Kuva 1: Agora on opetuksen, tutkimuksen ja yritysten kohtauspaikka - järven rannalla, keskellä kaupunkia
Hyvä opintoja jatkava, "vanha" opiskelijamme,
Bologna-prosessin mukaiset, uudistetut tutkintorakenteet ovat olleet tiedekunnassamme käytössä lukuvuoden ajan. Jo tätä ennenkin olemme tehneet tutkintojen uudistustyötä ja ennakoineet tulevia muutoksia. Bologna-prosessilla tarkoitetaan yleiseurooppalaista pyrkimystä edistää opiskelijoiden ja ammattilaisten liikkuvuutta 45 maassa. Prosessin konkreettisena ilmentymänä on aiempien neljä-viisivuotisten maisterintutkintoon tähtäävien koulutusohjelmien jakaminen kahteen erilliseen tutkintoon, 3-vuotiseen kandidaatintutkintoon ja 2-vuotiseen maisterintutkintoon. Oppiminen on uusissa tutkinnoissa mitoitettu opintopistein, mutta niiden rinnalla säilyvät tutut opintoviikot siirtymäajan.
Siirtymäaika loppuu 31.7.2008. Tämä kannattaakin ottaa huomioon omia opintojasi suunnitellessasi. Vanhan asetuksen mukaisia ov-mitoitettuja opintoja voi suorittaa siirtymäajan loppuun saakka. Nyt kannattaa siis ahkeroida! Elokuun alun v. 2008 jälkeen kaikkien vanhojenkin opiskelijoiden on siirryttävä uuteen tutkintojärjestelmään. Halutessasi voit toki siirtyä suorittamaan uusimuotoista 3+2 -tutkintoa jo aiemmin. Jos tunnet tarvitsevasi opintoneuvontaa, kun mietit mahdollista siirtymistä uuteen tutkintojärjestelmään, ota reippaasti yhteyttä laitosten opintoneuvojiin. He opastavat sinua, miten kannattaa menetellä.
Tiedekuntamme on jatkossa yhä kansainvälisempi. Tälläkin hetkellä opiskelijoitamme ja tutkijoitamme työskentelee mm. Euroopassa, Japanissa ja USAssa; vastavuoroisesti Jyväskylään tulee opiskelijoita ympäri maailman. Kansainvälisen opiskelijavaihdon järjestelyt ovat nykyisellään toimivat, ja ne ovat realistinen vaihtoehto maailmankuvan avartamiseksi ja kestävien kansainvälisten kontaktien luomiseksi yhä globaalimmalla toimialallamme. Hyödynnä siis niiden tarjomia mahdollisuuksia. Lisää kansainvälisyyttä tuo myös tiedekuntaamme suunnitteilla oleva englanninkielinen maisteriohjelma. Tarkoituksena on, että osan tutkinnosta voi suorittaa ulkomaisessa yliopistossa, osan Jyväskylässä.
Syksy tuo uusia haasteita paitsi opiskelijoille, myös henkilökunnalle. Yliopistojen rakenteellinen kehittäminen konkretisoituu, uusi palkkausjärjestelmä (se paljon puhuttu UPJ) otetaan käyttöön, laitoksilla laaditaan tutkimusstrategioita, hallinnolle kehitetään palvelukeskuksia ja laatutyötä jatketaan. Kiirettä riittänee siis kaikilla meillä. Kehittämistyö on tietenkin tärkeätä, mutta kaikkein tärkeintä on toteuttaa perustehtäviämme eli tutkimusta ja siihen perustuvaa korkeinta opetusta. Niihin haluamme erityisesti panostaa.
Toivotamme kaikille opiskelijoille ja tiedekunnan henkilökunnalle työn iloa sekä haastavaa ja menestyksellistä lukuvuotta!
Dekaani Jukka Heikkilä ja opintoasiainpäällikkö Eija Ihanainen
#Kädessäsi on informaatioteknologian tiedekunnan opinto-opas, joka on tarkoitettu opintonsa aiemmin aloittaneille eli "vanhoille" opintoviikko-opiskelijoille. Opas sisältää yleisten asioiden lisäksi tietoa niistä muutoksista, joita valtakunnallinen tutkinnonuudistus on aiheuttanut Jyväskylän yliopistossa ja omassa tiedekunnassamme. Opintoviikko-opiskelijoiden on mahdollista suorittaa vanhanmuotoinen tutkinto vielä parin vuoden ajan eli 31.7.2008 saakka. Tämän jälkeen kaikkien, joilla opinnot ovat kesken, on siirryttävä suorittamaan uuden tutkintoasetuksen mukaisia tutkintoja. Jos näyttää siltä, ettet saa tutkintoasi valmiiksi määräaikaan mennessä, voit siirtyä uuteen järjestelmään jo aiemmin. Ota yhteyttä opintoneuvojiin sekä laitosten ja tiedekunnan henkilökuntaan ja hae ohjausta sinua askarruttaviin kysymyksiin.
Opintopisteopiskelijoille on tehty erillinen violetti opas, joka sisältää uudet tutkintovaatimukset.
#Jyväskylän yliopisto (JY) on vireä ja vinhasti kasvava monitieteinen sivistysyliopisto, joka on perustettu vuonna 1934. Yliopiston juuret ovat Suomen ensimmäisessä kansakoulunopettajaseminaarissa. Opiskelijoita on yli 16 000 ja henkilöstöä noin 2 500. Tiedekuntia on seitsemän: humanistinen, informaatioteknologian, kasvatustieteiden, liikunta- ja terveystieteiden, matemaattis-luonnontieteellinen, taloustieteiden ja yhteiskuntatieteellinen. Näistä liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta on alallaan Suomen ainoa. Yliopiston opiskelijoilla on valittavana lähes 80 pääainevaihtoehtoa. Kaiken kaikkiaan oppiaineita on tarjolla yli 100.
Jyväskylän yliopisto on kansainvälistynyt määrätietoisesti. Vaihto-opiskelijoita tulee vuosittain yli 70 maasta ja tutkimusyhteistyötä tehdään kymmenien eri puolilla maailmaa sijaitsevien yliopistojen kanssa.
Yhteistyö teollisuuden ja liike-elämän kanssa on tuonut mukanaan mm. monipuolisia harjoitteluohjelmia opiskelijoille. Ihminen, luonto ja teknologia ovat Jyväskylän yliopiston opetus- ja tutkimustyön kulmakiviä.
Luonnonkaunis Seminaarinmäen kampus on kuuluisa Alvar Aallon rakennuksista. Jyväsjärven rannalla sijaitsevaa Mattilanniemen kampusta ja Agora-rakennusta sekä vastapäistä Ylistönrinnettä leimaa arkkitehti Arto Sipisen kädenjälki.
Kuva 1: Agora on opetuksen, tutkimuksen ja yritysten kohtauspaikka - järven rannalla, keskellä kaupunkia
Hyvinvointi-, energia-, paperi- ja nanoteknologia kuten myös ihmisläheinen ja -lähtöinen tieto- ja viestintäteknologia ovat niin Jyväskylän (Jyväskylä - Human Technology City) alueen kuin Jyväskylän yliopistonkin osaamis- ja kehittämisstrategian painopistealueita. Kaikkien näiden osaamisalojen kehitystä edistävänä ja yhdistävänä tekijänä toimii informaatioteknologia. Informaatioteknologia ja sen sovellukset lävistävät ja entistä voimakkaammin muuttavat toimintatapoja ja -malleja monilla elämän osa-alueilla ja toimialoilla. Tarvitsemme informaatioteknologiaa työssämme ja vapaa-aikanamme - se on läsnä niin kotona kuin koulussakin.
Suomen, Keski-Suomen ja Jyväskylän kilpailukyky kansainvälisillä työmarkkinoilla perustuu jo valtioneuvoston tietoyhteiskuntastrategiankin nojalla koulutukseen ja osaamiseen. Keski-Suomessa IT-alan ylintä opetusta annetaan Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunnassa. Yliopiston toiminnan lähtökohtana on tutkimuksen ja opetuksen yhteys: perustehtävänä on harjoittaa tieteellistä tutkimusta ja antaa siihen perustuvaa ylintä opetusta, joka sekä luo että tukee työelämävalmiuksia. Näin syntyy erityisesti kyky seurata oman alan nopeaa kehitystä, minkä avulla sekä omia että työyhteisön toimintatapoja voidaan uudistaa ja tehostaa.
#Informaatioteknologian tiedekunnassa opiskelee 2 000 maisteriopiskelijaa ja lähes 200 jatko-opiskelijaa. Vuosittain valitaan noin 220 uutta opiskelijaa. Tieteenaloja ovat kauppatieteellinen ja luonnontieteellinen ala. Tiedekunnassa on kolme laitosta: tietojenkäsittelytieteiden laitos (TKTL), tietotekniikan laitos (TTL) ja tietotekniikan tutkimusinstituutti (TITU). Kaksi ensin mainittua ovat opetukseen ja tutkimukseen keskittyviä ainelaitoksia, TITU sen sijaan on maksulliseen palvelututkimustoimintaan suuntautunut erillislaitos.
