Matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan opinto-opas

2013-2014

Oppaan julkaisutietoja

Hyvät opiskelijat,

tervetuloa aloittamaan lukuvuoden 2013-2014 opiskelu.

Tämä opinto-opas esittelee keskeisimmät tiedot tiedekuntamme antamasta opetuksesta ja opintovaatimuksista. Siihen on myös koottu muuta opiskelijan kannalta tarpeellista tietoa opiskelusta Jyväskylän yliopistossa. Opas on tarkoitettu sekä perus- että jatko-opintojaan harjoittaville ja toisaalta vasta niitä suunnitteleville opiskelijoille. Oppaan lisäksi laitosten opintoneuvojat ja amanuenssit sekä tiedekunnan opintoasiainpäällikkö avustavat tarvittaessa opiskelujesi suunnittelussa. Uudet opiskelijat saavat myös opiskelunsa alkuvaiheessa ohjausta ja perehdyttämistä laitoskohtaisten intensiivijaksojen ja tutor-toiminnan kautta. Samoin laitosten henkilökunta pyrkii auttamaan mahdollisuuksiensa mukaisesti kaikissa opintoihisi liittyvissä kysymyksissä. Olkaa rohkeita esittämään kysymyksiä ja parannusehdotuksia. Se auttaa samalla meitä näkemään mahdolliset ongelmakohdat.

Luonnontieteiden ja matematiikan opiskelu on haasteellista ja antoisaa, mutta toisaalta erittäin vaativaa ja pitkäjänteistä työtä. Pyrimme jatkuvasti kehittämään entisestään luennoilla, harjoituksissa ja laboratoriossa annettavaa opetusta. Hyväkin opetus antaa kuitenkin vain valmiudet omalle opiskelulle, joka on sittenkin menestyksen tärkein tekijä. Luonnontieteitä ja matematiikkaa ei opita ymmärtämään pelkästään kuuntelemalla ja katsomalla, vaan itse tekemällä ja kokeilemalla.

Tiedekunnan opiskelijoilla on lukuisia vaihtoehtoja erikoistua maisteriopinnoissa haluamaansa aihealueeseen. Kansainvälistymistä tuetaan vaihto-ohjelmien kautta ja entistä runsaampana englanninkielisenä opetustarjontana.

Tiedekunnassamme on kolme, vuoden 2014 alusta alkaen neljä, Suomen Akatemian huippututkimusyksikköä, ja kaikilla laitoksilla tehdään korkeatasoista kansainvälistä tutkimustyötä. Tieteellinen tutkimustoiminta takaa opetuksen korkean laadun ja uusimman tiedon välittymisen viipymättä opiskelijoille. Opiskelijoilla on siten mahdollisuus osallistua tutkimusprojekteihin ja jatkaa peruskoulutuksensa (luonnontieteiden kandidaatin ja filosofian maisterin tutkinnot) jälkeen aina tohtorin tutkintoon asti.

Menestys tutkimustoiminnassa perustuu osaavaan henkilökuntaan ja laitosten kannustavaan sekä avoimeen ilmapiiriin, jonka toivomme tarttuvan myös opiskelijoihimme. Henkilökuntamme kanssa voi vapaasti keskustella myös vastaanottoaikojen ulkopuolella. Yhteistyöllä voimme parhaiten kehittää opiskelua ja opetusta.

Toivotamme kaikille opiskelijoille ja opettajille hyvää ja menestyksellistä lukuvuotta 2013-2014.

Henrik Kunttu dekaani

Juha Karjalainen varadekaani

Uusille opiskelijoille järjestetään ensimmäisinä päivinä useita tiedotustilaisuuksia, joihin myös vanhat opiskelijat ovat tervetulleita. Osa tiedotustilaisuuksista on tarkoitettu erityisesti opintojaan jatkaville. Yliopiston avajaiset ovat yhteiset koko yliopiston opiskelijoille sekä henkilökunnalle.

Aika	Klo	Paikka	Tilaisuus
ma 2.9.			Nimenhuudot ja alkuinfot uusille opiskelijoille:
	10.15	YAA303	Bio- ja ympäristötieteiden laitos
	9.15	KEM4	Kemian laitos
	10.15	FYS1	Fysiikan laitos
	10.15	MaD202	Matematiikan ja tilastotieteen laitos
ti 3.9.	9.30	Agora	Avajaismessut. Opiskelijakorttien ja tarrojen jako avajaismessujen yhteydessä
	12.40	Agoran auditorio 1	Tiedotustilaisuus MLTK:n uusille opiskelijoille: yo-liikunta, YTHS, kirjasto ja tietohallintokeskus sekä oppilaitospapin esittäytyminen
	15.30	Agoran nurmi, Jyväsjärven ranta	KampusPiknik
	19.00	C1	Rehtorien iltavastaanotto uusille opiskelijoille
ke 4.9.	12.00	S212	Avajaishartaus
	13.00	C1	Yliopiston avajaiset
to 5.9.
	21.00	Ravintola Ilokivi	JYYn avajaisbileet
2.-13.9.			Alkukeitos
2.-13.9.			Lentävä lähtö fysiikkaan
5.9.-6.9.			Bio- ja ympäristötieteiden uusien opiskelijoiden lentävä lähtö Konneveden tutkimusasemalla
3.9.-30.10.			Johdatus matematiikkaan
10.9.-10.10.			Johdatus tilastotieteeseen

Jyväskylän yliopisto (JY) on vireä, monitieteinen sivistysyliopisto, joka on perustettu vuonna 1934. Yliopiston juuret ovat Suomen ensimmäisessä kansakoulunopettajaseminaarissa. Opiskelijoita on yli 16 000 ja henkilöstöä noin 2 500. Tiedekuntia on seitsemän: humanistinen, informaatioteknologian, kasvatustieteiden, liikuntatieteellinen, matemaattis-luonnontieteellinen ja yhteiskuntatieteellinen sekä kauppakorkeakoulu. Näistä liikuntatieteellinen tiedekunta on alallaan Suomen ainoa. Yliopiston opiskelijoilla on valittavanaan lähes 80 pääainevaihtoehtoa. Kaiken kaikkiaan oppiaineita on tarjolla yli 100, joista noin 40 oppiaineen perusopintoihin on kaikilla yliopiston opiskelijoilla vapaa suoritusoikeus.

Jyväskylän yliopisto on kansainvälistynyt määrätietoisesti. Vaihto- ja tutkinto-opiskelijoita tulee vuosittain yli 70 maasta ja tutkimusyhteistyötä tehdään kymmenien eri puolilla maailmaa sijaitsevien yliopistojen kanssa.

Yhteistyö teollisuuden ja liike-elämän kanssa on tuonut mukanaan mm. monipuolisia harjoitteluohjelmia opiskelijoille. Opettajankoulutuksen lisäksi ihminen, luonto ja teknologia ovat Jyväskylän yliopiston opetus- ja tutkimustyön kulmakiviä.

Seminaarinmäen kampus on kuuluisa Alvar Aallon rakennuksista. Jyväsjärven rannalla sijaitsevaa Mattilanniemen kampusta ja Agora-rakennusta sekä vastapäistä Ylistönrinteen kampusta leimaa arkkitehti Arto Sipisen kädenjälki.

Tiedekunnan toimisto
Käyntiosoite	Ylistönrinne, YK-rakennus, 3. krs
Postiosoite	PL 35 (YK), 40014 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO
Kotisivut	http://www.jyu.fi/science
Sähköposti	study-sci@jyu.fi
Puhelin	040 805 3136

	Sähköposti
Dekaani, professori Henrik Kunttu *)	henrik.m.kunttu@jyu.fi
Varadekaani, professori Juha Karjalainen *)	juha.s.karjalainen@jyu.fi
Hallintopäällikkö Matti Pylvänäinen	matti.a.pylvanainen@jyu.fi
Opintoasiainpäällikkö Marja Korhonen	marja.e.korhonen@jyu.fi
Opintoasiat, osastosihteeri Helena Pursiainen	helena.s.pursiainen@jyu.fi

*) Dekaani ja varadekaani on valittu kaudeksi 1.1.2010–31.12.2013.

Matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa on neljä kansainvälisesti korkeatasoista tutkimusta tekevää ja siihen perustuvaa opetusta antavaa laitosta:

• Bio- ja ympäristötieteiden laitos (https://www.jyu.fi/bioenv)
• Fysiikan laitos (https://www.jyu.fi/fysiikka)
• Kemian laitos (https://www.jyu.fi/kemia)
• Matematiikan ja tilastotieteen laitos (https://www.jyu.fi/maths)

Laitoksista matematiikan ja tilastotieteen laitos sijaitsee Mattilanniemessä, muut kolme laitosta sijaitsevat Ylistönrinteen kampuksella. Kokeellista bio- ja ympäristötieteiden tutkimusta tehdään myös Konneveden tutkimusasemalla.

Nanotiedekeskus (Nanoscience Center, NSC), kansainvälinen kesäkoulu (Jyväskylä Summer School, JSS) ja luonnontieteiden opettajankoulutus ovat tiedekunnan yhteisiä tutkimus- ja koulutusohjelmia. Lisäksi tiedekunnassa on kolme Suomen Akatemian nimeämää tutkimuksen huippuyksikköä: biologiset vuorovaikutukset, ydin- ja kiihdytinpohjainen fysiikka sekä inversiotutkimus, joka on yhteinen Helsingin yliopiston kanssa.

Matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa on noin 2500 opiskelijaa, joista uusia opiskelijoita on noin 350. Tiedekunnasta valmistuu maistereita vuosittain noin 200 ja tohtoreita noin 40.

Opintojen alussa jokainen laitos järjestää uusille opiskelijoille alkuinfon, ns. nimenhuutotilaisuuden. Tilaisuudessa esitellään laitoksen toimintaa ja henkilökuntaa sekä uusia opiskelijoita ohjaavat tutorit. Lisäksi jaetaan opiskeluun liittyvää materiaalia.

Uusille opiskelijoille järjestetään pienryhmäohjausta, ns. tutorohjausta. Opiskelijat jaetaan nimenhuutotilaisuudessa ryhmiin, joiden vetäjinä toimivat kokeneemmat saman aineen opiskelijat eli pienryhmäohjaajat, tutorit. Ohjauksen tarkoituksena on tutustuttaa uudet opiskelijat yliopistoon ja opiskeluympäristöön sekä erityisesti oman aineen opiskeluun ja opiskelijoihin.

Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta (JYY, http://www.jyy.fi/) on opiskelijoiden etu- ja palvelujärjestö. JYY ajaa opiskelijoiden etuja sekä yliopistolla että sen ulkopuolella. Samalla ylioppilaskunta tarjoaa jäsenilleen mahdollisuuden yhteiskunnalliseen toimintaan, kulttuuritoimintaan tai rentoon yhdessäoloon. JYYn jäsenet ovat myös osa valtakunnallista opiskelijajärjestöä, Suomen ylioppilaskuntien liittoa SYLiä. SYL edustaa Suomen korkeakouluopiskelijoita valtiovaltaan ja muihin sidosryhmiin päin.

JYYn jäseniä ovat kaikki, jotka ovat maksaneet ylioppilaskunnan jäsenmaksun. Kaikille kandidaatin ja maisterin tutkintoa suorittaville ylioppilaskunnan jäsenyys on yliopistolain mukaan pakollinen. Jäsenyys todistetaan esimerkiksi opiskelijakortilla, johon jäsenmaksun maksamisen jälkeen liimataan lukuvuositarra.

JYYn jäsenenä saat alennuksia esimerkiksi Matkahuollosta, VR:ltä ja opiskelijaruokaloista sekä useista liikkeistä ja palveluista. Edut saat esittämällä opiskelijakorttisi asianomaisessa liikkeessä. Jos sinulla ei ole opiskelijakorttia, voit saada alennukset näyttämällä JYYn jäsenmaksun maksukuittia, jossa on joko JYYn tai yliopiston leima. JYYn jäsenenä sinulla on myös mahdollisuus käyttää hyväksesi ylioppilaskunnan vippikassaa ja vuokratakausta. Ylioppilaskunnalla on lisäksi erilaisia lainattavia tavaroita.

Yliopiston atk-palvelujen käyttämistä varten tarvitset käyttäjätunnuksen ja salasanan, joiden avulla voit kirjautua yliopiston atk-järjestelmiin (mm. sähköposti ja Korppi-opintotietojärjestelmä). Nämä tunnukset voit saada kahdella tavalla: Tutorit jakavat ryhmäläisillensä henkilökohtaisen tunnuksen nimenhuutotilaisuudessa TAI voit aktivoida tunnuksen oman verkkopankkitunnuksesi avulla elo-syyskuun aikana osoitteessa http://salasana.jyu.fi, kun ilmoittautumisesi yliopistoon on kunnossa. HUOM! Jos sinulla on jo entuudestaan yliopiston käyttäjätunnus, sinun ei luonnollisestikaan tarvitse aktivoida tunnusta uudestaan.

Yliopistossa opiskelija asettaa itse tavoitteet opiskelulleen. Se merkitsee tavoitteiden ja aikataulujen asettamista opinnoille, sivuaineiden valitsemista ja oman lukujärjestyksen laatimista tarjolla olevista vaihtoehdoista. Opiskeluoikeudet ovat varsin laajat, joten erilaisia mahdollisuuksia on runsaasti. Erilaisten oppiaineiden lisäksi on valittavana monia erilaisia opiskelutapoja. Liian optimistisen opiskelusuunnitelman laatimista on syytä varoa, sillä useaa asiaa yhtä aikaa opiskeltaessa on vaara, ettei niistä kunnolla opi mitään. Opiskelusuunnitelmaa laatiessa kannattaa ottaa mallia ainekohtaisista malliohjelmista.

Opiskelu muodostuu tavoitteellisista, sisällön mukaan nimetyistä opintojaksoista (kursseista). Opintojaksot voivat koostua esim. luentosarjasta harjoituksineen, kirjallisuustentistä, seminaarista ja laboratoriotyöskentelystä.

Vaikka yliopisto-opiskelu vaatii itsenäisyyttä ja omatoimisuutta, opiskelijaa ei jätetä yksin: tarjolla on monenlaista opinto-ohjausta niin laitoksissa, tiedekunnissa kuin muualla yliopiston eri yksiköissäkin. Kysy rohkeasti neuvoa, kun sitä tarvitset!

Kaikki opiskelijat laativat itselleen henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman eli HOPSin (http://www.jyu.fi/opiskelu/ohjaus/hops/). Laatimisessa auttavat tutorin lisäksi pääaineen HOPS-ohjaaja, opintoneuvoja, opettajatutor tai vastaava laitoksen nimeämä henkilö. Suunnitelma laaditaan Korppi-opintotietojärjestelmässä eHOPS-sovellusta käyttäen. Suunnittelun helpottamiseksi on olemassa myös malli-HOPSeja. Opiskelusuunnitelma laaditaan ensin kandidaatin tutkintoa ja myöhemmin maisterin tutkintoa varten. Opiskelusuunnitelman hyväksyy laitoksen nimeämä(t) henkilö(t). Muista, että HOPSia on tarkoitus päivittää tavoitteiden muuttuessa.

Suoraan maisterivaiheeseen valitut opiskelijat tekevät HOPSinsa yhdessä laitoksen opintoneuvojan kanssa. Opiskelusuunnitelmaa tehtäessä selvitetään ensin aiemman tutkinnon sisältö ja mahdollisista muista opinnoista saatavat korvaavuudet. Tämän jälkeen laaditaan suunnitelma mahdollisista aiempaa tutkintoa täydentävistä opinnoista, ns. siltaopinnoista, sekä maisterin tutkintoa varten suoritettavista opinnoista.

Jyväskylän yliopistossa lukuvuosi koostuu syys- ja kevätlukukaudesta, jotka kumpikin jaetaan kahteen opetusjaksoon. Näiden lisäksi on kesäkausi. Syyslukukauden jaksoista käytetään tässä oppaassa lyhenteitä S1 ja S2, kevätlukukauden jaksoista vastaavasti K1 ja K2. Lukuvuosi alkaa virallisesti 1.8. ja päättyy seuraavan vuoden heinäkuun lopussa eli 31.7. Ensimmäinen opetusjakso alkaa kuitenkin syyskuun alussa. Kurssit voivat kestää yhden tai useamman jakson ja niiden pituus voi olla myös lyhyempi kuin yksi jakso.

2013-2014 opetusjaksot ja lomat:

Syyslukukausi 2013	1. jakso (S1): 2.9.-25.10.
	2. jakso (S2): 28.10.-20.12.
Kevätlukukausi 2014	1. jakso (K1): 13.1.-14.3.
	2. jakso (K2): 17.3.-23.5.
	Pääsiäistauko: 14.-18.4.
Kesäkausi 2014	26.5.-30.6.

"Korppi" tulee jokaiselle opiskelijalle tutuksi heti opintojen alussa. Korppi on monipuolinen opintotietojärjestelmä, joka tarjoaa tietoa ja työvälineitä sekä opiskelijoille että opettajille. Korpista löytyvät Jyväskylän yliopiston ainelaitosten ja kielikeskuksen tarjoamien kurssien kuvaukset sekä luento-, harjoitus- ja ohjausajat. Opiskelijan näkökulmasta Korpin tärkeimpiä toimintoja ovat kursseille ja tentteihin ilmoittautuminen sekä opiskelusuunnitelman laatimiseen tarkoitettu eHOPS-työkalu.

Korppiin tulee näkyviin lista kaikista niistä kursseista, joille olet ilmoittautunut. Kalenterin avulla voit näppärästi koota oman lukujärjestyksesi. Korpin opinto-otetoiminnon avulla näet myös kaikki opintorekisterissä olevat suorituksesi. Lisätietoja Korpista ja ohjausta Korpin käyttöön löydät osoitteesta http://korppi.jyu.fi .

Jyväskylän yliopiston kirjasto tarjoaa käyttöösi laajat painetut ja elektroniset kokoelmat. Matemaattis-luonnontieteellisten aineiden kurssikirjat sekä muu alojen kirjallisuus sijaitsee pääasiassa Ylistönrinteen ja Mattilanniemen kirjastoissa. Kirjojen tarkempi sijainti ja saatavuustiedot selviävät JYKDOK-tietokannasta (http://jykdok.linneanet.fi). Lisätietoja kirjaston kokoelmista ja palveluista: kirjasto.jyu.fi/

Kirjasto tarjoaa koulutusta tiedonhankintaan ja -hallintaan ainelaitosten kandidaatin- ja graduseminaarien yhteydessä sopimuksen mukaan. Tietokantoihin, lehtiin ja muihin verkkoaineistoihin perehdyttävää koulutusta tarjotaan pitkin lukuvuotta. Koulutuskalenterin ja muuta ohjeistusta löydät Tiedonhankinta-sivuston kautta https://kirjasto.jyu.fi/tiedonhaku.

Mattilanniemen kirjasto ja Ylistönrinteen kirjasto ovat avoinna maanantaista perjantaihin klo 10-16. Syys- ja kevätlukukauden aikana ne ovat avoinna myös maanantaista torstaihin klo 16-18 opiskelijavoimin. Syyslukukaudella 2013 kokeillaan myös näiden kampuskirjastojen aamuaukioloa ti-pe klo 8-10 opiskelijavoimin.

Tenttiin (väli- tai loppukoe) voivat osallistua vain läsnäoleviksi kirjautuneet ja tenttiin ilmoittautuneet opiskelijat. Tenttitilaisuudessa on pystyttävä todistamaan henkilöllisyytensä esim. opiskelijakortilla. Tentteihin ilmoittaudutaan Korpin kautta viikkoa ennen tenttiä. Matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa on laitoskohtaiset tenttipäivät.

Jos et pääse osallistumaan tenttiin, johon olet ilmoittautunut, muista perua ilmoittautumisesi! Turhat tentti-ilmoittautumiset aiheuttavat laitoksille paljon lisätyötä.

Tenttien ym. opintosuoritusten tulokset on yliopiston tutkintosäännön mukaan julkistettava kahden viikon kuluessa siitä, kun opettaja on saanut suoritukset arvioitavakseen. Tutkielman tarkastajien on annettava lausunto tiedekunnalle kuukauden kuluessa siitä, kun työ on jätetty lopullisessa muodossa tarkastettavaksi. Opintosuoritusten tulee olla opintorekisterissä viimeistään viikon kuluttua tulosten julkistamisesta. Opiskelijalla on tenttituloksen lisäksi oikeus saada tieto arvosteluperusteiden soveltamisesta opintosuoritukseensa. Hänelle on myös varattava tilaisuus tutustua arvosteltuun opintosuoritukseensa.

Opintojaksot
Hyväksytty opintojakso arvioidaan kokonaislukuasteikoilla 1-5, jota vastaa sanallinen asteikko välttävä - tyydyttävä - hyvä - kiitettävä - erinomainen. Jotkin opintosuoritukset, esimerkiksi harjoittelut, seminaarit ja laboratorio- ja kenttäkurssit voidaan rekisteröidä hyväksyttyinä ilman arvosanaa.

Perus- ja aineopinnot sekä syventävät opinnot
Opintokokonaisuudet (perusopinnot 25 op, aineopinnot 35 op, perus- ja aineopinnot 60 op, syventävät opinnot) arvioidaan viisiportaisella asteikolla 1-5 (välttävä - tyydyttävä - hyvä - kiitettävä - erinomainen). Opintokokonaisuuden arvosana määräytyy siihen kuuluvien opintojaksojen arvosanojen opintopisteillä painotetusta keskiarvosta seuraavasti:

1 (välttävä)	1,00 - 1,49
2 (tyydyttävä)	1,50 - 2,49
3 (hyvä)	2,50 - 3,49
4 (kiitettävä)	3,50 - 4,49
5 (erinomainen)	4,50 - 5,00

Kandidaatintutkielma
Matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan kandidaatintutkielmat arvioidaan asteikolla hyväksytty - hylätty.

Pro gradu -tutkielma
Pro gradu -tutkielmat arvioidaan numeerisella asteikolla 1-5. Tutkielman nimi ja arvosana merkitään aina filosofian maisterin tutkinnon todistukseen

Jatko-opinnot
Jatko-opinnot arvostellaan joko arvolauseella hyväksytty tai viisiportaisella asteikolla 1-5 (välttävä - tyydyttävä - hyvä - kiitettävä - erinomainen).

Väitöskirja ja lisensiaatintutkielma
Väitöskirjat ja lisensiaatintutkimukset arvostellaan asteikolla hyväksytty - kiittäen hyväksytty.

Tutkintoasetuksen mukaan opiskelija saa tutkintoa suorittaessaan yliopiston päätöksen mukaan lukea hyväkseen muussa kotimaisessa tai ulkomaisessa korkeakoulussa tai muussa oppilaitoksessa suorittamiaan opintoja sekä korvata tutkintoon kuuluvia opintoja muilla samantasoisilla opinnoilla. Opiskelija saa yliopiston päätöksen mukaan lukea hyväkseen sekä korvata tutkintoon kuuluvia opintoja myös muulla tavoin osoitetulla osaamisella.

Opiskelijalla voi olla laaja kirjo aiemmin suoritettuja eritasoisia tai -laajuisia opintoja. Aiempien opintojen sisällyttäminen uuteen tutkintoon tai tutkintoon kuuluvien opintojen korvaaminen aiemmilla opinnoilla riippuu aiemman opintosuorituksen tyypistä, tasosta ja laajuudesta. Korvaavuudella tarkoitetaan aiemman opintosuorituksen "muuntamista" jonkin laitoksen opintosuoritukseksi. Hyväksilukemisella (sisällyttämisellä) tarkoitetaan sitä, että opiskelijan aiempia opintoja merkitään uuteen tutkintoon sisältyviksi muualla suoritettuina opintoina.

Aiemmin suoritetut opinnot on hyvä käsitellä heti opintojen alussa HOPSia laadittaessa ja hyväksyttäessä. Laitosten amanuenssit, opintoneuvojat ja HOPS-ohjaajat opastavat asiassa. Opintosuoritusten korvaavuudet käsitellään aina siinä yksikössä, joka vastaa korvattavan opintojakson järjestämisestä (esim. fysiikan korvaavuudet fysiikan laitoksella). Tiedekunta tai laitos voi päättää aiempien opintojen, erityisesti aiempien tutkintojen tai opintokokonaisuuksien, hyväksilukemisesta tutkintoon. Hyväksilukua ja korvaavuutta haetaan erillisellä lomakkeella.

Maisteriopintoihin, -koulutukseen tai -ohjelmiin valittujen opiskelijoiden voidaan edellyttää suorittavan maisterin tutkintoon kuuluvien opintojen lisäksi myös ns. täydentäviä opintoja (siltaopintoja), joilla aiemman tutkinnon aikana saatu osaaminen saatetaan maisteriopintojen alun vaatimalle tasolle. Täydentävien opintojen enimmäismäärä on 60 opintopistettä, joka vastaa yhden vuoden opintoja. Jo maisterivaiheeseen valinnan yhteydessä on alustavasti kartoitettu kunkin opiskelijan tarvitsemat täydentävät opinnot. Maisteriopintojen alussa täydentävät opinnot määritellään opiskelijan henkilökohtaisessa opiskelusuunnitelmassa, HOPSissa.

WWW-sivut
Yliopisto-opintoihin liittyvää tietoa löydät seuraavista osoitteista:

• Yliopiston Isa-opiskelijaportaali: (http://www.jyu.fi/isa)
• Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta (http://www.jyu.fi/science/)
• Bio- ja ympäristötieteiden laitos (http://www.jyu.fi/bioenv/)
• Fysiikan laitos (http://www.jyu.fi/fysiikka/)
• Kemian laitos (http://www.jyu.fi/kemia/)
• Matematiikan ja tilastotieteen laitos (http://www.jyu.fi/maths/)
• Kieli- ja viestintäopinnot (https://kielikeskus.jyu.fi/)

Myös useilla kursseilla on omat www-sivunsa. Muiden tiedekuntien järjestämästä opetuksesta saat tietoa niiden www-sivuilta ja oppaista.

Sähköpostilistat
Tiedotuksessa käytetään sähköpostia. Uusista opiskelijoista tehdään vuosittain sähköpostilistat laitosten ja tiedekunnan käyttöön tiedotusta ja opintoneuvontaa varten. Opettajat lähettävät opintoihin liittyviä tiedotuksia kursseilleen ilmoittautuneille opiskelijoille. Muista myös huolehtia, että olet mukana ainejärjestösi sähköpostilistalla. Tutorit opastavat asiassa opintojen käynnistyessä.

Bio- ja ympäristötieteet, Ylistönrinne, Ambiotica
Amanuenssi Tiina Hakanen	YAC311.1	tiina.m.hakanen@jyu.fi
Lehtori Jari Haimi (BIO, OPE)	YAC313.2	jari.m.haimi@jyu.fi
Yliopistonlehtori Atte Komonen (EKO)	YAC414.1	atte.komonen@jyu.fi
Yliopistonlehtori Varpu Marjomäki (SMB)	YAC216.3	varpu.s.marjomaki@jyu.fi
Yliopistonlehtori Marja Tiirola (WET)	YAC314.1	marja.tiirola@jyu.fi
Yliopistonlehtori Timo Ålander (YMP)	YAC114.2	timo.j.a.alander@jyu.fi
Fysiikka, Ylistönrinne
Amanuenssi Soili Leskinen	FL217	soili.leskinen@jyu.fi
Yliopistonlehtori Jussi Maunuksela	YF408	jussi.o.maunuksela@jyu.fi
Lehtori Juha Merikoski	FL219	juha.t.merikoski@jyu.fi
Kemia, Ylistönrinne
Amanuenssi Leena Mattila	E422	leena.m.mattila@jyu.fi
Yliopistonopettaja Jouni Välisaari	F520	jouni.k.valisaari@jyu.fi
Matematiikka, Mattilanniemi
Amanuenssi Hannele Säntti-Ahomäki	MaD357	hannele.santti-ahomaki@jyu.fi
Lehtori Ari Lehtonen	MaD374	ari.t.e.lehtonen@jyu.fi
Tilastotiede, Mattilanniemi
Amanuenssi Sari Eronen	MaD319	sari.eronen@jyu.fi
Lehtori Annaliisa Kankainen	MaD331	annaliisa.kankainen@jyu.fi

Matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan yleistä opintoneuvontaa antavat opintoasioiden osastosihteeri ja opintoasiainpäällikkö. He ovat tavattavissa tiedekunnan toimistossa Ylistönrinteellä (YK-rakennus 3. kerros, study-sci@jyu.fi) ja neuvovat mm. opinto-oikeutta, tutkintoja ja opiskelijoiden oikeusturvaa koskevissa kysymyksissä.

Opiskelijapalvelut
Opiskelijapalvelut (http://www.jyu.fi/hallintokeskus/koulutuspalvelut/opiskelijapalvelut/) antaa kaikkia yliopisto-opiskelijoita koskevaa yleistä opintoneuvontaa. Lisäksi opiskelijapalvelut ottaa vastaan ilmoittautumisia, hoitaa opintotukiasioita, hoitaa laitosten ohella opiskelija- ja opintosuoritusrekisteriä sekä vastaa näihin liittyviin tiedusteluihin. Voit kysyä neuvoa sähköpostitse, opiskelijapalvelut@jyu.fi.

Opintotuki
Jyväskylän yliopisto-opiskelijoiden opintotukiasioita hoidetaan opintotukilain perusteella ja yliopiston ja Kansaneläkelaitoksen sopimuksen mukaan. Yliopistossa käsitellään opintotukihakemukset, olosuhdemuutosilmoitukset, tulovalvonta, opintotuen maksatukseen ja muut opintotukeen liittyvät asiat. Yliopistolla on opintotukilautakunta, jonka tehtävänä on määritellä kesäopintojen ja ulkomailla harjoitettavien opintojen päätoimisuuskriteerit sekä seurata opinnoissa edistymistä. Opintotukea koskevia asioita voit tiedustella sähköpostitse opintotuki@jyu.fi. Lisätietoa: http://www.jyu.fi/hallintokeskus/koulutuspalvelut/opiskelijapalvelut/opintotuki/

Työelämäpalvelut
Työelämäpalvelut (Rekry, https://www.jyu.fi/hallintokeskus/koulutuspalvelut/rekrytointi/) täydentää ohjauspalveluillaan ainelaitosten antamaa oppiainekohtaista opintoneuvontaa. Rekry tarjoaa oppiainerajat ylittävää ja yhdistävää neuvontaa esim. muiden laitosten oppiainetarjonnasta sivuaineopintoja suunniteltaessa. Palveluja kannattaa hyödyntää opintojen suunnittelun tukena koko opiskeluajan. Rekry auttaa kaikissa työelämään ja työllistymiseen liittyvissä kysymyksissä. Rekryn keskeisenä tehtävänä on myös edesauttaa yliopiston ja elinkeinoelämän vuoropuhelua ja yhteistyötä. Halukkaat voivat liittyä Rekryn sähköpostilistalle, jolla työnantajat ympäri maata etsivät uusia työntekijöitä. Listalla tiedotetaan myös esim. CIMOn harjoitteluohjelmista.

Esteetön yliopisto
Esteettömän yliopiston tavoitteena ovat toimintatavat ja ympäristöt, joiden käyttäjänä ja kehittäjänä mahdollisimman moni opiskelija ja henkilöstön jäsen voi kokea itsensä tervetulleeksi ja arvostetuksi sekä keskittyä toimintaansa ilman toissijaisia ongelmia. Jos sinulla on esimerkiksi lukivaikeus tai jokin vamma, joka vaikeuttaa opintojasi tai jonka vuoksi tarvitset erityisjärjestelyjä, ota yhteyttä oman laitoksesi amanuenssiin tai tiedekunnan opintoasiainpäällikköön. Lisätietoa esteettömyydestä ja tarjolla olevista yksilöllisistä tukipalveluista osoitteessa http://www.jyu.fi/opiskelu/opinnoista/opiskelijanopas/esteettomyys/.

Jos olet kiinnostunut luonnontieteellisestä koulutuksesta, tutkinnoista eri yliopistoissa, alalta valmistuneiden työtehtävistä tai jatkokoulutusmahdollisuuksista, löydät lisätietoja asiasta eri yliopistojen luonnontieteellisten tiedekuntien yhteisestä www-portaalista http://www.luonnontieteet.fi/.

Matemaattis-luonnontieteelliseen tiedekuntaan hyväksytyllä opiskelijalla on oikeus suorittaa sekä luonnontieteiden kandidaatin tutkinto että ilman eri hakua filosofian maisterin tutkinto sillä alalla tai siinä pääaineessa, johon hänet on hyväksytty. Jos opiskelijaksi hakeva on jo suorittanut kandidaatin tutkinnon tai ammattikorkeakoulututkinnon, hänelle voidaan antaa opinto-oikeus pelkästään maisterin tutkintoon.

Pääaineen opinto-oikeus
Matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan opiskelijaksi hyväksytty saa pääaineen opinto-oikeuden johonkin tiedekunnan oppiaineeseen tai oppiaineryhmään. Jälkimmäisessä tapauksessa pääaine valitaan oppiaineryhmään kuuluvista aineista myöhemmin laitoksen määräämällä tavalla. Pääaine on se aine, jossa opiskelija suorittaa kandidaatin tai maisterin tutkinnon.

Sivuaineiden opinto-oikeudet
Matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan opiskelijat saavat vapaasti suorittaa tiedekunnan kaikissa aineissa sivuaineinaan perus- ja aineopinnot, fysiikassa, kemiassa, matematiikassa ja tilastotieteessä myös syventävät opinnot. Ympäristötieteen syventävien opintojen opinto-oikeutta haetaan vapaamuotoisella hakemuksella 30.4. ja 31.10. päättyvinä hakuaikoina. Biologian alan syventäviin opintoihin ei anneta sivuaineoikeuksia. Tiedekunnan opiskelijoilla on oikeus suorittaa tietyin edellytyksin perus- ja aineopintoja yliopiston muissa tiedekunnissa ja yliopistojen välisen valtakunnallisen sopimuksen (= sopimus joustavasta opinto-oikeudesta, JOO-sopimus) mukaisesti myös muissa yliopistoissa. Erityisesti informaatioteknologian tiedekunta on päättänyt, että matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan opiskelijoilla on oikeus suorittaa vapaasti sekä tietotekniikan perus- ja aineopinnot että tietotekniikan syventävät opinnot. Sivuaineopiskelijoiden on syytä huomioida, että monille kursseille on määritelty esitietovaatimuksia ja usein myös opiskelijoiden määrä on rajoitettu.

Jatko-opiskelijaksi voidaan hyväksyä filosofian maisterin tutkinnon tai vastaavan koti- tai ulkomaisen tutkinnon tai vastaavat opinnot suorittanut, jolla katsotaan olevan edellytykset jatkokoulutukseen jossakin tiedekunnan oppiaineessa. Erityistapauksissa matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan jatko-opiskelijaksi voidaan hyväksyä luonnontieteiden kandidaatin tai vastaavan tutkinnon suorittanut. Jatko-opiskelijaksi hyväksytyllä on oikeus suorittaa filosofian tohtorin tai lisensiaatin tutkinto. Haku jatkokoulutukseen järjestetään kahdesti, keväällä ja syksyllä.

Tutkintoasetuksen (794/2004) mukaisten tutkintojen mitoituksena käytetään opintopisteitä (op). Perusopinnot ovat laajuudeltaan vähintään 25 op ja perus- ja aineopinnot yhdessä vähintään 60 op. Pääaineen syventävien opintojen ja niitä vastaavien opintokokonaisuuksien laajuus on vähintään 60 op.

Luonnontieteiden kandidaatin (LuK) eli alemman korkeakoulututkinnon laajuus on 180 opintopistettä. Päätoimisesti opiskellen tutkinto voidaan suorittaa kolmessa lukuvuodessa. Kandidaatin tutkintoon johtavan koulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle tutkintoon kuuluvien pää- ja sivuaineiden tai niihin rinnastettavien kokonaisuuksien perusteiden tuntemus, edellytykset alan kehityksen seuraamiseen ja valmiudet tieteelliseen ajatteluun ja tieteellisiin työskentelytapoihin. Koulutus antaa edellytykset myös ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen ja jatkuvaan oppimiseen ja hankitun tiedon soveltamiseen työelämässä. Koulutus perustuu tutkimukseen ja alan ammatillisiin käytäntöihin.

Tiedekunnasta valmistuvan luonnontieteiden kandidaatin osaamistavoitteet

Tieteelliset osaamistavoitteet:
Tiedot:	Kandidaatti tuntee tieteenalansa peruskäsitteet ja perusteoriat. Hänellä on valmiudet laajentaa ja syventää osaamistaan pääaineensa maisteriopinnoissa.
Taidot:	Kandidaatti osaa hankkia tietoa ja kykenee lähdekritiikkiin. Hän pystyy omaksumaan uutta tietoa ja jäsentämään sitä. Hän pystyy yksinkertaiseen raportointiin.
Asenteet:	Kandidaatti on kiinnostunut tieteenalastaan ja sen tutkimusmenetelmistä ja on halukas kehittämään osaamistaan.
Ammatilliset osaamistavoitteet:
Tiedot:	Kandidaatti tietää tutkijana tai opettajana toimimiseen liittyvät ammatilliset haasteet ja pystyy vastaamaan yksinkertaisiin kysymyksiin. Hän kykenee hankkimaan ja jäsentämään tietoa.
Taidot:	Kandidaatti ymmärtää tieteenalansa tekstejä ja keskustelua ja pystyy arvioimaan alan kehitystä. Hän hallitsee perusmenetelmät ja osaa soveltaa niitä ongelmien ratkaisussa. Hän osaa ohjattuna ratkaista tutkimusongelmia.
Asenteet:	Kandidaatti on valmis hankkimaan uutta tietoa tieteenalansa kysymyksissä ja on halukas kehittämään osaamistaan. Hän on utelias ja avoin tieteenalansa ongelmille.
Sosiaaliset osaamistavoitteet:
Tiedot:	Kandidaatilla on käsitys siitä, miten tieteenala ja alan toimijat liittyvät yhteiskuntaan ja yksilön arkipäivään.
Taidot:	Kandidaatti kykenee seuraamaan asiantuntijaryhmien toimintaa ja viestimään ryhmässä esiin tulleita asioita muille. Hän kykenee ryhmätyöskentelyyn, pienimuotoiseen konsultointiin sekä raportoimaan tutkimustuloksia suullisesti ja kirjallisesti.
Asenteet:	Kandidaatti on yhteistyökykyinen (suhtautuu myönteisesti yhteistyöhön) ja halukas soveltamaan oppimaansa yhteisössä.
Eettiset osaamistavoitteet:
Tiedot:	Kandidaatti on tietoinen tieteenalansa eettisistä kysymyksistä ja ongelmista.
Taidot:	Kandidaatti pystyy arvioimaan tutkimustoiminnan vaikutuksia eettisestä näkökulmasta. Hän noudattaa tutkimuksessa hyvän tieteellisen etiikan periaatteita. Hän ymmärtää tieteenalaansa liittyvien päätösten vaikutuksia eettisestä näkökulmasta.
Asenteet:	Kandidaatti asennoituu vakavasti eettisiin kysymyksiin.

LuK-tutkinnon yleisrakenne tiedekunnassa

Pääaineopinnot: Pääaineen opinnot muodostavat noin kolmasosan tutkinnosta. Pääaineopintoihin sisältyy kandidaatintutkielma ja kypsyysnäyte.

Sivuaineopinnot: Yksi perus- ja aineopintokokonaisuus tai kaksi perusopintokokonaisuutta. Sivuaineina tutkintoon voi liittää myös niitä avoimessa yliopistossa tarjolla olevia opintokokonaisuuksia, joita yliopiston ainelaitokset eivät järjestä, esim. henkilöstöjohtamisen aineopinnot sekä kirjoittamisen perus- ja aineopinnot.

Kieli- ja viestintäopinnot: Opintoihin on sisällyttävä puhe- tai kirjoitusviestintää 2 op, toista kotimaista kieltä 2 op ja vierasta kieltä 2 op. Kieli- ja viestintäopintojen laajuus on vähintään 6 op.

Henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS), 1 op

Valinnaiset opinnot: Valinnaisia opintoja siten, että tutkinnon kokonaislaajuus on 180 op. Valinnaisiin opintoihin voidaan sisällyttää menestyksellisesti suoritetusta varusmiesten johtajakoulutuksesta, joka perustuu vuonna 1998 uudistettuun opetussuunnitelmaan, enintään 6 opintopistettä.

Filosofian maisterin (FM) tutkinto on luonnontieteiden kandidaatin tutkinnon tai vastaavan koulutuksen pohjalta suoritettu ylempi korkeakoulututkinto, jonka laajuus on 120 opintopistettä. Päätoimisesti opiskellen tutkinto voidaan suorittaa kahdessa lukuvuodessa.

Maisterin tutkinnon tavoitteena on antaa opiskelijalle pääaineen tai siihen rinnastettavan kokonaisuuden hyvä tuntemus ja sivuaineiden perusteiden tuntemus sekä valmiudet tieteellisen tiedon ja menetelmien soveltamiseen. Koulutus antaa valmiudet toimia työelämässä oman alansa asiantuntijana ja kehittäjänä ja valmiudet tieteelliseen jatkokoulutukseen. Koulutus perustuu tutkimukseen ja alan ammatillisiin käytäntöihin.

Tiedekunnasta valmistuvan filosofian maisterin osaamistavoitteet

Tieteelliset osaamistavoitteet:
Tiedot:	Maisteri hallitsee oman erikoistumisalansa ja tuntee muut tieteenalansa osa-alueet, keskeiset teoriat, historian ja nykysuuntaukset.
Taidot:	Maisteri osaa soveltaa oppimaansa tieteenalansa ongelmien ratkaisussa ja käsittelyssä. Hän pystyy arvioimaan kriittisesti alansa tutkimustietoa ja tuottamaan tieteelliseen ajatteluun perustuvaa tutkimusta. Hän osaa raportoida asiantuntevasti.
Asenteet:	Maisteri on kiinnostunut soveltamaan tieteenalansa menetelmiä ongelmien ratkaisuun.
Ammatilliset osaamistavoitteet:
Tiedot:	Maisteri tietää tutkijan ja opettajan tehtävät eri organisaatioissa. Hän kykenee seuraamaan tieteenalansa kehitystä alansa julkaisuista.
Taidot:	Maisteri kykenee itsenäiseen ongelmanratkaisuun. Hänellä on edellytykset toimia asiantuntijatehtävissä. Hän osaa organisoida ja johtaa työtehtäviä ja kykenee itsenäiseen ja vastuulliseen toimintaan sekä itsenäiseen päätöksentekoon. Hänellä on valmius hankkia uutta tietoa ja luoda uusia ratkaisumalleja tieteenalansa muuttuvia ja uusia tilanteita vastaaviksi.
Asenteet:	Maisteri on utelias ja avoin tieteenalansa ongelmille.

Sosiaaliset osaamistavoitteet:
Tiedot:	Maisterilla on laaja käsitys siitä, miten tieteenala ja alan toimijat liittyvät yhteiskuntaan ja yksilön arkipäivään. Hän osaa perustella alansa merkityksen.
Taidot:	Maisteri pystyy toimimaan asiantuntijana tai johtajana työryhmissä, ammattiryhmissä ja tieteellisissä ryhmissä sekä pystyy viestimään osaamistaan muille tarvittaessa vieraalla kielellä.
Asenteet:	Maisteri on yhteistyökykyinen ja valmis ottamaan vastuuta.
Eettiset osaamistavoitteet:
Tiedot:	Maisteri hahmottaa tieteenalansa eettiset ongelmat ja ymmärtää niihin liittyvät erilaiset lähestymistavat ja periaatteet.
Taidot:	Maisteri tunnistaa käytännössä tieteenalansa eettiset ongelmat, osaa etsiä niihin perustelut ja pystyy soveltamaan niihin eettisesti kestäviä ratkaisumalleja.
Asenteet:	Maisteri asennoituu vakavasti eettisiin kysymyksiin, noudattaa eettisiä periaatteita ja pyrkii kehittämään niitä edelleen.

FM-tutkinnon yleisrakenne tiedekunnassa

Pääaineopinnot: Pääaineen syventävät opinnot muodostavat vähintään puolet tutkinnosta. Pääaineopintoihin sisältyy pro gradu -tutkielma ja kypsyysnäyte.

Sivuaine- sekä kieli- ja viestintäopinnot: Ellei alempaan korkeakoulututkintoon tai vastaavaan koulutukseen sisälly sivuaine- ja kieli- ja viestintäopintoja vähintään LuK-tutkintoon vaadittava määrä, ne tulee suorittaa FM-tutkintoa varten.

Henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS), 1 op

Valinnaiset opinnot: Valinnaisia opintoja siten, että tutkinnon kokonaislaajuus on 120 op. Valinnaisiin opintoihin voidaan sisällyttää menestyksellisesti suoritetusta varusmiesten johtajakoulutuksesta, joka perustuu vuonna 1998 uudistettuun opetussuunnitelmaan, enintään 6 opintopistettä.

Aineenopettajakoulutus
Aineenopettajakoulutuksessa ylemmän ja alemman korkeakoulututkinnon yhdessä sisältämiin opintoihin kuuluvat kahden opetettavan aineen opinnot, pääaineessa perus- ja aineopinnot sekä syventävät opinnot ja sivuaineessa perus- ja aineopinnot. Näiden lisäksi opintoihin kuuluvat 60 op laajuiset opettajan pedagogiset opinnot.

Täydentävät opinnot
Pelkästään maisterin tutkintoa suorittamaan valitut opiskelijat voivat joutua suorittamaan 120 opintopisteen maisteriopintojen lisäksi alempaa korkeakoulututkintoa täydentäviä opintoja (enintään 60 opintopistettä). Täydentävistä opinnoista sovitaan henkilökohtaisen opintosuunnitelman eli HOPSin laatimisen yhteydessä. Alempaa korkeakoulututkintoa täydentävät opinnot eivät sisälly maisterin tutkintoon.

Matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan jatko-opiskelijaksi otetaan filosofian tohtorin (FT) tai filosofian lisensiaatin (FL) tutkinnon suorittamista varten filosofian maisterin tai vastaavan tutkinnon suorittaneita. Erityisestä syystä jatko-opiskelijaksi voidaan ottaa myös alemman korkeakoulututkinnon suorittanut. FT-tutkinnon laajuus on 240 op ja sen voi suorittaa päätoimisesti opiskellen 4 vuodessa. FL-tutkinnon laajuus on 120 op ja sen voi suorittaa päätoimisesti opiskellen 2 vuodessa. FL-tutkinnon suorittaminen ei ole edellytys FT-tutkinnon suorittamiselle.

Tieteellisen jatkokoulutuksen tavoitteena on, että opiskelija perehtyy syvällisesti omaan tutkimusalaansa ja kykenee itsenäisesti luomaan uutta tieteellistä tietoa. Jatkokoulutukseen otetun opiskelijan tulee suorittaa tieteellisen jatkokoulutuksen opinnot. Filosofian tohtorin tutkintoa varten opiskelijan tulee osoittaa tutkimusalallaan itsenäistä ja kriittistä ajattelua sekä laatia väitöskirja ja puolustaa sitä julkisesti. Filosofian lisensiaatin tutkintoa varten hänen tulee osoittaa tutkimusalansa hyvää tuntemusta, kykyä itsenäiseen ja kriittiseen tieteelliseen ajatteluun ja laatia lisensiaatintutkimus.

Tieteellisen jatkokoulutuksen opintojen tulee tukea tutkimustyötä. Ne ovat 30 (bio- ja ympäristötiede) tai 60 opintopisteen laajuiset ja koostuvat vähintään syventävien opintojen tasoisista pääaineen opinnoista sekä mahdollisesti muista pääainetta ja tutkimustyötä tukevista sivuaineen opinnoista. Tarkemmat jatko-opintovaatimukset on kuvattuna ainelaitosten opetussuunnitelmissa.

Lisätietoja tiedekunnan jatkokoulutuksesta ja jatkokoulutukseen hakemisesta on sivulla http://www.jyu.fi/science/tutkijankoulutus. Lisätietoa erityisesti jatko-opiskelijoille tarkoitetusta kansainvälisestä kesäkoulusta (Jyväskylä Summer School, JSS) on sivulla http://www.jyu.fi/summerschool. Jyväskylän yliopiston jatkokoulutusopas on osoitteessa http://www.jyu.fi/opiskelu/tohtorikoulutus/.

Opiskeluajan rajoittamista koskeva laki tuli voimaan 1.8.2005. Lakia sovelletaan opiskelijoihin, jotka ovat aloittaneet opintonsa lukuvuonna 2005-2006 tai sen jälkeen. Sekä alempaa että ylempää korkeakoulututkintoa opiskelemaan otetulla opiskelijalla on oikeus suorittaa tutkinnot viimeistään kahta vuotta niiden yhteenlaskettua tavoitteellista suorittamisaikaa pitemmässä ajassa. Pelkästään ylempää korkeakoulututkintoa opiskelemaan otetulla opiskelijalla on oikeus suorittaa tutkinto viimeistään kahta vuotta sen tavoitteellista suorittamisaikaa pitemmässä ajassa. Tutkinnon suorittamisaikaan ei lasketa poissaoloa, joka johtuu vapaaehtoisen asepalveluksen tai asevelvollisuuden suorittamisesta taikka äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan pitämisestä. Opintojen enimmäisaikaan ei lasketa myöskään muuta enintään neljän lukukauden poissaoloa, jonka ajaksi opiskelija on ilmoittautunut poissaolevaksi. Yliopisto voi myöntää opiskelijalle, joka ei ole suorittanut tutkintoa säädetyssä ajassa, lisäaikaa opintojen loppuun saattamiseen. Lisäaikaa myönnetään, kun opiskelija esittää tavoitteellisen ja toteuttamiskelpoisen suunnitelman opintojen loppuun saattamisesta. Muutoin opiskelija menettää opiskeluoikeutensa. Jos opiskeluoikeuden menettänyt opiskelija haluaa myöhemmin jatkaa opintojaan, hänen on haettava yliopistolta oikeutta päästä uudelleen opiskelijaksi.

Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta suosittelee LuK-tutkinnon suorittamista alkuperäisessä pääaineessa. Opiskelija voi tietyin edellytyksin vaihtaa pääainettaan opintojensa aikana. Pääaineen vaihtoa voi hakea aikaisintaan ensimmäisen opiskeluvuoden jälkeen seuraavin edellytyksin:

• Bio- ja ympäristötieteiden alalle voi hakea vasta, kun alkuperäisen pääaineen tai tiedekunnan jonkin muun kuin bio- ja ympäristötieteiden alan pääaineen perus- ja aineopinnot on suoritettu. Lisäksi bio- ja ympäristötieteiden alan opinnoista on suoritettu biologian perusopinnot (ei vaadita ympäristötiede ja -teknologiassa) ja haetun pääaineen perus- ja aineopinnot.

• Fysiikan, kemian, matematiikan ja tilastotieteen aloille voi hakea suoritettuaan näiden alojen perusopintokokonaisuudet.

Laitosten välisiä pääaineen vaihtoja koskevat vapaamuotoiset perustellut hakemukset, osoitetaan tiedekunnalle ja toimitetaan tiedekunnan toimistoon. Laitoksilla annetaan ohjeet ao. laitosten sisäisistä pääaineiden vaihdoista. Hakemukset laitoksen sisäisistä vaihdoista toimitetaan ko. laitoksen amanuenssille.

Muiden tiedekuntien opiskelijat saavat suorittaa vapaasti matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa biologian alan ja ympäristötieteen ja -teknologian perusopinnot sekä muiden aineiden perus- ja aineopinnot, fysiikan alalla myös syventävät opinnot. Hakemuksesta muiden tiedekuntien opiskelijat voivat saada oikeuden suorittaa myös muita kuin edellä mainittuja vapaita sivuainekokonaisuuksia. Näihin sivuaineopintoihin haetaan vapaamuotoisella hakemuksella 30.4. ja 31.10. päättyvinä hakuaikoina. Hakemukset osoitetaan asianomaiselle laitokselle.

Sivuaineopiskelijoiden on syytä huomioida, että monille kursseille on määritelty esitietovaatimuksia ja usein myös opiskelijoiden määrä on rajoitettu. Mikäli sivuaineopintoihin hyväksyttävien määrää joudutaan rajoittamaan, käytetään harkinnan perusteena tutkinnon oppiainekokonaisuutta.

Henkilöt, joilla ei ole oikeutta suorittaa tutkintoa Jyväskylän yliopistossa, voivat opiskella ylimääräisinä opiskelijoina erillisiä opintokokonaisuuksia tai yksittäisiä jaksoja. Opiskeluoikeutta on haettava ja se voidaan myöntää, jos opinnot liittyvät läheisesti hakijan aikaisempiin tai toisessa oppilaitoksessa käynnissä oleviin opintoihin tai ammattiin. Myös toisessa yliopistossa tutkinnon suorittanut voi hakea oikeutta erillisen opintokokonaisuuden suorittamiseksi. Näistä opinnoista peritään asetuksen (1082/2009) mukainen maksu. Erillistä opinto-oikeutta haetaan matemaattis-luonnontieteelliselle tiedekunnalle osoitetulla vapaamuotoisella hakemuksella, joka toimitetaan tiedekunnan toimistoon. Hakemuksille ei ole asetettu määräaikaa.

Toisessa yliopistossa opiskeleva voi hakemuksesta saada oikeuden suorittaa JOO-opiskelijana (JOO = valtakunnallinen joustavan opinto-oikeuden periaate) sivuaineopintoinaan tiedekunnan opintokokonaisuuksia tai yksittäisiä kursseja. Oikeuden myöntää tiedekunta edellyttäen, että asianomainen laitos sitä puoltaa. Jyväskylän yliopisto käyttää paperista JOO-hakulomaketta, joka löytyy osoitteesta http://www.joopas.fi/. JOO-hakemuksille ei ole asetettu määräaikoja. JOO-opinnot ovat opiskelijalle maksuttomia.

Yliopiston tutkintosäännön 4 §:n mukaan opiskelija, joka suoritettuaan tutkinto-oikeutensa mukaisen tutkinnon haluaa suorittaa täydentäviä opintoja, voi suorittaa niitä seuraavan lukuvuoden loppuun saakka ilman erillistä opinto-oikeutta tai muuta tutkinto-oikeutta niiden oikeuksien mukaisesti, jotka hänellä tutkintoaan suorittaessaan oli. Maksuton tutkinnon täydentäminen tiedekunnissa on siis mahdollista välittömästi tutkinnon suorittamisen jälkeen niillä opinto-oikeuksilla, joita opiskelijalla on ollut. Uusia täydentäviä opinto-oikeuksia on haettava erillisinä opinto-oikeuksina (ks. kohta 6.6), joista tiedekunta voi periä maksua enintään 10 euroa/opintopiste.

The International Master’s Programme in Science encompasses both departmental and joint programmes in Aquatic Science, Ecology and Evolutionary Biology, Nanoscience, and Nuclear and Particle Physics. The International Master's Programme is recruiting 30-40 new students yearly.

Major subject studies, 85 crp WETS101 Introduction to Aquatic research, 1 crp WETS102 Work experience outside university, 4 crp WETS103-116 Book examination, chosen according to the area of specialisation, 6 crp WETS121 Training in a research group, 2 crp WETS402 Assessment and monitoring of the ecological quality of surface waters, 2 crp WETS707 Book examination on sustainable management, 5 crp WETS899 Introduction session at Konnevesi Field Station, individual study plan, 1 crp WETS901 M. Sc. Thesis, 30 crp WETS902 Final maturity test, 0 crp WETS903 Master project seminars, 3 crp WETS904 Book examination I, related to Masters thesis, 6 crp WETS905 Litterature review and plan for masters project, 4 crp WETS907 Scientific writing, 3 crp WETS908 Reseach grant proposal for doctoral studies, 2 crp WETS920 and 921 Guidance for Masters project and thesis, 3 crp Chosen advanced courses on aquatic science, one of which must be a field course, 13 crp

Optional studies, 35 crp To be approved by programme director. Includes language and communication studies 6 crp (or substitutes), minimum of 2 crp Finnish for foreigners.

Major subject studies, 85 crp EKOS899 Introduction session at Konnevesi Field Station, personal study plan, 1 crp EKOS101 Ecology book exam, 5 crp EKOS102 Evolution book exam, 5 crp EKOS144 Evolutionary biology, 5 crp EKOS503 Methods in population genetics, 5 crp EKOS901 M. Sc. Thesis, 30 crp EKOS902 Final maturity test, 0 crp EKOS905 Masters project seminars + literature review + plan, 4 crp EKOS908 Scientific writing, 4 crp At least 26 crp fron the following courses: - EKOS131 Soil ecology, 4 crp - EKOS133 Population ecology, 6 crp - EKOS134 Experimental evolutionary ecology, 2 crp - EKOS137 Evolutionary ecology and life-histories, 10 crp - EKOS140 Biogeoraphy, 4 crp - EKOS142 Winter ecology, 2 crp - EKOS147 Population cycles, 2 crp - EKOS160 Community and ecosystem ecology, 3 crp - EKOS302 Biological surveys and monitoring, 6 crp - EKOS308 Game biology, 2 crp - EKOS309 Ecology and evolution classics, 5 crp - EKOS311 Introduction to evolutionary ecology modelling, 6 crp - EKOS503 Population genetics study methods, 5 crp - EKOS505 Conservation genetics book exam, 6 crp - EKOS506 Molecular evolution, book exam, 6 crp - EKOS507 Quantitative genetics, 6 crp - EKOS517 Genetics and genomics in wild populations, 6 crp - EKOS909 Training in a research group, 2 crp - EKOS911 Work experience outside university, 4 crp - EKOA-EKOS Courses in species identification: plants, animal or fungi, 1-10 crp

Optional studies, 35 crp To be approved by programme director. Includes language and communication studies 6 crp (or substitutes), minimum of 2 crp Finnish for foreigners

Major subject studies,  85 crp SMBS101 Chemical methods in biology, 4 crp SMBS501 Advanced molecular biology (PCR ), 4 crp SMBS700 Final Exam or SMBS701 Book exam, related to Masters thesis, 6 crp SMBS801 Practical work training, 3 crp SMBS813 Fundamentals of Nanoscience *), 6 crp SMBS814 Seminar in Nanoscience, 3 crp SMBS815 Practical course in nanoscience – imaging*), 4 crp SMBS900 Study Plan, 1 crp SMBS901 Master's Thesis, 30 crp SMBS902 Maturity Exam, 0 crp SMBS914 Orientation to the work carieer, 2 crp FYSM340 Computational Nanoscience, 2 crp Optional lecture courses from the following list, minimum 12 crp SMBS110-116 Optional laboratory courses from the following list, minimum 8 crp SMBS502-599 BIOA126 Laboratory Course on Cellbiology, Molecular Biology and Biochemistry**), 3 crp

Optional studies, 35 crp Optional studies in e.g. physics, mathematics, chemistry, information technology, economics and communications have to be taken so that the degree includes at least 120 crp. Includes language and communication studies 6 crp (or substitutes), minimum of 2 crp Finnish for foreigners.

^*) Should be replaced by other SMB laboratory courses, if done in earlier studies.
^**) Compulsory, if earlier studies don't include any corresponding course.

KEMY002 Personal Study Plan for MSc, 1 crp Major subject studies, 85 crp SMBS813 Fundamentals of NanoScience, 6 crp SMBS814 Seminar in Nanoscience, 3 crp SMBS815 Practical course in nanoscience – imaging, 4 crp FYSM340 Computational Nanoscience, 2 crp One of the following courses: *) KEMS401 Quantum Chemistry, 6 crp (physical chemistry) KEMS541 Advanced Course in Organic Chemistry I, 6 crp (organic chemistry) One of the following courses: 4-7 crp*) Physical chemistry laboratory work or nanoscience laboratory work, including at least 4 credits spectroscopy laboratory work Organic chemistry laboratory work (7 crp), unless these are included in the previous degree Optional studies, at least two courses of the following, 17-20 crp KEMS411 Optical Spectroscopy, 6 crp KEMS246 Molecular Simulation, 5 crp KEMS409 Material Modelling, 5 crp KEMS532 Supramolecular Chemistry, 6 crp KEMS534 Basic Principles of Mass Spectrometry, 4 crp KEMS536 Theoretical Basis of NMR Spectroscopy, 4 crp KEMS531 Introduction to material chemistry, 4 crp KEMS450 / KEMS550 Master's Thesis (incl. Research Training, 24 crp), 40 crp KEMS901 Maturity Examination, 0 crp KEMS903 Seminar, 0 crp

Optional studies, 34 crp Optional studies in e.g. physics, mathematics, chemistry, information technology, economics and communications have to be taken so that the degree includes at least 120 crp.

*)The major is organic chemistry or physical chemistry

The major is physics, applied physics or electronics depending on earlier studies and optional studies*)

Major subject studies, 90 crp FYSE301 Electronics I (part A), 4 crp          FYSE302 Electronics I (part B), 4 crp FYSM300 Condensed Matter Physics I, 8 crp FYSM340 Computational Nanoscience, 2 crp SMBS813 Fundamentals of NanoScience, 6 crp SMBS815 Practical course in nanoscience - imaging, 4 crp SMBS814 Seminar in Nanoscience, 3 crp Optional studies, 17 crp One of the following courses, 10 crp FYSZ460 Advanced Laboratory FYSZ470 Research Training FYSZ480 Practical Training, 2 crp FYSZ490 Master's Thesis, 30 crp FYSZ495 Maturity Examination, 0 crp

Optional studies, 30 crp Optional studies in e.g. physics, mathematics, chemistry, information technology, economics and communications have to be taken so that the degree includes at least 120 crp.

Major subject studies, 90 crp FYSH300 Particle physics, 8 crp FYSN300 Nuclear Physics I, 8 crp FYSXxxx Optional courses in nuclear and particle physics, 30 crp FYST530 Quantum Mechanics II, 12 crp           Nuclear physics courses:         FYSN400 Nuclear Physics II, 9 crp FYSN410 Cyclotron Physics, 5 crp                FYSN420 Accelerator Physics, 5 crp        FYSN430 Accelerator Technique, 5 crp  FYSN440 Nuclear Astrophysics, 5 crp    FYSN445 Applied Nuclear Physics, 5 crp           FYSN460 Nuclear fission and its applications, 4 crp      FYSN500 Nuclear Physics III, 9 crp       FYSN550 Techniques for Nuclear and Accelerator Based Physics Experiments, 8 crp FYSNxxx Other nuclear physics courses Particle physics courses:          FYSH371 Particle Astrophysics Phenomena and Processes, 5 crp    FYSH440 Cosmology, 9 crp        FYSH510 Quantum Field Theory, 11 crp            FYSH515 Applications of Quantum Field Theory, 11 crp          FYSH540 Neutrino Physics, 5 crp           FYSH551 Ultra-relativistic Heavy Ion Physics, 7 crp     FYSHxxx Other particle physics courses FYSZ470 Research Training, 10 crp FYSZ489 Seminar, 4 crp FYSZ490 Master's Thesis, 30 crp FYSZ495 Maturity examination, 0 crp

Optional studies, 30 crp Opt. studies in e.g. physics, mathematics etc. have to be taken so that the degree includes at least 120 crp.

Bio- ja ympäristötieteiden laitos

Käyntiosoite	Survontie 9, Ambiotica
Postiosoite	PL 35, 40014 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO
Fax	014-617 239 (toimisto)
www	http://www.jyu.fi/bioenv
Sähköpostiosoitteet	haku www-sivuilta
Toimisto	YAC311, avoinna ma-pe klo 9-15

		Huone	Sähköposti
Laitoksen johtaja	Jar Ylänne, prof.	YAC241	jari.p.ylanne@jyu.fi
Varajohtaja, pedagoginen johtaja	Jari Haimi, leht.	YAC313.2	jari.m.haimi@jyu.fi
Varajohtaja, henkilöstöasiat	Mikko Mönkkönen, prof.	YAC416.2	mikko.monkkonen@jyu.fi
Amanuenssi, opintoasiat	Tiina Hakanen	YAC311.1	tiina.m.hakanen@jyu.fi
Opintoneuvojat
Lehtori	Jari Haimi (BIO, OPE)	YAC313.2	jari.m.haimi@jyu.fi
Yliopistonlehtori	Atte Komonen (EKO)	YAC414.1	atte.i.komonen@jyu.fi
Yliopistonlehtori	Varpu Marjomäki (SMB)	YAC216.3	varpu.s.marjomaki@jyu.fi
Yliopistonlehtori	Marja Tiirola  (WET)	YAC314.1	marja.tiirola@jyu.fi
Yliopistonlehtori	Timo Ålander (YMP)	YAC114.2	timo.j.a.alander@jyu.fi
Master's Degree Programme in Sustainable Management of Inland Aquatic Resources (AMP)
Lehtori	Timo Marjomäki	YAC313.1	timo.j.marjomaki@jyu.fi
Nanotieteiden maisteriohjelma
Professori	Janne Ihalainen	YAB214.2	janne.ihalainen@jyu.fi
Erasmus-vaihto
Yliopistonlehtori	Juhani Pirhonen	YAC314.2	juhani.pirhonen@jyu.fi
Konneveden tutkimusasema
Käyntiosoite	Sirkkamäentie 220, 44300 Konnevesi
Asemanjohtaja	Hannu Ylönen, prof.		hannu.j.ylonen@jyu.fi
Toimistosihteeri	Tarja Hult		tarja.hult@jyu.fi

Lyhenteet

P - perusopinnot	S - syventävät opinnot
A - aineopinnot	J - jatko-opinnot
AMP - International Aquatic Masters Programme	BIO - biologia
WET - akvaattiset tieteet	EKO - ekologia ja evoluutiobiologia
SMB - solu- ja molekyylibiologia	YMP - ympäristötiede ja -teknologia

Bio- ja ympäristötieteiden uusille opiskelijoille pidetään nimenhuuto- ja tiedotustilaisuus maanantaina 2.9.2013 klo10.15 salissa YAA303 - osallistuminen on pakollinen. Lisäksi niille uusille opiskelijoille, joilla on aikaisemmin muualla suoritettuja biologian tai ympäristötieteen opintoja järjestetään infotilaisuus opintojen korvaavuuksista maanantaina 2.9.2013 klo 14-16 YAB312.

Lentävä lähtö uusille opiskelijoille järjestetään 5.-6.9.2013 Konneveden tutkimusasemalla. Nanotieteen opiskelijoiden lentävä lähtö järjestetään 2.9.2013 klo 14-16.

Tiedotustilaisuus vanhoille opiskelijoille ajankohtaisista asioista on maanantaina 9.9.2013 klo 14.15 YAA303.

HOPS-iltapäivä (pää- ja sivuaine-info ja HOPS:n tekoon liittyviä yleisiä ohjeita) uusille opiskelijoille on maanantaina 30.9.2013. klo 14-16 salissa YAA303.

Tiedekunnan publiikki (maistereiden, tohtoreiden ja lisensiaattien valmistumisjuhla) järjestetään kahdesti vuodessa, syyslukauden päätteeksi ja  kevätlukukauden päätteeksi.

Opiskelijoiden sähköpostilista

Sähköpostilistan kautta tiedotetaan kaikista ajanohtaisista ja tärkeistä asioista. Sähköpostilistalle liitytään osoitteessa http://lists.jyu.fi/mailman/listinfo/bio_opiskelijat.

Opiskelijoiden ainejärjestöt Syrinx ry. ja Otsoni ry.

Bio- ja ympäristötieteiden opiskelijoiden ainejärjestö on Syrinx ry (http://groups.jyu.fi/syrinx/). Ympäristötieteen ja ympäristöteknologian opiskelijoiden ainejärjestö on Otsoni ry (http://groups.jyu.fi/otsoni/).

Opetuksen arviointi- ja kehittämistoiminta

Lukukausittainen arviointi- ja kehittämiskeskustelutilaisuus "Opetuksen iltapäivä" järjestetään maanantaina 28.10.2013, klo 12-16 ja maanantaina 17.3.2013, klo 12-16 salissa YAA303. Yhteyshenkilönä toimii amanuenssi Tiina Hakanen. Opetuksen laatuarvioinnin opiskelijajäsenet (laatuhemmot) ovat  Lauri Kuukka (SMB), Pyry Mäkelä (YMP), Meeri Väätäinen (ECO) ja Laura Piiroinen (WET). Laatuhemmoille voi lähettää sähköpostia osoitteeseen bio_laatuhemmot.group@korppi.jyu.fi.

Biologian ja ympäristötieteen aloilla voi Jyväskylän yliopistossa suorittaa luonnontieteiden kandidaatin (alempi korkeakoulututkinto) ja filosofian maisterin (ylempi korkeakoulututkinto) tutkinnot sekä filosofian lisensiaatin ja filosofian tohtorin jatkotutkinnot.

Luonnontieteiden kandidaatin tutkintoon kuuluvat opinnot voidaan suorittaa kolmessa vuodessa ja ne muodostavat pohjan maisteriopinnoille, jotka voidaan suorittaa kahdessa vuodessa. Maisterin tutkinnon voi suorittaa vasta, kun kandidaatin tutkinto tai sitä vastaavaksi hyväksytyt opinnot on suoritettu.

Opintojen mitoituksen peruste on opintopiste (op). Opintojaksot pisteytetään niiden edellyttämän työmäärän mukaan. Yhden lukuvuoden opintojen suorittamiseen keskimäärin vaadittava 1600 tunnin työpanos vastaa 60 opintopistettä.

Luonnontieteiden kandidaatin (LuK) tutkinnon laajuus on 180 opintopistettä. Pääaineena voi olla akvaattiset tieteet, biologian opettajankoulutus, ekologia ja evoluutiobiologia, solu- ja molekyylibiologia tai ympäristötiede ja -teknologia. Biologian yhteisvalinnan kautta tulleet opiskelijat valitsevat pääaineensa ensimmäisen opiskeluvuoden aikana. OKL valitsee biologian opettajankoulutukseen vuosittain korkeintaan 10 opiskelijaa.

LuK-tutkinnon rakenne

Pääaineopinnot, vähintään 80 op Pääaineen perus- ja aineopinnot LuK-tutkielma ja kypsyysnäyte

Sivuaineopinnot, vähintään 50 op Yksi perusopintokokonaisuus 25 op ja aineopintokokonaisuus 35 op tai kaksi perusopintokokonaisuutta 50 op

Kieli- ja viestintäopinnot, 6 op

Henkilökohtainen opintosuunnitelma HOPS, 1 op

Valinnaiset opinnot Tutkintoon kuuluu valinnaisia opintoja siten, että opintojen kokonaislaajuus on vähintään tutkintoon vaadittavat 180 op. Tutkintoon voi kuulua siihen soveltuvia koti- ja ulkomaisissa yliopistoissa suoritettuja opintoja.

Filosofian maisterin (FM) tutkinnon laajuus on 120 opintopistettä ja se suoritetaan kandidaatin tutkinnon jälkeen. Maisterin tutkinnon voi suorittaa myös erillisissä maisteriohjelmissa tai niihin verrattavissa maisterikoulutuksissa, joita ovat Master's Degree Programme in Sustainable management of Inland Aquatic Resources (AMP), Nanotieteiden maisteriohjelma, Uusiutuvan energian maisteriohjelma, Kansainvälisen kehitysyhteistyön maisteriohjelma ja Ympäristötieteen ja -teknologian maisterikoulutus.

FM-tutkinnon rakenne

Pääaineopinnot Pääaineen syventävät opinnot, vähintään 85 op Opettajaksi opiskelevilla, vähintään 60 op Pääaineopintoihin sisältyy pro gradu -tutkielma ja kypsyysnäyte. Tutkielman laajuus on vähintään 30 op, opettajaksi opiskelevilla 20 op.

Sivuaine- ja kieliopinnot Ellei sivuaine- ja kieliopintoja sisälly alempaan korkeakoulututkintoon tai vastaavaan koulutukseen vähintään siinä laajuudessa, jossa ne on määritelty LuK-tutkinnossa, ne tulee suorittaa filosofian maisterin tutkintoon. Aineenopettajan koulutuksessa ylemmän ja alemman korkeakoulututkinnon yhdessä sisältämiin opintoihin kuuluu kahden opetettavan aineen opinnot, pääaineessa syventävät ja sivuaineessa perus- ja aineopintokokonaisuudet, sekä opettajan pedagogiset opinnot (60 op).

Henkilökohtainen opintosuunnitelma HOPS, 1 op

Valinnaiset opinnot Tutkintoon kuuluu valinnaisia opintoja siten, että opintojen kokonaislaajuus on vähintään tutkintoon vaadittavat 120 op. Tutkintoon voi kuulua siihen soveltuvia koti- ja ulkomaisissa yliopistoissa suoritettuja opintoja.

Biologian ja ympäristötieteen alojen koulutus antaa biologian opetukseen sekä bio- ja ympäristötieteiden tutkimukseen ja soveltamiseen tarvittavat perustiedot ja valmiudet. Usein opintoihin liittyy opiskelujakso jossain ulkomaisessa yliopistossa tai tutkimuslaitoksessa. Bio- ja ympäristötieteiden opintoja tukevia sivuaineita ovat kemia ja tilastotiede, mutta tutkintoon voi sisällyttää muidenkin alojen opintoja, kuten fysiikkaa, taloustieteitä, tietotekniikkaa, yhteiskuntatieteitä ja viestintää.

Bio- ja ympäristötieteiden laitoksen opetussuunnitelmat ja opetusohjelma on esitetty tässä oppaassa. Suositeltavia aikatauluja opintojen suorittamiseksi on nähtävillä laitoksen www-sivuilla (http://www.jyu.fi/bioenv). Tarkemmat kurssitiedot löytyvät Korppi-opintotietojärjestelmästä. Luennoille ja kursseille ilmoittautuminen tapahtuu pääsääntöisesti Korpissa.

Tentit

Jos luentokurssiin liittyy tentti, järjestetään yksi tentti ja yksi uusintatentti. Lisäksi syys- ja kevätlukukauden päätteeksi järjstetään ns. rästitenttitilaisuus. Jos opiskelija on tullut hylätyksi opintojakson kahdessa varsinaisessa tentissä tai hän on estynyt osallistumaan niihin, hän voi osallistua seuraavaan mahdolliseen rästitenttiin. Jos opiskelija ei vieläkään läpäise tenttiä, hänen tulee olla yhteydessä opintojakson opettajaan ja sopia opintojakson suorittamisesta. Yleiset tenttipäivät on tarkoitettu kirjatenttien ja lopputenttien suorittamiseen. Rästitenttiin ja yleiseen tenttipäivään ilmoittautuminen on sitova, mahdolliset peruutukset tulee tehdä ilmoittautumisajan puitteissa.

Opintojen arvostelu
Bio- ja ympäristötieteiden opintojaksot arvostellaan käyttäen kokonaislukuasteikkoa 1-5 ellei kurssin kohdalla Korpissa toisin mainita. Opintokokonaisuuksien (perusopinnot, aineopinnot, syventävät opinnot)  keskiarvoja laskettaessa otetaan huomioon vain sellaiset opintojaksot, joista on annettu arvolause. Kunkin opintokokonaisuuden keskiarvo on ko. opintokokonaisuuden opintojaksojen arvolauseiden keskiarvo opintopisteillä painotettuna.

Arvolause määräytyy opintokokonaisuudelle laskettavasta keskiarvosta seuraavasti:

Välttävä	1.00 - 1.49	= 1
Tyydyttävä	1.50 - 2.49	= 2
Hyvä	2.50 - 3.49	= 3
Kiitettävä	3.50 - 4.49	= 4
Erinomainen	4.50 - 5.00	= 5

Matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan kandidaatintutkielmat arvioidaan asteikolla hyväksytty - hylätty.

Pro gradu -tutkielmat arvioidaan numeerisella asteikolla 1-5. Pro gradun nimi ja arvosana merkitään aina filosofian maisterin tutkinnon todistukseen.

Korvaavuudet

Muualla suoritettuja opintoja (myös ulkomaiset vaihto-opinnot) voidaan hyväksyä tutkintoon sivuaineeksi, valinnaisiksi tai korvaaviksi opinnoiksi. Opiskelijan tulee toimittaa amanuenssi Tiina Hakaselle hakemus ja virallinen todistus tai opintorekisteriote, sekä korvaavuustapauksissa myös selvitys opintojen sisällöstä ja laajuudesta.

Sivuaineopinnot

Muiden kuin bio- ja ympäristötieteiden alojen opiskelijat voivat suorittaa sivuaineopintoina tutkintovaatimuksissa määritellyt biologian, akvaattisten tieteiden, ekologian ja evoluutiobiologian, solu- ja molekyylibiologian, sekä ympäristötieteen ja -teknologian sivuaineopintokokonaisuudet tai niihin kuuluvia opintojaksoja. Opiskelijan on ensin suoritettava ko. aineen perusopinnot ja vasta tämän jälkeen hän voi opiskella aineopintoja, elleivät ne sisälly perusopintokokonaisuuteen.

Muiden kuin matemaattis-luonnotieteellisen tiedekunnan opiskelijoiden on haettava opinto-oikeutta aineopintojen sivuaineopintokokonaisuuksien tai opintojaksojen suorittamiseen. Opinto-oikeutta haetaan yliopiston sivuainelomakkeella, joka osoitetaan bio- ja ympäristötieteiden laitoksen amanuenssille. Hakuajat ovat huhtikuun ja lokakuun loppuun mennessä. Asiasta saa tarvittaessa lisätietoja laitoksen amanuenssilta. Sivuainopiskelijoiden on syytä huomioida, että monille kursseille on määritelty esitietovaatimuksia ja usein myös opiskelijoiden määrä on rajoitettu.

Opetussuunnitelmassa esiintyvät huomautukset

Luonnontieteiden perusteet ja menetelmät 25 op (*) sivuaineopintoina kandidaatin tutkinnossa. Opiskelijat, jotka suorittavat sivuaineena kemian, tilastotieteen tai informaatioteknologian perusopinnot, voivat

1. korvata kemian, tilastotieteen tai informaatioteknologian perusopintoihin sisältyvät opintojaksot luonnontieteiden perusopinnot ja menetelmät -kokonaisuudessa siihen suositelluilla valinnaisilla opinnoilla (ks. luku 12), tai
2. korvata luonnontieteiden perusopinnot ja menetelmät sivuaineena kemian, tilastotieteen tai informaatioteknologian perusopintokokonaisuudella ja sisällyttää pakolliset menetelmäopintojaksot (huom. vaihtelua oppiaineiden välillä) valinnaisiin opintoihin.

Sama opintojakso voi olla vaatimuksena useammassa opintokokonaisuudessa. Opintojakso voidaan kuitenkin käyttää vain yhteen opintokokonaisuuteen ja muissa opintokokonaisuuksissa se on korvattava jollain soveltuvalla opintojaksolla.

Luonnontieteiden kandidaatin tutkinto, Biologian opettajankoulutus, 180 op

Biologian perusopinnot, 25 op BIOP101 Biokemian, solubiologian ja molekyylibiologian perusteet, 6 op BIOP102 Eliökunnan rakenne ja monimuotoisuus, 9 op BIOP103 Ekologian ja evoluution perusteet, 4 op BIOP104 Limnologian perusteet, 3 op YMPP105 Ympäristönsuojelun perusteet 1), 3 op

Biologian aineopinnot, 57 op BIOA110 Kasvi- ja eläinfysiologian perusteet, 3 op BIOA112 Ihmisen fysiologia, 5 op BIOA120 Lajintuntemus: Kasvit, peruskurssi, 2 op BIOA121 Lajintuntemus: Selkärangattomat, peruskurssi, 1 op BIOA122 Lajintuntemus: Selkärankaiset, peruskurssi, 1 op BIOA123 Ekologian opetuksen kurssi, 5 op BIOA126 Solu- ja molekyylibiologian ja biokemian laboratoriotyökurssi, 3 op EKOA101 Ekologia, 5 op EKOA501 Genetiikan perusteet, 4 op SMBA101 Solubiologian perusteet, 6 op SMBA301 Moderni molekyylibiologia, 2 op WETA101 Lakes in the landscape, 3 op BIOA901 Kandidaattitutkielma, 7 op BIOA902 Kypsyysnäyte BIOA910 Kandidaattiseminaari (tutkielman aihepiiristä), 3 op Valinnaisia ympäristötieteen ja -teknologian opintoja, 5 op Valinnaisia opintoja, 2 op

Sivuaine I, Luonnontieteiden perusteet ja menetelmät*, 25 op BIOP201 Tieteen etiikka, 2 op KEMP111 Kemian perusteet 1, 5 op KEMP114 Kemian perusteet 4 (orgaaninen kemia), 6 op TILP250 Tilastotieteen peruskurssi 1, 5 op TILP260 Tilastotieteen peruskurssi 2,  5 op Valinnaisia luonnontieteiden menetelmäopintoja, 2 op

Sivuaine II, Pedagogiset opinnot, 25 op

Sivuaine III, Toinen opetettava aine tai muu sivuaine2), 35 tai 60 op sivuaine III 60 op laajuisena korvaa sivuaine I:n

Kieli- ja viestintäopinnot, 6 op Viestintäkurssi, 2 op Toinen kotimainen kieli, 2 op I vieras kieli, 2 op

BIOP900 HOPS, 1-3 op HYVY001 Akateeminen opiskelukyky, 2 op (valinnainen)

Valinnaisia opintoja, 6 op

1) Vaihtoehtoisesti YMPP123 Ympäristötieteen perusteet, jolloin aineopinnoissa ei vaadita valinnaisia ympäristötieteen ja -teknologian opintoja. 2) Sivuaine III 35 op laajuisena sisältää ko. aineen perusopinnot ja 10 op aineopintoja.

Filosofian maisterin tutkinto, Biologian opettajankoulutus, 120 op

Biologian syventävät opinnot, 60 op BIOS900 HOPS, 1 op BIOS901 Pro gradu -tutkielma, 20 op BIOS902 Kypsyysnäyte BIOS910 Maisteriseminaari, 2 op BIOA124 Biologisia koululaborointeja, 2 op BIOA125 Maastolajintuntemus, 1 op BIOA501 Ympäristöekologia, 5 op WETA503 Kalabiologian ja kalatalouden perusteet, 4 op MTKS010 Opetuksen tutkimusmenetelmät, 2 op Akvaattisten tieteiden opintoja, vähintään 4 op Ekologian ja evoluutiobiologian opintoja, 4 op Lajintuntemusta tai maastokursseja (EKO/WET), 4 op Solu- ja molekyylibiologian opintoja, 7 op Ympäristötieteen ja -teknologian opintoja, 4 op

Sivuaine II, Pedagogiset opinnot, 35 op

Vaihtoehtoiset: Sivuaine III, Toinen opetettava aine Sivuaine I tai IV sivuaine I, jos tämä ei sisälly LuK-tutkintoon poikkeustapauksissa sivuaine IV, sovittava HOPS:ssa

Biologia, sivuaineopintokokonaisuudet

Biologian perusopinnot, 25 op BIOP101 Biokemian, solubiologian ja molekyylibiologian perusteet, 6 op BIOP102 Eliökunnan rakenne ja monimuotoisuus, 9 op BIOP103 Ekologian ja evoluution perusteet, 4 op BIOP104 Limnologian perusteet, 3 op YMPP105 Ympäristönsuojelun perusteet 3), 3 op

Biologian aineopinnot, 35 op BIOA110 Kasvi- ja eläinfysiologian perusteet, 3 op BIOA111 Solubiologian alkeet, 2 op BIOA120 Lajintuntemus: Kasvit, peruskurssi, 2 op BIOA121 Lajintuntemus: Selkärangattomat, peruskurssi, 1 op BIOA122 Lajintuntemus: Selkärankaiset, peruskurssi, 1 op BIOA123 Ekologian opetuksen kurssi, 5 op BIOA126 Solu- ja molekyylibiologian ja biokemian laboratoriotyökurssi, 3 op EKOA101 Ekologia, 5 op EKOA501 Genetiikan perusteet, 4 op SMBA301 Moderni molekyylibiologia, 2 op WETA101 Lakes in the landscape, 3 op Valinnaisia biologian alan opintoja, 4 op

3) YMPP105 ei hyväksytä ympäristötieteen pääaineopiskelijoille, tilalla valinnainen biologian alan aineopintokurssi, esim. EKOA302.

Luonnontieteiden kandidaatin tutkinto - Akvaattiset tieteet, 180 op

Biologian perusopinnot, 25 op BIOP101 Biokemian, solubiologian ja molekyylibiologian perusteet, 6 op BIOP102 Eliökunnan rakenne ja monimuotoisuus, 9 op BIOP103 Ekologian ja evoluution perusteet, 4 op BIOP104 Limnologian perusteet, 3 op YMPP105 Ympäristönsuojelun perusteet, 3 op

Akvaattisten tieteiden aineopinnot, 63 op WETP503 Akvaattisten tieteiden ammatit, 2 op WETA001 Kalataudit ja loiset, harjoitukset, 3 op WETA002 Kalataudit ja loiset, 2 op WETA101 Lakes in the landscape, 3 op WETA102 Limnologian kirjatentti I, 6 op WETA103 Limnologian kirjatentti II, 5 op WETA104 Limnologian ja kalabiologian tutkimusmenetelmät, 8 op WETA303 Vesistöntutkimusmenetelmät, 3 op WETA501 Kalabiologian kirjatentti, 5 op WETA503 Kalabiologian ja kalatalouden perusteet, 4 op WETA506 Vesieliöiden fysiologia, luennot ja harjoitukset, 3 op WETA712 Suomen kalat, 1 op WETA901 Kandidaattitutkielma, 7 op WETA902 Kypsyysnäyte BIOA903 Tutkimuksen suunnittelu ja arviointi, 4 op BIOA905 Kandidaattiseminaari, 2 op BIOA906 Tutkimusaineistojen analysointi I, 2 op BIOA907 Tutkimusaineistojen analysointi II, 1 op Seuraavista vähintään 2 op - WETA151 Fysikaalinen limnologia, 2 op - WETA150 Hydrologia, 2 op - WETA203 Stabiilien isotooppien ekologiset ja ympäristötieteelliset sovellutukset, 2 op - WETA502 Kalabiologian kirjatentti, 4 op - WETA601 Vesiviljelyn menetelmät, 4 op - BIOA500 Koe-eläinkurssi, 5 op

Sivuaine I, Luonnontieteiden perusteet ja menetelmät*, 25 op BIOP201 Tieteen etiikka, 2 op KEMP111 Kemian perusteet 1, 5 op KEMP114 Kemian perusteet 4 (orgaaninen kemia), 6 op TILP250 Tilastotieteen peruskurssi 1, 5 op TILP260 Tilastotieteen peruskurssi 2, 5 op Valinnaisia luonontieteiden menetelmäopintoja, 2 op

Sivuaine II, perusopinnot 25 op tai perus- ja aineopinnot 60 op

Kieli- ja viestintäopinnot, 6 op Viestintäkurssi, 2 op Toinen kotimainen kieli, 2 op I vieras kieli, 2 op

WETP900 HOPS, 1-3 op HYVY001 Akateeminen opiskelukyky, 2 op (valinnainen)

Valinnaisia opintoja, 0-35 op

Filosofian maisterin tutkinto, Akvaattiset tieteet, 120 op

Akvaattisten tieteiden syventävät opinnot, 85 op WETS101 Johdatus akvaattiseen tutkimukseen, 1 op WETS102 Työharjoittelu, 6 op WETS103-119 Kirjatentti I, valitaan erikoistusmisalan mukaan, 6 op WETS402 Pintavesien ekologisen tilan arviointi ja tarkkailu, 2 op WETS707 Luonnonvarojen hyödyntäminen, kirjatentti II, 5 op WETS900 HOPS, 1 op WETS901 Pro gradu -tutkielma, 30 op WETS902 Kypsyysnäyte WETS903 Maisteriseminaari, 3 op WETS904 Tutkielmaan liittyvä kirjatentti III, 6 op WETS905 Tutkielmaan liittyvä kirjallisuuskatsaus & tutkimussuunnitelma, 4 op WETS907 Tieteellinen kirjoittaminen, 3 op WETS908 Rahoitushakemuksen laatiminen, 2 op WETS920 Tutkielman kirjoittaminen ja gradun ohjaus, osa A, 1 op WETS921 Tutkielman kirjoittaminen ja gradun ohjaus, osa B, 2 op Muita WETS-opintoja 13 op, joista kahden kurssin tulee olla kenttäkurssi. Kenttäkursseja ovat: - WETS301 Pienvesien limnologia, 3 op - WETS302 Talven limnologian kurssi, 3 op - WETS304 Arctic limnology, 8 op - WETS401 Virtavesien kunnostus, 4 op - WETS501 Kalanpoikaskurssi, 4 op - WETS602 Vesiviljelytutkimuksen menetelmät, 5 op - WETS605 Murtovesibiologian kurssi, 3 op - WETS701 Kaikuluotaus kalatutkimuksessa, 2 op - WETS852 Biosukelluskurssi, 2 op

Valinnaisia opintoja, 35 op

Akvaattiset tieteet, sivuaineopintokokonaisuudet

Akvaattisten tieteiden perusopinnot, 25 op BIOP104 Limnologian perusteet, 3 op WETA002 Kalataudit ja loiset, 2 op WETA101 Lakes in the landscape, 3 op WETA102 Limnologian kirjatentti I, 6 op WETA503 Kalabiologian ja kalatalouden perusteet, 4 op WETA712 Suomen kalat, 1 op Valinnaisia WET-opintoja 6 op

Akvaattisten tieteiden aineopinnot, 35 op WETA103 Limnologian kirjatentti II, 5 op WETA104 Limnologian ja kalabiologian tutkimusmenetelmät, 8 op WETA201 Vesiensuojelun kirjatentti, 4 op WETA501 Kalabiologian kirjatentti, 5 op WETA506 Vesieliöiden fysiologia, luennot ja harjoitukset, 3 op Valinnaisia WET-opintoja, 10 op

Luonnontieteiden kandidaatin tutkinto, Ekologia ja evoluutiobiologia, 180 op

Biologian perusopinnot, 25 op BIOP101 Biokemian, solubiologian ja molekyylibiologian perusteet, 6 op BIOP102 Eliökunnan rakenne ja monimuotoisuus, 9 op BIOP103 Ekologian ja evoluution perusteet, 4 op BIOP104 Limnologian perusteet, 3 op YMPP105 Ympäristönsuojelun perusteet, 3 op

Ekologian ja evoluutiobiologian aineopinnot, 75 op EKOA101 Ekologia, 5 op EKOA102 Evoluutio, 8 op EKOA103 Ekologian kenttäkurssi, 5 op BIOA120 Lajintuntemus: Kasvit, peruskurssi, 2 op EKOA120 Lajintuntemus: Kasvit, jatkokurssi, 3 op BIOA121 Lajintuntemus: Selkärangattomat, peruskurssi, 1 op BIOA122 Lajintuntemus: Selkärankaiset, peruskurssi, 1 op BIOA501 Ympäristöekologia, 5 op EKOA302 Luonnonsuojelubiologia ja ympäristönhoito, 4 op EKOA501 Genetiikan perusteet, 4 op EKOA502 Populaatiogenetiikka, 4 op EKOA511 Molekyyligenetiikan laboratoriokurssi I, 2 op EKOA901 Kandidaattitutkielma, 7 op EKOA902 Kypsyysnäyte BIOA903 Tutkimuksen suunnittelu ja arviointi, 4 op BIOA905 Kandidaattiseminaari, 2 op BIOA906 Tutkimusaineistojen analysointi I, 2 op BIOA907 Tutkimusaineistojen analysointi II, 1 op Seuraavista vähintään 15 op - BIOA500 Koe-eläinkurssi, 5 op - EKOA121 Lajintuntemus: Selkärangattomat, jatkokurssi, 2 op - EKOA122 Lajintuntemus: Selkärankaiset, jatkokurssi, 3 op - EKOA151 Populaatioekologia, kirjatentti, 3 op - EKOA153 Käyttäytymisekologia, kirjatentti, 4 op - EKOA154 Molekyyliekologia, kirjatentti, 4 op - EKOA155 Kasviekologia, kirjatentti, 3 op - EKOA303 Metsien hoito ja monikäyttö, 2 op - EKOA504 Ekologisen genetiikan esseet, 4 op

Sivuaine I, Luonnontieteiden perusteet ja menetelmät*, 25 op BIOP201 Tieteen etiikka, 2 op KEMP111 Kemian perusteet 1, 5 op TILP250 Tilastotieteen peruskurssi 1, 5 op TILP260 Tilastotieteen peruskurssi 2, 5 op Valinnaisia luonnontieteiden menetelmäopintoja, 8 op

Sivuaine II, perusopinnot 25 op

EKOP900 HOPS, 1-3 op HYVY001 Akateeminen opiskelukyky, 2 op (valinnainen)

Kieli- ja viestintäopinnot, 6 op Viestintäkurssi, 2 op Toinen kotimainen kieli, 2 op I vieras kieli, 2 op

Valinnaisia opintoja, 23 op

Filosofian maisterin tutkinto, Ekologia ja evoluutiobiologia, 120 op

Ekologian ja evoluutiobiologian syventävät opinnot, 85 op EKOS101 Ekologia, kirjatentti, 5 op EKOS102 Evoluutio, kirjatentti, 5 op EKOS144 Evoluutiobiologia, 5 op EKOS503 Evoluutiogenetiikan tutkimusmenetelmät, 5 op EKOS900 HOPS ja työelämään orientoituminen, 2 op EKOS901 Pro gradu -tutkielma, 30 op EKOS902 Kypsyysnäyte EKOS905 Maisteriseminaari, 4 op EKOS908 Tieteellinen kirjoittaminen, 4 op Seuraavista vähintään 25 op tai vaihtoehtoisesti yksi erikoistumisalakokonaisuus - BIOA500 Koe-eläinkurssi, 5 op - EKOS131 Maaperäekologia, 4 op - EKOS133 Population ecology modelling, 6 op - EKOS134 Kokeellinen evoluutioekologia, 2 op - EKOS137 Evoluutioekologia ja elinkierrot, 8 op - EKOS140 Biogeography, 5 op - EKOS142 Pohjoisen luonnon talvi, 2-6 op - EKOS143 Vaihtoehtoinen kirjallisuus, 2-4 op - EKOS147 Populaatioekologia ja populaatiosyklit, 2 op - EKOS160 Yhteisö- ja ekosysteemiekologia, 3 op - EKOS301 Soveltava ekologia tai luonnonsuojelubiologia, kirjatentti 5 op - EKOS302 Luontoinventoinnin kurssi, 6 op - EKOS305 Boreaalisen havumetsävyöhykkeen monimuotoisuus ja erityispiirteet, 6 op - EKOS308 Riistaekologia, 2 op - EKOS309 Ekologian ja evoluution klassikot, 5 op - EKOS310 Luontotyypit, 4 op - EKOS311 Introduction to ecological modelling, 6 op - EKOS504 Ekologisen genetiikan työpaja, 4 op - EKOS505 Luonnonsuojelugenetiikka, kirjatentti, 6 op - EKOS506 Molekyylievoluutio, kirjatentti, 6 op - EKOS507 Kvantitatiivinen genetiikka, 6 op - EKOS512 Molekyyligenetiikan laboratoriokurssi II, 6 op - EKOS517 Genetics and genomics in wild populations, 4 op - EKOS701 Ekologia, evoluutio ja yhteiskunta, 2 op - EKOS909 Työskentely tutkimusryhmässä, 2-6 op - BIOS911 Tutkijaseminaari - EKOS911 Työharjoittelu, 1-6 op

Valinnaisia opintoja, 35 op

Erikoistumisalakokonaisuudet
Opiskelija voi halutessaan sisällyttää tutkintoonsa erikoistumisalakokonaisuuden valinnaisten ekologian ja evoluutiobiologian opintojen tilalle.

Luonnonsuojelubiologia ja luonnontuntemus, 25 op EKOS140 Biogeography, 4 op EKOS301 Soveltava ekologia tai luonnonsuojelubiologia, kirjatentti, 5 op EKOS302 Luontoinventoinnin kurssi, 6 op EKOS310 Luontotyypit, 4 op Seuraavista vähintään 6 op - YMPA253 Ympäristönsuojelun lainsäädäntö ja hallinto, 3 op - EKOS120-130 Syventäviä lajintuntemuskursseja, 1-10 op      - EKOS123 Sienikurssi, 2 op      - EKOS124 Kääpäkurssi, 2 op      - EKOS125 Sammalkurssi, 4 op      - EKOS127 Erikoislajintuntemus, 1-4 op      - EKOS129 Selkärangatonkokoelma, 2 op      - EKOS130 Kasvikokoelma, 2 op - EKOS133 Populaatioekologinen mallintaminen, 6 op - EKOS305 Boreaalisen havumetsävyöhykkeen monimuotoisuus ja erityispiirteet, 6 op

Evoluutiogenetiikka, 25 op EKOS505 Luonnonsuojelugenetiikka, kirjatentti, 6 op EKOS512 Molekyyligenetiikan laboratoriokurssi II , 6 op EKOS517 Genetics and genomics in wild populations, 4 op Seuraavista vähintään 9 op - EKOS504 Ekologisen genetiikan työpaja, 4 op - EKOS506 Molekyylievoluutio, kirjatentti, 6 op - EKOS507 Kvantitatiivinen genetiikka, 6 op - EKOS909 Työskentely tutkimusryhmässä, 2-6 op - EKOJ109 Special topics in evolutionary genetics, 1-3 op

Ekologia ja evoluutiobiologia, sivuaineopintokokonaisuudet

Ekologian ja evoluutiobiologian perusopinnot on tarkoitettu niille opiskelijoille, jotka suorittavat ekologiasta ja evoluutiobiologiasta vain perusopinnot (25 op). Opiskelijat, joiden tavoitteena/tarkoituksena on suorittaa aineopintotasoiset opinnot suorittavat perusopintoina biologian perusopinnot (25 op) ja tämän jälkeen ekologian ja evoluutiobiologian aineopinnot tai evoluutiogenetiikan aineopinnot (35 op).

Ekologian ja evoluutiobiologian perusopinnot, 25 op BIOP103 Ekologian ja evoluution perusteet 4), 4 op BIOA120 Lajintuntemus: Kasvit, peruskurssi, 2 op BIOA121 Lajintuntemus: Selkärangattomat, peruskurssi, 1 op BIOA122 Lajintuntemus: Selkärankaiset, peruskurssi, 1 op EKOA101 Ekologia, 5 op EKOA155 Kasviekologia, kirjatentti 3 op EKOA156 Evoluutiobiologia, kirjatentti, 3 op EKOA302 Luonnonsuojelubiologia ja ympäristönhoito, 4 op Valinnaisia Ekologian ja evoluutiobiologian aineopintoja vähintään 2 op

Ekologian ja evoluutiobiologian aineopinnot, 35 op BIOA120 Lajintuntemus: Kasvit, peruskurssi 5), 2 op BIOA121 Lajintuntemus: Selkärangattomat, peruskurssi 5), 1 op BIOA122 Lajintuntemus: Selkärankaiset, peruskurssi 5), 1 op EKOA101 Ekologia, 5 op EKOA102 Evoluutio, 8 op EKOA302 Luonnonsuojelubiologia ja ympäristönhoito, 4 op EKOA501 Genetiikan perusteet 5), 4 op Valinnaisia opintoja seuraavista vähintään 10 op - BIOA501 Ympäristöekologia, 5 op - EKOA120 Lajintuntemus: Kasvit, jatkokurssi, 3 op - EKOA121 Lajintuntemus: Selkärangattomat, jatkokurssi, 2 op - EKOA122 Lajintuntemus: Selkärankaiset, jatkokurssi, 3 op - EKOA153 Käyttäytymisekologia, kirjatentti, 4 op - EKOA151 Populaatioekologia, kirjatentti, 3 op - EKOA154 Molekyyliekologia, kirjatentti, 4 op - EKOA155 Kasviekologia, kirjatentti, 3 op - EKOA156 Evoluutiobiologia, kirjatentti, 3 op - EKOA303 Metsien hoito ja monikäyttö, 2 op - EKOA502 Populaatiogenetiikka, 4 op - EKOA504 Ekologisen genetiikan esseet, 4 op

⁴⁾ BIOP103 on suoritettava ennen EKOA-jaksojen suorittamista

⁵⁾ Jos suoritettu muissa opinnoissa, korvataan valinnaisilla EKOA-opinnoilla

Evoluutiogenetiikan aineopinnot, 35 op EKOA501 Genetiikan perusteet 6), 4 op EKOA502 Populaatiogenetiikka, 4 op Valinnaisia opintoja: - EKOA102 Evoluutio, 8 op (vaihtoehtona kirjatentti 6 op) - EKOA154 Molekyyliekologia, kirjatentti, 4 op - EKOA504 Ekologisen genetiikan esseet, 4 op - EKOS503 Evoluutiogenetiikan tutkimusmenetelmät, 5 op - EKOS504 Ekologisen genetiikan työpaja, 4 op - EKOS505 Luonnonsuojelugenetiikka, kirjatentti, 6 op - EKOS506 Molekyylievoluutio, kirjatentti, 6 op - EKOS507 Kvantitatiivinen genetiikka, 6 op - EKOS517 Genetiikkaa ja genomiikkaa luonnonpopulaatiossa, 4 op - EKOS909 Työskentely tutkimusryhmässä, 2-6 op

⁶⁾  Jos suoritettu muissa opinnoissa, korvataan valinnaisilla opinnoilla.

Evoluutiogenetiikan sivuainepakettiin voi sisällyttää myös muita evoluutioon ja/tai genetiikkaan liittyviä bio- ja ympäristötieteiden laitoksella tai ulkomailla suoritettuja opintoja.  Näistä opinnoista on sovittava erikseen professori Anneli Hoikkalan kanssa.

Luonnontieteiden kandidaatin tutkinto, Solu- ja molekyylibiologia, 180 op

Biologian perusopinnot, 25 op BIOP101 Biokemian, solubiologian ja molekyylibiologian perusteet, 6 op BIOP102 Eliökunnan rakenne ja monimuotoisuus, 9 op BIOP103 Ekologian ja evoluution perusteet, 4 op BIOP104 Limnologian perusteet, 3 op YMPP105 Ympäristönsuojelun perusteet, 3 op

Solu- ja molekyylibiologian aineopinnot, 73 op EKOA501 Genetiikan perusteet, 4 op SMBA101 Solubiologian perusteet, 6 op SMBA103 Solu- ja molekyylibiologian harjoitustyöt, 8 op SMBA104 Soluviljelykurssi, 5 op SMBA107 Solu- ja molekyylibiologian loppukuulustelu, 6 op SMBA109 Mikroskopian perusteet, 1 op SMBA110 Biomolekyylien rakenne, 2 op SMBA111 Proteiinien rakenne ja toiminta, 4 op SMBA301 Moderni molekyylibiologia, 2 op SMBA302 Mikrobiologian perusteet, 3 op SMBA303 Rakennebioinformatiikka, 4 op SMBA502 Solun kemia, 4 op SMBA510 Biomolekyylien puhdistusmenetelmät, 5 op SMBA511 Biokemian työkurssi: entsyymit, 5 op SMBA512 Solun aineenvaihduntareitit, 6 op SMBA901 Kandidaattitutkielma, 7 op SMBA902 Kypsyysnäyte SMBA910 Kandidaattiseminaari, 1 op

Sivuaine I, Luonnontieteiden perusteet ja menetelmät*, 25 op SMBP501 Biokemian työtavat, 3 op BIOP201 Tieteen etiikka, 2 op KEMP111 Kemian perusteet 1, 5 op KEMP114 Kemian perusteet 4 (orgaaninen kemia), 6 op TILP150 Tilastomenetelmien peruskurssi , 6 op ITKP101 Tietokone ja tietoverkot työvälineenä, 3 op

Sivuaine II, 25 op

Kieli- ja viestintäopinnot, 6 op Viestintäkurssi, 2 op Toinen kotimainen kieli, 2 op I vieras kieli, 2 op

SMBP900 HOPS, 1 -3 op HYVY001 Akateeminen opiskelukyky, 2 op (valinnainen)

Valinnaisia opintoja, 25 op

Luonnontieteiden kandidaatin tutkinto, Nanotieteiden koulutusohjelma, pääaineena solu- ja molekyylibiologia, 180 op

Solu- ja molekyylibiologian perusopinnot nanotieteilijöille, 27 op BIOP101 Biokemian, solubiologian ja molekyylibiologian perusteet, 6 op BIOP103 Ekologian ja evoluution perusteet, 4 op SMBP501 Biokemian työtavat, 3 op SMBA109 Mikroskopian perusteet, 1 op SMBA111 Proteiinien rakenne ja toiminta, 4 op SMBA302 Mikrobiologian perusteet, 3 op SMBA502 Solun kemia, 4 op SMBP802 Nanotiede ja -teknologia, 2 op

Solu- ja molekyylibiologian aineopinnot nanotieteilijöille,  61 op BIOA126 Solu- ja molekyylibiologian ja biokemian laboratoriotyökurssi, 3 op EKOA501 Genetiikan perusteet, 4 op SMBA101 Solubiologian perusteet, 6 op SMBA104 Soluviljelykurssi, 5 op SMBA110 Biomolekyylien rakenne, 2 op SMBA301 Moderni molekyylibiologia, 2 op SMBA303 Rakennebioinformatiikka, 4 op  SMBA310 Virologian perusteet, 4 op SMBA510-11 Valinnaiset laboratoriokurssit, 5 op SMBA512 Solun aineenvaihduntareitit, 6 op SMBA812 Nanotieteiden laboratoriotyöt: molekulaariset vuorovaikutukset, 6 op SMBA901 Kandidaattitutkielma, 7 op SMBA902 Kypsyysnäyte SMBA910 Kandidaattiseminaari, 1 op FYSP111 M1: Derivointi ja integrointi, 3 op FYSP113 M3: Differentiaaliyhtälöt, 3 op

Kemian perusopinnot nanotieteiden koulutusohjelmassa 25 op KEMP111 Kemian perusteet 1, 5 op KEMP112 Kemian perusteet 2, 5 op KEMP113 Kemian perusteet 3 (epäorgaaninen kemia), 5 op KEMP114 Kemian perusteet 4 (orgaaninen kemia), 6 op KEMA200 Johdatus laboratoriotöihin, 4 op

Fysiikan perusopinnot nanotieteilijöille, 25 op FYSP101 F1: Mekaniikan perusosa, 5 op FYSP102 F2: Mekaniikan jatko-osa, 5 op FYSP103 F3: Termodynamiikka ja optiikka, 5 op FYSP104 F4: Sähköopin perusteet, 5 op FYSP106 F6: Moderni fysiikka, 5 op

Kieli- ja viestintäopinnot, 6 op Viestintäkurssi, 2 op Toinen kotimainen kieli, 2 op I vieras kieli, 2 op

SMBP900 HOPS, 1-3 op HYVY001 Akateeminen opiskelukyky, 2 op (valinnainen)

Valinnaisia opintoja, 35 op

Filosofian maisterin tutkinto, Solu- ja molekyylibiologia, 120 op

Solu- ja molekyylibiologian syventävät opinnot, 85 op SMBS101 Kemialliset menetelmät biologiassa, 4 op SMBS110-199 Valinnaiset luentokurssit, 12 op SMBS501 Molekyylibiologian jatkokurssi, 4 op SMBS502-599 Valinnaiset harjoitustyökurssit, 12 op SMBS700 Loppukuulustelu, 6 op SMBS701 Tutkielmaan liittyvä kirjatentti, 6 op SMBS801 Työharjoittelu, 3 op SMBS900 HOPS, 1 op SMBS901 Pro gradu -tutkielma, 30 op SMBS902 Kypsyysnäyte SMBS910 Maisteriseminaari, 2 op SMBS914 Työelämään orientoituminen, 2 op Valinnaiset SMBS-opinnot, 3 op

Valinnaisia opintoja, 35 op

Solu- ja molekyylibiologia, sivuaineopintokokonaisuudet

Solu- ja molekyylibiologian perusopinnot, 25 op BIOP101 Biokemian, solubiologian ja molekyylibiologian perusteet, 6 op SMBA301 Moderni molekyylibiologia, 2 op SMBA302 Mikrobiologian perusteet, 3op SMBA502 Solun kemia, 4 op Valinnaisesti seuraavista vähintään 10 op - BIOP201 Tieteen etiikka, 2 op - BIOA112 Ihmisen fysiologia, kirjatentti, 5 op - SMBA101 Solubiologian perusteet, 6 op - SMBA109 Mikroskopian perusteet, 1 op - SMBA111 Proteiinien rakenne ja toiminta, 4 op - SMBA113 Johdatus astrobiologiaan, 2 op - SMBA310 Virologian perusteet, 4 op

Solu- ja molekyylibiologian perusopinnot kemian ja fysiikan nanotieteilijöille, 25 op BIOP101 Biokemian, solubiologian ja molekyylibiologian perusteet, 6 op BIOA126 Solu- ja molekyylibiologian ja biokemian laboratoriotyökurssi, 3 op SMBA111 Proteiinien rakenne ja toiminta, 4 op SMBA302 Mikrobiologian perusteet, 3op SMBA310 Virologian perusteet, 4 op SMBA502 Solun kemia, 4 op SMBA109 Mikroskopian perusteet, 1 op

Solu- ja molekyylibiologian aineopinnot, 35 op BIOA112 Ihmisen fysiologia, kirjatentti 5 op BIOA126 Solu- ja molekyylibiologian ja biokemian laboratoriotyökurssi, 3 op SMBA107 Solu- ja molekyylibiologian loppukuulustelu, 6 op SMBA111 Proteiinien rakenne ja toiminta, 4 op SMBA310 Virologian perusteet, 4 op SMBA512 Solun aineenvaihduntareitit, 6 op Valinnaisia opintoja seuraavista vähintään 7 op - BIOP201 Tieteen etiikka, 2 op - BIOA500 Koe-eläinkurssi, 5 op - SMBA101 Solubiologian perusteet, 6 op - SMBA105 Histologia, 8 op - SMBA109 Mikroskopian perusteet, 1 op - SMBA113 Johdatus astrobiologiaan, 2 op

Luonnontieteiden kandidaatin tutkinto, Ympäristötiede ja -teknologia, 180 op

Ympäristötieteen ja -teknologian perusopinnot, 25 op YMPP111 Ympäristö- ja energiateknologian perusteet, 4 op YMPP115 Ympäristöfysiikka, 4 op YMPP123 Ympäristötieteen perusteet, 8 op YMPP125 Ympäristökemian ja toksikologian perusteet, 4 op YMPP151 Ilmansuojelun perusteet, 3 op BIOP201 Tieteen etiikka, 2 op

Ympäristötieteen ja -teknologian aineopinnot, 55 op BIOA501 Ympäristöekologia, 5 op YMPA206 Ympäristömittausten laboratoriotyötavat, 5 op YMPA209 Ilmasto- ja globaalimuutos, 4 op YMPA212 Jätevesien käsittelyprosessit ja -laitokset I, 3 op YMPA220 Ympäristötieteen kenttäkurssi, 4 op YMPA225 Ekotoksikologian ja riskinarvioinnin perusteet, 5 op YMPA238 Kokeellisen ja yhteiskunnallisen ympäristöntutkimuksen tilastolliset menetelmät, 4 op YMPA253 Ympäristönsuojelun lainsäädäntö ja hallinto, 3 op YMPA259 Jätteiden käsittelyjärjestelmät ja kaatopaikat, 4 op YMPA901 Kandidaattitutkielma, 7 op YMPA902 Kypsyysnäyte YMPA905 Kandidaattiseminaari, 3 op Lajintuntemuskursseja, vähintään 2 op, valittuna seuraavista: - BIOA120 Lajintuntemus: Kasvit, peruskurssi, 2 op - BIOA121 Lajintuntemus: Selkärangattomat, peruskurssi, 1 op - BIOA122 Lajintuntemus: Selkärankaiset, peruskurssi, 1 op Muita ympäristöalaa tukevia opintoja, 6 op

Sivuaine I, Kemian perusopinnot 25 op tai perus- ja aineopinnot, 60 op

Sivuaine II, perusopinnot 25 op tai perus- ja aineopinnot, 60 op Yhteiskuntatieteiden, humanististen tieteiden tai taloustieteiden alalta

Sivuaine III, perusopinnot 25 op Jos sivuaineet I ja II ovat 25 op:n laajuiset

Kieli- ja viestintäopinnot, 6 op Viestintäkurssi, 2 op Toinen kotimainen kieli, 2 op I vieras kieli, 2 op

YMPP900 HOPS ja ympäristöalan ammatit, 1 -3 op HYVY001 Akateeminen opiskelukyky, 2 op (valinnainen)

Valinnaiset opinnot, 8-18 op

Filosofian maisterin tutkinto, Ympäristötiede ja -teknologia, 120 op

Ympäristötiede ja -teknologia, erikoistumisala - Ympäristöanalytiikka ja -toksikologia

Ympäristöanalytiikan ja -toksikologian syventävät opinnot, 85 op YMPS309 Ekotoksikologian perustestit, 3 op YMPS310 Ekotoksikologian harjoitustyöt, 4 op YMPS341 Ilmansuojelun mittaustekniikat, 3 op YMPS342 Ilmansuojelutekniikka I, 3 op YMPS354 Kemiallinen ympäristöanalytiikka, 4 op YMPS363 Geoinformatiikan ja spatiaalisen tilastotieteen perusteet, 3 op YMPS409 Tutkimuksen suunnittelu ja toteutus, 2 op YMPS413 Ympäristötilastot, kokoaminen ja käyttö, 3 op YMPS420 Ympäristötieteen loppukuulustelu, 4 op YMPS476 Metallien ekotoksikologia, 3 op YMPS477 Ympäristöfysiologia, 3 op YMPS511 Likaantuneen ympäristön kunnostus, 4 op YMPS900 HOPS, 1 op YMPS901 Pro gradu -tutkielma, 30 op YMPS902 Kypsyysnäyte YMPS910 Maisteriseminaari, 1 op Seuraavista vähintään 6 op - YMPS471 Ekotoksikologian syventävä kirjallisuus, 3 op - YMPS473 Yksilönkehityksen ja lisääntymisen ekotoksikologiaa vesieläimillä, 1 op - YMPS474 Molekylaarinen ja biokemiallinen toksikologia, 2 op - YMPS475 Biomarkkerit ja bioindikaattorit, 3 op - YMPS478 Kemikaalionnettomuuksien toksikologia ja ympäristöriskit, 3 op - YMPS479 Ympäristökemian erityiskysymyksiä, 2 op - YMPS490 Kemikaalipolitiikka ja haitallisten aineiden ympäristöriskien arviointi, 2 op Muita ympäristöalaa tukevia syventäviä opintoja, 8 op

Valinnaiset opinnot, 35 op Suositellaan yhden aineopintokokonaisuuden tekemistä, jos LuK-tutkinnossa on kolme perusopintokokonaisuutta.

