Informaatioteknologian tiedekunnan opinto-opas

2013-2014

Oppaan julkaisutietoja

Opiskelet maamme monipuolisimmassa IT-tiedekunnassa

Onnittelut sinulle, uusi opiskelija, opiskelupaikasta. Olet päässyt opiskelemaan Suomen monipuolisimpaan IT-alan tiedekuntaan. Opiskeluasi voit suunnata yksilöllisesti painottaen vaikkapa sovellettua matematiikkaa, ohjelmistotekniikkaa, tietoliikennettä, mobiiliteknologiaa, tietojärjestelmiä, e-kauppaa, digitaalisia palveluja, kognitiotieteitä, peliohjelmointia tietoturvaa tai data-analyysiä. Voit myös valmistua IT-alan opettajaksi, konsultiksi tai itsenäiseksi yrittäjäksi.

Olemme myös maamme suurin IT-tiedekunta. Kandidaatti- ja maisteriopiskelijoita on noin 1 600 ja tohtoriopiskelijoita 160. Jyväskylän yliopisto tarjoaa laajan opiskeluympäristön antaen mahdollisuuden monipuolisiin sivuaineopintoihin kuudessa muussa tiedekunnassa.

IT-ala on maailmanlaajuisesti nopeimmin kasvava teollisuuden ala ja muita aloja tukeva teknologia. Työnsaantimahdollisuudet ovat 100-prosenttisen varmat ja työpaikkoja on saatavissa ympäri maailmaa.Työuramahdollisuuksia on sekä yritysmaailmassa että julkisella sektorilla. Useat opiskelijat ja tutkinnon suorittaneet ovat myös perustaneet yrityksen, joissa on jo satoja työntekijöitä. Meiltä valmistuneista on tullut useista jo IT-miljonäärejäkin.

Kuten alussa kuvasin, IT-alan opiskelu on entistä yksilöllisempää ja uusia tärkeitä osa-alueita tulee koko ajan. Alalle tyypillistä on työskentely opintojen ohella ja työelämässä tapahtuva lisäkoulutus. Olemmekin tehneet yhteistyösopimuksen työntekijöiden kouluttamisesta noin 50 IT-alan yrityksen kanssa. Haluamme tällä koulutuksella myös vauhdittaa työelämässä olevien valmistumista.

Kansainvälinen kokemus on IT-alalla erityisen tärkeää. Meillä on opiskelijoita lähes 40 eri maasta, ja osa opetuksesta pidetään englanniksi. Meillä on yhteistyösopimus noin 30 ulkomaisen yliopiston kanssa, ja opiskelijamme voivat opiskella näissä yliopistoissa. Monet jyväskyläläiset IT-alan yritykset lupaavat 1 000 euroa lisäpalkkaa uusille työntekijöille, jotka ovat opiskelleet tai olleet harjoittelijana ulkomailla vähintään vuoden. Oman kokemukseni pohjalta tiedän, että yritykset arvostavat myös ripeää opiskelua ja tämä näkyy myös palkkauksessa niillä henkilöillä, joiden opinnot ovat edenneet mallikkaasti ja hyvin arvosanoin.


Tämän lukuvuoden erityisteemana on tukea ripeää (vähintään 55 op/vuosi) opiskelua ja työelämässä olevien valmistumista sekä pienryhmässä tapahtuvaa opiskelua. Kandityöt pyritään ohjeistamaan kahden kuukauden ja gradut neljän kuukauden projekteiksi. Parhaita opiskelijoita tullaan palkitsemaan.


Toivotan sekä uusille että vanhoille opiskelijoille
hyvää lukuvuotta ja menestystä opinnoissa!


Pekka Neittaanmäki
dekaani


Ajankohtaista opintoihin liittyvää

Yliopisto juhlii 150-vuotista taivaltaan - IT-tiedekunta täyttää 15 vuotta

Jyväskylän yliopisto juhli 150-vuotista historiaansa keväällä 2013. Koko vuoden ajan järjestetään erilaisia tapahtumia, jolla tätä merkkipaalua juhlistetaan. Informaatioteknologian tiedekunta puolestaan viettää syksyllä 2013 15-vuotisjuhliaan.

Opetussuunnitelmien voimassaoloaika

Tässä opinto-oppaassa kuvatut opetussuunnitelmat (tutkintovaatimukset) ovat voimassa lukuvuodet 2011-2012, 2012-2013 ja 2013-2014.  Jos olet epävarma, minkä opetussuunnitelman mukaisesti sinun tulee opinnoissasi edetä, ota yhteyttä oman laitoksesi amanuenssiin tai opintoneuvojiin.

Perehdytyskurssi uusille opiskelijoille

Uusien opiskelijoiden opintojen käynnistyminen pyritään saamaan sujuvaksi ja opiskelijat tiiviisti mukaan tiedeyhteisön jäseniksi jo opintojen alusta alkaen. Tätä varten on tiedekunnassa ja ainelaitoksilla kehitetty jo muutaman vuoden ajan uusien opiskelijoiden ensimmäisten viikkojen ohjausta ja opetusta. Yliopisto-opintoihin ja akateemisiin opiskelutaitoihin johdatteleva kurssi on ITKY100 "Yliopisto-opiskelu ja opintojen suunnittelu"

Opiskelijoiden työtila Agorassa

Agoran 2. kerroksessa, jotakuinkin Piato-ravintolan yläpuolella, on värikkäästi kalustettu avotila, jota opiskelijat voivat käyttää työtilanaan esim. luentojen välillä, ryhmätöitä tehdessä jne. Opiskelijatilan seinäkuvat kertovat jyväskyläläisestä opiskelijaelämästä eri aikakausina. Tila on tarkoitettu rauhallista työskentelyä varten, ei esimerkiksi kokousten pitämiseen. Hyödynnä ja ota omaksesi! Aukioloajat on kerrottu ovissa olevissa lapuissa.

HYVIS tuo tukea opiskelijoiden hyvinvointiin

Molemmilla tiedekunnan laitoksilla on oma Hyvis eli opiskelijoiden oma hyvinvointineuvoja. Hyvis on henkilö, jonka kanssa voit luottamuksellisesti ja rennosti keskustella opiskeluun tai muuhun elämäntilanteeseesi liittyen. Hyvis ei ole terapeutti vaan helposti lähestyttävä opiskelijoiden tukihenkilö.

Yliopistolla on paljon erilaisia tukipalveluita opiskelijoiden hyvinvoinnin tukemiseen ja mahdollisten eri ongelmatilanteiden ratkaisemiseen. Usein kuitenkin kuulee opiskelijoilta, ettei näistä tukipalveluista oikein tiedetä opiskelijoiden keskuudessa tai niihin on jonoa. Hyviksen kanssa voit ensin keskustella tilanteestasi ja siitä miten kannattaisi edetä ja mikä olisi oikea taho, jonka puoleen tarvittaessa kääntyä. Tärkeintä on, että otat rohkeasti yhteyttä hyvikseen, jos vähänkin joku asia mietityttää. Ei anneta asioiden paisua liian suuriksi, vaan pyritään ratkaisemaan tilanteet hyvissä ajoin. Hyvis-yhteydenotot voivat koskea esimerkiksi jonkin hankalaksi muodostuneen kurssin suorittamista, sairauslomaa, jaksamista, harrastuksia, ajankäytönhallintaa, opintojen etenemistä, työn, perheen ja opintojen yhteen sovittamista, läheisen menetystä, heräämisen vaikeutta eli melkeinpä mitä vain, mikä on sinulle ajankohtainen ja askarruttava aihe missä kaipaat keskustelua jonkun kanssa.

Tietojenkäsittelytieteiden laitoksen Hyvis on Tiina Parkkonen (tiina.parkkonen@jyu.fi) ja tietotekniikan laitoksen Hyvis Jussi Hakanen (jussi.hakanen@jyu.fi). Ota oman laitoksesi Hyvikseen yhteyttä, kun sinua askarruttaa jokin hyvinvointiisi liittyvä asia!

Opinto-oikeuden päättyminen ja opintoihin myönnettävä lisäaika

IT-tiedekunta on linjannut periaatteita, joiden mukaan opintojen loppuunsaattamiseeen voidaan tietyissä tilanteissa myöntää lisäaikaa, vaikka opinto-oikeus olisi päättymässä. Löydät tietoa periaatteista tämän oppaan kappaleesta Opinto-oikeudet.

1 Informaatioteknologian tiedekunta - perinteikkään yliopiston dynaaminen tiedeyhteisö

Informaatioteknologian tiedekunta on alallaan Suomen ensimmäinen ja suurin. Se on yksi Jyväskylän yliopiston seitsemästä tiedekunnasta.Tiedekunnan missiona on vastata kehittyvän informaatioteknologian sekä digitalisoitumisen tuomiin tutkimus- ja koulutushaasteisiin. Tiedekunta yhdistää kokonaisvaltaisesti teknologian, informaation, organisaatioiden ja liiketoiminnan sekä ihmisen näkökulmat niin tutkimuksessa, koulutuksessa kuin sidosryhmäyhteistyössä.

Jyväskylän yliopisto on vireä, monitieteinen sivistysyliopisto. Sen juuret ovat Suomen ensimmäisessä kansakoulunopettajaseminaarissa, jonka Suomen kansakoulun isä Uno Cygnaeus käynnisti v. 1863. Vuonna 2013 yliopisto juhlii näyttävästi pitkää historiaansa: suomenkielisen opettajankoulutuksen 150-vuotisjuhlaa sekä liikuntatieteellisen tiedekunnan 50-vuotisjuhlaa.

Yliopisto sijaitsee keskellä kaupunkia. Luonnonkauniin ja perinteikkään Seminaarinmäen vanhaa rakennuskantaa täydentävät Alvar Aallon rakennukset, joista kampusalue on kuuluisa. Jyväsjärven rannalla sijaitsevaa Mattilanniemen kampusta ja Agora-rakennusta sekä vastapäistä Ylistönrinnettä leimaa arkkitehti Arto Sipisen kädenjälki.

Tiedekuntamme koti, Agora, on opetuksen, tutkimuksen ja yritysten kohtauspaikka.

Kuva 1: Tiedekuntamme koti, Agora, on opetuksen, tutkimuksen ja yritysten kohtauspaikka.

Painoaloillaan yliopisto on maamme johtavia tiedeyliopistoja. Painoalat ovat luonnon perusilmiöt ja aineen rakenne; koulutus, oppiminen ja tulevaisuuden opetustyö; kielet, kulttuuri ja yhteiskunnalliset muutosprosessit, liikunta ja hyvinvointi sekä ihmisläheinen teknologia. Opiskelijoita on noin 15 000 ja henkilöstöä 2 600. Maisteritutkintojen määrällä mitattuna yliopisto on maan toiseksi suurin. Opiskelijat hakeutuvat Jyväskylän yliopistoon tasaisesti eri maakunnista ja suuri joukko myös ulkomailta. Opiskelija- ja opettajavaihtoa tehdään yli 330 ulkomaisen yliopiston kanssa.

Yliopiston tiedekunnat ovat humanistinen, informaatioteknologian, kasvatustieteiden, kauppakorkeakoulu, liikunta- ja terveystieteiden, matemaattis-luonnontieteellinen ja yhteiskuntatieteellinen. Näistä liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta on alallaan Suomen ainoa. Yliopiston opiskelijoilla on valittavana lähes 80 pääainevaihtoehtoa, ja kaiken kaikkiaan oppiaineita on tarjolla yli 100.

Tietojenkäsittelyopin opetus alkoi Jyväskylän yliopistossa jo vuonna 1967. Nykymuotoinen informaatioteknologian tiedekunta perustettiin vuonna 1998. Tiedekunnassa opiskelee noin 1 600 perustutkinto-opiskelijaa ja 160 jatko-opiskelijaa. Vuosittain opintonsa aloittaa parisataa uutta opiskelijaa. Tiedekunnan koulutusaloja ovat kauppatieteellinen ja luonnontieteellinen ala. Tiedekunnassa on kaksi ainelaitosta: tietojenkäsittelytieteiden laitos (TKTL) ja tietotekniikan laitos (TTL).

Tiedekunta sijaitsee Agora-rakennuksessa (Agora (kreik.) = tori, kohtauspaikka), jossa opetus, tutkimus ja yritykset toimivat yhdessä. Jyväsjärven rannalla sijaitseva Agora on ollut toiminnassa rakennuksena syksystä 2000 lähtien.

1.1 Tiedekunnan palvelukeskus ja opintoasiat

Tiedekunnan palvelukeskuksessa hoidetaan henkilöstö- ja talousasioiden lisäksi opintoihin liittyviä hallinnollisia asioita. Monet asiasi voit toimittaa poikkeamalla palvelukeskuksessa. Jos kuitenkin haluat rauhassa keskustella sinua askarruttavista kysymyksistä, on hyvä sopia tapaaminen etukäteen joko sähköpostitse tai puhelimitse.

Opintoasiainpäällikkö

Tiedekuntatason opintohallinnosta ja yleisestä opintoneuvonnasta vastaa opintoasiainpäällikkö Eija Ihanainen (opintoasiat@it.jyu.fi). Hän neuvoo mm. opinto-oikeuksia, pääaineen vaihtoja, tutkintoja ja opiskelijan oikeusturvaa koskevissa kysymyksissä.

Laitosten amanuenssit

Tavallisimmin tarvitset ohjausta omaan oppiaineeseesi tai oman laitoksesi toimintaan liittyvissä asioissa. Laitosten amanuenssit kuuluvat palvelukeskuksen henkilökuntaan, mutta heidän työpisteensä sijaitsevat laitoksilla. Löydät amanuenssi Tapio Tammen (TKTL) ja Jaana Markkasen (TTL) yhteystiedot asianomaisen laitoksen kohdalta.

Kansainvälisten asioiden hallintoamanuenssi

Opiskelijavaihtoon ja muihin kansainvälistymiseen liittyvissä asioissa opastaa hallintoamanuenssi Niina Ormshaw (international-info@it.jyu.fi).

Tohtorikoulua ja jatko-opintoasioita hoitava koordinaattori

Tiedekunnan jatko-opintoihin sekä tohtorikouluun ja -ohjelmiin liittyviä asioita hoitaa koordinaattori Sami Kollanus (sami.kollanus@jyu.fi).

Opintoasioita hoitavat osastosihteerit

Tiedekuntatason opintoasioiden osastosihteerinä on Kirsti Kervinen (kirsti.t.kervinen@jyu.fi). Hän hoitaa opiskelijavalintoihin, pro gradujen arvosteluun ja todistuksiin liityviä asioita. Laitosten osastosihteerit Outi Hynninen (outi.hynninen@jyu.fi) ja Seija Paananen (seija.paananen@jyu.fi) hoitavat mm. tenttimiseen ja tutkintojen kokoamiseen liittyviä asioita sekä antavat rekisteriotteita ja erilaisia todistuksia viranomaisia varten.

Käyntiosoite
Postiosoite
Puhelin
Faksit
WWW
Tiedekunnan opintoasioita hoitavien
yhteinen sähköpostiosoite
Mattilanniemi, Agora 4. kerros
PL 35 (Agora), 40014 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO
(014) 260 2207, +358408053092
(014) 260 2209
http://www.jyu.fi/it/
it-opintoasiat@jyu.fi

Taulukko 1.1: Tiedekunnan palvelukeskuksen yhteystiedot

Tiedekuntatason opintohallinnosta ja yleisestä opintoneuvonnasta vastaa  opintoasiainpäällikkö Eija Ihanainen.

Kuva 2: Tiedekuntatason opintohallinnosta ja yleisestä opintoneuvonnasta vastaa opintoasiainpäällikkö Eija Ihanainen.

1.2 Opetusta antavat laitokset

Tietojenkäsittelytieteiden laitos (TKTL)

Tietojenkäsittelytieteiden laitoksella (luku 3) voi opiskella pääaineena tietojärjestelmätiedettä, tietojenkäsittelytiedettä ja kognitiotiedettä. Tavoitteena on ymmärtää tietojärjestelmiä kokonaisvaltaisesti teknologian, käyttäjien ja tietojärjestelmien käytön vaikutusten näkökulmista. Tietojärjestelmätieteen opetus ja tutkimus keskittyvät informaatioteknologian keskeisiin alueisiin, kuten tietojärjestelmien kehittämiseen, tiedon digitaaliseen esittämiseen, elektroniseen liiketoimintaan, ihmisen ja tietokoneen väliseen vuorovaikutukseen ja käytettävyyteen, teknologian käyttöön ja omaksumiseen arjessa, työryhmien ja organisaatioiden työn tehostamiseen tietojärjestelmien avulla, tiedonhallintaan, ohjelmistoliiketoimintaan sekä organisaatioiden tietohallinnon ja järjestelmäarkkitehtuureiden kehittämiseen ja hallintaan.

Tietotekniikan laitos (TTL)

Tietotekniikan laitoksella (luku 4) opintojen pääaineena on tietotekniikka. Tutkimuskohteena on informaation käsittelyprosessien tehokas automatisointi. Opetuksen ja tutkimuksen painoalat liittyvät informaatioteknologian keskeisiin alueisiin, kuten uudenlaisten tietojenkäsittelysovellusten ja ohjelmistojen suunnitteluun, tietoverkkojen tiedonsiirtojärjestelmien suunnitteluun ja hallintaan sekä tehokasta tietokonelaskentaa hyödyntävien numeeristen ja matemaattisten menetelmien ja mallien käyttöön, esimerkiksi teollisten tuotteiden suunnittelussa, teollisten prosessien ohjauksessa, luonnontieteellisessä mallintamisessa ja suurten tietoaineistojen analyysissä.

1.3 Erillislaitokset informaatioteknologian alalla

Agora Center

Agorassa toimii monitieteinen erillislaitos Agora Center, joka on verkottunut tutkimusyksikkö innovatiivisille tietoyhteiskunnan sekä ihmislähtöisen tieto- ja viestintäteknologian tutkimushankkeille. Sen tutkimus- ja kehityshankkeet toteutetaan yhteistyöhankkeina yliopiston eri tieteenalojen, elinkeinoelämän, julkisen sektorin ja muiden toimijoiden kanssa. Lisätietoja: http://www.jyu.fi/erillis/agoracenter

Kokkolan yliopistokeskus Chydenius

Kokkolassa voi kouluttautua maisteriksi pääaineena tietotekniikka. Informaatioteknologian yksikön järjestämä koulutus on työn ohella tapahtuvaa monimuoto-opetusta, jonka järjestämisessä käytetään hyväksi tieto- ja viestintätekniikan sovelluksia. Kokkolan tarjoamia opintojaksoja voi suorittaa osana ohjelmisto- ja tietoliikennetekniikan teemaopintoja. Lisätietoja:
http://www.chydenius.fi/esittely/yksikot/informaatioteknologia

2 Opiskelu yliopistossa

2.1 Opinto-oikeudet

Pääaineen opinto-oikeus

Tutkinto-opiskelija voi suorittaa tutkinnon siinä pääaineessa, jonka opiskelijaksi hänet on valittu. Perusvalinnassa valitulla opiskelijalla on oikeus suorittaa kandidaatin ja maisterin tutkinnot, joista kandidaatin tutkinto suoritetaan ensin. Maisterivalinnassa valitulla on oikeus suorittaa maisterin tutkinto.

Kandidaatin tutkinnon opinto-oikeudesta luopuminen

Tietyissä tapauksissa kandidaattivaiheen opiskelija voidaan hopsata suoraan maisterin tutkintoon. Tällöin hän luopuu oikeudestaan suorittaa kandidaatin tutkinto.Tällaisia tapauksia ovat mm. perusvalinnassa valitut AMK-tutkinnon, kandidaatin tutkinnon tai maisterin tutkinnon suorittaneet. Laitosten opintoneuvojat opastavat asiassa.

IT-tiedekunnan opiskelijan sivuaineoikeudet

IT-tiedekunnan tutkintoihin kuuluvista sivuaineopinnoista osa on pakollisia ja osan opiskelija saa itse valita. Pakolliset sivuaineopinnot vaihtelevat eri tutkinnoissa. Pakolliset sivuaineopinnot ovat pedagogisia opintoja lukuunottamatta vapaita, ts. niihin ei erikseen tarvitse hakea opinto-oikeutta. Monet muutkin sivuaineopinnot ovat kaikille vapaita, mutta osaan täytyy hakea opinto-oikeutta. Lisätietoa sivuaineista löydät tästä oppaasta ainelaitosten kohdalta. Lisäksi laitokset ja ainejärjestöt järjestävät omia infoja, joissa kerrotaan tarkemmin IT-opiskelijoiden tavallisimmista sivuaineista. Lisätietoa sivuaineopinnoista Jyväskylän yliopistossa ja muualla: https://www.jyu.fi/hallintokeskus/opiskelijoille/oppaat/sivuaineopas

Passiivirekisteri

Jyväskylän yliopistossa on käytössä ns. passiivirekisteri, johon siirretään sellaiset opiskelijat, jotka eivät ole ilmoittautuneet yliopistoon viimeksi kuluneiden kahden lukuvuoden aikana TAI joille ei ole kertynyt opintosuorituksia viimeksi kuluneiden kolmen vuoden aikana, vaikka he olisivatkin ilmoittautuneet yliopistoon. Jos opiskelija haluaa takaisin aktiivirekisteriin, hänen on hyväksytettävä henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS). IT-tiedekunnassa opintosuunnitelma tehdään laitosten ohjeiden mukaisesti ja HOPSit hyväksytään laitoksilla.

Pääaineen vaihto ja opinto-oikeudet

Opiskelija voi hakemuksesta vaihtaa pääainetta tiedekunnan sisällä tai hakeutua muista tiedekunnista IT-tiedekunnan opiskelijaksi. HUOM! Tutkintosäännön mukaan tiedekunnan sisällä tapahtuvassa pääaineen vaihdossa opiskelija menettää oikeuden suorittaa tutkinto aiemmassa pääaineessaan. Muista tiedekunnista siirtyvä pääaineen vaihtaja säilyttää opinto-oikeuden myös aiempaan pääaineeseensa. Ajantasalla olevat pääaineen vaihtamista koskevat ohjeet löytyvät tiedekunnan www-sivuilta Opiskelijavalinta-kohdasta.

JOO-opinto-oikeus muiden yliopistojen opintoihin

IT-tiedekunnan opiskelija voi liittää tutkintoonsa myös muissa yliopistoissa suoritettuja opintoja. JOO-opinnoista ja opinto-oikeuden hakemisesta kerrotaan tarkemmin luvussa, jossa käsitellään opintojen hyväksilukemista ja AHOTia.

Erillinen opinto-oikeus

Henkilöt, joilla ei ole tutkinnonsuoritusoikeutta Jyväskylän yliopistossa, voivat opiskella ylimääräisinä opiskelijoina erillisiä opintokokonaisuuksia tai yksittäisiä jaksoja. Näistä opinnoista peritään 10 euroa/ myönnetyn opinto-oikeuden opintopiste. Hakemuksille ei ole asetettu määräaikaa IT-tiedekunnassa. Erillistä opinto-oikeutta joutuvat hakemaan myös Jyväskylän yliopistossa tutkintonsa suorittaneet, jotka haluavat täydentää tutkintoansa mutta joiden täydennysaika on kulunut umpeen. Katso tarkemmin luvusta 7 (Mitä maisterin tutkinnon jälkeen?)
Hakulomake: https://www.jyu.fi/it/opiskelijavalinta/erillisen-opinto-oikeuden hakulomake/erillisen-opinto-oikeuden-hakulomake

Muiden tiedekuntien opiskelijoiden sivuaineoikeudet

Jyväskylän yliopiston muiden tiedekuntien opiskelijat saavat vapaasti opiskella sivuaineina informaatioteknologian tiedekunnan opintojen perus- ja aineopinnot. Syventäviin opintoihin tulee hakea opinto-oikeutta tiedekunnasta. Opinto-oikeutta voi hakea ympäri vuoden. Yksittäisiä syventäviä kursseja voi suorittaa sopimalla asiasta asianomaisen opettajan kanssa. Lisätietoa IT-tiedekunnan tarjoamista sivuaineopinnoista on luvussa 10.

2.1.1 Opiskeluajan rajaukset

Opiskeluajan rajoittamista koskeva laki tuli voimaan 1.8.2005. Lakia sovelletaan opiskelijoihin, jotka ovat aloittaneet opintonsa lukuvuonna 2005-2006 tai sen jälkeen.

Sekä alempaa että ylempää korkeakoulututkintoa opiskelemaan otetulla opiskelijalla on oikeus suorittaa tutkinnot viimeistään kahta vuotta niiden yhteenlaskettua tavoitteellista suorittamisaikaa pitemmässä ajassa. Pelkästään alempaa korkeakoulututkintoa opiskelemaan otetulla opiskelijalla on oikeus suorittaa tutkinto viimeistään yhtä vuotta sen tavoitteellista suorittamisaikaa pitemmässä ajassa. Pelkästään ylempää korkeakoulututkintoa opiskelemaan otetulla opiskelijalla on oikeus suorittaa tutkinto viimeistään kahta vuotta sen tavoitteellista suorittamisaikaa pitemmässä ajassa.

Tutkinnon suorittamisaikaan ei lasketa poissaoloa, joka johtuu vapaaehtoisen asepalveluksen tai asevelvollisuuden suorittamisesta taikka äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan pitämisestä. Opintojen enimmäisaikaan ei lasketa myöskään muuta enintään neljän lukukauden poissaoloa, jonka ajaksi opiskelija on ilmoittautunut poissaolevaksi.

Yliopisto myöntää opiskelijalle, joka ei ole suorittanut tutkintoa säädetyssä ajassa, lisäaikaa opintojen loppuun saattamiseen. Lisäaikaa myönnetään, kun opiskelija esittää tavoitteellisen ja toteuttamiskelpoisen suunnitelman opintojen loppuun saattamisesta. Muutoin opiskelija menettää opiskeluoikeutensa. Jos opiskeluoikeuden menettänyt opiskelija haluaa myöhemmin jatkaa opintojaan, hänen on haettava yliopistolta oikeutta päästä uudelleen opiskelijaksi.

2.1.2 IT-tiedekunnan linjaus opinto-oikeuden lisäajan myöntämisestä

Jos opinto-oikeus on päättymässä tai jo päättynyt, opinnoille voi hakea lisäaikaa tiedekunnalta. Opinto-oikeuden jatkaminen tai palauttaminen edellyttää henkilökohtaisen, realistisen HOPSin hyväksyttämistä laitoksella. Opinto-oikeuden jatkamista kannattaa hakea siis vasta siinä vaiheessa, kun oikeasti voi sitoutua aktiiviseen opiskeluun! Kandidaatin tutkintoa suorittavien HOPS tulee laatia niin, että HOPSin mukaisia suorituksia tulee vähintään 45 op lukuvuodessa. Maisterin tutkintoa varten tulee suorittaa vähintään 30 op lukuvuodessa. Edellä mainituista opintopisterajoista voidaan poiketa vain painavista syistä (esim. pitkäaikainen sairaus, ulkomaan komennus).

Kerrallaan lisäaikaa voidaan myöntää vähintään yhdeksi ja enintään neljäksi lukukaudeksi. Sekä kandidaatin- että maisterintutkintoa suorittaville voidaan aluksi myöntää lisäaikaa vain kandidaatin tutkinnon loppuun suorittamista varten. Lakiin perustuvat, tutkinnon suorittamisaikaa kuluttamattomat poissaolot otetaan huomioon myös lisäajan kuluessa. Opintojen etenemistä seurataan lukukausittain ohjauskeskusteluissa. Opiskelijan tulee raportoida suorituksistaan opintoneuvojalle laitoksen ohjeistuksen mukaisesti. Aiemmin myönnetyn lisäajan jatkaminen edellyttää näyttöä aktiivisesta, suunnitelmien mukaisesta opiskelusta.

Päätökset lisäajasta ja opinto-oikeuden uudelleen aktivoinnista valmistellaan laitoksilla (opintoneuvoja, varajohtaja). Päätöksen tekee dekaani/varadekaani. Jyväskylän yliopiston opinto-oikeuden lisäaikahakemusten käsittelyn periaatteet https://www.jyu.fi/yliopistopalvelut/opiskelijoille/how-to/opintoaikojen-rajaus

2.2 Yliopisto-opiskelu vaatii itsenäisyyttä

Opintojen alkuvaiheessa sinua opastetaan tutustumaan akateemiseen maailmaan, tieteeseen, tiedeyhteisöön ja ennen kaikkea opiskeluun yliopistossa. Yliopisto-opiskelu on koulumaailmaa itsenäisempää. Opiskelija voi ja hänen tulee itse asettaa tavoitteet opiskelulleen. Kukin opiskelija laatii itselleen henkilökohtaisen opintosuunnitelman eli HOPSin. Se merkitsee tavoitteiden ja aikataulujen asettamista opinnoille, sivuaineiden valitsemista ja oman lukujärjestyksen laatimista tarjolla olevista vaihtoehdoista. Myös ulkomailla suoritettavien opintojen ja/tai harjoittelun ajankohta olisi hyvä suunnitella jo opintojen alkuvaiheessa. Yliopistossa opiskelijan on itse rakennettava oma, monipuolinen asiantuntijuutensa. Opiskeluoikeudet ovat varsin laajat, joten erilaisia mahdollisuuksia on runsaasti. Eri oppiaineiden lisäksi on valittavana monia erilaisia opiskelumuotoja.

Opintoja suunnitellessa on hyvä pitää mielessä seuraavat yleiset näkökohdat:

Vaikka yliopisto-opiskelu vaatii itsenäisyyttä ja omatoimisuutta, opiskelijaa ei kuitenkaan jätetä yksin: tarjolla on monenlaista opinto-ohjausta niin laitoksilla, tiedekunnissa kuin muualla yliopiston eri yksiköissäkin. Osallistu tiedotus- ja ohjaustilaisuuksiin, varaa henkilökohtaisia ohjausaikoja ja kysy rohkeasti neuvoa.

2.3 Tutkintojärjestelmä ja opintojen mitoitus

Kaksiportaisessa tutkintojärjestelmässä opiskelijat suorittavat ensin kandidaatin tutkinnon (180 op) ja sitten maisterin tutkinnon (120 op). Osa opiskelijoista valitaan suoraan maisterivaiheeseen. Opintojen vaatima laskennallinen työmäärä on 1 600 tuntia vuodessa. Yhden vuoden aikana tulisi normimitoituksen mukaan suorittaa 60 opintopistettä.

2.3.1 Tiedekunnassa suoritettavat tutkinnot

Kandidaatin tutkinnot

Informaatioteknologian tiedekunnassa voi suorittaa kandidaatin tutkinnon kauppatieteellisellä tai luonnontieteellisellä koulutusalalla. Kandidaatin tutkinto on 180 opintopisteen laajuinen alempi korkeakoulututkinto. Päätoimisesti opiskellen tutkinto on mahdollista suorittaa kolmessa lukuvuodessa. Kauppatieteiden kandidaatin tutkinnon (KTK) pääaineena on tietojärjestelmätiede. Luonnontieteiden kandidaatin tutkinnon (LuK) pääaineena voi olla joko tietotekniikka tai tietojenkäsittelytiede. (Tietojenkäsittelytieteeseen ei valita uusia opiskelijoita.)

Maisterin tutkinnot

Informaatioteknologian tiedekunnassa voi suorittaa maisterin tutkinnon kauppatieteellisellä tai luonnontieteellisellä koulutusalalla. Maisterin tutkinto on alemman korkeakoulututkinnon tai vastaavan koulutuksen pohjalta suoritettu ylempi korkeakoulututkinto, jonka laajuus on 120 opintopistettä. Maisterin tutkinto on päätoimisesti opiskellen mahdollista suorittaa kahdessa lukuvuodessa. Kauppatieteiden maisterin tutkinnon (KTM) pääaineena on tietojärjestelmätiede. Luonnontieteellisellä alalla suoritetaan filosofian maisterin tutkinto (FM). Luonnontieteellisen tutkinnon pääaineena voi olla joko tietotekniikka, tietojenkäsittelytiede tai kognitiotiede. (Tietojenkäsittelytieteeseen ei valita uusia opiskelijoita.) Maisterivaiheen opinnoissa on tarjolla useita eri suuntautumisvaihtoehtoja.

Jatkotutkinnot

Tiedekunnan jatko-opiskelijaksi hyväksytty opiskelija voi suorittaa kauppatieteellisellä alalla kauppatieteiden lisensiaatin (KTL) ja/tai kauppatieteiden tohtorin (KTT) tutkinnot tietojärjestelmätieteessä. Luonnontieteellisellä alalla eli tietotekniikassa, tietojenkäsittelytieteessä ja kognitiotieteessä vastaavat jatkotutkinnot ovat filosofian lisensiaatin (FL) ja filosofian tohtorin tutkinto (FT). Jatko-opiskelusta, jatko-opintoihin hakeutumisesta, tutkijakoulusta, tohtoriohjelmista ja opintojen rahoitusmahdollisuuksista kerrotaan tarkemmin luvussa 8.

2.3.2 Opintokokonaisuudet ja niiden kokoaminen

Yliopistotutkinnot muodostuvat yleensä pääaineesta ja yhdestä tai useammasta sivuaineesta. Ne muodostavat opintokokonaisuuksia, jotka puolestaan koostuvat yksittäisistä opintojaksoista eli kursseista. Lisäksi tutkintoihin kuuluu esim. kieli- ja viestintäkursseja.

Perusopinnot
Tietyn aineen opinnot aloitetaan yleensä perusopinnoista. Perusopintojen minimilaajuus on 25 opintopistettä (op).

Aineopinnot
Perusopintojen jälkeen suoritetaan aineopinnot. Niiden minimilaajuus on 35 op. Yhdessä perusopintojen kanssa ne muodostavat siten vähintään 60 op:n laajuiset perus- ja aineopinnot. Kandidaatin tutkinnossa opiskellaan pääaineesta perus- ja aineopinnot. Opintoihin sisältyy kandidaatintutkielma.

HUOM! IT-tiedekunnan kandidaatin tutkinnoissa tietojärjestelmätieteen/ tietotekniikan perus- ja aineopinnot eli tutkinnon pääaineopinnot ovat asetuksessa määriteltyä minimiä laajemmat, ja ne muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden.

Syventävät opinnot
Maisterin tutkintoa varten opiskellaan pääaineesta syventävät opinnot, joiden laajuus on vähintään 60 op. Opintoihin kuuluu pro gradu -tutkielma, jonka laajuus on IT-tiedekunnassa 30 op.

Opintokokonaisuuden kokoaminen
Kun olet suorittanut kaikki tiettyyn opintokokonaisuuteen kuuluvat opinnot, ota yhteyttä opetuksen järjestäneen laitoksen amanuenssiin tai opintoasioita hoitavaan sihteeriin. Joillakin laitoksilla voit lähettää opintokokonaisuuden koottavaksi ja arvosteltavaksi Korpissa olevan opintokokonaisuuksien kokoamistoiminnon avulla. Lisätietoja:
https://korppi.jyu.fi/kotka/help/moduleevaluation/student.jsp

2.4 Opintojen suorittaminen

2.4.1 Lukuvuosi ja jaksot

Jyväskylän yliopistossa on käytössä jaksojärjestelmä. Syys- ja kevätlukukaudet jaetaan kahteen opetusjaksoon eli periodiin. Viides opetusjakso on kesälukukausi. Lukuvuosi alkaa virallisesti 1.8. ja päättyy seuraavan vuoden heinäkuun lopussa. Ensimmäinen opetusjakso alkaa kuitenkin syyskuun alussa. Kurssit voivat kestää yhden tai useamman jakson tai niiden pituus voi olla myös lyhyempi kuin yksi jakso.

Lukuvuoden 2013-2014 opetusjaksot ja lomat:

Yliopiston avajaiset ovat 4.9.2013.

Syyslukukausi 2013

Kevätlukukausi 2014

Kesälukukausi 2014: 26.5.-30.6.2014

2.4.2 Opintojen suunnittelu

Opintojen alussa kaikille uusille kandidaattivaiheen opiskelijoille annetaan ohjeellinen lukujärjestys alkuvaiheen opinnoista. Suoraan maisterikoulutukseen valittuja opastetaan laatimaan oma opintosuunnitelma maisteriopintoja ja mahdollisia täydentäviä opintoja varten. Opiskelijan on hyvä suunnitella myös itse omia opintojaan sekä pitkällä että lyhyellä aikavälillä. Tätä varten kannattaa pohtia omaa opiskelu- ja työhistoriaa, nykyistä elämäntilannetta ja tulevaisuutta. Opintojen aikatauluttamisessa on hyvä ottaa huomioon omat voimavarat, opiskeluvalmiudet, ajankäyttömahdollisuudet sekä ulkomaan opiskelu- ja/tai harjoittelujakso. Sivuainevalinnoissa kannattaa miettiä omia kiinnostuksen kohteita, omaa osaamista, työelämätavoitteita ja -odotuksia. Opintojen suunnittelussa käytetään Korpin eHOPS-sovellusta, josta kerrotaan tarkemmin erillisessä luvussa.

Opintojakson ITKY100 "Yliopisto-opiskelu ja opintojen suunnittelu" yhtenä keskeisenä teemana on opintojen suunnittelu.

2.4.2.1 Henkilökohtainen opintosuunnitelma HOPS ja eHOPS

Jyväskylän yliopistossa kaikki opintonsa aloittavat tutkinto-opiskelijat tekevät itselleen henkilökohtaisen opintosuunnitelman eli HOPSin. Opintojen suunnittelun apuna on Korpin eHOPS -sovellus. eHOPS perustuu opiskelijan pääaineen tutkintorakenteeseen (pääaine, sivuaine, kieli- ja viestintäopinnot, yleisopinnot). eHOPSiin voidaan liittää myös muissa yliopistoissa tai oppilaitoksissa suoritettuja opintoja. Sovelluksen avulla opiskelija pystyy aikatauluttamaan opintonsa eri lukukausille, seuraamaan opintojensa etenemistä, muokkaamaan opintosuunnitelmaansa ja saamaan suunnitelmaansa henkilökohtaista palautetta ohjaajalta. HOPSiin kirjataan myös se, missä vaiheessa ja millä tavoin opiskelija aikoo kehittää kansainvälisiä valmiuksiaan (mm. osallistumalla opiskelijavaihtoon) opintojensa aikana.

Lisätietoa HOPSista: http://www.jyu.fi/opiskelu/ohjaus/hops/

Perusopiskelijan eHOPS

eHOPSiin ja sen tekemiseen perehdytään ITKY100-kurssin aikana. eHOPSit laaditaan ja tarkastetaan laitosten ohjeistamalla tavalla. Tarjolla on malli-HOPSeja opintojen suunnittelun helpottamiseksi. Voit tutustua eHOPSiin Korpin Opintojen suunnittelu -kohdassa.

Maisterikoulutusopiskelijan HOPS

Kaikille maisterikoulutukseen valituille tehdään HOPS yhdessä laitoksen opintoneuvojan kanssa. HOPSia tehdessä selvitetään ensin aiemman tutkinnon sisältö ja mahdollisista muista opinnoista ja osaamisesta saatavat korvaavuudet. Tämän jälkeen tehdään suunnitelma maisteritutkintoa varten suoritettavista opinnoista ja mahdollisesti tarvittavista aiempaa tutkintoa täydentävistä opinnoista. Maisterikoulutettavien HOPSin hyväksymismenettely on erilainen kuin muilla opiskelijoilla.

Suoraan maisterikoulutukseen valittujen opiskelijoiden voidaan edellyttää suorittavan tutkintoon kuuluvien opintojen lisäksi myös ns. täydentäviä opintoja, joilla aiemman tutkinnon aikana saatu tietotaso ja osaaminen saatetaan maisteriopintojen alun vaatimalle tasolle. Täydentävien opintojen enimmäismäärä on 60 opintopistettä, joka vastaa yhden vuoden opintoja.

2.4.2.2 Opintojaksojen nimeämiskäytänteet

Kullakin opintojaksolla eli kurssilla on oma koodi, jossa on 7 merkkiä. Koodin 3 ensimmäistä merkkiä kuvaavat yleensä oppiainetta (esim. TJT = tietojärjestelmätiede, TIE = tietotekniikka, KOG = kognitiotiede). Neljäs merkki kuvaa tavallisesti opintojakson vaativuustasoa: Y = yleisopinnot, P = perusopinnot, A = aineopinnot, S = syventävät opinnot, J = jatko-opinnot.


Toisen kerroksen opiskelijatilassa voit käyttää luentojen väliset ajat hyödyllisesti ja tehdä vaikka ryhmätöitä. Seinien kuvitus kertoo, miten opiskelijaelämä on muuttunut seminaariajoilta nykypäivään siirryttäessä.

Kuva 3: Toisen kerroksen opiskelijatilassa voit käyttää luentojen väliset ajat hyödyllisesti ja tehdä vaikka ryhmätöitä. Seinien kuvitus kertoo, miten opiskelijaelämä on muuttunut seminaariajoilta nykypäivään siirryttäessä.

2.4.3 Opiskelutaidot ja opiskelukyky

Yliopisto-opinnoissa tarvitset oppiaineesta ja opintojaksosta riippuen erilaisia opiskelutaitoja. Opinnoissa ovat tarpeen mm. tiedonhankintataidot ja lukustrategioiden hallinta, sillä joudut lukemaan ja omaksumaan nopeasti suuria määriä kirjallisuutta joko suomeksi tai englanniksi. Lisäksi sinun tulee tavallisimmin osoittaa osaamisesi kirjoittamalla. Näihin akateemisiin opiskelutaitoihin perehdytään opintojen alkuvaiheessa ITKY100-jaksolla ja näitä harjoitellaan myös kieli- ja viestintäopinnoissa. Voit myös itseksesi kehittää opiskelutaitojasi. Hyödyllisiä linkkejä löydät esim. avoimen yliopiston sivuilta: https://www.avoin.jyu.fi/ohjeita-opiskelun-tueksi/opiskelutaitojen-kehittaminen

HYVY001 Akateeminen opiskelukyky - muutakin kuin pisteitä

Etenkin IT-tiedekunnan uusille opiskelijoille mutta myös muille, joita aihe kiinnostaa, on tarjolla akateemista opiskelukyä käsittelevä kurssi. Kurssilla käsitellään mm. seuraavia aiheita:   hyvinvoinnista ja opiskelukyvystä huolehtiminen, haasteellisten tilanteiden ennakointi, itsetuntemuksen vahvistaminen, työn ja levon merkitys, oman elämäntavan arviointi hyvinvoinnin ja opiskelukyvyn kannalta. Lisää tietoa löydät kurssikoodilla Korpista.

2.4.3.1 Erilaiset opiskelumuodot

Luennot

Kurssin teoriaosa sekä asiaa valaisevat esimerkit esitetään luennoilla. Luennoilla kannattaa tehdä aktiivisesti muistiinpanoja. Enää ei opettaja erikseen sano, mitä kannattaa kirjoittaa ja mitä ei. Jos kurssiin ei liity harjoituksia, tulee luentojen omakohtaiselle läpikäymiselle varata erikseen aikaa.

Harjoitukset eli demonstraatiot, "demot"

Harjoituksissa käsitellään luennoilla annettuja tehtäviä pieninä osakokonaisuuksina. Harjoitustehtävät tehdään yleensä kotona ja niiden ratkaisut katsotaan yhdessä palautustilaisuudessa. Harjoitukset ovat erittäin tärkeitä etenkin ohjelmointi- ja matematiikkapainotteisissa kursseissa.

Pääteohjaukset

Pääteohjauksissa harjoitellaan ja hiotaan rutiineja tietokoneen sekä ohjelmistojen eli työkalujen käyttöön.

Henkilökohtaiset ohjaukset ja ryhmäohjaukset

Joihinkin opintojaksoihin kuuluu henkilökohtaista ohjausta. Opettaja ohjaa sinua suoritettavan harjoitustyön tms. tekemisessä tai antaa palautetta työstäsi. Joillakin kursseilla ohjausta annetaan ryhmälle, joka yhdessä työstää annettua tehtävää.

Harjoitustyöt

Keskeisen osan informaatioteknologian opiskelusta muodostaa harjoitustöiden tekeminen. Harjoitustöissä kurssin asiat vedetään yhteen suurempana kokonaisuutena kunnollisen yleiskuvan saamiseksi. Esimerkiksi ohjelmointitaidon voi hankkia vain omakohtaisella ahkeralla harjoittelulla - ei pelkällä luentojen kuuntelemisella tai luentomonisteen lukemisella.

Seminaarit

Opintoihin kuuluu seminaareja, joissa harjoitellaan tieteellisen esitelmätilaisuuden käytäntöjä. Esittelet seminaarissa omaa työtäsi tai tutkimustasi ja tutustut toisten opiskelijoiden töihin. Sinun työllesi nimetään seminaarin osallistujien keskuudesta opponentti, joka paneutuu työsi sisältöön etukäteen. Esitelmän jälkeen opponentti esittää sinulle työn sisältöön liittyviä kysymyksiä ja myös seminaariyleisö osallistuu keskusteluun. Vastavuoroisesti sinä toimit jonkun toisen opiskelijan työn opponenttina.

Etäopiskelukurssit

Voit suorittaa joitakin kursseja täysin etäopiskellen. Tavoitteena on, että jatkossa yhä useammista IT-alan kursseista olisi verkossa ainakin luentojen videotallenteet. Lisätietoja etäopiskelumahdollisuuksista kerrotaan Korpin kurssikuvauksissa  tai voit kysyä laitosten opintoneuvojilta. Opintojen alkuvaiheen etäopiskelumahdollisuuksista kerrotaan osoitteessa http://appro.mit.jyu.fi/etaopiskelu/

Asiantuntijaluentojen seuraaminen

IT-alan osaajan on tärkeää oppia seuraamaan oman alansa kehitystä jo opintojen alkuvaiheesta lähtien. Yliopistolla järjestetään ympäri vuoden mitä moninaisimpia tilaisuuksia ja tapahtumia, joihin myös sinä voit osallistua. Tällaisia ovat esim. väitöstilaisuudet, uusien professorien juhlaluennot, ulkomaisten ja kotimaisten vierailijoiden pitämät luennot, näyteluennot sekä erilaiset asiantuntijaluennot. Voit saada tilaisuuksiin osallistumisesta 2 opintopistettä, kun raportoit kuulemastasi ohjeistuksen mukaisesti (ITKY115).

2.4.3.2 Opintojaksojen opintopisteet ja oma työmäärä

Kukin opintojakso eli kurssi on mitoitettu opintopisteillä (op). Opintopiste vastaa keskimääräisen opiskelijan 26,7 tunnin työpanosta. Tiedekunnan kurssien työmäärä ja kurssista saatavat opintopisteet on laskettu niin, että kahden tunnin luennon seuraaminen vastaa kahden tunnin työtä. Jos kurssiin ei kuulu harjoituksia (eli demoja), työmäärään on lisätty luentokertaa kohti 2-6 tuntia itsenäistä kertaamista. Jos kurssiin kuuluvat harjoitukset, niiden ratkaisemiseen laskettu aika (esim. 6 tuntia/viikko) sisältää myös luentotietojen kertaamista. Lisäksi kurssiin voi kuulua harjoitustyö, jonka vaatima keskimääräinen työmäärä on lisätty kurssin arvioituun työmäärään.

Esimerkkinä Ohjelmointi 1 -kurssin (6 op) vaatima työmäärä:

Tunteja yliopistolla
Tunteja kotona
Luennot
Demot
Tentti
Harjoitustyö
40
20
4
1
-
50
10
30
Yhteensä6590

Kurssin työmäärä yhteensä 155 tuntia, mikä vastaa 5,8 opintopistettä.

Jos jokin asia on opiskelijalle entuudestaan tuttua, voi hänen kohdaltaan työmäärä olla jollakin kurssilla vastaavaa opintopistemäärää alhaisempi. Tämän perusteella ei kuitenkaan kannata erehtyä luulemaan, että sama pätee kaikkien kurssien osalta. Vastaavasti voi kurssin työmäärä olla opintopistemäärää suurempi, jos kurssin pohjatiedot eivät ole kunnolla hallussa. Myös henkilökohtaiset erot oppimisessa vaikuttavat todelliseen työmäärään.

Opiskelijan olisikin hyvä tuntea itsensä oppijana ja pyrkiä laatimaan lukujärjestyksensä todellista työmäärää (noin 40 h/viikko) vastaavaksi. Tällöin valmistuminen tavoiteajassa on mahdollista eikä työmäärä paisu kohtuuttoman suureksi.

2.4.4 Tenttiminen

Yleistä tenttimisestä

Tenttiin voivat osallistua yliopistoon läsnäoleviksi kirjautuneet ja tenttiin ilmoittautuneet opiskelijat. Tenttitilaisuudessa on pystyttävä tarvittaessa todistamaan henkilöllisyytensä esim. ajokortilla tai opiskelijakortilla. Tentteihin ilmoittaudutaan viimeistään viikkoa ennen tenttiä Korppi-järjestelmän kautta (https://korppi.jyu.fi/). Kurssien tenttiajat ja -paikat löytyvät kunkin kurssin kohdalta Korpista. Tiedekunnan yleiset tentit järjestetään perjantaisin ja keskiviikkoisin.

ERITTÄIN TÄRKEÄÄ: Jos et pääse osallistumaan tenttiin, johon olet ilmoittautunut, muista perua ilmoittautumisesi Korpissa! Turhat tentti-ilmoittautumiset aiheuttavat laitoksille paljon lisätyötä. Jos jätät kaksi kertaa peräkkäin menemättä tietyn opintojakson tenttiin, johon olet ilmoittautunut, sinun tulee sopia opettajan kanssa seuraavasta suoritusmahdollisuudesta.

eTentti

eTentti on joustava tentti, jonka opiskelija suorittaa itsenäisesti valitsemanaan ajankohtana tietoverkkopohjaisella sovelluksella. eTentti-tila sijaitsee yliopiston pääkirjaston kolmannessa kerroksessa. Tilassa on nauhoittava kameravalvonta ja kulunvalvonta. Osa työpisteistä on varustettu esteettömän käytön välinein ajatellen mm. pyörätuolia käyttäviä opiskelijoita. eTentti-järjestelmällä on toistaiseksi voinut tenttiä vain muutamia tiedekunnan opintojaksoja ja tehdä maturiteetteja. Tarkoituksena on jatkossa lisätä eTentittävien opintojaksojen määrää.

Lisätietoja: https://www.jyu.fi/itp/etentti-ohjeet/

Tenttitulokset

Tenttien ja muiden opintosuoritusten tulokset on yliopiston tutkintosäännön mukaan julkistettava kahden viikon kuluessa suorituksesta tai siitä määräajasta, johon mennessä kirjallinen suoritus on tullut jättää tarkastajalle. (Poikkeukset kesäaikoina.) eTentti-järjestelmässä suoritetun tentin tulos on ilmoitettava kolmen viikon kuluttua suorituksesta. Tulosten julkistamisen jälkeen opintosuoritukset on vietävä rekisteriin viipymättä. Opintosuoritusten tulee olla rekisterissä viimeistään viikon kuluttua tulosten julkistamisesta. Opiskelijalla on tenttitulosten lisäksi oikeus saada tieto julkistettujen arvosteluperusteiden soveltamisesta opintosuoritukseensa ja opiskelijalle on varattava tilaisuus tutustua arvioituun opintosuoritukseensa.

2.4.5 Arvostelu

Opintojaksojen arvostelu

Opintojaksot arvioidaan kokonaislukuasteikolla 0-5, jota vastaa sanallinen arviointiasteikko hylätty - välttävä - tyydyttävä - hyvä - kiitettävä - erinomainen. Poikkeustapauksissa opintosuoritus voidaan arvioida asteikolla hyväksytty - hylätty.

Perus- ja aineopintojen arvostelu

Opintokokonaisuudet (perusopinnot 25 op, aineopinnot 35 op tai perus- ja aineopinnot 60 op, sivu- tai pääaineena suoritetut) arvioidaan sanallisella asteikolla: välttävä - tyydyttävä - hyvä - kiitettävä - erinomainen.

Arvostelumenettely:

1) Otetaan kokonaisuuden pakolliset opintojaksot lukuun ottamatta kandidaatintutkielmaa.
2) Otetaan kokonaisuuteen kuuluvia valinnaisia opintojaksoja, kunnes kokonaisuuden minimiopintopistemäärä tulee täyteen (tai jos opintoja on minimimäärää enemmän, opiskelija valitsee näistä itselleen edullisimmat jaksot painokerroin huomioon ottaen).
3) Lasketaan opintojaksojen laajuudella eli opintopisteillä painotettu keskiarvo poimituista opinnoista käyttämällä kahteen desimaaliin pyöristettyjä keskiarvoja.

Mikäli opintojaksoa ei ole arvosteltu, sitä ei oteta huomioon opintokokonaisuuden arvolausetta laskettaessa.