Tiedekunta sijaitsee Agora-rakennuksessa (Agora (kreik.) = tori, kohtauspaikka), jossa opetus, tutkimus ja yritykset toimivat yhdessä. Jyväsjärven rannalla sijaitseva Agora on ollut toiminnassa rakennuksena syksystä 2000 lähtien. Se on myös Agora Human Technology -konseptia noudattava monitieteinen tutkimus- ja opiskeluyhteisö, jossa ihmistieteet ja teknologia sekä liike-elämä ja julkinen sektori kohtaavat synnyttäen rohkeasti uudenlaisia ajatuksia ja toimintaa. Agoran vahvuudet perustuvat monipuoliseen informaatio- ja viestintäteknologia-alan osaamiseen sekä monitieteiseen ihmisen kehityksen, toiminnan ja elinkaaren tutkimukseen.
Tiedekunta yhdistää innovatiivisella ja monitieteisellä tavalla liiketoiminnalliset ja inhimilliset painotukset teknologian kehittämisen, soveltamisen ja seurausten tutkimukseen. Keskeisiä tutkimuksen ja opetuksen alueita ovat tietojärjestelmien suunnittelu, toteutus ja hyödyntäminen organisaatioissa erityisesti digitalisoitumisen ja liiketoiminnan näkökulmasta, ohjelmistotekniikan ja mobiilijärjestelmien menetelmät ja sovellukset sekä laskennalliset menetelmät erityisesti simuloinnissa ja optimoinnissa sekä niiden teollisissa sovelluksissa.
Tutkimusta sekä opetusta varten tietotekniikan ja tietojenkäsittelytieteiden laitoksilla työskentelee professoreita, lehtoreita, yliassistentteja, assistentteja, suunnittelijoita, tutkijoita, dosentteja sekä tutkimuksessa ja opetuksessa avustavaa henkilökuntaa. Laitosten yhteisiä ja hallintoon liittyviä asioita hoitavat laitoksen johtaja, varajohtaja, laitosneuvosto sekä amanuenssi ja laitoksen toimisto. Laitoksen johtajan ja amanuenssin puoleen voi kääntyä kaikissa laitosta koskevissa asioissa. Opiskeluun liittyvissä käytännön asioissa laitosten opintoneuvojilla ja amanuensseilla on paras asiantuntemus.
#Tietojenkäsittelytieteiden laitoksella voi opiskella pääaineena tietojärjestelmätiedettä, tietojenkäsittelytiedettä sekä kognitiotiedettä. Tietojärjestelmätiede yhdistää tietojenkäsittelyn ja taloustieteet. Tietojärjestelmätieteen tutkimuksen lähtökohtana on tietotekniikan ja sitä hyödyntävän organisaation suhde ja siten tietojärjestelmien kehittäminen ja käyttö osana organisaation toimintaa.
#Tietotekniikan laitoksella opintojen pääaineena on tietotekniikka. Tutkimuskohteena on informaation käsittelyprosessien tehokas automatisointi. Opetuksen ja tutkimuksen painoalat liittyvät informaatioteknologian keskeisiin alueisiin, kuten uudenlaisten tietojenkäsittelysovellusten ja ohjelmistojen suunnitteluun, tietoverkkojen tiedonsiirtojärjestelmien suunnitteluun ja hallintaan sekä tehokasta tietokonelaskentaa hyödyntävien numeeristen ja matemaattisten menetelmien ja mallien käyttöön, esimerkiksi teollisten tuotteiden suunnittelussa, teollisten prosessien ohjauksessa, luonnontieteellisessä mallintamisessa ja suurten tietoaineistojen analyysissä.
#Tietotekniikan tutkimusinstituutin toiminta perustuu projekteihin. Henkilökunnassa yhdistyy Jyväskylän yliopiston monipuolinen osaaminen. Projekteissa työskentelee mm. informaatioteknologian, taloustieteen, viestinnän, kasvatustieteen, sosiologian ja psykologian osaajia. Toiminnan rahoitus saadaan projekteista. Suurimpia rahoittajia ovat Euroopan Sosiaalirahasto, Euroopan aluekehitysrahasto ja Tekes. Lisäksi rahoitusta saadaan yrityksille ja yhteisöille suunnatuista palvelututkimuksista. TITUn erityisosaamista ovat koulutusteknologia, organisaation tiedonhallinta, liikkuva tietojenkäsittely ja ohjelmistotuotanto. Tutkimuksessa TITUn vahvuudet liittyvät tietojärjestelmien suunnittelu-, toteutus- ja käyttöönottoprosesseihin sekä ohjelmistotuotantoon erityisesti menetelmien ja prosessien näkökulmasta.
|
Käyntiosoite
|
Mattilanniemi, Agora 5. kerros
|
Taulukko 2.1: Tietotekniikan tutkimusinstituutin (TITU) yhteystiedot
#Tiedekuntaneuvosto, dekaani, varadekaani, hallintopäällikkö, opintoasiainpäällikkö ja tiedekunnan toimiston henkilökunta sekä atk-tuen väki hoitavat tiedekunnan yhteisiä asioita. Tiedekunnan työskentelyä johtaa dekaani. Tiedekuntaneuvostoon kuuluu professoreja, muuhun opetus- ja tutkimushenkilökuntaan kuuluvia sekä opiskelijajäseniä.
|
Käyntiosoite |
Mattilanniemi, Agora 2. kerros |
Taulukko 2.2: Tiedekunnan toimiston yhteystiedot
#Vuonna 2002 Agoraan perustettiin monitieteinen erillislaitos Agora Center, joka tukee ja motivoi toimijoiden välistä yhteistyötä sekä yliopiston sisällä että yliopiston ja muiden toimijoiden kesken. Agora Centerin monitieteisissä hankkeissa on ollut mukana noin 180 gradu- tai jatkokoulutusvaiheessa olevaa opiskelijaa, 30 tohtoritutkinnon suorittanutta tutkijaa ja professoria yliopistostamme sekä joukko muiden, myös ulkomaisten yliopistojen kollegoja. Lisätietoja: http://www.jyu.fi/agora-center/
#Chydenius-instituutissa voi kouluttautua maisteriksi pääaineena tietotekniikka. Informaatioteknologian yksikön järjestämä koulutus on työn ohella tapahtuvaa monimuoto-opetusta, jonka järjestämisessä käytetään hyväksi tieto- ja viestintätekniikan sovelluksia.
Lisätietoja:
http://www.chydenius.fi/koulutus/tutkintoonjohtava/timo.html
Avoimessa yliopistossa järjestetään mm. informaatioteknologian opintoja, joihin voivat osallistua kaikki halukkaat iästä ja pohjakoulutuksesta riippumatta. Opinnot ovat maksullisia. Lähiopetus on iltaisin ja viikonloppuisin. Osa opetuksesta järjestetään yhteisopetuksena informaatioteknologian tiedekunnan kanssa. Avoimessa yliopistossa on kehitetty joustavia opiskelumuotoja, jotka sopivat siten myös työssäkäyville ja muualla kuin Jyväskylän läheisyydessä asuville. Lisätietoja: http://www.avoin.jyu.fi/
#Jyväskylän yliopiston avoin yliopisto, matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta ja kasvatustieteiden tiedekunta ovat jo usean vuoden ajan järjestäneet muunto- ja pätevöittämiskoulutusta opettajille. Vuonna 2007 koulutus laajenee myös informaatioteknologian tiedekuntaan. Koulutuksessa epäpätevät opettajat voivat hankkia joustavasti työn ohella opettajan pätevyyden tai luokanopettajat tai aineenopettajat hankkia kelpoisuuden esim. toista tai kolmatta opetettavaa ainetta varten. Osa opetuksesta järjestetään yhteisopetuksena tiedekunnan muun opetuksen kanssa. MALU-IT tarjoaa siten myös tiedekunnan varsinaisille opiskelijoille joustavia suoritusmahdollisuuksia aineopintojen suorittamiseksi. Lisätietoja koulutuksesta: http://www.avoin.jyu.fi/maluope/
#Kaikkia koulutusaloja koskeva uusi tutkintoasetus (Asetus yliopistojen tutkinnoista 794/2004) ja laki yliopistolain muuttamisesta (715/2004) astuivat voimaan 1.8.2005. Asetuksen mukaan opinnot on järjestettävä siten, että ne voi suorittaa päätoimisesti opiskellen viidessä vuodessa (kandidaatin tutkinto kolmessa vuodessa, maisterin tutkinto kahdessa vuodessa). Vanhojen tutkintoasetusten (Asetus humanistisista ja luonnontieteellisistä tutkinnoista 221/1994, Asetus kauppatieteellisistä tutkinnoista 139/1995) mukaisia tutkintoja voidaan suorittaa 31.7.2008 asti ulottuvan siirtymäkauden aikana.