Ympäristötiede ja -teknologia, erikoistumisala - Ympäristö- ja energiateknologia

Ympäristö- ja energiateknologian syventävät opinnot 85 op YMPS322 Jätevesien käsittelyprosessit ja laitokset II, 4 op YMPS342 Ilmansuojelutekniikka I, 3 op YMPS409 Tutkimuksen suunnittelu ja toteutus, 2 op YMPS419/YMPS494 Ympäristötekniikan/enegiateknologian lopputentit 7), 4 op YMPS466 Biotechnological energy production, 3 op YMPS511 Likaantuneen ympäristön kunnostus, 4 op YMPS514 Experimental methods in environmental and energy technology, 4 op YMPS900 HOPS, 1 op YMPS901 Pro gradu -tutkielma, 30 op YMPS902 Kypsyysnäyte YMPS910 Maisteriseminaari, 1 op Seuraavista vähintään 19 op - YMPS309 Ekotoksikologian perustestit, 3 op - YMPS341 Ilmansuojelun mittaustekniikat, 3 op - YMPS343 Ilmansuojelutekniikka II, 2 op - YMPS450 Biogas technology, 4 op - YMPS464 Jätteiden energiakäyttö, 4 op - YMPS492 Bioenergy production: processing and utilisation of by-products, 3 op - YMPS495 Impacts of biofuel production and use, 4 op - YMPS515 Jätehuollon syventävä kirjallisuus, kirjatentti, 5 op - KEMS813 Teollisuuden prosessit, 3-6 op - KEMS821 Renewable energy production I, 6 op - KEMS823 Renewable energy production II, 4 op Valinnaisia ympäristöalaa tukevia syventäviä opintoja 10 op

Valinnaiset opinnot, 35 op Suositellaan yhden aineopintokokonaisuuden tekemistä, jos LuK-tutkinnossa on kolme perusopintokokonaisuutta.

⁷⁾ Vain toinen lopputenteistä YMPS419/YMPS494 voidaan sisällyttää tutkintoon.

Ympäristötiede ja -teknologia, erikoistumisala: Ympäristövaikutusten arvioiminen ja hallinta

Ympäristövaikutusten arvioimisen ja hallinnan syventävät opinnot, 85 op CEMS210 Material flow management, 5 op CEMS230 Managing a green organization, 5 op YMPS363 Geoinformatiikan ja spatiaalisen tilastotieteen perusteet, 3 op YMPS409 Tutkimuksen suunnittelu ja toteutus, 2 op YMPS413 Ympäristötilastot, kokoaminen ja käyttö, 3 op YMPS420 Ympäristötieteen loppukuulustelu, 4 op YMPS432 YVA-kurssi, 2 op YMPS433 YVA-jatkokurssi, 2 op YMPS436 YVA-menetelmät, 2 op YMPS445 YVA-projektityö, 5 op YMPS503 Maisemavaikutusten arviointi, kirjatentti, 2 op YMPS504 Sosiaalisten vaikutusten arviointi, kirjatentti, 2 op YMPS505 Ympäristönsuunnittelu ja kaavoitus, 3 op YMPS900 HOPS, 1 op YMPS901 Pro gradu -tutkielma, 30 op YMPS902 Kypsyysnäyte YMPS910 Maisteriseminaari, 1 op Muita ympäristöalaa tukevia syventäviä opintoja, 13 op

Valinnaiset opinnot, 35 op Suositellaan yhden aineopintokokonaisuuden tekemistä, jos LuK-tutkinnossa on kolme perusopintokokonaisuutta.

Ympäristötiede ja -teknologia, sivuaineopintokokonaisuudet

Ympäristötieteen ja -teknologian perusopinnot, 25 op YMPP105 Ympäristönsuojelun perusteet, 3 op tai YMPP123 Ympäristötieteen perusteet, 8 op YMPP111 Ympäristö- ja energiateknologian perusteet, 4 op YMPP115 Ympäristöfysiikka, 3 op YMPP125 Ympäristökemian ja toksikologian perusteet, 4 op YMPP151 Ilmansuojelun perusteet, 3 op Muita ympäristöalaa tukevia opintoja, 3-8 op

Ympäristötieteen ja -teknologian aineopinnot, 35 op BIOA501 Ympäristöekologia, 5 op YMPA212 Jätevesien käsittelyprosessit ja -laitokset I, 3 op YMPA225 Ekotoksikologian ja riskinarvioinnin perusteet, 5 op YMPA253 Ympäristönsuojelun lainsäädäntö ja hallinto, 3 op YMPA259 Jätteiden käsittelyjärjestelmät ja kaatopaikat, 4 op Muita ympäristöalaa tukevia opintoja, 15 op

Master's Degree Programme in Sustainable Management of Inland Aquatic Resources, 120 cr

Compulsory, 85 cr WETS101 Introduction to Aquatic research, 1 cr WETS102 Work experience outside university, 4 cr WETS103-116 Book examination, chosen according to the area of specialisation, 6 cr WETS121 Training in a research group, 2 cr WETS402 Assessment and monitoring of the ecological quality of surface waters, 2 cr WETS707 Book examination on sustainable management, 5 cr WETS899 Introduction session at Konnevesi Field Station, individual study plan, 1 cr WETS901 M. Sc. Thesis, 30 cr WETS902 Final maturity test, 0 cr WETS903 Master project seminars, 3 cr WETS904 Book examination I, related to Masters thesis, 6 cr WETS905 Litterature review and plan for masters project, 4 cr WETS907 Scientific writing, 3 cr WETS908 Reseach grant proposal for doctoral studies, 2 cr WETS920 and 921 Guidance for Masters project and thesis, 3 cr Chosen advanced courses on aquatic science, one of which must be a field course, 13 cr

Choice of relevant courses, 35 cr To be approved by programme director. Includes language and communication studies 6 cr (or substitutes), minimum of 2 cr Finnish for foreigners.

Master's Degree Programme in Ecology and Evolutionary Biology, 120 cr

Compulsory, 85 cr EKOS899 Introduction session at Konnevesi Field Station, personal study plan, 1 cr EKOS101 Ecology book exam, 5 cr EKOS102 Evolution book exam, 5 cr EKOS144 Evolutionary biology, 5 cr EKOS503 Methods in population genetics, 5 cr EKOS901 M. Sc. Thesis, 30 cr EKOS902 Final maturity test, 0 cr EKOS905 Masters project seminars + literature review + plan, 4 cr EKOS908 Scientific writing, 4 cr At least 25 cr from the following courses - EKOS131 Soil ecology, 4cr - EKOS133 Population ecology, 6 cr - EKOS134 Experimental evolutionary ecology, 2 cr - EKOS137 Evolutionary ecology and life-histories, 10 cr - EKOS140 Biogeoraphy, 4 cr - EKOS142 Winter ecology, 2 cr - EKOS147 Population cycles, 2 cr - EKOS160 Community and ecosystem ecology, 3 cr - EKOS302 Biological surveys and monitoring, 6 cr - EKOS308 Game biology, 2 cr - EKOS309 Ecology and evolution classics, 5 cr - EKOS311 Introduction to evolutionary ecology modelling, 6 cr - EKOS503 Population genetics study methods, 5 cr - EKOS505 Conservation genetics book exam, 6 cr - EKOS506 Molecular evolution, book exam, 6 cr - EKOS507 Quantitative genetics, 6 cr - EKOS517 Genetics and genomics in wild populations, 6 cr - EKOS909 Training in a research group, 2 cr - EKOS911 Work experience outside university, 4cr - EKOA-EKOS Courses in species identification: plants, animal or fungi, 1-10 cr

Choice of relevant courses, 35 cr To be approved by programme director. Includes language and communication studies 6 cr (or substitutes), minimum of 2 cr Finnish for foreigners.

Master's Degree Programme in Nanoscience, cell and molecular biology, 120 cr

Major studies in cell and molecular biology, 85 cr SMBS101 Chemical methods in biology, 4 cr SMBS501 Advanced molecular biology (PCR ), 4 cr SMBS700 Final Exam or SMBS701 Book exam, related to Master´s thesis, 6 cr SMBS801 Practical work training, 3 cr SMBS813 Fundamentals of Nanoscience 1), 6 cr SMBS814 Seminar in Nanoscience, 3 cr SMBS815 Practical course in nanoscience - Imaging1), 4 cr SMBS900 Study Plan, 1 cr SMBS901 Master´s Thesis, 30 cr SMBS902 Maturity Exam SMBS914 Orientation to the work carieer, 2 cr FYSM340 Computational Nanoscience, 2 cr Optional lecture courses from the following list, minimum 12 cr - SMBS110-116 Optional laboratory courses from the following list, minimum 8 cr - SMBS502-599 - BIOA126 Laboratory Course on Cellbiology, Molecular Biology and Biochemistry2), 3 cr

Minor studies and optional studies, 35 cr Optional studies in e.g. physics, mathematics, chemistry, information technology, economics and communications have to be taken so that the degree includes at least 120 cr. Includes language and communication studies 6 cr (or substitutes), minimum of 2 cr Finnish for foreigners.

1) Should be replaced by other SMB laboratory courses, if done in earlier studies. 2) Compulsory, if earlier studies don't include any corresponding course.

International Masters Degree Programme in Nanosciences educates interdisciplinary experts, who can apply know-how from physics, chemistry and biosciences in the rapidly developing area of nanotechnology research and product development. The master’s programme provides an excellent basis for postgraduate studies. Each student will select one of the majors in the beginning of the studies: electronics, physics, physical chemistry, organic chemistry, or cell and molecular biology. Master’s thesis in the programme are always interdisciplinary. In addition to the major, the programme includes studies in minors. Depending of the earlier studies students may be required to do some additional studies agreed in the study plan.

Ympäristötieteen ja -teknologian maisterikoulutus, 120 op

Koulutukseen hyväksyttäviltä edellytetään ammattikorkeakoulututkinto tai vastaava soveltuvalta alalta. Opintojen alussa kullekin opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen, professorin vahvistama opintosuunnitelma. Opintosuunnitelmaan sisällytetään tutkintoon tarvittavat kieli- ja viestintäopinnot sekä aiempaa tutkintoa täydentävät opinnot (enintään 60 op), joita ei sisällytetä maisterin tutkintoon.

YMPS900 HOPS, 1 op

Ympäristötoksikologia ja -ekologia, seuraavista vähintään 25 op - BIOA501 Ympäristöekologia, 5 op - YMPA206 Ympäristömittausten laboratoriotyötavat, 5 op - YMPA209 Ilmasto- ja globaalimuutos, 4 op - YMPA220 Ympäristötieteen kenttäkurssi, 4 op - YMPA225 Ekotoksikologian ja riskinarvioinnin perusteet, 5 op - YMPS341 Ilmansuojelun mittaustekniikat, 3 op - YMPS352 Ekotoksikologian projektityö, 5 op - YMPS354 Kemiallinen ympäristöanalytiikka, 4 op - YMPS420 Ympäristötieteen loppukuulustelu, 4 op - YMPS475 Biomarkkerit ja bioindikaattorit, 3 op - YMPS476 Metallien ekotoksikologia, 3 op - YMPS477 Ympäristöfysiologia, 3 op - YMPS478 Öljyonnettomuuksien toksikologia ja ympäristöriskit, 3 op

Ympäristötekniikka, seuraavista vähintään 25 op - YMPA212 Jätevesien käsittelyprosessit ja -laitokset I, 3 op - YMPA259 Jätteiden käsittelyjärjestelmät ja kaatopaikat, 4 op - YMPS322 Jätevesien käsittelyprosessit ja laitokset II, 4 op - YMPS342 Ilmansuojelutekniikka I, 3 op - YMPS343 Ilmansuojelutekniikka II, 2 op - YMPS419 Ympäristötekniikan loppukuulustelu, kirjatentti, 4 op - YMPS440 Ympäristötekniikan projektityö, 5 op - YMPS450 Biokaasuteknologia, 4 op - YMPS466 Biotechnological energy production, 3 op - YMPS470 Vierasaineiden biohajoaminen ja biokunnostus, 3 op - YMPS492 Bioenergy production: processing and utilisation of by-products, 3 op - YMPS511 Likaantuneen ympäristön kunnostus, 4 op - YMPS514 Experimental methods in environmental and energy technology, 4 op - YMPS515 Jätehuollon syventävä kirjallisuus, kirjatentti, 5 op - YMPS561 International water management, 3 op - YMPS562 Advanced chemical water treatment processes, 3 op - KEMS821 Renewable energy production, 6 op

Ympäristötietojärjestelmät ja ympäristötalous, seuraavista vähintään 20 op - YMPA238 Kokeellisen ja yhteiskunnallisen ympäristöntutkimuksen tilastolliset menetelmät, 4 op - YMPA253 Ympäristönsuojelun lainsäädäntö ja hallinto, 3 op - YMPS363 Geoinformatiikan ja spatiaalisen tilastotieteen perusteet, 3 op - YMPS364 Ympäristötieteen spatiaalisten aineistojen analysointimenetelmät, 3 op - YMPS432 YVA-kurssi, 2 op - YMPS445 YVA-projektityö, 5 op - YMPS495 Impacts of biofuel production and use, 4 op - YMPS503 Maisemavaikutusten arviointi, kirjatentti, 2 op - YMPS504 Sosiaalisten vaikutusten arviointi, kirjatentti, 2 op - YMPS505 Ympäristönsuunnittelu ja kaavoitus, 3 op - CEMS210 Material flow management, 5 op - CEMS230 Managing a green organization, 5 op

Kaikille yhteiset opinnot YMPS409 Tutkimuksen suunnittelu ja toteutus, 2 op YMPS901 Pro gradu -tutkielma, 30 op YMPS902 Kypsyysnäyte YMPS910 Maisteriseminaari, 1 op

Valinnaiset opinnot, 0-16 op

Tieteellinen jatkokoulutus

Bio- ja ympäristötieteiden jatko-opinnot suoritetaan laitoksen tohtoriohjelmassa ja koulutus tähtää FT-tutkintoon. Opiskelu on pääsääntöisesti kokopäivätoimista ja sen tavoitteena on tohtorin tutkinnon suorittaminen neljässä vuodessa. Koulutettavat valitaan hakemusten perusteella. Yleinen haku tohtoriohjelmaan järjestetään pääsääntöisesti kaksi kertaa vuodessa, hakuajat löytyvät tiedekunnan yhteisestä osasta. Oikeus jatko-opintojen suorittamiseen myönnetään hakemuksen perusteella samanaikaisesti työsopimuksen tai stipendiaatin sopimuksen tekemisen kanssa. Jatkokoulutukseen voivat hakea alalla ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet henkilöt.

Tohtoriohjelmaan valitsemisen ja jatko-opinto-oikeuden myöntämisen edellytyksinä ovat: 1) hakijan hyvä opintomenestys, kyvyt ja motivaatio, 2) tutkimussuunnitelman innovatiivisuus, 3) tutkimus kuuluu laitoksen erikoisaloihin ja siihen on osoittaa ohjaaja, 4) jatko-opintojen rahoitus. Jatko-opinto-oikeuden haku tapahtuu hakulomakkeella, johon liitetään jatko-opinto- ja tutkimussuunnitelma sekä sopimusliite.

Jatkotutkintoa varten koulutettavan on suoritettava vähintään 30 opintopisteen laajuiset tieteellisen jatkokoulutuksen opinnot, jotka koostuvat seuraavasti:

Laitoksen tutkija-/jatkokoulutusseminaarit, 3-4 op
- BIOJ910 Tutkijaseminaari, 1-2 op  (15 osallistumista = 1 op)
- BIOJ101 Jatkokoulutusseminaari, 2op (oma esitelmä + 10 muun esitelmän kuuntelua)

BIOJ102 Tieteelliset kokoukset, vähintään yksi esitelmä tai posteri, 4-10 op

BIOJ103 Jatkokoulutustentti, 6-8 op

BIOJ105 Yliopisto-opetus (tai siihen verrattava työ, suunnitelman mukaan), 2-10 op

Jatkokoulutus- ja työelämävalmiuksia parantavat kurssit väh. 6 op

Kaikki opintosuoritukset vaativat pääaineen professorin hyväksynnän ennen opintorekisteriin kirjaamista. Professori tekee hyväksynnän jatko-opintosuunnitelman ja laitoksella yhteisesti hyväksyttyjen kriteerien mukaan.

Sairaalasolubiologin ammatillinen erikoistumiskoulutus

Koulutuksen esittely ja tavoite
Sairaalasolubiologin erikoistumiskoulutus on pääsääntöisesti pituudeltaan 4 vuotta ja koostuu käytännön kliinisestä harjoittelusta, teoreettisista opinnoista, sairaalasolubiologin pätevyyskuulustelusta ja filosofian lisensiaatin tai filosofian tohtorin tutkinnosta. Sairaalasolubiologikoulutuksen aikana erikoistumisopintoja suorittava henkilö perehtyy monipuolisesti patologian alan laboratoriomenetelmiin ja niiden hyödyntämiseen diagnostiikassa. Koulutuksen suoritettuaan sairaalasolubiologin tulee pystyä vastaamaan itsenäisesti omaan alaansa kuuluvista eri osa-alueista patologian laboratoriossa. Koulutukseen pyrkivän on syytä tiedostaa, että tällä hetkellä Suomessa on varsin vähän sairaalasolubiologin virkoja ja tilanne on sama ajatellen koulutuspaikkoja. Sairaalasolubiologikoulutettavat työllistyvät useimmiten koulutuspaikkaansa valmistuttuaan. Koulutus antaa kuitenkin hyvät valmiudet työskennellä alan yksityissektorilla tai tutkimuslaitoksissa samankaltaisissa tehtävissä.

Koulutusorganisaatio
Sairaalasolubiologin koulutukseen liittyviä säädöksiä ovat laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä 559/1994, asetus terveydenhuollon ammattihenkilöistä 564/1994, valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista 794/2004 ja opetusministeriön asetus yliopistojen koulutusvastuun täsmentämisestä, yliopistojen koulutusohjelmista ja erikoistumiskoulutuksista 568/2005. Jyväskylän yliopisto vastaa sairaalasolubiologin erikoistumiskoulutuksesta. Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta asettaa viisivuotiskaudeksi sairaalasolubiologian pätevyyslautakunnan (https://www.jyu.fi/bioenv/opiskelu/jatko-opiskelu/sairaalasolubiologi/patevyyslautakunta). Pätevyyslautakunnan tehtävänä on suunnitella ja koordinoida erikoistumiskoulutusta, hyväksyä koulutussuunnitelmat, järjestää pätevyyskuulustelut ja ehdottaa pätevyyksien myöntämistä. Koulutettavalle nimetään tukiryhmä, johon kuuluu kouluttajien lisäksi yksi ulkopuolinen alan asiantuntija. Tukiryhmän tulee kokoontua säännöllisesti, vähintään kerran vuodessa. Kokoukset tulee dokumentoida koulutettavan koulutuspäiväkirjaan.

Koulutukseen hakeutuminen
Erikoistumiskoulutukseen voi hakea, kun on suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon, filosofian maisterin tutkinnon, johon sisältyy syventävät opinnot solubiologiassa tai molekyylibiologiassa tai muutoin hankitut ko. arvosanoja vastaavat tiedot. Pätevyyslautakunta harkitsee tapauskohtaisesti, soveltuvatko hakijan maisteriopinnot sairaalasolubiologikoulutuksen pohjakoulutukseksi. Haku edellyttää koulutuspaikkaa patologian alan laboratoriossa, kouluttajia (sairaalasolubiologi sekä patologian erikoislääkäri), yhteistyössä kouluttajien ja ohjaajien kanssa tehtävää henkilökohtaista opintosuunnitelmaa ja tutkimussuunnitelmaa. Koulutuspaikka voi olla yliopistollinen sairaala, keskussairaala tai muu pätevyyslautakunnan hyväksymä patologian alan koulutuspaikka. Jyväskylän yliopisto hyväksyy jatko-opiskelijat erikoistumiskoulutukseen ja myöntää koulutuksen suorittaneille sairaalasolubiologin pätevyyden pätevyyslautakunnan lausunnon perusteella. Erikoistumiskoulutuksen aikana suoritetaan vähintään filosofian lisensiaatin tutkinto. Koulutukseen voidaan hyväksyä myös aikaisemmin FL- tai FT- tutkinnon suorittanut.

Koulutuksen sisältö ja tutkintovaatimukset
Sairaalasolubiologin erikoistumiskoulutus koostuu vähintään lisensiaattityöstä, ohjatusta käytännön kliinisestä harjoittelusta, teoreettisista opinnoista ja pätevyyskuulustelusta. Vähintään kahden vuoden käytännön kliininen harjoittelu tulee suorittaa sairaalan patologian laboratoriossa. Toiset kaksi vuotta voi olla yliopistossa tai muussa tutkimuslaitoksessa suoritettua tieteellistä, sairaalasolubiologian alaan liittyvää tutkimustyötä.

Lisensiaatintutkimus
Lisensiaatintutkimus tehdään koulutuspaikan kanssa sovittavasta aiheesta joko Jyväskylän yliopistoon tai muuhun yliopistoon. Sairaalasolubiologian teoriaopinnot ja sairaalasolubiologian pätevyyskuulustelu voidaan sisällyttää lisensiaatin tai tohtorin tutkintoon vaadittavaan koulutukseen. Neljän vuoden koulutuksessa lisensiaatintutkimukselle varataan päätoimista työaikaa kaksi vuotta. Lisensiaattityö on sairaalassa, yliopistossa tai muussa tutkimuslaitoksessa suoritettavaa tieteellistä, sairaalasolubiologian alaan liittyvää, koulutuspaikan kanssa yhteistyössä suunniteltua tutkimustyötä. Työ voi tähdätä myös väitöskirjaan. Jos väitöskirjatyö on tehty aiemmin, pätevyyslautakunta harkitsee tapauskohtaisesti, voidaanko se hyväksilukea sairaalasolubiologin koulutukseen vai vaaditaanko lisäksi muuta alaan liittyvää tutkimuskokemusta.

Käytännön kliininen harjoittelu
Käytännön kliinisestä harjoittelusta vähintään kaksi vuotta tulee suorittaa sairaalan patologian laboratoriossa tai muussa pätevyyslautakunnan hyväksymässä patologian alan koulutuspaikassa. Käytännön kliinisessä harjoittelussa pidetään koulutuspäiväkirjaa ja siihen tulee kuulua seuraavat osa-alueet:
1. Histologia.
2. Sytologia.
3. Histopatologia.
4. Immunohistokemia.
5. Molekyylipatologia.
6. Tautien syntymekanismien keskeiset perusteet.
7. Laadunvarmistus.
8. Konsultointi.
9. Laboratoriovierailut.
10. Eettiset ohjeet ja potilasturvallisuus.
11. Sairaalan tietojärjestelmät.
12. Sairaalan hankintamenettelyt.
13. Obduktio.
14. Neuropatologia. *
* Ei pakollinen tai mahdollisesti toisessa patologian laboratoriossa suoritettava osa-alue.

Teoreettiset opinnot (38 op)

Teoreettisen opinnot koostuvat pakollisista patologian alan opinnoista ja muista pakollisista jatkokoulutusopinnoista.

- Pakolliset patologian alan opinnot, 30 op
Riippumatta aiemmasta FT-tutkinnosta pakolliset patologian alan opinnot on suoritettava.
Histologian kuulustelu, 3 op, An Atlas of Histology. Shu-Xing Zhang. Springer 1999. (Teos tentitään ensimmäisen opiskeluvuoden aikana, 3op)
Molekyylipatologian kuulustelu, 3 op, Vapaavalintainen etukäteen sovittu materiaali esim. kirjasta Cell and Tissue Based Molecular Pathology. Tubbs and Stoler. Churchill Livingstone 2009.
Oheislukemistoksi suositellaan: Patologia. Mäkinen ym. Duodecim, 2012.
Yleispatologian itseopintokokonaisuus, 6 op, Pathologic Basis of Disease. Robbins and Cotran. Saunders Elsevier 2010. Luvut 1-10. Oheislukemistoksi suositellaan: Patologia. Mäkinen ym. Duodecim, 2012.
Elinpatologian itseopintokokonaisuus, 6 op, Pathologic Basis of Disease. Robbins and Cotran. Saunders Elsevier 2010. Noin 600 sivua luvuista 11-29
Pätevyyskuulustelu, 12 op
Koulutettava voi osallistua valtakunnalliseen sairaalasolubiologian pätevyyskuulusteluun (12 op) oltuaan vähintään kolmen vuoden ajan erikoistumiskoulutuksessa. Kuulustelu on läpäistävä vähintään arvolauseella hyvä (3/5), joka vastaa noin 75 % pisteistä. Hyväksytty kuulustelu on voimassa viisi vuotta hyväksymispäivästä lukien.
Kuulustelussa vaaditaan sovitut osa-alueet seuraavista teoksista:
Theory and Practice of Histological Techiniques. John D Bancroft and Marilyn Gamble. Churchill Livingstone Elsevier 2008 ja 2013.
Diagnostic Immunohistochemistry. Theranostic and genomic applications. David Dabbs. Saunders Elsevier 2010.
Syöpätaudit. Joensuu Heikki, Roberts Peter, Teppo Lyly ja Tenhunen Mikko. Duodecim 2010.

- Muut pakolliset jatkokoulutusopinnot, vähintään 8 op
Jatkokoulutusseminaari (SMBJ101 tai vastaava), 2 op - oma esitelmä
Tieteellinen kokous (SMBJJ102), 4 op. Esitelmä tai posteri kansainvälisessä tieteellisessä kokouksessa, 2-4 op/kokous. Muusta osallistumisesta saa suorituksen harkinnan perusteella.
Yliopisto-opetus tai aikuispedagogiikan koulutus tai harjoittelu (SMBJ105), 2 op.

Sairaalasolubiologin erikoistumiskoulutus, suoritusten hyväksyminen ja todistus
Suoritettuaan erikoistumiskoulutukseen sisältyvät opinnot ja laadittuaan hyväksytyn lisensiaatintutkimuksen koulutettava saa pyynnöstä Jyväskylän yliopiston matemaattis-luonnontieteelliseltä tiedekunnalta todistuksen suorittamastaan ammatillisesta filosofian lisensiaatin tutkinnosta ja lakisääteisestä sairaalasolubiologin erikoistumiskoulutuksesta (laki 559/94, asetukset 564/1994, 794/2004 ja 568/2005). Sairaalasolubiologin koulutukseen soveltuvan lisensiaatin tai tohtorin tutkinnon aiemmin suorittaneet eivät suorita toista jatkotutkintoa, vaan sairaalasolubiologin erikoistumiskoulutuksen suoritettuaan heille annetaan erillinen todistus sairaalasolubiologin erikoistumiskoulutuksesta. Sairaalasolubiologin pätevyyden saanut voi ilmoittautua sairaalasolubiologina terveydenhuollon henkilöstörekisteriin.

Koulutusta koskevat tiedustelut
Lisätietoa koulutuksesta antavat pätevyyslautakunnan sihteeri ja puheenjohtaja (ks. https://www.jyu.fi/bioenv/opiskelu/jatko-opiskelu/sairaalasolubiologi/patevyyslautakunta).

Koulutukseen haku

Koulutukseen haetaan lähettämällä alla olevassa luettelossa mainitut asiakirjat pätevyyslautakunnan puheenjohtajalle tai sihteerille. Pätevyyslautakunta  kokoontuu kaksi kertaa vuodessa. Seuraavan kokouksen ajankohta on nähtävissä pätevyyslautakunnan www-sivuilta.
1. Hakulomake.
2. Henkilökohtainen opintosuunnitelma, joka kattaa käytännön kliinisen harjoittelun ja teoreettiset opinnot (liite 1).
3. Tutkimussuunnitelma (liite 2) tai anomus jo suoritetun FL- tai FT -tutkinnon hyväksilukemisesta (liite 3).
4. Ohjaajien, kouluttajien ja tukiryhmän jäsenten suostumukset (liite 4, lomake laitoksen www-sivuilla).

Kurssien tarkemman aikataulun löydät Korpista sivulta:
https://korppi.jyu.fi/kotka/course/student/courseSearch.jsp,
kun kirjoitat hakukenttään kurssin koodin.
Korpista löytyvät tiedot myös muusta opetustarjonnasta.

Opetusohjelmatiedot on koottu taulukoihin ennen kunkin pääaineen kurssikuvauksia: 8.1 (BIO), 8.2 (WET), 8.3 (EKO), 8.4 (SMB), 8.5 (YMP). Kurssitaulukoissa käytetään seuraavia lyhenteitä:

jatk = jatkuu kevätlukukaudella
kesä  = kesälukukausi
kv = vain kv-maisteriopiskelijoille
nano = vain nanotieteen opiskelijoille
siv = vain sivuaineopiskelijoille
sop = sovitaan vastuuopettajan kanssa
yt = yleinen tentti

	2013	2014	2014	2015	2015	2016
	Syksy	Kevät	Syksy	Kevät	Syksy	Kevät
Yleisopinnot
BIOP001 Lentävä Lähtö	X		X		X
BIOP900 HOPS	X	X	X	X	X	X
BIOP201		X		X		X
HYVO001		X		X		X
Perusopinnot
BIOP101	X		X		X
BIOP102	X		X		X
BIOP103		X		X		X
BIOP104		X		X		X
YMPP105	yt	yt	yt	yt	yt	yt
Aineopinnot
BIOA120		X		X		X
BIOA121		X		X		X
BIOA122		X		X		X
BIOA110		X		X		X
BIOA111	yt/siv	yt/siv	yt/siv	yt/siv	yt/siv	yt/siv
BIOA112	yt	yt	yt	yt	yt	yt
BIOA123	jatk		jatk		jatk
BIOA124				X
BIOA125		X		X		X
BIOA126		X		X		X
BIOA500	X		X		X
BIOA501	X		X		X
BIOA901 Tutkielma		X		X		X
BIOA902 Kypsyysnäyte	yt	yt	yt	yt	yt	yt
BIOA903		X		X		X
BIOA905	X	X	X	X	X	X
BIOA906		X		X		X
BIOA907	X		X		X
BIOA910		X		X		X
Syventävät opinnot
BIOS900 HOPS	X	X	X	X	X	X
BIOS901 Pro gradu	X	X	X	X	X	X
BIOS909	sop	sop	sop	sop	sop	sop
BIOS910	sop	sop	sop	sop	sop	sop
BIOS911 Tutk. seminaari	X	X	X	X	X	X
BIOS105	sop		sop		sop
Jatko-opinnot
BIOJ101	X	X	X	X	X	X
BIOJ102	X	X	X	X	X	X
BIOJ103	yt	yt	yt	yt	yt	yt
BIOJ105	X	X	X	X	X	X
BIOJ106		X		X		X
BIOJ107	X	X			X	X
BIOJ910	X	X	X	X	X	X

Taulukko 8.1: Biologian opintojen aikataulu

BIOP001 Bio- ja ympäristötieteiden lentävä lähtö (0 op)

Opettaja: Jari Haimi
Opetusaika: 05.09. - 06.09.2013
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=151978

BIOP101 Biokemian, solubiologian ja molekyylibiologian perusteet (6 op)

Opettaja: Maija Vihinen-Ranta
Opetusaika: 21.10.2013 - 07.02.2014
Sisältö: Tällä biologian johdantokurssilla jossa opetetaan biokemian, solubiologian ja molekyylibiologian perusteita. Kurssilla käydään läpi käydään läpi biomolekyylien rakenne ja toiminta, solun tärkeimmät organellit ja niiden toiminta, sekä molekyylibiologian perusteet. Kurssi edellyttää itsenäistä kurssikirjan lukemista luentojen lisäksi. Bio- ja ympäristötieteen laitoksen pääaineopiskelijoille järjestetään alaan liittyvää tietokonetyöskentelyä.
Kirjallisuus: Reece ym. (2011) Campbell Biology (9. painos), ISBN: 0321739752, Pearson. Kappaleet 1, 3-21.
Esitiedot: Lukion biologian kurssien tiedot.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=151929

BIOP102 Eliökunnan rakenne ja monimuotoisuus (9 op)

Opettaja: Atte Komonen
Opetusaika: 09.09. - 20.12.2013
Aikataulu: Syyskuun alusta lokakuun loppuun viikoittain.
Sisältö: Kurssilla luodaan yleiskatsaus eliöiden erilaisiin rakennepiirteisiin (morfologiaan), luokitteluun (systematiikka) ja polveutumissuhteisiin (fylogeniaan). Anatomian perusteet käydään läpi painottaen erityisesti rakenteen ja toiminnan yhteyttä. Kurssiin sisältyy luentoja, kirjan lukemista ja laboratorioharjoituksia.
Kirjallisuus: Reece ym. (2011) Campbell Biology (9. painos). Pearson. Kappaleet 27-35, 38 ja 46-47. Sekä harjoitustöiden kurssimoniste, jonka uusin 2013 painos on ostettavissa Ylistön kirjastosta (kemian laitoksen tiloissa) viimeistään kurssin aloitusviikolla.
Esitiedot: Ei esitietovaatimuksia.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=151966

BIOP103 Ekologian ja evoluution perusteet (4 op)

Opettajat: Leena Lindström, Atte Komonen
Opetusaika: 13.01. - 21.02.2014
Sisältö: Kurssilla käydään läpi ekologian ja evoluutiobiologian peruskäsitteitä: evoluutioteoria (luonnonvalinta, populaatioiden evoluutio, lajiutuminen), käyttäytymisekologia (ravinnonvalinta, pariutuminen, viestintä, sosiaaliset vuorovaikutukset), populaatioekologia (populaation rakenne ja kasvu, demografia, tiheydestä riippuvat ja riippumattomat populaatiokoon säätelymekanismit), yhteisöekologia (koevoluutio, saalistus, loisinta, kilpailu, symbioosi, sukkessio, eliömaantiede), ekosysteemiekologia (perustuotanto, ravinteiden kierrot, hajotustoiminta, ravintoverkot).
Kirjallisuus: Reece ym. (2011) Campbell Biology (9. painos). Pearson. Kappaleet 22-26, 51-56.
Esitiedot: Ei esitietovaatimuksia.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=152588

BIOP104 Limnologian perusteet (3 op)

Opettaja: Marja Tiirola
Opetusaika: 17.03. - 10.04.2014
Sisältö: Vesistöjen fysikaalis-kemialliset perusilmiöt, vesieliöiden biologiset vuorovaikutussuhteet sekä vesien tilaan vaikuttavat tekijät Suomessa.
Kirjallisuus: Luentojen lisäksi kurssiin kuuluu kappaleet 4-6 kirjasta: BRÖNMARK, C. & HANSSON, L.-A. (2005) The Biology of Lakes and Ponds (2nd edition).
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=152643

BIOP201 Tieteen etiikka (2 op)

Opettajat: Juhani Pirhonen, Jari Ylänne
Opetusaika: 28.03. - 29.04.2014
Sisältö: Johdantoluennoilla (4 h) käsitellään tieteentekemiseen liittyviä yleisiä ohjesääntöjä ja käytänteitä. Miten tiedettä tehdään eettisesti oikealla tavalla? Mitä on hyvä tieteellinen käytäntö? Ryhmätyö, seminaari (8 h) ja loppuraportti.
Kirjallisuus: MÄKINEN, O. 2007. Tutkimusetiikan ABC
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156722

BIOP900 HOPS (1 op)

Opettaja: Jari Haimi
Sisältö: Opiskelija laatii henkilökohtaisen opintosuunnitelman (Korppi-järjestelmän eHOPS) ohjaajansa tukemana.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156975

BIOA110 Kasvi- ja eläinfysiologian perusteet (3 op)

Opettajat: Jari Haimi, Elisa Vallius, Ahti Karusalmi
Opetusaika: 21.01. - 25.02.2014
Sisältö: Kurssilla perehdytään kasvien ja eläinten elintoimintoihin ja muihin keskeisiin fysiologisiin piirteisiin.
Kirjallisuus: Reece ym. (2011) Campbell Biology (9. painos). Pearson. Kappaleet 36-37, 39, 41-45, 48-50. Harjoitustöihin tulee ostaa kurssin opetusmoniste Ylistön kirjastosta. Se tulee myyntiin viikkoa ennen harjoitusten alkua.
Esitiedot: Biologian perusopinnot.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=152646

BIOA111 Solubiologian alkeet, kirjatentti (2 op)

Opettaja: Maija Vihinen-Ranta
Sisältö: Solubiologian peruskäsitteet esittelevä suomenkieliseen kirjaan perustuva kirjatentti. Tentti on osana biologian aineopintojen sivuainekokonaisuutta. Kuuluu opintoihin myös ennen vuotta 2009 hyväksyttyjen tutkintovaatimusten mukaisesti biologian opettajan aineopintoja suorittaville. Voidaan suorittaa Bio- ja ympäristötieteiden laitoksen yleisinä tenttipäivinä.
Kirjallisuus: HEINO, J. & VUENTO, M., Biokemian ja solubiologian perusteet. WSOY 2007 ja 2010. Molemmat painokset: sivut 25-99, 158-167, 177-186, 203-223, 247-260, 272-280, 302-316.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156926

BIOA112 Ihmisen fysiologia, kirjatentti (5 op)

Opettaja: Jari Ylänne
Sisältö: Pakollinen opintojakso biologian opettajankoulutuksessa oleville. Suoritetaan bio- ja ympäristötieteiden laitoksen yleisinä tenttipäivinä.
Kirjallisuus: Nienstedt W., Hänninen O., Arstila A., Björkqvist S.-E. Ihmisen fysiologia ja anatomia. WSOY, 2004-2009, 14-18. painos
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=157339

BIOA120 Lajintuntemus: Kasvit, peruskurssi (2 op)

Opettaja: Veikko Salonen
Opetusaika: 21.05. - 22.05.2014
Sisältö: Kurssilla kerätään omatoimisesti 60 tieteellisesti tallennettua kasvinäytettä. Ohjeet kasvion kokoamiseksi laitoksen sivuilla: https://www.jyu.fi/bioenv/osastot/eko/opetus/bioa120-lajintuntemus-kasvit/bioa120_kasvioohje.pdf . Kasvien keräämisestä, määrittämisestä ja tallentamisesta pidetään luento (4h) ja ryhmäharjoitus (2h).
Kirjallisuus: Opetusmoniste Veli Saari & Veikko Salonen: Kasvilajintuntemukset (BIOA120, EKOA120 ja LUTP110) sisältää listan, josta kerättävät kasvit valitaan. Moniste on saavissa verkossa https://www.jyu.fi/bioenv/osastot/eko/opetus/bioa120-lajintuntemus-kasvit/bioa120_ekoa120_kasvilajilista.pdf Monisteen voi myös ostaa painettuna Ylistön kirjastosta.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=154401

BIOA121 Lajintuntemus: Selkärangattomat, peruskurssi (1 op)

Opettajat: Jari Haimi, Atte Komonen
Opetusaika: 31.03. - 11.04.2014
Sisältö: Kurssilla opiskellaan keskeisimpien kotimaisten selkärangatonryhmien tunnistamista demonstraatíoiden, harjoitusten ja itseopiskelun avulla. Lisäksi tutustutaan keskeisten eläinryhmien perusbiologiaan ja -ekologiaan.
Kirjallisuus: Kurssille tulee ostaa etukäteen moniste Ylistön kirjastosta (sama moniste on käytössä myös kurssilla BIOA122). Myös erilaiset hyönteisoppaat yms. ovat hyvää tukimateriaalia.
Esitiedot: BIOP102.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=152675

BIOA122 Lajintuntemus: Selkärankaiset, peruskurssi (1 op)

Opettaja: Jari Haimi
Opetusaika: 05.05. - 15.05.2014
Sisältö: Kurssilla opetellaan tunnistamaan tärkeimmät kotimaiset selkärankaislajit. Lisäksi tutustutaan lajien perusbiologiaan ja -ekologiaan.
Kirjallisuus: Kurssilla käytetään samaa monistetta kuin BIOA121:lla. Lisäksi mukana on syytä pitää jotakin lintuopasta.
Esitiedot: BIOP102 ja BIOA121.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=152648

BIOA123 Ekologian opetuksen kurssi (5 op)

Opettaja: Jari Haimi
Opetusaika: 05.08.2013 - 14.03.2014
Aikataulu: Kurssi alkaa elokuun maasto-osuudella, joka pidetään Konneveden tutkimusasemalla. Aseman ympäristön maastokohteisiin tehdään retkiä päivittäin. Kurssin laboratorio-osa pidetään syyslukukauden aikana ja talviosuus maaliskuussa Konneveden tutkimusasemalla.
Sisältö: Kurssi on didaktista ekologiaa ja sillä opiskellaan pääosin sellaisia menetelmiä, joita on mahdollista käyttää myös koulujen opetuksessa. Kurssi on kolmiosainen. Ensimmäisessä osassa perehdytään kuvailevin menetelmin tärkeimpiin kotimaisiin ekosysteemeihin, lähinnä metsiin ja soihin. Toisessa osassa tehdään yksinkertaisia ekologisia laboratoriokokeita. Kolmannessa osuudessa perehdytään talviekologiaan ja sen opettamiseen. Kurssi on pakollinen opettajankoulutukseen osallistuville (maasto-osan voi korvata ekologian ja evoluutiobiologian tai ympäristötieteen ja -teknologian maastokursseilla).
Kirjallisuus: Kurssin kenttäosalle tulee ottaa mukaan saatavilla olevia oppaita kasveista ja eläimistä: värikuvakasvio, jokin lintukirja ja hyönteiskirja helpottavat työskentelyä kurssilla.
Esitiedot: Biologian perusopinnot lajintuntemuksineen tulee olla suoritettuna ennen tätä kurssia. Niiden, jotka ovat osallistuneet ekologian tai ympäristötieteen kenttäkursseille, ei tarvitse osallistua tämän kurssin kenttäosuudelle, vaan voivat tulla mukaan laboratorio-osuuden alkaessa.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=151908

BIOA124 Biologisia koululaborointeja (2 op)

Opettaja: Jari Haimi
Aikataulu: Opintojaksoa ei järjetä lukuvuonna 2013-2014.
Sisältö: Perehdytään oppilastöiden suunnittelun periaatteisiin ja siihen liittyvään tutkimustietoon. Opiskellaan joukko klassisia koulukokeita. Kukin opiskelija suunnittelee ja toteuttaa yhden oppilastyön.
Kirjallisuus: Etsitään itse oman harjoitusaiheen opettamiseen ja oppimiseen liittyvää pedagogista kirjallisuutta.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156976

BIOA124 Biologisia koululaborointeja (2 op)

Opettaja: Jari Haimi
Aikataulu: Opintojaksoa ei järjestetä lukuvuonna 2013-2014.
Sisältö: Perehdytään oppilastöiden suunnittelun periaatteisiin ja siihen liittyvään tutkimustietoon. Opiskellaan joukko klassisia koulukokeita. Kukin opiskelija suunnittelee ja toteuttaa yhden oppilastyön.
Kirjallisuus: Etsitään itse oman harjoitusaiheen opettamiseen ja oppimiseen liittyvää pedagogista kirjallisuutta.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=152649

BIOA125 Maastolajintuntemus (1 op)

Opettaja: Jari Haimi
Opetusaika: 19.05. - 23.05.2014
Sisältö: Kurssilla harjoitellaan eläinten ja kasvien tunnistamista maasto-olosuhteissa erilaisten harjoitusten ja inventointien avulla.
Kirjallisuus: Mukana tulee olla aiempien kurssien monisteet ja oppaat sekä muita kenttäkäyttöön soveltuvia tunnistuskirjoja (erityisesti kasvi- ja lintukirja).
Esitiedot: Biologian perusopinnot ja lajintuntemuksen peruskurssit (BIOA120-122).
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=152650

BIOA126 Solu- ja molekyylibiologian ja biokemian laboratoriotyökurssi (3 op)

Opettaja: Varpu Marjomäki
Opetusaika: 04.05. - 16.05.2014
Aikataulu:
Kurssi pidetään 12.5.- 23.5.2014.
Sisältö: Kurssilla perehdytään keskeisimpiin ja moderneihin biokemian, molekyylibiologian ja solubiologian perustekniikoihin. Kurssi on tarkoitettu biologian opettajankoulutuksessa oleville sekä solu- ja molekyylibiologian sivuaineopiskelijoille ja alan nanotieteiden opiskelijoille.
Esitiedot: Biologian perusopinnot sekä solubiologian perusteet SMBA101 (tai solubiologian alkeet, BIOA111) ja Moderni molekyylibiologia (SMBA301).
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=152651

BIOA500 Koe-eläinkurssi (5 op)

Opettaja: Juhani Pirhonen
Opetusaika: 12.08. - 23.08.2013
Sisältö: Luennot: eläinkokeiden suunnittelu, koe-eläinten käsittely ja hoito, yleisimmät laboratorioeläimet ja niiden ominaisuudet, koe-eläinten käyttöön liittyvä lainsäädäntö ja etiikka, eläinkokeen hyöty-haitta −analyysi,
eläinkokeellisen tutkimuksen tilastollisia menetelmiä, tulosten arviointi ja tieteellisen raportin laatiminen. Harjoitustyöt: kemikaalien annostelutavat, verinäytteiden otto, anestesia, analgesia ja ruumiinvaus.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=136133

BIOA500 Koe-eläinkurssi (5 op)

Opettajat: Juhani Pirhonen, Esa Koskela
Opetusaika: 11.08. - 29.08.2014
Sisältö: Luennot: eläinkokeiden suunnittelu, koe-eläinten käsittely ja hoito, yleisimmät laboratorioeläimet ja niiden ominaisuudet, koe-eläinten käyttöön liittyvä lainsäädäntö ja etiikka, eläinkokeen hyöty-haitta −analyysi,
eläinkokeellisen tutkimuksen tilastollisia menetelmiä, tulosten arviointi ja tieteellisen raportin laatiminen. Harjoitustyöt: kemikaalien annostelutavat, verinäytteiden otto, anestesia, analgesia ja ruumiinvaus. Paikka: Konneveden tutkimusasema.
Esitiedot: Tilastotieteen perusteet hallittava
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156726

BIOA501 Ympäristöekologia (5 op)

Opettajat: Elisa Vallius, Mikko Mönkkönen
Opetusaika: 29.10. - 17.12.2013
Sisältö: Luentoja teemoista: Ihminen ja ihmisen toiminta osana ekosysteemejä; Ekosysteemien tuotanto ja kantokyky; Kestävä kehitys ja soveltavan ekologian rooli; Luonnonvarat, luonnonvarojen käyttö ja hoito; Tuholaistorjunta; Ympäristöstressi - Luonnollinen vaihtelu ja ihmistoiminnan vaikutus. Kurssi korvaa aiemmissa opinto-ohjelmissa olleet kurssit EKOA301 Soveltava ekologia ja YMPA205 Ympäristöekologia ja ekologisten vaikutusten arviointi.
Kirjallisuus: Luennoilla ilmoitettavat artikkelit
Esitiedot: BIOP103 Ekologian ja evoluution perusteet ja EKOA101 Ekologia (ECO) tai YMPP123 Ympäristötieteen perusteet (YMP)
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156154

BIOA901 Kandidaattitutkielma (7 op)

Opettaja: Jari Haimi
Sisältö: Laaditaan suppeahko tutkielma itse valitusta aiheesta joltakin biologian osa-alueelta. Työ voi perustua empiiriseen aineistoon tai olemassa olevaan kirjalliseen materiaaliin. Työn aiheesta sovitaan biologian lehtorin kanssa ja työn suunnitteluvaiheessa osallistutaan biologan kandidaattiseminaariin (BIOA910).
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156977

BIOA902 Kypsyysnäyte (0 op)

Opettaja: Jari Haimi
Sisältö: Valvotussa koetilanteessa suoritettu kirjallinen kypsyysnäyte, jossa opiskelija osoittaa perehtyneisyytensä tutkintoa varten tekemänsä tutkielman aihepiiriin ja akateemisen kirjoitustyylin hallintaan. Kypsyysnäytteen arvioinnin tekee sen sisällön osalta oppiaineen edustaja (tutkielman ohjaaja) ja kieliasun osalta kielikeskuksen opettaja. Jos kypsyysnäyte sisältyy kandidaatintutkintoon (tai aiempaan AMK-tutkintoon), sitä ei tarvitse kirjoittaa maisteritutkintoa varten uudestaan, vaan kypsyysnäytteeksi katsotaan pro gradu -tutkielman tiivistelmä, joka osoittaa kirjoittajan perehtyneisyyden tutkielman alaan.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156978

BIOA903 Tutkimuksen suunnittelu ja arviointi (4 op)

Opettajat: Timo Marjomäki, Esa Koskela, Leena Lindström, Heikki Hämäläinen
Opetusaika: 13.01. - 07.02.2014
Sisältö: Opintojaksolla perehdytään kirjallisuuden hankintaan, tutkimusten arviointiin, tutkimussuunnitelmien laadintaan ja ekologian ja akvaattisten tieteiden tutkimusmenetelmiin. Opiskelija kirjoittaa parityönä kandidaattiseminaariaineen, jossa hän perehtyy kandidaattitukielmansa (EKOA901/WETA901) teoreettiseen taustaan. Seminaariaineen yhtenä osana on kandidaattitutkielmaan liittyvä tutkimussuunnitelma. Seminaariaine on palautettava kurssilla ilmoitettuun aikarajaan mennessä. Kurssilla on läsnäolovelvollisuus opintojen luonteen takia. Kurssi on tarkoitettu vain niille, joiden pääaine on ekologia ja evoluutiobiologia tai akvaattiset tieteet ja jotka tekevät ko. pääaineen kandidaattitutkielmaa.
Esitiedot: EKO: Biologian perusopinnot, BIOP201 sekä riittävä määrä muita ekologian ja evoluutiobiologian kandidaattiopintoja.
WET: Biologian perusopinnot, WETA104
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=155777

BIOA905 Kandidaattiseminaari (2 op)

Opettajat: Timo Marjomäki, Esa Koskela, Leena Lindström, Heikki Hämäläinen
Opetusaika: 04.04. - 11.04.2014
Sisältö: BIOA903-kurssilla laaditusta seminaariaineesta ja tutkimussuunnitelmasta pidetään suullinen esitelmä. Kurssiin liittyy myös seminaariesitelmien opponointi. Kurssilla on läsnäolovelvollisuus opintojen luonteen takia.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=155780

BIOA906 Tutkimusaineistojen analysointi I (2 op)

Opettajat: Timo Marjomäki, Esa Koskela, Leena Lindström, Heikki Hämäläinen
Opetusaika: 11.02. - 05.03.2014
Sisältö: Kurssilla perehdytään tieteellisesti kerättyjen aineistojen analysointiin. Aineiston kuvaaminen sekä tilastolliset testit: kahden- ja usean populaation vertailut, korrelaatio- ja regressioanalyysi sekä frekvenssiaineistojen analysointi. Luentojen lisäksi demonstraatioita ja laskuharjoituksia sekä tentti. Kurssi on tarkoitettu opiskelijoille, joiden pääaine on ekologia ja evoluutiobiologia tai akvaattiset tieteet ja jotka tekevät LuK-tutkielman ko. pääaineeseen.
Esitiedot: Tilastotieteen opintoja vähintään yksi kurssi: TILP250, TILP150 tai vastaaava.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=155743

BIOA907 Tutkimusaineistojen analysointi II (1 op)

Opettajat: Timo Marjomäki, Esa Koskela, Leena Lindström, Heikki Hämäläinen
Opetusaika: 30.09. - 13.12.2013
Sisältö: Tieteellisesti kerättyjen aineistojen analysointiharjoituksia demonstraatioin ja laskuharjoituksin. EKOA906/WETA906-kurssillla opittujen taitojen syventäminen. Kandidaattitutkielman (EKOA901/WETA901) aineiston analysoinnin ja kirjoittamisen edistäminen. Kurssin päätteeksi seminaari, jossa valmis kandidaattitutkielma esitetään. Seminaareissa on läsnäolovelvollisuus. Kurssi on tarkoitettu vain niille, joiden pääaine on ekologia ja evoluutiobiologia tai akvaattiset tieteet.
Esitiedot: EKO/WETA906.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=155776

BIOA910 Kandidaattiseminaari (3 op)

Opettaja: Jari Haimi
Opetusaika: 09.12.2013 - 02.04.2014
Sisältö: Seminaarissa pidetään esitelmä sovitusta kandidaattitutkielmaan liittyvästä aiheesta ja siitä kirjoitetaan kaikille jaettava kirjallinen versio. Seminaariin sisältyy alussa kaikille yhteisiä ohjaustilaisuuksia, joissa käydään läpi seminaarin tavoitteita sekä annetaan ohjeita kirjallisen ja suullisen esityksen laatimiseen. Periaatteena on osallistua seminaariin kandidaatintutkielman suunnitteluvaiheessa.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156345

BIOS105 Museo- ja luontokohteiden pedagogiikka (0 op)

Opettaja: Jari Haimi
Aikataulu: Järjestetään myöhemmin sovittavina aikoina.
Sisältö: Valmistellaan ohjatusti opastusmateriaalia ja/tai suunnitellaan ja toteutetaan opastuksia museon vaihtuviin näyttelyihin tai johonkin luontokohteeseen liittyen.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=157188

BIOS900 HOPS (1 op)

Opettaja: Jari Haimi
Sisältö: Opiskelija laatii henkilökohtaisen opintosuunnitelman (Korppi-järjestelmän eHOPS) maisteriopintojaan varten.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=157189

BIOS901 Pro gradu -tutkielma (20 op)

Opettaja: Jari Haimi
Sisältö: Ohjauksessa tehtävä tieteellinen tutkimus joltain biologian osa-alueelta. Tavoitteena on kouluttaa opiskelija itsenäiseen tieteellisten menetelmien käyttöön tutkimuksessa. Tutkielman aiheesta ja ohjausjärjestelyistä on sovittava etukäteen biologian lehtorin kanssa. Tutkielman aiheeseen liittyen pidetään myös maisteriseminaari (BIOS910 tai vastaava).
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=157190

BIOS902 Kypsyysnäyte (0 op)

Opettaja: Jari Haimi
Sisältö: Valvotussa koetilanteessa suoritettu kirjallinen kypsyysnäyte, jossa opiskelija osoittaa perehtyneisyytensä tutkintoa varten tekemänsä tutkielman aihepiiriin ja akateemisen kirjoitustyylin hallintaan. Kypsyysnäytteen arvioinnin tekee sen sisällön osalta oppiaineen edustaja (tutkielman ohjaaja) ja kieliasun osalta kielikeskuksen opettaja. Jos kypsyysnäyte sisältyy kandidaatintutkintoon (tai aiempaan AMK-tutkintoon), sitä ei tarvitse kirjoittaa maisteritutkintoa varten uudestaan, vaan kypsyysnäytteeksi katsotaan pro gradu -tutkielman tiivistelmä, joka osoittaa kirjoittajan perehtyneisyyden tutkielman alaan.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=157191

BIOS909 Työskentely tutkimusryhmässä (2-6 op)

Opettaja: Jari Haimi
Aikataulu: Erikseen sovittuna ajankohtana tutkimusryhmissä.
Sisältö: Palkaton työskentely oman laitoksen tutkimusryhmän jäsenenä. Opiskelija hakeutuu tutkimusryhmään ja sopii työskentelystä. Tämän jälkeen ennen työskentelyn aloittamista siitä sovitaan biologian lehtorin kanssa (työtehtävien ja oppimistavoitelistan läpikäyminen). Jakso ei voi liittyä omaan opinnäytetyöhön.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=157192

BIOS910 Maisteriseminaari (2 op)

Opettaja: Jari Haimi
Aikataulu: Aikataulu sovitaan osanottajien kesken.
Sisältö: Pääsääntöisesti osallistutaan sen biologian alan maisteriseminaariin, jonka alaan oma pro gradu -tutkielma kuuluu. Tarvittaessa järjestetään biologian oma seminaari erillisen ohjelman mukaan. Asiasta tulee neuvotella biologian lehtorin kanssa hyvissä ajoin etukäteen.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=157193

BIOS911 Tutkijaseminaari (1-10 op)

Opettajat: Varpu Marjomäki, Jenni Kesäniemi, Antti Rissanen, Prasad Kaparaju
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=151881

BIOJ101 Jatkokoulutusseminaari, esitelmä (2 op)

Opettajat: Varpu Marjomäki, Jenni Kesäniemi, Antti Rissanen, Prasad Kaparaju
Sisältö: This is a 45 minute scientific seminar followed by 15 minute discussion, that each PhD student is required to give during his/her doctoral studies. The seminar should be about the students own research. In addition to delivering ones own seminar each student is required to attend at least 10 other PhD seminars during their studies.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=157195

BIOJ102 Scientific Conferences (4-10 op)

Opettajat: Jari Haimi, Juha Karjalainen, Jari Ylänne, Mikko Mönkkönen, Jussi Kukkonen
Sisältö: 4-10 ECTS at least one presentation or poster at an international scientific congress (2-4 ECTS/conference; maximum 10 ECTS).
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=157198

BIOJ103 Graduate Exams (6-8 op)

Opettajat: Jari Haimi, Juha Karjalainen, Jari Ylänne, Mikko Mönkkönen, Jussi Kukkonen
Sisältö: 6-8 ECTS a written examination based on a textbook covering the student’s major subject.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=157199

BIOJ105 University teaching (2-10 op)

Opettajat: Jari Haimi, Juha Karjalainen, Jari Ylänne, Mikko Mönkkönen, Jussi Kukkonen
Sisältö: https://www.jyu.fi/bioenv/en/doctoral-programme/teaching
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=157200

BIOJ106 Biologian filosofia ja etiikka (2 op)

Opettajat: Leona Gilbert, Leena Lindström
Opetusaika: 14.01. - 06.02.2014
Sisältö: Tämän kurssin tarkoitus on perehdyttää jatko-opiskelijat keskustelun avulla miettimään biologisten tieteiden filosofiaan ja etiikkaan. Keskustelut perustuvat kurssin alussa jaettavaan lukupakettiin. Kurssilla on läsnäolovelvollisuus opintojen luonteen takia.
Kirjallisuus:
Will be given out before the course begins.
Esitiedot: FM tai tutkimuksessa hankittu kokemus.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156721

BIOJ107 Scientific Communications (1-2 op)

Opettaja: Leena Lindström
Opetusaika: 02.09.2013 - 05.05.2014
Sisältö: Jatko-opiskelijoille suunnattu kurssi, jonka puitteissa harjoitellaan erilaisia tutkimukseen liittyviä geneerisiä kommunikointitaitoja aina tutkimussuunnitelman kirjoittamisesta tutkimuksen esittämiseen. Eri esiintyjien yksittäisiä luentoja eri aiheista, joita voi kerätä koko jatko-opintojen ajan.
Esitiedot: FM tai tutkimuksessa hankittu kokemus.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=157187

BIOJ910 Tutkijaseminaari (1-2 op)

Opettajat: Varpu Marjomäki, Jenni Kesäniemi, Antti Rissanen, Prasad Kaparaju
Sisältö: Departmental seminar series in which we have talks delivered by world class scientists from all fields of biology and environmental sciences. Each visitor is asked to start with general background understandable to educated audience baring in mind that in the audience we have scientists who may not be specialists of the particular field.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=157197

	2013	2014	2014	2015	2015	2016
	Syksy	Kevät	Syksy	Kevät	Syksy	Kevät
Yleisopinnot
WETP001		X		X		X
WETP900 HOPS	X	X	X	X	X	X
Aineopinnot
Pakolliset
WETP503	X		X		X
WETA001	jatk		jatk		jatk
WETA002	jatk		jatk		jatk
WETA101	X		X		X
WETA102	yt	yt	yt	yt	yt	yt
WETA103	yt	yt	yt	yt	yt	yt
WETA104		kesä		kesä		kesä
WETA303		X		X		X
WETA501	yt	yt	yt	yt	yt	yt
WETA503		X		X		X
WETA506	X		X		X
WETA712	X		X		X
WETA901 Tutkielma		X		X		X
WETA902 Kypsyysnäyte	yt		yt		yt
Valinnaiset
WETA151				X
WETA203	X		X		X
WETA502	yt	yt	yt	yt	yt	yt
WETA601			X
WETA201	yt/siv	yt/siv	yt/siv	yt/siv	yt/siv	yt/siv
WETA202	yt/siv	yt/siv	yt/siv	yt/siv	yt/siv	yt/siv
Syventävät opinnot
Pakolliset
WETS101	X		X		X
WETS102 Harjoittelu	X	X	X	X	X	X
WETS103-115	yt	yt	yt	yt	yt	yt
WETS402		X				X
WETS707	yt	yt	yt	yt	yt	yt
WETS900 HOPS		X		X		X
WETS901 Pro gradu	X	X	X	X	X	X
WETS903	X	X	X	X	X	X
WETS904	yt	yt	yt	yt	yt	yt
WETS905	X	X	X	X	X	X
WETS907	X		X		X
WETS908	X	X	X	X	X	X
WETS920	X		X		X
WETS921	X		X		X
Valinnaiset
WETS001		X				X
WETS050			X
WETS121	sop	sop	sop	sop	sop	sop
WETS201		X		X		X
WETS202		X		X		X
WETS301						kesä/kk
WETS302		kk		kk		kk
WETS304		kesä/kk
WETS305	X				X
WETS306		kesä/kk				kesä/kk
WETS307		X
WETS401		kk				kk
WETS403	X		X		X
WETS501		kk				kk
WETS502				X
WETS602		kk				kk
WETS605				kesä/kk
WETS606		X				X
WETS701	kk				kk
WETS702	kesä		kesä		kesä
WETS703				X
WETS706	X	X	X	X	X	X
WETS851*	X	X	X	X	X	X
WETS852	-	-	-	-	-	-
WETS890	sop	sop	sop	sop	sop	sop
WETS899	kv		kv		kv
WETS911	sop	sop	sop	sop	sop	sop

Taulukko 8.2: Akvaattisten tieteiden opintojen aikataulu

* = kaupallinen laitesukelluskurssi

WETP001 Akvaattisten tieteiden opintopäivä (0 op)

Opettaja: Juhani Pirhonen
Opetusaika: 30.01. - 30.01.2014
Sisältö: Kaikille akvaattisten tieteiden opiskelijoille tarkoitettu tilaisuus, jossa tiedotetaan ja keskustellaan akuuteista opiskeluun liittyvistä aiheista. Päivän ohjelmaan sisältyy myös perinteinen pilkkikilpailu, makkaranpaistoa ja saunomista.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=155792

WETP503 Akvaattisten tieteiden ammatit (2 op)

Opettaja: Juha Karjalainen
Opetusaika: 05.11. - 02.12.2013
Sisältö: Vesistötieteiden alan ammatteihin tutustuttava kurssi. Omatoiminen vesistötieteen ammattilaisen haastattelu, johon aikaa n. 4 viikkoa. Loppuseminaari, jossa kukin opiskelija esittää haastattelun tulokset. Tuloksista on laadittava myös lyhyt kirjallinen selostus.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=155794

WETP900 HOPS (1 op)

Opettajat: Juhani Pirhonen, Heikki Hämäläinen
Sisältö: LuK-tutkintoon sisältyvä henkilökohtainen opintosuunnitelma.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=155796

WETA001 Kalataudit ja loiset, harjoitukset (3 op)

Opettaja: Jouni Taskinen
Opetusaika: 16.12.2013 - 24.01.2014
Sisältö: Kalojen loisten tutkimusmenetelmät. Yleisimpien kalalajiemme loisten tunnistaminen tuoreesta kalamateriaalista. Bakteeritautien tunnistaminen, bakteerien eristäminen, viljely ja määrittäminen.
Kirjallisuus: Valtonen ym. (toim.) 2012 Suomen kalojen loiset.
Esitiedot: Tehdään yhtäaikaisesti luentosarjan WETA505 kanssa Konneveden tutkimusasemalla.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=155797

WETA002 Kalataudit ja loiset (2 op)

Opettaja: Jouni Taskinen
Opetusaika: 09.12.2013 - 05.02.2014
Sisältö: Kalojen loiset ja niiden elämänkierrot. Patogeenien bakteerien, virusten ja sienten aiheuttamat taudit kaloilla. Kalaloisten ja -tautien merkitys luonnossa ja kalanviljelylaitoksilla. Kalaloisten ja -tautien torjunta.
Kirjallisuus: Valtonen ym. Suomen kalojen loiset (toim.) 2012 sekä Rahkonen ym. (toim.) 2012 Terve kala, toinen (tarkistettu) painos, RKTL, saatavana osoitteessa http://www.rktl.fi/julkaisut/c/5/ .
Esitiedot: Suoritetaan yhtäaikaisesti kurssin WETA001 kanssa Konneveden tutkimusasemalla.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=155798

WETA101 Lakes in the Landscape (Järvet ja ympäristö) (3 op)

Opettajat: Roger Jones, Marja Tiirola
Opetusaika: 07.10. - 03.12.2013
Sisältö: Lecture course (in English) dealing with some basic and topical aspects of limnolgy. The first part of this course (Roger Jones) emphasises how an understanding of lakes needs to take account of their location within the local, regional and global landscape. The second part of the course (Marja Tiirola) covers biogeochemical processes in the lakes and particular features of Finnish ecosystems.The main themes are: origin and age of lakes and influences on their characteristics; key elements of catchment biogeochemistry; export of nutrients and organic matter from drainage basins to lakes; estimating phosphorus loading to lakes from catchment characteristics; examples of the influence of catchment exports on lake processes - eutrophication, acidification, carbon cycling; palaeolimnology and the long-term perspective.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=155799

WETA102 Limnologian kirjatentti I (6 op)

Opettaja: Roger Jones
Sisältö: Tentitään mieluiten englanniksi.
Kirjallisuus: KALLF, J. (2002), Limnology
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156979

WETA103 Limnologian kirjatentti II (5 op)

Opettaja: Heikki Hämäläinen
Kirjallisuus: ALLAN, J.D. & CASTILLO, M.M. (2007), Stream ecology. Second ed.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156981

WETA104 Limnologian ja kalabiologian tutkimusmenetelmät (8 op)

Opettajat: Juhani Pirhonen, Timo Marjomäki, Heikki Hämäläinen
Opetusaika: 19.08. - 30.09.2013
Sisältö: Vesistötieteiden kenttätutkimusmenetelmät, vesieliöiden ylläpito ja käsittely laboratoriossa, kokeellinen tutkimus, tilastollinen data-analyysi, tutkimuksen etiikka, mittauksen tarkkuus ja täsmällisyys, työturvallisuus.
Kirjallisuus: Böhling & Rahikainen (toim.)1999: Kalataloustarkkailu - Periaatteet ja menetelmät. Riistan- ja kalantutkimus.
Koli 1995: Suomen kalaopas. WSOY.
Raitaniemi et al. 2000: Kalojen iän ja kasvun määritys. Riistan- ja kalantutkimus.
Esitiedot: BIOP104, WETA503 ja tilastotieteen opintojakso
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=137592

WETA151 Fysikaalinen limnologia (2 op)

Opettaja: Marja Tiirola
Aikataulu: Opintojaksoa ei järjestetä lukuvuonna 2013-2014.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156982

WETA201 Freshwater pollution book examination (4 op)

Opettaja: Roger Jones
Kirjallisuus: MASON, C.F. (2002), Biology of Freshwater Pollution (4th edition)
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156983

WETA202 Marine biology book examination (5 op)

Opettaja: Roger Jones
Sisältö: Tentitään mieluiten englanniksi
Kirjallisuus: BARNES, R. & HUGHES, R.N. (1999), Introduction to marine ecology (3rd edition)
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156984

WETA203 Stable isotope analyses in ecological and environmental issues (2 op)

Opettaja: Roger Jones
Opetusaika: 04.11. - 08.11.2013
Sisältö: Stable isotope analysis (SIA) is a technique finding wide application in ecological and environmental research. this course will introduce the principles of SIA and illustrate its application through case studies from the literature. The emphasis will be on examples from freshwater studies, but other examples will also be used. Students will also gain practical experience of sample preparation and analysis and of data analysis and interpretation.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=155800

WETA303 Vesistöntutkimusmenetelmät (3 op)

Opettaja: Tuula Sinisalo
Opetusaika: 05.05. - 16.05.2014
Sisältö: Tavallisimpien tutkimusvälineiden käyttö, laboratoriotyöskentelyn perusteet, yksinkertaisten fysikaalisten ja kemiallisten määritysten teko ja tulosten tulkinta.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=155803

WETA501 Kalabiologian kirjatentti (5 op)

Opettaja: Juha Karjalainen
Kirjallisuus: WOOTTON (1990 tai 1998 2. painos), Ecology of the teleost fishes, Chapman & Hall.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156985

WETA502 Kalabiologian kirjatentti (4 op)

Opettaja: Timo Marjomäki
Kirjallisuus: Hart, J. B. & REYNOLDS, J. D. (2002): Handbook of Fish Biology and Fisheries, vol. 1 chapters 14-17 and vol. 2.
Esitiedot: WETA503
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156986

WETA503 Kalabiologian ja kalatalouden perusteet (4 op)

Opettajat: Juhani Pirhonen, Juha Karjalainen, Timo Marjomäki
Opetusaika: 03.03. - 09.04.2014
Sisältö: Johdatus kalabiologiaan ja -ekologiaan sekä kalatalouteen tieteenä ja taloudellisena toimintana. Luennoilla keskitytään erityisesti Suomen erityispiirteisiin em. alueilla.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=155824

WETA506 Vesieliöiden fysiologia, luennot ja harjoitukset (3 op)

Opettajat: Juhani Pirhonen, Juha Karjalainen
Opetusaika: 13.11. - 12.12.2013
Sisältö: Luentoja (12 h) ja käytännön harjoituksia (30 h) vesieliöiden, erityisesti kalojen, fysiologian erityispiirteistä: stressi, immunologia, lisääntymisfysiologia, ruuansulatusfysiologia, uintirespirometria. Harjoitustöitä tehdään kirjolohilla ja jättikonnamonneilla.
Esitiedot: Pakolliset kurssit BIOP102 ja WETA503. Mikäli karsintaa joudutaan tekemään, ovat etusijalla WETA104:n suorittaneet opiskelijat.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=155825

WETA601 Vesiviljelyn menetelmät (4 op)

Opettaja: Juhani Pirhonen
Aikataulu: Opintojaksoa ei järjestetä lukuvuonna 2013-2014.
Sisältö: Luentoja, käytännön harjoituksia, vierailuita kalanviljelylaitoksille, raportti ja loppuseminaari. Excelin perusteet hallittava.
Esitiedot: Etusijalla WETA503:n suorittaneet opiskelijat
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156987

WETA712 Suomen kalat (1 op)

Opettaja: Tapio Keskinen
Opetusaika: 11.11. - 13.12.2013
Sisältö: Opintojakson käytyään opiskelija osaa tunnistaa pääosan Suomessa vakituisesti tavattavista kalalajeista (kurssin läpäisy edellyttää, että tentissä opiskelija tunnistaa 75 prosenttia näytteistä oikein). Hän osaa nimetä kalojen keskeisimmät lajintuntemuksessa hyödynnettävät piirteet ja käyttää näitä tunnistamiseen. Opiskelija pystyy nimeämään erilaisille vesistöille tyypillisiä lajeja ja kuvailemaan lajien ekologisia peruspiirteitä.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=155826

WETA901 Kandidaattitutkielma (7 op)

Opettajat: Timo Marjomäki, Heikki Hämäläinen
Sisältö: Kirjallinen tutkielma akvaattisten tieteiden alalta. Perustuu joko kirjallisuuteen tai omaan aineistoon.
Esitiedot: WETA903-907 tai BIOA903-907
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156988

WETA902 Kypsyysnäyte (0 op)

Opettaja: Timo Marjomäki
Sisältö: Valvotussa koetilanteessa suoritettu kirjallinen kypsyysnäyte, jossa opiskelija osoittaa perehtyneisyytensä tutkintoa varten tekemänsä tutkielman aihepiiriin ja akateemisen kirjoitustyylin hallintaan. Kypsyysnäytteen arvioinnin tekee sen sisällön osalta oppiaineen edustaja (tutkielman ohjaaja) ja kieliasun osalta kielikeskuksen opettaja.
Esitiedot: WETA901 Kandidaatin tutkielma laadittu.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156989

WETS001 Ecological Parasitology (2 op)

Opettaja: Jouni Taskinen
Opetusaika: 04.02. - 04.03.2014
Sisältö: Parasitism as a life style, why and how it has developed. Structure of parasite communities and factors influencing on them. Influence of parasites on host communities, populations and individuals. Host parasite relationships and their evolution.
Kirjallisuus: Schmid-Hempel, P. 2011, Evolutionary Parasitology, Oxford University Press
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156562

WETS050 Ympäristömikrobiologian laboratoriotyöt (5 op)

Opettaja: Marja Tiirola
Aikataulu: Ei järjestetä lukuvuonna 2013-2014. Järjestetään joka toinen vuosi.
Sisältö: Kurssilla perehdytään ympäristömikrobiologian peruslaboratoriotekniikoihin. Tämä sisältää mikrobien tunnistamisen puhdasviljelmissä ja yhteisöissä, opitaan mikrobien viljely sekä mikrobiekologian menetelmät: DNA:n eristys ja PCR-monistaminen, fragmenttianalyysi, transformaatio, sekvensointi ja analysointi. Vuoden 2012 kurssilla projektityöt suuntautuvat ihmisen mikrobiologiaan.
Kirjallisuus: Työmoniste sekä osoitettu kirjallisuuspaketti.
Esitiedot: Ei esitietovaatimuksia, mutta kurssin suorittaakseen opiskelijat tenttivät aiheeseen liittyvän kirjallisuuspaketin, joka jaetaan ennen kurssin alkua.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156990

WETS101 Johdatus akvaattiseen tutkimukseen/Introduction to aquatic research (1 op)

Opettaja: Jouni Taskinen
Opetusaika: 18.09. - 02.10.2013
Sisältö: Johdatus laitoksella tehtävään akvaattiesten tieteiden tutkimukseen ja tutkimusryhmiin.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156571

WETS102 Työharjoittelu/Work Experience outside University (6-8 op)

Opettaja: Juhani Pirhonen
Sisältö: Vähintään 2 kk:n työharjoittelu akvaattisten tieteiden alalla. Tavoitteena on tutustua monipuolisesti alan työtehtäviin sekä kehittää valmiuksia soveltaa ja käyttää tieteellistä tietoa. Pääsääntöisesti opiskelija hankkii harjoittelupaikan itse ja harjoitteluajan palkan maksaa vastaanottava laitos. Työharjoittelusuoritukseksi aiotusta työstä on jätettävä ennen työn alkamista harjoittelusuunnitelma hyväksyttäväksi ja työn jälkeen harjoittelukertomus J. Pirhoselle (laatimisohjeet osaston nettisivulla kohdassa opiskelu).
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156992

WETS103 Kalatalouden genetiikka, kirjatentti / Fisheries Genetics Book Examination (6 op)

Opettaja: Juhani Pirhonen
Kirjallisuus: Sovitaan erikseen opettajan kanssa.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156993

WETS104 Kalavarat ja kalastus, kirjatentti / Fish Stock Assessment and Fishing Technology Book Examination (6 op)

Opettaja: Timo Marjomäki
Kirjallisuus: Alternative 1: Hilborn, R. & Walters, C.J. (1992), Quantitative Fisheries Stock Assessment: Choice, Dynamics and Uncertainty AND Sainsbury, J.C. (1996), Commercial fishing methods: an introduction to vessel and gear.
Alternative 2: Walters, C. & Martell, S. (2004), Fisheries Ecology and Management AND Sainsbury, J.C. (1996), Commercial fishing methods: an introduction to vessel and gear.
Esitiedot: A tutorial course WETS702 compulsory.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156994

WETS107 Hydrobiology and limnology book examination (6 op)

Opettaja: Roger Jones
Sisältö: Tentitään mieluiten englanniksi
Kirjallisuus: O'SULLIVAN, P.E. & REYNOLDS, C.S. (2004), The lakes handbook volume 1: Limnology and limnetic ecology.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156995

WETS108 Akvaattinen parasitologia, kirjatentti (6 op)

Opettaja: Jouni Taskinen
Kirjallisuus: Fried B. & Graczyk T.K. (1997) Advances in Trematode Biology, CRC Press. (Chapters 1, 2, 5, 6 and 7) and Esch G.W., Bush A.O. & Aho J.M (1990) Parasite Communities: patterns and processes. Chapman & Hall. Chapters 1-6 (reading packet provided by Jouni Taskinen on request) OR Woo & Buchmann (eds.), 2012 Fish Parasites, CABI International, e-book available at http://site.ebrary.com/lib/jyvaskyla/docDetail.action?docID=10525113 . Woo & Buchmann book especially for those who have not taken WETA002.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156996

WETS111 Vesiviljelyn kirjatentti / Aquaculture Book Examination (5 op)

Opettaja: Juhani Pirhonen
Sisältö: Alternative 1: Pennell, W. & Barton B.A. (1996) Principles of salmonid culture luvut 1, 4-10, 12 ja 16 sekä Koskela ym. (2002) Siian kasvatus ruokakalaksi (vaihtoehto 1 suositus suomalaisille opiskelijoille)
Alternative 2: Lucas J.S. & Southgate P.C. (2003) Aquaculture. Farming aquatic animals and plants.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156998

WETS112 Kalanjalostus, kirjatentti / Fish Processing Book Examination (5 op)

Opettaja: Juha Karjalainen
Kirjallisuus: CONNELL, J.J. (1995), Control of fish quality ja HORNER, W.F.A. & SMITH, G. (1998), Fish products and processing tai HALL, Fish processing technology.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156999

WETS113 Kalatalouden ekonomia, kirjatentti / Fisheries Economics Book Examination (5 op)

Opettaja: Timo Marjomäki
Kirjallisuus: Hannesson, R. 1993: Bioeconomic analysis in fisheries.
Flaaten, O. (2010): Fisheries economics and management. http://docs.google.com/viewer?url=http prosenttia3A prosenttia2F prosenttia2Fwww.ub.uit.no prosenttia2Fmunin prosenttia2Fbitstream prosenttia2F10037 prosenttia2F2509 prosenttia2F1 prosenttia2Fbook.pdf
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=157000

WETS115 Hydrobiology and limnology book examination (5 op)

Opettaja: Roger Jones
Sisältö: Tentitään mieluiten englanniksi
Kirjallisuus: O'SULLIVAN, P.E. & REYNOLDS, C.S. (2005), The lakes handbook volume 2: Lake restoration and rehabilitation.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=157001

WETS121 Työskentely tutkimusryhmässä/Training in a Research Group (2-6 op)

Opettaja: Roger Jones
Aikataulu: Erikseen sovittuna ajankohtana tutkimusryhmissä.
Sisältö: Palkaton työskentely oman laitoksen tutkimusryhmän jäsenenä. Kurssin voi suorittaa 2-6 op:n laajuisena. Yhden kuukauden (120 tunnin) työskentely vastaa 4 op:ttä sisältäen työraportin. Raporttiin tulee kirjata mm. harjoittelun ajankohta, työtunnit, tarkka kuvaus työstä ja käytetyistä menetelmistä, tuloksia lyhyesti, harjoittelun mielekkyys ja kiinnostavuus ja mitä kaikkea opit harjoittelun aikana. Jakso ei voi liittyä omaan opinnäytetyöhön.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=157002

WETS201 Phytoplankton ecology (2 op)

Opettaja: Roger Jones
Opetusaika: 20.01. - 10.02.2014
Sisältö: The main themes of this lecture course are: types of phytoplankton and phylogenetic characteristics; light and photosynthesis; primary production in lakes; relation between production and growth; nutrients and growth; controls on population development; seasonality of phytoplankton; eutrophication and management of phytoplankton.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156578

WETS202 Phytoplankton identification (2 op)

Opettaja: Roger Jones
Opetusaika: 24.02. - 28.02.2014
Sisältö: Demonstrations and practical exercises to introduce the main types of freshwater phytoplankton and their identification.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156574

WETS301 Pienvesien limnologia (3-6 op)

Opettaja: Marja Tiirola
Aikataulu: Kurssi on suunniteltu järjestettävän seuraavan kerran lukuvuonna 2016-2017.
Sisältö: Kurssi järjestetään Lammin biologisella asemalla yhteistyössä Helsingin yliopiston kanssa. Kurssin aikana perehdytään erilaisiin pienvesiin ja niissä esiintyvään vaihteluun. Kentällä tehdään erilaisia mittauksia ja otetaan näytteitä, joita tutkitaan laboratoriossa.
Esitiedot: WETA104, WETA303, WETS202, WETS305
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=157003

WETS301 Pienvesien limnologia (3-6 op)

Opettaja: Marja Tiirola
Aikataulu: 26.-30.8.2013 (viikko 35) .
Sisältö: Kurssi järjestetään Lammin biologisella asemalla yhteistyössä Helsingin yliopiston kanssa. Kurssin aikana perehdytään erilaisiin pienvesiin ja niissä esiintyvään vaihteluun. Kentällä tehdään erilaisia mittauksia ja otetaan näytteitä, joita tutkitaan laboratoriossa.
Esitiedot: WETA104, WETA303, WETS202, WETS305
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=137303

WETS302 Talven limnologian kurssi (3 op)

Opettaja: Marja Tiirola
Opetusaika: 17.03. - 21.03.2014
Sisältö: Kurssi järjestetään Lammin biologisella asemalla. Sen aikana perehdytään isojen ja pienten järvien talvisiin ominaisuuksiin. Erilaisia mittauksia ja määrityksiä tehdään sekä kentällä että laboratoriossa. Lämpimät maastovarusteet ovat välttämättömät.
Esitiedot: WETA104, WETA303, WETS202, WETS305
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156582

WETS304 Arctic limnology (8 op)

Opettaja: Heikki Hämäläinen
Aikataulu: Kurssi järjestetään kesällä 2014. Tarkempi aikataulu ilmoitetaan myöhemmin.
Sisältö: Kurssi järjestetään Kilpisjärven biologisella asemalla yhteistyössä Helsingin yliopiston kanssa. Kurssin aikana perehdytään monipuolisesti pohjoisten vesistöjen limnologiaan tutkimalla erikokoisia ja -tyyppisiä sekä eri korkeuksilla olevia vesistöjä (järvet, lammikot) sekä niiden eliöyhteisöjä. Kurssin lopussa on kurssitöitä käsittelevä alustava seminaari, jossa kurssilaiset esittelevät tuloksiaan. Aineistojen analysointia on mahdollista jatkaa vielä kurssin jälkeenkin, jolloin tästä hyvitetään lisää opintopisteitä.
Kirjallisuus: Summer 2010.
Esitiedot: WETA104, WETA303, WETS202, WETS305
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=157004

WETS305 Eläinplanktonkurssi (2 op)

Opettajat: Katja Pulkkinen, Ahti Karusalmi
Opetusaika: 09.09. - 13.09.2013
Sisältö: Lectures, demonstrations and practical exercises to introduce the main types of freshwater zooplankton and their identification.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156568

WETS306 Identification and Ecology of Aquatic Macrophytes (2 op)

Opettaja: Heikki Hämäläinen
Opetusaika: 04.08. - 08.08.2014
Aikataulu: The course is not offered during the academic year 2013-2014; next time in August 2014
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156581

WETS307 Paleolimnologia (2 op)

Opettaja: Jarmo Meriläinen
Opetusaika: 04.03. - 11.04.2014
Sisältö: Johdanto (Sedimentti: ekosysteemin muisti); Näytteenotto; Ajoitus; Fysikaaliset, kemialliset ja biologiset ominaisuudet; Paleoklimatologia; Pintasedimenttien kalibraatioaineistot (“Training set”); Happamoituminen; Metallit ja vakaat isotoopit; Pysyvät orgaaniset haitalliset yhdisteet; Ravinteet ja rehevöityminen; Eroosio; Järvien ympäristöhistoriaa.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156585

WETS401 Virtavesien kunnostus (4 op)

Opettaja: Heikki Hämäläinen
Opetusaika: 28.04. - 27.05.2014
Sisältö: Virtavesien rakenteen ja toiminnan perusteet,kunnostustarpeet ja -tavoitteet, kunnostussuunnitelman laatiminen ja toteuttaminen, vaikutusten seuranta.
Kirjallisuus: Järvenpää, L. 2004: Tavoitetilan määrittäminen virtavesikunnostuksissa - esimerkkinä Nuuksion Myllypuro. Suomen ympäristö 737. http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=32970&lan=fi
Eloranta A. 2010. Virtavesien kunnostus, kalatolouden keskuliton julkaisuja 165. 278 s. ISBN 978-952-9614-87-5, ISSN 0783-3954
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156583

WETS402 Pintavesien ekologisen tilan arviointi ja tarkkailu/Assessment and Monitoring of the Ecological Quality of Surface Waters (2 op)

Opettaja: Heikki Hämäläinen
Opetusaika: 01.08.2013 - 31.07.2014
Aikataulu: Kurssia ei järjestetä opintovuonna 2013-2014; seuraavan kerran kevätlukukaudella 2015
Sisältö: Jokien ja järvien ekologisen tilan arvioinnin ja seurannan teoreettiset perusteet, lainsäädäntö sekä viranomaisen soveltamat menettelyt.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156498

WETS403 Selkärangattomien pohjaeläinten lajintuntemus ja ekologia (4 op)

Opettaja: Heikki Hämäläinen
Opetusaika: 17.09. - 16.10.2013
Sisältö: Perustiedot makeanveden makroskooppisten vesiselkärangattomien taksonomiasta, elintavoista ja ekologiasta. Näytteiden keruu ja käsittely, eläinten tunnistus ryhmätasolla ja valmiudet lajintunnistukseen.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156584

WETS501 Kalanpoikaskurssi (4 op)

Opettaja: Juha Karjalainen
Opetusaika: 05.05. - 19.05.2014
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156640

WETS502 Kalojen bioenergetiikka (4 op)

Opettaja: Juha Karjalainen
Aikataulu: The course is not offered during the academic year 2013-2014.
Sisältö: Kurssilla perehdytään bioenergeettisten mallien rakentamiseen ja testaamiseen, malliparametrien sovittamiseen, mallien lähtötietojen hankkimiseen sekä mallien soveltamismahdollisuuksiin ja rajoituksiin.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=157006

WETS602 Vesiviljelytutkimuksen menetelmät (5 op)

Opettaja: Juhani Pirhonen
Opetusaika: 31.03. - 11.04.2014
Sisältö: Kuivarehujen valmistus, ruokahalun mittausmenetelmät, kalojen kasvu, smolttiutuminen, ruskuaisen hyväksikäyttö, hapenkulutus, kalojen merkintä, kalojen uintikyky.
Esitiedot: WETS603 tai WETS111 (KAL404) sekä WETS601 (KAL412)
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156507

WETS605 Murtovesibiologian kurssi (3 op)

Opettaja: Juhani Pirhonen
Aikataulu: Opintojaksoa ei järjestetä kesällä 2013
Sisältö: Kenttäkurssi, Saaristomeren tutkimuslaitos, Seili.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=157007

WETS606 Videon tuottaminen, editointi ja julkaisu (2-4 op)

Opettaja: Juhani Pirhonen
Opetusaika: 12.03. - 25.04.2014
Sisältö: Kurssilla tehdään pienryhmissä opetuskäyttöön soveltuvia videotallenteita ennalta valitusta aihepiiristä. Oma työ pohjustetaan kirjallisuuskatsauksella, jonka perusteella tehdään videokäsikirjoitus.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156506

WETS701 Kaikuluotaus kalatutkimuksessa (2 op)

Opettaja: Timo Marjomäki
Opetusaika: 03.10. - 15.10.2013
Sisältö: Principles of aquatic acoustics, structure and operation of echo sounder systems, fish density estimation, spatial distribution, monitoring fish movements.
Kirjallisuus: MacLennan, D. N. & Simmonds, E. J. 1992: Fisheries Acoustics.
Simmonds, E. J. & MacLennan, D. N. 2005: Fisheries acoustics.
Esitiedot: GOOD COMMAND OF EXCEL NECESSARY. A STUDENT MUST PASS A PRELIMINARY BASIC EXCEL TRAINING ASSINGMENT.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156505

WETS702 Kalojen populaatiodynamiikka ja kannanarviointi (7 op)

Opettaja: Timo Marjomäki
Opetusaika: 02.12.2013 - 30.01.2014
Sisältö: NOTE: This is a compulsory prerequisite course for WETS104 and WETS703.
Basic population parameters mortality, growth and recruitment, and their dependence on population density and environmental variables, density estimation, fishing effort, CPUE and sustainable yield, dynamic pool models, surplus yield models, principles of economics, stochastic simulation.
Kirjallisuus: Ricker, W. E. 1975: Computation and interpretation of biological statistics of fish populations. -Bull. Fish. Res. Bd Can. 191.
Hilborn, R. & Walters, C. J. 1992: Quantitative fisheries stock assessment. Chapman & Hall. Haddon, M. 2001: Modelling and quantitative methods in fisheries. Chapman & Hall.
Haddon, M. 2001: Modelling and quantitative methods in fisheries. Chapman & Hall/CRC
Esitiedot: For III year bachelor and IV-V year masters level students. Exams WETA503 and WETA502 recommended prerequisites. GOOD COMMAND OF EXCEL AND SPSS NECESSARY. A STUDENT MUST PASS A PRELIMINARY BASIC EXCEL TRAINING ASSINGMENT.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156504

WETS703 Kalastuksen säätely (4 op)

Opettaja: Timo Marjomäki
Aikataulu: The course is not offered during the academic year 2013-2014. It will be given only every second year.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=157008

WETS706 Kalojen iän ja kasvun määritys (3 op)

Opettaja: Timo Marjomäki
Aikataulu: jatkuva
Sisältö: Itsenäinen kalojen iän ja kasvun määritykseen liittyvä harjoitustyö.
Kirjallisuus: Raitaniemi, J., Nyberg, K. & Torvi, I. 2000: Kalojen iän ja kasvun määritys. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki, 232 s. ISBN 951-776-296-8
Työohje (kysy Timo Marjomäeltä)
Esitiedot: WETA104
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=157009

WETS707 Luonnonvarojen hyödyntäminen, kirjatentti IV (5 op)

Opettaja: Timo Marjomäki
Sisältö: Only for WET major students
Kirjallisuus: ALTERNATIVE 1: EDWARD-JONES, G., DAVIES, B. & HUSSAIN, S. (2000), Ecological economics.
ALTERNATIVE 2: DALY, H. E. & FARLEY, J. (2011) Ecological economics: principles and applications. 2nd edition.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=157010

WETS851 Laitesukelluskurssi (2 op)

Opettaja: Juhani Pirhonen
Sisältö: Kurssisuorituksen saa suorittamalla kaupallisen sukelluskurssin, josta saa todistukseksi laitesukelluskelpoisuuden (PADI).
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=157011

WETS852 Biosukelluskurssi (2 op)

Opettaja: Jouni Taskinen
Aikataulu: Opintojaksoa ei järjestetä lukuvuonna 2013-2014.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=158259

WETS890 Brush up on biostatistics (3 op)

Opettajat: Timo Marjomäki, Heikki Hämäläinen
Sisältö: A self-learning study module for students with limited previous knowledge of experimental design and statistical data analysis.
Kirjallisuus: Dytham, C. 2003. Choosing and Using Statistics: A Biologist's Guide, 2nd Edition.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=157013

WETS899 AMP Introduction Session at Konnevesi Field Station + HOPS (individual study plan) (2 op)

Opettaja: Timo Marjomäki
Opetusaika: 16.09. - 17.09.2013
Sisältö: For AMP students only. Get-together meeting at Konnevesi Research Station, facts on Department of Biological and Environmental Science, Section of Aquatic Sciences, International Aquatic Masters Programme: What, where, when and how to study, questions and discussion, personal study plans, social programme.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156503

WETS900 HOPS (1 op)

Opettajat: Juha Karjalainen, Timo Marjomäki, Jouni Taskinen, Roger Jones
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=157014

WETS901 Pro gradu-tutkielma/Master's Thesis (30 op)

Opettajat: Juha Karjalainen, Jouni Taskinen, Roger Jones
Sisältö: Tutkielma on opettajan ohjauksessa tehtävä tieteellinen tutkimustyö. Tarkoituksena on kouluttaa opiskelija omakohtaisen tutkimustyön tekemiseen. Opiskelija esittelee osan gradu-työn tuloksista maisteriseminaarissa WETS903.
Esitiedot: Ennen varsinaisen työn aloittamista opiskelija suorittaa opintojaksot WETS904 ja WETS905 ja laatii tarkemman tutkimussuunnitelman.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=157019

WETS902 Kypsyysnäyte/Maturity Exam (0 op)

Opettaja: Roger Jones
Sisältö: Valvotussa koetilanteessa suoritettu kirjallinen kypsyysnäyte, jossa opiskelija osoittaa perehtyneisyytensä tutkintoa varten tekemänsä tutkielman aihepiiriin ja akateemisen kirjoitustyylin hallintaan. Kypsyysnäytteen arvioinnin tekee sen sisällön osalta oppiaineen edustaja (tutkielman ohjaaja) ja kieliasun osalta kielikeskuksen opettaja. Jos kypsyysnäyte sisältyy kandidaatintutkintoon (tai aiempaan AMK-tutkintoon), sitä ei tarvitse kirjoittaa maisteritutkintoa varten uudestaan, vaan kypsyysnäytteeksi katsotaan pro gradu -tutkielman tiivistelmä, joka osoittaa kirjoittajan perehtyneisyyden tutkielman alaan.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=157022

WETS903 Maisteriseminaarit/Master's Thesis Seminars (3 op)

Opettaja: Timo Marjomäki
Opetusaika: 19.12.2013 - 29.04.2014
Sisältö: Pro gradu -töiden tulosten suullinen esittely, toisten esitysten kuuntelu (24 esitystä).
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156502

WETS904 Tutkielmaan liittyvä kirjatentti I /Literature Examination I related to Master's Thesis, book exam (6 op)

Opettajat: Jouni Taskinen, Roger Jones
Sisältö: Yliopistolla olevan ohjaajan kanssa sovittua pro gradu -työn aihepiiriin liittyvää kirjallisuutta. Tentitään ennen pro gradu -työn aloittamista.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=157023

WETS905 Tutkielmaan liittyvä kirjallisuuskatsaus ja tutkimussuunnitelma / Literature Review and Plan for Master's Thesis (4 op)

Opettajat: Jouni Taskinen, Roger Jones
Sisältö: Pro gradu-työssä käytettäviin menetelmiin ja tutkimuksen taustaan liittyvä kirjallisuuskatsaus ja pro gradu -työn tutkimussuunnitelma. Tehdään ennen varsinaisen gradu-työn aloittamista.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=157024

WETS907 Scientific writing (3 op)

Opettaja: Roger Jones
Opetusaika: 15.10. - 15.11.2013
Sisältö: Introduction to the different modes of publication of scientific research. Exercises and discussions about the writing and publishing of scientific articles and reports. Particularly aimed at students preparing to write their Masters thesis.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156499

WETS908 Rahoitushakemuksen laatiminen / Research Grant Proposal for Doctoral Studies (2 op)

Opettaja: Jouni Taskinen
Sisältö: Laaditaan graduohjaajan opastuksella rahoitushakemus kiinnostavasta gradua sivuavasta tutkimusaiheesta. Tarkemmat ohjeet osaston kotisivulla.
Esitiedot: Laadittu pro gradu -työ
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=157025

WETS911 Regional Policies for Water Management (6 op)

Opettaja: Heikki Hämäläinen
Sisältö:
Specified problems and/or practices of water management in the home country of the student.
Esitiedot:
WETS402
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=157216

WETS920 Tutkielman kirjoittaminen ja gradun ohjaus, osa A / Guidance for Master's Thesis (1 op)

Opettaja: Jouni Taskinen
Opetusaika: 03.03. - 20.03.2014
Sisältö: Gradutyön suunnittelu. Kysymykset, hypoteesit, koe- ja näytteenottoasetelmat, ohjaajat.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156500

WETS921 Tutkielman kirjoittaminen ja gradun ohjaus, osa B / Guidance for Master's Thesis, part B (2 op)

Opettaja: Jouni Taskinen
Opetusaika: 03.12. - 13.12.2013
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156501

	2013	2014	2014	2015	2015	2016
	Syksy	Kevät	Syksy	Kevät	Syksy	Kevät
Yleisopinnot
EKOP900 HOPS	X	X	X	X	X	X
Aineopinnot
Pakolliset
EKOA101	X		X		X
EKOA102		X		X		X
EKOA103		kesä/kk		kesä/kk		kesä/kk
EKOA120		X		X		X
EKOA302	X		X		X
EKOA501	X		X		X
EKOA502	X		X		X
EKOA511		X		X		X
EKOA901 Tutkielma		X		X		X
EKOA902 Kypsyysnäyte	yt		yt		yt
Vapaavalinnaiset
EKOA121	X		X		X
EKOA122		X		X		X
EKOA151-155	yt	yt	yt	yt	yt	yt
EKOA156	yt/siv	yt/siv	yt/siv	yt/siv	yt/siv	yt/siv
EKOA303			X
EKOA504	X	X	X	X	X	X
Syventävät opinnot
Pakolliset
EKOS101	yt	yt	yt	yt	yt	yt
EKOS102	yt	yt	yt	yt	yt	yt
EKOS144				X
EKOS503	X		X		X
EKOS899	kv		kv		kv
EKOS900 HOPS		X		X		X
EKOS901 Pro gradu	X	X	X	X	X	X
EKOS905	X	X	X	X	X	X
EKOS908	X		X		X
Vapaavalintaiset
EKOS123	X				X
EKOS124			X
EKOS125				X
EKOS129	sop	sop	sop	sop	sop	sop
EKOS130	sop	sop	sop	sop	sop	sop
EKOS131	X				X
EKOS133		X				X
EKOS134	X				X
EKOS137		X				X
EKOS140				X
EKOS142		X		X		X
EKOS143	yt	yt	yt	yt	yt	yt
EKOS147				X
EKOS160				X
EKOS301	yt	yt	yt	yt	yt	yt
EKOS302		X				X
EKOS305	sop	sop	sop	sop	sop	sop
EKOS308				X
EKOS309			X	X
EKOS310			X
EKOS311				X
EKOS503	X		X		X
EKOS504				X
EKOS505	yt	yt	yt	yt	yt	yt
EKOS506	yt	yt	yt	yt	yt	yt
EKOS507	X				X
EKOS512			X
EKOS517		X				X
EKOS701			X	X
EKOS909	sop	sop	sop	sop	sop	sop
EKOS911 Harjoittelu	X	X	X	X	X	X
Jatko-opinnot
EKOJ108	X	X	X	X	X	X
EKOJ109		X		X		X
EKOJ203		X

Taulukko 8.3: Ekologian ja evoluutiobiologian opintojen aikataulu

EKOP900 HOPS (1 op)

Opettaja: Atte Komonen
Sisältö: LuK-tutkintoon sisältyvä henkilökohtainen opintosuunnitelma, jonka tekeminen aloitetaan ensimmäisen opiskeluvuoden syksyllä. HOPSin tekoprosessiin liittyy erilaisia opintojen suunnitteluun ja työelämätietoon sekä e-HOPS sovelluksen käyttöön perehdyttäviä tapahtumia, ryhmätapaamisia sekä henkilökohtainen tapaaminen HOPS-ohjaajan kanssa.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156152

EKOA101 Ekologia (5 op)

Opettaja: Esa Koskela
Opetusaika: 10.09. - 24.10.2013
Sisältö: Luennoilla käydään läpi ekologian perusteet: ekologia tieteenä; ekologia ja evoluutio; ympäristön ja resurssien vaikutus yksilöihin ja yhteisöihin; populaation kasvua määräävät tekijät; populaatioiden väliset vuorovaikutukset - kilpailu, herbivoria, saalistus, loisinta ja mutualismi; populaatiot yhteisön osina; yhteisöjen lajidiversiteetti; ekosysteemin toiminta. Ryhmätyöt syventävät luennoilla käsiteltyjä asioita.
Kirjallisuus: Cain, M. L., Bowman, W. D. & Hacker, S. D. 2008: Ecology (1.painos). Sinauer Associates, Inc.
Esitiedot: BIOP103
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156155

EKOA102 Evoluutio (8 op)

Opettaja: Tapio Mappes
Opetusaika: 04.02. - 01.04.2014
Sisältö: Oppikirjaan tukeutuvien luentojen ja harjoitusten avulla käydään läpi evoluutioteorian peruskysymyksiä. Mikäli opiskelija on suorittanut kirjan kirjatenttinä (EKOA152), ei EKOA102-kurssista voi saada suoritusta.
Kirjallisuus: Freeman, S. & Herron, J. C. 2007: Evolutionary analysis (4th edition).
Esitiedot: Biologian perusopinnot sekä EKOA501. Lisäksi suosittelemme EKOA502-kurssia.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156159

EKOA103 Ekologian kenttäkurssi (5 op)

Opettaja: Atte Komonen
Opetusaika: 02.06. - 18.06.2014
Aikataulu: Opetusta on myös 8-16 ulkopuolella.
Sisältö: Kurssilla opetellaan terrestrisen ekologian näytteenottotapoja käytännössä, harjoitellaan laboratoriotyöskentelyä ja tieteellisen tutkimuksen tekoa. Kurssin aikana tehdään harjoitustyö, jonka tulokset esitellään kurssin päättävässä seminaarissa.
Kirjallisuus: Opettajien jakamat tieteelliset artikkelit ja omaehtoinen lisäinformaation hakeminen
Esitiedot: Esitietoina vaaditaan biologian perusopinnot sekä BIOA120, BIOA121, BIOA122 ja EKOA120. Lisäksi suositellaan EKOA121 ja EKOA122.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156156

EKOA120 Lajintuntemus: Kasvit, jatkokurssi (3 op)

Opettaja: Veikko Salonen
Opetusaika: 03.02. - 04.04.2014
Sisältö: Kurssilla opetellaan tunnistamaan 300 kasvi-sammal ja jäkälälajia. Luentoja ja demonstraatioita, itsenäistä opiskelua kokoelmanäytteistä, tentti.
Kirjallisuus: Opetusmoniste Veli Saari & Veikko Salonen: Kasvilajintuntemukset (BIOA120, EKOA120 ja LUTP110). Hämet-Ahti ym. 1998: retkeilykasvio.
Esitiedot: BIOA120
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=154400

EKOA121 Lajintuntemus: Selkärangattomat, jatkokurssi (2 op)

Opettajat: Jari Haimi, Atte Komonen
Opetusaika: 06.11. - 17.12.2013
Sisältö: Kurssilla perehdytään selkärangattomien eläinten määrityskaavojen käyttöön, käytännön määritystyöhön sekä selkärangattomien rakenteeseen, ekologiaan ja evoluutioon.
Kirjallisuus: KURSSIN MONISTE ON OSTETTAVA ETUKÄTEEN YLISTÖN KIRJASTOSTA! MONISTE TULEE MYYNTIIN VIIMEISTÄÄN TIISTAINA 6.11. HINTA ON 8-9 EUROA.
Esitiedot: Eläinten peruslajintuntemukset (BIOA121 ja BIOA122).
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156157

EKOA122 Lajintuntemus: Selkärankaiset, jatkokurssi (3 op)

Opettaja: Tapio Mappes
Opetusaika: 23.04. - 03.06.2014
Sisältö: Ohjaajat opastavat tunnistamaan eri selkärankaisryhmien lajeja ulkonäöltä ja äänistä. Tunnistuksen perusteita käydään läpi luennoilla ja maastoretkillä. Itseopiskelua annettujen ohjeiden ja materiaalin avulla.
Esitiedot: BIOA122
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156158

EKOA151 Populaatioekologia, kirjatentti (3 op)