Sanallista arvolausetta varten keskiarvot pyöristetään seuraavasti:

Keskiarvon laskemisen jälkeen kokonaisuuteen merkitään kaikki siihen suoritetut opinnot (myös ylimääräisinä suoritetut jaksot), mikäli opiskelija ei itse toisin halua.

Sivuaineina suoritetut opintokokonaisuudet kootaan ja arvostellaan opetuksen järjestäneellä laitoksella.

Syventävien opintojen arvostelu

Arvostelumenettely:

1) Otetaan kokonaisuuden pakolliset opintojaksot.
2) Otetaan kokonaisuuteen kuuluvia valinnaisia opintojaksoja, kunnes kokonaisuuden minimiopintopistemäärä tulee täyteen (tai jos opintoja on minimimäärää enemmän, opiskelija valitsee näistä itselleen edullisimmat jaksot painokerroin huomioon ottaen).
3) Painotetaan opintojaksot opintopistemäärällä.
4) Lasketaan kohdan 3 mukaan painotettu keskiarvo poimituista opinnoista. Noudatetaan normaaleja pyöristyssääntöjä.
5) Sanallinen arvolause määräytyy viisiportaisella asteikolla: välttävä, tyydyttävä, hyvä, kiitettävä, erinomainen.

Asteikolla hyväksytty - hylätty arvioituja jaksoja ei lasketa mukaan keskiarvoon. Keskiarvon laskemisen jälkeen kokonaisuuteen merkitään kaikki siihen suoritetut opinnot (myös ylimääräisinä suoritetut jaksot), mikäli opiskelija ei itse toisin halua. Pro gradu -tutkielman arvolausetta ei oteta huomioon syventävien opintojen arvolausetta laskettaessa.

Jatko-opintojen arvostelu

Lisensiaatin- ja tohtorintutkintoon sisältyvät jatko-opinnot (60 op) arvostellaan arvolauseella "hyväksytty".

Kandidaatintutkielmien arvostelu

Kandidaatintutkielmat arvioidaan asteikolla 0-5. 

Syventävien opintojen tutkielmien eli pro gradujen arvostelu

Pro gradu -tutkielmien arvioinnissa käytetään seuraavaa asteikkoa: ei hyväksytty, välttävä, tyydyttävä, hyvä, kiitettävä, erinomainen. Pro gradun nimi ja arvolause merkitään todistukseen.

Lisensiaatintutkimusten ja väitöskirjojen arvostelu

Lisensiaatintutkimusten ja väitöskirjojen arvostelussa käytetään seuraavaa asteikkoa: ei hyväksytty, välttävä, tyydyttävä, hyvä, kiitettävä, erinomainen. Opinnäytetyön nimi ja arvolause merkitään todistukseen.

Opintosuoritusten arvostelua koskevat oikaisupyynnöt

Jyväskylän yliopiston tutkintosäännön mukaan opintosuorituksensa arvosteluun tyytymätön opiskelija voi pyytää siihen suullisesti tai kirjallisesti oikaisua arvostelun suorittaneelta opettajalta. Jos oikaisupyynnön johdosta tehty päätös ei tyydytä, asia voidaan saattaa tiedekunnan tutkintolautakunnan käsiteltäväksi. Katso tarkemmat ohjeet tämän opinto-oppaan liitteenä olevasta tutkintosäännöstä. Syventävien opintojen tutkielmiin, lisensiaatintutkimuksiin ja väitöskirjoihin liittyville oikaisupyynnöille on omat käytänteensä.

Informaatioteknologian tiedekunnan tutkintolautakunta
Dekaanin nimemämään tutkintolautakuntaan kuuluvat seuraavat henkilöt: Professori Tuomo Rossi (TTL)/ professori Pasi Tyrväinen (TKTL); yliopistonopettaja Timo Männikkö (TTL)/ tutkijatohtori Mirja Pulkkinen (TKTL); opiskelija Simo Haatainen (TTL)/ opiskelija Helinä Turunen (TKTL).

Kolmijäsenisen tutkintolautakunnan puheenjohtajana toimii professori, ja lisäksi lautakunnassa on kaksi muuta jäsentä, joista toinen on opetus- ja tutkimushenkilökunnan ja toinen opiskelijoiden edustaja. Tutkintolautakunnan puheenjohtajana ja koollekutsujana toimii sen laitoksen professori, jonka opetusta oikaisupyyntö koskee, ja koolle kutsutaan sen laitoksen  edustajat, jonka opetusta oikaisupyyntö koskee. 

2.4.6 Opetuksesta kerättävä palaute

Laitokset keräävät kurssipalautetta omasta opetuksestaan. Tutkintosäännön mukaan opiskelijalla on velvollisuus antaa palautetta.  Myös tiedekunta kerää vuosittain opetukseen, opetussisältöihin  ja -järjestelyihin liittyvää palautetta. Opiskelijoiden antama palaute on erittäin arvokasta, ja se auttaa opetuksen kehittämisessä. Ole siis aktiivinen ja vaikuta, kerro mikä toimii ja mitä asioita pitäisi muuttaa!

2.4.7 Vilppi ja plagiointi

Vilppi ja plagiointi ovat kiellettyjä opintojen kaikissa vaiheissa ja kaikilla opintojaksoilla. Tenttivilppiä ehkäistään tehokkaalla valvonnalla ja laatimalla tenttikysymykset sellaisiksi, ettei esimerkiksi lunttilapuista ole tenttijälle apua. Perusperiaate on, että opiskelijan oman osuuden työstä on erotuttava selvästi. Jos opiskelija lainaa osana työtään jonkun toisen tekstiä, kuvia, ohjelmakoodia tms., lainatun osuuden on erotuttava selvästi. Jos työ on tehty ryhmä- tai yhteistyönä, työssä on kerrottava tästä. Kirjallisen työn tai sen osan kopioiminen suoraan lähdemateriaaleista tulkitaan plagioinniksi, etenkin jos lähdeviitteitä ei ole asianmukaisesti ilmoitettu.

Laitokset järjestävät yhdessä kirjaston kanssa opiskelijoilleen koulutusta siitä, miten viitataan oikein ja samalla kasvetaan akateemiseen asiantuntijuuteen. Opetuksessa tehdään selväksi tieteellisen kirjoittamisen pelisäännöt ja lähdeviitteiden käyttöä vaaditaan ja siihen ohjataan. Lähdemateriaalin oikeasta käytöstä ja siihen viittaamisesta saa ja pitää kysyä kirjallisen työn ohjaajalta. Plagiointiin suhtaudutaan aina vakavasti eikä sitä sallita.

Kuulusteluvilpistä ja sen ehkäisemisestä on säädetty tutkintosäännössä. Yliopistossa on käytössä plagioinnintunnistusohjelmisto Urkund. Tiedekunnalla on oma toimintaohjeistus vilppi- ja plagiointitapausten käsittelyä varten. Ohjeistus löytyy laitosten www-sivuilta.

2.5 Opintojen tueksi

2.5.1 Tiedotuskanavat

www-sivut

Informaatioteknologian tiedekunnan sivut ovat osoitteessa http://www.jyu.fi/it/, tietojenkäsittelytieteiden laitoksen sivujen osoite on https://www.jyu.fi/it/laitokset/cs ja tietotekniikan laitoksen https://www.jyu.fi/it/laitokset/mit.

Yleistä yliopisto-opintoihin liittyvää tietoa löydät yliopiston www-sivuilta "Opiskelijalle"-otsikon alta, osoite http://www.jyu.fi/opiskelu/. Opiskelijalle tarkoitetuttuun ISA-portaaliin on koottu hyödyllisiä linkkejä ja uutisia ajankohtaisista tapahtumista https://www.jyu.fi/isa. Yliopistossa tarjolla olevasta opintojen ohjauksesta löydät tietoa osoitteesta http://www.jyu.fi/opiskelu/ohjaus/. Kieli- ja viestintäopinnoista kerrotaan kielikeskuksen sivuilla http://kielikeskus.jyu.fi/. Muiden tiedekuntien järjestämästä opetuksesta saat tietoja niiden www-sivuilta ja mahdollisista painetuista oppaista.


Sähköpostilistat

Tiedotuksessa käytetään www-sivujen lisäksi sähköpostia. Uudet opiskelijat liitetään automaattisesti opiskelijoiden postituslistoille. Näitä listoja käyttävät laitokset, tiedekunta ja yliopiston hallinto opiskelijoille suunnatussa tiedotuksessaan. Opettajat lähettävät opintoihin liittyviä tiedotuksia kursseilleen ilmoittautuneille opiskelijoille. Muista huolehtia siitä, että olet mukana myös ainejärjestösi ylläpitämässä sähköpostilistassa. Tutorit opastavat asiassa opintojen käynnistyessä.

Facebook-sivut

Molemmilla tiedekunnan laitoksilla on oma Facebook-sivu, jota käytetään epäviralliseen ja vapaamuotoiseen viestintään sekä tiedottamiseen alaan liittyvistä, kiinnostavista tapahtumista meillä ja muualla. Kannattaa käydä tykkäämässä!

2.5.2 Korppi-opintotietojärjestelmä (https://korppi.jyu.fi/)

Korppi on tärkein opiskelijan ja opettajan sähköisen asioinnin väline. Korppi-järjestelmä on alun perin kehitetty useiden tietotekniikan laitoksen sovellusprojektien tuotteena. Se on hyvä esimerkki siitä, mihin tiedekunnassa saatuja oppeja voidaan soveltaa. Korppiin liittyen on kirjoitettu myös tieteellisiä julkaisuja ja opinnäytetöitä.

Korpista löytyvät mm. opintojaksojen kuvaukset sekä näiden luento- ja harjoitusajat. Korpin avulla näet myös kaikki opintorekisterissä olevat suorituksesi.

Lisätietoja ja ohjeita Korpin käyttöön löydät osoitteesta https://www.jyu.fi/itp/korppi-ohjeet

Kursseille ilmoittautuminen, ilmoittautumisen vahvistaminen ja ilmoittautumisen peruminen

Kursseille, demoihin ja tentteihin ilmoittaudutaan Korpin avulla. Korpin opastuksesta löydät tiedot ilmoittautumisesta sekä ilmoittautumisen poistamisesta. Kursseille ilmoittautumista harjoitellaan opintojen alussa tutoreiden opastuksella. HUOM! Jos et jostakin syystä pääse osallistumaan kurssille tai tenttiin, johon olet ilmoittautunut, muista perua osallistumisesi hyvissä ajoin. Tämä koskee myös sivuaineopintoja sekä kieli- ja viestintäopintoja. Turhat ilmoittautumiset aiheuttavat lisätyötä ja vaikeuttavat opetusresurssien kohdentamista.

Kielikeskus on ottanut Korpissa käyttöön ns. vahvistustoiminnon eli sinun tulee varmistaa osallistumisesi kurssille tai tenttiin tai muuten osallistumisesi raukeaa. Toiminto voi olla käytössä muiden laitosten opetuksessa. Seuraa siis tarkasti sähköpostiasi ja muista varmistaa osallistumisesi ohjeiden mukaisesti.

Oma lukujärjestys ja kalenteri

Korpin kalenteri helpottaa aikataulujen suunnittelussa. Henkilökohtaiseen kalenteriin siirtyvät automaattisesti ne kurssit ja harjoitukset, joihin olet ilmoittautunut. Voit lisätä omaan kalenteriisi myös henkilökohtaisia menojasi. Henkilökohtaisen kalenterin lisäksi Korppi tarjoaa erilaisille ryhmille mahdollisuuden yhteiseen kalenteriin sekä mahdollisuuden varata ohjausaikoja opettajilta. Voit katsoa henkilökohtaista kalenteriasi neljässä eri näkymässä (päivä, viikko, kuukausi, vuosi). Korpissa on myös kalenterien synkronointi -toiminto eli voit siirtää Korpin kalenterissa olevat tapahtumat esimerkiksi matkapuhelimen kalenteriin ja päinvastoin.

2.5.3 IT-palvelut opiskelijalle

Yliopiston IT-palvelut tarjoaa opiskelijalle erilaisia tietotekniikkapalveluita kuten sähköpostin, kotihakemistotilaa ja tietokoneluokat. Palvelujen käyttämistä varten tarvitset käyttäjätunnuksen ja salasanan. Opiskelijan tietopaketin löydät osoitteesta https://www.jyu.fi/itp/ohjeet/tutoriaalit/uudelle/


2.5.4 Yliopiston kirjasto

Jyväskylän yliopiston kirjasto tarjoaa käyttöön laajat painetut ja elektroniset kokoelmat. Informaatioteknologian kirjallisuutta on sijoitettu sekä pääkirjastoon että Mattilanniemen kirjastoon. Kirjasto tarjoaa myös tiedonhakupalveluita sekä koulutus- ja neuvontapalveluja. Koulutuksissa perehdytetään mm. elektronisiin lehtiin ja muihin verkkoaineistoihin. Graduklinikat auttavat graduntekijöitä ratkomaan tiedonhaun ongelmia. Verkkopalveluita voi hyödyntää myös kotikoneelta etäkäyttäjänä. Opiskelijalle tarkoitettu tietopaketti kirjaston tarjoamista palveluista löytyy osoitteesta https://kirjasto.jyu.fi/opiskelija

2.5.5 Tukea opiskeluun muualta yliopiston sisältä

Opintopalvelut-yksikkö

Jyväskylän yliopiston opintopalveluihin kuuluvat hakija- ja opiskelijapalvelut, opintotuki, työelämäpalvelut ja kansainväliset palvelut. https://www.jyu.fi/yliopistopalvelut/opintopalvelut/opiskelijapalvelut

Hakija- ja opiskelupalvelut sekä opintotuki sijaitsevat Agorassa (AgB331), työelämäpalvelut ja kansainväliset palvelut MaD-rakennuksessa.

Työelämäpalvelut - tietoa työelämästä ja työpaikoista

Työelämäpalveluiden tehtävänä on varmistaa, että jokaisella opiskelijalla on mahdollisuus saada kontakti työelämään opintojen aikana. Toiminnan tavoitteena on, että opiskelijoille muodostuu realistinen käsitys työelämästä, omista työelämävalmiuksista sekä työllistymismahdollisuuksista.tukee opiskelijaa koko opiskelun ajan siten, ettei valmistumisen jälkeinen siirtyminen työelämään ole hyppy tuntemattomaan vaan hallittu askel valittuun suuntaan.Työelämäpalvelut ylläpitää kahta erillistä rekrytointipalvelua, joiden kautta välitetään tietoa korkeakouluopiskelijoille ja vastavalmistuneille suunnatuista työpaikoista sekä Keski-Suomen alueella että valtakunnallisesti. Lisätietoja https://www.jyu.fi/yliopistopalvelut/opintopalvelut/tep/ohjeet-opiskelijoille

Student Life

Student Life tarjoaa tukea opiskelijan elämän eri kanteille. Jotta opintosi sujuisivat, on myös elämän maistuttava. Student Life -sivusto antaa tietoa ja vinkkejä siitä, miten pidät opiskelukyvystäsi huolta, voit hyvin, saat arkesi sujumaan ja kehität valmiuksiasi opiskella, kansainvälistyä ja siirtyä työelämään. Opiskelijaelämän laatuun voit vaikuttaa parhaiten itse, mutta yliopisto ja sen yhteistyökumppanit tarjoavat tueksesi tietoa, neuvontaa ja ohjausta. Katso lisää: https://www.jyu.fi/opiskelu/studentlife

Esteetön yliopisto ja tukipalvelut opiskelijoille

Jos sinulla on esimerkiksi kuulo- tai näkövamma, olet liikuntaesteinen tai jostakin muusta syystä tarvitset opiskelussasi erityisjärjestelyitä, ota yhteys oman laitoksesi amanuenssiin. Kullekin erityisjärjestelyitä tarvitsevalle opiskelijalle laaditaan yhteistyössä laitoksen kanssa menettelyohje, johon kirjataan tarvittavat erityisjärjestelyt. Tämä sujuvoittaa opiskelua sekä opiskelijan että henkilökunnan näkökulmasta.

Esteettömän yliopiston tavoitteena ovat toimintatavat ja ympäristöt, joiden käyttäjänä ja kehittäjänä mahdollisimman moni opiskelija ja henkilöstön jäsen voi kokea itsensä tervetulleeksi ja arvostetuksi.Pyrkimyksenä on, että jokainen voisi keskittyä toimintaansa ilman toissijaisia ongelmia.  Tietoa esteettömyydestä ja tarjolla olevista yksilöllisistä tukipalveluista vammaisille opiskelijoille: http://www.jyu.fi/hallinto/esteet/

Oppilaitospappi

Kun asiat mutkistuvat, puhuminen auttaa. Oppilaitospapin kanssa voit keskustella mieltäsi painavista asioista: jaksamisesta, ihmissuhteiden mutkista, epävarmuudesta ja elämänkatsomuksesta. Keskustelut ovat luottamuksellisia ja maksuttomia. Oppilaitospappi Kimmo Nieminen, sähköposti: kimmo.nieminen@evl.fi, puh. 050- 594 8167, http://www.parikalaa.net/oppilaitostyo

2.5.6 Opintotukiasiat

Jyväskylän yliopisto-opiskelijoiden opintotukiasioita hoidetaan Jyväskylän yliopistossa opintotukilain perusteella ja yliopiston ja Kansaneläkelaitoksen sopimuksen mukaan. Yliopistossa käsitellään opintotukihakemukset, olosuhdemuutosilmoitukset, tulovalvonta, opintotuen maksatukseen ja muut opintotukeen liittyvät asiat. Yliopistolla on opintotukilautakunta, jonka tehtävänä on määritellä kesäopintojen ja ulkomailla harjoitettavien opintojen päätoimisuuskriteerit sekä seurata opinnoissa edistymistä. Opintotukea koskevia asioita voit tiedustella puh. (014) 260 1065, opintotuki@jyu.fi. Lisätietoja: https://www.jyu.fi/yliopistopalvelut/opintopalvelut/opiskelijapalvelut/opintotuki

2.5.7 Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS

Opiskeluaikana voi terveyteen ja sairauteen liittyvissä kysymyksissä turvautua Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiöön. Ylioppilaskunnan jäsenmaksun yhteydessä maksettu terveydenhoitomaksu oikeuttaa käyttämään YTHS:n palveluita. YTHS:ään voit ottaa yhteyttä tarvitessasi apua terveyteen, sairauteen, ehkäisyyn tai rokotuksiin liittyvissä kysymyksissä. Vastaanotolle tulee ottaa mukaan opiskelijakortti tai ylioppilaskunnan jäsenmaksun maksukuitti. Lisätietoja: http://www.yths.fi/yhteystiedot/toimipisteet/jyvaskyla 

2.5.8 Yliopistoliikunta ja tutkintoon liitettävät liikuntakurssit

Yliopistoliikunta palvelee yliopiston opiskelijoita ja henkilökuntaa tarjoten kuntoliikuntaan painottuvaa monipuolista ohjelmaa, joka sisältää ohjattuja tunteja, kursseja sekä vapaita harjoitusvuoroja eri lajien harrastajille. Tarjontaa on yli 80 lajista. Opiskelijat voivat halutessaan myös suorittaa kurssit "YLIY010 Liikuntakurssi 1" ja "YLIY011 Liikuntakurssi 2" ja liittää ne tutkintonsa osaksi. Kurssien tavoitteena on tutustua oman valinnan mukaan mahdollisimman moniin liikuntalajeihin Jyväskylän yliopiston ja kaupungin liikuntapalvelujen tar­joamissa liikuntapaikoissa. Liikuntakurssit sisältävät myös luentoja terveyskasvatuksesta ja kuntoliikunnasta. Lisätietoja https://www.jyu.fi/yliopistopalvelut/opintopalvelut/yliopistoliikunta

2.5.9 Työelämävalmiuksia kehittävät opinnot

Työelämässä tarvitaan vankan substanssiosaamisen lisäksi yhä enemmän myös muunlaisia valmiuksia, kuten kykyä neuvotella ja olla vuorovaikutuksessa muiden kanssa, ymmärrystä liiketoiminnan perusprosesseista ja projektityöskentelystä sekä joustavaa ja yrittäjämäistä asennetta. Jyväskylän yliopiston työelämäopinnot edesauttavat näiden sekä opiskelussa että työelämässä tärkeiden yleisten, kaikille hyödyllisten valmiuksien oppimista. Työelämäopinnot sopivat valinnaisiksi opinnoiksi kaikille Jyväskylän yliopiston opiskelijoille, eikä niiden suorittaminen edellytä laajoja esitietoja muilta kursseilta. Lisätietoja: http://www.jyu.fi/tyoelamaopinnot

2.6 Aiemmin (tai muualla) hankittu osaaminen ja sen hyväksilukeminen tutkintoon (AHOT)

2.6.1 AHOT Jyväskylän yliopistossa

AHOT tarkoittaa osaamisen hyväksilukua eli aiempien opintojen, harjoittelun, työkokemuksen tai muun osaamisen hyväksymistä osaksi suoritettavaa tutkintoa, opintokokonaisuutta tai opintojaksoa, pakollisiin tai valinnaisiin opintoihin.

Hyväksiluku voi olla joko korvaamista tai sisällyttämistä. Korvaaminen edellyttää sisällöllistä vastaavuutta ja opintoja voidaan korvata kokonaan tai osittain. Sisällyttäminen tarkoittaa aiemmin hankitun osaamisen liittämistä sellaisenaan osaksi tutkintoa, jolloin ei edellytetä sisällöllistä vastaavuutta, mutta opintojen on oltava tasoltaan opetussuunnitelmien mukaisia ja niiden on vastattava tutkinnon edellyttämää osaamista.

Jyväskylän yliopiston aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen periaateet on kuvattu rehtorin tekemässä AHOT-päätöksessä, joka täydentää tutkintosäännön 33 §:ää. Päätös tulee voimaan 1.8.2013.Valmiiden opintokokonaisuuksien vanhenemissääntöä sovelletaan niihin opiskelijoihin, jotka hakevat hyväksilukemista 1.8.2013 ja sen jälkeen. Lisätietoja https://www.jyu.fi/yliopistopalvelut/opiskelijoille/how-to/ahot

2.6.2 AHOT IT-tiedekunnassa

IT-tiedekunnan laitoksilla on omat käytänteensä aiemmin hankitun osaamisen hyväksilukemisessa. Laitosten amanuenssit ja opintoneuvojat ohjaavat opintojen hyväksilukemisessa. Siitä kerrotaan myös eHOPSin laadinnan yhteydessä. Aiemmin suoritetut opinnot on hyvä käsitellä heti opintojen alussa HOPSia laadittaessa ja hyväksyttäessä.

Hyväksilukemista haetaan siihen tarkoitetulla lomakkeella. Lomakkeen mukaan liitetään todistus ja/tai opintosuoritusote suoritetuista opinnoista sekä yksityiskohtaiset tiedot opintosuoritusten osaamistavoitteista, laajuudesta, sisällöstä ja vaativuustasosta (esimerkiksi kopio opinto-oppaasta). Pyydettäessä opiskelijan on esitettävä alkuperäiset todistukset.

Ulkomailla suoritetuista opinnoista tai osaamisesta opiskelijan on toimitettava korvaavuusanomuksen lisäksi selvitys opintojen laajuudesta opintopisteinä tai työmäärästä sekä käytetystä arvosteluasteikosta.

AHOT tietojenkäsittelytieteiden laitoksella:
https://www.jyu.fi/it/laitokset/cs/opiskelu/ohjeita-opiskelijoille/aiemmin-hankittu-osaaminen

AHOT tietotekniikan laitoksella:
https://www.jyu.fi/it/laitokset/mit/opiskelu/ahot

2.6.3 JOO-opinnot muissa yliopistoissa

Valtakunnallinen joustavan opinto-oikeuden sopimus (JOO) antaa perus- ja jatkotutkinto-opiskelijoille mahdollisuuden monipuolistaa tutkintoaan ja sisällyttää tutkintoonsa opintoja muista yliopistoista. JOO-opinnot ovat opiskelijalle maksuttomia.

Jyväskylän yliopisto ei ole mukana sähköisessä JOOPAS-palvelussa http://www.joopas.fi. Voit tulostaa hakulomakkeen JOOPAS-verkkopalvelusta osoitteesta https://confluence.csc.fi/display/JOO/Paperinen+hakulomake

JOOPAS-palvelusta löytyvät lisäksi ohjeet JOO-opintoihin hakemisesta sekä tietoa yliopistojen opintotarjonnasta. IT-tiedekunnassa hakemuksille ei ole asetettu määräaikoja.

2.6.4 Yliopistojen yhteistyöverkostojen tarjoamat opinnot

Joustavia opiskelumahdollisuuksia tarjoavat myös tieteenalakohtaiset sekä monitieteiset verkostot, joissa yhdistyy useamman yliopiston asiantuntijuus. Verkostojen opetustarjonnasta, opinto-oikeuden myöntämisen perusteista, opinto-oikeuden hakemisesta ja opiskelijavalinnasta saa lisätietoa osoitteesta http://palvelut.virtuaaliyliopisto.fi/joopas_verkosto_mika_fin.asp.

2.6.5 Avoin yliopisto ja kesäyliopisto

Sivuaineopintoja voi opiskella myös avoimena yliopisto-opetuksena. Jyväskylän yliopiston avoin yliopisto tarjoaa laajan valikoiman yliopistotasoisia opintoja kaikille iästä ja pohjakoulutuksesta riippumatta. Kaikki avoimen yliopiston opinnot voidaan liittää osaksi yliopistotutkintoja. Opetusmuodot ovat joustavia, joten opinnot sopivat hyvin myös työn ohessa opiskeltaviksi: lähiopetus on iltaisin ja viikonloppuisin ja monissa aineissa on etäopiskelumahdollisuus. Lisätietoja: http://www.avoin.jyu.fi

Muiden yliopistojen avointa yliopisto-opetusta tuo Jyväskylään Jyväskylän kesäyliopisto. Tarjonnassa on esim. tulevaisuudentutkimuksen, oikeustieteen  sekä työ- ja organisaatiopsykologian opintoja. Opintoja järjestetään ympäri vuoden. Kesäyliopisto myöntää alennuksia opinnoista Jyväskylän yliopiston opiskelijoille. Lisätietoja: http://kesayo.jyu.fi/avoin-yliopisto

2.6.6 Varusmiespalveluksen aikana suoritetun johtamiskoulutuksen hyväksilukeminen

Varusmiespalvelun aikana suoritettu johtamiskoulutus voidaan hyväksilukea osaksi opintoja. IT-tiedekunnassa voi saada kandidaatin tai maisterin tutkinnon vapaasti valittaviin opintoihin tai yleisopintoihin hyväksilukuja varusmiespalveluksen aikana menestyksellisesti (vähintään arvolauseella hyvä) suoritetusta johtamis- ja kouluttajakoulutuksesta. AUKista voi saada 5 op ja RUKista 8 op. Hyväksilukua varten aiemmin opintonsa aloittaneiden opiskelijoiden tulee esittää palvelustodistus ja muut mahdollisesti tarpeelliseksi katsomansa dokumentit oman laitoksensa amanuenssille. Uusien opiskelijoiden hyväksiluvut setvitään HOPSin tekemisen yhteydessä yhdessä opintoneuvojan kanssa. Myös varusmiespalveluksen aikaista informaatioteknologiaan tai viestintään liittyvää erikoiskoulutusta tai siviilipalveluksen aikana hankittua osaamista voidaan lukea hyväksi opintoihin. Hyväksiluku tapahtuu laitoksilla AHOT-menettelyn mukaisesti.

2.7 Tutkintovaatimusten noudattaminen

IT-tiedekunnan tiedekuntaneuvoston päätöksen (8.4.2009) mukaan opintopisteopiskelijoina opintonsa aloittavat/ aloittaneet noudattavat opintojensa aloitushetkellä voimassa olleita tai sen jälkeen hyväksyttyjä tutkintovaatimuksia (=opetussuunnitelma). Jos kaikkia vaadittavia opintojaksoja ei ole enää tarjolla, laitos määrittelee HOPSiin näiden tilalle muita soveltuvia opintoja. Opintoviikko-opiskelijoina opintonsa aloittaneet ja myöhemmin opintopistejärjestelmään siirtyneet opiskelijat noudattavat siirtymähetkellä voimassa olleita tai tämän jälkeen hyväksyttyjä tutkintovaatimuksia aiemmin määritellyt siirtymäsäännökset huomioon ottaen. Poikkeuksena ovat opiskelijat, joilla on laitoksen hyväksymä HOPS, johon on sisällytetty muita opintoja. Jos kaikkia vaadittavia opintojaksoja ei ole enää tarjolla, laitos määrittelee HOPSiin näiden tilalle muita soveltuvia opintoja.

Jos olet aloittanut opintosi ov-järjestelmässä ja haluat tehdä tutkintosi valmiiksi op-järjestelmässä, ota yhteyttä oman laitoksesi amanuenssiin. Hän opastaa sinua opintosuunnitelman tekemisessä ja opintojen jatkamisessa.

3 Tietojenkäsittelytieteiden laitos

Tietojenkäsittelytieteiden laitos kouluttaa informaatioteknologian hyödyntämisen laaja-alaisia, kansainvälisiä osaajia kauppa- ja luonnontieteissä. Laitoksen toimintaperiaatteena on tutkimukseen perustuva opetus, tiivis kansallinen ja kansainvälinen yhteistyö sekä monipuolinen vuorovaikutus ympäröivän yhteiskunnan kanssa. Opetuksessa ja tutkimuksessa tarkastellaan tietojärjestelmiä ja tietojenkäsittelyä yhdistäen innovatiivisesti ja monitieteisesti neljä keskeistä näkökulmaa: teknologinen, ihmislähtöinen, liiketoiminnallinen ja informaatiolähtöinen. Näiden näkökulmien tutkimustraditioiden ja käsitteistön yhteensovittaminen ja innovatiivinen soveltaminen muodostaa laitoksen yleisen vahvuuden: ymmärtää monipuolisesti tietojärjestelmien ja tietotekniikan vuorovaikutusta ympäristön kanssa ja kehittää tietojärjestelmiä kokonaisvaltaisesti käyttökontekstissaan. Tietojenkäsittelytieteiden laitos on tietojärjestelmätieteen kouluttajana Suomen suurimpia, ja sillä on merkittäviä kansallisia vastuita tietojärjestelmätieteen jatkokoulutuksessa ja tiedeyhteisöjen toiminnan kehittämisessä.

Tietojenkäsittelytieteiden laitoksella annetaan opetusta kolmessa pääaineessa, tietojärjestelmätieteessä (TJT), tietojenkäsittelytieteessä (TKT) ja kognitiotieteessä (KOG). Tietojärjestelmätieteessä lähtökohtana on informaatioteknologian ja sitä hyödyntävän organisaation suhde sekä tietojärjestelmien kehittäminen ja käyttö osana organisaatiota ja liiketoimintaa. Tavoitteena on ymmärtää tietojärjestelmiä kokonaisvaltaisesti unohtamatta teknologiaa, käyttökontekstia, käyttäjien näkökulmaa ja tietojärjestelmien käytöstä aiheutuvia seurauksia ja vaikutuksia. Opetuksen ja tutkimuksen painoalat liittyvät informaatioteknologian keskeisiin alueisiin, kuten tietojärjestelmien kehittämiseen, tiedon digitaaliseen esittämiseen, elektroniseen liiketoimintaan, ihmisen ja tietokoneen väliseen vuorovaikutukseen ja käytettävyyteen, työryhmien ja organisaatioiden työn tehostamiseen tietojärjestelmien avulla, tiedonhallintaan, ohjelmistotekniikkaan ja –liiketoimintaan sekä organisaatioiden tietohallinnon ja -järjestelmäarkkitehtuurien kehittämiseen ja hallintaan. Kauppatieteellisillä sivuaineilla on koulutuksessa tärkeä asema.

Toisin kuin tietojärjestelmätieteessä, tietojenkäsittelytieteessä tarkastellaan ohjelmistoja, tietojärjestelmiä, informaatiota ja viestintää ensisijaisesti teknisestä näkökulmasta. Laitoksessamme sen opetus ja tutkimus suuntautuu lähes kokonaan osa-alueille, joita voidaan kutsua käytännölliseksi ja soveltavaksi tietojenkäsittelytieteeksi - erotukseksi teoreettisesta tietojenkäsittelytieteestä, joka on formaalimpaa ja matemaattisempaa. Mitään yksittäisiä opintojaksoja ei ole nimetty erityisesti tietojenkäsittelytieteeseen kuuluviksi, mutta sisällöltään siihen sopivia on suuri osa suuntautumisvaihtoehtojen kursseista sekä monet tietotekniikan laitoksen kurssit. Opiskelijoita otetaan tietojenkäsittelytieteen pääaineeseen vain pääaineen vaihdon kautta suoraan maisterintutkintotasolle, ei siis luonnontieteiden kandidaatin tutkintoa opiskelemaan.

Kognitiotiede on monitieteinen, erilaisia ihmistieteellisiä ja teknistaloudellisia aineita yhdistävä tieteenala. Sen taustalla voi olla mm. jokin tietojenkäsittelytieteistä, psykologia, filosofia, kielitiede, taiteentutkimus ja erilaiset taloudelliset aineet. Informaatioteknologian tiedekunnan opiskelijoille kognitiotiede tarjoaa mahdollisuuden perehtyä ihmisen ja teknologian vuorovaikutuksen monimutkaisiin kysymyksiin.

Koulutus on organisoitu kaksitasoisen mallin mukaisesti kandidaattiopintoihin ja maisteriopintoihin (kognitiotieteessä ja tietojenkäsittelytieteessä ei ole kandidaattitason koulutusta). Kandidaatin tutkintoon johtava koulutus tarjoaa perustiedot ja -taidot tietojärjestelmien suunnittelusta, ihmisläheisestä tietojenkäsittelystä, liiketalouden perusteista, ohjelmoinnista sekä informaatio- ja kommunikaatioteknologiasta. Kandidaatin tutkinto on kehitetty kokonaisuudeksi, jonka pohjalta valmistuneet voivat edetä vaihtoehtoisin tavoin ylempiin tutkintoihin, ja heillä on valmiudet alan maisteriopintojen suorittamiseen muissakin yliopistoissa.

Maisterin tutkintoon johtavan koulutuksen tavoitteena on laajentaa opiskelijan tietämystä organisaatioiden tietojenkäsittelyn kehittämisestä ja ihmisestä osana tätä kokonaisuutta sekä syventyä johonkin laitoksella opetettavista erikoistumisalueista. Tietojärjestelmätieteessä erikoistumisalueet on organisoitu kahteen suuntautumisvaihtoehtoon: 1) Järjestelmäkehitys ja 2) Tietoyhteiskunta, liiketoiminta ja viestintä.

Laitokselta valmistuneet sijoittuvat tyypillisesti yritysten ja julkisen sektorin tietojärjestelmien johtamis-, suunnittelu-, tutkimus- ja kehitystehtäviin sekä alan konsultointiin, koulutukseen tai itsenäisiksi yrittäjiksi.

Käyntiosoite
Postiosoite
Puhelin
Faksit
WWW
Opintoasioiden yhteinen
sähköpostiosoite
Mattilanniemi, Agora 5. kerros
PL 35 (Agora), 40014 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO
(014) 260 3024 (amanuenssi), (014) 260 3260 (osastosihteeri)
(014) 260 3011
http://www.jyu.fi/it/laitokset/cs
TKTL-opintoasiat@jyu.fi

Taulukko 3.1: Laitoksen toimiston yhteystiedot

3.1 Opiskelu tietojenkäsittelytieteiden laitoksella

Pääainetta opiskellaan tyypillisesti luennoilla, ohjatuissa harjoituksissa sekä suorittamalla ohjattuja harjoitustöitä itsenäisesti ja ryhmissä. Luennot keskittyvät pääasiassa teorian opettamiseen. Teoriaan pohjautuvaa oppimista ja käytännön soveltamista opetellaan harjoituksissa. Erityisesti käytännön taitoja harjoitellaan peruskurssien tietämyksen yhteenvetävällä projektiopintojaksolla. Teorian ja käytännön yhdistämisestä tieteellisen työn muodossa opitaan kirjoittamalla tutkintoon liittyvissä tutkielmissa ja tekemällä pienimuotoisia tieteellisiä harjoituksia eri kursseilla. Nämä painottuvat opintojen loppuvaiheeseen.

Luentokurssit suoritetaan tavanomaisesti loppukokein, joihin voi joidenkin kurssien osalta saada hyvityspisteitä aktiivisesta harjoituksiin osallistumisesta. Joillakin kursseilla suoritusmuotoina ovat seminaareihin osallistuminen ja seminaarityöt tai muun kirjallisen raportin tai opinnäytteen tuottaminen. Kursseja voi suorittaa myös kirjatentteinä, joista on sovittava erikseen kurssien opettajien kanssa. Pakollisista ja valinnaisista kursseista järjestetään lukuvuoden aikana loppukoe sekä vähintään yksi uusintakoe.

Kandivaiheen lopuksi laaditaan kandidaatintutkielma ja maisteriopinnoissa pro gradu -tutkielma. Seminaariopintojaksojen tavoite on kehittää valmiudet itsenäiseen tieteelliseen työskentelyyn, jonka osaaminen osoitetaan sitten näissä itsenäisesti laadittavissa opinnäytetöissä.

3.1.1 Opintoneuvonta tietojenkäsittelytieteiden laitoksella

Yleistä opintoneuvontaa antaa amanuenssi. Opintojen sisältöihin liittyvissä pulmissa opastaa laitoksen opetushenkilökunta. Heidät tavoittaa parhaiten vastaanottoaikoina tai sähköpostitse. Alla olevassa taulukossa on opintoneuvonnasta vastaavien henkilöiden yhteystiedot.

Nimike ja nimi
Huone
Puhelin
Sähköposti
Amanuenssi Tapio TammiAg D515.1050-3761204 amanuenssi@cs.jyu.fi
Osastosihteeri Seija PaananenAg D521.2040-8053094 seija.h.paananen@jyu.fi
Hyvis Tiina ParkkonenAg D521.4040-8226621tiina.parkkonen@jyu.fi
Kanditason opiskelijat ja hopsaus:
Teija Palonen Ag D521.1040-7496939teija.h.palonen@jyu.fi
Maisteriopiskelijat:
Veikko Halttunen (JK)Ag D525.3040-5324387veikko.halttunen@jyu.fi
Panu Moilanen (TVL)Ag D522.4040-8254554panu.moilanen@jyu.fi
Markus Salo (EL)Ag D523.4040-8054295markus.t.salo@jyu.fi
Tiina Parkkonen (DM)Ag D521.4040-8226621tiina.parkkonen@jyu.fi
Tuomo Kujala (KOG)Ag C533.4040-0247392tuomo.j.kujala@jyu.fi

Taulukko 3.2: Amanuenssin ja opintoneuvojien yhteystiedot tietojenkäsittelytieteiden laitoksella

Yleistä opintoneuvontaa tietojenkäsittelytieteiden laitoksella antaa mm. amanuenssi Tapio Tammi. IT-tiedekunnan palvelukeskuksessa työskentelevä Seija Paananen vastaa mm. laitoksen yleisistä opintoasioista. Hyviksenä toimii Tiina Parkkonen. Teija Palonen vastaa kanditason opintoneuvonnasta ja opintosuunnitelmista (ehopsit).

Kuva 4: Yleistä opintoneuvontaa tietojenkäsittelytieteiden laitoksella antaa mm. amanuenssi Tapio Tammi. IT-tiedekunnan palvelukeskuksessa työskentelevä Seija Paananen vastaa mm. laitoksen yleisistä opintoasioista. Hyviksenä toimii Tiina Parkkonen. Teija Palonen vastaa kanditason opintoneuvonnasta ja opintosuunnitelmista (ehopsit).

Amanuenssi auttaa kaikkia opiskelijoita kaikissa opiskeluun liittyvissä epäselvissä asioissa. Amanuenssi huolehtii tutkintojen kokoamisesta ja ottaa vastaan opintokokonaisuuksien arviointipyynnöt sekä tutkintohakemukset. Potentiaalisen pro gradu -työn ohjaajan etsimisen voi myös aloittaa hakeutumalla amanuenssin puheille. Hänen vastaanotollaan myös jatko-opinnoista kiinnostuneet henkilöt saavat tukevan tietopaketin tutkijan uraan liittyvistä käytännön asioista.

Osastosihteeri auttaa esimerkiksi tentteihin, saleihin sekä opetuksen ajankohtiin tai tiloihin liittyvissä kysymyksissä.

Hyvis on yliopisto-opiskelijoiden hyvinvointineuvoja. Hyvis on henkilö, jonka kanssa opiskelija voi luottamuksellisesti ja rennosti keskustella opiskeluun tai muuhun elämäntilanteeseen liittyen. Hyvis ei ole terapeutti vaan helposti lähestyttävä opiskelijoiden tukihenkilö. Hyvis-yhteydenotot voivat koskea esimerkiksi jonkin hankalaksi muodostuneen kurssin suorittamista, sairauslomaa, jaksamista, harrastuksia, ajankäytönhallintaa, läheisen menetystä, heräämisen vaikeutta eli melkeinpä mitä vain, mikä on sillä hetkellä opiskelijalle ajankohtainen ja askarruttava aihe.

Kanditason opintoneuvojan tehtävänä on neuvoa ja opastaa kandivaiheen opiskelijoita. Hänen työnkuvaansa kuuluu myös henkilökohtaisten opintosuunnitelmien ohjaaminen. Opintoneuvoja ottaa vastaan jatkokäsittelyä varten myös yksittäisiä kurssikohtaisia korvaavuusanomuksia (myös sivuaineopiskelijoilta). Korvaavuushakemuslomake löytyy laitoksen WWW-sivustolta tai laitoksen toimistosta.

Suoraan maisterikoulutukseen valitut opiskelijat sekä suuntautumisvaihtoehdoille valitut perusopiskelijat saavat maisteritason opintoihin liittyvän opintoneuvonnan oman suuntautumisvaihtoehtonsa opintoneuvojalta.

Valmistumista tukeva toiminta

Kun yliopisto-opiskelu jää työn ja muun elämän ohessa kesken, kynnys sen uudelleen aloittamiseen on yleensä suuri. Keskeytyneiden opintojen aktivoimiseksi informaatioteknologian tiedekunnan laitoksilla järjestetään VaTu-toimintaa. Valmistumisen tukiryhmässä opiskelijoille tarjotaan apua ja tukea keskeytyneiden opintojen uudelleen käynnistämiseen ja loppuun viemiseen. Tukiryhmätoiminta tarjoaa apua muun muassa seuraavissa asioissa:

3.1.2 Opintokokonaisuuksien vastuuhenkilöt

Tietojärjestelmätieteen, tietojenkäsittelytieteen ja kognitiotieteen opintokokonaisuuksien loppuarvostelusta vastaavat seuraavat opettajat:

Perusopinnot:
Lehtori Pertti Hirvonen
Kandidaatin tutkinto, aineopinnot
Lehtori Mauri Leppänen
Maisterikokonaisuudet ja syventävät opinnot:
Tietoyhteiskunta, viestintä ja liiketoiminta  Professori Pasi Tyrväinen
JärjestelmäkehitysProfessori Seppo Puuronen
TietojenkäsittelytiedeProfessori Seppo Puuronen
KognitiotiedeProfessori Pertti Saariluoma

3.2 Kandidaatin tutkinto

Kandidaatin tutkinnon voi suorittaa tietojärjestelmätieteessä, ei muissa laitoksen oppiaineissa.

Kandidaatin tutkinnossa suuri osa opinnoista on kaikille yhteisiä. Kandidaatin tutkinnon suorittamisen jälkeen opiskelijat hakeutuvat maisteriopintojen suorittamista varten eri suuntautumisvaihtoehtoihin. Kandidaattiopintoihin kuuluu muutamia opintojaksoja, jotka ovat suositeltavia esitietoja tietyn suuntautumisvaihtoehdon opintoihin.

3.2.1 Kauppatieteiden kandidaatin tutkinto pääaineena tietojärjestelmätiede

Tutkintorakenne on kuvattu seuraavan sivun taulukossa. Kandidaatin osaamistavoitteet on listattu taulukossa 3.3.

Tarkennuksia tutkintorakennetaulukkoon:


YLEISOPINNOT 24 op
  • ITKY100 Yliopisto-opiskelu ja opintojen suunnittelu, 3 op
  • FILY019 Tieteellisen toiminnan perusteet, 3 op
  • TILP150 Tilastomenetelmien peruskurssi, 6 op
  • Kaupalliset yleisopinnot, pääaineen opintoja tukevat matemaattiset yleisopinnot ja/tai tietotekniikan käyttöön liittyvät yleisopinnot yhteensä vähintään 12 op

KIELI- JA VIESTINTÄOPINNOT 20 op
  • Vieras kieli, 10 op (ei kuitenkaan alkeis- tai jatkokursseja eikä peruskielitaitoa täydentäviä kursseja; ts. vain kurssit, jotka edellyttävät lukion lyhyen oppimäärän suorittamista vastaavaa kielitaitoa)
  • Toinen kotimainen kieli, 4 op
  • Äidinkielen viestintä, 6 op, koostuen seuraavista
    • XYHI002 Äidinkielen tiedeviestintä IT-alalla (kandidaattiseminaarin yhteydessä) 2 op tai XKV0701 Kirjoitusviestinnän perusteet 2 op sekä
    • Muita Kielikeskuksen TJT-opiskelijoille tarkoitettuja äidinkielen opintoja 4 op

PAKOLLISET SIVUAINEET 25-28 op
Liiketoimintaosaamisen perusteet, 28 op tai Kansantaloustieteen perusopinnot, 25 op
PÄÄAINEOPINNOT (=PERUS- JA AINEOPINNOT) 80 op
Yhteiset pääaineopinnot 50 op
  • TJTP110 Tietojärjestelmätieteen opinto- ja urapolkuja, 3 op
  • TJTA112 Tietojärjestelmien kehittämisen perusteet, 3 op
  • TJTA114 Tietohallinnon perusteet, 3 op
  • TJTA239 Liiketoiminta tietoyhteiskunnassa, 5 op
  • TJTA228 XML: teoria ja käytäntö, 4 op
  • ITKP102 Ohjelmointi 1, 6 op
  • ITKP104 Tietoverkot, 3 op
  • TJTA103 Ihminen ja tietojärjestelmä, 3 op
  • ITKP112 Oliosuuntautunut analyysi, 3 op
  • ITKA204 Tietokannat ja tiedonhallinnan perusteet, 4 op
  • TJTA311 Projektin hallinta, 3 op
  • TJTA302 Kandidaatintutkielma, 7 op
  • TJTA301 Kandidaattiseminaari, 3 op
  • TJTA303 Kypsyysnäyte, 0 op

Vaihtoehtoisia pääaineopintoja (väh. 10 op):
  • TJTSD40 Digitaalinen media 1, 5 op
  • TJTA330 Ohjelmistotuotanto, 5 op
  • ITKA201 Algoritmit 1, 4 op
  • ITKA203 Käyttöjärjestelmät, 4 op
  • ITKP113 Oliosuuntautunut suunnittelu, 3 op
  • TIEP111 Ohjelmointi 2, 8op
  • ITKA202 Johdatus ohjelmistotekniikkaan, 3 op
  • TJTA290 Harjoittelu, 1 - 6 op
  • KOGS403 Empiiriset tutkimusmenetelmät, 3 op
  • TJTA237 Informaatio- ja tietotekniikkaoikeus, 5 op
  • TJT-alkuinen, vähintään aineopintotasoinen ajankohtaiskurssi (esim. kesäkoulun opintojakso)

Valinnaisia pääaineopintoja (0-20 op)
Vapaasti valittavia ITK-, TJT- ja TIE-alkuisia (ei yleisopintotasoisia) tai ihmisen ja teknologian vuorovaikutusta koskevia kognitiotieteen opintoja
VALINNAISET OPINNOT
Vapaasti valittavia Jyväskylän yliopistossa tarjottavia opintoja vähintään 28 op, esim. valinnainen sivuaine tai opintokokonaisuus ja yksittäisiä opintojaksoja niin että kandidaatin tutkinnon minimiopintopistemäärä 180 op täyttyy.
KANDIDAATTIOPINTOJA YHTEENSÄ 180 op


KTK
1. Tieteellinen
2. Ammatillinen
3. Sosiaalinen
4. Eettinen
A. Tiedot
Hallitsee tietojärjestelmätieteen sekä liiketoimintaosaamisen ja/tai kansantaloustieteen keskeiset käsitteet tasolla, joka on riittävä tieteellisen tiedon rakentamiseen näiltä tieteenaloilta.
Näkee laaja-alaisesti tietoteknisten ratkaisujen hyödyntämisen organisaatioissa ja tietojärjestelmien kehittämisen problematiikan, menetelmät ja välineet.
Käsitteellistää tietojärjestelmät sosioteknisiksi entiteeteiksi, joissa ihmisillä on keskeinen rooli niin järjestelmien rakentamisessa kuin käytössäkin.
Tiedostaa tietojärjestelmien rakentamiseen ja käyttöön liittyviä eettisiä näkökohtia.
B. Taidot
Osaa argumentoida tavalla, joka indikoi tieteellistä ajattelua. Osaa hankkia tietoa omaan tutkintoon liittyviltä tieteenaloilta, arvioida tietolähteitä kriittisesti sekä soveltaa hankittua tietoa tarkoituksenmukaisesti.
Osaa soveltaa tietojärjestelmien kehittämisen keskeisiä periaatteita, menetelmiä ja teknologioita yksinkertaisten tietojärjestelmien suunnittelussa, ohjelmoinnissa ja tietokantakyselyissä. Osaa organisoida ja vaiheistaa projektin.
Kykenee monipuoliseen vuorovaikutukseen, jonka turvin voi verkostoitua ja kehittää itseään yli kieli- ja kulttuurirajojen.
Osaa toimia erilaisten ryhmien jäsenenä, tuoden rakentavasti oman kontribuutionsa ryhmän toiminnan tavoitteiden saavuttamiseen.
Osaa eritellä tietojärjestelmien rakentamiseen ja käyttöön liittyviä eettisiä kysymyksiä sekä soveltaa niitä tarkoituksenmukaisesti. Noudattaa yleisesti hyväksyttyjä tutkimuseettisiä periaatteita.
C. Asenteet
On kiinnostunut tietojärjestelmätieteen kysymyksistä. Ymmärtää tieteellisen ajattelun ja tiedonhankinnan merkityksen oman itsensä, ammattitaitonsa ja yhteiskunnan kehittämisessä.
On halukas oppimaan uutta tietojärjestelmien alalta koko tulevan työuransa ajan.
Ymmärtää tietojärjestelmien rakentamisen eri lähestymistapojen ja metodiikkojen käytännön merkityksen.
Ymmärtää oman roolinsa ryhmän jäsenenä ja ryhmässä toimimisen merkityksen yhteisten päämäärien saavuttamiseksi.
Ymmärtää tietojärjestelmien rakentamiseen ja käyttöön liittyvien eettisten kysymysten tärkeyden. Ymmärtää, sekä lokaalisti että globaalisti, henkilökohtaisen vastuunsa yhteiskunnan kehittämisestä kansalaisena ja tietojärjestelmäalan asiantuntijana.

Taulukko 3.3: Kauppatieteiden kandidaatin osaamistavoitteet.


3.2.2 Kandidaattiopintojen ajoitus

Ohjatun opetuksen lisäksi aikaa tulee käyttää asioiden itsenäiseen opiskeluun ja harjoitustehtävien ratkaisemiseen. Yhtä ohjattua opetustuntia kohti suositellaan tehtäväksi vähintään tunti itsenäistä työtä. Taulukossa 3.4 on annettu oman lukujärjestyksen laatimista varten opintojen ajoituskaavio kolmelle ensimmäiselle vuodelle sekä opiskelijavaihtoehdon sisältävä vaihtoehto. Tätä ohjeistusta noudattamalla voi edetä opinnoissa ilman keskeisten opintojaksojen päällekkäisyyksiä. Kieli- ja sivuaineopinnot kannattaa aloittaa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.

Tarkennuksia taulukkoon:


Yliopistossa et ole yksin! Tartu mahdollisuuksiin ja tee opiskeluvuosistasi ikimuistoiset. Kuvassa uudet opiskelijat odottavat infotilaisuuden alkua.

Kuva 5: Yliopistossa et ole yksin! Tartu mahdollisuuksiin ja tee opiskeluvuosistasi ikimuistoiset. Kuvassa uudet opiskelijat odottavat infotilaisuuden alkua.
 