Tutkinnonuudistuksen lähtökohtana on ns. Bolognan prosessi. Euroopan opetusministerit allekirjoittivat Bolognassa vuonna 1999 julistuksen eurooppalaisen korkeakoulutusalueen muodostamisesta. Euroopan eri maiden kansalliset järjestelmät olivat varsin erilaisia niin tutkintorakenteiltaan, koulutusajoiltaan kuin sisällöiltäänkin. Tavoitteena oli saada aikaiseksi rakenteellisesti yhtenäisempi tutkintojärjestelmä, joka olisi houkuttelevampi Euroopan ulkopuolelta tuleville opiskelijoille ja lisäisi myös liikkuvuutta ja yhteistyötä Euroopan sisällä.
Tavoitteisiin pyritään mm. ottamalla käyttöön selkeät ja vertailukelpoiset tutkinnot sekä kaksiportainen tutkintojärjestelmä ja opintopistejärjestelmä. Lisäksi pyritään poistamaan liikkuvuuden esteitä kehittämällä opiskelijoiden opiskelu- ja harjoittelumahdollisuuksia Euroopassa.
Tutkinnonuudistuksen kanssa samanaikaisesti tuli Jyväskylän yliopistossa voimaan joukko muita opiskeluun ja opintoasioihin liittyviä uudistuksia. Tähän lukuun on koottu näitä muutoksia. Osa niistä koskee kaikkia opiskelijoita, osa vain uuden tutkintojärjestelmän mukaisesti opintonsa aloittavia tai uuteen järjestelmään siirtyviä vanhoja opiskelijoita.
#Vanhojen tutkintoasetusten mukaisten opintojen mittayksikkönä on opintoviikko (ov). Maisterin tutkinnon laajuus on 160 ov ja kandidaatin tutkinnon laajuus 120 ov. Maisterin tutkinnon suorittaminen ei edellytä kandidaatin tutkinnon suorittamista.
Uudessa tutkintojärjestelmässä opiskelijat suorittavat kaksi erillistä tutkintoa: ensin kandidaatin tutkinnon ja sen päälle maisterin tutkinnon. Aiempiin vastaavannimisiin tutkintoihin verrattuna uusilla tutkinnoilla on erilaiset laajuudet: alempi tutkinto on suhteellisesti aiempaa pienempi. Opintoviikkojen sijasta käytetään opintojen mitoituksessa opintopisteitä (op). Opintojen vaatima työmäärä on 1 600 tuntia vuodessa ja yhden vuoden aikana tulisi normimitoituksen mukaan suorittaa 60 opintopistettä. Alemman korkeakoulututkinnon eli kandidaatin tutkinnon laajuus on 180 opintopistettä ja ylemmän korkeakoulututkinnon eli maisterin tutkinnon laajuus on 120 opintopistettä.
Lukuvuosina 2005-06, 2006-07 ja 2007-08 luennoitavat kurssit mitoitetaan pääsääntöisesti sekä opintopisteinä että opintoviikkoina.
#Uusi tutkintojärjestelmä otettiin käyttöön 1.8.2005. Aiemmin opintonsa aloittaneet opiskelijta voivat valita, jatkavatko opintojaan vanhan järjestelmän mukaan vai siirtyvätkö uuteen. IT-tiedekunnan suositukset siirtymisestä on kerrottu erillisessä kappaleessa tässä oppaassa. Jos opiskelija on ilmoittanut siirtymisestään uuteen järjestelmään, hän ei voi enää siirtyä takaisin vanhaan järjestelmään. Uuteen järjestelmään siirtyminen kannattaa siis harkita tarkoin. Ilmoitus uuteen järjestelmään siirtymisestä tehdään täyttämällä erillinen lomake http://www.jyu.fi/it/tiedekunta/lomakepankki/opiskelijalle/Ilmoittautumislomakeopintopisteet.pdf.
Vanhan järjestelmän mukaan opiskelevat ovat ns. opintoviikko-opiskelijoita. Uuden järjestelmän mukaan opiskelevat ovat ns. opintopisteopiskelijoita. Opiskelija voi siten olla joko opintoviikko- tai opintopisteopiskelija.
#Vanhojen tutkintoasetusten mukaisia tutkintoja voi suorittaa 31.7.2008 saakka. Siirtymäaikana vanhojen vaatimusten mukaan opiskelevat noudattavat opintojensa aloitusvuoden tai sen jälkeen hyväksyttyjä vanhaan tutkintoasetukseen perustuvia tutkintovaatimuksia niiltä osin kuin se on mahdollista. Jos vanhan järjestelmän mukaisia opintoja ei ole enää tarjolla, ko. opinnot voi korvata uusilla, lähinnä vastaavilla opintojaksoilla tai niiden osilla. Korvaavuudet hyväksyy pääaineen syventävien opintojen osalta suuntautumisvaihtoehdon professori.
Siirtymävaiheen käytänteet vaihtelevat eri laitoksilla. Jos epäröit, mitä vaatimuksia sinun tulee noudattaa, tarkista asia opetusta järjestävän laitoksen www-sivuilta tai amanuenssilta.
#Jos vanhan tutkintojärjestelmän mukaisesti opintonsa aloittanut opiskelija siirtyy opiskelemaan uuden asetuksen mukaisesti, aiemmin suoritetut opintoviikkomitoitetut opinnot muunnetaan opintopisteiksi. Tätä varten on sovittu käytettäväksi yhtenäistä kerrointa koko Jyväskylän yliopistossa. Mitoituksen ohella myös aiemmin suoritettujen opintojen arvostelu muunnetaan JOREssa uuden arvosteluasteikon mukaiseksi.
Yliopiston hallituksen tekemästä periaatepäätöksestä:
"Opetusministeriö on antanut ohjeen käyttää ns. viranomaiskertoimena 1,8:aa, jota käytetään ilmoitettaessa opintosuoritustietoja Kelan opintotukikeskukselle ja Tilastokeskukselle. On loogista, että samaa kerrointa käytetään myös muissa asiayhteyksissä tietojen yhdenmukaisuuden ja vertailtavuuden varmistamiseksi."
Siirtymävaiheen 1.8.2005 - 31.7.2008 ajan käytetään jaksojen mitoituksessa sekä opintopisteitä että opintoviikkoja. Kun opintoviikot muunnetaan opintopisteiksi, sovelletaan seuraavia periaatteita, ellei opintojakson tai opintokokonaisuuden mitoitusta ole tehty muulla tavoin:
Opintojaksot on arvioitu 1.8.2005 alkaen kokonaislukuasteikoilla 1-5, jota vastaa sanallinen arviointiasteikko välttävä - tyydyttävä - hyvä - kiitettävä - erinomainen. Vaihtoehtoisesti opintosuoritus voidaan arvioida asteikolla hyväksytty-hylätty.
Opettajat arvioivat kaikkien opiskelijoiden opintosuoritukset uuden asteikon mukaisesti riippumatta siitä, suorittaako opiskelija opintojaan vanhan vai uuden järjestelmän mukaisesti. JORE konvertoi arvostelun opintoviikko-opiskelijoille vanhan asteikon mukaiseksi. Uuden järjestelmän mukaan opiskelevat ovat ns. opintopisteopiskelijoita, joiden arvostelu rekisteröidään uuden asteikon mukaan.
Arvosteluasteikko 1-3 vastaa arvosteluasteikkoa 1-5 seuraavasti:
| 3, 3- | 5 | erinomainen |
| 2,5, 2+ | 4 | kiitettävä |
| 2 , 2- | 3 | hyvä |
| 1,5, 1+ | 2 | tyydyttävä |
| 1 | 1 | välttävä |
Vanhan tutkintoasetuksen mukaan tutkintoaan suorittavien opintosuoritusten arvioinnit on muunnettu 1.8.2005 jälkeen automaattisesti vastaamaan asteikkoa 1-3 seuraavasti:
| 5 | -> 3 |
| 4 | -> 2,5 |
| 3 | -> 2 |
| 2 | -> 1,5 |
| 1 | -> 1 |
Kolmiportainen, sanallinen arviointi muunnetaan seuraavasti:
| erinomaiset tiedot | -> erinomainen |
| hyvät tiedot | -> hyvä |
| tyydyttävät tiedot | -> tyydyttävä |
Opintoviikko-opiskelijoiden opintokokonaisuudet (perusopinnot, aineopinnot, syventävät opinnot) arvioidaan edelleen kolmiportaisella asteikolla tyydyttävät tiedot (TT), hyvät tiedot (HT) ja erinomaiset tiedot (ET).