Opettaja: Mikko Mönkkönen
Sisältö: Kirjatentti. Tentissä ei vaadita tietokoneharjoitusten osaamista. Populaatioiden kasvuun, vaihteluun ja säätelyyn vaikuttavat perusmekanismit. Ymmärtää luonnon populaatioihin liittyvä stokastisuus. Rakenteisuus ja tiheysriipuvuus populaatioissa ja populaatiomalleissa. Metapopulaatiodynamiikan perusteet: osapopulaatiot, kolonisaatiot ja paikalliset sukupuutot, ja näihin vaikuttavat tekijät. Perustaidot populaatioiden mallittamiseen liittyvästä parametrisoinnista.
Kirjallisuus: Applied population ecology : principles and computer exercises using RAMAS Ecolab 2.0 / H. Resit Akcakaya, Mark A. Burgman, Lev R. Ginzburg. Kirja on saatavilla Optimassa (kurssin EKOA151 kansio).
Esitiedot: EKOA101 Ekologia
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156707

EKOA153 Käyttäytymisekologia, kirjatentti (4 op)

Opettaja: Tapio Mappes
Sisältö: Kirjatentti.
Kirjallisuus: DAVIES, N.B., KREBS, J.R. & WEST, S.A. (2012), An Introduction to Behavioural Ecology. 4th Edition.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156708

EKOA154 Molekyyliekologia, kirjatentti (4 op)

Opettaja: Anneli Hoikkala
Sisältö: Kirjatentti. Johdatus molekyyligeneettisten menetelmien käyttöön ekologisessa tutkimuksessa.
Kirjallisuus: Beebee, T.J.C. & Rowe,G. 2008. An introduction to molecular ecology. Oxford University Press. ISBN 978-0-19-929205-9.
Esitiedot: EKOA501 ja EKOA502
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156709

EKOA155 Kasviekologia, kirjatentti (3 op)

Opettaja: Minna-Maarit Kytöviita
Sisältö: Kirjatentti.
Kirjallisuus: Salonen, Veikko: Kasviekologia. WSOY. 1. painos (2006)
TAI
Craley (1997) Plant Ecology, selected parts.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156710

EKOA156 Evoluutiobiologia, kirjatentti (3 op)

Opettaja: Tapio Mappes
Kirjallisuus: Mats Björklund (2009). Evoluutiobiologia.
Ilkka Hanski et al. (1998). Ekologia. Kappale 2, Evoluutio ja ekologia, sivut 115-216.
Esitiedot: Opintojakso on tarkoitettu vain sivuaineopiskelijoille.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156711

EKOA302 Luonnonsuojelubiologia ja ympäristönhoito (4 op)

Opettaja: Mikko Mönkkönen
Opetusaika: 05.11. - 31.12.2013
Sisältö: Lukukaudella 2013-2014 kurssi aloitetaan orientoitumisluennolla ja lopetetaan loppukeskusteluun, joiden välissä opiskelijat opiskelevat itsenäisesti.
Kirjallisuus: Primack: Essentials of conservation biology. 4th edition.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156160

EKOA303 Metsien hoito ja monikäyttö (2 op)

Opettajat: Panu Halme, Mikko Mönkkönen
Aikataulu: Opintojaksoa ei järjestetä lukuvuonna 2013-2014
Sisältö: Kurssi tarjoaa perustiedot suomalaisesta metsätaloudesta, metsien suunnittelusta, käytöstä ja hoidosta sekä luonnon monimuotoisuuden ylläpitämisestä osana talousmetsien hoitoa. Retkillä tutustaan käytännössä yksityismetsien ja valtion metsien hoitoon ja metsätalouden suunnitteluun.
Esitiedot: Biologian perusopinnot
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156161

EKOA501 Genetiikan perusteet (4 op)

Opettaja: Anneli Hoikkala
Opetusaika: 02.09. - 04.10.2013
Sisältö: Luennoilla käydään läpi klassinen mendelistinen genetiikka, geneettisen informaation kulku eu- ja prokaryooteilla, geenien toiminnan säätely ja kehitysgenetiikan perusteet. Lopuksi käsitellään lyhyesti molekyyligenetiikan tutkimusmenetelmiä ja niiden sovellutuksia. Harjoitustehtäviä.
Esitiedot: BIOP101 oltava suoritettu.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=152044

EKOA502 Populaatiogenetiikka (4 op)

Opettaja: Anneli Hoikkala
Opetusaika: 14.10. - 18.11.2013
Sisältö: Luennoilla käsiteltäviä asioita: geneettisen muuntelun mittaaminen luonnonpopulaatioissa, Hardy-Weinbergin tasapaino ja sitä horjuttavat tekijät, molekyyligeneettisten menetelmien käyttö populaatioiden rakenteen ja historian tutkimisessa ja lajiutumiseen liittyvät geno- ja fenotyyppiset muutokset. Harjoitustehtäviä.
Esitiedot: EKOA501 oltava suoritettu tai sen tentti on suoritettava syksyn 2013 aikana.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=152048

EKOA504 Ekologisen genetiikan esseet (4 op)

Opettaja: Anneli Hoikkala
Sisältö: Tutustuminen ekologista genetiikkaa koskevaan kirjallisuuteen: Optimassa olevien demojen läpikäyminen ja viiden esseen kirjoittaminen valituista julkaisuista.
Esitiedot: EKOA502
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156212

EKOA511 Molecular genetics, laboratory course I (2 op)

Opettajat: Maaria Kankare, Outi Ala-Honkola
Opetusaika: 05.05. - 12.05.2014
Sisältö: 20 tuntia laboratoriotöitä: DNA:n eristäminen, agaroosigeelit, PCR, qPCR
Kirjallisuus: Optimassa
Esitiedot: EKOA501, EKOA502
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156210

EKOA901 Kandidaattitutkielma (7 op)

Opettaja: Leena Lindström
Sisältö: Kandidaatintutkielman tarkoituksena on perehdyttää opiskelija tutkimuksen tekoon ja työn tieteelliseen raportointiin. Työ voi olla joko kirjallisuuteen perustuva, vertaileva tai kokeellinen. Työ suositellaan tehtäväksi kandidaattiprojektin (EKOA903, EKOA905-EKOA907) yhteydessä. Kandidaattitutkielma tehdään parityönä.
Kirjallisuus: Tutkielman ohjeet saatavilla osoitteesta http://www.jyu.fi/bioenv/osastot/eko/opetus/luk_tutkielma_eko
Esitiedot: BIOP201, EKOA903, EKOA905, EKOA906 sekä riittävä määrä ekologian ja evoluutiobiologian kandidaattiopintoja.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156213

EKOA902 Kypsyysnäyte (0 op)

Opettaja: Leena Lindström
Sisältö: Valvotussa koetilanteessa (4 h) suoritettu kirjallinen kypsyysnäyte, jossa arvioidaan opiskelijan perehtyneisyyttä kandidaattitutkielman aihepiiriin sekä äidinkielen taitoa. Kypsyysnäytteen arvioi sisällön osalta oppiaineen edustaja (tutkielman ohjaaja) ja kieliasun kielikeskuksen opettaja. Kypsyysnäyte kirjoitetaan pääsääntöisesti yleisenä tenttipäivänä ja siihen ilmoittaudutaan Korpin kautta. Kypsyysnäytteen kirjoittamisesta on sovittava tutkielman ohjaajan kanssa.
Kirjallisuus: Maturiteettiohjeet saatavilla netistä: http://www.jyu.fi/bioenv/opiskelu/kandi/kypsyysnayte
Esitiedot: Kandidaattitutkielma EKOA901 laadittu.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156214

EKOS101 Ekologia, kirjatentti (5 op)

Opettaja: Mikko Mönkkönen
Sisältö: Kirjatentti. Ekologian teoriat ja ekologiatieteen nykyinen empiirinen tieto yksilö-, populaatio-, yhteisö- ja ekosysteemitasolla. Ekologisen teorian ja tiedon sovellutukset.
Kirjallisuus: Begon, Harper & Townsend, Ecology Individuals, Populations and Communities, 1996, 3. tai uudempi painos.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156712

EKOS102 Evoluutio, kirjatentti (5 op)

Opettaja: Tapio Mappes
Kirjallisuus: Ridley M.(3rd edition): Evolution
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156713

EKOS123 Sienikurssi (2 op)

Opettajat: Panu Halme, Kaisa Tervonen, Minna-Maarit Kytöviita
Opetusaika: 25.09. - 30.09.2013
Aikataulu: Huomioi, että opintojakso järjestetään vuorovuosittain.
Sisältö: Perussienikurssi, jossa perehdytään suursienten (pääasiassa helttasienet ja tatit) lajintuntemukseen. Pääpaino kurssilla on eri sienisukujen ja -lajien opettelussa, mutta kurssilla käydään läpi myös sienten ekologiaa ja talouskäyttöä. Mukaan kurssille tarvitset sienikorin, sienikirjan, puukon tai muun sieniveitsen ja luupin.
Kirjallisuus: Suositeltavin sienikirja: Salo, P., Niemelä, T. & Salo, U. 2006. Suomen sieniopas. Kasvimuseo, WSOY, 512 sivua.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156586

EKOS124 Kääpäkurssi (2 op)

Opettaja: Minna-Maarit Kytöviita
Aikataulu: Opintojaksoa ei järjestetä lukuvuonna 2013-2014.
Sisältö: Luentoja, demonstraatioita ja maastoharjoituksia. Kääpien ja muiden lahottajasienten ekologian ja tavallisen lajiston opiskelu. Lisäksi opetellaan lahottajasienilajien käyttöä monimuotoisuusindikaattoreina ja tutustutaan lajiryhmän lajien uhanalaisuuteen ja sen syihin.
Kirjallisuus: Niemelä, Tuomo 2005: Käävät, puiden sienet. Norrlinia (Kirja ei ole pakollinen, mutta helpottaa kurssin läpäisyä)
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=157159

EKOS125 Sammalkurssi (4 op)

Opettaja: Minna-Maarit Kytöviita
Aikataulu: Opintojaksoa ei järjestetä lukuvuonna 2013-2014.
Sisältö: Perustiedot sammalten biologiasta ja ekologiasta. Suomen ja etenkin Keski-Suomen luonteenomainen lehtisammallajisto.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=157160

EKOS129 Selkärangatonkokoelma (2 op)

Opettaja: Jari Haimi
Aikataulu: Kokoelman kerääminen sovitun aikataulun mukaisesti.
Sisältö: Ennalta sovittu määrä tieteellisesti tallennettuja selkärangatonnäytteitä. Kokoelma kohdennetaan johonkin tai joihinkin eläinryhmiin, jotka sovitaan etukäteen opintojakson vastuuhenkilön kanssa.
Esitiedot: Selkärangattomien perus- ja jatkokurssit.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=157161

EKOS130 Kasvikokoelma (2 op)

Opettaja: Minna-Maarit Kytöviita
Aikataulu: Kokoelman kerääminen sovitun aikataulun mukaisesti.
Sisältö: Ennalta sovittu määrä tieteellisesti kerättyjä kasvinäytteitä. Kokoelman aihe ja laajuus sovittava kurssin vastuuhenkilön kanssa etukäteen.
Esitiedot: BIOA120 EKOA120
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=157162

EKOS131 Maaperäekologia (4 op)

Opettajat: Jari Haimi, Minna-Maarit Kytöviita
Opetusaika: 16.09. - 28.10.2013
Aikataulu: Huomioi, että opintojakso järjestetään vuorovuosittain. Opintojakso järjestetään lukuvuosina 2013-2014, ja 2015-2016, mutta ei 2014-2015.
Sisältö: Laboratorio- ja luentokurssi. Kurssilla käydään läpi maaperäekologian perusteet: maaperä elinympäristönä ja maaperäeliöiden erityispiirteet; maaperän merkitys terrestrisissä ekosysteemeissä; hajottajaeliöiden (mikrobit ja eläimet) monimuotoisuus ja niiden muodostama ravintoverkko; maaperäeliöiden keskinäiset vuorovaikutukset ja vuorovaikutukset maanpäällisen eliöstön kanssa; eloperäisen aineksen hajoaminen ja maaperän merkitys ravinnekierroissa ja ravinteiden varastona; haitallisten aineiden vaikutukset maaperässä ja sen toiminnassa.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156587

EKOS133 Populaatioekologinen mallintaminen (6 op)

Opettaja: Lutz Fromhage
Opetusaika: 03.03. - 08.04.2014
Sisältö: Kurssilla tutustutaan yksinkertaisiin populaatiomalleihin ja niiden analyysiin. Kurssi sisältää luentoja , ohjattuja ja itsenäisiä harjoituksia.
Esitiedot: EKOA151
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156641

EKOS134 Kokeellinen populaatioekologia (2 op)

Opettaja: Tarmo Ketola
Opetusaika: 07.10. - 31.10.2013
Sisältö: The course is an introduction to making ecological and evolutionary experiments with aquatic microbial communities (bacteria, protozoa). Basic microbiological techniques, design of experiments, and data analysis will be practiced.
Maximum number of participants is 15 (three working teams with different topics). No previous knowledge is required, but it helps if you are familiar with the basic ecological theory.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156715

EKOS137 Evoluutioekologia ja elinkierrot (10 op)

Opettaja: Tapio Mappes
Opetusaika: 25.02. - 13.06.2014
Sisältö: Eläin- ja kasvievoluutioekologiaa, mm. optimaalisuus, peliteoriat, konfliktit, pariutumisjärjestelmät, jälkeläishoito, vuodenaikaisuus, elinkierrot.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156716

EKOS140 Eliömaantiede/Biogeography (5 op)

Opettaja: Mikko Mönkkönen
Aikataulu: Opintojaksoa ei järjestetä lukuvuonna 2013-2014.
Sisältö: Main themes include ecological biogeogarphy, species distributions and their limits, island biogeography and its applications; Global biodiversity, historical biogeography and phylogeography; regional biogeography of Fennoscandia
Kirjallisuus: Cox, C.B. & Moore, P.D. Biogeography. An ecological and evolutionary approach. 7th ed. Blackwell.
Additional material delivered during the course.
Esitiedot: EKOA101
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=157163

EKOS142 Winter Ecology (2 op)

Opettaja: Hannu Ylönen
Opetusaika: 11.02. - 15.02.2014
Sisältö: The course deals with dynamics in physical and biotic environment in boreal and subarctic winter, individual and population level adaptation to cold environment and effects of climate change on individuals and populations.
Specifically lectures, demonstrations and field work focus on snow ecology, plant adaptations to winter conditions and effects of climate change on boreal and arctic vegetation, small mammal and bird adaptations to winter and life under ice.
The course week includes an excursion to a national park using cross-country skis (skis for foreign participants are available at site, possibility for walking exists if skiing is not familiar) and every student should prepare a short presentation on a selected topic related to seasonality and winter in the students’ home country.
Esitiedot: Ekologian kurssi (kesäosuus) suoritettu.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156588

EKOS143 Vaihtoehtoinen kirjallisuus, kirjatentti (2-4 op)

Opettaja: Mikko Mönkkönen
Sisältö: Kirjatentti erikseen sovittavasta kirjallisuudesta.
Kirjallisuus: Opiskelijan opintokokonaisuutta tukeva vaihtoehtoinen kirjallisuus. Kirjoista sovitaan pääaineen professorin kanssa.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=157166

EKOS144 Evoluutiobiologia (5 op)

Opettaja: Tapio Mappes
Aikataulu: Opintojaksoa ei järjetetä lukuvuonna 2013-2014.
Sisältö: Perehdytään syvemmälle evoluutiobiologiseen ja -ekologiseen tutkimukseen
Esitiedot: EKOA102, EKOA156, EKOA502, EKOS102
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=157167

EKOS147 Population Ecology and Population Cycles (1-2 op)

Opettaja: Hannu Ylönen
Aikataulu: The course is not offered during the academic year 2013-2014.
Sisältö: Finnish population and behavioural ecology is famous for extensive research on population cycles, which characterize northern boreal and subarctic environments. This course has an intense focus on diversity of population cycles and individual faiths in fluctuating populations. The teachers include experts in population ecology in small mammals, insects, vertebrate pests, birds and pathogens, and behavioural and evolutionary ecologists studying individual strategies along density and environmental changes in cyclic populations. The students are encouraged to contribute to the course program with own suggestions, examples or short presentations. The course may include demonstrations and a field excursion. If you participate in Population Ecology and Population Cycles course you should bring laptop with you (if only possible).
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=157168

EKOS160 Yhteisö- ja ekosysteemiekologia (3 op)

Opettaja: Minna-Maarit Kytöviita
Aikataulu: Opintojaksoa ei järjestetä lukuvuonna 2013-2014.
Sisältö: Kurssilla perehdytään yhteisöjen monimuotoisuuteen vaikuttaviin tekijöihin, diversiteettiä selittäviin teorioihin ja ekosysteemien tuottavuuden, monimuotoisuuden ja ympäristötekijöiden välisiin vuorovaikutussuhteisiin sekä ekologisten verkostojen teoriaan.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=157170

EKOS301 Soveltava ekologia tai luonnonsuojelubiologia, kirjatentti (5 op)

Opettaja: Mikko Mönkkönen
Sisältö: Kirjatentti.
Kirjallisuus: Conservation Biology for All. Edited by Navjot S. Sodhi and Paul R. Ehrlich. 2010. Oxford Univ. Press. Kirja saatavana: http://www.conbio.org/publications/consbioforall/ TAI Colin R. Townsend 2008. Ecological Applications. Toward a Sustainable World. Blackwell. 346 pp.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=157171

EKOS302 Luontoinventoinnin kurssi (6 op)

Opettaja: Mikko Mönkkönen
Opetusaika: 17.03. - 22.05.2014
Sisältö: Kurssi perehdyttää ekologisten yhteisö- ja populaatioaineistojen keruuseen ja otantaan liittyviin kysymyksiin teoriassa ja käytännössä. Keskeisiä teemoja eri lajiryhmien osalta: otannan suunnittelu ja toteutus, keskeiset runsauden arvioimismenetelmät, uhanalaisten ja harvinaisten lajien tutkiminen, seurannan suunnittelu.
Kirjallisuus: Sutherland WJ (ed) 2006. Ecological Census Techniques. 2.painos. Cambridge.
Esitiedot: EKOA120, EKOA121 ja EKOA122
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156717

EKOS305 Boreaalisen havumetsävyöhykkeen monimuotoisuus ja erityispiirteet (6 op)

Opettaja: Mikko Mönkkönen
Sisältö: Boreaalisten havumetsien historiaa, lajiston erityispiirteitä ja metsäluonnon monimuotoisuutta. Ihmisen vaikutus lajistoon ja monimuotoisuuteen sekä monimuotoisuuden ylläpitäminen suojelualueilla ja talousmetsissä. Monimuotoisuuteen liittyviä sosioekonomisia tekijöitä sekä suojelun ristiriitoja ja niiden ratkaisuja. Kurssi perustuu monimuotoisuutta käsittelevään kirjaan Metsän kätköissä 2004.
Kirjallisuus: Metsän kätköissä, Edita (2004); Uusi metsäkirja, Gaudeamus; Metsähallituksen metsätalouden ympäristöopas.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=157172

EKOS308 Riistaekologia (1-2 op)

Opettaja: Mikko Mönkkönen
Aikataulu: Opintojaksoa ei järjestetä lukuvuonna 2013-2014.
Sisältö: Riistakantojen arviontimenetelmät. Riistan elinympäristövaatimukset. Riistapopulaatioiden rakenteet, dynamiikka ja genetiikka. Saalistus ja metsästysverotus teoriassa ja käytännössä. Riistakantojen hoito ja kestävä käyttö. Riistan loiset ja taudit. Kantojen arviointi käytännössä.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=157173

EKOS309 Ekologian ja evoluution klassikot (5 op)

Opettaja: Lutz Fromhage
Aikataulu: The course is not offered during the academic year 2013-2014.
.
Sisältö: History and development of evolutionary theory. The course is
based on reading and discussing of 10 seminal classical papers that have had a major impact on evolutionary theory.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=157174

EKOS310 Luontotyypit (4 op)

Opettaja: Minna-Maarit Kytöviita
Aikataulu: Opintojaksoa ei järjestetä lukuvuonna 2013-2014.
Sisältö: Perehdytään kasvillisuustyyppien luokittelun teoriaan ja luokitellaan kasvillisuustyyppejä maastossa. Pääpaino opetuksessa on maastoharjoittelulla ja maastossa tapahtuvalla opetuksella. Kurssilla käydään läpi kaikki kasvipeitteiseen maanpinnan kasvillisuustyypit, mutta pääpaino kurssilla on metsätyyppien ja suotyyppien luokittelussa.
Kirjallisuus: - Hotanen ym. 2008: Metsätyypit - opas kasvupaikkojen luokitteluun
- Eurola, Huttunen, Kukko-oja 1995. Suokasvillisuusopas. Oulanka Reports 14
- Valokki nettikasvion suotyyppi-opas http://kasvio.avoin.jyu.fi/suotyypit
- Toivonen & Leivo 2001: Kasvillisuuskartoituksessa käytettävä kasvillisuus ja kasvupaikka luokitus
Esitiedot: - ekologian kenttäkurssi EKOA103
- Lajintuntemus: kasvit, peruskurssi BIOA120
- Lajintuntemus: kasvit, jatkokurssi EKOA120
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=157175

EKOS311 Introduction to Ecological modelling (5-6 op)

Opettaja: Lutz Fromhage
Aikataulu: The course is not offered during the academic year 2013-2014. It will be given only every second year.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=157176

EKOS503 Evoluutiogenetiikan tutkimusmenetelmät (5 op)

Opettaja: Maaria Kankare
Opetusaika: 15.10. - 29.11.2013
Sisältö: Demot ja tietokoneharjoitukset. Evoluutiogenetiikkaan liittyvät analyysit (fylogenetiikka, fylogeografia, populaatiogenetiikka- ja genomiikka). Johdanto bioinformatiikan perusmenetelmiin (esim. geenien etsiminen tietopankeista, sekvenssien tallentaminen ja käyttö).
Kirjallisuus: Optimassa.
Esitiedot: EKOA502
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156718

EKOS504 Ekologisen genetiikan työpaja (4 op)

Opettaja: Anneli Hoikkala
Aikataulu: Opintojaksoa ei järjestetä lukuvuonna 2013-2014.
Sisältö: Työpajassa käsittellään ekologisia kysymyksiä, jotka vaativat lähinnä populaatiogeneettistä osaamista. Opiskelijat valitsevat itse tutkittavan ongelman.
Esitiedot: EKOA502
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=157177

EKOS505 Luonnonsuojelugenetiikka, loppukuulustelu, kirjatentti (6 op)

Opettaja: Anneli Hoikkala
Sisältö: Kirjatentti: luonnonsuojelugenetiikka
Kirjallisuus: Frankham, R., Ballou, J.D. & Briscoe, D.A. 2010. Introduction to Conservation Genetics, Cambridge University Press. ISBN 978-0-521-70271-3.
Esitiedot: EKOA502
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=157178

EKOS506 Molecular evolution, book exam (6 op)

Opettaja: Maaria Kankare
Sisältö: Kirjatentti. Kysymykset ja vastaukset joko suomeksi tai englanniksi.
Kirjallisuus: Graur, D. & Li, W-H. 2000. Fundamentals of Molecular Evolution. Sinauer Assoc. Inc. Second Edition. Myös kappale 8 kirjasta: Hamilton, M.B. 2009 Population Genetics Wiley-Blackwell Publishers.
Esitiedot: EKOA502, suositellaan myös EKOS503
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=157179

EKOS507 Quantitative Genetics (6 op)

Opettaja: Tarmo Ketola
Opetusaika: 02.10. - 11.12.2013
Aikataulu: .
Sisältö: This course is based on the book by Falconer and Mackay: Introduction to quantitative genetics, 4th edition. Each chapter of the book will be a basis for a one discussion session in the beginning of which a student will introduce the chapter. Contents: foundations of quantitative genetics, properties of distributions and continuous variation, genetic components of variance and covariances, estimation procedures, breeding designs, resemblance between relatives and selection. Maximum of 15 students will be accepted for the course. Priority will be given to PhD students but advanced MSc students will be considered if there is room. The course will be in English.
Kirjallisuus: Falconer & Mackay, Introduction to Quantitative genetics, 1996, 4th edition.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156719

EKOS512 Molekyyligenetiikan laboratoriokurssi II (6 op)

Opettaja: Maaria Kankare
Aikataulu: Ei järjestetä lukuvuonna 2013-2014. Seuraavan kerran syksyllä 2014.
Sisältö: 60-100 tuntia laboratoriotöitä, omatoimista työskentelyä ja työselostusten tekoa. Tutustutaan DNA:n sekvensoitiin ja sekvenssien tulkintaan sekä mikrosatelliitimarkkerien käyttöön ekologisissa tutkimuksissa. Tehdään RNA-eritys, cDNA-synteesi ja tutustutaan niiden laadun määrittämiseen sekä tehdään geenin toimintatasojen määritys kvantitatiivisen PCR:n avulla.
Esitiedot: EKOA511; Evoluutiogenetiikan pää-ja sivuaineopiskelijoille.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156643

EKOS517 Genetiikkaa ja genomiikkaa luonnonpopulaatioissa (4 op)

Opettajat: Anneli Hoikkala, Maaria Kankare
Opetusaika: 03.02. - 20.02.2014
Sisältö: Kurssilla käydään läpi bioinformatiikan ja genomiikan alkeita ja DNA sekvenssien muunteluun kätkeytyvää tietoa luonnonpopulaatioihin vaikuttaneista valintapaineista ja populaatioiden koossa ja rakenteessa tapahtuneista muutoksista. Evolutiivisesti mielenkiintoisia geenejä tarkastellaan sekä geenien rakenteen että niiden toiminnan kannalta.
Esitiedot: EKOA501 ja EKOA502.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156646

EKOS701 Ekologia, evoluutio ja yhteiskunta (2 op)

Opettaja: Hannu Ylönen
Aikataulu: Opintojaksoa ei järjestetä lukuvuonna 2013-2014.
Sisältö: Seminaari, jossa opiskelijoiden antamien alustusten ja oheislukemiston pohjalta keskustellaan tieteenalamme ja yhteiskunnan suhteista ekologisen tiedekäsityksen pohjalta. Tuleeko akateemisesti koulutettujen luonnontieteilijöiden vaikuttaa yhteiskunnan ajatteluun tai arvoihin, ja jos niin kuinka? Konneveden intensiivikurssi luotaa tieteellisen journalismin ja mielipidekirjoittamisen perusteisiin. Kurssin lähtökohtien vuoksi kieli on suomi. Kurssille hyväksytään 10-15 opiskelijaa, jotka ilmoittautuessaan ehdottavat 1-2 ajankohtaista teemaa kurssin aihealueesta. Näistä ja kurssinvetäjän aiheista valikoituvat alustusten aiheet kullekin osanottajalle.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=157180

EKOS899 Introduction Session at Konnevesi Field Station + HOPS (individual study plan) (1 op)

Opettaja: Atte Komonen
Opetusaika: 16.09. - 17.09.2013
Sisältö: Get-together meeting at Konnevesi Research Station, facts on Department of Biological and Environmental Science. What, where, when and how to study, questions and discussion, personal study plans, social programme.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156649

EKOS900 HOPS ja työelämään orientoituminen (2 op)

Opettajat: Leena Lindström, Anneli Hoikkala
Opetusaika: 07.03. - 25.04.2014
Sisältö: FM-tutkintoon sisältyvä henkilökohtainen opintosuunnitelma- ja työelämäkurssi. Jaksolla perehdytään biologin työnkuviin ja työelämän tarpeisiin, kartoitetaan omaa osaamista ja harjoitellaan työnhakuun liittyviä asioita. Maisteri-HOPSin tekeminen aloitetaan kandidaattiopintojen loppupuolella ja siihen liittyy myös henkilökohtainen tapaaminen HOPS-ohjaajan kanssa.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156654

EKOS901 Pro gradu -tutkielma (30 op)

Opettaja: Mikko Mönkkönen
Sisältö: Opettajan ohjauksessa tehtävä tieteellinen tutkimustyö. Tarkoituksena on kouluttaa opiskelija itsenäisen tutkimuksen tekemiseen. Tutkielman aiheesta ja työn tekemisestä on sovittava etukäteen pääaineen professorin kanssa. Työn teoreettinen tausta sekä pro gradu -suunnitelma esitetään maisteriseminaarin (EKOS905) I vaiheessa ja työn tulokset seminaarin II vaiheessa.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=157181

EKOS902 Kypsyysnäyte (0 op)

Opettaja: Mikko Mönkkönen
Sisältö: Valvotussa koetilanteessa suoritettu kirjallinen kypsyysnäyte, jossa opiskelija osoittaa perehtyneisyytensä tutkintoa varten tekemänsä tutkielman aihepiiriin ja akateemisen kirjoitustyylin hallintaan. Kypsyysnäytteen arvioinnin tekee sen sisällön osalta oppiaineen edustaja (tutkielman ohjaaja) ja kieliasun osalta kielikeskuksen opettaja. Jos kypsyysnäyte sisältyy kandidaatintutkintoon (tai aiempaan AMK-tutkintoon), sitä ei tarvitse kirjoittaa maisteritutkintoa varten uudestaan, vaan kypsyysnäytteeksi katsotaan pro gradu -tutkielman tiivistelmä, joka osoittaa kirjoittajan perehtyneisyyden tutkielman alaan.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=157183

EKOS905 Maisteriseminaari (4 op)

Opettaja: Mikko Mönkkönen
Opetusaika: 21.10.2013 - 11.04.2014
Sisältö: Seminaarin tarkoitus on harjoitella tutkimuksen suullista ja kirjallista esittämistä sekä harjoitella tieteellistä ajattelua ja palautteen antamista. Seminaari koostuu kahdesta osasta. Seminaarin ensimmäisessä osassa esitellään omaan pro gradu -työhön liittyvää kirjallisuustietoa ja gradun tutkimussuunnitelma sekä kirjallisena että suullisesti. Toisen vaiheen seminaarissa esitellään pro gradu -tutkimuksessa saatuja tuloksia. Suoritukseen vaaditaan kirjallinen työ, I ja II vaiheen seminaarit, 12 seminaarikertaan osallistuminen oman esiintymisen lisäksi sekä toimiminen opponenttina vähintään yhdessä I vaiheen seminaarissa.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156667

EKOS908 Tieteellinen kirjoittaminen (4 op)

Opettaja: Atte Komonen
Opetusaika: 11.11. - 18.12.2013
Sisältö: Tieteellisen kirjoittamisen kurssi, jossa perehdytään tieteellisen artikkelin osiin ja tieteellisen kirjoittamisen tavoitteisiin ja perusteisiin.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156705

EKOS909 Työskentely tutkimusryhmässä (2-6 op)

Opettaja: Mikko Mönkkönen
Sisältö: Palkaton työskentely oman laitoksen tutkimusryhmän jäsenenä. Työskentelystä sovitaan pääaineen professorin tai osaston muun opettajan kanssa etukäteen (työtehtävien ja oppimistavoitelistan laatiminen) ja siitä laaditaan kirjallinen selostus. 1 kk vastaa noin 4 op (2 ov) sisältäen työraportin. Huom. ei oma opinnäytetyö.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=157184

EKOS911 Työharjoittelu (1-6 op)

Opettaja: Leena Lindström
Sisältö: Työharjoittelu perehdyttää opiskelijan ekologian/genetiikan tutkimus ja/tai suunnittelutehtäviin sekä kehittää yhteistoimintaa yliopiston ja työelämän välillä. Harjoittelupaikasta tulee sopia etukäteen osaston professorin tai muun opettajan kanssa ja siitä tulee laatia etukäteen harjoittelusuunnitelma ja harjoittelun päätyttyä harjoitteluraportti. Yliopiston tukemat työharjoittelupaikat tulevat opiskelijoiden haettavaksi pääsääntöisesti helmikuun loppupuolella. Opiskelija voi myös itse tehdä esityksiä tuettavien harjoittelupaikkojen joukkoon. Tämän on kuitenkin tapahduttava hyvissä ajoin ennen harjoittelupaikkojen hakua helmikuussa. Ohjeet harjoittelusuunnitelman ja -raportin laatimiseeen sekä tarkempaa tietoa harjoittelusta löytyvät laitoksen www-sivuilta (www.jyu.fi/bioenv/opiskelu/maisteri/tyoharjoittelu).
Kirjallisuus: http://www.jyu.fi/bioenv/opiskelu/maisteri/tyoharjoittelu
Esitiedot: Harjoittelu soveltuu maisterivaiheen opiskelijoille.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=157185

EKOJ108 Journal Club (1-6 op)

Opettaja: Sandra Varga Estany
Opetusaika: 20.09.2013 - 09.05.2014
Aikataulu: Basically every second week from September to May. More detailed schedule and material for meeting will be announced by e-mail in due time.
Sisältö: The purpose of this "round table" seminar is to learn review practices of scientific papers and scientific communication. The seminar is based on a student's own manuscripts and other relevant scientific literature. Each PhD student is supposed to offer his/her own manuscript for review at least once during the PhD studies.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156516

EKOJ109 Special topics in evolutionary genetics (1-3 op)

Opettaja: Maaria Kankare
Opetusaika: 06.02. - 27.03.2014
Aikataulu: Beginning February; Schedule determined by participants
Sisältö: Kurssin aihe vaihtuu vuosittain ja ehdotuksia voi lähettää kurssin ohjaajalle.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156720

EKOJ203 Foundations of Statistics for Ecology and Evolution (1-4 op)

Opettajat: Andres Lopez-Sepulcre, Sara Calhim
Opetusaika: 13.01. - 19.03.2014
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156386

	2013	2014	2014	2015	2015	2016
	Syksy	Kevät	Syksy	Kevät	Syksy	Kevät
Yleisopinnot
SMBP501		X		X		X
SMBP802		nano		nano		nano
SMBP900 HOPS	X	X	X	X	X	X
Aineopinnot
Pakolliset
SMBA101		X		X		X
SMBA103	X		X		X
SMBA104	X		X		X
SMBA107	yt	yt	yt	yt	yt	yt
SMBA109	X	X	X	X	X	X
SMBA110		X		X		X
SMBA111		X		X		X
SMBA301	X		X		X
SMBA302	X		X		X
SMBA303		X		X		X
SMBA310		X		X		X
SMBA502	X		X		X
SMBA510	X		X		X
SMBA511		X		X		X
SMBA512		X		X		X
SMBA812		nano		nano		nano
SMBA901 Tutkielma		X		X		X
SMBA902 Kypsyysnäyte	yt	yt	yt	yt	yt	yt
SMBA910	X	X	X	X	X	X
Valinnaiset
SMBA105	yt	yt	yt	yt	yt	yt
SMBA113		X
Syventävät opinnot
Pakolliset
SMBS101	X		X		X
SMBS501	X		X		X
SMBS700	yt	yt	yt	yt	yt	yt
SMBS701	yt	yt	yt	yt	yt	yt
SMBS801 Harjoittelu	X	X	X	X	X	X
SMBS813	nano		nano		nano
SMBS815	nano		nano		nano
SMBS900 HOPS	X	X	X	X	X	X
SMBS901 Pro gradu	X	X	X	X	X	X
SMBS910		X		X		X
SMBS914		X		X		X
Valinnaiset luentokurssit
SMBS110		X		X		X
SMBS111		X				X
SMBS112				X
SMBS113					X
SMBS114			X
SMBS115	X		X		X
SMBS116	X				X
SMBS117	X
Valinnaiset harjoitustyökurssit
SMBS502				X
SMBS503		X		X		X
SMBS504	X		X		X
SMBS505			X
SMBS506		X				X
SMBS510				X
Vapaavalintaiset
SMBS802	X	X	X	X	X	X
SMBS911	X	X	X	X	X	X
Jatko-opinnot
SMBJ911 *
SMBJ992 *
SMBJ993 *
SMBJ994 *

Taulukko 8.4: Solu- ja molekyylibiologian opintojen aikataulu

*=vain sairaalasolubiologin ammattisessa koulutuksessa opiskeleville

SMBP501 Biokemian työtavat (3 op)

Opettaja: Ulla Pentikäinen
Opetusaika: 28.04. - 23.05.2014
Sisältö: Työturvallisuus, biokemian laboratoriotyöskentelyn perusmenetelmien teoria ja harjoittelu käytännössä, laboratoriotyöskentelyssä tarvittavat laskut, oikeaoppinen jätteiden käsittely
Kirjallisuus: Kurssimoniste
Esitiedot: BIOP101
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=153677

SMBP802 Nanotiede ja nanoteknologia (2 op)

Opettaja: Anna-Leena Kähkönen
Opetusaika: 19.03. - 07.05.2014
Sisältö: Kurssilla esitellään nanotieteiden ”big ideas”: 9 oleellista ilmiötä. Tätä luokittelua käytetään kurssilla nanotieteeseen kuuluvien aiheiden tarkemmassa käsittelyssä ja selittämisessä. Laboratoriotöissä tutustutaan syvällisemmin neljään aiheeseen: voimamikroskopiaan, väreihin ja nanohiukkasiin, magnetismiin, sekä elektroforeesiin. Kurssin aikana NSC:n eri alojen tutkijat esittelevät omaa tutkimustaan ja tilojaan, ja lisäksi tutustutaan muutamiin nanotieteiden julkaisuihin.
Kirjallisuus: Jaetaan kurssin kotisivuilla.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=152784

SMBP900 HOPS (1 op)

Opettaja: Varpu Marjomäki
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156917

SMBA101 Solubiologian perusteet (6 op)

Opettaja: Varpu Marjomäki
Opetusaika: 15.01. - 06.03.2014
Aikataulu: Suositellaan suoritettavaksi 1. opiskeluvuoden keväällä. Vusittain järjestetään yksi varsinainen tentti, yksi uusintatentti ja kolmas uusintamahdollisuus on kevään rästitentti.
Sisältö: Kurssilla käsitellään eläinsolun toiminnan keskeisiä mekanismeja kuten aineiden kuljetusta solun sisällä, solujen välistä ja solunsisäistä signaalivälitystä, sekä solutukirangan rakennetta ja toimintaa.
Kirjallisuus: Alberts ym. Molecular Biology of the Cell,5. painos 2008. Luvut 12,13 ,15, 16, 17 ja 18
Esitiedot: BIOP101:n suoritus edellytetään myös sivuaineopiskelijoilta ennen tämän kurssin suorittamista. Jos et suorita biologian perusopintoja, BIOP101:n suorituksen voi sisällyttää valinnaisena solu- ja molekyylibiologian aineopintoihin.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=152720

SMBA103 Solu- ja molekyylibiologian harjoitustyöt (8 op)

Opettajat: Hilkka Reunanen, Lotta-Riina Sundberg
Opetusaika: 11.11. - 18.12.2013
Sisältö: Kloonaus. Transfektio. Solu- ja kudosnäytteiden fluoresenssivärjäyksiä ja mikroskopointia.
Esitiedot: SMBA101, SMBA104, EKOA501 ja SMBP501. Nanotieteilijät: BIOA126, SMBA101, SMBA104 ja KEMP105.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=152715

SMBA104 Soluviljelykurssi (5 op)

Opettajat: Varpu Marjomäki, Nina Rintanen, Elina Mäntylä
Opetusaika: 23.09. - 01.11.2013
Aikataulu: Ryhmien aikataulut sovitaan myöhemmin osallistujien lukumäärän varmistuttua
Sisältö: Soluviljelyn periaatteet ja perusmenetelmät. Esitentti, luennot 10 t, harjoitustyöt, laskuharjoitukset, seminaarityö ja kuulustelu. Työt käydään tekemässä ryhmittäin tarkemmin sovittavan aikataulun mukaisesti. Päivittäinen työaika on 1-2 h/ryhmä muutamaa pidempää päivää lukuunottamatta.
Kirjallisuus: Ennakkoon ilmoitettava esitenttimateriaali, luentomoniste ja seminaariesitelmät
Esitiedot: SMB-pääaineopiskelijoille SMBP501.
Nano-opiskelijoille (joilla pääaineena SMB) BIOA126.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=152710

SMBA105 Histologia (8 op)

Opettaja: Hilkka Reunanen
Sisältö: Kirjatentti + itsenäinen kestopreparaattien opiskelu ja kuulustelu
Kirjallisuus: ROSS, M.H. & PAWLINA, W.: Histology: A Text and Atlas: With Correlated Cell and Molecular Biology. Revised, updated Sixth Edition, Lippincott Williams & Wilkins, 2010. ISBN-13: 9781451101508, ISBN-10: 1451101503
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156920

SMBA107 Solu- ja molekyylibiologian kirjatentti (6 op)

Opettaja: Varpu Marjomäki
Sisältö: Kirjatentti. Suoritetaan yleisinä tenttipäivinä.
Kirjallisuus: Alberts ym. Molecular Biology of the Cell 5. painos, luvut 1-11.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156919

SMBA109 Mikroskopian perusteet (1 op)

Opettaja: Nina Rintanen
Opetusaika: 10.09. - 25.09.2013
Sisältö: Kurssilla perehdytään erityisesti valomikroskopian perusteisiin luentojen ja käytännön harjoitusten avulla.
Esitiedot: Kurssille ei vaadita esitietoja.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156925

SMBA109 Mikroskopian perusteet (1 op)

Opettaja: Nina Rintanen
Opetusaika: 05.03. - 28.03.2014
Sisältö: Kurssilla perehdytään erityisesti valomikroskopian perusteisiin luentojen ja käytännön harjoitusten avulla.
Esitiedot: Kurssille ei vaadita esitietoja.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156956

SMBA110 Biomolekyylien rakenne (2 op)

Opettaja: Ulla Pentikäinen
Opetusaika: 17.01. - 21.02.2014
Sisältö: Biomolekyylien kolmiulotteiset rakenteet, biomolekyylien väliset sekä biomolekyyli-ligandi vuorovaikutukset, biomolekyylien visualisointiohjelmien käyttö, raportin kirjoittaminen.
Kirjallisuus: Kurssilla jaettava materiaali.
Esitiedot: SMBA502 on oltava suoritettuna ennen kurssin alkua. SMBA111 joko suoritettuna tai samanaikainen suoritutus.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=152733

SMBA111 Proteiinien rakenne ja toiminta (4 op)

Opettaja: Olli Pentikäinen
Opetusaika: 14.01. - 30.01.2014
Sisältö: Kurssilla perehdytään proteiinien rakenteisiin, rakennemuutoksiin, laskostumiseen sekä entsyymien toimintaan.
Kirjallisuus: Lehninger Principles of Biochemistry, uusin painos.
Esitiedot: BIOP101, SMBA502, KEMP101 ja KEMP105, tai vastaavat tiedot
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=155719

SMBA113 Johdatus astrobiologiaan (2 op)

Opettaja: Matti Jalasvuori
Opetusaika: 26.02. - 24.04.2014
Sisältö: Kurssilla tutustutaan elämään maailmankaikkeudessa ja pohditaan kysymyksiin vastauksia. Miksi me olemme juuri Maassa? Onko muualla elämää? Mitä elämä tarvitsee toimiakseen? Miten elämä voi syntyä? Millaista elämä on kuumissa lähteissä tai meren pohjassa? Miten elämää voidaan etsiä muualta? Kurssi suoritetaan osittain pakollisilla luennoilla, kurssiesseillä ja tentillä. Kurssi sopii myös ensimmäisen vuoden opiskelijoille.
Esitiedot: Kiinnostus luonnontieteisiin.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=157220

SMBA301 Moderni molekyylibiologia (2 op)

Opettaja: Matti Jalasvuori
Opetusaika: 06.02. - 07.04.2014
Sisältö: Kurssilla lähestytään modernin molekyylibiologian metodeja ja tutkimusta tutustumalla erilaisten sairauksien ja komplikaatioiden molekyylibiologisiin syihin.
Kirjallisuus: Luennot + luennolla jaettava/ilmoitettava materiaali
Esitiedot: BIOP101.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=155725

SMBA302 Mikrobiologian perusteet (3 op)

Opettaja: Maija Vihinen-Ranta
Opetusaika: 03.09. - 15.10.2013
Sisältö: Johdatus mikrobien maailmaan. Bakteerien rakenne ja toiminta
Kirjallisuus: MADIGAN, M.T., MARTINKO, J.M. (2009, 2011), Brock Biology of Micro organisms, painokset 12 ja 13 (Prentice Hall International, Inc., ISBN 0 13 196893-9). Kappaleet 1-5, 26 ja 27.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=155728

SMBA303 Rakennebioinformatiikka (4 op)

Opettaja: Olli Pentikäinen
Opetusaika: 21.02. - 10.03.2014
Sisältö: Kurssilla tutustutaan internetin kautta löytyviin bioinformatiikkasivustoihin. Lisäksi kurssilla perehdytään sekvenssirinnastukseen sekä tehdään sekvenssi-rakenne vertailua.
Kirjallisuus: Luentomateriaali, internet
Esitiedot: Perustiedot proteiinien rakenteista. Tietokoneen sujuvan käytön perusteet, esim. tekstitiedostojen luominen, tekstin kopiointi ja liittäminen sekä sähköpostin käyttö.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=155723

SMBA310 Virologian perusteet (4 op)

Opettajat: Maija Vihinen-Ranta, Jaana Bamford
Opetusaika: 14.01. - 11.02.2014
Sisältö: Eri virustyypit ja virusten luokittelu. Virusten elinkierto: tunkeutuminen soluun, nukleiinihappojen replikaatio, virusten kokoaminen, solunsisäinen kuljetus ja solusta vapautuminen. Perustiedot virusten rakenteesta.
Kirjallisuus: Madigan, M.T., & Martinko, J.M.(2006), Brock, Biology of micro organisms, 11. painos (Pearson Education Inc., ISBN 0-13-196893-9). Luvut 9 ja 16 sekä luennolla esitetty oheisaineisto.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=152778

SMBA502 Solun kemia (4 op)

Opettaja: Ulla Pentikäinen
Opetusaika: 03.09. - 16.10.2013
Sisältö: Solun toiminnan kemialliset perusteet. Nukleiinihappojen, sokerien ja lipidien rakenne ja toiminta.
Kirjallisuus: Nelson D.L., Cox M.M,Lehninger, Principles of Biochemistry 5. tai 6. painos, Freeman & co, New York, 2008-20135, Luvut 1, 2, 7, 8 , 10 ja 13 (tarkemmat sivut ilmoitetaan kurssilla), luento ja demomateriaali.
Esitiedot: BIOP101. Kurssin suorittamista helpottaa Kemian perusteet 1 ja 4 kurssien suorittaminen etukäteen tai vastaavien tietojen omaaminen (esim. hyvät kemian tiedot lukiosta, kaikki lukion kurssit suoritettuna).
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=153462

SMBA510 Biomolekyylien puhdistusmenetelmät (5 op)

Opettaja: Jari Ylänne
Opetusaika: 11.11. - 17.12.2013
Sisältö: Harjoitustöissä perehdytään proteiinien ominaisuuksiin ja niiden puhdistamisessa käytettäviin menetelmiin.
Kirjallisuus: Kurssilla jaettava materiaali.
Esitiedot: SMBP501 tai vastaavat tiedot.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=153471

SMBA511 Biokemian työkurssi: entsyymit (5 op)

Opettaja: Jari Ylänne
Opetusaika: 31.03. - 09.05.2014
Sisältö: Harjoitustöissä perehdytään kvantitatiivisiin menetelmiin biomolekyylien vuorovaikutusten ja entsyymien toiminnan mittaamiseksi.
Kirjallisuus: D. L. Nelson ja M. M. Cox. Lehninger: Principles of Biochemistry, 5-6 painos, Freeman 2008-2013.
Esitiedot: SMBP501 tai vastaavat tiedot.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=155731

SMBA512 Solun aineenvaihduntareitit (6 op)

Opettaja: Jari Ylänne
Opetusaika: 13.01. - 19.03.2014
Sisältö: Kurssilla käydään läpi solutason aineenvaihdunnan termodynaamiset ja kemialliset perusteet. Kurssi kattaa energia-aineenvaihdunna, aminohappojen hajotuksen, fotosynteesin, sekä erilaisten biomolekyylien synteettiset reitit: hiilihydraatit, lipidit, aminohapot ja nukleotidit. Myös aineenvaihdunnan hormonaalinen säätely käsitellään.
Kirjallisuus: D. L. Nelson ja M. M. Cox. Lehninger: Principles of Biochemistry, 5-6 painos, Freeman 2008-2013.
Esitiedot: Esitietovaatimuksena seuraavat kurssit tai vastaavat muualla suoritetut opinnot: SMBA502.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=155733

SMBA812 Nanotieteiden laboratoriotyöt: Molekulaariset vuorovaikutukset (6 op)

Opettaja: Janne Ihalainen
Opetusaika: 17.03. - 14.05.2014
Sisältö: Kurssilla tuotetaan nano-mittakaavan systeemejä ja niiden ominaisuuksia tutkitaan erilaisilla eksperimentaalilla menetelmillä. Kurssin työt on jaettu viikottaisiin teemoihin, jossa työt alkavat yleenä luennolla, jonka jälkeen varsinainen laboratoriotyö suoritetaan. Joissain tapauksissa laboratoriotyö-osuus suoritetaan yhdessä päivässä, mutta on myös töitä, joissa laboratoriotyö sijoittuu useammalle päivälle. Nanomateriaalit tuotetaan sekä supramolekyylikemian etta biokemiallisin keinoin ja systeemien karakterisointi lähinnä spektroskooppisin ja elektroniikan keinoin. Viikkon viimeinen päivä on yleensä varattu tulosten tarkasteluun ja työraportin kirjoitukseen. Kurssin lopuusa jokainen opiskelija esittelee yhden työn suullisesti loppuseminaarissa. Opetuskielinä on sekä suomi että englanti.
Esitiedot: Kokemusta laboratoriotyöskentelystä.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=153482

SMBA901 Kandidaattitutkielma (7 op)

Opettaja: Janne Ihalainen
Sisältö: Kandidaattitutkielma eli Luk -työ on kirjallisuuskatsaus johonkin annettuun tai itse keksittyyn aiheeseen. Omat aiheet täytyy esitellä LuK-vastaavalle vähintään viikkoa ennen töiden jakoa. Kandidaattityön aiheet jaetaan Kandidaattiseminaarin yhteydessä.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156916

SMBA902 Kypsyysnäyte (0 op)

Opettaja: Janne Ihalainen
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156913

SMBA910 Kandidaattiseminaari (1 op)

Opettajat: Jari Ylänne, Janne Ihalainen
Opetusaika: 16.09. - 18.12.2013
Sisältö: Kandidaattitutkielman kanssa samaan aikaa käytävä kurssi. Kurssin alussa sovitaan tutkielman aiheet ja ohjaajat. Kurssiin sisältyy opastusta tutkielman kirjoittamisesta ja suullinen esitelmä tutkieman aihapiiristä.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=157373

SMBA910 Kandidaattiseminaari (1 op)

Opettajat: Jari Ylänne, Janne Ihalainen
Opetusaika: 15.01. - 14.05.2014
Sisältö: Kandidaattitutkielman kanssa samaan aikaa käytävä kurssi. Kurssin alussa sovitaan tutkielman aiheet ja ohjaajat. Kurssiin sisältyy opastusta tutkielman kirjoittamisesta ja suullinen esitelmä tutkieman aihapiiristä.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156924

SMBS101 Kemialliset menetelmät biologiassa (4 op)

Opettaja: Janne Ihalainen
Opetusaika: 12.11.2013 - 21.01.2014
Sisältö: Fysikaalis-kemiallisten menetelmien käyttö solu- ja molekyylibiologiassa.
Kirjallisuus: Creighton,T. The Physical and Chemical Basis of Molecular Biology. Helvetian Press 2010. ISBN 0956478107
Sheehan,D. Physical Biochemistry - Principles and Applications + luennoilla jaettava materiaali.
Esitiedot: SMBA101, SMBA502, SMBA111, tai muut vastaavat kurssit
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=155742

SMBS110 Bioinnovaatiot ja liiketoiminta (4 op)

Opettaja: Leona Gilbert
Opetusaika: 01.04. - 30.04.2014
Sisältö: 1. Intellectual Property Rights and International Patent Laws
2. Biotechnology; The Science and the Business
3. Biomedical product development
4. Business Plan
Kirjallisuus: Selected content will be provided in the course.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156551

SMBS111 Virus-solu vuorovaikutus (4 op)

Opettaja: Maija Vihinen-Ranta
Opetusaika: 25.03. - 20.05.2014
Sisältö: Virus-solu vuorovaikutukset eläinsoluissa. Eri virustyyppien lisääntymisen vaiheet soluissa. Virusten käyttö geeniterapiavektoreina ja virusten rtolli syövän synnyssä.
Kirjallisuus: Luennot perustuvat kirjoihin: Madigan et al. (2009, 2011) Brock Biology of micro organism (painokset 11 ja 12) luku 21, Flint et al. (2009) Principles of Virology (painos 2) sekä tiedejulkaisuihin.
Esitiedot: Suositeltava kurssi on virologian perusteet SMBA310
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156537

SMBS112 Virologian jatkokurssi (4 op)

Opettaja: Jaana Bamford
Aikataulu: Opintojaksoa ei järjestetä lukuvuonna 2013-2014.
Sisältö: A lecture course on virus structures and life cycles. Structural methods for virus research. Each student gives a short presentation on a particular virus species.
Esitiedot: SMBA310.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156912

SMBS113 Solun tarttumisreseptorit (4 op)

Opettaja: Jari Ylänne
Aikataulu: Opintojaksoa ei järjetetä lukuvuonna 2013-2014.
Sisältö: Syventävä kurssi, jossa tutustutaan integriiniperheen tarttumisreseptoreiden rakenteeseen ja toimintaan alan uusimman kirjallisuuden avulla.
Kirjallisuus: Artikkelit kerrotaan tapaamiskerroilla.
Esitiedot: Solu- ja molekyylibiologian LuK tai vastaavat tiedot.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156911

SMBS114 Solun kalvoliikenne ja sen säätely (4 op)

Opettaja: Varpu Marjomäki
Aikataulu: Opintojaksoa ei järjetetä lukuvuonna 2013-2014.
Sisältö: Kurssilla tutustutaan tarkemmin solun kalvoliikenteeseen (endo- ja eksosytoosi) ja sitä sääteleviin proteiineihin (mm. rab- ja vuorausproteiinit, muut GTPaasit ym.) ja lipideihin. Kurssilla perehdytään myös moottoriproteiineihiin ja solun tukirangan toimintaan kalvoliikenteessä. Luennoilla ja demoissa käydään läpi tunnettujen markkeriproteiinien ja mikrobien avulla endosytoosi- ja eksosytoosireitit yksityiskohtaisesti.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156910

SMBS115 Fundamentals of immunology (4 op)

Opettaja: Leona Gilbert
Opetusaika: 13.11. - 11.12.2013
Sisältö: Seminar style discussion that presents the field of immunology from a view-point of the host's interaction with its environment. Current case studies will be adopted in a problem-base learning environment that illustrate in a clinical context essential points about the mechanisms of immunity.
Kirjallisuus: Immunobiology7 PB (Janeway's Immunobiology) (Immunobiology: The Immune System (Janeway) (Garland Science) 2008 Murphy, K., Travers, P., and Walport, M
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=155741

SMBS116 Mikrobigenetiikka (4 op)

Opettaja: Jaana Bamford
Opetusaika: 11.11.2013 - 13.01.2014
Sisältö: Mikrobigenomien rakenne. Geneettiset merkinnät. Luonnolliset geeninsiirtomekanismit ja niiden sovellukset. Bakteriofaagien lyyttinen ja lysogeeninen elinkierto.
Kirjallisuus: MADIGAN, M.T., MARTINKO, J.M. STAHL, D., CLARK, D. (2012), Brock Biology of Microorganisms, painos 13. Tenttialue ilmoitetaan luennoilla. Aiemmat painokset (11 ja 12) soveltuvat pääosin myös kurssin kirjallisuudeksi.
Esitiedot: SMBA302
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=155739

SMBS117 Syövän biologia (4 op)

Opettaja: Markku Kallajoki
Opetusaika: 03.09. - 24.09.2013
Sisältö: Syventävä kurssi, jossa käydään läpi uusinta tutkimustietoa syövän biologiasta. Lähdemateriaaleina alan artikkeleita. Sisältää opiskelijoiden esitelmiä.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=155740

SMBS501 Molekyylibiologian jatkokurssi/Advanced molecular biology (4 op)

Opettaja: Leona Gilbert
Opetusaika: 23.09. - 18.10.2013
Aikataulu: Kurssi ajoittuu kuuden viikon jaksolle, jona aikana kunkin opiskelijan oletetaan tekevän noin 105 tuntia suunnittelua ja harjoittelua. Henkilökohtainen aikataulu sovitaan kurssin alussa.
Sisältö: Laboratoriokurssi, jossa opiskelijat harjoittelevat itsenäisesti PCR-menetelmiä ja DNA-kloonausta. Pakollinen kaikille SMB maisteriopiskelijoille.
Kirjallisuus:
Selected content will be provided in the course.
Esitiedot: SMBA103 tai BIOA126 sekä solu- ja molekyylibiologian Luk tai vastaavat tiedot
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=155735

SMBS502 Elektronimikroskopian laboratoriokurssi (6 op)

Opettaja: Varpu Marjomäki
Opetusaika: 24.02. - 21.03.2014
Sisältö: Transmissioelektronimikroskopia: solu- ja kudosnäytteiden valmistaminen mikroskopointia varten (sekä muovi- että jääleiketekniikka), mikroskoopin käyttö ja mikroskopointi. Pyyhkäisyelektronimikroskopia: biologisten näytteiden valmistaminen mikroskopointia varten, mikroskoopin käyttö ja mikroskopointi. Kurssiin kuuluu kirjallisuuteen perustuva esitelmä.
Kirjallisuus: Lounatmaa,K. & Rantala, I. 1991: Biologinen elektronimikroskopia. Yliopistopaino. ISBN 951-570-069-8. LIsäksi muuta kurssilla annettavaa lisämateriaalia.
Esitiedot: SMBA101, SMBA103, SMBA104
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156497

SMBS503 Valomikroskopian syventävä laboratoriokurssi (4 op)

Opettaja: Maija Vihinen-Ranta
Opetusaika: 13.01. - 13.02.2014
Sisältö: Kurssilla perehdytään moniulotteiseen konfokaalimikroskopointiin, immunofluoresenssinäytteiden valmistukseen, elävien solujen kuvantamiseen ja mikroskopiadatan kvantitatiiviseen analyysiin.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=155737

SMBS504 Bakteeri- ja virusgenetiikan laboratoriokurssi (4 op)

Opettajat: Sari Mattila, Ville Ojala
Opetusaika: 21.10. - 08.11.2013
Sisältö: Kurssilla perehdytään bakteeri- ja virusgenetiikan tutkimusmenetelmiin. Kurssitöissä tutustutaan virusten kasvatukseen, puhdistukseen ja geneettiseen komplementaatioon. Lisäksi kurssilla eristetään ja karakterisoidaan uusia bakteeriviruksia luonnosta.
Kirjallisuus: Kurssimoniste.
Esitiedot: Pakollisena esitietona SMBA103 ja suositellaan kurssien SMBA302 ja SMBA310 suorittamista.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=155736

SMBS505 Proteiinien puhdistus ja kiteytys laboratoriokurssi (4 op)

Opettaja: Jari Ylänne
Aikataulu: Opintojaksoa ei järjestetä lukuvuonna 2013-2014.
Sisältö: Laboratoriokurssi, jossa perehdytään proteiinien ominaisuuksiin ja toimintaan. Harjoitustyöt sisältävät mm. proteiinien tuottoa bakteerisoluissa ja puhdistusta erilaisin kromatografisin menetelmin sekä proteiinien toiminnan tutkimista ja kiteytyskokeita.
Esitiedot: SMBA103, SMBA505 tai vastaavat tiedot
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156909

SMBS506 Kemiallisen biologian harjoitustyöt (4 op)

Opettajat: Janne Ihalainen, Artur Kazmertsuk
Opetusaika: 10.02. - 21.02.2014
Sisältö: Opintojakso järjestetään joka toinen vuosi. Harjoitustöissä perehdytään kemiallisen biologian menetelmiin.
Esitiedot: SMBA111, SMBS101 sekä kandidaatti-opintojen laboratoriotyöt tai vastaavat opinnot.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=155738

SMBS509 Proteiinimallitus (4 op)

Opettajat: Olli Pentikäinen, Sanna Niinivehmas
Opetusaika: 11.08. - 28.08.2014
Sisältö: Kurssilla syvennetään Bioinformatiikka-kurssilla (SMBA303) opittuja tietoja proteiinisekvenssien rinnastuksesta ja sen käytöstä proteiinien mallituksessa. Tämän lisäksi verrataan proteiinimallien laatua kokeellisesti ratkaistuihin proteiinien rakenteisiin sekä tutustutaan rakenteiden optimointimenetelmiin. Lisäksi kurssilla pohditaan mutaatioiden vaikutusta proteiinin laskostumiseen ja ligandien sitomiseen. Suunnitellaan proteiinien puhdistusta helpottavien ominaisuuksien vaikutusta laskostumiseen ja kvaternäärirakenteeseen.
Esitiedot: SMBA110, SMBA111, SMBA502, SMBA303
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=152783

SMBS510 Tietokoneavusteinen lääkeainesuunnittelu (4 op)

Opettaja: Olli Pentikäinen
Aikataulu: Opintojaksoa ei järjestetä lukuvuonna 2013-2014.
Sisältö: Proteiinin ja ligandin rakenteisiin perustuvien lääkeainemallitusmenetelmien perusteet ja käyttö. Projektityön aikana etsitään mahdollisia lääkeainekandidaatteja pienryhmissä.
Kirjallisuus: Luennot ja muu materiaali on kerätty valikoiden luennoitsijan omasta materiaalista ja mm. seuraavista teoksista: Patrick: An introduction to medicinal chemistry (3. - 4. painos) Schneider, Baringhaus: Molecular design Young: Computational drug design Young: Computational chemistry Leach, Gillet: An introduction to chemoinformatics Ng: Drugs, from discovery to approval Rang: Drug discovery ad development Leach: Molecular modelling (2. painos) Werth: The billion-dollar molecule
Esitiedot: Esitiedot: SMBA110, SMBA111, SMBA502; mielellään myös SMBS509, SMBA303, KEMP101, KEMP105, tai vastaavat tiedot. Kurssille osallistuvien täytyy hallittava heikot vuorovaikutukset, aminohapot, proteiinien rakenteen perusteet ja proteiinisekvenssien vertailu.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156908

SMBS700 Loppukuulustelu (6 op)

Opettajat: Jari Ylänne, Janne Ihalainen, Jaana Bamford
Aikataulu: Suositellaan suoritettavaksi neljännen tai viidennen opiskeluvuoden aikana.
Sisältö: Kirjallinen kuulustelu.
Kirjallisuus: Flint ym.: Principles of Virology, n. 600 sivua sopimuksen mukaan (Tentaattori Jaana Bamford) tai: Holde ym..: Principles of Physical Biochemistry (Tentaattori Janne Ihalainen) tai: Alberts ym., Molecular Biology of the Cell 4. tai 5. painos luvut 12-25. Huom 5. painoksen pehmeäkansisessa versiossa luvut 21-25 pdf-tiedostoina (Tentaattori Jari Ylänne).
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156905

SMBS701 Tutkielmaan liittyvää kirjallisuutta kuulustelu (6 op)

Opettajat: Jari Ylänne, Janne Ihalainen, Jaana Bamford
Sisältö: Kirjallinen kuulustelu opiskelijan kanssa sovittavasta materiaalista. Yleensä noin 600-800 sivua joko syventävän tason oppikirjallisuutta tai alan katsausartikkeleita.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156904

SMBS801 Työharjoittelu (3-7 op)

Opettaja: Heikki Häkkänen
Sisältö: Työskentely alan tutkimuslaitoksessa tai teollisuudessa. Harjoittelun tavoitteena on perehdyttää opiskelija työtehtäviin sekä kehittää valmiuksia soveltaa tieteellistä tietoa. Harjoittelusta laaditaan etukäteen kirjallinen suunnitelma ja harjoittelun päätyttyä kirjallinen raportti. Harjoittelusta sovittava solu- ja molekyylibiologian osaston työharjoitteluvastaavan kanssa. (max. 7 op; 2 op/kk sekä suunnitelmasta ja raportista 1 op).
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156902

SMBS813 Nanotieteiden perusteet/Fundamentals of Nanoscience (6-7 op)

Opettajat: Jussi Toppari, Hannu Häkkinen, Janne Ihalainen
Opetusaika: 13.09. - 16.12.2013
Sisältö: Fundamentals of nanoscience. The goal of this course is to introduce the student to general ideas and concepts of nanoscience. Topics include physical, chemical and biological aspects of nanoscience and nanotechnology. The course is taught by three specialists from fields of physics, chemistry and biology. Every week includes 2 h lectures followed by 1 h discussion on the previous home work, which can be a problem, or a topic essay. An estimated time for the home work is 8 h weekly.
Esitiedot: Knowledge from physics, chemistry and biology
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156927

SMBS815 Practical course in nanoscience - imaging (4 op)

Opettajat: Vesa Aho, Janne Ihalainen, Andreas Johansson
Opetusaika: 04.11. - 05.12.2013
Sisältö: In this course the students get familiar with scientific work in different disciplines within nanosciences. Especially in this course various imaging techniques in different disciplines in the nanosciences are introduced. The aim is to understand the basic principles of each technique and their benefits and drawbacks. During the first week (standard) nano particles are provided and they will be used as versatile as possible for imaging later on. The lab work will be done in the groups. The teaching takes place in English.
Esitiedot: Some laboratory experience is required for the course.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156953

SMBS900 HOPS (1 op)

Opettajat: Varpu Marjomäki, Jari Ylänne
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156903

SMBS901 Pro gradu-tutkielma (30 op)

Opettaja: Jari Ylänne
Sisältö: Tutkielma on opettajan ohjauksessa tehtävä tieteellinen tutkimustyö. Tarkoituksena on kouluttaa opiskelija omakohtaisen tutkimustyön suorittamiseen. Tutkielman aiheesta ja työn tekemisestä on laadittava kirjallinen suunnitelma ( http://www.jyu.fi/science/laitokset/bioenv/opiskelu/lomakkeet ) ja sovittava etukäteen pääaineen professorin kanssa.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156900

SMBS902 Kypsyysnäyte (0 op)

Opettaja: Jari Ylänne
Sisältö: Valvotussa koetilanteessa suoritettu kirjallinen kypsyysnäyte, jossa opiskelija osoittaa perehtyneisyytensä tutkintoa varten tekemänsä tutkielman aihepiiriin ja akateemisen kirjoitustyylin hallintaan. Kypsyysnäytteen arvioinnin tekee sen sisällön osalta oppiaineen edustaja (tutkielman ohjaaja) ja kieliasun osalta kielikeskuksen opettaja. Jos kypsyysnäyte sisältyy kandidaatintutkintoon (tai aiempaan AMK-tutkintoon), sitä ei tarvitse kirjoittaa maisteritutkintoa varten uudestaan, vaan kypsyysnäytteeksi katsotaan pro gradu -tutkielman tiivistelmä, joka osoittaa kirjoittajan perehtyneisyyden tutkielman alaan.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156901

SMBJ992 Histologian kuulustelu (3 op)

Opettaja: Jari Ylänne
Sisältö: Vain sairaalasolubiologin opintoja suorittaville.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156899

SMBJ993 Molekyylipatologian kuulustelu (3 op)

Opettaja: Jari Ylänne
Sisältö: Vain sairaalasolubiologin opintoja suorittaville.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156898

SMBJ994 Yleispatologian itseopintokokonaisuus (6 op)

Opettaja: Jari Ylänne
Sisältö: Vain sairaalasolubiologin opintoja suorittaville.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156897

SMBJ995 Elinpatologian itseopintokokonaisuus (6 op)

Opettaja: Jari Ylänne
Sisältö: Vain sairaalasolubiologin opintoja suorittaville.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156896

	2013	2014	2014	2015	2015	2016
	Syksy	Kevät	Syksy	Kevät	Syksy	Kevät
Yleisopinnot
YMPP900 HOPS	X		X		X
Perusopinnot
YMPP105	yt/siv	yt/siv	yt/siv	yt/siv	yt/siv	yt/siv
YMPP111	jatk		jatk		jatk
YMPP115		X		X		X
YMPP123	X		X		X
YMPP125		X		X		X
YMPP151		X		X		X
BIOP201		X		X		X
Aineopinnot
YMPA206		X		X		X
YMPA209		X		X		X
YMPA212		X		X		X
YMPA217	yt	yt	yt	yt	yt	yt
YMPA220		kesä/kk		kesä/kk		kesä/kk
YMPA225		X		X		X
YMPA238	X		X		X
YMPA253	X		X		X
YMPA259	X		X		X
YMPA291	yt	yt
YMPA901 Tutkielma	X	X	X	X	X	X
YMPA902 Kypsyysnäyte	yt	yt	yt	yt	yt	yt
YMPA905	X		X		X
Syventävät opinnot
YMPS309			X
YMPS310		X				X
YMPS322		X				X
YMPS341	X		X		X
YMPS342		X		X		X
YMPS343				X
YMPS352	sop	sop	sop	sop	sop	sop
YMPS354		X				X
YMPS363		X		X		X
YMPS364		X				X
YMPS371		X				X
YMPS372			X
YMPS409		X		X		X
YMPS411 Työsk. tutk.ryhm.	X	X	X	X	X	X
YMPS412 Harjoittelu	X	X	X	X	X	X
YMPS413		X		X		X
YMPS419	yt	yt	yt	yt	yt	yt
YMPS420	yt	yt	yt	yt	yt	yt
YMPS430	sop	sop	sop	sop	sop	sop
YMPS432	X		X		X
YMPS433				X
YMPS436		X				X
YMPS440	sop	sop	sop	sop	sop	sop
YMPS445	sop	sop	sop	sop	sop	sop
YMPS446	yt	yt	yt	yt	yt	yt
YMPS450		X				X
YMPS464				X
YMPS466	jatk				jatk
YMPS471	yt	yt	yt	yt	yt	yt
YMPS473			X
YMPS474
YMPS475	yt	yt	yt	yt	yt	yt
YMPS476	X				X
YMPS477	X				X
YMPS478	X				X
YMPS479	X	X			X
YMPS492			X
YMPS494	yt	yt	yt	yt	yt	yt
YMPS495	X				X
YMPS503	yt	yt	yt	yt	yt	yt
YMPS504	yt	yt	yt	yt	yt	yt
YMPS505	yt	yt	yt	yt	yt	yt
YMPS511			X	X
YMPS512		X		X		X
YMPS514				X
YMPS515	yt	yt	yt	yt	yt	yt
YMPS535	sop	sop	sop	sop	sop	sop
YMPS561				X
YMPS562				X
YMPS900 HOPS	X		X		X
YMPS901 Pro gradu	X	X	X	X	X	X
YMPS910		jatk		jatk		jatk
YMPS911		X		X		X

Taulukko 8.5: Ympäristötieteen ja -teknologian opintojen aikataulu

YMPP105 Ympäristönsuojelun perusteet, kirjatentti (3 op)

Opettaja: Anssi Vähätalo
Sisältö: Globaalit ympäristönsuojeluongelmat, kestävän kehityksen periaatteet, ravintovarojen, veden ja raaka-aineiden riittävyys, väestönkasvu, luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen ja suojelu, haitallisten aineiden ympäristökohtalo ja vaikutukset eliökunnassa, haittojen vähentäminen. Vain ympäristötieteiden sivuaineopiskelijoille.
Kirjallisuus: HAKALA & VÄLIMÄKI (2003) Ympäristön tila ja suojelu Suomessa tai LYYTIMÄKI & HAKALA (2008) Ympäristön tila ja suojelu Suomessa. Ilmoita vastauspaperilla kumman kirjan olet lukenut.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156849

YMPP111 Ympäristö- ja energiateknologian perusteet (4 op)

Opettaja: Prasad Kaparaju
Opetusaika: 28.10.2013 - 13.01.2014
Sisältö: Ympäristö- ja energiateknologian perusteet. Jätevesien ja jätteiden käsittely, likaantuneen ympäristön kunnostus,
kiinteiden biopolttoaineiden tuotanto Suomessa.
Kirjallisuus: NATHANSON, J A (2006) Basic Environmental Technology.
DRAPCHO, NHUAN & WALKER (2003) Biofuels engineering process technology (parts).
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=151965

YMPP115 Ympäristöfysiikka (3-4 op)

Opettaja: Timo Ålander
Opetusaika: 13.01. - 11.03.2014
Sisältö: Energia ja teho. Lämpö ja energian siirtyminen. Kiinteän aineen, nesteen ja kaasun ominaisuuksia. Ilmakehä ja ilmasto. Säteily. Valo, ääni ja melu.
Kirjallisuus: Luentomoniste, laskuharjoitukset ja muu oheismateriaali Optima-järjestelmässä. Oheiskirjallisuus: Smith (2001) Environmental Physics, Areskoug(1999) Miljöfysik. Energi och klimat. Karttunen ym.(2008) Ilmakehä, sää ja ilmasto. Ursa 2008.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=155837

YMPP123 Ympäristötieteen perusteet (8 op)

Opettaja: Anssi Lensu
Opetusaika: 09.09.2013 - 31.01.2014
Sisältö: Ydinaines: Ympäristökriisin kriittinen tarkastelu, teknosysteemin kestävä kehitys, populaatiobiologia ja väestötiede, ravinnontuotanto, uusiutuvat ja uusiutumattomat energia- ja luonnonvarat, yhdyskuntien kehitys ja urbanisaatio, ympäristön saastuminen ja myrkyt, ihmisen ja luonnon terveyden uhat, jätehuolto, ympäristöeettinen yhteiskunta, kestävän kehityksen haasteet teollisuus- ja kehitysmaille, demokratia, ympäristöpolitiikka, kansalaisyhteiskunta sekä ympäristöasioiden hallinta.
Täydentävä aines: Ihmisen ja luonnon vaikutusmahdollisuudet ja rajat.
Erityisaines: Eri kulttuurien vaikutukset siihen, miten arvostamme ydinaineksen eri asiakohtia.
Ajankohtaisuus ympäristökeskustelussa
Kirjallisuus: Oppikirja CHIRAS, D. (2006-2013) Environmental Science - 7th-9th Edition. Osakokeiden alueet kirjassa: A = luvut 1-9, B = luvut 10-18, C = luvut 19-27.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=151930

YMPP125 Ympäristökemian ja toksikologian perusteet (4 op)

Opettaja: Anssi Vähätalo
Opetusaika: 11.03. - 15.05.2014
Sisältö: Kokonaisnäkemys maan, veden ja ilman kemiaan, orgaanisten ja epäorgaanisten ympäristökemikaalien luokkittelu, haitallisten kemikaalien päästölähteistä ja vaikutuksista. Toksikologian perusteista ja lainsäädännöstä sekä kemikaalien ympäristöhaitallisuuden arvioimisesta. Kurssi koostuu kolmesta osiosta: 1) ympäristökemian luennot, 2) ympäristökemian laskuharjoitukset ja 3) toksikologian luennot.
Kirjallisuus: Ympäristökemia: O’NEILL Environmental Chemistry (1998). Toksikologia: Aimo Oikari: Toksikologian lukuohjeet sekä kirja TIMBRELL (1995/2002), Introduction to Toxicology kokonaisuudessaan.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=155839

YMPP151 Ilmansuojelun perusteet (3 op)

Opettaja: Timo Ålander
Opetusaika: 14.01. - 28.03.2014
Sisältö: Ilmakehän rakenne, ilmakehän säteilytasapaino, päästöjen ilmassa tapahtuvan leviämisen ja muutunnan perusteet, ilmafysiikan ja -kemian perusteita. Energiantuotannon, teollisuuden ja liikenteen kaasumaisten ja hiukkasmaisten päästöjen muodostumisen perusteet. Päästöjen vähentämistekniikoiden perusteet. Ilmansuojelun lainsäädäntö ja viranomaisvalvonta, ilmanlaadun ohjearvot. Sisäilman epäpuhtaudet ja laatujärjestelmät.
Kirjallisuus: Luentomateriaali Optimassa.
Esitiedot: YMPP125
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=155838

YMPP900 HOPS ja ympäristöalan ammatit (1 op)

Opettaja: Timo Ålander
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156850

YMPA206 Ympäristömittausten laboratoriotyötavat (5 op)

Opettaja: Anssi Vähätalo
Opetusaika: 13.01. - 17.03.2014
Sisältö: Ydinaines: Työturvallisuus, reagenssien, lasitavaran ja laboratoriovälineiden käsittely. Ympäristönäytteiden otto ja käsittely laboratoriossa. Perusmittauksia (kuiva-aine, hehkutushäviö, Kjeldahl-typpi, kemiallinen hapenkulutus ja toksisuustesti). Ympäristönäytteiden titrimetrinen, gravimetrinen ja kolorimetrinen analyysi. Laboratorion laatujärjestelmä sekä tutustuminen kemian tietokantoihin. Täydentävä aines: Oikeat työtavat. Laboratorion laatujärjestelmä. Erityisaines: Käytännön kokeiden merkitys ympäristötieteiden primaarisena tiedonhankintamenetelmänä.
Kirjallisuus: Harjoituksissa jaettava muu materiaali.
Esitiedot: YMPP125.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156215

YMPA209 Ilmasto- ja globaalimuutos (4 op)

Opettaja: Prasad Kaparaju
Opetusaika: 06.03. - 23.05.2014
Sisältö: Earth’s climate system; Physical & chemical factors affecting climate change; Impacts of climate change on the society and environment; National and international policies to mitigate and/or adapt to climate change; Role of UN Framework Convention on Climate Change and Intergovernmental Panel on Climate Change. Substitute YMPA207.
Kirjallisuus: Houghton (2004) Global Warming: The Complete Briefing, Cambridge. Relevant reading materials are provided in the course optima pages. Web pages of UN Framework Convention on Climate Change and Intergovernmental Panel on Climate Change ( http://www.ipcc.ch ).
Esitiedot: YMPP115,YMPP125 ja YMPP151 suositeltavia
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156216

YMPA212 Jätevesien käsittelyprosessit ja -laitokset I (3 op)

Opettaja: Tuula Tuhkanen
Opetusaika: 02.04. - 05.06.2014
Sisältö: Jätevesien muodostuminen ja ominaisuudet, käsittelyn tavoitteet ja yleiset periaatteet, fysikaaliset, kemialliset ja biologiset menetelmät, lietteiden käsittely, puhdistamokokonaisuuden suunnittelu.
Kirjallisuus: Luentomoniste Riitta Kettunen, Jukka Rintala ja Sari Luostarinen: Jätevesien käsittelyprosessit ja -laitokset I
Esitiedot: YMPP111.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156219

YMPA217 Energy and environment, book exam (4 op)

Opettaja: Prasad Kaparaju
Sisältö:
Energy sources and energy production technology; Energy and material efficiency; sustainable energy systems; resource productivity; Energy costing; Impact of energy use; Sustainable use of fossil fuel
Kirjallisuus:
BOYLE, EVERETT & RAMAGE (2003) Energy Systems and Sustainability (parts). Additional reading material is available in the course optima pages.
Esitiedot:
YMPP 111 and YMPP115.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156851

YMPA220 Ympäristötieteen kenttäkurssi (4 op)

Opettaja: Elisa Vallius
Opetusaika: 18.08. - 29.08.2014
Sisältö: Kaksiviikkoinen intensiivinen kenttäkurssi, jonka ensimmäinen viikko järjestetään Konneveden tutkimusasemalla ja toinen Jyväskylässä. Kurssilla perehdytään luonnonympäristöön ja ihmisvaikutuksiin sekä harjoitellaan maastotutkimusten tekoa, näytteenottoa, näytteiden analysointia, aineiston käsittelyä ja tulosten raportointia. Kurssin työskentely voi tapahtua myös varhain aamulla ja myöhään yöllä, joten kurssille osallistuminen on erittäin sitovaa. Vastuuhenkilö Elisa Vallius.
Esitiedot: Kurssi on tarkoitettu ympäristötieteen ja -teknologian pääaineopiskelijoille
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156218

YMPA225 Ekotoksikologian ja riskinarvioinnin perusteet (5 op)

Opettaja: Jussi Kukkonen
Opetusaika: 11.02. - 06.05.2014
Sisältö: Ekotoksikologia ympäristötieteenä, kemialliset saastekuormittajat ja niiden ympäristökohtalon määräytyminen, toksikokinetiikka ja vierasainemetabolia sekä ekotoksisuuden ilmeneminen eri organisaatiotasoilla; vertaileva toksikologia ja ekotoksikologian alan standardit; ympäristötekijöiden vaikutukset toksisuuteen, sopeutuminen kemiallistuneeseen ympäristöön, biomarkkerit sekä ekotoksikologisten riskien arvioiminen ja hallinta.
Kirjallisuus: Luentokalvot (Optimassa) sekä CROSBY (1998) Environmental Toxicology and Chemistry ja RÖMBKE & MOLTMANN (1996), Applied Ecotoxicology sivut: 45-52, 99-158 ja 217-226.
Esitiedot: YMPP123 ja YMPP125. YMPA225 puolestaan on esitieto monelle syventävälle kurssille, erityisesti ympäristöanalytiikan ja -toksikologian laudaturlinjalla. Vahva panostaminen perusteisiin on välttämätöntä mm. kokonaiskuvan hahmottamisessa silloin, kun tapauskohtaisia altistustilanteita arvioidaan.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156217

YMPA238 Kokeellisen ja yhteiskunnallisen ympäristöntutkimuksen tilastolliset menetelmät (4 op)

Opettaja: Anssi Lensu
Opetusaika: 09.09. - 11.10.2013
Sisältö: Kokeellisen ja tilastollisen ympäristöntutkimuksen tarpeita, johdatus tilastollisiin aineistotyyppeihin, tilastoaineistojen kerääminen ja koesuunnittelun perusteita, tilastoaineistojen havainnollistamismenetelmiä, tilastollinen merkitsevyys, hypoteesien testaaminen, ja useasta populaatiosta kerättyjen tilastoaineistojen vertaaminen.
Kirjallisuus: Högmander, H. (1999) Kokeellisen ympäristöntutkimuksen perusteet, 2. painos. Manly, B. (2001) Statistics for Environmental Science and Management (luvut 1-5). Ranta, E., Rita, H. & Kouki, J. (1989) Biometria - Tilastotiedettä ekologeille, 9. painos (valikoiden). Peter Dalgaard (2008) Introductory Statistics with R, 2nd edition (valikoiden)
Esitiedot: TILP150 Tilastomenetelmien peruskurssi tai TILP250+260 Tilastotieteen peruskurssi 1 ja 2.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=153985

YMPA253 Ympäristönsuojelun lainsäädäntö ja hallinto (3 op)

Opettaja: Timo Ålander
Opetusaika: 04.11. - 18.12.2013
Sisältö: Suomen ympäristöhallinnon organisaatio ja toimivaltasuhteet. Ympäristönsuojelulain, luonnonsuojelulain, maankäyttö- ja rakennuslain sekä jätelain tavoitteet, soveltamisala ja keskeinen sisältö. Alueiden käytön suunnittelu. Hallintomenettelyt muutoksenhaussa. Olemassa olevat oikeusjärjestelmät, eri säädösten ja oikeuslähteiden velvoittavuus ja hierarkia, julkisoikeuden ja yksityisoikeuden suhde. Lainvalmisteluaineisto ja prejudikaatit, laintulkinnan perusperiaatteita. Lainsäädäntö ympäristöpolitiikan toteuttamisen välineenä. Kansallinen ja EU-lainsäädäntöprosessi.
Kirjallisuus: Luentomateriaali Optimassa. Oheiskirjallisuus ilmoitetaan luennolla.
Esitiedot: YMPin perusopinnot tai EKOn aineopinnot.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156224

YMPA259 Jätteiden käsittelyjärjestelmät ja kaatopaikat (4 op)

Opettaja: Tuula Tuhkanen
Opetusaika: 29.10. - 10.12.2013
Sisältö: Ydinaines: Jätehuollon eri osa-alueiden tekninen toteutus, päästöjen hallinta, lopputuotteiden sijoitus ja hyötykäyttö. Jätteiden erilliskeräys, jätejakeiden ominaisuudet, käsittely ja hyödyntäminen . Kaatopaikkojen perustaminen, operointi ja sulkeminen.
Kirjallisuus: Luennoilla annettava aineisto. Suositeltavaa oheislukemista: Waste treatment and disposal, Paul T. Williams (2005). Wiley.
Esitiedot: YMPP111
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156230

YMPA291 Energiajärjestelmät (4 op)

Opettaja: Prasad Kaparaju
Kirjallisuus: BOYLE, EVERETT & RAMAGE (2003) Energy Systems and Sustainability (parts).
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156852

YMPA901 Kandidaattitutkielma (7 op)

Opettaja: Jussi Kukkonen
Sisältö: Kirjallinen tutkielma ympäristötieteen ja -teknologian alalta.
Esitiedot: Kandidaattiseminaari
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156853

YMPA902 Kypsyysnäyte (0 op)

Opettaja: Jussi Kukkonen
Sisältö: Valvotussa koetilanteessa suoritettu kirjallinen kypsyysnäyte, jossa opiskelija osoittaa perehtyneisyytensä tutkintoa varten tekemänsä tutkielman aihepiiriin ja akateemisen kirjoitustyylin hallintaan. Kypsyysnäytteen arvioinnin tekee sen sisällön osalta oppiaineen edustaja (tutkielman ohjaaja) ja kieliasun osalta kielikeskuksen opettaja. Jos kypsyysnäyte sisältyy kandidaatintutkintoon (tai aiempaan AMK-tutkintoon), sitä ei tarvitse kirjoittaa maisteritutkintoa varten uudestaan, vaan kypsyysnäytteeksi katsotaan pro gradu -tutkielman tiivistelmä, joka osoittaa kirjoittajan perehtyneisyyden tutkielman alaan..
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156854

YMPA905 Kandidaattiseminaari (3 op)

Opettajat: Elisa Vallius, Anssi Vähätalo
Opetusaika: 16.09. - 13.12.2013
Sisältö: Tieteellisen julkaisun formaatti ja tieteellisen tiedon hakemisen kirjastotekniikka. Seminaaripaperin laatiminen tieteellisen formaatin mukaisesti, seminaariesitelmä, esitelmän opponointi, esitelmien kuuntelu ja keskustelu niiden pohjalta. Vuosittain vaihtuva teema.
Kirjallisuus: Seminaariesitelmien ja tutkielmien laatimisohjeet Optimassa. Tieteellisiä lehtiä ja kirjoja.
Esitiedot: YMP:in pääaineopiskelijoille, joiden edeltävät opinnot vähintään 90 op.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156339

YMPS309 Ekotoksikologian perustestit (3 op)

Opettaja: Jussi Kukkonen
Aikataulu: The course is not offered during the academic year 2013-2014. It will be given only every second year.
Sisältö: Laboratoriokurssi, jossa tehdään haitallisten kemikaalien ja näytteiden ympäristövaarallisuutta seulovia lyhytaikaisia toksisuustestejä (levän kasvu, kalvoäyriäisen immobilisaatio, bioluminesenssin esto, sukkulamadon lisääntyminen, aerobisen biohajoamisen esto tai vast.) standardiohjeita mukaillen. Näytematriiseina mm. kemikaaliliuos/vesi, teollisuuden jätevesi, saastunut sedimentti, kunnostettava maa-alue, liete, komposti tai jäte. Johdantoluentoja; harjoitustöistä laaditaan selosteet, jotka arvostellaan asteikolla 1-5; palauteseminaari. Vaaditaan edeltävänä suorituksena kurssille YMPS310 (4 op).
Esitiedot: YMPA225 sekä YMPA206 tai vastaava
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156855

YMPS310 Ekotoksikologian harjoitustyöt (4 op)

Opettaja: Eeva Vehniäinen
Opetusaika: 03.03. - 29.04.2014
Aikataulu: Kurssi järjestetään joka toinen vuosi.
Sisältö: Lyhyt- ja pitkäkestoiset altistus- ja toksisuuskokeet vesi- ja maaeliöillä, (anaerobisen) biohajoamisen esto, fysiologisten vasteiden mittaaminen ja biomarkkerit, näytteenottomenetelmät, haitallisten aineiden analytiikkaa ja biotransformaatio.
Kirjallisuus: Tieteellisiä julkaisuja (2-3 kpl, Optimaan) kunkin harjoitustyön taustoiksi sekä omien tulosten vertailemiseksi. Yhteenvetoraportteja varten voidaan lisäksi etsiä täydentäviä viitteitä (esim. NELLIn kautta).
Esitiedot: YMPA225, YMPA206 tai vastaava kokemus laboratoriossa työskentelystä, YMPS 309.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156848

YMPS322 Jätevesien käsittelyprosessit ja -laitokset II (4 op)

Opettaja: Tuula Tuhkanen
Opetusaika: 04.02. - 11.04.2014
Sisältö: Kurssilla perehdytään jätevesien käsittelyn ajankohtaisiin aiheisiin YMPA212-kurssia syvällisemmin.
Kirjallisuus: Luento- ja muut materiaalit Optimassa
Esitiedot: YMPA212
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156628

YMPS341 Ilmansuojelun mittaustekniikat (3 op)

Opettaja: Timo Ålander
Opetusaika: 07.10. - 18.10.2013
Sisältö: Luento, laboratorioharjoitustöitä ja työselostus laboratoriotöistä. Rajoitettu osallistujamäärä, opiskelijoita valittaessa annetaan etusija YMPin pääaineopiskelijoille.
Esitiedot: YMPP151 oltava hyväksytysti suoritettuna, YMPS342 suositeltava.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156343

YMPS342 Ilmansuojelutekniikka I (3 op)

Opettaja: Timo Ålander
Opetusaika: 17.02. - 24.04.2014
Sisältö: Energiantuotannon ja teollisuuden kaasumaisten ja hiukkasmaisten päästöjen muodostuminen ja vähentäminen prosessiteknisin keinoin. Savukaasujen hiukkaspuhdistus. Aerosolien mittaustekniikkaa.
Kirjallisuus: Luentomateriaali Optimassa. Oheiskirjallisuus ilmoitetaan luennolla.
Esitiedot: YMPP151
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156366

YMPS343 Ilmansuojelutekniikka II (2 op)

Opettaja: Timo Ålander
Aikataulu: Opintojaksoa ei järjestetä lukuvuonna 2013-2014.
Sisältö: Liikenteen kaasumaisten ja hiukkasmaisten päästöjen muodostuminen ja vähentäminen moottori- ja polttoaineteknisin keinoin. Pakokaasujen jälkikäsittely. Savu- ja pakokaasujen hiukkaspuhdistus. Kurssi luennoidaan joka toinen vuosi.
Kirjallisuus: Luentomateriaali Optimassa. Oheiskirjallisuus ilmoitetaan luennolla.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156367

YMPS352 Ekotoksikologian projektityö (5-8 op)

Opettaja: Jussi Kukkonen
Sisältö: Omakohtainen kokeellinen työ, inventointi tai suunnitteluharjoitus aihepiiristä, joka liittyy esimerkiksi laitoksen tutkimushankkeisiin. Aihe ja työn ajankohta sovitaan etukäteen ohjaavan opettajan kanssa. Opiskelija voi esittää myös omalähtöistä aihetta (esiselvitys, projektiraportti, riskikartoitustyö jne) opintojakson suorituksena.
Esitiedot: Esitietona vaaditaan YMPA225 tai vastaavia kursseja. Sopiva ajankohta on esim. maisteriopintojen loppupuoli tai osana jatko-opintoja.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156856

YMPS354 Kemiallinen ympäristöanalytiikka (4 op)

Opettaja: Tuula Tuhkanen
Opetusaika: 01.03. - 01.05.2014
Sisältö: Ydinaines: Näytteiden oton optimointianalyysistä sekä ympäristönäytteiden esikäsittely- ja analysointimenetelmistä (neste- ja kaasukromatografiaa sekä massa- ja atomiabsorptiospektrometriaa).
Täydentävä aines: Tarkempaa perehtymistä neste- ja kaasukromatografiaan sekä atomiabsorptio- ja massaspektroskopiaan .
Erityisaines: Em. laitteidella suoritettujen mittausten laadun tarkkailu, kuten kalibraation ja tulosten oikeellisuuden tarkastamisen tärkeys.
Esitiedot: YMPP125 sekä YMPA206 tai kemian peruskurssi 3 (KEMP103) tai YMPS310. Huom. kurssin suorittaminen edellyttää riittäviä perustietoja orgaanisesta kemiasta ja ympäristökemiasta.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156629

YMPS363 Geoinformatiikan ja spatiaalisen tilastotieteen perusteet (3 op)

Opettaja: Anssi Lensu
Opetusaika: 13.01. - 14.03.2014
Sisältö: Kartat, karttamuotoisten paikkatietoaineistojen esittäminen ja käsittely. Paikkatietojärjestelmien (GIS - geographic information systems) periaatteet ja niiden käyttö. Globaali paikantamisjärjestelmä, GPS. Johdatus spatiaaliseen tilastotieteeseen, spatiaaliseen autokorrelaatioon ja spatiaaliseen interpolointiin eli karttamuotoisen muuttujan estimointiin pisteittäisistä havainnoista. Tapaustutkimusten tarkastelua. Kurssilla tutustutaan GIS-ohjelmaan ArcGIS 10.
Kirjallisuus: Longley, P., Goodchild, M., Maquire, D. & Rhind, D. (2005) Geographic Information Systems and Science, 2nd Edition (valikoiden). Tokola, T. & Kalliovirta, J. (2003) Paikkatietoanalyysi (valikoiden). Griffith, D. (2003) Spatial Autocorrelation and Spatial Filtering (luvut 1-2). Diggle, P. (1983) Statistical Analysis of Spatial Point Patterns (luvut 1-5). Webster & Oliver (2001) Geostatistics for Environmental Scientists (valikoiden luvut 1-6 ja 8).
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156364

YMPS364 Ympäristötieteen spatiaalisten aineistojen analysointimenetelmät (3 op)

Opettaja: Anssi Lensu
Opetusaika: 17.02. - 13.03.2014
Sisältö: Paikkatietoanalyysin ja spatiaalisen tilastotieteen menetelmiä sisältävä kurssi, jolla opetellaan paikkatietoaineistojen käsittelyä, yhdistelyä ja analysointia sekä paikkatietoa sisältävien tutkimustehtävien ratkaisutapoja. Kurssilla käsitellään myös tilastomenetelmiin liittyvien edellytysten tarkastamista ja paikkatietomenetelmien toimintaperiaatteita. Kurssilla käydään läpi kustannuspintamenetelmään, kuormitus- ja eroosioriskien estimointiin, spatiaaliseen mallinnukseen, kaukokartoitusaineistojen tulkintaan, pistekuvioiden karakterisointiin ja spatiaaliseen tilastotieteeseen liittyviä lähestymistapoja. Kurssilla käytetään ArcGIS-paikkatieto-ohjelmaa sekä R-tilasto-ohjelmaa, joiden käytöstä on oltava aikaisempaa kokemusta.
Kirjallisuus: Longley, P., Goodchild, M., Maquire, D. & Rhind, D. (2005) Geographic Information Systems and Science, 2nd Edition (analyysiluvut). Tokola, T. & Kalliovirta, J. (2003) Paikkatietoanalyysi (valikoiden). Diggle, P. (1983) Statistical Analysis of Spatial Point Patterns (luvut 1-5). Cressie, N. (1993) Statistics for Spatial Data (luvut 1-3). Bivand, R., Pebesma, E. & Gomez-Rubio, V. (2008) Applied Spatial Data Analysis with R (luvut 1-4, 7-10).
Esitiedot: YMPS363 ja YMPS371 tai vastaavat tiedot ja taidot.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156365

YMPS371 Elementary statistics for environmental science with R (3 op)

Opettaja: Anssi Lensu
Opetusaika: 11.11. - 15.11.2013
Sisältö: This course is an environmentally oriented introduction to elementary statistics. The program to be used in the course is R statistics. The topics to be handled include exploratory data analysis, statistical modeling, dose - response curves, statistical inference and meta-analysis.
Kirjallisuus: Dalgaard, P. (2008) Introductory Statistics with R - Second Edition. Manly, B. (2001) Statistics for Environmental Science and Management. Piegorsch, W. & Bailer, J. (2005) Analyzing Environmental Data. Hastie, T., Tibshirani, R. & Friedman, J. (2001) The Elements of Statistical Learning. Matthiopoulos (2011) How to be a Quantitative Ecologist (valikoiden).
Esitiedot: Some basic statistics course.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156368

YMPS372 Spatiaalisten, temporaalisten ja monimuuttujaisten datojen analysointi R-tilasto-ohjelmalla (3 op)

Opettaja: Anssi Lensu
Aikataulu: The course is not offered during the academic year 2013-2014.It will be given only every second year.
Sisältö: A more advanced course related to analyzing environmental data with R statistics software. Main topics are multivariate methods for modeling and data analysis, time series analysis, and the analysis of spatial data, including spatial autocorrelation and spatial interpolation.
Kirjallisuus: Bivand, R., Pebesma, E. & Gomez-Rubio, V. (2008) Applied Spatial Data Analysis with R. Cryer, J. & Chan, K.-S. (2008) Time Series Analysis with Applications in R, 2nd Edition. Hastie, T., Tibshirani, R. & Friedman, J. (2001) The Elements of Statistical Learning. Piegorsch, W. & Bailer, A. (2005) Analyzing Environmental Data.
Esitiedot: YMPS371 Elementary statistics for environmental science with R.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156859

YMPS409 Tutkimuksen suunnittelu ja toteutus (2 op)

Opettaja: Elisa Vallius
Opetusaika: 29.01. - 23.04.2014
Sisältö: Tutkielman ohjauskurssi (gradukurssi), jonka tavoite on kouluttaa opiskelija omakoh­taisen tutkimustyön suorittamiseen ja tie­teel­listen johtopäätösten tekemiseen. Sopii hyvin gradun suunnitteluvaiheeseen. Luentoja, tiedonhakua, kirjoitusharjoituksia sekä päättöseminaari. Kurssin aikana käydään läpi tutki­mus­suunnitelman tekoa, kokeiden ja aineistonkeruun suunnittelua, aineiston käsittelyä sekä tieteellistä kirjoittamista. Vastuuhenkilö Elisa Vallius.
Esitiedot: Ympäristötieteen ja -teknologian pääaineopiskelijoille tarkoitettu kurssi. Esitietoina kandidaattiseminaari tai vastaava kurssi kandidaattiopintojen aikana.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156369

YMPS411 Työskentely tutkimusryhmässä (2-4 op)

Opettaja: Jussi Kukkonen
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156863

YMPS412 Työharjoittelu (2-6 op)

Opettaja: Jussi Kukkonen
Sisältö: 1 kk:n harjoittelu (n. 150 h) alan tehtävissä vastaa kahta op. Harjoittelusta tulee sopia etukäteen. Työstä tulee esittää lyhyt seloste (2-4 s) ja työtodistus ympäristötieteen professorille.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156864

YMPS413 Ympäristötilastot, kokoaminen ja käyttö (3 op)

Opettaja: Anssi Lensu
Opetusaika: 12.03. - 28.05.2014
Sisältö: Kansalliset ja kansainväliset tiedonlähteet yhteiskuntien ja luonnonympäristöjen (vesi, ilma, maa) resursseista, vaihtelusta, kulutuksesta, materiaalivirroista sekä muutoksista. Tiedon luotettavuuden arvioiminen, käytön luvanvaraisuus sekä aika- ja tilariippuvuudet. Otannan ja meta-analyysin perusteita. Suunnitteluharjoitus parityönä, josta laaditaan raportti, seminaari sekä loppukuulustelu.
Kirjallisuus: Piegorsch, W. & Bailer, A. (2005) Analyzing Environmental Data (luvut 7-8). Manly, B. (2001) Statistics for Environmental Science and Management (luvut 2 ja 4.10). Millennium Ecosystem Assessment (2005) Ecosystems and Human Well-being: Synthesis. Tilastokeskus (2012) Ympäristötilasto - Vuosikirja 2012. Paljon muita ympäristötilastolähteitä.
Esitiedot: Suositellaan YMPA238 ja YMPS360/363.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156370

YMPS419 Ympäristötekniikan loppukuulustelu, kirjatentti (4-8 op)

Opettaja: Timo Ålander
Sisältö: Sisältö sovitaan ympäristötieteen professorin kanssa. Opiskelija voi esittää soveltuvaa kirjallisuutta myös oman kiinnostuksen pohjalta.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156865

YMPS420 Ympäristötieteen loppukuulustelu, kirjatentti (4-8 op)

Opettajat: Aimo Oikari, Jussi Kukkonen
Sisältö: Suorituksen opintopistemäärä määräytyy luettavan aineiston vaatimustason ja laajuuden mukaan niin, että se voi vaihdella 4 op:n ja 8 op:n välillä.
Esitiedot: Maisteripointojen loppuvaiheessa, yleensä viidentenä opiskeluvuonna.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156866

YMPS430 Ympäristötieteen projektityö (5-8 op)

Opettajat: Aimo Oikari, Jussi Kukkonen
Sisältö: Kirjallisuuteen, omaan tai käytettäväksi saatuun aineistoon perustuva työ joltakin luonnontieteellisen tai yhteiskunnallisen ympäristöntutkimuksen alueelta. Aihe ei saa olla suoraan gradu-työn osa, ja se sovitaan ympäristötieteen professorin kanssa. Esitietona yleensä vaaditaan ympäristötieteen ja -teknologian aineopinnot.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156867

YMPS432 YVA-kurssi (2 op)

Opettaja: Elisa Vallius
Opetusaika: 09.09. - 25.10.2013
Sisältö: Kurssilla tutustutaan ns. hanke-YVA:n ympäristövaikutusten arviointimenettelyyn. Kurssi koostuu luennoista sekä seminaariesityksestä. Kurssin luennoilla ja muussa kontaktiopetuksessa on pakollinen läsnäolo. Vastuuhenkilö Elisa Vallius.
Esitiedot: Ympäristötieteen perusopinnot sekä YMPA253, YMPP151, YMPA212 ja YMPA225.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156618

YMPS433 YVA-jatkokurssi (2 op)

Opettaja: Markku Kuitunen
Aikataulu: The course is not offered during the academic year 2013-2014.It will be given only every second year.
Sisältö: Kurssilla syvennetään vaikutusten arvioinnin periaatteita, pohditaan arviointiin liittyviä haasteita ja tutustutaan alan tutkimukseen ja kehityssuuntiin kansainvälisen kirjallisuuden kautta. Kurssilla huomioidaan myös sosiaalisten vaikutusten arviointi peruskurssia enemmän ja perehdytään Suunnitelmien ja ohjelmien vaikutusten arviointiin (SOVA). Kurssi vaatii aktiivista läsnäoloa ja paneutumista. Asiantuntijaluentojen lisäksi kurssin sisältää ryhmässä tehtävän seminaarityön, joka esitetään kurssin lopussa. Kurssin arviointi perustuu seminaarin sisällöllisen laadun lisäksi tiimityöskentelyn arviointiin.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156868

YMPS436 YVA-menetelmät (2 op)

Opettaja: Markku Kuitunen
Opetusaika: 05.05. - 15.05.2014
Aikataulu: Opintojakso järjestetään joka toinen vuosi.
Sisältö: Kurssin aikana paneudutaan ympäristövaikutusten arvioinnissa käytettäviin menetelmiin. Näitä ovat mm. taulukoinnit, matriisimenetelmät ja monimuuttujamenetelmät sekä paikkatietojärjestelmät. Kurssilla tutustutaan myös YVA:n lisäksi muihin ympäristäpoliittisiin ohjauskeinoihin sekä päätöksentekojärjestelmiin. Kurssilla mietitään YVA:n liittyviä arviointivelvotteita YVA-lain, Ympäristönsuojelulain sekä maankäyttö ja rakennuslain kautta. Kurssi tulee korvaamaan yhdessä vaikutusrten arvioinnin jatkokurssin kanssa vanhemmat maisemavaikutusten arvioinninn ja sosiaalisten vaikutusten arvioinnin kurssit. Kurssikirjallisuutena (oheiskirjallisuutena) käytetään mm. kirjaa: Morris & Treweek 2009: Methods of Environmental Impact Assessment, 3rd ed. - Routledge 547 pp.
Esitiedot: Kenttäkurssi (esim. YMPA220), YVA-kurssi (YMPS432) sekä Paikkatietojärjestelmät ja spatiaalinen interpolointi (YMPS360)
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156371

YMPS440 Ympäristötekniikan projektityö (5-8 op)

Opettaja: Timo Ålander
Sisältö: Kirjalliseen aineistoon tai kokeelliseen tutkimukseen perustuva työ ympäristötekniikan aiheesta, kuten esim. likaantuneen ympäristön kunnostuksesta tai prosessivesien, jätevesien ja jätteiden hyödyntämisestä tai käsittelystä. Työ voi olla poikkitieteellinen.
Esitiedot: Erikseen soveltuvaksi todettavan suuntautumisvaihtoehdon aineopinnot.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156870

YMPS445 Ympäristövaikutusten arvioimisen (YVA) projektityö (5 op)

Opettaja: Markku Kuitunen
Sisältö: Kirjallisuuteen, omaan, ryhmässä kerättyyn tai käytettäväksi saatuun aineistoon perustuva työ joltakin ympäristövaikutusten arvioinnin alueelta. Aihe ei saa olla suoraan gradu-työn osa, ja se sovitaan ympäristövaikutusten arvioimisen ja hallinnan professorin kanssa. Esitietona yleensä vaaditaan ympäristötieteen ja -teknologian aineopinnot.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156869

YMPS446 Ympäristövaikutusten arvioinnin syventävä kirjallisuus, kirjatentti (5-8 op)

Opettaja: Markku Kuitunen
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156871

YMPS450 Biokaasuteknologia (4 op)

Opettaja: Prasad Kaparaju
Opetusaika: 13.01. - 20.03.2014
Aikataulu: The course is offered every second year.
Sisältö: Anaerobihajoamisen mikrobiologia ja biokemia, olosuhdetekijät, prosessivaihtoehdot, prosessin suunnittelu, sovellukset yhdyskunnissa, maataloudessa ja teollisuudessa, biokaasun ja maanparannusaineen hyödyntäminen. Järjestetään joka toinen vuosi.
Kirjallisuus: DEUBLEIN D & STEINHAUSER A. 2008. Biogas from waste and renewable resources: An Introduction. DRAPCHO, NHUAN & WALKER (2003) Biofuels engineering process technology (parts). Additional reading material is available in the course optima pages
Esitiedot: YMPP111 ja YMPP125.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156727

YMPS464 Jätteiden energiakäyttö (4 op)

Opettaja: Prasad Kaparaju
Aikataulu: The course is not offered during the academic year 2013-2014.It will be given only every second year.
Sisältö: Kurssilla käsitellään jätteiden energiakäyttöön liittyviä erikoiskysymyksiä mm. seuraavilla alueilla: Jätepolttoaineiden laadunvalvonta. Jätteiden poltto ja kaasutus. Seospoltto. Päästöjen hallinta. Jäännöstuotteiden loppusijoitus. Energian hyötykäyttö.
Kirjallisuus: Luentoaineisto ja mahdollinen oheiskirjallisuus
Esitiedot: YMPA259 suositeltava
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156873

YMPS466 Biotekninen energiantuotanto (3 op)

Opettaja: Prasad Kaparaju
Opetusaika: 05.11.2013 - 17.01.2014
Aikataulu: The course is offered every second year.
Sisältö: Introduction to biomass and biofuels; Environmental biotechnology; Anaerobic microbiology and fermentation process; Pretreatment of biomass; Enzymatic hydrolysis and fermentation technology for bioethanol production; Photobiological and dark hydrogen production; Biodiesel production; Biorefinery concept; Microbial fuel cells;
Kirjallisuus: DRAPCHO, NHUAN & WALKER (2003) Biofuels engineering process technology (parts). Additional reading material is available in the course optima pages.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156728

YMPS470 Vierasaineiden biohajoaminen ja biokunnostus (3 op)

Opettaja: Jussi Kukkonen
Aikataulu: The course is not offered during the academic year 2013-2014.
Sisältö: Ympäristölle haitallisten kemikaalien biohajoaminen, mikrobiologia sekä saastuneiden luontokohteiden biologiset kunnostusmenetelmät. Kurssi on noin joka toinen vuosi, professori Max Häggblomin antama dosenttiopetus.
Esitiedot: YMPA225
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=158419

YMPS471 Ekotoksikologian syventävä kirjallisuus, kirjatentti (5-8 op)

Opettaja: Jussi Kukkonen
Sisältö: Tavoitteena syventää tiettyä ekotoksikologian erityisalaa (kuten esim. lisääntymis- ja endokriinihäiriöt, lääkeaineiden ekotoksikologia, säädöstoksikologia, riskinarviointi, toksisuustestaus, teollisuusekotoksikologia, vesistötoksikologia tai terrestrinen ekotoksikologia) oman kiinnostuksen pohjalta. Opiskelijan tulee tehdä ehdotus lukuaineistoksi (noin 150-225 sivua/op) ja sopia siitä etukäteen tentaattorin kanssa.
Esitiedot: YMPA225 ja YMPS330 tai vastaavat sopimuksen mukaan.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156876

YMPS473 Yksilönkehityksen ja lisääntymisen ekotoksikologiaa vesieläimillä (1 op)

Opettaja: Jussi Kukkonen
Aikataulu: The course is not offered during the academic year 2013-2014.It will be given only every second year.
Sisältö: Luennoilla (12 t) käsitellään ympäristömuutosten ja -myrkkyjen vaikutuksia vesieläinten alkionkehitykseen ja lisääntymiseen. Selkärankaisten ja selkärangattomien lajien esimerkein käydään läpi tapauksia, joissa on käytetty mm. erityyppisiä tutkimusmenetelmiä fysiologisten, histopatologisten sekä biomarkkereiden vasteiden mittaamiseksi.
Esitiedot: YMPA225 ja sen esitiedot.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156877

YMPS474 Molekylaarinen ja biokemiallinen toksikologia (2 op)

Opettaja: Jussi Kukkonen
Aikataulu: Tarkka aikataulu ilmoitetaan myöhemmin
Sisältö: Luennoilla käsitellään molekylaarisia ja biokemiallisia
toksisuuden mekanismeja, toksisuuteen vaikuttavia tekijöitä sekä toksisuuden tutkimusmenetelmiä ja niiden sovellettavuutta.
Kirjallisuus: TIMBRELL (2000) Principles of Biochemical Toxicology, Third Edition. Tarkentuu Optimassa ja luentojen alussa.
Esitiedot: YMPA225 pakollinen ja suositeltava YMPS477.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156880

YMPS475 Biomarkkerit ja bioindikaattorit, kirjatentti (3 op)

Opettaja: Aimo Oikari
Sisältö: Käsitellään haitallisille aineille altistumisen, herkistymisen ja vaikutusten biomarkkereita, sekä yksilövasteiden suhdetta laji-indikaattoreiden käytön perusteisiin ja sovellutuksiin.
Esitiedot: YMPA225 (ekotoksikologian ja riskinarvioinnin perusteet) sekä esim YMPS476 (metallien ekotoksikologia) tai vastaava sopimuksen mukaan.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156881

YMPS476 Metallien ekotoksikologia (3 op)

Opettaja: Aimo Oikari
Opetusaika: 01.10. - 27.11.2013
Sisältö: Metallien kemialliset perusominaisuudet, päästölähteet (mm. kaivos-, konepaja-, energiateollisuus), biosaatavuus ja eliöiden altistuminen, bioalkylaatio, vaikutusmekanismit, säätely ja adaptaatio sekä ekotoksikologisten ja terveydellisten riskien arviointi.
Esitiedot: Kemian perusopintoja sekä YMPA225.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156730

YMPS477 Ympäristöfysiologia (3 op)

Opettaja: Aimo Oikari
Opetusaika: 05.11.2013 - 22.01.2014
Sisältö: Luennoilla käsitellään eläinten ja kasvien fysiologisia sopeutumia vesi- ja maaympäristöissä, abioottisten ympäristötekijöiden aiheuttamia lyhyt- ja pitkäkestoisia vasteita sekä niiden merkitystä yksilöiden ja populaatioiden menestykseen muuttuvissa ympäristöissä. Stressorit ja stressivasteiden endokrinologia ja kudosvasteet.
Kirjallisuus: Lukupaketti; kirjasuositus WILLMER ym. (2000) Environmental Physiology of Animals.
Esitiedot: BIOP101; BIOP103 erittäin hyödyllinen ja BIOP102 suositeltava. YMPA225 ympäristötieteilijöille pakollinen ja muille erittäin suositeltava.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156734

YMPS478 Kemikaalionnettomuuksien ekotoksikologia ja ympäristöriskit (3 op)

Opettaja: Jussi Kukkonen
Opetusaika: 26.11. - 18.12.2013
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156737

YMPS479 Advanced environmental chemistry - emerging pollutants and SAR (2 op)

Opettaja: Jussi Kukkonen
Aikataulu: A schedule will be given later.
Sisältö: Discovery of new groups of environmental contaminants (e.g. pharmaceuticals, hormonal mimikers, personal care products) initiated in the late 90s and was connected the development of new analytical methods (e.g. LC-MS techniques). The emerging pollutants are often widely used in our every day life, but their environmental impacts are largely unknown. The analytical techniques for their analysis will be discussed. Examples of structure activity relationships (SAR) will be presented as well.
Kirjallisuus: Luentomonisteita
Esitiedot: Previous courses include Basics in environmental chemistry and toxicology (YMPP125, obligatory) and Introduction to ecotoxicology and risk assessment (YMPA225) or related studies, like organic chemistry I (KEM) and analytical chemistry (KEM)
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156921

YMPS492 Bioenergy production: processing and utilisation of by-products (3 op)

Opettaja: Prasad Kaparaju
Aikataulu: The course is not offered during the academic year 2013-2014.It will be given only every second year.
Sisältö: By-products from bioenergy production; Biomass ashes from treatment and utilisation in forest and agriculture; Anaerobic digestate from biogas process - handling, storage and good practices for use of digestate in agriculture; Stillage from bioethanol production - utilisation of stillage as animal feed and energy resource; Crude glycerol from biodiesel production - use of crude glycerol for production of value added products.
Kirjallisuus: see optima pages
Esitiedot: YMPP 111 and YMPP125
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156922

YMPS493 Biopolttoaineiden tuotannon ympäristövaikutukset (2 op)

Opettaja: Prasad Kaparaju
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=149446

YMPS494 Energiateknologian loppukuulustelu, kirjatentti (4 op)

Opettaja: Prasad Kaparaju
Sisältö: Sisältö sovitaan ympäristötieteen professorin kanssa. Opiskelija voi esittää soveltuvaa kirjallisuutta myös oman kiinnostuksen pohjalta.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156923

YMPS495 Impacts of biofuel production and use (4 op)

Opettaja: Prasad Kaparaju
Opetusaika: 23.09. - 29.11.2013
Kirjallisuus: Gasparatos A and Stromberg P (editors) Socioeconomic and Environmental Impacts of Biofuels: Evidence from Developing Nations.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156738

YMPS503 Maisemavaikutusten arviointi, kirjatentti (2 op)

Opettajat: Markku Kuitunen, Elisa Vallius
Sisältö: Kirjatentti. Maiseman rakenne ja maisemavaikutusten arviointi.
Kirjallisuus: Bell, Simon 2004: Elements of Visual Design in the Landscape 2nd ed. ja
The Landscape institute and the Institute of Environmental management and Assessment 2013: Guidelines for Landscape and Visual Impact Assessment, 3 rd ed..
Esitiedot: YMPS432
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156933

YMPS504 Sosiaalisten vaikutusten arviointi, kirjatentti (2 op)

Opettajat: Markku Kuitunen, Elisa Vallius
Sisältö: Kirjatentti: Sosiaalisten vaikutusten arvioinnin perusperiaatteet ja käytännön toteutus
Kirjallisuus: BARROW (1997) Social Impact Assessment ja SAIRINEN & KOHL (2004) Ihminen ja ympäristön muutos - Sosiaalisten vaikutusten arvioinnin teoriaa ja käytäntöjä.
Esitiedot: YMPS432
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156936

YMPS505 Ympäristönsuunnittelu ja kaavoitus, kirjatentti (3 op)

Opettajat: Markku Kuitunen, Elisa Vallius
Sisältö: Kirjatentti. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja kaavoitus.
Kirjallisuus: Rantojen maankäytön suunnittelu. Ympäristöopas 120, Ympäristöministeriö, 172s. Sähköinen versio http://www.ymparisto.fi (hakusanalla YO120).
Valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista.
Maankäyttö ja rakennuslaki 2000. Opas 5. Ympäristöministeriö, 55s. Sähköinen versio http://www.ymparisto.fi (hakusana isbn 951-37-3405-x).
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteiden soveltaminen kaavoituksessa.
Maankäyttö ja rakennuslaki 2000. Opas 9. Ympäristöministeriö, 51s. Sähköinen versio http://www.ymparisto.fi (hakusana isbn 951-731-248-2).
Tenttiä varten on hyvä tutustua myös Maankäyttö ja Rakennuslakiin (132/1999). Löydät sen Finlex portaalista (osoite: http://www.finlex.fi )
Jauhiainen, Jussi S. & Niemenmaa, Viivi 2006: Alueellinen suunnittelu. - Vastapaino, Tampere 292 s.
Esitiedot: YMPA253 tai vastaavat tiedot
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156937

YMPS511 Likaantuneen ympäristön kunnostus (4 op)

Opettaja: Tuula Tuhkanen
Aikataulu: Opintojaksoa ei järjestetä lukuvuonna 2013-2014.
Sisältö: Orgaanisilla haitta-aineilla ja metalleilla likaantuneen pohjaveden, maaperän ja sedimenttien kunnostuksen perusteet ja kunnostustekniikat. Likaantuneiden kohteiden ja likaavien yhdisteiden ominaisuudet. Likaantuneen alueen karakterisointi. In situ ja on site -kunnostustekniikat. Biologiset, fysikaaliset ja kemialliset kunnostusmenetelmät.
Esitiedot: YMPP110, YMPA212.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156938

YMPS512 Ympäristötekniikan harjoitukset (6 op)

Opettaja: Prasad Kaparaju
Opetusaika: 10.03. - 12.05.2014
Sisältö: Ympäristöteknologian prosessien tutkimukseen, tuotekehitykseen, soveltamiseen ja ongelmanratkaisuun liittyvät laboratorio- ja kenttätehtävät.
Esitiedot: YMPA206, YMPS322, YMPA259, YMPS511
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156630

YMPS514 Ympäristötekniikan kokeelliset tutkimusmenetelmät (4 op)

Opettaja: Prasad Kaparaju
Aikataulu: Opintojaksoa ei järjestetä lukuvuonna 2013-2014.
Sisältö: Kurssilla perehdytään ympäristötekniikan kokeellisin tutkimusmenetelmiin ja tehdään käytännön kokeellista tutkimusta jätteiden ja jätevesien käsittelyteknologioista. Järjestetään joka toinen vuosi.
Esitiedot: YMPA206, YMPA212, YMPA259
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156939

YMPS515 Jätehuollon syventävä kirjallisuus, kirjatentti (5 op)

Opettaja: Tuula Tuhkanen
Sisältö: Tavoitteena syventää jätehuollon tiettyä erityisalaa, esim. jätehuoltojärjestelmät, jätehuollon elinkaaritarkastelut ja ympäristövaikutukset, jätehuollon teknologiat, jätteiden synnyn ehkäisy, jätteiden hyötykäyttö, kansainvälinen jätekauppa, jätehuollon materiaalivirrat, jätehuollon lainsäädäntö ja ohjeistus. Kirjallisuus sovitaan erikseen opiskelijan kiinnostuksen perusteella.
Esitiedot: Ympäristötieteen aineopinnot.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156940

YMPS535 Ympäristöalan kansainvälinen kehitystyöprojekti (5 op)

Opettaja: Prasad Kaparaju
Aikataulu:
Course is offered in agreement with the students.
Sisältö: Projektityö tehdään ympäristöalan kansainvälisessä kehitystyöhankkeessa. Suorituksesta on sovittava etukäteen ympäristötieteiden professorin kanssa.
Esitiedot: Esitietoina ympäristötieteen aineopinnot.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156941

YMPS900 HOPS (1 op)

Opettajat: Prasad Kaparaju, Jussi Kukkonen
Sisältö: FM-tutkintoon sisältyvä henkilökohtainen opintosuunnitelma.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156945

YMPS901 Pro gradu-tutkielma (30 op)

Opettaja: Jussi Kukkonen
Sisältö: Tutkielma on opettajan ohjauksessa tehtävä tieteellinen tutkimustyö. Tarkoituksena on kouluttaa opiskelija omakohtaisen tutkimustyön suunnitteluun, suorittamiseen ja tieteelliseen raportointiin. Tutkielman aiheesta ja työn tekemisestä on sovittava etukäteen pääaineen professorin kanssa.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156946

YMPS902 Kypsyysnäyte (0 op)

Opettaja: Jussi Kukkonen
Sisältö: Valvotussa koetilanteessa suoritettu kirjallinen kypsyysnäyte, jossa opiskelija osoittaa perehtyneisyytensä tutkintoa varten tekemänsä tutkielman aihepiiriin ja akateemisen kirjoitustyylin hallintaan. Kypsyysnäytteen arvioinnin tekee sen sisällön osalta oppiaineen edustaja (tutkielman ohjaaja) ja kieliasun osalta kielikeskuksen opettaja. Jos kypsyysnäyte sisältyy kandidaatintutkintoon (tai aiempaan AMK-tutkintoon), sitä ei tarvitse kirjoittaa maisteritutkintoa varten uudestaan, vaan kypsyysnäytteeksi katsotaan pro gradu -tutkielman tiivistelmä, joka osoittaa kirjoittajan perehtyneisyyden tutkielman alaan.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156947

YMPS910 Maisteriseminaari (1 op)

Opettaja: Anssi Lensu
Opetusaika: 01.09.2013 - 07.05.2014
Sisältö: Ympäristötieteen ja -teknologian seminaarisarja, jossa vierailijoiden ja Pro gradu -työtä tekevien opiskelijoiden esityksiä. Kurssin kotisivu https://www.jyu.fi/bioenv/osastot/ymp/sem .
Esitiedot: Oman opiskelualan perusopinnot tulisi olla käytynä.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=152737

YMPS911 Tutkijaseminaari (2 op)

Opettaja: Anssi Lensu
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156948

Yleisinä tenttipäivinä voi suorittaa kirjatenttejä tai loppukuulusteluja. Tentteihin ilmoittaudutaan viimeistään viikkoa ennen tenttiä, maanantaihin klo 9:00 mennessä. Tenttiin osallistujien on varauduttava todistamaan henkilöllisyytensä kaikissa tenteissä.