1. vuosi

 
2. vuosi

 
3. vuosi

SyksyKevätSyksyKevätSyksyKevät
Yleisopinnot 9 op
ITKY100 (3 op)
FILY019 (3 op)
MATY010 (3 op)
Yleisopinnot 8 op
TILP150 (6 op)
ITKY104 (2 op)
YleisopinnotYleisopinnotYleisopinnot 8 op
KTTP111 (8 op)
Yleisopinnot
Kieli- ja viestintäopinnot 4 op
Vieras kieli (4 op)
Kieli- ja viestintäopinnot 6 op
Vieras kieli (6 op)
Kieli- ja viestintäopinnot 2 op
Toinen kotimainen kieli (2 op)
Kieli- ja viestintäopinnot 6 op
Äidinkielen viestinnät (6 op)
Kieli- ja viestintäopinnot 2 op
Toinen kotimainen kieli (2 op)
Kieli- ja viestintäopinnot 0 op
Pääaine 12 op
TJTP110 (3 op)
TJTA112 (3 op)
TJTA114 (3 op)
TJTA103 (3 op)
Pääaine 10 op
TJTA239 (5 op)
Vaihtoehtoinen pääaineopinto (5 op)
Pääaine 17 op
ITKP102 (6 op)
ITKP104 (3 op)
TJTA311 (3 op)
Vaihtoehtoinen pääaineopinto (5 op)
Pääaine 16 op
ITKP112 (3 op)
ITKA204 (4 op)
TJTA228 (4 op)
Vaihtoehtoinen pääaineopinto (5 op)
Pääaine 11 op
TJTA301 (3 op)
TJTA302 (7/2 = 3 op)
Vaihtoehtoinen pääaineopinto (5 op)
Pääaine 14 op
TJTA302 (7/2 = 4 op)
TJTA303 (0 op)
Vaihtoehtoinen pääaineopinto (5 op)
Sivuaine 6 op
Yksi YTPP-kurssi (6 op)
Sivuaine 6 op
Yksi YTPP-kurssi (6 op)
Sivuaine 12 op
Kaksi YTPP-kurssia (12 op)
Sivuaine 4 op
Yksi YTPP-kurssi (4 op)
SivuaineSivuaine
Vapaavalintaiset opinnot tai toinen sivuainekokonaisuus (25 op)
Lukukausisumma 31 opLukukausisumma 30 opLukukausisumma 31 opLukukausisumma 26 opLukukausisumma 23 opLukukausisumma 14 op
Lukuvuosisumma 61 opLukuvuosisumma 57 opLukuvuosisumma 37 op

Taulukko 3.4: Geneerinen polku kauppatieteiden kandidaatiksi.


 


3.2.3 Kieli- ja viestintäopinnot

Informaatioteknologia on kansainvälinen ala. Hankkimalla vahvat ja monipuoliset kieli- ja viestintätaidot edistät sekä sijoittumistasi työmarkkinoille että työskentelyä monikulttuurisessa työyhteisössä kotimaassa ja ulkomailla.

Yliopiston kielikeskus tarjoaa sinulle oman alasi kannalta tarpeelliset kieli- ja viestintäopinnot, jotka tiedekunta on määritellyt osaksi tutkintoasi. KIEVIE-opintojen tarkoituksena on tukea opiskeluasi ja antaa valmiuksia työelämässä tarvittavaan äidinkieliseen ja vieraskieliseen viestintään. Saat ohjausta myös opiskelutaitojen ja itseohjatun opiskelun kehittämiseen. Ne luovat pohjaa elinikäiselle kielenoppimiselle. Kielikeskuksen verkkosivusto Kielikompassi https://kielikeskus.jyu.fi/ auttaa sinua kieli- ja viestintäopintojen suunnittelussa. Sivustolta saat myös tietoa eri kielten opetuksesta ja verkkotyöskentelystä, itsenäisestä kielenoppimisesta ja verkkomateriaalien käytöstä. Suosittelemme, että laadit itsellesi kieli- ja viestintäopintojen opiskelusuunnitelman kokonais-HOPSin rinnalle ja pohdit omaa oppimistasi, arvioit kielitaitoasi ja kielenoppimisen tavoitteitasi sekä suunnittelet kielenoppijanpolkuasi omista lähtökohdistasi ja muita opintojasi tukevaksi.

Valtioneuvoston asetus yliopiston tutkinnoista määrää kieli- ja viestintäopintojen suorittamisesta seuraavasti: opiskelijan tulee alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoittaa saavuttaneensa oman alan kannalta tarpeellisen suomen ja ruotsin kielen taidon (laki 424/2003 ja asetus 481/2003) sekä vähintään yhden vieraan kielen sellaisen taidon, joka mahdollistaa oman alan kehityksen seuraamisen ja kansainvälisessä ympäristössä toimimisen.

Kauppatieteiden kandidaatin tutkintoosi kuuluu vähintään 20 opintopisteen laajuiset kieli- ja viestintäopinnot, joihin on sisällyttävä äidinkielen, toisen kotimaisen ja vieraan kielen opintoja. Maisterin tutkintoon sisältyy 10 op kieli- ja viestintäopintoja. Valinnaisia opintoja voit suorittaa oman mielenkiintosi mukaan joko kotimaisten kielten tai vieraiden kielten opinnoilla. Kahden vieraan kielen taidon hankkimista suositellaan kaikille, mutta etenkin opiskelijoille, jotka tähtäävät erityisesti kansainvälisiin tehtäviin. Ylimääräiset kieliopinnot ovat suositeltavia – valitse kurssisi siten, että saat mahdollisimman monipuolisen viestintätaidon ja aseta tavoitteesi työelämän vaatimuksia vastaaviksi.

Kielikeskuksen kaikille kursseille ilmoittaudutaan Korppi-opintotietojärjestelmässä. Kurssille ilmoittautuminen on vahvistettava, ja Korppi muistuttaa ilmoittautuneita vahvistamisesta. Korppi poistaa ilmoittautuneiden joukosta ne, jotka eivät ole vahvistaneet ilmoittautumistaan. Jos ryhmä on vahvistamisen jälkeenkin täynnä ja olet varasijalla, tule ensimmäiseen tapaamiseen katsomaan olisiko ryhmässä kuitenkin tilaa.

Kauppatieteen kandidaatin (KTK, tietojärjestelmätiede) tutkintoon kuuluvat
kieli- ja viestintäopinnot 20 op
  • Äidinkielen viestintä 6 op:
    • XYHI002 Äidinkielen tiedeviestintä IT-alalla (kandidaattiseminaarin yhteydessä), 2 op TAI
    • Akateeminen kirjoitusviestintä, 2 op SEKÄ
    • muita äidinkielen kirjoitus- ja puheviestinnän opintoja 4 op
  • Toinen kotimainen kieli 4 op
  • Vieras kieli 10 op

3.2.3.1 Äidinkielen viestintä (6 op)

Voit suorittaa äidinkielen kirjoitusviestinnän opinnoista 2 opintopistettä joko kurssilla XYHI002 Äidinkielen tiedeviestintä IT-alalla, joka tukee kandidaattiseminaarin työskentelyä ja tutkielmasi valmistumista, tai jollakin muulla akateemisen tason kirjoitusviestinnän kurssilla, esimerkiksi kurssilla XKV0701 Kirjoitusviestinnän perusteet informaatioteknologian opiskelijoille tai kurssilla XKVX006 Tieteellisen kirjoittamisen perusteet. Loput neljä opintopistettä voit suorittaa erityisesti IT-alan opiskelijoille suunnatuilla kirjoitus- ja puheviestinnän yhteisillä XYHI-kursseilla tai erillisillä kirjoitus- ja puheviestinnän kursseilla. Kurssi XYHI001 Viestintätaidot IT-alalla tukee opintojesi alkuvaihetta ja oppimistaitojesi kehittymistä.

Voit valita erillisiä kirjoitus- ja puheviestinnän kursseja omien kehittymistarpeidesi mukaan. Jos haluat monipuolistaa kirjallista ilmaisuasi, voit suorittaa Kirjoituskurssin (XKVX001). Jos haluat paneutua tekstien viimeistelyyn, voit suorittaa Kielenhuollon luennot (XKV0024). Jos haluat varmuutta esiintymiseesi, niin valitse Esiintymisvarmuuden kehittämisen kurssi (XPV0024) tai Esiintymistaidon kurssi (XPV0015). Mahdollisuus yhteistyö- ja neuvottelutaitojen kehittämiseen löytyy kurssilta Neuvottelu- ja kokoustaito (XPV0011).

Maisterivaiheessa voit parantaa työelämävalmiuksiasi esimerkiksi kurssilla XYHI003 Työelämän viestintätaidot IT-alalla tai kurssilla XPVX005 Esimiehen vuorovaikutusosaaminen. Lisäksi voit saada tukea pro gradu -tutkielmasi kirjoittamiseen kurssilla XKVX003 Tieteellinen kirjoittaminen.

Kirjoitusviestinnän ja puheviestinnän kursseista löydät lisätietoa Korpista ja Kielikompassista. Äidinkielen viestinnän opinnot on hyvä aloittaa jo ensimmäisenä opiskeluvuonna.

Esimerkkejä äidinkielen kirjoitus- ja puheviestinnän opetustarjonnasta
Kirjoitusviestintä
  • XKV0701 Kirjoitusviestinnän perusteet
    informaatioteknologian opiskelijoille, 2 op
  • XKVX006 Tieteellisen kirjoittamisen perusteet, 2-3 op
  • XKV0201 Kirjoitusviestinnän perusteet, 3 op
  • XKV0024 Kielenhuollon luennot, 3 op
  • XKVX003 Tieteellinen kirjoittaminen (maisteritaso), 2 op
  • XKVX001 Kirjoituskurssi, 2-3 op
  • XKVX002 Työelämän tekstitaidot, 4 op

Puheviestintä
  • XPV0018 Puheviestinnän perusteet, 2 op
  • XPV0011 Neuvottelu- ja kokoustaito, 4 op
  • XPVX006 Ohjausviestintä, 3 op
  • XPV0024 Esiintymisvarmuuden kehittäminen, 3 op
  • XPV0015 Esiintymistaito, 3 op
  • XPV0021 Työelämäviestintää monikulttuurisessa ryhmässä, 3 op
  • XPVX002 Työhyvinvointia vuorovaikutuksesta, 3 op
  • XPVX005 Esimiehen vuorovaikutusosaaminen, 3 op

     Kirjoitus- ja puheviestintä
  • XYHI001 Viestintätaidot IT-alalla, 2 op
  • XYHI002 Äidinkielen tiedeviestintä IT-alalla 2 op (kandidaattiseminaarin yhteydessä)
  • XYHI003 Työelämän viestintätaidot IT-alalla, 3-4 op

3.2.3.2 Toinen kotimainen kieli (4 op)

Toisen kotimaisen kielen kirjallisen ja suullisen taidon opintojakso suoritetaan kurssilla XRU0702/0703 Akademisk svenska / skriftlig, muntlig (4 op). Kurssin tavoitteena on että opiskelija oppii käyttämään kieltä arkipäivän ja työelämän vaatimissa tilanteissa, pystyy kirjoittamaan ja keskustelemaan omaan alaansa liittyvistä kysymyksistä ja laatimaan ammattialaltaan kirjallisen ja suullisen esityksen. Kurssin läpäistyään opiskelija on suorittanut myös valtionhallinnon virkamiehiltä vaadittavan kielitutkinnon. Ruotsin opinnot suositellaan suoritettaviksi toisena opiskeluvuonna.

Mikäli ruotsin kielen taitosi on jostain syystä ruostunut, voit parantaa kielitaitoasi valmentavilla kursseilla joko verkko-opintoina kursseilla XRU0008 Nätfräsch ja ja XRUX009 Hjälpis tai kontaktiopetukseen perustuvilla kursseilla XRUX005 Ruotsin kielen valmentava kurssi 1 ja XRUX006 Ruotsin kielen valmentava kurssi 2. Esiintymisvarmuutta ruotsin kielen puhumiseen voit hankkia kurssilla XYHX005 Våga tala, 2 op. Valinnaiset kurssit on tarkoitettu opiskelijoille, jotka haluavat syventää ruotsin kielitaitoaan ja samalla tutustua ruotsalaiseen yhteiskuntaan ja pohjoismaiseen kulttuuriin.

Ruotsin kielen opintojen eteneminen:

Ruotsin valmentavat
kurssit (1.-2. vuosi)
Akademisk svenska /
skriftlig, muntlig
(2. vuosi)
Valinnaiset kurssit
XRUX005, 3 op
XRUX006, 3 op
XRUX008, 2 op
XRUX009, 2 op
XYHX005, 2 op
XRU0702/0703, 4 opXRUT001 Business-kulturen i Norden, 4 op
XRUX013 Kirjoitusviestintä, ruotsin kieli, 2-3 op
XRUX010 Prata svenska, 2 op

3.2.3.3 Vieraan kielen opinnot (10 op)

Tutkintoosi kuuluu myös vähintään yhdestä vieraasta kielestä sellainen taito, joka mahdollistaa oman alasi kehityksen seuraamisen ja kansainvälisessä ympäristössä toimimisen. Useimmiten opiskelijat suorittavat vieraan kielen opinnot englannin kielessä. Mikäli vieras kielesi koulussa on jokin muu kuin englanti, niin ota yhteyttä asianomaisen kielen lehtoriin kielikeskuksessa ja sovi hänen kanssaan opintojen suorittamisesta. Kielikeskus tarjoaa esimerkiksi 10 opintopisteen kokonaisuuden saksan kieltä tietojärjestelmätieteilijöille.

Englanti
Suosittelemme, että aloitat englannin kielen opinnot jo ensimmäisenä opiskeluvuonna XENI001 Academic Reading -kurssilla, joka perehdyttää sinua käyttämään eri lukustrategioita ja tekniikoita, joita tarvitset lukiessasi oman alasi tieteellistä tekstiä. Opit myös kriittisen lukemisen perusteita sekä oman alasi tieteellistä sanastoa. Vaikka työkielenä Academic Reading -kurssilla onkin englanti, varsinaisesti suullista kielitaitoasi harjoitat toisena opiskeluvuotena XENI003 Communication Skills -kurssilla ja kolmantena opiskeluvuonna suoritat alasi tieteellistä suullista ja kirjallista raportointia harjoittavan XENI005 Professional Reporting -kurssin.

XENI001
Academic Reading (1. vuosi)
XENI003
Communication Skills
(2. vuosi)
XENI005
Professional Reporting
(3. vuosi)
TJT 3 op TJT 3 op TJT 4 op

Pakollisten englannin kielen kurssien lisäksi voit suorittaa erilaisia valinnaisia kursseja oman mielenkiintosi mukaan, olipa kyseessä sitten tutkimus- tai työelämäviestinnän taitoihin perehdyttävät kurssit (esim. Career Communication in Finnish and English, Meeting the Media) tai kulttuurienväliseen viestintään painottuvat opintojaksot (esim. Big and Small Talk about Finland) tai oppimistaitoihin keskittyvät kurssit (esim. E-Learning Modules). Lisätietoja kursseista löydät Kielikompassista https://kielikeskus.jyu.fi -> opetus -> englanti -> elective courses.

Kielikeskus järjestää kontaktiopetusta 15 kielessä - valitse kurssisi siten, että saat tukea yliopisto-opintoihisi ja työelämän vaatimuksia vastaavan monipuolisen kieli- ja viestintätaidon. Opintoasioissa ja kieliopintojen suunnittelussa voit ottaa yhteyttä suunnittelija Ulla Lautiaiseen,s-posti ulla.lautiainen@jyu.fi.

KIEVIE-opintoja myös vapaavalintaisiksi opinnoiksi

Muiden aineiden ohella vapaavalintaisiksi opinnoiksi tutkintoosi käyvät myös kieli- ja viestintäopinnot.  Kursseja voit suorittaa sen mukaan mitä taitoja ja osaamista haluat kehittää:

3.2.3.4 Vaihtoehto TJT-opiskelijoille: opiskele vieraana kielenä saksaa!

Saksa on yksi Euroopan ja maailman johtavista valtioista. Sen asema on erittäin vahva niin tieteessä, taiteessa, tekniikassa kuin kulttuurissakin. Saksa on myös Suomen tärkein kauppakumppani: sen osuus Suomen ulkomaankaupasta on yli 10 %. Saksan kielen ja kulttuurin tuntemuksesta on yhä kansainvälistyvillä työmarkkinoilla huomattavaa etua: saksa on Euroopan unionin puhutuin kieli, jota puhuu äidinkielenään yli 100 miljoonaa ihmistä. Millainen sinun saksan kielen taitosi on?

Tietojärjestelmätieteessä suoritettavaan kandidaatin tutkintoon sisältyy kymmenen opintopisteen laajuinen kokonaisuus vierasta kieltä. Lukuvuonna 2010-2011 toteutettiin ensimmäistä kertaa nimenomaan tietojärjestelmätieteen opiskelijoille suunniteltu saksan kielen moduuli, joka laajuudeltaan ja tasoltaan sopii kandidaatin tutkinnon vieraan kielen opinnoiksi. Moduuli koostuu kolmesta kurssista, joista ensimmäisellä kurssilla kerrataan saksan kielen tärkeimpiä rakenteita ja sanastoa lukion lyhyen kielen taitojen pohjalta. Toinen kurssi on suunniteltu varta vasten tietojärjestelmätieteilijöille, ja se koostuu pääosin erilaisista teemaluennoista. Kurssi on ns. integroitu kielikurssi, joten siitä voi halutessaan saada opintopisteitä myös tietojärjestelmätieteen opintoihin. Moduulin kolmas kurssi on Saksaan suuntautuva opintomatka. Lisätietoja saksan opinnoista saat lehtori Panu Moilaselta email: panu.moilanen@jyu.fi

Opiskelijoillemme on Saksassa tarjolla myös paljon harjoittelupaikkoja, joissa voi hankkia paitsi kansainvälistä kokemusta, niin myös opintopisteitä: harjoittelua voi sisällyttää niin kandidaatin kuin maisterin tutkintoihinkin. Saksassa suoritettavasta harjoittelusta järjestetään tiedotustilaisuus syksyllä, ja harjoitteluun haetaan ohjatusti syyslukukauden aikana. Saat lisätietoja Saksan harjoittelusta myös tiedekunnan vaihtoilloissa, joita järjestetään yleensä yksi syys- ja yksi kevätlukukaudella.

3.2.3.5 Ulkomailla suoritetut kieliopinnot

Yliopiston kielikeskus myöntää ulkomailla opiskelusta kieliopintojen korvaavuuksia seuraavasti: mikäli opiskelija suorittaa vaihtokohteessa kohdemaan kielellä oman alansa opintoja, hänelle korvataan vapaavalintaisia kieliopintoja opiskelujakson kestosta riippuen enintään 8 opintopistettä. Jos taas opiskelija suorittaa kohteessa muulla kuin kohdemaan kielellä (esim. englannin kielellä Alankomaissa) oman alansa opintoja vähintään 5 kk:n ajan, korvataan enintään 4 opintopistettä vapaavalintaisia kieliopintoja. Jos opiskelija suorittaa vaihtokohteessa erillisiä kielikursseja, hän voi saada niistä korvaavuuksia opintojen sisällön, laajuuden ja vaativuuden mukaisesti. Kieliopintojen korvaavuuksista on sovittava aina erikseen kielikeskuksen kanssa. Korvaavuuksien saamiseksi opiskelijan on täytettävä kielikeskuksen korvaavuushakulomake. Liitteeksi tarvitaan todistus vaihtokaudesta ja suoritetuista opinnoista. Kieliopintojen korvaavuushakulomake ja tarkempia ohjeita kielikorvaavuuksista: https://kielikeskus.jyu.fi/ohjeita/kielikeskuksen-tentit-ja-korvaavuudet/hyvaksiluku

3.2.4 Kandidaatintutkielma

Tutkintoasetuksen mukaan tutkinnon pääaineen tai siihen rinnastettavan kokonaisuuden taikka koulutusohjelman aineopintoihin sisältyy vähintään 6-10 opintopisteen laajuinen opinnäyte. IT-tiedekunnassa kandidaatintutkielmien laajuus on 7 op. Lisäksi opintoihin kuuluu 3 op:n laajuinen kandidaattiseminaari.

Kandidaatintutkielma on kandidaatin tutkinnon "päättötyö". Tutkielman tavoitteena on harjaannuttaa opiskelija tutkimusongelman määrittelyyn sekä tutkimuksen raportointiin. Kandidaatintutkielma on pienimuotoinen kirjallisuuteen pohjautuva tutkimusraportti kandidaattiseminaarin vetäjän ja työn ohjaajan kanssa sovitusta aiheesta. Tyypillisesti kandidaatintutkielma on noin 20-30 sivua pitkä. Tutkielmassa on keskeistä tieteellisen ja selkeän raportointitavan opettelu. Tieteellisyydellä tarkoitetaan sitä, että työn tulee perustua aiempaan tutkimukseen, ja lähteinä käytetyt viitteet tulee sisällyttää tekstiin ohjeiden mukaisesti. Selkeällä raportointitavalla tarkoitetaan sitä, että opiskelijan tulee osata kertoa aiheestaan selkeää ja hyvää suomen kieltä käyttäen. Tietoa ja ohjeita kandidaatintutkielman laadintaan löytyy muun muassa www-osoitteista https://www.jyu.fi/it/laitokset/cs/opiskelu/kandidaattiopinnot/tutkielma/. Tutkielman tekoa ohjaa opiskelijalle nimetty henkilökohtainen ohjaaja, joka on useimmiten aihepiiriä tunteva ja siitä kiinnostunut laitoksen lehtori, yliassistentti tai professori.

Tutkielman aihe kannattaa valita itseään kiinnostavasta aihepiiristä. Aihe on hyvä valita niin, että kandidaatintutkielmaa varten tehtyä kirjallisuusselvitystä voi myöhemmin hyödyntää maisterivaiheen tutkielmassa eli pro gradussa. Pro gradun tekeminen on sujuvampaa, jos työtä voi jatkaa tutun ohjaajan kanssa.

Kandidaatintutkielmat tallennetaan JYX-järjestelmään (Jyväskylän yliopiston julkaisuarkisto https://jyx.jyu.fi/). Tutkielmat voidaan tallentaa järjestelmään joko kaikille näkyviksi tai vain rajoitetusti näkyviksi arkistokäyttöön. Tarkempia ohjeita julkaisusta antavat laitosten opintoasioita hoitavat sihteerit.

3.2.5 Kypsyysnäyte eli maturiteetti kandidaatintutkinnossa

Tutkintoasetuksen mukaan opiskelijan on kirjoitettava kypsyysnäyte eli maturiteetti sekä kandidaatin että maisterin tutkintoa varten. Kandidaatintutkinnossa maturiteetista tarkastetaan sekä sisältö että kieliasu. Kypsyynäytteen tulee osoittaa perehtyneisyyttä opinnäytteen alaan ja suomen tai ruotsin kielen taitoa. Kun opiskelijalta ei vaadita 6 §:n 1 momentissa tarkoitettua kielitaitoa, yliopisto määrää kypsyysnäytteen kielestä erikseen.

Opiskelija tekee maturiteetin, kun tutkielma on valmis tai jätetty esitarkastukseen. Maturiteetti kirjoitetaan tutkielman pohjalta. Joskus kyseeseen voi tulla muu kuin tutkielma, esimerkiksi opinnäytetyön alaan kuuluva kirjallisuus. Maturiteettikirjoitelman aiheet antaa opinnäytetyön ohjaaja tai oppiaineen muu opettaja. Opiskelijan on valvotussa koetilaisuudessa osoitettava oman tieteenalansa ja suomen tai ruotsin kielen hallintaa. Laitokset huolehtivat kypsyysnäytteen järjestämisestä. Maturiteetin arvioijia on kandidaattivaiheessa yleensä kaksi: sisällön osalta oppiaineen edustaja (yleensä opinnäytetyön ohjaaja) ja kieliasun osalta kielentarkastaja (yleensä kielikeskuksessa toimiva äidinkielen opettaja). Maturiteetti arvioidaan joko hyväksytyksi tai hylätyksi. Sekä sisällön että kieliasun pitää olla hyväksyttyjä. Suoritusmerkintä tulee opintorekisteriin noin kahden viikon kuluessa. Jos maturiteetti hylätään, opiskelija voi pyytää hylkäämisen perusteluja tarkastajilta. Kypsyysnäytettä koskee sama oikaisumenettely kuin muitakin opintosuorituksia. Erityistarpeiset otetaan huomioon maturiteetin suoritusjärjestelyissä ja kielentarkastuksessa. Tätä varten opiskelijan on otettava hyvissä ajoin yhteyttä laitokseen. Tutkielmien ohjaaja antaa tarkempia neuvoja maturiteetin suorittamisesta.

Vierasmaalaiset opiskelijat, jotka kirjoittavat tutkielmansa englanniksi, kirjoittavat kypsyysnäytteenkin yleensä englanniksi. Suomen- tai ruotsinkielisen koulusivistyksen saaneen opiskelijan tulee kuitenkin suorittaa kypsyysnäyte koulusivistyskielellään, ellei hän ole sitä muun tutkinnon yhteydessä suorittanut.


Kypsyyskokeeseen varataan aikaa neljä tuntia. Opiskelijalle annetaan hänen tutkielmaansa liittyvä aihe, joista hänen on kirjoitettava esseetyyppinen kirjoitus. Sen ohjepituus on noin yksi konseptiarkki joka riville kirjoitettuna. Kirjoitukselta odotetaan tieteellisen asiasisällön ohella hyvää kieliasua. Kirjoituksen lukijaksi on ajateltava henkilö, joka tuntee kyseisen tieteenalan yleistä ajattelutapaa, mutta ei ole erityisesti perehtynyt käsiteltävään ongelmaan. Kirjoittaja ei siis saa edellyttää, että lukija on tutustunut hänen tutkielmaansa, vaan kirjoitus on voitava lukea itsenäisenä työnä. Kirjoituksen on oltava jäsentynyt rakenteellinen kokonaisuus. Sen on edettävä tekstin varassa, ei esimerkiksi taulukoiden, joiden oikeellisuutta ei koetilanteessa voi tarkistaa. Siinä on oltava otsikko, joka on merkittävä näkyviin sekä selvä alku ja loppu. Käsialan on oltava selkeää ja sanojen sekä isojen ja pienten kirjainten on erotuttava toisistaan. Kirjoitusohjeita löydät tiedekunnan www-sivuilta: http://www.jyu.fi/it/opiskelu/maturiteettiohjeet/

3.2.6 Aiemmin hankittu osaaminen ja korvaavuudet

Korvaavuuden haku Tietojenkäsittelytieteiden laitoksella

Aiempien suoritettuja opintoja (esm. yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa tehdyt yksittäiset kurssit, kokonaisuudet ja tutkinnot). Hyväksilukua haetaan korvaavuuslomakkeella joka löytyy laitoksen verkkosivuilta opiskelu -> ohjeet ja lomakkeet -linkin alta.

Ei-formaalin osaamisen (esim. työkokemus) hyväksiluku Tietojenkäsittelytieteiden laitoksella (AHOT)

AHOT-lomakkeella haetaan ei-muodollisen osaamisen tunnustamista (esm. työkokemus) Tietojenkäsittelytieteiden laitoksen opetuksesta. Lue hakuohje tarkasti ja täytä lomake, muista liitteet! Palauta lomake asianomaiselle opettajalle tai laitoksen opintoneuvojalle/amanuenssille. Opintoneuvojalta voit myös kysyä neuvoja lomakkeen täyttöön.Lomake ja ohjeet löytyvät laitoksen verkkosivuilta opiskelu -> ohjeet ja lomakkeet -linkin alta.

Varusmiespalveluksen johtaja- ja kouluttajakoulutuksen hyväksilukeminen

Varusmiespalveluksen aikana menestyksellisesti (vähintään arvolauseella hyvä) suoritetusta johtamis- ja kouluttajakoulutuksesta voi saada kandidaatin tai maisterin tutkinnon vapaasti valittaviin opintoihin tai yleisopintoihin hyväksilukuja. AUKista voi saada 5 op ja RUKista 8 op. Hyväksilukua varten opiskelijan tulee esittää palvelustodistus ja muut mahdollisesti tarpeelliseksi katsomansa dokumentit laitoksen amanuenssille (tietojenkäsittelytieteiden laitos, Tapio Tammi, amanuenssi@cs.jyu.fi). Hyväksiluvut viedään opintorekisteriin koodilla MUU1100.

Uusien opiskelijoiden hyväksiluvut suunnitellaan HOPSin tekemisen yhteydessä yhdessä opintoneuvojan kanssa. Jo opiskelemassa olevat hoitavat asian amanuenssien kanssa.

Myös varusmiespalveluksen aikaista informaatioteknologiaan tai viestintään liittyvää erikoiskoulutusta tai siviilipalveluksen aikana hankittua osaamista voidaan lukea hyväksi opintoihin. Hyväksiluku tapahtuu laitoksilla AHOT-menettelyn mukaisesti.

Enemmän aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisesta ja tunnustamisesta oppaan yleisessä opiskeluosiossa. Lisätietoja menettelystä voi myös kysyä laitoksen amanuenssilta.

3.3 Sivuaineet

Tässä luvussa kerrotaan IT-tiedekunnan tutkintojen pakollisista sivuaineista sekä muista aineista, joita tiedekunnan opiskelijat tyypillisesti suorittavat. Muista sivuaineista löydät tietoja eri tiedekuntien WWW-sivuilta ja sivuaineinfotilaisuuksista. Käytänteet vaihtelevat eri tiedekunnissa ja ainelaitoksilla. Taloustieteen sivuaineiden vaatimusten voimassaoloajoista, kokonaisuuksien kurssirakenteista ja muun muassa lukuvuoden opetusohjelmasta saat lisää tietoa tiedekunnan WWW-sivustolta http://www.jyu.fi/econ/.


Kandidaatin tutkintoa varten tulee suorittaa ainakin yksi perusopintotasoinen (25-28 op) sivuaineopintokokonaisuus. Kauppatieteiden kandidaatin tutkinnossa pakollisena sivuaineena on jokin taloustieteellinen oppiaine.

Maisteriopintojen  sivuaineita koskevat vaatimukset ja suositukset on kerrottu maisteriopintojen tutkintorakennetaulukoissa. Aineopintokokonaisuudet kannattaa lähtökohtaisesti sijoittaa ylempään tutkintoon, kun taas esimerkiksi ammattikorkeakoulututkinnon perusteella saatu valinnainen sivuainekorvaavuus kannattaa sijoittaa ensisijaisesti alempaan tutkintoon.

Sivuainevalinnoilla kukin opiskelija voi profiloida tutkintoaan ja rakentaa siitä itsensä näköisen. Sivuainevalinnan perusteena voivat olla esimerkiksi omat urasuunnitelmat tai harrastukset.  Kun olet suorittanut kaikki sivuainekokonaisuuteen kuuluvat kurssit, muista hakea opintokokonaisuudelle kokonaisarviointia oppiaineen opetuksesta vastaavalta laitokselta tai tiedekunnalta. Joissakin oppiaineissa kokoamispyynnön voi välittää suoraan sähköpostitse laitoksen tai tiedekunnan opintotoimistoon, kun taas joissakin tapauksissa vaaditaan erityisen lomakkeen täyttämistä ja palauttamista allekirjoitettuna yksikköön. Muun muassa tutkintotodistusta ei voida kirjoittaa ennen sivuaineiden kokonaisarvointien suorittamista. Opetussuunnitelman ja opetusohjelmien eläessä jatkuvasti, sivuaineen kokoaminen kannattaa pyytää heti kokonaisuuden viimeisen kurssin valmistuttua.

3.3.1 Kauppakorkeakoulun tarjoamat sivuaineet

Informaatioteknologian tiedekunnan kauppatieteellisen alan tutkintoja suorittavilla (pääaineena tietojärjestelmätiede) on vapaa opinto-oikeus lähes kaikkiin kauppakorkeakoulun perus- ja aineopintoihin https://www.jyu.fi/jsbe/opiskelu.

Kaikki Jyväskylän yliopiston tutkinto-opiskelijat voivat suorittaa vapaasti seuraavia sivuainekokonaisuuksia:

Huomio! Vaikka Rahoituksen sekä Alue- ja ympäristötalouden opintokokonaisuudet ovat niin sanottuja vapaita opintokokonaisuuksia, niin kokonaisuuksille on kuitenkin ilmoittauduttava Korppi-opintotietojärjestelmän kautta. Lisätietoja ilmoittautumisesta löytyy kansantaloustieteen WWW-sivustolta osoitteesta https://www.jyu.fi/jsbe/ktt.

3.3.2 Liiketoimintaosaamisen perusteet

Liiketoimintaosaamisen perusteet (28 op) -perusopintokokonaisuus (eli aiemmin Yrityksen taloustieteiden perusopinnot) toimii yhden aineopintokokonaisuuden ja useiden aineopintotasoisten opintokokonaisuuksien pohjaopintoina, joten kyseessä on monia portteja eteenpäin avaava sivuainekokonaisuus, jonka suorittamista kannattaa vakavissaan harkita. Yrityksen taloustieteen aineopintokokonaisuuden sekä johtamisen, laskentatoimen, markkinoinnin ja yrittäjyyden opintokokonaisuuksien suorittaminen tulee tämän jälkeen mahdolliseksi. Liiketoimintaosaamisen perusteet -opintokokonaisuus sisältää seuraavat viisi pakollista kurssia:

Kuinka yritystä johdetaan ja minkälaisia perusteorioita johtamisen taustalta löytyy? Kuinka laskentatoimi ja yrityksen taloudenhoito liittyvät toisiinsa? Mitkä ovat markkinoinnin tehtävät, asema ja merkitys yrityksen toiminnassa? Mitä yrittäjyys käytännössä merkitsee? Muun muassa näihin kysymyksiin pyritään vastaamaan Liiketoimintaosaamisen perusteet -opintokokonaisuuden kursseilla. Kokonaisuuden ollessa avoin kaikille opiskelijoille kursseille kannattaa ilmoittautua hyvissä ajoin! Suositellaan tietojärjestelmätieteen opiskelijoiden sivuaineeksi!

3.3.3 Basic Business Studies

Basic Business Studies (28 op) -perusopintokokonaisuus sisältää käytännössä samat kurssit samoine sisältöineen kuin Liiketoimintaosaamisen perusteet -kokonaisuus. Luennointikieli on vain englanti. Opiskelija voi halutessaan suorittaa liiketoimintaosaamisen perusteiden kursseista osan suomeksi ja osan englanniksi, mikä mahdollistaa perusopintokokonaisuuden suorittamisen nopeammassa aikataulussa. Jos opiskelija haluaa perusopintotasoiselle sivuaineelleen englanninkielisen nimen, niin kaikkien suoritettujen kurssien on kuitenkin oltava alla lueteltuja englanninkielisiä versioita. Basic Business Studies -opintokokonaisuus sisältää seuraavat viisi pakollista kurssia:

3.3.4 Kansantaloustiede

Monien talouden ilmiöiden taustalla on resurssien niukkuuden ja tarpeiden runsauden ristiriita. Kansantaloustiede tarkastelee näitä ilmiöitä sekä teoreettisesti että empiirisesti havaintojen perusteella. Luonteeltaan kansantaloustiede on yleistä taloustiedettä. Sen tutkimuskohteena on taloudellisen toiminnan kokonaisuus sekä eri sektorien, aluetalouksien, taloudenpitäjäryhmien ja yksittäisten toimijoiden kuten yritysten ja kuluttajien toiminta sekä niiden välinen vuorovaikutus. Jyväskylän yliopiston kansantaloustieteen tutkimus on painottunut empiirisesti. Sen kohteina ovat olleet varsinkin työmarkkinat, aluetaloudet sekä rahoitusmarkkinat.

Kansantaloustieteen perusopintokokonaisuus on ns. vapaa sivuaine. Kansantaloustieteen sivuaineopiskelijoille pakollinen opintosuoritus perusopinnoissa on ainoastaan Kansantaloustieteen peruskurssi. Jotta perusopintokokonaisuus täyttyy, on opiskelijan suoritettava kansantaloustieteen opintoja vähintään 25 opintopisteen edestä. Tähän voidaan sisällyttää perusopintokursseja sekä aineopintojen valinnaisia kursseja. Sivuaineena suoritettuun kansantaloustieteen aineopinto­kokonaisuuteen ei sisälly seminaarityöskentelyä ja maturiteettia. Kansan­taloustieteen aineopinnot sivuaineena on laajuudeltaan vähintään 60 opintopistettä.

Alue- ja ympäristötaloudellisista kysymyksistä kiinnostuneille on tarjolla vaihtoehtoisena perusopintokokonaisuutena alue- ja ympäristötalouden opintokokonaisuus. Kansantaloustieteen ja laskentatoimen välimaastoon sijoittuu puolestaan rahoituksen opintokokonaisuus. Näistä saat lisätietoa osoitteesta https://www.jyu.fi/jsbe/opiskelu/opintojen-tueksi/manual/opas1013/opintokokonaisuudet/sivuaine/KTT

3.3.5 Kauppaoikeus

Kauppaoikeudessa voi suorittaa sivuaineopintoina perusopinnot ja aineopinnot. Perusopintokokonaisuudessa (25 op) on yksi pakollinen opintojakso, KAOP110. Aineopintokokonaisuuden minimilaajuus yhdessä perusopintokokonaisuuden kanssa on 60 op.

Kauppaoikeuden opintopaketin on tarkoitus antaa perustiedot yleisistä yritystoiminnan ja kaupankäynnin oikeudellisesta sääntelystä ja erityisesti informaatioteknologian opiskelijoille tietoa verkkoliiketoiminnan ja verkkoviestinnän sääntelystä. Siviili- ja kauppaoikeuden sekä yritysoikeuden perusteet antavat perustiedot yritystoiminnan sääntelystä. Irtaimen kauppa, kuluttajasuoja ja sopimusoikeus antavat perustiedot kaupankäynnin perusteista ja kuluttajasuojan vaatimuksista. Markkinaoikeudessa perehdytään kilpailuoikeuteen, julkisiin hankintoihin ja markkinointiviestinnän sääntelyyn. Elektronisen liiketoiminnan juridiikassa perehdytään verkkoliiketoiminnan sääntelyyn ja yksityisyyden suojan asettamiin vaatimuksiin sähköisessä suoramarkkinoinnissa. Opiskelijat voivat halutessaan suorittaa lisäksi eurooppaoikeuden, arvopaperimarkkinaoikeuden tai sopimusoikeuden opintojaksoja.

3.3.6 Matematiikka

Matematiikan sivuaineopinnoista ja matematiikan kytkeytymisestä tietojenkäsittelyyn kerrotaan tarkemmin tietotekniikan laitoksen kohdalla luvussa 4.3.1.

3.3.7 Tilastotiede

Tilastotieteen perusopinnot käyvät matematiikan perusopintojen ja menetelmäopintokokonaisuuden ohella pakolliseksi sivuaineeksi tietojenkäsittelytieteen LuK-tutkintoon.

Tilastotiedettä sivuaineena opiskeleva voi suorittaa tilastotieteen perusopinnot kahdella tavalla. Vaihtoehto A sisältyy tilastotieteen aineopintokokonaisuuteen, toisin sanoen siitä on mahdollista jatkaa tilastotieteen aine- ja syventäviin opintoihin. Vaihtoehto B on metodinen sivuaineperusopintokokonaisuus eikä siitä voi jatkaa tilastotieteen aine- ja syventäviin opintoihin. Vaihtoehto B:n suorittanut voi jatkaa tilastotieteen metodiseen aineopintokokonaisuuteen, joka on suunnattu sovellusalojen opiskelijoille ja tutkijoille. Metodisesta aineopintokokonaisuudesta ei voi jatkaa tilastotieteen syventäviin opintoihin. Lisätietoja tilastotieteen syventävän tai aineopintotasoisten sivuaineiden kurssikoostumuksista löytää matematiikan ja tilastotieteen laitoksen WWW-sivustolta osoitteesta: http://www.jyu.fi/science/laitokset/maths/.

Tilastotieteen perusopinnot sivuaineena, 25 op
Vaihtoehto A, perusopintokokonaisuus
  • TILP100 Johdatus tilastotieteeseen, 3 op
  • TILP250 Tilastotieteen peruskurssi 1, 6 op
  • TILP260 Tilastotieteen peruskurssi 2, 6 op
  • TILP350 SPSS-kurssi, 2 op
  • Valinnaisia opintoja vähintään 8 op (Valinnaiseksi kurssiksi suositellaan TILP360 Peruskurssien lopputyötä, 3 op. Muita valinnaisia esim. TILP450 Tilastomenetelmien jatkokurssi, 9 op tai jokin TILAXXX-kurssi. Valinnaiseksi kurssiksi ei käy TILP150 Tilastomenetelmien peruskurssi. Lisätietoja saa amanuenssilta.)

Vaihtoehto B, metodinen perusopintokokonaisuus
  • TILP100 Johdatus tilastotieteeseen, 3 op
  • TILP150 Tilastomenetelmien peruskurssi, 6 op
  • TILP350 SPSS-kurssi, 2 op
  • Valinnaisia opintoja vähintään 14 op (Esim. TILP450 Tilastomenetelmien jatkokurssi, 9 op, tai jokin TILAXXX-kurssi. Valinnaiseksi kurssiksi ei käy Tilastotieteen peruskurssi 1 ja 2. Lisätietoja saa amanuenssilta.)

Tilastotieteen peruskurssit 1 ja 2 ovat tilastotieteen alkeiskurssit niille opiskelijoille, jotka aikovat lukea tilastotiedettä perusopintoja pidemmälle. Kursseja suositellaan matematiikan opiskelijoille, bio- ja ympäristötieteiden opiskelijoille sekä psykologian opiskelijoille. Kurssien tavoitteena on antaa opiskelijalle käytännöllisten sovellus- ja data-analyysiesimerkkien ohella riittävä teoreettinen pohja myöhempiä tilastotieteen opintoja varten.

Tilastomenetelmien peruskurssi on tarkoitettu niille sivuaineopiskelijoille, jotka suorittavat korkeintaan tilastotieteen perusopinnot.

SPSS-kurssille osallistuminen edellyttää, että Tilastotieteen peruskurssit tai Tilastomenetelmien peruskurssi 1 ja 2 (tai vastaava) on suoritettu. Johdatus tilastotieteeseen TILP100-kurssin suoritus ei yksin riitä.

Tilastomenetelmien jatkokurssille edellytetään, että on suoritettu Tilastotieteen peruskurssit 1 ja 2 tai Tilastomenetelmien peruskurssi (tai korvaava kurssi, tarkista korvaavuus ennen kurssille ilmoittautumista) sekä SPSS -kurssi.

3.3.8 Menetelmäopintokokonaisuus

Monitieteinen menetelmäopintokokonaisuus. Kokonaisuus antaa valmiuksia tietojenkäsittelytieteen laadullisten ja määrällisten tutkimusmenetelmien käyttöön ja sitä suositellaan erityisesti tutkijoiksi aikoville.

MENETELMÄOPINTOKOKONAISUUS
väh. 25 op
Pakolliset opinnot
  • FILP210 Logiikka I, 3 op
  • FILP220 Tieteenfilosofia I, 3 op
  • TILP350 SPSS-kurssi, 2 op
  • TILP450 Tilastomenetelmien jatkokurssi, 9 op

17 op
Valinnaiset opinnot
  • FILP340 Ontologia ja tietoteoria I, 4 op
  • FILP330 Filosofinen ihmistutkimus I, 3 op
  • PSYP201 Psykologian tutkimusmenetelmät I, 5 op
  • FYSP110 Fysiikan kokeelliset menetelmät, 3 op
  • MATP152 Approbatur 1 A, 4 op
  • MATP153 Approbatur 1 B (edell. MATP152), 4 op
  • MATA121 Lineaarinen algebra ja geometria 1, 6 op
  • MATY020 Matematiikan peruskurssi, 5 op

Valinnaisista opinnoista (8 op) pitää vähintään 4 op olla matematiikan opintoja yllä mainituista kursseista.
väh. 8 op

Tutkinnossa muuhun opintokokonaisuuteen sisällytettyjä kursseja ei voi käyttää menetelmäopintojen osana. Näiden sijaan valitaan muita edellä mainittuja valinnaisia opintoja siten, että kokonaisuus on laajuudeltaan vähintään 25 op.

3.3.9 Kognitiotiede sivuaineena

Kognitiotieteen opintokokonaisuuden voivat suorittaa sivuaineena myös tiedekunnan omat opiskelijat. Kognitiotiede on monitieteinen erilaisia ihmistieteellisiä ja teknistaloudellisia aineita yhdistävä tieteenala. Sen taustalla voivat olla mm. tietojenkäsittely, tietojärjestelmätiede, psykologia, filosofia, kielitiede, taiteentutkimus ja erilaiset taloudelliset aineet. Näin tieteenala tarjoaa foorumin, jolla voidaan keskustella erilaisista ihmisen ja tietoyhteiskunnan suhteista. Oppiaine tarjoaa mahdollisuuden sekä syviin teoreettisiin pohdiskeluihin että käytännöllisten ja tulevaisuuden haasteisiin suuntautuneiden pyrkimysten toteuttamiseen. Informaatioteknologian tiedekunnan opiskelijoille kognitiotiede tarjoaa mahdollisuuden perehtyä ihmisen ja teknologian vuorovaikutuksen monimutkaisiin kysymyksiin.

Kognitiotieteen opintovaatimuksissa yhdistetään monien eri tieteenalojen osaamista monitieteiseksi kokonaisuudeksi. Opiskelija voi koota erilaisia kokonaisuuksia riippuen siitä, millaisen tietämyspohjan hän katsoo omien kiinnostustensa pohjalta tarkoituksenmukaiseksi. Näissä vaatimuksissa ei ole esitetty kaikkia mahdollisuuksia, ja sen vuoksi kannattaa tarvittaessa keskustella professorin kanssa oman kiinnostuksensa kohteista.

Kognitiotieteen sivuainevaatimukset on esitetty luvussa 10.3. Muista mahdollisista kursseista sovitaan erikseen professorin kanssa.

3.4 Projektiopinnot

Miten projekti eroaa työmuotona yhteisön muista organisaatiorakenteista? Miten projekti suunnitellaan, toteutetaan ja raportoidaan? Mitkä ovat onnistuneen projektin tunnusmerkit? Muun muassa näihin peruskysymyksiin perehdytään teoriatasolla kandidaattiopinnoissa kaikille pakollisella opintojaksolla TJTA311 Projektin hallinta. Projektiopintojen kokemuksellinen opintojakso on TJTS433 Projektin johtaminen ja toteutus. Kokemuksellinen kurssi on tietojenkäsittelytieteiden laitoksen opiskelijoille valinnainen, mutta erityisen suositeltava opintojakso. Kansainvälisten projektien johtamiseen perehdytään opintojaksolla TJTS570 Kansainvälisten projektien johtaminen teorian ja käytännön esimerkkien avulla.

TJTA311 Projektin hallinta, 3 op

Opintojakson sisältö: 1. Mikä on projekti?, 2. Projektin elinkaari, 3. Projektin ositus/vaiheistus, 4. Projektisuunnitelma, 5. Projektin toteutus ja sen johtaminen sekä 6. Projektin päättäminen.

Opiskelija ymmärtää kurssin jälkeen; 1. projektimuotoisen työskentelyn, 2. projektiorganisaation eri osapuolten roolit ja tehtävät, 3. projektin elinkaaren vaiheet. Opiskelija pystyy soveltamaan tietojaan toimiessaan projektiryhmän jäsenenä.

TJTS433 Projektin johtaminen ja toteutus, 10 op

Opintojaksolla tehdään yritysten kanssa tiiviissä vuorovaikutuksessa kehittämishankkeita, jotka pohjautuvat yritysten todellisiin tarpeisiin. Opintojakson aikana opiskelijat osallistuvat aitoihin, vuorovaikutteisiin työ- ja arkielämän tilanteisiin. Näin voidaan yhdistää opittuja teorioita käytännön työelämään ja oppia työelämätaitoja jo opiskeluvaiheessa. Projektit tehdään pääsääntöisesti viiden hengen ryhmässä. Ryhmän jokainen jäsen toimii vuorollaan projektipäällikkönä, joten projektin johtaminen toteutuksen lisäksi tulee jokaiselle ryhmän jäsenelle tutuksi.

TJTS570 Kansainvälisten projektien johtaminen, 5 op

Opintojaksolla perehdytään kansainväliseen projektitoimintaan ja sen johtamiseen yrityksen sisäisten ja ulkoisten projektien kautta. Projektien johtamiseen liittyviä asioita käydään lävitse käytännön esimerkkien avulla. Lisäksi käsitellään aiheen kannalta tärkeimpiä teoreettisia käsitteitä kuten verkostojen muodostuminen ja sosiaalinen pääoma.


3.5 Maisterin tutkinnot

Tietojärjestelmätieteessä suoritettava tutkinto on kauppatieteiden maisterin tutkinto (KTM). Kauppatieteiden maisterin tutkinnon suorittaneet saavat myös ekonomin arvon. Tietojenkäsittelytieteessä ja kognitiotieteessä suoritettava tutkinto on filosofian maisterin tutkinto (FM).

Seuraavassa kuvataan ensin kauppatieteiden maisterin tutkinnon rakenne ja sen jälkeen filosofian maisterin tutkintojen (pääaineena tietojenkäsittelytiede tai kognitiotiede) rakenteet. Maisterin osamistavoitteet on listattu taulukossa 3.6.

3.5.1 Kauppatieteiden maisterin tutkinto

Kauppatieteiden maisterin tutkinnon osaamistavoitteet on esitetty edelläolevassa taulukossa. Kauppatieteiden maisterin (KTM) tutkinnon (pääaineena tietojärjestelmätiede) voi suorittaa kahden suuntautumisvaihtoehdon mukaisesti: järjestelmäkehitys (JK) sekä tietoyhteiskunta, viestintä ja liiketoiminta (TVL).

KAUPPATIETEIDEN MAISTERIN TUTKINTO
120 op
Pääaineopintoja
  • Suuntautumisvaihtoehdon ydinosaaminen
  • Suuntautumisvaihtoehdon täydentävä osaaminen
  • TJTS502 Pro gradu -tutkielma, 30 op
  • TJTS504 Tutkimus ja sen menetelmät, 2 op
  • TJTS505 Pro gradu –seminaari, 3 op

80 op
Maturiteetti (TJTS503)
0 op
Kieli- ja viestintäopintoja
10 op
Sivuaineopintoja
0-30 op
Vapaavalintaiset opinnot
0-30 op

Taulukko 3.5: Kauppatieteiden maisterin tutkinnon rakenne

Kieli- ja viestintäopintoja, sivuaineopintoja ja vapaavalintaisia opintoja koskevat vaatimukset poikkeavat toisistaan suuntautumisvaihtoehdoittain. Ne kuvataan tarkemmin suuntautumisvaihtoehtojen yhteydessä.

Maisteriopiskelijoiden opintoneuvonta

Maisteriopiskelijoita opinnoissaan ohjaavat yliopistonopettaja Veikko Halttunen (JK), lehtori Panu Moilanen (TVL), tohtorikoulutettava Markus Salo (EL), suunnittelija Tiina Parkkonen (DM) ja tutkijatohtori Tuomo Kujala (KOG).

Katso opintoneuvojien yhteystiedot luvusta 3.1.1.

Mahdollisesti tarvittava tapaamisaika kannattaa sopia etukäteen sähköpostitse.

Tietojärjestelmätieteen maisteriopiskelijoiden opintoneuvonnasta vastaavat Veikko Halttunen, Panu Moilanen, Markus Salo, Tiina Parkkonen ja Tuomo Kujala.

Kuva 6: Tietojärjestelmätieteen maisteriopiskelijoiden opintoneuvonnasta vastaavat Veikko Halttunen, Panu Moilanen, Markus Salo, Tiina Parkkonen ja Tuomo Kujala.