Opintopisteopiskelijoiden opintokokonaisuudet arvioidaan sanallisesti viisiportaisella asteikolla: välttävä - tyydyttävä - hyvä - kiitettävä - erinomainen. Opintokokonaisuuksien arvolauseita laskettaessa noudatetaan normaaleja pyöristyssääntöjä. Lisätietoa uuden asetuksen mukaisten opintokokonaisuuksien arvioinnista (mm. tason ja laajuuden mukaiset painotukset) löydät opintopisteopiskelijoille tarkoitetusta opinto-oppaasta tiedekunnan www-sivuilta.
#Opintoviikko-opiskelijoiden kandidaatintutkielmat arvioidaan kauppatieteellisellä alalla asteikolla 1-3 ja luonnontieteellisellä alalla hyväksytty - hylätty.
Opintopisteopiskelijoiden kandidaatintutkielmien arviointi riippuu pääaineesta:
Vanhan tutkintojärjestelmän mukaan opiskelevien pro gradujen laajuus on erilainen eri koulutusaloilla: kauppatieteellisellä alalla laajuus on 17 ov ja luonnontieteellisellä alalla 15 ov. Kaikilla uuden tutkintoasetuksen mukaan opiskelevilla pro gradun laajuus on 30 op.
Pro gradu -tutkielmien arvioinnissa käytetään sekä vanhoilla että uusilla opiskelijoilla seitsenportaista asteikkoa: approbatur - lubenter approbatur - non sine laude approbatur - cum laude approbatur - magna cum laude approbatur - eximia cum laude approbatur - laudatur.
Asiaan liittyvä prosessi: http://prosessit.it.jyu.fi/julkaistut/?id=process|p90|i1
#Kaikkien opintojaksojen eli kurssien koodijärjestelmä muuttui syksyllä 2005. Käyttöön tuli 7. merkki. Koodin 3 ensimmäistä merkkiä kuvaavat yleensä oppiainetta (esim. TJT = tietojärjestelmätiede, TIE = tietotekniikka, KOG = kognitiotiede). Neljäs merkki kuvaa opintojakson vaativuustasoa: Y = yleisopinnot, P = perusopinnot, A = aineopinnot, S = syventävät opinnot, J = jatko-opinnot. IT-tiedekunnan itse järjestämät viestintäopinnot on merkitty V:llä (koodin alkuosa ITKV). Viidennen merkin merkitys vaihtelee: esim. tiedekunnan kaikille yhteisissä pääaineopinnoissa se kuvaa suositeltavaa suoritusvuotta. Syventävien opintojen kohdalla laitoksilla on erilaiset koodikäytänteet.
Tutkinnonuudistuksen yhteydessä vanhojen opiskelijoiden opintorekisteritiedoissa tapahtui muutoksia, sillä aiemmin suoritettuihin opintojen koodiin tuli 7. merkki eli 0 (=nolla) keskelle.
#Uuden tutkintoasetuksen mukaisista tutkinnoista kirjoitetaan uudenlaiset, nykyisistä poikkeavat todistukset. Suurin ero nykyiseen käytäntöön verrattuna on se, että maisterin tutkinnon todistukseen ei merkitä kandidaattitutkinnossa suoritettuja opintoja. Tutkintotodistukset ovat siten erillisiä. Maisterin tutkinnon suorittaneen henkilön tulee jatkossa esittää esim. työpaikkaa hakiessaan sekä kandidaatin että maisterin tutkinnon todistukset.
Vanhan tutkintojärjestelmän mukaisesti opiskelevat saavat edelleen vanhanmalliset todistukset. Halutessaan hekin voivat ottaa kandidaatin tutkinnon ja saada siitä todistuksen. Maisteritodistus sisältää kuitenkin myös kandidaattitutkintoon kuuluneet opinnot.
#Opetusministeriö on edellyttänyt, että vuoteen 2006 mennessä kaikille tutkintoaan suorittaville opiskelijoille laaditaan henkilökohtainen opintosuunnitelma eli HOPS. Jyväskylän yliopistossa kaikki opintonsa aloittavat tutkinto-opiskelijat tekevät itselleen HOPSin. Vanhat opiskelijat tekevät HOPSin laitosten ohjeiden mukaisesti. Opintojen suunnittelun apuna on Korpin eHOPS -sovellus. eHOPS perustuu opiskelijan pääaineen tutkintorakenteeseen, jonka pohjalta opiskelija voi tehdä oman henkilökohtaisen opintosuunnitelman. eHOPSiin voidaan liittää muita opintoja, kuten sivuaineita ja muissa yliopistoissa suoritettuja opintoja. Lisätietoa HOPSista: http://www.jyu.fi/opiskelu/ohjaus/hops/. Jyväskylän yliopiston HOPS-linjaus: http://www.jyu.fi/hallinto/opiskelijapalvelut/opintohallinto/hops/
Perusopiskelijan HOPS
Opiskelija tekee HOPSinsa varttuneemman opiskelijan eli "eHOPS-hemmon", tutorin, opintoneuvojan, opettajatutorin tai vastaavan laitoksen nimeämän henkilön opastuksella. HOPSit laaditaan laitosten ilmoittamalla tavalla. Tarjolla on malli-HOPSeja opintojen suunnittelun helpottamiseksi. Voit tutustua opintojen suunnittelu -toimintoon Korpin Opintojen suunnittelu -kohdassa.
Maisterikoulutusopiskelijan HOPS
Kaikille maisteri-/muuntokoulutusvalinnassa valituille tehdään opintojen alussa HOPS yhdessä laitoksen opintoneuvojan kanssa. HOPSia tehdessä selvitetään aiemmasta tutkinnosta ja aiemmista muista opinnoista saatavat korvaavuudet, laaditaan suunnitelma mahdollisista aiempaa tutkintoa täydentävistä ns. siltaopinnoista (op-opiskelijat) sekä maisteritutkintoa varten suoritettavista opinnoista. Maisterikoulutettavien HOPSin hyväksymismenettely poikkeaa muiden opiskelijoiden vastaavasta. HUOM! Jos olet muunto- tai maisterikoulutusvalinnan kautta valittu eikä sinulla ole vielä HOPSia, ota yhteyttä oman laitoksesi amanuenssiin tai opintoneuvojaan.
Opiskelijalle voidaan perustelluista syistä laatia myös tutkintovaatimuksista poikkeava HOPS. Opiskelija ja opintoneuvoja laativat yhdessä tämän HOPSin. Pääaineen osalta poikkeavan HOPSin hyväksyvät linjan johtaja ja laitoksen varajohtaja. Tutkintorakenteesta poikkeavan HOPSin voi hyväksyä dekaani.
Asiaan liittyvä prosessi: http://prosessit.it.jyu.fi/julkaistut/?id=process|p79|i1
#Jyväskylän yliopistossa on toista vuotta käytössä jaksojärjestelmä. Syys- ja kevätlukukaudet jaetaan kahteen jaksoon. Lisäksi kesälukukauden käyttöä tehostetaan. Syyslukukauden jaksoista käytetään lyhenteitä S1 ja S2, kevätlukukauden jaksoista vastaavasti K1 ja K2. Lukuvuosi alkaa virallisesti 1.8. ja päättyy seuraavan vuoden heinäkuun lopussa eli 31.7. Ensimmäinen opetusjakso alkaa kuitenkin vasta elokuun lopussa. Kurssit voivat kestää yhden tai useamman jakson ja niiden pituus voi olla myös lyhyempi kuin yksi jakso.
Yliopiston avajaiset 30.8.2006
Syyslukukausi 2006
Kevätlukukausi 2007
Kesälukukausi 2007: 21.5.-30.6.
#
Perusopinnot (aiemmin approbatur)
Tietyn oppiaineen opinnot aloitetaan yleensä perusopinnoista. Vanhan tutkintojärjestelmän perusopintojen minimilaajuus on 15 ov, uudessa järjestelmässä minimilaajuus on 25 op.
Aineopinnot (aiemmin cum laude approbatur)
Perusopintojen jälkeen suoritetaan aineopinnot. Vanhan järjestelmän aineopintojen minimilaajuus on 35 ov (=perusopinnot 15 ov + 20 ov). Uuden järjestelmän aineopintojen minimilaajuus on 35 op. Yhdessä perusopintojen kanssa ne muodostavat siten vähintään 60 op:n laajuiset perus- ja aineopinnot. Pääaineen perus- ja aineopintoihin kuuluu opinnäytetyö eli kandidaatintutkielma.
Syventävät opinnot (aiemmin laudatur)
Vanhan tutkintojärjestelmän syventävien opintojen minimilaajuus on asetusten mukaisesti 55-60 ov. Uuden järjestelmän syventävien opintojen laajuus on vähintään 60 op. (Uudet syventävät opinnot eivät siis sisällä perus- ja aineopintoja.) Syventäviin opintoihin kuuluu opinnäytetyö eli pro gradu -tutkielma, jonka laajuus on IT-tiedekunnassa 30 op.
