurssi. Huhtikuu 2006. Monistetta on saatavana Mattilanniemen kioskista.
Opetusmuodot: 4 x 4 tuntia mikroluokkaopetusta, joka koostuu luennoinnista ja harjoitusten tekemisestä.
Suoritustavat: Kaksi vaihtoehtoa: A. Osallistuminen luentoihin ja harjoituksiin. Huom! Läsnäolo pakollista. B. Harjoitusten itsenäinen tekeminen ja yksinkertainen näyttökoe.

TILA481 Tilastollisen tietojenkäsittelyn perusteet (5 op)

Opettaja: Pasi Koikkalainen
Aikataulu: Luennot 28 h ja harjoitukset 28 h (tietokoneella).
Sisältö: Suppea johdatus tietojenkäsittelyyn ja tietorakenteisiin. Estimaatin (kuten keskiarvon ja varianssin) laskeminen havaitoaineistosta tietokoneella. Jakauman estimointi tietokoneella käyttäen histogrammeja ja yksinkertaista Parzen-estimaattoria. Kahden muuttujan jakauman estimointi tietokonella. Empiiristen jakaumien avulla tehtävät operaatiot: raunajakaumat ja ehdolliset jakaumat. Bayes:n kaava ja sen tulkinta tietokonetta käyttäen. Muuttujien riippuvuuden toteaminen tietokonetta käyttäen. Empiirisen estimaattorin (kuten keskiarvon) satunnaisuuden toteaminen tietokoneella kokeilemalla, sekä estimaattorin jakaman selvittäminen jakaumien estimoinnin avulla. Yksinkertainen parametrinen malli ja uskottavuusfunktio, sekä näiden havainnollistaminen tietokoneella. Bootstrap menetelmän perusidea ja kokeiluja tietokoneella. Mihin tietokone ei sovellu - muutamia esimerkkejä.
Opetusmuodot: Luennot 28h ja harjoitukset 28h (tietokoneella)
Suoritustavat: Tentti ja harjoitustyö.

TILA680 Parametrittomat ja robustit menetelmät (6 op)

Opettaja: Jukka Nyblom
Aikataulu: Luennot (36 h) ja harjoitukset (16 h). Kurssi luennoidaan 2. periodilla.
Sisältö: Kurssilla vertaillaan ns. L2- ja L1-normiin perustuvia estimaattoreita, testejä ja luottamusvälejä. Normaalioletuksen vallitessa optimaalinen L2-normin käyttö tuottaa keskiarvotyyppiset estimaatit, t-tyyppiset testit ja luottamusvälit. L1-tekniikka puolestaan tuottaa robusteja estimaatteja ja jakaumasta riippumattomia (parametrittomia) testejä: mediaanityyppiset estimaatit, merkkitestit, Hodges-Lehmann-tyyppiset estimaatit, järjestyslukutestit (Wilcoxonin testi, Kruskal-Wallisin testi, Friedmanin testi, jne.) ja vastaavat luottamusvälit. Kurssilla tarkastellaan kahden tai useamman käsittelyn vaikutusten vertailuun liittyviä menetelmiä sekä yleistä lineaarista regressiota. Menetelmien tehokkuuksia ja robustisuutta verrataan teoreettisin menetelmin ja simuloimalla.
Kirjallisuus: Hettmansperger, T.P. & McKean, J.W.: Robust Nonparametric Statistical Methods.
Esitiedot: Edeltävät opinnot: teoreettinen tilastotiede 1, todennäköisyyslaskenta A ja B.
Suoritustavat: a) loppukoe b) kirjallisuustentti.

# #

10.5.3.3 Tilastotieteen syventävät opinnot

TILS110 Bayes-tilastotiede (8 op)

Opettaja: Antti Penttinen
Aikataulu: Luentoajat ovat ma 10-12 ja ti klo 8-10 salissa MaA 210. Ensimmäinen luento on ma 19.1. Demonstraatiot pidetään ti 10-12 salissa MaA 210 alkaen 20.1.
Sisältö: Bayes-menetelmää käytetään paitsi tilastollisessa data-analyysissa myös mm. kuva-analyysissa, neurolaskennassa (Bayes-verkot), bioinformatiikassa, päätöksentekoteoriassa sekä käänteisongelmien ratkaisuissa. Lähestymistapa perustuu posterioritodennäköisyyksien laskemiseen, jossa otetaan huomioon sekä ennakkotieto että havaintoaineiston informaatio. Kurssilla perehdytään myös MCMC-menetelmän käyttöön posteriorin laskennassa WinBUGS-ohjelmalla. Kurssin alkuosassa laskennassa käytetään 1st bayes –ohjelmaa. Kurssin sisältö OSA I 1. Johdanto 2. Todennäköisyys epävarmuuden mittana 3. Malli 4. Priori, posteriori ja prediktiiviset jakaumat 5. Yksiparametrisia malleja 6. Hypoteesintestaus 7. Joitakin yleisiä periaatteita OSA II 8. Johdatus moniparametrisiin malleihin 9. Posteriorin approksimointi 10. Posteriorijakauman simulointi-MCMC 11. Hierarkkiset Bayes-mallit 12. Mallikritiikki Bayes-tilastotieteessä 13. Puuttuvan tiedon käsittely 14. Esimerkkejä hierarkkisten mallien soveltamisesta 15. Bayesiläinen päätöksentekoteoria 16. Empiirinen bayes -menetelmä
Kirjallisuus: Ohjelmistot: BUGS ja 1st bayes ovat vapaasti saatavilla seuraavista osoitteista: WinBUGS: http://www.mrc-bsu.cam.ac.uk 1st bayes: http://www.tonyohagan.co.uk Oppimateriaali: Penttinen, A. (2007) Bayes-tilastotiede. Luentomoniste Jyväskylän yliopisto (jaetaan luennoilla). Lee, P.M. (1997) Bayesian statistics. An introduction (toinen laitos). Arnold. Gelman, A. Carlin, J.B., Stern, H.S. & Rubin, D. (1995) Bayesian data analysis, Chapman & Hall. Congdon, P. (2001) Bayesian statistical modelling, Wiley.
Esitiedot: Ennakkotiedoiksi oletetaan todennäköisyyslaskennan cl-kurssien hyvää osaamista sekä hieman ohjelmointitaitoa (esim. R-kielen käyttötaitoa, R-kurssi pidetään lukukauden alussa).
Suoritustavat: Kurssi suoritetaan a) kahdessa osassa jaksojen lopussa tai b) loppukokeella.

TILS651 Rakenneyhtälömallit (4 op)

Opettaja: Esko Leskinen
Aikataulu: Luennot alkavat ke 21.1. klo 14-16 salissa MaA 210.
Sisältö: Kurssilla perehdytään rakenneyhtälömalleihin ja niiden rakentamiseen. Kurssi jakautuu kahteen osaan, jotka voidaan suorittaa erillisiä opintokokonaisuuksina 4 op + 4 op laajuisina. Rakenneyhtälömallit käsittävät konfirmatoriset faktorimallit, regressio- ja polkumallit sekä näiden mallien monipuoliset yhdistelmät. Perinteisten jatkuvien muuttujien mallien lisäksi kurssilla perehdytään myös diskreettien muuttujien rakenneyhtälömalleihin. Kurssilla harjaannutetaan opiskelija kytkemään sisällölliset tutkimusongelmat ja tilastollinen malliajattelu toisiinsa sekä mallien valinnoissa että niiden rakentamistulosten tulkinnoissa.
Kirjallisuus: Bollen, K.A. (1989). Structural equations with latent variables, Bollen, K.A. & Curran, P.J. (2006). Latent curve models. A structural equation perspective, Handcock, G. R. & Samuelsen, K.M.(Eds.) (2008). Latent variable mixture models. Ohjelmistot: Mplus.
Esitiedot: Monimuuttujamenetelmät.
Opetusmuodot: Luennot (44h)ja demonstraatiot (20h).
Suoritustavat: a) kahdessa osassa jaksojen lopussa tai b) loppukokeella.

TILS710 Tilastotieteen pro gradu -seminaari (6 op)

Opettaja: Jukka Nyblom
Aikataulu: Seminaari-istuntojen aikataulu tarkentuu myöhemmin.
Sisältö: Graduvaiheessa oleva opiskelija osallistuu seminaariin, jossa opiskelijat pitävät esitelmiä omista tutkimusaiheistaan. Seminaari kokoontuu sekä syys- että kevätlukukaudella ja sitä koordinoi professori Jukka Nyblom.

# #

10.5.4 Jatkokoulutus- ja tutkimusseminaarit

Syksy

Tilastotieteen tutkijaseminaari
Esko Leskinen

Kevät

Tilastotieteen tutkijaseminaari
Jukka Nyblom.

# #

10.5.5 Opinnäytteet, harjoittelu ja HOPS

TILY100 HOPS (LuK tutkinto), (1 op)

Henkilökohtainen opintosuunnitelma LuK-tutkintoa varten tehdään tilastotieteen opintoneuvojan ohjauksessa ensimmäisen vuoden syyslukukaudella.

TILY200 HOPS (FM tutkinto), (1 op)

Henkilökohtainen opintosuunnitelma FM-tutkintoa varten tehdään yhdessä opintoneuvojan tai tilastotieteen professorin kanssa maisteriopintojen alussa.

TILA370 LuK- seminaari (3op) + TILA380 LuK -tutkielma (6 op)

Kirjallinen opinnäyte, joka sisältyy kandidaatin tutkintoon tilastotieteen aineopintoihin. Aiheet perustuvat aineopintokurssien pohjalle ja niitä antavat lehtorit ja yliassistentti LuK -seminaarin yhteydessä.

TILA750 Kypsyysnäyte, (0 op)

Kypsyysnäyte on essee, joka kirjoitetaan kandidaatintutkielman aihepiiristä suomen tai ruotsin kielellä. Kypsyyskokeessa opiskelija valvotussa koetilaisuudessa osoittaa oman tieteenalansa ja äidinkielen hallintaa. Kirjoittamisesta on sovittava tutkielman ohjaajan kanssa.

TILS730 Pro gradu -tutkielma, (30 op)

Pro gradu -tutkielman tavoitteena on perehdyttää tutkielman tekijä johonkin tilastotieteen ongelmakokonaisuuteen. Gradujen aiheita ja ohjausta koordinoi professori Jukka Nyblom, johon gradua suunnittelevan opiskelijan tulee olla yhteydessä. Tutkielman aiheen voi myös itse ehdottaa. Tutkielman tekijät osallistuvat TILS710 Pro gradu -seminaariin.

TILS750 Kypsyysnäyte, (0 op)

Kypsyysnäyte on essee, joka kirjoitetaan pro gradu tutkielman aihepiiristä suomen tai ruotsin kielellä. Mikäli kandidaatintutkinnossa on hyväksytty kypsyysnäyte, voidaan pro gradu –tutkielman tiivistelmä/johdanto, joka osoittaa kirjoittajan perehtyneisyyden alaan, hyväksyä kypsyysnäytteeksi. Kypsyysnäytteestä tarkistetaan sekä sisältö että kieliasu (kieliasu tarkistetaan pro gradu- tutkielmaan liittyvästä kypsyysnäytteestä, mikäli sitä ei ole aiemmin tarkastettu). Kirjoittamisesta on sovittava tutkielman ohjaajan kanssa.

TILS690 Harjoittelu, (5 op)

Laitoksen hyväksymässä harjoittelupaikassa suoritetusta työharjoittelusta on mahdollista saada valinnainen opintojakso. Harjoittelusta sovitaan etukäteen ja harjoitteluajan tehtävistä laaditaan 2-3 sivun kirjallinen selvitys.

TILS691 Opetusharjoittelu, (4 op)

Opetusharjoittelussa opiskelija osallistuu tilastotieteen kurssien harjoitusten pitämiseen ja sen voi sisällyttää valinnaiseksi opintojaksoksi.

# #

10.5.6 Sisältökuvauksia tilastotieteen kursseihin, joita ei luennoida lukukaudella

TILA360 Tilastotieteen ja todennäköisyyslaskennan historia -seminaari, (3 op)

Perehdytään tilastotieteen ja todennäköisyyslaskennan historiaan. Tilastotieteen historia ja todennäköisyyslaskennan -seminaarilla voi korvata LuK-seminaarin. Seminaarissa tuotetaan kirjallinen raportti ennalta sovitusta aiheesta sekä pidetään seminaariesitelmä.

TILA640 Suunniteltujen kokeiden tilastomenetelmät, (4 op)

Luentoja (24 h). Sisällysluettelo: Johdanto; koeasetelmien peruskysymyksiä. Täysin satunnaistettu yhden tekijän koeasetelma ja sen varianssianalyysi. Usean ristikkäisen tekijän faktorikoeasetelmat. Hierarkkisista faktorikoeasetelmista. Lohkokoeasetelmista. Kovarianssianalyysistä. Toistomittausasetelmat. Cross-over –kokeista. Esitiedot: Kurssin osanottajilla tulisi olla esitietoina Tilastotieteen peruskurssit 1 ja 2 tai vaihtoehtoisesti Tilastomenetelmien peruskurssi ja jatkokurssi.

TILA660 Johdatus paikkatiedon analyysiin, (5 op)

Luentoja (22 h), mikroluokkaharjoituksia (10 h), seminaari (4 h) ja harjoitustyö. Johdatus paikkatiedon analyysiin -kurssin tavoitteena on antaa yleiskuva paikkatietojärjestelmistä (Geographic Information Systems, GIS) ja paikkatiedon analyysistä, sekä perustiedot spatiaalisesta tilastotieteestä ja spatiaalisesta interpoloinnista. Paikkatieto, paikkatiedon analyysi ja paikkatietojärjestelmät ovat useilla eri aloilla voimakkaasti yleistyneitä tiedon hallinta- ja hyödyntämismenetelmiä. Paikkatietoaineistot ovat havaintopaikkoihin liittyviä tietoja, joita hallitaan ja kuvataan paikkatieto-ohjelmistoilla, kuten kurssilla käytettävällä ArcView-ohjelmistolla. Spatiaalinen tilastotiede on tilastotieteen ala, joka on erikoistunut paikkatiedon tilastolliseen analyysiin. Spatiaalinen interpolointi tarkoittaa jatkuvan (vähintään) kaksiulotteisen funktion estimointia pisteittäisten havaintojen perusteella. Kurssilla tutustutaan VarioWin- ja Surfer-interpolointiohjelmiin.

TILS140 Matemaattinen tilastotiede 2, (8 op )

Luentoja (48 h) ja harjoituksia (20 h). Sisältö: Kurssi käsittelee tilastollisen estimoinnin, testauksen ja asymptoottisen analyysin teoreettisia perusteita: Todennäköisyys; Raja-arvolauseita; Uskottavuus ja tyhjentävyys; Suurimman uskottavuuden menetelmä, Hypoteesien testaus; Suurten otosten testit. Kirjallisuus: Cox, D.R. & Hinkley, D.V. (1974): Theoretical statistics. Chapman and Hall. Davison, A.C. (2003): Statistical models. Cambridge University Press. Lindsey, J.K. (2001). Parametric statistical inference. Oxford University Press. McCullagh, P & Nelder, J.A (1989): Generalized Linear Models, 2nd edition. Chapman & Hall. Rao, C.R. (1973): Linear statistical inference and its applications, 2nd edition. Wiley. Esitiedot: Todennäköisyyslaskenta A ja B, Matemaattinen tilastotiede 1, R-ohjelmointi.