Maanantaisin klo 8-12 Salissa YAA303
Syyslukukausi 2013
	16.9., 14.10., 11.11., 9.12.
Kevätlukukausi 2014
	20.1., 10.2., 10.3., 28.4., 12.5.
Kesälukukausi 2014
	9.6., 14.7., 11.8.

Kesälukukaudella järjestetään kolme yleistä kuulustelua. Tentit ovat maanantaisin klo 8-12 salissa YAA303. Ilmoittautuminen kesä- ja heinäkuun tentteihin viimeistään perjantaina 23.5.2014 ja elokuun tenttiin viimeistään perjantaina 26.7.2014.

Rästitentti järjestetään sekä syyslukukauden että kevätlukukauden viimeisenä perjantaina klo 8-12, salissa YAA303. Ilmoittautuminen tenttiin tapahtuu tenttikuorella.

MUUTOKSET OPETUSOHJELMAAN

Opetusohjelman muutokset päivitetään Korppi-järjestelmään, https://korppi.jyu.fi/. Muutoksista ilmoitetaan mahdollisesti myös sähköposti-listalla bio_opiskelijat(at)lists.jyu.fi, jolle voi liittyä osoitteessa http://lists.jyu.fi/mailman/listinfo/bio_opiskelijat.

Fysiikan laitos

Käyntiosoite	Ylistönrinne, Survontie 9
Postiosoite	PL 35, 40014 Jyväskylän yliopisto
www	http://www.jyu.fi/fysiikka
Sähköpostiosoitteet	etunimi.sukunimi@jyu.fi

Toimisto, avoinna ma-pe 9-15		Huone
Amanuenssi	Leskinen, Soili	FL217
Osasto- ja toimistosihteerit	Blå, Anna-Liisa	FL238
	Haapaniemi, Minttu	FL238
	Hilska, Marjut	FL238
	Kaari, Nina	FL238
Laitoksen johtaja	Maalampi, Jukka, prof.	FL239
Varajohtaja	Kataja, Markku, prof.	FL206
Varajohtaja	Julin, Rauno, prof.	FL204
Opintoneuvojat
Amanuenssi	Leskinen, Soili tavattavissa ma-pe 9-14	FL217
Lehtori	Merikoski, Juha (Opettajankoulutus) tavattavissa ma-to 10-12	FL219
Yliopistonlehtori	Maunuksela Jussi tavattavissa ma-to 10-12	YF408
Nanotieteiden maisteriohjelma
Professori	Ihalainen, Janne	YAB 214.2
Master's studies in nuclear and particle physics
Yliopistonlehtori	Grahn Tuomas	YFL212
Kirjasto
Ylistönrinne, Survontie 9, K-rakennus, 3. kerros, avoinna 8-16

Uusien opiskelijoiden info- ja nimenhuutotilaisuus ma 2.9. klo 10.15 salissa FYS1 ja Lentävä lähtö fysiikkaan ohjelma 3.-13.9.

Fysiikan alalla voi Jyväskylän yliopistossa suorittaa luonnontieteiden kandidaatin (alempi korkeakoulututkinto) ja filosofian maisterin (ylempi korkeakoulututkinto) tutkinnot sekä filosofian lisensiaatin ja filosofian tohtorin jatkotutkinnot. Luonnontieteiden kandidaatin tutkintoon kuuluvat opinnot voidaan suorittaa kolmessa vuodessa, ja ne muodostavat pohjan maisteriopinnoille, jotka voidaan suorittaa kahdessa vuodessa.

Kandidaatin tutkinto antaa laajat perustiedot fysiikasta ja valmiudet soveltaa monipuolisesti kokeellisia, matemaattisia ja tietoteknisiä menetelmiä ongelmanratkaisuun. Kokeellisten ja teoreettisten harjoitustehtävien kautta opitaan tiedonhankintaa, yhteistyötaitoja sekä tulosten kirjallista ja suullista esittämistä. Maisterin tutkinnon suorittanut fyysikko hallitsee syvällisesti valitsemansa erikoistumisalan tiedot ja menetelmät sekä kykenee luovasti ja itsenäisesti käyttämään niitä vaativissa perustutkimuksen tai sovelletun fysiikan tehtävissä kansainvälisessä toimintaympäristössä.

Sopivin kurssivalinnoin on mahdollista tähdätä johonkin erityiseen toimenkuvaan. Tällaisia ovat esimerkiksi tutkijan, suunnittelijan ja kouluttajan tehtävät teollisuudessa, tutkimuslaitoksissa ja korkeakouluissa, markkinointityö teollisuuden ja kaupan palveluksessa, sairaala- ja säteilyfyysikon tehtävät sairaaloissa ja alan yrityksissä tai tiedotustehtävät julkisen sanan palveluksessa. Fysiikan opettajia tarvitaan peruskouluihin, lukioihin, ammatillisiin kouluihin, opistoihin ja ammattikorkeakouluihin. Varsinaisen opetustyön lisäksi opettajankoulutukseen saaneille on tarjolla työpaikkoja mm. tiedotustehtävissä ja hallinnon alalla.

Vapaavalintaisissa opinnoissa opiskelija keskittyy valitsemiinsa fysiikan osa-alueisiin, joita ovat ydin- ja kiihdytinpohjainen fysiikka, materiaalifysiikka, nanotiede, hiukkasfysiikka, kosmologia, soveltava säteily- ja biofysiikka, teollisuusfysiikka, elektroniikka sekä mittaus-, laite- ja anturitekniikka. Usein opintoihin liittyy opiskelujakso ulkomaisessa yliopistossa tai tutkimuslaitoksessa. Fysiikan opintoja parhaiten tukevia sivuaineita ovat matematiikka ja tietotekniikka. Tutkintoon voi varsin vapaasti sisällyttää muidenkin alojen opintoja, kuten kemiaa, ympäristötieteitä, taloustieteitä ja viestintää. Fysiikan opettajaksi opiskeleville sivuaineiksi suositellaan erityisesti matematiikkaa ja kemiaa, sillä monissa opetusviroissa on nämä kolme opetettavaa ainetta. Nanotieteiden koulutusohjelmassa opiskellaan fysiikan lisäksi kemiaa ja biologiaa.

Opintojen mitoituksen peruste tutkinnossa on opintopiste (op). Opintojaksot pisteytetään niiden edellyttämän työmäärän mukaan. Yhden lukuvuoden opintojen suorittamiseen keskimäärin vaadittava 1600 tunnin työpanos vastaa 60 opintopistettä.

Kandidaatin tutkinnon laajuus on 180 opintopistettä, pääaine on fysiikka ja sen sisältö on kaikille fysiikan opiskelijoille pääosin sama. Kandidaatin tutkinnon voi suorittaa myös nanotieteiden koulutusohjelmassa, johon opiskelijat on valittu erillisellä haulla.

Maisterin tutkinnon laajuus on 120 opintopistettä. Maisterin tutkinnossa opiskelijat voivat valita pääaineekseen fysiikan, soveltavan fysiikan tai teoreettisen fysiikan. Fysiikan opettajiksi opiskelevien pääaine on fysiikka. Maisteriopintojen pääaineen valinta on vapaa. Ainoastaan aineenopettajan koulutukseen ja erillisiin koulutus- ja maisteriohjelmiin (nanotieteiden maisteriohjelma sekä hiukkas- ja ydinfysiikan maisteriopinnot) otettavien opiskelijoiden määrä on rajoitettu ja niihin on siksi erilliset haut. Poikkeus ovat nanotieteiden koulutusohjelmassa kandidaatin tutkinnon suorittaneet, jotka voivat suorittaa maisteriopinnot nanotieteiden maisteriohjelmassa ilman erillistä hakua.

Sivuaineopintoina voi fysiikan alalla suorittaa kaikille vapaat fysiikan perus- ja aineopintojen sekä fysiikan, soveltavan fysiikan ja teoreettisen fysiikan syventävien opintojen opintokokonaisuudet.

Luonnontieteiden kandidaatin tutkinnon voi suorittaa kahdella tavalla. Vaihtoehdossa A fysiikan ilmiömaailman, käsitteiden ja menetelmien hallinta rakentuu perusteista lähtien lukion tietoja syventäen. Vaihtoehdossa B fysiikan perusopintojen sisällöt käydään läpi tiivistetysti, erinomaisesti hallitut lukion fysiikka ja matematiikka esitietoina edellyttäen. Vaihtoehdossa A jää alussa tilaa laajemmille sivuaineopinnoille, vaihtoehdossa B edetään nopeammin fysiikan aineopintokursseihin. Opintojen laajuus ja kesto ovat kummassakin vaihtoehdossa samat ja kumpikin vaihtoehto tarjoaa samat jatkomahdollisuudet. Vaihtoehtoon B otetaan vuosittain enintään 15 opiskelijaa, joiden valinta perustuu lukiosuorituksiin ja haastatteluun.

Pääaineopinnot, 90 op Fysiikan perusopinnot FYSP010 Lentävä lähtö fysiikkaan, 2 op FYSP101 F1: Mekaniikan perusosa, 5 op FYSP102 F2: Mekaniikan jatko-osa, 5 op FYSP103 F3: Termodynamiikka ja optiikka, 5 op FYSP104 F4: Sähköopin perusteet, 5 op FYSP105 F5: Sähkömagnetismi, 5 op FYSP106 F6: Moderni fysiikka, 5 op Fysiikan menetelmät FYSP111 M1: Derivointi ja integrointi, 3 op FYSP112 M2: Vektorit ja kompleksiluvut, 3 op FYSP113 M3: Differentiaaliyhtälöt, 3 op FYSA114 M4: Vektorianalyysi, 3 op FYSA115 M5: Lineaarialgebra, 3 op FYSA116 M6: Integraalimuunnokset, 3 op FYSP110 Fysiikan kokeelliset menetelmät, 3 op FYSP120 Fysiikan numeeriset menetelmät, 4 op Fysiikan aineopintokurssit FYSA210 Mekaniikka, 5 op FYSA220 Sähköoppi, 5 op FYSA233 Kvanttimekaniikka I (osa A): teoria, 3 op*) FYSA234 Kvanttimekaniikka I (osa A): laboratoriotyöt, 1 op *) FYSA235 Kvanttimekaniikka I (osa B): teoria, 3 op *) FYSA241 Statistinen fysiikka (osa A), 4 op *)  FYSA242 Statistinen fysiikka (osa B), 3 op*) Kandidaatin tutkielma ja kypsyysnäyte FYSA291 Kandidaatin tutkielma (suoritetaan kurssimuotoisesti), 9 op FYSA295 Kypsyysnäyte

Kieli- ja viestintäopinnot sekä henkilökohtainen opintosuunnitelma, 7 op Viestintäkurssi, 2 op Toinen kotimainen kieli, 2 op I vieras kieli, 2 op Henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS), 1 op

Sivuaineopinnot, 50-60 op Perusopinnot kahdessa oppiaineessa tai perusopinnot yhdessä aineessa ja jokin vähintään 25 opintopisteen laajuinen monitieteinen opintokokonaisuus tai aineopinnot yhdessä oppiaineessa. Kaikille suositellaan matematiikasta vähintään perusopintoja.

Valinnaiset opinnot, 23-33 op Tutkintoon on lisäksi suoritettava vapaasti valittavia opintoja esim. fysiikassa, matematiikassa, kemiassa, tietotekniikassa tai tietoliikennetekniikassa siten, että opintojen kokonaislaajuus on vähintään 180 op.

*) Jos aineenopettajan kasvatustieteelliset perusopinnot (yht. 25 op) sisältyvät sivuaineena kandidaatin tutkintoon, tutkintoon tulee sisällyttää  Kvanttimekaniikka I:n  ja  Statistisen fysiikan kursseista  vähintään  7  op.  Pääaineopintojen laajuus kandidaatin tutkinnossa on tällöin 83 op ja valinnaisten opintojen 30-40 op.

Pääaineopinnot, 90 op Fysiikan perusopinnot FYSP010 Lentävä lähtö fysiikkaan, 2 op FYSP107 F1-F5: Mekaniikasta sähköoppiin, 9 op FYSP106 F6: Moderni fysiikka, 5 op Fysiikan menetelmät FYSP111 M1: Derivointi ja integrointi, 3 op FYSP112 M2: Vektorit ja kompleksiluvut, 3 op FYSP113 M3: Differentiaaliyhtälöt, 3 op FYSA114 M4: Vektorianalyysi, 3 op FYSA115 M5: Lineaarialgebra, 3 op FYSA116 M6: Integraalimuunnokset, 3 op FYSP110 Fysiikan kokeelliset menetelmät, 3 op FYSP120 Fysiikan numeeriset menetelmät, 4 op Fysiikan aineopintokurssit FYSA210 Mekaniikka, 5 op FYSA220 Sähköoppi, 5 op FYSA233 Kvanttimekaniikka I (osa A): teoria, 3 op FYSA234 Kvanttimekaniikka I (osa A): laboratoriotyöt, 1 op FYSA235 Kvanttimekaniikka I (osa B): teoria, 3 op FYSA241 Statistinen fysiikka (osa A), 4 op FYSA242 Statistinen fysiikka (osa B), 3 op Fysiikan valinnaisia kursseja, väh. 16 op FYSE300 Elektroniikka I (tai vain osa A) FYSH300 Hiukkasfysiikka FYSM300 Materiaalifysiikka I FYSN300 Ydinfysiikka I FYSS300 Mittaustekniikka FYSS350 Virtausmekaniikka I (tai vain osa A) Kandidaatin tutkielma ja kypsyysnäyte FYSA291 Kandidaatin tutkielma (suoritetaan kurssimuotoisesti), 9 op FYSA295 Kypsyysnäyte

Sivuaineopinnot, 50-60 op Perusopinnot kahdessa oppiaineessa tai perusopinnot yhdessä aineessa ja jokin vähintään 25 opintopisteen laajuinen monitieteinen opintokokonaisuus tai aineopinnot yhdessä oppiaineessa. Kaikille suositellaan matematiikasta vähintään perusopintoja.

Kieli- ja viestintäopinnot sekä henkilökohtainen opintosuunnitelma, 7 op Viestintäkurssi, 2 op Toinen kotimainen kieli, 2 op I vieras kieli, 2 op Henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS), 1 op

Valinnaiset opinnot, 23-33 op Tutkintoon on lisäksi suoritettava vapaasti valittavia opintoja esim. fysiikassa, matematiikassa, kemiassa, tietotekniikassa tai tietoliikennetekniikassa siten, että opintojen kokonaislaajuus on vähintään 180 op.

Filosofian maisterin tutkintoon vaaditaan edeltävinä opintoina luonnontieteiden kandidaatin (LuK) tutkinto tai vastaavat opinnot. Ennen maisteriopintojen aloittamista opiskelijan on laadittava henkilökohtainen opintosuunnitelma, josta saa yhden opintopisteen valinnaisiin opintoihin. Maisterin tutkinnon tutkintovaatimukset riippuvat pääaineesta, joka voi olla fysiikka, soveltava fysiikka tai teoreettinen fysiikka.

Fysiikka

Pääaineopinnot, 90 op Kaksi seuraavista kursseista, 16 op FYSH300 Hiukkasfysiikka FYSM300 Materiaalifysiikka I FYSN300 Ydinfysiikka I FYSE301 Elektroniikka I (osa A), 4 op FYSE302 Elektroniikka I (osa B), 4 op FYSxxxx Valinnaisia pääaineopinnoiksi soveltuvia opintojaksoja, 22 op Toinen seuraavista opintojaksoista, 10 op FYSZ460 Syventäviin opintoihin kuuluvat laboratoriotyöt FYSZ470 Erikoistyö FYSZ489 Graduseminaari, 4 op FYSZ490 Pro gradu -tutkielma, 30 op FYSZ495 Maturiteetti

Valinnaiset opinnot, 30 op Tutkintoon on lisäksi suoritettava vapaasti valittavia opintoja esim. fysiikassa, matematiikassa, kemiassa, tietotekniikassa tai tietoliikennetekniikassa siten, että opintojen kokonaislaajuus on vähintään 120 op.

Soveltava fysiikka

Pääaineopinnot, 90 op FYSE301 Elektroniikka I (osa A), 4 op FYSE302 Elektroniikka I (osa B), 4 op FYSM300 Materiaalifysiikka I, 8 op FYSS300 Mittaustekniikka, 5 op FYSS311 Säätötekniikan perusteet, 5 op FYSxxxx Syventäviä opintoja seuraavilta alueilta:  20 op Elektroniikka ja mittaustekniikka *)     Teollisuusfysiikka **)     Uusiutuva energia ***) Toinen seuraavista opintojaksoista, 10 op FYSZ460 Syventäviin opintoihin kuuluvat laboratoriotyöt FYSZ470 Erikoistyö FYSZ489 Graduseminaari, 4 op FYSZ490 Pro gradu -tutkielma, 30 op FYSZ495 Maturiteetti

Esimerkkejä soveltuvista kursseista: *) Elektroniikka II, Digitaalielektroniikka, Digitaalielektroniikan jatkokurssi, Mikro- ja nanovalmistusmenetelmät, Tietokoneavusteiset mittaukset ja tiedonkeruu I, CAD-kurssi, JAMKin tarjoamat kurssit **) Virtausmekaniikan kurssit,  Prosessisuunnittelu ja -automaatiokurssit,Tietokoneavusteiset mittaukset ja tiedonkeruu I, JAMKin tarjoamat kurssit ***) Uusiutuvan energian tuotanto I ja II, Teknillinen termodynamiikka, Lämmönsiirtoprosessit, Aurinkoenergia, Tuulienergia, Tietokoneavusteiset mittaukset ja tiedonkeruu I

Valinnaiset opinnot, 30 op Tutkintoon on lisäksi suoritettava vapaasti valittavia opintoja esim. fysiikassa, tietotekniikassa tai tietoliikennetekniikassa siten, että opintojen kokonaislaajuus on vähintään 120 op.

Teoreettinen fysiikka

Pääaineopinnot, 90 op Kaksi seuraavista kursseista, 16 op FYSH300 Hiukkasfysiikka FYSM300 Materiaalifysiikka I FYSN300 Ydinfysiikka I FYSTxxx Fysiikan matemaattisten menetelmien kursseja, 9 op FYST530 Kvanttimekaniikka II, 12 op FYSxxxx Valinnaisia pääaineopinnoiksi soveltuvia opintojaksoja, 9 op FYSZ470 Erikoistyö, 10 op FYSZ489 Graduseminaari, 4 op FYSZ490 Pro gradu -tutkielma, 30 op FYSZ495 Maturiteetti

Valinnaiset opinnot, 30 op Vapaasti valittavia opintoja esim. fysiikassa, matematiikassa tai tietotekniikassa on suoritettava siten, että opintojen kokonaislaajuus on vähintään 120 op. Kandidaatin ja maisterin tutkinnon yhdessä on sisällettävä vähintään matematiikan aineopintokokonaisuus tai vastaavat opinnot.

Tutkintoon vaaditaan edeltävinä opintoina luonnontieteiden kandidaatin tutkinto tai vastaavat opinnot. Ennen maisteriopintojen aloittamista opiskelijan on laadittava henkilökohtainen opintosuunnitelma, josta saa yhden opintopisteen valinnaisiin opintoihin. Fysiikan opettajien pääaine on fysiikka. Alla esitetyt tutkintovaatimukset antavat pätevyyden kahden opetettavan aineen virkoihin. Tutkinto suositellaan rakennettavan siten, että valinnaiset opinnot keskitetään kolmannen opetettavan aineen perus- ja aineopintoihin.

Pääaineopinnot, 60 op Vähintään yksi seuraavista kursseista, 8 op FYSH300 Hiukkasfysiikka FYSM300 Materiaalifysiikka I FYSN300 Ydinfysiikka I *) Valinnaiset fysiikan FYSxxxx kurssit, 18 op FYSZ460 Syventäviin opintoihin kuuluvat laboratoriotyöt, 10 op FYSZ489 Graduseminaari, 4 op FYSZ490 Pro gradu -tutkielma, 20 op FYSZ495 Maturiteetti

Sivuaine- ja valinnaiset opinnot, 60 op Toisen opetettavan aineen opintoja esim. matematiikassa, kemiassa tai tietotekniikassa on suoritettava siten, että kandidaatin ja maisterin tutkinto yhdessä sisältävät vähintään kyseisen aineen aineopintokokonaisuuden sekä pedagogisia perus- ja aineopintoja siten, että kandidaatin ja maisterin tutkinto yhdessä sisältävät aineenopettajan pätevyyteen vaadittavan pedagogisten opintojen aineopintokokonaisuuden. Lisäksi vapaasti valittavia opintoja esim. fysiikassa, matematiikassa tai tietotekniikassa on suoritettava siten, että opintojen kokonaislaajuus on vähintään 120 op.

*) Valinnaisiin kursseihin suositellaan sisällytettävän kurssit FYSK310 Demonstraatiokurssi ja FYSK320 Koulufysiikka ja fysiikan opettaminen. Näihin kursseihin voi sisältyä myös kurssi MTKS010 Opetuksen tutkimusmenetelmät, 2 op.

Kandidaatin tutkinto pääaineena fysiikka, 180 op

Fysiikan pääaineopinnot, 85 op Fysiikan perus- ja aineopinnot, 46 op FYSP010 Lentävä lähtö fysiikkaan, 2 op FYSP101 F1: Mekaniikan perusosa, 5 op FYSP102 F2: Mekaniikan jatko-osa, 5 op FYSP103 F3: Termodynamiikka ja optiikka, 5 op FYSP104 F4: Sähköopin perusteet, 5 op FYSP105 F5: Sähkömagnetismi, 5 op FYSP106 F6: Moderni fysiikka, 5 op FYSA233 Kvanttimekaniikka I (osa A): teoria, 3 op FYSA234 Kvanttimekaniikka I (osa A): laboratoriotyöt, 1 op FYSA235 Kvanttimekaniikka I (osa B): teoria, 3 op FYSA241 Statistinen fysiikka (osa A), 4 op FYSA242 Statistinen fysiikka (osa B), 3 op Menetelmäopinnot, 22 op FYSP111 M1: Derivointi ja integrointi, 3 op FYSP112 M2: Vektorit ja kompleksiluvut, 3 op FYSP113 M3: Differentiaaliyhtälöt, 3 op FYSA114 M4: Vektorianalyysi, 3 op FYSA115 M5: Lineaarialgebra, 3 op FYSP110 M7: Kokeelliset menetelmät, 3 op FYSP120 M8: Numeeriset menetelmät, 4 op Nanotieteiden opinnot, kandidaatin tutkielma ja kypsyysnäyte, 17 op SMBP802 Nanotiede ja teknologia, 2 op SMBA812 Nanotieteiden laboratoriotyöt: Molekulaariset vuorovaikutukset, 6 op FYSA291 Kandidaatin tutkielma (suoritetaan kurssimuotoisesti), 9 op FYSA295 Kypsyysnäyte

Sivuaineopinnot (kemia ja solu- ja molekyylibiologia), 50 op Kemian opinnot, 25 op KEMP111 Kemian perusteet 1, 5 op KEMP112 Kemian perusteet 2, 5 op KEMP113 Kemian perusteet 3, 4 op KEMP114 Kemian perusteet 4, 7 op KEMA200 Johdatus laboratoriotöihin, 4 op Solu- ja molekyylibiologian opinnot, 25 op BIOP101 Biokemian, solu- ja molekyylibiologian perusteet, 6 op BIOA126 Solu- ja molekyylibiologian ja biokemian laboratoriotyökurssi, 3 op SMBA111 Proteiinien rakenne ja toiminta, 4 op SMBA302 Mikrobiologian perusteet, 3 op SMBA310 Virologian perusteet, 4 op SMBA502 Solun kemia, 4 op SMBA109 Mikroskopian perusteet, 1 op

Kieli- ja viestintäopinnot sekä henkilökohtainen opintosuunnitelma, 7 op Viestintäkurssi, 2 op Toinen kotimainen kieli, 2 op I vieras kieli, 2 op Henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS), 1 op

Valinnaiset opinnot, 38 op Tutkintoon on lisäksi suoritettava vapaasti valittavia opintoja esim. nanotieteissä, fysiikassa, matematiikassa, kemiassa, tietotekniikassa tai tietoliikennetekniikassa siten, että opintojen kokonaislaajuus on vähintään 180 op. Kandidaatin tutkinnon jälkeen opintoja voi jatkaa suoraan nanotieteiden maisteriohjelmassa ilman erillistä hakua tai muissa fyysikon maisterivaihtoehdoissa.

Maisteriohjelmat on tarkoitettu soveltuvan alemman korkeakoulututkinnon tai insinööri/AMK-tutkinnon suorittaneille. Koulutukseen järjestetään erilliset haut. Nanotieteiden koulutusohjeman suoravalitut voivat jatkaa nanotieteiden maisteriohjelmassa ilman erillistä hakua.

Master's Studies in Nuclear and Particle Physics

The major is physics or theoretical physics depending on optional studies.

Major subject studies, 90 crp FYSH300 Particle physics, 8 crp FYSN300 Nuclear Physics I, 8 crp FYSXxxx Optional courses in nuclear and particle physics, 30 crp FYST530 Quantum Mechanics II, 12 crp           Nuclear physics courses:         FYSN400 Nuclear Physics II, 9 crp      FYSN410 Cyclotron Physics, 5 crp         FYSN420 Accelerator Physics, 5 crp         FYSN430 Accelerator Technique, 5 crp  FYSN440 Nuclear Astrophysics, 5 crp    FYSN445 Applied Nuclear Physics, 5 crp           FYSN460 Nuclear fission and its applications, 4 crp      FYSN500 Nuclear Physics III, 9 crp       FYSN550 Techniques for Nuclear and Accelerator Based Physics Experiments, 8 crp FYSNxxx Other nuclear physics courses Particle physics courses:          FYSH371 Particle Astrophysics Phenomena and Processes, 5 crp FYSH440 Cosmology, 9 crp        FYSH510 Quantum Field Theory, 11 crp            FYSH515 Applications of Quantum Field Theory, 11 crp          FYSH540 Neutrino Physics, 5 crp           FYSH551 Ultra-relativistic Heavy Ion Physics, 7 crp     FYSHxxx Other particle physics courses FYSZ470 Research Training, 10 crp FYSZ489 Seminar, 4 crp FYSZ490 Master's Thesis, 30 crp FYSZ495 Maturity examination

Optional studies, 30 crp Optional studies in e.g. physics, mathematics etc. have to be taken so that the degree includes at least 120 crp.

Master’s Degree Programme in Nanoscience

The major is physics, applied physics or theoretical physics. The major is chosen based on optional courses and studies prior to Master's studies.

Major subject studies, 90 crp FYSE301 Electronics I (part A), 4 crp          FYSE302 Electronics I (part B), 4 crp FYSM300 Condensed Matter Physics I, 8 crp FYSM340 Computational Nanoscience, 2 crp SMBS813 Fundamentals of NanoScience, 6 crp SMBS815 Practical course in nanoscience - imaging, 4 crp SMBS814 Seminar in Nanoscience, 3 crp Optional studies, 17 crp*) Another of the following courses, 10 crp FYSZ460 Advanced Laboratory FYSZ470 Research Training FYSZ480 Practical Training, 2 crp FYSZ490 Master's Thesis, 30 crp FYSZ495 Maturity Examination

Minor subject studies and optional studies, 30 crp Optional studies in e.g. physics, mathematics, chemistry, information technology, economics and communications have to be taken so that the degree includes at least 120 crp.

Fysiikan perusopinnot, 25 op

FYSP101 F1: Mekaniikan perusosa, 5 op FYSP102 F2: Mekaniikan jatko-osa, 5 op FYSP103 F3: Termodynamiikka ja optiikka, 5 op FYSP104 F4: Sähköopin perusteet, 5 op FYSP105 F5: Sähkömagnetismi, 5 op

Fysiikan aineopinnot, 35 op

Aineopintokokonaisuuden kirjaaminen opintosuoritusrekisteriin edellyttää, että fysiikan perusopinnot on suoritettu.

FYSP106 F6: Moderni fysiikka, 5 op FYSP110 M7: Fysiikan kokeelliset menetelmät, 3 op Seuraavia valinnaisia fysiikan kursseja, 27 op FYSA210 Mekaniikka, 5 op FYSA220 Sähköoppi, 5 op FYSA230 Kvanttimekaniikka I (tai osa A), 3-7 op FYSA240 Statistinen fysiikka (tai osa A), 4-7 op FYSE300 Elektroniikka I (tai osa A), 4-8 op FYSH300 Hiukkasfysiikka, 8 op FYSKxxx Fysiikan opettamiseen liittyvät kurssit* FYSM300 Materiaalifysiikka I, 8 op FYSN300 Ydinfysiikka I, 8 op FYSS350 Virtausmekaniikka I (tai osa A), 4-9 op

*) Aineenopettajaksi opiskeleville enintään 10 op. Erityisesti suositellaan Demonstraatiokurssia FYSK310.

Fysiikan aineopintokokonaisuuden suorittaminen edellyttää matemaattisten menetelmien M1-M6 tai matematiikan perusopintojen hallintaa.

Fysiikan syventävät opinnot, 60 op

Syventävien opintojen opintokokonaisuuden kirjaaminen opintosuoritusrekisteriin edellyttää, että fysiikan perus- ja aineopinnot on suoritettu.

Seuraavat kurssit, elleivät ne sisälly fysiikan aineopintoihin, 0-24 op FYSA210 Mekaniikka, 5 op FYSA220 Sähköoppi, 5 op FYSA230 Kvanttimekaniikka I, 7 op FYSA240 Statistinen fysiikka, 7 op Valinnaisia pääaineeseen sopivia fysiikan opintojaksoja, 26-50 op Yksi seuraavista opintojaksoista, 10 op FYSZ460 Syventäviin opintoihin kuuluvat laboratoriotyöt FYSZ470 Erikoistyö FYSZ485 Sivuainetutkielma

Soveltavan fysiikan ja teoreettisen fysiikan syventävät opinnot, 60 op
Valinnaisista syventävistä kursseista sovitaan oppiaineen professorin kanssa. Muilta osin vaatimukset ovat samat kuin fysiikan syventävissä opinnoissa.

Fysiikan opintojaksot suoritetaan pääsääntöisesti välikokein tai opintojakson jälkeen järjestettävällä lopputentillä. Opintojaksoihin kuuluvat laskuharjoitukset ovat tärkeä osa fysiikan opiskelua ja kurssin arvostelua, samoin kursseihin sisältyvät laboratoriotyöt. Kursseja voi suorittaa myös erillisillä tenteillä.

Fysiikan opintojaksot ja pro gradu -tutkielma arvostellaan kokonaislukuasteikolla 1-5. LuK-tutkielmaa ja seminaaria ei arvostella.

Fysiikan opintokokonaisuuksien (perus-, aine ja syventävät opinnot) arvolauseet määräytyvät niihin kuuluvien opintojaksojen arvosanojen opintopistemäärillä painotetusta keskiarvosta seuraavasti:

1 välttävä:	1,00-1,59
2 tyydyttävä:	1,60-2,49
3 hyvä:	2,50-3,49
4 kiitettävä:	3,50-4,49
5 erinomainen:	4,50-5,00

Seuraavassa on opintojen ajoitussuunnitelma luonnontieteiden kandidaatin tutkinnolle nk. "normaali tahti". Ajoitussuunnitelmassa on suositeltu matematiikan perusopintoja ja niiden aloittamista ensimmäisen vuoden syksyllä. Matematiikan opinnot voi aloittaa myös 2. vuoden syksyllä ja suorittaa ensimmäisenä syksynä muita tutkintoon sisältyviä sivuaineita. Nanotieteiden koulutusohjelmassa opiskeleville suositellaan ajoitussuunnitelmassa esitettyjen matematiikan opintojen korvaamista kemian ja biologian opinnoilla. Kursseja valitessa on aina huomioitava esitietoina vaaditut opinnot.

1. Vuosi
Syksy (jakso1)	Kevät (jakso1)
Lentävä lähtö fysiikkaan (S1) M1: Derivointi ja integrointi (S1) F1: Mekaniikan perusosa (S1) M2: Vektorit ja kompleksiluvut (S2) F2: Mekaniikan jatko-osa (S2) Johdatus matematiikkaan (S1) 2) Lin. algebra ja geometria I (S1-2) 2,3)	M3: Differentiaaliyhtälöt (K1) M7: Fys. kokeelliset menetelmät (K1) F4: Sähköopin perusteet (K1) M4: Vektorianalyysi (K2) F5: Sähkömagnetismi (K2) Lin. algebra ja geometria II (K1-2) 2,3)
2. Vuosi
Syksy (jakso1)	Kevät (jakso1)
M5: Lineaarialgebra (S1) F3: Termodynamiikka ja optiikka (S1) M6: Integraalimuunnokset (S2) F6: Moderni fysiikka (S2) Johdatus reaalifunktioihin (S1)2,3) Raja-arvot ja jatkuvuus (S2)2,3) Sivuaine- tai valinnaisia opintoja	Mekaniikka (K1) Sähköoppi (K2) M8: Fys. numeeriset menetelmät (K2) Derivaatta ja integraali A (K1)2,3) Derivaatta ja integraali B (K2)2,3) Sivuaine- tai valinnaisia opintoja
3. Vuosi
Syksy (jakso1)	Kevät (jakso1)
Kvanttimekaniikka I: osat A (S1) Kvanttimekaniikka II: osa B (S2) Sivuaine- tai valinnaisia opintoja	Statistinen fysiikka: osa A (K1) Statistinen fysiikka: osa B (K2) LuK-tutkielma (K1-2) Sivuaine- tai valinnaisia opintoja

Muuta: Kaikille suositellaan opiskelua ulkomailla 3 kk-1 vuosi: Kartuttaa opintopisteitä, oppii kieliä, saa uusia tuttavuuksia, tutustuu eri kulttuureihin...  Suositus opiskelun 3. tai 4. vuosi

1)	Opetusjaksot:	S1 = syksyn jakso 1:	02.09.-25.10.
		S2 = syksyn jakso 2:	28.10.-20.12.
		K1 = kevään jakso 1:	13.01.-14.03.
		K2 = kevään jakso 2:	17.03.-23.05., pääsiäisloma 14.04.-18.04.
2)	Matematiikan perusopintokokonaisuuden saa vaihtoehtoisesti myös suorittamalla kurssit Lineaarinen algebra ja geometria 1, Approbatur 1B, Approbatur 2A, Approbatur 2B ja valinnaisia MATP/MATA-tasoisia kursseja, siten, että opintojen laajuus on 25 op.(ks. matematiikan perusopinnot: vaihtoehto B).
3)	Matematiikan opinnot voi aloittaa myös 2. vuoden syksyllä ja suorittaa ensimmäisenä syksynä muita tutkintoon sisältyviä sivuaineita.

Maisteriopinnot aloitetaan henkilökohtaisen opintosuunnitelman laatimisella. Maisteriopintojen opinnot riippuvat pääaineesta, joka voi olla fysiikka, soveltava fysiikka tai teoreettinen fysiikka.

Seuraavassa on opintojen ajoitussuunnitelma luonnontieteiden kandidaatin tutkinnolle nk. "ripeä tahdin" mukaan. Ajoitussuunnitelmassa on suositeltu matematiikan perusopintoja ja niiden aloittamista ensimmäisen vuoden syksyllä. Matematiikan opinnot voi aloittaa myös 2. vuoden syksyllä ja suorittaa ensimmäisenä syksynä muita tutkintoon sisältyviä sivuaineita. Nanotieteiden koulutusohjelmassa opiskeleville suositellaan ajoitussuunnitelmassa esitettyjen matematiikan opintojen korvaamista kemian ja biologian opinnoilla. Kursseja valitessa on aina huomioitava esitietoina vaaditut opinnot.

1. Vuosi
Syksy (jakso1)	Kevät (jakso1)
Lentävä lähtö fysiikkaan (S1) M1: Derivointi ja integrointi (S1) F1-F5: Mekaniikasta sähköoppiin (S1-2) M2: Vektorit ja kompleksiluvut (S2) F6: Moderni fysiikka (S2) Johdatus matematiikkaan (S1) Lin. algebra ja geometria I (S1-2) 2,3)	M3: Differentiaaliyhtälöt (K1) M7: Fys. kokeelliset menetelmät (K1) Mekaniikka (K1) M4: Vektorianalyysi (K2) Sähköoppi (K2) Lin. algebra ja geometria II (K1-2) 2,3)
2. Vuosi
Syksy (jakso1)	Kevät (jakso1)
M5: Lineaarialgebra (S1) Kvanttimekaniikka I: osat A (S1) Kvanttimekaniikka II: osa B (S2) M6: Integraalimuunnokset (S2) Johdatus reaalifunktioihin (S1) 2,3) Raja-arvot ja jatkuvuus (S2) 2,3) Sivuaine- tai valinnaisia opintoja	Statistinen fysiikka: osa A (K1) Statistinen fysiikka: osa B (K2) M8: Fys. numeeriset menetelmät (K2) Derivaatta ja integraali A (S1) 2,3) Derivaatta ja integraali B (S2)2,3) Sivuaine- tai valinnaisia opintoja
3. Vuosi
Syksy (jakso1)	Kevät (jakso1)
Syventävä kurssi (S1-2) LuK-tutkielma (S1-2) Sivuaine- tai valinnaisia opintoja	Syventävä kurssi (K1-2) Sivuaine- tai valinnaisia opintoja

Muuta: Kaikille suositellaan opiskelua ulkomailla 3 kk-1 vuosi: Kartuttaa opintopisteitä, oppii kieliä, saa uusia tuttavuuksia, tutustuu eri kulttuureihin...  Suositus opiskelun 3. tai 4. vuosi

1)	Opetusjaksot:	S1 = syksyn jakso 1:	02.09.-25.10.
		S2 = syksyn jakso 2:	28.10.-20.12.
		K1 = kevään jakso 1:	13.01.-14.03.
		K2 = kevään jakso 2:	17.03.-23.05., pääsiäisloma 14.04.-18.04.
2)	Matematiikan perusopintokokonaisuuden saa vaihtoehtoisesti myös suorittamalla kurssit Lineaarinen algebra ja geometria 1, Approbatur 1B, Approbatur 2A, Approbatur 2B ja valinnaisia MATP/MATA-tasoisia kursseja, siten, että opintojen laajuus on 25 op.(ks. matematiikan perusopinnot: vaihtoehto B).
3)	Matematiikan opinnot voi aloittaa myös 2. vuoden syksyllä ja suorittaa ensimmäisenä syksynä muita tutkintoon sisältyviä sivuaineita.

Maisteriopinnot aloitetaan henkilökohtaisen opintosuunnitelman laatimisella. Maisteriopintojen opinnot riippuvat pääaineesta, joka voi olla fysiikka, soveltava fysiikka tai teoreettinen fysiikka.

Oikeus jatko-opintojen suorittamiseen fysiikassa myönnetään hakemuksen perusteella. Jatkokoulutukseen voivat hakea ylemmän korkeakoulututkinnon tutkinnon suorittaneet. Haku järjestetään kaksi kertaa vuodessa, ja se tapahtuu hakulomakkeella, johon liitetään opintosuoritusote, jatko-opintosuunnitelma sekä muut hakijan edukseen esittämät asiat. Jatkokoulutukseen hyväksyttävältä edellytetään vähintään kiitettävästi suoritettuja aine- ja syventäviä opintoja sekä maisterin tutkielman arvosanaa vähintään kiitettävä tai muulla tavalla osoitettuja (esim. lähtötasokoe tai näytöt tutkimustyössä) valmiuksia. Hakuajoista tiedotetaan laitoksen www-sivuilla ja opiskelijoiden ilmoitustaululla.

Myönnetty jatko-opiskeluoikeus oikeuttaa suorittamaan filosofian lisensiaatin ja filosofian tohtorin tutkinnon. Tohtorin tutkinnon suorittaminen ei vaadi lisensiaatintutkinnon suorittamista. Jatkotutkintoon kuuluvan opinnäytetyön, lisensiaatintutkimuksen tai väitöskirjan, voi tehdä fysiikan laitoksen edustamilla tutkimusaloilla: kokeellinen ja teoreettinen ydinfysiikka, kiihdytinteknologia, kiihdytinpohjaisen fysiikan sovellukset, teoreettinen hiukkasfysiikka, kosmologia, kokeellinen ja teoreettinen materiaalifysiikka, nanoteknologia, elektroniikka, paperinvalmistusteknologia ja fysiikan opetuksen tutkimus. Jatkotutkintoon vaaditun tutkimustyön voi suorittaa myös yliopiston ulkopuolella, kuten tutkimuslaitoksissa, teollisuudessa ja sairaaloissa.

Jatkotutkintoa suorittavalla on laitoksen nimeämä ohjaaja, jonka kanssa jatko-opinnot suunnitellaan.

Fysiikan laitos on mukana kolmessa valtakunnallisessa tohtoriohjelmassa : hiukkas- ja ydinfysiikka, materiaalifysiikka ja nanotieteet.

Tohtorin tieteellistä jatkotutkintoa varten jatkokoulutettavan on suoritettava 60 opintopisteen laajuiset jatko-opinnot sekä laadittava väitöskirja. Jatko-opintoihin tulee sisältyä jatkokoulutuskursseja FYSx5xx- vähintään 20 opintopisteen verran. Muut opinnot koostuvat opiskelijan tutkimusalaa tukevista vähintään aineopintotasoisista opinnoista. Osan opinnoista (enintään 20 op) voi suorittaa ohjattuna opetustyönä tai muuna ammattitaitoa edistävänä työnä. Jatko-opintojen ja väitöskirjatyön edistymisestä tehdään väliarviointi, jonka yhteydessä myös jatko-opintosuunnitelma tarvittaessa päivitetään. Oleellisena osana jatko-opintoihin kuuluvat osallistuminen laitoskollokvioihin, tutkimusseminaareihin ja kansainvälisiin konferensseihin sekä erilaisiin kesä- ja talvikouluihin, kuten vuosittain järjestettävään Jyväskylä Summer Schooliin.

Lisensiaatin tutkintoa varten jatkokoulutettavan on suoritettava 60 opintopisteen laajuiset jatko-opinnot sekä laadittava lisensiaatin tutkimus. Jatko-opintojen tulee olla hyväksytyn henkilökohtaisen jatko-opintosuunnitelman mukaiset. Osan opinnoista (enintään 20 op) voi suorittaa ohjattuna opetustyönä tai muuna ammattitaitoa edistävänä työnä.

Yksilöllisesti laadittavaa opinto- ja tutkimusohjelmaa noudattamalla tohtorin tutkinnon suorittaminen on mahdollista kolmessa-neljässä vuodessa. Tämä vaatii opiskelijalta täysipäiväistä ja ympärivuotista työpanosta ja valmiutta osallistua koulutusjaksoihin myös muissa kotimaisissa ja ulkomaisissa korkeakouluissa. Jatko-opiskelijoita rahoitetaan yliopiston tohtoriohjelmarahoituksen (tutkijakoulutuspaikat) lisäksi tutkimusryhmien saamalla hankerahoituksella sekä yliopiston omilla apurahoilla. Suositeltavaa on myös hakea jatko-opintoihin tarkoitettuja henkilökohtaisia apurahoja julkisilta ja yksityisiltä säätiöiltä ja rahastoilta.

Jatkotutkintoon sisältyvän lisensiaatintutkimuksen tulee osoittaa kykyä soveltaa tieteellisiä menetelmiä ja väitöskirjan itsenäistä ja kriittistä ajattelua ja kykyä tuottaa itsenäisesti uutta tieteellistä tietoa. Tiedekunta voi hyväksyä lisensiaatintutkimukseksi tai väitöskirjaksi myös kokoavalla käsittelyllä varustetun sarjan samaa aihepiiriä käsitteleviä erillisiä julkaisuja. Julkaisuihin voi kuulua yhteisjulkaisuja, jos tekijän itsenäinen osuus on niissä osoitettavissa.

Kurssien tarkemman aikataulun löydät Korpista sivulta:
https://korppi.jyu.fi/kotka/course/student/courseSearch.jsp,
kun kirjoitat hakukenttään kurssin koodin.
Väliajoin luennoitavat kurssit ovat luettavissa laitoksen www-sivuilla: https://www.jyu.fi/fysiikka/opiskelu/opinto-opas-2013-2014/opintojaksot-ja-kurssikuvaukset-2013-2014
Kesäohjelma 2014 julkaistaan helmi-maaliskuussa 2014.

Yleisopinnot, perusopinnot ja opintojen suunnittelu

• FYSP010 Lentävä lähtö fysiikkaan, 2 op (02.09. - 13.09.2013)
• FYSP101 F1: Mekaniikan perusteet, 5 op (05.09. - 29.10.2013)
• FYSP102 F2: Mekaniikan jatko-osa, 5 op (29.10. - 17.12.2013)
• FYSP103 F3: Termodynamiikka ja optiikka, 5 op (05.09. - 29.10.2013)
• FYSP106 F6: Moderni fysiikka, 5 op (29.10. - 17.12.2013)
• FYSP107 F1-F5: Mekaniikasta sähköoppiin, 9 op (12.09. - 19.12.2013)
• FYSP111 M1: Derivointi ja integrointi, 3 op (09.09. - 23.10.2013)
• FYSP112 M2: Vektorit ja kompleksiluvut, 3 op (28.10. - 11.12.2013)

Aineopinnot

• FYSA115 M5: Lineaarialgebra, 3 op (09.09. - 30.10.2013)
• FYSA116 M6: Integraalimuunnokset, 3 op (28.10. - 11.12.2013)
• FYSA120 C++ numeerinen ohjelmointi, 3 op (30.10. - 13.12.2013)
• FYSA230 Kvanttimekaniikka I, 7 op (04.09. - 09.12.2013)
• FYSA233 Kvanttimekaniikka I (osa A): Teoria, 3 op (04.09. - 21.10.2013)
• FYSA234 Kvanttimekaniikka I (osa A): Laboratoriotyöt, 1 op (09.09. - 25.10.2013)
• FYSA235 Kvanttimekaniikka I (osa B): Teoria, 3 op (04.11. - 09.12.2013)
• FYSA290 Kandidaatin tutkielma, 9 op (01.08.2013 - 31.07.2014)
• FYSA291 Kandidaatintutkielma, 9 op (20.09. - 20.12.2013)

Syventävät opinnot ja jatkokoulutuskurssit

• FYSE400 Elektroniikka II, 8 op (09.09. - 23.10.2013)
• FYSH300 Hiukkasfysiikka, 8 op (16.09. - 16.12.2013)
• FYSH456 Hiukkasfysiikan kokeelliset menetelmät, 7 op (16.09. - 25.11.2013)
• FYSH510 Kvanttikenttäteoria, 11 op (11.09. - 09.12.2013)
• FYSH540 Neutriinofysiikka, 5 op (17.09. - 24.10.2013)
• FYSK100 Laskuharjoitusassistenttikurssi, 2 op (02.09. - 20.12.2013)
• FYSM455 Elektroni-, fotoni- ja ionisuihkumenetelmät materiaalitieteissä, 5 op (28.10. - 16.12.2013)
• FYSN300 Ydinfysiikka I, 8 op (05.09. - 28.11.2013)
• FYSN400 Ydinfysiikka II, 9 op (01.10. - 19.12.2013)
• FYSN460 Fissio ja sen sovellukset, 4 op (04.11. - 18.12.2013)
• FYSS300 Mittaustekniikka, 5 op (28.10. - 17.12.2013)
• FYSS311 Säätötekniikan perusteet, 5 op (01.10. - 14.11.2013)
• FYSS350 Virtausmekaniikka I, 9 op (10.09. - 12.12.2013)
• FYSS351 Virtausmekaniikka I (osa A), 5 op (10.09. - 24.10.2013)
• FYSS352 Virtausmekaniikka I (osa B), 4 op (29.10. - 12.12.2013)
• FYSS380 CAD-kurssi, 2 op (10.09. - 23.10.2013)
• FYSS385 Tietokoneavusteiset mittaukset ja tiedonkeruu I, 5 op (29.10. - 19.12.2013)
• FYSS390 Teknillinen termodynamiikka, 8 op (09.09. - 12.12.2013)
• FYSS391 Teknillinen termodynamiikka (osa A), 4 op (09.09. - 24.10.2013)
• FYSS392 Teknillinen termodynamiikka (osa B), 4 op (28.10. - 12.12.2013)
• FYSS481 Tuulienergia, 4 op (02.09.2013 - 20.06.2014)
• FYSS482 Aurinkoenergia, 4 op (02.09.2013 - 20.06.2014)
• FYST420 Sähköopin erikoiskurssi, 10 op (09.09. - 18.12.2013)
• FYSZ450 Seminaari, 4 op (01.08.2013 - 31.07.2014)
• FYSZ460 Syventävien opintojen laboratoriotyöt, 10 op (01.08.2013 - 31.07.2014)
• FYSZ470 Erikoistyö, 10 op (01.08.2013 - 31.07.2014)
• FYSZ480 Harjoittelu, 2-11 op (01.08.2013 - 31.07.2014)
• FYSZ489 Graduseminaari, 4 op (20.09. - 20.12.2013)
• FYSZ490 Pro gradu -tutkielma, 20-30 op (01.08.2013 - 31.07.2014)

Yleisopinnot, perusopinnot ja opintojen suunnittelu

• FYSP101 F1: Mekaniikan perusteet, 5 op (15.01. - 05.03.2014)
• FYSP102 F2: Mekaniikan jatko-osa, 5 op (10.03. - 12.05.2014)
• FYSP104 F4: Sähköopin perusteet, 5 op (14.01. - 25.02.2014)
• FYSP105 F5: Sähkömagnetismi, 5 op (04.03. - 22.04.2014)
• FYSP110 M7: Fysiikan kokeelliset menetelmät, 3 op (16.01. - 13.03.2014)
• FYSP111 M1: Derivointi ja integrointi, 3 op (14.01. - 06.03.2014)
• FYSP113 M3: Differentiaaliyhtälöt, 3 op (13.01. - 05.03.2014)
• FYSP120 M8: Fysiikan numeeriset menetelmät, 4 op (20.03. - 29.04.2014)

Aineopinnot

• FYSA114 M4: Vektorianalyysi, 3 op (05.03. - 07.05.2014)
• FYSA210 Mekaniikka, 5 op (13.01. - 12.03.2014)
• FYSA220 Sähköoppi, 5 op (10.03. - 14.05.2014)
• FYSA240 Statistinen fysiikka, 7 op (13.01. - 28.04.2014)
• FYSA241 Statistinen fysiikka (osa A), 4 op (13.01. - 19.02.2014)
• FYSA242 Statistinen fysiikka (osa B), 3 op (03.03. - 04.04.2014)
• FYSA280 Fyysikko työelämässä, 3 op (16.01. - 10.04.2014)
• FYSA290 Kandidaatin tutkielma, 9 op (01.08.2013 - 31.07.2014)
• FYSA291 Kandidaatintutkielma, 9 op (31.01. - 23.05.2014)

Syventävät opinnot ja jatkokoulutuskurssit

• FYSE300 Elektroniikka I, 8 op (13.01. - 28.04.2014)
• FYSE301 Elektroniikka I (osa A), 4 op (13.01. - 27.02.2014)
• FYSE302 Elektroniikka I (osa B), 4 op (10.03. - 08.05.2014)
• FYSE410 Digitaalielektroniikka, 5 op (13.01. - 19.03.2014)
• FYSE420 Digitaalielektroniikan jatkokurssi, 4 op (17.03. - 21.05.2014)
• FYSE430 Mikroanturit, 4 op (20.01. - 04.03.2014)
• FYSH515 Kvanttikenttäteorian sovellukset, 11 op (13.01. - 23.05.2014)
• FYSH551 Ultra-relativistic Heavy Ion Physics, 7 op (04.02. - 08.04.2014)
• FYSH555 Kvanttiväridynamiikka, 9 op (13.01. - 05.05.2014)
• FYSK310 Demonstraatiokurssi, 5 op (13.01. - 12.03.2014)
• FYSK320 Koulufysiikka ja fysiikan opettaminen, 5 op (30.01. - 06.03.2014)
• FYSM300 Materiaalifysiikka I, 8 op (03.02. - 12.05.2014)
• FYSM340 Computational Nanoscience, 2 op (18.03. - 06.05.2014)
• FYSN300 Ydinfysiikka I, 8 op (14.01. - 08.04.2014)
• FYSN310 Säteilyturvallisuus, 4 op (13.01. - 14.03.2014)
• FYSN440 Ydinastrofysiikka, 5 op (17.03. - 12.05.2014)
• FYSN500 Ydinfysiikka III, 9 op (21.01. - 08.05.2014)
• FYSN550 Ydin- ja kiihdytinfysiikan kokeelliset menetelmät, 8 op (14.01. - 10.04.2014)
• FYSS330 Mikroskopia ja litografia, 7 op (14.01. - 20.03.2014)
• FYSS335 Mikro- ja nanovalmistusmenetelmät, 5 op (18.03. - 15.05.2014)
• FYSS380 CAD-kurssi, 2 op (14.01. - 26.02.2014)
• FYSS450 Virtausmekaniikka II, 9 op (15.01. - 30.04.2014)
• FYSS451 Virtausmekaniikka II (osa A), 5 op (15.01. - 05.03.2014)
• FYSS452 Virtausmekaniikka II (osa B), 4 op (10.03. - 30.04.2014)
• FYSS481 Tuulienergia, 4 op (02.09.2013 - 20.06.2014)
• FYSS482 Aurinkoenergia, 4 op (02.09.2013 - 20.06.2014)
• FYSS555 Virtausmekaniikan jatkokoulutuskurssi, 8 op (14.01. - 08.05.2014)
• FYST530 Kvanttimekaniikka II, 12 op (14.01. - 24.04.2014)
• FYSZ450 Seminaari, 4 op (01.08.2013 - 31.07.2014)
• FYSZ460 Syventävien opintojen laboratoriotyöt, 10 op (01.08.2013 - 31.07.2014)
• FYSZ470 Erikoistyö, 10 op (01.08.2013 - 31.07.2014)
• FYSZ480 Harjoittelu, 2-11 op (01.08.2013 - 31.07.2014)
• FYSZ489 Graduseminaari, 4 op (24.01. - 23.05.2014)
• FYSZ490 Pro gradu -tutkielma, 20-30 op (01.08.2013 - 31.07.2014)

Yleisopinnot, perusopinnot ja opintojen suunnittelu

FYSP010 Lentävä lähtö fysiikkaan (2 op)

Opettaja: Timo Sajavaara
Opetusaika: 02.09. - 13.09.2013
Opetusmuodot: Luennot ja harjoitukset pienryhmissä.
Sisältö: Uusille fysiikan pääaineopiskeljoille tarkoitettu intensiivikurssi, jolla tutustutaan fysiikan nykytutkimukseen, fysiikan laitokseen ja sen tutkimusryhmiin sekä fyysikon toimenkuvaan. Kurssi koostuu esitelmistä ja ohjatusta pienryhmätyöskentelystä.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=152330

FYSP101 F1: Mekaniikan perusteet (5 op)

Opettajat: Pekka Koskinen, Sakari Juutinen
Ajankohtaista: Kurssi järjestetään myös keväällä ja sitä suositellaan fysiikkaa sivuaineenaan opiskeleville ja tammikuussa opintonsa aloittaville.
Opetusaika: 05.09. - 29.10.2013
Opetusmuodot: Luennot 30 h, laskuharjoitukset 14 h. Kurssi sisältää laboratoriotöitä ja 5 h jakson fysikaalisista mittauksista ja mittaustulosten esittämisestä.
Sisältö: Sisältö: Massapisteen kinematiikka ja dynamiikka yhdessä ja kahdessa ulottuvuudessa. Voima, voimien superpositioperiaate. Newtonin lait, inertiaalikoordinaatistot. Hiukkasjärjestelmät. Liikemäärä ja voiman impulssi. Törmäykset, liikemäärän säilyminen. Työ, energia ja sen säiyminen sekä teho.
Kirjallisuus: Knight, Physics for Scientists and Engineers (2nd or 3rd edition), Chapters 1-11
Esitiedot: Fysiikan matemaattisten menetelmien kurssi M1: Derivointi ja integrointi (samanaikaisesti).
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=150027

FYSP102 F2: Mekaniikan jatko-osa (5 op)

Opettajat: Pekka Koskinen, Sakari Juutinen
Ajankohtaista: Kurssi järjestetään myös keväällä ja sitä suositellaan fysiikkaa sivuaineenaan opiskeleville ja tammikuussa opintonsa aloittaville.
Opetusaika: 29.10. - 17.12.2013
Opetusmuodot: Luennot 28 h, laskuharjoitukset 14 h ja laboratoriotyöt .
Sisältö: Jäykän kappaleen kinematiikkaa ja dynamiikkaa. Hitausmomentti, pyörimisliikkeen energia. Vääntömomentti, pyörimisliikkeen liikeyhtälö. Pyörimismäärä ja sen säilyminen. Statiikkaa, tasapainoehdot. Gravitaatio, Keplerin lait. Värähtelyliike, harmoninen värähtelijä, heilurit. Virtausmekaniikkaa, hydrostaattinen paine, noste, Bernoullin yhtälö. Aaltoliikeoppia, interferenssi, seisovat aallot, ääniaallot.
Kirjallisuus: Knight, Physics for Scientists and Engineers (2nd or 3rd edition), Chapters 12-15,20-21
Esitiedot: Edeltävät opinnot: FYSP101, FYSP111 ja FYSP112 (samanaikaisesti).
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=150029

FYSP103 F3: Termodynamiikka ja optiikka (5 op)

Opettaja: Matti Leino
Opetusaika: 05.09. - 29.10.2013
Opetusmuodot: Luennot 28 h, harjoitukset 14 h. Kurssi sisältää 2 laboratoriotyötä .
Sisältö: Lämpötila, lämpömäärä ja lämpökapasiteetit. Ideaalikaasun tilanyhtälö, kineettistä kaasuteoriaa. Termodynaamiset tilamuutokset, pääsäännöt. Lämpökoneet, Carnot’n kierto. Entropia. Geo-metrista optiikkaa, valon heijastumis- ja taittumislait, polarisaatio, pallopeilit ja ohuet linssit. Fysikaalista optiikkaa, interferenssi kapeissa raoissa ja ohuissa kalvoissa, diffraktio.
Kirjallisuus: Knight, Physics for Scientists and Engineers (3rd edition), Chapters 16-24 TAI Knight, Physics for Scientists and Engineers (2nd edition), Chapters 16-25
Esitiedot: FYSP112, FYSP101-102.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=150033

FYSP106 F6: Moderni fysiikka (5 op)

Opettaja: Rauno Julin
Opetusaika: 29.10. - 17.12.2013
Opetusmuodot: Sl. Luennot 28 h, harjoitukset 14 h. Kurssi sisältää 3 laboratoriotyötä .
Sisältö: Katsaus suhteellisuusteoriaan, Lorentzin muunnos, energian, massan ja liikemäärän välinen yhteys. Aalto-hiukkas-dualismi, fotonit, Bohrin atomimalli, aineaallot, epätarkkuusperiaate. Katsaus kvanttimekaniikkaan, Schrödingerin yhtälö, hiukkanen potentiaalikuopassa. Vetyatomi, elektronin spin, monielektroniset atomit ja Paulin kieltosääntö. Molekyylit, molekyylisidokset, rotaatio- ja vibraatiospektrit, energiavyöt. Ytimen rakenne, sidosenergia ja radioaktiivisuus. Fysiikan perusvoimat, alkeishiukkasten luokittelu ja säilymislait, kvarkit.
Kirjallisuus: Knight, Physics for Scientists and Engineers (3rd edition), Chapters 36-42 TAI Knight, Physics for Scientists and Engineers (2nd edition), Chapters 25,37-43
Esitiedot: FYSP105 (tai FYSP107)
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=150034

FYSP107 F1-F5: Mekaniikasta sähköoppiin (9 op)

Opettaja: Jan Saren
Ajankohtaista: Kurssille otetaan vuosittain 15-20 opiskelijaa, joiden valinta perustuu lukiosuorituksiin ja haastatteluun.
Opetusaika: 12.09. - 19.12.2013
Opetusmuodot: Luennot ja harjoitukset 78 h. Kurssi sisältää 7 laboratoriotyötä .
Sisältö: Fysiikan perusopintojen keskeiset aiheet intensiivikurssina. Newtonin lait ja säilymislait, jatkuvan aineen mekaniikka ja termodynamiikka, aaltoliike ja optiikka, sähkö ja magnetismi.
Kirjallisuus: Knight, Physics for Scientists and Engineers (3rd edition), Chapters 1-35 tai Knight, Physics for Scientists and Engineers (2nd edition), Chapters 1-36
Esitiedot: FYSP111 ja FYSP112 (samanaikaisesti).
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=152188

FYSP111 M1: Derivointi ja integrointi (3 op)

Opettaja: Markku Kataja
Opetusaika: 09.09. - 23.10.2013
Opetusmuodot: Luennot 28 h, ohjaukset 10 h, laskuharjoitukset 14 h.
Sisältö: Kurssilla opitaan matematiikan perustaitoja lukiossa opittua syventäen. Harjoitukset ovat tärkeä osa kurssia. Kurssilla opastetaan myös taulukkokirjojen ja laskentaohjelmien käyttämiseen. Sisältö: Funktiot, derivaatta ja differentiaali, integraalilaskenta, määrätty integraali.
Kirjallisuus: Adams & Essex: Calcuculs, A Complete Course.
Esitiedot: Rinnan kurssin FYSP101 P1: Mekaniikan perusteet
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=150030

FYSP112 M2: Vektorit ja kompleksiluvut (3 op)

Opettaja: Markku Kataja
Opetusaika: 28.10. - 11.12.2013
Opetusmuodot: Luennot 28 h, ex tempore -harjoitukset 12 h, laskuharjoitukset 14 h.
Sisältö: Kurssilla opitaan fysiikassa tarvittavia matematiikan peruskäsitteitä ja menetelmiä. Harjoitukset ovat tärkeä osa kurssia. Sisältö: Vektorit, kompleksiluvut, usean muuttujan funktiot, sarjat.
Kirjallisuus: Adams & Essex: Calcuculs, A Complete Course.
Esitiedot: FYSP111 M1 Derivointi ja integrointi (3 op)
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=150032

Aineopinnot

FYSA115 M5: Lineaarialgebra (3 op)

Opettaja: Juha Merikoski
Opetusaika: 09.09. - 30.10.2013
Opetusmuodot: Luennot 28 h, laskuharjoitukset 14 h.
Sisältö: Vektoriavaruus ja lineaarikuvaukset. Matriisit, determinantit ja lineaariset yhtälöryhmät. Koordinaatiston kierrot, ortogonaaliset ja unitaariset muunnokset. Ortogonaaliset funktiojoukot.
Kirjallisuus: Adams & Essex: Calcuculs, A Complete Course.
Esitiedot: FYSA114.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=150061

FYSA116 M6: Integraalimuunnokset (3 op)

Opettaja: Markku Lehto
Opetusaika: 28.10. - 11.12.2013
Opetusmuodot: Luennot 28 h, laskuharjoitukset 14 h.
Sisältö: Fourier'n sarja ja Fourier'n muunnos. Laplace'n muunnos. Delta-funktio, Greenin funktiot ja konvoluutio. Osittaisdifferentiaaliyhtälöiden ratkaiseminen ja erikoisfunktiot.
Kirjallisuus: Adams & Essex: Calcuculs, A Complete Course.
Esitiedot: FYSA115
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=150062

FYSA120 C++ numeerinen ohjelmointi (3 op)

Opettaja: Vesa Apaja
Opetusaika: 30.10. - 13.12.2013
Opetusmuodot: Luennot 16 h, ja harjoitukset fysiikan atk-luokassa 8 h.
Sisältö: C++ ohjelmien kirjoittaminen käytännön numeriikan tarpeisiin. Esimerkeissä käytetään GSL (Gnu Scientific Library) sekä Boost kirjastoja, joiden tuntemista ennalta ei oleteta. Kurssilla opitaan hyviä ohjelmointikäytäntöjä, tietorakenteita ja koodin virheiden paikallistamista sekä ohjelmakirjastojen käyttöä.
Esitiedot: Joko C, C++, Java, C# tai fortran 2003/2008 ohjelmointikielen perustaidot.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156202

FYSA230 Kvanttimekaniikka I (7 op)

Opetusaika: 04.09. - 09.12.2013
Sisältö: Kurssi koostuu kolmesta erillisestä osasta, joihin jokaiseen on erillinen ilmoittautuminen ja joista annetaan erilliset opintopisteet.
Kurssit ovat
- FYSA233 Kvanttimekaniikka I (osa A): Teoria (3 op)
- FYSA234 Kvanttimekaniikka I (osa A): Laboratoriotyöt (1 op)
- FYSA235 Kvanttimekaniikka I (osa B): Teoria ( 3 op)
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=152062

FYSA233 Kvanttimekaniikka I (osa A): Teoria (3 op)

Opettajat: Sakari Juutinen, Hannu Häkkinen
Opetusaika: 04.09. - 21.10.2013
Opetusmuodot: Luennot 20 h, harjoitukset 10 h.
Sisältö: Kvanttimekaniikan syntyhistoriaan vaikuttaneet modernin fysiikan ilmiöt ja äärellisulotteisten sisätuloavaruuksien matemaattiset perusteet. Kvanttimekaniikan postulaatit sekä niiden soveltaminen järjestelmiin joiden tila-avaruus on äärellisulotteinen. Lomittuneet tilat, tiheysoperaattori, Bellin epäyhtälöt sekä kvantti-informaatio. A-osan lopuksi käsitellään ääretönulotteisten Hilbert avaruuksien matemaattiset perusteet, aaltomekaniikka sekä sovelluksena yksiulotteiset potentiaaliongelmat.
Kirjallisuus: Luentomoniste ja D. J. Griffiths, Introduction to Quantum Mechanics.
Esitiedot: Fysiikan peruskurssit, erityisesti FYSP106 sekä FYSP111-113 ja lineaarialgebran (ja -analyysin) tiedot.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=152063

FYSA234 Kvanttimekaniikka I (osa A): Laboratoriotyöt (1 op)

Opettaja: Sakari Juutinen
Ajankohtaista: Kurssin laboratoriotöille järjestetään omat työvuorot ensimmäisen periodin alkupuolella, eikä tämän kurssin laboratoriotöitä voi muulloin tehdä.
Opetusaika: 09.09. - 25.10.2013
Sisältö: Kurssi sisältää aloitusluennon (2h) , kaksi normaalia laboratoriotyötä ja tietokoneella tehtävän harjoitustyön. Laboratoriotyöt (elektronin diffraktio ja spektrometri, hila ja prisma) liittyvät kvattimekaniikan historialliseen taustaan ja ne on tarkoitetut tehtäviksi teoriakurssin FYSA233 kvanttimekaniikka I (osa A) alussa. Tietokoneella tehtävään harjoitustyöhön (potentiaalikuoppa) liittyvä asia esitellään yllä mainitun teoriakurssin lopussa.
Kaikki kurssin sisältyvät työt tulee saada valmiiksi syksyn ensimmäisen periodin aikana.
Esitiedot: Rinnan kurssin FYSA233 kanssa.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=152066

FYSA235 Kvanttimekaniikka I (osa B): Teoria (3 op)

Opettaja: Hannu Häkkinen
Opetusaika: 04.11. - 09.12.2013
Opetusmuodot: Luennot 20 h, harjoitukset 10 h
Sisältö: Harmonisen värähtelijän operaattoritarkastelu. Pyörimismäärä: avaruuden kierrot, yleinen pyörimismääräoperaattori ja sen matriisiesitykset; spin; spin-1/2 -hiukkasten spinorit; Larmorin prekessio, Stern-Gerlach -koe; symmetria ja liikevakiot. Liike keskeiskentässä: 2-hiukkassysteemi ja radiaalinen Schrödingerin yhtälö; pallosymmetrinen potentiaalilaatikko, vetyatomi. Pyörimismäärien kytkentä. Likiarvomenetelmistä: degeneroitumaton ja degeneroitunut häiriökehitelmä sekä variaatioperiaate, esimerkkeinä Starkin ilmiöt., vetyatomin hienorakenne, He-atomin perustilan energia; Identtiset hiukkaset: bosonit ja fermionit; Slaterin determinantti, Paulin kieltosääntö, N identtistä hiukkasta potentiaalilaatikossa, He-atomin perustila, kuorimalli atomeille.
Kirjallisuus: Luentomoniste ja Griffiths, Introduction to Quantum Mechanics.
Esitiedot: FYSA233.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=152067

FYSA290 Kandidaatin tutkielma (9 op)

Ajankohtaista: Uusi koodi kandidaatin tutkielmalle on FYSA291, suoritetaan kurssimuotoisesti.
Opetusaika: 01.08.2013 - 31.07.2014
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156449

FYSA291 Kandidaatintutkielma (9 op)

Opettaja: Jussi Maunuksela
Ajankohtaista: Ennen kurssin alkua tutkielmalle valitaan aihe ja käydään keskustelemassa mahdollisen tulevan kanssa. Laitoksen omaopettajat neuvovat aiheen valinnassa ja antavat tietoa mahdollisista ohjaajista.
Opetusaika: 20.09. - 20.12.2013
Opetusmuodot: Kontaktiopetus, yksilöohjaus, seminaari ja itsenäinen työskentely.
Sisältö: Kurssi valmentaa tieteellisen esityksen laatimiseen. Esityksen laatimisessa on oleellista lähdemateriaalin hankkiminen ja käyttö, esityksen jäsentäminen sekä suullinen ja kirjallinen esitystaito. Kurssin aikana kirjoitetaan luonnontieteen kandidaatin (LuK) tutkintoon kuuluva tutkielma. Tavoite on, että tutkielma luovutetaan arvosteltavaksi kurssin loppuun mennessä.
Esitiedot: Esitietona fysiikan aineopinnot pääosin suoritettuna.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=152271

Syventävät opinnot ja jatkokoulutuskurssit

FYSE400 Elektroniikka II (8 op)

Opettaja: Kari Loberg
Ajankohtaista: Kurssi luennoidaan joko suomeksi tai englanniksi, riippuen kuulijoista.
Opetusaika: 09.09. - 23.10.2013
Opetusmuodot: Luennot 28 h, harjoitukset 14 h. Kurssi sisältää ohjattuja laboratoriotöitä, jotka tehdään kurssin aikana.
Sisältö: Kurssi sisältää käytännön mittauksia sekä useita piirin simulointitehtäviä. Sisältö: Eri vahvistinasteet pientaajuuksilla. Vahvistimen taajuusvaste. Takaisinkytketyt vahvistimet. Takaisinkytkettyjen vahvistimien stabiilisuus ja taajuusvaste. Operaatovahvistimien ominaisuuksia. Aktiivisuotimet.
Kirjallisuus: Millman and Grabel, Microelectronics (2nd edition).
Esitiedot: FYSE300.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=152093

FYSH300 Hiukkasfysiikka (8 op)

Opettajat: Kari Eskola, Tuomas Lappi
Ajankohtaista: Kurssikieli on tarvittaessa englanti.
Opetusaika: 16.09. - 16.12.2013
Opetusmuodot: Luennot 48 h, harjoitukset 24 h.
Sisältö: Johdanto hiukkasfysiikan ilmiömaailmaan: relativistista kinematiikkaa, sirontateoriaa; perusvuorovaikutukset, avaruus-aika -symmetriat, hiukkasten kvanttiluvut ja säilymislait. Hiukkasfysiikan standardimalli ja mittakenttäteoriat: relativistista kenttäteoriaa, ryhmäteorian alkeita, relativistisen kvanttimekaniikan liikeyhtälöt; Kvanttielektrodynamiikka (QED), Feynmanin säännöt; Kvanttiväridynamiikka (QCD), QED- ja QCD-fenomenologiaa; Sähköheikko yhtenäisteoria ja sen ilmiömaailma, Higgsin mekanismi. Katsaus kokeellisiin menetelmiin.
Kirjallisuus: Luentomoniste, Martin & Shaw, Particle Physics (osin), Halzen & Martin, Quarks and Leptons (osin).
Esitiedot: FYSP106, FYSA230 (suositus).
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=150353

FYSH456 Hiukkasfysiikan kokeelliset menetelmät (7 op)

Opettaja: Jan Rak
Opetusaika: 16.09. - 25.11.2013
Opetusmuodot: 40 h luennot + 20 h harjoitukset
Sisältö: Johdatus suurienergiaisiin hiukkasfysiikan kokeisiin; hiukkasfysiikan ja suurienergiaisen raskasionifysiikan perusteet; perusobservaabelit ja hiukkaskinematiikka; globaaleihin observaabeleihin, jäljitykseen ja hiukkasten tunnistukseen liittyvät kokeelliset tekniikat; poimintoja data-analyysiin liittyvistä menetelmistä; johdatus ROOT-ohjelmistoon.
Esitiedot: Erikoisen suhteellisuusteorian, kvanttimekaniikan ja ohjelmoinnin (Java tai C++) perusteet
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=152258

FYSH540 Neutriinofysiikka (5 op)

Opettaja: Jukka Maalampi
Ajankohtaista: Kurssi luennoidaan joko suomeksi tai englanniksi riippuen kuulijoista.
Opetusaika: 17.09. - 24.10.2013
Opetusmuodot: Luennot 28 h, laskuharjoitukset 14 h
Sisältö: Kurssilla käydään läpi
neutriinofysiikan teorian ja fenomenologian perusteet. Käsiteltäviä aiheita ovat mm. neutriinot standardimallissa, neutriinojen massamekanismit, seesaw-malli, neutriinojen massan määrittäminen, neutriinojen oskillaatiot, kaksoisbeetahajoaminen, neutriinot väliaineessa, aurinkoneutriinot, neutriinot supernovissa, neutriinot kosmologiassa.
Kirjallisuus: C. Giunti and C.W. Kim, Fundamentals of Neutrino Physics and Astrophysics, K. Zuber, Neutrino Physics.
Esitiedot: FYSA230, FYSH300, FYST530 (suositus)
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=152236

FYSK100 Laskuharjoitusassistenttikurssi (2 op)

Opettaja: Pekka Koskinen
Opetusaika: 02.09. - 20.12.2013
Sisältö: Opetusmenetelmät, hyvät käytänteet, oman opetuksen kehittäminen. Kohderyhmä on laskuharjoitus- ja laboratorioassistentit.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156570

FYSM455 Elektroni-, fotoni- ja ionisuihkumenetelmät materiaalitieteissä (5 op)

Opettaja: Timo Sajavaara
Ajankohtaista: The teaching language is either Finnish or English depending on the audience.
Opetusaika: 28.10. - 16.12.2013
Opetusmuodot: Luentoja 28 t. Harjoitukset ja demonstraatiot 12 t.
Sisältö: Johdatus pinta- ja ohutkalvotutkimuksen fotoneita, elektroneita ja ioneja käyttäviin menetelmiin ja niiden fysikaalisiin perusteisiin.
Introduction into modern methods of surface and thin film analysis in materials science based on application of electron, photon, and ion beams.
Esitiedot: Kiinteän olomuodon fysiikan perustiedot olisivat toivottavia.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=152195

FYSN300 Ydinfysiikka I (8 op)

Opettajat: Iain Moore, Paul Greenlees
Opetusaika: 05.09. - 28.11.2013
Opetusmuodot: Lectures 48 h, demonstrations 24 h
Sisältö: Overview of nuclear forces and structure, radioactive decays, nuclear binding energy, nuclear reactions, interaction of radiation with matter, detection of radiation, nuclear astrophysics and applications of nuclear and accelerator-based physics.
Kirjallisuus: Lilley, Nuclear Physics, Principles and Applications ja Krane: Introductory to Nuclear Physics.
Esitiedot: FYSP106 (and FYSA230).
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=150611

FYSN400 Ydinfysiikka II (9 op)

Opettaja: Jouni Suhonen
Ajankohtaista: The teaching language is either Finnish or English depending on the audience.
Opetusaika: 01.10. - 19.12.2013
Opetusmuodot: Lectures 48 h, exercises 24 h.
Sisältö: Basics of angular-momentum coupling. The Wigner-Eckart theorem. Spherical mean field, Hartree-Fock theory and single-particle wave functions. Occupation-number representation. Closed shells and particle-hole representation. Few-particle and few-hole nuclei: mean-field shell model and the isospin representation. Electromagnetic and beta-decay transitions, their matrix elements and selection rules. Two-body matrix elements of the surface-delta interaction and configuration mixing in two-particle and two-hole nuclei. Particle-hole excitations in magic nuclei, the Tamm-Dancoff method and RPA theory. Collective states, sum rules
and giant resonances
Kirjallisuus: J. Suhonen, From Nucleons to Nucleus, Concepts of Microscopic Nuclear Theory, Springer Verlag, Berlin.
Esitiedot: FYSN300.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=150708

FYSN460 Fissio ja sen sovellukset (4 op)

Opettaja: Heikki Penttilä
Ajankohtaista: The teaching language is either Finnish or English depending on the audience.
Opetusaika: 04.11. - 18.12.2013
Opetusmuodot: Luennot ja harjoitukset.
Sisältö: Ydinfissio, spontaani ja indusoitu. Fissioprosessien kokeellinen tutkimus. Fissiodataevaluaatiot ja tietokannat. Fission teoreettinen mallintaminen. Fission sovellukset.
Kirjallisuus: Cyriel Wagemans, The Nuclear Fission Process, CRC press, 1991.
Esitiedot: FYSN300.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=152189

FYSS300 Mittaustekniikka (5 op)

Opettaja: Konstantin Arutyunov
Opetusaika: 28.10. - 17.12.2013
Opetusmuodot: Lectures 28 h, demonstrations 10 h. The course contains laboratory exercises.
Sisältö: The course contains laboratory exercises. Contents: Analysis of experimental data. Units of physical quantities. Technique of measuring basic quantities in physics. Methods of improvement of the signal-to-noise ratio
Esitiedot: FYSA220, FYSP110 and (preferably) FYSA230.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=150713

FYSS311 Säätötekniikan perusteet (5 op)

Opettaja: Petro Moilanen
Ajankohtaista: The teaching language is either Finnish or English depending on the audience.
Opetusaika: 01.10. - 14.11.2013
Opetusmuodot: Luennot 24 h ja laskuharjoitukset 12 h, lisäksi laboratorioharjoituksia.
Sisältö: Esimerkkejä säätötekniikan sovellusalueista, dynaamisia järjestelmiä, siirtofunktio ja siirtofunktioalgebra, taajuusanalyysi ja siirtofunktion käyttö säätöpiirien ominaisuuksien määritykseen, yhteenveto systeemien ominaisuuksista, stabiilisuus, säätötekniikan tavoitteita ja erilaisia säätömuotoja, säätimet, esimerkkejä säätöteknisistä toteutuksista. Laboratorioharjoituksissa tutustutaan yksinkertaisten säätöjärjestelmien toimintaan tietokonesimulaatioiden avulla.
Kirjallisuus: Ogata, Modern Control Engineering.
Esitiedot: Edeltävät opinnot: FYSP101-106, FYSA114-116, sekä suositeltava FYSE300.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=152265

FYSS350 Virtausmekaniikka I (9 op)

Opetusaika: 10.09. - 12.12.2013
Sisältö: Kurssi koostuu kahdesta osasta FYSS351 Virtausmekaniikka I (osa A) ja FYSS352 Virtausmekaniikka I (osa B). Osakursseille on erillinen ilmoittautuminen.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=157207

FYSS351 Virtausmekaniikka I (osa A) (5 op)

Opettaja: Markko Myllys
Ajankohtaista: The teaching language is either Finnish or English depending on the audience.
Opetusaika: 10.09. - 24.10.2013
Opetusmuodot: Kurssi sisältää laboratoriotyön.
Sisältö: Kurssi suoritetaan verkkokurssina ja itseopiskeluna.
Vektorianalyysin kertaus. Virtausmekaniikan peruskäsitteet. Virtaavan aineen statiikka. Säilymislakien soveltaminen virtaavaan aineeseen. Taseyhtälöt. Bernoullin yhtälö. Virtauksen perusyhtälöt: jatkuvuusyhtälö, Navier-Stokes -yhtälöt ja energiayhtälö. Yksinkertaiset kitkalliset virtaukset. Kokoonpuristumaton ideaalivirtaus. Virtafunktio ja nopeuspotentiaali. Tasovirtauksen perusratkaisut. Johdanto turbulenttiin virtaukseen.
Kirjallisuus: White, Fluid Mechanics, luvut 1-3.
Esitiedot: FYSP101-106, FYSP111-113, FYSA114-116
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=152143

FYSS352 Virtausmekaniikka I (osa B) (4 op)

Opettaja: Markko Myllys
Ajankohtaista: The teaching language is either Finnish or English depending on the audience.
Opetusaika: 29.10. - 12.12.2013
Opetusmuodot: Luennot 28 h, harjoitukset 12 h. Kurssi sisältää laboratoriotyön.
Sisältö: Virtauksen perusyhtälöt: jatkuvuusyhtälö, Navier-Stokes -yhtälöt ja energiayhtälö. Yksinkertaiset kitkalliset virtaukset. Kokoonpuristumaton ideaalivirtaus. Virtafunktio ja nopeuspotentiaali. Tasovirtauksen perusratkaisut. Johdanto turbulenttiin virtaukseen.
Kirjallisuus: White, Fluid Mechanics, luvut 4,8 ja 6.1.
Esitiedot: FYSP101-106, FYSA200, FYSS351.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=152145

FYSS380 CAD-kurssi (2 op)

Opettaja: Antti Henell
Opetusaika: 10.09. - 23.10.2013
Sisältö: Projektiot, viivatyypit, mitoitus, leikkaus, mittakaavat, tekstit (toleranssit, hitsausmerkinnät), harjoituksia. CAD Inventor: käyttöliittymä, luonnostelu, 3-D mallinnus, piirustukset, kokoonpanot, animaatiot, harjoituksia.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=152245

FYSS390 Teknillinen termodynamiikka (8 op)

Opetusaika: 09.09. - 12.12.2013
Opetusmuodot: Luennot 48 h, harjoitukset 24 h, voimalaitosvierailu ja essee
Sisältö: Osa A (FYSS391): Termodynamiikan peruskäsitteet ja pääsäännöt. Energia, energian siirtyminen ja energiataseet. Puhtaiden aineiden ominaisuudet. Suljetun systeemin energiatase. Massa- ja energiataseet kontrollitilavuudelle. Termodynamiikan 2. pääsääntö. Entropia. Eksergia;
Osa B (FYSS392): Kaasuturbiinivoimalaitosten, polttomoottorien, höyryvoimalaitosten ja kombivoimalaitosten perusprosessit ja niiden termodynaaminen tarkastelu. Jäähdytyskoneet ja lämpöpumput. Kaasuseokset ja ilmastointi.
Kirjallisuus: Y.A. Cengel & M.A. Boles, Thermodynamics - An Engineering Approach, New York: McGraw-Hill. Luvut 1-10 (osa A) ja 12-13 (osa B).
Esitiedot: Fysiikan perusopinnot (FYSP101-105)
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=157208

FYSS391 Teknillinen termodynamiikka (osa A) (4 op)

Opettaja: Jussi Maunuksela
Ajankohtaista: Opetuskieli on suomi tai englanti, kuulijoista riippuen.
Opetusaika: 09.09. - 24.10.2013
Opetusmuodot: Luennot 24 h, harjoitukset 12 h ja essee
Sisältö: Termodynamiikan peruskäsitteet ja pääsäännöt. Energia, energian siirtyminen ja energiataseet. Puhtaiden aineiden ominaisuudet. Suljetun systeemin energiatase. Massa- ja energiataseet kontrollitilavuudelle. Termodynamiikan 2. pääsääntö. Entropia. Eksergia.
Kirjallisuus: Y.A. Cengel & M.A. Boles, Thermodynamics - An Engineering Approach, New York: McGraw-Hill. Luvut 1-10.
Esitiedot: Fysiikan perusopinnot (FYSP101-105)
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=150612

FYSS392 Teknillinen termodynamiikka (osa B) (4 op)

Opettaja: Jussi Maunuksela
Ajankohtaista: Opetuskieli on suomi tai englanti, kuulijoita riippuen.
Opetusaika: 28.10. - 12.12.2013
Opetusmuodot: Luennot 24 h, harjoitukset 12 h ja voimalaitosvierailu.
Sisältö: Kaasuturbiinivoimalaitosten, polttomoottorien, höyryvoimalaitosten ja kombivoimalaitosten perusprosessit ja niiden termodynaaminen tarkastelu. Jäähdytyskoneet ja lämpöpumput. Kaasuseokset ja ilmastointi.
Kirjallisuus: Y.A. Cengel & M.A. Boles, Thermodynamics - An Engineering Approach, New York: McGraw-Hill. Luvut 12-13.
Esitiedot: Fysiikan perusopinnot (FYSP101-105), FYSS391
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=150613

FYSS481 Tuulienergia (4 op)

Opettaja: Jussi Maunuksela
Ajankohtaista: Tenttipäivät tulevat Korppiin syyskuun aikana.
Opetusaika: 02.09.2013 - 20.06.2014
Opetusmuodot: Itseopiskelu
Sisältö: Johdanto, tuulen karakterisointi & tuuliolot, tuuliturbiinien aerodynamiikka, tuuliturbiinien suorituskyky, hallinta, sähköntuotanto & sähkötekniset ominaisuudet, sovellukset.
Kirjallisuus: J. F. Manwell, J. G. McGowan & A. L. Rogers, Wind Energy Explained: Theory, Design and Applications, 2nd ed., John Wiley & Sons, 2009; Gilbert M. Masters, Renewable and Efficient Electric Power Systems, John Wiley & Sons, 2004, s. 307-384
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=150614

FYSS482 Aurinkoenergia (4 op)

Opettaja: Jussi Maunuksela
Ajankohtaista: Tenttipäivät tulevat Korppiin syyskuun aikana.
Opetusaika: 02.09.2013 - 20.06.2014
Opetusmuodot: Itseopiskelu
Sisältö: Kurssilla perehdytään aurinkolämpöteknologialla käytettävissä olevaan auringon säteilyyn, läpinäkymättömien materiaalien optisiin ominaisuuksiin, säteilyn siirtymiseen lasituksen läpi, tasokeräimiin, lämpöenergian varastointiin ja aurinkolämmön käyttöön keskittyen aurinkoenergian siirtymisen mallintamiseen aurinkolämpöjärjestelmässä.
Kirjallisuus: Duffie & Beckman: Solar Engineering of Thermal Processes (3. painos).
Esitiedot: Kurssi on suunnattu maisterivaiheessa oleville opiskelijoille, joilla on perustiedot aurinkolämpöteknologiasta ja lämmönsiirrosta.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=150615

FYSZ450 Seminaari (4 op)

Ajankohtaista: Korvattu uudella kurssilla FYSZ489 Graduseminaari
Opetusaika: 01.08.2013 - 31.07.2014
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156450

FYSZ460 Syventävien opintojen laboratoriotyöt (10 op)

Opetusaika: 01.08.2013 - 31.07.2014
Sisältö: Yksin tai ryhmässä suoritettavia 2-4 op:n laajuisia pääsääntöisesti arvosteltavia harjoitustöitä, esim. ydinfysiikan, materiaalifysiikan, soveltavan fysiikan tai elektroniikan töitä.
Esitiedot: Rinnan fysiikan syventävien opintojen kanssa.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=157502

FYSZ470 Erikoistyö (10 op)

Opetusaika: 01.08.2013 - 31.07.2014
Sisältö: Ohjattu kokeellinen tai teoreettinen työ, joka voidaan suorittaa myös laitoksen ulkopuolella. Erikoistyö voi liittyä tulevaan pro gradu -tutkielmaan esimerkiksi pro gradussa käytettävän mittauksen suunnitteluun, ohjelmiston tekemiseen tai vaativamman teoreettisen tuloksen yksityiskohtaiseen johtamiseen. Se voi olla myös annettuun aiheeseen liittyvä kirjallisuusselvitys. Erikoistyön aiheita antavat fysiikan laitoksen opettajat. Erikoistyön aloittaminen ilmoitetaan ilmoittautumalla kurssiin Korpissa.
Esitiedot: Rinnan fysiikan syventävien opintojen kanssa.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=157499

FYSZ480 Harjoittelu (2-11 op)

Opetusaika: 01.08.2013 - 31.07.2014
Sisältö: Fysiikan harjoittelupaikat tulevat hakuun tammikuussa 2014. Yksi kuukausi työharjoittelua vastaa kahta opintopistettä. Syventävien opintojen pääaineopintohin voi sisällyttää enintään 4 op työharjoittelua ja valinnaisiin opintoihin tämän määrän ylittävät opintopisteet kuitenkin enintään 7 op.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=157501

FYSZ489 Graduseminaari (4 op)

Opettaja: Ari Jokinen
Opetusaika: 20.09. - 20.12.2013
Sisältö: Seminaarin tavoitteena on tutustuttaa opiskelija fysiikan alan ja laitoksen tutkimukseen tekeillä olevien pro gradu -tutkielmien kautta sekä valmentaa opiskelija tieteellisen tutkimuksen esittämiseen. Kurssi on tarkoitettu tutkielmaa tekeville ja tutkielmaa aloittaville. Lukukausien alussa järjestetään aloitusluento, jossa sovitaan tarkemmin kurssin suorittamisesta. Kurssille voi osallistua myös kesken lukukauden ja kurssin voi suorittaa joko yhden lukukauden tai pitemmän ajanjakson aikana. Kurssi on suoritettu, kun opiskelija on osallistunut vähintään neljään graduseminaariin ja esittänyt oman työnsä. Tutkielman voi esittää seminaarissa, kun työ on jätetty tarkastukseen. Seminaarin pitämisestä sovitaan kurssin luennoitsijan kanssa.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=152246

FYSZ490 Pro gradu -tutkielma (20-30 op)

Opetusaika: 01.08.2013 - 31.07.2014
Sisältö: Tutkielman aiheita antavat fysiikan laitoksen opettajat. Tavoitteena on perehdyttää tutkielman tekijä laajasti ja syvällisesti johonkin fysiikan tieteellisesti merkitykselliseen ongelmakokonaisuuteen. Aihe voi liittyä erikoistyöhön tai fysiikan opettajaksi valmistuvalla ainedidaktiikkaan. Tutkielman tulee osoittaa syvällistä aineenhallintaa, valmiutta tieteelliseen ajatteluun ja tutkimukseen, tutkimusmenetelmien hallintaa sekä valmiutta tieteelliseen viestintään.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=157544

Yleisopinnot, perusopinnot ja opintojen suunnittelu

FYSP101 F1: Mekaniikan perusteet (5 op)

Ajankohtaista: Kurssia suositellaan fysiikkaa sivuaineenaan opiskeleville ja tammikuussa opintonsa aloittaville.
Opetusaika: 15.01. - 05.03.2014
Opetusmuodot: Luennot 30 h, laskuharjoitukset 14 h. Kurssi sisältää laboratoriotöitä ja 5 h jakson fysikaalisista mittauksista ja mittaustulosten esittämisestä.
Sisältö: Sisältö: Massapisteen kinematiikka ja dynamiikka. Voima, voimien superpositioperiaate. Newtonin lait, inertiaalikoordinaatistot. Työ, energia ja teho, energian säilyminen. Hiukkasjärjestelmät. Liikemäärä ja voiman impulssi. Törmäykset, liikemäärän säilyminen
Kirjallisuus: Knight, Physics for Scientists and Engineers (2nd edition), Chapters 1-11
Esitiedot: Fysiikan matemaattisten menetelmien kurssi M1: Derivointi ja integrointi (samanaikaisesti).
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=155749

FYSP102 F2: Mekaniikan jatko-osa (5 op)

Ajankohtaista: Kurssia suositellaan fysiikkaa sivuaineenaan opiskeleville ja tammikuussa opintonsa aloittaville.
Opetusaika: 10.03. - 12.05.2014
Opetusmuodot: Luennot 28 h, laskuharjoitukset 14 h ja laboratoriotyöt .
Sisältö: Jäykän kappaleen kinematiikkaa ja dynamiikkaa. Hitausmomentti, pyörimisliikkeen energia. Vääntömomentti, pyörimisliikkeen liikeyhtälö. Pyörimismäärä ja sen säilyminen. Statiikkaa, tasapainoehdot. Gravitaatio, Keplerin lait. Värähtelyliike, harmoninen värähtelijä, heilurit. Virtausmekaniikkaa, hydrostaattinen paine, noste, Bernoullin yhtälö. Aaltoliikeoppia, interferenssi, seisovat aallot, ääniaallot.
Kirjallisuus: Knight, Physics for Scientists and Engineers (2nd edition), Chapters 12-15,20-21
Esitiedot: Edeltävät opinnot: FYSP101
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=155753

FYSP104 F4: Sähköopin perusteet (5 op)

Opettaja: Olli Tarvainen
Opetusaika: 14.01. - 25.02.2014
Opetusmuodot: Luennot 24 h, harjoitukset 12 h ja
laboratoriotyöt .
Sisältö: Sähköinen vuorovaikutus, sähkökenttä ja sähköstaattinen potentiaali. Sähkökentän vuo, Gaussin laki. Kapasitanssi ja kondensaattorit, sähkökentän energia. Sähkövirta, vastus, sähkömotorinen voima ja virran teho. Tasavirtapiirit, Kirchhoffin lait.
Kirjallisuus: Knight, Physics for Scientists and Engineers (2nd edition), Chapters 26-32
TAI
Knight, Physics for Scientists and Engineers (3rd edition), Chapters 25-31
Esitiedot: FYSP101-102, FYSP111-112.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=150063

FYSP105 F5: Sähkömagnetismi (5 op)

Opettaja: Olli Tarvainen
Opetusaika: 04.03. - 22.04.2014
Opetusmuodot: Luennot 24 h, harjoitukset 12 h. Kurssi sisältää
laboratoriotöitä .
Sisältö: Magneettinen vuorovaikutus ja magneettikenttä. Varatun hiukkasen liike sähkö- ja magneettikentissä. Ampéren laki. Sähkömagneettinen induktio, Faradayn ja Lenz’in lait. Induktanssi, magneettikentän energia, värähtelypiirit. Vaihtovirtapiirit, impedanssi ja vaihtovirran teho, muuntaja. Maxwellin yhtälöt. Sähkömagneettiset aallot, aaltojen energia ja liikemäärä.
Kirjallisuus: Knight, Physics for Scientists and Engineers (2nd edition), Chapters 33-36
TAI
Knight, Physics for Scientists and Engineers (3rd edition), Chapters 32-35
Esitiedot: FYSP104.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=150064

FYSP110 M7: Fysiikan kokeelliset menetelmät (3 op)

Opettaja: Sakari Juutinen
Opetusaika: 16.01. - 13.03.2014
Opetusmuodot: Luennot noin 16 h, harjoitukset 8 h ja
2 laboratoriotyötä .
Sisältö: Yksittäisen mittauksen epävarmuus. Virhelähteet ja virhetyypit. Riippumattomat ja toisistaan riippuvat virheet. Virheen eteneminen laskutoimituksissa: minimi-maksimiperiaatteesta yleiseen virheen etenemislakiin. Mittaustulosten korrelaatio ja PNS-suora. Käyränsovitukset ja lineaarisoinnin käyttö. Painotusten käyttäminen sovituksessa. Toistomittausten käsittely normaalijakauman avulla. Mittaustulosten vertaaminen. Mittaustekniikkaa: mittarit, ilmaisimet, anturit ja tietokoneavusteinen mittaaminen. Mittalaitteiden kalibrointi. Eri menetelmiä jonkin esimerkkisuureen mittaamiselle. Mittausten suunnitteleminen.
Kirjallisuus: Olli Aumala, Mittaustekniikan perusteet, J.K. Taylor, Introduction to error analysis sekä luennoilla jaettava materiaali.
Esitiedot: Fysiikan peruskurssit 1,2, rinnan IV, FYSP111-112
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=152501

FYSP111 M1: Derivointi ja integrointi (3 op)