Kukin opintojakso eli kurssi on mitoitettu opintopisteillä (op) ja aiemmin aloittaneita opiskelijoita varten myös opintoviikoilla (ov). Opintoviikko on laskennallinen yksikkö, joka vastaa noin 40 tunnin työmäärää. Uuden järjestelmän mukainen opintopiste vastaa keskimääräisen opiskelijan 26.7 tunnin työpanosta.
Tiedekunnan kurssien työmäärä ja kurssista saatavat opintopisteet on laskettu niin, että kahden tunnin luennon seuraaminen vastaa kahden tunnin työtä. Jos kurssiin ei kuulu harjoituksia (eli demoja), työmäärään on lisätty luentokertaa kohti 2-6 tuntia itsenäistä kertaamista. Jos kurssiin kuuluvat harjoitukset, niiden ratkaisemiseen laskettu aika (esim. 6 tuntia/viikko) sisältää myös luentotietojen kertaamista. Lisäksi kurssiin voi kuulua harjoitustyö, jonka vaatima keskimääräinen työmäärä on lisätty kurssin arvioituun työmäärään.
Esimerkkinä Ohjelmointi 1 -kurssin ( 6 op) vaatima työmäärä:
| Tunteja yliopistolla | Tunteja kotona | |
|
Luennot
|
40
|
|
| Yhteensä | 65 | 90 |
Kurssin työmäärä yhteensä 155 tuntia, mikä vastaa 5.8 opintopistettä.
Jos jokin asia on opiskelijalle entuudestaan tuttua, voi hänen kohdaltaan työmäärä olla jollakin kurssilla vastaavaa opintopistemäärää alhaisempi. Tämän perusteella ei kuitenkaan kannata erehtyä luulemaan, että sama pätee kaikkien kurssien osalta. Vastaavasti voi kurssin työmäärä olla opintopistemäärää suurempi, jos kurssin pohjatiedot eivät ole kunnolla hallussa. Myös henkilökohtaiset erot oppimisessa vaikuttavat todelliseen työmäärään.
Opiskelijan olisikin hyvä tuntea itsensä oppijana ja pyrkiä laatimaan lukujärjestyksensä todellista työmäärää (noin 40 h/viikko) vastaavaksi. Tällöin valmistuminen tavoiteajassa on mahdollista eikä työmäärä paisu kohtuuttoman suureksi.
#Syyslukukaudesta 2005 alkaen kaikilla informaatioteknologian tiedekunnan kauppatieteellisen alan tutkintoja suorittavilla - siis myös aiemmin opintonsa aloittaneilla muunto-/maisterikoulutettavilla- on ollut vapaa opinto-oikeus kaikkiin taloustieteiden tiedekunnan perus- ja aineopintoihin. Aiemmin muuntokoulutettavien on pitänyt opiskella englanninkielinen perusopintokokonaisuus.
#Jyväskylän yliopiston opintotarjontaan tulee lukuvuoden 2006-2007 aikana uusi Teknologialiiketoiminta -opintokokonaisuus. Sitä suositellaan valinnaiseksi sivuaineeksi IT-tiedekunnan opiskelijoille. Uudesta kokonaisuudesta kerrotaan tarkemmin laitosten sivuaine-esittelyjen yhteydessä.
#Tietotekniikan tutkimusinstituutin eli TITUn tekemää tutkimusta on tarkoitus jatkossa hyödyntää entistä enemmän tiedekunnan opetuksessa. Tulevana lukuvuonna opetustarjonnassa on uusi, syventävä opintojakso ITKS501 Yrityksen kokonaisarkkitehtuurin hallinta, suunnittelu ja kehittäminen (työnimi). Lisäksi TITUn ELTIS-projektissa tuotettua tutkimustietoa sisällytetään TJTSS63 Software Maintenance -kurssiin.
#Uuden tutkintoasetuksen mukaan opiskelija saa tutkintoa suorittaessaan yliopiston päätöksen mukaan lukea hyväkseen muussa kotimaisessa tai ulkomaisessa korkeakoulussa taikka muussa oppilaitoksessa suorittamiaan opintoja sekä korvata tutkintoon kuuluvia opintoja muilla samantasoisilla opinnoilla. Opiskelija saa yliopiston päätöksen mukaan lukea hyväkseen sekä korvata tutkintoon kuuluvia opintoja myös muulla tavoin osoitetulla osaamisella.
Vanhan tutkintojärjestelmän mukaisesti opiskelevien korvaavuuksista päätettäessä noudatetaan vanhoja, aiemmissa opinto-oppaissa kerrottuja korvaavuuskäytänteitä. Laitosten opintoneuvojat ohjaavat korvaavuuksien hakuun liityvissä asioissa.
Asiaan liittyvä prosessi: http://prosessit.it.jyu.fi/julkaistut/?id=process|p79|i1
#Vanhan tutkintojärjestelmän mukaisissa opinnoissa jatkamista suositellaan kaikille vanhoille opiskelijoille, joiden tarkoituksena on saattaa opintonsa loppuun 31.7.2007 mennessä (ehdottomasti 31.7.2008 mennessä). Halutessaan opiskelija voi kuitenkin siirtyä uuteen järjestelmään.
Niiden opiskelijoiden, joilla opintosuorituksia on vasta vähän ja valmistuminen vie enemmän kuin kaksi vuotta, kannattaa siirtyä uuteen tutkintojärjestelmään. Tällaisia ovat lähes kaikki vuonna 2004 aloittaneet ja osa vuonna 2003 aloittaneista perusvalinnan kautta hyväksytyistä.
Opiskelijoille suositellaan, että he suorittaisivat sekä alemman että ylemmän tutkinnon saman järjestelmän mukaisesti, koska vanhan järjestelmän mukainen kandidaatin tutkinto on laajempi (120 ov, noin 4 vuotta) kuin uuden järjestelmän vastaavanniminen tutkinto (180 op, 3 vuotta).
Jos opiskelija on kuitenkin suorittanut kandidaatin tutkinnon vanhan järjestelmän mukaisesti ja jatkaa maisteriopintoja uuden järjestelmän mukaan, voidaan maisterin tutkintoon lukea hyväksi kandidaatin tutkintoon sisältyviä opintoja sekä muita opintoja niiltä osin kun ne ylittävät 120 ov:n minimivaatimukset ja kuuluvat uuden järjestelmän mukaan tehtävän tutkinnon vaatimuksiin.
#Uuteen tutkintojärjestelmään siirrytään täyttämällä lomake, joka löytyy tiedekunnan www-sivuilta http://www.jyu.fi/it/tiedekunta/lomakepankki/opiskelijalle/Ilmoittautumislomakeopintopisteet.pdf Uuteen järjestelmään siirtymisessä ei kannata hätiköidä, sillä VANHAAN TUTKINTOJÄRJESTELMÄÄN EI VOI VAIHTAA TAKAISIN.
#Yliopistossa opiskelu on koulumaailmaa itsenäisempää. Opiskelija voi ja hänen tulee itse asettaa tavoitteet opiskelulleen. Yliopistossa opiskelijan on itse rakennettava oma, monipuolinen asiantuntijuutensa. Opiskeluoikeudet ovat varsin laajat, joten valinnanmahdollisuuksia on runsaasti. Erilaisten oppiaineiden lisäksi on valittavana monia vaihtoehtoisia opiskelutapoja.
Kukin opiskelija laatii itselleen henkilökohtaisen opintosuunnitelman eli HOPSin. HOPSin laatimisessa käytetään avuksi Korpin eHOPS-työkalua. HOPSin laatiminen merkitsee tavoitteiden ja aikataulujen asettamista opinnoille, sivuaineiden valitsemista ja oman lukujärjestyksen laatimista tarjolla olevista vaihtoehdoista. Tätä varten kannattaa pohtia omaa menneisyyttä, nykyistä elämäntilannetta ja tulevaisuutta. Opintojen aikatauluttamisessa on hyvä ottaa huomioon omat voimavarat, opiskeluvalmiudet ja ajankäyttömahdollisuudet. Sivuainevalinnoissa kannattaa miettiä omia kiinnostuksen kohteita, omaa osaamista, työelämätavoitteita ja -odotuksia.
Liian optimistisen opintosuunnitelman laatimista on syytä varoa, sillä useaa asiaa yhtä aikaa opiskeltaessa on vaara, ettei opi niistä mitään kunnolla. Opintoja suunnitellessa on hyvä pitää mielessä seuraavat yleiset näkökohdat: Yhtä luentotuntia täydentämään tarvittavan muun työn osuus on suhteellisen suuri. Demotehtävien ratkaisemiseen, muistiinpanojen selvittelyyn ja harjoitustöiden tekemiseen on varattava tarpeeksi aikaa.