KTM
1. Tieteellinen
2. Ammatillinen
3. Sosiaalinen
4. Eettinen
A. Tiedot
Hallitsee oman tieteenalansa keskeiset käsitteet sekä tuntee sen tärkeimmät tietolähteet ja tutkimusmenetelmät. Tuntee joitakin oman tieteenalan keskeisiä teorioita ja tutkimustuloksia. On tutustunut systemaattiseen tapaan toteuttaa tutkimus.
Tuntee asiakas- ja liiketoimintalähtöisten tietojärjestelmien kehittämisen problematiikan, keskeiset käsitteet, menetelmät ja välineet. Käsitteellistää tietojärjestelmät sosioteknisiksi kokonaisuuksiksi sekä ymmärtää ne osana globaalia ympäristöä niin yksilön, yhteiskunnan kuin liiketoimintamahdollisuuksienkin kannalta. Tuntee oman tieteenalan keskeiset esitysmuodot ja standardit. Ymmärtää syvällisesti ainakin yhtä oman tieteenalan osa-aluetta. Ymmärtää sosiaalisen ulottuvuuden merkityksen kaikessa ihmisten ja organisaatioiden toiminnassa. Tuntee tieto- ja viestintäteknologian mahdollisuudet yhteistyön, viestinnän ja liiketoiminnan tukena. Ymmärtää globaalin verkkoteknologian vaarat ja ongelmat yhteistyössä.
Tiedostaa tietojärjestelmien rakentamiseen, käyttöön ja johtamiseen sekä liiketoimintaan liittyviä eettisiä näkökohtia. Ymmärtää, että eri kulttuureissa on erilaiset vaatimukset viestintään sekä teknologian käyttöön ja kehittämiseen liittyen.
B. Taidot
Osaa hankkia tietoa omaan pääaineeseen liittyviltä tieteenaloilta, tulkita tieteellisiä lähteitä sekä analysoida niitä kriittisesti. Osaa suunnitella ja toteuttaa aikataulun mukaisesti tutkimusprojektin sekä raportoida sen eri vaiheissa sekä suullisesti että kirjallisesti. Osaa ilmaista itseään ja argumentoida tieteellisesti sekä suullisesti että kirjallisesti. Osaa tulkita, valita ja käyttää oman tieteenalansa tutkimusmenetelmiä. Osaa antaa rakentavaa palautetta muiden tekemistä tutkimuksista niiden eri vaiheissa. Osaa hankkia jatkuvasti uutta osaamista omalta alalta kulloisenkin tilanteen ja tulevien tarpeiden mukaan.
Osaa soveltaa pääaineensa keskeistä käsitteistöä ja kehittämismenetelmiä tietojärjestelmien kehittämiseen. Osaa arvioida monipuolisesti tieto- ja viestintäteknisten ratkaisujen mahdollisuuksia ja haasteita sekä tehdä perusteltuja päätöksiä ja johtaa strategisesti tietojärjestelmien kehittämistä globaalissa, verkottuneessa ympäristössä. Kykenee tarkastelemaan kokonaisvaltaisesti organisaatioiden tietojärjestelmävarantoja ja toimintaprosesseja sekä näiden välisiä vaikutussuhteita myös yli organisaatiorajojen. Etsii oman alan uusinta tietoa, arvioi tietolähteitä kriittisesti ja soveltaa hankittua tietoa päätöksenteossa. Osaa tulkita oman alan kannalta tärkeitä teknisiä spesifikaatioita ja standardointikehitystä. Osaa organisoida projektin, johtaa sen työskentelyä ja raportoida projektista kirjallisesti ja suullisesti. Seuraa tieto- ja viestintäteknologian kehitystä sekä kehittää oman alansa asiantuntemusta. Osaa kommunikoida hyvin eri tahojen kanssa ja eri muodoissa, verbaalisen viestinnän suhteen äidinkielen lisäksi ainakin yhdellä vieraalla kielellä. Kykenee monipuoliseen vuorovaikutukseen yli kieli- ja kulttuurirajojen. Osaa toimia vastuullisesti, aloitteellisesti ja refleksiivisesti erilaisten ryhmien jäsenenä tai johtajana ryhmän tavoitteiden saavuttamiseksi. Osaa käyttää tarkoituksenmukaisesti eri viestintävälineitä ja -tapoja toimiakseen tietoyhteiskunnassa. Osaa arvioida digitaaliseen tietoon ja Internetin käyttöön liittyviä lainsäädännöllisiä ja kulttuurisia rajoitteita.




Osaa eritellä tietojärjestelmien rakentamiseen, käyttöön ja johtamiseen liittyviä eettisiä kysymyksiä sekä soveltaa niitä tarkoituksenmukaisesti. Noudattaa tutkimuksessa yleisesti hyväksyttyjä tutkimuseettisiä periaatteita ja käytänteitä. Osaa arvioida tieto- ja viestintäteknisiä ratkaisuja sekä niihin liittyvää liiketoimintaa kestävän kehityksen kannalta.
C. Asenteet
Ymmärtää tieteellisen ajattelun, kommunikoinnin ja tiedonhankinnan merkityksen tietojärjestelmien ja sisällönhallinnan kehittämisessä. Omaksuu tieteellisen lähestymistavan ongelmien ratkaisemiseen.
On valmis ottamaan vastaan uusia haasteita, etsimään ja soveltamaan uusia ideoita sekä sopeutumaan ympäristön ja työtehtävien jatkuviin muutoksiin. On valmis kansainväliseen kanssakäymiseen.
Ymmärtää oman roolinsa ryhmän jäsenenä ja ryhmässä toimimisen merkityksen yhteisten päämäärien saavuttamiseksi. Haluaa oppia ymmärtämään erilaisia kulttuureja. On motivoitunut ottamaan huomioon sosiaaliset näkökulmat tietojärjestelmien, sisällönhallinnan ja liiketoiminnan kehittämisessä.
Ymmärtää tieto- ja viestintäteknologisten ratkaisujen rakentamiseen ja käyttöön liittyvien eettisten kysymysten tärkeyden. Arvostaa ihmisten erilaisia taipumuksia, taitoja ja kulttuuritaustoja. Ymmärtää henkilökohtaisen vastuunsa yhteiskunnan kehittämisestä tietojärjestelmäalan asiantuntijana.

Taulukko 3.6: Maisterikoulutuksen osaamistavoitteet.


Valmistumista tukeva toiminta

Kun yliopisto-opiskelu jää työn ja muun elämän ohessa kesken, kynnys sen uudelleen aloittamiseen on yleensä suuri. Keskeytyneiden opintojen aktivoimiseksi informaatioteknologian tiedekunnan laitoksilla järjestetään VaTu-toimintaa. Valmistumisen tukiryhmässä opiskelijoille tarjotaan apua ja tukea keskeytyneiden opintojen uudelleen käynnistämiseen ja loppuun viemiseen. Tukiryhmätoiminta tarjoaa apua muun muassa seuraavissa asioissa:

3.5.1.1 Kieli- ja viestintäopinnot maisterin tutkinnossa, 10 op

Järjestelmäkehityksen suuntautumisvaihtoehdon maisterin tutkinnon kieli- ja viestintäopinnoiksi (10 op) voit valita sellaisia kielikeskuksen tarjoamia opintojaksoja, jotka eivät sisälly kandidaatin tutkintoon tai AMK-tutkintoa täydentäviin kieli- ja viestintäopintoihin. Myös ulkomaisissa yliopistoissa suoritetut kieli- ja viestintäopinnot hyväksytään. Opinnoilla voit vahvistaa viestintätaitojasi (esim. Työelämän viestintätaidot, Viestintätaidot IT-alalla, Projektiviestintä IT-alalla, Esiintymistaito) tai alemman korkeakoulututkinnon yhteydessä valitun vieraan kielen osaamista, tai laajentaa osaamistasi muihin vieraisiin kieliin. Toisen vieraan kielen taidon hankkimista suositellaan erityisesti kansainvälisiin tehtäviin tähtääville opiskelijoille.

Tietoyhteiskunta, viestintä ja liiketoiminta -suuntautumisvaihtoehdon maisterin tutkintoon suoritetaan 10 opintopistettä vieraan kielen opintoja. Voit joko a) täydentää yhden tai useamman aiemmin opiskelemasi vieraan kielen taitoasi tai b) aloittaa uuden vieraan kielen opinnot. Mikäli täydennät aiempaa kielitaitoasi, tulee sinun suorittaa kieliopintoina akateemisen tason kielikursseja vähintään 10 opintopistettä. Jos aloitat maisterin tutkintoa varten uuden vieraan kielen opinnot, opintoihin voi sisältyä myös kielten alkeiskursseja, mutta tämän kielen opintoja tulee tällöin suorittaa maisterin tutkintoon vähintään 10 opintopistettä.

Tutkinnon vapaavalintaiset opinnot

Muiden aineiden ohella vapaavalintaisiksi opinnoiksi tutkintoosi käyvät myös kieli- ja viestintäopinnot.  Kursseja voit suorittaa sen mukaan mitä taitoja ja osaamista haluat kehittää:

Kielikeskus järjestää kontaktiopetusta 15 kielessä - valitse kurssisi siten, että saat tukea yliopisto-opintoihisi ja työelämän vaatimuksia vastaavan monipuolisen kieli- ja viestintätaidon.

Opintoasioissa ja kieliopintojen suunnittelussa voit ottaa yhteyttä suunnittelija Ulla Lautiaiseen, ulla.lautiainen@jyu.fi.

3.5.1.2 Vaihto-opiskelu ja harjoittelu ulkomailla

Opiskelijoiden odotetaan hankkivan kokemusta kansainvälisessä, monikulttuurisessa ympäristössä toimimisesta yhden lukukauden tai lukuvuoden kestävän vaihtojakson aikana ulkomaisessa yliopistossa. Vaihto-opiskelujakson ajoittamisesta tulisi keskustella opintoneuvojan kanssa jo opintosuunnitelmaa tehdessä. On huomioitava, että hakuaika kaukokohteisiin, kuten USAan, Japaniin, Kiinaan tai vaikkapa Australiaan on jo edellisen lukuvuoden syksynä, ja Euroopan kohteisiin vaihtoa edeltävän kevätlukukauden aikana. Kevään varsinaisessa haussa jäljelle jääneisiin Euroopan Erasmus-kohteisiin voi hakea jatkuvasti ympäri vuotta ja vaikka vielä syksyllä seuraavan kevään vaihtoon! Lisää vaihto-opinnoista oppaan Kansainvälistyminen -osiossa (luku 5).

Vaihto-opintojen sijaan tai niiden lisäksi opiskelija voi hankkia kansainvälisiä valmiuksia suorittamalla opintoihin sisällytettävän harjoittelun ulkomailla. Opiskelija voi hankkia harjoittelupaikan joko alan yrityksestä Euroopassa tai sen ulkopuolella tai suorittaa harjoittelun vaikkapa partneriyliopiston kansainvälisten asioiden toimistosta - mahdollisuudet ovat monet! Harjoittelusta maksetaan yleensä palkkaa, jonka lisäksi siihen on tarjolla monenlaista apurahaa. Lisätietoja oppaan Kansainvälistyminen -osiosta.

3.5.1.3 Pro gradu -tutkielma eli "gradu"

IT-tiedekunnan maisteriopinnoissa tutkintoasetuksen edellyttämä opinnäyte (pro gradu) on 30 opintopisteen laajuinen. Ennen gradun laatimista opiskelija suorittaa pakollisen tutkimusmenetelmät- ja seminaariopintojakson (2+3op), joissa opiskellaan gradun laatimiseen tarvittavia menetelmiä, tekniikoita ja valmiuksia ja valitaan graduaihe. 

Pro gradu -tutkielman tarkoituksena on perehdyttää opiskelija tieteelliseen työskentelyyn ja ajatteluun. Tutkielma muodostaa yleensä noin 5-6 kuukautta kestävän pienoistutkimuksen, josta tulee ilmetä, että sen laatija osaa käyttää ja hyödyntää akateemista lähdemateriaalia sekä esittää ajatuksensa tieteellisesti argumentoiden. Tutkielma perustuu tieteelliseen lähdeaineistoon ja voi myös sisältää empiirisen tai konstruktiivisen osion. Ohjeita maisterin tutkielmaan löytyy muun muassa tietojenkäsittelytieteiden laitoksen Maisteripajan sivustolta (http://www.cs.jyu.fi/maisteripaja/) ja tietotekniikan laitoksen graduohjesivustolta (http://www.jyu.fi/it/laitokset/mit/opiskelu/yleista/opinnaytteet/progradu). Pro gradu -työn ohjaamista varten opiskelijalle nimetään oma ohjaaja.Tämä tapahtuu viimeistään seminaariopintojaksolla, aiheen valinnan ja esittelyn yhteydessä. 

Pro gradu voidaan tehdä myös kahden opiskelijan parityönä. Tällaiselta tutkielmalta edellytetään, että kummankin tutkielman laatijan työpanos vastaa yksin tehdyn tutkielman laatimiseen vaadittavaa työpanosta. Kun kummankin opiskelijan osuus on riittävästi eritelty, ne arvostellaan erikseen. Tietyin edellytyksin yksi pro gradu voidaan myös hyväksyä kahden eri oppiaineen opinnäytetyöksi. Asiasta täytyy sopia etukäteen kummankin oppiaineen ohjaajan kanssa.

Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) säätelee pro gradu -tutkielmien julkisuutta. Informaatioteknologian tiedekunnassa laaditut pro gradu -tutkielmat ovat viranomaiselle jätettyinä asiakirjoina lähtökohtaisesti julkisia. Jos opinnäytteen tekijä saa rahoitusta yliopiston ulkopuoliselta taholta, esim. yksityiseltä yritykseltä, varsinaiseen arvosteltavaan työhön ei saa sisällyttää liike- tai ammattisalaisuuksia, vaan ne on jätettävä työn tausta-aineistoon (OPM:n ohjeistus 28.1.2004). Opiskelijoiden on tärkeää voida tutustua alan eritasoisiin pro gradu -tutkielmiin tutkimuksen raportointia oppiakseen. Pro gradu -tutkielmat tuottavat myös informaatioteknologian alalta usein uutta tietoa, jota ei perusteetta ole syytä estää leviämästä.

Gradu tehdään joko suomen, ruotsin tai englannin kielellä. Dekaani voi antaa opiskelijalle oikeuden käyttää myös muuta kieltä työn ohjaajan siihen suostuessa. Kirjaston julkaisuyksikön ohjeet pro gradu -työhön liittyvien tietojen lähettämiseksi luettelointia ja JYX-verkkojulkaisua varten löytyvät osoitteesta http://kirjasto.jyu.fi/julkaisut/opinnaytteet-verkkojulkaisu.

3.5.1.4 Kypsyysnäyte eli maturiteetti maisterintutkinnossa

Tutkintoasetuksen mukaan myös maisterintutkintoa varten tulee kirjoittaa kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä opinnäytteen alaan sekä suomen tai ruotsin kielen taitoa. Maisterivaiheen maturiteetissa riittää kuitenkin pelkkä asiasisällön tarkastus, jos kielentarkastus on tehty jo alemman tutkinnon maturiteetin yhteydessä. Englanninkielisen maisteriohjelman opiskelija, joka on saanut koulusivistyksensä suomen tai ruotsin kielellä, voi kirjoittaa kypsyysnäytten englannin kielellä, jos hän on aiemmin kirjoittanut kypsyynäytteen koulusivistyskielellään. Kirjoitusohjeita löydät tiedekunnan www-sivuilta: http://www.jyu.fi/it/opiskelu/maturiteettiohjeet/

3.5.1.5 Aiemmin hankittu osaaminen ja korvaavuudet maisterin tutkinnossa

Korvaavuuden haku Tietojenkäsittelytieteiden laitoksella

Aiempien suoritettuja opintoja (esm. yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa tehdyt yksittäiset kurssit, kokonaisuudet ja tutkinnot). Hyväksilukua haetaan korvaavuuslomakkeella joka löytyy laitoksen verkkosivuilta opiskelu -> ohjeet ja lomakkeet linkin alta.

Ei-formaalin osaamisen (esim. työkokemus) hyväksiluku Tietojenkäsittelytieteiden laitoksella (AHOT)

Ahot-lomakkeella haetaan ei-muodollisen osaamisen tunnustamista (esm. työkokemus) Tietojenkäsittelytieteiden laitoksen opetuksesta. Lue hakuohje tarkasti ja täytä lomake, muista liitteet! Palauta lomake asianomaiselle opettajalle tai laitoksen opintoneuvojalle/amanuenssille. Opintoneuvojalta voit myös kysyä neuvoja lomakkeen täyttöön.Lomake ja ohjeet löytyvät laitoksen verkkosivuilta opiskelu -> ohjeet ja lomakkeet linkin alta.

Varusmiespalveluksen johtaja- ja kouluttajakoulutuksen hyväksilukeminen

Varusmiespalveluksen aikana menestyksellisesti (vähintään arvolauseella hyvä) suoritetusta johtamis- ja kouluttajakoulutuksesta voi saada kandidaatin tai maisterin tutkinnon vapaasti valittaviin opintoihin tai yleisopintoihin hyväksilukuja. AUKista voi saada 5 op ja RUKista 8 op. Hyväksilukua varten opiskelijan tulee esittää palvelustodistus ja muut mahdollisesti tarpeelliseksi katsomansa dokumentit laitoksen amanuenssille (tietojenkäsittelytieteiden laitos, Tapio Tammi, amanuenssi@cs.jyu.fi). Hyväksiluvut viedään opintorekisteriin koodilla MUU1100.

Uusien opiskelijoiden hyväksiluvut suunnitellaan HOPSin tekemisen yhteydessä yhdessä opintoneuvojan kanssa. Jo opiskelemassa olevat hoitavat asian amanuenssien kanssa.

Myös varusmiespalveluksen aikaista informaatioteknologiaan tai viestintään liittyvää erikoiskoulutusta tai siviilipalveluksen aikana hankittua osaamista voidaan lukea hyväksi opintoihin. Hyväksiluku tapahtuu laitoksilla AHOT-menettelyn mukaisesti.


3.5.1.6 Tietoyhteiskunta, viestintä ja liiketoiminta (TVL)

Vastuuprofessori: Pasi Tyrväinen

Suuntautumisvaihtoehdon opetuksessa on tavoitteena antaa opiskelijalle valmiuksia arvioida monipuolisesti jatkuvasti uudistuvan Internet-pohjaisen informaatioteknologian merkitystä, mahdollisuuksia ja haasteita yhteiskunnassa, liiketoiminnassa ja yhteisöissä. Opetuksessa painotetaan monitieteisen lähestymistavan merkitystä uusien tieto- ja viestintäteknisten ratkaisujen arvioimisessa ja kehittämisessä.

Suuntautumisvaihtoehdossa opiskelijalle on tarjolla laaja kurssivalikoima sisältäen erilaisia teemakokonaisuuksia. Lisäksi opiskelija voi yhdistää suuntautumisvaihtoehdon omiin kursseihin informaatioteknologian tiedekunnan, muiden tiedekuntien ja muiden koti- ja ulkomaisten korkeakoulujen opintoja, edellyttäen että ne palvelevat opiskelijan ylemmälle korkeakoulututkinnolle asettamia tavoitteita ja niistä on sovittu opiskelijan henkilökohtaisessa opintosuunnitelmassa. Teemakokonaisuuksia on tietohallinnosta, ohjelmistoliiketoiminnasta, sisällönhallinnasta, viestinnästä, kansainvälistymisestä, käytännön tietojärjestelmätyöstä ja digitaalisesta markkinoinnista. Kaikkia teemakokonaisuuksia ei ole opetustarjonnassa joka lukuvuosi. Osa opetuksesta on englanninkielistä.

TVL-suuntautumisvaihtoehdon taustalla on kaksi tietojenkäsittelytieteiden laitoksen aikaisempaa suuntautumisvaihtoehtoa: digitaalinen media ja elektroninen liiketoiminta. Näiden aikaisempien suuntautumisvaihtoehtojen opiskelijat löytävät omaa tutkintoaan tukevia kursseja TVL-kurssivalikoimasta.

Mahdollisten opintopolkujen monipuolisuudesta johtuen suuntautumisvaihtoehdon valinneet opiskelijat voivat valmistua hyvinkin erilaisiin työtehtäviin. Valmistuneella maisterilla on vankka taloustieteellinen perusosaaminen, jota hän pystyy yhdistämään tietojärjestelmäosaamiseensa. Monipuolisen viestintä- ja kieliosaamisen myötä opiskelija voi työskennellä yhteistyössä teknisten, liiketoiminnallisten ja organisaatioiden tietosisältöjen asiantuntijoiden kanssa kansainvälisessä työympäristössä. TVL:n taustalla olevista suuntautumisvaihtoehdoista valmistuneiden maistereiden ammattinimikkeet antanevat suuntaa myös TVL:stä valmistuvien mahdollisista nimikkeistä. Valmistuneet ovat edustettuina LinkedIn-verkostoitumispalvelussa mm. seuraavilla nimikkeillä: Business Consultant, IT Consultant, Test Engineer, Marketing Manager, Search Planner, Team Leader, Researcher, Teacher, Staff Manager, Web Developer, SAP Consultant, Analyst, Sales Manager, Project Manager.

KAUPPATIETEIDEN MAISTERIN TUTKINTO
120 op
Pääaineen syventävät opinnot
  • Pääaineen ydinosaaminen, 30 op
  • Täydentävä pääaineen osaaminen, 15 op
  • Pro gradu -tutkielma ja siihen liittyvät kurssit, 35 op

80 op
Sivuaine
25 op
Kieliopinnot
10 op
Valinnaiset opinnot
0-5 op

Taulukko 3.7: Maisterin tutkinto Tietoyhteiskunta, viestintä ja liiketoiminta -suuntautumisvaihtoehdossa


A. Pääaine (80 op)

1) Pääaineen ydinosaaminen (30 op)

Valitaan 30 op seuraavista:

2) Täydentävä pääaineen osaaminen (15 op)

Täydentävän osaamisen moduuleissa opiskelijan on suositeltavaa valita ainakin yksi seuraavista teemakokonaisuuksista. Halutessaan opiskelija voi kuitenkin valita täydentävän osaamisen opintojaksonsa myös teemakokonaisuuksista riippumatta.

Tietohallinto ja tietojärjestelmätyö

International software business

Sisällönhallinta ja viestintä

Informaatioturvallisuuden teema:


Digitaalinen markkinointi

Tämä teema toteutetaan yhteistyössä Jyväskylän yliopiston Kauppakorkeakoulun markkinoinnin oppiaineen kanssa. Sen sisältö vahvistetaan kunkin opiskelijan henkilökohtaisessa opintosuunnitelmassa yhdessä suuntautumisvaihtoehdon opintoneuvojan kanssa.

Muut täydentävän osaamisen opinnot

Täydentävänä osaamisena pääaineen opintoihin voidaan sisällyttää myös informaatioteknologian tiedekunnan, muiden tiedekuntien sekä muiden koti- ja ulkomaisten korkeakoulujen syventävän tason opintojaksoja, jotka palvelevat opiskelijan itse ylemmälle korkeakoulututkinnolle asettamien osaamistavoitteiden saavuttamista. Jaksojen sisällyttämisestä pääaineen opintoihin sovitaan opiskelijan henkilökohtaisessa opintosuunnitelmassa.

3) Pro gradu -tutkielma ja siihen liittyvät opinnot (35 op)

B. Sivuaine (vähintään 25 op)

Sivuaineopintoina opiskelijan tulee suorittaa vähintään 25 op:n laajuinen sivuaineopintokokonaisuus. Jos opiskelijan alemmassa tutkinnossa on vähintään perusopintokokonaisuuden verran taloustieteellisiä perusopintoja, kokonaisuuden voi valita vapaasti. Jos alempi tutkinto sisältää taloustieteellisiä opintoja edellä sanottua vähemmän, tulee sivuaineopintokokonaisuutena suorittaa taloustieteellinen opintokokonaisuus. On suositeltavaa, että opiskelijan alempaan ja ylempään korkeakoulututkintoon yhdessä sisältyy aineopintotasoinen kokonaisuus jossain kauppatieteellisessä oppiaineessa.

Mikäli opiskelija ei ole suorittanut alemmassa korkeakoulututkinnossa 60 op:n laajuisia tietojenkäsittelyalan opintoja, suorittaa hän sivuaineopintojen sijasta 30 op:n täydentävän opintokokonaisuuden. Se koostuu tietojärjestelmätieteen perus- ja aineopintoihin kuuluvista opintojaksoista, joista sovitaan HOPS-ohjaajan kanssa.

C. Kieliopinnot (10 op)

Kieliopintoja maisterin tutkintoon sisältyy kymmenen opintopistettä. Kieliopintoina voi maisterin tutkinnossa suorittaa vieraiden kielten opintoja. Opiskelija voi joko a) täydentää yhden tai useamman aiemmin opiskelemansa vieraan kielen taitoaan tai b) aloittaa aivan uuden vieraan kielen opinnot. Jos opiskelija täydentää aiempaa kielitaitoaan, kieliopintoina tulee suorittaa ns. akateemisen tason kielikursseja. Jos opiskelija aloittaa maisterin tutkintoaan varten uuden vieraan kielen opinnot, opintoihin voi sisältyä myös kielten alkeiskursseja, mutta tämän uuden kielen opintoja tulee tällöin suorittaa maisterin tutkintoon vähintään 10 op.

Kielikeskus järjestää kontaktiopetusta 15 kielessä - valitse kurssisi siten, että saat tukea yliopisto-opintoihisi ja työelämän vaatimuksia vastaavan monipuolisen kieli- ja viestintätaidon. Opintoasioissa ja kieliopintojen suunnittelussa voit ottaa yhteyttä suunnittelija Ulla Lautiaiseen, s-posti ulla.lautiainen@jyu.fi.

D. Valinnaiset opinnot (0-5 op)

Opiskelijan tulee suorittaa valinnaisia opintoja siten, että ylemmän korkeakoulututkinnon minimilaajuus täyttyy.

Vapaavalintaisiksi opinnoiksi tutkintoosi käyvät myös kieli- ja viestintäopinnot.  Kursseja voit suorittaa sen mukaan mitä taitoja ja osaamista haluat kehittää:

3.5.1.7 Järjestelmäkehitys (JK)

Vastuuprofessori: Seppo Puuronen

Järjestelmäkehityksen suuntautumisvaihtoehdossa tarkastellaan tieto- ja ohjelmistojärjestelmien kehittämistä menetelmien ja prosessien, projekti- ja tuotehallinnan sekä yksittäisten kehittämistehtävien (esim. vaatimusmäärittely, tietokantojen suunnittelu, testaus ja ylläpito) näkökulmasta. Suuntautumisvaihtoehdossa annetaan valmiuksia toimia myös tilanteissa, joissa kehitetään järjestelmiä globaaleille markkinoille hajautetuissa ja monikansallisissa projekteissa, joissa lisähaasteena ovat maantieteelliset etäisyydet sekä aika-, kieli- ja kulttuurierot. Tyypillisiä tehtävänimikkeitä ovat projektipäällikkö, tuotepäällikkö, järjestelmäsuunnittelija, tietokanta-asiantuntija, ohjelmistoasiantuntija, käytettävyysasiantuntija, menetelmäasiantuntija, konsultti ja tutkija.
A. Pääaineen opinnot

Järjestelmäkehityksen suuntautumisvaihtoehdon pääaineen opinnot suoritettuaan opiskelijalla on (riippuen opintojaksovalinnoista):

Järjestelmäkehityksen pääaineopintojen rakenne on suunniteltu ammattitehtävälähtöisesti (Kuva alla). Opiskelija voi suuntautua tehtäväkentässä omien osaamistavoitteittensa mukaisesti. Karkealla tasolla hän voi tähdätä joko teknisemmälle alueelle (oikean puoleinen soikio) tai projektin-/tuotehallinnan tasolle (vasemman puoleinen soikio).

Järjestelmäkehityksen sisältöalueet, painopisteet ja ammattinimikkeet.

Kuva 7: Järjestelmäkehityksen sisältöalueet, painopisteet ja ammattinimikkeet.

Pääaineen opinnot koostuvat järjestelmäkehityksen ydinosaamista ja täydentävää osaa-mista koskevista opintojaksoista sekä pro gradu –tutkielmasta ja siihen liittyvistä opintojaksoista.

Järjestelmäkehityksen ydinosaaminen (väh. 30 op seuraavista):
  • TJTST10 Information Systems Development / Tietojärjestelmien kehittämismenetelmät, 5 op
  • ITKS452 Requirements engineering, 5 op
  • TJTS433 Projektin johtaminen ja toteutus, 10 op
  • TJTSS53 Software product line engineering and management, 5 op
  • TJTSE25 Enterprise Architecture / Yrityksen kokonaisarkkitehtuuri, 5 op
  • TJTS568 Global information systems, 5 op
  • TJTST19 Databases and data mining / Tietokannat ja tiedon louhinta, 5 op
  • TJTSS33 Olio-ohjelmointi, 5 op
  • TIES441 Ohjelmistoarkkitehtuurit, 5 op
  • Ajankohtaiskurssi tai jokin muu tarjotuista JK:n syventävistä opinnoista

Järjestelmäkehityksen täydentävä osaaminen (väh. 15 op seuraavista)
  • Ne yllä mainituista, joita ei ole vielä valittu
  • TJTST29 Software scoping for successful software sourcing and delivery, 5 op
  • TJTSS50 Ohjelmistojen testaus ja laadun varmistus, tai TIES546 Ohjelmistotestaus, 5 op
  • TJTS570 International Project Management / Kansainvälisten projektien johtaminen, 5 op
  • TJTSD51 Sisällönhallinta organisaatioissa, 5 op
  • TJTST24 Business Process Design and Management/Liiketoimintaprosessien johtaminen, 5 op
  • TJTS570 Cloud Computing, 5 op
  • KOGS551 Vuorovaikutussuunnittelu, 8 op
  • TJTSD40 Digitaalinen media I, 5 op
  • TJTSS63 Ohjelmistojen ylläpito, 5 op
  • TIES326 Tietoturva, 5 op
  • TJTST90 Järjestelmäkehityksen syventävä harjoittelu, 1-15 op
  • TJTS590 IT-alan vaativat asiantuntijatehtävät, 5 op
  • Muu erikseen sovittava oppiaineen syventävä opintojakso

Taulukko 3.8: Järjestelmäkehityksen suuntautumisvaihtoehdon ydinosaamista ja täydentävää osaamista koskevat opintojaksot

Opintojaksojen valinnan helpottamiseksi on muodostettu viisi ammattitehtäväpohjaista profiilia: tuotepäällikkö (tp), projektipäällikkö (pp), järjestelmäsuunnittelija (js), tiedonhallinnan asiantuntija (th) ja ohjelmistoasiantuntija (oa). Taulukossa 3.9 on osoitettu, mitkä opintojaksot ovat profiileiden kannalta olennaisia (X) ja hyödyllisiä (o). Profiilien pohjalta muodostuu viisi teema-aluetta. Seuraavassa on nimetty teemat ja niiden kolme keskeisintä opintojaksoa:

Tuotehallinnan teema:

Projektihallinnan teema:

Järjestelmäsuunnittelun teema:

Tiedonhallinnan teema:

Ohjelmistoteema:

Informaatioturvallisuuden teema:

Opintojaksot
tp
pp
js
th
oa
Information Systems Development /
Tietojärjestelmien kehittämismenetelmät
XXXoX
Requirements engineering
XXXX
Projektin johtaminen ja toteutus
XXXXX
Software product line engineering and management
XXX
Enterprise Architecture
XooX
Global Information Systems
oXX

Databases and data mining / Tietokannat ja tiedon louhinta
oXX
Olio-ohjelmointi
X
OhjelmistoarkkitehtuuritXXoX
Software scoping for successful software sourcing
XXo
Ohjelmistojen testaus ja laadunvarmistus tai Ohjelmistotestaus
XX
International Project Management
Xo
Sisällönhallinta organisaatioissa
ooX
Business Process Design and Management
o Xo
Cloud Computing
o XX
Vuorovaikutussuunnittelu
X
Ohjelmistojen ylläpito
o X X
TietoturvaoXo
Digitaalinen media 1
oo
Järjestelmäkehityksen syventävä harjoittelu
ooooo
IT-alan vaativat ammattitehtävät
ooooo

Taulukko 3.9: profiilit (X = olennainen, o = hyödyllinen)

Täydentävän osaamisen opintoihin voidaan sisällyttää IT- tiedekunnan ja muiden koti- ja ulkomaisten korkeakoulujen tietojenkäsittelyalan syventäviä opintojaksoja. Opintojaksojen sisällyttämisestä sovitaan opiskelijan henkilökohtaisessa opintosuunnitelmassa.

Tutkielma ja siihen liittyvät opinnot:

TJTS502 Pro gradu –tutkielma, 30 op
TJTS504 Tutkimus ja sen menetelmät, 2 op
TJTS505 Pro gradu –seminaari, 3 op

B. Kieli- ja viestintäopintoja (10 op)

Kieli- ja viestintäopinnoiksi voidaan valita sellaisia kielikeskuksen tarjoamia opintojaksoja, jotka eivät sisälly kandidaatin tutkintoon tai AMK-tutkintoa täydentäviin kieli- ja viestintäopintoihin. Myös ulkomaisissa yliopistoissa suoritetut kieli- ja viestintäopinnot hyväksytään. Opinnoilla voi vahvistaa viestintätaitojaan (esim. Työelämän viestintätaidot, Viestintätaidot IT-alalla, Projektiviestintä IT-alalla, Esiintymistaito) tai alemman korkeakoulututkinnon yhteydessä valitun vieraan kielen osaamista, tai laajentaa osaamistaan muihin vieraisiin kieliin. Toisen vieraan kielen taidon hankkimista suositellaan erityisesti kansainvälisiin tehtäviin tähtääville opiskelijoille.

C. Sivuaineen opintoja (0-30 op)

Sivuaineopintovaatimukset riippuvat opiskelijan aiemmista korkeakouluopinnoista. Jos opiskelija on suorittanut aiemmassa tutkinnossaan taloustieteellisen perusopintokokonaisuuden, sivuaineopinnot ovat vapaaehtoisia. Jos aiemmassa tutkinnossa on vähemmän taloustieteellisiä opintoja, tulee sivuaineopintoja täydentää taloustieteellisillä opinnoilla siten, että ne yhdessä aiempien opintojen kanssa muodostavat taloustieteellisen perusopintokokonaisuuden. Nämä täydentävät opinnot sijoitetaan maisterintutkinnon sivu-aineopinnoiksi. Näiden lisäksi opiskelija voi halutessaan suorittaa muita sivuaineopintoja. Jos opiskelijan aiempi tutkinto ei sisällä lainkaan taloustieteellisiä opintoja, sivuaineena tulee suorittaa taloustieteellinen perusopintokokonaisuus.

Sellaiset korkeakoulutasoiset taloustieteiden opinnot (esim. avoimessa yliopistossa suoritetut), joita ei ole sisällytetty mihinkään aiempaan tutkintoon, sisällytetään maisterin tutkinnon sivuaineopintoihin.

D. Vapaavalintaiset opinnot (0-30 op)

Opiskelijan tulee suorittaa vapaavalintaisia opintoja siten, että ylemmän korkeakoulututkinnon minimilaajuus täyttyy.

Vapaavalintaisiksi opinnoiksi tutkintoosi käyvät myös kieli- ja viestintäopinnot.  Kursseja voit suorittaa sen mukaan mitä taitoja ja osaamista haluat kehittää:

3.5.1.8 MSc Service Innovation and Management (SIM)

Tietojärjestelmätieteiden laitoksella käynnistyy syksyllä 2013 uusi kansainvälinen maisterikoulutus Service Innovation and Management, joka osaltaan korvaa tiedekunnassa aiemmin, jo vuodesta 2007 lähtien, järjestetyn Mobile Technology and Business –maisteriohjelman.  Koulutus tarjotaan kokonaisuudessaan englannin kielellä ja opiskelijoita on lähes paristakymmenestä eri maasta.

Service Innovation and Management -maisterikoulutuksen keskiössä ovat kansainvälisten IT-pohjaisten palveluinnovaatioiden suunnittelu sekä johtaminen ja asiakkaan palvelukokemus ja palvelukeskeisen logiikan ymmärrys palveluiden toteutuksessa. Opiskelijat oppivat suunnittelemaan ja johtamaan liiketoimintaprosesseja sekä ymmärtämään erilaisten palveluekosysteemien ja alustojen toimintaa. He myös hallitsevat alan viimeisimmän teknologian työkaluineen. Pääaineena palveluinnovaatioiden opiskelijoilla on tietojärjestelmätieteet, ja opinnot johtavat kauppatieteiden maisterin tutkintoon.

Maisterikoulutukseen kuuluu pakollisia pääaineen syventäviä opintoja (25 op), vapaavalintaisia syventäviä opintoja (20 op), pakollinen Pro Gradu ja siihen liittyvät opinnot (35 op) sekä muita opintoja, joihin sisältyy pakollinen projektikurssi (15 op), kieli- ja viestintäopintoja (10 op) sekä tutkinnon vapaavalintaisia opintoja (15 op).


MAJOR
  • Mandatory Courses (25 ECTS):
    • TJTS566 Digital Service Innovation and Design (5 ECTS)
    • TJTS572 Management of International Digital Business (5 ECTS)
    • TJTS570 International Project Management (5 ECTS)
    • TJTSM50 Foundations of Research (5 ECTS)
    • TJTSK43 Research Methods (5 ECTS)

  • Elective Courses (20 ECTS):
    • TJTST24 Business Process Design and Management (5 ECTS)
    • TJTSS70 Cloud Computing (5 ECTS)
    • TJTSE25 Enterprise/Service Architecture (5 ECTS)
    • TJTS557 Global Knowledge Management (5 ECTS)
    • TJTSM51 Information Security Management (5 ECTS)
    • TJTST10 Information Systems Development Methods (5 ECTS)
    • KOGS550 Life-based Service Design (5 ECTS)
    • TJTSM61 Business Analytics and Big Data Management (5 ECTS)
    • TJTSM60 Advanced Topics in Service Innovation and Management (5 ECTS)

  • Master's Thesis Studies (35 ECTS):
    • TJTSM01 Master's Thesis Seminar (5 ECTS)
    • TJTSM02 Master's Thesis (30 ECTS)
    • TJTSM03 Maturity Test (0 ECTS)

80 ECTS
OTHER STUDIES
  • TJTSM62 Multidisciplinary Project Course (15 ECTS)

  • Language Studies (10 ECTS):
    • Finnish
      • XSU005 Finnish 1(-5) for non-native Finnish speakers (5 ECTS); optional language courses for native Finnish speakers (5 ECTS)
    • English
      • XENX009 Integrated Research Communication (5 ECTS)

  • Other Optional Studies (15 ECTS)

40 ECTS

Varsinainen kansainvälinen haku maisterikoulutukseen tapahtuu kerran vuodessa marras-tammikuussa University Admissions Finland -palvelun kautta. Omat opiskelijamme voivat kuitenkin hakeutua maisterikoulutukseen yhtenä suuntautumisvaihtoehtona. He voivat myös vapaasti sisällyttää yksittäisiä kursseja omiin opintoihinsa ja kotikansainvälistyä, eli saada kokemusta opiskelusta vieraalla kielellä kansainvälisessä ilmapiirissä!

Lisätietoja koulutuksesta löytyy www-sivuilta https://www.jyu.fi/sim.

3.5.2 Filosofian maisterin tutkinto

3.5.2.1 Tietojenkäsittelytiede

Vastuuprofessori: Seppo Puuronen

Filosofian maisterin (FM) tutkintoa (pääaineena tietojenkäsittelytiede)opiskelevalla on laaja valinnanvapaus suunnata opintojaan taustatietojensa ja kiinnostuksensa mukaisesti. Tutkinnon osaamistavoitteet on esitetty taulukossa maisterin tutkinnot kappaleen alussa ja FM-tutkinnon rakenne alla olevassa taulukossa. Opiskelijan saatua (hakemuksesta) oikeuden suorittaa FM-tutkintoa pääaineena tietojenkäsittelytiede, hänelle tehdään henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS). Sen lähtökohtana on pääaineen opintojen osalta Järjestelmäkehityksen suuntautumisvaihtoehdon pääaineopintojen rakenne (vrt. Taulukko kohdassa tietojärjestelmätiede/järjestelmäkehitys). Kieli- ja viestintäopinnot ja sivuaineopinnot eivät ole pakollisia. Ne ja vapaavalintaiset opinnot suunnitellaan opiskelijan osaamistavoitteiden mukaisesti.

Valmistuneiden maistereiden tehtävänimikkeitä ovat esimerkiksi järjestelmäsuunnittelija, ohjelmistoasiantuntija, tietokanta-asiantuntija, testausasiantuntija, projektipäällikkö, kouluttaja ja konsultti. Teoreettisesti suuntautuneille jatko-opiskelu ja tutkijan ura heti maisterin tutkinnon jälkeen on suositeltava vaihtoehto.

FILOSOFIAN MAISTERIN TUTKINTO
120 op
Pääaineopintoja
  • Pääaineen ydinosaaminen
  • Pääaineen täydentävä osaaminen
  • TKTS502 Pro gradu -tutkielma, 30 op
  • TJTS504 Tutkimus ja sen menetelmät, 2 op
  • TKTS505 Pro gradu –seminaari, 3 op

80 op
Maturiteetti (TKTS503)
0 op
Kieli- ja viestintäopintoja
0 op
Sivuaineopintoja
0-40 op
Vapaavalintaiset opinnot
0-40 op

Taulukko 3.10: Filosofian maisterin tutkinnon (pääaineena tietojenkäsittelytiede) yleisrakenne

3.5.2.2 Kognitiotiede (KOG)

Vastuuprofessori: Pertti Saariluoma

FILOSOFIAN MAISTERIN TUTKINTO
120 op
Pääaineopintoja
  • Pakolliset opinnot, 6/8 op
  • Vaihtoehtoiset opinnot, 37/39 op
  • KOGS395 Pro gradu -tutkielma, 30 op
  • KOGS394 Graduseminaari, 5 op

80 op
Maturiteetti
0 op
Kieli- ja viestintäopintoja
0 op
Kieli- ja viestintäopinnot
0 op
Sivuaineopintoja / Vapaavalintaiset opinnot

Valitaan opintokokonaisuus sopivasta lähitieteestä kuten psykologiasta, filosofiasta, tietojärjestelmätieteestä, tietotekniikasta tai kielitieteestä.
0-40 op

Taulukko 3.11: Filosofian maisterin tutkinto

Kognitiotiede on monitieteinen erilaisia ihmistieteellisiä ja teknistaloudellisia aineita yhdistävä tieteenala. Sen taustalla voivat olla mm. psykologia, filosofia, kielitiede, tietojenkäsittely ja erilaiset taloudelliset aineet. Näin tieteenala tarjoaa foorumin, jolla voidaan keskustella erilaisista ihmisen ja tietoyhteiskunnan suhteista.

Oppiaine on maailmalla jo yli sadassa yliopistossa. Se saattaa olla hyvin monissa eri tiedekunnissa, mutta aina on kyse ihmisen kognitiivisiin prosesseihin pohjautuvasta tieteellisestä tutkimus- ja opetustoiminnasta. Oppiaine tuli vuonna 2005 Jyväskylän yliopiston pääaineeksi maamme ensimmäisen alan varsinaisen professuurin myötä. Kognitiotieteessä voi suorittaa filosofian maisterin tutkinnon sekä filosofian tohtorin tutkinnon.


Oppiaineesta valmistuvat ovat työskennelleet informaatioteknologian inhimillisen dimensioon ja organisaatioiden kehittämiseen sekä tieteelliseen tutkimukseen ja tuotekehitykseen liittyvissä tehtävissä.

Koska kognitiotiede on monitieteinen, ongelmalähtöinen oppiaine, jossa integroidaan eri lähitieteiden osaamista tieteidenvälisten kysymysten ratkaisemiseksi, maisterikoulutukseen voidaan hyväksyä opiskelijoita, joilla voi olla pohjaopintoina hyvin monenlaiset kandidaatin tutkinnot. Oppiaineen monitieteisyyden vuoksi pohjaopintovaatimukset ja opetussuunnitelma poikkeavat tiedekunnan muiden pääaineiden vaatimuksista.

Pakolliset syventävät opinnot, 6 tai 8 op
  • KOGS401 Kognitiotieteen keskeisiä kysymyksiä, 3 op
  • KOGS403 Empiiriset tutkimusmenetelmät, 3 op tai
  • KOGS404 Kognitiotieteen empiiriset tutkimusmenetelmät / Empirical research methods in Cognitive Science
    (englanniksi / joka toinen vuosi vuorotellen KOGS403 kanssa), 5 op

Seuraavista 37 tai 39 op:
  • KOGS520 Käyttäjäpsykologia, 6 op
  • KOGS524 Käyttäjätutkimus, 8 op / KOGS521 Käytettävyysanalyysi, 8 op
  • KOGS551 Vuorovaikutussuunnittelu, 8 op / TJTSK56 Käytettävyyssuunnitelu, 8 op
  • KOGS530 Web ja käytettävyys, 3 op
  • KOGS535 Kognitiotieteen klassiset diskurssit (k), 3 op / KOGS532 Kognitiotieteen klassikkoteokset, 3 op
  • KOGS550 Life-Based Service Design, 5 op
  • KOGS397 Mielenfilosofia ja tietoisuus, 2 op
  • KOGS396 Laboratorioharjoittelu, 3 op
  • Muut syventävät kognitiotieteen opintojaksot
  • Muut erikseen sovittavat psykologian ja filosofian laitoksen soveltuvat opintojaksot

Pro gradu, 35 op
  • KOGS395 Pro gradu -tutkielma 30 op
  • KOGS394 Graduseminaari 5 op
  • KOGS503 Maturiteetti, 0 op

Taulukko 3.12: Maisterin tutkinto kognitiotieteessä

3.6 Tutkimus tietojenkäsittelytieteiden laitoksella

Laitoksen tämän hetken keskeiset tutkimusalueet ovat järjestelmäkehitys ja tietojenkäsittelytiede, ohjelmistoliiketoiminta, digitaalinen media, elektroninen liiketoiminta ja kognitiotiede.

Järjestelmäkehitys ja tietojenkäsittelytiede

Järjestelmäkehityksen ja tietojenkäsittelytieteen tutkimuksen kohteina ovat tietojärjestelmien ja ohjelmistojen kehittämis- ja ylläpitomenetelmät, prosessit, tekniikat ja mallit. Tutkimusalueina ovat myös ohjelmistotuotelinjat, tiedonlouhinta, mobiilitietojenkäsittely, projektinhallinta, olio-ohjelmointikielet ja ontologiat. Tutkimuksella kehitetään ratkaisuja laadukkaiden tietojärjestelmien suunnitteluun, toteuttamiseen ja ylläpitoon kustannustehokkaalla tavalla.

Ohjelmistoliiketoiminta

Ohjelmistoliiketoiminnan tutkimuksen kohteena ovat ohjelmistoyritykset, niiden kehittämät tuotteet ja palvelut, liiketoimintamallit ja kansainvälistyminen. Teemoina ovat olleet muun muassa avoimen lähdekoodin ja ohjelmistoalustojen käyttö, pilvipalvelut, kansainvälinen ulkoistus, sekä asiakastoimialojen ohjelmistokehityksen erityispiirteet.

Digitaalinen media

Digitaalisen median alueella painopisteenä on ollut organisaatioiden digitaalisen sisällönhallinnan menetelmien kehittäminen. Tutkimusta on tehty myös rakenteisten sisältöjen ja dokumenttien sekä digitaalisen oikeuksienhallinnan parissa. Uudempana alueena on avointen e-oppimisjärjestelmien ja niiden standardien tutkimus.

Elektroninen liiketoiminta ja tietoyhteiskunta

Elektronisen liiketoiminnan ja tietoyhteiskunnan tutkimuksessa paneudutaan elektronisen liiketoiminnan liiketoimintamalleihin, digitaalisiin sisältöihin sekä verkkoympäristöön liittyvään kuluttajakäyttäytymiseen, teknologiaan ihmisten arjen osana sekä julkisen hallinnon tietohallinnon hallintamalleihin.

Kognitiotiede

Kognitiotieteen tutkimuksen kohteena ovat ihmisen ajatteluun ja käyttäjäpsykologiaan liittyvät kysymykset. Viime aikaisia teemoja ovat olleet mikroinnovaatiotutkimus, suunnitteluun liittyvät kognitiiviset mallit, sekä biolingvistiikka.


Valmistuneita maistereita, lisensiaatteja ja tohtoreita juhlitaan tiedekunnan yhteisessä publiikissa. Tapahtuma koostuu puheista, hyvästä ruuasta ja tietenkin upeasta seurasta. Kuvassa yleisöä viihdyttää trubaduuri Antti Korhonen.

Kuva 8: Valmistuneita maistereita, lisensiaatteja ja tohtoreita juhlitaan tiedekunnan yhteisessä publiikissa. Tapahtuma koostuu puheista, hyvästä ruuasta ja tietenkin upeasta seurasta. Kuvassa yleisöä viihdyttää trubaduuri Antti Korhonen.

4 Tietotekniikan laitos

Tietotekniikan laitos on luonnontieteellis-teknisesti suuntautunut yksikkö, jonka toiminnassa korostuvat kansainvälisesti korkeatasoinen tutkimus kärkialoilla, laadukas perusopetus sekä yliopiston laajin yhteistyö alan yritysten kanssa. Tietoteknisten menetelmien yleisenä tavoitteena on digitaalisen informaation käsittelyprosessien tehokas automatisointi. Menetelmiä hyödyntävien järjestelmien ja sovellusten moninaisuuden taustalla on nopeasti kehittyvä mutta yhtenäinen ja perusteiltaan vakiintunut osaamiskokonaisuus. Tietotekniikan yliopistokoulutuksen tavoitteena on tämän kokonaisuuden keskeisten osien oppiminen niin, että opiskelija työelämään siirryttyään osaa suunnitella tietoteknisiä ratkaisuja uusiin sovellustilanteisiin ja pystyy itsenäisesti seuraamaan alan sekä menetelmien tulevaa kehitystä.

Jyväskylän yliopiston tietotekniikan opetuksen ja tutkimuksen painoalat liittyvät informaatioteknologian keskeisiin alueisiin, kuten vaativien ohjelmistojen suunnitteluun ja toteutukseen, tietotekniikan hyödyntämiseen koulutuksessa, tietoverkkojen tiedonsiirtojärjestelmien suunnitteluun ja hallintaan sekä tehokasta tietokonelaskentaa hyödyntävien numeeristen ja matemaattisten menetelmien ja mallien käyttöön, esimerkiksi teollisten tuotteiden suunnittelussa, teollisten prosessien ohjauksessa, luonnontieteellisessä mallintamisessa ja suurten tietoaineistojen analyysissä. Sekä luonnontieteiden kandidaatin että erityisesti filosofian maisterin tutkinnoissa on kolme pääprofiilia: koulutusteknologia, ohjelmisto- ja tietoliikennetekniikka sekä laskennalliset tieteet. Uutuutena syksystä 2012 alkaen on mahdollista suorittaa kandidaatin tutkinto myös matemaattisissa tieteissä.

Tietotekniikan sovellukset ovat nykyaikaisen yhteiskunnan toiminnalle välttämättömiä älyautoista ja -televisioista aina maailmanlaajuisiin tietoverkkoihin ja teollisuuslaitosten ohjausjärjestelmiin saakka. Tietotekniikan kehittämiseen liittyvä huippuosaaminen onkin avainasemassa kaikilla jatkuvasti uudistuvilla tekniikan ja yhteiskunnan alueilla. Tietotekniikasta valmistuneet sijoittuvat teollisuuden ja kaupan tietotekniikan johtamis-, suunnittelu-, tutkimus-, ylläpito- tai kehitystehtäviin sekä alan konsultointiin, koulutukseen tai itsenäisiksi yrittäjiksi. Tietotekniikka pääaineena voi valmistua myös aineenopettajaksi. Lukioiden, peruskoulun, yläasteiden ja ammatillisten oppilaitosten lisäksi aineenopettajaopinnot antavat hyvän pohjan myös yritysten koulutustehtäviin. Tietotekniikan tutkijankoulutuksen saaneista henkilöistä ja pätevistä opettajista on maamme oppilaitoksissa ja tutkimuslaitoksissa sekä yritysmaailmassa pulaa.

Tietotekniikan laitosluvun sisältö on seuraava: aluksi käydään läpi yleisiä opintoihin liittyviä asioita. Tämän jälkeen luvuissa 4.2-4.4 esitellään tietotekniikan kandidaatin tutkinnon (LuK) osaamistavoitteet ja tutkintorakenne sekä suoritettavat sivuaineet ja kieli- ja viestintäopinnot omissa luvuissaan. Kaikkien tutkintojen, niin LuK- kuin FM-tasolla, osaamistavoitteet perustuvat korkeakoulututkinnoille määriteltyyn kansalliseen osaamisen viitekehykseen (Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2009:24). Tämän jälkeen esitellään matemaattisten tieteiden LuK -tutkinnon tavoite ja sisältä. Luvussa 4.6 käydään läpi maisteritutkintojen tavoitteet ja tutkintorakenteet kolmen suuntautumisvaihtoehdon mukaisesti sekä esitellään uusi kansainvälinen maisterikoulutus Web intelligence and service engineering (WISE). Kaikkiin suoritettaviin tutkintoihin liittyvät yleiset osiot eli opinnäytetyöt ja projektiopinnot käydään tiiviisti läpi omissa luvuissaan. Luvun päättää yleiskuvaus laitoksella tehtävästä tutkimuksesta.