Opetusaika: 14.01. - 06.03.2014
Opetusmuodot: Luennot 21 h, laskuharjoitukset 14 h.
Sisältö: Kurssilla opitaan matematiikan perustaitoja lukiossa opittua syventäen.
Aihealueet: Funktiot, Raja-arvo ja jatkuvuus, Derivointi, Integrointi
Kirjallisuus: Luennoilla jaettava materiaali. Myös muita tietolähteitä saa ja kannattaa käyttää.
Esitiedot: Hyvät lukion pitkän matematiikan tiedot.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=152605

FYSP113 M3: Differentiaaliyhtälöt (3 op)

Opetusaika: 13.01. - 05.03.2014
Opetusmuodot: Luennot 21 h, ex tempore -harjoitukset 14 h, laskuharjoitukset 14 h.
Sisältö: Differentiaaliyhtälö ja sen ratkaisu. Ensimmäisen ja toisen kertaluvun tavalliset differentiaaliyhtälöt, sarjat ja sarjaratkaisut, sekä variaatiolaskenta.
Kirjallisuus: Adams & Essex: Calcuculs, A Complete Course.
Esitiedot: Kurssit FYSP111-112.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=150065

FYSP120 M8: Fysiikan numeeriset menetelmät (4 op)

Opettaja: Vesa Apaja
Opetusaika: 20.03. - 29.04.2014
Opetusmuodot: Luennot 20 h, lisäksi laskuharjoituksia ja ohjausta PC-luokassa.
Sisältö: Laskennallinen fysiikka, numeriikan peruskäsitteet ja fyysikon tarvitsemia numeerisia menetelmiä. Datan analysointi ja graafinen esittäminen, numeerinen derivointi ja integrointi, yhtälöiden ja yhtälöryhmien ratkaiseminen, differentiaaliyhtälöiden ratkaiseminen, käyrien sovittaminen, optimointi ja tietokonesimulaatiot. Kurssin ohjelmointikielenä on Matlab.
Kirjallisuus: Luennolla jaettava materiaali.
Esitiedot: FYSP101, FYSA115-116
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=152561

Aineopinnot

FYSA114 M4: Vektorianalyysi (3 op)

Ajankohtaista:
Opetusaika: 05.03. - 07.05.2014
Opetusmuodot: Luennot 21 h, ex tempore -harjoitukset 14 h, laskuharjoitukset 14 h.
Sisältö: Kurssilla opitaan fysiikassa tarvittavaa vektoreiden differentiaali- ja integraalilaskentaa. Harjoitukset ovat tärkeä osa kurssia. Sisältö: Skalaari- ja vektorikenttien differentiaalilaskenta, integraalilaskenta vektoreilla.
Kirjallisuus: Kurssikirja: R.A.Adams & C.Essex, Calculus - A Complete Course (7th ed), luvut 11.3-5, 12.7-8, 13.2-3. 14.1-6, 15.1-15.6, 16.1-5,7 (kirjan järjestystä ei noudateta kurssilla täydellisesti, osa mainittujen päälukujen asioista on esitetty fysp112:lla, osa kirjan 'todistuksista' korvataan havainnollisilla perusteluilla). Luentomateriaali: J. Merikoski. Taulukkokirja: A.Jeffrey, Handbook of Mathematical Formulas and Integrals (4 th ed).
Esitiedot: Kurssit FYSP111-112. Kurssin FYSP113 jotkin tiedot ovat avuksi ja esillä muutamissa 'loppupään' harjoitustehtävissä, mutta niihin liittyviä tehtäviä ei tule loppukokeeseen.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=150066

FYSA210 Mekaniikka (5 op)

Opettaja: Juha Merikoski
Opetusaika: 13.01. - 12.03.2014
Opetusmuodot: Luennot 32 h, harjoitukset 16 h. Kurssi sisältää kaksi laboratoriotyötä .
Sisältö: Kurssissa käsitellään klassisen mekaniikan esittämistä Newtonin liikeyhtälöä yleisemmässä muodossa. Newtonin mekaniikan kertausta, gravitaatiovoima ja -potentiaali. Variaatiolaskentaa, Eulerin-Lagrangen liikeyhtälöt, Hamiltonin mekaniikkaa. Monen kappaleen dynamiikkaa. Epäinertiaaliset koordinaatistot, jäykän kappaleen dynamiikkaa. Kytketyt värähtelyt.
Kirjallisuus: Marion & Thornton, Classical Dynamics of Particles and Systems, 5. Painos, osia luvuista 2-12.
Esitiedot: FYSP101-102 sekä FYSA115.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=150205

FYSA220 Sähköoppi (5 op)

Opettaja: Hannu Koivisto
Opetusaika: 10.03. - 14.05.2014
Opetusmuodot: Luennot 32 h, harjoitukset 16 h. Kurssi sisältää kolme
laboratoriotyötä .
Sisältö: Sähkö- ja magnetostatiikan yhteenveto, Magneettiset materiaalit ja kestomagneetit. Ajasta riippuvat kentät, induktio, väliaineeseen indusoituneet virrat, erityisesti pyörrevirrat. Maxwellin yhtälöt. Aaltoyhtälö sähkömagneettisille aalloille. Tasoaallot ja polarisaatio. SM-aallot väliaineessa. SM-aaltojen energia, Poyntingin vektori. SM-aallon vaimeneminen johteessa. Reunaehdot. Aaltoputket ja resonaattorit. SM-aaltojen generointi ja Hertzin dipoli. Antennit.
Kirjallisuus: Grant & Phillips, Electromagnetism.
Esitiedot: FYSP104 ja FYSP105 sekä FYSA115-116
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=150206

FYSA240 Statistinen fysiikka (7 op)

Opetusaika: 13.01. - 28.04.2014
Sisältö: Kurssi koostuu kahdesta osasta FYSA241 Statistinen fysiikka (osa A) ja FYSA242 Statistinen fysiikka (osa B). Osakursseille on erillinen ilmoittautuminen.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=152068

FYSA241 Statistinen fysiikka (osa A) (4 op)

Opettaja: Tuomas Lappi
Opetusaika: 13.01. - 19.02.2014
Opetusmuodot: Kl. Luennot 20 h, harjoitukset 10 h. Kurssi sisältää kaksi
laboratoriotyötä .
Sisältö: Kurssin aiheita ovat termodynamiikan perusteet, termodynamiikan sovelluksia klassisen ideaalikaasun prosesseihin ja entropian muutokseen näissä prosesseissa, statistisen mekaniikan perusteet ja sen yhteys termodynamiikkaan, statistisen mekaniikan sovelluksia kidejärjestelmiin ja magneettisiin järjestelmiin, termodynaamiset potentiaalit sekä järjestelmien vastefunktiot ja fluktuaatiot.
Kirjallisuus: Luentomoniste ja Bowley & Sanchez, Introductory Statistical Mechanics.
Esitiedot: FYSP101-103, FYSP106 sekä FYSP111-113.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=152069

FYSA242 Statistinen fysiikka (osa B) (3 op)

Opetusaika: 03.03. - 04.04.2014
Opetusmuodot: Luennot 20 h, harjoitukset 10 h. Kurssi sisältää yhden
laboratoriotyön .
Sisältö: Olomuodonmuutokset, kiinteän aineen lämpökapasiteetti, klassinen ideaalikaasu, kaasun lämpökapasiteetti, muuttuvan hiukkasluvun järjestelmät, kvanttimekaaninen ideaalikaasu ja sen sovelluksina metallien johtavuuselektronit, mustan kappaleen säteily sekä Bosen-Einsteinin kondensaatio.
Kirjallisuus: Luentomoniste ja Bowley & Sanchez, Introductory Statistical Mechanics.
Esitiedot: FYSA241.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=152070

FYSA280 Fyysikko työelämässä (3 op)

Opettaja: Ari Virtanen
Ajankohtaista: Kurssi järjestetään tiedekunnan yhteisenä työelämäkurssina MTKS020, joka käynnistyy tiedekunnan työelämäpäivällä 16.1.2014. Tarkempi sisältö ja ajankohdat varmistuvat myöhemmin.
Opetusaika: 16.01. - 10.04.2014
Opetusmuodot: Luennot ja kotitehtävät.
Sisältö: Kurssin päätavoitteena on parantaa opiskelijoiden valmiuksia kohdata työelämä valmistumisen koittaessa. Kurssilla kerrotaan matematiikan ja luonnontieteiden koulutuksen saaneiden lukuisista sijoittumismahdollisuuksista, opetetaan tunnistamaan ja dokumentoimaan oma osaaminen sekä opetetaan laatimaan menestyksekkäässä työnhaussa tarvittavia dokumentteja. Kurssi koostuu luennoista ja harjoituksista. Kurssi alkaa Kohti työelämää -tapahtumalla. Kurssi voi sisältää laitosten omia työelämäkursseja.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=152309

FYSA290 Kandidaatin tutkielma (9 op)

Ajankohtaista: Uusi koodi kandidaatin tutkielmalle on FYSA291, suoritetaan kurssimuotoisesti.
Opetusaika: 01.08.2013 - 31.07.2014
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156449

FYSA291 Kandidaatintutkielma (9 op)

Opettaja: Jussi Maunuksela
Ajankohtaista: Ennen kurssin alkua tutkielmalle valitaan aihe ja käydään keskustelemassa tulevan ohjaajan kanssa. Laitoksen omaopettajat neuvovat aiheen valinnassa ja antavat tietoa mahdollisista ohjaajista.
Opetusaika: 31.01. - 23.05.2014
Opetusmuodot: Kontaktiopetus, yksilöohjaus, seminaari ja itsenäinen työskentely.
Sisältö: Kurssi valmentaa tieteellisen esityksen laatimiseen. Esityksen laatimisessa on oleellista lähdemateriaalin hankkiminen ja käyttö, esityksen jäsentäminen sekä suullinen ja kirjallinen esitystaito. Kurssin aikana kirjoitetaan luonnontieteen kandidaatin (LuK) tutkintoon kuuluva tutkielma. Tavoite on, että tutkielma luovutetaan arvosteltavaksi kurssin loppuun mennessä.
Esitiedot: Esitietona fysiikan aineopinnot pääosin suoritettuna.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=152363

Syventävät opinnot ja jatkokoulutuskurssit

FYSE300 Elektroniikka I (8 op)

Opetusaika: 13.01. - 28.04.2014
Sisältö: Kurssi koostuu kahdesta osasta FYSE301 Elektroniikka I (osa A) ja FYSE302 Elektroniikka I (osa B). Osakurseille erillinen ilmoittautuminen.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=150346

FYSE301 Elektroniikka I (osa A) (4 op)

Opettaja: Arto Javanainen
Opetusaika: 13.01. - 27.02.2014
Opetusmuodot: Luennot 24 h, harjoitukset 12 h. Kurssi sisältää laboratoriotöitä.
Sisältö: Tasavirtapiirit: Lineaariset peruskomponentit. Mittalaitteita.
Puolijohdekomponentit ja niiden peruskytkentöjä. Operaatiovahvistin. Digitaalielektroniikan perusteita.
Kirjallisuus: Smith, Electronics: Circuits and Devices (3. painos).
Aaltonen, Kousa, Stor-Pellinen, Elektroniikan perusteet (Limes)
Esitiedot: FYSP101-106
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=150348

FYSE302 Elektroniikka I (osa B) (4 op)

Opettaja: Arto Javanainen
Opetusaika: 10.03. - 08.05.2014
Opetusmuodot: Luennot 24 h, harjoitukset 12 h ja laboratoriotyöt.
Sisältö: Vaihtovirtapiirit: Signaalinkäsittelyä. Suotimet. Operaatiovahvistin ja sen sovelluksia. Suuret ja pienet signaalit ja niiden vahvistaminen. Takaisinkytkentä.
Kirjallisuus: Smith, Electronics: Circuits and Devices (3. painos).
Aaltonen, Kousa, Stor-Pellinen, Elektroniikan perusteet (Limes)
Esitiedot: FYSP101-106 ja FYSE301
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=150350

FYSE410 Digitaalielektroniikka (5 op)

Opettaja: Kari Loberg
Ajankohtaista: Kurssi luennoidaan joko suomeksi tai englanniksi riippuen kuulijoista.
Opetusaika: 13.01. - 19.03.2014
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=152094

FYSE420 Digitaalielektroniikan jatkokurssi (4 op)

Opettaja: Kari Loberg
Ajankohtaista: The teaching language is either Finnish or English depending on the audience.
Opetusaika: 17.03. - 21.05.2014
Opetusmuodot: Luennot 28 h, harjoitukset 14 h, Kurssi sisältää päättötyön.
Sisältö: Synkronisen logiikkapiirin arkkitehtuurin suunnittelu, FPLD-piirit, Dynaaminen tehonkulutus, VHDL
Kirjallisuus: Kurssimoniste.
Esitiedot: FYSE400 and FYSE410
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=152095

FYSE430 Mikroanturit (4 op)

Opettaja: Konstantin Arutyunov
Opetusaika: 20.01. - 04.03.2014
Opetusmuodot: Lectures 24 h, demonstrations 12 h.
Sisältö: Brief overview of elementary theory of metals and semiconductors. Principles of operation and examples of various commercially produced transducers: mechanical, thermal, optical, chemical magnetic and radiation sensors. Quantum sensors.
Esitiedot: FYSA220 and FYSA230.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=152630

FYSH515 Kvanttikenttäteorian sovellukset (11 op)

Opettaja: Kimmo Kainulainen
Ajankohtaista: The teaching language is either Finnish or English depending on the audience.
Opetusaika: 13.01. - 23.05.2014
Opetusmuodot: Luennot 52 h, harjoitukset 26 h.
Sisältö: Renormalisaatio; II. Supersymmetrian alkeita; III. Heikot vuorovaikutukset: sähköheikkoteoria, spontaani symmetriarikko, Higgsin hiukkaset, neutriinojen massamekanismit, neutriino-oskillaatiot; IV. Vahvat vuorovaikutukset: johdatus QCD:n häiriöteoriaan, syvä epäelastinen sironta (partonimalli ja QCD, alin ja sitä seuraava kertaluku), Drellin-Yanin prosessi (alin ja sitä seuraava kertaluku), partonijakaumat, Altarellin-Parisin yhtälöt, jettituotto pp-törmäyksissä (alin ja sitä seuraava kertaluku).
Kirjallisuus: Peskin & Schroeder, An Introduction to Quantum Field Theory, Sterman, An Introduction to Quantum Field Theory, Kim & Pevsner, Neutrinos in Physics and Astrophysics.
Esitiedot: FYSH510.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=152497

FYSH551 Ultra-relativistic Heavy Ion Physics (7 op)

Opettaja: Jan Rak
Opetusaika: 04.02. - 08.04.2014
Opetusmuodot: Lectures 40 h, exercises 20 h.
Sisältö: Introduction to Ultrarelativistic Heavy Ion Physics in theory and
experiment. The course provides an overview over key aspects of modern
high-energy heavy ion physics at the Relativistic Heavy Ion Collider
(RHIC) and the CERN Large Hadron Collider (LHC) and presents both the
theoretical and the experimental perspective.
Kirjallisuus: Cheuk-Yin Wong, Introduction to high energy heavy-ion collisions and R. Keith Ellis, W. James Stirling and Bryan R. Webber, QCD and collider physics
Esitiedot: FYSH300 or FYSN300.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=152616

FYSH555 Kvanttiväridynamiikka (9 op)

Opettaja: Kari Eskola
Ajankohtaista: The teaching language is either Finnish or English depending on the audience.
Opetusaika: 13.01. - 05.05.2014
Opetusmuodot: 56 h luennot + 28 h laskuharjoitukset
Sisältö: Luentokurssissa on seuraavat kolme osaa:
1. QCD:n häiriöteoria, PDF:t ja kovat prosessit (20 h): Syvä epäelastinen sironta, partonijakaumat (PDF:t), DGLAP-yhtälöt, kovat QCD-prosessit suurenergiatörmäyttimissä, ydinpartonijakaumien globaalianalyysi ja sovellukset. Oheislukemistoa: R.K. Ellis, W.J. Stirling and B.R. Webber, QCD and Collider Physics (Cambridge Univ. Press).
2. QCD:n korkeaenergiaraja (20 h): Eikonaaliapproksimaatio, Regge-teoria, BFKL-evoluutioyhtälö, valokartiokvantisointi, syvä epäelastinen sironta dipolikuvassa, BK ja JIMWLK-yhtälöt. Oheislukemistoa: J. R. Forshaw and D. A. Ross, Quantum Chromodynamics and the Pomeron (Cambridge 1997); V. Barone and E. Predazzi, High-Energy Particle Diffraction (Springer 2002).
3. QCD:n matalaenergiaraja (16 h): QCD ja kiraalisymmetria, spontaani ja eksplisiittinen symmetriarikko matalilla energioilla, kiraalihäiriöteoria mesoneille, kiraalihäiriöteoria baryoneille.
Esitiedot: FYSH300 Hiukkasfysiikka
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=152495

FYSK310 Demonstraatiokurssi (5 op)

Opettaja: Mikko Laitinen
Opetusaika: 13.01. - 12.03.2014
Opetusmuodot: Luennot 12 h ja laboratoriotyöskentelyä 24 h.
Sisältö: Demonstraatioiden ja oppilastöiden didaktiikkaa: tiedon esitysmuodot eli representaatiot, tyypilliset oppimisvaikeudet kokeellisuudessa, hyvän demonstraation ja oppilastyön piirteet, valmiiden demonstraatioiden ja töiden jatkokehittäminen. Kurssiin sisältyy syventävän raportin laatiminen yhdestä demonstraatiosta ja oppilastyöstä. Laboratorio-osuudessa käydään läpi mm. fysiikan töissä tarvittavia laitteita, niiden huoltoa ja kunnossapitoa sekä myös itse demoja ja oppilastöitä joita kurssilaiset pitävät toisilleen. Kurssia suositellaan opettajiksi aikoville, myös sivuaineopiskelijoille. Edeltävät opinnot: FYSP101-P106. Kirjallisuus: Luennoilla jaettava materiaali sekä yleisimmät lukion ja peruskoulun fysiikan oppikirjat (saatavilla kurssilla).
Kirjallisuus: Luennoilla jaettava materiaali sekä yleisimmät lukion ja peruskoulun fysiikan oppikirjat.
Esitiedot: FYSP101-FYSP106.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=152456

FYSK320 Koulufysiikka ja fysiikan opettaminen (5 op)

Opettaja: Jouni Viiri
Ajankohtaista: Ensimäisellä luennolla sovitaan muut kurssin luentoajat ja tapaamiset.
Opetusaika: 30.01. - 06.03.2014
Opetusmuodot: Luennot ja seminaarit 30 h.
Sisältö: Kurssi on tarkoitettu erityisesti fysiikan opettajaksi opiskeleville. Sisältö: Kurssilla käydään läpi keskeisten fysiikan osa-alueiden opettamiseen ja oppimiseen liittyviä ongelmia. Opiskelija syventää tietojaan näillä osa-alueilla ja oppii huomaamaan, mitä vaatimuksia fysiikan teorioiden rakenne aiheuttaa aiheen opettamiseen.
Esitiedot: Fysiikan perus- ja aineopinnot.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=150704

FYSM300 Materiaalifysiikka I (8 op)

Opettajat: Sami Malola, Timo Sajavaara
Ajankohtaista: The teaching language is either Finnish or English depending on the audience.
Opetusaika: 03.02. - 12.05.2014
Opetusmuodot: Luennot 48 h, harjoitukset 24 h.
Sisältö: Kurssi antaa laajan kuvan kiinteän aineen ominaisuuksista ja modernin materiaalifysiikan ilmiöistä. Materiaalien atomirakenne: kidehilat, ei-kiteiset aineet ja "pehmeä aine". Käänteishila. Kidevirheet. Atomien hiladynamiikka ja fononit, aineen elastiset ominaisuudet. Materiaalien elektronirakenteen malleja: vapaaelektronien kvanttikaasu, elektronit hilapotentiaalissa, energiavyöt. Metallit, eristeet, puolijohteet. Sähkönjohtavuuden fysiikkaa. Magnetismi ja suprajohtavuus. Nanorakenteiden fysikkaa. Demonstraatioita ja visualisaatioita sekä tutustuminen Nanoscience Centeriin.
Kirjallisuus: S. Elliott, The physics and chemistry of solids
Esitiedot: FYSA230, FYSA240.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=150216

FYSM340 Computational Nanoscience (2 op)

Opettaja: Pekka Koskinen
Ajankohtaista: The teaching language is either Finnish or English depending on the audience.
Opetusaika: 18.03. - 06.05.2014
Sisältö: Course suitable for biology, chemistry and physics majors, for theorists and experimentalists. A brief introduction to computational nanoscience. Overview of various computational methods and their aptness to investigate different nanomaterial properties. General framework in practical computational work. Computational research activities at NanoScience Center.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=152466

FYSN300 Ydinfysiikka I (8 op)

Opettaja: Matti Leino
Opetusaika: 14.01. - 08.04.2014
Opetusmuodot: Kl. Luennot 48 h, harjoitukset ja demonstraatiot kiihdytinlaboratoriossa 24 h.
Sisältö: Ydinfysiikan peruskäsitteet, ytimen rakenne, ytimien epästabiilisuus, säteilylajit ja radioaktiivisuus, ydinreaktiot, säteilyn ja aineen väliset vuorovaikutukset, hiukkaskiihdyttimet, säteilyn havainnointimenetelmät, ydin- ja kiihdytinfysiikan sovelluksia, ydinenergia.
Kirjallisuus: Lilley, Nuclear Physics, Principles and Applications ja Krane: Introductory to Nuclear Physics.
Esitiedot: FYSP106 ja FYSA230 (suositus).
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=150215

FYSN310 Säteilyturvallisuus (4 op)

Opettaja: Jaana Kumpulainen
Opetusaika: 13.01. - 14.03.2014
Opetusmuodot: Luentoja yhteensä 28 h ja käytännön harjoittelua pienryhmissä.
Sisältö: 1) Säteilyfysiikan ja säteilysuojelun perusteet sekä suojelun käytännön toteutus työpaikoilla, 2) Avolähteiden käyttö teollisuudessa, tutkimuksessa ja opetuksessa, 3) Umpilähteiden ja röntgenlaitteiden käyttö teollisuudessa, tutkimuksessa ja opetuksessa, 4) Hiukkaskiihdyttimen käyttö ja huolto. Kurssin tentissä voidaan suorittaa kohtien 2-4 mukaisia ionisoivan säteilyn käytön turvallisuudesta vastaavien henkilöiden pätevyystutkintoja. Kohtien 2 ja 3 tutkinnot ovat Säteilyturvakeskuksen hyväksymiä virallisia tutkintoja. Kohdan 4 tutkinto on tarkoitettu lähinnä fysiikan laitoksen sisäiseen käyttöön. Kohta 1 sisältyy kaikkiin tutkintoihin. Kuhunkin pätevyystutkintoon sisältyy käytännön harjoittelua pienryhmässä. Lisätietoja Säteilyturvakeskuksen ohjeessa ST 1.8.
Kirjallisuus: Säteily- ja ydinturvallisuus osat 1-4, säteilylainsäädäntö, ST-ohjeet.
Esitiedot: FYSP106.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=150709

FYSN440 Ydinastrofysiikka (5 op)

Opettaja: Ari Jokinen
Ajankohtaista: Kurssikieli on tarvittaessa englanti.
Opetusaika: 17.03. - 12.05.2014
Opetusmuodot: Luennot 28 h, harjoitukset 14 h.
Sisältö: Johdanto astrofysiikkaan, varhaisen maailmankaikkeuden hiukkas- ja ydinvuorovaikutukset, vedyn ja heliumin palaminen lämpöydinreaktioissa, rautaa keveämpien alkuaineiden synty ja energiatuotanto tähdissä, raskaiden alkuaineiden synty protoni- ja neutronisieppausprosesseissa, kosmiset kellot, neutriinot, kokeelliset menetelmät ja radioaktiiviset ionisuihkut ydinastrofysiikassa.
Kirjallisuus: C. Iliadis, Nuclear Physics of Stars, Wiley-VCH 2007. Rolfs & Rodney, Cauldrons in the Cosmos; soveltuvin osin.
Esitiedot: FYSN300 (ensimmäisen välikokeen alue).
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=152471

FYSN500 Ydinfysiikka III (9 op)

Opettaja: Jouni Suhonen
Ajankohtaista: The teaching language is either Finnish or English depending on the audience.
Opetusaika: 21.01. - 08.05.2014
Opetusmuodot: Luennot 52 h, harjoitukset 26 h.
Sisältö: Yksinkertaistettu pariutumisvuorovaikutus (parivoima) ja senioriteettimalli. Kvasihiukkaset ja niiden miehityslukuesitys, Wickin lause ja kvasihiukkas-vakuumi. Kvasihiukkasten BCS-teoria ja kvasihiukkasspektrien suhde avoimen kuoren parillis- ja paritonmassaisiin ytimiin. Sähkömagneettiset ja beetasiirtymät kvasihiukkaskuvassa. Kvasihiukkasten konfiguraatiosekoitus, liikeyhtälömenetelmä, kvasihiukkas-Tamm-Dancoff-menetelmä ja kvasihiukkas-RPA-teoria. Sähköiset ja beetasiirtymät avoimen kuoren pallomaisissa ytimissä: kollektiiviset tilat, summasäännöt ja jättiresonanssit.
Kirjallisuus: J. Suhonen, From nucleons to nucleus, concepts of microscopic nuclear theory, Springer Verlag, Berlin.
Esitiedot: FYSN300.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=150707

FYSN550 Ydin- ja kiihdytinfysiikan kokeelliset menetelmät (8 op)

Opettaja: Rauno Julin
Ajankohtaista: Luennoidaan tarvittaessa englanniksi.
Opetusaika: 14.01. - 10.04.2014
Opetusmuodot: Luennot 48 h, kotitehtävät ja avoimet pienryhmätyöt laboratoriossa 100 h.
Sisältö: Ionisuihkujen tuotto (ionilähde, kiihdytin, suihkun kuljetus), säteilyn ja aineen välinen vuorovaikutus, säteilyn ilmaisimet ja ilmaisinsysteemit, signaalien käsittely, tiedonkeruun periaatteet, isotooppi- ja rekyyliseparaattorit, in- ja off-beam spektrometrian periaatteet, ionisuihkujen käyttö sovelluksissa. Kurssi sopii yleissivistävänä kurssina myös teoreetikoille.
Esitiedot: FYSN300
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=152607

FYSS330 Mikroskopia ja litografia (7 op)

Opettaja: Markus Ahlskog
Ajankohtaista: The teaching language is either Finnish or English depending on the audience.
Opetusaika: 14.01. - 20.03.2014
Opetusmuodot: Lectures 40 h, exercises 20 h. The course contains laboratory.
Sisältö: Basic imaging science. Optical-, electron-, and scanning probe microscopy. Near-field opti-cal microscopy. Basics of micro- and nanolithography. Photolithography. Electron beam lithography.
Esitiedot: FYSP106.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=152110

FYSS335 Mikro- ja nanovalmistusmenetelmät (5 op)

Opettaja: Jussi Toppari
Ajankohtaista: English is the main language on the course. However, the language in lectures is either Finnish or English depending on the audience.
Opetusaika: 18.03. - 15.05.2014
Opetusmuodot: Luennot 26 h, harjoitukset 12 h ja laboratoriotyö
Sisältö: Johdanto: Lyhyt katsaus piitekniikoiden ja litografian kehitykseen. Ohutfilmit: Materiaalit, yleiset ominaisuudet ja niiden karakterisointi, valmistus menetelmät (Höyrystys, sputterointi, CVD, ALD, jne.), etsaus (Kuiva, märkä, plasma), doping (Diffuusio ja ioni-istutus). Uusimmat menetelmät mikro- ja nanovalmistuksessa, mm. nanoimprint-litografia ja itsejärjestyvyys.
Kirjallisuus: Sami Franssila, "Introduction to microfabrication", Wiley 2004. ISBN: 978-0-470-85105-0
Marc J. Madou, "Fundamentals of Microfabrication: The Science of Miniaturization" CRC press 2002. ISBN: 9780849308260
Brodie, Ivor, Muray, Julius J. "The Physics of Micro/Nano-Fabrication" Plenum 1993. ISBN: 978-0-306-44146-2
Esitiedot: FYSP110
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=152119

FYSS380 CAD-kurssi (2 op)

Opettaja: Antti Henell
Opetusaika: 14.01. - 26.02.2014
Sisältö: Projektiot, viivatyypit, mitoitus, leikkaus, mittakaavat, tekstit (toleranssit, hitsausmerkinnät), harjoituksia. CAD Inventor: käyttöliittymä, luonnostelu, 3-D mallinnus, piirustukset, kokoonpanot, animaatiot, harjoituksia.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=152634

FYSS450 Virtausmekaniikka II (9 op)

Opetusaika: 15.01. - 30.04.2014
Sisältö: Kurssi koostuu kahdesta osasta FYSS451 Virtausmekaniikka II (osa A) ja FYSS452 virtausmekaniikka (osa B). Osakursseille on erillinen ilmoittautuminen.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=157209

FYSS451 Virtausmekaniikka II (osa A) (5 op)

Opettaja: Markko Myllys
Ajankohtaista: The teaching language is either Finnish or English depending on the audience.
Opetusaika: 15.01. - 05.03.2014
Sisältö: Dimensioanalyysi, Viskoottinen virtaus kanavassa. Häviöt. Pumppaus. Putkistosuunnittelun perusteet.
Kirjallisuus: White: Fluid Mechanics, luvut 5,6,11.
Esitiedot: FYSS351-352.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=152122

FYSS452 Virtausmekaniikka II (osa B) (4 op)

Opettaja: Markko Myllys
Ajankohtaista: The teaching language is either Finnish or English depending on the audience.
Opetusaika: 10.03. - 30.04.2014
Opetusmuodot: Kl. Luennot 24 h, harjoitukset 12 h. Kurssi sisältää laboratoriotyön.
Sisältö: Rajakerrosvirtaukset. Virtausvastus. Vastus- ja nostovoimat.
Kokoonpuristuva virtaus. Adiabaattinen ja isentrooppinen virtaus lyhyessä kanavassa. Shokki-ilmiöt.
Kirjallisuus: White: Fluid Mechanics, luvut 7 ja 9.
Esitiedot: FYSS350, FYSS451
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=152126

FYSS481 Tuulienergia (4 op)

Opettaja: Jussi Maunuksela
Ajankohtaista: Tenttipäivät tulevat Korppiin syyskuun aikana.
Opetusaika: 02.09.2013 - 20.06.2014
Opetusmuodot: Itseopiskelu
Sisältö: Johdanto, tuulen karakterisointi & tuuliolot, tuuliturbiinien aerodynamiikka, tuuliturbiinien suorituskyky, hallinta, sähköntuotanto & sähkötekniset ominaisuudet, sovellukset.
Kirjallisuus: J. F. Manwell, J. G. McGowan & A. L. Rogers, Wind Energy Explained: Theory, Design and Applications, 2nd ed., John Wiley & Sons, 2009; Gilbert M. Masters, Renewable and Efficient Electric Power Systems, John Wiley & Sons, 2004, s. 307-384
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=150614

FYSS482 Aurinkoenergia (4 op)

Opettaja: Jussi Maunuksela
Ajankohtaista: Tenttipäivät tulevat Korppiin syyskuun aikana.
Opetusaika: 02.09.2013 - 20.06.2014
Opetusmuodot: Itseopiskelu
Sisältö: Kurssilla perehdytään aurinkolämpöteknologialla käytettävissä olevaan auringon säteilyyn, läpinäkymättömien materiaalien optisiin ominaisuuksiin, säteilyn siirtymiseen lasituksen läpi, tasokeräimiin, lämpöenergian varastointiin ja aurinkolämmön käyttöön keskittyen aurinkoenergian siirtymisen mallintamiseen aurinkolämpöjärjestelmässä.
Kirjallisuus: Duffie & Beckman: Solar Engineering of Thermal Processes (3. painos).
Esitiedot: Kurssi on suunnattu maisterivaiheessa oleville opiskelijoille, joilla on perustiedot aurinkolämpöteknologiasta ja lämmönsiirrosta.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=150615

FYSS555 Virtausmekaniikan jatkokoulutuskurssi (8 op)

Opettaja: Markku Kataja
Ajankohtaista: The teaching language is either Finnish or English depending on the audience.
Opetusaika: 14.01. - 08.05.2014
Opetusmuodot: Luennot 48 h, harjoitukset 24 h.
Sisältö: Kitkallinen virtaus, virtauksen stabiilisuus, turbulenssi, monifaasivirtaukset.
Esitiedot: FYSS350 ja FYSS450.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=152140

FYST530 Kvanttimekaniikka II (12 op)

Ajankohtaista: Kurssi järjestetään tarvittaessa englanniksi.
Opetusaika: 14.01. - 24.04.2014
Opetusmuodot: Luennot 52 h, harjoitukset 26 h
Sisältö: Kvanttimekaniikan perusteet, sirontateoria, symmetriat ja säilymislait, rotaatiot ja impulssimomenttien yhteenlasku, identtiset hiukkaset, Hartreen-Fockin menetelmä, relativistinen kvanttimekaniikka, Diracin yhtälö, yksielektroninen atomi, monielektroninen atomi, säteilykentän kvanttisointi, fotonin absorptio ja emissio.
Kirjallisuus: Luentomuistiinpanot, osittain J. Niskanen, Kvanttimekaniikka II, D.J. Griffits, Introduction to Quantum Mechanics, E. Merzbacher, Quantum Mechanics, M. Weissbluth, Atoms and Molecules.
Esitiedot: FYSA231 ja FYSA232.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=152572

FYSZ450 Seminaari (4 op)

Ajankohtaista: Korvattu uudella kurssilla FYSZ489 Graduseminaari
Opetusaika: 01.08.2013 - 31.07.2014
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156450

FYSZ460 Syventävien opintojen laboratoriotyöt (10 op)

Opetusaika: 01.08.2013 - 31.07.2014
Sisältö: Yksin tai ryhmässä suoritettavia 2-4 op:n laajuisia pääsääntöisesti arvosteltavia harjoitustöitä, esim. ydinfysiikan, materiaalifysiikan, soveltavan fysiikan tai elektroniikan töitä.
Esitiedot: Rinnan fysiikan syventävien opintojen kanssa.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=157502

FYSZ470 Erikoistyö (10 op)

Opetusaika: 01.08.2013 - 31.07.2014
Sisältö: Ohjattu kokeellinen tai teoreettinen työ, joka voidaan suorittaa myös laitoksen ulkopuolella. Erikoistyö voi liittyä tulevaan pro gradu -tutkielmaan esimerkiksi pro gradussa käytettävän mittauksen suunnitteluun, ohjelmiston tekemiseen tai vaativamman teoreettisen tuloksen yksityiskohtaiseen johtamiseen. Se voi olla myös annettuun aiheeseen liittyvä kirjallisuusselvitys. Erikoistyön aiheita antavat fysiikan laitoksen opettajat. Erikoistyön aloittaminen ilmoitetaan ilmoittautumalla kurssiin Korpissa.
Esitiedot: Rinnan fysiikan syventävien opintojen kanssa.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=157499

FYSZ480 Harjoittelu (2-11 op)

Opetusaika: 01.08.2013 - 31.07.2014
Sisältö: Fysiikan harjoittelupaikat tulevat hakuun tammikuussa 2014. Yksi kuukausi työharjoittelua vastaa kahta opintopistettä. Syventävien opintojen pääaineopintohin voi sisällyttää enintään 4 op työharjoittelua ja valinnaisiin opintoihin tämän määrän ylittävät opintopisteet kuitenkin enintään 7 op.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=157501

FYSZ489 Graduseminaari (4 op)

Opetusaika: 24.01. - 23.05.2014
Sisältö: Seminaarin tavoitteena on tutustuttaa opiskelija fysiikan alan ja laitoksen tutkimukseen tekeillä olevien pro gradu -tutkielmien kautta sekä valmentaa opiskelija tieteellisen tutkimuksen esittämiseen. Kurssi on tarkoitettu tutkielmaa tekeville ja tutkielmaa aloittaville. Lukukausien alussa järjestetään aloitusluento, jossa sovitaan tarkemmin kurssin suorittamisesta. Kurssille voi osallistua myös kesken lukukauden ja kurssin voi suorittaa joko yhden lukukauden tai pitemmän ajanjakson aikana. Kurssi on suoritettu, kun opiskelija on osallistunut vähintään neljään graduseminaariin ja esittänyt oman työnsä. Tutkielman voi esittää seminaarissa, kun työ on jätetty tarkastukseen. Seminaarin pitämisestä sovitaan kurssin luennoitsijan kanssa.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=152637

FYSZ490 Pro gradu -tutkielma (20-30 op)

Opetusaika: 01.08.2013 - 31.07.2014
Sisältö: Tutkielman aiheita antavat fysiikan laitoksen opettajat. Tavoitteena on perehdyttää tutkielman tekijä laajasti ja syvällisesti johonkin fysiikan tieteellisesti merkitykselliseen ongelmakokonaisuuteen. Aihe voi liittyä erikoistyöhön tai fysiikan opettajaksi valmistuvalla ainedidaktiikkaan. Tutkielman tulee osoittaa syvällistä aineenhallintaa, valmiutta tieteelliseen ajatteluun ja tutkimukseen, tutkimusmenetelmien hallintaa sekä valmiutta tieteelliseen viestintään.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=157544

Adams & Essex: Calcuculs, A Complete Course
Bailin & Love, Supersymmetric gauge field theories and string theory
Bellac, Thermal Field Theory
Barone and Predazzi, High-Energy Particle Diffraction
Bergström & Goobar, Cosmology and Particle Astrophysics
Bernal, The Extension of Man - A History of Physics before the Quantum
Bowley & Sanchez, Introductory Statistical Mechanics
Chaikin & Lubensky, Principles of Condensed Matter Physics
Dreizler and Gross, Density Functional Theory (Springer 1990)
Elliot, The Physics and Chemistry of Solids
Ellis, Stirling and Webber, QCD and Collider Physics
Forshaw and Ross, Quantum Chromodynamics and the Pomeron
Goldenfeld, Lectures on Phase Transitions and the Renormalization Group
Grant & Phillips, Electromagnetism
Griffiths, Introduction to Quantum Mechanics
Halzen & Martin, Quarks and Leptons
Hecht, Alfred Zajac, Optics
Hoyle, Quality Management Essentials
Jones, Soft Condensed Matter (Oxford University Press, Oxford, 2002)
Kapusta, Finite Temperature Field Theory
Karttunen et al., Tähtitieteen perusteet (Ursa 2003)
Kayser et al., The Physics of Massive Neutrinos
Kim & Pevsner, Neutrinos in Physics and Astrophysics
Kittel, Introduction to Solid State Physics
Knight, Physics for Scientists and Engineers (2nd or 3rd edition)
Kolb & Turner, The Early Universe
Kragh, Kvanttisukupolvet
Krane, Introductory Nuclear Physics
Lee, Thermal and Flow Measurements
Lilley, Nuclear Physics, Principles and Applications
Loudon, The quantum theory of light
Mano, Digital design
Marques, Ullrich, Nogueira, Rubio and Gross (eds.), Time-Dependent Density Functional Theory
Marder, Condensed Matter Physics
Marion & Thornton, Classical Dynamics of Particles and Systems
Martin & Shaw, Particle Physics
Millman & Grabel, Microelectronics
Müller-Kirsten & Wiedemann, Supersymmetry
Nelson: Biological Physics - Energy, Information, Life (W. H. Freeman and Company, New York, 2004)
Niskanen, Kvanttimekaniikka II
Novotny and Bert Hecht, Principles of Nano-Optics
Ogata, Modern Control Engineering
Ohanian & Ruffini, Gravitation and Spacetime
Palviainen ja Oja: Maailmankaikkeus 2009-2010 (Ursa 2008)
Parr and Yang, Density Functional Theory
Perkins, Introduction to High Energy Physics
Peskin & Schroeder, An Introduction to Quantum Field Theory
Riley, Habson & Bence, Mathematical Methods for Physics and Engineering
Rolfs & Rodney, Cauldrons in the Cosmos
Saarenrinne, Energiatekniikan mittaukset, opintomoniste
Smith, Electronics: Circuits and Devices
Sterman, An Introduction to Quantum Field Theory
Suhonen, From Nucleons to Nucleus, Concepts of Microscopic Nuclear Theory (Springer Verlag, Berlin)
Taylor, Introduction to Error Analysis
Wess & Bagger, Supersymmetry and Supergravity
White, Fluid Mechanics
Wong, Introduction to High Energy Heavy-ion Collisions

Luentokurssit suoritetaan kurssin yhteydessä järjestettävissä välikokeissa tai kurssin jälkeen tentissä. Kurssin suorittamiseen kuuluu myös kurssin laskuharjoituksiin osallistuminen. Kurssista saatavaan arvosanaan vaikuttavat sekä kokeesta tai tentistä saadut pisteet että laskuharjoituspisteet. (Huom. muuttunut käytäntö. Aiemmin kurssin saattoi tenttiin osallistumalla suorittaa myös siten, etteivät laskuharjoituspisteet vaikuttaneet arvosanaan.)

Perus- ja aineopintojen kurssien laskuharjoituspisteet ovat voimassa yhden vuoden kurssin päättymisestä. Voidakseen tämän jälkeen saada hyväkseen laskuharjoituspisteitä opiskelijan on osallistuttava kurssille uudestaan.

Poikkeavista suoritustavoista (esim.  kirjatentit) on sovittava tentaattorin kanssa.

HUOM! Kaikkiin kuulusteluihin, myös välikokeisiin, on ilmoittauduttava Korpissa edeltävään maanantaihin klo 23.59 mennessä!

Yleisinä tenttipäivinä voi suorittaa pääsääntöisesti minkä tahansa fysiikan kurssin lukuun ottamatta meneillään olevia kursseja ja juuri päättyneitä/päättyviä kursseja, jotka suoritetaan niille osoitettuina koepäivinä. Yleisen tenttipäivän tentteihin ilmoittaudutaan sähköpostitse osoitteessa tentit-fysiikka@jyu.fi. Sähköpostin otsikkokenttään kirjoitetaan otsikko ”Yleinen tenttipäivä” ja viestiosaan tieto siitä, minkä tentin aikoo suorittaa. Yleiseen tenttipäivään ilmoittautuminen päättyy poikkeuksellisesti jo kaksi viikkoa ennen yleistä tenttipäivää.

Kokeet pidetään tavallisimmin saleissa FYS1 (Ylistönrinne), MaD202 (Mattilanniemi) ja MaD259 (Mattilanniemi). Salit ilmoitetaan ilmoitustauluilla ja www:ssä. Opiskelijan on varauduttava todistamaan henkilöllisyytensä kaikissa koetilaisuuksissa.

Tarkista koepäivät aina Korpista!

Syksy 2013

	30.8.	11.10.	25.10.	1.11.	8.11.	15.11.	22.11.	29.11.	13.12.	20.12.
P101				T				T
P102										T
P103					T			T
P106										T
P111			T			T
P112									T
A115				T			T
A116									T
A233			T				T
A235									T
YLT	Y	Y						Y

Kevät 2014

10.1.

17.1.

24.1.

7.2.

21.2.

28.2.

7.3.

14.3.

21.3.

28.3.

4.4.

11.4.

25.4.

2.5.

9.5.

16.5.

23.5.

30.5.

6.6.

27.6.

P101

T

T

P102

T

T

T

P104

T

T

P105

T

T

P106

T

P110

T

T

P111

T

T

P112

T

P113

T

T

A114

T

T

A116

T

A210

T

T

A220

T

T

A235

T

A241

T

T

A242

T

T

YLT

Y

Y

Y

V = välikoe, T = tentti, Y = yleinen tenttipäivä

Kemian laitos

Käyntiosoite Postiosoite Puhelin Faksi www Sähköpostiosoitteet

Ylistönrinne, Survontie 9, 40500 Jyväskylä PL 35, 40014 Jyväskylän yliopisto 0400 247976, Toimisto 014-260 2501, http://www.jyu.fi/kemia haku www-sivulta

Laitoksen johtaja (31.12.13 asti)	Jan Lundell, prof.	F508	040 7445 270
Varajohtaja, opintoasiat (31.12.13 asti)	Rose Matilainen, leht.	E410	0400 2474 32
Amanuenssi, opintoasiat	Leena Mattila	E422	0400 2479 76
Projektisihteeri, opintoasiat	Sisko Siikamäki	E423	040 8053 711

Opintoneuvonta

Kemian laitoksen opintoneuvontaa antaa yliopistonopettaja Jouni Välisaari  huone F520  ja amanuenssi Leena Mattila E422, Kemian laitos, Survontie 9.

Alakohtaisia opintoneuvojia ovat professori Matti Haukka (epäorgaaninen ja analyyttinen kemia), professori Mika Pettersson (fysikaalinen kemia), yliopistonlehtori Juhani Huuskonen (orgaaninen kemia), Tutkijatohtori Hannu Pakkanen sekä professori Jukka Konttinen (soveltava kemia), professorit Maija Nissinen ja Mika Pettersson (nanotieteet) ja yliopistonopettaja Jouni Välisaari (opettajat).

Työelämässä hankitun osaamisen arvioi laitoksen varajohtaja Rose Matilainen, muualla suoritettujen tutkintojen vastaavuudet arvioi Jouni Välisaari. Yksittäisten kurssien korvaavuusasioissa opiskelija voi ottaa yhteyttä opintoasioista vastaavaan amanuenssiin.

Nimenhuuto- ja tiedotustilaisuudet sekä muuta tärkeää

Kemian opintonsa aloittaville pidetään nimenhuuto ja tiedotustilaisuus ma 2.9.2013 klo 9.15 Ylistönrinteellä salissa KEM4. Jatkaville opiskelijoille pidetään tiedotustilaisuus lukuvuodesta 2013-2014 ma 9.9.2013 klo 12.15 salissa KEM1.

Luk-projektin ja tutkielman tekemisestä järjestetään tiedotustilaisuus lukuvuonna 2013-2014 suorituksen tekeville ma 7.10.2013 klo 12.15 salissa KEM4.

Tiedekunta järjestää valmistuville maistereille kaksi kertaa vuodessa touko/kesä- ja joulukuussa juhlan, publiikin.

Kemian alalla voi Jyväskylän yliopistossa suorittaa luonnontieteiden kandidaatin (LuK) ja filosofian maisterin (FM) perustutkinnot sekä filosofian lisensiaatin (FL) ja filosofian tohtorin (FT) jatkotutkinnot.

Luonnontieteiden kandidaatin opinnot on mahdollista päätoimisesti opiskellen suorittaa kolmessa vuodessa ja niihin perustuvat maisteriopinnot kahdessa vuodessa. Luonnontieteiden kandidaatin tutkinnon laajuus on 180 opintopistettä ja pääaine kemia.

Filosofian maisterin tutkinnon laajuus on 120 opintopistettä. Maisterin tutkintoon johtava kemian koulutus jakaantuu kemistin ja aineenopettajan koulutukseen. Kemistiksi opiskeleva voi valita pääaineekseen epäorgaanisen ja analyyttisen, fysikaalisen, orgaanisen tai soveltavan kemian. Kemian opettajaksi opiskelevan pääaine on kemia. Aineenopettajan koulutukseen ja nanotieteiden maisteriohjelmaan (katso seuraava sivu) otettavien opiskelijoiden määrä on rajoitettu.

Kemian alan koulutus antaa opiskelijalle hyvät valmiudet toimia kemistinä tutkimus- ja opetustoiminnassa sekä perusteet jatko-opintoja varten. Valmistuvalle filosofian maisterille muodostuu kuva nykyaikaisesta kemiasta.

Tutkimustoiminta on laajaa kaikilla pääainealueilla. Tutkimushankkeet ovat perus- tai soveltavaa tutkimusta ja tehdään usein yhteistyönä muiden yliopistojen, teollisuuden ja tutkimuslaitosten kanssa. Yhteistyöhankkeet toteutetaan yleensä opinnäytetöinä: tutkielmina, erikoistöinä sekä lisensiaatti- ja väitöskirjatutkimuksina.

Epäorgaanisen kemian koulutus ja tutkimustoiminta liittyvät uusien yhdisteiden synteesiin ja karakterisointiin. Aineet voivat olla epäorgaanisia yhdisteitä tai metallo-orgaanisia yhdisteitä. Tutkimusmenetelminä ovat mm. termoanalytiikka ja röntgendiffraktiomenetelmät sekä teoreettinen laskenta.

Analyyttisen kemian tutkimus ja opetus perustuvat pääasiassa uusien analyyttisten menetelmien kehittämiseen. Ympäristönäytteiden analysointi on eräs osa tutkimusta. Analysoinnit suoritetaan pääasiassa UV-Vis-, atomiabsorptio- ja atomiemissiolaitteistoilla (ICP). Osastolla tutkitaan myös sähkökemiaa ja molekyylimallitusta.

Fysikaalisessa kemiassa pyritään aineen ominaisuuksien ymmärtämiseen sekä molekyyli-, nano- että makroskooppisella tasolla. Opetus tähtää syvällisten kokeellisten ja teoreettisten perustietojen antamiseen fysikaalisessa kemiassa. Keskeisiä aiheita ovat mm. kvanttikemia, spektroskopia ja lasertekniikat. Tutkimuksen pääpaino on molekyylien ja nanorakenteiden ominaisuuksien selvittämisessä spektroskooppisten ja laskennallisten menetelmien avulla. Kokeellisissa tutkimushankkeissa hyödynnetään monipuolisesti moderneja lasermenetelmiä.

Orgaanisessa kemiassa perehdytään laaja-alaisesti orgaanisten molekyylien valmistamiseen, reaktioihin, rakenteisiin ja dynamiikkaan. Laboratoriotyöskentelyllä on keskeinen merkitys orgaanisen kemian opiskelussa. Orgaanisen kemian tutkimuksessa sovelletaan moderneja analyyttisiä (NMR-, IR-spektroskopia ja massaspektrometria, kaasu- ja nestekromatografia, röntgendiffraktio) sekä laskennallisia (MO, DFT) menetelmiä. Keskeisiä tutkimusalueita ovat mm. nano- ja supramolekyylikemia (reseptorimolekyylit, dendrimeerit), synteettinen orgaaninen kemia (asymmetrinen synteesi, luonnonaineiden kokonaissynteesi), bio-orgaaninen kemia ja organometallikemia.

Soveltavassa kemiassa painotetaan ensisijaisesti puunjalostusteollisuuden tarpeisiin suuntautuvaa opetusta ja tutkimusta. Opetuksen tarkoituksena on perehdyttää opiskelija mm. puun rakenteeseen ja kemialliseen koostumukseen, yleisesti biomassanjalostukseen sekä puun ja muun biomassan karakterisointiin. Lisäksi opiskelija perehtyy suomalaisen prosessiteollisuuden tärkeimpiin prosesseihin ja teollisuuden energia- ja ympäristövaikutuksiin sekä yleisesti yhteiskunnalliseen energian tuotantoon. Pääaineen yhteisten opintojen jälkeen opiskelija painottaa joko soveltavan kemian tai uusiutuvan energian opintoja.

Meneillään olevat tutkimuskokonaisuudet soveltavassa kemiassa liittyvät puukemiaan, selluloosankeiton ja valkaisun kemiaan sekä kyseisissä prosesseissa syntyvien jätelienten karakterisointiin, paperikemiaan, ympäristökemiaan, hiilihydraattikemiaan, prosessien seurantamenetelmien kehittämiseen, biomassan yleiseen hyödyntämiseen sekä puun ja sen pääaineosien eristämiseen ja analysointiin. Uusiutuvassa energiassa tutkimus keskittyy uusien biopolttoaineiden tuotantomahdollisuuksiin ja ominaisuuksiin sekä kyseisten tuotteiden erilaiseen hyödyntämiseen. Toiminnassa olennaista on kemiallinen lähestyminen, mutta aihealueen tarkastelussa tuodaan luonnontieteellisten näkökohtien ohella esiin myös muut keskeiset tekijät.

Kemian opettajan tutkintoon sisältyvät kemian opintojen lisäksi toisen opetettavan aineen opinnot sekä pedagogiset opinnot. Kemian opettajan syventävät opinnot sisältävät kemian opetuksen erikoiskursseja, joilla tutustutaan kemian opetuksen tutkimukseen, sen tutkimusmenetelmiin ja käytäntöihin. Kemian opettajankoulutuksen tavoitteena on ns. tutkiva kemian opettaja, joka laajan aineenhallinnan lisäksi osaa kehittää omaa opetustaan ja asiantuntemustaan soveltamalla kemian opetuksen tutkimusta, laboratoriotyöskentelyä ja moderneja tieto- ja viestintätekniikan tarjoamia apuvälineitä.

Maisteriohjelmat ovat erillisiä koulutusohjelmia, joihin hakeudutaan LuK-tutkinnon tai vastaavan tutkinnon jälkeen. Maisteriohjelmiin on erillinen haku ja omat valintakriteerinsä.

Nanotieteiden kansainvälinen maisteriohjelma kouluttaa poikkitieteellisiä alan asiantuntijoita, jotka soveltavat fysiikan, kemian ja biotieteiden tietoa ja osaamista alan nopeasti kehittyvässä tutkimuksessa ja tuotekehityksessä. Maisteriohjelma tarjoaa erinomaisen pohjan nanotieteiden jatko-opinnoille. Nanotieteiden maisteriohjelmaan kemian puolelle valitun opiskelijan pääaineeksi tulee suuntautumisen perusteella fysikaalinen tai orgaaninen kemia. Ohjelmassa opiskellaan pääaineopintojen lisäksi sekä nanotieteiden erikoiskursseja että muiden alojen erikoiskursseja ja sivuainekokonaisuuksia. Opinnäytetöiden aiheet ovat aina poikkitieteellisiä.

Pääaineopinnot sisältävät 92 (kemistit) ja 86 (kemian opettajat) opintopistettä kemian opintoja. Kemian opintojen lisäksi tutkintoon kuuluu sivuaineopintoja, kieli- ja viestintäopintoja sekä valinnaisia opintoja yhteensä 88 (kemistit) ja 94 (kemian opettajat) opintopistettä.

Pääaineopinnot: kemistit 92 op, kemian opettajat 86 op

Perusopinnot 27 op

KEMP010 Alkukeitos 1), 2 op KEMP111 Kemian perusteet 1 (yleinen kemia 1), 5 op KEMP112 Kemian perusteet 2 (yleinen kemia 2), 5 op KEMP113 Kemian perusteet 3 (epäorgaaninen kemia), 5 op KEMP114 Kemian perusteet 4 (orgaaninen kemia), 6 op KEMP115 Kemian perusteet 5 (kemia elinympäristössä), 4 op

1) Uusille opiskelijoille tarkoitettu intensiivikurssi, jolla tutustutaan kemian laitokseen ja sen henkilökuntaan.

Aineopintojen luennot ja harjoitustyöt, 50 op

KEMA200 Johdatus laboratoriotöihin, 4 op KEMA203 Analyyttinen kemia 1, 3 op KEMA204 Analyyttinen kemia 2, 3 op KEMA210 Analyyttisen kemian työt, 4 op KEMA214 Epäorgaaninen kemia 1, 4 op KEMA215 Epäorgaaninen kemia 2, 3 op KEMA220 Epäorgaanisen kemian työt, 4 op KEMA224 Fysikaalinen kemia 1, 4 op KEMA225 Fysikaalinen kemia 2, 4 op KEMA230 Fysikaalisen kemian työt, 4 op KEMA282 Orgaaninen kemia 1, 5 op KEMA283 Orgaaninen kemia 2, 4op KEMA239 Orgaanisen kemian työt, 4 op

Tutkimusprojekti, tutkielma ja kypsyysnäyte

Kemistit, 15 op KEMA250 Tutkimusprojekti, 9 op KEMA260 Kandidaattitutkielma, 6 op KEMA261 Kypsyysnäyte, 0 op

Kemian opettajat, 9 op KEMA245 Johdatus kemian opetukseen, 3 op KEMA260 Kandidaattitutkielma, 6 op KEMA261 Kypsyysnäyte, 0 op

Sivuaineopinnot 50 - 60 op

Sivuaineopinnoissa on suoritettava aineopinnot (60 op) yhdessä oppiaineessa tai perusopinnot (25 op) kahdessa oppiaineessa. Kemistiksi opiskelevan sivuaineiksi sopivat mm. fysiikka, matematiikka, tietotekniikka, tilastotiede, biologia, ympäristötieteet, taloustieteet ja tiedekunnan tarjoama perusopintokokonaisuus: Luonnontieteiden perusteet ja menetelmät. Viimeksi mainittuun kuuluvat kurssit löytyvät oppaan luvusta 12. Aineenopettajaksi opiskeleva valitsee ensimmäisen sivuaineensa siten, että se yhdessä pääaineen kanssa muodostaa opettajan toimenkuvaan sopivan aineyhdistelmän. Suositeltavia sivuaineita ovat fysiikka, matematiikka, tietotekniikka tai biologia. Opettajan pedagogiset opinnot muodostavat toisen sivuaineen. Opettajalinjalla suositellaan sivuaineopintoina toisen opetettavan aineen ja kasvatustieteen perusopintoja.

Matemaattiset opinnot 6 op

FYSP111 M1: Derivointi ja integrointi, 3 op FYSP113 M3: Differentiaaliyhtälöt, 3 op

Yleisen matematiikan lukiossa suorittaneille suositellaan Matematiikan propedeuttisen kurssin (MATY010, 5 op) käymistä ennen matemaattisten opintojen suorittamista. Mikäli opiskelija suorittaa matematiikan perusopinnot 25 op tai matematiikan perus- ja aineopinnot 60 op, edellä mainitut kurssit eivät ole pakollisia.

Kieli- ja viestintäopinnot sekä yleisopinnot, 10 op

Viestintäkurssi, 2 op Toinen kotimainen kieli, 2 op Ensimmäinen vieras kieli, 2 op KEMY001 Henkilökohtainen opintosuunnitelma HOPS, 1 op KEMY003 Kemian tiedonhankinta, 1 op HYVY001 Akateeminen opiskelukyky – muutakin kuin pisteitä, 2 op

Kieliopintojen kurssivaihtoehdoista saa tietoa kielikeskuksen sivuilta: http://kielikompassi.jyu.fi/

Valinnaiset opinnot vähintään 12–22 op

Luonnontieteiden kandidaatin tutkintoon kuuluu vapaasti valittavia opintoja siten, että tutkinnon kokonaislaajuus on 180 op. Tutkinnossa on oltava vähintään 15 op fysiikan, matematiikan tai tilastotieteen opintoja, jotka voivat olla erillisiä kursseja tai sisältyä kyseisten oppiaineiden perus- tai aineopintokokonaisuuksiin. Valinnaisiin opintoihin ei saa sisällyttää kemian syventäviä opintoja. Työharjoittelua saa sisältyä enintään 5 op. Opettajalinjalla valinnaisissa opinnoissa opiskellaan toisen opetettavan aineen 60 op opintokokonaisuutta.

Pääaineopinnot sisältävät 95 opintopistettä kemian opintoja. Kemian opintojen lisäksi tutkintoon kuuluu sivuaineopintoja fysiikassa ja solu- ja molekyylibiologiassa, kieli- ja viestintäopintoja sekä valinnaisia opintoja yhteensä 85 op.

Pääaineopinnot 95 op

Opinnot sisältävät 95 opintopistettä pääaineen, kemian, opintoja. Kemian opintojen lisäksi tutkintoon kuuluu sivuaineopintoja fysiikassa ja solu- ja molekyylibiologiassa, kieli- ja viestintäopintoja sekä valinnaisia opintoja yhteensä 85 op.

Perusopinnot 27 op

KEMP010 Alkukeitos 1), 2 op KEMP111 Kemian perusteet 1 (yleinen kemia 1), 5 op KEMP112 Kemian perusteet 2 (yleinen kemia 2), 5 op KEMP113 Kemian perusteet 3 (epäorgaaninen kemia), 5 op KEMP114 Kemian perusteet 4 (orgaaninen kemia), 6 op KEMP115 Kemian perusteet 5 (kemia elinympäristössä), 4 op

1) Uusille opiskelijoille tarkoitettu intensiivikurssi, jolla tutustutaan kemian laitokseen ja sen henkilökuntaan sekä nanokeskukseen.

Aineopintojen luennot ja harjoitustyöt, 58 op

KEMA200 Johdatus laboratoriotöihin, 4 op KEMA203 Analyyttinen kemia 1, 3 op KEMA204 Analyyttinen kemia 2, 3 op KEMA210 Analyyttisen kemian työt, 4 op KEMA214 Epäorgaaninen kemia 1, 4 op KEMA215 Epäorgaaninen kemia 2, 3 op KEMA220 Epäorgaanisen kemian työt, 4 op KEMA224 Fysikaalinen kemia 1, 4 op KEMA225 Fysikaalinen kemia 2, 4 op KEMA230 Fysikaalisen kemian työt, 4 op KEMA282 Orgaaninen kemia 1, 5 op KEMA283 Orgaaninen kemia 2, 4op KEMA239 Orgaanisen kemian työt, 4 op SMBP802 Nanotiede ja -teknologia, 2 op SMBA812 Nanotieteiden laboratoriotyöt: Molekulaariset vuorovaikutukset, 6 op

Tutkimusprojekti, tutkielma, tiedonhankinta ja kypsyysnäyte, 9 op

KEMA251 Nanotieteen projektityö, 3 op KEMA260 Kandidaattitutkielma, 6 op KEMA261 Kypsyysnäyte, 0 op

Sivuaineopinnot 50 op

Fysiikan perusopinnot nanotieteilijöille, 25 op

FYSP101 Fysiikka I: Mekaniikan perusosa, 5 op FYSP102 Fysiikka II: Mekaniikan jatko-osa, 5 op FYSP103 Fysiikka III: Termodynamiikka ja optiikka, 5 op FYSP104 Fysiikka IV: Sähköopin perusteet, 5 op FYSP106 Fysiikka VI: Moderni fysiikka, 5 op

Solu- ja molekyylibiologian perusopinnot nanotieteilijöille, 25 op
BIOP101 BIOA126 SMBA109 SMBA111 SMBA302 SMBA310 SMBA502	Biokemian, solubiologian ja molekyylibiologian perusteet, 6 op Solu- ja molekyylibiologian ja biokemian laboratoriotyökurssi, 3 op Mikroskopian perusteet, 1 op Proteiinien rakenne ja toiminta, 4 op Mikrobiologian perusteet, 3 op Virologian perusteet, 4 op Solun kemia, 4 op

Matemaattiset opinnot 6 op

FYSP111 M1: Derivointi ja integrointi, 3 op FYSP113 M3: Differentiaaliyhtälöt, 3 op

Yleisen matematiikan lukiossa suorittaneille suositellaan Matematiikan propedeuttisen kurssin (MATY010, 5 op) käymistä ennen matemaattisten opintojen suorittamista. Mikäli opiskelija suorittaa matematiikan perusopinnot 25 op tai matematiikan perus- ja aineopinnot 60 op, edellä mainitut kurssit eivät ole pakollisia.

Kieli- ja viestintäopinnot sekä yleisopinnot 10 op

Viestintäkurssi, 2 op Toinen kotimainen kieli, 2 op Ensimmäinen vieras kieli, 2 op KEMY001 Henkilökohtainen opintosuunnitelma HOPS, 1 op KEMY003 Kemian tiedonhankinta, 1 op HYVY001 Akateeminen opiskelukyky – muutakin kuin pisteitä, 2 op Kieliopintojen kurssivaihtoehdoista saa tietoa kielikeskuksen sivuilta: http://kielikompassi.jyu.fi/

Valinnaiset opinnot vähintään 20 op

Opintoihin on sisällytettävä vapaasti valittavia opintoja siten, että tutkinnon kokonaislaajuus on 180 op. Valinnaisiin opintoihin ei saa sisällyttää pääaineen syventäviä opintoja. Työharjoittelua saa sisältyä enintään 5 op.

Filosofian maisterin tutkintoon vaaditaan edeltävinä opintoina luonnontieteiden kandidaatin (LuK) tutkinto tai vastaavat opinnot. Maisteriopinnot aloitetaan henkilökohtaisen opintosuunnitelman laatimisella, josta saa yhden opintopisteen valinnaisiin opintoihin. Alla on esitetty maisterin tutkinnon tutkintovaatimukset pääaineittain.

Epäorgaaninen ja analyyttinen kemia pääaineena 120 op

KEMY002 HOPS FM-tutkintoa varten 1 op KEMS300 Työelämäkurssi, 3op

Pääaineen syventävät opinnot, vähintään 80 op

Pakollisena joko - KEMS302 Analyyttisen kemian syventävä kurssi, 6 op tai seuraavat kurssit: - KEMS320 Epäorgaanisen kemian syventävä kurssi - Pääryhmien kemia, 3 op ja - KEMS321 Epäorgaanisen kemian syventävä kurssi - Organometalli kemia, 3 op

Kemian syventäviä opintoja vähintään 22 op, joista epäorgaanisen ja analyyttisen kemian valinnaisia syventäviä kursseja vähintään 14 op

KEMS348 Epäorgaanisen ja analyyttisen kemian syventäviä harjoitustöitä vähintään 12 op

Tutkielma, tutkielmaseminaari ja kypsyysnäyte, 40 op

KEMS350 Pro gradu -tutkielma (sis. erikoistyö 24 op), 40 op KEMS901 Kypsyysnäyte, 0 op KEMS903 Tutkielmaseminaari, 0 op

Valinnaisia opintoja vähintään 36 op

Soveltuvia valitun linjan tai muun kemian alan syventäviä kursseja ja laboratoriotöitä tai matemaattis-luonnontieteellisen ja informaatioteknologian tiedekunnan sekä Kauppakorkeakoulun antama opetus tai muita soveltuvia opintoja. Työharjoittelua voidaan sisällyttää enintään 10 op yhdessä alemman korkeakoulututkinnon kanssa.

Osaamistavoitteet

Yleisten maisterin osaamistavoitteiden lisäksi: osaa selittää ja ottaa käyttöön erikoistumisalansa liittyvät keskeiset ja syvällisemmät teoriat (esim. koordinaatio- ja organometalliyhdisteiden sitoutuminen ja reaktiomekanismit, epäorgaanisen molekyylimallituksen ja analyyttisen kemian teoriat) osaa selittää erikoistumisalaansa liittyvien edistyneimpien analyysi- ja synteesitekniikoiden teoreettiset perusteet osaa tulkita ja tarvittaessa kyseenalaistaa kokeellisia tuloksia ottamalla huomioon mittaustekniikoihin liittyvät virhemahdollisuudet sekä häiritsevät tekijät, tehdä tarvittavat muutokset mittauksiin ja suositella oikean mittaustekniikan valintaa osaa suunnitella, kehittää ja ehdottaa tutkimusmenetelmiä epäorgaanisen ja analyyttisen kemian alaan liittyvään ongelmanratkaisuun

Fysikaalinen kemia pääaineena 120 op

KEMY002 HOPS FM-tutkintoa varten, 1 op KEMS300 Työelämäkurssi, 3 op

Pääaineen syventävät opinnot vähintään 80 op

KEMS401 Kvanttikemia, 6 op KEMS411 Optinen spektroskopia, 6 op KEMS430 Spektroskopian työt I, 4op KEMS431 Spektroskopian työt II, 4 op

Kemian syventäviä opintoja vähintään 20 op, joista fysikaalisen kemian valinnaisia syventäviä kursseja vähintään 12 op.

Tutkielma, tutkielmaseminaari ja kypsyysnäyte, 40 op

KEMS450 Pro gradu -tutkielma (sis. erikoistyö 24 op), 40 op KEMS901 Kypsyysnäyte, 0 op KEMS903 Tutkielmaseminaari, 0 op

Valinnaisia opintoja vähintään 36 op

Soveltuvia valitun linjan tai muun kemian alan syventäviä kursseja ja laboratoriotöitä tai matemaattis-luonnontieteellisen ja informaatioteknologian tiedekunnan sekä Kauppakorkeakoulun antama opetus tai muita soveltuvia opintoja. Työharjoittelua voidaan sisällyttää enintään 10 op yhdessä alemman korkeakoulututkinnon kanssa.

Osaamistavoitteet

Yleisten maisterin osaamistavoitteiden lisäksi: hallitsee kvanttimekaniikkaan perustuvan mallin molekyylien ja aineen rakenteesta ymmärtää molekyylien kvanttimekaanisen energiatilarakenteen ymmärtää miten spektroskopian avulla tutkitaan molekyylien ominaisuuksia hallitsee spektroskooppisten mittausten periaatteet ja osaa soveltaa niitä käytännössä

Orgaaninen kemia pääaineena 120 op

KEMY002 HOPS FM-tutkintoa varten, 1 op KEMS300 Työelämäkurssi, 3 op

Pääaineen syventävät opinnot vähintään 86 op

KEMS541 Orgaanisen kemian syventävä kurssi , 6 op valinnan mukaan toinen seuraavista: - KEMS532 Supramolekyylikemia, 6 op - KEMS526 Moderni synteettinen orgaaninen kemia, 6op

Kemian syventäviä opintoja vähintään 24 op, joista orgaanisen kemian valinnaisia syventäviä kursseja 12 op.

Orgaanisen kemian syventävät harjoitustyöt 10 op

Erikoistyö, tutkielma, tutkielmaseminaari ja kypsyysnäyte, 40 op

KEMS550 Pro gradu -tutkielma (sis. erikoistyö 24 op), 40 op KEMS901 Kypsyysnäyte, 0 op KEMS903 Tutkielmaseminaari, 0 op

Valinnaisia opintoja vähintään 30 op

Soveltuvia valitun linjan tai muun kemian alan syventäviä kursseja ja laboratoriotöitä tai matemaattis-luonnontieteellisen ja informaatioteknologian tiedekunnan sekä Kauppakorkeakoulun antama opetus tai muita soveltuvia opintoja. Työharjoittelua voidaan sisällyttää enintään 10 op yhdessä alemman korkeakoulututkinnon kanssa.

Osaamistavoitteet

Yleisten maisterin osaamistavoitteiden lisäksi: hallitsee orgaanisen kemian yhdisteryhmät, niiden fysikaaliset ja kemialliset ominaisuudet, vuorovaikutukset, rakenneominaisuudet ja reaktiokemian hallitsee reaktiomekanistisen ajattelun ja osaa soveltaa sitä uusien yhdisteiden synteesien suunnitteluun ja käytännön toteutukseen hallitsee orgaanisen kemian kannalta tärkeimpien analyysimenetelmien teoreettiset perusteet ja osaa soveltaa menetelmiä orgaanisten yhdisteiden analytiikkaan ja karakterisointiin hallitsee orgaanisen kemian eri osa-alueiden keskeiset teoriat ja nykysuuntaukset

Soveltava kemia pääaineena 120 op

KEMY002 HOPS FM-tutkintoa varten, 1op KEMS300 Työelämäkurssi, 3 op

Pääaineen syventävät opinnot vähintään 80 op

KEMS601 Puun rakenne ja kemiallinen koostumus, 6 op KEMS604 Soveltavan kemian tutkimusmetodiikka 4 op KEMS618 Biomassanjalostus, 6 op KEMS813 Teollisuuden prosessit, 6 op KEMS821 Uusiutuvan energian tuotanto, 4 op

KEMS648 Soveltavan kemian syventävät harjoitustyöt, 10 op tai KEMS848 Uusiutuvan energian syventävät harjoitustyöt, 10 op

Muita kemian syventäviä opintoja 4 op

Tutkielma, tutkielmaseminaari ja kypsyysnäyte 40 op

KEMS650 Pro gradu -tutkielma (sis. erikoistyö 24 op), 40 op KEMS901 Kypsyysnäyte, 0 op KEMS903 Tutkielmaseminaari, 0 op

Valinnaisia opintoja vähintään 36 op

Soveltuvia valitun linjan tai muun kemian alan syventäviä kursseja ja laboratoriotöitä tai matemaattis-luonnontieteellisen ja informaatioteknologian tiedekunnan sekä Kauppakorkeakoulun antama opetus tai muita soveltuvia opintoja. Opinnot valitaan soveltavaan kemiaan tai uusiutuvaan energiaan painottuen maisteriHOPS:n mukaisesti. Työharjoittelua voidaan sisällyttää enintään 10 op yhdessä alemman korkeakoulututkinnon kanssa.

Osaamistavoitteet

Yleisten maisterin osaamistavoitteiden lisäksi: tietää puun ja muiden lignoselluloosamateriaalien yleiset kemialliset koostumukset ja monipuoliset mahdollisuudet tuottaa kyseisistä materiaaleista biokemikaaleja, biomateriaaleja ja bioenergiaa sisäistää käyttökelpoiset mahdollisuudet puun ja biomassan kemiallisten pääkomponenttien erottamiseksi ja karakterisoimiseksi ymmärtää yleisellä tasolla suomalaisen prosessiteollisuuden tärkeimpien prosessien (kemian teollisuus, metsäteollisuus ja perusmetallien valmistus) toiminnan sekä prosessiteollisuuden prosessien energia- ja ympäristövaikutukset osaa vertailla energianlähteitä ja arvioida teknisiä, ympäristöllisiä, taloudellisia ja yhteiskunnallisia mahdollisuuksia sekä rajoitteita niiden käytölle energian tuotannossa

Filosofian maisterin tutkintoon vaaditaan edeltävinä opintoina luonnontieteiden kandidaatin (LuK) tutkinto tai vastaavat opinnot. Kemian opettajien pääaine on kemia.

Filosofian maisteri, kemian opettajakoulutus, pääaineena kemia 120 op

KEMY002 HOPS FM-tutkintoa varten, 1 op

Pääaineen syventävät opinnot 60 op

KEMS701 Kokeellinen kemia koulussa, 5 op KEMS702 Kemian opetuksen käsitteet ja ilmiöt, 5 op KEMS703 Kemian opettajan seminaari, 2 op MTKS010 Opetuksen tutkimusmenetelmät, 2 op

Muita pääaineen syventäviä opintoja vähintään 10 op

Tutkielma, tutkielmaseminaari ja kypsyysnäyte 36 op

KEMS750 Pro gradu -tutkielma (sis. erikoistyö 20 op), 36 op KEMS901 Kypsyysnäyte, 0 op KEMS903 Tutkielmaseminaari, 0 op

Valinnaisia opintoja ja pedagogiset opinnot vähintään 59 op

Kasvatustieteiden pedagogiset aineopinnot 35 op. Toisen opetettavan aineen opintoja siten, että kandidaatin ja maisterin tutkinnot yhteensä sisältävät aineenopettajan pätevyyteen vaadittavan aineopintokokonaisuuden. Lisäksi vapaasti valittavia opintoja siten että tutkinnon kokonaislaajuus on 120 op.

Osaamistavoitteet

Kemian opettajankoulutuksen tavoitteena on kouluttaa kemian opettajia, jotka: omaavat hyvän pedagogisen aineenhallinnan osaavat soveltaa tietojaan ja taitojaan työssään ovat kemian opetuksen, opiskelun ja oppimisen asiantuntijoita osaavat tutkia ja selvittää kemian oppimista ja ymmärtämistä työssään ymmärtävät monipuolisen kokeellisen työskentelyn merkityksen kemian oppimisessa osaavat käyttää tieto- ja viestintätekniikkaa sekä mittausautomaatiota opetustyössään tiedostavat opettajan työn merkityksen lasten ja nuorten kehittymisessä kokevat täydennyskoulutuksen tärkeäksi osaksi työssä kehittymistä

Koulutusohjelma on tarkoitettu soveltuvan alemman korkeakoulututkinnon tai insinööri/ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneille. Koulutusohjelmissa opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen opintosuunnitelma, johon voidaan sisällyttää myös muissa oppilaitoksissa suoritettuja opintojaksoja. Opintosuunnitelmaan sisällytetään tarvittavat täydentävät opinnot ja kieliopinnot mikäli niitä ei ole jo aikaisemmin suoritettu.

Nanotieteiden maisteriohjelmassa tutkinto koostuu pääaineen syventävistä opinnoista (80 -100 op) sekä sivuaineen opinnoista (20 - 40 op). Tutkinnon laajuus on vähintään 120 op.

Nanotieteiden maisteriohjelma, fysikaalinen tai orgaaninen kemia 120 op

KEMY002 HOPS FM-tutkintoa varten, 1 op

Kaikille yhteiset opinnot vähintään 83 op

SMBS813 Nanotieteen perusteet, 6 op SMBS814 Nanotieteiden seminaari, 3 op SMBS815 Practical course in nanosciences - imaging, 4 op FYSM340 Practical course in nanosciences - computational nanoscience, 2 op

Valitun pääaineen pakollinen kurssi: - KEMS401 Kvanttikemia, 6op tai - KEMS541 Orgaanisen kemian syventävä kurssi, 6 op

Valitun pääaineen tai nanotieteiden laboratoriotöitä sisältäen vähintään 4 op spektroskopian töitä (fys.kem.) tai 7 op orgaanisen kemian syventäviä töitä, elleivät ne sisälly alempaan tutkintoon, 4-10 op.

Pääainetta tukevia valinnaisia opintoja, vähintään kaksi alla esitetyistä yht. 18-21 op: - KEMS411 Optinen spektroskopia, 6 op - KEMS246 Molekyylimallinnus, 5 op - KEMS409 Materiaalimallinnus, 5 op - KEMS532 Supramolekyylikemia, 6 op - KEMS534 Massaspektrometrian perusteet, 4 op - KEMS536 NMR-spektroskopian teoreettiset perusteet, 4 op - KEMS531 Materiaalikemian perusteet, 4 op

Nanotieteiden tutkielma, seminaari ja kypsyysnäyte 40 op

KEMS450 / KEMS550 Pro gradu -tutkielma (sis. erikoistyö 24 op), 40 op KEMS901 Kypsyysnäyte, 0 op KEMS903 Tutkielmaseminaari, 0 op

Valinnaisia opintoja vähintään 34 op

Soveltuvia valitun linjan tai nanotieteisiin liittyviä syventäviä kursseja ja laboratoriotöitä tai matemaattis-luonnontieteellisen, informaatioteknologian tiedekunnan sekä Kauppakorkeakoulun antama opetus tai muita soveltuvia opintoja. Työharjoittelua voidaan sisällyttää enintään 10 op yhdessä alemman korkeakoulututkinnon kanssa.

Osaamistavoitteet

Yleisten maisterin osaamistavoitteiden lisäksi:

• hallitsee nanotieteiden keskeiset yhdisteryhmät, niiden fysikaaliset ja kemialliset ominaisuudet, vuorovaikutukset, rakenneominaisuudet ja kemian
• hallitsee nanotieteiden kannalta tärkeimpien analyysimenetelmien teoreettiset perusteet ja osaa soveltaa menetelmiä analytiikkaan ja karakterisointiin
• hallitsee nanotieteiden eri osa-alueiden keskeiset teoriat ja nykysuuntaukset
• hallitsee nanotieteiden turvallisen ja itsenäisen tutkimuslaboratoriotyöskentelyn ja laboratorion erikoismenetelmät

Kemian perusopinnot 25 op

KEMP111 Kemian perusteet 1 (yleinen kemia), 5 op KEMP112 Kemian perusteet 2 (yleinen kemia), 5 op KEMP113 Kemian perusteet 3 (epäorgaaninen kemia), 5 op KEMP114 Kemian perusteet 4 (orgaaninen kemia), 6 op KEMP115 Kemian perusteet 5 (kemia elinympäristössä), 4 op

Kemian aineopinnot 36 op

KEMA200 Johdatus laboratoriotöihin, 4 op KEMA203 Analyyttinen kemia 1, 3 op KEMA210 Analyyttisen kemian työt, 4 op KEMA214 Epäorgaaninen kemia 1, 4 op KEMA220 Epäorgaanisen kemian työt, 4 op KEMA224 Fysikaalinen kemia 1, 4 op KEMA230 Fysikaalisen kemian työt, 4 op KEMA282 Orgaaninen kemia 1, 5 op KEMA239 Orgaanisen kemian työt, 4 op

Kemian aineopinnot opettajille 35 op

KEMA200 Johdatus laboratoriotöihin, 4 op KEMA203 Analyyttinen kemia 1, 3 op KEMA214 Epäorgaaninen kemia 1, 4 op KEMA224 Fysikaalinen kemia 1, 4 op KEMA282 Orgaaninen kemia 1, 5 op KEMS701 Kokeellinen kemia koulussa, 5 op KEMS702 Kemian opetuksen käsitteet ja ilmiöt, 5 op

Valinnaisia opintoja, 5 op Valinnaiset opinnot sovitaan kemian aineenopettajakoulutuksen vastuuhenkilön kanssa.

Kemian syventävät opinnot 60 op

Kemian syventävät opinnot valitulta kemian alalta 36 op, joista valitun alan syventäviä laboratoriotöitä 8-15 op. Ennen syventävien opintojen aloittamista täydennetään opinnot valitun alan aineopintojen puuttuvilla kursseilla. Erikoistyö, 24 op

Kemian syventävät opinnot opettajille 60 op

Kemian syventävät opinnot opettajille 38 op sovitaan kemian aineenopettajakoulutuksen vastuuhenkilön kanssa. Erikoistyö 20 op ja seminaari 2 op.

Kemian perusopinnot nanotieteiden koulutusohjelmassa 25 op

KEMP111 Kemian perusteet 1(yleinen kemia), 5 op KEMP112 Kemian perusteet 2 (yleinen kemia), 5 op KEMP113 Kemian perusteet 3 (epäorgaaninen kemia), 5 op KEMP114 Kemian perusteet 4 (orgaaninen kemia), 6 op KEMA200 Johdatus laboratoriotöihin, 4 op

Kemian opintojaksoista kurssit ja erikoistyö arvostellaan kokonaislukuasteikolla 0 - 5. Alin hyväksytty arvosana on 1. Laboratoriotyöt arvostellaan hyväksytty-hylätty periaatteella.

Kemian perus- ja aineopintokokonaisuuden arvosana määräytyy kokonaisuuteen liitettyjen kurssien painotetun keskiarvon mukaan.

Kemian syventävien opintojen kokonaisuuden arvosanaa laskettaessa otetaan huomioon kaikki kokonaisuuteen liitetyt syventävät kurssit painotetulla keskiarvolla.

Kemian opintokokonaisuuksien arvolauseet määräytyvät yllämainituilla tavoilla lasketuista keskiarvoista käyttäen arvosteluasteikkoa 1 välttävä (1.00-1.49), 2 tyydyttävä (1.50-2.49), 3 hyvä (2.50-3.49), 4 kiitettävä (3.50-4.49), 5 erinomainen (4.50-5.00).

Kandidaattitutkielma arvostellaan hyväksytty - hylätty periaatteella. Pro gradu -tutkielma arvioidaan käyttäen arvosanoja 1-5.

Seuraavassa on esitetty opiskelun rungoksi LuK-tutkinnon kemian opintojen ajoitussuunnitelma. Sivuaineiden opiskelu on myös syytä aloittaa jo ensimmäisenä lukuvuonna. Kemian opettajat tekevät lisäksi kasvatustieteen perusopintoja ensimmäisenä lukuvuonna ja toisen lukuvuoden keväällä.

Ensimmäinen syksy
1. jakso 2.9.-25.10.	2. jakso 28.10.-20.12.
Alkukeitos
Kemian perusteet 1 (yleinen kemia)	Kemian perusteet 2 (yleinen kemia)
Kemian perusteet 5 (kemia elinympäristössä)	Kemian perusteet 5 (kemia elinympäristössä)
Johdatus laboratoriotöihin	Johdatus laboratoriotöihin
Matematiikan propedeuttinen kurssi tai FYSP111
Ensimmäinen kevät
1. jakso 13.1. - 14.3.	2. jakso 17.3. - 23.5.
Kemian perusteet 3 (epäorgaaninen kemia)	Kemian perusteet 4 (orgaaninen kemia)
Kemian perusteet 4 (orgaaninen kemia)	Epäorgaaninen kemia 1
Epäorgaanisen kemian työt	Epäorgaanisen kemian työt
FYSP111, FYSP113	HYVY001
Toinen syksy
1. jakso	2. jakso
Analyyttinen kemia 1	Analyyttinen kemia 2
Epäorgaaninen kemia 2
Analyyttisen kemian työt	Analyyttisen kemian työt
Toinen kevät
1. jakso	2. jakso
Orgaaninen kemia 1	Orgaaninen kemia2
	Johdatus kemian opetukseen (opettajille)
Orgaanisen kemian työt	Orgaanisen kemian työt
Kolmas syksy
1. jakso	2. jakso
Fysikaalinen kemia 1	Fysikaalinen kemia 2
	Fysikaalisen kemian työt
Kolmas kevät
1. jakso	2. jakso
Fysikaalisen kemian työt
Kemian tiedonhankinta
Tutkimusprojekti	Tutkimusprojekti
Tutkielma ja kypsyysnäyte	Tutkielma ja kypsyysnäyte

Matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan jatko-opiskelijaksi otettu voi suorittaa filosofian lisensiaatin (FL) tai filosofian tohtorin (FT) tutkinnot pääaineenaan jokin niistä oppiaineista, joissa tiedekunnassa voi suorittaa maisterin tutkinnon. Filosofian lisensiaatin tutkinnon voi suorittaa päätoimisesti opiskellen kahdessa vuodessa ja tohtorin tutkinnon neljässä vuodessa.

Jatkokoulutukseen hakeuduttaessa opiskelijalla tulee olla suoritettuna ylempi korkeakoulututkinto, ulkomainen koulutus, joka antaa asianomaisessa maassa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin tai yliopiston muutoin toteamat riittävät tiedot ja valmiudet. Valintakriteereinä ovat menestys aiemmissa opinnoissa, tutkimusaiheen valinta, asiantuntevan ohjauksen saatavuus ja sitoutuminen opintojen suorittamiseen. Jatko-opinto-oikeutta haetaan matemaattis-luonnontieteelliseltä tiedekunnalta jatkokoulutushakemus-lomakkeella, jonka liitteenä tulee olla opintosuunnitelma ja tutkimussuunnitelma.

Tieteellisen jatkokoulutuksen tavoitteena on, että opiskelija perehtyy syvällisesti omaan tutkimusalaansa sekä saavuttaa valmiudet tutkimusalansa piirissä itsenäisesti ja kriittisesti soveltaa tieteellisen tutkimuksen menetelmiä ja luoda uutta tieteellistä tietoa. Tavoitteena on myös perehtyä hyvin oman alansa kehitykseen, perusongelmiin ja tutkimusmenetelmiin sekä saavuttaa sellainen yleisen tieteenteorian ja tutkimusalaansa liittyvien muiden tieteenalojen tuntemus, joka mahdollistaa niiden kehityksen seuraamisen.

Tieteellisen jatkokoulutuksen opintojen tulee tukea tutkimustyötä. Jatko-opinnot ovat 60 opintopisteen laajuiset. Niihin kuuluu vähintään 30 opintopistettä pääaineeseen liittyviä syventävien opintojen tasoisia opintoja ja loput pääainetta ja tutkimustyötä tukevia opintoja. Jatko-opinnot voidaan korvata toisen kemian alan 60 op:n syventävällä sivuainekokonaisuudella mikäli se on tutkimusaiheen kannalta tarpeellista. Jatko-opiskelijoille laaditaan henkilökohtaiset opintosuunnitelmat.

Lisensiaatin tutkintoa varten opiskelijan on suoritettava jatkokoulutuksen opintojen lisäksi lisensiaatintutkimus, jossa opiskelija osoittaa hyvää perehtyneisyyttä tutkimusalaansa sekä valmiutta itsenäisesti ja kriittisesti soveltaa tieteellisen tutkimuksen menetelmiä. Lisensiaatintutkimukseksi voidaan hyväksyä myös riittävä määrä samaa ongelmakokonaisuutta käsitteleviä tieteellisiä julkaisuja tai julkaistavaksi hyväksyttyjä käsikirjoituksia ja niistä laadittu yhteenveto taikka muu vastaavat tieteelliset kriteerit täyttävä työ. Julkaisuihin voi kuulua yhteisjulkaisuja, jos tekijän itsenäinen osuus on niissä osoitettavissa.

Tohtorin tutkinnon suorittamiseksi jatkokoulutukseen otetun opiskelijan tulee suorittaa tieteellisen jatkokoulutuksen opinnot, osoittaa tutkimusalallaan itsenäistä ja kriittistä ajattelua sekä laatia väitöskirja ja puolustaa sitä julkisesti.

Väitöskirjan tulee olla ehjän kokonaisuuden muodostava, julkaisukelpoinen tieteellinen esitys jostakin kemian alan ongelmasta. Väitöskirja perustuu opiskelijan omaan tutkimukseen. Sen tulee osoittaa, että tekijä hallitsee perusteellisesti esittämänsä asian ja pystyy käsittelemään aihettaan itsenäisesti ja esitystekniikaltaan moitteettomasti. Väitöskirjaksi voidaan hyväksyä myös riittävä määrä samaa ongelmakokonaisuutta käsitteleviä tieteellisiä julkaisuja tai julkaistavaksi hyväksyttyjä käsikirjoituksia ja niistä laadittu yhteenveto taikka muu vastaavat tieteelliset kriteerit täyttävä työ. Julkaisuihin voi kuulua yhteisjulkaisuja, jos tekijän itsenäinen osuus on niissä osoitettavissa.

Tämä kappale sisältää tietoja kemian opintoihin kuuluvista opintojaksoista lukuvuonna 2013-2014. Kurssien tarkemman aikataulun löydät Korpista sivulta:
https://korppi.jyu.fi/kotka/course/student/courseSearch.jsp,
kun kirjoitat hakukenttään kurssin koodin.
Korpista löytyvät tiedot myös muusta opetustarjonnasta.

• KEMP010 Alkukeitos, 2 op (02.09. - 13.09.2013)
• KEMP111 Kemian perusteet 1 (Yleinen kemia), 5 op (10.09. - 24.10.2013)
• KEMP112 Kemian perusteet 2 (Yleinen kemia), 5 op (22.10. - 20.12.2013)
• KEMP113 Kemian perusteet 3 (Epäorgaaninen kemia), 5 op (14.01. - 11.03.2014)
• KEMP114 Kemian perusteet 4 (Orgaaninen kemia), 6 op (14.01. - 14.03.2014)
• KEMP115 Kemian perusteet 5 (Kemia elinympäristössä), 4 op (25.09. - 20.12.2013)

• KEMA200 Johdatus laboratoriotöihin, 4 op (09.09. - 22.11.2013)
• KEMA203 Analyyttinen kemia 1, 3 op (11.09. - 09.10.2013)
• KEMA204 Analyyttinen kemia 2, 3 op (30.10. - 27.11.2013)
• KEMA210 Analyyttisen kemian työt, 4 op (09.09. - 20.12.2013)
• KEMA214 Epäorgaaninen kemia 1, 4 op (13.03. - 09.05.2014)
• KEMA215 Epäorgaaninen kemia 2, 3 op (09.09. - 25.10.2013)
• KEMA220 Epäorgaanisen kemian työt, 4 op (13.01. - 09.05.2014)
• KEMA224 Fysikaalinen kemia 1, 4 op (18.09. - 01.11.2013)
• KEMA225 Fysikaalinen kemia 2, 4 op (28.10. - 20.12.2013)
• KEMA230 Fysikaalisen kemian työt, 4 op (28.10.2013 - 31.01.2014)
• KEMA282 Orgaaninen kemia 1, 5 op (13.01. - 04.03.2014)
• KEMA283 Orgaaninen kemia 2, 4 op (17.03. - 09.05.2014)
• KEMA239 Orgaanisen kemian työt, 4 op (14.01. - 13.06.2014)
• KEMA245 Johdatus kemian opetukseen, 3 op (26.03. - 14.05.2014)

Epäorgaaninen ja analyyttinen kemia

• KEMS302 Analyyttisen kemian syventävä kurssi, 6 op, Tentittävä kurssi lv. 2013-2014
• KEMS304 Kemiallisten tulosten tarkastelu tilastollisin menetelmin, 4 op, Tentittävä kurssi lv. 2013-2014
• KEMS307 Raskasmetallien ympäristökemia ja -analytiikka, 4 op (10.03. - 23.05.2014)
• KEMS309 Termoanalyysin perusteet, 4 op, Tentittävä kurssi lv. 2013-2014
• KEMS320 Epäorgaanisen kemian syventävä kurssi 1 - pääryhmien kemia, 3 op (28.10. - 20.12.2013)
• KEMS321 Epäorgaanisen kemian syventävä kurssi 2 - organometalikemia, 3 op (15.01. - 14.03.2014)
• KEMS322 AAS -workshop, 2 op (29.10. - 13.12.2013)
• KEMS348 Epäorgaanisen ja analyyttisen kemian syventävät harjoitustyöt, 12-20 op (01.08.2013 - 31.07.2014)
• KEMS350 Pro gradu -tutkielma epäorgaaninen ja analyyttinen kemia pääaineena, 40 op
• KEMS353 Röntgenkristallografia, 4 op (29.10. - 20.12.2013)

Fysikaalinen kemia

• KEMS401 Kvanttikemia, 6 op (03.09. - 07.11.2013)
• KEMS409 Materiaalimallinnus, 5 op (10.03. - 30.05.2014)
• KEMS410 Femtokemia II, 4 op (10.03. - 20.05.2014)
• KEMS411 Optinen spektroskopia, 6 op (28.10. - 20.12.2013)
• KEMS412 Symmetria ja ryhmäteoria kemiassa, 2 op (09.09. - 26.09.2013)
• KEMS414 Femtokemia 1, 3 op (10.03. - 20.05.2014)
• KEMS429 Spektroskopian työt II, 4 op (09.12.2013 - 07.03.2014)
• KEMS430 Spektroskopian työt I, 4 op (29.10. - 20.12.2013)
• KEMS432 Lasertyöt, 6 op (10.03. - 30.05.2014)
• KEMS450 Pro gradu -tutkielma fysikaalinen kemia pääaineena, 40 op
• KEMS454 Pintakemia ja katalyysi, 4 op (11.11. - 13.12.2013)
• KEMS455 Lasereiden käyttöturvallisuus, 0 op (01.08.2013 - 31.07.2014)

Orgaaninen kemia

• KEMS517 Asymmetric Synthesis, 4 op, Workshop (28.10. - 20.12.2013)
• KEMS526 Moderni synteettinen orgaaninen kemia, 6 op (13.01. - 14.03.2014)
• KEMS531 Materiaalikemian perusteet, 4 op (28.10. - 05.12.2013)
• KEMS532 Supramolekyylikemia, 6 op, Tentitävä kurssi lv 2013-2014
• KEMS534 Massaspektrometrian perusteet, 4 op (28.10. - 20.12.2013)
• KEMS535 Massaspektrometrian käytännön menetelmät, 2 op (17.03. - 23.05.2014)
• KEMS536 NMR-spektroskopian teoreettiset perusteet, 4 op (09.09. - 25.10.2013)
• KEMS537 NMR-spektroskopia rakennetutkimuksessa, 2 op (14.01. - 14.03.2014)
• KEMS540 Molekyylirakenteet ja molekyylienväliset vuorovaikutukset, 2 op (01.11.2013 - 31.05.2014)
• KEMS541 Orgaanisen kemian syventävä kurssi, 6 op (02.09. - 25.10.2013)
• KEMS550 Pro gradu -tutkielma orgaaninen kemia pääaineena, 40 op
• KEMS555 Orgaanisen kemian syventävät työt I, Analyyttiset työt ja menetelmät, 3 op (01.08.2013 - 13.06.2014)
• KEMS556 Orgaanisen kemian syventävät työt II, Synteesikemia, 4 op (01.08.2013 - 13.06.2014)
• KEMS557 Orgaanisen kemian syventävät työt III, Projektityö, 3 op (01.08.2013 - 13.06.2014)

Soveltava kemia

• KEMS601 Puun rakenne ja kemiallinen koostumus, 6 op (04.09. - 17.10.2013)
• KEMS602 Puunjalostuksen kemia, 6 op (15.01. - 27.02.2014)
• KEMS603 Paperikemia, 6 op (22.02. - 06.03.2014)
• KEMS605 Ympäristökemian analytiikka, 6 op (30.10. - 12.12.2013)
• KEMS606 Hiilihydraattikemian perusteet, 4 op (10.03. - 14.03.2014)
• KEMS608 Teknillinen kemia, 4 op, Tentittävä kurssi lv 2013-2014 (01.08.2013 - 31.07.2014)
• KEMS613 Keittokemikaalien talteenottokemia, 4 op, Tentittävä kurssi lv 2013-2014 (01.08.2013 - 31.07.2014)
• KEMS615 Kemometria, 4 op (17.03. - 20.05.2014)
• KEMS618 Biomassanjalostus, 6 op (10.03. - 31.05.2014)
• KEMS619 Biomassanjalostuksen jatkokurssi, 6 op (29.10. - 20.12.2013)
• KEMS650 Pro gradu -tutkielma soveltava kemia pääaineena, 40 op

Kemian opettajat

• KEMS701 Kokeellinen kemia koulussa, 5 op (09.09. - 20.12.2013)
• KEMS702 Kemian opetuksen käsitteet ja ilmiöt, 5 op (02.09. - 20.12.2013)
• KEMS703 Kemian opettajan seminaari, 2 op (16.01. - 08.05.2014)
• KEMS707 International Course of Chemistry Teacher Education, 2 op (09.06. - 31.07.2014)
• KEMS709 Kemian mallit ja visualisointi, 5 op (14.01. - 29.04.2014)
• KEMS714 Kemian opettajankoulutuksen kansainvälinen kurssi, osa 2, 3 op (30.06. - 31.07.2014)
• KEMS750 Kemian opettajan pro gradu -tutkielma, 40 op

Uusiutuva energia

• KEMS813 Teollisuuden prosessit, 6 op (17.09. - 03.12.2013)
• KEMS821 Uusiutuvan energian tuotanto, 4 op (09.09. - 25.10.2013)
• KEMS823 Uusiutuvan energian tuotanto 2, 4 op (28.10. - 16.12.2013)
• KEMS824 Energiateknologian kemia, 6 op, Intensiivikurssi (01.05. - 18.05.2014)
• KEMS848 Uusiutuvan energian syventävät harjoitustyöt, 8 op (01.08.2013 - 31.07.2014)

• KEMS246 Molekyylimallinnus, 4 op
• KEMS300 Työelämäkurssi, 3 op
• KEMS903 Tutkielmaseminaari, 0 op
• KEMY001 HOPS LuK-tutkintoa varten, 1 op
• KEMY002 HOPS FM-tutkintoa varten, 1 op
• KEMY003 Kemian tiedonhankinta, 1 op

Kemian laitoksella järjestetään paljon laitetakniikkakursseja, joita suositellaan yli oppiaine rajojen valittaviksi. Tässä on lista kursseista, tarkemmat tiedot kursseista löytyy laitoksen www-sivulta:
https://www.jyu.fi/kemia/opiskelu/laitetekniikka-opetus sekä Korpista ko. kurssin tiedoista.