TILS210 Elinaikamallit, (6 op )

Luennot (28 h) ja harjoitukset (14 h). Sisältö: Kurssilla esitellään elinaika-aineiston peruskäsitteitä kuten välttöfunktio, vaarafunktio ja kumulatiivinen vaarafunktio. Näiden estimointia käsitellään luokittelemattomien, luokiteltujen ja sensuroitujen havaintojen tapauksissa. Välttöfunktioiden estimointiin ja vertailuun käytetään parametrittomia, semiparametrisia ja parametrisia menetelmiä (esim. elinaikataulukot, Kaplan-Maierin estimaatit, rank-testit, Coxin suhteellisen vaaran malli, parametriset mallit, jne.). Menetelmien käyttöä harjoitellaan SAS- ja R-ohjelmistojen avulla. Kirjallisuus: Collett, D. (2003) Modelling Survival Data in Medical Research, Kalbfleisch, J.D & Prentice, R.L. (1980) The Statistical Analysis of Failure Time Data, Lee, E.T. (1992) Statistical Methods for Survival Data Analysis. Esitiedot: Matemaattinen tilastotiede 1, Todennäköisyyslaskenta A ja B.

TILS220 Epidemiologian tilastolliset menetelmät, (4 op )

Luentoja (24 h) ja harjoituksia (12 h). Sisältö: Kurssi on epidemiologisten tilastoaineistojen hankinnan ja tilastollisen analyysin menetelmistä: Johdanto; Terveystutkimuksen osa-alueet ja epidemiologian rooli; Terveyden, sairauden ja riskitekijäin mittaaminen; Sairauksien esiintyvyys väestössä, riski ja sen eri merkitykset, esiintyvyyslukujen vakiointi; Syy-seuraustutkimus, kausaliteetti, kohorttitutkimus, tapaus-verrokkitutkimus, sekoittuneisuus; Tutkimuksen tilastollinen analyysi, satunnaisvirheen arviointi, vertailuparametrien karkea estimointi, ositettu analyysi, riskin mallinnus. Kirjallisuus: Clayton, D. & Hills, M. (1993). Statistical models on epidemiology. Oxford University Press. Dos Santor Silva, I: Cancer epidemiology. Principles and methods. IARC, Lyon, 1999. Esitiedot: Todennäköisyyslaskenta A ja B.

TILS240 Äärimmäisten arvojen teoria, (4 op )

Luentoja (24 h). Sisältö: Kurssi käsittelee otosmaksimin ja kynnyksen ylittävien havaintojen tilastotiedettä: Äärimmäisten arvojen teorian oikeutus; Otosmaksimi; Otosmaksimin jakaumateoria: Äärimmäisten arvojen teoreema, yleistetty äärimmäisten arvojen jakauma, yhtenäinen äärimmäisten arvojen teoreema, kynnyksen ylitys; Pisteprosessikarakteroisinti; ML-estimointi, estimoinnin tehostus, diagnostiikka. Kirjallisuutta: Coles, S. (2001), An introduction to statistical modeling of extreme values. Springer. Edeltävät opinnot: Todennäköisyyslaskenta A ja B.

TILS310 Empiiriset ja laskennallisesti intensiiviset tilastomenetelmät, (8 op)

Kurssin työmuotoina ovat luennot (40 h), harjoitukset (n. 8 h). Kurssin sisältönä ovat modernit simulointitekniikat, MCMC-menetelmä (Markovin ketjujen simulointiin perustuva Monte Carlo -menetelmä), bootstrap sekä EM-algoritmi. Menetelmien käytön harjoittelu tehdään R-ohjelmointikielellä, joiden riittäviin alkeisiin perehdytään kurssin alussa. Kurssilla perehdytään myös WinBUGS-ohjelmistoon. Kirjallisuutta: Ripley B.D.: Stochastic simulation. Gamerman, D.: Markov chain Monte Carlo. Davison, A.C. & Hinkley, D.V.: Bootstrap methods and their application.

TILS320 Tilastollinen data-analyysi, (8 op)

Luentoja (48 h). Sisältö: Kurssi käsittelee laajan tilastoaineiston strukturointia, pelkistämistä ja parametritonta mallintamista sekä malleilla ennustamista: Johdanto: lineaarinen malli ja PNS, NN-menetelmä, tilastollinen päätöksenteko, sileyssakotus. Lineaarinen regressio. Lineaariset luokittelumenetelmät: erotteluanalyysi, logistinen regressio, erottavat hypertasot. Regularisointi: splinet, epäparametrinen logistinen regressio, wavelet-tasoitus. Ydinmenetelmä. Mallin hyvyys ja mallinvalinta. Mallin keskiarvoistaminen: Bootstrap, EM, posteriorin MCMC-simulointi. Additiiviset mallit. Tehostus. Neuroverkot. Tukivektorikoneet. Prototyyppimenetelmät: K-keskiarvon ryvästys, vektorikvantisointi, sekoitetut jakaumat. Lähinaapurimenetelmät. Ohjaamaton opetus. ICA. Kirjallisuus: Hastie, T., Tibshirani, R. & Friedman, J. (2001). The elements of statistical learning. Data mining, inference and prediction. Springer. Edeltävät opinnot: Todennäköisyyslaskenta A ja B, Johdatus tilastolliseen mallinnukseen, R-ohjelmointi.

TILS480 Parametrittomat ja robustit menetelmät 2 (8 op)

Luennot (48 h) ja harjoitukset (20 h). Sisältö: Keskiarvotyyppiset estimaatit ja t- ja F-tyyppiset testit (yksi otos, kaksi otosta, varianssianalyysi- ja regressio-ongelma, klassiset monimuuttujamenetelmät) ovat optimaalisia normaalijakaumaoletuksen vallitessa, mutta saattavat toimia kehnosti, jos kyseinen oletus ei päde. Tiukasti jakaumamallioletukseen nojaavan ajattelun vaihtoehtona kurssilla tarjotaan menetelmiä, jotka toimivat lähes optimaalisesti oletusten vallitessa, mutta eivät ole kovin herkkiä niille (robustit menetelmät) tai joissa pyritään selviämään mahdollisimman vähin mallioletuksin (parametrittomat menetelmät). Kurssilla esitellään yleisimpiin koeasetelmiin liittyen perinteiset järjetyslukutestit vastaavine estimaatteineen (R-estimaatit), sekä robusteja estimointitekniikoita (M-, S- ja L-estimaatit). Robustisuus- (murtumispiste, influenssifunktio), tarkentuvuus- ja tehokkuusominaisuuksia sekä estimaattien varianssien estimointia (bootstrap) tutkitaan teoreettisesti sekä simuloimalla R-ohjelmiston avulla. Kirjallisuutta: Hettmansperger, T.P. & McKean, J.W.: Robust Nonparametric Statistical Methods Suoritustavat: a) välikokeet tai loppukoe b) kirjallisuustentti Edeltävät opinnot: teoreettinen tilastotiede 1, todennäköisyyslaskenta A ja B.

TILS610 Pistekuvioiden tilastollinen analyysi, (4 op)

Luentoja (24 h) ja harjoitukset (8 h). Sisältö: Kurssi käsittelee pistekarttojen sekä pistekarttoihin liittyvän kvantitatiivisen mittaustiedon, "merkkien", analysointia: Johdanto; Täydellinen spatiaalinen satunnaisuus; Lukumääräaineistot; Hila-aineistot; Heterogeenisuus; Pisteprosessiteoriaa; Tilastollisia tunnuslukuja pistekuvioille; Pisteprosessimalleja, Coxin prosessi, Gibbsin prosessi. Kirjallisuutta: Diggle, P.J. Statistical analysis of spatial point patters, 2nd ed., Arnold, 2003; Stoyan, D. and Stoyan, H. (1994). Fractals, random shapes and point fields. Wiley, 1994. Edeltävät opinnot: Todennäköisyyslaskenta A ja B, R-kurssi.

TILS620 Aikasarja analyysin jatkokurssi, (4 op)

Luennot (24 h) ja harjoitukset (12 h). Sisältö: ARIMA-mallien teoriaa sekä niiden käytöstä dekomponointiin, kausitasoitukseen ja ennustamiseen. Harjoituksissa ja harjoitustyön teossa käytetään TRAMO/SEATS-ohjelmaa. Kirjallisuutta: Box, G.E.P, Jenkins, G.M. & Gregory, C.R. (1994): Time Series Analysis, Forecasing and Control. Hamilton, J.P. (1994): Time Series Analysisi.

TILS630 Ekonometria, (4 op)

Luentoja (24 h) ja demonstraatioita (12 h) Sisältö: Kurssilla syvennetään lineaaristen mallien ja aikasarja-analyysin teoreettisten perusteiden tuntemusta ja annetaan valmiuksia näiden menetelmien käytännön soveltamiselle. Suoritustapa: a) Loppukoe, b) harjoitustyö tai c) kirjallisuustentti. Kirjallisuutta: Hendry, D. F.: Dynamic Econometrics. Greene, W. H.: Econometric Analysis. Theil, H.: Principles of Econometrics. Edeltävät opinnot: Tilastotieteen pakolliset aineopintojaksot

TILS640 Lineaariset moniyhtälömallit, (4 ov)

Luentoja (36 h) demonstraatioita (16 h). Kurssilla syvennetään lineaaristen mallien teoriaa ja laajennetaan malleja rekursiivisiin ja simultaanisiin rakenneyhtälömalleihin (moniyhtälömalleihin). Kirjallisuutta: Greene (1993): Econometric Analysis. Theil (1971): Principles of Econometrics. Wang, Song_Gui & Chow, Shein-Chung (1994): Advanced Linear Models. Theory and Applications. Wonnacott & Wonnacott (1979): Econometrics.

TILS645 Monimuuttujamenetelmien jatkokurssit, (6 ov)

Luentoja (30 h) ja harjoituksia (12 h). Sisältö: Konfirmatorinen faktorianalyysi, faktoreiden rakenneyhtälömallit, simplex –mallit, latentit kasvukäyrämallit, Markov-mallit, movers-stayers –mallit, diskreetit elinaikamallit. Kirjallisuus: Bollen, K.A.(1989). Structural equations with latent variables. New York: Wiley. Leskinen, E.(1987). Faktorianalyysi. Konfirmatoristen faktorimallien teoria ja rakentaminen. Jyväskylä: Jyväskylän yliopiston tilastotieteen laitoksen julkaisuja 1/1987. Marcoulides, G.A. & Schumacker, R.E.(Eds.) ( 2001). New Developments and Techniques in Structural Equation Modeling. London: Lawrence Erlbaum Associates.

TILS650 LISREL mallit, (4-6 op)

Luentoja ja seminaaritilaisuuksia (24 h), demonstraatioita (12 h). Sisältö: Kurssilla perehdytään LISREL-malleihin ja niiden rakentamiseen. LISREL-mallit kuuluvat kovarianssirakennemalleihin ja niiden avulla voidaan analysoida konfirmatorisessa mielessä faktorimalleja, polkumalleja, moniyhtälömalleja sekä näiden mallien yhdistelyjä. Kurssilla harjaannutetaan opiskelijaa kytkemään sisällölliset tutkimusongelmat ja tilastollinen malliajattelu toisiinsa sekä mallien valinnassa että niiden rakentamistulosten tulkinnoissa. Suoritustapa: a) Loppukoe, b) kirjallisuustentti. Kirjallisuutta: Bollen, K. A.: Structural Equations with Latent Variables. Leskinen, E.: Faktorianalyysi. Konfirmatoristen faktorimallien teoria ja rakentaminen. Jyväskylän yliopiston tilastotieteen laitoksen julkaisuja 1/1987. Marcoulides. G. A. & Schumacher, R. E. : Advanced Structural Equation Modeling. Issues and Techinugues. Edeltävät opinnot: Monimuuttujamenetelmät ja tilastotieteen pakolliset aineopintojaksot.

TILS655 Koesuunnittelu, (5-8 op)

Luentoja (40h) ja harjoituksia (20h). Sisältö: Kurssin ensimmäinen osa on aineopintotason kurssi koesuunnittelun perusteoriasta, Jatkokurssilla esitellään vaativampia koeasetelmia ja tarkastellaan optimaalisuuskysymyksiä. Sovelluskohteina esitellään uusia biologian ja lääketieteen tutkimusalueita, joissa koesuunnittelun menetelmillä on tärkeä osa. Kirjallisuus: Montgomery, D. (1997): Design and Analysis of Experiments, Yandell, B.(1996): Practical Data Analysis of Designed Experiments, Hinkelman, K and Kempthorne, O. (1994): Design and Analysis of Experiments.

TILS660 Otantateoria, (5 op)

Luentoja (36 h) ja harjoituksia (12 h).Lisäinformaation käyttö otanta-asetelmissa ja estimointiasetelmissa. Horvitz-Thompson-estimaattori. Malliavusteinen estimointi, yleistetyt regressioestimaattorit ja kalibrointiestimaattorit. Estimointi perusjoukon osajoukoille. Estimaattoreiden varianssin approksimointi. Ohjelmasovellukset. Totaalin estimaattoreiden ominaisuuksien (harha, keskineliövirhe) simulatiivinen tarkastelu. Suoritustapa. a) lopputentti ja harjoitustyö tai b) kirjallisuustentti. Kirjallisuutta: Särndal, C.-E., Svensson, B. & Wretman, J.: Model Assisted Survey Sampling (luvut 1-8). Lehtonen, R. & Pahkinen, E.: Practical Methods for Design and Analysis of Complex Surveys. Second Edition (luvut 5 ja 6). Edeltävät opinnot: Otantamenetelmät-kurssi ja pakolliset tilastotieteen cl- opinnot.

TILS680 Data ja informaatioteoria, (6 op)

Luentoja (24h), harjoituksia (20 h), harjoitustyö. Sisältö: Infomaation käsite ja sen yhteys todennäköisyyteen. Entropia, yhteisentropia ja ehdollinen entropia. Kullback-Leibler etäisyys ja Fisherin informaatio. Mittojen sovelluksia jakaumiin ja todennäköisyyksien avulla määriteltyihin tehtäviin. Informaatiokanavan käsite, kanavakapasiteetti ja näiden yhteys yhteistodennäköisyyteen. Kompressoinnin idea ja käyttö tilastollisten mallien yhteydessä. Pienimmän entropian käsite ja sen avulla johdetut jakaumat. Kompressointimenetelmiä ja niiden soveltamista prediktiivisiin malleihin. Mallinvalinta informaatioteoreettisesta näkökulmasta. Kolmogorov kompeksisuus. Sovelluksia mm. 1/0 sekvenssien ennustamiseen.

# #

10.6 Tenttipäivät

# #

10.6.1 Matematiikan tentit

Syyslukukausi 2008

 3.9. 10.9. 17.9. 24.9. 1.10. 8.10. 15.10. 22.10. 29.10. 5.11. 12.11. 19.11. 26.11. 3.12. 10.12. 16.12. 18.12.
Kurssi
 ke
 ke
 ke
 ke
 ke
 ke
 ke
 ke
 ke
 ke
 ke
 ke
 ke
 ke
 ke
 ti
 to
Johd. matemat.