Vaikka yliopisto-opiskelu vaatii itsenäisyyttä ja omatoimisuutta, opiskelijaa ei kuitenkaan jätetä yksin: tarjolla on monenlaista opinto-ohjausta niin omalla laitoksella ja tiedekunnassa kuin muualla yliopiston eri yksiköissäkin. Tutkintorakenneuudistuksen yhteydessä saattaa esille nousta monia uudenlaisia kysymyksiä, jotka askarruttavat. Tätä varten IT-tiedekunnassa ja ainelaitoksilla on järjestetään opinto-ohjausta niin uusille kuin vanhoillekin opiskelijoille. Osallistu tiedotus- ja ohjaustilaisuuksiin, varaa henkilökohtaisia ohjausaikoja ja kysy rohkeasti neuvoa, jos tunnet sitä tarvitsevasi.
IT-tiedekunnan opintohallinnon usein niin monimutkaisiltakin tuntuvia prosesseja on mallinnettu osana ProLaatuPro-projektia. Prosessikaaviot ja niiden sisältöä kuvaavat tekstit ovat osoitteessa http://prosessit.it.jyu.fi/. Niiden avulla voit hahmottaa, kuinka opiskelijan asioita hoidetaan eri yksiköissä opintojen eri vaiheissa.
Asiaan liittyvä prosessi: http://prosessit.it.jyu.fi/julkaistut/?id=process|p105|i1
#Korppi tulee informaatioteknologian tiedekunnan opiskelijoille tutuksi heti opintojen alussa. Korppi on monipuolinen opintotietojärjestelmä, joka tarjoaa tietoa ja työvälineitä sekä opiskelijoille että opettajille. Korppi-järjestelmä on alun perin kehitetty useiden tietotekniikan laitoksen sovellusprojektien tuotteena. Se on hyvä esimerkki siitä, mihin tiedekunnassa saatuja oppeja voidaan soveltaa. Korppiin liittyen on kirjoitettu myös tieteellisiä julkaisuja sekä useita pro graduja. Myös yksi lisensiaattityö sivuaa Korpin kehitystä ja erityisesti sen ohjelmointitekniikkaa.
Korpista löytyvät IT-tiedekunnan laitosten kurssien kuvaukset sekä näiden luento- ja harjoitusajat. Myös kielikeskuksen ja useimpien muiden laitosten opetustarjonta löytyy Korpista. Korpin käyttö laajenee jatkuvasti, ja yhä useammat laitokset vievät tiedot opetustarjonnastaan Korppiin. Opiskelijan näkökulmasta Korpin tärkeimpiä toimintoja ovat kursseille ja tentteihin ilmoittautuminen sekä opintosuunnittelman laatimiseen tarkoitettu eHOPS-työkalu.
Korppiin tulee näkyviin lista kaikista niistä kursseista, joille olet ilmoittautunut. Kalenterin avulla voit näppärästi koota oman lukujärjestyksesi. Joidenkin kurssien opettajat täydentävät osasuoritusten (esim. harjoitustehtävien) pisteitä kurssitietoihin, joten voit seurata reaaliaikaisesti omaa etenemistäsi kurssilla. Korpin opinto-ote -toiminnon avulla näet myös kaikki opintorekisterissä olevat suorituksesi.
Kalenterin yhteyteen voit halutessasi luoda esim. harrastusryhmiä ja tarkastella ryhmän jäsenille sopivia yhteisiä aikoja. Voit luoda ryhmälle myös postilistan.
Lisätietoja Korpista ja ohjausta Korpin käyttöön löydät osoitteesta
https://korppi.jyu.fi/kotka/help/tietoja.jsp
Kursseille ja tentteihin ilmoittaudutaan yleensä Korpin avulla. Korpin opastuksesta löydät tiedot kursseille ja demoryhmiin ilmoittautumisesta sekä ilmoittautumisen poistamisesta. Kursseille ilmoittautumista harjoitellaan opintojen alussa tutoreiden opastuksella.
#Korpin kalenteri helpottaa aikataulujen suunnittelussa. Henkilökohtaiseen kalenteriin siirtyvät automaattisesti niiden kurssien tapaamiset, joille olet ilmoittautunut. Voit lisätä omaan kalenteriisi myös henkilökohtaisia menojasi. Henkilökohtaisen kalenterin lisäksi Korppi tarjoaa henkilöryhmille mahdollisuuden yhteiseen kalenteriin sekä mahdollisuuden asettaa ja varata ohjausaikoja. Voit katsoa henkilökohtaista kalenteriasi neljässä eri näkymässä (päivä, viikko, kuukausi, vuosi). Korppiin on tulossa kalenterien synkronointi -toiminto. Kun se on valmis, voit siirtää Korpin kalenterissa olevat tapahtumat esimerkiksi matkapuhelimen kalenteriin ja päinvastoin.
HUOM! Osa Korpista toimii myös mobiililaitteilla, esimerkiksi kännyköillä, joissa on HTML-selain. Voit ilmoittautua kursseille ja tentteihin sekä katsella kalenteriasi kännykän kautta.
Kuva 2: Korppi-opintotietojärjestelmää voi käyttää myös kännyköillä
Jyväskylän yliopiston opintorekisterijärjestelmä on nimeltään JORE. JOREen on tallennettu kaikkien opiskelijoiden yhteystiedot, opinto-oikeudet ja suoritustiedot. JORE ja Korppi kommunikoivat keskenään, ts. kurssien suoritustiedot löytyvät molemmista. Viralliset opintorekisteriotteet tulostetaan JOREsta.
Jos tarvitset erilaisia viranomaisia varten todistuksen siitä, että opiskelet Jyväskylän yliopistossa, voit saada JORE-järjestelmästä tulostetun opiskelutodistuksen tiedekunnan toimistosta.
#Jyväskylän yliopiston kirjasto tarjoaa käyttöön laajat painetut ja
elektroniset kokoelmat. Informaatioteknologian kirjallisuutta on sijoitettu
sekä pääkirjastoon että Mattilanniemen kirjastoon. Pääkirjastosta alan
kirjallisuus löytyy lähinnä 3. kerroksesta ja kurssikirjat 1. kerroksesta.
Kirjojen tarkempi sijainti ja saatavuustiedot kannattaa tarkistaa
JYKDOK-tietokannasta. Elektroniseen aineistoon pääsee käsiksi
NELLI-tiedonhakuportaalin kautta:
http://www.nelliportaali.fi
Kirjasto tarjoaa myös tiedonhakupalveluita sekä koulutus- ja neuvontapalveluja. Koulutuksissa perehdytetään mm. elektronisiin lehtiin ja muihin verkkoaineistoihin. Graduklinikat auttavat graduntekijöitä ratkomaan tiedonhaun ongelmia. Verkkopalveluita voi hyödyntää myös kotikoneelta etäkäyttäjänä. Lisätietoja kokoelmista ja palveluista löytyy esim. kirjaston kotisivun kautta: http://kirjasto.jyu.fi/
Käyntiosoite: Jyväskylän yliopiston pääkirjasto, Seminaarinkatu 15 (B), puh. (014) 260 3432 (neuvonta) tai (014) 260 3452 (lainaustoimisto) Mattilanniemen kirjasto, Ahlmaninkatu 2 (MaA), puh. (014) 260 3469.
#
Tenttiin voivat osallistua vain läsnäoleviksi kirjautuneet ja tenttiin ilmoittautuneet opiskelijat. Tenttitilaisuudessa on pystyttävä tarvittaessa todistamaan henkilöllisyytensä esim. opiskelijakortilla. Tentteihin ilmoittaudutaan viikkoa ennen tenttiä Korppi-järjestelmän kautta (https://korppi.jyu.fi/). Yleensä tentit järjestetään perjantaisin kello 12.00 alkaen.
Tietojenkäsittelytieteiden laitoksen tentittävät opintojaksot tenttipäivittäin ja tenttisalit ilmoitetaan laitoksen www-sivuilla http://www.jyu.fi/it/cs/.
Tietotekniikan laitoksen tentittävät opintojaksot tenttipäivittäin ja tenttisalit ilmoitetaan laitoksen www-sivuilla
http://www.jyu.fi/it/mit/.
Jos et pääse osallistumaan tenttiin, johon olet ilmoittautunut, muista perua ilmoittautumisesi Korpissa! Turhat tentti-ilmoittautumiset aiheuttavat laitoksille paljon lisätyötä. Yliopiston hallinto on kiinnittänyt asiaan huomiota. Jatkossa voidaan joutua rajoittamaan tentteihin osallistumista, mikäli turhat ilmoittautumiset eivät vähene.