KEMS246 Molekyylimallinnus 5 op
KEMS302 Analyyttisen kemian syventävä kurssi 6 op
KEMS309 Termoanalyysin perusteet 4 op
KEMS353 Röntgenkristallografia 4 op
KEMS319 ICP-OES Workshop 2 op
KEMS322 AAS-workshop 2 op
KEMS409 Materiaalimallinnus 5 op
KEMS411 Optinen Spektrokopia 6 op
KEMS413 Advanced Computational Chemistry 5 op
KEMS455 Lasereiden käyttöturvallisuus
KEMS534 Massaspektrometrian perusteet 4 op
KEMS534 Käytännön massaspektrometria 2 op
KEMS536 NMR-spektroskopian teoreettiset perusteet 4 op
KEMS537 NMR-spektroskopia rakennetutkimuksessa 2 op
KEMS604 Soveltava kemian tutkimusmetodiikka 4 op
KEMS615 Kemometria
KEMS709 Kemian mallit ja visualisointi 5 op

KEMP010 Alkukeitos (2 op)

Opettaja: Tiina Kiviniemi
Opetusaika: 02.09. - 13.09.2013
Sisältö: Uusille kemian pääaineopiskelijoille tarkoitettu intensiivikurssi, jolla tutustutaan kemian laitokseen ja sen henkilökuntaan. Kurssiin sisältyy laitoksen opetus- ja tutkimustoiminnan esittelyä, kemistin uravaihtoehtojen esittelyä, opintoneuvontaa sekä opiskelijoiden ja henkilökunnan yhteistä toimintaa. Tarkoituksena on edesauttaa opintojen menestyksekästä aloitusta. Kurssi koostuu pääosin esitelmistä ja pienryhmätyöskentelystä.
Osaamistavoitteet:
Opiskelija on tutustunut kemian laitoksen toimintaan ja henkilökuntaan, päässyt opintojen alkuun ja ilmoittautunut syksyn kursseille. Lisäksi opiskelija tietää perusasiat yliopisto-opiskelusta sekä mistä opiskeluun liittyviä tietoja voi hakea.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156107

KEMP111 Kemian perusteet 1 (Yleinen kemia) (5 op)

Opettaja: Tiina Kiviniemi
Ajankohtaista: Kurssin Moodle-kotisivu avataan kurssilaisille osoitteessa https://moodle.jyu.fi/course/view.php?id=538#section-0 viimeistään maanantaina 2.9. Sivuille kirjaudutaan JY-tunnuksilla sekä ensimmäisellä kerralla tarvittavalla kurssiavaimella, jonka saat kurssin alussa lähetettävässä sähköpostissa, kurssin sähköpostilistan arkistosta tai ensimmäiseltä luennolta tiistaina 10.9.
Oppikirjan löytämisessä on havaittu olevan hieman ongelmia; tämä johtunee siitä, että kirjasta on olemassa useita eri versioita (esim. US. Edition, kovakantisia yms.). Tämännäköistä kirjaa olisi tarkoitus käyttää: http://www.pearsoned.co.uk/bookshop/detail.asp?item=100000000401924 - kirjasta on myös olemassa versio ilman tuota ”Mastering chemistry student access kit”:iä, ja sekin kelpaa, koska emme käytä Mastering Chemistryä kursseilla. Jos kirjakaupassasi tai kirjastossasi voi käyttää ISBN-tunnuksia kirjan hakuun, käytä em. linkistä löytyviä tai lisäosattoman kirjan ISBN-tunnuksia: 0-321-68802-3 (ISBN 10) tai 978-0-321-68802-6 (ISBN 13).
Opetusaika: 10.09. - 24.10.2013
Sisältö:
- Kemian peruskäsitteet, tieteellinen lähestymistapa
- Alkuaineet ja jaksollisen järjestelmän rakenne
- Yhdisteet ja niiden nimeäminen
- Reaktioyhtälöiden tasapainottaminen ja stoikiometria
- Kaasujen käyttäytyminen, ideaalikaasulait
- Johdatus lämpökemiaan, kalorimetria
- Johdatus atomien ja molekyylien kvanttimekaaniseen malliin
- Kemiallinen sidos ja molekyylien rakenne: Lewis-, VSEPR-, valenssisidos- ja molekyyliorbitaaliteoriat
Kirjallisuus: Tro, Nivaldo J.: Chemistry - a Molecular Approach , 2.painos, International Edition ( Pearson Education 2010 ), luvut 1-10.
Esitiedot: Lukion kemian 1. kurssi tai vastaavat tiedot
Osaamistavoitteet:
Kurssin hyväksytysti suorittanut opiskelija:
- Osaa käyttää kemian peruskäsitteitä ja -termejä
- Tietää yhdisteiden nimeämisen perusteet
- Hallitsee reaktioyhtälöiden kirjoittamisen ja tasapainottamisen sekä stoikiometriset ja konsentraatiolaskut
- Tuntee ideaalikaasulain taustan ja osaa käyttää sitä kaasujen ominaisuuksien laskemiseen
- Tuntee lämpökemian ja kalorimetrian perusteet sekä osaa laskea erilaisten prosessien entalpianmuutoksia
- Osaa selittää alkuaineiden ominaisuuksia jaksollisen järjestelmän ja elektronikonfiguraation perusteella
- Osaa kvalitatiivisesti selittää atomien ja molekyylien kvanttimekaanisen mallin
- Osaa soveltaa Lewis-, VSEPR-, valenssisidos- ja molekyyliorbitaaliteoriaa molekyylien rakenteen ja ominaisuuksien tarkastelussa
Kurssin kotisivu: https://moodle.jyu.fi/course/view.php?id=538#section-0
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=154919

KEMP112 Kemian perusteet 2 (Yleinen kemia) (5 op)

Opettaja: Jussi Ahokas
Ajankohtaista:
Lectures are given in Finnish. Three options are given for English speaking students:
Independent study + exam on general examination dates
Independent study, returnable exercises (exercises give extra points for exam) + exam, only during weeks 44-50 according to the lecture course timetable.
Guided Group Study (only if more than 3 English speaking students take this options)
If you wish to take this course in English, please contact the lecturer Jussi Ahokas; jussi.m.e.ahokas[at]jyu.fi, for additional information.
Opetusaika: 22.10. - 20.12.2013
Aikataulu:
Autumn 2. period, lectures (in finnish) 14 x 2 and exercises
Sisältö:
Molekyylien väliset vuorovaikutukset
Aineen olomuodot ja faasimuutokset
Liuoskemiaa; liukoisuus, kolligatiiviset ominaisuudet
Reaktiokinetiikka, kemiallinen tasapaino
Hapot ja emäkset, pH, puskuriliuokset
Termodynamiikka, entropian ja Gibbsin energian muutokset
Sähkökemia; sähkökemialliset kennot, normaalipotentiaali ja kennopotentiaali, elektrolyysi
Kirjallisuus: Tro, Nivaldo J: Chemistry - a Molecular Approach, 2.painos (Pearson Education International, 2011), luvut 11-18. (ISBN 10: 0-321-68802-3, International Edition)
Esitiedot: Suositellaan kemian perusteet 1 (KEMP111)
Osaamistavoitteet:
Kurssin hyväksytysti suorittanut opiskelija:
Tuntee molekyylien välisten vuorovaikutusten tyypit ja osaa selittää niiden vaikutuksen aineiden ominaisuuksiin
Tuntee aineen olomuodot ja osaa tulkita faasidiagrammia
Tuntee liukoisuuden käsitteen ja osaa nimetä siihen vaikuttavia tekijöitä sekä laskea aineiden liukoisuuksia
Osaa selittää sulamis- ja kiehumispisteen muutokset kolligatiivisten ominaisuuksien avulla
Tuntee reaktion nopeuteen vaikuttavat tekijät ja osaa määrittää reaktion kertaluvun kokeellisten havaintojen perusteella
Osaa selittää, miten reaktion tasapainoasemaan voidaan vaikuttaa sekä määrittää reaktion tasapainovakion ja tasapainokonsentraatiot
Hallitsee happo-emäsreaktioihin liittyvät käsitteet ja ilmiöt sekä osaa tulkita happo-emäs-titrauskäyrää
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=154920

KEMP113 Kemian perusteet 3 (Epäorgaaninen kemia) (5 op)

Opettaja: Jari Konu
Opetusaika: 14.01. - 11.03.2014
Aikataulu: Kevään 1. jakso (3. periodi)
Sisältö:
- Epäorgaanisen kemian perusteiden kertausta: jaksollinen järjestelmä (alkuaineiden yleisiä ominaisuuksia sekä jaksollisen järjestelmän trendejä), epäorgaanisten yhdisteiden tunnistaminen (nimeäminen, anionit, kationit, hapetusluvut), kemialliset sidokset, Lewis kaavat ja elektroniparien repulsioteoria (VSEPR) sekä reaktioyhtälöiden tasapainotus mukaan lukien hapetus-pelkistys osareaktiot
- Atomien pakkautuminen kidehilassa: tiivein (hcp, ccp, fcc) ja ei-tiivein (bcc ja sc) pakkautumismalli, metallien ja ionien järjestyminen kidehilassa, polymorfia, metallilejeeringit, vyöteoria sekä puolijohteet
- Pääryhmien alkuaineet jaksollisessa järjestelmässä: s- ja p-lohkojen alkuaineiden esiintyminen, erottaminen ja tavalliset yhdisteet sekä niiden reaktiot ja käyttö
Kirjallisuus: C.E. Housecroft & A.G. Sharpe: Inorganic Chemistry, 3. tai 4. painos [ISBN: 978-0-13-175553-6 (3. painos), ISBN: 978-0-273-74275-3 (4. painos)], luvut 1.6-1.10, 6 ja 10-18
Esitiedot:
Lukion kemia sekä suositellaan myös KEMP111 Kemian perusteet 1 (Yleinen kemia)
Osaamistavoitteet:
- tunnistaa tärkeimmät (epäorgaanisen) kemian käsitteet ja kemialliset mallit
- osaa laatia perusreaktioiden reaktioyhtälöt
- osaa analysoida, luokitella ja verrata alkuaineiden ominaisuuksia jaksollisen järjestelmän perusteella
- hallitsee tavallisimpien alkuaineiden ja niiden perusyhdisteiden esiintymisen, erottamisen, valmistuksen ja käytön
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156101

KEMP114 Kemian perusteet 4 (Orgaaninen kemia) (6 op)

Opettaja: Juhani Huuskonen
Ajankohtaista:
Opetusaika: 14.01. - 14.03.2014
Sisältö: Orgaanisten yhdisteiden rakenteet, sidokset ja niiden piirtäminen. Molekyylien avaruudelliseen rakenteeseen ja reaktiivisuuteen vaikuttavat tekijät. Konjugaatio, resonanssi ja aromaattisuus. Orgaanisten yhdisteiden nimeämisen perusteita, fysikaalisia ominaisuuksia ja tyypillisimmät kemialliset reaktiot seuraavistayhdisteryhmistä: alkaanit, alkeenit, alkyynit, aromaattiset hiilivedyt, alkyylihalidit, alkoholit, eetterit, epoksidit, karboksyylihapot, aldehydit, ketonit ja amiinit.
Kirjallisuus: J.G. Smith: Organic Chemistry, 3. painos: luvut 1-12,16,17,19, 21, 25 soveltuvin osin.
Esitiedot:
Kemian perusteet 1 ja 2
Osaamistavoitteet: osaa piirtää ja tunnistaa orgaanisia yhdisteitä sekä hahmottaa yhdisteiden 3-ulotteisuutta (stereokemiaa) ja tuntee isomeriatyypit.
osaa nimetä yksinkertaisia orgaanisia yhdisteitä
tunnistaa tavallisimmat funktionaaliset ryhmät ja niiden perusreaktiot sekä pystyy arvioimaan niiden fysikaalisia ja kemiallisia ominaisuuksia.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156102

KEMP115 Kemian perusteet 5 (Kemia elinympäristössä) (4 op)

Opettaja: Jan Lundell
Ajankohtaista:
Les´ctures are only in finnish.
Opetusaika: 25.09. - 20.12.2013
Aikataulu:
Autumn 2013, periods 1 and 2, starting 25.9., Wednesdays and Thursdays 16-18.
Lectures 40 hours, 4 learning exercises. Lectures are only in Finnish.
Sisältö:
Elinympäristön kemia neljässä eri aihekokonaisuudessa: vesi, ilma, maaperä ja energia. Kurssi toimii johdantokurssina kemian merkityksestä, käytännön sovelluksista ja kemian ilmiöistä luonnossa, teollisuudessa ja ihmisen elinympäristössä.
Kirjallisuus: Luentomuistiinpanot
Osaamistavoitteet:
ymmärtää kemian merkityksen yhteiskunnassa
osaa kuvata ja keskustella kemian roolista yhteiskunnassa tieteenä ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen mahdollisuutena
tunnistaa kemiallisten ilmiöiden yhteyden arkipäivän elämään
tunnistaa ja hallitsee kemiallisia prosesseja, jotka liittyvät luonnonilmiöihin ja luonnon kiertokulkuun
tuntee vihreän kemian perusperiaatteet
tuntee elinympäristöön liittyviä tyypillisiä kemiallisia ilmiöitä ja reaktioita
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156106

KEMA200 Johdatus laboratoriotöihin (4 op)

Opettaja: Jussi Ahokas
Opetusaika: 09.09. - 22.11.2013
Sisältö: Johdatus laboratoriotöihin -kurssilla tutustutaan kokeellisen kemian opiskelun perusmenetelmiin ja työtapoihin. 1. vuoden kemian pääaineopiskelijat valitsevat tämän kurssin opinto-ohjelman mukaisesti ensimmäisenä syksynä.
Kurssi koostuu pakollisista luennoista (4 h), laboratoriotöistä (40 h), harjoitustehtävistä ja työselostusten kirjoittamisesta.
Kurssi sisältää seuraavat laboratoriotyöt: elintarvikekemian osoitusreaktiot, ioniyhdisteen valmistus, veden pH:n muuttuminen oksidien ja suolojen vaikutuksesta, mitta-analyyttinen työ, ohutkerroskromatografinen työ, metyylisalisylaatin valmistus, reaktiolämmön määrittäminen, reaktion kertaluku ja nopeusvakio sekä kompleksometrinen titraus.
Kirjallisuus: Luennoilla ilmoitettava materiaali. Harjoitustyöt tehdään opetusmonisteen KEMA200 Johdatus laboratoriotöihin mukaan. Opetusmonisteen voi hankkia Ylistön kirjastosta.
Osaamistavoitteet: Kurssin jälkeen opiskelija hallitsee turvalliseen laboratoriotyöskentelyyn liittyvät työtavat. Lisäksi opiskelija tuntee reagenssien oikeaoppisen käsittelyn sekä liuosten valmistamisen. Opiskelija osaa myös hahmottaa kokeellisen työskentelyn ja kemian peruskäsitteiden yhteyden sekä tunnistaa tavallisimmat laboratoriotyöskentelyyn liittyvät termit kuten synteesi, titraus, uutto, tislaus ja refluksointi. Opiskelija osaa myös erottaa kvalitatiivisen ja kvantitatiivisen työskentelytavan. Kurssin jälkeen opiskelija hallitsee työselostuksen kirjoittamisen perustaidot.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156105

KEMA203 Analyyttinen kemia 1 (3 op)

Opettaja: Rose Matilainen
Opetusaika: 11.09. - 09.10.2013
Sisältö: Hapot ja emäkset , aktiivisuus, ehdot tasapainojen laskemiseksi, happo-emäs -tasapainojen kuvaaminen, puskuriliuokset, happo-emästitraus, gravimetria
Kirjallisuus: D.C. Harris, Quantitative Chemical Analysis, 8. painos, kappaleet 6-10, 26 sekä luentomateriaali
Esitiedot: kemian perusopinnot
Osaamistavoitteet:
selittää ja palauttaa mieleen aktiivisuuskäsitteen, tasapainovakiot ja pysyvyysvakiot sekä arvioida ionivahvuuden vaikutusta tasapainotiloihin
käyttää tasapainojen systemaattista käsittelyä tasapainokonsentraatioiden laskemisessa
käyttää ja tulkita graafisia kuvaajia liuoksen pH:n ratkaisemiseen ja happo-emäs -titrauksen edistymisen seurantaan
soveltaa käsiteltyjä analyyttisiä menetelmiä käytännön laboratoriotöihin
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156103

KEMA204 Analyyttinen kemia 2 (3 op)

Opettaja: Rose Matilainen
Opetusaika: 30.10. - 27.11.2013
Sisältö: EDTA-titraukset, sähkökemiaa, elektrodit ja potentiometria, redox-titraukset, elektrolyysi, näytteenotto, näytteen käsittely
Kirjallisuus: D.C. Harris, Quantitative Chemical Analysis, 8. painos, kappaleet 11-16 (kappaleesta 16 vain luvut 16.1-16.2), 27 sekä luentomateriaali
Esitiedot: kemian perusopinnot, analyyttinen kemia 1
Osaamistavoitteet:
laskea EDTA- ja redox -titrauskäyrät
selittää ja palauttaa mieleen galvaanisen kennon ja elektrolyysikennon toiminnan
käyttää Nernstin yhtälöä sähkökemiallisista reaktioista saatavaan informaatioon (pitoisuudet, kennopotentiaalit, normaalipotentiaalit, tasapainovakiot)
tunnistaa indikaattori- ja vertailuelektrodit ja kuvata niiden käyttöä
arvioida näytteenoton ja näytteen esikäsittelyn merkitystä saataviin analyysituloksiin
soveltaa käsiteltyjä analyyttisiä menetelmiä käytännön laboratoriotöihin
arvioida eri analyysimenetelmien soveltuvuutta erilaisten näytteiden analysointiin
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156104

KEMA210 Analyyttisen kemian työt (4 op)

Opettajat: Piia Valto, Jukka Rautiainen, Manu Lahtinen, Ari Väisänen, Jari Konu
Ajankohtaista: Ilmoittautuessasi kurssille, muista ilmoittautua johonkin osastolle sisäänpääsyyn edellyttävään demoryhmään.
Opetusaika: 09.09. - 20.12.2013
Aikataulu: Syksy 2013 (jaksot 1 ja 2), 9.9-20.12 välisenä aikana Ma, Ti ja Pe klo 8:15-16:15.
Sisältö: Työt sisältävät analyyttisiä määritysmenetelmiä ja analyysilaitteiden käyttöä. Käsiteltäviä aiheita ovat mm. gravimetria, potentiometria, titrimetria, sekä spektroskooppiset menetelmät (liekkifotometria, UV/VIS- ja atomiabsorptio-spektrofotometria). Töihin kuuluu sisäänpääsydemonstraatio. Sisäänpääsydemonstraation lisäksi työt tentitään suullisesti ennen kunkin työn aloittamista. Yhdestä työstä laaditaan työseloste.
Kirjallisuus: KEMA210 Analyyttisen kemian työt -moniste
Osaamistavoitteet: Kurssin jälkeen opiskelija ymmärtää eri analyysimenetelmiin liittyvät teoreettiset lähtökohdat sekä hallitsee työkohtaisten analyysimenetelmien perustaidot.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156512

KEMA214 Epäorgaaninen kemia 1 (4 op)

Opettaja: Heikki Tuononen
Ajankohtaista: Kurssilla eri luennoitsija kuin vuonna 2012-2013.
Opetusaika: 13.03. - 09.05.2014
Sisältö: molekyylisymmetrian perusteet, kemiallinen sitoutuminen (MO- ja VB-teoriat), metallit ja ioniset kiinteät aineet, hapot ja emäkset, vedettömät liuottimet
Kirjallisuus: C.E. Housecroft ja A. G. Sharpe, Inorganic Chemistry, 4. painos, ISBN-10: 0273742752, ISBN-13: 978-0273742753, luvut 2-7 ja 9.
Esitiedot: KEMP111, KEMP112 ja KEMP113
Osaamistavoitteet: Kurssin jälkeen opiskelija tuntee epäorgaanisen kemian nimistön perusteet samoin kuin molekyylisymmetrian perusteorian ja sen merkinnät. Opiskelija ymmärtää myös moniatomisten molekyylien sitoutumisen kuvaamiseen käytetyt mallit sekä yksinkertaisten ioniyhdisteiden rakenteet. Myös vedettömien liuottimien perusteet ja kemialliset karakterisointimenetelmät tulevat tutuiksi.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156109

KEMA215 Epäorgaaninen kemia 2 (3 op)

Opettaja: Matti Haukka
Opetusaika: 09.09. - 25.10.2013
Aikataulu: Syksy 2012, jakso 1. Luennot 24 h. Luennot 11.9 - 21.10., ti, ke ja to 10-12 KEM4.
Sisältö: Siirtymämetallien kemian perusasiat: sidosteoriat, spektroskopia, reaktiomekanismit, organometalliyhdisteet ja 3d-ryhmän metallien kemia, katalyysi.
Kirjallisuus: Catherine E. Housecroft, Alan G. Sharpe: Inorganic chemistry, 4. painos,19, 20, 21, 25, 26,
Esitiedot: Kemian perusopinnot, KEMA214
Osaamistavoitteet: Opintojakson jälkeen opiskelijan odotetaan hallitsevan siirtymämetallien kemian perusasiat kuten koordinaatiopiirit, molekyyliorbitaalikaaviot, UV-Vis -spektrien tulkinnan, magnetismin, reaktiomekanismit sekä 3d-metallien organometalli- ja koordinaatiokemian. Lisäksi opitaan 3d-metallien organometalli- ja koordinaatiokemiaan liittyviä katalyyttisiä sovelluksia.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156508

KEMA220 Epäorgaanisen kemian työt (4 op)

Opettajat: Manu Lahtinen, Ari Väisänen, Jari Konu
Opetusaika: 13.01. - 09.05.2014
Aikataulu: Kevät 2014 (3. ja 4. periodi). Pienryhmiin ilmoittautuminen To 9.1.2014 mennessä. Työt aloitetaan ryhmäkohtaisia aikatauluja noudattaen Ma 13.1.2014 alkaen.
Sisältö: Työt jakautuvat kahteen osaan, joista alkuosa tehdään opetusryhmässä (2 x 4h /vk 6-7 viikon ajan) ryhmäkohtaisia aikoja noudattaen ja jälkimmäinen osa tehdään itsenäisesti (6-8 viikon ajan). Itsenäisessä vaiheessa töitä voi tehdä omaan tahtiin osaston laboratorion aukioloaikoina (Ma, Ti ja Pe 8:15 - 16:15). Ryhmävaiheessa käsitellään epäorgaanista kvalitatiivista analyysiä ja yksinkertaisia synteesejä. Itsenäisessä vaiheessa syntetisoidaan useita epäorgaanisia yhdisteitä ja perehdytään niiden avulla erilaisiin analyysimenetelmiin mm. infrapunaspektroskopia ja ohutkerroskromatografia. Itsenäisen vaiheen työt (4 kpl) tentitään suullisesti opiskelijan tekemän työsuunnitelman avulla ennen kunkin työn aloittamista. Jokaisesta työstä laaditaan työseloste.
Kirjallisuus: KEMA220 Epäorgaanisen kemian työt -moniste
Esitiedot: Johdatus laboratoriotöihin (KEMA200) ja Kemian perusteet 1-2 (KEMP111-112).
Osaamistavoitteet: Ymmärtää eri analyysimenetelmiin ja synteesitekniikoihin liittyvät teoreettiset lähtökohdat sekä hallitsee työkohtaisten analyysimenetelmien ja synteesitekniikoiden perustaidot.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156110

KEMA224 Fysikaalinen kemia 1 (4 op)

Opettajat: Lauri Lehtovaara, Toni Kiljunen
Opetusaika: 18.09. - 01.11.2013
Sisältö: Termodynamiikan 1. pääsääntö (luku 2) käsitteet; lämpökemia (termokemia); tilafunktiot ja eksaktit differentiaalit
Termodynamiikan 2. pääsääntö (luku 3)
spontaanin termodynaamisen muutoksen suunta; Gibbsin ja Helmholtzin energiat; 1. ja 2. pääsääntö yhdessä
Puhtaan aineen fysikaaliset muutokset (luku 4) faasidiagrammit; faasin stabiilisuus ja faasimuutokset
Yksinkertaiset seokset (luku 5) seoksen termodynaaminen kuvaus; liuosten ominaisuudet; aineiden aktiivisuudet
Faasidiagrammit (luku 6) faasit, komponentit ja vapausasteet; kahden komponentin systeemit
Kemiallinen tasapaino (luku 7) spontaani kemiallinen reaktio; olosuhteiden vaikutus tasapainoon; tasapainotilan sähkökemiaa
Molekyylien liike (Kineettinen kaasuteoria) (luku 21) molekyylien liike kaasuissa; molekyylien liike nesteissä; diffuusio
Kemiallisten reaktioiden nopeus (luku 22) empiirinen kemiallinen kinetiikka; nopeuslait
Kirjallisuus: P.W. Atkins, J. De Paula, Physical Chemistry, 8. painos, luvut 1-7, 21-22
Osaamistavoitteet: selittää ja palauttaa mieleen aineen olomuotoihin ja niiden muutoksiin liittyvän termodynamiikan ja kemiallisen tasapainon käsitteen
esittää ja käyttää klassisia termodynamiikan peruslakeja ja niihin liittyviä käsitteitä ja laskea niiden avulla kemiallisten systeemien ominaisuuksia
osaa kuvata kemiaan liittyviä fysikaalisia lakeja matemaattisten yhtälöiden ja lausekkeiden avulla
soveltaa oppimaansa yksinkertaisten reaktioiden kinetiikan analysoinnissa
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156116

KEMA225 Fysikaalinen kemia 2 (4 op)

Opettaja: Henrik Kunttu
Opetusaika: 28.10. - 20.12.2013
Sisältö: kvanttimekaniikan perusteet
atomien rakenne ja spektrit
molekyyliorbitaalit
molekyylispektroskopian perusteet
rotaatio-, värähtely-, elektronispektrokopia; magneettinen resonanssispektroskopia
Kirjallisuus: P.W. Atkins, J. De Paula, Physical Chemistry, 8. luvut 8-11, 13-15
Osaamistavoitteet: selittää ja palauttaa mieleen kvanttimekaniikan teoriarakenteen (aaltofunktio, operaattori, todennäköisyystulkinta) ja teorian yhteyden kokeellisiin havaintosuureisiin ja soveltaa teoriaa yksinkertaisiin mallisysteemeihin (hiukkanen laatikossa, jäykkä pyörijä, harmoninen värähtelijä)
tunnistaa kvanttimekaniikan ja spektroskopian yhteyden (energiatasot ja siirtymät)
selittää ja kuvata sähkömagneettisen säteilyn vaikutuksen molekyylien sisäisiin vapausasteisiin
kuvata eri spektroskopian lajeilla saatavaa informaatiota molekyyleistä ja tulkita yksinkertaisia optisia ja NMR spektrejä
kuvata kemiaan liittyviä fysikaalisia lakeja matemaattisten yhtälöiden ja lausekkeiden avulla
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156509

KEMA230 Fysikaalisen kemian työt (4 op)

Opettajat: Saara Kaski, Jussi Ahokas, Tiina Kiviniemi, Toni Kiljunen
Ajankohtaista: Kurssilla on ennen töiden aloittamista pakollinen työluento sekä siihen liittyvä harjoitus.
Ilmoittaudu kurssi-ilmoittautumisen lisäksi myös yhteen labraryhmään. Työt suoritetaan pienryhmissä ennalta sovitun aikataulun mukaisesti. Jokainen työ tentitään suullisesti ennen työn aloittamista. Työselostusten asianmukainen laadinta on olennainen osa kurssin suorittamista.
Opetusaika: 28.10.2013 - 31.01.2014
Aikataulu:
II and III periods
Sisältö: Kemiallista tasapainoa käsittelevät työt sisältävät termodynamiikkaa, faasimuutoksia ja sähkökemiaa. Molekyylirakennetta tarkastellaan kvanttikemiallisen laskennan, rotaatio-vibraatiospektroskopian ja elektronisten spektrien mittaamisen avulla. Kemiallista muutosta tutkitaan mittaamalla elektrolyyttiliuosten sähkönjohtavuutta ja reaktiokinetiikkaa
Kirjallisuus: Erilliset työohjeet, Atkins’ Physical Chemistry
Esitiedot: KEMA200 (Johdatus laboratoriotöihin) tai KEMP110 (Kemian perustyöt). Työt liittyvät luentokurssien KEMA224 ja KEMA225 sisältöihin
Osaamistavoitteet: Kurssin hyväksytysti suorittanut opiskelija osaa tehdä omatoimisesti ja turvallisesti ohjeiden mukaisia fysikaalisen kemian mittauksia, tulkita mittaustuloksensa ja koostaa niistä graafisia esityksiä, arvioida tulostensa virhelähteitä ja laskea niille virhearvion, laatia ohjeiden mukaisen tieteellisen raportin mittaustuloksistaan,
verrata mittaustuloksiaan kirjallisuusarvoihin ja nimetä niiden hakemiseen käytettäviä lähteitä, hahmottaa tekemiensä mittausten ja fysikaalisen kemian teorioiden yhteyden.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156760

KEMA282 Orgaaninen kemia 1 (5 op)

Opettaja: Maija Nissinen
Opetusaika: 13.01. - 04.03.2014
Sisältö: Orgaanisten yhdisteiden analytiikan perusteet NMR- ja IR-spektroskopian sekä massaspektrometrian avulla. Alkyylihalidien valmistus ja reaktiot: Radikaalireaktiot ja niiden mekanismi, substituutioreaktiot (S N 1- ja S N 2-reaktioiden mekanismit), eliminaatioreaktiot (E1- ja E2-reaktiot). Bentseenin reaktiot: elektrofiilinen aromaattinen substituutio ja aromaattisten amiinien reaktiot. Bentseenin substituenttiefektit: ohjaavuus, reaktiivisuus, vaikutus happamuuteen ja emäksisyyteen.
Kirjallisuus: J.G. Smith: Organic Chemistry, 3. painos, luvut 7.6-7.19, 8, 13-15, 18, 19.11, 25.9-25.10, 25.13-25.16
Esitiedot: Kemian peruskurssi 4 KEMP114
Osaamistavoitteet: Kurssin hyväksytysti suorittanut opiskelija osaa tunnistaa ja analysoida yksinkertaisten orgaanisten yhdisteiden 1 H ja 13 C NMR, IR- ja massaspektrejä ja suunnitella yksinkertaisten orgaanisten yhdisteiden synteesejä kurssilla opittujen reaktioiden (erityyppiset substituutio- ja eliminaatioreaktiot) avulla sekä hallitsee reaktioihin liittyvät perusreaktiomekanismit ja reaktiomekanistisen ajattelun.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156510

KEMA283 Orgaaninen kemia 2 (4 op)

Opettaja: Juhani Huuskonen
Opetusaika: 17.03. - 09.05.2014
Sisältö: Johdatus karbonyylikemiaan, organometallireagenssit, hapetus- ja pelkistysreaktiot. Aldehydien ja ketonien reaktiot: nukleofiilinen additio. Karboksyylihappojohdannaisten reaktiot: nukleofiilinen substituutio. Substituutioreaktiot karbonyyliyhdisteiden α-hiileen, karbonyylikondensaatioreaktiot.
Kirjallisuus: J.G. Smith: Organic Chemistry, 3. edition, luvut 20-24.
Osaamistavoitteet: Kurssin hyväksytysti suorittanut opiskelija osaa suunnitella yksinkertaisten orgaanisten yhdisteiden synteesejä kurssilla opittujen reaktioiden (nukleofiilinen substituutio ja additio, karbonyylikondensaatio) avulla sekä hallitsee reaktioihin liittyvät perusreaktiomekanismit ja reaktiomekanistisen ajattelun.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156108

KEMA239 Orgaanisen kemian työt (4 op)

Opettajat: Tiina Kiviniemi, Tanja Lahtinen, Piia Valto
Opetusaika: 14.01. - 13.06.2014
Sisältö: Ennen laboratoriotöiden aloittamista on suoritettava läsnäolopakollinen (luennot+harjoitustyö+töihinpääsykuulustelu) työhönjohdatuskurssi, jonka jälkeen tehdään ohjeiden mukaisia synteesejä, joissa tutustutaan tavallisimpiin työmenetelmiin ja välineisiin sekä spektrometrisiin että kromatografisiin menetelmiin (NMR, IR ja GC-FID)
Johdatus orgaanisen kemian aineopintoihin luennot (8h) + laboratorioharjoitustyö (8h) pidetään keväällä 2014 periodissa III, 14.1 - 31.1.14. Töihinpääsykuulustelu, joka on voimassa 2kk, järjestetään neljä kertaa kevätlukukautena. Orgaanisen kemian aineopintojen laboratoriotöitä voi suorittaa kevätlukukautena 2014, periodit III, IV ja kesäkausi 13.6.2013 asti (paitsi viikko 16 ja pe 2.5.14 sekä pe 30.5.14), eli oppilaslaboratorio on auki 5.2- 13.6.14 ke - pe klo: 8-16 (paitsi viikko 16 ja pe 2.5.14 sekä pe 30.5.14). Laboratoriopaikan voi varata kolmeksi viikoksi kerrallaan. Ilmoittautuminen kurssille tapahtuu korpissa.
Kirjallisuus: Moniste, Johdatus orgaanisen kemian aineopintojen työmenetelmiin (Tanja Lahtinen). Monistetta voi ostaa Ylistönrinteen kirjastosta.
Esitiedot: Työhönjohdatuskurssi: kemian perusteet 1-2 ja 4 (KEMP111-112, 114)
Laboratoriotyöt: Orgaanisen kemian laboratoriotöiden (KEMA239) työhönjohdatuskurssi + töihinpääsykuulustelu sekä Johdatus aineopintojen töihin (KEMA200) suoritus ja Orgaaninen kemia 1 (KEMA282) samanaikainen suoritus .
Osaamistavoitteet: Kurssin tavoitteena on antaa tietoja ja taitoja, joita turvallinen työskentely laboratoriossa edellyttää. Harjoitustöissä opiskelija oppii käyttämään orgaanisen kemian perustyövälineitä, kuten refluksointi- ja tislauslaitteistoja sekä yksinkertaisia laboratoriolaitteita, kuten IR ja GC-laitteistoja. Töiden tavoitteena on sekä käytännön laboratoriotyön perusmenetelmien oppiminen että menetelmien yhdistäminen orgaanisiin reaktiomekanismeihin.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156659

KEMA245 Johdatus kemian opetukseen (3 op)

Opettaja: Jan Lundell
Opetusaika: 26.03. - 14.05.2014
Sisältö:
: Kurssi toimii johdantokurssina tuleviin kemian opettajan opintoihin. Kurssin tarkoituksena on antaa yleiskuva kemian opetuksesta, kemian oppimisesta, kemian opettajan työstä, tuleviin kemian opetuksen kursseihin sekä motivoida kemian opettajan työhön.
Kurssia suositellaan toisen vuosikurssin opiskelijoille, mutta myös opiskelijoille, jotka harkitsevat kemian opettajaksi opiskelua.
Kirjallisuus:
jaetaan kurssilla
Osaamistavoitteet:
tuntee kemian opetukseen ja sen tutkimukseen liittyvää kirjallisuutta ja tietolähteitä
ymmärtää kemian opettajan työhön liittyviä haasteita ja mahdollisuuksia
ymmärtää kemiallisen tiedon rakenteellisen kolmitason ja miten sitä voidaan soveltaa kemian opetuksen ja oppimisen tukena ja kehittämisessä
osaa tehdä pienimuotoisen opetuksen tutkimuksen
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156111

Epäorgaaninen ja analyyttinen kemia

KEMS302 Analyyttisen kemian syventävä kurssi (6 op), Tentittävä kurssi lv. 2013-2014

Opettaja: Rose Matilainen
Ajankohtaista: Tenttistä sovitaan tentaattori Rose Matilaisen kanssa etukäteen.
Aikataulu:
Spring 2013, period 3.
Sisältö: Astiamateriaalit, käytetyimmät hajotusreagenssit, spektrofotometrian perusteet, AAS- ja ICP-spektroskopia, LOD ja LOQ, kapillaarielektroforeesi, virhetyypit. Kurssiin sisältyy pakollinen kirjallisuusreferaatti, joka esitetään myös suullisesti kurssin lopulla.
Kirjallisuus: D.C. Harris: Quantitative Chemical Analysis, 8. painos, luvut 17-20, 25 (luvusta 25 vain kappaleet 6 - 8), 27 (kappale 2-3) sekä luentomateriaali
Esitiedot: Analyyttinen kemia 1 (KEMA203), Analyyttinen kemia 2 (KEMA204), Epäorgaaninen kemia 1 (KEMA214).
Osaamistavoitteet: Kurssin jälkeen opiskelija hallitsee edistyneimpien analyysitekniikoiden teoreettiset perusteet, ymmärtää analyyseihin liittyvät virhemahdollisuudet sekä häiriötekijät ja osaa reagoida niihin tarvittaessa. Lisäksi opiskelija osaa arvioida analyysitekniikan soveltuvuutta erityyppisiin näytemittauksiin ja valita oikean mittaustekniikan. Opiskelija osaa myös arvioida eri analyysitekniikoiden hyviä ja huonoja puolia sekä luoda analyyttisiä menetelmiä ongelmallisiin näytetaustoihin.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156906

KEMS304 Kemiallisten tulosten tarkastelu tilastollisin menetelmin (4 op), Tentittävä kurssi lv. 2013-2014

Opettaja: Ari Väisänen
Sisältö: Virhetyypit ja niiden lähteet, keskiarvo ja -hajonta, luotettavuustestit, ulkopuolisten arvojen toteaminen, kalibrointi ja lineaarinen regressio, merkitsevyystestit ja varianssianalyysi.
Kirjallisuus: J.C. Miller, J.N. Miller, Statistics and Chemometrics for Analytical Chemistry sekä luentomateriaali
Esitiedot: Analyyttinen kemia 1 (KEMA203), Analyyttinen kemia 2 (KEMA204) ja Epäorgaaninen kemia 1 (KEMA214)
Osaamistavoitteet: Kurssin jälkeen opiskelija kykenee päättelemään analyysituloksiin liittyvät virhetekijät ja arvioimaan kriittisesti niiden vaikutusta mittaustuloksiin. Opiskelija kykenee myös vertaamaan eri analyysimenetelmillä mitattuja tuloksia toisiinsa ja tekemään johtopäätöksiä tulosten käyttökelpoisuudesta.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156758

KEMS307 Raskasmetallien ympäristökemia ja -analytiikka (4 op)

Opettaja: Ari Väisänen
Opetusaika: 10.03. - 23.05.2014
Sisältö: Raskasmetallien liukoisuus ja myrkyllisyys ympäristössä, biogeokemia, näytteenotto ja näytteen liuotus, analyysimenetelmät ja biosaatavuutta ennustavat kemialliset menetelmät.
Kirjallisuus: Luentomateriaali
Esitiedot: Analyyttinen kemia 1 (KEMA203), Analyyttinen kemia 2 (KEMA204) ja Epäorgaaninen kemia 1 (KEMA213)
Osaamistavoitteet: Kurssin jälkeen opiskelijan oletetaan tuntevan saastuneissa kohteissa yleisimmin esiintyvien raskasmetallien reaktioita maaperässä. Opiskelijan oletetaan myös osaavan erilaisten raskasmetallipitoisten näytteiden näytteenottoon, käsittelyyn ja analytiikkaan liittyvät työvaiheet
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156663

KEMS309 Termoanalyysin perusteet (4 op), Tentittävä kurssi lv. 2013-2014

Opettaja: Manu Lahtinen
Ajankohtaista: Tentittävä kurssi. Tentistä sovittava etukäteen tentaattori Manu Lahtisen kanssa.
Sisältö: Kurssilla käsitellään termoanalyyttisten analyysimenetelmien teoreettisia perusteita, laitteistotekniikoita sekä analyysiesimerkkejä. Tarkasteltavat menetelmät: Termogravimetria (TG), differentiaalinen pyyhkäisykalorimetria (DSC), differentiaalinen terminen analyysi (DTA) ja termomekaaninen analyysi (TMA). Kurssiin sisältyy harjoitustehtäviä sekä laitedemonstraatioita.
Kirjallisuus: P.J. Haines, Principles of thermal analysis and calorimetry
Esitiedot: Kemian aineopinnot
Osaamistavoitteet: Opiskelija hallitsee termogravimetrian ja pyyhkäisykalorimetrian teoreettiset perusteet sekä mittaustekniikan perustasolla. Tiedostaa mittaustapahtumaan vaikuttavien laite- ja näytekohtaisten muuttujien olemassaolon, osaa selittää niiden keskinäisen yhteisvaikutuksen yksittäiseen mittaustulokseen, sekä soveltaa tietoa optimaalisen mittaustuloksen saavuttamiseksi.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156832

KEMS320 Epäorgaanisen kemian syventävä kurssi 1 - pääryhmien kemia (3 op)

Opettaja: Heikki Tuononen
Ajankohtaista: kurssi voidaan luennoida joko suomeksi tai englanniksi
Opetusaika: 28.10. - 20.12.2013
Sisältö: kurssilla käsitellään laaja-alaisesti pääryhmien (s- ja p-ryhmien) alkuaineiden kemiaa
Kirjallisuus: C.E. Housecroft ja A. G. Sharpe, Inorganic Chemistry, 4. painos, ISBN-10: 0273742752, ISBN-13: 978-0273742753.
Esitiedot: kemian aineopinnot
Osaamistavoitteet: Kurssin jälkeen opiskelijalla on hyvä perustietämys pääryhmien (1,2,13-18) alkuaineiden kemiasta, niiden muodostamista yhdisteistä ja reaktiivisuuksista. Kurssilla opiskelijat myös tutustuvat alan ajankohtaisiin tutkimusaiheisiin ja sovelluskohteisiin tieteellisen kirjallisuuden kautta. Opintojakso muodostaa kokonaisuuden yhdessä opintojakson Epäorgaanisen kemian syventävä kurssi 2 - organometallikemia (KEMS321) kanssa.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156723

KEMS321 Epäorgaanisen kemian syventävä kurssi 2 - organometalikemia (3 op)

Opettaja: Matti Haukka
Opetusaika: 15.01. - 14.03.2014
Sisältö: - Johdatus organometalliyhdisteisiin
-Organometalliyhdisteiden yleiset ominaisuudet
- Tyyppiliset organometallikemian reaktiot ja yhdisteet
- Homogeeninen katalyysi
- Organometallikemian sovellutukset
Kirjallisuus: Robert H. Crabtree: Organometallic chemistry of the transition metals , 5. Painos, Wiley, 2009. Luvut: 1-9, 11-13
Lisämateriaalia: Catherine E. Housecroft, Alan G. Sharpe: Inroganic chemistry, 4. painos, Pearson,Luku 24.
Osaamistavoitteet: Tärkeimpien organometalliyhdisteiden rakenteiden ja reaktioiden ymmärtäminen
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156661

KEMS322 AAS -workshop (2 op)

Opettaja: Ari Väisänen
Opetusaika: 29.10. - 13.12.2013
Sisältö: Käytännön AAS -analytiikan harjoittelu. FAAS tekniikassa mittausmetodin tekeminen, kaasuvirtausten, polttimonkorkeuden ja näytteensyötön optimointi sekä näytetaustan vaikutus mittaustuloksiin. GFAAS tekniikassa ristikkokäyrän ajo, erilaisten matriisimodifikaattoreiden sekä näytetaustan vaikutus mitattavaan signaaliin.
Esitiedot: Analyyttisen kemian syventävä kurssi (KEMS302), Epäorgaanisen ja analyyttisen kemian syventäviä harjoitustöitä (KEMS348)
Osaamistavoitteet: Kurssin jälkeen opiskelija kykenee tekemään mittausmetodin sekä FAAS että GFAAS -laitteelle. Opiskelija kykenee myös valitsemaan erilaisille pitoisuustasoille sopivan laitetekniikan sekä säätämään laiteparametrit sellaisiksi, että mittaustulos on luotettava. Opiskelija osaa myös laskea mittauksille toteamisrajan sekä määritysrajan. Tämän lisäksi opiskelija tietää miten näytetausta voi vaikuttaa mittaustuloksiin.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156757

KEMS348 Epäorgaanisen ja analyyttisen kemian syventävät harjoitustyöt (12-20 op)

Opetusaika: 01.08.2013 - 31.07.2014
Aikataulu: Syventävien opintojen harjoitustöitä voi tehdä kaikilla jaksoilla (1-5); syksy periodeilla 9.9. - 14.12.2013 ja kevät/kesäperiodeilla 7.1. - 27.6.2014.
Sisältö: Työt sisältävät erilaisia analyyttisiä määrityksiä, epäorgaanisia synteesejä, laitetöitä ja osallistumista tutkimusryhmän työskentelyyn (miniprojektit 4-6 op). Töihin liittyviä tutkimusmenetelmiä ovat mm. atomiabsorptio-, plasmaemissio-, UV/Vis- ja infrapunaspektroskopiat, laskennallinen kemia, nestekromatografia, termogravimetria ja röntgenjauhediffraktio sekä ilmaherkkä syntetiikka. Jokaisella työllä on oma ohjaajansa. Työn toteutuksesta ja aikataulusta on sovittava kunkin työn ohjaajan kanssa erikseen. Jokaisesta työstä laaditaan työselostus.
Työt (ohjaaja suluissa):
1. Maaperäanalyysi, 3op (Ari Väisänen)
2. Vesianalyysi, 3op (Jukka Rautiainen)
3. Näytteen käsittely eri liuotusmenetelmillä, 2op (Ari Väisänen)
4. Metallikompleksien muodostumisvakioiden määritys UV/Vis spektrometrisesti, 2op (Jukka Rautiainen)
5. Ioninesteiden tai metallo-orgaanisten verkkorakenteiden (MOF) synteesi ja karakterisointi, 2op (Manu Lahtinen)
6. Laskennallisen kemian työ, 1op (Heikki Tuononen)
7. Ilma- ja kosteusherkkä synteesi, 2 op (Jari Konu)
8. Miniprojekti, 4 - 6op
Miniprojektien osalta ohjaajina toimivat aihepiirikohtaisesti seuraavat: analyyttinen kemia (Ari Väisänen, Rose Matilainen), rakennekemia (Manu Lahtinen, Jari Konu, Matti Haukka) ja laskennallinen kemia (Heikki Tuononen).
Kirjallisuus:
Työn ohjaajalta saatavat työkohtaiset työohjeet sekä alan kirjallisuus.
Esitiedot: Epäorgaanisen ja analyyttisen kemian aineopinnot (KEMA203, 204, 210, 214, 215, 220) on oltava suoritettuina.
Osaamistavoitteet:
Töiden jälkeen opiskelija hallitsee edistyneimpien analyysitekniikoiden teoreettiset perusteet ja osaa hyödyntää niitä yksinkertaistettujen analyysiongelmien ratkaisussa.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156114

KEMS350 Pro gradu -tutkielma epäorgaaninen ja analyyttinen kemia pääaineena (40 op)

Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=158466

KEMS353 Röntgenkristallografia (4 op)

Opettaja: Manu Lahtinen
Opetusaika: 29.10. - 20.12.2013
Sisältö: Kurssilla käsitellään röntgenkristallografian perusteita (mm. röntgen säteilyn synty, kidejärjestelmät, symmetria), laite- ja mittaustekniikkaa (jauhe- ja yksikidediffraktio) ja kiderakenteen ratkaisemiseen sekä ratkaisun kuvantamiseen liittyviä metodeja sekä ohjelmistoja. Kurssi sisältää harjoitustöitä ja laitedemonstraatioita.
Kirjallisuus: Kurssimateriaali; lisäaineistona alan kirjallisuus
Esitiedot: Kemian aineopinnot
Osaamistavoitteet: Opiskelija hallitsee röntgenkristallografisten menetelmien teoreettiset perusteet ja osaa hyödyntää niitä kiteisten aineiden karakterisoinnissa sekä yksikide- että jauhediffraktioon perustuvilla menetelmillä. Tiedostaa analyysimenetelmiin vaikuttavien laite- ja näytekohtaisten muuttujien olemassaolon, osaa ottaa huomioon niiden keskinäisen yhteisvaikutuksen yksittäiseen mittaustulokseen, sekä soveltaa tietoa optimaalisen mittaustuloksen saavuttamiseksi.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156759

Fysikaalinen kemia

KEMS401 Kvanttikemia (6 op)

Opettajat: Karoliina Honkala, Anna Kausamo
Opetusaika: 03.09. - 07.11.2013
Aikataulu: kurssi alkaa viikolla 36 ja päättyy viikolla 45
Sisältö:
Kvanttimekaniikan perusteet: operaattorit, ominaisarvoyhtälöt, kommutaattorit, Scrödingerin yhtälö, Harmoninen värähetlijä, vetyatomi, häiriöteoria, variaatioteoria, sähkömagneettisen säteilyn absorptio ja emissio, kovalenttinen sidos.
Kirjallisuus:
Michael D. Fayerin kirja Elements of quantum mechanics ja luennoilla jaettava materiaali
Osaamistavoitteet:
Kurssin jälkeen opiskelija ymmärtää kvanttimekaniikan teoriarakenteita entistä syvällisemmin. Hän on perehtynyt Diracin bra- ja ket-formalismiin ja osaa soveltaa sitä harmoniseen värähtelijään. Lisäksi hän osaa ratkaista yksinkertaisia kvanttimekaniikan ongelmia aaltomekaniikan avulla sekä tarkasti että käyttäen erilaisia approksimatiivisia menetelmiä. Hän osaa soveltaa häiriöteoriaa sähkömagneettisen säteilyn ja /atomin/molekyylin väliseen vuorovaikutukseen ja ymmärtää kovalenttisen sidoksen alkuperän.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156115

KEMS409 Materiaalimallinnus (5 op)

Opettajat: Karoliina Honkala, Andre Clayborne
Ajankohtaista: Kurssi luennoidaan tarvittaessa englanniksi. Demot ovat täysin englanninkieliset !
Opetusaika: 10.03. - 30.05.2014
Sisältö: tiheysfunktionaaliteorian perusteet, tiheysfuntionaaliteorian soveltaminen materiaalien fysikaalisten ja kemiallisten ominaisuuksien mallintamiseen, ajasta riippuva tiheysfunktionaaliteoria, tilatiheys, erilaisten mitattavien parametrien mallintaminen, reaktiovallien laskennallinen määrittäminen, atomistinen termodynamiikka, molekyylidynamiikan perusteet.
Kirjallisuus: Luennoilla jaettava materiaali ja R.M. Martinin kirja Electronic Structure Basic Theory and Practical methods.
Esitiedot: KEMA225. Suositellaan KEMS401 ja Pintakemia ja katalyysi KEMS4XXX tai vastaavat tiedot.
Osaamistavoitteet: Kurssin jälkeen opiskelija on perehtynyt tiheysfuntionaaliteorian perusteisiin ja osaa soveltaa sitä yksinkertaisiin kemiallisiin ongelmiin. Hän tuntee menetelmän heikkoudet ja vahvuudet. Lisäksi opiskelija on perehtynyt erilaisiin laskennallisiin analyysimenerelmiin, ja osaa analysoida tiheysfunktionaaliteorialla laskettuja tuloksia sekä arvioida saamansa tuloksen luotettvuutta. Hän tuntee myös molekyylidynamiikkasimulaatioiden perusteet.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156766

KEMS410 Femtokemia II (4 op)

Opettajat: Mika Pettersson, Satu Mustalahti
Opetusaika: 10.03. - 20.05.2014
Sisältö: Kurssilla tutustutaan ultralyhyiden laserpulssien tuottoon ja karakterisointiin. Lisäksi tutustutaan erilaisiin femtosekuntispektroskopian tekniikoihin ja dynaamisten ilmiöiden tutkimiseen niiden avulla.
Kirjallisuus: Selviää myöhemmin
Esitiedot: KEMS411, Optinen spektroskopia
KEMS414 Femtokemia 1
Osaamistavoitteet: Opiskelija ymmärtää laserpulssien luonteen ja miten ultralyhyitä laserpulsseja tuotetaan ja karakterisoidaan. Opiskelija tietää miten erilaiset femtosekuntispektroskopian tekniikat toimivat. Opiskelija ymmärtää molekyylien dynamiikkaa ja miten sitä tutkitaan femtosekuntispektroskopian avulla.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156767

KEMS411 Optinen spektroskopia (6 op)

Opettajat: Mika Pettersson, Jaakko Koivisto
Opetusaika: 28.10. - 20.12.2013
Kirjallisuus: J. Michael Hollas, Modern spectroscopy , 4. painos (Wiley, 2004), tai aikaisempi painos, ISBN: 978-0-470-84416-8
Oheislukemistona: Turro, Ramamurthy, Scaiano: Principles of molecular photochemistry, an introduction. University Science Books, 2009, ISBN 978-1-891389-57-3.
Esitiedot: KEMS412, symmetria ja ryhmäteoria kemiassa tai vastaavat tiedot
KEMS401 kvanttikemia (voi suorittaa samaan aikaan) tai vastaava kurssi
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156592

KEMS412 Symmetria ja ryhmäteoria kemiassa (2 op)

Opettajat: Mika Pettersson, Jaakko Koivisto
Opetusaika: 09.09. - 26.09.2013
Sisältö: Molekyylien symmetria, pisteryhmät, redusoituvat ja redusoitumattomat esitykset, ryhmäteorian soveltaminen värähdysspektroskopiaan, molekyyliorbitaaleihin ja elektroniseen spektroskopiaan.
Kirjallisuus: A. M. Lesk, Introduction to symmetry and group theory for chemists, Kluwer Academic Publishers, ISBN 978-90-481-6600-8
Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa symmetriaoperaatioiden käytön ja hallitsee molekyylien luokittelun pisteryhmiin. Opiskelija osaa soveltaa ryhmäteoriaa värähdysspektroskopiaan ja osaa määrittää värähdysten symmetriavalintasäännöt infrapuna- ja Ramanspektroskopiassa. Opiskelija ymmärtää ryhmäteorian soveltamisen kemiallisen sidoksen kuvauksessa ja elektronisessa spektroskopiassa
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156591

KEMS414 Femtokemia 1 (3 op)

Opettaja: Toni Kiljunen
Opetusaika: 10.03. - 20.05.2014
Aikataulu:
III period
Sisältö: Femtokemiassa tuotetaan pulssitetuilla tai jatkuvatoimisilla lasereilla mitattavia signaaleja, jotka riippuvat molekyylien sekä elektronisista ominaisuuksista että värähtely- ja rotaatioliikkeistä fs-aikaskaalassa. Kurssilla tutustutaan molekyyli- ja aaltopakettidynamiikan ilmiömaailmaan. Teoreettiset perusteet opetellaan ajasta riippuvan Schrödingerin yhtälön ja häiriöteorian avulla. Esitellään kolmannen kertaluvun makroskooppisen polarisaation sekä neliaaltosekoituksen keskeinen luonne koherentissa spektroskopiassa. Tietokonesimulointia varten tarkastellaan numeerista implementointia. Sovelluksina käsitellään absorptio-, emissio- ja pumppaa-koeta -mittauksia, resonanssi-Raman ja CARS-signaaleja, sekä aaltopakettikontrollia. Kurssi laajentaa Kvanttikemian opetussisältöä ja pohjustaa kokeellisten tekniikoiden esittelyä Femtokemia 2 -kurssilla ja laboratoriotöissä.
Kirjallisuus: D. J. Tannor, Introduction to quantum mechanics: a time-dependent perspective, University Science Books, Sausalito 2007.
P. Hamm ja M. Zanni, Concepts and methods of 2D Infrared spectroscopy, Cambridge University Press, New York 2011.
Esitiedot: KEMS401 (Kvanttikemia).
Osaamistavoitteet: Opitaan auttavasti käyttämään Matlab-ohjelmistoa työkaluna siten, että valmiita ohjelmia osataan hyödyntää harjoitustöissä ja demoissa niitä muokkaamalla ja tuloksia visualisoimalla. Laskuharjoituksin opitaan Fourierin muunnosten merkitys spektroskopian ja fs-dynamiikan linkittymisessä. Opitaan laserin ja molekyylin välisen vuorovaikutuksen laskeminen aaltopaketti- ja tiheysmatriisiformalismeissa. Aaltopakettisimulointia osataan käyttää tuottamaan mm. koherentilla epälineaarisella spektroskopialla mitattavia signaaleja. Oman harjoitustyön aihe, teoria ja sovelluksen simulointitapa osataan esittää asiantuntevasti kuulijoille, ja tulokset osataan raportoida asianmukaisesti.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156761

KEMS429 Spektroskopian työt II (4 op)

Opettajat: Jukka Aumanen, Tiina Kiviniemi
Ajankohtaista: Ryhmäajat sovitaan kurssilaisten kanssa ja molemmat mittaukset tehdään pienryhmissä tutkimuslaboratoriossa.
Opetusaika: 09.12.2013 - 07.03.2014
Aikataulu: III periodi
Sisältö: (1.) Hiilitetrakloridin Ramanspektrin mittaaminen ja tulkinta. (2.) Fluoresenssin elinajan ja anisotropian palautumisajan määrittäminen väriainemolekyylille eri lämpötiloissa. Molemmat mittaukset tehdään ohjatusti pienryhmissä. Henkilökohtaiset kirjalliset työselostukset.
Kirjallisuus: Erilliset työohjeet, materiaalia Kopassa.
Esitiedot:
KEMA224, KEMA225, KEMA230 (Bachelor level physical chemistry lecture courses and lab works) or equivalent studies. Knowledge of optical spectroscopy, molecular symmetry and group theory (KEMS411 and KEMS412 or equivalent) is recommended.
Osaamistavoitteet: Opiskelija hallitsee kahden spektroskopisen mittausmenetelmän teoreettiset ja kokeelliset perusteet. Opiskelija ymmärtää syvällisesti ilmiön takana olevan teorian ja osaa siten tulkita mittaamansa spektrit. Mittaustuloksista osataan laatia kattavat tieteelliset raportit. Tulosten tulkintaa varten osataan hakea itsenäisesti tietoa. Omat tulokset osataan yhdistää aiheesta julkaistuun tutkimustietoon.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156763

KEMS430 Spektroskopian työt I (4 op)

Opettajat: Saara Kaski, Tiina Kiviniemi, Toni Kiljunen
Ajankohtaista: Ilmoittautuneille ilmoitetaan ennen kurssin alkua sähköpostitse kurssin tarkemmat ajankohdat. Suoritusaikataulut voidaan räätälöidä opiskelijoille sopiviksi.
Opetusaika: 29.10. - 20.12.2013
Sisältö: (1.) Hiilidioksidimolekyylin IR-spektrin mittaaminen ja tulkinta. (2.) Pyreenimolekyylien muodostaman eksimeerin tutkiminen fluoresenssimittauksilla. Itsenäistä työskentelyä oppilaslaboratoriossa, kirjalliset työselostukset.
Kirjallisuus: Erilliset työohjeet, materiaalia Kopassa
Esitiedot: KEMA224, KEMA225, KEMA230 tai vastaavat tiedot
Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa tehdä itsenäisesti ohjeiden mukaisia fysikaalisen kemian mittauksia ja tulkita tuloksensa, jota varten osaa hakea tietoa selvittääkseen mittausten ja teorioiden väliset yhteydet. Opiskelija osaa laatia kattavat tieteelliset raportit mittaustuloksistaan. Opiskelija osaa selittää eri virhelähteiden ja muuttujien vaikutuksia tuloksiin ja pohtia mahdollisia muita menetelmiä vastaavien tulosten saavuttamiseksi.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156762

KEMS432 Lasertyöt (6 op)

Opettaja: Pasi Myllyperkiö
Ajankohtaista: Ryhmäajat tarkemmin ilmoitettavana ajankohtana. Ilmoittautuminen III periodin loppuun mennessä.
Opetusaika: 10.03. - 30.05.2014
Sisältö: Interferometrin rakentaminen ja femtosekuntilaserin pulssin pituuden karakterisointi. Yksinkertaisen femtokemian ilmiön tutkiminen kokeellisesti. Kurssi sisältää luentoja ja harjoitustöitä. Mittaukset tehdään pienryhmissä. Henkilökohtaiset kirjalliset työselostukset.
Kirjallisuus: Erilliset työohjeet
Esitiedot: KEMS414 (Femtokemia 1) ja KEMS411 (Optinen spektroskopia)
Osaamistavoitteet: Opiskelija tuntee turvallisen työskentelytavan periaatteet laserlaboratoriossa. Opiskelija hallitsee optiikan ja optomekaniikan komponenttien käsittelyn sekä optisten ilmaisimien toimintaperiaatteet. Opiskelija osaa rakentaa laitteiston femtosekuntipulssin pituuden määrittämiseen sekä ymmärtää mittauksen teoreettiset perusteet. Opiskelija tutustuu femtokemian tutkimuslaitteistoon ja osaa tehdä sillä yksinkertaisen mittauksen sekä liittää mittaustuloksensa fysikaalisen kemian ilmiöön ja ajankohtaisiin tutkimustuloksiin.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156764

KEMS450 Pro gradu -tutkielma fysikaalinen kemia pääaineena (40 op)

Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=158467

KEMS454 Pintakemia ja katalyysi (4 op)

Opettajat: Karoliina Honkala, Anna Kausamo
Opetusaika: 11.11. - 13.12.2013
Sisältö: Kiinteän pinnan rakenne, erilaiset rajapinnat, adsorbaattien sitoutuminen pintaan, pintojen reaktiivisuus, pintareaktioiden kinetiikka, heterogeeninen katalyysi, kokeelliset ja teoreettiset työkalut.
Kirjallisuus: Luennoilla jaettava materiaali. Kurssikirja(t) ilmoitetaan myöhemmin.
Esitiedot: KEMA224 ja KEMA225
Osaamistavoitteet: Kurssin jälkeen opiskelija ymmärtää kiinteiden pintojen ja erilaisten rajapintojen ominaisuuksia ja reaktiivisuutta entistä syvällisemmin. Hän on perehtynyt erilaisiin kokeellisiin ja teoreettisiin työkaluihin ja menetelmiin ja tietää millaisiin ongelmiin niitä voidaan soveltaa. Opiskelija osaa myös johtaa nopeusyhtälöitä yksinkertaisille pintareaktioille. Lisäksi hän on perehtynyt heterogeeniseen katalyysiin ja sen suurimpiin haasteisiin.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156768

KEMS455 Lasereiden käyttöturvallisuus (0 op)

Opettaja: Pasi Myllyperkiö
Opetusaika: 01.08.2013 - 31.07.2014
Aikataulu: Pakollinen suoritus ennen lasertyötä sisältäviä kandidaatin työtä ja erikoistyötä. Kurssia järjestetään tarpeen mukaan lukuvuoden aikana.
Sisältö: Laser turvallisuus, lasereiden luokitukset, suojavälineet
Osaamistavoitteet: Kurssin suorittanut tunnistaa lasertyön vaarat, tietää lasereiden luokituksen perusteet, turvalliset työtavat ja vaaditut suojavälineet
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=158471

Orgaaninen kemia

KEMS517 Asymmetric Synthesis (4 op), Workshop

Opettaja: Petri Pihko
Ajankohtaista: The entire course can be provided in English. All lecture materials, problem seminar materials are available in English.
Opetusaika: 28.10. - 20.12.2013
Sisältö: Asymmetrisen synteesin perusteet, eri reaktiotyyppien enantioselektiiviset versiot: karbonyyliadditiot, enolaattien funktionalisointi, aldoli ja allylointi, C=C -pelkistykset ja hapetukset, konjugaattiadditiot, syklopropanoinnit, enantioselektiiviset perisykliset prosessit. Kurssi suoritetaan ongelmalähtöisen oppimisen avulla (PBL-menetelmä). Kurssiin kuuluu neljä ongelmaseminaaria sekä kirjallisuusseminaari. Kurssia ei voi tenttiä.
Kirjallisuus: Carreira & Kvaerno: Classics in Stereoselective Synthesis. Wiley-VCH 2009 (osittain); Walsh & Kozlovski: Fundamentals of Asymmetric Catalysis, University Science Books 2009 (osittain). Lisäksi luennoilla jaettava materiaali.
Esitiedot: KEMS541 vastaavat tiedot.
Osaamistavoitteet: Kurssin tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiudet asymmetrisen synteesin keskeisten menetelmien käyttöön synteesisuunnittelussa sekä kirjallisuuden kriittiseen tarkasteluun. Kurssi johdattaa myös biologisten ja entsymaattisten menetelmien käyttöön synteesissä. Kurssi täydentää erinomaisesti kurssia KEMS526 (Moderni synteettinen orgaaninen kemia).
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156780

KEMS526 Moderni synteettinen orgaaninen kemia (6 op)

Opettaja: Petri Pihko
Opetusaika: 13.01. - 14.03.2014
Sisältö: Orgaaninen reaktiivisuus, C=C- ja C-C-kytkentämenetelmät, stereokemialliset strategiat, edistyneet strategiat, asymmetrisen ja stereoselektiivisen synteesin perusteet. Kurssi suoritetaan kaksiosaisella seminaarilla, jossa harjoitellaan strategioiden käyttöä ja laaditaan synteesisuunnitelma. Kurssin suoritukseen kuuluu lisäksi viisi kotitehtävää (50 prosenttia arvosanasta). Kurssin voi tenttiä vain sopimalla erikseen luennoitsijan kanssa.
Kirjallisuus: Carreira & Kvaerno: Classics in Stereoselective Synthesis. Wiley-VCH 2009 (osittain). Wyatt & Warren: Organic Chemistry: Strategy and Control. Wiley 2007. Lisäksi luennoilla jaettava materiaali.
Osaamistavoitteet: Kurssin tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiudet modernien synteesimenetelmien käyttöön synteesisuunnittelun apuna sekä antaa työkalut synteesistrategioiden kriittiselle valinnalle. Kurssilla laajennetaan opiskelijan orgaanisen synteesin työkalupakkia asymmetriseen synteesiin ja heterosyklisten yhdisteiden synteesiin. Lisäksi kurssilla opitaan laatimaan, esittämään ja kritisoimaan suunnitelmia ryhmätyönä ja seminaaritilanteessa.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156779

KEMS531 Materiaalikemian perusteet (4 op)

Opettaja: Maija Nissinen
Opetusaika: 28.10. - 05.12.2013
Sisältö: Johdatus materiaalikemian käsitteisiin. Polymeerikemian perusteet. Keraamiset materiaali ja komposiitit. Johdatus hybridimateriaaleihin ja funktionaalisiin materiaaleihin. Nanokomposiitit ja partikkelit, huokoiset hybridimateriaalit, biomateriaalit, sovellukset lääketieteessä, optiikassa, sähkökemiassa, molekyylielektroniikassa ja pinnoitteissa.
Kirjallisuus: J. G. Smith, Organic Chemistry 2. tai 3. painos kpl 30, J.W. Steed, J.L. Atwood, Supramolecular Chemistry, 2009, 2.painos, soveltuvin osin,luentomateriaali.
Esitiedot: Kemian aineopinnot
Osaamistavoitteet: Opiskelija tuntee materiaalikemian peruskäsitteistön, valmistusmenetelmät, ominaisuudet ja sovellukset.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156777

KEMS532 Supramolekyylikemia (6 op), Tentitävä kurssi lv 2013-2014

Opettaja: Maija Nissinen
Sisältö: Supramolekyylikemian peruskäsitteet: yhteistoiminnallisuus, komplementaarisuus, ennalta järjestäytyminen, templaattiefekti, klatraatit, kruunueetterit, podandit, kryptandit, sferandit, syklodekstriinit, kavitandit, karserandit, kaliksareenit ja syklofaanit. Heikot vuorovaikutukset, solvaatio ja hydrofobiset efektit, kompleksoituminen. Kationi-, anioni- ja ioniparireseptorit, kiinteän tilan inkluusioyhdisteet. Biologisten järjestelmien supramolekyylikemia ja biomimeettiset rakenteet. Kiinteän tilan supramolekyylikemia, tutkimusmenetelmät ja vuorovaikutukset. Itsejärjestäytyminen, molekulaariset koneet.
Kirjallisuus: Luentomateriaali. J.W. Steed, J.L. Atwood, Supramolecular Chemistry, 2009, 2.painos, soveltuvin osin.
Esitiedot:
Subject studies in chemistry
Osaamistavoitteet: Opiskelija tuntee supramolekyylikemian peruskäsitteistön ja -ilmiöt ja tunnistaa yleisimmät supramolekyyliryhmät. Opiskelija ymmärtää heikkojen vuorovaikutusten roolin supramolekyylikemiassa ja osaa soveltaa oppimaansa yksinkertaisten supramolekulaaristen yhdisteiden, kuten kationi- tai anionireseptorien suunnitteluun. Opiskelija ymmärtää itsejärjestäytymisen käsitteen ja sen tyypillisimmät sovellukset. Opiskelija osaa suunnitella yksikertaisia potentiaalisia supramolekulaarisia koneita ja biomimeettisiä malleja.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156778

KEMS534 Massaspektrometrian perusteet (4 op)

Opettaja: Elina Kalenius
Ajankohtaista:
Lectures are in Finnish but all lecture material is available in English. Home exercises and exams are also available in English, and an English-speaking exercise group will be available in the tutorial sessions.
Opetusaika: 28.10. - 20.12.2013
Sisältö: Kurssilla perehdytään massaspektrometrian peruskäsitteisiin, massaspektrien tulkintaan ja eri tyyppisten massaspektrometrialaitteistojen rakenteisiin sekä toimintaperiaatteisiin. Lisäksi perehdytään tandem-massaspektrometrian perusteisiin ja massaspektrometrian tärkeimpiin sovellusalueisiin. Kurssin suoritukseen kuuluu lopputentti sekä laskuharjoitukset.
Kirjallisuus: Luennoilla jaettava materiaali. Kurssi on mahdollista myös suorittaa kirjatenttinä (Edmond de Hoffmann, Vincent Stroobant: Mass Spectrometry - Principles and Applications.)
Osaamistavoitteet: Kurssin jälkeen opiskelija ymmärtää massaspektrometrian peruskäsitteet sekä yleisimpien ionisaatiolähteiden ja massa-analysaattoreiden toimintaperiaatteet. Opiskelija osaa valita analyyttiseen ongelmaan soveltuvan massaspektrometrisen menetelmän sekä pystyy ennustamaan ja tulkitsemaan eri menetelmillä tuotettuja yksinkertaisia massaspektrejä.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156781

KEMS535 Massaspektrometrian käytännön menetelmät (2 op)

Opettaja: Elina Kalenius
Ajankohtaista: luentomateriaali ja tehtävät saatavissa myös englanniksi ja tarvittaessa voidaan järjestää englannin kielinen harjoitusryhmä
Opetusaika: 17.03. - 23.05.2014
Sisältö: Kurssilla perehdytään massaspektrometrisen analyysin suunnittelemiseen, käytännön suorittamiseen, tulosten tulkintaan sekä raportointiin. Lisäksi kurssilla perehdytään mm. seuraavien erityisosa-alueiden massaspektrometriseen analytiikkaan: yhdisteiden tunnistaminen massaspektrometrialla, biomolekyylien massaspektrometria ja ei-kovalenttisten kompleksien massaspektrometria. Kurssiin sisältyy 16 h luentoja/ryhmätöitä sekä 12 h (3x4h) pakollisia harjoitustöitä massaspektrometrialaboratoriossa. Kurssista ei järjestetä tenttiä, mutta harjoitustöihin liittyen tulee palauttaa hyväksytyt raportit ja ennakkotehtävät. Kurssi arvostellaan asteikolla hyväksytty/hylätty.
Esitiedot: Massaspektrometrian perusteet KEMS534
Osaamistavoitteet: Kurssin jälkeen opiskelija hallitsee turvallisen ja tarkoituksen mukaisen työskentelytavan massaspektrometrialaboratoriossa, ymmärtää massaspektrometrisen analyysin suunnittelun lähtökohdat sekä hallitsee massaspektrometrisen analyysin raportoinnin.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156783

KEMS536 NMR-spektroskopian teoreettiset perusteet (4 op)

Opettaja: Elina Sievänen
Opetusaika: 09.09. - 25.10.2013
Sisältö: NMR-spektroskopia on eittämättä yksi tämän hetken monipuolisimmista kemiallisessa rakenneanalytiikassa käytettävistä tekniikoista. Tämän kurssin tarkoituksena on tarkastella ydinmagneettista resonanssia ilmiönä sekä tutustua sen avulla saadun tiedon hyödyntämiseen tuntemattoman yhdisteen rakenteen määrittämisessä. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi kurssilla käsitellään mm. kemiallista siirtymää ja siihen vaikuttavia tekijöitä; spin-spin-kytkeytymistä sekä siihen perustuvia yksi- ja kaksiulotteisia NMR-kokeita, NOE-efektiä sekä spektrintulkinnan perusteita. Lisäksi tutustutaan teoreettisella tasolla näytteen valmistukseen, NMR-laitteistoon, mittauksen suorittamiseen ja mitatun tiedon käsittelyyn.
Kirjallisuus:
J.H. Simpson, Organic Structure Determination Using 2-D NMR Spectroscopy, 2nd Ed., Academic Press, 2012. Chapters 1-6 & 9. Material distributed on lectures.
Osaamistavoitteet: Opiskelija tuntee NMR-spektroskopiaan liittyvän peruskäsitteistön ja -ilmiöt sekä tutustuu teoreettisella tasolla NMR-laitteistoon, mittauksen suorittamiseen ja tiedon käsittelyyn. Opiskelija ymmärtää, kuinka NMR-spektroskopian avulla saatua tietoa voidaan hyödyntää tuntemattoman yhdisteen rakenteen määrittämisessä. Lisäksi opiskelija tuntee keskeisimmät NMR-kokeet ja osaa hyödyntää niitä käsillä olevan ongelman ratkaisemisessa.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156594

KEMS537 NMR-spektroskopia rakennetutkimuksessa (2 op)

Opettaja: Elina Sievänen
Opetusaika: 14.01. - 14.03.2014
Sisältö: Kurssilla perehdytään syvällisemmin NMR-spektroskopian käyttöön rakennetutkimuksessa. Kurssi sisältää spektrintulkintaharjoituksia ( 1 H; 13 C; 13 C DEPT-135; 1 H, 1 H COSY; 1 H, 13 C HMQC; 1 H, 13 C HMBC) sekä käytännön demonstraation spektrometrillä. Kurssin läpäisemiseksi opiskelijan tulee suorittaa tarvittavat NMR-mittaukset tuntemattoman yhdisteen rakenteen ratkaisemiseksi sekä esittää kirjallinen rakenneanalyysi.
Kirjallisuus: J.H. Simpson, Organic Structure Determination Using 2-D NMR Spectroscopy, 2nd Ed., Academic Press, 2012. Luvut 7-8 & 10-16 soveltuvin osin. Kurssilla jaettava materiaali.
Esitiedot: KEMS536
Osaamistavoitteet: Kurssin jälkeen opiskelijalla on valmiudet hyödyntää yksi- ja kaksiulotteista NMR-spektroskopiaa tuntemattomien yhdisteiden rakenneanalytiikassa sekä spektrintulkinnan että kemian laitoksen Bruker FT NMR-spektrometri(e)n käytön muodoissa.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156775

KEMS540 Molekyylirakenteet ja molekyylienväliset vuorovaikutukset (2 op)

Opettaja: Kari Rissanen
Opetusaika: 01.11.2013 - 31.05.2014
Aikataulu:
Autumn 2013, period 2
1. meeting, 1.11.2013 at E520, the tutorial dates will be fixed separately
Spring 2014, period 2
1. meeting, 16.3.2014 at E520, the tutorial dates will be fixed separately
Sisältö: Tietokoneavusteinen molekyylirakenteiden, atomien välisten sidosten, kulmien ja torsiokulmien analysointi, substituenttien vaikutus molekyylirakenteeseen, molekyylien väliset vuorovaikutukset (vety- ja halogeenisidos, koordinaatiosidokset, pi-pi-, C-H-pi vuorovaikutukset)
Kirjallisuus: Cambridge Structural Database (CSD), Mercury ja Vista ohjelmat, opetustilateessa jaettava materiaali
Esitiedot: Kemian aineopinnot ja KEMS524
Osaamistavoitteet: Kurssin jälkeen opiskelija tuntee atomien väliset sidokset ja substituenttien vaikutuksen molekyylirakenteeseen sekä molekyylien väliset vuorovaikutukset. Opiskelija osaa itsenäisesti käyttää CSD-tietokantaa sekä Mercury- ja Vista-moduleita molekyylirakenteiden ja molekyylien välisten vuorovaikutusten analysointiin.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156776

KEMS541 Orgaanisen kemian syventävä kurssi (6 op)

Opettajat: Kari Rissanen, Petri Pihko
Ajankohtaista:
Lectures are in Finnish but asll lecture material is available in English. Home exercises and exams are also available in English, and an English-speaking subgroup will be available in the tutorial sessions.
Opetusaika: 02.09. - 25.10.2013
Sisältö: Nukleofiilisyys ja elektrofiilisyys, hapot ja emäkset, karbonyyliryhmän reaktioiden syventäminen, konformaatioanalyysi, nukleofiiliset ja elektrofiiliset reaktiot tyydyttyneissä ja tyydyttymättömissä systeemeissä ja selektiivisyyden ennustaminen, kemoselektiivisyys, enolaattikemian sovelluksia, konjugaattiadditiot synteeseissä, kaksoissidoksen muodostusmenetelmät, perisykliset reaktiot, siirtymäorganometalliyhdisteiden käyttö synteesissä. Kurssin suoritukseen kuuluu viisi kotitehtävää (40 prosenttia arvosanasta) sekä kaksi välikoetta. Kurssin voi suorittaa myös loppukuulustelulla.
Kirjallisuus:
Clayden, Warren, Wothers: Organic Chemistry (2nd Ed.), Oxford University Press 2012
Esitiedot:
: B.Sc. level courses in organic chemistry
Osaamistavoitteet: Kurssin tavoitteena on luoda opiskelijalle pohja rakenteeseen ja reaktiivisuuteen pohjautuvalle synteettiselle ajattelulle orgaanisessa kemiassa sekä tutustuttaa keskeisimpiin orgaanisen synteesin työkaluihin.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156593

KEMS550 Pro gradu -tutkielma orgaaninen kemia pääaineena (40 op)

Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=158468

KEMS555 Orgaanisen kemian syventävät työt I, Analyyttiset työt ja menetelmät (3 op)

Opettaja: Tanja Lahtinen
Opetusaika: 01.08.2013 - 13.06.2014
Aikataulu: Periodit 1 - 4 ja kesäkausi 13.6.14 asti. Ryhmätöitä on mahdollista suorittaa myös syyslukukauden aikana mutta ne on sovittava erikseen työn ohjaajan kanssa (ilmoittautuminen korpissa).
Sisältö: Syventävät työt I-osio aloittavat orgaanisen kemian syventävät työt. Osioon kuuluu ennen töiden aloittamista 4h luentoja (ilmoittautuminen Korpissa). Luennoilla on läsnäolopakko.
Syventävät työt I sisältää orgaanisen kemian analyyttisiä töitä, sekä instrumentti analytiikkaa kuten FTIR, NMR, GC-MS ja HPLC. Työskentelystä pidetään laboratoriopöytäkirjaa. Ryhmätöistä tehdään työselostus, joka tulee palauttaa työn ohjaajalle viimeistään kahden viikon kuluttua työn tekemisestä. Ryhmätöitä on mahdollista suorittaa myös syyslukukauden aikana (ilmoittautuminen korpissa).
Esitiedot: Orgaanista kemiaa pääaineena opiskelevilla tulee olla Orgaaninen kemia (KEMA282/KEMA283) ja Orgaanisen kemian työt KEMA239 sekä KEMA250 Tutkimusprojekti suoritettu.
Osaamistavoitteet: Kurssin tavoitteena on perehtyä monipuolisesti orgaanisen kemian analyyttisiin menetelmiin, rakennetutkimukseen sekä perinteisiin että moderneihin erotusmenetelmiin (NMR, GC-MS, HPLC ja FTIR). Opiskelijalle muodostuu yleiskuva siitä millaiseen tutkimukseen erilaisia orgaanisen kemian analyysilaitteita voi käyttää ja miten
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156787

KEMS556 Orgaanisen kemian syventävät työt II, Synteesikemia (4 op)

Opettaja: Tanja Lahtinen
Opetusaika: 01.08.2013 - 13.06.2014
Aikataulu:
Periods 1-4.
Sisältö: Syventävät työt II sisältää monivaiheisia synteesejä ja moderneja synteesitekniikoita. Synteesityöskentelystä pidetään laboratoriopöytäkirjaa. Ryhmätöistä tehdään työselostus, joka tulee palauttaa työ ohjaajalle viimeistään kahden viikon kuluttua työn tekemisestä.
Esitiedot: rgaanista kemiaa pääaineena opiskelevilla tulee olla Orgaaninen kemia (KEMA282/KEMA283) ja Orgaanisen kemian työt KEMA239 sekä KEMA250 Tutkimusprojekti suoritettu.
Osaamistavoitteet: Kurssin tavoitteena on perehtyä turvallisiin laboratoriotyöskentelytapoihin (ilma- ja kosteusherkkien yhdisteiden käsittelytavat). Erilaisiin orgaanisen kemian perinteisiin ja moderneihin monivaiheisiin synteesimetodeihin, kuten mikroaaltosynteesit ja sekä synteesituotteiden eristys ja puhdistusmenetelmiin ja synteesituotteiden analysointiin (NMR, FTIR ja GC-FID).
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156789

KEMS557 Orgaanisen kemian syventävät työt III, Projektityö (3 op)

Opettaja: Tanja Lahtinen
Opetusaika: 01.08.2013 - 13.06.2014
Aikataulu:
Periods 1-4.
Sisältö: Syventävät työt III Projektityö suoritetaan pääsääntöisesti tutkimusryhmässä ennen erikoistyön aloittamista. Työskentelystä pidetään laboratoriopöytäkirjaa ja laboratoriotöistä tehdään työselostus, joka tulee palauttaa työn ohjaajalle.
Esitiedot: Orgaanista kemiaa pääaineena opiskelevilla tulee olla Orgaaninen kemia (KEMA282/KEMA283), Orgaanisen kemian työt KEMA239 ja KEMA250 Tutkimusprojekti suoritettu sekä orgaanisen kemian syventävien laboratoriotöiden KEMS555 ja KEMS556 samanaikainen suoritus.
Osaamistavoitteet: Kurssin tavoitteena on perehtyä tutkimusryhmien toimintaan orgaanisen kemian osastolla ja saada syvempää tietämystä ryhmän tutkimusaiheen laboratiivisesta työskentelystä ja synteesisuunnittelusta. Vastaavasti oppilaslaboratoriossa tehtyjen synteesien tarkoitus on syventää opiskelijan synteesikemian osaamista (monivaiheiset synteesit).
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156790

Soveltava kemia

KEMS601 Puun rakenne ja kemiallinen koostumus (6 op)

Opettaja: Raimo Alen
Opetusaika: 04.09. - 17.10.2013
Sisältö: Puun ja puukuitujen tärkeimmät rakenteelliset piirteet. Puun aineosien kemia, eristys sekä analysointi.
Kirjallisuus: R. Alén, Structure and chemical composition of wood, kirjassa: P. Stenius (toim.), Forest Products Chemistry, luku 1, 2000, s. 11-57; M.-S. Ilvessalo-Pfäffli, Puun rakenne, kirjassa: W. Jensen (toim.), luku 2, 1977, s. 7-81; E. Sjöström ja R. Alén (toim.), Analytical Methods in Wood Chemistry, Pulping and Papermaking, 1999 (soveltuvin
Esitiedot: Suositellaan kurssia KEMA280 Orgaaninen kemia
Osaamistavoitteet: Opiskelija ymmärtää yksityiskohtaisesti havu- ja lehtipuumateriaalien rakenteet ja niiden erikoispiirteet. Lisäksi opiskelija tietää havu- ja lehtipuiden kemiallisten pääkomponenttien rakenteet, pitoisuudet ja jakautumisen puuaineksessa sekä hahmottaa monipuoliset mahdollisuudet kyseisten pääkomponenttien erottamiseksi ja karakterisoimiseksi.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156590

KEMS602 Puunjalostuksen kemia (6 op)

Opettaja: Raimo Alen
Opetusaika: 15.01. - 27.02.2014
Sisältö: Selluloosan valmistusmenetelmät ja niiden sivutuotteiden kemia. Yleiskatsaus biomassan hyödyntämiseen.
Kirjallisuus: R. Alén, Basic chemistry of wood delignification, kirjassa: P. Stenius (toim.), Forest Products Chemistry, luku 2, 2000, s. 58-104; R. Alén (toim.), Biorefining of Forest Resources, 2011 (soveltuvin kohdin); luennolla jaettava materiaali.
Esitiedot: Opintojakson KEMS601 Puun rakenne ja kemiallinen koostumus (6 op) kuuntelu
Osaamistavoitteet: Opiskelija ymmärtää yksityiskohtaisesti erilaisten selluloosakuidun valmistusmenetelmien (kemiallinen delignifiointi, mekaaninen kuidutus ja valkaisu) kemian sekä niissä syntyvien sivutuotteiden hyödyntämisen. Lisäksi opiskelija hahmottaa yleiset mahdollisuudet tuottaa puu- ja ruohopohjaisista biomassamateriaaleista kemikaaleja sekä energiaa.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156793

KEMS603 Paperikemia (6 op)

Opettaja: Juha Knuutinen
Opetusaika: 22.02. - 06.03.2014
Sisältö: Paperikonejärjestelmän märkäosan kemia, tuoteominaisuuksiin vaikuttavat lisäaineet, paperin valmistusprosessin taloutta ja paperikoneen ajettavuutta parantavat prosessikemikaalit ja ns. häiriöaineet sekä kyseisten aineryhmien analytiikan pääperiaatteet
Osaamistavoitteet: Kurssin jälkeen opiskelija ymmärtää aiempaa syvällisemmin paperinvalmistuksen märkäpään yleistä kemiaa sekä raaka-aineiden ja lisäaineiden kemiallista käyttäytymistä prosessin aikana. Lisäksi kurssi auttaa opiskelijaa ymmärtämään paremmin paperinvalmistukseen liittyvää terminologiaa ja julkaisumateriaalia.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156799

KEMS605 Ympäristökemian analytiikka (6 op)

Opettaja: Juha Knuutinen
Opetusaika: 30.10. - 12.12.2013
Sisältö: Yleistä ympäristön haitta-aineista, malliaineiden käyttö ympäristöanalytiikassa, yleisimmät näytteiden esikäsittely- ja määritysmenetelmät, esimerkkiyhdisteinä kloorifenoliyhdisteet ja niiden muuntumistuotteet sekä ligniini- ja humusyhdisteet.
Osaamistavoitteet: Kurssin jälkeen opiskelijalla on aiempaa laajempi yleiskäsitys elinympäristöömme joutuvista ympäristön haitta-aineista ja niiden päästölähteistä sekä tärkeimmistä, yleisimmin käytetyistä, analysointitekniikoista. Lisäksi kurssi luo valmiudet ymmärtämään helpommin alan terminologiaa ja julkaisumateriaalia, laatimaan tarvittaessa alaan liittyviä raportteja ja etsimään nopeammin ja helpommin julkaistua tutkimustulosmateriaalia.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156798

KEMS606 Hiilihydraattikemian perusteet (4 op)

Opettaja: Raimo Alen
Opetusaika: 10.03. - 14.03.2014
Sisältö: Hiilihydraattien stereokemia, nimeäminen, yleiset reaktiot ja teollinen hyväksikäyttö.
Kirjallisuus: Luennolla jaettava materiaali
Esitiedot: Suositellaan kurssia KEMA280 (KEMA282 ja KEMA283) Orgaaninen kemia
Osaamistavoitteet: Opiskelija hallitsee hiilihydraattikemian yleiskäsitteet ja pystyy nimeämään perushiilihydraatit ja niiden tavallisimmat johdannaiset. Lisäksi opiskelija tietää hiilihydraattien perusreaktiot ja yleisen teollisen hyödyntämisen.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156795

KEMS608 Teknillinen kemia (4 op), Tentittävä kurssi lv 2013-2014

Opettaja: Jarmo Louhelainen
Opetusaika: 01.08.2013 - 31.07.2014
Sisältö: Kemikaalien teollinen valmistus ja kemian teollisuuden yleistarkastelu.
Kirjallisuus: K. Riistama, J. Laitinen ja M. Vuori (toim.) Suomen Kemianteollisuus, Chemas Oy, Helsinki, 2005. M.F. Ali, B.M. El Ali and J.G. Speight (Eds.), Handbook of Industrial Chemistry - Organic Chemicals McGraw-Hill, USA, 2005.
Osaamistavoitteet: Opiskelija tutustuu erilaisten kemikaalien teollisiin tuotantoprosesseihin ja osaa vertailla eri kemikaalien tuotantoa. Kurssin jälkeen opiskelija hallitsee tärkeimpien teollisesti tuotettavien kemikaalien tuotantoprosessit, ominaisuudet, koostumuksen ja käytön.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156801

KEMS613 Keittokemikaalien talteenottokemia (4 op), Tentittävä kurssi lv 2013-2014

Opettaja: Jarmo Louhelainen
Opetusaika: 01.08.2013 - 31.07.2014
Sisältö:
Recovery cycle of kraft pulp mill and influencing factors.
Kirjallisuus: Osittain seuraavat: T. Grace, B. Leopold and E.W. Malcolm (eds.) Pulp and paper manufacture, Vol. 5: Alkaline pulping, TAPPI/CPPA, Canada, 1989; J. Gullichsen and C.-J. Fogelholm (eds.) Papermaking science and technology, Book 6B: Chemical Pulping, Fapet Oy, Finland, 1999; M. Ek, G. Gellerstedt and G. Henriksson (eds.), Pulping chemistry and technology, Walter de Gruyter, Germany, 2009, E. Vakkilainen, Kraft recovery boilers - Principles and practice, Suomen Soodakattilayhdistys, Finland, 2005.
Osaamistavoitteet:
After the course student knows principles and factors influencing on unit processes of the chemical recovery cycle: evaporation, black liquor combustion in recovery boiler and causticizing. The chemical composition and physical properties cycle of black liquor as well as changes on these factors during the recovery cycle are clarified during the course.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156803

KEMS615 Kemometria (4 op)

Opettaja: Petteri Malkavaara
Opetusaika: 17.03. - 20.05.2014
Sisältö: Kemometristen perusmenetelmien esittely, kemometristen monimuuttujamenetelmien käyttö sekä kemometriaohjelmiston käyttöön perehtyminen.
Kirjallisuus: Kim H. Esbensen, Multivariate Data Analysis - in practice, 5. Ed., 2010, sekä luentomateriaali
Esitiedot: luonnontieteen kandidaatin
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=158422

KEMS618 Biomassanjalostus (6 op)

Opettaja: Jarmo Louhelainen
Opetusaika: 10.03. - 31.05.2014
Sisältö: Kurssilla käydään läpi biomassanjalostuksen vaihtoehtoiset tavat tuottaa teollisesti hyödynnettäviä kemikaaleja, materiaaleja ja energiaa yleisimmistä lignoselluloosapohjaisista raaka-aineista
Kirjallisuus: Luennoilla jaettava materiaali, R. Alén (ed.) ja/tai Biorefining of forest resources, Papermaking science and technology, Book 20, Paperi ja Puu Oy, Finland, 2011
Osaamistavoitteet: Kurssin käytyään opiskelijalla on kokonaiskäsitys biopolttoaineiden, kemikaalien ja materiaalien tuottamisesta biomassasta. Opiskelija tuntee tärkeimmät raaka-aineet ja tuotteet. Opiskelija hallitsee tärkeimmät prosessit ja teknologiat sekä ymmärtää prosessien integroinnin tärkeyden biojalostamoissa raaka-aineiden kokonaisvaltaisen hyödyntämisen kannalta.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156804

KEMS619 Biomassanjalostuksen jatkokurssi (6 op)

Opettaja: Jarmo Louhelainen
Opetusaika: 29.10. - 20.12.2013
Sisältö: Integroidut puuta raaka-aineenaan käyttävät biojalostamot. Perehdytään syvällisesti nykyisiin sekä kehitteillä ja näköpiirissä oleviin integroituihin puupohjaisiin biojalostamoihin.
Osaamistavoitteet: Tulevaisuuden biojalostamoissa valmistettavat kemikaalit ja niistä tehtävät tuotteet tulevat korvaamaan nykyisiä fossiiliraaka-ainepohjaisia tuotteita. Erityisesti tarkastellaan kuituteollisuuteen integroitavia biojalostamoja. Kurssin käytyään opiskelija tuntee ja hallitsee kyseisen kokonaisuuden vaatimat kemialliset pääpiirteet prosessien ja tuotteiden kannalta.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156806

KEMS650 Pro gradu -tutkielma soveltava kemia pääaineena (40 op)

Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=158469

Kemian opettajat

KEMS701 Kokeellinen kemia koulussa (5 op)

Opettaja: Jouni Välisaari
Opetusaika: 09.09. - 20.12.2013
Aikataulu: I ja II periodi: viikot 37-41, 43-46. Lisäksi oppilasvierailun suunnittelu (4 h) ja oppilasvierailu (4 h) erikseen sovittavina aikoina viikoilla 44-50.
Sisältö: Kouluopetukseen soveltuvia laboratoriotöitä, esim. demonstraatioita, elintarvike-, sähkö- ja mikrokemian töitä. Mittausautomaatioon tutustuminen. Työohjeen ja työselostuksen laatiminen. Viikoittaiset oppimistehtävät. Osallistuminen Maolin syyskoulutuspäivien 4.-5.10. tapahtumiin muutaman tunnin ajan, tapahtuma järjestetään Agorassa. Valitun kouluopetukseen soveltuvan työn testaaminen ja ohjaaminen kemian laitoksella vierailevalle oppilasryhmälle.
Kirjallisuus: Jaetaan tapaamisissa. Lisäksi: J. Hassard, & M. Dias, The art of teaching science: inquiry and innovation in middle school and high school, 2. painos, Routledge, Oxford, 2009, ss. 93-132.
Esitiedot: Kemian perusopinnot
Osaamistavoitteet: Tutustua kokeelliseen työskentelyyn kemian oppimisen ja opetuksen näkökulmasta. Suunnitella laboratoriotyö ja -työohje. Harjaantua kokeellisten töiden ohjaamisessa.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156769

KEMS702 Kemian opetuksen käsitteet ja ilmiöt (5 op)

Opettaja: Jan Lundell
Opetusaika: 02.09. - 20.12.2013
Aikataulu: syksy 2013, periodit 1 & 2
Sisältö: Kurssilla perehdytään kemian tietorakenteeseen, keskeisiin kemian peruskäsitteisiin ja ilmiöihin kemian perusopetuksessa ja lukiossa valtakunnallisten opetussuunnitelmien perusteiden mukaisesti, tutkimustietoon käsitteiden ja ilmiöiden oppimisesta sekä kemian tehtävätyyppeihin ja niiden ratkaisumalleihin.
Kirjallisuus: jaetaan kurssilla
Osaamistavoitteet: hallitsee kemian opettajalta vaadittavan perus- ja lukiokemian aineenosaamisen
osaa soveltaa kemian opetuksen tutkimustuloksia oman opettajuuden kehittämiseen
tuntee kemian oppimiseen liittyviä oppimisvaikeuksia ja kykenee analysoimaan näiden syitä ja seurauksia
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156770

KEMS703 Kemian opettajan seminaari (2 op)

Opettaja: Jan Lundell
Opetusaika: 16.01. - 08.05.2014
Sisältö: : Kemian opetuksen tutkimukseen tutustumista tieteellisten artikkelien ja kirjallisuuden avulla, opetellaan tutkimuksen tekemistä ja saadaan ohjausta pro gradu-tutkielman tekoon.
Seminaarikurssi järjestetään rinnakkaisesti tiedekunnan kurssin MTKS010 (Opetuksen tutkimusmenetelmät, 2 op) kanssa, joka on myös kemian opettajan suuntautumisvaihtoehdossa pakollinen kurssi.
Kirjallisuus: jaetaan kurssilla
Osaamistavoitteet: osaa laatia tutkimussuunnitelman
osaa esittää tieteellisiä tutkimustuloksia kirjallisesti ja suullisesti
tuntee kemian opetuksen opinnäytetyön vaatimukset
pystyy analysoimaan kemian opetukseen liittyviä tieteellisiä julkaisuja ja keskustelemaan niistä analyyttisesti ja rakentavasti
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156771

KEMS707 International Course of Chemistry Teacher Education (2 op)

Opettajat: Jouni Välisaari, Jan Lundell
Opetusaika: 09.06. - 31.07.2014
Sisältö: Kemian opetuksen tutkimukseen tutustuminen. Osallistutaan ECRICE 2014 -konferenssiin Jyväskylässä 6.-10.7.2014 seuraamalla konferenssin asiantuntijaluentoja opiskelijan kanssa sovittavan suunnitelman mukaisesti. Kirjoitetaan raportti asiantuntijaluentojen pohjalta ja esitellään oma raportti kurssin muille opiskelijoille.
Kirjallisuus: jaetaan tapaamisessa
Esitiedot: KEMS701 ja KEMS702
Osaamistavoitteet: Kansainväliseen kemian opetuksen tutkimukseen tutustuminen
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156772

KEMS709 Kemian mallit ja visualisointi (5 op)

Opettaja: Jan Lundell
Opetusaika: 14.01. - 29.04.2014
Sisältö: Kurssi käsittelee laskennallisen kemian, molekyylimallinnuksen ja tietokoneavusteisen kemian soveltamista kemian käsitteiden ja ilmiöiden havainnollistamisessa, selittämisessä sekä tietokoneavusteisen kemian mahdollisuuksia kemian opetuksessa osana laadukasta monimuoto-opetusta.
Osaamistavoitteet: tuntee kemian opetukseen liittyvien mallien ja mallintamisen perusperiaatteet
osaa välittää kemiallista informaatiota mielekkäästi erilaisia kemian esitystapoja soveltaen
tuntee modernien tietoteknisten sovellusten mahdollisuuksia kemian opetuksessa
hallitsee modernien tietoteknisten sovellusten peruskäytön opetustilanteessa
kykenee integroimaan tietotekniikan tarjoamia mahdollisuuksia omaan opetukseensa
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156773

KEMS714 Kemian opettajankoulutuksen kansainvälinen kurssi, osa 2 (3 op)

Opettajat: Jouni Välisaari, Jan Lundell
Opetusaika: 30.06. - 31.07.2014
Aikataulu: kesälukukausi 2014. Tapaaminen ennen konferenssia 2 h viikolla 27, KEMS707 tapaamisten lisäksi. Seminaari, jossa esitellään oma raportti muille opiskelijoille 4 h viikolla 37.
Sisältö: Kurssi suoritetaan kesällä 2014 samanaikaisti kurssin KEMS707 kanssa. Kurssi KEMS707 ja KEMS714 muodostavat kokonaisuuden, jossa osallistutaan koko ECRICE2014-konferenssin ohjelmaan, toimitaan joissakin konferenssitapahtumissa avustavina henkilöinä, tutustutaan valittuun kemian opetuksen tutkimuksen teemaan tutkimuskirjallisuuden avulla ja kirjoitetaan kirjallisuuden pohjalta raportti kurssilla annettavien ohjeiden mukaan. Kurssit KEMS707 ja KEMS7XX muodostavat yhdessä 5 op:n kokonaisuuden, jonka voi sijoittaa kemian opettajankoulutuksen opintokokonaisuuksiin.
Kirjallisuus: jaetaan tapaamisissa
Esitiedot: : KEMS701 ja KEMS702, lisäksi KEMS707 samanaikaisesti
Osaamistavoitteet: Kansainväliseen kemian opetuksen tutkimukseen tutustuminen.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156774

KEMS750 Kemian opettajan pro gradu -tutkielma (40 op)

Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=158470

Uusiutuva energia

KEMS813 Teollisuuden prosessit (6 op)

Opettaja: Jukka Konttinen
Opetusaika: 17.09. - 03.12.2013
Aikataulu: 17.9.2013 - 03.12.2013
Sisältö: Tutustuttaa opiskelija suomalaisen teollisuuden tärkeimpiin prosesseihin, kuten metsäteollisuuden, perusmetallien valmistuksen ja kemian teollisuuden prosesseihin. Prosessiesimerkkien avulla tarkastellaan eri faaseissa kulkevia ainevirtoja ja muodostetaan prosessille ja sen osaprosesseille aine- ja energiataseita. Erityisesti selvitetään prosessien ympäristövaikutuksia ja energian käyttöä. Lisäksi käydään läpi prosessien kehitysmahdollisuuksia. Kurssiin kuuluu pakollinen harjoitustyö, joka tehdään taulukkolaskentaohjelmalla.
Esitiedot: Kemian aineopinnot
Osaamistavoitteet: Teollisten prosessien tuntemus (perusmetallit, metsäteollisuus, kemia). Prosesseihin liittyvät energia-, ympäristö- ja kehitysnäkökulmat. Prosesseihin liittyvien taseiden laskeminen.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156809

KEMS821 Uusiutuvan energian tuotanto (4 op)

Opettaja: Jukka Konttinen
Opetusaika: 09.09. - 25.10.2013
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156810

KEMS823 Uusiutuvan energian tuotanto 2 (4 op)

Opettaja: Jukka Konttinen
Ajankohtaista:
Energy conversion technologies: solar heat and solar power, wind power, hydropower, economic evaluations; environmental and sustainability aspects.
Opetusaika: 28.10. - 16.12.2013
Sisältö: Konversiotekniikat: aurinkolämpö ja - sähkö, tuulivoima, vesivoima, taloudellisuusarviointi; ympäristö- ja kestävyysnäkökulma
Kirjallisuus: G. Boyle: Renewable energy - power for sustainable future. Oxford University Press; Quashning, Understanding renewable energy systems, Earthscan
Osaamistavoitteet: Tuntemus konversioteknologioista (aurinkolämpö ja - sähkö, tuulivoima, vesivoima), taloudellisuusarviointi; ympäristö- ja kestävyysasiat
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156811

KEMS824 Energiateknologian kemia (6 op), Intensiivikurssi

Opettaja: Jukka Konttinen
Ajankohtaista: kirjatentti ja pakollinen seminaari englanniksi
Opetusaika: 01.05. - 18.05.2014
Aikataulu:
1.5.2014 - 18.5.2014
Sisältö: Polttoaineet (fossiiliset, biomassaperäiset ja jätteet): synty, ominaisuudet, käyttö, riittävyys ja päästöt. Palaminen: perusmekanismit, kinetiikka ja mallit. Energian kemiallinen varastointi: paristot, akut, biopolttonesteet ja vety. Pakollinen harjoitustyö liittyen alan tieteellisiin julkaisuihin.
Kirjallisuus: Luentomoniste. IFRF/FFRC: Poltto ja palaminen, toinen täydennetty painos. TA Crompton: Battery reference book, 3. painos, Newnes 2000. J. Larminie and A. Dicks: Fuel cell systems explained, 2. painos, Wiley 2003. G. Hookers, Fuel cell technology handbook, CRC Press, 2002.
Osaamistavoitteet: Tuntemus energian teknologiaan liittyvistä kemian kysymyksistä sekä näiden ympäristö- ja kestävyysnäkökulmat. Alan viimeisimpään tieteelliseen tutkimukseen tutustuminen.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156812

KEMS848 Uusiutuvan energian syventävät harjoitustyöt (8 op)

Opettajat: Jukka-Pekka Isoaho, Jukka Konttinen
Opetusaika: 01.08.2013 - 31.07.2014
Aikataulu: Info kurssista joka periodin alussa.
Sisältö: Töissä tutustutaan kokeellisesti muutamiin energiatekniikan laitteisiin ja peruskäsitteisiin. Mittaustulosten pohjalta suoritetaan aiheeseen liittyviä laskelmia. Valittavissa on kuusi työtä, joista mitkä tahansa neljä ovat pakollisia: 1) Puun energiasisältö: Muutaman eri puulajin energiasisällön mittaaminen pommikalorimetrilla, 2) PV-kenno: Piipohjaisen PV (photovoltaic)- kennon toimintakäyrän mittaaminen, 3) PEM-polttokennon perusominaisuuksien mittaaminen, 4) Lämpövoimakoneen perusominaisuuksien määrittäminen, Stirlingkone, 5) Termovaaka: Polttoaineen kuivuminen, energiasisältö ja palaminen, 6) Pelton-vesiturbiini: hyötysuhteen määrittäminen. Jokainen työ on 2 opintopistettä.
Kirjallisuus: Työohjeet saatavissa opettajilta.
Esitiedot: KEMS821, KEMS823
Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa tunnistaa energiatekniikan laitteita, nimetä ja selittää energiatekniikan peruskäsitteitä, suorittaa mittauksia ja laskelmia sekä arvioida ja raportoida saatuja tuloksia
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156813

KEMS246 Molekyylimallinnus (4 op)

Opettaja: Antti Karttunen
Sisältö: Laskennallisen kemian ja molekyylimallinnuksen perusmenetelmät ja -ohjelmistot.
Kirjallisuus: Soveltuvin osin: Young, D. Computational Chemistry (Wiley); Cramer, C. J. Essentials of Computational Chemistry (Wiley); Jensen, F. Introduction to Computational Chemistry (Wiley); Leach, A. R. Molecular Modelling: Principles and Applications (Pearson).
Esitiedot: Kemian aineopinnot.
Osaamistavoitteet: Kurssin jälkeen opiskelijalla on teoreettinen perustietämys yleisemmistä laskennallisen kemian menetelmistä sekä niiden soveltamisesta molekyylinmallinnuksessa. Opiskelija ymmärtää käsiteltyjen menetelmien erot ja osaa nimetä menetelmien tärkeimmät sovelluskohteet. Luento-opetuksen lisäksi opiskelija tutustuu kurssiin kuuluvissa ohjatuissa demonstraatioissa molekyylimallinnuksessa käytettäviin ohjelmistoihin sekä harjoittelee niiden itsenäistä käyttöä. Kurssin avulla opiskelija saavuttaa hyvät valmiudet tutustua aihealueeseen syvällisemmin joko itsenäisesti tai osallistumalla syventävälle kurssille.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156589

KEMS300 Työelämäkurssi (3 op)

Opettaja: Raimo Alen
Sisältö: Kemian opiskelijoille tarkoitettu yleiskurssi työelämän perustaidoista. Kurssiin sisältyy työllistymisnäkökohtien ohella projektihallinnon ja sopimuslaadinnan yleisperiaatteiden, patentointikäytännön sekä kemikaalitietämyksen (mm. REACH-lainsäädäntö) esittelyä. Lisäksi käsitellään tiedottamista sekä Suomen kemianteollisuuden ja metsäklusterin rakennetta. Kurssi koostuu luentojen lisäksi erilaisista harjoitustehtävistä, joita varten mm. luodaan Optima-verkkoalusta.
Osaamistavoitteet: Opiskelija saa perusvalmiuksia työuraansa varten sekä ymmärtää taitojensa jatkuvan kehittämisen ja ylläpitämisen merkityksen. Käytännössä tämä merkitsee työpaikan henkilöstökoulutuksen ohella omien tietojen ja taitojen määrätietoista ja oma-aloitteista lisäämistä
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156792

KEMS903 Tutkielmaseminaari (0 op)

Opettaja: Rose Matilainen
Ajankohtaista: Maisteriksi valmistuvien opiskelijoiden tulee osallistua tutkielmaseminaariin. Seminaari voidaan suorittaa jo tutkielman/erikoistyön tekovaiheessa. Opiskelija ja työn ohjaaja sopivat keskenään molemmille sopivan päivän allaolevasta listasta. Ilmoittautuminen Korpin kautta viikkoa ennen tilaisuutta. Ilmoittauduttuaan opiskelija lähettää kurssin opettajalle Rose Matilaiselle esitelmänsä aiheen.
Sisältö: Tutkielmaseminaarissa pidetään n. 10 min. pituinen suullinen esitelmä pro gradu -tutkielman ja/tai erikoistyön aiheesta.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156662

KEMY001 HOPS LuK-tutkintoa varten (1 op)

Opettajat: Saara Kaski, Tiina Kiviniemi, Piia Valto, Jukka Rautiainen
Sisältö: Henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS) on opiskelijan itselleen laatima suunnitelma opintojen sisällöistä, laajuudesta ja kestosta. Opiskelijan HOPSin lähtökohtana on tutkintorakenne. Suunnitelma auttaa opiskelijaa etenemään opinnoissaan ja pysymään aikataulussa. Hops-työskentely alkaa tutkinnon suorittamisen alkuvaiheessa ja jatkuu koko tutkinnon suorittamisen ajan.
HOPS laaditaan yhdessä oman HOPS-ohjaajan kanssa. Ohjaukseen kuuluu ryhmätapaamisia, henkilökohtaista pohdintaa ennakkotehtävien pohjalta, eHops-sovelluksella toteutettava opintosuunnitelman laatiminen ja yksilökeskusteluja.
Osaamistavoitteet: opiskelija sitoutuu opiskeluun ja yliopistoon
opiskelija hahmottaa vastuunsa opintojen etenemisestä ja valinnoistaan
opiskelijan suunnitelma opintojen etenemisestä suhteessa tulevaisuudensuunnitelmiin motivoi valmistumaan
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156660

KEMY002 HOPS FM-tutkintoa varten (1 op)

Ajankohtaista: Alakohtaisia opintoneuvojia ovat professori Matti Haukka (epäorgaaninen ja analyyttinen kemia), professori Mika Pettersson (fysikaalinen kemia), yliopistonlehtori Juhani Huuskonen (orgaaninen kemia), Tutkijatohtori Hannu Pakkanen sekä professori Jukka Konttinen (soveltava kemia), professorit Maija Nissinen ja Mika Pettersson (nanotieteet) ja yliopistonopettaja Jouni Välisaari (opettajat).
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=158465

KEMY003 Kemian tiedonhankinta (1 op)

Opettaja: Jussi Ahokas
Ajankohtaista: Kurssi järjestetäänn kaksi kertaa lukukaudessa syyskuun alussa sekä tammikuun alussa. Huomaathan tämän kun ilmoittaudut ryhmiin. Ilmoittaudu sekä luennoille että demoon.
Sisältö:
Kurssi toimii johdantokurssina kandidaatintutkielmaa varten. Kurssilla käsitellään kemian tiedonlähteitä, tietovarantoja ja julkaisukäytäntöjä näkökulmana kandidaattitutkimukseen liittyvän tietopääoman löytäminen ja kokoaminen.
Kurssilla on luentoja ja harjoituksia, joissa on läsnäolovelvollisuus .
Kurssille osallistuttaessa on suositeltavaa olla tiedossa kandidaattitutkielman ja/tai tutkimusprojektin liittyvä aihe.
Osaamistavoitteet:
tuntee kemian tutkimukseen liittyvää kirjallisuutta ja tietolähteitä
osaa hakea kemialliseen tutkimukseen liittyvää tutkimustietoa
ymmärtää opinnäytetyöhön ja tieteelliseen julkaisemiseen liittyviä eettisiä kysymyksiä
ymmärtää kandidaattivaiheen opinnäytetyön vaatimukset ja pystyy toimimaan niiden edellyttämällä tavalla
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156113

Syyslukukausi 2013 (muutokset mahdollisia, tarkista kurssikohtaiset aikataulut Korpista!)

• epäorgaanisen ja analyyttisen kemian osasto on auki 9.9.-13.12. välisenä aikana: ma, ti ja pe 8:15 - 16:15. Katso lisäksi tarkemmin laboratoriokurssikohtaiset aikataulut.
• fysikaalisen kemian oppilaslaboratorio avoinna kurssin KEMA230 mukaisesti alkaen 28.10., ks.Korpista opetusryhmille sovittava aikataulutus
• soveltavan kemian osasto 9.9.-5.12.
  

Kevätlukukausi 2014 (paitsi viikko 16; muutokset mahdollisia, tarkista kurssikohtaiset aikataulut Korpista!)

• epäorgaanisen ja analyyttisen kemian osasto on auki 13.1.-13.6. välisenä aikana: ma, ti ja pe 8.15 -16.15. Katso lisäksi tarkemmat laboratoriokurssikohtaiset aikataulut.
• orgaanisen kemian osasto 5.2.-13.6. välisenä aikana: ke-pe (suljettu 2.5. sekä 30.5.) Tarkista päivät Korpista!
• soveltavan kemian osasto 13.1.-13.6.,
  

Yleiset tentit pidetään tenttilistan mukaisesti ma 14-17 pääsääntöisesti Mattilanniemessä salissa MaA102. Tentteihin on ilmoittauduttava tenttiä edeltävänä tiistaina klo 16:15 mennessä joko sähköpostitse osoitteella kemtentit@jyu.fi tai Korpin kautta. Osallistua voi vain yhteen tenttiin kerrallaan. Kesätenttien (heinä- ja elokuun tentit) ilmoittautumisaika loppuu 3.6.2012.

Syventävien opintojen kursseja ja muita kirjatenttejä voi tenttiä yleisinä tenttipäivinä sopimalla asiasta kurssin luennoitsijan tai tentaattorin kanssa ja ilmoittautumalla tenttiin ylläesitetyllä tavalla.

Ilmoittautumisen peruminen on tehtävä edeltävänä perjantaina klo 12 mennessä sähköpostitse osoitteella kemtentit@jyu.fi. Mikäli opiskelija on ilman pätevää syytä jäänyt pois kahdesta peräkkäisestä saman opintosuorituksen kuulustelusta, joihin hän on ilmoittautunut tai, joissa hän on tullut hylätyksi, hänen tulee sopia opettajan kanssa seuraavasta suoritusmahdollisuudesta (tutkintosääntö 19§).

Kuulusteluun osallistuvan on vaadittaessa todistettava henkilöllisyytensä (tutkintosääntö 20§).

Lukuvuoden 2013 - 2014 tenttipäivät:

9.9., 7.10., 4.11., 2.12., 13.1., 3.2., 3.3., 7.4., 5.5., 2.6., 7.7. ja 4.8. Kurssikohtaiset tenttipäivät löydät Korpista.

Käyntiosoite	Mattilanniemi, D-rakennus, 3. kerros
Postiosoite	PL 35 (MaD), 40014 Jyväskylän yliopisto
Puhelin	(014) 260 1211 (vaihde)
WWW	http://www.jyu.fi/maths
Puhelin	(040) 805 3421 (toimisto)
Faksi	(014) 260 3598
Sähköposti	office-maths@jyu.fi
Johtaja Tero Kilpeläinen	(mat.) MaD307		tero.kilpelainen@jyu.fi
Varajohtaja Jukka Nyblom	(til.) MaD321		jukka.nyblom@jyu.fi

Toimisto		Huone		Sähköposti
Matematiikka
Toimistosihteeri	Tuula Blåfield	MaD356		tuula.blafield@jyu.fi
Amanuenssi	Hannele Säntti-Ahomäki	MaD357		hannele.santti-ahomaki@jyu.fi
Osastosihteeri	Eeva Partanen	MaD364		eeva.k.partanen@jyu.fi
Tilastotiede
Amanuenssi	Sari Eronen	MaD319		sari.eronen@jyu.fi
Mikrotuki	pcsupport-ma@jyu.fi

Opetus- ja tutkimushenkilökunnan yhteystiedot löytyvät laitoksen www-sivuilta.

Opintoneuvojat

Matematiikan opintoneuvoja on lehtori Ari Lehtonen (MaD374, ari.t.e.lehtonen@jyu.fi); hän vastaa myös matematiikan opintojen korvaavuuksista.

Tilastotieteen opintoneuvoja on lehtori Annaliisa Kankainen (MaD331, annaliisa.kankainen@jyu.fi). Tilastotieteen opintojen korvaavuuksista voi kysyä tilastotieteen amanuenssilta.

Opintoneuvontaa antavat myös muut opettajat vastaanottoaikoinaan sekä amanuenssit. Vastaanottoajat ovat www-sivuilla.

Matematiikka

Matematiikka on kautta historian ollut sekä keskeinen osa kulttuuriamme että luonnontieteiden ja tekniikan kehityksen avain. Matematiikalla on ollut ratkaiseva vaikutus esimerkiksi modernin fysiikan, tähtitieteen ja tietotekniikan syntyyn. Toisaalta muiden tieteenalojen ongelmat ovat usein johtaneet uusien matemaattisten teorioiden luomiseen. Matematiikka ei kuitenkaan ole luonteeltaan luonnontieteiden ja tekniikan tarvitsema kaavakokoelma vaan elävä ja itsenäinen tiede. Jyväskylän yliopistossa matematiikan tutkimus kohdistuu pääosin matemaattiseen analyysiin (erityisesti geometriseen analyysiin ja osittaisdifferentiaaliyhtälöiden teoriaan), inversio-ongelmien matematiikkaan sekä stokastiikkaan.

Matematiikan alalta valmistuneiden tärkeimpiä työllistäjiä ovat perinteisesti olleet erilaiset oppilaitokset, joskin tietotekniikan kehitys on lisännyt matemaattisen koulutuksen saaneiden kysyntää elinkeinoelämässä. Myös vakuutusyhtiöt ja pankit työllistävät matemaatikkoja. Peruskoulun ja lukion matematiikan opettajan tavallisimmat sivuaineet ovat fysiikka ja kemia. Etenkin teknillisissä ja kaupallisen alan oppilaitoksissa on myös virkoja, joissa toisena opetettavana aineena on tietotekniikka. Matemaatikoita sijoittuu myös yliopistojen opetus- ja tutkimusvirkoihin. Elinkeinoelämään tai soveltaviin tutkimustehtäviin haluavan matemaatikon kannattaa opiskella sivuaineina tietotekniikkaa, tilastotiedettä ja luonnontieteitä tai taloustieteitä. Matematiikan alan tutkimustehtävät edellyttävät yleensä lisensiaatin tai tohtorin tutkintoa.

Matematiikan opetuksen rungon muodostavat luennot. Ne ovat esitelmäsarjoja, joissa esitellään opintojakson teoriaosa. Luennoilla jaetaan viikoittain kotitehtäviä, joita käsitellään laskuharjoituksissa. Ensimmäisen vuoden kursseilla on lisäksi pienryhmä-ohjauksia, joissa opastetaan harjoitustehtävien ratkaisemista. Joihinkin matematiikan kursseihin liittyy lisäksi harjoitustyö tai seminaari.

Pelkkä luentojen ahkera kuunteleminen ja niiden ulkoa opettelu ei ole opiskelua. Matematiikan osaaminen ei ole muistamista vaan ymmärtämistä ja taitoa soveltaa tietoja uusien ongelmien ratkaisemiseen. Tämän vuoksi oppimisen kannalta tärkeintä on itsenäinen työnteko - harjoitustehtävien ratkominen. Epäonnistuneetkin harjoitustehtävien ratkaisuyritykset edistävät asian oppimista. Erityisen hyödyllisiä ovatkin vaikeat tehtävät, joita ratkottaessa on pakko tutustua perusteellisesti luennoilla esitettyyn asiaan.

Matematiikassa opetettava asia perustuu vahvasti aikaisemmin opetettuun, joten luennolla esitetty asia kannattaa opiskella heti. Tällöin seuraavan luennon seuraaminen on helpompaa, kun pohjatiedot ovat hallinnassa. Opiskelussa tulee alusta pitäen pyrkiä asioiden kunnolliseen ymmärtämiseen. Mitä paremmin peruskurssien tiedot ovat hallinnassa, sitä helpompaa opiskelu on jatkossa. Myöhemmillä kursseilla käytetään hyödyksi aiempien kurssien tietoja.