X
X










Mat. prop. kurssi

X








X

X
Matem. pk
X




X








Approbatur 1A X






X

X




Approbatur 1B

X










X

Approbatur 2A X




X









Approbatur 2B
X




X








Approbatur 3


X





X





Lukualueet














X
Analyysi 1
X






V



V

Analyysi 2

X








X



Lin. alg. ja geom. 1


X





V




V
Lin. alg. ja geom. 2





X









Analyysi 3







X



X


Diff. yhtälöt














X
Eukl. avaruudet



X





X




Johd. diskr. mat.








X

X



Diff. laskenta 1
X






X
X




Int. laskenta 1


X











X
Diff. laskenta 2



X




X





Int. laskenta 2




X






X


Todennäk.lask. A





X

X

X



Todennäk.lask. B

X










X
X
Algebra






X








Geometria












X
X
Rah teor stok mall. 1







X
X





Rah teor stok mall. 2














X
Mitta- ja int.teoria X








X



X
Topologia
X





X



X


Ositt. diff. yht.















X
Fraktaaligeometria














X
Tod. teoria 2








X

X



Tod. teoria 3














X
Stokastinen simulointi






X








Differentiaalimuodot















X
Algebralliset käyrät












X


Kompleksianalyysi






X








Funktionaalianalyysi




X











3.9. 10.9. 17.9. 24.9. 1.10. 8.10. 15.10. 22.10. 29.10. 5.11. 12.11. 19.11. 26.11. 3.12. 10.12. 16.12. 18.12.

Kevätlukukausi 2009

 14.1. 21.1. 28.1. 4.2. 11.2. 18.2. 25.2. 4.3. 11.3. 18.3. 25.3. 1.4. 8.4. 22.4. 29.4. 6.5. 13.5. 20.5.
Kurssi
 ke
 ke
 ke
 ke
 ke
 ke
 ke
 ke
 ke
 ke
 ke
 ke
 ke
 ke
 ke
 ke
 ke
 ke
Johd. matemat.




X


X







Mat. prop. kurssi



X




X






Mat. peruskurssi


X






X
X



Approbatur 1A

X





X







Approbatur 1B X




X





X



Approbatur 2A
X






X

X




Approbatur 2B

X












X
 X
Approbatur 3 X















X
Lukualueet
X















Lukuteor. alkeet







X


X




Eukl. tasogeom.
















X
Analyysi 1 X




X










Analyysi 2






V





V
X
Lin. alg. ja geom.1
X








X





Lin. alg. ja geom.2







X
X






Analyysi 3




X






X



Diff. yhtälöt

X





X







Eukl. avaruudet X











V


V
Johd. diskr. mat.




X











Diff. laskenta 1


X







X




Diff. laskenta 2







X
X






Int. laskenta 1
X











X


Int. laskenta 2















X
 X
Algebra

X


V




V


X
Tod. lask. A X









X





Tod. lask. B X

X







X




Tod. teor. 1








X

X




Rah teor stok mall. 2
X















Mitta- ja int.teoria

X






X
 X





Topologia
X









X




Kompleksianalyysi








X




X
X
Algebra 2A







X

X





Algebra 2B














X
X
Funktionaalianalyysi

X












X
Sob-avar ja moderni ody:n teor.












X
X

Tod. teoria 3


X













Stok. diff. yht. 1







X
X






Stok. diff. yht. 2














X

Hyperbol. geom.













X
X

14.1. 21.1. 28.1. 4.2. 11.2. 18.2. 25.2. 4.3. 11.3. 18.3. 25.3. 1.4. 8.4. 22.4. 29.4. 6.5. 13.5. 20.5.

V = välikoe, X = loppukoe

# #

10.6.2 Tilastotieteen tentit

Tilastotieteen kurssien tenttiminen

Tilastotieteen perusopintokursseille järjestetään erilliset tenttipäivät, joista ilmoitetaan lukukauden alussa ja viimeistään kurssin yhteydessä ja Korpissa. Aineopinto- ja syventävät kurssit tentitään pääsääntöisesti matematiikan ja tilastotieteen tenttipäivinä (kts. matematikan tenttilistasta päivät).

Kurssien, joita ei luennoida lukuvuonna, tenttimisestä sovitaan tentaattorin kanssa erikseen jollekin laitoksen tenttipäivistä. Myös maturiteetit sovitaan jollekin laitoksen tenttipäivälle (kts. matematiikan tenttilista).

# #

10.6.3 Matematiikan ja tilastotieteen tentteihin ilmoittautuminen

Tentteihin tulee ilmoittautua viimeistään kolme työpäivää ennen tenttipäivää (esim. keskiviikon tentteihin on ilmoittauduttava edellisen viikon torstaina). Välikokeisiin ei tarvitse ilmoittautua, mutta loppukokeisiin pitää ilmoittautua.

Ilmoittautuminen tapahtuu pääsääntöisesti Korppi -järjestelmän kautta
(http://korppi.it.jyu.fi) tai täyttämällä ilmoittautumislomake ja palauttamalla se Mattilanniemen D-rakennuksen 3. kerroksen aulassa sijaitsevaan laatikkoon.

Tentit alkavat klo 8.00 saleissa MaA 102 ja MaD 202, ellei toisin ilmoiteta.

Osalla tilastotieteen kursseista on erilliset tenttipäivät, jotka ilmoitetaan kurssin yhteydessä.

Tenttijän on varauduttava todistamaan henkilöllisyytensä tenttitilaisuudessa. Aiemmin luennoitujen valinnaiskurssien tenttimisestä voi sopia tentaattorin kanssa.

Laskimen käyttö ei ole sallittua matematiikan tenteissä (ellei tenttipaperissa ole annettu lupaa käyttää laskinta). Tilastotieteen tenteissä laskimen käyttö on sallittua (ellei tenttipaperissa sitä kielletä).

# #

10.7 Matematiikan ja tilastotieteen jatkokoulutus 2008-2009

Tieteellinen jatkokoulutus

Matematiikan ja tilastotieteen jatkotutkintoja ovat filosofian lisensiaatin (FL) ja filosofian tohtorin (FT) tutkinnot. Jatkokoulutukseen voi hakeutua jo syventävien opintojen vaiheessa. Tällöin opiskelija laatii yhdessä jatko-opintojen ohjaajan kanssa kirjallisen jatko-opintosuunnitelman. Maisterin tutkinnon suorittamisen jälkeen haetaan varsinaista jatko-opinto-oikeutta erillisellä lomakkeella. Varadekaani hyväksyy laitoksen johtajan esityksestä jatko-opintosuunnitelman ja määrää työlle vastuullisen ohjaajan. Hakuaikoja jatko-opintoihin on vuosittain kaksi. Hakuajat päättyvät 31. toukokuuta ja 31. lokakuuta. Valintaperusteista tiedotetaan laitoksen www-sivuilla ja ilmoitustauluilla.

Jatkotutkintoa varten on suoritettava FM tutkinnon lisäksi 60 opintopisteen laajuiset tieteellisen jatkokoulutuksen opinnot, jotka koostuvat seuraavista opinnoista:

  1. Luonnontieteellisen alan yhteisiä jatko opintoja 0-20 opintopistettä.
  2. Tieteellisen viestinnän opintoja 0-8 opintopistettä.

  3. Tutkimusaiheeseen liittyviä ja sitä tukevia jatko opintoja 0-60 opintopistettä.

    Matematiikan jatko-opiskelijoiden suositellaan sisällyttävän jatko-opintoihinsa seuraavat kurssit (tai vastaavat opintosisällöt): Reaalianalyysi, Sobolev-avaruudet ja vähintään yksi seuraavista kurssipareista Todennäköisyysteoria 2 ja 3, Stokastiset prosessit 1 ja 2 tai Stokastiset differentiaaliyhtälöt 1 ja 2.

  4. Lisensiaatintutkimus tai väitöskirja. FL tutkintoa varten laadittava lisensiaatintutkimus voi koostua väitöskirjaan tähtäävästä tieteellisestä työstä tai se voi olla laajahko kirjallisuuteen perustuva tutkielma.

Tieteellisen jatkokoulutuksen opintojen tarkempi sisältö kiinnitetään jatko-opintosuunnitelmassa. Oleellisena osana jatko-opintoihin kuuluvat osallistuminen laitosseminaareihin, tutkimusseminaareihin ja kansainvälisiin konferensseihin sekä erilaisiin kesä- ja talvikouluihin, kuten vuosittain järjestettävään Jyväskylän Summer Schooliin.

Yksilöllisesti laadittavaa opinto- ja tutkimusohjelmaa noudattamalla tohtorin tutkinnon suorittaminen on mahdollista kolmessa-neljässä vuodessa. Tämä vaatii opiskelijalta täysipäiväistä ja ympärivuotista työpanosta ja valmiutta osallistua koulutusjaksoihin myös muissa kotimaisissa ja ulkomaisissa korkeakouluissa. Jatko-opiskelijoita rahoitetaan opetusministeriön myöntämän rahoituksen (tutkijakoulutuspaikat) lisäksi tutkimusryhmien saamalla hankerahoituksella sekä yliopiston omilla apurahoilla ja assistentuureilla. Suositeltavaa on myös hakea jatko-opintoihin tarkoitettuja henkilökohtaisia apurahoja julkisilta ja yksityisiltä säätiöiltä ja rahastoilta.

Jatko-opintojen, lisensiaatintutkimuksen ja väitöskirjan arvostelu

Suoritettu jatko-opintokokonaisuus arvostellaan arvolauseella hyväksytty. Lisensiaatintutkimukset ja väitöskirjat arvostellaan asteikolla hylätty - hyväksytty - kiittäen hyväksytty.

Tutkijakoulut

Matematiikan ja tilastotieteen laitos osallistuu viiden opetusministeriön rahoittaman tutkijakoulun (graduate school) toimintaan. Näiden kautta on mahdollista saada ohjausta ja taloudellista tukea jatko-opintoihin, joskaan jatkotutkinnon suorittaminen ei ole sidottu tutkijakoulun jäsenyyteen. Tutkijakouluihin kuuluvat, määräaikaiset jatkokoulutusvirat ovat yleisesti haettavissa, pääsääntöisesti kahdesti vuodessa.

Matemaattisen analyysin ja sen sovellusten tutkijakoulu
Tutkijakoulu on Helsingin, Joensuun, Jyväskylän, Oulun ja Turun yliopistojen sekä Teknillisen korkeakoulun ja Åbo Akademin yhteistyöhanke. Pääpaino on analyysissä, jossa useat Jyväskylän yliopiston tutkijat ovat saavuttaneet kansainvälistä mainetta. Tutkijakouluun osallistujilla on mahdollisuus työskennellä myös ulkomailla. Lisätietoja antaa professori Tero Kilpeläinen.

Ks. myös tutkijakoulun www-sivu http://mathstat.helsinki.fi/gsmaa/.

Jyväskylä Graduate School in Computing and Mathematical Sciences (COMAS)
Tutkijakouluun osallistuvat Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunta sekä matematiikan ja tilastotieteen laitos. Tutkijakoulu jakautuu tieteellisen laskennan, ohjelmisto- ja informaatiotekniikan, tietojärjestelmätieteen ja tilastotieteen osaohjelmiin. Lisätietoja antaa professori Antti Penttinen.

Ks. myös tutkijakoulun www-sivu http://www.jyu.fi/~comas.

Finnish Graduate School in Stochastics and Statistics
Finnish Graduate School in Stochastics (FGSS) ja Tilastollinen informaatio, päättely ja data-analyysin tutkijakoulu (SIIDA) tutkijakoulut ovat yhdistyneet uudeksi Finnish Graduate School in Stochastics and Statistics tutkijakouluksi. Tämän valtakunnallisen jatkokoulutushankkeen yhteistyötahot ovat HY, HKKK, JoY, JyY,TaY, TKK, TuKKK, TY, VaY, ÅA, SHH, ja OY sekä joitakin tutkimuslaitoksia. Lisätietoja antaa professori Stefan Geiss.

Ks. myös tutkijakoulun www-sivu http://www.abo.fi/fak/mnf/mate/gradschool/

Laskennallisen informaatiotekniikan tutkijakoulu (ComMIT)
Data-analyysin laboratorio on mukana Teknillisen korkeakoulun koordinoimassa "Laskennallisen informaatiotekniikan" tutkijakoulussa, joka keskittyy laskennallisen mallinnuksen tohtorikoulutukseen. Lisätietoja antaa professori Antti Penttinen.

Ks. myös www-sivut http://www.lce.hut.fi/ComMIT/

Valtakunnallinen matematiikan, fysiikan ja kemian opetuksen tutkijakoulu
Laitos on mukana "Valtakunnallisessa matematiikan, fysiikan ja kemian opetuksen" tutkijakoulussa, joka on Turun yliopiston koordinoima. Lisätietoja antaa professori Pekka Koskela.

Ks. myös tutkijakoulun www-sivu http://www.edu.helsinki.fi/malu/tutkijakoulu/main.htm

# #

11 Luonnontieteiden perusteet ja menetelmät

Luonnontieteiden perusteet ja menetelmät on 25 op laajuinen perusopintoja vastaava sivuaineopintokokonaisuus matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan opiskelijoille. Biologian alan opiskelijoille kokonaisuus on pakollinen luonnontieteiden kandidaatin tutkintoon. Fysiikan, kemian ja ympäristötieteen opiskelijoille kokonaisuus yksi mahdollinen sivuainetta vastaava opintokokonaisuus. Matematiikan ja tilastotieteen opiskelijoilla kokonaisuus voi sisältyä tutkintoon ylimääräisenä sivuaineena. Luonnontieteiden perusteet ja menetelmät -opintokokonaisuuteen ei voi sisältyä pääaineen kursseja eikä tutkinnon sivuainekokonaisuuksissa olevia kursseja. Kokonaisuuteen voi laitoksen hyväksymänä sisällyttää myös muita kuin alla mainittuja kursseja.

Luonnontieteiden perusteet ja menetelmät -opintokokonaisuuden arvolause määräytyy siihen kuuluvien opintojaksojen arvosanojen opintopisteillä painotetusta keskiarvosta seuraavasti:

1 välttävä: 1,00-1,59
2 tyydyttävä: 1,60-2,49
3 hyvä: 2,50-3,49
4 kiitettävä: 3,50-4,39
5 erinomainen: 4,40-5,00

Biologian ala
Biologian opettajankoulutus
KEMP101 Kemian perusteet 1
KEMP105 Kemian perusteet 4
TILP100 Johdatus tilastotieteeseen
* TILP150 Tilastomenetelmien peruskurssi
ITKP101 Tietokone ja tietoverkot työvälineenä
Valinnaisia opintoja
5 op
7 op
3 op
6 op
3 op
1 op
(* tai tilastotieteen opinnoista vaihtoehtoisesti
TILP250 Tilastotieteen peruskurssi 1, 6 op ja TILP260 Tilastotieteen peruskurssi 2, 6 op)
Ekologia ja ympäristönhoito
TILP250 Tilastotieteen peruskurssi 1
TILP260 Tilastotieteen peruskurssi 2
Kemian perusopintoja
Valinnaisia opintoja: suosit. kemian tai tilastotiet. opintoja
6 op
6 op
5 op
8 op
Vesistötieteet
KEMP101 Kemian perusteet 1
KEMP105 Kemian perusteet 4
TILP250 Tilastotieteen peruskurssi 1
TILP260 Tilastotieteen peruskurssi 2
Valinnaisia opintoja
5 op
7 op
6 op
6 op
1 op
Solu- ja molekyylibiologia
SMBP501 Biokemian työtavat
KEMP101 Kemian perusteet 1
KEMP105 Kemian perusteet 4
TILP150 Tilastomenetelmien peruskurssi
ITKP101 Tietokone ja tietoverkot työvälineenä
4 op
5 op
7 op
6 op
3 op

Kemian ala
Vaihtoehto A:
FYSP110 Fysiikan kokeelliset menetelmät
FYSP120 Fysiikan numeeriset menetelmät
TILP250 Tilastotieteen peruskurssi 1
TILP260 Tilastotieteen peruskurssi 2
Valinnaisia kursseja vähintään
3 op
4 op
6 op
6 op
6 op

Vaihtoehto B
BIOP101 Biokemian, solubiologian ja molekyylibiol. perusteet
SMBP501 Biokemian työtavat
YMPP111 Ympäristö- ja energiateknologian perusteet
Valinnaisia kursseja vähintään
6 op
4 op
4 op
11 op

Fysiikan ala, matematiikan ala, tilastotiede ja ympäristötiede

Luonnontieteiden perusteet ja menetelmät -sivuainekokonaisuuden sisältö voidaan suunnitella yhdessä opintoneuvojan kanssa henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman, HOPSin, laatimisen yhteydessä. Kokonaisuuteen tulee sisältyä valinnaisia menetelmäopintoja alla olevasta opintojaksolistasta tai muita laitoksen hyväksymiä opintoja yhteensä vähintään 25 op.