 
Käyntiosoite
Postiosoite
Puhelin
Faksit
WWW
Mattilanniemi, Agora 4. kerros
PL 35 (Agora), 40014 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO
(040) 805 3091, (040) 805 3279
(014) 260 4990
https://www.jyu.fi/it/laitokset/mit/

Taulukko 4.1: Laitoksen toimiston yhteystiedot

Tietotekniikan laitoksen hallinto (opintoasiat)
TehtäväNimiSähköpostiPuhelin
Laitoksen johtajaRossi Tuomotuomo.j.rossi@jyu.fi050 428 5298
Varajohtaja Ristaniemi Tapanitapani.e.ristaniemi@jyu.fi040 7214218
AmanuenssiMarkkanen Jaanajaana.a.markkanen@jyu.fi040 805 3279
OpintosihteeriHynninen Outiouti.hynninen@jyu.fi040 805 3091

Taulukko 4.2: Tietotekniikan laitoksen hallinto

Tietotekniikan laitoksen hallintoa: laitoksen johtaja Tuomo Rossi, varajohtaja Tapani Ristaniemi, amanuenssi Jaana Markkanen ja opintosihteeri Outi Hynninen.

Kuva 9: Tietotekniikan laitoksen hallintoa: laitoksen johtaja Tuomo Rossi, varajohtaja Tapani Ristaniemi, amanuenssi Jaana Markkanen ja opintosihteeri Outi Hynninen.

4.1 Opiskelu tietotekniikan laitoksella

Tietotekniikassa opiskelumuotoina ovat yleensä luennot, harjoitukset (eli demot), pääteohjaukset, ohjatut harjoitustyöt ja seminaarityöt. Kurssin teoriaosa sekä asiaa valaisevat esimerkit esitetään luennoilla. Harjoituksissa käsitellään luennoilla annettuja tehtäviä pieninä osakokonaisuuksina. Harjoitukset tehdään yleensä kotona ja niiden vastaukset katsotaan yhdessä harjoitusten palautustilaisuudessa. Pääteohjauksissa harjoitellaan ja hiotaan rutiineja tietokoneen sekä ohjelmistojen, eli työkalujen, käyttöön.

Opiskeluissa menestyminen edellyttää aktiivista ja päämäärätietoista otetta opintoihin, sekä yksilönä että ryhmässä. Esimerkiksi ohjelmointitaidon voi hankkia vain omakohtaisella ahkeralla harjoittelulla - ei pelkällä luentojen kuuntelemisella tai luentomonisteen lukemisella. Kurssien harjoitustyöt kannattaa tehdä ajoissa, sillä tietotekniikan kehitystaidot kasvavat kumulatiivisesti. Sekä kandidaatin että maisterin tutkinnot sisältävät todellisten ongelmien ratkaisemista ryhmässä projektiopinnoissa.

Tietotekniikan kurssit suoritetaan yleensä joko luentokurssiin liittyvillä välikokeilla tai koko kurssin kattavalla loppukokeella. Kokeisiin saa yleensä hyvityspisteitä aktiivisesta harjoituksiin osallistumisesta. Kurssin sijasta voi tenttiä myös kirjallisuutta, josta sovitaan tentaattorin (kurssin opettajan) kanssa. Pakollisista ja valinnaisista kursseista järjestetään lukuvuoden aikana 4-5 loppukoetta, joista yksi on yleensä kesällä. Joistakin tietotekniikan kursseista ei järjestetä kokeita, vaan kurssi suoritetaan tekemällä harjoitustöitä. Tarkemmat kurssikohtaiset tiedot löytyvät Korppi-järjestelmästä.


4.1.1 Opintoneuvonta tietotekniikan laitoksella

Yleistä opintoneuvontaa antaa amanuenssi. Opintojen sisältöihin liittyvissä pulmissa opastavat opintoneuvojat ja opetushenkilökunta. Heidät tavoittaa parhaiten vastaanottoaikoina tai sähköpostitse.

Yleistä opintoneuvontaa tietotekniikan laitoksella antaa mm. amanuenssi Jaana Markkanen. Kandidaattivaiheen opintoneuvontaa antaa Timo Männikkö. Linjojen opintoneuvonnasta vastaavat Jussi Hakanen (toimii myös Hyviksenä), Paavo Nieminen ja Leena Hiltunen.

Kuva 10: Yleistä opintoneuvontaa tietotekniikan laitoksella antaa mm. amanuenssi Jaana Markkanen. Kandidaattivaiheen opintoneuvontaa antaa Timo Männikkö. Linjojen opintoneuvonnasta vastaavat Jussi Hakanen (toimii myös Hyviksenä), Paavo Nieminen ja Leena Hiltunen.
Nimike ja nimi
Huone
Puhelin
Sähköposti
Amanuenssi Jaana Markkanen
(Yleinen opintoneuvonta, sivuaineopiskelijat ja koulutusteknologian opiskelijat)
Ag C416.2
040 805 3279
amanuenssi@mit.jyu.fi
Yliopistonopettaja Timo Männikkö
(Pääaineopiskelijat/kandidaatin tutkinto)
Ag C414.3
040 805 3282
timo.mannikko@jyu.fi
Yliassistentti Jussi Hakanen
(Laskennalliset tieteet sekä data-analyysi, optimointi ja päätöksenteko)
Ag C426.3
040 805 3260
jussi.hakanen@jyu.fi
Tohtorikoulutettava Paavo Nieminen
(Ohjelmisto- ja tietoliikennetekniikka sekä pelit ja pelillistäminen, informaatioturvallisuus)
Ag C414.9
040 576 8507
paavo.j.nieminen@jyu.fi
Tutkijatohtori Leena Hiltunen (vv. 2014 saakka) (Koulutusteknologia)
Ag C523.3
040 805 3262
leena.r.k.hiltunen@jyu.fi

Taulukko 4.3: Tietotekniikan laitoksen opintoneuvojat

Hyvis on yliopisto-opiskelijoiden neuvoja. Hyvis-toiminnan tarkoitus on edistää ja tukea opiskelijoiden kokonaisvaltaista hyvinvointia ja elämänhallintataitoja. Hyviksen toimintaa ohjaavat opiskelijoiden tarpeet. Hyviksen tehtävänä ei ole ratkaista opiskelijan ongelmia vaan esittää vaihtoehtoja, uusia näkökulmia ja käytännön ohjeita, joiden avulla opiskelija voi siirtyä varsinaiseen ongelmanratkaisuun. Tavoitteena on auttaa opiskelijaa hankkimaan apua ennakoivasti ja ongelmatilanteissa koko opintopolun ajan.

Tietotekniikan laitoksen Hyviksen yhteystiedot:

Yliassistentti Jussi Hakanen
Ag C426.3
040 805 3260
hyvis-mit@jyu.fi

Taulukko 4.4: Tietotekniikan laitoksen Hyvis-yhteyshenkilö


4.1.2 Opintokokonaisuuksien vastuuhenkilöt

Korkeakoulututkinto sisältää pääaineen ja yhden tai useamman sivuaineen opintoja. Ne muodostavat opintokokonaisuuksia, jotka puolestaan koostuvat yksittäisistä opintojaksoista eli kursseista. Opintokokonaisuuksia kootaan perus-, aine- ja syventävistä opinnoista. Opintokokonaisuuden merkintää haetaan Korpin eHOPS-sovelluksen kautta tai erillisellä lomakkeella. Lomake löytyy laitoksen www-sivuilta osoitteesta: https://www.jyu.fi/it/laitokset/mit/opiskelu/valmistuminen/kasaus/view

Tietotekniikan opintokokonaisuuksien loppuarvostelusta vastaavat seuraavat opettajat:

Kandidaattiopintokokonaisuudet (pää- ja sivuaineopiskelijat):
Lehtori Ari Viinikainen
Maisterikokonaisuudet ja syventävät opinnot:
Ohjelmisto- ja tietoliikennetekniikka
(+ pelit ja pelillistäminen, informaatioturvallisuus)
Professori Timo Hämäläinen
Koulutusteknologia
Professori Tommi Kärkkäinen
Laskennalliset tieteet (+data-analyysi, optimointi ja päätöksen teko)
Professori Raino A. E. Mäkinen

Taulukko 4.5: Tietotekniikan opintokokonaisuuksien tentaattorit

Tietotekniikan opintokokonaisuuksien vastuuhenkilöt: Ari Viinikainen, Timo Hämäläinen, Tommi Kärkkäinen ja Raino A. E. Mäkinen

Kuva 11: Tietotekniikan opintokokonaisuuksien vastuuhenkilöt: Ari Viinikainen, Timo Hämäläinen, Tommi Kärkkäinen ja Raino A. E. Mäkinen

4.1.3 Tuunaa tutkintosi

Tietotekniikan tutkintoja voi tuunata monella tavalla eli niissä on monen tyyppistä valinnaisuutta ja monia tapoja rakentaa oman kiinnostuksen ja tulevaisuuden työelämän mukaisia osaamisprofiileja. Yleensä osa eri opintokokonaisuuksien sisältämistä opintojaksoista on valinnaisia ja kaikkiin tutkintoihin sisältyy joka tapauksessa osa kokonaan vapaavalintaisia opintoja. Yksittäisten opintojaksojen sisällä tehtävien harjoitustöiden aiheet ovat yleensä itse valittavissa. Sivuainekokonaisuuuksia voi valita suoritettavaksi Jyväskylän yliopistonlaajasta tarjonnasta. Tietotekniikan pääaineessa voi alemmassa korkeakoulututkinnossa suunnata opintojaan neljän eri profiilin mukaisesti, suuntautua matemaattisiin tieteisiin ja valita sitten syventäviä opintoja kolmesta eri suuntautumisvaihtoehdosta sekä lukuisista näitä syventävistä teemoista. Opinnäytetöiden ja projektien aiheet valikoituvat oman kiinnostuksen ja opiskeluorientaation mukaan, vaikkapa suuntaumalla jo perusopintojen aikana osaksi tutkimusryhmiä ja-projekteja. Ja luonnollisesti varsinainen opiskelu kannattaa tuunata sellaiseen moodiin, joka tukee juuri omaa tapaa oppia asioita.

Omien opintojen sisällöstä sovitaan henkilökohtaisessa opintosuunnitelmassa, joka laaditaan yhdessä opintoneuvojan ja pääaineen professorin/tentaattorin kanssa. Henkilökohtaisessa opintosuunnitelmassa voidaan, perustellusta syystä, myös hieman poiketa opetussuunnitelmista, esimerkiksi korvaamalla jokin pakollinen opintojakso jollakin toisella jaksolla, mutta tämän muutoksen voi hyväksyä pelkästään pääaineen tentaattori. Suuntautumisvaihtoehtojen professorit hyväksyvät myös opinnäytetöiden aiheet ja aloitukset.

4.1.4 Vaihto-opiskelu ja harjoittelu ulkomailla

Opiskelijoiden odotetaan hankkivan kokemusta kansainvälisessä, monikulttuurisessa ympäristössä toimimisesta yhden lukukauden tai lukuvuoden kestävän vaihtojakson aikana ulkomaisessa yliopistossa. Vaihto-opiskelujakson ajoittamisesta tulisi keskustella opintoneuvojan kanssa jo opintosuunnitelmaa tehdessä. On huomioitava, että hakuaika kaukokohteisiin, kuten USAan, Japaniin, Kiinaan tai vaikkapa Australiaan on jo edellisen lukuvuoden syksynä, ja Euroopan kohteisiin vaihtoa edeltävän kevätlukukauden aikana. Kevään varsinaisessa haussa jäljelle jääneisiin Euroopan Erasmus-kohteisiin voi hakea jatkuvasti ympäri vuotta ja vaikka vielä syksyllä seuraavan kevään vaihtoon! Lisää vaihto-opinnoista oppaan Kansainvälistyminen-osiossa.

Vaihto-opintojen sijaan tai niiden lisäksi opiskelija voi hankkia kansainvälisiä valmiuksia suorittamalla opintoihin sisällytettävän harjoittelun ulkomailla. Opiskelija voi hankkia harjoittelupaikan joko alan yrityksestä Euroopassa tai sen ulkopuolella, tai suorittaa harjoittelun vaikkapa partneriyliopiston kansainvälisten asioiden toimistosta - mahdollisuudet ovat monet! Harjoittelusta maksetaan yleensä palkkaa, jonka lisäksi siihen on tarjolla monenlaista apurahaa. Lisätietoja oppaan Kansainvälistyminen-osiosta.

4.1.5 Jyväskylän yliopiston tarjoamat työelämäopinnot

Työelämässä tarvitaan vankan substanssiosaamisen lisäksi yhä enemmän myös muunlaisia valmiuksia, kuten kykyä neuvotella ja olla vuorovaikutuksessa muiden kanssa, ymmärrystä liiketoiminnan perusprosesseista ja projektityöskentelystä sekä joustavaa ja yrittäjämäistä asennetta. Yliopiston työelämäopinnot edesauttavat näiden sekä opiskelussa että työelämässä tärkeiden yleisten, kaikille hyödyllisten valmiuksien oppimista. Työelämäopinnot sopivat valinnaisiksi opinnoiksi kaikille Jyväskylän yliopiston opiskelijoille, eikä niiden suorittaminen edellytä laajoja esitietoja muilta kursseilta.

Kaikille yhteiset työelämäopinnot mahdollistavat opiskelijoiden keskinäisen verkostoitumisen yli tiedekuntarajojen, monialaisessa ympäristössä työskentelemisen sekä opiskelijan oman osaamisen laaja-alaisemman hahmottamisen. Moniosaajuus, yhteistyötaidot sekä kyky ymmärtää muita ja muiden osaamisalueita ovatkin yhä tärkeämpiä työelämävalmiuksia.

Työelämäopintojen tarjotin löytyy osoitteesta http://www.jyu.fi/tyoelamaopinnot/tarjotin.

4.2 Luonnontieteiden kandidaatti (LuK) - tietotekniikka

Kandidaatin tutkinnossa suuri osa opinnoista on kaikille yhteisiä. Kandidaatin tutkinnon suorittamisen jälkeen opiskelijat hakeutuvat maisteriopintojen suorittamista varten eri suuntautumisvaihtoehtoihin. Kandidaattiopintoihin kuuluu muutamia opintojaksoja, jotka ovat esitietovaatimuksia tietyn suuntautumisvaihtoehdon maisteriopintoihin. Nämä opintojaksot on lueteltu kunkin suuntautumisvaihtoehdon kohdalla.


4.2.1 Osaamistavoitteet

Pelinomaisuus ja tietotekniikan reaalitodellisuus näkyvät kaikessa tietotekniikan laitoksen pääaineopetuksessa soveltuvin osin.

Tieto: Hallitsee laaja-alaiset ja edistyneet tietotekniikan tiedot, joihin liittyy teorioiden, keskeisten käsitteiden, menetelmien ja periaatteiden kriittinen ymmärtäminen ja arvioiminen. Ymmärtää ammatillisten tehtäväalueiden ja tieteenalojen kattavuuden ja rajat. Opiskelija omaa

Työskentelytapa ja soveltaminen (taito): Hallitsee edistyneet taidot, jotka osoittavat asioiden hallintaa, kykyä soveltaa ja kykyä luoviin ratkaisuihin, joita vaaditaan tietotekniikan alalla monimutkaisten tai ennakoimattomien ongelmien ratkaisemiseksi. Opiskelija omaa

Vastuu, yrittäjyys: Kykenee työskentelemään itsenäisesti tietotekniikan asiantuntijatehtävissä. Kykenee päätöksentekoon ennakoimattomissa toimintaympäristöissä. Perusedellytykset toimia tietotekniikka-alan itsenäisenä yrittäjänä. Opiskelija omaa

Arviointi: Kykenee vastaamaan oman osaamisensa arvioinnin ja kehittämisen lisäksi yksittäisten henkilöiden ja ryhmien kehityksestä. Kykenee arvioimaan yksittäisten henkilöiden ja ryhmien toimintaa. Kykenee kartuttamaan oman alansa tietoja ja käytäntöjä ja/tai vastaamaan muiden kehityksestä. Opiskelija omaa

Elinikäisen oppimisen avaintaidot: Valmius jatkuvaan oppimiseen. Osaa viestiä riittävästi suullisesti ja kirjallisesti sekä alan että alan ulkopuoliselle yleisölle. Kykenee itsenäiseen kansainväliseen viestintään ja vuorovaikutukseen toisella kotimaisella ja vähintään yhdellä vieraalla kielellä. Opiskelija omaa



4.2.2 Tutkinnon rakenne

Luonnontieteiden kandidaatin tutkinto on 180 op. Tutkinto jakautuu seuraavasti:

Yleisopinnot

11 op
  • ITKY100 Yliopisto-opiskelu ja opintojen suunnittelu, 2 op
  • TILP150 Tilastomenetelmien peruskurssi, 6 op
  • FILY019 Tieteellisen toiminnan perusteet, 3 op

Tietotekniikan pääaineopinnot
90 op
Yhteiset pääopinnot 71 op
  • TIEP115 Johdatus tietotekniikkaan, 3 op
  • ITKP101 Tietokone ja tietoverkot työvälineenä, 4 op
  • TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op
  • ITKP104 Tietoverkot, 5 op
  • ITKP102 Ohjelmointi 1, 6 op
  • TIEP111 Ohjelmointi 2, 8 op
  • ITKP112 Oliosuuntautunut analyysi, 3 op
  • ITKP113 Oliosuuntautunut suunnittelu, 3 op
  • ITKA201 Algoritmit 1, 4 op
  • ITKA202 Johdatus ohjelmistotekniikkaan, 3 op
  • ITKA203 Käyttöjärjestelmät, 4 op
  • ITKA204 Tietokannat ja tiedonhallinnan perusteet, 4 op
  • TIEA207 Aineopintojen projektityö TAI TIEA304 Harjoittelu, 4 op
  • TIEA212 Graafisten käyttöliittymien ohjelmointi, 5 op
  • TIEA217 Tietojenkäsittelyn alan tutkimusmenetelmät, 2 op
  • TIEA301 Kandidaattiseminaari, 3 op
  • TIEA302 Kandidaatintutkielma, 7 op
  • TIEA303 Maturiteetti, 0 op

Suuntaavat opinnot (valitaan yksi) 19 op:
  • Koulutusteknologia   
    • TIEP161 Opetusteknologia, 3 op
    • TIEA261 Tietotekniikan rooli opetuksessa, 2 op
    • TIEA361 Tietotekniikan opettajan työvälineitä, 5 op
    • ITKA112 Käyttäjälähtöinen ohjelmistokehitys, 3 op
    • Valinnaisia TIEA/ITKA-, TIES/ITKS-kursseja vähintään 6 op
  • Ohjelmisto- ja tietoliikennetekniikka   
    • TIEA211 Algoritmit 2, 4 op
    • TIEA241 Automaatit ja kieliopit, 5 op
    • ITKA112 Käyttäjälähtöinen ohjelmistokehitys, 3 op
    • TIEA311 Tietokonegrafiikan perusteet, 5 op
    • Valinnaisia TIEA/ITKA-, TIES/ITKS-kursseja vähintään 2 op
  • Laskennalliset tieteet   
    • TIEA211 Algoritmit 2, 4 op
    • TIEA381 Numeeriset menetelmät, 5 op
    • TIEA382 Lineaarinen ja diskreetti optimointi, 5 op
    • TIEA311 Tietokonegrafiikan perusteet, 5 op
  • Valinnainen 19 op kokonaisuus TIEA/ITKA- tai TIES/ITKS-kursseja

Kieli- ja viestintäopinnot
10 op
  • Äidinkielen viestintä, 2 op
  • Toinen kotimainen kieli, 2op
  • Vieras kieli (ei alkeis-/täydentäviä kursseja), 2 op
  • Vapaasti valittavia tieteellisen viestinnän opintoja, suositellaan integroituja puhe- ja kirjoitusviestinnän kursseja (ei alkeis-/täydentäviä kursseja), 4 op

Pakolliset sivuaineopinnot
25-60 op
Opettajankoulutukseen valitut opiskelijat:
  • Opettajan kelpoisuuteen johtavia sivuaineopintoja (pedagogiset opinnot, toinen opetettava aine,...)
  • Kaksi perusopintokokonaisuutta (25+25 op) TAI perus- ja aineopintokokonaisuus (25+35 op)

Laskennallisten tieteiden opiskelijat:
  • Matematiikan perusopintokokonaisuus (25 op)
  • Suositellaan myös luonnontieteellinen perusopintokokonaisuus (25 op)

Ohjelmisto- ja tietoliikennetekniikan opiskelijat:
  • Matematiikan perusopintokokonaisuus (25 op) TAI
  • Tietoteknikon menetelmäopintokokonaisuus (30 op)

    Valinnaiset opinnot
    9-44 op
    Muut vapaavalintaiset opinnot, suositellaan toisen aineen perusopintokokonaisuutta.

    Taulukko 4.6: Kandidaatin tutkinnon rakenne

    4.2.3 Opintojen ajoitus

    Ohjatun opetuksen lisäksi aikaa tulee opinnoissa käyttää asioiden itsenäiseen opiskeluun ja harjoitustehtävien ratkaisuun. Yhtä ohjattua opetustuntia kohti suositellaan tehtäväksi vähintään tunti itsenäistä työtä. Seuraavassa on esitetty oman opintosuunnitelman laatimista helpottamaan kandidaattiopintojen ajoituskaavio. Tätä ohjeistusta noudattamalla voi edetä opinnoissaan ilman keskeisten opintojaksojen päällekkäisyyksiä. Kieli- ja sivuaineopinnot kannattaa pyrkiä aloittamaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.

    Suuntaavien opintojen yhteydessä on mainittu lyhenteellä, minkä suuntautumisen opinnoista on kyse; koulutusteknologia (KT), ohjelmisto- ja tietoliikennetekniikka (OT) sekä laskennalliset tieteet (LT).


    Rovio Entertainmentin markkinointijohtaja Peter Vesterbacka keräsi ympärilleen innokkaita kuuntelijoita Agoran ICT-foorumin jälkeen.

    Kuva 12: Rovio Entertainmentin markkinointijohtaja Peter Vesterbacka keräsi ympärilleen innokkaita kuuntelijoita Agoran ICT-foorumin jälkeen.

    Syksyllä opintonsa aloittavat opiskelijat
    1. vuosi, syksy, periodi 1
    1. vuosi, syksy, periodi 2
    • ITKY100 Yliopisto-opiskelu ja opintojen suunnittelu, 2 op
    • ITKP101 Tietokone ja tietoverkot työvälineenä, 4 op (alkaa)
    • ITKP102 Ohjelmointi 1, 6 op (alkaa)
    • TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op

    • ITKP101 Tietokone ja tietoverkot työvälineenä, 4 op
    • ITKP102 Ohjelmointi 1, 6 op
    • ITKA201 Algoritmit 1, 4 op

    • Lisäksi syksyn 2013 aikana myös esimerkiksi seuraavia opintoja:
    • FILY019 Tieteellisen toiminnan perusteet, 3 op
    • Kieli- ja viestintäopintoja (esim. XKV0701 Kirjoitusviestinnän perusteet, 2 op)
    • Matematiikan perusopintoja (esim. MATP101 Johdatus matematiikkaan, 5 op, MATA121 Lineaarinen algebra ja geometria, 6 op)

    1. vuosi, kevät, periodi 3
    1. vuosi, kevät, periodi 4
    • TIEP115 Johdatus tietotekniikkaan, 3 op
    • ITKP112 Oliosuuntautunut analyysi, 3 op
    • TIEP111 Ohjelmointi 2, 8 op (alkaa)
    • LT&OT: TIEA211 Algoritmit 2, 4 op
    • KT: TIEP161 Opetusteknologia, 3 op

    • ITKP104 Tietoverkot, 5 op
    • (Harkinnan mukaan: ITKP113 Oliosuuntautunut suunnittelu, 3 op)
    • TIEP111 Ohjelmointi 2, 8 op
    • Valinnainen: TIEP112 ja TIEP113 Ohjelmointi 2 -kurssin lisäosat (yht. 2 op)

    • Lisäksi kevään 2014 aikana myös esimerkiksi seuraavia opintoja:
    • TILP150 Tilastomenetelmien peruskurssi, 6 op
    • Matematiikan perusopintoja 
    • Kieli- ja viestintäopintoja (esimerkiksi XYHI001 Viestintätaidot IT-alalla, 2 op TAI vieraan kielen opintoja)

    Taulukko 4.7: Kandidaattiopitojen ajoitus, 1. lukuvuosi

    2. vuosi, syksy, periodi 1
    2. vuosi, syksy, periodi 2
    • ITKA202 Johdatus ohjelmistotekniikkaan, 3 op
    • TIEA212 Graafisten käyttöliittymien ohjelmointi, 5 op
      (alkaa)
    • KT: TIEA261 Tietotekniikan rooli opetuksessa, 2 op
    • OT & LT: Valinnainen pääaineen opintojakso

    • ITKA203 Käyttöjärjestelmät, 4 op
    • TIEA212 Graafisten käyttöliittymien ohjelmointi, 5 op    

    • Matematiikan perus- ja aineopintoja
    • Kieli- ja viestintäopintoja (esimerkiksi toinen kotimainen kieli)
    • Sivuaineiden opintoja (kasvatustieteen opinnot, tietoteknikon menetelmäopinnot, luonnontieteelliset perusopinnot), esimerkiksi HTKA11 Pelin lumo, 4 op

    2. vuosi, kevät
    • ITKP113 Oliosuuntautunut suunnittelu, 3 op
    • ITKA204 Tietokannat ja tiedonhallinnan perusteet, 4 op
    • TIEA207 Aineopintojen projektityö, 4 op
    • LT & OT: TIEA211 Algoritmit 2, 4 op
    • Kieli- ja viestintäopintoja (esim. vieraan kielen tai toisen kotimaisen kielen opintoja), 2 op
    • Matematiikan perus- ja aineopintoja
    • Sivuaineiden opintoja (kasvatustieteen opinnot, tietoteknikon menetelmäopinnot, luonnontieteelliset perusopinnot)

    Taulukko 4.8: Kandidaattiopintojen ajoitus, 2. lukuvuosi


    3. vuosi
    • TIEA217 Tietojenkäsittelyn alan tutkimusmenetelmät, 2 op
    • TIEA301 Kandidaattiseminaari, 3 op
    • TIEA302 Kandidaatintutkielma, 7 op
    • TIEA303 Maturiteetti, 0 op
    • Suuntaavia opintoja:
      • LT: TIEA382 Lineaarinen ja diskreetti optimointi, 5 op
      • LT: TIEA381 Numeeriset menetelmät, 5 op 
      • KT: TIEA361 Tietotekniikan opettajan työvälineitä, 5 op
      • OT: TIEA311 Tietokonegrafiikan perusteet, 5 op
      • OT: TIEA241 Automaatit ja kieliopit, 5 op
    • Kieli- ja viestintäopintoja
    • Sivuaineiden opintoja (kasvatustieteen opinnot, tietoteknikon menetelmäopinnot, luonnontieteelliset perusopinnot)
    • Valinnaisia opintoja
    • Mahdollinen opiskelijavaihto suositellaan ohjelmaan 3. opiskeluvuoden aikana, esimerkiksi kevätlukukaudella. Opiskelijavaihdon aikana voi suorittaa tutkintoon sisällytettäviä opintoja.

    Taulukko 4.9: Kandidaattiopitojen ajoitus, 3. lukuvuosi

    Keväällä opintonsa aloittavat opiskelijat
    1. vuosi, kevät, periodi 3
    1. vuosi, kevät, periodi 4
    • ITKY100 Yliopisto-opiskelu ja opintojen suunnittelu, 2 op, keväällä opintonsa aloittaneille
    • ITKP101 Tietokone ja tietoverkot työvälineenä, 4 op (alkaa)
    • ITKP102 Ohjelmointi 1, 6 op (alkaa)
    • TIEP115 Johdatus tietotekniikkaan, 3 op
    • ITKP112 Oliosuuntautunut analyysi, 3 op

    • ITKP101 Tietokone ja tietoverkot työvälineenä, 4 op
    • ITKP102 Ohjelmointi 1, 6 op
    • ITKP104 Tietoverkot, 5 op
    • KT: TIEP161 Opetusteknologia, 3 op

    • Lisäksi kevään 2014 aikana myös esimerkiksi seuraavia opintoja:
    • TILP150 Tilastomenetelmien peruskurssi, 6 op
    • Matematiikan perusopintojen kursseja (esimerkiksi MATP101 Johdatus matematiikkaan, 5 op)
    • Kieli- ja viestintäopintoja (esimerkiksi XYHI001 Viestintätaidot IT-alalla, 2 op)

    Taulukko 4.10: Kandidaattiopitojen ajoitus, 1. lukuvuosi


    2. vuosi, syksy, periodi 1
    2. vuosi, syksy, periodi 2
    • TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op
    • TIEA212 Graafisten käyttöliittymien ohjelmointi, 5 op
      (jos Ohjelmointi 2 suoritettu) (alkaa)
    • KT: TIEA261 Tietotekniikan rooli opetuksessa, 2 op
    • OT & LT: Valinnainen pääaineen opintojakso

    • ITKA201 Algoritmit 1, 4 op
    • ITKA203 Käyttöjärjestelmät, 4 op

    • Toisen kotimaisen kielen opinnot, 2 op
    • Matematiikan perus- ja aineopintoja
    • Sivuaineiden opintoja (kasvatustieteen opinnot, tietoteknikon menetelmäopinnot, luonnontieteelliset perusopinnot), esimerkiksi HTKA112 Pelin lumo, 5 op

    2. vuosi, kevät
    • TIEP111 Ohjelmointi 2, 8 op
    • ITKP113 Oliosuuntautunut suunnittelu, 3 op
    • ITKA204 Tietokannat ja tiedonhallinnan perusteet, 4 op
    • TIEA207 Aineopintojen projektityö, 4 op
    • KT&LT&OT: Valinnainen pääaineen opintojakso
    • Kieli- ja viestintäopintoja (esimerkiksi vieraan kielen opintoja, 2 op)
    • Matematiikan perus- ja aineopintoja
    • Sivuaineiden opintoja (kasvatustieteen opinnot, tietoteknikon menetelmäopinnot, luonnontieteelliset perusopinnot)

    Taulukko 4.11: Kandidaattiopintojen ajoitus, 2. lukuvuosi

    3. vuosi
    • ITKA202 Johdatus ohjelmistotekniikkaan, 3 op
    • TIEA217 Tietojenkäsittelyn alan tutkimusmenetelmät, 2 op
    • TIEA311 Tietokonegrafiikan perusteet, 5 op
    • TIEA301 Kandidaattiseminaari, 3 op
    • TIEA302 Kandidaatintutkielma, 7 op
    • TIEA303 Maturiteetti, 0 op
    • Suuntaavia opintoja:
      • KT: TIEA361 Tietotekniikan opettajan työvälineitä, 5 op
      • LT: TIEA382 Lineaarinen ja diskreetti optimointi, 5 op
      • LT: TIEA381 Numeeriset menetelmät, 5 op
      • OT: TIEA241 Automaatit ja kieliopit, 5 op (kesällä 2013)
    • Kieli- ja viestintäopintoja
    • Sivuaineiden opintoja (kasvatustieteen opinnot, tietoteknikon menetelmäopinnot, luonnontieteelliset perusopinnot)
    • Valinnaisia opintoja
    • Mahdollinen opiskelijavaihto suositellaan ohjelmaan 3. opiskeluvuoden aikana, esimerkiksi kevätlukukaudella. Opiskelijavaihdon aikana voi suorittaa tutkintoon sisälopinnot, tietoteknikon menetelmäopinnot, luonnontieteelliset perusopinnot)

    Taulukko 4.12: Kandidaattiopintojen ajoitus, 3. lukuvuosi

    4.3 Sivuaineet tietotekniikan LuK-tutkinnossa

    Kandidaatin tutkintoa varten ohjelmisto- ja tietoliikennetekniikkaan suuntautuvat suorittavat joko matematiikan perusopinnot (25 op) tai tietoteknikon menetelmäopintokokonaisuuden (30 op). Laskennallisiin tieteisiin suuntaavat suorittavat matematiikan perusopinnot (25 op). Heille suositellaan myös toista luonnontieteellistä perusopintokokonaisuutta (25 op), esimerkiksi fysiikkaa tai kemiaa. Koulutusteknologian aineenopettajankoulutuksessa opiskelevat suorittavat ensimmäisenä sivuaineenaan opettajan pedagogiset opinnot (katso luku 4.3.6).

    Maisterin tutkintoa varten tarvitaan alemman tutkinnon rakenteesta ja suuntautumisvaihtoehdosta riippuen joko kaksi, yksi tai ei yhtään sivuainekokonaisuutta. Maisteriopintojen eri suuntautumisvaihtoehtojen kohdalla on kerrottu, mitä sivuainevaatimuksia tai -suosituksia kuhunkin suuntautumisvaihtoehtoon kuuluu.

    Tietotekniikan opintoja tukevia valinnaisia sivuaineita ovat esimerkiksi fysiikka, elektroniikka, tilastotiede (luku 3.3.7) ja muut luonnontieteelliset sivuaineet, mutta myös kauppatieteellinen sivuaine on hyvä vaihtoehto. Sivuainevalinnoilla opiskelija voi profiloida tutkintoaan ja rakentaa siitä itsensä näköisen. Sivuainevalinnan perusteena voivat olla esimerkiksi harrastukset tai omat urasuunnitelmat.

    4.3.1 Matematiikka

    Tietotekniikan menetelmät perustuvat matemaattiseen käsitteistöön, minkä vuoksi matematiikan sivuaineopinnoilla on tietotekniikan koulutuksessa tärkeä asema. Tutkintoon vaadittavat matematiikan opinnot on syytä suorittaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, sillä monet kandidaatin tutkintoon sisältyvät tietotekniikan opinnot ja varsinkin maisterin tutkintoon sisältyvät kurssit edellyttävät laajahkoja matemaattisia esitietoja. Lisäksi "roikkumaan" jääneiden matematiikan perusopintokurssien suorittaminen yhtäaikaa tietotekniikan syventävien kurssien kanssa aiheuttaa todennäköisesti huomattavaa luentoaikojen päällekkäisyyttä.

    Matematiikan opintojen tavoitteena on kehittää matemaattista ajattelua eli johdonmukaista ja aukotonta päättelyä, tunnistaa yksinkertaisimpia matemaattisia ongelmia ja osata ratkaista niitä itsenäisesti, antaa laaja yleiskuva matematiikan rakenteesta ja soveltamistavoista ja tutustuttaa eräisiin keskeisiin matematiikan osa-alueisiin. Tärkeänä tavoitteena on myös matemaattisen kielenkäytön oppiminen: matemaattisista ideoista kommunikointiin harjaantuminen, erityisesti oman matemaattisen ajattelun suullisen ja kirjallisen ilmaisun kehittäminen. Matematiikan osaamisessa olennaista on tietosisältöjen ymmärtäminen ja kyky soveltaa hankittua tietoa uusien ongelmien ratkaisemisessa.

    Pohjatietoina edellytetään lukion matematiikan pitkän oppimäärän hyvää tai lyhyen oppimäärän kiitettävää hallintaa. Opiskelun etenemisessä ratkaisevan tärkeää on kuitenkin oma työ: tehtävien ratkaiseminen, itsenäinen opiskelu ja ohjattuun opiskeluun osallistuminen.


    Matematiikan perusopinnot sivuaineena, 25 op

    Matematiikkaa sivuaineena opiskelevat voivat suorittaa matematiikan perusopinnot kahdella vaihtoehtoisella tavalla. Vaihtoehto A on teoreettisempi kuin vaihtoehto B ja sitä suositellaan niille, jotka aikovat jatkaa matematiikan opintoja ja suorittaa matematiikan aineopintokokonaisuuden. Myös vaihtoehdon B kautta voi jatkaa aineopintoihin, mutta se ei tarjoa yhtä vankkaa teorian ymmärrystä.

    joko
    MATP121
    MATP311
    MATP312
    MATA116
    MATP/Axxx
    Vaihtoehto A
    Lineaarinen algebra ja geometria 1
    Johdatus reaalifunktioihin
    Raja-arvot ja jatkuvuus
    Derivaatta ja integraali A
    Valinnaisia MATP/MATA-tasoisia kursseja

    6
    5
    5
    5
    4
    Yhteensä vähintään25
    tai
    MATP121
    MATP153
    MATP162
    MATP163
    MATP/Axxx
    Vaihtoehto B
    Lineaarinen algebra ja geometria 1
    Approbatur 1B
    Approbatur 2A
    Approbatus 2B
    Valinnaisia MATP/MATA-tasoisia kursseja

    6
    4
    5
    5
    5
    Yhteensä vähintään25

    Matematiikan perus- ja aineopinnot sivuaineena, 60 op
    Matematiikan perusopintokokonaisuus sisältäen kurssin Raja-arvot ja jatkuvuus25
    MATA116
    MATA117
    MATA113
    MATA251
    MATA252
    lisäksi
    Derivaatta ja integraali A
    Derivaatta ja integraali B
    Analyysi 3
    Vektorifunktioiden analyysi 1A
    Vektorifunktioiden analyysi 1B
    Valinnaisia MATA-tason kursseja
    5
    5
    5
    5
    5
    10
    Yhteensä vähintään60

    Valinnaisiksi opinnoiksi hyväksytään Todennäköisyyslaskenta. Katso suosituksia valinnaisiksi kursseiksi laitoksen www-sivuilla olevista listoista. Näistä suosituksista poikkeavista kurssivalinnoista on hyvä keskustella etukäteen matematiikan ja tilastotieteen laitoksen matematiikan puolen opintoneuvojan kanssa.

    Syventäviin opintoihin jatkaville suositellaan tässä vaihtoehdossa samanlaista kokonaisuutta kuin matematiikan pääaineopiskelijoille ­kuitenkin laajuudeltaan 60 op ja ilman kandidaatintutkielmaa.

    Perusopinnoista ja aineopinnoista voidaan antaa erilliset merkinnät.

    4.3.2 Miksi tietotekniikan opiskelijan kannattaa opiskella matematiikkaa?

    Aluksi voisi kuvitella, ettei perustietotekniikkaan kovin paljoa matematiikkaa tarvita. Mutta ehkei asia ole ihan näin yksinkertainen. Matemaattisen ajattelun hallinta antaa hyvät eväät tulla taitavaksi ohjelmoijaksi - myös laaja-alaisesti tarkasteltuna. Perinteinen ohjelmistotuotanto jakaa ohjelmistokehityksen työtehtävät eri vaiheisiin suunnittelusta toteutukseen ja ylläpitoon. Kuhunkin vaiheeseen tarvitaan eri rooleissa olevia tekijöitä ja henkilöitä. Tällainen työskentelytapa on kuitenkin tarkoitettu erittäin laajojen ohjelmistokehityshankkeiden hallinnan tueksi. Monissa tapauksissa saman ohjelmistotuotteen voikin saada aikaan ketterämmin tiivistämällä ja fokusoimalla tekemistä varsinaisen (ohjelmisto vrt. matemaattisen) ongelman ratkaisemisen ympärille. Näin toimien ei ohjelmistotuotantoa sitten tarvitsekaan ulkoistaa esimerkiksi Intiaan, vaan tuote voidaan tehdä suoraan siellä, missä on paras ymmärrys sen sisällöstä (eli sille asetetuista vaatimuksista).

    Seuraavassa muutamia esimerkkejä siitä, missä matematiikka auttaa ohjelmoijaa:

    Tietokonegrafiikka ja lineaarikuvaukset

    Otetaanpa esimerkiksi nykyaikainen tietokonepeli, jossa hahmot liikkuvat 3-ulotteisessa maailmassa. Perusongelmahan on tuoda 3-ulotteisen maailman kohteet kuvaruudun 2-ulotteiselle pinnalle niin että katsojasta kuva näyttää 3-ulotteiselta. Tähän tarvitaan ainakin perspektiivimuunnosta, kuvan kiertoa, siirtoa ja projisiointia. Lineaarialgebraa käsittelevällä kurssilla tutustutaan lineaarikuvauksiin, joilla mm. kuvan kierto voidaan tehdä. Kuvan siirtoa lineaarikuvauksella ei määritelmän mukaan saadakaan aikaiseksi. Mutta siirtymällä yhtä ulottuvuutta ylemmäksi 4-ulotteiseen avaruuteen voidaankin kaikki tarvittavat kuvamuunnokset tehdä lineaarikuvauksina tai kuvauksia sopivasti yhdistelemällä vain yhtenä kuvauksena. Lineaarikuvaus taas voidaan esittää matriisien kertolaskuna. Näin nykyisten grafiikkakorttien yksi tärkeimmistä tehtävistä onkin suorittaa erittäin nopeasti 4x4 matriisien kertolaskuja.

    Todistaa ja ohjelmoida

    Kuuluisa hollantilainen tietoteknikko Edsger W. Dijkstra perusteli vuonna 1973 artikkelissaan "Programming as a discipline of mathematical nature", kuinka ohjelmointi on hyvin lähellä matematiikasta tuttua väittämien ja lauseiden todistamista. Ensialkuun tämä väite vaikuttaa perin oudolta, mutta pohditaanpa sitä hiukan.

    Kun matemaatikko todistaa väitteen, ei hän suinkaan kirjoita yhdeltä istumalta kaunista, loogisesti etenevää todistusta. Hänellä on kyllä varmasti näkemys siitä, mitä tavoitella ja miten, mutta työstäminen on sitten vain tehtävä. Alkutilasta, aksioomista ja jo todistetuista lauseista lähtien, lemma lemmalta, vaihe vaiheelta, lopullinen todistus muotoutuu. Välillä voidaan ajautua umpikujaan, mutta sieltähän pääsee pois peruuttamalla. Välillä tilanne voi näyttää mahdottomalta, mutta silloin tarvitaankin intuitiota ja kokeilunhalua.

    Kuinka ohjelmoija sitten ohjelmoi? Hänellä on näkemys siitä, mitä ohjelman pitäisi tehdä. Niinpä hän alkutilasta, syöttötiedoista ja jo toteutetuista kirjastoista lähtien, aliohjelma aliohjelmalta, vaatimus vaatimukselta, ohjelmoi lopullisen ohjelman. Hän toimii samalla tavalla kuin matemaatikko todistaessaan!

    Onko todistamisella ja ohjelmoinnilla sitten muuta yhteistä kuin toimintatapa? Toki on, sillä molemmat vaativat kykyä hahmottaa suuria, hankalasti ymmärrettäviä kokonaisuuksia ja osata jakaa ne pienenpieniin, helposti ymmärrettäviin osakokonaisuuksiin, joiden käsittelyn hallitsemme. Kasaamalla noita osakokonaisuuksia yhteen tunnistaen niiden ominaisuudet muodostuu niin ohjelma kuin todistus.

    Yleistäminen ja analyysi sekä topologia

    Sekä matematiikassa että ohjelmoinnissa pyritään löytämään mahdollisimman yleinen ratkaisu. Matematiikassa se on lause, joka kattaa tietyssä mielessä kaikki vastaavat tapaukset. Esimerkiksi tulos: "sini-funktio saa kaikki arvot -1:n ja 1:n välillä" ei ole ollenkaan niin vahva ja käyttökelpoinen tulos kuin: "jatkuva funktio saa suljetulla välillä kaikki mahdolliset välin päätepisteiden väliset arvot". Jälkimmäisestä seuraa edellinen. Ohjelmoinnissa on järkevämpää tehdä ohjelma, joka samalla kykenee hoitamaan sekä miesten 10-ottelun pistelaskennan että naisten 7-ottelun pistelaskennan kuin tekemällä kaksi täysin erillistä ohjelmaa.

    Yleistäminen vain on aloittelevalle ohjelmoijalle varsin vaikea tehtävä. Siksi yleistämistä pitääkin harjoitella mahdollisimman paljon. Matematiikka tarjoaa tämän harjoitteluun oivan apuvälineen. Käytännön ohjelmat ovat niin laajoja, ettei yleistämistä ehdittäisi kovin usein harjoitella. Matemaattisessa analyysissä tai topologiassa on visuaalisesti kuvattavia pikkuongelmia, joille voidaan löytää esimerkiksi useampi-ulotteisia yleistyksiä tai - kuten edellisessä sini-esimerkissä- ne ehdot, jotka ovat ongelman kannalta oleellisia. Matematiikkaa ei pidäkään ajatella kokoelmana lauseita ja määritelmiä, jotka pitää osata ulkoa, vaan erinomaisena harjoittelualustana ajattelun kehittämiseen.

    Yleistämään kykenevä henkilö pystyy tekemään ohjelmia, jotka koostuvat Osista, joissa asiakkaiden muuttuvat vaatimukset on helpompi huomioida kuin sellaisissa ohjelmissa, jotka ovat alun perin tarkoitettu vain yhden ongelman ratkaisemiseen. Samoin yleistykseen kykenevä henkilö pystyy muodostamaan itselleen työkalulaatikon, eli kirjaston komponentteja, joiden avulla seuraavat ohjelmat ovat kilpailijoita nopeammin koostettavissa.

    Algoritmit ja laskettavuus

    Usein aloittelija kuvittelee, että pelkkä tietokoneen tehon nostaminen riittää tekemään hitaista ohjelmista nopeita. Valitettavasti asia ei ole näin. On paljon tehtäviä, jotka voidaan osoittaa vaihtoehtojen määrältään niin vaativiksi, ettei mikään käytettävissä oleva teho riitä tehtävien ratkaisemiseksi kaikki vaihtoehdot kokeilemalla. Tyypillisiä tällaisia tehtäviä ovat esimerkiksi optimaalisen lukujärjestyksen laatiminen tai edullisimman jakeluauton reitin löytäminen. Molemmat ongelmat voidaan osoittaa ekvivalentiksi ns. kauppamatkustajaongelman http://en.wikipedia.org/wiki/Traveling_salesman_problem kanssa. Vastaavasti kauppamatkustajaongelmasta voidaan osoittaa, että sen "raakavoimaratkaisu" on aikavaativuudeltaan eksponentiaalinen, eli käytännössä jos käsiteltävän aineiston koko kasvaa, niin tehtävää ei voida enää tietokoneella ratkaista.

    Yksinkertaisempiinkin ongelmiin, kuten esimerkiksi lajitteluun, on helppo keksiä ratkaisuja, joilla esim. 1000 alkion lajitteluun tarvitaan jo miljoona operaatiota. Kun vastaavasti paremmalla algoritmilla 1000 alkiota voidaan järjestää 10000 operaatiolla. Eli 100-kertainen ero nopeudessa on kallis paikattavaksi konetehoa nostamalla. Konetehohan nousee Mooren lain mukaan 18 kuukauden välein kaksinkertaiseksi.

    Algoritmien analysointiin ja oikeaksi todistamiseen tarvitaan matematiikkaa. Luonnollisesti kaikkien ei tarvitse täysin osata analysoida algoritmien kompleksisuutta, mutta jokaisen on osattava tunnistaa karkea suuruusluokka käyttämilleen algoritmeille. Ohjelma on vähintään yhtä hidas kuin sen hitain osa.

    Testaaminen ja kombinaatiot

    Miksi nykyiset ohjelmat ovat niin epäluotettavia? Syynä ovat väärät ohjelmointitavat ja sen myötä puutteellinen testaaminen. Ohjelman koon kasvaessa erilaisten kombinaatioiden määrä kasvaa. Pitää olla todella kurinalaista ajattelua, jotta pystyy keksimään kaikki mahdolliset ja mahdottomat asiat, jotka pitää testata. Lisäksi pitäisi pystyä todistamaan, että testitapaukset ovat kattavia mutta ettei niissä ole turhaa päällekkäisyyttä. Taas hyvä matemaattinen, aina epäilemään opetettu ajattelutapa auttaa tässä löytämään oikeita testitapauksia. Matemaatikko koosti todistuksensa jo todistetuista osatuloksista. Aivan vastaavasti ohjelmoijan on testattava osakokonaisuuksia alusta alkaen ja mieluummin jo ennen osakokonaisuuksien tekoa määriteltävä niiden testitapaukset.

    Matemaattinen formalismi

    Kun tietotekniikassa mennään hieman pitemmälle, lausutaan asiat aivan samankaltaisella formaalilla kielellä, jota matematiikassa käytetään. Siksi matemaattisen merkintätavan tunteminen jo etukäteen helpottaa asioiden seuraamista. Toisaalta työ ei saa mennä liian kaavamaiseksi - luomisen ilo on aina säilytettävä.

    Perinteisemmät matematiikkaa vaativat ongelmat

    On luonnollista, että esimerkiksi teollisuudessa mahdollisten ohjauslaitteiden suunnittelijoiden pitää ymmärtää miten massoja voidaan liikutella ja hallita. Painavaa koneen osaa ei voidakaan pysäyttää hetkessä sanomalla "seis". Tarvitaan fysiikkaa, ja sitä kautta helposti numeerista matematiikkaa.

    Simulointia ja optimointia on oikeastaan mahdotonta edes kuvitella ilman erittäin vahvaa numeerisen analyysin osaamista.

    Tietoliikenne perustuu hyvin pitkälle signaalinkäsittelyyn, joka taas perustuu mm. Fourier-sarjoihin ja muunnoksiin. Tietoturva ja salaus pohjautuvat algebraan ja suurien alkulukujen käyttöön. Hahmontunnistuksen olennaisena osana ovat kehittyneet tilastolliset menetelmät. Tiedonlouhinnan ja neurolaskennan opetusalgoritmit hyödyntävät erilaisia optimointimenetelmiä. Myös tietoliikenneverkkojen hallinta nojautuu niiden toiminnan optimointiin niin operaattorin kuin asiakkaan kannalta.

    4.3.3 Tietoteknikon menetelmäopintokokonaisuus 30 op

    Tietoteknikon menetelmäopintokokonaisuus koostuu pakollisista matematiikan opintojaksoista, monitieteellisestä pelikehitysopintojaksoista, sekä vähintään perustasoisista opintojaksoista, jotka tukevat esimerkiksi pelikehittäjän opintoja. Tällaisia opintojaksoja ovat esimerkiksi fysiikan ja elektroniikan, tilastotieteen, musiikkiteknologia, luovan kirjoittamisen, psykologian ja kognitiotieteen, digitaalisen kulttuurin ja kuvankäsittelyn tai matematiikan opinnot. Kurssitarjonta vaihtelee lukuvuosittain, joten ajankohtaisin tieto järjestettävistä kursseista kannattaa tarkistaa Korpista tai suoraan eri ainelaitoksilta.Opintokokonaisuuden sisältö sovitaan yhdessä opintoneuvojan kanssa ja kirjataan henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan (HOPS).

    Pakolliset matematiikan opinnot
    • MATP101 Johdatus matematiikkaan, 2-5 op
    • MATP152 Approbatur 1A, 4 op TAI MATP121 Lineaarinen algebra ja geometria 1, 6 op
    • MATP170 Approbatur 3, 5 op

    Pakollinen monitieteellinen pelikehitysopintojakso
    • HTKA112 Pelin lumo, 5 op tai vastaava (esim. TIEA219 Pelisuunnittelu, 5 op)

    Esimerkiksi valinnaisesti 13-15 op seuraavien alojen vähintään perusopintotasoisia opintoja
    • Fysiikan ja elektroniikan opintoja
    • Tilastotieteen opintoja
    • Musiikkiteknologian opintoja
    • Luovan kirjoittamisen opintoja
    • Psykologian ja kognitiotieteen opintoja
    • Digitaalisen kulttuurin ja kuvankäsittelyn opintoja
    • Matematiikan alan opintoja, esimerkiksi
      • MATP180 Symbolinen laskenta, 2 op
      • TILA121 Todennäköisyyslaskenta, 5 op

    Taulukko 4.13: Tietoteknikon menetelmäopintokokonaisuuden rakenne

    4.3.4 Kauppakorkeakoulun tarjoamat sivuaineet

    Kaikki Jyväskylän yliopiston tutkinto-opiskelijat voivat suorittaa vapaasti seuraavia sivuainekokonaisuuksia:

    Huomio! Vaikka Rahoituksen sekä Alue- ja ympäristötalouden opintokokonaisuudet ovat niin sanottuja vapaita opintokokonaisuuksia, niin kokonaisuuksille on kuitenkin ilmoittauduttava Korppi-opintotietojärjestelmän kautta. Lisätietoja ilmoittautumisesta löytyy kansantaloustieteen WWW-sivustolta osoitteesta https://www.jyu.fi/jsbe/ktt.

    4.3.5 Fysiikka ja elektroniikka

    Fysiikan alalla voi sivuaineopintoina suorittaa kaikille vapaat fysiikan ja elektroniikan perusopintojen ja aineopintojen sekä fysiikan, elektroniikan, soveltavan fysiikan ja teoreettisen fysiikan syventävien opintojen opintokokonaisuudet. Lisätietoa matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan opinto-oppaassa: http://opinto-opas.jyu.fi/science/2012/opas/html/?id=Fysiikka_ja_elektroniikka

    4.3.6 Koulutusteknologiaa opiskelevien sivuaineopinnot

    Aineenopettajankoulutus

    Kaikki koulutusteknologian aineenopettajankoulutuksessa opiskelevat suorittavat ensimmäisenä sivuaineenaan opettajan pedagogiset opinnot. Ko. opinnot antavat laissa määrätyn (asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista 865/2005) muodollisen kelpoisuuden opetustehtäviin. Opettajan pedagogiset opinnot (60 op) jakautuvat perus- ja aineopintoihin.