#Tenttien ym. opintosuoritusten tulokset on yliopiston opintosuoritusjohtosäännön mukaan julkistettava kahden viikon kuluessa siitä, kun opettaja on saanut suoritukset arvioitavakseen. Tutkielman tarkastajien on annettava lausunto tiedekunnalle kuukauden kuluessa siitä, kun työ on jätetty lopullisessa muodossa tarkastettavaksi. Tulosten julkistamisen jälkeen opintosuoritukset on vietävä rekisteriin viipymättä. Opintosuoritusten tulee olla rekisterissä viimeistään viikon kuluttua tulosten julkistamisesta. Opiskelijalla on tenttitulosten lisäksi oikeus saada tieto arvosteluperusteiden soveltamisesta opintosuoritukseensa. Hänelle on myös varattava tilaisuus tutustua arvosteltuun opintosuoritukseensa.
#Opintojaksojen, kokonaisuuksien ja tutkielmien arvostelusta ja arvostelussa tapahtuvista muutoksista on kerrottu luvussa Muutokset opintojen arvioinnissa.
#Tässä oppaassa on esitetty ov-opiskelijoita koskevat korvaavuusperiaatteet.
#Laitokset päättävät omien oppiaineidensa osalta muussa yliopistossa tai oppilaitoksessa suoritettujen opintojen korvaavuudesta tai sisällyttämisestä tutkintoon. Dekaani päättää muiden oppiaineiden opintojen sisällyttämisestä tutkintoon. Yliopistotasoiset opinnot sisällytetään tutkintoon mahdollisimman täysimittaisina. Kieliopinnot voidaan hyväksyä joko korvaavina opintoina, jolloin päätöksen tekee kielikeskus, tai tutkintoon sisällytettävinä opintoina, jolloin päätöksen tekee dekaani.
Jos opiskelija on aiemmin suorittanut tutkinnon, joka voidaan ottaa huomioon maisterin tutkinnossa, hänelle laaditaan pääaineen laitoksella henkilökohtainen opintosuunnitelma. Suunnitelmaan liitetään oikeaksi todistettu kopio suoritetusta tutkinnosta ja tutkintoa koskevasta opintorekisteriotteesta. Alkuperäinen opintosuunnitelma talletetaan laitokselle, ja opiskelija saa siitä oman kappaleensa. Tarvittaessa suunnitelmaan voidaan tehdä muutoksia.
Pääaineeseen liittyvät opinnot viedään opintorekisteriin laitoksella. Henkilökohtainen opintosuunnitelma toimitetaan tutkintoa haettaessa hakulomakkeen liitteenä tiedekunnan toimistoon.
Kun opiskelija jatkaa aikaisemman tutkintonsa sivuaineen opintoja yliopistossa tai haluaa itse hakea opintokorvaavuuksia laitoksilta, hänen tulee neuvotella korvaavuuksista ao. laitosten kanssa. Ao. laitos päättää omien opintokokonaisuuksiensa osalta korvaavuuksista ja opintojen viemisestä opintorekisteriin. Henkilökohtaisia opintosuunnitelmia ja lisätietoja opintojen korvattavuutta koskeviin kysymyksiin saa laitosten opintoneuvojilta.
Seuraavaa listausta sovelletaan kandidaatin tutkintoon tähtäävissä opinnoissa sekä vanhojen tutkintovaatimusten mukaan suoritettavassa maisterintutkinnossa.
Aikaisemmin suoritettujen opintojen huomioiminen
Yliopistotasoiset opinnot tai tutkintoSoveltuvia tutkintoja ovat mm.
Muu ammattikorkeakoulututkinto, vähintään 140 ov
Tutkinto sisällytetään maisterin tutkintoon 35 ov:n laajuisena sivuaineena, jollei opiskelija hae korvaavuuksia muiden tiedekuntien laitoksilta. Jos korvaavuuksia haetaan muualta, opinnot sisällytetään tutkintoon ao. laitosten opintorekisteriin taltioimassa laajuudessa.
Muu soveltuva tutkinto
Pääaineesta korvataan enintään 5 ov.
Tutkinto on sivuaineena enintään 15 ov.
Soveltuvia tutkintoja ovat mm.
Kuva 3: Syksyisin järjestettävänä Abipäivänä bussilasteittain lukiolaisia ympäri Suomea tulee tutustumaan Jyväskylän yliopiston tarjoamiin opintomahdollisuuksiin
WWW-sivut
Yleistä yliopisto-opintoihin liittyvää tietoa löydät yliopiston www-sivuilta "Opiskelijalle"-otsikon alta, osoite http://www.jyu.fi/opiskelu/. Kieli- ja viestintäopinnoista kerrotaan kielikeskuksen sivuilla http://kielikompassi.jyu.fi/. Informaatioteknologian tiedekunnan sivut ovat osoitteessa http://www.jyu.fi/it/, tietojenkäsittelytieteiden laitoksen sivujen osoite on http://www.jyu.fi/it/cs/ ja tietotekniikan laitoksen http://www.jyu.fi/it/mit/. Myös useilla kursseilla on omat www-sivunsa. Muiden tiedekuntien järjestämästä opetuksesta saa tietoja niiden www-sivuilta ja mahdollisista painetuista oppaista.
Sähköpostilistat
Tiedotuksessa käytetään www-sivujen lisäksi sähköpostia. Uusista opiskelijoista tehdään vuosittain postilistat laitosten ja tiedekunnan käyttöön tiedotusta ja opintoneuvontaa varten. Opettajat lähettävät opintoihin liittyviä tiedotuksia kursseilleen ilmoittautuneille opiskelijoille. Muista huolehtia myös siitä, että olet mukana ainejärjestösi ylläpitämässä sähköpostilistassa. Tutorit opastavat asiassa opintojen käynnistyessä.
#Tiedekunnan yleisestä opintoneuvonnasta vastaa opintoasiainpäällikkö Eija Ihanainen (tavattavissa yleensä virka-aikana tiedekunnan toimistossa Ag C226.3, puh. (014) 260 2791, opintoasiat@it.jyu.fi). Hän neuvoo opintohallintoon liittyvissä kysymyksissä. Tällaisia ovat mm. opinto-oikeutta, tutkintoja ja oikeusturvaa koskevat kysymykset. Opintoasioissa voit ottaa yhteyttä myös osastosihteeri Kirsti Kärkkäiseen (Ag C226.4, puh. (014) 260 2207, kikka@cc.jyu.fi). Opiskelijavaihtoon ja muihin kansainvälistymiseen liittyvissä asioissa opastaa kv-osastosihteeri (AgC 226.2, puh. (014) 260 4602, international-info@it.jyu.fi).
#Tavallisimmin tarvitset ohjausta omaan oppiaineeseesi tai oman laitoksesi toimintaan liittyvissä asioissa. Ainelaitoksilla annettavasta opintoneuvonnasta löydät tarkempia tietoja kummankin laitoksen kohdalta tästä oppaasta.
#Tiedekunnan molemmat laitokset panostavat erityisesti opintojen loppuvaiheessa olevien opiskelijoiden tehostettuun opintojen ohjaukseen. Ohjaus on suunnattu ensisijaisesti opiskelijoille, joilla on vähintään 120 ov/180 op. Tietotekniikan laitoksen Maisteriklinikka ja tietojenkäsittelytieteiden laitoksen Maisteripaja auttavat mm. opintojen suunnittelussa ja gradun tekemiseen liittyvissä ongelmissa sekä työelämän ja opiskelun yhteensovittamisessa.
#T-rakennuksessa Seminaarinmäellä toimiva Opiskelijapalvelut-yksikkö antaa kaikkia yliopisto-opiskelijoita koskevaa yleistä opintoneuvontaa. Opiskelijapalvelut ottaa vastaan ilmoittautumisia, antaa opiskelijatodistuksia matka-alennuslippuja yms. varten, hoitaa opintotukiasioita, jakaa eri tarkoituksiin tarvittavia lomakkeita, hoitaa laitosten ohella opiskelija- ja opintosuoritusrekisteriä sekä vastaa näihin liittyviin tiedusteluihin. Opiskelijapalveluiden päällikkönä toimii opintohallintopäällikkö Tuula Maijanen, (014) 260 1072, tuula.maijanen@adm.jyu.fi. Hän toimii myös vammaisten opiskelijoiden yhdyshenkilönä ja koordinoi yliopiston tutorohjausta.