Valinnaiset kurssit

Alla olevista opintojaksoista tai muista laitoksen hyväksymistä opinnoista voi valita valinnaiset kurssit opintokokonaisuuteen. Menetelmäopintojen kursseiksi ei voi valita pääaineen opintoja eikä tutkinnon sivuainekokonaisuuksiin sisältyviä opintoja.

Biologian ala ja ympäristötiede
SMBP501 Biokemian työtavat
BIOP101 Biokemian, solubiologian ja molekyylibiol. perusteet
BIOP103 Ekologian ja evoluution perusteet
BIOP104 Limnologian perusteet
YMPP111 Ympäristö- ja energiateknologian perusteet
4 op
6 op
4 op
3 op
4 op

Fysiikka
FYSP100 Fysiikan matemaattiset menetelmät I
FYSP110 Fysiikan kokeelliset menetelmät
FYSP120 Fysiikan numeeriset menetelmät
FYSA200 Fysiikan matemaattiset menetelmät II
9 op
3 op
4 op
9 op

Kemia
KEMP101 Kemian perusteet 1
KEMP102 Kemian perusteet 2
KEMP103 Kemian perusteet 3
KEMP105 Kemian perusteet 4
KEMP110 Kemian perustyöt
5 op
5 op
4 op
7 op
4 op

Matematiikka
MATP100 Johdatus matematiikkaan
MATP152 Approbatur 1 A
MATP153 Approbatur 1 B
MATP170 Approbatur 3
3 op
4 op
4 op
5 op

Tilastotiede
TILP100 Johdatus tilastotieteeseen
TILP350 SPSS-kurssi
TILP360 Peruskurssien lopputyö
TILP450 Tilastomenetelmien jatkokurssi
joko
TILP250 Tilastotieteen peruskurssi 1
TILP260 Tilastotieteen peruskurssi 2
tai
TILP150 Tilastomenetelmien peruskurssi
3 op
2 op
3 op
9 op

6 op
6 op

6 op

IT-tiedekunta
ITKP101 Tietokone ja tietoverkot työvälineenä
ITKP102 Ohjelmointi 1
ITKY202 WWW-julkaiseminen
Kaikki ITKP- ja ITKA-kurssit valinnaisissa opinnoissa

 3 op
6 op
3 op


Kuva 8: Luentojen, harjoitusten ja laboratoriotöiden lisäksi opinnot vaativat itsenäistä työskentelyä.

# #

12 Kieli- ja viestintäopinnot

Matematiikka ja luonnontieteet ovat kansainvälisiä aloja, mistä syystä vieraiden kielten taito on tärkeä tiedekunnassa opiskelevalle ja tiedekunnasta valmistuvalle. Matematiikan ja luonnontieteiden opiskelija, opettaja ja tutkija tekee työtään erilaisissa ryhmissä ja verkostoissa, minkä vuoksi viestintätaidot ovat hänelle tärkeitä. Opiskeluympäristö on kansainvälinen, ja useimmiten myös tuleva työpaikka - olipa se sitten koulu, yritys, tutkimuslaitos tai yliopisto - arvostaa sujuvien viestintätaitojen ohella hyvää kielitaitoa ja vieraiden kulttuurien tuntemusta. Kieli- ja viestintätaidoillaan voi vaikuttaa omaan sijoittumiseensa valmistumisen jälkeen!

Kotimaassa suomen tai ruotsin kielellä koulusivistyksensä hankkineen matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan perustutkinto-opiskelijan on tutkintoasetuksen (794/2004) mukaan suoritettava vähintään 6 op kieli- ja viestintäopintoja alempaan (luonnontieteiden kandidaatin) tai ylempään (filosofian maisterin) korkeakoulututkintoon. Mikäli vaadittavia kieliopintoja ei ole suoritettu alemmassa korkeakoulututkinnossa, ne on suoritettava ylempään korkeakoulututkintoon. Kieli- ja viestintäopintoihin on sisällyttävä:

Kieli- ja viestintäopinnot voi suorittaa kursseina, tentteinä tai hakemalla korvaavuus muussa korkeakoulussa suoritetuista opinnoista. Koulusivistyksensä ulkomailla tai Suomessa muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä saaneen opiskelijan ei tarvitse suorittaa toisen kotimaisen kielen opintoja.

Vuoden 2004 alusta voimaan tulleiden lakien (423/2003 ja 424/2003) mukaan kaksikielisessä viranomaisessa valtion henkilöstöllä tulee olla virka-alueen väestön enemmistön kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen taito sekä toisen kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito, mikäli viran säädettyihin kelpoisuusvaatimuksiin kuuluu korkeakoulututkinto. Suomen kielen taidon opiskelija on yleensä hankkinut ja osoittanut käymällä suomenkielisen peruskoulun ja lukion ja suorittamalla yliopistossa tai korkeakoulussa suomenkielisen kypsyysnäytteen.

Toinen kotimainen kieli arvioidaan vuoden 2004 alusta voimaan tulleen asetuksen (481/2003) mukaan arvosanoilla tyydyttävä, hyvä tai erinomainen suullinen, kirjallinen ja ymmärtämisen taito. Yliopiston järjestämien kurssien ja kokeiden yhteydessä voi osoittaa tyydyttävän tai hyvän toisen kotimaisen kielen suullisen ja kirjallisen taidon.

Yliopiston kielikeskus tarjoaa oman alasi kannalta tarpeelliset kieli- ja viestintäopinnot. Kieli- ja viestintäopintojen tarkoituksena on tukea opiskeluasi ja antaa valmiuksia työelämässä tarvittavaan äidinkieliseen ja vieraskieliseen viestintään. Saat ohjausta myös opiskelutaitojen ja itseohjatun opiskelun kehittämiseen - ne luovat pohjaa elinikäiselle kielenoppimiselle. Kielikeskuksen verkkosivusto Kielikompassi http://kielikeskus.jyu.fi/ auttaa sinua kieli- ja viestintäopintojen suunnittelussa ja HOPSin teossa. Sieltä saat myös tietoa eri kielten opetuksesta ja verkkotyöskentelystä, itsenäisestä kielenoppimisesta ja verkkomateriaalien käytöstä. Tutustu myös kieli- ja viestintäopintojen suunnittelutyökaluun KOPSiin, jonka avulla voit pohtia omaa oppimistasi, arvioida kielitaitoasi ja asettaa tavoitteita kielenoppimiselle sekä suunnitella kielenoppijanpolkuasi omista lähtökohdistasi ja muita opintojasi tukevaksi.

# #

12.1 Toinen kotimainen kieli 2 op

Toisen kotimaisen kielen opintojakson voit suorittaa kurssilla Akademisk svenska 2 op. Mikäli kielitaitosi on riittävä, voit suorittaa sen myös korvaavana kokeena, josta löydät lisätietoa Kielikompassin tentit ja korvaavuudet -sakarasta. Ruotsin opinnot suositellaan suoritettaviksi toisena tai kolmantena opiskeluvuonna.

Ruotsin suullisen ja kirjallisen taidon suoritukset merkitään opintorekisteriin erillisinä arvosanoina (TT/HT). Korppi-järjestelmässä kurssi on tästä syystä jaettu kahdelle kurssinimikkeelle (XRU0302 Akademisk svenska/skriftlig ja XRU0303 Akademisk svenska/muntlig), vaikka kurssi suoritetaan yhtenä opintojaksona. Korpissa ilmoittaudutaan vain kirjalliseen (skriftlig) osioon.

Mikäli äidinkielesi on ruotsi, niin ota yhteyttä kirjoitusviestinnän lehtori Timo Nurmeen (tnurmi@ulc.jyu.fi).

Akademisk svenska / skriftlig, muntlig 2 op - Matematisk-naturvetenskapliga fakulteten

På kursen får du diskutera och skriva om dina studier och arbetslivet och företeelserna inom din bransch. Du får i uppgift att läsa aktuella facktexter, söka information på Internet och presentera parvis ett ämne som ni själva har valt och leda diskussion inom temat. Du lär dig ordförråd, får tolka tabeller och diagram och tränar lite grammatik. Du får argumentera och motivera din åsikt t.ex. om utmaningar och nya forskningsresultat inom ämnet, energifrågor, miljöfrågor och etiska frågor. Ett skriftligt prov ingår också.

Ruotsin kielen valmentavat kurssit ja muut valinnaiset kurssit

Mikäli ruotsin kielen taitosi on jostain syystä ruostunut, voit parantaa kielitaitoasi valmentavilla kursseilla joko verkko-opintoina kurssilla XRU0008 Nätfräsch tai kontaktiopetukseen perustuvilla kursseilla XRUX005/006 Ruotsin kielen valmentava kurssi 1 ja 2. Kielen rakenteiden kertaamiseen ja harjoitteluun sopii XRUX001 Grammatikkurs. Valinnaiset kurssit on tarkoitettu opiskelijoille, jotka haluavat syventää ruotsin kielitaitoaan ja samalla tutustua ruotsalaiseen yhteiskuntaan ja pohjoismaiseen kulttuuriiin. Lisätietoja kursseista löydät Kielikompassin opetussakarasta kohdasta ruotsin kieli.

# #

12.2 Vieraan kielen opinnot 2 op

Tutkintoosi kuuluu myös vähintään yhdestä vieraasta kielestä sellainen taito, joka mahdollistaa oman alasi kehityksen seuraamisen ja kansainvälisessä ympäristössä toimimisen.

Englannin kieli

Tutkintoon kuuluvat vieraan kielen opinnot voit suorittaa esimerkiksi seuraavilla tiedekuntamme opiskelijoille tarkoitetuilla englannin kielen kursseilla. Mikäli kielitaitosi on hyvä, voit suorittaa opinnot myös korvaavalla kokeella, josta löydät lisätietoa Kielikompassin tentit ja korvaavuudet -sakarasta.

XENM001 Academic Reading 2 op
The course focuses on developing academic reading skills and strategies, and vocabulary strategies for reading extensive discipline specific texts. Critical information management and activation of communication skills will also be included. The focus of the course varies depending on the discipline, student needs etc. The course may also be integrated with subject studies.
Target group: 1st year students

XENM003 Communication Skills 2 op
Students will enhance their oral communication skills in academic and professional situations relating to their own field and future profession. Students will become familiar with the conventions and cultural considerations associated with spoken production and interaction. In addition students will develop communication confidence and team working skills.
Target group: Primarily 2nd year students.

Pakollisten englanninkielen kurssien lisäksi voit suorittaa erilaisia valinnaisia kursseja AEFIN-ohjelmasta oman mielenkiintosi mukaan, olipa kyseessä sitten tutkimus- tai työelämätaitoihin perehdyttävät kurssit tai kulttuurien väliseen viestintään painottuvat opintojaksot. Lisätietoja kursseista löydät Kielikompassin opetussakarasta, englannin kieli, elective courses - AEFIN.

Muut kielet

Tutkintoon kuuluvat pakolliset vieraan kielen opinnot voi suorittaa myös muussa kuin englannin kielessä. Lisätietoja näistä kursseista löydät Kielikompassin kieliopintojen suunnittelu -sakarasta kohdasta Tutkintovaatimukset, Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta.

# #

12.3 Valinnaiset kieliopinnot

Tutkintoon ei vaadita valinnaisia kieliopintoja. Erittäin suositeltavaa kuitenkin on suorittaa ja liittää tutkintoon valinnaisiksi opinnoiksi eri kielten valinnaiskursseja tai vieraiden kielten ja kulttuurien opintoja. Valitse kurssisi siten, että saat mahdollisimman monipuolisen kieli- ja viestintätaidon ja aseta tavoitteesi työelämän vaatimuksia vastaaviksi. Lisätietoja eri kielten opinnoista ja opintokokonaisuuksista Kielikompassissa http://kielikompassi.jyu.fi/.

# #

12.4 Viestintäopinnot

Matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan perustutkinto-opiskelijan on suoritettava vähintään 2 op äidinkielen puhe- tai kirjoitusviestinnässä. Opinnot voi suorittaa erityisesti matemaattis-luonnontieteellisten alojen opiskelijoille suunnatuilla tai kaikkien tiedekuntien opiskelijoille tarkoitetuilla kirjoitus- tai puheviestinnän kursseilla tai laitoksilla järjestettävän kurssin, seminaarin tai harjoitustyön yhteydessä.

Kirjoitusviestintä

Matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan opiskelijoille tarkoitettu opintojakso XKVM001 Tutkimusviestinnän perusteet (2 op) suoritetaan aineopintoihin liittyvän tutkimusseminaarin kirjallisen tutkimusraportin yhteydessä. Kieliasusta annetaan henkilökohtainen palaute. Tarkemmat tiedot kielikeskuksen lehtori Timo Nurmelta: tnurmi@ulc.jyu.fi.

Kirjoitusviestinnän voit suorittaa myös tenttimällä tai kaikkien tiedekuntien opiskelijoille suunnatuilla kursseilla. Kandidaattivaiheen opinnoiksi sopivia ovat esim. XKVX001 Kirjoituskurssi 2 op tai XKV0012 Kielenhuollon kurssi 3 op. Maisterivaiheeseen soveltuvia opintoja ovat esim. XKVX003 Tieteellinen kirjoittaminen pro graduaan työstäville 2 op tai XKVX002 Työelämän tekstitaidot 3 op. Lisätietoja kurssitarjonnasta löydät Kielikompassin opetussakarasta kohdasta kirjoitusviestintä.

Puheviestintä

XPV0301 Puheviestinnän perusteet matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan opiskelijoille 2 op järjestetään yhdessä ainelaitoksen kanssa. Tavoitteena on kehittää esiintymisen ja ryhmäviestinnän perustaitoja sekä täsmentää viestijäkuvaa ohjaavan palautteen ja itsearvioinnin avulla. Jos aineopintoihin integroitua kurssia ei ole ohjelmassa silloin, kun haluaisit tehdä puheviestinnän opintoja, valitse silloin XPV0018 Puheviestinnän perusteet -kurssi 2 op.