    Pedagogisten opintojen suorittamisessa on pieniä eroja sen mukaan onko opiskelija valittu koulutukseen ns. suoravalinnassa eli jo tietotekniikan opintoihin hakeutuessa, vai onko opiskelija hakeutumassa aineenopettajankoulutukseen vasta opintojen myöhemmässä vaiheessa:

    Haku ja ilmoittautuminen opettajan pedagogisiin aineopintoihin on vuosittain joulu-tammikuussa ja soveltuvuuskoe (ei suoravalituilla) helmikuussa. Hakuvaiheessa on kaikilla hakijoilla oltava suoritettuina vähintään 50 op pääaineen opintoja sekä edellä mainitut opettajan pedagogiset perusopinnot (25 op) tai kasvatustieteen ja/tai aikuiskasvatuksen perusopintoja 15 op (riippuen hakuväylästä). Kasvatustieteen ja aikuiskasvatustieteen perusopinnot (10 op) täydennetään opintokokonaisuudeksi opettajankoulutuslaitoksen ohjeiden mukaan valintaa seuraavana keväänä.

    Opettajan pedagogiset aineopinnot on mahdollista korvata aikuiskouluttajan pedagogisilla opinnoilla (APO), joihin on haku ja valintakoe erikseen huhti-toukokuussa. Lisätietoja APO-opinnoista löytyy kasvatustieteen laitoksen www-sivuilta os. https://www.jyu.fi/edu/laitokset/kas/apo. Myös ammatilliset opettajan pedagogiset opinnot antavat saman opettajankelpoisuuden. Haku ammatillisiin opettajan pedagogisiin opintoihin on vuosittain tammikuussa. Lisätietoja ammatillisista opettajan pedagogisista opinnoista löytyy ammatillisten  opettajakorkeakoulujen yhteishaun www-sivuilta os. https://www.opekorkeahaku.fi/opehaku/.

    Toisen sivuaineen aineenopettajaksi opiskelevat voivat valita vapaasti, mutta työllistymisen kannalta sivuaineeksi suositellaan perus- ja aineopintoja (25+35 op) jostakin koulussa opetettavasta aineesta, esimerkiksi matematiikasta, fysiikasta tai kemiasta. Lisää vaihtoehtoja löytyy yliopiston opetustarjonnasta. Huomaa kuitenkin, että osaan sivuainevaihtoehdoista on erillinen sivuainehaku, jossa hakuajat vaihtelevat oppiaineittain.

    Sivuaineen aineopintokokonaisuus antaa opettajankelpoisuuden myös sivuaineeseen. Opintokokonaisuus tulee tällöin suorittaa ko. aineen opettajankoulutuslinjan opintovaatimusten mukaisesti. Kaikkiin yliopistossa tarjolla oleviin sivuainevaihtoehtoihin ei ole kuitenkaan mahdollisuutta saada opettajankelpoisuutta omassa yliopistossa.

    Kouluttajaksi suuntaavat

    Koulutusteknologian kouluttajiksi suuntaaville (ilman aineenopettajankelpoisuutta) ensimmäiseksi sivuaineeksi suoritetaan kasvatustieteen ja aikuiskasvatustieteen tai erityispedagogiikan perusopinnot (25 op). Toisen sivuaineen (25 op) voi valita vapaasti; sivuaineeksi sopii esimerkiksi viestintä, musiikkitiede, ympäristötiede ja -teknologia, elektroniikka, tilastotiede, kansantaloustiede, psykologia, liiketoimintaosaamisen perusteet tai vieraan kielen opinnot. Lisää sivuainevaihtoehtoja löytyy yliopiston opetustarjonnasta. Huomaa kuitenkin, että osaan sivuainevaihtoehdoista on erillinen sivuainehaku, jossa hakuajat vaihtelevat oppiaineittain.

    4.4 Kieli- ja viestintäopinnot tietotekniikan LuK-tutkinnossa

    Informaatioteknologia on kansainvälinen ala. Hankkimalla vahvat ja monipuoliset kieli- ja viestintätaidot edistät sekä sijoittumistasi työmarkkinoille että työskentelyä monikulttuurisessa työyhteisössä kotimaassa ja ulkomailla.

    Yliopiston kielikeskus tarjoaa sinulle oman alasi kannalta tarpeelliset kieli- ja viestintäopinnot, jotka tiedekunta on määritellyt osaksi tutkintoasi. KIEVIE-opintojen tarkoituksena on tukea opiskeluasi ja antaa valmiuksia työelämässä tarvittavaan äidinkieliseen ja vieraskieliseen viestintään. Saat ohjausta myös opiskelutaitojen ja itseohjatun opiskelun kehittämiseen - ne luovat pohjaa elinikäiselle kielenoppimiselle. Kielikeskuksen verkkosivusto Kielikompassi https://kielikeskus.jyu.fi/ auttaa sinua kieli- ja viestintäopintojen suunnittelussa. Sivustolta saat myös tietoa eri kielten opetuksesta ja verkkotyöskentelystä, itsenäisestä kielenoppimisesta ja verkkomateriaalien käytöstä. Suosittelemme, että laadit itsellesi kieli- ja viestintäopintojen opiskelusuunnitelman kokonais-HOPSin rinnalle ja pohdit siinä omaa oppimistasi, arvioit kielitaitoasi ja tavoitteitasi kielenoppimiselle sekä suunnittelet kielenoppijanpolkuasi omista lähtökohdistasi ja muita opintojasi tukevaksi.

    Valtioneuvoston asetus yliopiston tutkinnoista määrää kieli- ja viestintäopintojen suorittamisesta seuraavasti: opiskelijan tulee alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoittaa saavuttaneensa oman alan kannalta tarpeellisen suomen ja ruotsin kielen taidon (laki 424/2003 ja asetus 481/2003) sekä vähintään yhden vieraan kielen sellaisen taidon, joka mahdollistaa oman alan kehityksen seuraamisen ja kansainvälisessä ympäristössä toimimisen.

    Luonnontieteiden kandidaatin tutkintoosi kuuluu vähintään 10 opintopisteen laajuiset kieli- ja viestintäopinnot, joihin on sisällyttävä äidinkielen viestinnän, toisen kotimaisen ja vieraan kielen opintoja. Maisterin tutkintoon ei ole määritelty pakollisia kieli- ja viestintäopintoja. Valinnaisia opintoja voit suorittaa oman mielenkiintosi mukaan joko kotimaisten kielten tai vieraiden kielten opinnoilla. Kahden vieraan kielen taidon hankkimista suositellaan kaikille, mutta etenkin opiskelijoille, jotka tähtäävät kansainvälisiin tehtäviin. Ylimääräiset kieliopinnot ovat suositeltavia – valitse kurssisi siten, että saat mahdollisimman monipuolisen viestintätaidon ja aseta tavoitteesi työelämän vaatimuksia vastaaviksi.

    Kielikeskuksen kaikille kursseille ilmoittaudutaan Korppi-opintotietojärjestelmässä. Kurssille ilmoittautuminen on vahvistettava, ja Korppi muistuttaa ilmoittautuneita vahvistamisesta. Korppi poistaa ilmoittautuneiden joukosta ne, jotka eivät ole vahvistaneet ilmoittautumistaan. Jos ryhmä on vahvistamisen jälkeenkin täynnä ja olet varasijalla, tule ensimmäiseen tapaamiseen katsomaan olisiko ryhmässä kuitenkin tilaa.

    Luonnontieteiden kandidaatin (LuK, tietotekniikka) tutkintoon kuuluvat kieli- ja viestintäopinnot 10 op
    • Äidinkielen viestintä (puhe- tai kirjoitusviestintä), 2 op
    • Toinen kotimainen kieli, 2 op
    • Vieras kieli, 2 op
    • Valinnaiset viestinnän opinnot, 4 op (suositellaan integroituja puhe- ja kirjoitusviestinnän kursseja)

    Taulukko 4.14: Luonnontieteiden kandidaatin tutkinnoon kuuluvat pakolliset kieli- ja viestintäopinnot

    4.4.1 Äidinkielen viestintä (2 op)

    Äidinkielen viestinnän opinnot voit suorittaa erityisesti IT-alan opiskelijoille suunnatuilla tai kaikkien tiedekuntien opiskelijoille tarkoitetuilla kirjoitus- ja/tai puheviestinnän kursseilla. Kurssi XYHI001 Viestintätaidot IT-alalla tukee opintojesi alkuvaihetta ja oppimistaitojesi kehittymistä. Kandidaattiseminaariin integroitu XYHI002 Äidinkielen tiedeviestintä IT-alalla -kurssi tukee seminaarityöskentelyä ja tutkielmasi valmistumista. Opintojesi alkuvaiheessa voit opiskella kirjoitusviestintää myös IT-alalle suunnatulla kurssilla XKV0701 Kirjoitusviestinnän perusteet informaatioteknologian opiskelijoille.

    Äidinkielen kirjoitus- ja puheviestinnän opinnot ovat sopivia valinnaisia opintoja. Voit valita niitä omien kehittymistarpeidesi mukaan. Esimerkiksi jos haluat monipuolistaa kirjallista ilmaisuasi, voit suorittaa Kirjoituskurssin (XKVX001). Jos haluat varmuutta esiintymiseesi, niin valitse Esiintymisvarmuuden kehittämisen kurssi (XPV0024) tai Esiintymistaidon kurssi (XPV0015).

    Maisterivaiheen opiskelijoille suunnattu XYHI003 Työelämän viestintätaidot IT-alalla -kurssi kehittää työelämässä tarvitsemiasi viestintätaitoja. Kurssi XYHI004 Projektiviestintä IT-alalla on integroitu opintojaksoon TIES405, ja kurssilla harjoitellaan projekteihin liittyvää viestintää.

    Kirjoitusviestinnän ja puheviestinnän kursseista löydät lisätietoa Korpista ja Kielikompassista. Äidinkielen viestinnän opinnot on hyvä aloittaa jo ensimmäisenä opiskeluvuonna.

    Esimerkkejä äidinkielen kirjoitus- ja puheviestinnän opetustarjonnasta

    Kirjoitusviestintä
    Puheviestintä
    • XKV0701 Kirjoitusviestinnän perusteet informaatioteknologian opiskelijoille, 2 op
    • XKVX006 Tieteellisen kirjoittamisen perusteet, 2-3 op
    • XKV0201 Kirjoitusviestinnän perusteet, 3 op
    • XKV0024 Kielenhuollon luennot, 3 op
    • XKVX003 Tieteellinen kirjoittaminen (maisteritaso), 3 op
    • XKVX001 Kirjoituskurssi, 2-3 op
    • XKVX002 Työelämän tekstitaidot, 4 op

    • XPV0018 Puheviestinnän perusteet, 2 op
    • XPV0011 Neuvottelu- ja kokoustaito, 4 op
    • XPVX006 Ohjausviestintä, 3 op
    • XPV0012 Äänenkäytön kurssi, 3 op
    • XPV0024 Esiintymisvarmuuden kehittäminen, 3 op
    • XPV0015 Esiintymistaito, 3 op
    • XPV0021 Työelämäviestintää monikulttuurisessa ryhmässä, 3 op
    • XPVX002 Työhyvinvointia vuorovaikutuksesta, 3 op
    • XPVX003 Työelämän viestintätaidot, 3 op
    • XPVX005 Esimiehen vuorovaikutusosaaminen, 4 op

        Kirjoitus- ja puheviestintä
    • XYHI001 Viestintätaidot IT-alalla, 2 op
    • XYHI002 Äidinkielen tiedeviestintä IT-alalla, 2 op (kandidaattiseminaarin yhteydessä)
    • XYHI003 Työelämän viestintätaidot IT-alalla, 3-4 op
    • XYHI004 Projektiviestintä IT-alalla, 3 op(integroitu TIES405-opintojaksoon)

    4.4.2 Toinen kotimainen kieli (2 op)

    Toisen kotimaisen kielen kirjallisen ja suullisen taidon opintojakso suoritetaan kurssilla XRU0702/0703 Akademisk svenska / skriftlig, muntlig (2 op). Kurssin tavoitteena on että opiskelija oppii käyttämään kieltä arkipäivän ja työelämän vaatimissa tilanteissa, pystyy kirjoittamaan ja keskustelemaan omaan alaansa liittyvistä kysymyksistä ja laatimaan ammattialaltaan kirjallisen ja suullisen esityksen. Kurssin läpäistyään opiskelija on suorittanut myös valtionhallinnon virkamiehiltä vaadittavan kielitutkinnon. Ruotsin opinnot suositellaan suoritettaviksi toisena opiskeluvuonna.

    Mikäli ruotsin kielen taitosi on jostain syystä ruostunut, voit parantaa kielitaitoasi valmentavilla kursseilla joko verkko-opintoina kursseilla XRU0008 Nätfräsch ja XRUX009 Hjälpis tai kontaktiopetukseen perustuvilla kursseilla XRUX005 Ruotsin kielen valmentava kurssi 1 ja XRUX006 Ruotsin kielen valmentava kurssi 2. Esiintymisvarmuutta ruotsin kielen puhumiseen voit hankkia kurssilla XYHX005 Våga tala, 2 op. Valinnaiset kurssit on tarkoitettu opiskelijoille, jotka haluavat syventää ruotsin kielitaitoaan ja samalla tutustua ruotsalaiseen yhteiskuntaan ja pohjoismaiseen kulttuuriin.

    Ruotsin kielen opintojen eteneminen:
    Ruotsin valmentavat
    kurssit (1.-2. vuosi)
    Akademisk svenska /
    skriftlig, muntlig
    (2. vuosi)
    Valinnaiset kurssit
    XRUX005, 3 op
    XRUX006, 3 op
    XRUX008, 2 op
    XRUX009, 2 op
    XYHX005, 2 op

    XRU0702/0703, 4 op
    XRUT001 Business-kulturen i Norden, 4 op
    XRUX013 Kirjoitusviestintä, ruotsin kieli, 2-3 op
    XRUX010 Prata svenska, 2 op

    Taulukko 4.15: Ruotsin kielen opintojen eteneminen

    4.4.3 Vieraan kielen opinnot (2 op), esimerkkinä englannin kieli

    Tutkintoosi kuuluu myös vähintään yhdestä vieraasta kielestä sellainen taito, joka mahdollistaa oman alasi kehityksen seuraamisen ja kansainvälisessä ympäristössä toimimisen. Useimmiten opiskelijat suorittavat vieraan kielen opinnot englannin kielessä. Mikäli vieras kielesi koulussa on jokin muu kuin englanti, niin ota yhteyttä asianomaisen kielen lehtoriin kielikeskuksessa ja sovi hänen kanssaan opintojen suorittamisesta.

    Englannin kielen tutkintoon vaadittavat opinnot voi suorittaa joko XENI001 Academic Reading tai XENI003 Communication Skills -kurssilla. Academic Reading -kurssi perehdyttää sinua käyttämään eri lukustrategioita ja tekniikoita, joita tarvitset lukiessasi oman alasi tieteellistä tekstiä. Opit myös kriittisen lukemisen perusteita sekä oman alasi tieteellistä sanastoa. Vaikka työkielenä Academic Reading -kursseilla onkin englanti, varsinaisesti suullista kielitaitoasi voit harjoittaa XENI003 Communication Skills -kurssilla.

    XENI001
    Academic Reading
    (1. vuosi), 2 op
    ja/tai
    XENI003
    Communication Skills
    (1–2. vuosi), 3 op
    lisäksi
     
    Valinnaiset
    englannin kielen opinnot
     

    Taulukko 4.16: Englannin kielen opintojen eteneminen

    Pakollisen englannin kielen kurssin lisäksi voit suorittaa erilaisia valinnaisia kursseja oman mielenkiintosi mukaan, olipa kyseessä sitten tutkimus- tai työelämäviestinnän taitoihin perehdyttävät kurssit (esim. Professional Reporting, Career Communication in Finnish and English, Meeting the Media) tai kulttuurienväliseen viestintään painottuvat opintojaksot (esim. Big and Small Talk about Finland) tai oppimistaitoihin keskittyvät kurssit (esim. E-Learning Modules). Lisätietoja kursseista löydät Kielikompassista https://kielikeskus.jyu.fi/

    4.4.4 Valinnaiset viestintäopinnot (4 op)

    Pakollisten kieli- ja viestintäopintojesi lisäksi kandidaatin tutkintoosi kuuluu valinnaisia viestinnän opintoja, joiksi suositellaan suoritettavaksi integroituja puhe- ja kirjoitusviestinnän kursseja.

    4.4.5 Tutkinnon vapaavalintaiset opinnot

    Valinnaisiksi opinnoiksi käyvät myös kieli- ja viestintäopinnot. Kursseja voit suorittaa sen mukaan mitä taitoja ja osaamista haluat kehittää:

    Kielikeskus järjestää kontaktiopetusta 15 kielessä - valitse kurssisi siten, että saat tukea yliopisto-opintoihisi ja työelämän vaatimuksia vastaavan monipuolisen kieli- ja viestintätaidon.

    Opintoasioissa ja kieliopintojen suunnittelussa voit ottaa yhteyttä suunnittelija Ulla Lautiaiseen, s-posti ulla.lautiainen@jyu.fi.

    4.4.6 Ulkomailla suoritetut kieliopinnot

    Yliopiston kielikeskus myöntää ulkomailla opiskelusta kieliopintojen korvaavuuksia seuraavasti: mikäli opiskelija suorittaa vaihtokohteessa kohdemaan kielellä oman alansa opintoja, hänelle korvataan vapaavalintaisia kieliopintoja opiskelujakson kestosta riippuen enintään 8 opintopistettä. Jos taas opiskelija suorittaa kohteessa muulla kuin kohdemaan kielellä (esim. englannin kielellä Alankomaissa) oman alansa opintoja vähintään 5 kk:n ajan, korvataan enintään 4 opintopistettä vapaavalintaisia kieliopintoja. Jos opiskelija suorittaa vaihtokohteessa erillisiä kielikursseja, hän voi saada niistä korvaavuuksia opintojen sisällön, laajuuden ja vaativuuden mukaisesti. Kieliopintojen korvaavuuksista on sovittava aina erikseen kielikeskuksen kanssa. Korvaavuuksien saamiseksi opiskelijan on täytettävä kielikeskuksen korvaavuushakulomake. Liitteeksi tarvitaan todistus vaihtokaudesta ja suoritetuista opinnoista. Kieliopintojen korvaavuushakulomake ja tarkempia ohjeita kielikorvaavuuksista: https://kielikeskus.jyu.fi/ohjeita/kielikeskuksen-tentit-ja-korvaavuudet/hyvaksiluku.

    4.5 Luonnontieteiden kandidaatti (LuK) - matemaattiset tieteet

    Matemaattisten tieteiden kandidaatintutkinnossa suoritetaan sekä tietotekniikan että matematiikan perus- ja aineopintojen ydinprofiilia vastaavat opinnot. Tutkinnon pääaineena suoritetaan joko tietotekniikka tai matematiikka ja sivuaineena matematiikka tai tietotekniikka sekä tilastotiede. Matemaattisten tieteiden LuK-tutkinto antaa maisteriopintovalmiudet tietotekniikan, matematiikan ja tilastotieteen FM-opintoihin. Syksyllä 2012 opinnot voivat  aloittaa joko tietotekniikan tai matematiikan ja tilastotieteen valintayksiköiden perusvalinnan kautta hyväksytyt opiskelijat, joilla katsotaan olevan edellytykset ja motivaatio suorittaa vaaditut opinnot.

    4.5.1 Osaamistavoitteet

    Tutkinnon yleisenä osaamistavoitteena on kyky matemaattisen ja tilastotieteellisen perusosaamisen soveltamiseen käytännön luonnontieteellis-teknisten ongelmien esittämiseen ja ratkaisemiseen tietoteknisiä menetelmiä hyödyntämällä.

    Tieto: Hallitsee laaja-alaiset ja edistyneet matematiikan, tilastotieteen ja tietotekniikan tiedot, joihin liittyy teorioiden, keskeisten käsitteiden, menetelmien ja periaatteiden kriittinen ymmärtäminen ja arvioiminen. Ymmärtää eri tieteenalojen kattavuuden ja rajat. Opiskelija omaa

    Työskentelytapa ja soveltaminen (taito): Hallitsee edistyneet taidot, jotka osoittavat asioiden hallintaa, kykyä soveltaa ja kykyä luoviin ratkaisuihin, joita vaaditaan matemaattisten tieteiden alalla monimutkaisten tai ennakoimattomien ongelmien ratkaisemiseksi. Opiskelija omaa

    Vastuu, yrittäjyys: Kykenee työskentelemään itsenäisesti matemaattisia tieteitä edellyttävissä asiantuntijatehtävissä. Kykenee päätöksentekoon ennakoimattomissa toimintaympäristöissä. Omaa perusedellytykset toimia matemaattisia tieteitä soveltavana itsenäisenä yrittäjänä. Opiskelija omaa

    Arviointi: Kykenee vastaamaan oman osaamisensa arvioinnin ja kehittämisen lisäksi yksittäisten henkilöiden ja ryhmien kehityksestä. Kykenee arvioimaan yksittäisten henkilöiden ja ryhmien toimintaa. Kykenee kartuttamaan oman alansa tietoja ja käytäntöjä ja/tai vastaamaan muiden kehityksestä.

    Elinikäisen oppimisen avaintaidot: Valmius jatkuvaan oppimiseen. Osaa viestiä riittävästi suullisesti ja kirjallisesti sekä alan että alan ulkopuoliselle yleisölle. Kykenee itsenäiseen kansainväliseen viestintään ja vuorovaikutukseen toisella kotimaisella ja vähintään yhdellä vieraalla kielellä.

    4.5.2 Tutkinnon rakenne

    Yhteinen matemaattisten tieteiden luonnontieteiden kandidaatin tutkinto on 180 op. Tutkinto jakautuu taulukon 4.17 mukaisesti.


    Yleisopinnot 2 op
    • ITKY100 Yliopisto-opiskelu ja opintojen suunnittelu, 2 op

    Monitieteiset
    pääaineopinnot
    - pääaineena
    tietotekniikka
    (167 op)
    Tietotekniikan perus- ja aineopinnot (laskennallisten tieteiden suuntautuminen) 70 op
    • TIEP115 Johdatus tietotekniikkaan, 3 op
    • ITKP104 Tietoverkot, 5 op
    • ITKP102 Ohjelmointi 1, 6 op
    • TIEP111 Ohjelmointi 2, 8 op
    • ITKA201 Algoritmit 1, 4 op
    • ITKA204 Tietokannat ja tiedonhallinnan perusteet, 4 op
    • TIEA211 Algoritmit 2, 4 op
    • ITKA203 Käyttöjärjestelmät, 4 op
    • TIEA207 Aineopintojen projektityö TAI TIEA304 Harjoittelu, 4 op
    • TIEA311 Tietokonegrafiikan perusteet, 5 op
    • TIEA381 Numeeriset menetelmät, 5 op
    • TIEA382 Lineaarinen ja diskreetti optimointi, 5 op
    • TIEA301 Kandidaattiseminaari, 3 op
    • TIEA302 Kandidaatintutkielma, 7 op
    • TIEA303 Maturiteetti, 0 op

    • Vapaavalintaisia ITKA-, TIEA- tai TIES-alkuisia, laskennallisesti suuntautuneita kursseja, 5 op

    Matematiikan perus- ja aineopinnot, 64 op
    • MATP101 Johdatus matematiikkaan, 5 op
    • MATP121 Lineaarinen algebra ja geometria 1, 6 op
    • MATP311 Johdatus reaalifunktioihin, 5 op
    • MATP312 Raja-arvot ja jatkuvuus, 5 op
    • MATA116 Derivaatta ja integraali A, 5 op
    • MATA117 Derivaatta ja integraali B, 5 op
    • MATA122 Lineaarinen algebra ja geometria 2, 4 op
    • MATA113 Analyysi 3, 5 op
    • MATA114 Differentiaaliyhtälöt, 4 op
    • MATA251 Vektorifunktioiden analyysi 1A, 5 op  
    • MATA252 Vektorifunktioiden analyysi 1B, 5 op
    • MATA253 Vektorifunktioiden analyysi 2A, 5 op
    • MATA221 Algebra 1A, 5 op

    Tilastotieteen opintokokonaisuus, 33 op
    • TILP100 Johdatus tilastotieteeseen, 3 op
    • MATA280 Stokastiikan perusteet, 5 op
    • TILS120 Matriisilaskenta, 4 op
    • TILA141 Tilastollinen päättely 1, 5 op
    • TILA142 Tilastollinen päättely 2, 5 op
    • TILA311 Yleistetyt lineaariset mallit 1, 4 op
    • TILS125 Yleistetyt lineaariset mallit 2, 5 op
    • TILA410 R-kurssi, 2 op

    Kieli- ja viestintä-
    opinnot 8 op
    • Äidinkielen viestintä, 2 op
    • Toinen kotimainen kieli, 2op
    • Vieras kieli (ei alkeis-/täydentäviä kursseja), 2 op
    • Vapaasti valittavia tieteellisen viestinnän opintoja, suositellaan integroituja puhe- ja kirjoitusviestinnän kursseja (ei alkeis-/täydentäviä kursseja), 2 op

    Valinnaiset
    opinnot 5 op
    Muut vapaavalintaiset opinnot.

    Taulukko 4.17: Matemaattisten tieteiden kandidaatin tutkinnon rakenne


    4.6 Filosofian maisterin (FM) tutkinto

    Alemman korkeakoulututkinnon suorittamisen jälkeen tietotekniikan laitoksella on mahdollista suorittaa filosofian maisterin tutkinto kolmen eri suuntautumisvaihtoehdon mukaisesti:

    4.6.1 Osaamistavoitteet

    Opiskelun joustavuus ja tietotekniikan tulevaisuus näkyvät kaikessa tietotekniikan laitoksen pääaineopetuksessa soveltuvin osin.

    Tieto: Hallitsee laaja-alaiset ja pitkälle erikoistuneet, valitsemaansa urapolkua vastaavat käsitteet, menetelmät ja tiedot, joita käytetään itsenäisen ajattelun ja tutkimuksen perustana. Ymmärtää tietotekniikan ja lähitieteenalojen rajapintojen tietoihin liittyviä kysymyksiä ja tarkastelee niitä ja uutta tietoa kriittisesti.

    Soveltaminen: Kykenee ratkaisemaan vaativia ongelmia tutkimus- ja innovaatiotoiminnassa hyödyntämällä tietoteknistä erikoisosaamista ja yhdistämällä sitä eri alojen tietoihin.

    Vastuu, johtaminen, yrittäjyys: Kykenee työskentelemään itsenäisesti tietotekniikan vaativissa asiantuntijatehtävissä tai yrittäjänä. Kykenee johtamaan ja kehittämään monimutkaisia, ennakoimattomia ja uusia strategisia lähestymistapoja. Kykenee johtamaan asioita ja ihmisiä.

    Arviointi: Kykenee kartuttamaan tietotekniikan vaativaa erikoisosaamista ja käytäntöjä sekä seuraamaan ja arvioimaan tietotekniikka-alan nopeaa kehitystä.

    Elinikäisen oppimisen avaintaidot: Valmius jatkuvaan oppimiseen. Osaa viestiä hyvin suullisesti ja kirjallisesti sekä alan että alan ulkopuoliselle yleisölle. Kykenee vaativaan kansainväliseen viestintään ja vuorovaikutukseen englannin kielellä.

    Maailmojen drafti.

    Kuva 13: Maailmojen drafti.

    Tietotekniikan maisteriopintojen tiedollinen kokonaisuus.

    Kuva 14: Tietotekniikan maisteriopintojen tiedollinen kokonaisuus.

    4.6.2 Tutkinnon rakenne

    Maisterin tutkinnon laajuus on 120 op. Tutkinto jakaantuu seuraavasti:

    Pakolliset syventävät opinnot
    Kaikille yhteiset opinnot:
    • TIES410  Future Internet 5 op

    Suuntautumisvaihdoehdon syventävät opinnot:
    • Syventävät opinnot 20 op (ks. suuntautumisvaihtoehtojen esittelyt)

    Projektiopinnot:
    • TIES405 Sovellusprojekti 10 op

    35 op
    Teemaopinnot (ks. suuntautumisvaihtoehtojen esittelyt)15 op

      Pro Gradu -tutkielma
      • TIES501 Pro gradu -seminaari 5 op
      • TIES502 Pro gradu -tutkielma 30 op
      • TIES503 Kypsyysnäyte 0 op

      35 op
      Sivuaineopinnot
      • Ohjelmisto- ja tietoliikennetekniikan sv:
        • Kandidaatin ja maisterin tutkinnon suorittaneella henkilöllä tulee olla suoritettuna kaksi perusopintoja vastaavaa sivuainekokonaisuutta tai yhden aineen perus- ja aineopinnot.
        • AMK-tutkinnon pohjalta FM-tutkinnon suorittaneella henkilöllä tulee FM-tutkintoon sisältyä yksi perusopintoja vastaava sivuainekokonaisuus.
        • Mikäli alempaan tutkintoon ei sisälly tietotekniikan LuK-tutkinnon pakollisia sivuaineopintokokonaisuuksia (matematiikan perusopintokokonaisuus 25op tai tietoteknikon menetelmäopintokokonaisuus 30op), tulee ne suorittaa osana FM-tutkintoa.
        • Mikäli LuK-tutkinnon pakollinen sivuaine (ks. edellä) on jo suoritettu, maisterivaiheessa suositellaan ensisijaisesti sivuainekokonaisuudeksi jotain kauppakorkeakoulun tarjoamaa sivuainekokonaisuutta (kts. luku 3.3.1).
      • Koulutusteknologian sv:
        • Opettajan kelpoisuuteen johtavia sivuaineopintoja (opettajan pedagogiset opinnot, toinen opetettava aine, ...)
        • FM-tutkintoon sisällytetään korkeintaan 50 opintopistettä, loput sivuaineopinnot ovat täydentäviä opintoja
      • Laskennallisten tieteiden sv:
        • Mikäli alempaan tutkintoon ei sisälly matematiikan perusopintokokonaisuutta 25op, tulee se suorittaa osana FM-tutkintoa.
        • Kurssit TIEA381 Numeeriset menetelmät, 5 op ja TIEA382 Lineaarinen ja diskreetti optimointi, 5 op mikäli niitä ei ole suoritettu alemmassa tutkinnossa.
        • Lisäksi suositellaan sivuainekokonaisuudeksi matematiikan aineopintoja.

      0 - 50 op
      Vapaavalintaiset opinnot0-35 op

      Taulukko 4.18: Tietotekniikan maisteriopintojen rakenne


      4.6.3 Suuntautumisvaihtoehdot

      4.6.3.1 Koulutusteknologia (KT)

      Vastuuprofessori: Tommi Kärkkäinen
      Opintoneuvoja: Leena Hiltunen (vv. 2014 saakka) / Jaana Markkanen

      Suuntautumisvaihtoehdon pääorientaatio liittyy tietotekniikan aineenopettajankoulutukseen, jonka suoritettuaan opiskelija saa muodollisen kelpoisuuden toimia perusopetuksen, lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten tietotekniikan aineenopettajana.

      Tiedolliset osaamistavoitteet:

      Tietotekniikan opettaja/kouluttaja tuntee vallalla olevien oppimis- ja opetuskäsitysten teoreettisen keskustelun perusulottuvuudet sekä omaa laajan tietoteknisen sekä pedagogisen osaamisen. Hän osaa suunnitella, kehittää, ylläpitää sekä hyödyntää oppimista tukevia ja edistäviä perinteisiä ja virtuaalisia oppimisympäristöjä erilaisine sisältöineen ja työvälineineen. Opintoihin sisältyvissä projektiopinnoissa koulutusteknologiaan liittyvää tuotosta kehitetään ryhmässä todellisille asiakkaille. Opintoihin sisältyy laajana sivuaineena opettajan pedagogiset opinnot, jotka antavat aineenopettajan yleisen kelpoisuuden.

      Pakolliset syventävät opinnot koulutusteknologian suuntautumisvaihtoehdossa:

      Syventävät opinnot:
      • TIES461 Tietotekniikan opetuksen perusteet, 5 op
      • TIES462 Virtuaaliset oppimisympäristöt 5 op
      • TIES463 Verkkokurssin tuotantoprosessi 5-10 op

      15 op
      Valinnaisia syventäviä opintoja:
      • TIES464 Aineenopettajankoulutuksen seminaari, 2-6 op
      • TIES465 Tieto- ja viestintätekniikan pedagogisen käytön tuki, 3 op
      • TIES466 Oppilaitosturvallisuus, 5 op

      Väh. 5 op

      Taulukko 4.19: Koulutusteknologian suuntautumisvaihtoehdon pakolliset syvent. opinnot, 20 op

      4.6.3.2 Ohjelmisto- ja tietoliikennetekniikka (OT)

      Vastuuprofessori: Timo Hämäläinen
      Opintoneuvoja: Paavo Nieminen

      Suuntautumisvaihtoehdossa opetuksen tavoitteena on luoda opiskelijalle vankka osaaminen ohjelmistokehityksen ja tietoliikennejärjestelmien hallinnan vaativissa kehitystehtävissä toimimiseksi.

      Tiedolliset osaamistavoitteet:

      Ohjelmisto- ja tietoliikennetekniikan maisteri osaa määritellä ja rakentaa laajoja ja vaativia tietoteknisiä järjestelmiä asiakastarpeiden perusteella. Hän tuntee tietoturvaan ja palveluorientoituneeseen pilvipalvelujen kehittämiseen liittyvät tekniikat ja niiden mahdollisuudet. Näitä ydinsisältöjen osaamista opiskelija voi täydentää ohjelmistotekniikan, mobiiliteknologian, web-teknologioiden, informaatioturvallisuuden tai sensoriverkkojen teemaopintojen kautta. Opintoihin sisältyvässä sovellusprojektissa toteutetaan ryhmässä oikeille asiakkaille oikea sovellus. Ohjelmisto- ja tietoliikennetekniikasta valmistuneella maisterilla on erinomaiset valmiudet alan tutkimuksen seuraamiseen sekä alaan liittyvien uusien menetelmien ja teknologioiden kriittiseen arviointiin, soveltamiseen ja kehittämiseen.


      Ohjelmisto- ja tietoliikennetekniikan pakolliset syventävät opinnot sekä teemat:

      Pakolliset syventävät opinnot:
      • ITKS452 Requirements Engineering, 5 op
      • TIES441 Ohjelmistoarkkitehtuurit, 5 op
      • TIES326 Tietoturva, 5 op
      • TIES532 Service oriented architectures and cloud computing for developers, 5 op

      20 op
      Teemaopinnot (valitaan yksi seuraavista teemakokonaisuuksista):
      • Mobile Technology (in English), 15 op:
        • TIES434 Radio networks and resource management, 5 op
        • ITKS545 Mobile Services Design, 5 op
        • TIES425 Application Programming of Mobile Terminals, 5 op
      • Ohjelmistotekniikka, 15 op
        • TJTSS50 Ohjelmistojen testaus ja laadunvarmistus TAI TIES546 Ohjelmistotestaus, 5 op
        • TIES427 Hajautetut järjestelmät, 5 op
        • TIES449 Algoritmiset seikkailut, 5 op
      • Web Technologies (in English), 15 op
        • ITKS544 Semantic Web and Ontology Engineering, 8 op
        • TIES433 Design of Agent-Based Systems, 7 op
      • Informaatioturvallisuus, 15 op
        • ITKST40 Yhteiskunta ja informaatioturvallisuus, 5 op
        • ITKST41 Kybermaailma ja turvallisuus, 5 op
        • Toinen seuraavista:
          • ITKST42 Tietoturvallisuustekniikka, 5 op
          • ITKST43 Informaatioturvallisuuden johtaminen, 5 op
      • Sensoriverkot, 15 op (Kurssit 1-4 ovat pakollisia ja 5-6 ovat vapaavalintaisia, jotka järjestetään lähinnä jatko-opintojen yhteydessä ja ovat samalla avoinna kaikille halukkaille)
        1. TIES436 Langattomat teknologiat, 5 op
        2. TIES535 Langattomien sensoriverkkojen perusteet, 5 op
        3. TIES536 Sulautettu Internet, 3 op
        4. Langattomien järjestelmien laboratoriotyöt 2-8 op
        5. Langattomien järjestelmien erityiskysymyksiä, 3 op - esimerkiksi seuraavat:
          • Reititys langattomissa sensoriverkoissa
          • Paikannus ja kohteen seuranta
          • Radiotaajuinen etätunnistus
        6. Langattomien järjestelmien seminaari, 2-10 op

      15 op

      Taulukko 4.20: Pakolliset syväntävät opinnot sekä teemaopinnot ohjelmisto- ja tietoliikennetekniikan suuntautumisvaihtoehdossa, 35 op


      FM-tutkinto Ohjelmisto- ja tietoliikennetekniikka / Pelit ja pelillistäminen
      Pääaineen opinnot
      • TIES410 Future Internet, 5 op
      • Syventäviä opintoja, ko. alaan/teemaan liittyen, 35 op (vastuuprofessorin hyväksyntä, HOPS)
      • TIES501 Pro gradu -seminaari, 5 op
      • TIES502 Pro gradu -tutkielma, 30 op
      • TIES503 Kypsyysnäyte, 0 op



      40 op + 35 op


      Projektiopinnot/projektityö (syventymisteemaa tukeva)
      • Sovellusprojekti, 10 op TAI
      • Tutkimusprojekti, 10-15 op

      10-15 op


      Sivuaineopinnot

        • Kandidaatin ja maisterin tutkinnon suorittaneella henkilöllä tulee olla suoritettuna kaksi perusopintoja vastaavaa sivuainekokonaisuutta tai yhden aineen perus- ja aineopinnot.
        • AMK-tutkinnon pohjalta FM-tutkinnon suorittaneella henkilöllä tulee FM-tutkintoon sisältyä yksi perusopintoja vastaava sivuainekokonaisuus.
        • Mikäli alempaan tutkintoon ei sisälly tietotekniikan LuK-tutkinnon pakollista sivuaineopintokokonaisuutta (matematiikan perusopintokokonaisuus, 25,op tai tietoteknikon menetelmäopintokokonaisuus, 30 op), tulee se suorittaa osana FM-tutkintoa.
        • Mikäli LuK-tutkinnon pakollinen sivuaine (ks. edellä) on jo suoritettu, maisterivaiheessa suositellaan ensisijaisesti sivuainekokonaisuudeksi jotain kauppakorkeakoulun tarjoamaa sivuainekokonaisuutta (25 op).



        25-30 op
        Valinnaiset opinnot
        • Opintopolkua tukevia opintoja, suositellaan johtamisen ja yrittämisen opintoja

        0-10 op
        Tutkinto yhteensä
        120 op

        Esimerkki pääaineen opintojaksoista, jotka suorittamalla opiskelija voi suunnata opinnot pelit ja pelillistäminen -aiheeseen (mahdolliset muut sopivat kurssit, tarkistuta sopivuus opintoneuvojalta/pääaineen professorilta):


        FM-tutkinto Ohjelmisto- ja tietoliikennetekniikka / Informaatioturvallisuus
        Pääaineen opinnot
        • TIES410 Future Internet, 5 op
        • Syventäviä opintoja, ko. alaan/teemaan liittyen, 35 op (vastuuprofessorin hyväksyntä, HOPS)
        • TIES501 Pro gradu -seminaari, 5 op
        • TIES502 Pro gradu -tutkielma, 30 op
        • TIES503 Kypsyysnäyte, 0 op



        40 op + 35 op


        Projektiopinnot/projektityö (syventymisteemaa tukeva)
        • Sovellusprojekti, 10 op TAI
        • Tutkimusprojekti, 10-15 op

        10-15 op


        Sivuaineopinnot
        • Kandidaatin ja maisterin tutkinnon suorittaneella henkilöllä tulee olla suoritettuna kaksi perusopintoja vastaavaa sivuainekokonaisuutta tai yhden aineen perus- ja aineopinnot.
        • AMK-tutkinnon pohjalta FM-tutkinnon suorittaneella henkilöllä tulee FM-tutkintoon sisältyä yksi perusopintoja vastaava sivuainekokonaisuus.
        • Mikäli alempaan tutkintoon ei sisälly tietotekniikan LuK-tutkinnon pakollista sivuaineopintokokonaisuutta (matematiikan perusopintokokonaisuus, 25,op tai tietoteknikon menetelmäopintokokonaisuus, 30 op), tulee se suorittaa osana FM-tutkintoa.
        • Mikäli LuK-tutkinnon pakollinen sivuaine (ks. edellä) on jo suoritettu, maisterivaiheessa suositellaan ensisijaisesti sivuainekokonaisuudeksi jotain kauppakorkeakoulun tarjoamaa sivuainekokonaisuutta (25 op).



        25-30 op
        Valinnaiset opinnot
        • Opintopolkua tukevia opintoja, suositellaan johtamisen ja yrittämisen opintoja

        0-10 op
        Tutkinto yhteensä
        120 op

        Esimerkki pääaineen opintojaksoista, jotka suorittamalla opiskelija voi suunnata opinnot informaatioturvallisuuden aiheeseen (mahdolliset muut sopivat kurssit, tarkistuta sopivuus opintoneuvojalta/pääaineen professorilta):


        4.6.3.3 Laskennalliset tieteet (LT)

        Vastuuprofessori: Raino A. E. Mäkinen
        Opintoneuvoja: Jussi Hakanen

        Laskennallinen tiede muodostaa tutkimuksen kolmannen tukijalan teoreettisen tutkimuksen ja kokeellisen tutkimuksen rinnalle. Suuntautumisvaihtoehdossa keskitytään matemaattisten mallinnusmenetelmien, todellisuutta jäljittelevien simulointimenetelmien, toimintaa parantavien optimointimenetelmien sekä laajojen tietoaineistojen hallinnan mahdollistavien tiedonlouhintamenetelmien teoriaan ja käytännön hyödyntämiseen, erityisesti tietokoneanimaatioissa. Teemaopinnoissa opiskelija voi suuntautua luonnontieteellistä laskentaa ja optimointia syventävään tieteellisen laskennan teemaan, teollisuuden vaativien mittaus- ja ohjausjärjestelmien kehittämiseen pureutuvaan teollisten järjestelmien teemaan tai informaatioturvallisuuden teemaan. Projektiopinnoissa karttunutta osaamista sovelletaan oikean tieteellis-teknisen ongelman ratkaisemiseen ryhmässä. Sivuaineopinnoissa matematiikalla on keskeinen merkitys sen tuottaman analyyttisen ja käsitteellisen osaamisen vuoksi.

        Tiedolliset osaamistavoitteet:

        Laskennallisten tieteiden suuntautumisvaihtoehdon suorittanut maisteri tuntee jatkuvan ja diskreetin simuloinnin periaatteet ja sovelluskohteet. Hän osaa listata jatkuvien simulointimallien tavallisimmat diskretisointimenetelmät ja niiden tehokkaan toteuttamisen perusperiaatteet moderneissa tietokonearkkitehtuureissa. Lisäksi hän osaa nimetä yksi- ja monitavoitteisen epälineaarisen optimoinnin periaatteet ja ratkaisumenetelmät.

        Laskennallisten tieteiden suuntautumisvaihtoehdon suorittanut maisteri kykenee muodostamaan tekniikan ja luonnontieteiden ilmiöille matemaattisia simulointimalleja sekä osaa rakentaa mallien ratkaisemiseen kohtuullisen tehokkaat ohjelmistot aliohjelmakirjastoja tai vastaavia valmiita komponentteja hyödyntäen. Hän osaa muodostaa ja ratkaista numeerisesti simulointimalleihin pohjautuvia optimointitehtäviä. Lisäksi hän kykenee seuraamaan alan aikakauslehtiä ja toimimaan laskennallisten menetelmien asiantuntijana tieteellistä tutkimusta tekevässä ryhmässä.

        Laskennallisten tieteiden suuntautumisvaihtoehdon pakolliset syventävät opinnot sekä teemat:

        Pakolliset syventävät opinnot:
        • TIES481 Simulointi, 5 op
        • TIES483 Epälineaarinen optimointi, 5 op
        • TIES513 Fysikaaliset mallit tietokoneanimaatioissa, 5 op
        • TIES487 Advanced Data Mining and Machine Learning TAITIES445 Tiedonlouhinta, 5 op

        20 op
        Teemaopinnot ( valitaan yksi seuraavista teemakokonaisuuksista ):
        • Tieteellinen laskenta , 15 op, valitaan seuraavista:
          • TIES581 Numeerinen lineaarialgebra, 5 op
          • TIES594 ODY-ratkaisijat, 5 op
          • TIES595 Numerical Analysis of PDEs, 5 op
          • TIES588 Monitavoiteoptimointi, 5 op
          • TIES583 Optimoinnin jatkokurssi, 5 op
        • Teolliset järjestelmät, 15 op
          • TIES324 Signaalinkäsittelyteoria ja -menetelmät, 4 op
          • TIES411 Konenäkö ja kuva-analyysi, 4 op
          • TIES433 Design of Agent-Based Systems, 7 op
        • Informaatioturvallisuus, 15 op
          • ITKST40 Yhteiskunta ja informaatioturvallisuus, 5 op
          • ITKST41 Kybermaailma ja turvallisuus, 5 op
          • Toinen seuraavista:
            • ITKST42 Tietoturvallisuustekniikka, 5 op
            • ITKST43 Informaatioturvallisuuden johtaminen, 5 op


        15 op

        Taulukko 4.21: Pakolliset syväntävät opinnot sekä teemaopinnot laskennallisten tieteiden suuntautumisvaihtoehdossa, 35 op


        FM-tutkinto Laskennalliset tieteet / Data-analyysi
        Pääaineen opinnot
        • TIES410 Future Internet, 5 op
        • Syventäviä opintoja, ko. alaan/teemaan liittyen, 35 op (vastuuprofessorin hyväksyntä, HOPS)
        • TIES501 Pro gradu -seminaari, 5 op
        • TIES502 Pro gradu -tutkielma, 30 op
        • TIES503 Kypsyysnäyte, 0 op

        40 op + 35 op
        Projektiopinnot/projektityö (syventymisteemaa tukeva)
        • Sovellusprojekti, 10 op TAI
        • Tutkimusprojekti, 10-15 op

        10-15 op


        Sivuaineopinnot

          • Kandidaatin ja maisterin tutkinnon suorittaneella henkilöllä tulee olla suoritettuna matematiikan perusopinnot (25 op) ja tilastotieteen perusopinnot (25 op).
          • Mikäli alempaan tutkintoon ei sisälly matematiikan perusopintokokonaisuutta (25 op) ja/tai tilastotieteen perusopintoja (25 op), tulee puuttuvat perusopintokokonaisuudet suorittaa osana FM-tutkintoa (tai täydentävinä opintoina).



          25-30 op
          Valinnaiset opinnot
          • Opintopolkua tukevia opintoja, suositellaan johtamisen ja yrittämisen opintoja

          0-10 op
          Tutkinto yhteensä
          120 op

          Esimerkki pääaineen opintojaksoista, jotka suorittamalla opiskelija voi suunnata opinnot data-analyysin aiheeseen (mahdolliset muut sopivat kurssit, tarkistuta sopivuus opintoneuvojalta/pääaineen professorilta):

          Varadekaani Timo Tiihonen evästää tutkinnon suorittaneita publiikkipuheessaan.

          Kuva 15: Varadekaani Timo Tiihonen evästää tutkinnon suorittaneita publiikkipuheessaan.

          FM-tutkinto Laskennalliset tieteet / Optimointi ja päätöksenteko
          Pääaineen opinnot
          • TIES410 Future Internet, 5 op
          • Syventäviä opintoja, ko. alaan/teemaan liittyen, 35 op (vastuuprofessorin hyväksyntä, HOPS)
          • TIES501 Pro gradu -seminaari, 5 op
          • TIES502 Pro gradu -tutkielma, 30 op
          • TIES503 Kypsyysnäyte, 0 op

          40 op + 35 op
          Projektiopinnot/projektityö (syventymisteemaa tukeva)
          • Sovellusprojekti, 10 op TAI
          • Tutkimusprojekti, 10-15 op

          10-15 op


          Sivuaineopinnot

            • Opiskelijalla tulee olla aiemmassa tutkinnossa suoritettuna JOKO
            • Vaihtoehto A: matematiikan perusopinnot sekä luonnontieteellinen tai tilastotieteen perusopintokokonaisuus (yht. 50 op) TAI
              • Vaihtoehto B: matematiikan perus- ja aineopinnot (60 op)
            • Vaihtoehto A: maisterin tutkinnon suorittaneelta vaaditaan matematiikan aineopinnot, 35 op
            • Vaihtoehto B: maisterin tutkinnon suorittaneelta vaaditaan luonnontieteellinen tai tilastotieteen perusopintokokonaisuus, 25 op
            • Kurssit TIEA381 Numeeriset menetelmät, 5 op ja TIEA382 Lineaarinen ja diskreetti optimointi, 5 op mikäli niitä ei ole suoritettu alemmassa tutkinnossa, tulee suorittaa osana täydentäviä opintoja.



            25-30 op
            Valinnaiset opinnot
            • Opintopolkua tukevia opintoja, suositellaan johtamisen ja yrittämisen opintoja

            0-10 op
            Tutkinto yhteensä
            120 op

            Esimerkki pääaineen opintojaksoista, jotka suorittamalla opiskelija voi suunnata opinnot optimointi ja päätöksenteko -aiheeseen (mahdolliset muut sopivat kurssit, tarkistuta sopivuus opintoneuvojalta/pääaineen professorilta):


            4.6.3.4 MSc Web Intelligence and Service Engineering (WISE)

            Tietotekniikan laitoksella käynnistyy syksyllä 2013 uusi kansainvälinen maisterikoulutus nimeltään Web Intelligence and Service Engineering, joka osaltaan korvaa tiedekunnassa aiemmin, jo vuodesta 2007 lähtien, järjestetyn Mobile Technology and Business –maisteriohjelman.  Koulutus tarjotaan kokonaisuudessaan englannin kielellä ja opiskelijoita on lähes paristakymmenestä eri maasta.


            WISE -maisterikoulutus keskittyy älykkäiden yhteen sovitettavien sovellusten suunnitteluun ja toteutukseen. Koulutusohjelman myötä opiskelijat osaavat muun muassa yhdistää suunnittelemansa ohjelmistot vapaasti tarjolla olevaan tietoon sekä hahmottamaan näin ratkaisuja niin julkisen kuin yksityisen sektorin ongelmiin. He osaavat myös soveltaa tietotaitoaan erilaisten teknologioiden sekä työkalujen yhteensovittamiseen. Filosofian maisteriksi valmistuvien opiskelijoiden pääaine on tietotekniikka.

            Maisterikoulutukseen kuuluu pakollisia pääaineen syventäviä opintoja (25 op), vapaavalintaisia pääaineen syventäviä opintoja (20 op), pakollinen Pro Gradu ja siihen liittyvät opinnot (35 op) sekä muita opintoja, joihin sisältyy pakollinen projektikurssi (15 op), kieli- ja viestintäopintoja (10 op) sekä tutkinnon vapaavalintaisia opintoja (15 op).

            MAJOR
            • Mandatory Courses (25 ECTS):
              • TIES410 Future Internet (5 ECTS)
              • ITKS544 Semantic Web and Ontology Engineering (5 ECTS)
              • TIES453 Introduction to Agent Technologies (5 ECTS)
              • TIES456 Introduction to SOA and Cloud Computing  (5 ECTS)
              • TIES532 Service Oriented Architectures and Cloud Computing for Developers (5 ECTS)

            • Elective Courses (20 ECTS):
              • TIES452 Practical Introduction to Semantic Web Technologies (5 ECTS)
              • TIES454 Agent Technologies for Developers (5 ECTS)
              • TIES437 Everything-to-Everything Interfaces (5 ECTS)
              • TIES435 Radio Networks and Self-Organization (5ECTS)
              • TIES438 Big Data Engineering (5 ECTS)
              • TIES326 Network Security (5 ECTS)
              • TIES481 Simulation (5 ECTS)
              • TIES488 Advanced Course in Simulation (5 ECTS)

            • Master's Thesis Studies (35 ECTS):
              • TIES501 Master's Thesis Seminar (5 ECTS)
              • TIES502 Master's Thesis (30 ECTS)
              • TIES503 Maturity Test (0 ECTS)

            80 ECTS
            OTHER STUDIES
            • TIES457 Service Development Project (15 ECTS)

            • Language Studies (10 ECTS)
              • Finnish
                • XSU005 Finnish 1(-5) for non-native Finnish speakers (5 ECTS); optional language courses for native Finnish speakers (5 ECTS)
              • English
                • XENX009 Integrated Research Communication (5 ECTS)

            • Other Optional Studies (15 ECTS)

            40 ECTS

            Varsinainen kansainvälinen haku maisterikoulutukseen tapahtuu kerran vuodessa marras-tammikuussa University Admissions Finland -palvelun kautta. Omat opiskelijamme voivat kuitenkin hakeutua maisterikoulutukseen yhtenä suuntautumisvaihtoehtona. He voivat myös vapaasti sisällyttää yksittäisiä kursseja omiin opintoihinsa ja kotikansainvälistyä, eli saada kokemusta opiskelusta vieraalla kielellä kansainvälisessä ilmapiirissä!