Matematiikan kurssit suoritetaan luentokurssiin liittyvällä loppukokeella, joihin saa yleensä hyvityspisteitä aktiivisesta laskuharjoituksiin osallistumisesta. Kurssin sijasta voi tenttiä myös kirjallisuutta, josta sovitaan tentaattorin (kurssin opettajan) kanssa. Pakollisista ja vaihtoehtoisista kursseista järjestetään lukuvuoden aikana 3 - 4 loppukoetta, joista yksi on kesällä. Erikoiskurssien tenttejä pidetään kahdesti luentosarjan jälkeen.

Luentokurssien lisäksi matematiikan opinnot sisältävät kandidaatin- ja pro gradu -tutkielmat sekä seminaarin. Kandidaatintutkielma on yleensä kirjallisuuteen perustuva työ, joka liittyy läheisesti jonkin kurssin aihepiiriin. Työn tarkoituksena on perehdyttää opiskelija itsenäiseen tiedonhankintaan sekä harjaannuttaa matematiikan kirjalliseen esittämiseen. Seminaarissa opiskelijat laativat esitelmiä käsiteltävästä aihepiiristä. Pro gradu -tutkielma on kandidaatintutkielmaa laajempi työ ja se vaatii useiden tietolähteiden käyttämistä. Sen aihe liittyy yleensä jonkin syventävien opintojen kurssiin tai seminaariin. Aineenopettajaksi opiskelevat voivat tehdä pro gradu -tutkielman myös koulumatematiikkaa sivuavista aihepiireistä.

Tilastotiede

Tilastotiede kehittää malleja ja menetelmiä numeerisen havaintoaineiston keräämiseen, kuvaamiseen ja analysointiin ja tähän liittyvään laskennalliseen toteuttamiseen. Siten sillä on vireät yhteydet miltei kaikkiin empiiristä tutkimusta tekeviin tieteenaloihin: tilastollisia menetelmiä sovelletaan niin informaatioteknologiassa, bio- ja ympäristötieteissä, taloustieteessä, lääketieteessä kuin yhteiskunta- ja kasvatustieteissäkin. Tilastotieteen perustutkimus nojautuu puolestaan vahvasti matematiikkaan ja tietotekniikkaan.

Tilastotieteessä on kysymys reaalimaailman ilmiöiden mallintamisesta. Sen osaamista tarvitaan yhä enemmän yhteiskunnassa ja elinkeinoelämässä, missä tutkimusaineistojen ja tietovarantojen analyyseilla ja mallinnuksella halutaan tuottaa jalostettua tietoa päätöksenteon tueksi. Tilastotiede pääaineenaan valmistuneet sijoittuvat tyypillisesti tutkimus- ja asiantuntijatehtäviin tutkimuslaitoksiin ja korkeakouluihin, suuryrityksiin ja viralliseen tilastotoimeen. Tilastotieteen asiantuntijan työllisyystilanne on hyvä.

Tilastotieteen opetuksesta Jyväskylän yliopistossa vastaa matematiikan ja tilastotieteen laitoksen tilastotieteen yksikkö. Sen tehtävänä on huolehtia paitsi tilastotieteen pääaineopetuksesta ja jatkokoulutuksesta myös tilastomenetelmien ja tilastollisen tietojenkäsittelyn opetuksesta muiden oppiaineiden perus- ja jatko-opiskelijoille ja siten osaltaan parantaa heidän metodisia valmiuksiaan oman alansa tutkimustyöhön.

Tilastotieteen opetuksen tavoitteena on antaa valmiudet edustavien havaintoaineistojen keräämiseen, aineistojen kuvaamiseen ja analysointiin sekä yleensä numeerisesti mitattavissa olevien ilmiöiden pätevään tilastolliseen mallintamiseen. Maisteriopintojen tavoitteena on perustietojen ja -taitojen ohella saavuttaa kyky seurata alan ammattijulkaisuista tilastotieteen uusinta kehitystä ja soveltaa siinä saatuja tuloksia käytännön tutkimusongelmiin sekä saavuttaa jatkokoulutuskelpoisuus tilastotieteessä.

Tilastotieteen yksikössä tehtävän tutkimuksen painopistealueet ovat spatiaalinen tilastotiede ja laskennalliset tilastomenetelmät, aikasarja-analyysi, rakenneyhtälömallinnus, parametrittomat ja robustit  monimuuttujamenetelmät sekä sosiaaliset verkot. Oppiaineen luonteen mukaisesti yksikön henkilökuntaa toimii myös tilastotieteen asiantuntijoina monissa muiden tieteenalojen tutkimusprojekteissa.

Tilastotieteen opintojaksot voidaan jakaa selkeästi teoreettisiin kursseihin kuten todennäköisyyslaskenta ja matemaattisen tilastotieteen kurssit ja soveltavampiin menetelmäkursseihin kuten monimuuttujamenetelmien ja aikasarja-analyysin kurssit. Lisäksi opinto-ohjelmaan voi sisällyttää laskennalliseen mallintamiseen liittyviä kursseja. Teoreettiset opintojaksot edellyttävät riittäviä esitietoja matematiikasta, jonka perusopintokokonaisuus on minimivaatimus. Lisäksi niiden opiskelussa pätevät samat periaatteet kuin matematiikankin opiskelussa - luentojen ohella laskuharjoitukset ja mahdolliset tietokoneella tehtävät harjoitukset ovat asioiden oppimisen kannalta keskeisiä. Kuten matematiikassa myöskään tilastotieteessä pelkkä luentojen kuuntelu ja ulkoa opettelu ei ole opiskelua. Tilastotieteen osaaminen on asioiden ymmärtämistä ja soveltamistaitoa, ei ulkoa muistamista. Soveltavilla kursseilla empiiristen havaintoaineistojen analysointiharjoitukset, yleensä tietokoneella tehtyinä, ovat keskeisiä.

Tilastotieteen kurssit suoritetaan tavallisesti seuraamalla ja tenttimällä luentosarja ja/tai tekemällä itsenäisesti harjoitus- tai seminaaritöitä. Luentokursseista järjestetään aina luentosarjan päätyttyä 2-3 tenttiä. Lisäksi tilastotieteen opintojaksoja voi tenttiä sopimuksen mukaan matematiikan ja tilastotieteen tenttipäivinä, myös kesällä. Tenttipäivistä tiedotetaan laitoksen www-sivuilla ja Korppi-järjestelmässä. Kaikkiin kursseihin liittyy lähinnä englanninkielistä oheiskirjallisuutta, johon tutustuminen ei ole useinkaan välttämätöntä, mutta aina erittäin hyödyllistä oman ammattitaidon kehittämisen kannalta. Viimeistään pro gradu -työtä tehtäessä ja työelämään siirryttäessä englanninkielisen ammattikirjallisuuden lukutaito on korvaamattoman tärkeä. On suositeltavaa, että opiskelija hankkisi omaan käsikirjastoonsa ainakin muutamia tilastotieteen perusteoksia.

Tilastotiede muistuttaa matematiikkaa myös siinä mielessä, että opetettava asia perustuu poikkeuksetta aikaisemmin opetettuun, joten luennolla esitetyt asiat on syytä opiskella ja selvittää itselleen välittömästi. Myös luentoihin liittyviä harjoitustehtäviä tulisi ratkoa tuoreeltaan. Näin tulevien luentojen seuraaminen on olennaisesti helpompaa ja motivoivampaa. Lisäksi vältytään usein epätoivoiselta viime hetken pänttäämiseltä tenttipäivän lähestyessä.

Koska tilastotieteilijä voi sijoittua mitä erilaisimpiin työympäristöihin, tilastotieteen opiskelijalla on runsaasti valinnanvaraa sivuaineen suhteen. Luonnollisia sivuaineita ovat matematiikka ja tietotekniikka, joiden perustiedot ovat välttämättömiä tilastotieteen opiskelussa. Toisaalta tilastotieteilijä voi suuntautua hallinnollisiin tai elinkeinoelämän tehtäviin, jolloin hänen olisi suotavaa valita sivuaineensa yhteiskunta- tai taloustieteistä. Tilastotieteen sovellusten laaja-alaisuuden ansiosta miltei mikä tahansa sivuainevalinta on mahdollinen.

Tilastotieteen yksikkö on suhteellisen pieni. Tästä seuraa, että tilastotieteen opiskelijat ja opettajat tuntevat toisensa. Opinnoissaan hyvin menestyneet opiskelijat toimivat laskuharjoitusassistentteina ja avustajina tutkimusprojekteissa. Osa tilastotieteen lopputöistä tehdään yhteistyössä tutkimuslaitosten ja yritysten kanssa.

Jyväskylän yliopiston matematiikan ja tilastotieteen laitoksella suoritettavat perustutkinnot ovat: luonnontieteiden kandidaatin tutkinto (LuK / alempi korkeakoulututkinto) ja filosofian maisterin tutkinto (FM / ylempi korkeakoulututkinto). Tutkintojen pääaineena voi olla matematiikka tai tilastotiede. Lisäksi on mahdollista suorittaa aineenopettajan pätevyyden antava filosofian maisterin tutkinto, joka sisältää opettajan pedagogiset opinnot. Tällaisen tutkinnon pääaineena on matematiikka.

Luonnontieteiden kandidaatin tutkintoon kuuluvat opinnot tulisi suorittaa kolmessa vuodessa ja ne muodostavat pohjan kaksivuotisille maisteriopinnoille. Maisterin tutkinto edellyttää kandidaatin tutkinnon tai sitä vastaaviksi hyväksyttyjen opintojen suorittamista. Ennen lukuvuotta 2013-2014 opintonsa aloittaneilla opiskelijoilla on oikeus suorittaa tutkintonsa vanhojen tutkintovaatimusten mukaisesti 31.7.2018 saakka. Vanhat vaatimukset ja siirtymäohjeet vanhasta uuteen löytyvät laitoksen www-sivuilta https://www.jyu.fi/maths/opiskelu/yleista/siirtymasaannokset

Opintojen mitoituksen peruste tutkinnossa on opintopiste (op). Opintojaksot pisteytetään niiden edellyttämän työmäärän mukaan. Yhden vuoden opintojen suorittamiseen keskimäärin vaadittava 1600 tunnin työpanos vastaa 60 opintopistettä. Opintosuunnitelmaa tehdessä opiskelijan tulee varata vähintään 26 tuntia kutakin opintopistettä kohti.

Pääaineen valinta

Opiskelijat valitaan laitokselle opiskelemaan matematiikka ja tilastotiedettä, joista toisen opiskelija valitsee myöhemmin pääaineekseen. Kandidaatintutkielma (mikä tehdään yleensä 3. opiskeluvuotena) tehdään pääaineesta, jonka valinta tehdään ennen tutkielman aloittamista. Opintojen alussa on suositeltavaa opiskella sekä matematiikan että tilastotieteen opintoja. 

Luonnontieteiden kandidaatin tutkinto 180 op
Pääaineen opinnot	Väh. 85/90 op
Perus- ja aineopinnot (yleinen linja 90 op,aineenopettajakoulutus 85 op) sisältäen kandidaatintutkielman (6 op) ja kypsyysnäytteen
Sivuaineiden opinnot	Väh. 50/60 op
Perus- ja aineopintokokonaisuus (60 op) tai Kaksi perusopintokokonaisuutta (2x25 op)
Kieli- ja viestintäopinnot sekä henkilökohtainen opintosuunnitelma	Väh. 7 op
Äidinkieli Toinen kotimainen kieli Vieras kieli Henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS)	2 2 2 1
Akateeminen opiskelukyky - muutakin kuin pisteitä (HYVY001)	2 op
Valinnaiset opinnot
Vapaasti valittavia opintoja on suoritettava niin paljon, että opintojen kokonaislaajuus on 180 opintopistettä.

Filosofian maisterin tutkinto 120 op
Kandidaatin tutkinto tai sitä vastaaviksi hyväksytyt opinnot.
Matematiikka / Matematiikka (stokastiikka ja todennäköisyysteoria)
Pääaineen syventävät opinnot	Väh. 90 op
sisältäen pro gradu -tutkielman ja kypsyysnäytteen	30 op
Sivuaineiden opinnot sekä valinnaiset opinnot
Vähintään perus- ja aineopintokokonaisuus (näistä osa saa sisältyä LuK -tutkintoon)	60 op
Henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS)	1 op
Vapaasti valittavia opintoja niin paljon, että opintojen kokonaislaajuus on 120 opintopistettä.
Matematiikka (aineenopettajakoulutus)
Pääaineen syventävät opinnot	Väh. 60 op
sisältäen pro gradu -tutkielman ja kypsyysnäytteen	20 op
Sivuaineiden opinnot sekä valinnaiset opinnot
Opettajan pedagogiset opinnot (osa mahd. LuK -tutk.)	60 op
Vähintään perus- ja aineopintokokonaisuus sivuaineessa (näistä osa saa sisältyä LuK -tutkintoon)	60 op
Tilastotieteen peruskurssit 1 ja 2  (voivat sisältyä LuK -tutkintoon)	10 op
Henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS)	1 op
Vapaasti valittavia opintoja niin paljon, että opintojenkokonaislaajuus on 120 opintopistettä

Sivuaineet

Matematiikkaa pääaineena opiskeleville suositellaan sivuaineeksi fysiikkaa, kemiaa, tietotekniikkaa, tilastotiedettä, filosofiaa tai biologiaa. Muista sivuaineista kannattaa neuvotella etukäteen pääaineen professorin kanssa. Kaikissa opintoihin ja niiden suunnitteluun liittyvissä ongelmissa voi kääntyä kenen tahansa laitoksen opettajan, erityisesti opintoneuvojien, puoleen.

Aineenopettajaksi opiskeleville suositellaan valittavaksi ensimmäiseksi sivuaineeksi toinen opetettava aine (ks. opettajien pätevyysvaatimukset): fysiikka, kemia tai tietotekniikka, josta tehdään aineopintokokonaisuus (60 op). Toisena sivuaineena on opiskeltava opettajan pedagogiset opinnot (60 op). Kandidaatin ja maisterin tutkintojen tulee yhdessä sisältää opettajan pätevyyteen vaadittavien pedagogisten opintojen perus- ja aineopintokokonaisuudet. (Huomaa että, suoravalittujen soveltuvuuskoe pedagogisiin aineopintoihin on voimassa vain neljä vuotta.)

Kandidaatin tutkinto

Matematiikan pääaineen opinnot voi suorittaa kandidaatin tutkinnossa matematiikan tai aineenopettajan koulutuksen mukaan. Matematiikan aineenopettajakoulutuksessa opiskelevat suorittavat sivuaineenaan pedagogiset perusopinnot 25 op.

Kandidaatin tutkinto (180 op)
Matematiikka, vähintään 90 op
Pakolliset opintojaksot:		90 op
MATP101 MATP121 MATP311 MATP312 MATA116 MATA117 MATA122 MATA113 MATA114 MATA251 MATA252 MATA253 MATA221 MATA920 MATA118 MATA146 MATA280	Johdatus matematiikkaan Lineaarinen algebra ja geometria 1 Johdatus reaalifunktioihin Raja-arvot ja jatkuvuus Derivaatta ja integraali A Derivaatta ja integraali B Lineaarinen algebra ja geometria 2 Analyysi 3 Differentiaaliyhtälöt Vektorifunktioiden analyysi 1A Vektorifunktioiden analyysi 1B Vektorifunktioiden analyysi 2A Algebra 1A LuK-tutkielma (sis. seminaarin) Reaalimuuttujan analyysin perusteet Tietokoneavusteinen matematiikka Stokastiikan perusteet	5 6 5 5 5 5 4 5 4 5 5 5 5 6 5 2 5
Valinnaisia opintoja vähintään		8
Valinnaisiksi opinnoiksi hyväksytään MATAxxx- ja MATSxxx -kurssit sekä Todennäköisyyslaskenta (TILA121). Muista valinnaisista opinnoista on sovittava etukäteen matematiikan opintoneuvojan kanssa. Katso suosituksia valinnaisiksi kursseiksi laitoksen www-sivuilla olevista listoista.
Kandidaatin tutkinto (180 op)
Matematiikka (aineenopettajakoulutus), vähintään 85 op
Pakolliset opintojaksot:		85 op
MATP101 MATP121 MATP311 MATP312 MATA116 MATA117 MATA122 MATA113 MATA114 MATA251 MATA252 MATA253 MATA221 MATA920 TILA121 MATA128 MATA151	Johdatus matematiikkaan Lineaarinen algebra ja geometria 1 Johdatus reaalifunktioihin Raja-arvot ja jatkuvuus Derivaatta ja integraali A Derivaatta ja integraali B Lineaarinen algebra ja geometria 2 Analyysi 3 Differentiaaliyhtälöt Vektorifunktioiden analyysi 1A Vektorifunktioiden analyysi 1B Vektorifunktioiden analyysi 2A Algebra 1A LuK-tutkielma (sis. seminaarin) Todennäköisyyslaskenta Euklidinen tasogeometria Lukuteoria 1	5 6 5 5 5 5 4 5 4 5 5 5 5 6 5 4 4
Valinnaisia MATAxxx opintoja vähintään		2

Maisterin tutkinto

Matematiikan maisteriopinnoissa perehdytään syvällisesti keskeisiin matemaattisiin teorioihin ja harjaannutaan itsenäiseen ongelmanratkaisuun.

Opiskelija voi suorittaa matematiikan opintonsa kolmen eri vaihtoehdon mukaisesti:

Matematiikka
Matematiikan opiskelija perehtyy valitsemaansa modernin matematiikan alaan. Tutkijan uralle tähtäävälle tämä vaihtoehto antaa hyvät perustiedot. Sivuaineiksi sopivat niin luonnontieteet kuin tilastotiede tai tietotekniikka. Valinnaisiksi kursseiksi kelpaavat kaikki matematiikan syventävät kurssit (MATSxxx). Tämän linjan opiskelija saa aineenopettajan pätevyyden suorittamalla opettajan pedagogiset aineopinnot (opinto-oikeutta on haettava erikseen).

Matematiikka (stokastiikka ja todennäköisyysteoria)
Stokastiikan ja todennäköisyysteorian valitessaan opiskelija perehtyy stokastiikan perusteisiin: todennäköisyysteoriaan ja stokastisten prosessien moderniin teoriaan. Stokastisia menetelmiä käytetään mm. finanssi- ja vakuutusmatematiikassa, matemaattisessa analyysissä, fysiikassa ja biologiassa. Stokastiikan yhteys tilastotieteeseen on tärkeä sekä teorian että etenkin käytännön kannalta. Suositeltavia sivuaineita ovat tilastotiede ja tietotekniikka, etenkin niille, jotka suuntautuvat yliopiston ulkopuolisiin työtehtäviin. Muita sopivia sivuaineita ovat fysiikka, biologia sekä taloustiede.

Matematiikka (aineenopettajakoulutus)
Matematiikan aineenopettajakoulutuksessa syventävien opintojen kokonaisuus yhdessä pedagogisten opintojen (suoravalittujen soveltuvuuskoe pedagogisiin aineopintoihin on voimassa vain neljä vuotta) ja sivuaineopintojen kanssa antaa opettajan laaja-alaisen pätevyyden. Osa matematiikan kursseista on erityisesti opettajaksi aikoville suunnattuja.

Maisterin tutkinto (120 op)

Tutkintoon vaaditaan edeltävinä opintoina LuK -tutkinto tai vastaavat opinnot. Maisteriopinnot ovat laajuudeltaan vähintään 120 opintopistettä, joista aineenopettajakoulutuksessa olevilla vähintään 60 opintopistettä ja muilla vähintään 90 opintopistettä tulee olla pääaineen syventäviä opintoja.

Pakolliset opintojaksot

Matematiikka, vähintään 90 op
Esitietoina edellytetään kandidaatin tutkinnon matematiikka-vaihtoehdon mukaiset matematiikan opinnot.
MATS111 MATS112 MATS121 MATS122 MATS220 MATS213 MATS214 MATA222 MATS900	Mitta- ja integraaliteoria 1 Mitta- ja integraaliteoria 2 Kompleksianalyysi 1 Kompleksianalyysi 2 Funktionaalianalyysi Metriset avaruudet Topologia Algebra 1B Pro gradu -tutkielma	5 4 5 5 10 5 4 5 30
Valinnaisia syventäviä (MATSxxx) opintoja vähintään Sallitaan myös edistyneemmät MATA-kurssit (ei MATA1xx/MATA2xx) 1).		17
Matematiikka (stokastiikka ja todennäköisyysteoria), vähintään 90 op
Esitietoina edellytetään kandidaatin tutkinnon matematiikka-vaihtoehdon mukaiset matematiikan opinnot.
MATS111 MATS112 MATS121 MATS255 MATS260 MATS262 MATS263 MATS352 MATS900	Mitta- ja integraaliteoria 1 Mitta- ja integraaliteoria 2 Kompleksianalyysi 1 Markov-prosessit Todennäköisyysteoria 1 Todennäköisyysteoria 2 Todennäköisyysteoria 3 Stokastinen analyysi Pro gradu -tutkielma	5 4 5 5 5 5 5 5 30
Valinnaisia syventäviä (MATSxxx) opintoja vähintään		21
Valinnaisiksi syventäviksi opinnoiksi voidaan lukea myös kurssit MATA273 Rahoitusteoria, TILA350 Bayes-tilastotiede 1 ja TILS350 Bayes-tilastotiede 2. Stokastiikan syventävät kurssit ovat pääosin kelpoisia sosiaali-ja terveysministeriön hyväksymän vakuutusmatemaatikon tutkintokokonaisuuteen (SHV-matemaatikko).
Matematiikka (aineenopettajakoulutus), vähintään 60 op
Esitietoina edellytetään kandidaatin tutkinnon matematiikka (aineenopettajakoulutus)- vaihtoehdon mukaiset matematiikan opinnot.
Vähintään yksi kurssi seuraavista viidestä kurssista:
MATS111 MATS121 MATS213 MATS260 MATS230 MATS900	Mitta- ja integraaliteoria 1 Kompleksianalyysi 1 Metriset avaruudet Todennäköisyysteoria 1 Osittaisdifferentiaaliyhtälöt Valinnaisia MATSxxx- tai MATAxxx-opintoja 1) Pro gradu -tutkielma	5 5 5 5 7 33-35 20
1) Katso suosituksia valinnaisiksi kursseiksi laitoksen www-sivuilla olevista listoista.

Valinnaiset opintojaksot

Ohjeellinen lista valinnaisiksi opinnoiksi kelpaavista kursseista on nähtävänä laitoksen www-sivuilla. Lisätietoja antaa opintoneuvoja Ari Lehtonen.

Eri linjojen opiskelijoille suositellaan seuraavia matematiikan
valinnaisia kursseja kandidaatin ja maisterin tutkintoihin

Matematiikka		op
MATA254 MATA230 TILA121 MATS214 MATS311	Vektorifunktioiden analyysi 2B Geometria Todennäköisyyslaskenta Topologia Reaalianalyysi	5 7 5 4 9
Matematiikka (aineenopettajakoulutus)
MAT09xx-opintoja
MATA140 MATA230 MATA254 MATS111 MATS140 MATS213 MATS101	Johdatus diskreettiin matematiikkaan Geometria Vektorifunktioiden analyysi 2B Mitta- ja integraaliteoria 1 Matematiikan historia Metriset avaruudet Opettajalinjan erikoiskurssi	4 7 5 6 5 5 6
Matematiikka (stokastiikka ja todennäköisyysteoria)
MATS122 MATS220 MATS311 MATS442 TILA140 TILA220	Kompleksianalyysi 2 Funktionaalianalyysi Reaalianalyysi Stokastinen simulointi Matemaattinen tilastotiede 1 Aikasarja-analyysi	4 10 9 4 8 6

Matematiikan perus- ja aineopinnot ovat avoimet kaikille Jyväskylän yliopiston opiskelijoille. Muiden kuin fysiikkaa, kemiaa, tietotekniikkaa tai tilastotiedettä pääaineenaan opiskelevien tulee hakea matematiikan syventävien opintojen opinto-oikeutta. Hakemuksille ei ole asetettu hakuaikoja.

Matematiikan opinnot sivuaineopiskelijoille

Matematiikan johdantokurssit
Perus-, aine- ja syventävien opintojen lisäksi laitos järjestää seuraavat matematiikan johdantokurssit, joihin kaikki Jyväskylän yliopiston opiskelijat voivat osallistua.

MATY010 Matematiikan propedeuttinen kurssi 5 op
Kurssi on tarkoitettu täydentämään lukio-opintoja, erityisesti lyhyttä oppimäärää.

MATY020 Matematiikan peruskurssi 5 op
Kurssilla käsitellään yhteiskunta- ja taloustieteiden opiskelussa tarvittavaa matematiikkaa. Kurssi luennoidaan joka toinen vuosi.

Matematiikan johdantokurssien korvaushakemukset
Matematiikan johdantokursseja voidaan korvata muiden oppilaitosten, ei kuitenkaan lukion, vastaavansisältöisten kurssien suorituksilla. Korvaushakemukset käsittelee matematiikan opintoneuvoja. Hakemukseen tulee liittää mahdollisimman tarkat tiedot suoritetuista opinnoista (kurssin suorituspaikka ja -aika, suoritustapa, kurssin laajuus, arvolause ja sisältökuvaus).

Matematiikan opintokokonaisuudet

Matematiikkaa sivuaineena opiskelevat voivat suorittaa matematiikan perusopinnot kahdella vaihtoehtoisella tavalla. Vaihtoehto A on teoreettisempi kuin vaihtoehto B ja sitä suositellaan niille, jotka aikovat jatkaa matematiikan opintoja ja suorittaa matematiikan aineopintokokonaisuuden. Myös vaihtoehdon B kautta voi jatkaa aineopintoihin, mutta se ei tarjoa yhtä vankkaa teorian ymmärrystä.

Matematiikka sivuaineena, perusopinnot 25 op
joko MATP121 MATP311 MATP312 MATA116	Vaihtoehto A Lineaarinen algebra ja geometria 1 Johdatus reaalifunktioihin Raja-arvot ja jatkuvuus Derivaatta ja integraali A Valinnaisia MATP/MATA-tasoisia kursseja	6 5 5 5 4
Yhteensä vähintään		25
tai MATP121 MATP153 MATP162 MATP163	Vaihtoehto B Lineaarinen algebra ja geometria 1 Approbatur 1B Approbatur 2A Approbatus 2B Valinnaisia MATP/MATA-tasoisia kursseja	6 4 5 5 5
Yhteensä vähintään		25

Matematiikka sivuaineena, perus- ja aineopinnot 60 op
Matematiikan perusopintokokonaisuus sisältäen kurssin Raja-arvot ja jatkuvuus		25
MATA116 MATA117 MATA113 MATA251 MATA252	Derivaatta ja integraali A Derivaatta ja integraali B Analyysi 3 Vektorifunktioiden analyysi 1A Vektorifunktioiden analyysi 1B Valinnaisia MATA-tason kursseja	5 5 5 5 5 10
Yhteensä vähintään		60

Valinnaisiksi opinnoiksi hyväksytään Todennäköisyyslaskenta. Katso suosituksia valinnaisiksi kursseiksi laitoksen www-sivuilla olevista listoista.Näistä suosituksista poikkeavista kurssivalinnoista on hyvä keskustella etukäteen opintoneuvoja Ari Lehtosen kanssa. Katso myös siirtymäohjeet vanhoista tutkintovaatimuksista uusiin vaatimuksiin www-sivulta https://www.jyu.fi/maths/opiskelu/yleista/siirtymasaannokset. Sisällöltään vastaavia kursseja ei voi sisällyttää kokonaisuuteen.

Syventäviin opintoihin jatkaville suositellaan tässä vaihtoehdossa samanlaista kokonaisuutta kuin matematiikan pääaineopiskelijoille ­kuitenkin laajuudeltaan 60 op ja ilman kandidaatintutkielmaa.

Perusopinnoista ja aineopinnoista voidaan antaa erilliset merkinnät.

Matematiikka sivuaineena, syventävät opinnot 60 op
Edeltävinä opintoina matematiikan perus- ja aineopintokokonaisuuus (vähintään 60 op).
MATS111 MATS121 MATA221 MATA222	Mitta- ja integraaliteoria 1 1) Kompleksianalyysi 1 Algebra 1A (ellei aineopinnoissa) Algebra 1B 1)	5 5 5 5
Valinnaisia syventäviä (MATSxxx) opintoja 2)		27
MATS905	Tutkielma	15
Yhteensä vähintään		60
1) Mitta- ja integraaliteoria 1 ja Algebra 1B eivät ole pakollisia niille,jotka opiskelevat opettajakoulutuksessa maisteritutkintoa, mutta niitä suositellaan heille. 2) Valinnaiseksi opintojaksoiksi käyvät myös MATA-kurssit hyväksytyn HOPS:n mukaisesti.
Valinnaiset opintojaksot Ohjeellinen lista matematiikan valinnaisista kursseista on nähtävänä laitoksen www-sivuilla. Lisätietoja antaa opintoneuvoja Ari Lehtonen.

Sivuaineopiskelijoille suositellaan seuraavia matematiikan valinnaisia kursseja.

Matematiikka sivuaineena tai opettajaksi aikovat		op
MATA116/MATA117 MATA230 TILA120 TILA130 MATA114 MATA221/MATA222	Derivaatta ja integraali A ja B (vaihtoehto B:ssä) Geometria Todennäköisyyslaskenta Todennäköisyyslaskenta B Differentiaaliyhtälöt Algebra 1A ja 1B	10 7 5 4 3 10
Matematiikka sivuaineena tai vaihtoehto A:n kautta aloittaneet		op
MATA122 MATA118 MATA251 MATA252 MATA221/MATA222	Lineaarinen algebra ja geometria 2 Reaalimuuttujan analyysin perusteet Vektorifunktioiden analyysi 1A Vektorifunktioiden analyysi 1B Algebra 1A ja 1B	4 5 5 5 10
Erityisesti luonnontieteilijöille suositellaan:
MATA114 MATA253 MATA254	Differentiaaliyhtälöt Vektorifunktioiden analyysi 2A Vektorifunktioiden analyysi 2B	4 5 5

Matematiikka sivuaineena tai vaihtoehto B:n kautta aloittaneet		op
MATA118	Reaalimuuttujan analyysin perusteet	5
Luonnontieteilijöille ja tieteellisen laskennan opiskelijoille suositellaan seuraavia kursseja:
MATA251 MATA253 MATA252 MATA254	Vektorifunktioiden analyysi 1A Vektorifunktioiden analyysi 2A Vektorifunktioiden analyysi 1B Vektorifunktioiden analyysi 2B	5 5 5 5
Tietotekniikan opiskelijoille suositellaan seuraavia kursseja:
MATA122 MATA140 MATA221/MATA222 MATA225 MATS240	Lineaarinen algebra ja geometria 2 Johdatus diskreettiin matematiikkaan Algebra 1A ja 1B Lukuteoria Kryptografia	4 4 10 4 4

Matematiikan kurssien korvaushakemukset sivuaineopiskelijoille
Matematiikan kursseja voi korvata muiden yliopistojen ja korkeakoulujen vastaavansisältöisten kurssien suorituksilla. Korvaushakemukset käsittelee matematiikan opintoneuvoja Ari Lehtonen. Hakemukseen tulee liittää mahdollisimman tarkat tiedot suoritetuista opinnoista (kurssin suorituspaikka ja -aika, suoritustapa, kurssin laajuus, arvolause ja sisältökuvaus).

Ohjatun opetuksen lisäksi opiskelijan on varattava riittävästi aikaa asioiden itsenäiseen opetteluun ja tehtävien ratkomiseen. Yleisin virhe opintojen suunnittelussa on liian raskas ohjelma. Yhtä luento- tai laskuharjoitustuntia kohti tulisi tehdä vähintään tunti kotityötä. Parikymmentä viikkotuntia ohjattua opetusta riittää hyvin työllistämään ensimmäisen vuoden opiskelijan täysipäiväisesti. Alla on opintojen ajoitusehdotuksia matematiikkaa opiskeleville.

Syyslukukausi 2013	1. jakso (S1): 2.9.-25.10.	2. jakso (S2): 28.10.-20.12.
Kevätlukukausi 2014	1. jakso (K1): 13.1.-14.3.	2. jakso (K2): 17.3.-23.5.

Ennen syksyä 2013 aloittaneiden ohjeellinen aikataulu löytyy www-sivulta:
http://opinto-opas.jyu.fi/science/2012/opas/html/opas.html#Opintojen_ajoitus_ma

Syyslukukaudella 2013 aloittaneiden ohjeellinen aikataulu löytyy www-sivuilta:
https://www.jyu.fi/maths/opiskelu/yleista/ajoitus

Tässä kaaviossa esitetään keskeisimpien analyysin kurssien väliset riippuvuudet. Tarkemmat tiedot kurssikuvausten yhteydessä.

Luonnontieteiden kandidaatin tutkinto 180 op
Pääaineen opinnot	Väh. 60 op
Perus- ja aineopinnot sisältäen Kandidaatintutkielman (6 op) ja LuK-seminaarin (3 op) Kypsyysnäyte
Sivuaineiden opinnot	Väh. 85 op
Matematiikan perus- ja aineopintokokonaisuus sivuaineopiskelijoille (60 op)
Tietotekniikan perusopinnot (laskennalliset tieteet) (25 op) - Ohjelmointi 1 - Ohjelmointi 2 - Tietokannat ja tiedonhallinnan perusteet - Algoritmit - Tietoverkot
Kieli- ja viestintäopinnot	Väh.6 op
Äidinkieli (2 op) Toinen kotimainen kieli (2 op) Ensimmäinen vieras kieli (2 op)
Akateeminen opiskelukyky - muutakin kuin pisteitä (HYVY001)	2 op
Muita opintoja	väh. 26 op
Suositellaan sisällytettäväksi yksi perusopintokokonaisuus.
Henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS)*	1 op
Maisterin tutkinnon voi suorittaa, kun kandidaatin tutkinto tai sitä vastaaviksi hyväksytyt opinnot on suoritettu.
Filosofian maisterin tutkinto 120 op
Pääaineen syventävät opinnot	80 op
Pakollisia syventäviä tilastotieteen opintoja (30 op) Syventäviä tilastotieteen opintoja (20 op) Pro gradu -tutkielma (30 op) Kypsyysnäyte
Muita opintoja	väh. 39 op
Matematiikan, stokastiikan, tietojenkäsittelyn ja/tai sovellusalan kursseja.
Henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS) *	1 op
* HOPS tehdään erikseen kandidaattiopintoihin ja maisteriopintoihin.

Kandidaatin tutkinto

Tilastotieteen pääaineopiskelijat aloittavat opintonsa suoraan aineopinnoista. Tavoitteena on antaa opiskelijalle kattavat perustiedot tilastotieteen keskeisestä teoriasta ja tärkeimmistä aineistonhankinta- ja analyysimenetelmistä sekä tilastollisesta tietojenkäsittelystä. Menetelmien käyttöä harjoitellaan sekä kurssien yhteydessä että seminaareissa. Aineopinnot muodostavat tilastotieteen yleisen perustan, jolle maisteriopinnoissa syventäminen ja erikoistuminen rakentuvat.

Tilastotieteen aineopintoihin kuuluvat pakollisina tilastotieteen peruskurssit, peruskurssien lopputyö, teoreettisen tilastotieteen opintojaksot, yleisimpien tilastollisten tietokoneohjelmistojen (R, SAS, SPSS) kurssit sekä tilastotieteen LuK -seminaari ja kandidaatintutkielma. Tilastotieteen aineopintojen teoreettiset kurssit edellyttävät matematiikan perusopintoja, minkä vuoksi ko. edeltävät opinnot tulee suorittaa ensimmäisenä opiskeluvuotena. Tilastotieteen kursseja voi suorittaa myös kirjatentteinä, jolloin tentittävästä materiaalista on sovittava kurssista vastaavan tentaattorin kanssa.

Kandidaatin tutkinto (180 op)

Tilastotieteen pääaineopinnot vähintään 60 op
Pakolliset opintojaksot:		60 op	ajoitus
TILP100 TILP250 TILP260 TILP350 TILP360 TILA410 TILA420 MATA280 TILA121 TILA141 TILA142 TILA311 TILA350 TILA370 TILA380 TILA750	Johdatus tilastotieteeseen Tilastotieteen peruskurssi 1 Tilastotieteen peruskurssi 2 SPSS -kurssi Peruskurssien lopputyö R-kurssi SAS-kurssi Stokastiikan perusteet Todennäköisyyslaskenta Tilastollinen päättely 1 Tilastollinen päättely 2 Yleistetyt lineaariset mallit 1 Bayes-tilastotiede 1 LuK -seminaari Kandidaatintutkielma Kypsyysnäyte	3 5 5 2 3 2 2 5 5 5 5 4 5 3 6 0	1. sl 1. sl 1. kl 1. kl 1. kl 1. kl 2. sl 2. sl 2. kl 2. kl 3. sl 3. sl 3. kl 3. kl 3. kl

Maisterin tutkinto

Maisteriopinnot sisältävät sekä teoreettisia opintoja että tilastotieteen sovelluksia ja tähtäävät ammattitilastotieteilijän taitoon. Maisteriopinnot antavat myös valmiuden jatko-opintoihin. Tilastotieteen maisteriopintoihin hyväksytään opiskelija, joka on suorittanut kandidaatin tutkinnon tilastotieteessä tai matematiikassa.

Tilastotieteen maisteriopintoihin voidaan hyväksyä hakemuksen perusteella myös muussa oppiaineessa (esim. biologiassa, kansantaloustieteessä, psykologiassa jne.) kandidaatin tai ylemmän tutkinnon suorittanut, kvantitatiivisiin menetelmiin suuntautunut henkilö, joka on suorittanut kurssit:

• Todennäköisyyslaskenta
• Stokastiikan perusteet
• Tilastollinen päättely 1
• Tilastollinen päättely 2
• Yleistetyt lineaariset mallit 1
• Bayes-tilastotiede 1

sekä seuraavat tietotekniikan kurssit:

• Ohjelmointi 1 
• Ohjelmointi 2
• Tietokannat ja tiedon hallinnan perusteet
• Algoritmit
• Tietoverkot

Mikäli tutkintoa suorittamaan hyväksytty ei ole suorittanut kursseja hänen on suoritettava ne tai esitettävä niitä korvaavien opintojen suoritukset.

Maisteriopinnot sisältävät syventäviä pääaineopintoja vähintään 80 opintopistettä sekä muita vapaasti valittavia opintoja siten, että maisteriopintojen kokonaislaajuus on vähintään 120 opintopistettä.

Tilastotieteen syventäviin pääaineopintoihin sisältyvistä kursseista sovitaan maisteriopintoihin kuuluvan henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS) yhteydessä, jolloin opiskelijalle laaditaan sopiva ja mielekäs kokonaisuus syventäviä opintojaksoja ja suunnitellaan pro gradun aihepiiri.

Tilastotieteen jatko-opintoja suunnittelevalle suositellaan matematiikan aineopintokokonaisuuden lisäksi matematiikan laudaturin mitta- ja integraaliteorian kursseja.

Maisterin tutkinto (120 op)

Tilastotieteen syventävät pääaineopinnot		80 op
TILS350 TILS150 TILS151 TILS125 TILS120 TILS710 TILS730 TILSxxx TILS750	Bayes-tilastotiede 2 Teoreettinen tilastotiede 1 Teoreettinen tilastotiede 2 Yleistetyt lineaariset mallit 2 Matriisilaskenta Pro gradu -seminaari Pro gradu -tutkielma Valinnaisia kursseja Kypsyysnäyte	5 5 5 5 4 6 30 20 0

Tilastotiede sivuaineena, perusopinnot 25 op

Tilastotiedettä sivuaineena opiskeleva voi suorittaa tilastotieteen perusopinnot kahdella tavalla. Vaihtoehto A sisältyy tilastotieteen aineopintokokonaisuuteen, ts. siitä on mahdollista jatkaa tilastotieteen aine- ja syventäviin opintoihin. Vaihtoehto B on metodinen sivuaineperusopintokokonaisuus eikä siitä voi jatkaa tilastotieteen aine- ja syventäviin opintoihin.

Vaihtoehto A, perusopintokokonaisuus		25 op
TILP100 TILP250 TILP260 TILP350	Johdatus tilastotieteeseen Tilastotieteen peruskurssi 1 Tilastotieteen peruskurssi 2 SPSS-kurssi	3 5 5 2
Valinnaisia opintoja vähintään 10 op 1)		10
Valinnaiseksi kurssiksi suositellaan TILP360 Peruskurssien lopputyötä (3 op). Muita valinnaisia esim.TILP450 Tilastomenetelmien jatkokurssi (9 op) ja/tai joku TILAxxx -kurssi.
1) Valinnaiseksi kurssiksi ei käy Tilastomenetelmien peruskurssi. Lisätietoja amanuenssilta.
Vaihtoehto B, metodinen perusopintokokonaisuus		25 op
TILP100 TILP150 TILP350	Johdatus tilastotieteeseen Tilastomenetelmien peruskurssi SPSS-kurssi	3 6 2
Valinnaisia opintoja vähintään 14 op 1)		14
Esim. TILP450 Tilastomenetelmien jatkokurssi (9 op) ja/tai joku TILAxxx -kurssi.
1) Valinnaiseksi kurssiksi ei käy Tilastotieteen peruskurssi 1 tai 2. Lisätietoja amanuenssilta.

Tilastotieteen peruskurssit 1 ja 2
Tilastotieteen peruskurssit 1 ja 2 ovat tilastotieteen alkeiskurssit niille opiskelijoille, jotka aikovat lukea tilastotiedettä perusopintoja pidemmälle. Kursseja suositellaan matematiikan opiskelijoille, bio- ja ympäristötieteiden opiskelijoille, psykologian opiskelijoille. Kurssien tavoitteena on antaa opiskelijalle käytännöllisten sovellus- ja data-analyysiesimerkkien ohella riittävä teoreettinen pohja myöhempiä tilastotieteen opintoja varten.

Tilastomenetelmien peruskurssi
on tarkoitettu niille sivuaineopiskelijoille, jotka suorittavat korkeintaan tilastotieteen perusopinnot.

SPSS-kurssille
osallistuminen edellyttää, että Tilastotieteen peruskurssit 1 ja 2 tai Tilastomenetelmien peruskurssi (tai vastaava) on suoritettu. Johdatus tilastotieteeseen TILP100 -kurssin suoritus yksin ei riitä.

Tilastomenetelmien jatkokurssi
edellyttää, että on suoritettu Tilastotieteen peruskurssit 1 ja 2 tai Tilastomenetelmien peruskurssi (tai korvaava kurssi, tarkista korvaavuus ennen kurssille ilmoittautumista) sekä SPSS -kurssi.

Tilastotiede sivuaineena, perus- ja aineopinnot 60 op

Tilastotieteen opinnot vähintään 60 op
TILP100 TILP250 TILP260 TILP350 TILP360 TILP450 TILA410 TILA420 MATA280 TILA121 TILA141 TILA142 TILA311 TILA350	Johdatus tilastotieteeseen Tilastotieteen peruskurssi 1 Tilastotieteen peruskurssi 2 SPSS -kurssi Peruskurssien lopputyö Tilastomenetelmien jatkokurssi R-kurssi SAS-kurssi Stokastiikan perusteet Todennäköisyyslaskenta Tilastollinen päättely 1 Tilastollinen päättely 2 Yleistetyt lineaariset mallit 1 Bayes-tilastotiede 1	3 5 5 2 3 9 2 2 5 5 5 5 4 5

Tilastotieteen syventävät opinnot 80 op

Sisältö sama kuin tilastotieteen pääaineopiskelijoilla.

Tilastotieteen kurssien korvaavuuksista

Tilastotieteen kursseja voidaan korvata muiden yliopistojen ja korkeakoulujen tai muiden oppilaitosten vastaavan sisältöisten kurssien suorituksilla. Hakemukseen tulee liittää mahdollisimman tarkat tiedot suoritetuista opinnoista. Johdatus tilastotieteeseen (TILP100) ja Tilastomenetelmien jatkokurssia (TILP450) ei voi korvata muiden yliopistojen/oppilaitosten suorituksilla.

Korvaavuushakemuslomake löytyy www-sivulta. Lisätietoja amanuenssi Sari Eroselta.

LuK-tutkinnon pääaineena on joko matematiikka tai tietotekniikka ja sivuaineena tilastotiede, tutkinnossa suoritetaan sekä matematiikan että tietotekniikan perus- ja aineopintojen ydinprofiilia vastaavat opinnot. Matemaattisten tieteiden LuK-tutkinto antaa maisteriopintovalmiudet matematiikan, tietotekniikan ja tilastotieteen FM-opintoihin.

Opiskelijavalinta ja valintaperusteet 

Opinnot voi aloittaa joko matematiikan ja tilastotieteen tai tietotekniikan valintayksiköiden perusvalinnan kautta hyväksytyt opiskelijat, joilla katsotaan olevan edellytykset ja motivaatio suorittaa vaaditut opinnot. 

LuK-tutkinnon rakenne

Matemaattistentieteiden kandidaatin tutkinto 180 op
Monitieteiset pääaineen opinnot		166-167 op
Matematiikka (64 op) perus- ja aineopinnot Tietotekniikka (60 op) perus- ja aineopinnot Tilastotiede (33 op) tilastotieteen opintokokonaisuus Matematiikan tai tietotekniikan kandiseminaari (3 op) ja kandidaattitutkielma (6-7 op)
Yleisopinnot		7-10 op
Opintojen suunnittelu ja ajoitus (1-2 op) Kieli- ja viestintäopinnot (6-8 op)
Valinnaiset opinnot		3-7 op

Osaamistavoitteet pääaineiden tavoitteiden yhdistelmänä. Tietotekniikan pääaineen osalta pohjana yhteisessä matemaattisten tieteiden LuK-tutkinnossa ovat laskennallisten tieteiden perus- ja aineopinnot.

Tutkinnon hyväksyminen sillä laitoksella, jonne pääaineesta tehdään 60-70 op osuus sisältäen kandiseminaarin ja kandidaatintutkielman.

Matematiikan 64 op -kokonaisuus pitää sisällään matematiikan pääainevaihtoehdon mukaiset perus- ja aineopintojen pakolliset opintojaksot (ilman kandidaatintutkielmaa).

Matematiikan perus- ja aineopinnot		64 op
MATP101 MATP121 MATP311 MATP312 MATA116 MATA117 MATA122 MATA113 MATA114 MATA251 MATA252 MATA253 MATA221	Johdatus matematiikkaan Lineaarinen algebra ja geometria 1 Johdatus reaalifunktioihin Raja-arvot ja jatkuvuus Derivaatta ja integraali A Derivaatta ja integraali B Lineaarinen algebra ja geometria 2 Analyysi 3 Differentiaaliyhtälöt Vektorifunktioiden analyysi 1A Vektorifunktioiden analyysi 1B Vektorifunktioiden analyysi 2A Algebra 1A	5 6 5 5 5 5 4 5 4 5 5 5 5

Tietotekniikan (laskennallisten tieteiden suuntautuminen) perus- ja aineopinnot 60 op -kokonaisuus.

Tietotekniikan(laskennallisten tieteiden suuntautuminen)perus- ja aineopinnot		60 op
TIEP115 TIEP110 TIEP111 ITKP104 ITKA201 TIEA211 ITKA203 ITKA204 TIEA207 TAI TIEA311 TIEA381 TIEA382	Johdatus tietotekniikkaan Ohjelmointi 1 Ohjelmointi 2 Tietoverkot Algoritmit 1 Algoritmit 2 Käyttöjärjestelmät Tietokannat ja tiedonhallinnan perusteet Aineopintojen projektityö TIEA304 Harjoittelu Tietokonegrafiikan perusteet Numeeriset menetelmät Lineaarinen ja diskreetti optimointi Vapaavalintaisia ITKA-, TIEA- tai TIES-alkuisia laskennallisesti suuntautuneita kursseja	6 8 3 4 4 4 4 4 4 4 5 5 5 5

Tilastotieteen 33 op -kokonaisuus sisältää seuraavat opintojaksot.

Tilastotieteen opintokokonaisuus		33 op
TILP100 MATA280 TILS120 TILA141 TILA142 TILA311 TILS125 TILA410	Johdatus tilastotieteeseen                                Stokastiikan perusteet Matriisilaskenta Tilastollinen päättely 1 Tilastollinen päättely 2 Yleistetyt lineaariset mallit 1 Yleistetyt lineaariset mallit 2 R-kurssi	3 5 4 5 5 4 5 2

Sovelletun matematiikan temaattisen maisterikoulutuksen tavoitteena on tarjota mahdollisuus sovelletusta matematiikasta ja laskennallisista tieteistä kiinnostuneille lahjakkaille opiskelijoille kouluttautua matematiikan ja tietotekniikan laitosten yhteistyönä maistereiksi, joilla on valmistuttuaan erinomaiset valmiudet pätevöityä tutkijaksi matematiikan ja tietotekniikan tohtoriohjelmissa tai siirtyä teollisuuden ja elinkeinoelämän vaativiin asiantuntijatehtäviin. Koulutuspaketti on haastava, mutta palkitseva. Yhteistyönä tarjotaan myös ulkomailla perusopintonsa suorittaneille lahjakkaille opiskelijoille mahdollisuus 1-2 vuoden aikana saavuttaa Jyväskylän yliopiston soveltavan matematiikan ja laskennallisten tieteiden jatko-opiskelijoilta vaadittavat pohjatiedot ja -taidot.

Soveltavan matematiikan maisteritutkinnon (FM Matematiikka / FM Tietotekniikka) laajuus on 120 op.

FM-tutkinto (soveltava matemaatiikka) opintopolku/erikoistuminen
Pääaineen pakolliset opinnot	44 op + 35 op
TIES594 ODY-ratkaisijat, (5 op) TIES481 Simulointi (5 op) TIES483 Epälineaarinen optimointi (5 - 7 op) MATS110 Mitta- ja integraaliteoria (9 op) MATS120 Kompleksianalyysi (10 op) MATS220 Funktionaalianalyysi (10 op) TIES501 Pro gradu -seminaari, 5 op TIES502 Pro gradu -tutkielma, 30 op TIES503 Kypsyysnäyte, 0 op Lisäksi syventäviä opintoja, ko. alaan/teemaan liittyen 1-30 op (vastuuprofessorin hyväksyntä, HOPS)   Esimerkiksi seuraavat: MATS340 Osittaisdifferentiaaliyhtälöt 2, (9 op) MATS348 Inversio-ongelmat, (9 op) MATS255 Markov-prosessit, (4 op) MATS260 Todennäköisyysteoria 1, (5 op) MATS442 Stokastinen simulointi, (4 op) TIES513 Fysikaaliset mallit tietokoneanimaatioissa, (5 op) TIES487 Advanced Data Mining and Machine Learning TIES445 Tiedonlouhinta, (5 op) TIES581 Numeerinen lineaarialgebra, (5 op) TIES595 Numerical Analysis of PDEs, (5 op) TIES588 Monitavoiteoptimointi, (5 op) TIES583 Optimoinnin jatkokurssi, (5op) '
Projektiopinnot/projektityö Sovellusprojekti, 10 op TAI Soveltavan matematiikan tutkimusprojekti, 10-15 op	10-15 op
Sivuaineopinnot Kandidaatin ja maisterin tutkinnon suorittaneella henkilöllä tulee olla suoritettuna kaksi perusopintoja vastaavaa sivuainekokonaisuutta tai yhden aineen perus- ja aineopinnot. Matematiikan perusopinnot, 25 op JA/TAI aineopinnot, 35 op Tietotekniikan perusopinnot, 25 op JA/TAI aineopinnot, 35 op AHOT (Aiemmin Hankitun Osaamisen Tunnistaminen ja tunnustaminen) mahdollistaa työelämässä hankitun osaamisen huomioon ottamisen osana tutkintoa. HOPS-laadittaessa voidaan hyväksyätyöelämässä hankittua osaamista enintään 30 op.	25-35 op
Valinnaiset opinnot Suositellaan: Johtamista & Yrittäjyyttä Kieli- ja viestintäopintoja (englanti, ulkomaalaistaustaisille myös ”suomi vieraana kielenä” -kurssi tms. opintojakso) korkeintaan 10 op.	0-15 op
Tutkinto yhteensä	120 op

Opintojen arvostelu

Matematiikan ja tilastotieteen opintojaksot arvostellaan käyttäen asteikkoa 0-5 tai hyväksytty-hylätty.
Opintokokonaisuudet (perusopinnot, aineopinnot ja syventävät opinnot) arvostellaan erikseen käyttäen numeerista asteikkoa.

Ylempään korkeakoulututkintoon kuuluvaa tutkielmaa ei lueta osaksi opintokokonaisuutta, kun lasketaan opintokokonaisuuden arvosana. Tutkintotodistukseen merkitään syventäviin opintoihin kuuluvan tutkielman nimi, laajuus ja arvosana.

Opintokokonaisuuksien arvosanat lasketaan osasuoritusten opintopisteiden painotettuna keskiarvona käyttämällä kahden desimaalin pyöristettyjä keskiarvoja. Opintokokonaisuuden arvosana määräytyy näiden keskiarvojen perusteella seuraavasti:

• 1,00 - 1,49 = 1 välttävä
• 1,50 - 2,49 = 2 tyydyttävä
• 2,50 - 3,49 = 3 hyvä
• 3,50 - 4,49 = 4 kiitettävä
• 4,50 - 5,00 = 5 erinomainen

Mikäli opintosuoritukselle ei ole annettu arvosanaa, sitä ei oteta huomioon opintokokonaisuuden arvosanaa laskettaessa.

Opintokokonaisuuden sisältöä tai arvosanaa ei voi muuttaa sen jälkeen, kun tutkinto on myönnetty.

Kandidaatin tutkielma arvostellaan asteikolla hyväksytty-hylätty. Pro gradu -tutkielma arvioidaan käyttäen numeerista asteikkoa 0-5. Pro gradu -tutkielman arvostelulomake ja -kriteerit ovat nähtävissä laitoksen www-sivuilla.

Merkinnät opintokokonaisuuksista

Ennen tutkinnon hakemista on opintosuoritusrekisteriin merkittävä opintokokonaisuuden arvolause ja siihen sisältyvät opintojaksot.

Matematiikan opintokokonaisuuksien loppuarvostelusta vastaavat seuraavat opettajat:
perusopinnot	yliopistonopettaja Mikko Saarimäki
perus- ja aineopinnot	professori Petri Juutinen
syventävät opinnot
matematiikka	professori Tero Kilpeläinen
matem. (aineenopettajakoulutus)	professori Petri Juutinen
Tilastotieteen opintokokonaisuuksien loppuarvostelusta vastaavat seuraavat opettajat:
perusopinnot	lehtori Annaliisa Kankainen
aineopinnot	lehtori Annaliisa Kankainen
syventävät opinnot	professori Jukka Nyblom

Tieteellinen jatkokoulutus

Matematiikan ja tilastotieteen jatkotutkintoja ovat filosofian lisensiaatin (FL) ja filosofian tohtorin (FT) tutkinnot. Jatkokoulutukseen voi hakeutua jo syventävien opintojen vaiheessa. Tällöin opiskelija laatii yhdessä jatko-opintojen ohjaajan kanssa kirjallisen jatko-opintosuunnitelman. Maisterin tutkinnon suorittamisen jälkeen haetaan varsinaista jatko-opinto-oikeutta erillisellä www-lomakkeella, haku on pääsääntöisesti kahdesti vuodessa (kts. matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan www-sivuilta). Valintaperusteista tiedotetaan laitoksen www-sivuilla.

Matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa toimii tohtorikoulu. Tiedekunta hyväksyy jatko-opiskelijat ja myöntää tutkinnot. Käytännön tohtorikoulutus toteutetaan matematiikan ja tilastotieteen tohtoriohjelmassa.

Jatkotutkintoa varten on suoritettava FM-tutkinnon lisäksi 60 opintopisteen laajuiset tieteellisen jatkokoulutuksen opinnot, jotka koostuvat seuraavista opinnoista:

1. Tutkimusaiheeseen liittyviä ja sitä tukevia jatko-opintoja 60 opintopistettä.

   Matematiikan jatko-opiskelijoiden suositellaan sisällyttävän jatko-opintoihinsa seuraavat kurssit (tai vastaavat opintosisällöt): Reaalianalyysi, Sobolev-avaruudet ja Stokastinen analyysi.

   Tilastotieteen jatko-opiskelijoiden jatkokoulutusohjelmaan suositellaan seuraavien aihepiirien kursseja tai opintokokonaisuuksia: Matemaattinen tilastotiede, Bayes-tilastotiede, stokastiikan kursseja, tilastotieteen syventävien opintojen kursseja sekä oman tutkimusalan valtakunnallisia ja kansainvälisiä kursseja. Opintojen tavoitteena on sekä vahvistaa opiskelijan tilastotieteen teoriapohjaa että tukea väitöskirjatyötä.

2. Kohdan 1) opinnoista enintään 20 opintopistettä voidaan korvata opetustyöllä tai muulla omaa ammattitaitoa edistävillä tehtävillä ja/tai opinnoilla.
3. Lisensiaatintutkimus tai väitöskirja. FL tutkintoa varten laadittava lisensiaatintutkimus voi koostua väitöskirjaan tähtäävästä tieteellisestä työstä tai se voi olla laajahko kirjallisuuteen perustuva tutkielma.

Tieteellisen jatkokoulutuksen opintojen tarkempi sisältö kiinnitetään jatko-opintosuunnitelmassa. Oleellisena osana jatko-opintoihin kuuluvat osallistuminen laitosseminaareihin, tutkimusseminaareihin ja kansainvälisiin konferensseihin sekä erilaisiin kesä- ja talvikouluihin, kuten vuosittain järjestettävään Jyväskylä Summer Schooliin.

Yksilöllisesti laadittavaa opinto- ja tutkimusohjelmaa noudattamalla tohtorin tutkinnon suorittaminen on mahdollista 3-4 vuodessa. Tämä vaatii opiskelijalta täysipäiväistä ja ympärivuotista työpanosta ja valmiutta osallistua koulutusjaksoihin myös muissa kotimaisissa ja ulkomaisissa korkeakouluissa. Jatko-opiskelijoita rahoitetaan opetusministeriön myöntämän rahoituksen (tutkijakoulutuspaikat) lisäksi tutkimusryhmien saamalla hankerahoituksella sekä yliopiston omilla apurahoilla ja tohtorikoulutettavan työsuhteilla. Suositeltavaa on myös hakea jatko-opintoihin tarkoitettuja henkilökohtaisia apurahoja julkisilta ja yksityisiltä säätiöiltä ja rahastoilta.

Jatko-opintojen, lisensiaatintutkimuksen ja väitöskirjan arvostelu

Suoritettu jatko-opintokokonaisuus arvostellaan arvolauseella hyväksytty. Lisensiaatintutkimukset ja väitöskirjat arvostellaan asteikolla hylätty - hyväksytty - kiittäen hyväksytty.

Tämä kappale sisältää listauksen niistä matematiikan ja tilastotieteen opintojaksoista, jotka järjestetään lukuvuonna 2013-2014. Muutokset mahdollisia. Opintojaksojen tarkemman aikataulun löydät
Korpista

• HYVY001 Akateeminen opiskelukyky - muutakin kuin pisteitä, 2 op (syksy, kevät)
• MATM006 Harjoittelu, 5 op (syksy, kevät, kesä)
• MATY007 LaTeX-kurssi tutkielmien kirjoittajille, 0 op (kevät)
• MATY010 Matematiikan propedeuttinen kurssi, 5 op (syksy)
• MATY101 LuK-tutkinnon HOPS, 1 op (syksy, kevät, kesä)
• MATY102 FM-tutkinnon HOPS, 1 op (syksy, kevät, kesä)

• MATP101 Johdatus matematiikkaan, 5 op (syksy)
• MATP121 Lineaarinen algebra ja geometria 1, 6 op (syksy)
• MATP152 Approbatur 1A, 4 op (syksy, kevät, kesä)
• MATP153 Approbatur 1B, 4 op (syksy)
• MATP162 Approbatur 2A, 5 op (kevät)
• MATP163 Approbatur 2B, 5 op (kevät)
• MATP170 Approbatur 3, 5 op (kevät)
• MATP180 Symbolinen laskenta, 2 op (syksy)
• MATP311 Johdatus reaalifunktioihin, 5 op (syksy)
• MATP312 Raja-arvot ja jatkuvuus, 5 op (syksy)

• MATA113 Analyysi 3, 5 op (syksy)
• MATA114 Differentiaaliyhtälöt, 4 op (syksy)
• MATA116 Derivaatta ja integraali A, 5 op (kevät)
• MATA117 Derivaatta ja integraali B, 5 op (kevät)
• MATA118 Reaalimuuttujan analyysin perusteet, 5 op (kevät)
• MATA122 Lineaarinen algebra ja geometria 2, 4 op (kevät)
• MATA123 Laskennallinen lineaarinen algebra ja geometria, 2 op (kevät)
• MATA125 Matriisilaskenta, 4 op (kevät)
• MATA128 Euklidinen tasogeometria, 4 op (kevät)
• MATA140 Johdatus diskreettiin matematiikkaan, 4 op (syksy)
• MATA146 Tietokoneavusteinen matematiikka, 2 op (syksy, kevät)
• MATA151 Lukuteoria 1, 4 op (kevät)
• MATA211 Differentiaalilaskenta 1, 4 op (syksy)
• MATA212 Integraalilaskenta 1, 4 op (syksy)
• MATA213 Differentiaalilaskenta 2, 4 op (kevät)
• MATA214 Integraalilaskenta 2, 4 op (kevät)
• MATA221 Algebra 1A, 5 op (kevät)
• MATA222 Algebra 1B, 5 op (kevät)
• MATA226 Ketjumurtoluvut ja irrationaalilukujen approksimointi, 6 op (syksy)
• MATA230 Geometria, 7 op (syksy)
• MATA280 Stokastiikan perusteet, 5 op (syksy)
• MATA310 Johdatus dynaamisiin systeemeihin, 4 op (syksy)
• MATA901 Kypsyysnäyte, 0 op (syksy, kevät, kesä)
• MATA910 LuK-seminaari, 3 op (kevät)
• TILA121 Todennäköisyyslaskenta, 5 op (syksy)
• TILA130 Todennäköisyyslaskenta B, 4 op (syksy)

• MATS101 Opettajalinjan erikoiskurssi, 6 op (kevät)
• MATS106 Johdatus de Rham-kohomologiaan A, 4 op (syksy)
• MATS107 Johdatus de Rham-kohomologiaan B, 4 op (syksy)
• MATS110 Mitta- ja integraaliteoria, 9 op (syksy)
• MATS120 Kompleksianalyysi, 10 op (kevät)
• MATS133 Lien ryhmät, 4 op (kevät)
• MATS135 Algebra 2 A, 5 op (kevät)
• MATS136 Algebra 2 B, 5 op (kevät)
• MATS162 Symboliset dynaamiset systeemit, 4 op (syksy)
• MATS197 Differentiaaligeometria, 4 op (syksy)
• MATS198 Riemannin geometriaa, 4 op (syksy)
• MATS199 Valittuja kohtia differentiaaligeometriaa, 5 op (kevät)
• MATS210 Topologia, 9 op (syksy)
• MATS220 Funktionaalianalyysi, 10 op (kevät)
• MATS241 Äärelliset kunnat, 4 op (syksy)
• MATS254 Martingaaliteoria, 4 op (kevät)
• MATS260 Todennäköisyysteoria 1, 5 op (kevät)
• MATS263 Todennäköisyysteoria 3, 5 op (syksy)
• MATS280 Riskiteoria, 5 op (syksy)
• MATS311 Reaalianalyysi, 9 op (syksy)
• MATS341 Weak convergence methods for PDE, 9 op (kevät)
• MATS342 Distribuutiot ja Fourier-muunnos, 9 op (syksy)
• MATS352 Stokastinen analyysi, 5 op (kevät)
• MATS900 Pro gradu -tutkielma, 20-30 op (syksy, kevät, kesä)
• MATS901 Kypsyysnäyte, 0 op (syksy, kevät, kesä)
• MATS905 Sivuainetutkielma, 15 op (syksy, kevät, kesä)

Matematiikan johdantokurssit, opintojen suunnittelu ja harjoittelu

HYVY001 Akateeminen opiskelukyky - muutakin kuin pisteitä (2 op)

Opettajat: Irma Kakkuri, Merja Almonkari, Raili Välimaa, Kaili Kepler-Uotinen, Marja Kokkonen, Hanna Ahola, Kimmo Nieminen
Sisältö: Itsetuntemuksesta hyvinvointia. Tunteiden säätely. Arjenhallinta. Ajankäyttö ja stressinhallinta. Lukeminen ja kirjoittaminen yliopisto-opiskelun perustaitona. Vuorovaikutuksen kuorma ja keveys. Hyvinvoinnin riskitekijät. Vahvuudet ja voimavarat. Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156346

MATM006 Harjoittelu (5 op)

Sisältö: Opiskelijan yhden kuukauden harjoittelu alan tehtävissä vastaa kahta opintopistettä. Harjoittelusta voi saada yhteensä enintään 5 op:n suorituksen. Harjoittelusta sovitaan etukäteen ja harjoitteluajan tehtävistä laaditaan 2-3 sivun kirjallinen selvitys.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=121122

MATY010 Matematiikan propedeuttinen kurssi (5 op)

Aikataulu: Luennot 40 h 10.9. alkaen ti ja to 16-18
Sisältö: Yhtälö- ja epäyhtälöryhmät, reaalifunktiot, yhden muuttujan differentiaali- ja integraalilaskentaa, analyyttistä geometriaa.
Esitiedot: Edellyttää lukion matematiikan lyhyen oppimäärän tietoja.
Opetusmuodot: Luennot 40 h, harjoitukset 20 h ja ohjaukset 20 h
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=152585

MATY101 LuK-tutkinnon HOPS (1 op)

Sisältö: Henkilökohtainen opintosuunnitelma LuK-tutkintoa varten tehdään opettajatutorin ohjauksessa ensimmäisen vuoden syyslukukaudella. Tarkempia ohjeita laitoksen www-sivuilla.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=121120

MATY102 FM-tutkinnon HOPS (1 op)

Sisältö: Henkilökohtainen opintosuunnitelma FM-tutkintoa varten tehdään yhdessä opintoneuvojan tai oppiaineen professorin kanssa maisteriopintojen alussa. Tarkempia ohjeita laitoksen www-sivuilla.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=121121

Matematiikan perusopinnot

MATP101 Johdatus matematiikkaan (5 op)

Opettaja: Petri Juutinen
Aikataulu: Luennot 34 h ti 3.9. klo 10-12 alkaen
Sisältö: Matemaattisen päättelyn alkeita, suora ja epäsuora päättely, negaation muodostaminen, induktiotodistus, rationaali- ja irrationaaliluvuista, joukko-opin ja funktio-opin merkintöjä ja käsitteitä, numeroituvuudesta ja ylinumeroituvuudesta.
Esitiedot: Lukion pitkän matematiikan tietojen hyvä hallinta
Opetusmuodot: Luennot 34 h ja harjoitukset 18 h
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=152696

MATP121 Lineaarinen algebra ja geometria 1 (6 op)

Opettaja: Mikko Saarimäki
Aikataulu: Luennot 54 h (12 viikkoa), alkaen ma 16.9. klo 9-12, sen jälkeen ma 10-12, ti 12-14 ja neljästi ke 14-16.
Sisältö: Eukleideen avaruuden lineaarinen ja geometrinen struktuuri; aliavaruus, kanta, dimensio ja ortogonaalisuus. Lineaarinen yhtälöryhmä ja sen ratkaiseminen. Lineaarikuvaus ja vastaava matriisi. Determinantin perusominaisuudet.
Esitiedot: Lukion pitkän oppimäärä ja MATP100 Johdatus matematiikkaan.
Opetusmuodot: Luennot 44, täydennys ja kertaus 10 h, ohjaukset 22 h, harjoitukset 22 h.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=157221

MATP152 Approbatur 1A (4 op)

Opettaja: Mikko Saarimäki
Aikataulu: Lukuvuosi 2013-14.
Sisältö: Lineaarialgebraa ja analyyttistä geometriaa. Tarkastellaan reaalista vektoriavaruutta ja sen geometriaa, tutustutaan matriisilaskentaan ja lineaarialgebraan sekä sovelletaan tietoutta analyyttiseen geometriaan
Esitiedot: Lukion matematiikka (lyhyt tai pitkä oppimäärä).
Opetusmuodot: Opiskelumateriaalia itsenäisen opiskelun tueksi: Kurssille on painettu kurssikirja ja sen linkitetty verkkokirja, opiskelu- ja harjoittelutehtäviä sekä mallitenttejä ratkaisuineen, interaktiivisia havainnollistuksia ja opiskeluvideoita.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=152694

MATP153 Approbatur 1B (4 op)

Opettaja: Päivi Lammi
Aikataulu: Luennot 28 h 28.10. alkaen ma ja ke 16-18.
Sisältö: Yhden muuttujan funktio-oppia ja differentiaalilaskentaa. Kerrataan ja täydennetään lukualueiden ja reaalifunktioiden teoriaa; käsitellään murto-, reaali- ja kompleksiluvut, raja-arvo, jatkuvuus ja derivaatta. Ratkaistaan ääriarvotehtäviä ja tutustutaan uusiin alkeisfunktioihin sekä niiden derivointiin.
Esitiedot: Lukion matematiikan pitkä oppimäärä tai Matematiikan propedeuttinen kurssi.
Opetusmuodot: Luennot 28 h, ohjaukset 14 h ja harjoitukset 14 h.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=152695

MATP180 Symbolinen laskenta (2 op)

Opettaja: Ari Lehtonen
Aikataulu: Luennot 4 h, ti 22.10. ja ti 5.11. klo 16-18
Sisältö: Symbolisen laskentaohjelmiston käytön opastus, esim. Maximan (tai Mathematican, Maplen, MuPADin, MathCADin...). Käsitellään ohjelmistojen käytön edut ja haitat. Käytetään ohjelmistoa yhtälöiden ratkaisemisessa, derivoinnissa, integroinnissa jne. Perehdytään graafiseen esittämiseen.
Esitiedot: Lukion matematiikka (lyhyt tai pitkä oppimäärä), Approbatur 1A
Opetusmuodot: Luennot 4 h ja pääteohjaukset 14 h.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=157263

MATP311 Johdatus reaalifunktioihin (5 op)

Opettaja: Jani Onninen
Aikataulu: Luennot 34 h alkaen 5.9. to ja pe klo 10-12 sekä ti 10.9. klo 12-14
Sisältö: Matematiikan peruskäsitteitä, reaaliluvut ja epäyhtälöt. Polynomien jakoyhtälö ja nollakohdat. Yhden reaalimuuttujan reaaliarvoiset funktiot ja niiden graafinen esittäminen, kuvajoukko. Potenssifunktiot ja juuret. Eksponenttifunktiot ja logaritmit. Trigonometriset funktiot. Kompleksilukujen perusominaisuuksia.
Esitiedot: Edellyttää lukion pitkän oppimäärän tietojen hyvää hallintaa. Johdatus matematiikkaan -kurssin samanaikainen suorittaminen on hyödyksi.
Opetusmuodot: Luennot 34 h, 14 h pienryhmä ohjauksia , joissa ratkotaan opastetusti luentoihin liittyviä tehtäviä. Luennoilla jaetaan kotitehtäviä, joita käsitellään laskuharjoituksissa 14 h. Laskuryhmässä ratkotaan laskuharjoitustehtäviä.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=152697

MATP312 Raja-arvot ja jatkuvuus (5 op)

Opettaja: Jani Onninen
Aikataulu: Luennot 34 h 31.10. alkaen
Sisältö: Yhden reaalimuuttujan reaaliarvoisen funktion jatkuvuus ja raja-arvot. Lukujonot ja niiden suppeneminen. Alkeisfunktioista.
Esitiedot: Edellyttää Johdatus matematiikkaan ja Johdatus reaalifunktioihin -kurssien tietojen hyvää hallintaa.
Opetusmuodot: Luennot 34 h, 14 h pienryhmä ohjauksia , joissa ratkotaan opastetusti luentoihin liittyviä tehtäviä. Luennoilla jaetaan kotitehtäviä, joita käsitellään laskuharjoituksissa 14 h. Laskuryhmässä ratkotaan laskuharjoitustehtäviä.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=152698

Matematiikan aineopinnot

MATA113 Analyysi 3 (5 op)

Opettaja: Tero Kilpeläinen
Aikataulu: Luennot 28 h 11.9. alkaen ke ja to 12-14.
Sisältö: Lukusarjat, suppenemistestejä, funktiojonot ja -sarjat, potenssisarjat ja Taylor-kehitelmät
Esitiedot: Analyysi 2
Opetusmuodot: Luennot 28 h ja harjoitukset 14 h
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=152593

MATA114 Differentiaaliyhtälöt (4 op)

Opettaja: Antti Käenmäki
Aikataulu: Luennot 24 h 30.10. alkaen ke ja to klo 12-14
Sisältö: Ensimmäisen ja toisen kertaluvun tavalliset differentiaaliyhtälöt, ratkaisun olemassaolo ja yksikäsitteisyys, differentiaaliyhtälöiden ratkaisumenetelmistä
Esitiedot: Analyysi 2
Opetusmuodot: luennot 24 h ja harjoitukset 12 h
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=152594

MATA140 Johdatus diskreettiin matematiikkaan (4 op)

Opettaja: Antti Käenmäki
Aikataulu: Luennot 28 h 9.9. alkaen ma 12-14 ja ti 10-12
Sisältö: Kombinatoriikkaa, lineaariset rekursioyhtälöt, verkkoteoriaa
Esitiedot: Johdatus matematiikkaan tai vastaavat tiedot
Opetusmuodot: luennot 28 h, harjoitukset 14 h ja ohjaukset 14 h.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=152701

MATA146 Tietokoneavusteinen matematiikka (2 op)

Sisältö: MATA147 Tietokoneavusteinen matematiikka (symbolinen): Symbolisen laskentaohjelmiston käytön opastus. Käsitellään ohjelmiston käytön edut ja haitat. Ohjelmistonkäyttöä yhtälöiden ratkaisemisessa, matriisilaskennassa, derivoinnissa, integroinnissa jne. Syksyllä 2013 suoritetaan kurssilla MATP180 Symbolinen laskenta.
Esitiedot: Lineaarinen algebra ja geometria 1 (rinnalla suoritettavana) ja Johdatus reaalifunktioihin)
Opetusmuodot: Kurssi suoritetaan kurssina MATA147 Tietokoneavusteinen matematiikka (Symbolinen)(entinen MATP180 Symbolinen laskenta)
TAI kurssina MATA123 Tietokoneavusteinen matematiikka (numeerinen)(entinen MATA123 Laskennallinen lineaarinen algebra ja geometria)
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=158359

MATA211 Differentiaalilaskenta 1 (4 op)

Opettaja: Petri Juutinen
Aikataulu: Luennot 28 h 5.9. alkaen to ja pe 10-12
Sisältö: Usean reaalimuuttujan funktioiden differentiaalilaskennan perusrakenteet. Reaaliarvoiselle funktiolle Taylorin kaava ja lokaalit ääriarvot.
Esitiedot: Analyysi 2, Analyysi 3, Euklidiset avaruudet
Opetusmuodot: Luennot 28 h ja harjoitukset 14 h.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=152590

MATA212 Integraalilaskenta 1 (4 op)

Opettaja: Vesa Julin
Aikataulu: Luennot 28 h 31.10. alkaen to ja pe 10-12
Sisältö: Riemannilaisen integraalilaskennan perusrakenteet, Jordan-joukon tilavuus, Fubinin lause, muuttujanvaihto, epäoleellinen integraali
Esitiedot: Analyysi 2, Differentiaalilaskenta 1
Opetusmuodot: luennot 28 h ja harjoitukset 14 h.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=152587

MATA226 Ketjumurtoluvut ja irrationaalilukujen approksimointi (6 op)

Opettaja: Lassi Kurittu
Aikataulu: luennot 46 h 10.9. alkaen, ti ja ke 12-14
Sisältö: Kurssilla tutkitaan ihan tavallisia reaalilukuja- rationaalisia ja irrationaalisia. Erityisesti selvitetään sitä, miten "hyvin" rationaaliluvulla voidaan approksimoida irrationaalilukuja. Käsite "hyvin" on tässä tietysti epämääräinen, mutta sitäkin luennoilla pohditaan. Hämmästyttävämpiä havaintoja on ns. Diofantoksen (joka eli Aleksandriassa likimain 150-350) yhtälön x³+y³+z³ =3xyz liittyminen tähän kysymykseen. Asiat kiinnittyvät siis jopa antiikin ajoilta periytyviin kysymyksiin. Antiikin hengessä kurssin motto onkin sitaatti Aristoteleeltä:...the primary question was not What we know, but How we know it...
Opetusmuodot: luennot 46 h, harjoitukset 20 h
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=152700

MATA230 Geometria (7 op)

Opettaja: Juha Lehrbäck
Aikataulu: Luennot 48 h 9.9. alkaen ma 12-14 ja ti 14-16.
Sisältö: Kurssilla tutustutaan Hilbertin aksioomajärjestelmään, joka on sekä euklidisen että epäeuklidisen geometrian pohjana. Euklidisen geometrian puolelta esitetään klassisia perustuloksia kolmioihin ja ympyröihin liittyen. Epäeuklidisen geometrian puolelta käsitellään Poincarén mallia ja siihen apuvälineenä tarkastellaan ympyräpeilauksia, jotka puolestaan ovat euklidisia
Opetusmuodot: Luennot 48 h, harjoitukset 20 h.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=153994

MATA280 Stokastiikan perusteet (5 op)

Opettaja: Lasse Leskelä
Aikataulu: Luennot 28 h 28.10. alkaen ma 12-14 ja ti 10-12
Sisältö: Satunnaismuuttujan todennäköisyysfunktio, generoiva funktio ja momentit. Satunnaisvektorit ja satunnaisverkot. Riippumattomuus ja numeroituvien avaruuksien tulomitta. Markovin ja Chebyshevin epäyhtälöt. Satunnaisjonon stokastinen suppeneminen. Heikko suurten lukujen laki, pienten lukujen laki.
Esitiedot: Esitietoina edellytetään lukujonojen ja sarjojen alkeet tasolla Analyysi 3 ja lineaarialgebran alkeet tasolla Lineaarinen algebra ja geometria 1 .
Opetusmuodot: Luennot 28 h ja harjoitukset 12 h.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156333

MATA310 Johdatus dynaamisiin systeemeihin (4 op)

Opettaja: Jouni Parkkonen
Aikataulu: Luennot 24 h 16.9. alkaen ma 10-12 ja ti 16-18
Sisältö: Esimerkkejä erilaisista dynaamisista systeemeistä, lähinnä diskreeteistä ja johdattelua dynamiikan peruskäsitteistöön.
Esitiedot: Analyysi 1, Analyysi 2, LAG 1, LAG 2.
Opetusmuodot: Luennot 24 h ja harjoituksia 12 h.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156360

MATA901 Kypsyysnäyte (0 op)

Sisältö: Kypsyysnäyte on essee, joka kirjoitetaan kandidaatintutkielman aihepiiristä suomen tai ruotsin kielellä. Kypsyysnäytteestä tarkistetaan sekä sisältö että kieliasu. Kirjoittamisesta on sovittava tutkielman ohjaajan kanssa.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=121124

TILA121 Todennäköisyyslaskenta (5 op)

Opettaja: Annaliisa Kankainen
Aikataulu: Luentoja (24 h) ja harjoituksia (12 h). Syksy 1. periodi.
Sisältö: Todennä­köisyys, sen aksioomat, käsitteistö ja perusominaisuudet, satunnaismuut­tujat, niiden jakaumat ja jakaumien tunnusluvut.
Esitiedot: Matematiikan perusopinnot. Varsinkin integrointi ja derivointi.
Opetusmuodot: Luennot ja harjoitukset
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=152507

TILA130 Todennäköisyyslaskenta B (4 op)

Opettaja: Annaliisa Kankainen
Aikataulu: Luentoja (24 h) ja harjoituksia (12 h). Syksy 2. periodi.
Sisältö: Kertausta satunnaismuuttujista, generoivat funktiot, satunnaismuuttujien muunnosten jakaumat ja tunnusluvut sekä suurten lukujen lait ja keskeinen raja-arvolause.
Esitiedot: Matematiikan perusopinnot, Todennäköisyyslaskenta A.
Opetusmuodot: Luennot ja harjoitukset.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=152516

Matematiikan syventävät opinnot

MATS106 Johdatus de Rham-kohomologiaan A (4 op)

Opettaja: Pekka Pankka
Aikataulu: Luennot 24 h 9.9. alkaen ma 12-14 ja ke 10-12.
Sisältö: Kurssi on johdatus differentiaalimuotoihin perustuvan de Rham-kohomologian perusteoriaan. de Rham-teoria perustuu differentiaalimuotojen komplekseihin ja soveltuyu hyvin monistoihin liittyvien kysymysten tarkasteluun. Kurssin ensimäisessä osassa tarkastellaan de Rham-teoriaa euklidisissa avaruuksissa. Menetelmiä käyttäen osoitetaan eräitä klassisia topologian tuloksia kuten Browerin kiintopistelause sekä Jordanin separaatiolause. Kurssin keskeistä sisältöä ovat lineaarialgebraan perustuvat muotojen alternoiva algebra, ketjukompleksit sekä eksaktit jonot. Lisäksi tarkastellaan de Rham-kohomologian homotopia invarianssia. Kurssin tietoja syvennetään jatko-kurssilla Johdatus de Rham-kohomologiaan II, jossa tarkastellaan monistojen de Rham-kohomologiaa.
Esitiedot: Matematiikan kandidaattiopintoja vastavaat tiedot sekä Topologia 1. Kurssin Mitta- ja integraaliteoria 1&2 tiedot suositeltavia.
Opetusmuodot: Luennot 24 h ja harjoitukset 12 h.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=157431

MATS107 Johdatus de Rham-kohomologiaan B (4 op)

Opettaja: Pekka Pankka
Aikataulu: Luennot 24 h 28.10. alkaen ma 12-14 ja ke 10-12.
Sisältö: Tällä kurssilla syvennettään kurssin "Johdatus de Rham-kohomologiaan I" tietoja. Kurssilla käsitellään de Rham-teoriaa sileillä monistoilla ja differentiaalimuotojen integroimista suunnistetuilla monistoilla. Teorian sovelluksena käsitellään kuvausten asteteoriaa.
Esitiedot: Johdatus de Rham-kohomologiaan I
Opetusmuodot: Luennot 24 h ja harjoitukset 12 h.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=157433

MATS110 Mitta- ja integraaliteoria (9 op)

Opettaja: Kai Rajala
Aikataulu: Luennot 50 h (30/50 h) 5.9. alkaen to ja pe 10-12 Kurssi voidaan suorittaa joko kuuden tai yhdeksän opintopisteen laajuisena
Sisältö: Kurssin alkuosa MATS111: (30 h/6 op) Lebesguen mitta, mitalliset funktiot, Lebesguen integraali ja sen yhteys Riemann-integraaleihin. Kurssin loppuosa MATS112: (+ 20h/ 3 op ) Yleiset mitta-avaruudet, mitalliset funktiot, integraalit ja Lp -avaruudet.
Esitiedot: Diff.laskenta 1 ja Integraalilaskenta 1
Opetusmuodot: luennot 50 h ja harjoitukset 24 h.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=152591

MATS162 Symboliset dynaamiset systeemit (4 op)

Opettaja: Jouni Parkkonen
Aikataulu: Luennot 24 h 28.10. alkaen ma 10-12 ja ti 16-18.
Sisältö: Jonoavaruudet ja vasen siirto. Äärellisen tyypin alisiirrot eli topologiset Markovin ketjut. Koodaaminen eli dynaamisen systeemin tarkasteleminen symbolisen dynaamisen systeemin avulla.
Esitiedot: Johdatus dynaamisiin systeemeihin
Opetusmuodot: Luennot 24 h ja harjoituksia 12 h.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156362

MATS197 Differentiaaligeometria (4 op)

Opettaja: Enrico Le Donne
Aikataulu: Luennot 28 h 10.9. alkaen ti ja to 12-14
Sisältö: Differentiable manifolds, tangent bundles, differentials, tensor fields, differential forms, Lie derivatives. Kurssi luennoidaan englanniksi.
Esitiedot: Diff. lask 1, Int. lask 1, Diff. Lask 2 ja Int. lask 2
TAI Diff. geom. perusteet
Opetusmuodot: luennot 28 h, harjoitukset 14 h
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=157261

MATS198 Riemannin geometriaa (4 op)

Opettaja: Enrico Le Donne
Aikataulu: Luennot 28 h 29.10. alkaen ti ja to 12-14
Sisältö: Affine connections, geodesics, exponential mapping, isometries, Jacobi fields, Ricci curvature, sectional curvature, cut locus, conjugate locus. Kurssi luennoidaan englanniksi.
Opetusmuodot: Luennot 28 h harjoitukset 14 h
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=157262

MATS210 Topologia (9 op)

Opettaja: Raimo Näkki
Aikataulu: Luennot 52 h (30/58 h) 4.9. alkaen ke ja to 12-14
Sisältö: Kurssin alkuosa: (30 h/5 op) (MATS211) Metriset avaruudet; jatkuvuus ja raja-arvot, täydellisyys, kompaktisuus ja yhtenäisyys. Kurssin loppuosa (+ 22h/ 4 op ) (MATS212) Topologiset avaruudet, mm. relatiivitopologia, tulo- ja tekijätopologia, avaruuksien erottelu.
Esitiedot: Euklidiset avaruudet.
Opetusmuodot: Luennot 58 h, harjoitukset 26 h.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=152595

MATS241 Äärelliset kunnat (4 op)

Opettaja: Ari Lehtonen
Aikataulu: Luennot 24 h 11.9. alkaen ke 14-16 ja pe 10-12
Sisältö: Polynomit, laajennettu Eukleideen algoritmi, jaottomuus, polynomien jäännösluokat, kuntalaajennukset, Galois'n kunnat, primitiivijuuret, syklotomiset polynomit, jälki ja normi. Kurssilla käsitellään myös äärellisten kuntien sovelluksia salausmenetelmiin ja virheenkorjauskoodeihin.
Esitiedot: Algebra ja Lineaarinen algebra ja geometria 2.
Opetusmuodot: Luennot 24 h ja harjoitukset 12 h
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=157449

MATS263 Todennäköisyysteoria 3 (5 op)

Opettaja: Anni Toivola
Aikataulu: Luennot 28 h 10.9. alkaen ti 12-14 ja ke 10-12.
Sisältö: Satunnaisjonon suppeneminen jakaumaltaan. Todennäköisyysmittojen heikko suppeneminen. Satunnaismuuttujan karakteristinen funktio. Todennäköisyysmittojen konvoluutio. Keskeinen raja-arvolause.
Esitiedot: Edellytetään todennäköisyysteorian perusasiat tasolla MATS262 Stokastiikka 1 .
Opetusmuodot: Luennot 28 h ja harjoitukset 14 h.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156329

MATS280 Riskiteoria (5 op)

Opettaja: Heikki Seppälä
Aikataulu: Luennot 24 h 9.9. alkaen ma 12-14 ja ti 14-16.
Sisältö: Vahinkotapahtumien lukumäärän stokastinen mallintaminen. Yksittäisten vahinkojen suuruusjakauman tilastollinen arviointi. Kokonaisvahinkomäärän jakauman arviointi ja numeerinen laskeminen. Jälleenvakuutussopimusten mallintaminen ja hinnoittelu. Vakuutusyhtiön vakavaraisuus ja vararikkotodennäköisyys.
Esitiedot: Edellytetään todennäköisyyslaskennan aineopinnot tasolla TILA120 Todennäköisyyslaskenta A tai MATA271 Stokastiset mallit . Suositellaan todennäköisyysteorian perustiedot tasolla MATA261 Johdatus stokastiikkaan .
Opetusmuodot: Luennot 24 h ja harjoitukset 12 h.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=153991

MATS311 Reaalianalyysi (9 op)

Opettaja: Xiao Zhong
Aikataulu: Luennot 50 h 11.9. alkaen ke 12-14 ja to 14-16
Sisältö: Kurssilla käsitellään euklidisten avaruuksien mittateoriaa, mm. Hausdorffin mittoja ja Hausdorffin dimensiota, mittojen derivointia ja absoluuttista jatkuvuutta, peite- ja tiheyspistelauseita sekä maksimaalifunktiota.
Esitiedot: Mitta- ja integraaliteoria
Opetusmuodot: Luennot 50 h ja harjoitukset 24 h.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=152699

MATS342 Distribuutiot ja Fourier-muunnos (9 op)

Opettaja: Mikko Salo
Aikataulu: Luennot 48 h 11.9. alkaen ke 12-14 ja to 14-16
Sisältö: Distribuutiot, temperoidut distribuutiot, Fourier-analyysi, funktioavaruudet, sovelluksia mm. osittaisdifferentiaaliyhtälöihin; kurssi sopii fysiikan opiskelijoille.
Esitiedot: Mitta- ja integraaliteoria, Funktionaalianalyysi
Opetusmuodot: Luennot 48 h, harjoitukset 24 h
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=157222

MATS900 Pro gradu -tutkielma (20-30 op)

Sisältö: Pääaineen syventäviin opintoihin sisältyvän opinnäytteen, pro gradu -tutkielman tavoitteena on perehdyttää tutkielman tekijä johonkin matematiikan (tai stokastiikan) ongelmakokonaisuuteen. Tutkielman aiheen voi hakea, kun kandidaatintutkielma ja syventävät pakolliset opintojaksot on suoritettu; tutkielman aihetta voi myös itse ehdottaa. Opiskelijan tulee olla säännöllisesti yhteydessä tutkielman ohjaajaan. Kun opintosi ovat siinä vaiheessa, että pro gradun teko on ajankohtaista, ota yhteys haluamaasi ohjaajaan (professorit, lehtorit, yliopistonlehtorit ja tutkijatohtorit) tai tutkielmien ohjausta koordinoivaan professori Tero Kilpeläiseen.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=121125

MATS905 Sivuainetutkielma (15 op)

Sisältö: Sivuaineena matematiikan syventäviä opintoja suorittavan tulee laatia sivuainetutkielma pro gradu-tutkielmaa vastaava, mutta suppeampi tutkielma.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=121127

Matematiikan johdantokurssit, opintojen suunnittelu ja harjoittelu

HYVY001 Akateeminen opiskelukyky - muutakin kuin pisteitä (2 op)

Opettajat: Irma Kakkuri, Merja Almonkari, Raili Välimaa, Kaili Kepler-Uotinen, Marja Kokkonen, Hanna Ahola, Kimmo Nieminen
Sisältö: Itsetuntemuksesta hyvinvointia. Tunteiden säätely. Arjenhallinta. Ajankäyttö ja stressinhallinta. Lukeminen ja kirjoittaminen yliopisto-opiskelun perustaitona. Vuorovaikutuksen kuorma ja keveys. Hyvinvoinnin riskitekijät. Vahvuudet ja voimavarat. Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156346

MATM006 Harjoittelu (5 op)

Sisältö: Opiskelijan yhden kuukauden harjoittelu alan tehtävissä vastaa kahta opintopistettä. Harjoittelusta voi saada yhteensä enintään 5 op:n suorituksen. Harjoittelusta sovitaan etukäteen ja harjoitteluajan tehtävistä laaditaan 2-3 sivun kirjallinen selvitys.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=121122

MATY007 LaTeX-kurssi tutkielmien kirjoittajille (0 op)

Opettaja: Ari Lehtonen
Aikataulu: Luentoja ja pääteohjauksia 22.1. alkaen tammi-helmikuussa 2014, LuK-seminaarin yhteydessä.
Sisältö: Opastusta matemaattisten tutkielmien kirjoittamiseen ja TeX-ladontaohjelman käyttöön.
Esitiedot: Tietokoneen (Win/Mac/Linux) peruskäyttö.
Opetusmuodot: Luentoja (kerta/tarpeen mukaan) ja pääteohjauksia pari-kolme/tarpeen mukaan).
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=157357

MATY101 LuK-tutkinnon HOPS (1 op)

Sisältö: Henkilökohtainen opintosuunnitelma LuK-tutkintoa varten tehdään opettajatutorin ohjauksessa ensimmäisen vuoden syyslukukaudella. Tarkempia ohjeita laitoksen www-sivuilla.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=121120

MATY102 FM-tutkinnon HOPS (1 op)

Sisältö: Henkilökohtainen opintosuunnitelma FM-tutkintoa varten tehdään yhdessä opintoneuvojan tai oppiaineen professorin kanssa maisteriopintojen alussa. Tarkempia ohjeita laitoksen www-sivuilla.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=121121

Matematiikan perusopinnot

MATP152 Approbatur 1A (4 op)

Opettaja: Mikko Saarimäki
Aikataulu: Lukuvuosi 2013-14.
Sisältö: Lineaarialgebraa ja analyyttistä geometriaa. Tarkastellaan reaalista vektoriavaruutta ja sen geometriaa, tutustutaan matriisilaskentaan ja lineaarialgebraan sekä sovelletaan tietoutta analyyttiseen geometriaan
Esitiedot: Lukion matematiikka (lyhyt tai pitkä oppimäärä).
Opetusmuodot: Opiskelumateriaalia itsenäisen opiskelun tueksi: Kurssille on painettu kurssikirja ja sen linkitetty verkkokirja, opiskelu- ja harjoittelutehtäviä sekä mallitenttejä ratkaisuineen, interaktiivisia havainnollistuksia ja opiskeluvideoita.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=152694

MATP162 Approbatur 2A (5 op)

Opettaja: Raimo Näkki
Aikataulu: Luennot 30 h 13.1. alkaen ma ja ke 16-18
Sisältö: Integroimisteoriaa ja differentiaaliyhtälöitä. Tarkastellaan integraalifunktioita, integroimiskeinoja ja integroinnin sovelluksia. Tarkastellaan ensimmäisen ja toisen kertaluvun differentiaaliyhtälöitä ja niiden ratkaisemista. Tutustutaan parametrisoituihin käyriin, napakoordinaatteihin ja selvitetään käyrän pituuden ja polkuintegraalin laskeminen.
Esitiedot: Symbolinen laskenta, Approbatur 1 B.
Opetusmuodot: Luennot 30 h, harjoitukset 16 h, ohjaukset 16 h.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=153292

MATP163 Approbatur 2B (5 op)

Opettaja: Raimo Näkki
Aikataulu: Luennot 30 h 11.3. alkaen ma ja ke 16-18
Sisältö: Sarjateoriaa ja usean muuttujan differentiaalilaskentaa. Käsitellään lukusarjojen suppenemista, potenssisarjoja, Taylorin kehitelmiä sekä niiden käyttötapoja. Selvitetään vektorimuuttujan funktion osittaisderivaatta, differentioituvuus ja kuvaajan tangenttitasoarvionti. Käsitellään ääriarvotehtävien ratkaisemista.
Esitiedot: Symbolinen laskenta, Approbatur 1 A ja 1 B.
Opetusmuodot: Luennot 30 h, harjoitukset 14 h, ohjaukset 14 h.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=153447

MATP170 Approbatur 3 (5 op)

Aikataulu: Luennot 12.3. alkaen ti ja to 16-18.
Sisältö: Matematiikan perusopintokurssi sivuaineopiskelijoille. Laajuus 5 op. Sisältö: Diskreettiä ja äärellistä matematiikkaa.
Esitiedot: Lukion lyhyt tai pitkä matematiikka.
Opetusmuodot: Luennot 30 h, ohjaukset 16 h, harjoitukset 16 h, kirjalliset kotitehtävät ja testaava koe.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=153995

Matematiikan aineopinnot

MATA116 Derivaatta ja integraali A (5 op)

Opettaja: Jani Onninen
Aikataulu: Luennot 30 h 16.1 alkaen to ja pe 10-12.
Sisältö: Yhden reaalimuuttujan funktion integraali ja derivaatta, määritelmät ja perusominaisuudet.
Esitiedot: Edellyttää MATP311 ja MATP312 -kurssien tietojen hyvää hallintaa.
Opetusmuodot: Luennot 30 h ja 14 h pienryhmä ohjauksia , joissa ratkotaan opastetusti luentoihin liittyviä tehtäviä. Luennoilla jaetaan kotitehtäviä, joita käsitellään laskuharjoituksissa (yhteensä 7x2 h=14 h) . Laskuryhmässä ratkotaan laskuharjoitustehtäviä.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=153989

MATA117 Derivaatta ja integraali B (5 op)

Opettaja: Jani Onninen
Aikataulu: Luennot 30 h 13.3 alkaen to ja pe 10-12.
Sisältö: Yhden reaalimuuttujan funktion differentiaali- ja integraalilaskentaa, derivaatan ja integroinnin yhteys (analyysin peruslause), diferentiaalilaskentaa, integroimistekniikoita, epäoleelliset integraalit.
Esitiedot: Edellyttää MATA116 -kurssin tietojen hyvää hallintaa.
Opetusmuodot: Luennot 30 h ja 14 h pienryhmä ohjauksia , joissa ratkotaan opastetusti luentoihin liittyviä tehtäviä. Luennoilla jaetaan kotitehtäviä, joita käsitellään laskuharjoituksissa (yhteensä 7x2 h=14 h) . Laskuryhmässä ratkotaan laskuharjoitustehtäviä. Kurssiin liittyy vapaaehtoinen seminaari matematiikan pääaineopiskelijoille (2 op).
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=153990

MATA118 Reaalimuuttujan analyysin perusteet (5 op)

Opettaja: Tero Kilpeläinen
Sisältö: Täydennetään yhden muuttujan reaalianalyysin teoriaa:
- reaalilukujen täydellisyys, Cauchy-jonot , lukujoukkojen supremum ja infimum, monotonisten jonojen raja-arvon olemassaolo, sisäkkäisten välien leikkaus
- osajonot, Bolzano-Weierstrassin lause
- Bolzanon lause, suurimman ja pienimmän arvon olemassaolo jatkuville funktioille
- reaalilukujoukkojen topologian alkeita
Esitiedot: Kurssien "Johdatus matematiikkaan" (MATP101), "Johdatus reaalifunktioihin" (MATP311") ja "Raja-arvot ja jatkuvuus" (MATP312) sisältöjen hallinta.
Opetusmuodot: Luennot 28 h, harjoitukset 7 x 2 = 14 h ja ohjaukset 7 x 2= 14 h
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=153998

MATA122 Lineaarinen algebra ja geometria 2 (4 op)

Opettaja: Mikko Saarimäki
Aikataulu: Luennot 28 h, ma 13.1. alkaen, ma ja ti 10-12.
Sisältö: Kannanvaihto, ominaisarvoteoriaa, symmetriset matriisit, neliömuodot sekä toisen asteen yhtälöt, kartioleikkaukset ja neliöpinnat. Reaaliset vektoriavaruudet, kanta ja dimensio, lineaarikuvaukset, vastaavat matriisit ja dimensiolause. Sisätuloavaruus, adjungaatti ja pns-ratkaisu.
Esitiedot: Lineaarinen algebra ja geometria 1
Opetusmuodot: Luennot 28 h, ohjaukset 14 h, harjoitukset 14 h.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=153480

MATA123 Laskennallinen lineaarinen algebra ja geometria (2 op)

Aikataulu: Luennot 4 h, ti 18.3. ja to 20.3. klo 16-18
Sisältö: Kurssilla käydään läpi numeerisen laskennan esimerkkejä, jotka liittyvät kurssien Lineaarinen algebra ja geometria 1 ja 2 teoriaan. Kurssilla käytetään Matlab-ohjelmistoa, jonka käyttöä opetellaan tietokoneohjauksissa.
Esitiedot: Lineaarinen algebra ja geometria 1 ja 2
Opetusmuodot: Luennot 4 h, pääteohjaukset 8 h
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=157434

MATA125 Matriisilaskenta (4 op)

Opettaja: Mikko Saarimäki
Aikataulu: Keväällä 2014, 4. opintojaksolla, ma 17.3. alkaen, ma ja ti 10-12.
Sisältö: Kompleksinen vektoriavaruus ja sisätulo. Ominaisarvoteorian kertaus. Lineaarikuvauksen ja vastaavan matriisin adjungaatti, itseadjungoituvuus ja normaalius. Matriisin diagonalisoituvuus, spektraaliesitys, definiittisyys ja neliöjuuri. LU-, QR-, polaari- ja singulaariarvohajotelmat. Matriisinormi ja ominaisarvojen sijainti. Iteratiivisia menetelmiä yhtälöryhmien ja ominaisarvojen ratkaisemiseen.
Esitiedot: Lineaarinen algebra ja geometria 1 ja 2 sekä Algebra. Kompleksiluvut.
Opetusmuodot: Luentoja n. 28 h ja harjoituksia n. 14 h.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=157223

MATA128 Euklidinen tasogeometria (4 op)

Opettaja: Päivi Lammi
Aikataulu: Luennot 30 h 11.3. alkaen ti ja to 8-10
Sisältö: Euklidisen tasogeometrian perusteita aksiomaattisesta näkökulmasta.
Opetusmuodot: Luennot 30 h, harjoitukset 14 h
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=153997

MATA146 Tietokoneavusteinen matematiikka (2 op)

Sisältö: MATA147 Tietokoneavusteinen matematiikka (symbolinen): Symbolisen laskentaohjelmiston käytön opastus. Käsitellään ohjelmiston käytön edut ja haitat. Ohjelmistonkäyttöä yhtälöiden ratkaisemisessa, matriisilaskennassa, derivoinnissa, integroinnissa jne. Syksyllä 2013 suoritetaan kurssilla MATP180 Symbolinen laskenta.
Esitiedot: Lineaarinen algebra ja geometria 1 (rinnalla suoritettavana) ja Johdatus reaalifunktioihin)
Opetusmuodot: Kurssi suoritetaan kurssina MATA147 Tietokoneavusteinen matematiikka (Symbolinen)(entinen MATP180 Symbolinen laskenta)
TAI kurssina MATA123 Tietokoneavusteinen matematiikka (numeerinen)(entinen MATA123 Laskennallinen lineaarinen algebra ja geometria)
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=158359

MATA151 Lukuteoria 1 (4 op)

Opettaja: Päivi Lammi
Aikataulu: Luennot 28 h 14.1. alkaen ti ja to 8-10
Sisältö: Kurssilla käsitellään lukuteorian alkeita mm. lukujärjestelmiä, alkulukuteoriaa ja jaollisuutta.
Kurssi korvaa Lukuteorian alkeet kurssin MAT0913.
Opetusmuodot: luennot 28 h, harjoitukset 14 h
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=157454

MATA213 Differentiaalilaskenta 2 (4 op)

Opettaja: Ari Lehtonen
Aikataulu: Luennot 28 h 16.1. alkaen to ja pe 10-12
Sisältö: Funktion approksimointi Taylorin polynomeilla. Yhtälöiden lokaali ratkaiseminen implisiittifunktiolauseen kautta. Johdantoa sileisiin tasa-arvopintoihin, sidottuja ja globaaleja ääriarvotehtäviä.
Esitiedot: Differentiaalilaskenta 1.
Opetusmuodot: Luennot 28 h, harjoitukset 12 h.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=153489

MATA214 Integraalilaskenta 2 (4 op)

Opettaja: Ari Lehtonen
Aikataulu: Luennot 28 h 14.3. alkaen to ja pe 10-12
Sisältö: Johdantoa käyrä- ja pintaintegraaleihin eli riemannilainen integraali polkujen ja yksinkertaisten pintojen suhteen, polun pituus ja pinnan ala. Potentiaalifunktio, Greenin lause tasossa ja perusmuodot Stokesin ja Gaussin lauseista.
Esitiedot: Differentiaalilaskenta 2, Integraalilaskenta 1.
Opetusmuodot: Luennot 28 h, harjoitukset 12 h.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=153490

MATA221 Algebra 1A (5 op)

Opettaja: Jouni Parkkonen
Aikataulu: Luennot 28 h 20.1. alkaen ma ja ti 12-14
Sisältö: Abstraktin algebran alkeita: laskutoimitukset ja homomorfismit, ryhmäteoriaa.
Esitiedot: Lineaarinen algebra ja geometria 1
Opetusmuodot: Luennot 28 h, harjoitukset 14 h.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=154389

MATA222 Algebra 1B (5 op)

Opettaja: Jouni Parkkonen
Aikataulu: Luennot 28 h 17.3. alkaen ma ja ti 12-14
Sisältö: Renkaiden ja kuntien teorian alkeita. Ideaalit, polynomirenkaat.
Esitiedot: Algebra 1A
Opetusmuodot: Luennot 28 h, harjoitukset 14 h.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156338

MATA901 Kypsyysnäyte (0 op)

Sisältö: Kypsyysnäyte on essee, joka kirjoitetaan kandidaatintutkielman aihepiiristä suomen tai ruotsin kielellä. Kypsyysnäytteestä tarkistetaan sekä sisältö että kieliasu. Kirjoittamisesta on sovittava tutkielman ohjaajan kanssa.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=121124

MATA910 LuK-seminaari (3 op)

Aikataulu: Luennot ja seminaari 30 h, 21.1. alkaen ti 16-18. Muut ajat sovitaan ensimmäisellä luennolla.
Sisältö: Seminaarin aikana valittavia aiheita matematiikan alalta. Kurssin yhteydessä on mahdollisuus suorittaa äidinkielen opinnot. Kurssi sopii erityisesti 2. 3. vuoden opiskelijoille, jotka aikovat opettajiksi. Kurssin yhteydessä aloitetaan LuK-tutkielman tekeminen. Seminaariin tulijoilla pitää olla LuK-tutkielman aihe ennen seminaarin alkamista.
Opetusmuodot: Luennot, seminaari, harjoituksia
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=157543

Matematiikan syventävät opinnot

MATS101 Opettajalinjan erikoiskurssi (6 op)

Aikataulu: Alkaa tammikuussa 2014, tarkemmat ajat ilmoitetaan ja sovitaan myöhemmin.
Sisältö: Valittujen lukiomatematiikan aihepiirien matemaattinen käsittely. Vain aineenopettajalinjan syventäviin opintoihin.
Opetusmuodot: Luentoja, kirjallisesti palautettavia harjoitustehtäviä, seminaariesitelmä
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=157370

MATS120 Kompleksianalyysi (10 op)

Opettaja: Antti Käenmäki
Aikataulu: Luennot 60 h (36/60 h) 16.1. alkaen to ja pe 10-12
Sisältö: Kompleksiluvut, kompleksinen differentiointi ja analyyttiset funktiot, Cauchyn integraalilause ja residylaskenta sekä konformikuvausten alkeet. Kurssi voidaan suorittaa joko kuuden tai kymmenen opintopisteen laajuisena.
Esitiedot: Differentiaalilaskenta 1, Integraalilaskenta 1
Opetusmuodot: luennot 60 h, harjoitukset 30 h
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=153987

MATS133 Lien ryhmät (4 op)

Opettaja: Enrico Le Donne
Aikataulu: Luennot 28 h 14.1.2014 alkaen ti ja to 12-14.
Sisältö: Lie bracket, Lie groups, Lie algebras, Lie homomorphsms, exponential map, simply connected Lie groups, Adjoint representation, Haar measure, homogenous manifols. Kurssi luennoidaan englanniksi.
Opetusmuodot: Luennot 28h ja harjoitukset 14 h.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=157354

MATS135 Algebra 2 A (5 op)

Opettaja: Lassi Kurittu
Sisältö: Kuntateoriaa; kunnat, kuntalaajennukset, kuntalaajennuksen aste, algebrallisuus ja transsendenttisuus, harppi ja viivoitin -konstruktiot. Kurssin huipentumana ovat todistukset mm. sille, että algebralliset luvut muodostavat kunnan ja sille, että eräät geometriset konstruktiot, kuten kulman kolmijako ja kuution kahdentaminen ovat mahdottomia.
Esitiedot: Lineaarinen algebra ja geometria 1 ja 2 (erityisesti abstraktin lineaariavaruuden ja lineaarikuvauksen käsitteet) sekä Algebra.
Opetusmuodot: Luennot 24 h, harjoitukset 12 h
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=157264

MATS136 Algebra 2 B (5 op)

Opettaja: Lassi Kurittu
Sisältö: Galois'n teoria; kunta-automorfismit, Galois'n ryhmä, Galois'n vastaavuus, polynomiyhtälön ratkaisu juurien avulla. Kurssi huipentuu lauseeseen, jonka mukaan viidennen asteen yhtälöllä ei ole ratkaisukaavaa siinä mielessä kuin alemmanasteisilla yhtälöillä.
Esitiedot: Lineaarinen algebra ja geometria 1 ja 2 (erityisesti abstraktin lineaariavaruuden ja lineaarikuvauksen käsitteet) sekä Algebra ja Algebra 2A
Opetusmuodot: Luennot 28 h, harjoitukset 12 h
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=157265

MATS199 Valittuja kohtia differentiaaligeometriaa (5 op)

Opettaja: Enrico Le Donne
Aikataulu: Luennot 28 h 18.3. alkaen ti ja to 12-14.
Sisältö: Some of the following results (according to the interest of the audience): integration on manifolds, de Rham cohomology, Laplace-Beltrami operator, Hodge theorem, symmetric spaces, nilpotent Lie groups. Kurssi luennoidaan englanniksi.
Opetusmuodot: Luennot 28 h ja harjoitukset 14 h
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=157355

MATS220 Funktionaalianalyysi (10 op)