Kielikeskus tarjoaa runsaasti myös esiintymisen ja ryhmäviestinnän teemoihin liittyviä opintoja, esim. XPV0024 Esiintymisvarmuuden kehittäminen 3 op, XPV0013 Opetusviestintä 3 op, XPV0011 Neuvottelu- ja kokoustaito 3 op, XPVX002 Työhyvinvointia vuorovaikutuksesta ja XPVX003 Työelämän viestintätaidot 3 op. Kursseista löydät lisätietoa Kielikompassista. Äidinkielen puheviestinnän opinnot voit aloittaa jo ensimmäisenä opiskeluvuonna.

Äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia puhuvien kieli- ja viestintäopinnot

Äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia puhuvilta edellytetään kieli- ja viestintäopintoja yhteensä 6 op. Näihin on sisällyttävä pakollinen suomen kielen kurssi, joka korvaa viestinnän opinnot. Vieraan kielen opintoja on suoritettava vähintään 2 op. Toisen kotimaisen kielen opinnot voidaan korvata jonkun muun kielen opinnoilla (suomen kieli tai vieras kieli).

Suomen kieli
Suomi toisena ja vieraana kielenä -kurssien kuvaukset ovat Kielikompassissa sekä suomen- että englanninkielisinä. Suomi 1 ja Suomi 2 -kurssien taso vastaa tutkintoon hyväksyttävän suomen kielen vaatimuksia. Lisätietoja Kielikompassin opetussakarasta kohdasta suomi toisena ja vieraana kielenä.

Vieras kieli
Vieraan kielen opinnoiksi soveltuvista kursseista löydät lisätietoa Kielikompassin kieliopintojen suunnittelu -sakarasta kohdasta Tutkintovaatimukset, Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta.

# #

13 Kirjaston tarjoama tiedonhankinnan opetus

Kirjasto järjestää sekä perus- että jatko-opiskelijoille lukukausittain tiedonhankinnan opetusta ja ohjausta, jonka tavoitteena on tukea ainelaitosten omaa opetusta sekä antaa opiskelun ja tutkimustyön onnistumiseksi tarvittavat tiedonhankintataidot.

Uudelle opiskelijalle tiedonhankinnan koulutus antaa valmiudet käyttää kirjaston palveluita, opettaa JYKDOKin tiedonhakua sekä perehdyttää kurssikirjakokoelmaan ja oman tieteenalan kokoelmiin. Luonnontieteiden kandidaatin tutkinnon loppuvaiheessa olevan koulutus perehdyttää aiheenmukaiseen tiedonhakuun ja hakustrategioihin. Tavoitteena on, että kandidaatin tutkinnon suorittanut tuntee ja osaa käyttää oman tieteenalansa painettuja ja verkossa olevia tietolähteitä pystyen siten itsenäisesti hankkimaan ja käsittelemään tietoa tietystä aihekokonaisuudesta. Maisterivaiheen koulutuksen tavoitteena on, että maisterin tutkinnon suorittanut hallitsee tiedonhankinnan osana itsenäisen tieteen tekemisen taitoja.

Kirjasto tarjoaa matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan opiskelijoille tiedonhankinnan koulutusta joko erillisenä kurssina tai laitoksen opetukseen, esimerkiksi kandidaattiseminaariin integroituneena. Koulutus räätälöidään aina ryhmäkohtaisesti. Opettajat voivat tilata tiedonhankinnan opetusta kirjastosta luonnontieteiden informaatikolta.

Ryhmille järjestettävän opetuksen ohella kirjasto tarjoaa koulutuskalenterin mukaisesti laajempaa koulutusta yksittäisten työvälineiden, kuten JYKDOK- ja NELLI-tietokantojen tai RefWorks-viitteidenhallintaohjelman käyttöön. Tarkemmat tiedot ja koulutuskalenteri löytyvät kirjaston sivuilta http://kirjasto.jyu.fi/.

Tiedonhankinnan avuksi on mahdollista saada sopimuksen mukaan myös henkilökohtaista ohjausta luonnontieteiden informaatikolta: Liisa Halttunen, sähköposti liisa.halttunen@library.jyu.fi

# #

14 Erillisiä kursseja

MTKY002 Liikuntakurssi (2-4 op)

Katso liikuntakurssin ohjelma Korpista. Kurssilla tutustutaan Jyväskylän kaupungin liikuntapalveluihin sekä eri lajeihin oman valinnan mukaan. Kaksi opintopistettä saa 15 suorituskerrasta ja neljä opintopistettä 30 suorituskerrasta. Kurssi antaa mahdollisuuden omakohtaiseen liikunnan harrastamiseen virkistys- ja kuntoliikunnan periaatteen pohjalta. Kurssi antaa myös virikkeitä oman kunnon kohentamiseen ja ylläpitämiseen itsenäisesti opiskelun aikana ja sen jälkeen. Tutustu myös koko yliopistoliikunnan tarjontaan yo-liikunnan sivuilla http://www.jyu.fi/hallinto/yliopistoliikunta/.

MTKY060 Luottamustehtävät (2-4 op)

Aktiivisesta toiminnasta yliopiston hallituksen, tiedekuntaneuvoston tai laitosneuvoston jäsenenä, Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan edustajiston tai hallituksen jäsenenä, ainejärjestön puheenjohtajana tai sihteerinä sekä alumnikoordinaattorina tms. toimimisesta annetaan 2-4 opintopistettä edellyttäen, että opiskelija raportoi toimintansa:

  1. Missä luottamuselimessä opiskelija on toiminut, kuinka kauan ja kuinka usein?
  2. Mitä opiskelija katsoo oppineensa luottamustehtävistä (vuorovaikutustaidot, kokoustekniikka, ryhmässä toimiminen, yhteistyötaidot sekä johtamisvalmiudet)?
  3. Miten opiskelija voi hyödyntää kokemustaan jatkossa? Miten asioiden valmistelua tulisi opiskelijan mielestä kehittää?

Raportti jätetään tiedekunnan toimistoon. Opintoasiainpäällikkö tai hallintopäällikkö hyväksyy raportin sekä määrittelee myönnettävien opintopisteiden määrän.

MTKY061 Pienryhmän ohjaaminen (4 op)

Koulutuksesta vastaa Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta. Koulutuksen tavoitteena on antaa valmiudet toimia yliopiston uusien opiskelijoiden ohjaajana ja neuvojana yliopisto-opintojen alussa sekä tukea sosiaalisen verkoston rakentamisessa ja yliopistoyhteisöön sopeutumisessa. Se valmentaa erilaisten käytännön ongelmien kohtaamiseen ja niiden ratkaisemiseen, ryhmädynamiikan luomiseen, sosiaalisten ongelmien tunnistamiseen ja niihin reagoimiseen sekä uudenlaisen ympäristön (yliopistomaailma, vieras paikkakunta) aiheuttamien alkuvaikeuksien selvittämiseen.

Koulutus toteutetaan leirimuotoisena intensiivikoulutuksena. Se koostuu alustuksista ja niiden pohjalta toteutetuista ryhmätoimintaharjoituksista, tehtävänantojen perusteella suoritettavista lavastetuista ongelmatilanteista, niiden käsittelemisestä ryhmissä sekä työryhmien purkamisesta mininäytelmämuotoisesti. Lisäksi koulutukseen kuuluu case-paketti, jonka tarkoituksena on esimerkkitapausten avulla havainnollistaa tilanteita, joihin tutor joutuu reagoimaan, ja antaa vaihtoehtoisia ratkaisumalleja näihin tilanteisiin.

Opintokokonaisuuden toinen osa muodostuu varsinaisesta tutorina toimimisesta, jonka aikana tekemiensä muistiinpanojen pohjalta tutor laatii 2-3 sivun raportin. Raportista on käytävä ilmi, mitä opiskelija kokee oppineensa tutoroinin aikana, miten opiskelija koki ryhmän hyötyneen tutoroinnista, mitä ongelmia tutoroinnissa ilmeni ja miten opiskelija pyrki ne ratkaisemaan, ja miten opiskelija voi hyödyntää kokemustaan tulevaisuudessa. Lisäksi raportissa voi esittää ideoita tutorkoulutuksen kehittämiseen. Raportti palautetaan tiedekunnan opintoasiainpäällikölle.

# #

15 Muiden tiedekuntien tarjoamia opintoja

# #

15.1 Aineenopettajaksi opiskeleville

Aineenopettajaksi opiskelevien kandidaatin ja maisterin tutkinnot sisältävät pääaineen perus- ja aineopintojen ja syventävien opintojen lisäksi toisen opetettavan aineen opinnot ja opettajan pedagogiset opinnot (60 op). Toinen opetettava aine voi olla mikä tahansa koulussa opetettava aine. Matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan aineista opetettavaksi aineeksi voi valita biologian, fysiikan, kemian tai matematiikan. Biologian aineenopettajiksi valmistuvien toinen opetettava aine on kemia.

Opettajan pedagogiset opinnot

Opettajan pedagogiset opinnot antavat asetuksessa määritellyn (asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista 865/2005) muodollisen kelpoisuuden opetustehtäviin. Opettajan pedagogiset opinnot (60 op) jakautuvat perus- ja aineopintoihin.

Suoravalittuina aineenopettajankoulutukseen valitut opiskelijat suorittavat pedagogiset perusopinnot opettajankoulutuslaitoksen järjestämissä kotiryhmissä. Opinnot alkavat ensimmäisen lukuvuoden toisessa jaksossa (loka-marraskuussa) ja kestävät toisen lukuvuoden kevääseen. Tämän jälkeen opiskelija voi hakeutua pedagogisiin aineopintoihin, kun hänellä on suoritettuna opetettavan aineen opintoja vähintään 55 op.

Ne opiskelijat, joita ei ole valittu suoraan aineenopettajankoulutukseen, suorittavat perusopinnot kasvatustieteiden laitoksella opiskelemalla kasvatustieteen ja aikuiskasvatustieteen tai varhaiskasvatustieteen perusopintoja (KTKP-jaksot). Opintoihin ilmoittaudutaan Korpissa. Perusopintojen jälkeen haetaan opettajan pedagogisiin aineopintoihin (35 op) opettajankoulutuslaitokselle. Haku ja valintakoe ovat vuosittain kevätlukukauden aikana, vuoden 2009 haku päättyy tammikuun alussa. Näistä hauista ilmoitetaan aina erikseen. Hakuvaiheessa hakijalla on oltava suoritettuna vähintään 55 op pääaineen opintoja sekä vähintään 15 op kasvatustieteen ja aikuiskasvatustieteen tai varhaiskasvatustieteen perusopintoja (KTKP-opintojaksot). Muualla kasvatustieteen perusopinnot (25 op) suorittaneet täydentävät opintonsa pedagogisiksi perusopinnoiksi saatuaan opinto-oikeuden pedagogisiin aineopintoihin.

Tutkintoihin sisällytetään pedagogisia opintoja opettajankoulutuslaitoksen opetussuunnitelman mukaan siten, että kandidaatin tutkintoon kuuluu pedagogisia opintoja 25 opintopistettä ja maisterin tutkintoon 35 opintopistettä. Ainelaitokset vastaavat koulussa opetettavien aineiden opinnoista ja opettajankoulutuslaitos pedagogisista opinnoista kasvatustieteiden tiedekunnan hyväksynnän mukaan. Ainelaitokset, opettajankoulutuslaitos, Normaalikoulu ja muut kasvatustieteiden tiedekunnan hyväksymät harjoittelukoulut toteuttavat tutkintokoulutuksen yhteistyössä.

Aineenopettajankoulutuksen pedagogiset opinnot antavat opettajan pedagogisten opintojen osalta kelpoisuuden opettaa yleissivistävissä, ammatillisissa ja aikuiskoulutuksen oppilaitoksissa. Koulutuksessa yhdistetään ainetietoa sekä kasvatukseen, oppimiseen ja opettamiseen liittyvää tietoa jäsennellyksi kokonaisuudeksi. Koulutuksen tarkoituksena on auttaa tulevaa opettajaa kehittymään opetuksen suunnittelun, toteuttamisen, arvioinnin ja kehittämisen ammattilaiseksi. Aineenopettajan pedagogiset opinnot ovat tasoltaan perus- ja aineopintoja. Suoritettuaan ne opiskelijalla on mahdollisuus hakeutua kasvatustieteen syventäviin opintoihin.

Opettajankoulutukseen suoraan valitut opiskelijat Muut Jyväskylän yliopiston opiskelijat Tutkinnon jälkeen pedagogisiin aineopintoihin hakeutuvat opiskelijat
1. opiskeluvuosi:
Kasvatustieteiden yhteiset perusopinnot (KTKP101-103) 15 op

2. opiskeluvuosi:
Opettajankoulutuksen pedagogisten perusopintojen opintojaksot OPEP410 ja OPEP510

3. opiskeluvuosi:
Pääaineopintoja (sis. kandidaatintutkielman)

4. opiskeluvuosi:
Pedagogiset aineopinnot 35 op

5. opiskeluvuosi:
Pääaineopintoja (sis. pro gradu -tutkielman)

Ennen pedagogisiin aineopintoihin hakeutumista suoritettava kasvatustieteiden yhteisiä perusopintoja (KTKP101-103) vähintään 15 op ja pääaineopintoja vähintään 55 op. Suoritettava myös soveltuvuuskoe ennen opintoihin hyväksymistä.

Pedagogisten perusopintojen täydennysmoduli (jaksot OPEP410 ja OPEP510) 10 op ja tämän jälkeen välittömästi pedagogiset aineopinnot 35 op.
Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden tulee tehdä ennen hakeutumistaan pedagogisiin aineopintoihin kasvatustieteellisiä perusopintoja (KTKP101-103, ks. valintaperusteet) vähintään 15 op ja suoritettava soveltuvuuskoe.

Pedagogisten perusopintojen täydennysmoduli (jaksot OPEP410 ja OPEA510) tehdään ennen pedagogisia aineopintoja. Aineopinnot jatkuvat välittömästi perusopintojen täydennyksen jälkeen.

Opetustoimen hallinto ja johtaminen -perusopinnot (rehtoriopinnot)

Kasvatustieteiden tiedekunnan Rehtori-instituutin (http://www.jyu.fi/edu/laitokset/rehtori/) järjestämiin Opetustoimen hallinto ja johtaminen -opintoihin (25 op) valitaan vuosittain sivuainehaun perusteella 10 opiskelijaa. Opinnot antavat valmiuksia toimia opetushallinnon johtotehtävissä painottaen ihmisten johtamista. Opiskelijakiintiössä valituille opiskelijoille koulutus on maksuton. Opintoihin voivat hakea Jyväskylän yliopistossa ensimmäistä perustutkintoaan suorittavat opiskelijat. Opiskelijalla tulee olla opinto-oikeus opettajan pedagogisiin opintoihin.

# #

15.2 Teknologialiiketoiminta -opintokokonaisuus

Teknologialiiketoiminnan sivuainekokonaisuuden (http://www.jyu.fi/econ/oppiaineet/teknologialiiketoiminta/) tavoitteena on tarjota "liiketoimintaosaamisen lyhyt oppimäärä" luonnontieteellisen alan ja hyvinvointiteknologian opiskelijoille.

Teknologialiiketoiminnan opiskelijat voivat valita kiinnostuksensa mukaan joko kasvuyritystoimintaa tai teollisen yrityksen toimintaa ja järjestelmiä painottavia kursseja. Sivuainekokonaisuuteen kuuluu myös liiketoimintaviestinnän kursseja sekä kursseja liiketoimintakulttuureista, kulttuurienvälisestä kommunikaatiosta ja toiminnasta globaalissa ympäristössä.