            Lisätietoja koulutuksesta löytyy www-sivuilta https://www.jyu.fi/wise.

            4.6.3.5 Sovelletun matematiikan maisterikoulutus

            Sovelletun matematiikan maisterikoulutus järjestetään yhteistyössä matematiikan ja tilastotieteiden laitoksen kanssa.

            FM-tutkinto tietotekniikan (sovellettu matematiikka) opintopolku
            Pääaineen pakolliset opinnot, 44 op + 35 op
            • MATS110 Mitta- ja integraaliteoria, 9 op
            • MATS120 Kompleksianalyysi, 10 op
            • MATS220 Funktionaalianalyysi, 10 op
            • TIES594 ODY-ratkaisijat, 5 op
            • TIES481 Simulointi, 5 op
            • TIES483 Epälineaarinen optimointi, 5 op
            • TIES501 Pro gradu -seminaari, 5 op
            • TIES502 Pro gradu -tutkielma, 30 op
            • TIES503 Kypsyysnäyte, 0 op

             Syventäviä opintoja, ko. alaan/teemaan liittyen 1-30 op (vastuuprofessorin hyväksyntä, HOPS)
             Esimerkiksi seuraavat:
            • MATS340 Osittaisdifferentiaaliyhtälöt, 9 op
            • MATS348 Inversio-ongelmat, 9 op
            • MATS255 Markov-prosessit, 4 op
            • MATS262 Todennäköisyysteoria 1, 5 op
            • MATS442 Stokastinen simulointi, 4 op
            • TIES513 Fysikaaliset mallit tietokoneanimaatioissa, 5 op
            • TIES487 Advanced Data Mining and Machine Learning, 5 op
            • TIES445 Tiedonlouhinta, 5 op
            • TIES581 Numeerinen lineaarialgebra, 5 op
            • TIES595 Numerical Analysis of PDEs, 5 op
            • TIES588 Monitavoiteoptimointi, 5 op
            • TIES583 Optimoinnin jatkokurssi, 5 op

             
            Väh. 80 op

             
             
             
             
             
             
             
             
             


            Projektiopinnot/projektityö
            • Sovellusprojekti, 10 op TAI
            • Sovelletun matematiikan tutkimusprojekti, 10-15 op

            10-15 op
             
            Valinnaiset opinnot
            • Valinnaisiin opintoihin voi sisällyttää johtamista ja yrittäjyyttä, sekä kieli- ja viestintä-opintoja (englanti, ulkomaalaistaustaisille myös ”suomi vieraana kielenä” -kurssi tms. opintojakso).

             
            25-30 op
            Tutkinto yhteensä
            120 op


            4.6.4 Opintojen ajoitus

            Ohjatun opetuksen lisäksi aikaa tulee opinnoissa käyttää asioiden itsenäiseen opiskeluun ja harjoitustehtävien ratkaisuun. Yhtä ohjattua opetustuntia kohti suositellaan tehtäväksi vähintään tunti itsenäistä työtä. Seuraavassa on esitetty oman opintosuunnitelman laatimista helpottamaan maisteriopintojen ajoituskaavio. Tätä ohjeistusta noudattamalla voi edetä opinnoissaan ilman keskeisten opintojaksojen päällekkäisyyksiä.

            Suuntautumisvaihtoehdon opintojen yhteydessä on mainittu lyhenteellä, minkä suuntautumisvaihtoehdon opinnoista on kyse; koulutusteknologia (KT), ohjelmisto- ja tietoliikennetekniikka (OT) sekä laskennalliset tieteet (LT).

            1. vuosi, syksy, periodi 1
            1. vuosi, syksy, periodi 2
            • KT: TIES461 Tietotekniikan opetuksen perusteet, 5 op (alkaa)
            • KT: TIES462 Virtuaaliset oppimisympäristöt, 5 op (alkaa)
            • LT: TIES483 Epälineaarinen optimointi, 5 op
            • LT: TIES519 Fysikaaliset mallit tietokoneanimaatioissa, 5 op
            • OT: TIES532 Service oriented architectures and cloud computing for developers, 5 op

            Pääaineen valinnaisia ja teemaopintoja:
            • Katso tarkemmin opetusohjelmasta mitä opintojaksoja on tarjolla syksyllä 2013.
            • Esimerksi OT: TIES542 Ohjelmointikielten periaatteet, 5 op

            • KT: TIES461 Tietotekniikan opetuksen perusteet, 5 op
            • KT: TIES462 Virtuaaliset oppimisympäristöt, 5 op 
            • LT: TIES481 Simulointi, 5 op
            • OT: TIES326 Tietoturva, 5 op

            Pääaineen valinnaisia ja teemaopintoja:
            • Katso tarkemmin opetusohjelmasta mitä opintojaksoja on tarjolla syksyllä 2013.
            • Esimerkiksi KT: TIES465 Tieto- ja viestintätekniikan pedagogisen käytön tuki, 3 op

            Lisäksi syksyn 2013 aikana myös esimerkiksi seuraavia opintoja:
            • Pääaineen osalta täydentäviä opintoja - tarkista omasta opintosuunnitelmastasi kuuluuko sinun tehdä täydentäviä opintoja
            • Sivuaineiden opintoja

            1. vuosi, kevät, periodi 3
            1. vuosi, kevät, periodi 4
            • TIES410 Future Internet, 5 op
            • TIES405 Sovellusprojekti, 10 op
            • KT: TIES463 Verkkokurssin tuotantoprosessi, 5-10 op (alkaa)

            Pääaineen valinnaisia tai teemaopintoja:
            • Katso tarkemmin opetusohjelmasta mitä opintojaksoja on tarjolla keväällä 2014.

            • Esimerkiksi OT: TIES322 Tietoliikenneprotokollat 2, 3 op

            • TIES405 Sovellusprojekti, 10 op
            • KT: TIES463 Verkkokurssin tuotantoprosessi, 5-10 op
            • OT: ITKS452 Requirements engineering, 5 op

            Pääaineen valinnaisia tai teemaopintoja:
            • Katso tarkemmin opetusohjelmasta mitä opintojaksoja on tarjolla keväällä 2014.

            • Esimerkiksi KT: TIES466 Oppilaitosturvallisuus, 5 op
            • Esimerkiksi OT: TIES433 Design of Agent-Based Systems, 5-10 op


            Lisäksi kevään 2013 aikana myös esimerkiksi seuraavia opintoja:
            • Pääaineen osalta täydentäviä opintoja - tarkista omasta opintosuunnitelmastasi kuuluuko sinun tehdä täydentäviä opintoja
            • Sivuaineiden opintoja

            Taulukko 4.22: Maisteriopintojen ajoitus, 1. lukuvuosi


            2. vuosi, syksy, periodi 1
            2. vuosi, syksy, periodi 2
            • TIES501 Pro gradu -seminaari, 5 op (alkaa)
            • OT: TIES441 Ohjelmistoarkkitehtuurit, 5 op

            Pääaineen valinnaisia ja teemaopintoja:
            • Katso tarkemmin opetusohjelmasta mitä opintojaksoja on tarjolla (syksy 2014).

            • Esimerkiksi KT: TIES464 Aineenopettajankoulutuksen teemaseminaari, 2-6 op
            • Esimerkiksi: OT: TIES449 Algoritmiset seikkailut, 5 op

            • TIES501 Pro gradu -seminaari, 5 op

            Pääaineen valinnaisia ja teemaopintoja:
            • Katso tarkemmin opetusohjelmasta mitä opintojaksoja on tarjolla (syksy 2014).

            • Esimerkiksi KT: TIES464 Aineenopettajankoulutuksen teemaseminaari, 2-6 op


            • Sivuaineiden opintoja

            2. vuosi, kevät
            • TIES502 Pro gradu -tutkielma, 30 op
            • TIES503 Kypsyysnäyte, 0 op
            • Pääaineen puuttuvia opintoja (katso tarkemmin opetusohjelmasta mitä opintojaksoja on tarjolla keväällä 2014)
            • Sivuaineiden opintoja

            Taulukko 4.23: Maisteriopintojen ajoitus, 2. lukuvuosi

            4.7 Opinnäytetyöt

            4.7.1 Kandidaatintutkielma

            Tutkintoasetuksen mukaan tutkinnon pääaineen tai siihen rinnastettavan kokonaisuuden taikka koulutusohjelman aineopintoihin sisältyy vähintään 6-10 opintopisteen laajuinen opinnäyte. IT-tiedekunnassa kandidaatintutkielmien laajuus on 7 op. Lisäksi opintoihin kuuluu 3 op:n laajuinen kandidaattiseminaari.

            Kandidaatintutkielma on kandidaatin tutkinnon "päättötyö". Tutkielman tavoitteena on harjaannuttaa opiskelija tutkimusongelman määrittelyyn sekä tutkimuksen raportointiin. Kandidaatintutkielma on pienimuotoinen kirjallisuuteen pohjautuva tutkimusraportti, jonka aihevalinnasta sovitaan ensisijaisesti kandidaattiseminaarin vetäjän kanssa. Kandidaatintutkielma on noin 20-30 sivua pitkä. Tutkielmassa on keskeistä tieteellisen ja selkeän raportointitavan opettelu. Tieteellisyydellä tarkoitetaan sitä, että työn tulee perustua aiempaan tutkimukseen, ja lähteinä käytetyt viitteet tulee sisällyttää tekstiin ohjeiden mukaisesti. Selkeällä raportointitavalla tarkoitetaan sitä, että opiskelijan tulee osata kertoa aiheestaan selkeää ja hyvää suomen kieltä käyttäen. Tietoa ja ohjeita kandidaatintutkielman laadintaan löytyy mm. www-osoitteesta http://r.jyu.fi/1Fhh.

            Tutkielman tekoa ohjaa kandidaattiseminaarin vetäjä tai opiskelijalle nimetty henkilökohtainen ohjaaja, joka on useimmiten aihepiiriä tunteva ja siitä kiinnostunut laitoksen opettaja. Tutkielman aihe kannattaa valita itseään kiinnostavasta aihepiiristä. Aihe on hyvä valita niin, että kandidaatintutkielmaa varten tehtyä kirjallisuusselvitystä voi myöhemmin hyödyntää maisterivaiheen tutkielmassa eli pro gradussa. Pro gradun tekeminen on sujuvampaa, jos työtä voi jatkaa tutun ohjaajan kanssa.

            Kandidaatintutkielmat tallennetaan JYX-järjestelmään (Jyväskylän yliopiston julkaisuarkisto https://jyx.jyu.fi/). Tutkielmat voidaan tallentaa järjestelmään joko kaikille näkyviksi tai vain rajoitetusti näkyviksi arkistokäyttöön. Tarkempia ohjeita julkaisusta antavat laitosten opintoasioita hoitavat sihteerit.

            4.7.2 Kypsyysnäyte kandidaatintutkinnossa

            Tutkintoasetuksen mukaan opiskelijan on kirjoitettava kypsyysnäyte eli maturiteetti sekä kandidaatin että maisterin tutkintoa varten. Kandidaatintutkinnossa maturiteetista tarkastetaan sekä sisältö että kieliasu. Kypsyynäytteen tulee osoittaa perehtyneisyyttä opinnäytteen alaan ja suomen tai ruotsin kielen taitoa. Kun opiskelijalta ei vaadita 6 §:n 1 momentissa tarkoitettua kielitaitoa, yliopisto määrää kypsyysnäytteen kielestä erikseen.

            Opiskelija tekee maturiteetin, kun tutkielma on valmis tai jätetty esitarkastukseen. Maturiteetti kirjoitetaan tutkielman pohjalta. Joskus kyseeseen voi tulla muu kuin tutkielma, esimerkiksi opinnäytetyön alaan kuuluva kirjallisuus. Maturiteettikirjoitelman aiheet antaa opinnäytetyön ohjaaja tai oppiaineen muu opettaja. Opiskelijan on valvotussa koetilaisuudessa osoitettava oman tieteenalansa ja suomen tai ruotsin kielen hallintaa. Laitokset huolehtivat kypsyysnäytteen järjestämisestä. Maturiteetin arvioijia on kandidaattivaiheessa yleensä kaksi: sisällön osalta oppiaineen edustaja (yleensä opinnäytetyön ohjaaja) ja kieliasun osalta kielentarkastaja (yleensä kielikeskuksessa toimiva äidinkielen opettaja). Maturiteetti arvioidaan joko hyväksytyksi tai hylätyksi. Sekä sisällön että kieliasun pitää olla hyväksyttyjä. Suoritusmerkintä tulee opintorekisteriin noin kahden viikon kuluessa. Jos maturiteetti hylätään, opiskelija voi pyytää hylkäämisen perusteluja tarkastajilta. Kypsyysnäytettä koskee sama oikaisumenettely kuin muitakin opintosuorituksia. Erityistarpeiset otetaan huomioon maturiteetin suoritusjärjestelyissä ja kielentarkastuksessa. Tätä varten opiskelijan on otettava hyvissä ajoin yhteyttä laitokseen. Tutkielmien ohjaaja antaa tarkempia neuvoja maturiteetin suorittamisesta.

            Vierasmaalaiset opiskelijat, jotka kirjoittavat tutkielmansa englanniksi, kirjoittavat kypsyysnäytteenkin yleensä englanniksi. Suomen- tai ruotsinkielisen koulusivistyksen saaneen opiskelijan tulee kuitenkin suorittaa kypsyysnäyte koulusivistyskielellään, ellei hän ole sitä muun tutkinnon yhteydessä suorittanut.

            Kypsyyskokeeseen varataan aikaa neljä tuntia. Opiskelijalle annetaan hänen tutkielmaansa liittyvä aihe, joista hänen on kirjoitettava esseetyyppinen kirjoitus. Sen ohjepituus on noin yksi konseptiarkki joka riville kirjoitettuna. Kirjoitukselta odotetaan tieteellisen asiasisällön ohella hyvää kieliasua. Kirjoituksen lukijaksi on ajateltava henkilö, joka tuntee kyseisen tieteenalan yleistä ajattelutapaa, mutta ei ole erityisesti perehtynyt käsiteltävään ongelmaan. Kirjoittaja ei siis saa edellyttää, että lukija on tutustunut hänen tutkielmaansa, vaan kirjoitus on voitava lukea itsenäisenä työnä. Kirjoituksen on oltava jäsentynyt rakenteellinen kokonaisuus. Sen on edettävä tekstin varassa, ei esimerkiksi taulukoiden, joiden oikeellisuutta ei koetilanteessa voi tarkistaa. Siinä on oltava otsikko, joka on merkittävä näkyviin sekä selvä alku ja loppu. Käsialan on oltava selkeää ja sanojen sekä isojen ja pienten kirjainten on erotuttava toisistaan. Kirjoitusohjeita löydät tiedekunnan www-sivuilta: http://www.jyu.fi/it/opiskelu/maturiteettiohjeet/

            4.7.3 Pro gradu -tutkielma eli "gradu"

            Tutkintoasetuksen mukaan pääaineen tai siihen rinnastettavan kokonaisuuden taikka koulutusohjelman syventäviin opintoihin tulee sisältyä 20-40 opintopisteen laajuinen opinnäyte. IT-tiedekunnassa tämän pro gradu -opinnäytetyön laajuus on 30 op. Lisäksi opintoihin kuuluu 5 op:n laajuinen graduseminaari, johon hakeutuminen aloittaa yleensä tutkielman tekemisen.

            Pro gradu -tutkielman tarkoituksena on perehdyttää opiskelija tieteelliseen työskentelyyn ja ajatteluun. Tutkielma muodostaa yleensä noin 5-6 kuukautta kestävän pienoistutkimuksen, josta tulee ilmetä, että sen laatija osaa käyttää ja hyödyntää akateemista lähdemateriaalia sekä esittää ajatuksensa tieteellisesti argumentoiden. Tutkielma perustuu tieteelliseen lähdeaineistoon ja sisältää yleensä myös empiirisen tai konstruktiivisen osion. Ohjeita maisterin tutkielmaan löytyy muun muassa tietotekniikan laitoksen graduohjesivustolta (https://www.jyu.fi/it/laitokset/mit/opiskelu/maisteriopinnot/pro-gradu-tutkielma) sekä aiempien vuosien graduseminaarien sivuilta (esim. http://users.jyu.fi/~tka/opetus/kevat12/Graduseminaari/). Pro gradu -työn ohjaamista varten opiskelijalle nimetään oma ohjaaja.


            Pro gradu voidaan tehdä myös kahden opiskelijan parityönä. Tällaiselta tutkielmalta edellytetään, että kummankin tutkielman laatijan työpanos vastaa yksin tehdyn tutkielman laatimiseen vaadittavaa työpanosta. Kun kummankin opiskelijan osuus on riittävästi eritelty, ne arvostellaan erikseen. Tietyin edellytyksin yksi pro gradu voidaan myös hyväksyä kahden eri oppiaineen opinnäytetyöksi. Asiasta täytyy sopia etukäteen kummankin oppiaineen ohjaajan kanssa.

            Jos opiskelija suuntautuu jo maisteriopintojensa aikana tieteelliseen tutkimukseen esim. tutkimusryhmän jäsenenä, pro gradu -työ voi myös sisältää yhden tai useamman tieteellisen julkaisun ja niitä taustoittavan johdanto-osan. Ohjeita tällaisen ns. nippugradun tekemistä varteen antaa oman suuntautumisvaihtoehdon professori.

            Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) säätelee pro gradu -tutkielmien julkisuutta. Informaatioteknologian tiedekunnassa laaditut pro gradu -tutkielmat ovat viranomaiselle jätettyinä asiakirjoina lähtökohtaisesti julkisia. Jos opinnäytteen tekijä saa rahoitusta yliopiston ulkopuoliselta taholta, esim. yksityiseltä yritykseltä, varsinaiseen arvosteltavaan työhön ei saa sisällyttää liike- tai ammattisalaisuuksia, vaan ne on jätettävä työn tausta-aineistoon (OPM:n ohjeistus 28.1.2004). Opiskelijoiden on tärkeää voida tutustua alan eritasoisiin pro gradu -tutkielmiin tutkimuksen raportointia oppiakseen. Pro gradu -tutkielmat tuottavat myös informaatioteknologian alalta usein uutta tietoa, jota ei perusteetta ole syytä estää leviämästä.

            Gradu kirjoitetaan kotimaisella kielellä. Jyväskylän yliopiston tutkintosäännön (11.3.2010) mukaan oppinaineen professorin suostumuksella tutkielman voi kirjoittaa myös muulla kielellä, esimerkiksi englanniksi (28§). Tutkintosäännön mukaisesti jokaisella pro gradu -tutkielmalla on myös laitoksen määräämä vastuullinen ohjaaja (48§). Gradu arvioidaan asteikolla 0-5 (30§).

            Kirjaston julkaisuyksikön ohjeet pro gradu -työhön liittyvien tietojen lähettämiseksi luettelointia ja JYX-verkkojulkaisua varten löytyvät osoitteesta http://kirjasto.jyu.fi/julkaisut/opinnaytteet-verkkojulkaisu

            4.7.4 Kypsyysnäyte maisterintutkinnossa

            Tutkintoasetuksen mukaan myös maisterintutkintoa varten tulee kirjoittaa kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä opinnäytteen alaan sekä suomen tai ruotsin kielen taitoa. Maisterivaiheen maturiteetissa riittää kuitenkin pelkkä asiasisällön tarkastus, jos kielentarkastus on tehty jo alemman tutkinnon maturiteetin yhteydessä. Englanninkielisen maisteriohjelman opiskelija, joka on saanut koulusivistyksensä suomen tai ruotsin kielellä, voi kirjoittaa kypsyysnäytten englannin kielellä, jos hän on aiemmin kirjoittanut kypsyynäytteen koulusivistyskielellään. Kirjoitusohjeita löydät tiedekunnan www-sivuilta: http://www.jyu.fi/it/opiskelu/maturiteettiohjeet/

            4.8 Projektiopinnot

            Tietotekniikan opinnoissa painotetaan projektityötaitoja. Kandidaattiopintojen aikana opiskelija suorittaa aineopintojen projektityökurssin ja maisteriopintojen aikana suoritetaan sovellusprojekti.

            Aineopintojen projekti auttaa opiskelijaa ensisijaisesti ymmärtämään ryhmätyön prosesseja. Tällaisia ovat esimerkiksi ryhmän roolien ja normiston muodostuminen sekä yksilön ja ryhmän väliset jännitteet. Ryhmätyön prosesseja pohditaan hyödyntäen itsearviointeja ja ryhmäkeskusteluja autenttisen projektityön lomassa.

            Sovellusprojektien avulla tietotekniikan opiskelijat saavat käsityksen todellisen elämän kehittämistehtävistä ja ryhmätyöstä sekä projekteihin liittyvästä suullisesta ja kirjallisesta viestinnästä. Projektien avulla opiskelijat saavat myös kokemusta kurssien harjoitustöitä laajempien kokonaisuuksien suunnittelusta ja toteuttamisesta sekä tarvittavien dokumenttien laatimisesta. Koska Jyväskylän yliopiston tietotekniikan laitokselta valmistuneiden eräänä vahvuutena katsotaan olevan hyvät ohjelmointitaidot, tietotekniikan opiskelijaprojektit ovat usein ohjelmointipainotteisia.

            4.9 Tutkimus tietotekniikan laitoksella

            Tietotekniikan laitoksen tutkimus perustuu pääosin analyyttis-konstruktiivisten menetelmien käyttöön teknisestä, laskennallisesta, matemaattisesta tai pedagogisesta näkökulmasta. Laitoksen päätutkimusalueet ovat laskennalliset tieteet (tieteellinen laskenta, optimointi, tiedonlouhinta ja signaalinkäsittely), mobiilijärjestelmät ja tietoliikenne, älykkäät järjestelmät ja ohjelmistotekniikka sekä inhimilliset ja oppimisen teknologiat. Tutkimus liittyy usein yhdessä muiden tutkimuskumppaneiden ja teollisuuden kanssa tehtäviin kehityshankkeisiin, joita rahoittavat Suomen Akatemia, Tekes – Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus, EU, säätiöt, yritykset ja monet muut tukijat. Tietotekniikan laitoksen rahoituksesta reilusti yli puolet liittyykin tällaisiin hankkeisiin, ja ne tarjoavat monessa tapauksessa haastavan ja mielenkiintoisen ympäristön opinnäytetöiden tekemiseen sekä edelleen jatko-opintoihin.

            Tietotekniikan laitoksella tehtävä tutkimus on kansainvälisesti merkittävää, tunnistettua ja tunnustettua, erityisesti laskennallisissa tieteissä. Jyväskylän yliopistossa vuonna 2010 toteutetussa tutkimuksen arvioinnissa tietotekniikan laitoksen tutkimuksen laatu ja vaikuttavuus saivat pisteet 5/5 eli se arvioitiin ylimpään (kansainväliset huiput) luokkaan. Arvioinnin mukaan laitoksen tutkimus on innovatiivista ja vertautuu alan parhaisiin kansainvälisiin tutkimusryhmiin. Laitoksella toimivien arvostettujen tutkimusprofessorien (FiDiPro – Finnish Distinguished Professorship) - professori Jacques Periaux, professori Amir Averbuch, professori Asoke Nandi - määrä on kansallista huippuluokkaa. Laitoksen professorit ja tutkijat kuuluvat useiden kansainvälisten lehtien toimituskuntiin, konferenssien järjestelyryhmiin sekä tieteenalakohtaisiin järjestöihin. Tutkimustulokset julkaistaan alan johtavissa lehdissä ja niihin viitataan muiden tutkijoiden toimesta runsaasti. Tutkimuksessa yhdistyvät hedelmällisellä tavalla perustutkimus ja soveltava tutkimus, joka johtaa korkeatasoisten julkaisujen lisäksi patentteihin ja lisensseihin.

            Laskennalliset tieteet

            Tutkimuskohteena ovat mm. tekniikan, luonnontieteiden ja taloustieteiden ilmiöiden matemaattinen mallintaminen, mallien numeeriset ratkaisumenetelmät sekä mallien avulla tapahtuva optimointi. Tieteellisessä laskennassa tutkitaan elementtimenetelmän käyttöä osittaisdifferentiaalipohjaiseen numeeriseen simulointiin ja sen sovelluksiin mm. akustiikassa ja virtausdynamiikassa. Optimoinnissa tutkimuskohteena on erityisesti interaktiivinen, monitavoitteinen päätöksenteko.  Signaalinkäsittelyssä ja tiedonlouhinnassa tutkimuskohteita ovat esimerkiksi epätarkan mittausdatan luotettava mallintaminen, kuvankäsittely ja neurolaskenta.

            Mobiilijärjestelmät

            Mobiilijärjestelmien tutkimus suuntautuu sekä langallisiin että langattomiin tietoliikennejärjestelmiin, niiden laadulliseen parantamiseen sekä toimivuuden takaamiseen. Merkittävin tutkimuskohde on erilaisten tiedonsiirtoverkkojen resurssien hallinnan ja käytön optimointi, mm. palvelun laadun, hinnoittelun sekä linkki- ja järjestelmätason suorituskyvyn suhteen, sekä mobiilit vertaisverkot. Nousevina tutkimuskohteina ovat tietoturvan ja käyttäjien hallinnan menetelmät tietoliikenneverkoissa.

            Älykkäät järjestelmät ja ohjelmistot

            Tutkimus kohdistuu ohjelmistokehityksen menetelmiin ja työkaluihin sekä tekoälytutkimuksesta peräisin olevien tieto- ja tietämysmallipohjaisten menetelmien soveltamiseen teollisuuden hajautettujen, älykkäiden ja turvallisten web-sovellusten, järjestelmien ja palvelujen suunnittelussa. Tutkimuksen tuloksena syntyneet järjestelmät ja palvelut hyödyntävät mm. uusia tietämys- ja agenttiteknologioita, koneoppimista sekä semanttiseen webiin perustuvia teknologioita ja työkaluja.

            Monitavoitteinen teollinen optimointi on interaktiivista puuhaa.

            Kuva 16: Monitavoitteinen teollinen optimointi on interaktiivista puuhaa.
            Inhimillinen ja koulutusteknologia

            Inhimillinen teknologia on yksi yliopiston teknologiaprofiilin ydinalueista. Tietotekniikan opettajankoulutuksessa kehitetään malleja, menetelmiä sekä välineitä, joiden avulla tietotekniikalla voidaan tukea, auttaa, helpottaa ja edistää sekä oppimista että opettamista. Keskeisiä tutkimusalueita ovat verkko-opetuksen ja virtuaalisten oppimisympäristöjen mahdollisuudet (tietotekniikan) opetuksessa sekä verkkokurssien tuottamiseen liittyvien prosessimallien kehittäminen.

            Tietotekniikan laitoksen tutkimusaiheita ja -ryhmiä

            5 Kansainvälistyminen

            Kansainväliset valmiudet ovat erittäin olennainen osa akateemista ja ammatillista osaamista, ja osa-alue, jota työnantajat erityisesti IT-alalla arvostavat korkealle, joten kansainvälistymisen edistäminen jo opiskeluvaiheessa on tärkeää. Työnantajat odottavat, että nuoret kykenisivät kulttuurienväliseen vuorovaikutukseen työelämässä. Kielitaito ei tänä päivänä ole ongelma, vaan haasteellisempaa on saada ymmärrystä monikulttuurisista toimintaympäristöistä, jotka ovat sitä työn todellisuutta - tulevaisuuden tiimipäällikölle on elintärkeää osata toimia monikulttuurisessa työyhteisössä. Opiskelijoille on tarjolla monia mahdollisuuksia kehittää kansainvälisiä valmiuksiaan ja jokaisen opiskelijan odotetaan merkitsevän HOPSiinsa, millä tavalla ja missä vaiheessa opintojaan hän aikoo kehittää niitä. Paras tapa kielitaidon, kansainvälisten valmiuksien ja sosiaalisten taitojen kehittämiseen sekä tulevaisuuden kontaktien luomiseen on opinto- tai harjoittelujakso ulkomailla, johon monet keskisuomalaiset työnantajat kannustavat jopa huomattavalla palkanlisällä!

            Hallintoamanuenssi Niina Ormshaw neuvoo mielellään kansainvälisiin asioihin liittyvissä kysymyksissä - varaa aika sähköpostilla ja piipahda juttelemaan.

            Kuva 17: Hallintoamanuenssi Niina Ormshaw neuvoo mielellään kansainvälisiin asioihin liittyvissä kysymyksissä - varaa aika sähköpostilla ja piipahda juttelemaan.

            5.1 Vaihto-opiskelu ulkomailla

            Opiskelu ulkomailla on arvokas kokemus, joka avartaa näkemyksiä sekä vieraista kulttuureista että omasta kotimaasta ja kulttuurista. Vaihdossa karttuneet kansainväliset ja sosiaaliset valmiudet, puhumattakaan uusista näkökulmista omaan tieteenalaan ja sen opiskeluun, ovat vahvoja valtteja työelämässä. Vaihdossa voi vaihtokohteen tarjonnasta riippuen opiskella joko englannin kielellä tai kohdemaan kielellä.

            Opiskeluaika on parasta aikaa hakeutua ulkomaille, sillä mahdollisuuksia on paljon ja käytännön asioissa saa aina apua. Lisäksi ulkomailla suoritetut opinnot hyväksytään täysimääräisinä osaksi kotimaassa suoritettavaa tutkintoa. Opiskelijan tulisikin suunnittella opintonsa alusta alkaen siten, että opintoihin sisältyy myös ulkomailla suoritettu tai muunlainen kansainvälistymistä tukeva jakso. Myös tarvittava kielivalmentautuminen vaihtoa varten kannattaa aloittaa ajoissa. Jyväskylän yliopisto on mukana erilaisissa kansainvälisissä vaihto-ohjelmissa ja verkostoissa, joiden kautta opiskelijoiden on helppoa ja taloudellista päästä ulkomaille opiskelemaan.

            Vaihto-ohjelmien kautta ulkomaille lähteville maksetaan erillistä apurahaa, jonka lisäksi opiskelija on vaihto-opiskelun tai ulkomaan harjoittelun aikana normaalisti oikeutettu opintotukeen sekä korotettuun asumistukeen. Vaihtosopimusten turvin vaihtoon lähteviltä opiskelijoilta ei myöskään peritä lukukausimaksuja vaihtokohteessa. Hakuaika vaihto-ohjelmiin aina seuraavalle lukuvuodelle on helmi-maaliskuussa Euroopan kohteisiin ja loka-marraskuussa Euroopan ulkopuolisiin vaihtoyliopistoihin. Vaihdossa vietettävä aika on joko lukukausi tai koko lukuvuosi. Tiedekunta järjestää yhteistyössä Dumpin ja Linkin kanssa vaihtoinfoillan kerran lukukaudessa hakujen alla, jossa vaihdossa olleet oman tiedekunnan opiskelijat kertovat vaihto- ja harjoittelukokemuksistaan. Kansainväliset palvelut järjestävät lukukausittain valmentavan lähtöorientaation vaihtoon lähteville opiskelijoille, sekä paluuorientaation, jossa käsitellään vaihdosta paluuseen littyviä asioita - tukea vaihtoasioissa on siis tarjolla.

            ERASMUS-ohjelman puitteissa informaatioteknologian tiedekunnalla on noin 20 omaa yhteistyöyliopistoa (http://r.jyu.fi/6JBA) eri puolilla Eurooppaa, ja näihin valitaan ensisijaisesti oman tiedekunnan opiskelijoita. Lisäksi Jyväskylän yliopistolla on useita ns. kahdenvälisiä yhteistyösopimuksia eri yliopistoihin, muun muassa Pohjois-Amerikassa, Kiinassa ja Japanissa, joihin kaikki yliopiston opiskelijat tiedekunnasta riippumatta voivat hakea. Yliopistomme on mukana myös ISEP-ohjelmassa, jonka kautta opiskelijat voivat lähteä vaihto-opiskelijaksi Yhdysvaltoihin. ISEP Multilateral -ohjelman puitteissa taas on tarjolla paikkoja esim. Brasiliassa, Kanadassa, Chilessä, Japanissa ja Meksikossa. Pohjoismaihin voi hakeutua vaihtoon Nordlys-ohjelman kautta ja Venäjälle FIRST-ohjelman turvin. Paljon lisää tietoa eri ohjelmista löytyy yliopiston kansainvälisten palveluiden sivuilta: https://www.jyu.fi/yliopistopalvelut/opintopalvelut/intl/opiskelijalle/opiskelu_ulkomailla

            Ulkomaisiin korkeakouluihin voi hakeutua myös itsenäisesti vaihto-ohjelmien ulkopuolella, jolloin vaihtoehtoja on vielä enemmän. Itsenäisen opiskelupaikan saaminen edellyttää yleensä kohdemaan kielen riittävää hallintaa sekä ennen kaikkea viitseliäisyyttä ja oma-aloitteisuutta. Itsenäisesti ulkomaille lähtevän opiskelijan tulee tavallisesti varautua myös maksamaan lukukausimaksut kohdeyliopistossa. Tällaiseen ulkomaanjaksoon voi hakea ns. rehtorin apurahaa. Opiskelijoita pyydetään myös ilmoittamaan jaksosta tiedekunnan hallintoamanuenssille.

            5.2 Työharjoittelu ulkomailla

            Työharjoittelu ulkomailla on erinomainen tapa hankkia kansainvälistä kokemusta ja harjoittelun voi liittää osaksi opintoja. Opiskelijan tulee keskustella harjoittelupaikan ja harjoittelun sisällön soveltuvuudesta joko aineopintojen tai syventävien opintojen harjoittelusta vastaavan opintoneuvojan kanssa. Lisäksi Kielikeskus voi myöntää kieliopintopisteitä ulkomaisesta harjoittelusta edellyttäen, että opiskelija on ottanut yhteyttä Kielikeskukseen ennen harjoittelun alkua ja näin kielen kehittyminen harjoittelun aikana voidaan arvioida.

            Työharjoittelupaikka hankitaan itse, mutta siihen on mahdollista saada apurahaa, oli harjoittelu sitten palkallista tai palkatonta mm. ERASMUS-ohjelman puitteissa. Muita kansainvälisiä työharjoitteluohjelmia on listattu kv-palveluiden sivulla https://www.jyu.fi/yliopistopalvelut/opintopalvelut/intl/opiskelijalle/harjoittelu.

            Harjoittelupaikkoja välittävät esimerkiksi suomalainen kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO http://www.cimo.fi/ ja kansainvälinen opiskelijajärjestö AIESEC. Erityisesti IT-alan opiskelijoille soveltuvia AIESEC-ohjelmia ovat Technical Traineeship ja Management Traineeship. AIESECilla on oma paikallisjärjestö ja -toimisto Jyväskylän yliopistossa. AIESEC tarjoaa hyvän mahdollisuuden verkostoitua kansainvälisesti jo opiskeluaikana. Lisätietoja: http://www.aiesec-jkl.fi/.

            Lisäksi tietojärjestelmätieteiden opiskelijoille on tarjolla kielikeskuksen organisoimia harjoittelupaikkoja Saksassa. Harjoittelupaikkojen tarjoajissa on paitsi maailmanlaajuisesti tunnettuja ja vakaita yrityksiä, niin myös erikoisempia harjoitteluympäristöjä, kuten esimerkiksi jalkapallojoukkueita, pörssejä ja viestintätoimistoja. Lisätietoja kielikeskuksen organisoimista Saksan harjoittelupaikoista voi kysyä opintoneuvoja Panu Moilaselta. Näistä myös tiedotetaan syksyisin tiedekunnan sähköpostilistalla.

            Tiedekunnan opiskelijat voivat saada harjoitteluunsa lisäksi tiedekunnan matka-apurahan, joka on 200 euroa Eurooppaan ja 400 euroa Euroopan ulkopuolelle, josta löytyy lisätietoa sivulta https://www.jyu.fi/it/opiskelijalle/kandi-ja-maisteriopiskelijalle/kansainvalistyminen/tyoharjoittelu

            5.3 Ulkomaisten opintojen hyväksilukeminen

            Periaatteena on, että kaikki ulkomailla suoritetut opinnot voidaan hyväksilukea opiskelijan tutkintoon täysimääräisinä. Ulkomailla suoritetuilla opinnoilla voidaan suoraan korvata tutkintoon kuuluvia pakollisia tai vapaavalinnaisia kursseja. Yksittäiset kurssit, joilla ei voi korvata pakollisia tai valinnaisia kursseja, voidaan sisällyttää tutkintoon muina ulkomailla suoritettuina opintoina. Yli 15 opintopisteen laajuinen kokonaisuus voidaan merkitä tutkintoon erilliseksi opintokokonaisuudeksi tai sivuaineeksi. Ulkomailla suoritetut kieliopintopisteet/ kielikorvaavuudet myöntää Kielikeskus.

            Vaihdosta palattuaan opiskelijan tulee ottaa yhteyttä tiedekunnan hallintoamanuenssiin ja toimittaa hänelle vaihtotodistus, vaihdosta saamansa opintosuoritusote ja kurssikuvaukset, joiden perusteella täytetään lomake, jolla haetaan opintojen sisällyttämistä ja/ tai korvaamista tutkintoon. Opiskelijoita kehotetaan ottamaan talteen (mielellään englanninkieliset) kurssikuvaukset kaikista vaihdon aikana suorittamistaan kursseista, jotta kurssikorvaavuudet voidaan arvioida. 

            Ulkomailla suoritetuista opinnoista myönnetään pisteitä niiden sisällön ja laajuuden mukaan.  Eurooppalaisissa korkeakouluissa käytetään ECTS-järjestelmää, ja yksi ECTS-piste vastaa yhtä Jyväskylän yliopiston opintopistettä. Euroopan ulkopuolella suoritettuja opintoja arvioidaan kurssien sisällön, tuntimäärien ja tason mukaan. Informaatioteknologian tiedekunnan ohjeet ulkomailla suoritettujen opintojen sisällyttämisestä tutkintoon löytyvät osoitteesta https://www.jyu.fi/it/opiskelijalle/kandi-ja-maisteriopiskelijalle/kansainvalistyminen/vaihto/hyvaksiluku.

            5.4 Kotikansainvälistyminen ja kansainväliset maisterikoulutukset

            Kansainvälisiä valmiuksiaan voi kehittää myös kotimaassa ja kotiyliopistossa, joko ulkomaisen jakson sijasta tai sen lisäksi. Tiedekuntaamme tulee vuosittain runsaasti kansainvälisiä vaihto- ja tutkinto-opiskelijoita, tutkijoita ja vierailevia luennoitsijoita, joten tätä kansainvälistä verkostoa hyödyntämällä voi hankkia arvokasta kansainvälistä kokemusta. Osallistuminen vierailevien, kansainvälisten asiantuntijoiden kursseille ja luennoille on yksi helpoimmista tavoista. Yksittäisistä vierailuluennoista tiedotetaan sähköpostilistoilla ja niitä voi sisällyttää kurssiin ITKY115 Asiantuntijaluentojen seuraaminen. Suomalaisia opiskelijoita haetaan vuosittain myös ulkomaalaisten opiskelijoiden tutoreiksi, ja ylioppilaskunta järjestää paljon kansainvälistä toimintaa, johon kaikki opiskelijat ovat lämpimästi tervetulleita. Monipuolisia kieli- ja viestintäopintoja kannattaa myös hyödyntää kansainvälisten valmiuksiensa kehittämisessä.

            Kansainvälistymistään voi edistää myös tiedekunnan kansainvälisten maisteriohjelmien kautta. Syksyllä 2013 aloittaa tiedekunnassa kaksi uutta kansainvälistä maisterikoulutusta, jotka korvaavat tiedekunnassa aiemmin, jo vuodesta 2007 lähtien, järjestetyn Mobile Technology and Business –maisteriohjelman. Koulutus tarjotaan kokonaisuudessaan englannin kielellä ja opiskelijoita on paristakymmenestä eri maasta. Koulutukseen voi maisterivaiheessa hakeutua myös tiedekunnan omat opiskelijat!

            Tietojärjestelmätieteiden laitoksen Service Innovation and Management (SIM)-maisterikoulutuksen (https://www.jyu.fi/sim) keskiössä ovat kansainvälisten IT-pohjaisten palveluinnovaatioiden suunnittelu sekä johtaminen ja asiakkaan palvelukokemus ja palvelukeskeisen logiikan ymmärrys palveluiden toteutuksessa. Opiskelijat oppivat suunnittelemaan ja johtamaan liiketoimintaprosesseja sekä ymmärtämään erilaisten palveluekosysteemien ja alustojen toimintaa. He myös hallitsevat alan viimeisimmän teknologian työkaluineen. Pääaineena palveluinnovaatioiden opiskelijoilla on tietojärjestelmätieteet, ja opinnot johtavat kauppatieteiden maisterin tutkintoon.

            Tietotekniikan laitoksen Web Intelligence and Service Engineering (WISE) -maisterikoulutus (https://www.jyu.fi/wise) keskittyy älykkäiden yhteen sovitettavien sovellusten suunnitteluun ja toteutukseen. Opiskelijat oppivat muun muassa yhdistämään suunnittelemansa ohjelmistot vapaasti tarjolla olevaan tietoon sekä hahmottamaan näin ratkaisuja niin julkisen kuin yksityisen sektorin ongelmiin. He osaavat myös soveltaa tietotaitoaan erilaisten teknologioiden sekä työkalujen yhteensovittamiseen. Filosofian maisteriksi valmistuvien opiskelijoiden pääaine on tietotekniikka. 

            5.5 Monikielinen kulttuurienvälinen osaaminen - MoKo

            Kansainvälistymisen myötä monipuolista kielitaitoa ja kulttuurienvälistä osaamista edellytetään työelämässä sekä omalla uralla että työyhteisöissä. Monikielinen kulttuurienvälinen osaaminen MoKO on todistus tutkinnon eri osiin sijoittuvista opinnoista, jotka tavalla tai toisella vahvistavat opiskelijan kulttuurista osaamista ja kansainvälistymisvalmiuksia. MoKOn laajuus on 25 opintopistettä ja siihen kerättävät opinnot voivat olla kielikeskuksen ja ainelaitosten järjestämiä monikielisyyteen ja monikulttuurisuuteen liittyviä kursseja. MoKon ainoa pakollinen opintojakso on XYHX003 Fundamentals in intercultural and multilingual communication, 5 op. Suoritettuaan vähintään 25 opintopistettä kansainvälisyyttä tukevia opintoja opiskelija voi hakea kielikeskuksesta Monikielisen kulttuurienvälisen osaamisen todistusta. Lisätietoja: https://kielikeskus.jyu.fi/kielikeskus-etusivu/opetus/kvt

            5.6 Tokyo Institute of Technology -yhteistyö

            Yksi tiedekuntamme yhteistyökumppaneista on japanilainen Tokion teknillinen korkeakoulu, Tokyo Institute of Technology, joka kuuluu Japanin yliopistojen kärkipäähän ja sijoittuu kansainvälisessä QS World University Rankingissa sijalle 57. Vuosittain elo-syyskuussa Agorassa järjestetään Tokyo Tech Summer Campus, jonka aikana Tokion teknillisestä korkeakoulusta tulleet vierailevat luennoijat pitävät viikon mittaisia intensiivikursseja Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunnan opiskelijoille.

            Tiedekunnassa on valmisteilla maisteritason kaksoistutkinto-ohjelman käynnistäminen Tokion teknillisen korkeakoulun Decision Science & Technology -yksikön ja informaatioteknologian tiedekunnan yhteistyönä.  Maisterikoulutus painottuu IT-pohjaisten palvelujen kehittämiseen ja hyödyntämiseen Tokion teknillisen korkeakoulun monitieteisen "Effective Utilization of Technology" -maisteriohjelman mukaisesti. Asian edetessä opiskelijoita tiedotetaan mahdollisuuksista osallistua koulutukseen.

            5.7 Lisätietoja kansainvälistymisestä

            Informaatioteknologian tiedekunnan kansainvälisten asioiden yhteyshenkilönä toimii tiedekunnan hallintoamanuenssi Niina Ormshaw, toimisto Ag C434.1, puh. 050 4432360, sähköposti international-info@it.jyu.fi. Jyväskylän yliopiston kansainväliset palvelut -yksikön www-sivuilta löytyy paljon tietoa ja käytännön ohjeita niin vaihto-opiskelusta, ulkomaan harjoittelusta kuin kotikansainvälistymisestäkin:http://www.jyu.fi/intl/. Lisätietoja kansainvälistymismahdollisuuksista löydät myöskin tiedekunnan www-sivuilta osoitteesta https://www.jyu.fi/it/opiskelijalle/kandi-ja-maisteriopiskelijalle/kansainvalistyminen.

            6 Todistukset ja valmistuminen

            Tiedekunta myöntää todistukset tutkinnoista. Kandidaatin ja maisterin tutkinnoista kirjoitetaan erilliset todistukset.

            Tutkinnon hakeminen

            Kun olet suorittanut kaikki tutkintoon vaadittavat opinnot ja myös sivuaineopintokokonaisuudet on koottu ja arvostelut merkitty opintorekisteriin, ota yhteyttä omaan ainelaitokseesi. Laitoksesta riippuen joko amanuenssi (TKTL) tai opintoasioista vastaava sihteeri (TTL) opastavat sinua tutkinnonhakulomakkeen täyttämisessä.

            Tutkinnonhakulomake toimitetaan laitokselta täytettynä tiedekunnan palvelukeskukseen, jossa todistus kirjoitetaan ja allekirjoitetaan. HUOM! Varaa todistuksen saamista varten noin neljä viikkoa aikaa. Sivuaineopintojen kokoaminen ja arvostelu kannattaa pyytää ao. laitokselta heti, kun olet saanut kokonaisuuden valmiiksi. Näin tutkinnon koostaminen ja todistuksen saanti aikanaan nopeutuvat. Selvitä, voitko koostaa opintokokonaisuuden ja hakea tutkintoa Korpin kautta. Opintokokonaisuuksien koostamistoiminnon ja tutkinnonhakutoiminnon käyttö Korpissa laajenee tulevina lukuvuosina.

            Tutkinnonhakulomake kandidaatintutkintoa varten:
            https://www.jyu.fi/hallintokeskus/opiskelijoille/how-to/kandidaatti/kandidaatin-tutkinnon-hakulomake

            Tutkinnonhakulomake maisterintutkintoa varten:
            https://www.jyu.fi/hallintokeskus/opiskelijoille/how-to/tutkintolomake-maisterintutkinto/maisterin-tutkinnon-hakulomake

            Tutkintotodistukset liitteineen

            Tutkintotodistuksiin merkitään pää- ja sivuaineina opiskellut oppiaineet, joiden opintopistemäärä on vähintään 15 op. Oppiaineista kerrotaan laajuus opintopisteinä sekä opintokokonaisuuden arvostelu. Todistuksissa mainitaan, millä kielellä opiskelija on saanut koulusivistyksensä ja kirjoittanut kypsyysnäytteensä sekä opiskelijan osoittama kielitaito. Todistukseen tulee näkyviin myös muiden opintojen yhteinen opintopistemäärä sekä kokonaisopintopistemäärä. Tutkintotodistuksista saa virallisia kopioita tiedekunnan toimistosta. Ulkomaalaisille opiskelijoille kirjoitetaan sekä suomen- että englanninkieliset tutkintotodistukset. Tiedekunta ei myönnä suomenkielisistä perustutkintotodistuksista englanninkielisiä käännöksiä.

            Todistuksen mukana opiskelija saa opintorekisteriotteen, jossa on yksityiskohtainen selvitys tutkintoon suoritetuista opinnoista.Suomenkieliset opiskelijat saavat halutessaan tiedekunnan toimistosta englanninkielisen opintorekisteriotteen maksutta. Lisäksi kandidaatin ja maisterin tutkinnon suorittaneille annetaan  Diploma Supplement.

            Diploma Supplement

            Diploma Supplement on kansainväliseen käyttöön tarkoitettu tutkintotodistuksen liite. Se sisältää lisätietoja suoritetusta tutkinnosta, oppilaitoksesta ja koulutusjärjestelmästä. Suomen lainsäädännön mukaan korkeakoulut ovat velvollisia antamaan pyynnöstä opiskelijoilleen kansainväliseen käyttöön tarkoitetun tutkintotodistuksen liitteen.

            Publiikki

            IT-tiedekunnassa on järjestetty tiedekunnan yhteisiä valmistujaisjuhlia eli publiikkeja vuodesta 2005 alkaen. Publiikkiin kutsutaan tiettynä aikana valmistuneet maisterit, lisensiaatit ja tohtorit avec. Mukana juhlimassa on myös henkilökuntaa. Publiikki on osa tiedekunnan alumnitoimintaa, jonka avulla pyritään ylläpitämään tiiviitä suhteita tiedekunnasta valmistuneisiin opiskelijoihin.

            7 Mitä maisterin tutkinnon jälkeen?

            Maisterin tutkinnon suorittamisen jälkeen voit halutessasi jatkaa opintoja yliopistossa. Siihen on useita eri vaihtoehtoja. Voit jatkaa opintojasi heti suoraan tai palata opintojen pariin myöhemmin oltuasi ensin työelämässä. Voit halutessasi yhdistää työssäkäynnin ja opiskelun. Voit myös pitää yhteyttä emoyliopistoosi ihan muuten vain.

            Jatko-opinnot

            Jos olet kiinnostunut tutkimustoiminnasta ja haluat meritoitua akateemisesti, voit hakeutua jatko-opintoihin suorittamaan lisensiaatin tai tohtorin tutkintoa joko omaan aiempaan yliopistoosi tai johonkin muuhun yliopistoon. Eri yliopistoilla on erilaiset käytänteet jatko-opiskelijaksi hyväksymisessä. Tohtorin tutkinnon suorittaminen päätoimisesti opiskellen vie noin neljä vuotta. Opintoihin on mahdollisuus hakea rahoitusta tutkijakouluista ja eri säätiöiltä.

            Tutkinnon täydentäminen

            Jyväskylän yliopistossa tutkinnon suorittanut henkilö voi halutessaan täydentää osaamistaan lisäopinnoilla. Tutkintosäännön 4 §:n mukaan opiskelija, joka suoritettuaan tutkinto-oikeutensa mukaisen tutkinnon haluaa suorittaa täydentäviä opintoja, voi suorittaa niitä seuraavan lukuvuoden loppuun saakka ilman erillistä opinto-oikeutta tai muuta tutkinto-oikeutta niiden oikeuksien mukaisesti, jotka hänellä tutkintoaan suorittaessaan oli.

            Maksuton tutkinnon täydentäminen tiedekunnissa on siis mahdollista välittömästi tutkinnon suorittamisen jälkeen niillä opinto-oikeuksilla, joita opiskelijalla on ollut. Uusia täydentäviä opinto-oikeuksia on haettava erillisinä opinto-oikeuksina, joista tiedekunta voi periä maksua enintään 10 euroa/opintopiste. Esimerkiksi jos henkilö suorittaa tutkintonsa heinäkuussa 2013, hän voi täydentää tutkintoaan maksutta 31.7.2014 asti. Jos henkilö suorittaa tutkintonsa elokuussa 2013, hän voi täydentää tutkintoaan maksutta 31.7.2015 asti.

            Maisterin tutkinnon jälkeen opintoja voi täydentää myös jossakin muussa kuin omassa yliopistossa. Opintoja varten tulee yleensä hakea erillistä opinto-oikeutta.

            Elämäsi parhaat vuodet ja edessä loistava tulevaisuus! Tutustu IT-tiedekunnan opiskelijoiden ja meiltä valmistuneiden alumnien tarinoihin osoitteessa http://www.itjkl.fi

            Kuva 18: Elämäsi parhaat vuodet ja edessä loistava tulevaisuus! Tutustu IT-tiedekunnan opiskelijoiden ja meiltä valmistuneiden alumnien tarinoihin osoitteessa http://www.itjkl.fi
            Täydennyskoulutus

            Yliopistot järjestävät myös eri alojen akateemista täydennyskoulutusta. Täydennyskoulutus ei tavallisimmin ole tutkintoon johtavaa vaan se antaa ammatillisia lisävalmiuksia. Lisäpätevyyttä työtehtäviisi voit saada joko oman alasi tai jonkin muun alan täydennyskoulutuksesta. Koulutus on usein räätälöity tietylle kohdejoukolle ja suunniteltu siten, että se sopii työn ohella opiskeleville. Täydennyskoulutus on yleensä maksullista.