Opettaja: Tapio Rajala
Aikataulu: Luennot 60 h 14.1. alkaen ti ja ke 12-14
Sisältö: Hilbert- ja Banach-avaruudet, jatkuvat lineaarikuvaukset, Fourier-sarjat, Bairen kategoria, heikko topologia, operaattorin spektri.
Esitiedot: Topologia, Mitta- ja integraaliteoria.
Opetusmuodot: Luennot 60 h, harjoitukset 30 h.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=153988

MATS254 Martingaaliteoria (4 op)

Opettaja: Matti Vihola
Aikataulu: Luennot 24 h 13.1. alkaen ma 12-14 ja ti 8-10.
Sisältö: Ehdollinen odotusarvo, Diskreettiaikaiset martingaalit, Pysäytyshetket, Doobin pysäytyslause, Doobin suppenemislause, Martingaalien sovelluksia.
Esitiedot: Kurssille osallistujien edellytetään osaavan käsitellä todennäköisyysmittoja ja
odotusarvoja yleisessä otosavaruudessa (tasolla MATA261 Johdatus stokastiikkaan tai
MATS110 Mitta- ja integraaliteoria ). Lisäksi suositellaan kurssi MATA271 Stokastiset
mallit .
Opetusmuodot: Luennot 24 h ja harjoitukset 12 h.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=153993

MATS260 Todennäköisyysteoria 1 (5 op)

Opettaja: Lasse Leskelä
Aikataulu: Luennot 24 h 14.1. alkaen ti 12-14 ja to 10-12.
Sisältö: Todennäköisyyden peruskäsitteet: otosavaruus, tapahtuma-avaruus, todennäköisyysmitta; Riippumattomat ja melkein varmat tapahtumat; Satunnaismuuttuja ja sen jakauma yleisessä otosavaruudessa; Reaaliarvoisen satunnaismuuttujan jakaumafunktio; Satunnaismuuttujan odotusarvo ja sen perusominaisuudet; Riippumattomat satunnaismuuttujat ja tulomitta; Satunnaisvektorin yhteisjakauma ja reunajakaumat.
Esitiedot: Edellytetään MATA280 Stokastiikan perusteet .
Opetusmuodot: Luennot 24 h ja harjoitukset 12 h.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=153992

MATS341 Weak convergence methods for PDE (9 op)

Opettaja: Xiao Zhong
Aikataulu: Luennot 48 h 15.1. alkaen ke 12-14 ja to 10-12.
Sisältö: Young measures, concentration compactness, compensated compactness
Esitiedot: Mitta- ja integraaliteoria ja Funktionaalianalyysi
Opetusmuodot: Luennot 48 h ja harjoitukset 24 h
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=157542

MATS352 Stokastinen analyysi (5 op)

Opettaja: Anni Toivola
Aikataulu: Luennot 24 h 17.3. alkaen ma 12-14 ja ti 8-10.
Sisältö: Brownin liike. Poisson-satunnaismitta. Stokastinen integraali. Itōn kaava.
Esitiedot: Edellytetään todennäköisyysteorian perustiedot tasolla MATS262 Stokastiikka 1 . Suositellaan martingaalien perusteet tasolla MATS254 Martingaaliteoria .
Opetusmuodot: Luennot 24 h ja harjoitukset 12 h.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156335

MATS900 Pro gradu -tutkielma (20-30 op)

Sisältö: Pääaineen syventäviin opintoihin sisältyvän opinnäytteen, pro gradu -tutkielman tavoitteena on perehdyttää tutkielman tekijä johonkin matematiikan (tai stokastiikan) ongelmakokonaisuuteen. Tutkielman aiheen voi hakea, kun kandidaatintutkielma ja syventävät pakolliset opintojaksot on suoritettu; tutkielman aihetta voi myös itse ehdottaa. Opiskelijan tulee olla säännöllisesti yhteydessä tutkielman ohjaajaan. Kun opintosi ovat siinä vaiheessa, että pro gradun teko on ajankohtaista, ota yhteys haluamaasi ohjaajaan (professorit, lehtorit, yliopistonlehtorit ja tutkijatohtorit) tai tutkielmien ohjausta koordinoivaan professori Tero Kilpeläiseen.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=121125

MATS901 Kypsyysnäyte (0 op)

Sisältö: Kypsyysnäyte on essee, joka kirjoitetaan pro gradu tutkielman aihepiiristä suomen tai ruotsin kielellä. Mikäli kandidaatintutkinnossa on hyväksytty kypsyysnäyte, voidaan pro gradu -tutkielman tiivistelmä/johdanto, joka osoittaa kirjoittajan perehtyneisyyden alaan, hyväksyä kypsyysnäytteeksi. Kypsyysnäytteestä tarkistetaan sekä sisältö että kieliasu (kieliasu tarkistetaan pro gradu- tutkielmaan liittyvästä kypsyysnäytteestä, mikäli sitä ei ole aiemmin tarkastettu). Kirjoittamisesta on sovittava tutkielman ohjaajan kanssa.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=121126

MATS905 Sivuainetutkielma (15 op)

Sisältö: Sivuaineena matematiikan syventäviä opintoja suorittavan tulee laatia sivuainetutkielma pro gradu-tutkielmaa vastaava, mutta suppeampi tutkielma.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=121127

• HYVY001 Akateeminen opiskelukyky - muutakin kuin pisteitä, 2 op (syksy, kevät)
• TILP100 Johdatus tilastotieteeseen, 2 op (syksy, kevät)
• TILP150 Tilastomenetelmien peruskurssi, 6 op (syksy, kevät)
• TILP250 Tilastotieteen peruskurssi 1, 5 op (syksy)
• TILP260 Tilastotieteen peruskurssi 2, 5 op (kevät)
• TILP350 SPSS-kurssi, 2 op (syksy, kevät, kesä)
• TILP360 Peruskurssien lopputyö, 3 op (kevät)
• TILP450 Tilastomenetelmien jatkokurssi, 9 op (kevät)
• TILY100 HOPS (LuK-tutkinto), 1 op (syksy, kevät)
• TILY200 HOPS (FM-tutkinto), 1 op (syksy, kevät)

• TILA121 Todennäköisyyslaskenta, 5 op (syksy)
• TILA130 Todennäköisyyslaskenta B, 4 op (syksy)
• TILA141 Tilastollinen päättely 1, 5 op (kevät)
• TILA142 Tilastollinen päättely 2, 5 op (kevät)
• TILA311 Yleistetyt lineaariset mallit 1, 4 op (syksy)
• TILA350 Bayes-tilastotiede 1, 5 op (syksy)
• TILA370 LuK-seminaari, 3 op (kevät)
• TILA380 LuK-tutkielma, 6 op (kevät)
• TILA410 R-kurssi, 2 op (kevät)
• TILA420 SAS-kurssi, 2 op (syksy, kevät)

• TILS120 Matriisilaskenta, 4 op (syksy)
• TILS125 Yleistetyt lineaariset mallit 2, 5 op (syksy)
• TILS150 Teoreettinen tilastotiede 1, 5 op (kevät)
• TILS151 Teoreettinen tilastotiede 2, 5 op (kevät)
• TILS210 Elinaikamallit, 4 op (kevät)
• TILS230 Sekamallit, 4 op (kevät)
• TILS350 Bayes-tilastotiede 2, 5 op (syksy)
• TILS619 Aikasarja-analyysi, 4 op (kevät)
• TILS644 Monimuuttujamenetelmät, 4 op (syksy)
• TILS656 Kokeellisten aineistojen analyysi, 4 op (syksy)
• TILS666 Tilastotieteen historia seminaari, 4 op (syksy)
• TILS690 Harjoittelu, 5 op (kevät, kesä)
• TILS710 Tilastotieteen pro gradu -seminaari, 6 op (syksy, kevät)
• TILS730 Pro gradu -tutkielma, 30 op (syksy, kevät, kesä)
• TILS800 Tilastotiede ja yhteiskunta, 1-3 op (syksy, kevät)
• TILS810 Neuroscience tools, 3 op (syksy)
• TILSxxx Syventävien opintojen seminaari, 0-4 op (kevät)

Tilastotieteen perusopinnot ja opintojen suunnittelu

HYVY001 Akateeminen opiskelukyky - muutakin kuin pisteitä (2 op)

Opettajat: Irma Kakkuri, Merja Almonkari, Raili Välimaa, Kaili Kepler-Uotinen, Marja Kokkonen, Hanna Ahola, Kimmo Nieminen
Sisältö: Itsetuntemuksesta hyvinvointia. Tunteiden säätely. Arjenhallinta. Ajankäyttö ja stressinhallinta. Lukeminen ja kirjoittaminen yliopisto-opiskelun perustaitona. Vuorovaikutuksen kuorma ja keveys. Hyvinvoinnin riskitekijät. Vahvuudet ja voimavarat. Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156346

TILP100 Johdatus tilastotieteeseen (2 op)

Opettaja: Harri Högmander
Aikataulu: Kurssin voi suorittaa lähes koska tahansa.
Sisältö: Kurssilla esitellään, mitä tilastotiede on ja missä sitä käytetään. Tilastotiedettä määritellään pääosin sen moninaisten tutkimuskysymysten kautta. Tämän lisäksi näytetään, miten valtava on sen sovellusten määrä. Kurssilla otetaan katsaus myös todennäköisyyslaskennan perusteisiin. Näiden ohella puhutaan muun muassa jakaumista ja kerrotaan, miksi normaalijakauma on erityinen ja samaan aikaan tavallinen. Kurssilla ei ole paljon laskutehtäviä.
Käsiteltäviä aihepiirejä ovat esimerkiksi:
- Tilastotieteen peruskäsitteitä sekä erilaisia jakaumia
- Graafinen esittäminen ja graafien tulkinta
- Todennäköisyys: klassinen, frekventistinen ja bayesilainen
- Tilastotieteen erilaiset sovelluskohteet: lääketiede, kaverisuhteiden vaikutus elämänvalintoihin, metsäntutkimus, hakukoneille esitettyjen kyselyjen hyödyntäminen…
- Tilastotiedettä sanomalehdessä
- Normaalijakauma - miksi se on erityisessä roolissa tilastotieteessä?
- Pienimmän neliösumman menetelmä
- Tilastotieteen tutkimus ja käyttö jatko-opiskelijoiden silmin
Esitiedot: Kurssin esitiedoiksi riittävät perustaidot matematiikasta ja tietotekniikasta. Osa opetusmateriaalista on englanniksi, joten sitä on myös tarpeen hieman ymmärtää.
Opetusmuodot: Kurssi on verkossa Moodle-ympäristössä osoitteessa moodle.jyu.fi. Siellä sijaitseva opetusmateriaali koostuu lähes kokonaan videoista. Kustakin videosta on lyhyt tentti, jotka koostuvat monivalinta- ja laskutehtävistä.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156957

TILP100 Johdatus tilastotieteeseen (3 op)

Opettaja: Harri Högmander
Aikataulu: Syksy 1. periodi.
Sisältö: Tilastotieteen asemasta ja tehtävästä. Tieteenfilosofiaa. Historiaa. Todennäköisyys. Normaalijakauma. Tilastollinen testaaminen. Graafisesta ja numeerisesta esittämisestä.
Esitiedot: Bayesiläisen ajattelutavan mukaan aineisto muokkaa ennakkokäsityksiä, kunhan nämä eivät ole kategorisen ehdottomia minkään vähänkään mahdollisen suhteen. Avoimin mielin matkaan siis...
Opetusmuodot: luentoja 20 h, luentomonisteen lueskelua, omaa ajattelua.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=152109

TILP150 Tilastomenetelmien peruskurssi (6 op)

Opettaja: Annaliisa Kankainen
Aikataulu: Syyslukukausi.
Sisältö: Itseopiskelua luentomonisteen, Kopan lisämateriaalin ja kirjallisuuden avulla.
Luentomonisteessa käydään läpi perusasioita tilastollisen tutkimuksen vaiheista. Aluksi esitellään empiirisen aineiston hankintamenetelmiä ja miten mielenkiinnon kohteena olevia ominaisuuksia mitataan (muuttujat ja niiden mitta-asteikot). Tämän jälkeen käydään läpi yhden ja kahden muuttujan arvojen kuvailua graafisesti ja tunnusluvuin (esim. keskiarvo ja korrelaatiokerroin) ja näiden tulkintaa. Seuraavaksi tutustutaan tilastollisen päättelyn perusteisiin, kuten todennäköisyyslaskennan alkeisiin, satunnaismuuttujien jakaumiin perusjoukossa sekä tunnuslukujen ja testisuureiden jakaumiin. Varsinaisessa tilastollisessa päättelyssä esitellään estimoinnin perusteita ja keskeisiä tilastollisia testejä, joiden avulla tutkitaan esim. keskiarvojen eroa tai kahden muuttujan välistä riippuvuutta. Esitellään varianssi- ja regressioanalyysin perusteet.
Esitiedot: Matematiikan peruslaskutoimitusten (yhteen-, vähennys-, kerto- ja jakolasku, neliöjuuri, toiseen korotus, prosentti) hyvää hallintaa sekä numeroilla että kirjaimilla. Vastaavien laskujen laskeminen laskimella.
Opetusmuodot: Itsenäinen opiskelu.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=157439

TILP150 Tilastomenetelmien peruskurssi (6 op)

Opettaja: Annaliisa Kankainen
Aikataulu: Luentoja (40 h) ja harjoituksia (14-16 h). Syksy 2. periodi.
Sisältö: Kurssilla opetellaan perusasioita tilastollisen tutkimuksen vaiheista. Aluksi esitellään empiirisen aineiston hankintamenetelmiä ja miten mielenkiinnon kohteena olevia ominaisuuksia mitataan (muuttujat ja niiden mitta-asteikot). Tämän jälkeen käydään läpi yhden ja kahden muuttujan arvojen kuvailua graafisesti ja tunnusluvuin (esim. keskiarvo ja korrelaatiokerroin) ja näiden tulkintaa. Seuraavaksi tutustutaan tilastollisen päättelyn perusteisiin, kuten todennäköisyyslaskennan alkeisiin, satunnaismuuttujien jakaumiin perusjoukossa sekä tunnuslukujen ja testisuureiden jakaumiin. Varsinaisessa tilastollisessa päättelyssä esitellään estimoinnin perusteita ja keskeisiä tilastollisia testejä, joiden avulla tutkitaan esim. keskiarvojen eroa tai kahden muuttujan välistä riippuvuutta. Esitellään varianssi- ja regressioanalyysin perusteet.
Esitiedot: Matematiikan peruslaskutoimitusten (yhteen-, vähennys-, kerto- ja jakolasku, neliöjuuri, toiseen korotus, prosentti)
hyvää hallintaa sekä numeroilla että kirjaimilla. Vastaavien laskujen laskeminen laskimella.
Opetusmuodot: Luennot ja harjoitukset (=demot). Luennoilla ei ole läsnäolopakkoa, kuten ei demoryhmässäkään. Demoryhmässä pitää olla läsnä harjoitustehtävien tarkastuksen ajan saadakseen demopisteitä.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=152154

TILP250 Tilastotieteen peruskurssi 1 (5 op)

Opettajat: Salme Kärkkäinen, Harri Högmander
Aikataulu: Luentoja (24 h) ja harjoituksia (12 h). Syksy 2. periodi
Sisältö: Mitä tilastotiede on? Havaintoaineisto, muuttujat ja mittaaminen. Havaintoaineiston kuvailu. Todennäköisyyslaskennan perusteet. Teoreettiset jakaumat.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=152153

TILP350 SPSS-kurssi (2 op)

Opettajat: Sari Eronen, Annaliisa Kankainen
Aikataulu: Itsenäistä opiskelua. Lv. 2013-14.
Sisältö: Ohjelman rakenne. Aineistotaulukon muodostaminen ja muokkaaminen. Havaintoyksikköjen ryhmittely, osajoukon poimiminen. Havaintoaineistojen yhdistely. Tilastomenetelmien peruskurssin sisältämiä tunnuslukuja, testejä ja analyysejä. Kuvioiden ja taulukoiden muokkaaminen. Yhteydet muihin sovelluksiin.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=152526

TILY100 HOPS (LuK-tutkinto) (1 op)

Opettaja: Annaliisa Kankainen
Sisältö: Henkilökohtainen opintosuunnitelma LuK-tutkintoa varten tehdään tilastotieteen opintoneuvojan ohjauksessa ensimmäisen vuoden syyslukukaudella.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156955

TILY200 HOPS (FM-tutkinto) (1 op)

Opettaja: Annaliisa Kankainen
Sisältö: Henkilökohtainen opintosuunnitelma FM-tutkintoa varten tehdään yhdessä opintoneuvojan tai tilastotieteen professorin kanssa maisteriopintojen alussa.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156954

Tilastotieteen aineopinnot

TILA121 Todennäköisyyslaskenta (5 op)

Opettaja: Annaliisa Kankainen
Aikataulu: Luentoja (24 h) ja harjoituksia (12 h). Syksy 1. periodi.
Sisältö: Todennä­köisyys, sen aksioomat, käsitteistö ja perusominaisuudet, satunnaismuut­tujat, niiden jakaumat ja jakaumien tunnusluvut.
Esitiedot: Matematiikan perusopinnot. Varsinkin integrointi ja derivointi.
Opetusmuodot: Luennot ja harjoitukset
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=152507

TILA130 Todennäköisyyslaskenta B (4 op)

Opettaja: Annaliisa Kankainen
Aikataulu: Luentoja (24 h) ja harjoituksia (12 h). Syksy 2. periodi.
Sisältö: Kertausta satunnaismuuttujista, generoivat funktiot, satunnaismuuttujien muunnosten jakaumat ja tunnusluvut sekä suurten lukujen lait ja keskeinen raja-arvolause.
Esitiedot: Matematiikan perusopinnot, Todennäköisyyslaskenta A.
Opetusmuodot: Luennot ja harjoitukset.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=152516

TILA311 Yleistetyt lineaariset mallit 1 (4 op)

Opettaja: Jukka Nyblom
Aikataulu: Luentoja (24 h) ja harjoituksia (12 h). Luennot 5.9. alkaen. Syksy 1. periodi.
Sisältö: Luentoja 24 h ja harjoituksia 12 h. Kurssi käsittelee yleistettyjen lineaaristen mallien erikoistapauksia, joissa vaste on jatkuva (tavallinen lineaarinen regressio), dikotominen (logistinen regressio) tai lukumäärävaste (Poisson-regressio). Kurssilla keskitytään näiden menetelmien ymmärtämiseen. Kurssilla opiskellaan R:n (tilastollinen ohjelmointikieli) käyttöä mallittamisessa, laskennassa ja grafiikassa.
1. Lineaarinen regressio: yksi prediktori, useita prediktoreita, interaktio, tilastollinen päättely, aineiston ja mallin graafinen esitys, olettamukset ja diagnostiikka, ennustaminen ja validointi, lineaariset muunnokset, keskistäminen ja stadandointi, korrelaatio ja "regressio kohti keskiarvoa", logaritmimuunnos, muut muunnokset, mallin rakentaminen ennustamista varten,
2. Logistinen regressio: dikotominen vaste, kertoimien tulkinta, formulointi latentin muuttujan avulla, logistisen regressiomallin rakentaminen, interaktiot logistisessa regressiossa, sovitetun mallin arviointi ja diagnostiikka, devianssi, prediktiivisiä vertailuja, mallin identifioituvuus.
3. Poisson-regressio ja log-lineaariset mallit : lukumäärävaste, kertoimien tulkinta, Poisson-regressio ja altistus-prediktori, devianssi, binomi- ja Poisson-mallin erot, kontingenssitaulut, jäännökset ja mallin diagnostiikka.
Esitiedot: Todennäköisyyslaskenta osat A ja B, R-kurssi, Matemaattinen tilastotiede 1 tai Tilastollinen päättely 1 ja 2.
Opetusmuodot: Luennot ja harjoitukset
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=152528

TILA350 Bayes-tilastotiede 1 (5 op)

Opettaja: Jukka Nyblom
Aikataulu: Syksy 1. periodi
Sisältö: Kurssi käsittelee Bayes-tilastotieteen perusteita. Kurssilla esitellään 1. bayesialainen todennäköisyystulkinta, 2. Bayesin kaava, 3. priori- ja posteriojakaumat, 4. prediktiivinen jakauma, 5. yleisesti käytettyjen jakaumien konjugaattipriorit ja 6. johdanto hierarkkisiin malleihin ja mallikritiikkiin. Esimerkeissä käytetään R ja BUGS-ohjelmistoja.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=152527

TILA420 SAS-kurssi (2 op)

Aikataulu: Kurssi järjestetään syksyn 2. periodin aikana. Aikataulu ilmoitetaan myöhemmin.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=152576

Tilastotieteen syventävät opinnot

TILS120 Matriisilaskenta (4 op)

Opettaja: Annaliisa Kankainen
Aikataulu: Syksy 1. periodi
Sisältö: Kurssin tarkoituksena on antaa matriisilaskennan perusvalmiudet erityisesti tilastotieteen opiskelua varten. Matriisilaskennan käsitteiden ja tulosten tulkinta liitetään tilastotieteessä tavanomaisten lineaaristen mallien ja monimuuttujamenetelmien käsitteisiin. Numeeriset laskut tehdään R-ohjelmistolla. Sisällysluettelo: 1. Matriisit, 2. Neliömatriisit, 3. Determinantti, 4. Käänteismatriisi, 5. Matriisin aste, 6. Ositetut matriisit, 7. Ortogonaaliset matrisit, 8. Matriisien neliömuodot, 9. Matriisien differentiaalilaskentaa, 10. Idempotentit matriisit ja projektiot, 11. Ominaisarvot ja -vektorit
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=152517

TILS125 Yleistetyt lineaariset mallit 2 (5 op)

Opettaja: Jukka Nyblom
Aikataulu: Luentoja (24 h) ja harjoituksia (12 h). Luennot 29.10. alkaen. Syksyn 2. periodi.
Sisältö: Luentoja 24 h. Kurssi on jatkoa kurssille Yleistetyt lineaariset mallit 1 (YLM1) ja käsittelee yhden jatkuvan tai diskreetin vasteen mallittamista yleistetyn lineaarisen mallin kehikossa. Erityisesti tarkastellaan tavallista lineaarista regressiota, logistista regressiota ja Poisson-regressiota. Tällä kurssilla perustellaan YLM1:n tuloksia ja käytäntäntöja teoreettisin tarkasteluin.
1. Lineaarinen regressio: estimointi testit ja luottamusvälit, Bayes-lähestymistapa, ennustaminen, luokittelevat ja jatkuvat selittäjät, mallin valinta, mallin diagnostiikka, painotettu pienimmän neliösumman menetelmä, hierarkkinen luokittelu, aikasarjaregressio,
2. Logistinen regressio: uskottavuusfunktio ja estimointi, devianssi, jäännökset ja mallin diagnostiikka, ylihajonta,
3. Poisson-regressio ja log-lineaariset mallit: uskottavuusfunktio ja estimointi, devianssi, kontingenssitaulut, jäännökset ja mallin diagnostiikka, ylihajonta
Esitiedot: Todennäköisyyslaskenta osat A ja B, R-kurssi, Matemaattinen tilastotiede 1, Yleistetyt lineaariset mallit 1
Opetusmuodot: Luennot ja harjoitukset
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=152529

TILS350 Bayes-tilastotiede 2 (5 op)

Opettaja: Antti Penttinen
Aikataulu: Syksy 2. periodi.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=152567

TILS644 Monimuuttujamenetelmät (4 op)

Opettaja: Salme Kärkkäinen
Aikataulu: Syksy 2. periodi.
Sisältö: Matriisilaskennan kertaus tarvittaessa. Moniulotteinen jakauma ja sen kuvailu.Moniulotteinen normaalijakauma. Pääkomponenttianalyysi. Faktorianalyysi. Moniulotteisen normaalijakauman ja sen parametreihin liittyviä tarkasteluja. Monimuuttujainen varianssianalyysi. Kanoninen erotteluanalyysi. Luokitteluanalyysi. Kanoninen analyysi. Kurssilla käytetään SAS/R-ohjelmistoja. Kurssilla menetelmien esittely tehdään matriisien kautta. Kurssi on siten ensi sijaisesti suunnattu tilastotieteen aineopintoja suorittaville opiskelijoille.
Esitiedot: Tilastotieteen peruskurssit 1 ja 2, matriisilaskennan alkeet tai lineaariset mallit, ja SAS-ohjelmiston perustuntemus.
Opetusmuodot: Luennot:Kurssilla menetelmien esittely tehdään matriisien kautta. Kurssi on siten ensi sijaisesti suunnattu tilastotieteen pääaineopintoja suorittaville opiskelijoille. Kurssilla käytetään SAS-ohjelmistoa.Kurssia varten tehdään luentorunko, joka jaetaan luennolla. Luennoilla ja harjoituksissa luentomonistetta täydennetään ja jos ei osallistu opetustilaisuuksiin, niin kurssirungossa mainittuja asioita on syytä opiskella myös kirjallisuudesta.
Seminaariesitykset (tämä osuus varmistetaan myöhemmin, kun selviää, saadaanko aineistoja): Alustavasti on suunniteltu, että kurssin loppupuolella osa luennoista ja harjoitusajoista käytetään kurssilaisten seminaariesityksiin. Esitelmän voi tehdä pari- tai ryhmätyönä (maksimi 3 henkeä) aiheen laajuudesta riippuen. Esitelmän pituus on 15-20 min (osallistujamäärästä riippuen). Esitelmän aiheen voi valita seuraavista vaihtoehdoista: a) aineiston analysointi kurssin menetelmällä tai b) kurssin aiheeseen liittyvään artikkeliin tutustuminen.
Harjoitustehtävät julkaistaan Kopassa. HUOM! Demojen kirjallisia palautuksia otetaan vastaan vain hyvästä syystä. Asiasta on aina neuvoteltava luennoitsijan kanssa erikseen hyvissä ajoin. Demotehtävien vastaukset pitää palauttaa ennen ko. demokertaa. Jos tehtävät on palautettu kirjallisina, sillä kerralla ansaituista demopisteistä saa vain puolet.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=152573

TILS656 Kokeellisten aineistojen analyysi (4 op)

Opettaja: Antti Penttinen
Aikataulu: Syksy 1. periodi.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=152566

TILS666 Tilastotieteen historia seminaari (4 op)

Opettaja: Harri Högmander
Aikataulu: Seminaari alkaa yleiskatsauksella tilastotieteen historiaan perjantaina xx.9. klo 12—15 salissa MaA210. Sen jälkeen seminaari kokoontuu seuraavina perjantai-iltapäivinä samaan aikaan samassa paikassa enintään xx.12. saakka.
Sisältö: Seminaarissa on tarkoitus käydä läpi tilastotieteen keskeisiä saavutuksia huipulta huipulle. Painopiste on enemmän asioissa kuin henkilöissä. Tällaisia aiheita ovat esim. pienin neliösumma, käänteinen todennäköisyys, tilastografiikka, keskeinen raja-arvolause, normaalijakauma, otosvaihtelun mittaaminen, korrelaatio, regressio, t-jakauma, Pearson—Fisher-kiistan synty, suurin uskottavuus, todennäköisyyden aksiomatisointi, survey-otanta, bootstrap ja Markov chain Monte Carlo. Toki muitakin aiheita voi ehdottaa.
Opetusmuodot: Seminaari.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=152506

TILS710 Tilastotieteen pro gradu -seminaari (6 op)

Opettaja: Jukka Nyblom
Sisältö: Seminaarin tarkoituksena on edistää pro gradu -tutkielman valmistumista. Seminaari kestää kaksi lukukautta. Jokainen opiskelija pitää molempina lukukausina esitelmän ja opponoi yhden esitelmän. Seminaarissa opetellaan kirjoittamaan tieteellistä tekstiä ja tieteellisten tulosten suullista esittämistä.
Esitiedot: LuK tutkielma hyväksytty
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=152531

TILS730 Pro gradu -tutkielma (30 op)

Opettaja: Jukka Nyblom
Sisältö: Pro gradu -tutkielman tavoitteena on perehdyttää tutkielman tekijä johonkin tilastotieteen ongelmakokonaisuuteen. Gradujen aiheita ja ohjausta koordinoi professori Jukka Nyblom, johon gradua suunnittelevan opiskelijan tulee olla yhteydessä. Tutkielman aiheen voi myös itse ehdottaa. Tutkielman tekijät osallistuvat TILS710 Pro gradu -seminaariin
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156952

TILS800 Tilastotiede ja yhteiskunta (1-3 op)

Opettajat: Salme Kärkkäinen, Annaliisa Kankainen, Harri Högmander, Antti Penttinen, Jukka Nyblom, Juha Karvanen
Sisältö: Kurssin tavoitteena on tuoda tilastotiedettä esille julkisessa keskustelussa ja yleistajuisissa julkaisuissa. Kurssilla opiskelija laatii itsenäisesti yleistajuisen kirjoituksen tai muun teoksen ja tarjoaa sitä julkaistavaksi esimerkiksi sanomalehdessä. Kirjoitus voi esimerkiksi kertoa jostakin tilastotieteen sovelluksesta tai tilastotiedettä voidaan käyttää yhteiskunnallisessa argumentoinnissa. Aiheen valinnasta tulee sopia ennen työn aloittamista tilastotieteen professorin tai lehtorin kanssa. 1 op:n laajuiseksi suoritukseksi lasketaan esimerkiksi mielipidekirjoitus, lyhyt uutisartikkeli, julkaistu video, yleisöesitelmä tai blogin säännöllinen ylläpito. 2 op:n laajuiseksi suoritukseksi lasketaan esimerkiksi kuvitettu uutisartikkeli, merkittävä yleisöesitelmä tai materiaalin tekeminen radio- tai tv-ohjelmaan. 3 op:n laajuiseksi suoritukseksi lasketaan esimerkiksi korkeatasoinen artikkeli laajalevikkisessä lehdessä tai laajasti tilastotiedettä käsittelevä radio- tai tv-ohjelma.
Esitiedot: Kurssi sopii valinnaiseksi syventävien opintojen kurssiksi ja sitä voi suositella myös jatko-opiskelijoille. Toisaalta kurssi käy myös valinnaiseksi aineopinto- ja sivuainekurssiksi.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156256

TILS810 Neuroscience tools (3 op)

Opettajat: Tiina Parviainen, Tuomo Sipola, Juha Karvanen
Aikataulu: Autumn 2013
Sisältö: This course includes a short introduction to basic metholodogy in electromagnetic brain imaging; experimental design, terminology and analysis. Examples of the use of Matlab and Python environments, as well as analysis packages for EEG/MEG data analysis (MNE, SPM/Fieldtrip, EEGlab), will be presented. Students will analyze real data using one of the tools, and present the results in a seminar.
Esitiedot: Some experience either in programming (e.g. Matlab, Python) or in experimental research. Suitable majors are, for instance, Psychology, Statistics, Computer Science, Information Technology, Cognitive Science, Music, Sport Sciences, Education, Physics. Studies of at least two years are recommended.
Opetusmuodot: Lectures and practical work.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=149241

Tilastotieteen perusopinnot ja opintojen suunnittelu

HYVY001 Akateeminen opiskelukyky - muutakin kuin pisteitä (2 op)

Opettajat: Irma Kakkuri, Merja Almonkari, Raili Välimaa, Kaili Kepler-Uotinen, Marja Kokkonen, Hanna Ahola, Kimmo Nieminen
Sisältö: Itsetuntemuksesta hyvinvointia. Tunteiden säätely. Arjenhallinta. Ajankäyttö ja stressinhallinta. Lukeminen ja kirjoittaminen yliopisto-opiskelun perustaitona. Vuorovaikutuksen kuorma ja keveys. Hyvinvoinnin riskitekijät. Vahvuudet ja voimavarat. Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156346

TILP100 Johdatus tilastotieteeseen (2 op)

Opettaja: Harri Högmander
Aikataulu: Kurssin voi suorittaa lähes koska tahansa.
Sisältö: Kurssilla esitellään, mitä tilastotiede on ja missä sitä käytetään. Tilastotiedettä määritellään pääosin sen moninaisten tutkimuskysymysten kautta. Tämän lisäksi näytetään, miten valtava on sen sovellusten määrä. Kurssilla otetaan katsaus myös todennäköisyyslaskennan perusteisiin. Näiden ohella puhutaan muun muassa jakaumista ja kerrotaan, miksi normaalijakauma on erityinen ja samaan aikaan tavallinen. Kurssilla ei ole paljon laskutehtäviä.
Käsiteltäviä aihepiirejä ovat esimerkiksi:
- Tilastotieteen peruskäsitteitä sekä erilaisia jakaumia
- Graafinen esittäminen ja graafien tulkinta
- Todennäköisyys: klassinen, frekventistinen ja bayesilainen
- Tilastotieteen erilaiset sovelluskohteet: lääketiede, kaverisuhteiden vaikutus elämänvalintoihin, metsäntutkimus, hakukoneille esitettyjen kyselyjen hyödyntäminen…
- Tilastotiedettä sanomalehdessä
- Normaalijakauma - miksi se on erityisessä roolissa tilastotieteessä?
- Pienimmän neliösumman menetelmä
- Tilastotieteen tutkimus ja käyttö jatko-opiskelijoiden silmin
Esitiedot: Kurssin esitiedoiksi riittävät perustaidot matematiikasta ja tietotekniikasta. Osa opetusmateriaalista on englanniksi, joten sitä on myös tarpeen hieman ymmärtää.
Opetusmuodot: Kurssi on verkossa Moodle-ympäristössä osoitteessa moodle.jyu.fi. Siellä sijaitseva opetusmateriaali koostuu lähes kokonaan videoista. Kustakin videosta on lyhyt tentti, jotka koostuvat monivalinta- ja laskutehtävistä.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156957

TILP150 Tilastomenetelmien peruskurssi (6 op)

Opettaja: Annaliisa Kankainen
Aikataulu: Kevätlukukausi. Itsenäistä opiskelua.
Sisältö: Opiskelu luentomonisteen, Kopan lisämateriaalin ja kirjallisuuden avulla.
Luentomonisteessa käydään läpi perusasioita tilastollisen tutkimuksen vaiheista. Aluksi esitellään empiirisen aineiston hankintamenetelmiä ja miten mielenkiinnon kohteena olevia ominaisuuksia mitataan (muuttujat ja niiden mitta-asteikot). Tämän jälkeen käydään läpi yhden ja kahden muuttujan arvojen kuvailua graafisesti ja tunnusluvuin (esim. keskiarvo ja korrelaatiokerroin) ja näiden tulkintaa. Seuraavaksi tutustutaan tilastollisen päättelyn perusteisiin, kuten todennäköisyyslaskennan alkeisiin, satunnaismuuttujien jakaumiin perusjoukossa sekä tunnuslukujen ja testisuureiden jakaumiin. Varsinaisessa tilastollisessa päättelyssä esitellään estimoinnin perusteita ja keskeisiä tilastollisia testejä, joiden avulla tutkitaan esim. keskiarvojen eroa tai kahden muuttujan välistä riippuvuutta. Esitellään varianssi- ja regressioanalyysin perusteet.
Esitiedot: Matematiikan peruslaskutoimitusten (yhteen-, vähennys-, kerto- ja jakolasku, neliöjuuri, toiseen korotus, prosentti)
hyvää hallintaa sekä numeroilla että kirjaimilla. Vastaavien laskujen laskeminen laskimella.
Opetusmuodot: Itsenäinen opiskelu.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=157440

TILP150 Tilastomenetelmien peruskurssi (6 op)

Opettaja: Annaliisa Kankainen
Aikataulu: Luentoja (40 h) ja harjoituksia (14-16 h). Kevät 2. periodi.
Sisältö: Kurssilla opetellaan perusasioita tilastollisen tutkimuksen vaiheista. Aluksi esitellään empiirisen aineiston hankintamenetelmiä ja miten mielenkiinnon kohteena olevia ominaisuuksia mitataan (muuttujat ja niiden mitta-asteikot). Tämän jälkeen käydään läpi yhden ja kahden muuttujan arvojen kuvailua graafisesti ja tunnusluvuin (esim. keskiarvo ja korrelaatiokerroin) ja näiden tulkintaa. Seuraavaksi tutustutaan tilastollisen päättelyn perusteisiin, kuten todennäköisyyslaskennan alkeisiin, satunnaismuuttujien jakaumiin perusjoukossa sekä tunnuslukujen ja testisuureiden jakaumiin. Varsinaisessa tilastollisessa päättelyssä esitellään estimoinnin perusteita ja keskeisiä tilastollisia testejä, joiden avulla tutkitaan esim. keskiarvojen eroa tai kahden muuttujan välistä riippuvuutta. Esitellään varianssi- ja regressioanalyysin perusteet.
Esitiedot: Matematiikan peruslaskutoimitusten (yhteen-, vähennys-, kerto- ja jakolasku, neliöjuuri, toiseen korotus, prosentti)
hyvää hallintaa sekä numeroilla että kirjaimilla. Vastaavien laskujen laskeminen laskimella.
Opetusmuodot: Luennot ja harjoitukset (=demot). Luennoilla ei ole läsnäolopakkoa, kuten ei demoryhmässäkään. Demoryhmässä pitää olla läsnä harjoitustehtävien tarkastuksen ajan saadakseen demopisteitä.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=152409

TILP260 Tilastotieteen peruskurssi 2 (5 op)

Opettaja: Harri Högmander
Aikataulu: Luentoja 24 h ja demoja 12 h. Kevät 1. periodi.
Sisältö: Otantajakauma. Piste-estimointi. Malliperusteinen tilastollinen päättely: luottamusvälit ja merkitsevyystestit. Lineaarinen regressiomalli. Varianssianalyysin perusteet. Otantamenetelmistä. Tilastollisista koeasetelmista. Aineistonhankinnan erikoiskysymyksiä. Bayes-tilastotiedettä.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=150616

TILP350 SPSS-kurssi (2 op)

Opettajat: Sari Eronen, Annaliisa Kankainen
Aikataulu: Itsenäistä opiskelua. Lv. 2013-14.
Sisältö: Ohjelman rakenne. Aineistotaulukon muodostaminen ja muokkaaminen. Havaintoyksikköjen ryhmittely, osajoukon poimiminen. Havaintoaineistojen yhdistely. Tilastomenetelmien peruskurssin sisältämiä tunnuslukuja, testejä ja analyysejä. Kuvioiden ja taulukoiden muokkaaminen. Yhteydet muihin sovelluksiin.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=152526

TILP360 Peruskurssien lopputyö (3 op)

Opettajat: Annaliisa Kankainen, Harri Högmander
Aikataulu: Kevät 2. periodi.
Sisältö: Harjoitustyönä tehdään pieni tilastollinen tutkimus annetusta aineistosta, aiheiden jakotilaisuudessa jaetaan tehtävälista. Lopputyön aiheen saa hakea, kun Tilastotieteen peruskurssi 1 ja SPSS-kurssi on suoritettu ja kun Tilastotieteen peruskurssi 2:n osalta on vähintään ilmoittauduttu tenttiin. Työ on pakollinen osa tilastotieteen aineopintokokonaisuutta ja tilastotiedettä sivuaineena opiskeleville vapaaehtoinen.
Esitiedot: Lopputyön aiheen saa hakea, kun Tilastotieteen peruskurssi 1 ja SPSS-kurssi on suoritettu (tai suoritetaan pian) ja kun Tilastotieteen peruskurssi 2:n osalta on vähintään ilmoittauduttu tenttiin.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=152503

TILP450 Tilastomenetelmien jatkokurssi (9 op)

Opettajat: Salme Kärkkäinen, Annaliisa Kankainen, Harri Högmander
Aikataulu: Luentoja (48 h)ja harjoituksia (12 h). Kevät 1. ja 2. periodi.
Sisältö: Kurssi koostuu neljästä kiinteästä osa-alueiden perusteista (varianssianalyysi, regressioanalyysi, monimuuttujamenetelmät 1, monimuuttujamenetelmät 2) sekä kahdesta vaihtuvasta osa-alueesta (kyselytutkimusten metodiikka, aikasarja-analyysi, toistomittausten analyysi, log-lineaariset mallit). Kurssia ei voi suorittaa osissa vaan se suoritetaan kokonaan yhden lukukauden aikana. Kuhunkin osa-alueeseen liittyy pakollinen SPSS-harjoitus, joka tehdään omatoimisesti tai mikroluokkademoissa. HUOM! Kurssi on tarkoitettu niille (väh. 3. vuoden) sivuaineopiskelijoille, jotka eivät tee tilastotieteen perusopintoja enempää. Suoritustapa: 2 välikoetta tai loppukoe. Kurssia ei voi suorittaa kirjatenttinä eikä yksittäisinä osioina, osasuorituksia ei voi siirtää.
Esitiedot: Tilastotieteen peruskurssit 1 ja 2 tai Tilastomenetelmien peruskurssi sekä SPSS-kurssi.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=152435

TILY100 HOPS (LuK-tutkinto) (1 op)

Opettaja: Annaliisa Kankainen
Sisältö: Henkilökohtainen opintosuunnitelma LuK-tutkintoa varten tehdään tilastotieteen opintoneuvojan ohjauksessa ensimmäisen vuoden syyslukukaudella.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156955

TILY200 HOPS (FM-tutkinto) (1 op)

Opettaja: Annaliisa Kankainen
Sisältö: Henkilökohtainen opintosuunnitelma FM-tutkintoa varten tehdään yhdessä opintoneuvojan tai tilastotieteen professorin kanssa maisteriopintojen alussa.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156954

Tilastotieteen aineopinnot

TILA141 Tilastollinen päättely 1 (5 op)

Opettaja: Antti Penttinen
Aikataulu: Kevät 1. periodi.
Sisältö: 1. Johdanto 2. Satunnaisvaihtelu 3. Aineiston reduktio 4. Tyhjentävät tunnusluvut 5. Uskottavuus 6. Parametrien estimointi - yleistä 7. Suuret otokset - asymptotiikka 8. Estimaattorin konstruointiperiaatteita I 9. Estimaattorin konstruointiperiaatteita II - suurimman uskottavuuden menetelmä
Esitiedot: Perustiedot usean muuttujan derivoinnista ja integroinnista (matematiikan perusopinnot), todennäköisyyslaskenta (tn-laskenta A ja B), R-ohjelmointi.
Opetusmuodot: 4 t luentoja ja 2 t harjoituksia viikossa 6 viikon ajan. Lisäksi kurssiin liittyy palautettavia harjoitustehtäviä. Harjoitukset ovat oleellinen osa kurssia ja osa suoritusta.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=152563

TILA142 Tilastollinen päättely 2 (5 op)

Opettaja: Antti Penttinen
Aikataulu: Kevät 2. periodi.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=152565

TILA370 LuK-seminaari (3 op)

Opettajat: Annaliisa Kankainen, Harri Högmander
Aikataulu: Kevät 1. ja 2. periodi
Sisältö: Alustava sisältö: Seminaarin teemana on reaalisten havaintoaineistojen data-analyysi aineopintotason tilastollisilla menetelmillä, esimerkiksi lineaarisilla malleilla (regressio- ja varianssianalyysi) tai monimuuttujamenetelmillä. Opiskelijoille annetaan havaintoaineistot (myös oma aineisto mahdollinen) itsenäisesti analysoitavaksi. Aineistot ovat peräisin todellisista tutkimusprojekteista. Suoritetut analyysit raportoidaan seminaarissa kirjallisesti ja suullisesti (=seminaariesitelmä). Seminaarin jälkeen aiheesta kirjoitetaan LuK-tutkielma, josta kirjoitetaan maturiteetti.
Esitiedot: Tilastotieteen aineopinnoista valtaosa.
Opetusmuodot: Seminaari-istunnot, seminaaritöiden ohjaus.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=152504

TILA380 LuK-tutkielma (6 op)

Opettajat: Annaliisa Kankainen, Harri Högmander
Aikataulu: Kevään 2. periodi
Sisältö: Kirjallinen opinnäyte, joka sisältyy kandidaatin tutkintoon tilastotieteen aineopintoihin. Aiheet perustuvat aineopintokurssien pohjalle ja ne annetaan LuK -seminaarin yhteydessä.
Esitiedot: Tilastotieteen aineopinnot. Erityisesti LuK-seminaari.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156124

TILA410 R-kurssi (2 op)

Opettaja: Salme Kärkkäinen
Aikataulu: Kurssi (16 h) pidetään kevätlukukauden alussa.
Sisältö: Kurssin tarkoituksena on opettaa R-ohjelmoinnin alkeet sekä R-funktioiden käyttöä tilastotieteessä.
Esitiedot: Suositellaan mutta ei oleteta tilastotieteen perusopintoja, matriisilaskennan peruskäsitteiden tuntemista sekä ohjelmoinnin alkeita (kuten Ohjelmointi 1).
Opetusmuodot: 4x4h luentoja ja harjoituksia.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=152574

TILA420 SAS-kurssi (2 op)

Aikataulu: Kurssi järjestetään kevään 2. periodin aikana. Aikataulu ilmoitetaan myöhemmin.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=152577

Tilastotieteen syventävät opinnot

TILS150 Teoreettinen tilastotiede 1 (5 op)

Opettaja: Juha Karvanen
Aikataulu: Kevät 1. periodi.
Sisältö: Kurssi käsittelee tilastollisen mallinnuksen yleisiä periaatteita. Kurssi lähtee liikkeelle kausaalimalleista ja etenee tilastollisen mallinnuksen periaatteisiin ja menetelmiin. Simulointia käytetään esitettyjen asioiden havainnollistamiseen.
Esitiedot: Tilastollinen päättely 1 ja 2 (aiempi Matemaattinen tilastotiede 1)
Opetusmuodot: luennot ja harjoitukset
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=152570

TILS151 Teoreettinen tilastotiede 2 (5 op)

Opettaja: Juha Karvanen
Aikataulu: Kevät 2. periodi
Sisältö: Kurssi käsittelee tilastollista päättelyä puuttuvan tiedon tapauksessa.
Opetusmuodot: luennot + demot + harjoitustyö
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=152571

TILS210 Elinaikamallit (4 op)

Opettaja: Juha Karvanen
Aikataulu: Luennot (28 h) ja harjoitukset (14 h). Kurssi luennoidaan syksyn 2. periodilla.
Sisältö: Kurssilla esitellään elinaika-aineiston peruskäsitteitä kuten välttöfunktio, vaarafunktio ja kumulatiivinen vaarafunktio. Näiden estimointia käsitellään luokittelemattomien, luokiteltujen ja sensuroitujen havaintojen tapauksissa. Välttöfunktioiden estimointiin ja vertailuun käytetään parametrittomia, semiparametrisia ja parametrisia menetelmiä (esim. elinaikataulukot, Kaplan-Maierin estimaatit, rank-testit, Coxin suhteellisen vaaran malli, parametriset mallit, jne.). Menetelmien käyttöä harjoitellaan SAS- ja R-ohjelmistojen avulla.
Esitiedot: Matemaattinen tilastotiede 1, Todennäköisyyslaskenta A ja B.
Opetusmuodot: Luennot (24 h) ja harjoitukset (12 h).
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=152569

TILS230 Sekamallit (4 op)

Opettaja: Salme Kärkkäinen
Aikataulu: Kurssi luennoidaan kevään 2. periodin aikana.
Sisältö: Sekamallit ovat yleistettyjen lineaaristen mallien laajennuksia. Niitä voidaan käyttää tilanteissa, joissa aineisto sisältää korreloituneita havaintoja (klusteroidut havainnot, toistomittaukset, pitkittäistutkimusten aineistot, spatiaalinen data, jne.) Sekamalli määritellään lisäämällä tavalliseen (yleistettyyn) lineaariseen malliin satunnaisosa. Tämä määrää vastemuuttujien kovarianssirakenteen ja mahdollistaa sen, että sekamallien avulla voidaan analysoida aineistoja, joissa vastemuuttujat ovat riippuvia ja niiden varianssit ovat erisuuria. Kurssilla käydään läpi sekamallien perusteoriaa (mallien määrittely, parametrien estimointi, ennustaminen). Kurssin pääpaino on lineaarisissa sekamalleissa, mutta aikataulun salliessa tarkastellaan myös yleistettyjä lineaarisia sekamalleja. Teorian lisäksi käydään läpi erilaisia sekamallien sovelluksia. Menetelmien käyttöä harjoitellaan R-ohjelmiston avulla.
Esitiedot: R-ohjelmointi, Matemaattinen tilastotiede 1, Johdatus tilastolliseen mallintamiseen.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=152575

TILS619 Aikasarja-analyysi (4 op)

Opettaja: Sara Taskinen
Aikataulu: Kevät 2. periodi.
Sisältö: Aikasarjalla tarkoitetaan peräkkäisinä ajanhetkinä mitattua havaintojoukkoa. Tällaisia sarjoja esiintyy useilla tilastotieteen sovellusaloilla (mm. taloustieteet, tekniikka, lääketieteet). Aikasarjoille on ominaista peräkkäisten havaintojen riippuvuus, ja se tulee ottaa mallintamisessa huomioon. Kurssilla esitellään aikasarja-analyysin peruskäsitteitä sekä perehdytään aikasarjojen graafiseen kuvailuun, mallin valintaan, estimointiin sekä ennustamiseen. Kurssin pääpaino on yksinkertaisten aika-alueen aikasarjamallien (ARIMA) teoriassa, mutta aikataulun salliessa tarkastellaan myös taajuusalueen menetelmiä sekä tila-avaruusmalleja. Teorian lisäksi tarkastellaan käytännön sovelluksia. Menetelmien käyttöä harjoitellaan R-ohjelmiston avulla.
Esitiedot: R-ohjelmointi, Todennäköisyyslaskenta A ja B.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=152568

TILS690 Harjoittelu (5 op)

Aikataulu: Harjoitteluun hausta tiedotetaan tiedotetaan erikseen laitoksen www-sivuilla.
Sisältö: Laitoksen hyväksymässä harjoittelupaikassa suoritetusta työharjoittelusta on mahdollista saada valinnainen opintojakso. Opiskelijan yhden kuukauden harjoittelu alan tehtävissä vastaa kahta opintopistettä. Harjoittelusta voi saada yhteensä enintään 5 op:n suorituksen. Harjoittelusta sovitaan etukäteen ja harjoitteluajan tehtävistä laaditaan 2-3 sivun kirjallinen selvitys.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=121131

TILS710 Tilastotieteen pro gradu -seminaari (6 op)

Opettaja: Jukka Nyblom
Sisältö: Seminaarin tarkoituksena on edistää pro gradu -tutkielman valmistumista. Seminaari kestää kaksi lukukautta. Jokainen opiskelija pitää molempina lukukausina esitelmän ja opponoi yhden esitelmän. Seminaarissa opetellaan kirjoittamaan tieteellistä tekstiä ja tieteellisten tulosten suullista esittämistä.
Esitiedot: LuK tutkielma hyväksytty
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=152536

TILS730 Pro gradu -tutkielma (30 op)

Opettaja: Jukka Nyblom
Sisältö: Pro gradu -tutkielman tavoitteena on perehdyttää tutkielman tekijä johonkin tilastotieteen ongelmakokonaisuuteen. Gradujen aiheita ja ohjausta koordinoi professori Jukka Nyblom, johon gradua suunnittelevan opiskelijan tulee olla yhteydessä. Tutkielman aiheen voi myös itse ehdottaa. Tutkielman tekijät osallistuvat TILS710 Pro gradu -seminaariin
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156952

TILS800 Tilastotiede ja yhteiskunta (1-3 op)

Opettajat: Salme Kärkkäinen, Annaliisa Kankainen, Harri Högmander, Antti Penttinen, Jukka Nyblom, Juha Karvanen
Sisältö: Kurssin tavoitteena on tuoda tilastotiedettä esille julkisessa keskustelussa ja yleistajuisissa julkaisuissa. Kurssilla opiskelija laatii itsenäisesti yleistajuisen kirjoituksen tai muun teoksen ja tarjoaa sitä julkaistavaksi esimerkiksi sanomalehdessä. Kirjoitus voi esimerkiksi kertoa jostakin tilastotieteen sovelluksesta tai tilastotiedettä voidaan käyttää yhteiskunnallisessa argumentoinnissa. Aiheen valinnasta tulee sopia ennen työn aloittamista tilastotieteen professorin tai lehtorin kanssa. 1 op:n laajuiseksi suoritukseksi lasketaan esimerkiksi mielipidekirjoitus, lyhyt uutisartikkeli, julkaistu video, yleisöesitelmä tai blogin säännöllinen ylläpito. 2 op:n laajuiseksi suoritukseksi lasketaan esimerkiksi kuvitettu uutisartikkeli, merkittävä yleisöesitelmä tai materiaalin tekeminen radio- tai tv-ohjelmaan. 3 op:n laajuiseksi suoritukseksi lasketaan esimerkiksi korkeatasoinen artikkeli laajalevikkisessä lehdessä tai laajasti tilastotiedettä käsittelevä radio- tai tv-ohjelma.
Esitiedot: Kurssi sopii valinnaiseksi syventävien opintojen kurssiksi ja sitä voi suositella myös jatko-opiskelijoille. Toisaalta kurssi käy myös valinnaiseksi aineopinto- ja sivuainekurssiksi.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156256

TILSxxx Syventävien opintojen seminaari (0-4 op)

Opettaja: Antti Penttinen
Sisältö: Aihe ja aikataulu tarkentuu myöhemmin.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=157021

Syyslukukausi 2013

11.9.

18.9.

25.9.

2.10.

9.10.

16.10.

23.10.

30.10.

6.11.

13.11.

20.11.

27.11.

4.12.

11.12.

17.12.

19.12.

Kurssi

ke

ke

ke

ke

ke

ke

ke

ke

ke

ke

ke

ke

ke

ke

ti

to

Johd. matemat.

X

X

Mat.prop. kurssi

X

X

X

Mat. peruskurssi

X

X

Approbatur1A

X

X

X

Approbatur 1B

X

X

Approbatur 2A

X

X

Approbatur 2B

X

X

Approbatur 3

X

X

Analyysi 1

X

Johd. reaalifunkt.

X

X

Raja-arvot ja jatk.

X

Analyysi 2

X

X

Lin. alg. ja geom. 1

X

V

V

Lin. alg. ja geom. 2

X

X

Analyysi 3

X

X

Diff. yhtälöt

X

Eukl. avaruudet

X

X

Johd. diskr. mat.

X

X

Diff. laskenta 1

X

X

X

Int. laskenta 1

X

X

Diff. laskenta 2

X

X

Int. laskenta 2

X

X

Todennäk.lask.

X

X

X

X

Todennäk.lask. B

X

X

Ketjum. ja irr. luk. approks.

X

Geometria

X

X

Algebra

X

Johd. dynam. syst.

X

X

Stokastiikan perusteet

X

X

Tod. teoria 3

X

X

Riskiteoria

X

X

Johd. de Rham-kohom. A

X

X

Johd. de Rham-kohm. B

X

X

Symb. dyn. system.

X

Mitta- ja int.teoria

X

X

X

Topologia

X

X

X

Äärelliset kunnat

X

X

Reaalianalyysi

X

Distrib. ja Fourier-muunnos

X

X

Diff. geom

X

X

Riemannin geom.

X

Kompleksianalyysi

X

Funktionaalianalyysi

X

11.9.

18.9.

25.9.

2.10.

9.10.

16.10.

23.10.

30.10.

6.11.

13.11.

20.11.

27.11.

4.12.

11.12.

17.12.

19.12.

Kevätlukukausi 2014

15.1.

22.1.

29.1.

5.2.

12.2.

19.2.

26.2.

5.3.

12.3.

19.3.

26.3.

2.4.

9.4.

23.4.

30.4.

7.5.

14.5.

21.5.

Kurssi

ke

ke

ke

ke

ke

ke

ke

ke

ke

ke

ke

ke

ke

ke

ke

ke

ke

ke

Johd. matemat.

X

Mat. prop. kurssi

X

X

Mat. peruskurssi

X

Approbatur 1A

X

X

X

X

Approbatur 1B

X

X

X

Approbatur 2A

X

X

X

Approbatur 2B

X

X

Approbatur 3

X

X

Lukuteoria 1

X

X

Eukl. tasogeom.

X

Analyysi 1

X

Johd. reaalifunkt.

X

X

Raja-arvot ja jatk.

X

X

X

Analyysi 2

Derivaatta ja int. A

X

X

Derivaatta ja int. B

X

Lin. alg. ja geom. 1

X

X

X

Lin. alg. ja geom. 2

X

X

X

Analyysi 3

X

X

Diff. yhtälöt

X

X

Eukl. avaruudet

X

Reaalim. anal. per.

X

Johd. diskr. mat.

X

Diff. laskenta 1

X

X

Diff. laskenta 2

X

X

Int. laskenta 1

X

X

Int. laskenta 2

X

Algebra 1A

X

X

X

Algebra 1B

X

Todennäk.lask.

X

X

Todennäk.lask. B

X

X

X

Matriisilaskenta

X

Mitta- ja int.teoria

X

X

Topologia

X

X

Kompleksianalyysi

X

X

Funktionaalianalyysi

X

X

Algebra 2A

X

X

Algebra 2B

X

Martingaaliteoria

X

X

Tod. teoria 1

X

X

Stok. analyysi

X

Weak conv. meth. of PDE

X

X

Lien ryhmät

X

X

Valitt. koht. diff. geom.

X

15.1.

22.1.

29.1.

5.2.

12.2.

19.2.

26.2.

5.3.

12.3.

19.3.

26.3.

2.4.

9.4.

23.4.

30.4.

7.5.

14.5.

21.5.

V= välikoe,   X = loppukoe

Tilastotieteen kurssien tenttiminen

Tilastotieteen perusopintokursseille järjestetään erilliset tenttipäivät, joista ilmoitetaan lukukauden alussa ja viimeistään kurssin yhteydessä ja Korpissa. Aineopinto- ja syventävät kurssit tentitään pääsääntöisesti matematiikan ja tilastotieteen tenttipäivinä (kts. matematikan tenttilistasta päivät).

Kurssien, joita ei luennoida lukuvuonna, tenttimisestä sovitaan tentaattorin kanssa erikseen jollekin laitoksen tenttipäivistä. Myös maturiteetit sovitaan jollekin laitoksen tenttipäivälle (kts. matematiikan tenttilista).

Tentteihin tulee ilmoittautua viimeistään kolme työpäivää ennen tenttipäivää (esim. keskiviikon tentteihin on ilmoittauduttava edellisen viikon torstaina).

Ilmoittautuminen tapahtuu pääsääntöisesti Korppi -järjestelmän kautta
(http://korppi.jyu.fi) tai sähköpostitse osoitteeseen: office-maths@jyu.fi.

Tentit alkavat klo 8.00 (myöhästymiset eivät ole suotavia) saleissa MaA 102 ja MaD 202, ellei toisin ilmoiteta.

Osalla tilastotieteen kursseista on erilliset tenttipäivät, jotka ilmoitetaan kurssin yhteydessä.

Tenttijän on varauduttava todistamaan henkilöllisyytensä tenttitilaisuudessa. Aiemmin luennoitujen valinnaiskurssien tenttimisestä voi sopia tentaattorin kanssa.

Laskimen käyttö ei ole sallittua matematiikan tenteissä (ellei tenttipaperissa ole annettu lupaa käyttää laskinta). Tilastotieteen tenteissä laskimen käyttö on sallittua (ellei tenttipaperissa sitä kielletä).

Luonnontieteiden perusteet ja menetelmät on 25 op laajuinen perusopintoja vastaava sivuaineopintokokonaisuus matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan opiskelijoille.

• Biologian alan opiskelijoille kokonaisuus on pakollinen luonnontieteiden kandidaatin tutkintoon.
• Fysiikan, kemian ja ympäristötieteen ja -teknologian opiskelijoille kokonaisuus on yksi mahdollinen sivuainetta vastaava opintokokonaisuus.
• Matematiikan ja tilastotieteen opiskelijoilla kokonaisuus voi sisältyä tutkintoon ylimääräisenä sivuaineena.

Luonnontieteiden perusteet ja menetelmät -opintokokonaisuuteen ei voi sisältyä pääaineen kursseja eikä tutkinnon sivuainekokonaisuuksissa olevia kursseja. Kokonaisuuteen voi laitoksen hyväksymänä sisällyttää myös muita kuin alla mainittuja kursseja. Opintokokonaisuuden arvolause määräytyy siihen kuuluvien opintojaksojen arvosanojen opintopisteillä painotetusta keskiarvosta siten kuin luvussa 4.7 on esitetty.

Biologian ala

Biologian opettajankoulutus
BIOP201 Tieteen etiikka KEMP111 Kemian perusteet 1 KEMP114 Kemian perusteet 4 (orgaaninen kemia) TILP250 Tilastotieteen peruskurssi 1 TILP260 Tilastotieteen peruskurssi 2 Valinnaisia menetelmäopintoja	2 op 5 op 6 op 5 op 5 op 2 op
Akvaattiset tieteet
BIOP201 Tieteen etiikka KEMP111 Kemian perusteet 1 KEMP114 Kemian perusteet 4 (orgaaninen kemia) TILP250 Tilastotieteen peruskurssi 1 TILP260 Tilastotieteen peruskurssi 2 Valinnaisia menetelmäopintoja	2 op 5 op 6 op 5 op 5 op 2 op
Ekologia ja evoluutiobiologia
BIOP201 Tieteen etiikka KEMP111 Kemian perusteet 1 TILP250 Tilastotieteen peruskurssi 1 TILP260 Tilastotieteen peruskurssi 2 Kemian tai tilastotieteen opintoja	2 op 5 op 5 op 5 op 8 op
Solu- ja molekyylibiologia
SMBP501 Biokemian työtavat BIOP201 Tieteen etiikka KEMP111 Kemian perusteet 1 KEMP114 Kemian perusteet 4 (orgaaninen kemia) TILP150 Tilastomenetelmien peruskurssi ITKP101 Tietokone ja tietoverkot työvälineenä	3 op 2 op 5 op 6 op 6 op 3 op

Fysiikan ala, matematiikan ala, tilastotiede sekä ympäristötiede ja -teknologia

Opintokokonaisuuden sisältö voidaan suunnitella yhdessä opintoneuvojan kanssa HOPSin laatimisen yhteydessä. Kokonaisuuteen tulee sisältyä valinnaisia menetelmäopintoja alla olevasta opintojaksolistasta tai muita laitoksen hyväksymiä opintoja yhteensä vähintään 25 op.

Biologian ala ja ympäristötiede ja -teknologia
BIOP101 Biokemian, solubiologian ja molekyylibiol. perusteet BIOP103 Ekologian ja evoluution perusteet BIOP104 Limnologian perusteet YMPP111 Ympäristö- ja energiateknologian perusteet	6 op 4 op 3 op 4 op
Fysiikka
FYSP111 M1: Derivointi ja integrointi FYSP112 M2: Vektorit ja kompleksiluvut FYSP113 M3: Differentiaaliyhtälöt FYSP110 Fysiikan kokeelliset menetelmät FYSP120 Fysiikan numeeriset menetelmät FYSA114 M4: Vektorianalyysi FYSA115 M5: Lineaarialgebra FYSA116 M6: Integraalimuunnokset FYSA120 C++ numeerinen ohjelmointi	3 op 3 op 3 op 3 op 4 op 3 op 3 op 3 op 3 op
Kemia
KEMP111 Kemian perusteet 1 (yleinen kemia) KEMP112 Kemian perusteet 2 (yleinen kemia) KEMP113 Kemian perusteet 3 (epäorgaaninen kemia) KEMP114 Kemian perusteet 4 (orgaaninen kemia) KEMP115 Kemian perusteet 5 (kemia elinympäristössä)	5 op 5 op 4 op 7 op 4 op

Matematiikka
MATP100 Johdatus matematiikkaan MATP152 Approbatur 1 A MATP153 Approbatur 1 B MATP170 Approbatur 3	3 op 4 op 4 op 5 op
Tilastotiede
TILP100 Johdatus tilastotieteeseen TILP150 Tilastomenetelmien peruskurssi TILP250 Tilastotieteen peruskurssi 1 TILP260 Tilastotieteen peruskurssi 2 TILP350 SPSS-kurssi	2 op 6 op 5 op 5 op 2 op
IT-tiedekunta
ITKP101 Tietokone ja tietoverkot työvälineenä ITKP102 Ohjelmointi 1 ITKY202 WWW-julkaiseminen Kaikki ITKP- ja ITKA-kurssit valinnaisissa opinnoissa	3 op 6 op 3 op

Kemian ala

25 op seuraavista kursseista:
BIOP101 Biokemian, solubiologian ja molekyylibiologian perusteet YMPP111 Ympäristö- ja energiateknologian perusteet FYSP106 Moderni fysiikka FYSP110 Fysiikan kokeelliset menetelmät FYSP120 Fysiikan numeeriset menetelmät TILP100 Johdatus tilastotieteeseen TILP150 Tilastomenetelmien peruskurssi TILP250 Tilastotieteen peruskurssi 1 TILP260 Tilastotieteen peruskurssi 2 TILP350 SPSS-kurssi MATP152 Approbatur 1 A MATP153 Approbatur 1 B ITKP101 Tietokone ja tietoverkot työvälineenä ITKP102 Ohjelmointi 1	6 op 4 op 5 op 3 op 4 op 2 op 6 op 5 op 5 op 2 op 4 op 4 op 3 op 6 op

Jos suoritat kaikki fysiikan matemaattisten, kokeellisten ja numeeristen menetelmien opintojaksot, voit saada halutessasi niistä tutkintoosi 25 op laajuisen Fysiikan menetelmät -sivuainekokonaisuuden. Fysiikan menetelmät sisältää seuraavat kurssit:

FYSP111 M1: Derivointi ja integrointi FYSP112 M2: Vektorit ja kompleksiluvut FYSP113 M3: Differentiaaliyhtälöt FYSP110 Fysiikan kokeelliset menetelmät FYSP120 Fysiikan numeeriset menetelmät FYSA114 M4: Vektorianalyysi FYSA115 M5: Lineaarialgebra FYSA116 M6: Integraalimuunnokset

3 op 3 op 3 op 3 op 4 op 3 op 3 op 3 op

Kotimaassa suomen tai ruotsin kielellä koulusivistyksensä hankkineen matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan perustutkinto-opiskelijan on tutkintoasetuksen (794/2004) mukaan suoritettava kieli- ja viestintäopintoja alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon. Mikäli vaadittavia kieliopintoja ei ole suoritettu alemmassa korkeakoulututkinnossa, ne on suoritettava ylempään korkeakoulututkintoon. Kieli- ja viestintäopintoihin on sisällyttävä:

• toista kotimaista kieltä (laki 424/2003, asetus 481/2003)
• vierasta kieltä
• äidinkielen puhe- tai kirjoitusviestintää

Kieli- ja viestintäopinnot voi suorittaa kursseina, tentteinä tai hakemalla korvaavuus muussa korkeakoulussa suoritetuista opinnoista. Koulusivistyksensä ulkomailla tai Suomessa muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä saaneen opiskelijan ei tarvitse suorittaa toisen kotimaisen kielen opintoja.

Kielikeskuksen kaikille kursseille ilmoittaudutaan Korppi-opintotietojärjestelmässä. Kurssille ilmoittautuminen on vahvistettava, ja Korppi muistuttaa ilmoittautuneita vahvistamisesta. Korppi poistaa ilmoittautuneiden joukosta ne, jotka eivät ole vahvistaneet ilmoittautumistaan. Jos ryhmä on vahvistamisen jälkeenkin täynnä ja olet varasijalla, tule ensimmäiseen tapaamiseen katsomaan olisiko ryhmässä kuitenkin tilaa.

Vuoden 2004 alusta voimaan tulleiden lakien (423/2003 ja 424/2003) mukaan kaksikielisessä viranomaisessa valtion henkilöstöllä tulee olla virka-alueen väestön enemmistön kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen taito sekä toisen kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito, mikäli viran säädettyihin kelpoisuusvaatimuksiin kuuluu korkeakoulututkinto. Suomen kielen taidon opiskelija on yleensä hankkinut ja osoittanut käymällä suomenkielisen peruskoulun ja lukion ja suorittamalla yliopistossa tai korkeakoulussa suomenkielisen kypsyysnäytteen.

Toinen kotimainen kieli arvioidaan vuoden 2004 alusta voimaan tulleen asetuksen (481/2003) mukaan arvosanoilla tyydyttävä, hyvä tai erinomainen suullinen, kirjallinen ja ymmärtämisen taito. Yliopiston järjestämien kurssien ja kokeiden yhteydessä voi osoittaa tyydyttävän tai hyvän toisen kotimaisen kielen suullisen ja kirjallisen taidon.

Yliopiston kielikeskus tarjoaa sinulle oman alasi kannalta tarpeelliset kieli- ja viestintäopinnot, jotka tiedekunta on määritellyt osaksi tutkintoasi. Kieli- ja viestintäopintojen tarkoituksena on tukea opiskeluasi ja antaa valmiuksia työelämässä tarvittavaan äidinkieliseen ja vieraskieliseen viestintään. Kielikeskuksen verkkosivusto (https://kielikeskus.jyu.fi/) auttaa sinua kieli- ja viestintäopintojen suunnittelussa. Sivustolta saat myös tietoa eri kielten opetuksesta ja verkkotyöskentelystä, itsenäisestä kielenoppimisesta ja verkkomateriaalien käytöstä. Suosittelemme, että laadit itsellesi kieli- ja viestintäopintojen opiskelusuunnitelman kokonais-HOPSin rinnalle ja pohdit omaa oppimistasi, arvioit kielitaitoasi ja tavoitteitasi kielenoppimiselle sekä suunnittelet kielenoppijanpolkuasi omista lähtökohdistasi ja muita opintojasi tukevaksi.

Jos koulusivistyskielesi on suomi:
Toisen kotimaisen kielen opintojakson voit suorittaa kurssilla Akademisk svenska, 2 op. Mikäli kielitaitosi on riittävä, voit suorittaa sen myös korvaavana kokeena, josta löydät lisätietoa kielikeskuksen sivuilta (https://kielikeskus.jyu.fi/). Ruotsin opinnot suositellaan suoritettaviksi toisena opiskeluvuonna.

Ruotsin suullisen ja kirjallisen taidon suoritukset merkitään opintorekisteriin erillisinä arvosanoina (TT/HT). Korppi-järjestelmässä kurssi on tästä syystä jaettu kahdelle kurssinimikkeelle (XRU0302 Akademisk svenska/skriftlig ja XRU0303 Akademisk svenska/muntlig), vaikka kurssi suoritetaan yhtenä opintojaksona.

Mikäli olet epävarma riittääkö kielitaitosi akateemisen ruotsin kurssille, voit tehdä tasotestin ja siitä saamasi tuloksen mukaisesti osallistua joko suoraan Akademisk svenska -kurssille tai parantaa kielitaitoasi valmentavilla kursseilla. Tasotestistä löydät lisätietoa kielikeskuksen sivuilta. 

Jos koulusivistyskielesi on ruotsi:
Mikäli olet saanut ruotsinkielisen koulusivistyksen, ota yhteyttä kirjoitusviestinnän lehtori Timo Nurmeen (timo.v.nurmi@jyu.fi).

Tutkintoosi kuuluu myös vähintään yhdestä vieraasta kielestä sellainen taito, joka mahdollistaa oman alasi kehityksen seuraamisen ja kansainvälisessä ympäristössä toimimisen.

Englannin kieli
Tutkintoon kuuluvat vieraan kielen opinnot voit suorittaa esimerkiksi seuraavilla tiedekuntamme opiskelijoille tarkoitetuilla englannin kielen kursseilla. Mikäli kielitaitosi on hyvä, voit suorittaa opinnot myös korvaavalla kokeella, josta löydät lisätietoa kielikeskuksesta.

• XENM001 Academic Reading, 2 op
• XENM003 Communication Skills, 2 op

Pakollisten englannin kielen kurssien lisäksi voit suorittaa erilaisia valinnaisia kursseja AEFIN-ohjelmasta oman mielenkiintosi mukaan, olipa kyseessä sitten tutkimus- tai työelämätaitoihin perehdyttävät kurssit tai kulttuurien väliseen viestintään painottuvat opintojaksot. Lisätietoja kursseista löydät osoitteesta: https://kielikeskus.jyu.fi/.

Muut kielet
Tutkintoon kuuluvat pakolliset vieraan kielen opinnot voi suorittaa myös muussa kuin englannin kielessä. Lisätietoja näistä kursseista löydät kielikeskuksen sivuilta (https://kielikeskus.jyu.fi/).

Pakollisten lisäksi voit suorittaa valinnaisia kieli- ja viestintäopintoja. Valinnaisiin opintoihin käyvät pääsääntöisesti äidinkielen puhe- ja kirjoitusviestinnän, toisen kotimaisen kielen ja vieraiden kielten akateemisen tason kurssit, joita et ole suorittanut pakollisina. Näihin käyvät myös kielten valmentavat kurssit sekä alkeiskurssit niissä kielissä, joita et ole lukenut koulussa, ja jatkokurssit niissä kielissä, joita olet lukenut koulussa lyhyen oppimäärän. Valitse kurssisi siten, että saat mahdollisimman monipuolisen viestintätaidon ja aseta tavoitteesi työelämän vaatimuksia vastaaviksi.

Matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan perustutkinto-opiskelijan on suoritettava vähintään 2 op äidinkielen puhe- tai kirjoitusviestinnässä. Opinnot voi suorittaa erityisesti matemaattis-luonnontieteellisten alojen opiskelijoille suunnatuilla tai kaikkien tiedekuntien opiskelijoille tarkoitetuilla kirjoitus- tai puheviestinnän kursseilla tai laitoksilla järjestettävän kurssin, seminaarin tai harjoitustyön yhteydessä.

Kirjoitusviestintä
Matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan opiskelijoille tarkoitettu opintojakso XKVM001 Tutkimusviestinnän perusteet (2 op) suoritetaan aineopintoihin liittyvän tutkimusseminaarin kirjallisen tutkimusraportin yhteydessä. Kieliasusta annetaan henkilökohtainen palaute. Tarkemmat tiedot kielikeskuksen lehtori Timo Nurmelta: timo.v.nurmi@jyu.fi.

Kirjoitusviestinnän voit suorittaa myös suorittamalla XKV0801 Kirjoitusviestinnän tentin 2–3 op tai kaikkien tiedekuntien opiskelijoille suunnatuilla kursseilla. Kandidaattivaiheen opinnoiksi sopivia ovat esim. XKVX001 Kirjoituskurssi 2–3 op tai XKV0012 Kielenhuollon kurssi 3 op. Maisterivaiheeseen soveltuvia opintoja ovat esim. XKVX003 Tieteellinen kirjoittaminen pro graduaan työstäville 2 op tai XKVX002 Työelämän tekstitaidot 3 op. Lisätietoja kurssitarjonnasta löydät osoitteesta: https://kielikeskus.jyu.fi/.

Puheviestintä
XPV0301 Puheviestinnän perusteet matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan opiskelijoille 2 op järjestetään yhdessä ainelaitoksen kanssa. Tavoitteena on kehittää esiintymisen ja ryhmäviestinnän perustaitoja sekä täsmentää viestijäkuvaa ohjaavan palautteen ja itsearvioinnin avulla. Kurssista järjestetään kaksi ryhmää. Toinen on tarkoitettu matematiikan opiskelijoille ja se on yhdistetty kandidaattiseminaariin. Toinen ryhmä on tarkoitettu kaikille matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan opiskelijoille. Jos aineopintoihin integroitua kurssia ei ole ohjelmassa silloin, kun haluaisit tehdä puheviestinnän opintoja, valitse XPV0018 Puheviestinnän perusteet -kurssi 2 op.

Kielikeskus tarjoaa runsaasti myös esiintymisen ja ryhmäviestinnän teemoihin sekä työelämäviestintään liittyviä opintoja, esim. esiintymisvarmuuden kehittäminen, neuvottelu- ja kokoustaito, työhyvinvointia vuorovaikutuksesta ja työelämän viestintätaidot. Kursseista löydät lisätietoa kielikeskuksen sivuilta: https://kielikeskus.jyu.fi/.

Äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia puhuvilta edellytetään kieli- ja viestintäopintoja yhteensä 6 op. Näihin on sisällyttävä pakollinen suomen kielen kurssi, joka korvaa viestinnän opinnot. Vieraan kielen opintoja on suoritettava vähintään 2 op. Toisen kotimaisen kielen opinnot voidaan korvata jonkun muun kielen opinnoilla (suomen kieli tai vieras kieli).

Suomen kieli
Suomi toisena ja vieraana kielenä -kurssien kuvaukset ovat kielikeskuksen sivuilla sekä suomen- että englanninkielisinä. Suomi 1 ja Suomi 2 -kurssien taso vastaa tutkintoon hyväksyttävän suomen kielen vaatimuksia. Lisätietoja: https://kielikeskus.jyu.fi/

Vieras kieli
Vieraan kielen opinnoiksi soveltuvista kursseista löydät lisätietoa kielikeskuksen sivuilta: https://kielikeskus.jyu.fi/

Kirjasto järjestää sekä perus- että jatko-opiskelijoille lukukausittain tiedonhankinnan opetusta ja ohjausta, jonka tavoitteena on tukea ainelaitosten omaa opetusta sekä antaa opiskelun ja tutkimustyön onnistumiseksi tarvittavat tiedonhankintataidot.

Uusien opiskelijoiden tilaisuudet perehdyttävät kirjaston palveluiden ja JYKDOK-tietokannan käyttöön sekä pääkirjaston kurssikirjakokoelmaan. Kandidaattivaiheen koulutus perehdyttää aiheenmukaiseen tiedonhakuun ja hakustrategioihin. Tavoitteena on, että luonnontieteiden kandidaatin tutkinnon suorittanut tuntee ja osaa käyttää oman tieteenalansa painettuja ja verkossa olevia tiedonlähteitä pystyen siten itsenäisesti hankkimaan ja käsittelemään tietoa tietystä aihekokonaisuudesta. Tiedonhankinnan taidot ovat osa itsenäisen tieteen tekemisen taitoja, jotka yliopisto-opetuksessa hankitaan.

Kirjasto tarjoaa matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan opiskelijoille tiedonhankinnan koulutusta joko erillisenä kurssina tai laitoksen opetukseen, esimerkiksi kandidaattiseminaariin integroituneena. Koulutus räätälöidään aina ryhmäkohtaisesti.

Ryhmille järjestettävän opetuksen ohella kirjasto tarjoaa koulutuskalenterin mukaisesti laajempaa koulutusta yksittäisten työvälineiden, kuten JYKDOK-tietokannan tai RefWorks-viitteidenhallintaohjelman käyttöön. Tarkemmat tiedot ja koulutuskalenteri löytyvät kirjaston sivuilta http://kirjasto.jyu.fi/.

Tiedonhankinnan avuksi on mahdollista saada sopimuksen mukaan myös henkilökohtaista ohjausta luonnontieteiden informaatikolta: Liisa Halttunen, sähköposti liisa.halttunen@jyu.fi

YLIY010- ja YLIY011 Liikuntakurssit (2-4 op)

Opintoihin liittyvät liikuntakurssit eli YLIY-kurssit ovat Jyväskylän yliopiston opiskelijoille tarkoitettuja vapaavalintaisia opintojaksoja. Kurssien tavoitteena on tutustua oman valinnan mukaan mahdollisimman moniin liikuntalajeihin. Liikuntakurssit sisältävät myös luentoja terveyskasvatuksesta ja kuntoliikunnasta. Tutustu myös koko yliopistoliikunnan tarjontaan yo-liikunnan sivuilla: http://www.jyu.fi/hallintokeskus/koulutuspalvelut/yliopistoliikunta.

MTKY060 Luottamustehtävät (2-4 op)

Aktiivisesta toiminnasta Jyväskylän yliopiston hallituksen tai tiedekuntaneuvoston jäsenenä, ylioppilaskunnan edustajiston tai hallituksen jäsenenä, ainejärjestön puheenjohtajana tai sihteerinä sekä alumnikoordinaattorina tms. toimimisesta annetaan 2-4 opintopistettä edellyttäen, että opiskelija raportoi toimintansa:

1) Missä luottamuselimessä opiskelija on toiminut, kuinka kauan ja kuinka usein?
2) Mitä opiskelija katsoo oppineensa luottamustehtävistä (vuorovaikutustaidot, kokoustekniikka, ryhmässä toimiminen, yhteistyötaidot sekä johtamisvalmiudet)?
3) Miten opiskelija voi hyödyntää kokemustaan jatkossa? Miten asioiden valmistelua tulisi opiskelijan mielestä kehittää?

Raportti jätetään tiedekunnan toimistoon. Opintoasiainpäällikkö tai hallintopäällikkö hyväksyy raportin sekä määrittelee myönnettävien opintopisteiden määrän.

MTKY061 Pienryhmän ohjaaminen (4 op)

Koulutuksesta vastaa Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta. Koulutuksen tavoitteena on antaa valmiudet toimia yliopiston uusien opiskelijoiden ohjaajana ja neuvojana yliopisto-opintojen alussa sekä tukea sosiaalisen verkoston rakentamisessa ja yliopistoyhteisöön sopeutumisessa. Se valmentaa käytännön ongelmien kohtaamiseen ja niiden ratkaisemiseen, ryhmädynamiikan luomiseen, sosiaalisten ongelmien tunnistamiseen ja niihin reagoimiseen sekä uudenlaisen ympäristön (yliopistomaailma, vieras paikkakunta) aiheuttamien alkuvaikeuksien selvittämiseen.

Koulutus toteutetaan leirimuotoisena intensiivikoulutuksena. Koulutus koostuu alustuksista, ryhmätoimintaharjoituksista, tehtävänantojen mukaan suoritettavista lavastetuista ongelmatilanteista ja niiden käsittelemisestä ryhmissä sekä työryhmien purkamisesta. Opintojakson toisena osana on toimiminen tutorina opintonsa aloittaville opiskelijoille.

Opiskelija kirjoittaa toiminnastaan tutorina raportin, joka palautetaan tiedekunnan opintoasiainpäällikölle. Raportista on käytävä ilmi, mitä opiskelija kokee oppineensa tutoroinin aikana, miten opiskelija koki ryhmän hyötyneen tutoroinnista, mitä ongelmia tutoroinnissa ilmeni ja miten opiskelija pyrki ne ratkaisemaan, ja miten opiskelija voi hyödyntää kokemustaan tulevaisuudessa. Lisäksi raportissa voi esittää ideoita tutorkoulutuksen kehittämiseen. 

MTKS010 Opetuksen tutkimusmenetelmät (2 op)

Kurssin päätavoitteena on tutkimusmenetelmiin tutustuminen luonnontieteellisen didaktisen  pro gradu -tutkielman tukemiseksi. Kurssilla käydään läpi yleisimmät opetuksen tutkimusmenetelmät ja niiden käyttökohteet. Kurssi sisältää neljä opetuksen tutkimuksen osa-aluetta: haastattelu, havainnointi, kyselytutkimus, tutkimuksen eettisyys ja luotettavuus.

MTKS020 Kohti työelämää (2-3 op)

Kurssin päätavoitteena on parantaa opiskelijoiden valmiuksia kohdata työelämä valmistumisen koittaessa. Kurssilla kerrotaan matematiikan ja luonnontieteiden koulutuksen saaneiden lukuisista sijoittumismahdollisuuksista, opetetaan tunnistamaan ja dokumentoimaan oma osaaminen sekä opetetaan laatimaan menestyksekkäässä työnhaussa tarvittavia dokumentteja. Kurssi koostuu luennoista ja harjoituksista.  Kurssi alkaa Kohti työelämää –tapahtumalla ja voi olla osa laitosten omia työelämäkursseja.

Aineenopettajaksi opiskelevien kandidaatin ja maisterin tutkinnot sisältävät pääaineen perus- ja aineopintojen ja syventävien opintojen lisäksi toisen opetettavan aineen opinnot ja opettajan pedagogiset opinnot (60 op). Toinen opetettava aine voi olla mikä tahansa koulussa opetettava aine. Matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan aineista opetettavaksi aineeksi voi valita biologian, fysiikan, kemian tai matematiikan. Biologian aineenopettajiksi valmistuvien toinen opetettava aine on kemia.

Opettajan pedagogiset opinnot

Opettajan pedagogiset opinnot antavat asetuksessa määritellyn (asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista 865/2005) muodollisen kelpoisuuden opetustehtäviin. Opettajan pedagogiset opinnot (60 op) jakautuvat perus- ja aineopintoihin.

Suoravalittuina aineenopettajankoulutukseen valitut opiskelijat suorittavat pedagogiset perusopinnot opettajankoulutuslaitoksen järjestämissä kotiryhmissä. Opinnot alkavat ensimmäisen lukuvuoden toisessa jaksossa (loka-marraskuussa) ja kestävät toisen lukuvuoden kevääseen. Tämän jälkeen opiskelija voi hakeutua pedagogisiin aineopintoihin, kun hänellä on suoritettuna opetettavan aineen opintoja vähintään 50 op.

Tutkintoihin sisällytetään pedagogisia opintoja opettajankoulutuslaitoksen opetussuunnitelman mukaan siten, että kandidaatin tutkintoon kuuluu pedagogisia opintoja 25 opintopistettä ja maisterin tutkintoon 35 opintopistettä. Ainelaitokset vastaavat koulussa opetettavien aineiden opinnoista ja opettajankoulutuslaitos pedagogisista opinnoista kasvatustieteiden tiedekunnan hyväksynnän mukaan. Ainelaitokset, opettajankoulutuslaitos, Normaalikoulu ja muut kasvatustieteiden tiedekunnan hyväksymät harjoittelukoulut toteuttavat tutkintokoulutuksen yhteistyössä.

Ne opiskelijat, joita ei ole valittu suoraan aineenopettajankoulutukseen, suorittavat perusopinnot kasvatustieteiden laitoksella opiskelemalla kasvatustieteen ja aikuiskasvatustieteen tai varhaiskasvatustieteen perusopintoja (KTKP-jaksot). Opintoihin ilmoittaudutaan Korpissa. Perusopintojen jälkeen haetaan opettajan pedagogisiin aineopintoihin (35 op) opettajankoulutuslaitokselle. Haku ja valintakoe ovat vuosittain kevätlukukauden aikana. Vuoden 2013 haku päättyy tammikuun alussa. Näistä hauista ilmoitetaan aina erikseen. Hakuvaiheessa hakijalla on oltava suoritettuna vähintään 50 op pääaineen opintoja sekä vähintään 15 op kasvatustieteen ja aikuiskasvatustieteen tai varhaiskasvatustieteen perusopintoja (KTKP-opintojaksot). Muualla kasvatustieteen perusopinnot (25 op) suorittaneet täydentävät opintonsa pedagogisiksi perusopinnoiksi saatuaan opinto-oikeuden pedagogisiin aineopintoihin.

Aineenopettajankoulutuksen pedagogiset opinnot antavat opettajan pedagogisten opintojen osalta kelpoisuuden opettaa yleissivistävissä, ammatillisissa ja aikuiskoulutuksen oppilaitoksissa. Koulutuksessa yhdistetään ainetietoa sekä kasvatukseen, oppimiseen ja opettamiseen liittyvää tietoa jäsennellyksi kokonaisuudeksi. Koulutuksen tarkoituksena on auttaa tulevaa opettajaa kehittymään opetuksen suunnittelun, toteuttamisen, arvioinnin ja kehittämisen ammattilaiseksi. Aineenopettajan pedagogiset opinnot ovat tasoltaan perus- ja aineopintoja. Suoritettuaan ne opiskelijalla on mahdollisuus hakeutua kasvatustieteen syventäviin opintoihin.

Opettajan pedagogisten opintojen suorittaminen

Opettajankoulutukseen suoraan valitut opiskelijat	Muut Jyväskylän yliopiston opiskelijat	Tutkinnon jälkeen pedagogisiin aineopintoihin hakeutuvat opiskelijat
1. opiskeluvuosi: Kasvatustieteiden yhteiset perusopinnot KTKP110, KTKP102, KTKP103 (15 op) 2. opiskeluvuosi: Opettajankoulutuksen pedagogisten perusopintojen opintojaksot OPEP410 ja OPEP510 (10 op) 3. opiskeluvuosi: Pääaineopintoja (sis. kandidaatintutkielman) 4. opiskeluvuosi: Pedagogiset aineopinnot 35 op 5. opiskeluvuosi: Pääaineopintoja (sis. pro gradu -tutkielman)	Ennen pedagogisiin aineopintoihin hakeutumista on suoritettava kasvatustieteen perusopintoja vähintään 15 op (esim. KTKP110, KTKP102, KTKP103) ja pääaineen opintoja 50 op Haettava opinto-oikeutta ja osallistuttava soveltuvuuskokeeseen. Opinnoissa suoritetaan ensin pedagogisten perusopintojen täydennysmoduuli 10 op (jaksot OPEP410 ja OPEP510). Aineopinnot jatkuvat välittömästi perusopintojen täydennysmoduulien suorittamisen jälkeen.	Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden tulee tehdä ennen hakeutumistaan pedagogisiin aineopintoihin kasvatustieteen perusopintoja vähintään 15 op (esim. KTKP110, KTKP102, KTKP103) Haettava opinto-oikeutta ja osallistuttava soveltuvuuskokeeseen. Opinnoissa suoritetaan ensin pedagogisten perusopintojen täydennysmoduuli 10 op (jaksot OPEP410 ja PEP510). Aineopinnot jatkuvat välittömästi perusopintojen täydennysmoduulien suorittamisen jälkeen.

Opetustoimen hallinto ja johtaminen -perusopinnot (rehtoriopinnot)

Kasvatustieteiden tiedekunnan Rehtori-instituutin (http://www.jyu.fi/edu/laitokset/rehtori/) järjestämiin Opetustoimen hallinto ja johtaminen -opintoihin (25 op) valitaan vuosittain sivuainehaun perusteella 10 opiskelijaa. Opinnot antavat valmiuksia toimia opetushallinnon johtotehtävissä painottaen ihmisten johtamista. Opiskelijakiintiössä valituille opiskelijoille koulutus on maksuton. Opintoihin voivat hakea Jyväskylän yliopistossa ensimmäistä perustutkintoaan suorittavat opiskelijat. Opiskelijalla tulee olla opinto-oikeus opettajan pedagogisiin opintoihin.

Tietotekniikka on opiskelun jälkeistä työuraa ajatellen tarpeellinen sivuaine matemattis-luonnontieteellisen tiedekunnan opiskelijoille, erityisesti fyysikoille. Ohjelmointitaito sekä kyky hyödyntää tietotekniikkaa tulosten keräämisessä ja analysoinnissa on todettu niin tärkeäksi osaksi valmistuvien osaamista, että matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan opiskelijoilla on automaattisesti oikeus suorittaa tietotekniikan perus- ja aineopintojen lisäksi myös tietotekniikan syventävät opinnot.

Tarjolla olevat sivuaineopintokokonaisuudet:

• Tietotekniikan perusopinnot (ohjelmisto- ja tietoliikennetekniikka), 25 op
• Tietotekniikan perusopinnot (koulutusteknologia), 25 op
• Tietotekniikan perusopinnot (laskennalliset tieteet), 25 op
• Tietotekniikan aineopinnot (ohjelmisto- ja tietoliikennetekniikka), 35 op
• Tietotekniikan aineopinnot (koulutusteknologia), 35 op
• Tietotekniikan aineopinnot (laskennalliset tieteet), 35 op
• Tietotekniikan syventävät opinnot (ohjelmisto- ja tietoliikennetekniikka), 60 op
• Tietotekniikan syventävät opinnot (koulutusteknologia), 60 op
• Tietotekniikan syventävät opinnot (laskennalliset tieteet), 60 op
  

Kaikki Jyväskylän yliopiston opiskelijat voivat tiedekunnasta riippumatta suorittaa seuraavat opinto­ko­konai­suudet (P = perusopinnot, A = aineopinnot, S = syventävät opinnot):

Humanistinen tiedekunta: Antiikin kulttuuri (P), Deutsche Kulturstudien (P), Etnologia (P), Etudes françaises (P), Eurooppa -opintokokonaisuus (P), Hungarologian syventävät opinnot (S), Italian kieli ja kulttuuri (P), Latinan kieli (P, A, S), Museologia (P, A), Musiikkitiede (P), Slovakin kieli ja kulttuuri (P, A) ja Unkarin kielen ja kulttuurin perusteet (kieliopintoja),

Informaatioteknologian tiedekunta: Tietotekniikan lisäksi tietojärjestelmätiede (P, A, S) ja kognitiotieteen sivuaineopintokokonaisuus (25-35 op/P)

Kasvatustieteiden tiedekunta: Erityispedagogiikka (P), Kasvatustiede ja aikuiskasvatustiede (P) ja Varhaiskasvatustiede (P)

Kauppakorkeakoulu: Kansantaloustiede (P), Alue- ja ympäristötalouden kokonaisuus (28 op/P), Liiketoimintaosaamisen perusteet (P) ja Basic Business Studies (P)

Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta: Filosofian ja politiikan tutkimuksen perusopinnot (P), Psykologia (P), Sosiaalitieteiden perusopinnot (P) ja Basic Studies in Philosophy and Politics 25 op

JOO-opinnot

JOO-sopimuksen (valtakunnallinen sopimus joustavasta opinto-oikeudesta) mukaan Suomen kaikkien yliopistojen perustutkinto- ja jatko-opiskelijoilla on mahdollisuus sisällyttää tutkintoonsa opintoja muiden suomalaisten yliopistojen tarjonnasta. JOO-opiskelulla pyritään laajentamaan oman yliopiston opintotarjontaa, lisäämään valinnaisuutta ja tukemaan opintojen etenemistä. Opiskelijalle JOO tarjoaa mahdollisuuden liittää tutkintoonsa opintoja muiden yliopistojen tarjonnasta.

Opiskelijalle JOO-opiskelu toisessa yliopistossa on maksutonta. Tietoa hakuajoista, hakulomake ja hakuohjeet ovat saatavilla osoitteesta http://www.joopas.fi. Matemaattis-luonnontieteellisellä tiedekunnan opiskelijoiden on mahdollista suorittaa muiden yliopiston opintoja JOO-periaatteiden mukaisesti maksutta myös Jyväskylän kesäyliopistossa.

Avoin yliopisto ja kesäyliopisto

Sivuaineopintoja voi opiskella myös avoimena yliopisto-opetuksena. Jyväskylän yliopiston avoin yliopisto (http://www.avoin.jyu.fi/) tarjoaa laajan valikoiman yliopistotasoisia opintoja, myös joitakin sellaisia opintokokonaisuuksia ja -jaksoja, joita ei järjestetä ainelaitoksilla (esim. henkilöstöjohtaminen). Kaikki avoimen yliopiston opinnot voi liittää osaksi matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan tutkintoja. Avoimen yliopiston opintomuodot ovat joustavia: lähiopetus on iltaisin ja viikonloppuisin ja monissa aineissa on etäopiskelumahdollisuus. Opinnot ovat joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta maksullisia myös Jyväskylän yliopiston tutkinto-opiskelijoille.

Muiden yliopistojen avointa yliopisto-opetusta tarjoaa Jyväskylän kesäyliopisto (http://kesayo.jyu.fi/avoin-yliopisto). Tarjonnassa on esim. hallintotieteen ja maantieteen opintoja. Opintoja järjestetään ympäri vuoden. Kesäyliopisto myöntää alennuksia opinnoista Jyväskylän yliopiston opiskelijoille.

Matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan opiskelijat voivat sisällyttää tutkintoonsa kesäyliopistossa suorittamiaan opintokokonaisuuksia myös maksutta. Mikäli tarjonnasta löytyy kiinnostava opintokokonaisuus, ota yhteyttä ennen opetuksen alkua laitoksen opintoneuvojaan. Opintojen soveltuvuus tutkintoosi arvioidaan HOPSin avulla ja maksujen korvaamisesta tehdään kirjallinen päätös. Opiskelumaksut korvataan opiskelijalle kuittien mukaan takautuvasti, kun opintokokonaisuus on suoritettu.

Yhteistyösopimuksiin perustuva sivuaineopiskelu verkostoissa

Jyväskylän yliopisto on mukana useassa yliopistoverkostossa, esimerkiksi yliopistojen Aasia-verkostossa, sukupuolentutkimuksen verkosto Hilmassa, Aleksanteri-instituutin yhteistyöverkostossa ja Co-op Network Studies -verkostossa. Hyödyntämällä näiden tarjontaa, voit monipuolistaa tutkintosi sisältöä. Katso lisää:
https://www.jyu.fi/yliopistopalvelut/opiskelijoille/oppaat/sivuaineopas/yhteistyoesopimuksiin-perustuva-sivuaineopiskelu-muissa-yliopistoissa-tai-verkostoissa.

Kun olet suorittanut kaikki tutkintoon vaadittavat opinnot ja kun sekä pää- että sivuaineopintokokonaisuudet on koottu arvosteltuina opintorekisteriin, ota yhteyttä omaan ainelaitokseesi. Laitoksessa joko amanuenssi tai opintoasioista vastaava sihteeri opastavat sinua tutkintolomakkeen täyttämisessä.

Tutkintolomake kandidaatin tutkintoa varten:
http://www.jyu.fi/hallintokeskus/opiskelijoille/how-to/kandidaatti

Tutkintolomake maisterin tutkintoa varten:
http://www.jyu.fi/hallintokeskus/opiskelijoille/how-to/tutkintolomake-maisterintutkinto

Tutkintolomake toimitetaan täytettynä tiedekunnan toimistoon, jossa todistus kirjoitetaan.
Huom! Varaa todistuksen saamista varten aikaa noin kaksi viikkoa.

Tutkintotodistukset ja Diploma Supplement

Tutkintotodistuksiin merkitään pää- ja sivuaineina opiskellut oppiaineet. Oppiaineista kerrotaan laajuus opintopisteinä sekä opintokokonaisuuden arvostelu. Todistuksissa mainitaan, millä kielellä opiskelija on saanut koulusivistyksensä ja kirjoittanut kypsyysnäytteensä sekä opiskelijan osoittama kielitaito. Todistukseen tulee näkyviin myös muiden opintojen yhteinen opintopistemäärä sekä kokonaisopintopistemäärä. Maisterin tutkintotodistukseen merkitään Pro gradu -tutkielman nimi ja arvolause.

Todistuksen mukana opiskelija saa opinto-otteen, jossa on yksityiskohtainen selvitys tutkintoon suoritetuista opinnoista. Aineenopettajaksi valmistuvan filosofian maisterin tutkintotodistuksen liitteeksi tulee todistus opettajan pätevyydestä.

Kaikki tutkinnon suorittaneet saavat todistuksensa mukana Diploma Supplementin (DS), joka on kansainväliseen käyttöön tarkoitettu tutkintotodistuksen liite. Se sisältää lisätietoja kyseessä olevasta tutkinnosta, oppilaitoksesta sekä koulutusjärjestelmästä maassa, jossa tutkintotodistus on myönnetty.

Maisterin tutkinnon suorittamisen jälkeen voit halutessasi jatkaa opintoja yliopistossa. Voit jatkaa opintojasi heti valmistuttuasi tai palata opintojen pariin myöhemmin oltuasi ensin työelämässä. Voit myös yhdistää työssäkäynnin ja opiskelun.

Jatko-opinnot

Jos olet kiinnostunut tutkimuksesta, voit hakea jatko-opintoihin suorittamaan tohtorin tai lisensiaatin tutkintoa joko omaan aiempaan yliopistoosi tai johonkin muuhun yliopistoon. Matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa pyritään ohjaamaan maisteriopintojensa loppuvaiheessa olevia, jatko-opinnoista kiinnostuneita opiskelijoita jatko-opintoihin ja ottamaan heidät mukaan tutkimusryhmien toimintaan. Jatko-opintojen suunnittelu aloitetaan yleensä keskusteluilla mahdollisen tulevan ohjaajan kanssa. Tohtorin tutkinnon suorittaminen päätoimisesti opiskellen vie neljä vuotta. Opintoihin on mahdollisuus saada rahoitusta tohtoriohjelmista ja eri säätiöiltä.

Täydentävät opinnot

Jyväskylän yliopistossa maisterin tutkinnon suorittanut opiskelija voi jatkaa opintojensa täydentämistä, esimerkiksi kesken olevan opintokokonaisuuden suorittamista, ilmoittautumalla läsnäolevaksi, tutkintoaan täydentäväksi opiskelijaksi. Täydentävä opiskelu on yliopiston tutkintosäännön 4 §:n mukaan mahdollista valmistumista seuraavan lukuvuoden loppuun saakka ilman erillistä opinto-oikeutta tai muuta tutkinto-oikeutta niiden oikeuksien mukaisesti, jotka opiskelijalla tutkintoaan suorittaessaan oli. Tämän jälkeen uusia täydentäviä opinto-oikeuksia on haettava erillisinä opinto-oikeuksina, joista tiedekunta voi periä maksua enintään 10 euroa/opintopiste, ellei opintojen tarkoitus ole opettajakelpoisuuden täydentäminen. Maisterin tutkinnon jälkeen opintoja voi täydentää myös jossakin muussa kuin omassa yliopistossa.

Avoin yliopisto

Yliopistojen avoimet yliopistot järjestävät yliopisto-opintoja ilman pohjakoulutusvaatimuksia. Tarjonnassa on sekä opintokokonaisuuksia että yksittäisiä kursseja. Opinnot on suunniteltu joustaviksi ja opiskelumuotoja on useita erilaisia. Avoin yliopisto antaa tutkinnon suorittaneille joustavan mahdollisuuden hankkia lisäpätevyyttä ja täydentää tutkintoa eri alojen opinnoilla. Tutkintoa ei avoimessa yliopistossa voi suorittaa, vaikka opinnot ovat eri tutkintojen osia. Avoimessa yliopistossa opiskelu on maksullista.

Täydennyskoulutus

Yliopistojen täydennyskoulutuskeskukset järjestävät eri alojen akateemista täydennyskoulutusta. Täydennyskoulutus ei ole yleensä tutkintoon johtavaa vaan se antaa ammatillisia lisävalmiuksia. Koulutus on suunniteltu siten, että se sopii työn ohella opiskeleville. Täydennyskoulutus on maksullista.

Opettajaksi pätevöityminen

Jos opettajan ura kiinnostaa eikä omaan tutkintoon sisälly opettajan pätevyyteen tarvittavia opintoja, maisterin tutkinnon jälkeen voi hakea suorittamaan opettajan pedagogisia opintoja yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa. Jos tarvitset lisää opetettavien aineiden opintoja, se on mahdollista esimerkiksi täydentävinä opintoina tai erillisillä opinto-oikeuksilla. Aineenopettajan kelpoisuuteen vaaditaan tietyt opetettavan aineen opinnot. Jos olet muusta kuin aineenopettajakoulutuksesta valmistunut, sinun tulee tarkistuttaa laitoksissa tai tiedekunnassa, vastaavatko opintosi kouluissa opetettavien aineiden opintoja. Voit joutua täydentämään aiempia pääaineopintojasi. Koulutuksen järjestelyistä riippuen täydentävät opinnot voivat olla joko maksullisia tai maksuttomia.

Yliopisto-opintoja ja tutkintoja koskevat pääasiassa seuraavat säädökset ja säännökset:

• Jyväskylän yliopiston tutkintosääntö: https://www.jyu.fi/opiskelu/tutkintosaanto
• Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista (794/2004): http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2004/20040794
• Yliopistolaki (558/2009): http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2009/20090558

SEMINAARINMÄKI Seminaarinkatu 15 A Athenaeum Humanistisen tiedekunnan palvelukeskus Taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitos muuttanut Mattilanniemi 8:aan B Kirjasto Näyttelytila Ex Libris Kahvila Libri Kirjakauppa Kirjavitriini Kirjaamo ja arkisto, 1 krs. C Päärakennus OKL / Aineenopettaja- ja luokanopettajakoulutus muuttanut Vivecaan Aallon lukusali Kahvila Aallokko D Educa Kasvatustieteiden tiedekunnan palvelukeskus ja kasvatustieteiden laitos / Kasvatustiede ja aikuiskasvatustiede muuttanut Vivecaan. E-rakennus OKL:n tekninen työ ja teknologiakasvatus F Fennicum Suomen kieli Viittomakielen keskus G-rakennus Museon kulttuurihistoriallinen osasto H Historica Historian ja etnologian laitos Fredriksonin karttakokoelma I Paja Hiljentymistila J Puutarhurintalo Kokoustiloja JT Juomatehdas, Vapaudenk. 25 Taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitos muuttanut Mattilanniemi 8:aan. K Normaalikoulu "Syli" Alakoulu L Liikunta Liikuntatieteellisen tiedekunnan palvelukeskus: opintoasiat, talous- ja henkilöstöpalvelut ja av-palvelut Liikuntakasvatuksen laitos Terveystieteiden laitos (osittain) Terveyden edistämisen tutkimuskeskus Yliopistoliikunnan toimisto, L176 Kahvila Syke

M Musica Musiikin laitos Kahvila Musica N Normaalikoulu Yläkoulu ja lukio O Oppio Yliopiston kielikeskus P Philologica Kielten laitos - englannin kieli, ruotsin kieli, romaaniset ja klassiset kielet, saksan kieli ja kulttuuri, venäjän kieli ja kulttuuri Ravintola Lozzi Takkahuone Kokoustila Lyhty R Ryhtilä Ryhtilää käytetään mm. voimistelusalina Reh Rehtoraatti, Seminaarink. 32 Hallinto Rehtorin kanslia S Seminarium Vanha juhlasali T Hallintorakennus (suljettu peruskorjauksen vuoksi) U Urheiluhallit Liikuntasalit U1 ja U2 Vesiliikuntakeskus AaltoAlvari V Villa Rana (suljettu peruskorjauksen vuoksi) X Proxima (vanha ala-aste) Kasvatustieteiden laitos/Varhaiskasvatustiede muuttanut Vivecaan YOT Ylioppilastalo Ilokivi Soveltavan kielentutkimuksen keskus, Solki Ylioppilaskunta (JYY) Ravintola Ilokivi YOL Opinkivi Koulutuksen tutkimuslaitos Koulutuksen arviointineuvoston sihteeristö Z ZETA, Pitkäkatu 1 A Viestintätieteiden laitos Viestintäpalvelut YTHS muuttanut Puistokatu 4:ään

MATTILANNIEMI Ahlmaninkatu 2 MaA Mattilanniemen kirjasto Ravintola Wilhelmiina MaB:n ja MaC:n remonttien ajan yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan palvelut Ylistönmäentie 33:ssä. MaD IT-palvelut Matematiikan ja tilastotieteen laitos Kansainväliset palvelut ja työelämäpalvelut, MaD, 1. kerros Agora, Mattilanniemi 2 Informaatioteknologian tiedekunnan palvelukeskus Tietojenkäsittelytieteiden laitos Tietotekniikan laitos Agora Center Rehtori-instituutti Tutkimuksen tuki, yrittäjyys ja innovaatiot: Agora, 4. kerros Henkilöstöpalvelut, Agora, 5. kerros Talouspalvelut, Agora , 5. kerros ERPAKE, Agora, 5. kerros Opiskelijapalvelut, Agoran B-siipi, 3. kerros (solu 331) Opintotuki, Agoran B-siipi, 3. kerros (solu 323) Kesäyliopisto Ravintola Piato Kärki, Mattilanniemi 6 Avoin yliopisto - opiskelijapalvelut ja hallinto Kärki, Mattilanniemi 8 Taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitos - kirjallisuus, hungarologia, museologia, taidehistoria, taidekasvatus, digital culture Nykykulttuurin tutkimuskeskus Sisäinen tarkastus

YLISTÖ Survontie 9 YA Ambiotica YAA-C Bio- ja ympäristötieteiden laitos YAD Ympäristöntutkimuskeskus YFL Fysiikan laitosrakennus Fysiikan laitos YS kiihdytinlaboratorio Ravintola Ylistö YK Ylistönrinteen Kirjasto Matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan palvelukeskus Kahvila Kvarkki YO, YE, YF Kemian laitos YSK Soveltava kemia Nanoscience Center (NSC) Ohj10, Ohjelmakaari 10 Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu - Avance-johtamiskoulutus Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitoksen sosiaalityön yksikkö Tilapalvelut Y33, Ylistönmäentie 33 Yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan palvelukeskus Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos - filosofia, sosiologia, valtio-oppi, yhteiskuntapolitiikka, sukupuolentutkimus, sosiaalityö Psykologian laitos Perhetutkimuskeskus Psykoterapian opetus- ja tutkimusklinikka HIPPOS Viveca - hyvinvointiteknologian keskus, Rautpohjankatu 8 Liikuntabiologian laitos (osittain) NeuroMuscular Research Center GEREC - Gerontologian tutkimuskeskus Kasvatustieteiden tiedekunnan palvelukeskus Kasvatustieteiden laitos / erityispedagogiikka, kasvatustiede ja aikuiskasvatustiede, varhaiskasvatustiede OKL / aineenopettaja- ja luokanopettajakoulutus, ohjausalan koulutus- ja tutkimusyksikkö Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus (KIHU), Rautpohjankatu 6 Liikuntalaboratorio (LL), Rautpohjankatu 8 Liikunta- ja terveyslaboratorio Terveystieteiden laitos (osittain) Liikuntabiologian laitos (osittain)

Lisätietoja kartasta osoitteessa
https://www.jyu.fi/yliopistopalvelut/viestinta/yliopistonesittelyt/kartat/.

Katso myös https://www.jyu.fi/kampuskartta ja https://www.jyu.fi/rakentaminen.