Teknologialiiketoiminta on kehittyvä ja kokeilullinen opintokokonaisuus, joka yliopiston sisäisen yhteistyön lisäksi panostaa yritysyhteistyöhön. Käynnistyvän yrityskumppanuusohjelman puitteissa yritysten edustajat osallistuvat tutkimus- ja kehityshankkeisiin sekä opetussisältöjen suunnitteluun ja toteutukseen esimerkiksi vierailuluentojen ja harjoitustöihin liittyvän ohjauksen ja mentoroinnin kautta. Yrityskumppanuusohjelman ansiosta teknologialiiketoiminnan opiskelijoille tarjoutuu mahdollisuus tutustua lähemmin kummiyrityksen toimintaan ja organisaatioon.

Sivuainekokonaisuuden kurssit pyritään toteuttamaan niin, että sivuaineen suorittaminen on mahdollista yhden lukuvuoden aikana, ts. kokonaisuudessa pakollisina olevat kurssit järjestetään vuosittain.

# #

15.3 Sivuaineena tietotekniikka tai kognitiotiede

Tietotekniikka on opiskelun jälkeistä työuraa ajatellen tarpeellinen sivuaine matemattis-luonnontieteellisen tiedekunnan opiskelijoille, erityisesti fyysikoille. Ohjelmointitaito sekä kyky hyödyntää tietotekniikkaa tulosten keräämisessä ja analysoinnissa on todettu niin tärkeäksi osaksi valmistuvien osaamista, että matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan opiskelijoilla on automaattisesti oikeus suorittaa tietotekniikan perus- ja aineopintojen lisäksi myös tietotekniikan syventävät opinnot.

Tarjolla olevat tietotekniikan ja kognitiotieteen sivuaineopintokokonaisuudet:

# #

15.3.1 Informaatioteknologian perusopintokokonaisuus, 25 op

Jos haluat opiskella sivuaineena informaatioteknologiaa, sivuaineopinnot aloitetaan informaatioteknologian perusopintokokonaisuudella.

Informaatioteknologian perusopintokokonaisuus muodostuu kahdesta pakollisesta jaksosta ITKP101 Tietokone ja tietoverkot työvälineenä (3 op) ja ITKP102 Ohjelmointi 1 (6 op). Loput opintojaksot ovat valinnaisia kuitenkin siten että kursseista ITKY203 Henkilökohtaisen tiedonhallinnan perusteet ja ITKY202 WWW-julkaiseminen voi valita vain toisen kurssin. Eri alojen opiskelijat voivat paketoida opinnoista itselleen tarkoituksenmukaisia kokonaisuuksia, esimerkkinä mallikokonaisuus fyysikoille ja matemaatikoille.

Informaatioteknologian perusopintokokonaisuus on pohjaopintoina ainekohtaisille aineopinnoille, joiden laajuus on 35 op. Informaatioteknologian perusopintokonaisuus (25 op) ja tietotekniikan / tietojärjestelmätieteen aineopinnot (35 op) muodostavat siten yhdessä 60 opintopisteen laajuiset perus- ja aineopinnot. Jos siis aiot suorittaa joko tietotekniikassa tai tietojärjestelmätieteessä 60 opintopisteen laajuiset sivuaineopinnot, sinun kannattaa valita jo informaatioteknologian perusopintokokonaisuuden valinnaisiksi jaksoiksi ao. kokonaisuuksiin vaadittavia jaksoja.

Pakolliset kurssit:
  • ITKP101 Tietokone ja tietoverkot työvälineinä, 3 op
  • ITKP102 Ohjelmointi 1, 6 op

 9 op
Valinnaiset kurssit:
  • Kaikki ITKP-, ITKA- ja mahdolliset tulevat ITKS -alkuiset kurssit.
  • Vain toinen kursseista ITKY203 Henkilökohtaisen tiedonhallinnan perusteet ja ITKY202 WWW-julkaiseminen.
  • Soveltuvat TIEP-, TIEA-, TIES-, TJTP-, TJTA- ja TJTS -alkuiset kurssit. Kurssien esitietovaatimukset tulee huomioida ennen kurssien suorittamista.

min. 16 op

Taulukko 15.1: Informaatioteknologian perusopintokokonaisuus (25 op):

Esimerkkisivuainekokonaisuus matemaatikoille ja fyysikoille

  • ITKP101 Tietokone ja tietoverkot työvälineinä, 3 op
  • ITKP102 Ohjelmointi 1, 6 op
  • TIEP111 Ohjelmointi 2, 8 op
  • ITKA201 Algoritmit 1, 4 op
  • TIEA381 Numeeriset menetelmät, 5 op

# #

15.3.2 Tietotekniikan perus- ja aineopinnot, 60 op

Pohjaopintoina on informaatioteknologian perusopintokokonaisuus, 25 op, jonka valinnaisiin opintoihin kannattaa suorittaa seuraavassa taulukossa mainittuja opintoja (pakollisia kursseja). Lisäksi suoritetaan 35 op:n laajuiset tietotekniikan aineopinnot. Yhdessä nämä muodostavat 60 op:n laajuiset tietotekniikan perus- ja aineopinnot.

Pakolliset kurssit:
  • ITKP101 Tietokone ja tietoverkot työvälineinä, 3 op
  • ITKP102 Ohjelmointi 1, 6 op
  • ITKP103 Ihminen ja tietojärjestelmä, 3 op
  • ITKP104 Tietoverkot, 3 op
  • TIEP111 Ohjelmointi 2, 8 op
  • ITKA111 Oliosuuntautunut analyysi ja suunnittelu, 5 op
  • ITKA201 Algoritmit 1, 4 op
  • ITKA204 Tietokannat ja tiedonhallinnan perusteet, 4 op
  • TIEA211 Algoritmit 2, 4 op

 40 op
Valinnaiset kurssit:
Kaikki TIEA-, TIES-, TIEJ-, ITKA- ja ITKS -alkuiset kurssit. Sopimuksen mukaan myös TJTA- ja TJTS -alkuiset kurssit.
 20 op

Taulukko 15.2: Tietotekniikan perus- ja aineopinnot (60 op):

# #

15.3.3 Tietotekniikan aineenopettajakoulutuksen perusopinnot (25 op) sekä perus- ja aineopinnot opettajille, 60 op

Opettajille tarkoitetut opinnot poikkeavat jonkin verran yleisistä tietotekniikan sivuaineopinnoista. Tietotekniikan aineenopettajakoulutuksen perus- ja aineopinnot antavat kelpoisuuden opettaa ainetta peruskoulussa tai toisena opetettavana aineena lukiossa.

Pakolliset kurssit:
  • ITKY202 WWW-julkaiseminen, 3 op
  • ITKP101 Tietokone ja tietoverkot työvälineinä, 3 op
  • ITKP102 Ohjelmointi 1, 6 op

Vähintään 6 opintopistettä seuraavista opinnoista:
  • ITKY203 Henkilökohtaisen tiedonhallinnan perusteet, 3 op
  • ITKP104 Tietoverkot, 3 op
  • ITKA204 Tietokannat ja tiedonhallinnan perusteet, 4 op

 18 op
Valinnaiset kurssit:
Kaikki ITKP-, ITKA-, ITKS-, TIEP-, TIEA- ja TIES -alkuiset kurssit sekä erikseen sovittavat TJTA- ja TJTS -alkuiset kurssit. Lisäksi sopimuksen mukaan soveltuvia opintoja mm. seuraavista aihealueista: tietotekniikan perusteet, laitteistot ja niiden ylläpito, multimedia, kuvankäsittely sekä Linux.
7 op

Taulukko 15.3: Tietotekniikan aineenopettajankoulutuksen perusopintokokonaisuus sivuaineopiskelijoille (25 op):

Pakolliset kurssit:
  • ITKY202 WWW-julkaiseminen, 3 op
  • ITKP101 Tietokone ja tietoverkot työvälineinä, 3 op
  • ITKP102 Ohjelmointi 1, 6 op
  • ITKP103 Ihminen ja tietojärjestelmä, 3 op
  • ITKP104 Tietoverkot, 3 op
  • TIEP111 Ohjelmointi 2, 8 op
  • ITKA111 Oliosuuntautunut analyysi ja suunnittelu, 5 op
  • ITKA201 Algoritmit 1, 4 op
  • ITKA204 Tietokannat ja tiedonhallinnan perusteet, 4 op
  • TIEA361 Tietotekniikan opettajan työvälineitä, 6 op

 45 op
Valinnaiset kurssit:
Kaikki TIEA-, TIES-, TIEJ-, ITKA- ja ITKS -alkuiset kurssit. Sopimuksen mukaan myös TJTA- ja TJTS -alkuiset kurssit. Voidaan myös sisällyttää enintään 5 op ITKP- tai TIEP -alkuisia opintoja.
 15 op

Taulukko 15.4: Tietotekniikan aineenopettajankoulutuksen perus- ja aineopintokokonaisuus sivuaineopiskelijoille (60 op):

# #

15.3.4 Tietotekniikan syventävät opinnot

Syventävät opinnot suoritetaan tietotekniikan pääaineen maisteriopintojen tutkintovaatimuksia mukaellen, jolloin opiskelija voi valita, mihin suuntautumisvaihtoehtoon haluaa syventyä. Merkinnän suorituksesta antaa suuntautumisvaihtoehdon vastuuprofessori.

Tietotekniikan syventävät sivuaineopinnot mobiilijärjestelmien suuntautumisvaihtoehdon (MOB) mukaan, 60 op

Vastuuprofessori: Timo Hämäläinen

Esitiedot:

Esitietoina vaaditaan tietotekniikan perus- ja aineopinnot. Tietotekniikan opintojen tulee sisältää ainakin seuraavat asiasisällöt:
  • olio-ohjelmointi
  • algoritmit ja tietorakenteet
  • tietoverkot
  • käyttöjärjestelmien perusteet
  • järjestelmäkehitys
  • tietokannat ja tiedonhallinta

Esitietoina vaaditaan myös matematiikan perusopintojen taitoja, sisältäen ainakin seuraavat osa-alueet:
  • todistustekniikat
  • diskreetti matematiikka
  • jonot ja sarjat
  • raja-arvot
  • funktiot ja jatkuvuus
  • todennäköisyyslaskenta
  • lineaarialgebra ja geometria

Esitietojen lisäksi täydentävät opinnot, 12 op:
Seuraavien kurssien suoritus, jos niiden asiasisällöt eivät kuulu jo aiempiin opintoihin:
  • TIEA241 Automaatit ja kieliopit, 5 op
  • TIEA322 Tietoliikenneprotokollat, 3 op
  • TIEA323 Mobiilit sovellusalustat, 4 op

Syventävät opinnot, 60 op:

Suuntautumisvaihtoehdon pakolliset syventävät opinnot:
  • TIES324 Signaalinkäsittely, 4 op
  • TIES325 Tietoliikenteen stokastiset menetelmät, 3 op
  • TIES422 Langattolmat järjestelmät, 3 op
  • TIES426 Reaaliaikajärjestelmät, 3 op
  • TIES427 Hajautetut järjestelmät, 3 op
  • TIES529 Mobiilijärjestelmien laboratoriotyöt, vähintään 3 op

 20 op
Suuntautumisvaihtoehdon valinnaiset syventävät opinnot:
  • Soveltuvia syventäviä opintoja ovat TIES-alkuiset kurssit ja erikseen sovittavat muut kurssit (esim. FYSE-alkuiset kurssit).

 20 op
Sivuainetutkielma 20 op

Tietotekniikan syventävät sivuaineopinnot opettajankoulutuksen suuntautumisvaihtoehdon (OPE) mukaan, 60 op

Vastuuprofessori: Tommi Kärkkäinen

Esitiedot:

Esitietoina vaaditaan tietotekniikan perus- ja aineopinnot. Tietotekniikan opintojen tulee sisältää ainakin seuraavat asiasisällöt:
  • olio-ohjelmointi
  • algoritmit ja tietorakenteet
  • Tietoverkot
  • järjestelmäkehitys
  • tietokannat ja tiedonhallinta
  • WWW-julkaisu

Esitietojen lisäksi täydentävät opinnot, 10 op:
Seuraavien kurssien suoritus, jos niiden asiasisällöt eivät kuulu jo aiempiin opintoihin:
  • TIEA361 Tietotekniikan opettajan työvälineitä, 5 op
  • TJTA330 Ohjelmistotuotanto, 5 op

Syventävät opinnot, 60 op:

Suuntautumisvaihtoehdon pakolliset syventävät opinnot:
  • TIES461 Tietotekniikan opetuksen perusteet, 5 op
  • TIES462 Virtuaaliset oppimisympäristöt, 5 op
  • TIES463 Verkkokurssin tuotantoprosessi, 10 op

 20 op
Suuntautumisvaihtoehdon valinnaiset syventävät opinnot:
  • soveltuvia syventäviä opintoja

 20 op
Sivuainetutkielma 20 op

Tietotekniikan syventävät sivuaineopinnot ohjelmistotekniikan suuntautumisvaihtoehdon (OT) mukaan, 60 op

Vastuuprofessori: Tommi Kärkkäinen

Esitiedot:

Esitietoina vaaditaan tietotekniikan perus- ja aineopinnot. Tietotekniikan opintojen tulee sisältää ainakin seuraavat asiasisällöt:
  • olio-ohjelmointi
  • algoritmit ja tietorakenteet
  • tietoverkot
  • käyttöjärjestelmien perusteet
  • järjestelmäkehitys
  • tietokannat ja tiedonhallinta

Esitietoina vaaditaan myös matematiikan perusopintojen taitoja, sisältäen ainakin seuraavat osa-alueet:
  • todistustekniikat
  • diskreetti matematiikka
  • jonot ja sarjat
  • raja-arvot
  • funktiot ja jatkuvuus
  • todennäköisyyslaskenta
  • lineaarialgebra ja geometria

Esitietojen lisäksi täydentävät opinnot, 10 op:
Seuraavien kurssien suoritus, jos niiden asiasisällöt eivät kuulu jo aiempiin opintoihin:
  • TIEA241 Automaatit ja kieliopit, 5 op
  • TJTA330 Ohjelmistotuotanto, 5 op

Syventävät opinnot, 60 op:

Suuntautumisvaihtoehdon pakolliset syventävät opinnot: Kaikille pakolliset kurssit, 10 op:
  • TIES441 Ohjelmistoarkkitehtuurit, 5 op
  • TJTSS50 Ohkelmistojen testaus ja laadunvarmistus, 5 op

Valitaan vähintää 10 op seuraavista kursseista:
  • TIES342 Algoritmit 3, 5 op
  • TIES442 Tekoäly, 5 op
  • TJTSS33 Olio-ohjelmointi, 5 op
  • TJTSS63 Ohjelmistojen ylläpito, 5 op

 10+10 op
Suuntautumisvaihtoehdon valinnaiset syventävät opinnot:
  • TIES443 Introduction to Data Mining, 3 op
  • TIES542 Ohjelmointikielten periaatteet, 5 op
  • TJTSB51 Requirements Management and Systems Engineering, 5 op
  • TJTST12 Tietokantasovellusten suunnittelu ja toteutus, 7 op
  • muut soveltuvat syventävät kurssit

 20 op
Sivuainetutkielma 20 op

Tietotekniikan syventävät sivuaineopinnot simuloinnin ja optimoinnin suuntautumisvaihtoehdon (SIMO) mukaan, 60 op