Opiskelijapalvelut on avoinna päivittäin klo 9.00-15.00. Asiakaspalvelunumerot ovat (014) 260 1074, 260 1075, faksi (014) 260 1061, sähköposti: opiskelijapalvelut@jyu.fi, www-sivut: http://www.jyu.fi/hallinto/opiskelijapalvelut/
#Rekrytointipalvelu ("Rekry") täydentää ohjauspalveluillaan oman ainelaitoksen antamaa oppiainekohtaista opintoneuvontaa. Rekry tarjoaa oppiainerajat ylittävää ja yhdistävää neuvontaa esimerkiksi muiden laitosten oppiainetarjonnasta esim. sivuaineopintoja suunnitellessa. Palveluja kannattaa hyödyntää opintojen suunnittelun tukena koko opiskeluajan. Rekry auttaa kaikissa työelämään ja työllistymiseen liittyvissä kysymyksissä. Rekryn keskeisenä tehtävänä on myös edesauttaa yliopiston ja elinkeinoelämän vuoropuhelua ja yhteistyötä. Halukkaat voivat liittyä Rekryn ylläpitämälle sähköpostilistalle, jolla työnantajat ympäri maata etsivät uusia työntekijöitä. Listalla tiedotetaan myös esim. CIMOn harjoitteluohjelmista. Rekryn vastaanottoaika on päivittäin klo 9-15 hallintorakennuksen (T) 2. kerroksessa huoneissa 213 ja 214. Henkilökohtaista ohjausistuntoa varten tulee varata aika uraohjaajalta: puh. (014) 260 1057 ja 260 1084. Lisätietoja: http://www.jyu.fi/hallinto/rekrytointi/
#Jyväskylän yliopisto-opiskelijoiden opintotukiasioita hoidetaan Jyväskylän yliopistossa opintotukilain perusteella ja yliopiston ja Kansaneläkelaitoksen sopimuksen mukaan. Yliopistossa käsitellään opintotukihakemukset, olosuhdemuutosilmoitukset, tulovalvonta, opintotuen maksatukseen ja muut opintotukeen liittyvät asiat. Yliopistolla on opintotukilautakunta, jonka tehtävänä on määritellä kesäopintojen ja ulkomailla harjoitettavien opintojen päätoimisuuskriteerit sekä seurata opinnoissa edistymistä. Opintotukea koskevia asioita voit tiedustella opintotukilautakunnan sihteeriltä puh. (014) 260 1067, opintotuki@jyu.fi. Lisätietoja: http://www.jyu.fi/hallinto/opintotuki/
#Jos olet kiinnostunut luonnontieteellisestä koulutuksesta ja tutkinnoista eri yliopistoissa, alalta valmistuneiden työtehtävistä ja jatkokoulutusmahdollisuuksista, löydät lisätietoja asiasta eri yliopistojen luonnontieteellisten tiedekuntien yhteisestä www-portaalista. Portaalissa kerrotaan alan koulutuksesta, uusista Bolognan mallin mukaisista tutkinnoista ja erilaisista opiskeluvaihtoehdoista Suomessa. Koulutuksen, tutkintovaatimusten, eri koulutusalojen ja tiedekuntien yleisesittelyn jälkeen kuvataan opintoja ja tutkintoja tieteenaloittain. Portaalista on linkit tiedekuntien ja laitosten sivuille, joilta löytyvät yksityiskohtaiset kuvaukset tiedekuntien antamasta opetuksesta. Portaali on tarkoitettu palvelemaan niin lukiolaisten, opinto-ohjaajien ja kouluviranomaisten kuin myös koti- ja ulkomaisten yliopistojen ja opiskelijoiden sekä opetusministeriön ja työnantajien tiedontarpeita.
http://www.luonnontieteet.fi/
Tiedekunnan tutkinto-opiskelija voi suorittaa tutkinnon siinä pääaineessa, jonka opiskelijaksi hänet on valittu. Perusvalinnassa valitulla opiskelijalla on oikeus suorittaa kandidaatin ja maisterin tutkinnot, maisterivalinnassa valitulla yleensä oikeus suorittaa vain maisterin tutkinto.
#Opiskeluajan rajoittamista koskeva laki tuli voimaan 1.8.2005. Lakia sovelletaan opiskelijoihin, jotka ovat aloittaneet opintonsa lukuvuonna 2005-2006 tai sen jälkeen. Sekä alempaa että ylempää korkeakoulututkintoa opiskelemaan otetulla opiskelijalla on oikeus suorittaa tutkinnot viimeistään kahta vuotta niiden yhteenlaskettua tavoitteellista suorittamisaikaa pitemmässä ajassa. Pelkästään alempaa korkeakoulututkintoa opiskelemaan otetulla opiskelijalla on oikeus suorittaa tutkinto viimeistään yhtä vuotta sen tavoitteellista suorittamisaikaa pitemmässä ajassa. Pelkästään ylempää korkeakoulututkintoa opiskelemaan otetulla opiskelijalla on oikeus suorittaa tutkinto viimeistään kahta vuotta sen tavoitteellista suorittamisaikaa pitemmässä ajassa.
Tutkinnon suorittamisaikaan ei lasketa poissaoloa, joka johtuu vapaaehtoisen asepalveluksen tai asevelvollisuuden suorittamisesta taikka äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan pitämisestä. Opintojen enimmäisaikaan ei lasketa myöskään muuta enintään neljän lukukauden poissaoloa, jonka ajaksi opiskelija on ilmoittautunut poissaolevaksi. Yliopisto myöntää opiskelijalle, joka ei ole suorittanut tutkintoa säädetyssä ajassa, lisäaikaa opintojen loppuun saattamiseen. Lisäaikaa myönnetään, kun opiskelija esittää tavoitteellisen ja toteuttamiskelpoisen suunnitelman opintojen loppuun saattamisesta. Muutoin opiskelija menettää opiskeluoikeutensa. Jos opiskeluoikeuden menettänyt opiskelija haluaa myöhemmin jatkaa opintojaan, hänen on haettava yliopistolta oikeutta päästä uudelleen opiskelijaksi.
#Opiskelija voi hakemuksesta vaihtaa pääainetta tiedekunnan sisällä tai hakeutua muista tiedekunnista IT-tiedekunnan opiskelijaksi. Pääaineen vaihtaja saa uuden opinto-oikeuden, mutta säilyttää samalla myös opinto-oikeuden aiempaan pääaineeseensa. Pääainetta voi vaihtaa aikaisintaan ensimmäisen opiskeluvuoden jälkeen, kun tietyt opinnot on suoritettu. Ajantasalla olevat tiedot pääaineen vaihdosta löytyvät tiedekunnan www-sivuilta Opiskelijavalinnat-kohdasta.
#IT-tiedekunnan tutkintoihin kuuluvista sivuaineopinnoista osa on pakollisia ja osan opiskelija saa itse valita. Pakolliset sivuaineopinnot vaihtelevat eri tutkinnoissa. Ne ovat yleensä muiden tiedekuntien järjestämiä. Pakolliset sivuaineopinnot ovat pedagogisia opintoja lukuunottamatta vapaita, ts. niihin ei erikseen tarvitse hakea opinto-oikeutta. Monet muutkin sivuaineopinnot ovat kaikille vapaita, mutta joihinkin täytyy erikseen hakea opinto-oikeutta. Kaikille yliopisto-opiskelijoille yhteisiä sivuaineinfoja järjetetään lukukausittain. Lisäksi IT-tiedekunta ja ainejärjestöt järjestävät omia infoja, joissa kerrotaan tarkemmin IT-opiskelijoiden tavallisimmista sivuaineista. Lisätietoa sivuaineopiskelusta: http://www.jyu.fi/opiskelu/sivuaine/
#Jyväskylän yliopiston muiden tiedekuntien opiskelijat saavat vapaasti opiskella sivuaineina informaatioteknologian tiedekunnan opintojen perus- ja aineopinnot. Syventäviin opintoihin tulee hakea opinto-oikeutta tiedekunnasta. Opinto-oikeutta voi hakea ympäri vuoden. Yksittäisiä syventäviä kursseja voi suorittaa sopimalla asiasta asianomaisen opettajan kanssa.
Asiaan liittyvä prosessi: http://prosessit.it.jyu.fi/julkaistut/?id=process|p_sivuaine_op|i1
#Henkilöt, joilla ei ole oikeutta suorittaa tutkintoa Jyväskylän yliopistossa, voivat opiskella ylimääräisinä opiskelijoina erillisiä opintokokonaisuuksia tai yksittäisiä jaksoja. Opiskeluoikeutta on haettava ja se voidaan myöntää, jos opinnot liittyvät läheisesti hakijan aikaisempiin tai toisessa oppilaitoksessa käynnissä oleviin opintoihin tai ammattiin. Myös toisessa yliopistossa tutkinnon suorittanut voi hakea oikeutta erillisen opintokokonaisuuden suorittamiseksi. Näistä opinnoista peritään yliopiston vahvistama maksu. Hakemuksille ei ole asetettu määräaikaa IT-tiedekunnassa. Erillisen opinto-oikeuden hakulomake: http://www.jyu.fi/tdk/hallinto/lomake/opis.shtml
JOO-sopimuksen mukaisesti opiskeleville muiden yliopistojen opiskelijoille opinnot ovat maksuttomia. Opintojen maksamisesta vastaa opiskelijan kotiyliopisto.
#IT-tiedekunnan opiskelija voi liittää tutkintoonsa myös muissa yliopistoissa suoritettuja opintoja. JOO-opinnoista ja opinto-oikeuden hakemisesta kerrotaan tarkemmin kohdassa Yhteistyökumppaneiden tarjoamat opinnot.