Vastuuprofessori: Raino A. E. Mäkinen

Esitiedot:

Esitietoina vaaditaan tietotekniikan perus- ja aineopinnot. Erityisesti seuraavien asiasisältöjen tuntemus vaaditaant:
  • tietorakenteet ja algoritmiti
  • ohjelmointi

Esitietoina vaaditaan myös matematiikan perusopintojen taitoja, sisältäen ainakin seuraavat osa-alueet:
  • matematiikan perusopintokokonaisuus (sisältäen todennäköisyyslaskennan perustiedot (esim. kurssi Todennäköisyyslaskenta A), suositellaan matematiikan perusopintovaihtoehtoa A)
  • useamman muuttujan differentiaali- ja integraalilaskennan alkeet tai Fysiikan matemaattiset perusteet 1 tai vastaavien sisältöjen hallinta

Esitietojen lisäksi täydentävät opinnot, 10 op:
Seuraavien kurssien suoritus, jos niiden asiasisällöt eivät kuulu jo aiempiin opintoihin:
  • TIEA381 Numeeriset menetelmät, 5 op
  • TIEA382 Lineaarinen ja diskreetti optimointi, 5 op

Syventävät opinnot, 60 op:

Suuntautumisvaihtoehdon pakolliset syventävät opinnot:
  • TIES481 Simulointi, 5 op ("diskreetti simulointi")
  • TIES482 Dy-mallit ja niiden numeriikka 1, 5 op ("jatkuva simulointi")
  • TIES483 Epälineaarinen optimointi, 7 op ("yksitavoitteinen sileä optimointi")

 17 op
Suuntautumisvaihtoehdon valinnaiset syventävät opinnot:
  • TIES581 Numeerinen lineaarialgebra, 5 op
  • TIES582 Dy-mallit ja niiden numeriikka 2, 5 op
  • TIES583 Optimoinnin jatkokurssi, 5 op ("monitavoitteinen ja/tai epäsileä optimointi")
  • muut tietotekniikan syventävät opintojaksot (TIES-alkuiset)
  • matematiikan syventävät opintojaksot
  • virtuaaliyliopistokonsortion tarjoamat matemaattisen mallintamisen opintojaksot
  • muut erikoiskurssit

 23 op
Sivuainetutkielma 20 op

# #

15.3.5 Kognitiotieteen perusopinnot, 25 op, ja perus- ja aineopinnot, 60 op

Kognitiotiede (http://www.jyu.fi/it/laitokset/cs/kog) on monitieteinen, erilaisia ihmistieteellisiä ja teknis-taloudellisia aineita yhdistävä tieteenala. Sen taustalla voivat olla mm. tietojenkäsittely, tietojärjestelmätiede, psykologia, filosofia, kielitiede, taiteentutkimus ja erilaiset taloudelliset aineet. Monitieteisenä ja ongelmalähtöisenä oppiaineena se integroi eri lähitieteiden osaamista tieteidenvälisten kysymysten ratkaisemiseksi. Näin tieteenala tarjoaa foorumin, jolla voidaan keskustella erilaisista ihmisen ja tietoyhteiskunnan suhteista. Oppiaine tarjoaa mahdollisuuden sekä syviin teoreettisiin pohdiskeluihin että käytännöllisten ja tulevaisuuden haasteisiin suuntautuneiden pyrkimysten toteuttamiseen.

Kognitiotieteen opintovaatimuksissa yhdistetään monien eri tieteenalojen osaamista monitieteiseksi kokonaisuudeksi. Opiskelija voi koota erilaisia kokonaisuuksia oman kiinnostuksensa ja tarpeidensa mukaan.

# #

16 Yhteistyökumppaneiden tarjoamat opinnot

Suomen Virtuaaliyliopisto (SVY)

Suomen Virtuaaliyliopiston (http://www.vy.fi) virtuaaliyliopistotoiminta on sekä yliopiston sisäistä että yliopistojen välistä yhteistyötä ja verkottumista tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämiseksi opetuksen ja opiskelun tukena. Opiskelijalle virtuaaliyliopisto antaa mm. mahdollisuuden opiskella joustavasti verkon kautta oman yliopistonsa sisällä tai hakeutua muiden yliopistojen tai yliopistojen yhteistyössä tuottamille verkkokursseille.

JOO-opinnot muissa yliopistoissa

JOO-sopimuksen (sopimus joustavasta opinto-oikeudesta) mukaan Suomen kaikkien yliopistojen perustutkinto- ja jatko-opiskelijoilla on mahdollisuus sisällyttää tutkintoonsa opintoja muiden suomalaisten yliopistojen tarjonnasta. JOO-opiskelulla pyritään laajentamaan oman yliopiston opintotarjontaa, lisäämään valinnaisuutta ja tukemaan opintojen etenemistä. Opiskelijalle JOO tarjoaa mahdollisuuden liittää tutkintoonsa opintoja muiden yliopistojen tarjonnasta. JOO-opintoihin on joko jatkuva haku tai haku on kaksi kertaa vuodessa.

Opiskelijalle JOO-opiskelu toisessa yliopistossa on maksutonta. Tietoa hakuajoista, hakulomake ja hakuohjeet ovat saatavilla osoitteesta http://www.joopas.fi. Matemaattis-luonnontieteellisellä tiedekunnan opiskelijoiden on mahdollista suorittaa muiden yliopiston opintoja JOO-periaatteiden mukaisesti maksutta myös Jyväskylän kesäyliopistossa.

Avoin yliopisto ja kesäyliopisto

Sivuaineopintoja voi opiskella myös avoimena yliopisto-opetuksena. Jyväskylän yliopiston avoin yliopisto (http://www.avoin.jyu.fi/) tarjoaa laajan valikoiman yliopistotasoisia opintoja, myös joitakin sellaisia opintokokonaisuuksia ja -jaksoja, joita ei järjestetä ainelaitoksilla (esim. Asiakaspalvelu ja markkinointi sekä Henkilöstöjohtaminen). Kaikki avoimen yliopiston opinnot voi liittää osaksi yliopistotutkintoja. Opintomuodot ovat joustavia: lähiopetus on iltaisin ja viikonloppuisin ja monissa aineissa on etäopiskelumahdollisuus. Opinnot ovat joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta maksullisia myös Jyväskylän yliopiston tutkinto-opiskelijoille.

Muiden yliopistojen avointa yliopisto-opetusta tarjoaa Jyväskylän kesäyliopisto (http://www.cec.jyu.fi/kesayo/avoin.shtml). Tarjonnassa on esim. tähtitieteen, hallintotieteen ja oikeustieteen opintoja. Opintoja järjestetään ympäri vuoden. Kesäyliopisto myöntää alennuksia opinnoista Jyväskylän yliopiston opiskelijoille.

Matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan opiskelijat voivat sisällyttää tutkintoonsa kesäyliopistossa suorittamiaan opintokokonaisuuksia myös maksutta. Mikäli tarjonnasta löytyy kiinnostava opintokokonaisuus, ota yhteyttä ennen opetuksen alkua laitoksen opintoneuvojaan. Opintojen soveltuvuus tutkintoosi arvioidaan HOPSin avulla ja maksujen korvaamisesta tehdään kirjallinen päätös. Opiskelumaksut korvataan opiskelijalle kuittien mukaan takautuvasti, kun opintokokonaisuus on suoritettu.

Matkailualan verkostoyliopisto

Matkailualan verkostoyliopisto (MAVY, http://www.tourismuninet.org/) yhdistää 17 suomalaisen yliopiston matkailun tieteellisen tutkimuksen, opetuksen ja osaamisen, seuraa alalla tapahtuvaa muutosta ja levittää tietämystä. Opinnot antavat perusteelliset tiedot eri tieteenaloilla tehtävästä matkailututkimuksesta ja tuovat osaamista ja innovaatioita matkailuelinkeinoon ja siihen läheisesti liittyviin sidosryhmiin. MAVYa koordinoi Joensuun yliopiston Savonlinnan kampuksella matkailualan opetus- ja tutkimuslaitos.

# #

17 Valmistuminen ja todistukset

Tiedekunta myöntää todistuksen suoritetusta luonnontieteiden kandidaatin tutkinnosta ja suoritetusta filosofian maisterin tutkinnosta. Aineenopettajaksi valmistuvan filosofian maisterin tutkintotodistuksen liitteeksi tulee todistus opettajan pätevyydestä.

Tutkinnon hakeminen

Kun olet suorittanut kaikki tutkintoon vaadittavat opinnot ja kun sekä pää- että sivuaineopintokokonaisuudet on koottu arvosteltuina opintorekisteriin, ota yhteyttä omaan ainelaitokseesi. Laitoksessa joko amanuenssi tai opintoasioista vastaava sihteeri opastavat sinua tutkintolomakkeen täyttämisessä.
Tutkintolomake kandidaatin tutkintoa varten:
http://www.jyu.fi/tdk/hallinto/op/kandidaatti_tutkinto_lomake.pdf.
Tutkintolomake maisterin tutkintoa varten:
http://www.jyu.fi/tdk/hallinto/op/maisteri_tutkinto_lomake.pdf.
Tutkintolomake toimitetaan täytettynä tiedekunnan toimistoon, jossa todistus kirjoitetaan. HUOM! Varaa todistuksen saamista varten aikaa noin kaksi viikkoa.

Tutkintotodistukset

Tutkintotodistuksiin merkitään pää- ja sivuaineina opiskellut oppiaineet, joiden opintopistemäärä on vähintään 20 op. Oppiaineista kerrotaan laajuus opintopisteinä sekä opintokokonaisuuden arvostelu. Todistuksissa mainitaan, millä kielellä opiskelija on saanut koulusivistyksensä ja kirjoittanut kypsyysnäytteensä sekä opiskelijan osoittama kielitaito. Todistukseen tulee näkyviin myös muiden opintojen yhteinen opintopistemäärä sekä kokonaisopintopistemäärä. Kandidaatin tutkielman nimi merkitään todistukseen, jos opiskelija niin haluaa. Tällöin tutkintolomakkeen liitteeksi tulee liittää kopio LuK-tutkielman kansilehdestä. Pro gradu -tutkielman nimi ja arvolause merkitään aina maisterin tutkintotodistukseen.

Todistuksen mukana opiskelija saa opinto-otteen, jossa on yksityiskohtainen selvitys tutkintoon suoritetuista opinnoista. Tutkintotodistuksista saa virallisia kopioita tiedekunnan toimistosta. Ulkomaiset opiskelijat saavat tutkintotodistukset sekä suomen- että englanninkielisinä. Suomalaiset opiskelijat saavat halutessaan tiedekunnan toimistosta englanninkielisen opintorekisteriotteen maksutta.

Diploma Supplement

Opiskelijapalvelut lähettää Diploma Supplementin (DS) kaikille tutkinnon suorittaneille. Diploma Supplement on kansainväliseen käyttöön tarkoitettu tutkintotodistuksen liite. Se sisältää lisätietoja kyseessä olevasta tutkinnosta, oppilaitoksesta sekä koulutusjärjestelmästä maassa, jossa tutkintotodistus on myönnetty. Diploma Supplementin sisällöstä on julkaistu kansainväliset suositukset Euroopan komission, Euroopan neuvoston ja UNESCOn toteuttaman pilottihankkeen tuloksena. Suomen lainsäädännön mukaan korkeakoulut ovat velvollisia antamaan pyynnöstä opiskelijoilleen kansainväliseen käyttöön tarkoitetun tutkintotodistuksen liitteen. Opetusministeriö on suositellut, että liitteenä käytetään Diploma Supplementia.

# #

18 Mitä maisterin tutkinnon jälkeen?

Maisterin tutkinnon suorittamisen jälkeen voit halutessasi jatkaa opintoja yliopistossa. Voit jatkaa opintojasi heti valmistuttuasi tai palata opintojen pariin myöhemmin oltuasi ensin työelämässä. Voit myös yhdistää työssäkäynnin ja opiskelun. Halutessasi voit myös pitää yhteyttä emoyliopistoosi ihan muuten vain.

Jatko-opinnot

Jos olet kiinnostunut tutkimustoiminnasta, voit hakeutua jatko-opintoihin suorittamaan lisensiaatin tai tohtorin tutkintoa joko omaan aiempaan yliopistoosi tai johonkin muuhun yliopistoon. Jatko-opintoihin voi hakeutua heti maisteriopintojen päätyttyä tai myöhemmin. Matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa pyritään ohjaamaan maisteriopintojensa loppuvaiheessa olevia, jatko-opinnoista kiinnostuneita opiskelijoita jatko-opintoihin ja ottamaan heidät mukaan tutkimusryhmien toimintaan. Jatko-opintojen suunnittelu aloitetaan yleensä keskusteluilla mahdollisen tulevan ohjaajan kanssa. Matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa jatko-opintoihin voi hakea kaksi kertaa vuodessa 31.5. ja 30.10. päättyvinä hakuaikoina. Eri yliopistoilla on erilaiset käytänteet jatko-opiskelijaksi hyväksymisestä. Tohtorin tutkinnon suorittaminen päätoimisesti opiskellen vie noin neljä vuotta. Opintoihin on mahdollisuus saada rahoitusta tutkijakouluista ja eri säätiöiltä.

Täydentävät opinnot

Jyväskylän yliopistossa maisterin tutkinnon suorittanut opiskelija voi jatkaa opintojensa täydentämistä, esimerkiksi kesken olevan opintokokonaisuuden suorittamista, ilmoittautumalla läsnäolevaksi täydentäväksi opiskelijaksi yliopiston määräämällä tavalla. Opinnot ovat toistaiseksi olleet maksuttomia. Opiskelu tapahtuu normaalina päiväopiskeluna. Maisterin tutkinnon jälkeen opintoja voi täydentää myös jossakin muussa kuin omassa yliopistossa. Opintoja varten tulee hakea erillistä opinto-oikeutta. Erillisellä opinto-oikeudella opiskeltavat opinnot ovat maksullisia.

Avoin yliopisto

Yliopistojen avoimet yliopistot järjestävät yliopisto-opintoja ilman ikä- ja pohjakoulutusvaatimuksia. Tarjonnassa on yliopistollisia opintokokonaisuuksia sekä yksittäisiä kursseja. Opinnot on suunniteltu joustaviksi ja opiskelumuotoja on useita erilaisia. Opinnot soveltuvat siten hyvin työn ohessa tehtäviksi. Avoin yliopisto antaa tutkinnon suorittaneille joustavan mahdollisuuden hankkia lisäpätevyyttä ja täydentää tutkintoa eri alojen opinnoilla. Tutkintoa ei avoimessa yliopistossa voi suorittaa, vaikka opinnot ovat eri tutkintojen osia. Avoimessa yliopistossa opiskelu on maksullista.

Täydennyskoulutus

Yliopistojen täydennyskoulutuskeskukset järjestävät eri alojen akateemista täydennyskoulutusta. Täydennyskoulutus ei ole yleensä tutkintoon johtavaa vaan se antaa ammatillisia lisävalmiuksia. Lisäpätevyyttä työtehtäviisi voit saada joko oman alasi tai jonkin muun alan täydennyskoulutuksesta. Koulutus on suunniteltu siten, että se sopii työn ohella opiskeleville. Täydennyskoulutus on maksullista.

Opettajaksi pätevöityminen

Jos opettajan ura kiinnostaa eikä omaan tutkintoon sisälly opettajan pätevyyteen tarvittavia opintoja, maisterin tutkinnon jälkeen voi yliopistoon hakeutua suorittamaan opettajan pedagogisia opintoja. Näiden opintojen suorittaminen on mahdollista joko opettajankoulutuslaitoksissa tai esim. erilaisissa muunto- ja pätevöitymiskoulutuksissa. Jos tarvitset lisää opetettavien aineiden opintoja, se on mahdollista joko täydentävinä opintoina, erillisillä opinto-oikeuksilla tai erilaisissa pätevöitymiskoulutuksissa. Aineenopettajan kelpoisuuteen vaaditaan tietyt opetettavan aineen opinnot. Jos olet muusta kuin aineenopettajankoulutuksesta valmistunut, sinun tulee tarkistuttaa laitoksissa tai tiedekunnassa, vastaavatko opintosi kouluissa opetettavien aineiden opintoja. Voit joutua täydentämään aiempia pääaineopintojasi. Koulutuksen järjestelyistä riippuen täydentävät opinnot voivat olla joko maksullisia tai maksuttomia.

# #

Liite 1: Jyväskylän yliopiston opintosuoritusjohtosääntö

Yliopiston hallituksen hyväksymä 20.5.1998 (sekä muutos 21 §:ään 26.8.1998, muutokset 16 §:ään ja 20 §:ään 8.12.1999, muutokset 5 §:ään ja 15 §:ään 13.6.2001, muutokset 1 §:ään, 2 §:ään, 5 §:ään, 7 §:ään, 12 §:ään, 15 §:ään, 19 §:ään, 23 §:ään ja 25 §:ään 13.4.2005 ja muutos 5 §:ään 24.8.2005)

# #

Opintosuoritus ja sen arviointi

1 §

Tämä johtosääntö koskee opintosuoritusten järjestämistä ja arviointia Jyväskylän yliopistossa. Opintosuorituksella tarkoitetaan tässä sellaista kirjallista tai suullista kuulustelua, esitelmää taikka taiteellista tai muuta suoritusta sekä alempaan ja ylempään tutkintoon kuuluvaa tutkielmaa, joka sisältyy Jyväskylän yliopiston opetussuunnitelmiin. Opintosuorituksella ei tässä johtosäännössä tarkoiteta lisensiaatintutkimuksia ja väitöskirjoja ja näitä vastaavia opin- ja taidonnäytteitä.

2 §

Kukin opettaja toimittaa kuulustelut tehtäväänsä kuuluvissa oppiaineissa siten kuin opetus- ja työsuunnitelmissa määrätään.

Opettajan ollessa estynyt määrää dekaani toisen saman aineen opettajan tai muun pätevän henkilön toimittamaan kuulustelut.

Opintosuoritusten arviointi perustuu opetussuunnitelmissa määriteltyihin tavoitteisiin. Arvioinnista vastaa opintojaksosta vastuussa oleva opettaja tai opettajat.

3 §

Arvioinnin tarkoituksena on opiskelijan opintojen etenemisen seuranta ja opetustyön kehittäminen. Opintosuoritusten arviointi antaa tietoa

Opettajan velvollisuutena on antaa opiskelijoille ennalta tieto opintosuorituksen vaihtoehtoisista suoritustavoista ja vaatimustasosta.

4 §

Opetussuunnitelmassa määritellään, miten opintokokonaisuudet muodostuvat opintojaksoista. Samoin määritellään opintokokonaisuuksien arviointiperusteet.

5 §

Opintosuoritusten arvioinnissa käytettäviä arvosteluasteikkoja ovat:

Käytettäessä arvosteluasteikkoa erinomaiset tiedot, hyvät tiedot, tyydyttävät tiedot, hylätty, niitä vastaava numeerinen kokonaisluvuista koostuva arvosteluasteikko

Alla olevaa taulukkoa 1.1 käytetään muunnettaessa arvosanoja uuden ja vanhan tutkintoasteikon välillä. Taulukkoon on merkitty myös vastaavuudet ECTS (the European Course Credit Transfer and Accumulation System)-asteikkoihin.

a) Numeerinen asteikko ennen
1.8.2005:
 b) Numeerinen asteikko 1.8.2005
alkaen*
 c) Numeerinen asteikko
1.8.2005 alkaen
opintoviikkomitoituksen
mukaan opiskelevilla
 d) Sanallinen
asteikko
e) ECTS-
asteikko
vastaavuus
f) ECTS-
sanallinen
asteikko
3-2,75 5 3 erinomainen (E) A excellent
2,50 - 2,25 4 2,50 kiitettävä (K) B very good
2,00 - 1,75 3 2 hyvä (H) C good
1,5 - 1,25 2 1,5 tyydyttävä (T) D satisfacory
1 1 1 välttävä (V) E sufficient
alle 1 0 0 ei hyväksytty FX, F fail

Taulukko: Arvosanojen muuntaminen

* 1.8.2005 alkaen käytetään opintojen arvioinnissa numeerista asteikkoa 0-5 (b). Opintojaan vanhojen opetussuunnitelmien (asetukset vuodelta 1994, 1995, 1997) mukaisesti jatkavien opiskelijoiden opintojaksojen arvioinnit kuitenkin rekisteröidään arvosteluasteikolla 0-3 (c). Muuntaminen näiden asteikkojen välillä tapahtuu vastaavuustaulukon mukaisesti.

6 §

Jollei muuta ole säädetty tiedekuntaneuvosto määrää menettelystä ja yleisistä perusteista, joiden mukaan muussa oppilaitoksessa suoritetut opinnot luetaan opiskelijalle hyväksi tutkintoa suoritettaessa.

# #

Kirjallisen kuulustelun järjestäminen

7 §

Kuulustelutilaisuuksia järjestettäessä tulee huolehtia siitä, että kuhunkin kuulustelusaliin määrätään riittävästi valvojia.

Yleisen kuulustelutilaisuuden valvontajärjestyksen määrää tiedekunnan dekaani.

Opetusta antavan yksikön kuulustelun valvontajärjestyksen määrää yksikön johtaja.

8 §
Tiedekunnan yleinen kuulustelutilaisuus kestää neljä tuntia.

Kuulusteltavan kokonaisuuden mukaan muu kuin tiedekunnan yleinen kuulustelutilaisuus voidaan määrätä lyhyemmäksi kuin neljäksi tunniksi.

9 §

Kuulusteluaika luetaan alkavaksi siitä hetkestä, jolloin kuulusteltavat näkevät kysymykset. Valvojien tulee huolehtia siitä, että kaikki kuulusteltavat näkevät kuulustelutehtävät samanaikaisesti.

Kuulustelutilaisuudesta ei saa poistua ennen kuin puoli tuntia on kulunut kuulustelun alkamisesta. Kuulustelun alkamisen jälkeen saapuneelle opiskelijalle valvojan tulee antaa mahdollisuus osallistua kuulusteluun, mikäli kukaan samaan kuulusteluun osallistuva ei ole poistunut salista ja mikäli siitä ei aiheudu huomattavaa haittaa.

Kuulustelutilaisuuden päätyttyä valvojat huolehtivat vastausten toimittamisesta kuulustelutilaisuuden järjestäjälle. Kuulustelijalla tulee olla mahdollisuus saada vastaukset viimeistään kuulustelutilaisuutta seuraavana työpäivänä.

10 §

Jollei kuulustelija itse ole paikalla kuulustelun alkaessa, hänen tulee ilmoittaa kuulustelun järjestämisestä huolehtivan yksikön kansliaan tai kuulustelun valvojalle, mistä hänet voidaan tavoittaa tai miten mahdolliset kuulusteluun liittyvät epäselvyydet muulla tavalla voidaan selvittää.

11 §

Kuulusteluihin saavat osallistua vain läsnäoleviksi ilmoittautuneet opiskelijat, joilla on ao. opinto-oikeus.

12 §

Tiedekunnan ja laitoksen yleiseen kuulustelutilaisuuteen on ilmoittauduttava viimeistään viikkoa ennen kuulustelutilaisuutta, jolloin myös postitse lähetettävien ilmoitusten tulee olla perillä. Kuulustelusta vastaavalla yksiköllä on oikeus hyväksyä myös edellä mainitusta poikkeava ilmoittautumisaika.

Ilmoittautuminen tapahtuu vahvistettua lomaketta käyttäen tai muutoin sovitulla tavalla. Myöhästyneiden tai puutteellisesti täytettyjen ilmoitusten mahdollisesta hyväksymisestä päättää kuulustelija.

Ilmoittautumisvelvoite ei koske luentosarjan, kurssin tai harjoitusten väli-, loppu- tai uusintakuulustelua, ellei kuulustelija toisin määrää.

13 §

Kuulusteluun osallistuvan on vaadittaessa todistettava henkilöllisyytensä.

Kuulusteluun osallistuvat on pyrittävä sijoittamaan kuulustelusaliin siten, että jokaisella on työrauha eikä kuulusteltavilla ole mahdollisuutta vilppiin.

14 §

Jos kuulusteltava on vammainen, kuulustelu on järjestettävä tarkoituksenmukaisella tavalla ja kuulustelijalla on oikeus soveltaa edellä tässä luvussa annettuja määräyksiä tilanteen edellyttämällä tavalla.

# #

Tulosten julkistaminen ja palaute

15 §

Tuloksia julkistettaessa ilmoitetaan hyväksyttyjen nimet ja mahdollinen arvolause sekä hylättyjen lukumäärä. Tuloslistan allekirjoittaa opintojaksosta vastuussa oleva opettaja tai opettajat. Kuulustelun järjestäjä on velvollinen säilyttämään tiedot opintosuoritusten arvioinneista.

Tuloksia julkistettaessa kuulusteltavan nimen yhteydessä ei saa käyttää asianomaisen henkilötunnusta.

Opintosuoritusten tulokset on julkistettava kahden viikon kuluessa siitä kun opettaja on saanut suoritukset arvioitavakseen. Tutkielman tarkastajien on annettava lausunto tiedekunnalle kuukauden kuluessa siitä kun työ on jätetty lopullisessa muodossa tarkastettavaksi.

Tulosten julkistamisen jälkeen opintosuoritukset on vietävä rekisteriin viipymättä. Opintosuoritusten tulee olla rekisterissä viimeistään viikon kuluttua tulosten julkistamisesta.

Mikäli opintojakson suoritustavasta tai muusta erityisestä syystä johtuen opintosuorituksen arviointi edellyttää edellä mainittua pitempää aikaa, laitoksen johtaja tai dekaani voi myöntää lisäaikaa. Mikäli lisäaikaa myönnetään, tulee opintojaksosta vastuussa olevan opettajan tiedottaa siitä opiskelijoille viivytyksettä asianmukaisella tavalla.

16 §

Opiskelijalla on arvostelun tuloksien lisäksi oikeus saada tieto arvosteluperusteiden soveltamisesta opintosuoritukseensa. Hänelle on myös varattava tilaisuus tutustua arvosteltuun kirjalliseen tai muuten tallennettuun opintosuoritukseen ja hänellä on oikeus saada omalla kustannuksellaan jäljennös suorituksestaan. Opintojaksosta vastuussa oleva opettaja tai opettajat voivat antaa palautteen opintojaksoon osallistuneille yksilöllisesti tai ryhmässä vaarantamatta mitä on säädetty tai määrätty opintosuoritusten julkisuudesta.

17 §

Luentoihin, kursseihin, harjoituksiin ym. opetukseen liittyvät kuulustelut järjestetään opetuksen päätyttyä. Uusimiseen varataan vähintään yksi mahdollisuus kahden kuukauden kuluessa.

18 §

Kuulusteluihin osallistumiskertoja ei saa rajoittaa. Mikäli opiskelija on ilman pätevää syytä jäänyt pois kahdesta peräkkäisestä saman opintosuorituksen kuulustelusta, joihin hän on ilmoittautunut tai, joissa hän on tullut hylätyksi, hänen tulee sopia opettajan kanssa seuraavasta suoritusmahdollisuudesta.

19 §

Kirjalliset ja muulla tavoin tallennetut opintosuoritukset on säilytettävä vähintään kuuden kuukauden ajan tulosten julkistamisesta. Pro gradu -tutkielmat, lisensiaatintutkimukset ja väitöskirjat säilytetään pysyvästi.

# #

Opintosuorituksen julkisuus

20 §

Opintosuoritusten julkisuudesta on voimassa mitä laissa viranomaisen toiminnan julkisuudesta (621/1999) säädetään.

Viranomaisen toiminnan julkisuudesta säädetyn lain 28 ':n mukaan luvan tietojen saamiseen opintosuorituksista opetus- ja tutkimustarkoituksiin antaa tiedekunnan dekaani tai erillislaitoksen johtaja. Mikäli lupa koskee useampaa tiedekuntaa tai erillislaitosta luvan antaa hallintovirasto.

# #

Erinäisiä säädöksiä

21 §

Opintosuorituksensa arvosteluun tyytymätön opiskelija voi pyytää siihen suullisesti tai kirjallisesti oikaisua arvostelun suorittaneelta opettajalta ja syventäviin opintoihin kuuluvan tutkielman tai muun vastaavan opintosuorituksen arvostelusta kirjallisesti arvostelupäätöksen tehneen monijäseniseltä hallintoelimeltä. Oikaisupyyntö on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä ajankohdasta, josta opiskelijalla on ollut tilaisuus saada arvostelun tulokset sekä arvosteluperusteiden soveltaminen omalta kohdaltaan tietoonsa.

Oikaisupyynnön johdosta tehtyyn päätökseen tyytymätön voi saattaa asian tutkintolautakunnan käsiteltäväksi 14 päivän kuluessa siitä, kun hän on saanut päätöksestä tiedon.

22 §

Kussakin tiedekunnassa on yksi tai useampi rehtorin kolmen vuoden toimikaudeksi määräämä tutkintolautakunta. Rehtori määrää tutkintolautakunnan puheenjohtajan, jäsenet ja heille henkilökohtaiset varajäsenet.

Jos puheenjohtaja tai jäsen ei voi osallistua asian käsittelyyn tai on muutoin estynyt, tulee hänen sijaansa hänen varajäsenensä. Jollei varajäsenkään voi osallistua asian käsittelyyn, määrää rehtori tutkintolautakunnan puheenjohtajan, jäsenet ja heille henkilökohtaiset varajäsenet käsittelemään kyseisen yksittäisen asian.

Tutkintolautakunnan tulee huolehtia siitä, että asia tulee selvitetyksi. Asianosaiselle on ennen asian ratkaisemista varattava tilaisuus antaa selityksensä sellaisista selvityksistä, jotka voivat vaikuttaa asian ratkaisuun.

Tutkintolautakunnan tulee antaa sen käsiteltäväksi saatetuista asioista perusteltu päätös.

23 §

Opiskelijan, joka tentissä syyllistyy vilppiin, voi valvoja välittömästi poistaa tenttitilaisuudesta, ja hänen suorituksensa hylätään. Opintosuoritus hylätään myös silloin, kun vilppi havaitaan vasta tenttitilaisuuden jälkeen. Myös muu opintosuoritus hylätään, mikäli opiskelijan voidaan todeta sitä suorittaessaan syyllistyneen vilppiin.

24 §
Opintosuoritukset eivät vanhene, ellei tiedekuntaneuvosto toisin määrää.

25 §
Tämä johtosääntö tulee voimaan 1.8.2005.