            IT-tiedekunnan  URASILTA-täydennyskoulutus ICT-alan ammattilaisille

            URASILTA järjestää avointa ICT-koulutusta oppiarvoon ja ikään katsomatta. Tarjolla on PROFIT- ja INFORTE-koulutusta. PROFIT järjestää ICT-alan ammattilaisille suunnattuja parin päivän mittaisia intensiivikursseja. Koulutusaiheet ja -sisällöt syntyvät paikallisten ICT-yritysten todellisista koulutustarpeista. PROFIT hoitaa käytännön järjestelyt ja tuo hinta–laatusuhteeltaan edulliset koulutukset Jyväskylään. INFORTE.fi järjestää 1-2 päivän mittaisia edistyneen tason seminaareja kuumista, ajankohtaisista aiheista. Luennoitsijat ovat kansainvälisiä huippuosaajia, joilla on tukenaan viimeisin tutkimustieto. INFORTE-tapahtumat ovat englanninkielisiä, ja niitä järjestetään eri puolella Suomea. Lisätietoja: https://www.jyu.fi/it/Yhteistyo/urasilta

            Avoin yliopisto

            Yliopistojen avoimet yliopistot järjestävät yliopisto-opintoja ilman ikä- ja pohjakoulutusvaatimuksia. Tarjonnassa on opintokokonaisuuksia ja yksittäisiä kursseja. Opinnot on suunniteltu joustaviksi ja opiskelumuotoja on useita erilaisia. Opinnot soveltuvat siten hyvin työn ohessa tehtäviksi. Avoin yliopisto antaa tutkinnon suorittaneille joustavan mahdollisuuden hankkia lisäpätevyyttä ja täydentää tutkintoa eri alojen opinnoilla. Avoimessa yliopistossa opiskelu on joitakin poikkeuksia lukuunottamatta maksullista. Lisätietoja Jyväskylän avoimen yliopiston opetustarjonnasta http://www.avoin.jyu.fi/oppiaineet/ ja muiden avointen yliopistojen tarjonnasta www.avoinyliopisto.fi.

            Opettajaksi pätevöityminen

            Jos opettajan ura kiinnostaa eikä omaan tutkintoon sisälly opettajan pätevyyteen tarvittavia opintoja, maisterin tutkinnon jälkeen voi yliopistoon hakeutua opiskelemaan opettajan pedagogisia opintoja ja tarvittaessa opetettavan aineen opintoja. Esim. pedagogisten opintojen suorittamiseen on monenlaisia mahdollisuuksia joko opettajankoulutuslaitoksilla, ammattikorkeakouluissa tai esim. erilaisissa muunto- ja pätevöitymiskoulutuksissa.

            Alumnitoiminta

            Alumni on latinaa ja tarkoittaa kasvattia tai suojattia. Suomeen sana on tullut Yhdysvalloista, jossa se tarkoittaa tutkinnon suorittanutta, valmistunutta opiskelijaa. Alumneja ovat kaikki yliopistosta valmistuneet sekä yliopistossa työskennelleet. Alumnitoiminnan eräs keskeisimmistä tavoitteista on eri alueilla toimivien yliopiston kasvattien asiantuntemuksen, vaikutusmahdollisuuksien ja voimien yhdistäminen kaikkia hyödyttävällä tavalla.

            Alumnisuhteiden avulla yliopiston yhteydet työelämään tehostuvat ja alumnien työelämätietoutta voidaan käyttää yliopiston toiminnan, esimerkiksi opetuksen kehittämiseen. Laajan ja kansainvälisen alumniverkoston avulla voidaan edesauttaa yliopiston kansainvälistymistä muun muassa tarjoamalla opiskelijoille ulkomaisia harjoittelupaikkoja. Yliopiston avulla alumnit voivat jatko- ja täydennyskouluttaa itseään, vaikuttaa yliopiston kehittymiseen ja pitää yhteyttä entisiin opiskelukavereihinsa. Yliopistot järjestävät alumneilleen monenlaisia tapaamisia. Jos haluat pitää tutkinnon suorittamisen jälkeen yhteyksiä omaan emoyliopistoosi ja vaikuttaa sen toimintaan, osallistu alumnitoimintaan. Lisätietoa yliopiston alumnitoiminnasta https://www.jyu.fi/hallinto/alumni/ ja alumniyhteisöön liittymisestä http://alumninet.jyu.fi/

            IT-tiedekunnan alumnien tarinoita: http://www.itjkl.fi

            8 Jatkokoulutus - tohtorikoulu

            8.1 Jatkokoulutus tiedekunnan tohtorikoulussa

            Informaatioteknologian tiedekunnassa jatkokoulutuksesta vastaa tiedekunnan tohtorikoulu, jonka johtajana toimii jatko-opinnoista vastaava dekaani. Tohtorikoulun toiminta perustuu tiedekunnan yhteisiin käytänteisiin, laitosten järjestämään opetukseen ja eri tutkimusryhmissä tehtävään tutkimukseen.

            Tiedekunnan tohtorikoulussa voi suorittaa seuraavia jatkotutkintoja:

            Tietotekniikan jatko-opetuksesta vastaa tietotekniikan laitos. Tietojärjestelmätieteen, tietojenkäsittelytieteen ja kognitiotieteen opetuksesta vastaa tietojenkäsittelytieteiden laitos.

            8.2 Jatkotutkinnon sisältö

            Jatkotutkinto painottuu tutkimukseen eli väitöskirjatyön tai lisensiaattityön laatimiseen. Lisäksi suoritetaan vähintään 60 op tieteellisen jatkokoulutuksen opintoja, jotka sisältävät tutkimusta tukevia sekä mahdollisesti muita uratavoitteita tukevia opintoja. Mikäli opiskelijalla on ennestään tohtorintutkinto tai kaksi maisterintutkintoa, voidaan sopia suppeammista (vähintään 30 op) opinnoista. Tohtorin tutkinnon voi suorittaa päätoimisesti opiskellen neljässä vuodessa.

            8.3 Jatkokoulutuskelpoisuus

            Yleiset valintaperusteet

            Yliopistolain 558/2009 37 §:n mukaan tieteelliseen tai taiteelliseen jatkotutkintoon johtaviin opintoihin voidaan ottaa opiskelijaksi henkilö, joka on suorittanut 1) soveltuvan ylemmän korkeakoulututkinnon, 2) soveltuvan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon, taikka 3) soveltuvan ulkomaisen koulutuksen, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin. Yliopisto voi edellyttää tieteelliseen tai taiteelliseen jatkotutkintoon johtaviin opintoihin opiskelijaksi ottamansa henkilön suorittavan tarvittavan määrän täydentäviä opintoja koulutuksessa tarvittavien valmiuksien saavuttamiseksi.

            Yliopistolaissa määrätyn kelpoisuuden lisäksi Jyväskylän yliopisto edellyttää, että tohtoriopiskelijaksi valittavalla on riittävät perustiedot tieteenalalta, jolta väitöskirjatyö tehdään, sekä syventyviin opintoihin sisältyvästä opinnäytteestä vähintään arvolause hyvä, 3/5, tai muu vastaavantasoinen arvolause. Poikkeustapauksessa voidaan hyväksyä arvolausetta täydentävät lisäopinnot tai muut tasokkuutta osoittavat suoritukset. Jyväskylän yliopiston päätöksen mukaisesti opiskelija voidaan hyväksyä korkeintaan puolta vuotta ennen maisterintutkinnon valmistumista. Hyväksyntä tällöin ehdollinen ja se varmistuu tutkinnon valmistuttua.

            Jyväskylän yliopiston yleisten valintaperusteiden ( https://www.jyu.fi/opiskelu/tohtorikoulutus/opas/valinta) mukaan jatkotutkinnon suorittamisoikeutta haetaan siltä tiedekunnalta, jonka tieteenalaan tutkimustyö pääasiassa kuuluu. Tiedekunta voi vain perustelluista syistä myöntää hakijalle toiseen samannimiseen tutkintoon johtavan opinto-oikeuden. Tällöin uuden tutkinnon pääaineen ja sisällön on poikettava riittävästi ensimmäisen tutkinnon pääaineesta ja sisällöstä. Valinnassa noudatetaan tiedekuntien laatimia yksityiskohtaisia valintaperusteita, jotka perustuvat seuraaviin jatko-opiskelijoiden yleisiin valintakriteereihin:

            Informaatioteknologian tiedekunnan asettamien valintaperusteiden mukaan jatko-opintoihin valittavalla tulee olla hyvät valmiudet tieteellisen tutkimuksen tekoon, hyvä tutkimuksen kohteena olevan aihepiirin asiantuntemus ja hänen tulee olla sitoutunut tutkimuksen tekemiseen. Hakijan tulee riittävällä laajuudella kuvata tutkimuksentekovalmiutensa (mm. menetelmäosaaminen), asiantuntemuksensa ja sitoutuneisuutensa osana tutkimussuunnitelmaansa (personal statement). Tarvittaessa tiedekunta voi edellyttää jatkokoulutukseen valitun opiskelijan suorittavan riittävän määrän täydentäviä opintoja koulutuksessa tarvittavien valmiuksien saavuttamiseksi.

            Tietojenkäsittelytieteiden laitoksen valintaperusteet

            Tietojenkäsittelytieteiden laitoksen jatko-opiskelijaksi voi hakea kognitiotieteessä, tietojenkäsittelytieteissä tai niitä lähellä olevissa tieteissä kotimaassa tai ulkomailla ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut.

            Koulutukseen hakeudutaan ottamalla yhteyttä tietojenkäsittelytieteiden laitokseen. Laitoksella arvioidaan jatkokoulutukseen pyrkivän edellytykset jatko-opintoihin ja toisaalta laitoksen mahdollisuudet asianmukaisen ohjauksen järjestämiseen. Jatko-opinto-oikeutta haetaan tiedekunnan www-sivuilta löytyvän ohjeistuksen mukaisesti.

            Tietotekniikan laitoksen valintaperusteet

            Jatko-opiskelijaksi voidaan hyväksyä ylempää korkeakoulututkintoa vastaavan koti- tai ulkomaisen tutkinnon suorittanut tai hakija, jolla on riittäväksi todetut opinnot tietojenkäsittelytieteissä tai niitä lähellä olevissa oppiaineissa.

            Jatko-opinto-oikeutta haetaan tiedekunnan www-sivuilta löytyvän ohjeistuksen mukaisesti. Hakija täyttää hakemuksen ja laatii suunnitelmat yhdessä tulevan jatko-opintojensa ohjaajan kanssa. Laitoksella arvioidaan jatkokoulutukseen pyrkivän edellytykset jatko-opintoihin sekä laitoksen mahdollisuudet asianmukaisen ohjauksen järjestämiseen. Myönteisessä tapauksessa laitoksen johtaja puoltaa hakemusta laitoksen puolesta ja opetuksesta vastaava varadekaani/dekaani hyväksyy hakijan tiedekunnan jatko-opiskelijaksi. Laitoksella ei ole mahdollisuutta sitoutua järjestämään rahoitusta jatko-opintoja suorittaville.

            8.4 Jatko-opinto-oikeuden hakeminen

            Lisensiaatin tai tohtorin tutkinnon suorittamista aikovan tulee hakea tiedekunnalta jatko-opinto-oikeutta. Hakuaika on kaksi kertaa vuodessa. Kevään haku päättyy 31.3. ja syksyn haku päättyy 30.9.

            Hakuprosessi on syytä aloittaa hyvissä ajoin ennen hakuaikaa. Hakija ottaa yhteyttä pääaineen koulutuksesta ja tutkimustyöstä vastaavaan laitoksen opettajaan opintojen ja tutkimuksen suunnittelua varten. Lisensiaatintutkimuksen ja/tai väitöstyön ohjaajana voi toimia henkilö, joka on kiinnostunut työstä ja pätevä ohjaamaan sen ja joka on antanut suostumuksensa ohjaajan tehtävään. Ohjaajan pätevyys tulee voida todeta: hän on esimerkiksi alalta väitellyt tai nimitetty dosentin virkasuhteeseen tai professoriksi. Työtä voi ohjata myös Jyväskylän yliopiston ulkopuolella työskentelevä henkilö, jolloin työlle nimetään laitokselta toinen ohjaaja, jonka alaan työ kuuluu. Hakijalla tulee pääsääntöisesti olla kaksi sitoutunutta ohjaajaa.

            Hakija laatii ohjaajansa kanssa henkilökohtaisen kirjallisen jatko-opintosuunnitelman ja alustavan tutkimussuunnitelman ja liittää ne muiden pyydettyjen liitteiden kanssa tiedekunnan jatkokoulutushakemukseen, joka löytyy osoitteesta https://www.jyu.fi/it/opiskelijalle/jatko-opiskelijalle/hakeminen_jatko-opiskelijaksi.

            Laitoksella arvioidaan hakijan edellytykset jatko-opintoihin sekä laitoksen mahdollisuudet asianmukaisen ohjauksen järjestämiseen. Myönteisessä tapauksessa laitoksen jatko-opintoasioista vastaava johtaja puoltaa tiedekunnalle hakemuksen hyväksymistä. Dekaani päättää hakijan hyväksymisestä tiedekunnan jatko-opiskelijaksi. Opiskelija saa kopion jatkokoulutuspäätöksestä kirjeitse.

            Opinto- ja/tai tutkimussuunnitelmaan myöhemmin tehtävät vähäiset muutokset voidaan tehdä opiskelijan ja ohjaajien yhteisellä päätöksellä. Merkittävistä muutoksista päättää laitoksen varajohtaja yhdessä opiskelijan ja työn ohjaajien kanssa ja muutokset lähetetään tiedoksi tiedekuntaan. Ohjaajamuutoksista ja -lisäyksistä päättää dekaani. Kopiota alustavasta tutkimussuunnitelmasta ja jatko-opintosuunnitelmasta säilytetään tiedekunnan kansliassa.

            8.5 Jatko-opiskelijan ilmoittautuminen

            Ensimmäinen ilmoittautuminen opinto-oikeuden myöntämisen jälkeen tapahtuu palauttamalla hyväksymiskirjeen mukana tullut ilmoittautumislomake tiedekunnan kansliaan.

            Muut kuin ensimmäisen vuoden jatko-opiskelijat ilmoittautuvat joko läsnä- tai poissaoleviksi Korppi-järjestelmän kautta 15.9. mennessä. (Opiskelijapalveluiden kautta ei siis voi enää ilmoittautua.) Ilmoittautumisen yhteydessä jatko-opiskelijat täyttävät jatko-opintoja koskevan lomakkeen, jossa he lyhyesti kertovat kuluneen lukuvuoden toiminnastaan sekä suunnittelevat tulevan vuoden ohjelmaansa. Opiskelijan antamat tiedot välitetään sähköpostilla suoraan ohjaajalle/ohjaajille. Tiedot ovat luottamuksellisia, eivätkä ne välity muille. Korppiin tallentuu julkisena tutkimuksen nimi, lyhyt opiskelijan antama kuvaus ja avainsanat. IT-tiedekunnan verkkosivuilla on linkki ilmoittautumista varten: https://www.jyu.fi/it/opiskelijalle/jatko-opiskelijalle/ilmoittautuminen_jatko-opiskelijaksi

            Ylioppilaskunnan jäsenmaksu on jatko-opiskelijoille vapaaehtoinen. Ylioppilaskunnan jäsenyys antaa jatko-opiskelijoille oikeuden hakea ylioppilaskunnan opiskelija-asuntoihin. Jäsenyys ei sen sijaan oikeuta YTHS:n palveluihin tai matkalippualennuksiin julkisissa liikennevälineissä. Yliopistoliikuntaan on oikeus osallistua ilmoittautumalla yliopistoon ja maksamalla liikuntamaksu, jonka tarra kiinnitetään joko opiskelijakorttiin tai opiskelutodistukseen.

            8.6 Tieteellisen jatkokoulutuksen opinnot

            Tutkintoasetuksen mukaan:

            Jatkokoulutuksen tavoitteena on, että opiskelija perehtyy syvällisesti omaan tutkimusalaansa ja sen yhteiskunnalliseen merkitykseen sekä saavuttaa valmiudet tutkimusalansa piirissä itsenäisesti ja kriittisesti soveltaa tieteellisen tutkimuksen menetelmiä ja luoda uutta tieteellistä tietoa; perehtyy hyvin oman alansa kehitykseen, perusongelmiin ja tutkimusmenetelmiin; sekä saavuttaa sellaisen yleisen tieteenteorian ja tutkimusalaansa liittyvien muiden tieteenalojen tuntemuksen, joka mahdollistaa niiden kehityksen seuraamisen.

            Tieteellisen jatkokoulutuksen opintojen tulee tukea tutkimustyötä. Ne ovat vähintään 60 opintopisteen laajuiset ja koostuvat syventävistä pääaineen opinnoista sekä mahdollisesti muista tutkimusta tai uratavoitteita tukevista opinnoista. Siinä tapauksessa, että opiskelijalla on aiempi tohtorintutkinto tai kaksi maisterintutkintoa, voidaan sopia suppeammista (vähintään 30 op) opinnoista.

            Jos opiskelija ei ole suorittanut perustutkintoa tietojenkäsittelytieteissä, on hänen täydennettävä näitä opintoja siten, että niistä muodostuu lähes syventäviä opintoja (ilman pro gradu -tutkielmaa ja tutkielmaseminaaria) vastaava kokonaisuus, jonka laajuus on 100 op.

            Jatko-opintojen suunnittelu osaamistavoitteista henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan.

            Kuva 19: Jatko-opintojen suunnittelu osaamistavoitteista henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan.

            8.6.1 Jatko-opintojen suunnittelu

            Jokainen jatko-opiskelija laatii henkilökohtaisen opintosuunnitelman yhdessä ohjaajan kanssa. Jatko-opintoja on hyvä suunnitella alusta alkaen kokonaisvaltaisesti kuviossa 19 esitetyllä tavalla.


            Kuvion 19 vasemmassa laidassa on pitkä lista yleisiä tohtorin osaamistavoitteita. Aluksi on hyvä miettiä, millainen osaaminen tukee parhaiten omia uratavoitteita ja millä osa-alueilla osaamista on runsaasti jo ennestään. Sen pohjalta voidaan laatia henkilökohtaiset osaamistavoitteet eli kuvaus siitä, millaisten tietojen ja taitojen kehittämistä opintojen kuluessa halutaan kehittää.

            Kun osaamisen kehittämiselle on laadittu henkilökohtaiset tavoitteet, voidaan suunnitella, miten tavoitteeksi asetettua osaamista kehitetään jatko-opintojen kuluessa. Väitöskirjatyö muodostaa 3/4 koko tohtorintutkinnosta eli tutkimustyö on keskeisessä roolissa myös osaamisen kehittymisessä. Tutkimustyöhön sisältyy työn luonteesta riippuen monenlaista osaamista kehittäviä elementtejä, esim. ohjaussuhde, kansainvälinen työskentely, yritysyhteistyö, projektityöskentely, kirjallinen ja suullinen viestintä jne. Tutkintoon kuuluvat tieteellisen jatkokoulutuksen opinnot (60 op) kannattaa suunnitella siten, että ne tukevat ja täydentävät halutulla tavalla tutkimustyössä hankittua osaamista.

            8.6.2 Tietotekniikan, tietojärjestelmätieteen ja tietojenkäsittelytieteen jatko-opinnot

            1.8.2005 jälkeen jatko-opintonsa aloittaneet opiskelijat opiskelevat seuraavien jatko-opintovaatimusten mukaisesti (yhteensä 60 op):

            TJT/TKT
            TIE
            1. Tieteellisen jatkokoulutuksen ja tieteenalan opinnot
            Vähintään 20 op
            Jatkokoulutusseminaari4 op4 op
            Tutkimusmenetelmät6 op*)
            Tieteenfilosofia, tieteenteoria3 op*)
            Kieli- ja viestintäopinnot*)3 op
            Tutkimusetiikka, tekijänoikeudet ym. yleisiä tutkijantaitoja tukevat kurssit*)*)
            Muut työelämävalmiuksia tukevat kurssit*)*)
            2. Tutkimusalan opinnot
            Vähintään 20 op
            Oman tieteenalan syventävät opinnot ja jatkokoulutuskurssit sekä seminaarit*)
            Erikseen sovittavat muut suoritukset:
            • Kirjatentit
            • Raportit ja referaatit, jotka eivät sisälly sellaisenaan lisensiaatintyöhön tai väitöskirjaan
            • Esitelmä tai posteri tieteellisessä konferenssissa sekä oppimispäiväkirja, joista muodostuu yhteensä 2 op suoritus.

             
            • *)
            • max 6 op
            • max 6 op

            Tutkimusalaa tukevakansainvälinen työskentely, esim.
            • Tutkijavierailu tai muu tutkimusalaan liittyvä tieteellinen työskentely ulkomailla (1 kk = 0,5 op)
            • Kansainvälisten konferenssien järjestelytehtävät

            max. 6 op
            3. Muut opinnot
            Vähintään 10 op
            Vähintään aineopintotasoiset tutkimusta tukevat sivuaineopinnot*)
            Pedagogiset opinnot (esim. yliopistopedagogiset)max. 10 op

            Taulukko 8.1: Tietojärjestelmätieteen, tietojenkäsittelytieteen ja tietotekniika jatko-opintovaatimukset

            *) Tästä kategoriasta opiskelija voi valita haluamansa määrän opintoja.

            Kauppatieteellisen jatkotutkinnon suorittavalla on oltava vähintään perusopintotasoinen arvosana myös muussa kauppatieteellisessä oppiaineessa kuin tietojärjestelmätieteessä. Perusopintojen opintokokonaisuuden suorittamista ei voi sisällyttää jatkotutkinnon muiden tieteenalojen opintoihin.

            8.6.3 Kognitiotieteen jatko-opinnot

            Kognitiotiede on monitieteinen oppiaine, jossa integroidaan naturalistisesti käsitettyjen ihmistieteiden ja niiden eri lähitieteiden osaamista yhteisten tieteidenvälisten kysymysten ratkaisemiseksi. Näitä taustatieteitä ovat olleet esimerkiksi filosofia, psykologia, tietojenkäsittelytieteet, kielitiede, taiteentutkimus, kasvatustiede, kauppatieteet ja insinööritieteet. Jyväskylän yliopiston kognitiotiede on suuntautunut ensisijaisesti inhimillisen teknologian ja ICT-yhteiskunnan kysymysten käsittelemiseen. Kognitiotieteen tohtoriopiskelijoista valmistuu luonnontieteellisen koulutusalan filosofian tohtoreita. Kognitiotieteeseen on otettu jatko-opiskelijoita 1.8.2005 alkaen.

            Kognitiotieteen luonteesta johtuen sen tohtorikoulutukseen voivat osallistua hyvin erilaiset taustatiedot omaavat ihmiset. Esimerkiksi yliopiston kaikkien tiedekuntien opiskelijat voivat periaatteessa aloittaa kognitiotieteen opinnot, mahdollinen on myös diplomi-insinöörin koulutustausta. Olennaista on tutkimusongelman aito kognitiotieteellisyys.

            Tieteellisen jatkokoulutuksen opinnot
            60 op
            Tieteenalan opinnot
            27 op
            Kognitiotieteen teoria ja metodologia
            Seminaarit
            Tutkintoa tukevat kognitiotieteen opinnot
            9 op
            3 op
            15 op
            Tutkimusalan opinnot
            20 op
            Tutkimusongelman edellyttämät metodologiaopinnot
            Tutkimusongelman edellyttämät teoriaopinnot
            8 op
            12 op
            Muiden tieteenalojen opinnot
            13 op
            Tieteenfilosofia, tieteen tutkimus tai tieteen teoria (pakollinen)
            Muut erikseen sovittavat tutkintoa tukevat opinnot
            4 op
            9 op

            Taulukko 8.2: Kognitiotieteen jatko-opintovaatimukset

            Kognitiotieteen monitieteisestä luonteesta johtuen myös lähitieteiden perusopintotasoiset opinnot kelpaavat perustellusti tieteenalan ja tutkintoa tukevien tieteenalojen opintoihin ja niitä voidaan sisällyttää opintoihin maksimissaan 6 op. Muiden tieteenalojen opettajat hyväksyvät kyseisten tieteenalojen opintokokonaisuudet, mutta muiden tieteenalojen opintojen hyväksymisestä kognitiotieteen tutkintoon päättää kognitiotieteen professori. Kokonaisuus määräytyy tutkimusongelman sisällöstä käsin. Tieteellisen jatkokoulutuksen opinnoista tulee vähintään 30 op olla syventäviä tai jatkokoulutustasoisia opintoja.

            8.7 Mistä löydän soveltuvia opintoja jatko-opintoihin?

            Jatko-opintojen (60 op) sisältöä ei ole määritelty kovin tarkasti, vaan opiskelijalla on runsaasti valinnan varaa oman mielenkiinnon mukaan. Opintojen sisällöstä sovitaan oppiaineen vaatimusten puitteissa oman ohjaajan kanssa. Opintosuunnitelmaan voi myös tehdä tarpeen mukaan muutoksia ohjaajan suostumuksella. Seuraavassa on annettu vinkkejä siihen, mistä löytää sopivia opintoja.

            Korppi-järjestelmä

            https://korppi.jyu.fi

            Korppi-järjestelmästä löytyy kattavasti Jyväskylän yliopiston opintotarjonta. Sieltä löytyy hyvin eri oppiaineiden tarjonta. Yleinen periaate on, että pääaineen opintojen on oltava jatko-opintotasoisia tai syventäviä maisteriopintoja ja sivuaineopintojen vähintään aineopintotasoisia. Huomioi, että sivuaineopintoihin saattaa olla tarpeen hakea erikseen opinto-oikeutta asianomaiselta tiedekunnalta/laitokselta. Kannattaa huomioida, että eri yksiköissä sisältöä päivitetään vaihtelevasti. Alkusyksystä ei välttämättä ole vielä koko lukuvuoden opinto-ohjelmaa saatavilla.

            INFORTE

            http://www.inforte.fi

            INFORTE.fi on Jyväskylän yliopiston koordinoima kansallinen verkosto, joka järjestää ICT alan jatko-opiskelijoille suunnattua koulutusta. Tapahtumat ovat tavallisesti 2-3 päivän kestoisia intensiivisiä seminaareja, joihin kutsutut luennoijat edustavat oman alansa kansainvälistä huippua. Seminaarit ovat kertaluontoisia poikkeuksellisia tilaisuuksia, joten jatkuvasti päivittyvää seminaariohjelmaa kannattaa seurata aktiivisesti INFORTEn internetsivuilta.

            Ihmistieteiden metodikeskus (IHME)

            https://www.jyu.fi/ytk/ihme

            IHME järjestää aktiivisesti jatko-opintotasoista koulutusta ennen kaikkea tutkimusmenetelmistä, mutta myös tieteenfilosofiaan ja -etiikkaan sekä yleisiin tutkijantaitoihin liittyvää opetusta. Ajankohtainen opetusohjelma kannattaa tarkistaa IHMEen internetsivuilta.

            Jyväskylä Summer School

            https://www.jyu.fi/summerschool/

            Jyväskylä Summer School on Jyväskylän yliopiston matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan ja informaatioteknologian tiedekunnan yhteistyössä järjestämä kesäkoulu. Se on jo perinteeksi muodostunut kansainvälinen tapahtuma, joka järjestetään vuosittain elokuussa. Kesäkoulu tarjoaa jatko-opintotasoisia kursseja eri oppiaineissa vaihtelevista teemoista. Tavallisesti myös IT-tiedekunnan opiskelijoille on suunnattu useita kursseja, joita pitävät vierailevat kansainväliset asiantuntijat. Kesäkoulun ohjelmaa kannattaa seurata vuosittain, sillä sen tarjoamat mahdollisuudet ovat vaihtuvien teemojen ja vierailijoiden vuoksi ainutkertaisia.

            Tohtoriohjelmat

            Suomessa on useita muiden yliopistojen koordinoimia tohtori- ja jatkokoulutusohjelmia, joiden kurssitarjonnassa voi olla mielenkiintoisia mahdollisuuksia. Tohtoriohjelmien tarjonta on suunnattu pääasiassa niiden omille jäsenille, mutta usein tilaisuudet ovat avoimia myös muille osallistujille. Käytänteet vaihtelevat tutkijakoulu- ja kurssikohtaisesti. Kannattaa seurata tiedotusta tohtoriohjelmien internetsivuilta ja ottaa osallistumismahdollisuuksista selvää tapauskohtaisesti.

            Opinnot muissa yliopistoissa

            Jos olet suorittanut aiemmin (tai aiot suorittaa) jatko-opintoihin soveltuvia opintoja jossain toisessa yliopistossa. Ota yhteys opintosuoritusten siirtämisestä oman laitoksesi amanuenssiin. Jos jostain toisesta suomalaisesta yliopistosta löytyy jatko-opintojen kannalta hyödyllistä tarjontaa, johon sinulla ei muuten ole opinto-oikeutta, opintojen suorittamiseen on mahdollista anoa ns. JOO-oikeutta. Katso lisätietoa www.joopas.fi.

            Henkilöstökoulutus

            Jyväskylän yliopiston henkilöstökoulutuksen tarjonnasta voi löytyä monenlaista myös jatko-opiskelijoita kiinnostavaa sisältöä. Henkilöstökoulutus tarjoaa esimerkiksi erilaisia kieli- ja viestintäkoulutuksia, kuten henkilökunnalle suunnatut englannin kurssit tai vaikkapa "Väitöskirja kuosiin" -koulutus, jossa tutustutaan väitöskirjan mallipohjaan ja Refworks-viitteidenhallintaohjelmaan. Ajankohtainen kurssitarjonta löytyy internetsivuilta.

            Kielikeskus

            Yliopiston kielikeskuksella on monipuolinen tarjonta kieli- ja viestintäopinnoissa. Tarjolla on kursseja esimerkiksi esiintymistaidosta tai englannin kursseja useimmille läheisistä teemoista research reporting ja conference skills. Opetusohjelma on nähtävillä kielikeskuksen internetsivuilla.

            Opinnot ulkomailla

            Kansainvälistyminen kannattaa aina ja myös jatko-opintoja voi suorittaa ulkomailla. Ulkomaille voi lähteä joko yliopiston olemassa olevien vaihto-ohjelmien puitteissa tai luomalla yhteydet itse muiden kanavien kautta. Lisätietoa kansainvälistymisen mahdollisuuksista tarjoaa yliopiston kansainväliset palvelut.

            Seuraa tiedotusta!

            Silloin tällöin ilmaantuu joitakin kertaluontoisia opintomahdollisuuksia, joista pyritään tiedottamaan sähköpostilla. Tällaisia tilanteita voivat olla esimerkiksi jonkin vierailevan professorin järjestämä kurssi, jonkin tutkijakoulun järjestämä seminaari tai jonkin ulkomaisen yhteistyöyliopiston järjestämä kesäkoulu.

            8.8 Jatko-opiskelun rahoitus

            Tässä esitellään lyhyesti erilaisia lähteitä, joista voit saada rahoitusta jatko-opintoihin. Tarkempia tietoja saat mainituista lähteistä.

            Tutkimusprojektit

            Huomattava osa informaatioteknologian tiedekunnan jatko-opiskelijoista työskentelee erilaisissa tutkimushankkeissa. Käynnissä olevista tai suunnitteilla olevista hankkeista kannattaa kysyä professorilta, jonka tutkimus- tai opetusalueet ovat lähimpänä omaa mielenkiintoa.

            Tohtoriohjelmat

            Informaatioteknologian tiedekunta on osallisena useissa opetusministeriön rahoittamissa tohtoriohjelmissa. Tärkein rahoituslähde näistä on IT-tiedekunnan hallinnoima COMAS (Graduate School in Computing and Mathematical Sciences), jossa on 8 OKM:n rahoittamaa tohtorikoulutettavan paikkaa. Tiedekunnan jatko-opiskelijat voivat hakea myös muista tohtoriohjelmista, joiden toiminnassa IT-tiedekunta on mukana.

            Apurahat

            Suomessa toimii useita kymmeniä säätiöitä, jotka tukevat jatko-opintoja. Suurin osa apurahoista jaetaan kuukausiapurahoina, jotka myönnetään tavallisesti vuodeksi kerrallaan. Lisäksi useilta säätiöiltä voi hakea vapaamääräisiä (tavallisesti pienempiä summia) apurahoja erityisiin tutkimuskuluihin, matkakuluihin tai ns. kannusteapurahoja.

            Kuukausiapurahan määrä on tavallisesti n.1500-1800 euroa kuukaudessa. Apuraha on muutoin pääsääntöisesti verotonta tuloa. Esimerkiksi säätiöiltä saadut apurahat ovat vuonna 2013 verottomia 19 728,90 euroon asti vuodessa (ks. http://www.vero.fi). Kuitenkin apurahan saajan täytyy maksaa siitä lakisääteinen eläkevakuutusmaksu, joka on kokovuotisesta apurahasta n. 200 euroa kuukaudessa. Katso lisätietoa apurahan saajan eläkevakuutusmaksusta osoitteesta http://www.mela.fi/.


            Informaatioteknologian tiedekunnassa apurahan saajan asema poikkeaa hyvin vähän yliopistolla työsuhteessa työskentelevän tohtorikoulutettavan asemasta. Oma laitos tarjoaa lähes poikkeuksetta apurahan työtilan, välineet ja tarvittavat tukipalvelut.

            Apurahoja voit hakea myös erilaisilta säätiöiltä ja rahastoista, joista löydät lisätietoja osoitteesta https://www.jyu.fi/it/opiskelijalle/jatko-opiskelijalle/jatko-opintojen-rahoitus

            Opintotuki

            KELA voi tietyin edellytyksen myöntää opintotukea tieteellisiin jatko-opintoihin. Tuki ei kata kuitenkaan missään tapauksessa koko jatko-opintojen kestoa. Lisätietoja: http://www.kela.fi/

            Muu rahoitus

            8.9 Lisensiaatintutkimus

            Lisensiaatintutkimuksessa käsitellään jotakin opiskelijan erikoisalan ongelmaa kirjallisuuteen ja opiskelijan omaan tutkimustyöhön perustuen. Tutkimuksesta tulee näkyä, että kirjoittaja hallitsee hyvin esittämänsä asian ja on käsitellyt aihettaan itsenäisesti ja esitystekniikaltaan moitteettomasti. Lisensiaatintutkimuksen tulisi olla aiheeltaan sellainen, että sen pohjalta on mahdollista jatkaa väitöskirjatyötä. Se voi koostua myös useasta samaa aihepiiriä käsittelevästä tieteellisestä julkaisusta tai tutkimuksesta ja niitä käsittelevästä yhteenvedosta.

            Tohtorin tutkintoon kuuluvasta väitöskirjatyöstä voidaan haluttaessa laatia ensin suppeampi lisensiaatintutkimus, joka yhdessä tieteellisen jatkokoulutuksen opintojen kanssa oikeuttaa lisensiaatin tutkintoon.

            8.9.1 Lisensiaatintutkimuksen tarkastaminen ja hyväksyminen

            Lisensiaatintutkimukselle määrätään vähintään kaksi esteetöntä tarkastajaa. Laitoksen varajohtaja keskustelee tarkastajien valinnasta ensin oppiaineen pääedustajan ja ohjaajan kanssa, jonka jälkeen hän esittää tarkastajat opintoasiainpäällikölle. Dekaani tekee päätöksen tarkastajista. Tarkastajat pyritään valitsemaan yliopiston ulkopuolisista asiantuntijoista. Tarkastajana ei toimi työn ohjaajana toiminut henkilö. Tarkastajan pätevyysvaatimuksista kerrotaan tutkintosäännössä.

            Lisensiaatintutkimuksesta on toimitettava kolme kopiota tiedekunnan kansliaan. Jos työ sisältää yhteisjulkaisuja, tulee jätettyyn aineistoon sisältyä lisensiaatintutkimuksen laatijan selvitys osuudestaan tutkimustyössä.

            Lisensiaatintutkimuksen tarkastajien on toimitettava lausuntonsa kahden kuukauden kuluessa siitä, kun tarkastajille on ilmoitettu valinnasta ja he ovat saaneet opinnäytetyön arvioitavaksi. Lisensiaatintutkimukseksi voidaan hyväksyä myös arvolauseella hyväksytty väitöskirjan käsikirjoitus, jolle on myönnetty painatuslupa.

            8.9.2 Lisensiaatintutkimuksen julkaiseminen

            Lisensiaatintutkimukset julkaistaan tiedekunnan julkaisusarjassa Jyväskylä Licentiate Theses in Computing. Julkaisuohjeet:

            1. Tekijä toimittaa työn lopullisen version tarkistettavaksi sähköisessä muodossa (pdf-muoto) laitoksensa tieteelliselle toimittajalle viimeistään kuukauden kuluessa sen hyväksymisestä. Tietojenkäsittelytieteiden laitoksen lisensiaattitöiden tieteellinen toimittaja on Mauri Leppänen ja tietotekniikan laitoksen tieteellinen toimittaja on Timo Männikkö. Työn ulkoasun tulee olla väitöskirjan ulkoasun mukainen. Tieteellinen toimittaja hyväksyy version ja antaa hyväksynnästään kirjallisen todistuksen, johon sisällytetään laitokselle tuleva kappalemäärä, tarkat painatustiedot, laskutusosoite sekä valmiiden painettujen töiden toimitusosoite. Todistuksesta otetaan myös kopio laitoksen julkaisuja hoitavalle henkilölle.
            2. Tekijä toimittaa hyväksytyn version julkaisuyksikköön pdf-tiedostona ( http://kirjasto.jyu.fi).
            3. Julkaisuyksikössä tuotetaan julkaisuun kannet ja julkaisun alkusivut. Kannet tuotetaan Freehand-tiedostona ja ne painetaan Yliopistopainossa. Alkusivut tuotetaan julkaisuyksikössä valmiin mallin pohjalta ja alkusivuihin, kanteen ja julkaisun abstraktiin liitetään ISBN- ja ISSN-tunnisteet, joiden ylläpidosta julkaisuyksikkö vastaa.
            4. Julkaisu kootaan ja tarkistetaan julkaisuyksikössä ja lähetetään painoon vedostettavaksi. Vedos tarkistetaan julkaisuyksikössä ja jos halutaan, myös tekijän toimesta.
            5. Julkaisuyksikkö huolehtii julkaisun verkkoversion tuottamisesta ja verkkoon laittamisesta.
            6. Yliopistopaino toimittaa valmiit, painetut lisensiaattityöt laitoksille.
            7. Jatko-opiskelija toimittaa painetun lisensiaatintyön ohjaajille ja tarkastajille.

            8.9.3 Lisensiaatintutkimuksen arvostelu ja oikaisumenettely

            Tiedekuntaneuvosto arvostelee lisensiaatintutkimukset tarkastajien esitysten perusteella. Opinnäytteen suorittajalla on oikeus tarkastuslausunnot saatuaan antaa niistä oma kirjallinen vastineensa ennen työn arvostelua.

            Kaikki tiedekunnan lisensiaatintutkimukset arvostellaan käyttäen viisiportaista sanallista arvosteluasteikkoa (1-5). Laitoksen varajohtaja laatii tiedekuntaneuvoston käsittelyyn perustelun, jos tarkastajat esittävät työn hyväksyttäväksi arvolauseella 5 (erinomainen).

            Lisensiaatintutkimuksen arvosteluun tyytymätön voi tehdä oikaisupyynnön yliopiston tutkintolautakunnalle 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

            8.10 Väitöskirja

            Väitöskirjan tulee olla ehjän kokonaisuuden muodostava, julkaisukelpoinen tieteellinen esitys jostakin opiskelijan erikoisalan ongelmasta tiedekunnassa edustettuna olevalta alalta. Väitöskirja perustuu opiskelijan omaan tutkimukseen. Sen tulee samalla osoittaa, että tekijä hallitsee perusteellisesti esittämänsä asian ja pystyy käsittelemään aihettaan itsenäisesti ja esitystekniikaltaan moitteettomasti. Väitöskirja laaditaan yleensä englannin kielellä.

            Monografiamuotoisen väitöskirjan sijaan laaditaan nykyisin usein artikkeliväitöskirja eli "nippuväitöskirja". Tämä muodostuu samaa aihepiiriä käsittelevistä tieteellisistä julkaisuista tai tutkimuksista ja niitä käsittelevästä yhteenvedosta. Artikkeliväitöskirjan julkaisuihin voi kuulua myös muiden tutkijoiden kanssa tehtyjä yhteisjulkaisuja, jolloin tekijän on kirjallisesti tehtävä selkoa omasta osuudestaan yhteistöissä. Selvitys on sisällytettävä artikkeliväitöskirjan yhteenveto-osaan, jotta se on tiedekunnan, esitarkastajien, vastaväittäjän ja kustoksen käytettävissä työtä arvioitaessa.

            8.10.1 Väitöskirjan tarkastusmenettely ja väittelylupa

            Väitöskirjaksi tarkoitetusta käsikirjoituksesta on jätettävä tiedekunnan kansliaan vähintään yksi täydellinen kopio sekä tarkastajien kopiot. On tärkeää, että jatko-opiskelija jättää samalla ajantasaiset yhteystietonsa laitoksen ja tiedekunnan kansliaan, jotta häneen saadaan tarvittaessa nopeasti yhteys.

            Laitoksen johtaja, joka vastaa jatko-opintoasioista, keskustelee esitarkastajista, vastaväittäjistä ja kustoksesta oppiaineen pääedustajan ja ohjaajan kanssa. Hän esittää esitarkastajat ja vastaväittäjät sekä kustoksen mielellään yhtäaikaisesti, jotta väitöstilaisuudessa käytettävä kieli on mahdollista ottaa huomioon esitarkastajien lausuntoja pyydettäessä. Jatko-opiskelija ei missään tapauksessa saa itse sopia asiasta esitarkastajien ja vastaväittäjän kanssa.

            Kaksi esitarkastajaa pyritään valitsemaan esteettömistä, yliopiston ulkopuolisista asiantuntijoista. Esitarkastajana ei toimi työn ohjaaja. Esitarkastajien pätevyysvaatimuksista kerrotaan tutkintosäännössä. Dekaani tekee päätöksen esitarkastajista. Väitöskirjatyön esitarkastajien on toimitettava lausuntonsa väittelyluvan myöntämiseksi tiedekuntaneuvoston määräämässä ajassa siitä, kun heille on ilmoitettu tehtävästä ja he ovat saaneet opinnäytetyön. Erityistapauksessa dekaani/varadekaani (keskinäisen työnjaon mukaisesti) voi myöntää lisäaikaa lausunnon antamiseen. Väitöskirjatyön tekijällä on oikeus esitarkastuslausunnot saatuaan antaa niistä oma kirjallinen vastineensa ennen asian ratkaisemista.

            Jatko-opiskelijalle annetaan väittelylupa esitarkastajien suosituksesta. Esitarkastajan ehdotus luvan myöntämisestä ei saa perustua hänen esittämiinsä korjausesityksiin eli olla ehdollinen.

            Väittelyluvan yhteydessä määrätään yksi tai useampi vastaväittäjä tarkastamaan väitöskirja julkisessa väitöstilaisuudessa. Vastaväittäjän pätevyysvaatimuksista kerrotaan tutkintosäännössä. Vastaväittäjät pyritään valitsemaan yliopiston ulkopuolisista asiantuntijoista. Työn esitarkastaja ei toimi vastaväittäjänä.

            Kustoksena toimii yleensä työn varsinainen ohjaaja, kun hän on Jyväskylän yliopiston palveluksessa. Kustokselle asetetuista vaatimuksista kerrotaan tarkemmin tutkintosäännössä. Kustos saa kopion väittelyluvasta, jossa esitarkastajien lausunnot ovat liitteinä.

            8.10.2 Väitöskirjan julkaiseminen

            Väitöskirja voidaan julkaista Jyväskylän yliopiston sarjassa "Jyväskylä Studies in Computing", jonkin tieteellisen seuran sarjassa tai kaupallisen kustantajan kustantamana. Yliopiston sarjassa väitöskirja julkaistaan sähköisessä muodossa. Väitöskirjasta voidaan valmistaa myös painettuja kappaleita.

            Julkaiseminen yliopistosarjoissa on väittelijälle maksutonta, mikäli väittelijä toimittaa aineiston julkaisuyksikköön ohjeiden mukaisesti taitettuna tulostustiedostona (ps-, prn- tai PDF-tiedosto). Maksuttomuuden edellytyksenä on myös luvan antaminen sähköiseen julkaisemiseen. Mikäli lupaa sähköiseen julkaisemiseen ei saada, väittelijä vastaa väitöskirjan tuotanto- ja painatuskustannuksista. Väittelijä voi myös teettää väitöskirjan taiton julkaisuyksikössä voimassaolevin palveluhinnoin.

            Yliopistosarjoissa julkaistavien väitösopinnäytteiden jakelun hoitaa yliopiston kirjaston julkaisuyksikkö yhteistyössä käytettävien painotalojen kanssa. Väittelijä vastaa ainoastaan rehtorille, kustokselle sekä vastaväittelijöille toimitettavien kappaleiden jakelusta.

            Väitöskirjan julkaisuprosessiin ja ulkoasuun liittyvät ohjeet sekä julkaisuyksikön yhteys- ja henkilöstötiedot löytyvät kirjaston verkkosivuilta.

            8.10.3 Väitöstilaisuus

            Väitöstilaisuus järjestetään yliopiston tiloissa. Laitos hoitaa tilavarauksen. Väittelijä järjestää itse väitöstilaisuuden jälkeisen kahvitilaisuuden mutta laitos hoitaa tilaisuudesta aiheutuvat kustannukset. Väitöstilaisuudessa puheenjohtajana eli valvojana toimii kustos. Kustoksena toimiminen on kunniatehtävä, joka kuuluu työn ohjaajalle.

            Yliopiston viestintäyksikkö lisää tiedon väitöstilaisuudesta yliopiston tapahtumakalenteriin opintoasiainpäälliköltä saamansa väittelyluvan perusteella ja auttaa väittelijää mediatiedottamiseen liittyvissä käytännön asioissa.

            Väitöskirjan julkisen tarkastuksen jälkeen väittelijä järjestää yleensä karonkan, jota vietetään vastaväittäjän kunniaksi. Väittelijä voi sopivasti ennen väitöstilaisuutta olla yhteydessä vastaväittäjään ja tiedustella, voiko karonkan järjestelyyn ryhtyä. Jos väitöstilaisuudessa on esiintynyt ylimääräinen vastaväittäjä, tulee myös hänet väitöstilaisuuden jälkeen kutsua karonkkaan. Ylimääräisen vastaväittäjän kuuluu kuitenkin kohteliaasti kieltäytyä.

            Karonkkaa ei vietetä enää nykyisin yhtä tiukoin akateemisin muodoin kuin aikaisemmin. Väittelijä voi itse päättää, kuinka laajan karonkan hän haluaa järjestää.

            Lisätietoja mm. väitöstilaisuuden järjestämisestä:
            https://www.jyu.fi/hallintokeskus/opiskelijoille/oppaat/vaitos

            8.10.4 Väitöskirjan arvostelu

            Väitöstilaisuuden jälkeen vastaväittäjän/-väittäjien on joko yhdessä tai erikseen annettava väitöskirjasta kuukauden kuluessa perusteltu kirjallinen lausuntonsa. Lausunnon tulee sisältää arviointi väitöskirjan tieteellisestä tasosta ja siitä, vastaako väitöskirja tarkoitustaan opinnäytteenä sekä tehdä esitys arvolauseeksi. Vastaväittäjällä on lausuntoaan antaessaan käytettävissään esitarkastajien lausunnot sekä väittelijän selostus omasta osuudestaan tutkimustyössä. Vastaväittäjä voi keskustella kustoksen kanssa arvolause-esityksestä.

            Kaikki tiedekunnan väitöskirjat arvostellaan käyttäen viisiportaista sanallista arvosteluasteikkoa (1-5).

            Tiedekuntaneuvosto arvostelee väitöskirjan vastaväittäjän esityksen perusteella. Sillä on arvostelusta päättäessään käytettävissään vastaväittäjän lausunnon lisäksi esitarkastajien lausunnot sekä tieto kustoksen ja oppiaineen pääedustajan näkemyksestä arvosanaksi tai arvolauseeksi. Kustos laatii tiedekuntaneuvostolle selostuksen väittelijän puolustautumisesta väitöstilaisuudessa, ja tämä selostus otetaan myös huomioon väitöskirjan arvioinnissa. Laitoksen johtaja laatii tiedekuntaneuvoston käsittelyyn perustelun, jos työ esitetään hyväksyttäväksi arvolauseella laudatur tai kiittäen hyväksytty.

            Väitöskirjan arvosteluun tyytymätön voi tehdä oikaisupyynnön yliopiston tutkintolautakunnalle 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

            8.11 Jatkotutkinnon valmistuminen ja todistukset

            Tiedekunta myöntää hakemuksesta todistuksen jatkotutkinnon suorittamisesta, kun lisensiaatintutkimus/väitöskirja on arvosteltu ja opiskelija on suorittanut kaikki tutkintoa varten vaadittavat opinnot ja laitokset ovat vieneet opintorekisteriin merkinnän tieteellisen jatkokoulutuksen opintojen suorittamisesta.

            Tutkintoa hakevien on jätettävä jatkotutkinnonhakulomake tiedekunnan toimistoon ja heidän on oltava yliopistossa kirjoilla läsnäolevana jatko-opiskelijana tutkintoa hakiessaan. Tutkinnonhakulomake löytyy tiedekunnan verkkosivuilta osoitteesta https://www.jyu.fi/it/opiskelijalle/jatko-opiskelijalle/valmistuminen_jatko-opinnot.

            Jatkotutkintoja koskeviin todistuksiin merkitään tieteellisen jatkokoulutuksen pääaine, lisensiaatintutkimuksen tai väitöskirjan nimi sekä arvostelu.

            Tutkintotodistuksista saa virallisia kopioita tiedekunnan toimistosta. Ulkomaalaisille opiskelijoille laaditaan sekä suomen- että englanninkieliset tutkintotodistukset.

            Suomenkieliset opiskelijat saavat pyynnöstä tiedekunnan toimistosta englanninkielisen käännöksen tutkintotodistuksesta ja englanninkielisen opintorekisteriotteen.

            8.12 Lisätietoja

            Tiedekunnan jatko-opintosivut: https://www.jyu.fi/it/opiskelijalle/jatko-opiskelijalle

            Informaatioteknologian tiedekunta, tutkijatohtori Sami Kollanus
            puh. 040 024 8089, sähköposti: sami.kollanus@jyu.fi

            Tietotekniikan laitos, amanuenssi Jaana Markkanen
            puh. 050 376 1204, sähköposti: amanuenssi@mit.jyu.fi

            Tietojenkäsittelytieteiden laitos, amanuenssi Tapio Tammi
            puh. 040 805 3279, sähköposti: amanuenssi@cs.jyu.fi


            Vapaamuotoinen ohjelma ja verkostoituminen kuuluvat tieteen tekemiseen. Koskenlaskua 20th European-Japanese Conference on Information Modelling and Knowledge Bases (EJC2010) -konferenssissa.

            Kuva 20: Vapaamuotoinen ohjelma ja verkostoituminen kuuluvat tieteen tekemiseen. Koskenlaskua 20th European-Japanese Conference on Information Modelling and Knowledge Bases (EJC2010) -konferenssissa.

            9 Muuta opintoihin liittyvää

            9.1 IT-tiedekunnan opiskelijoiden lukiokäynnit

            Haluaisitko vierailla entisessä koulussasi kertomassa IT-alan opinnoista? Tiedekunta haluaa kannustaa opiskelijoitaan vierailemaan entisissä lukioissaan (tms. oppilaitoksissa) kertomassa IT-tiedekunnan tarjoamista opintomahdollisuuksista. Tiedekunta maksaa kouluvierailuista pienen palkkion tai vaihtoehtoisesti matkakulut. Lisätietoja https://www.jyu.fi/it/opiskelijalle/kandi-ja-maisteriopiskelijalle/ohjeet/ohjeet-lukio-ja-oppilaitosvierailuja-varten

            9.2 Opiskelijajärjestöjä ja edunvalvontaa

            9.2.1 Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta (JYY) ja opiskelijakortti


            Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta on yliopistomme opiskelijoiden etu- ja palvelujärjestö. Sen juuret ovat Kasvatusopillisen korkeakoulun oppilaskunnassa, joka perustettiin vuonna 1934. Ylioppilaskuntaan kuuluu noin 12 000 jäsentä. JYY ajaa opiskelijoiden etuja sekä yliopistolla että sen ulkopuolella. Samalla ylioppilaskunta tarjoaa jäsenilleen mahdollisuuden yhteiskunnalliseen toimintaan, kulttuuritoimintaan tai rentoon yhdessäoloon muuten vain. JYYn jäsenenä sinulla on mahdollisuus käyttää hyväksesi ylioppilaskunnan vippikassaa ja vuokratakausta. Ylioppilaskunnalla on lisäksi erilaisia lainattavia tavaroita. JYY:n jäsenet ovat myös osa valtakunnallista opiskelijajärjestöä Suomen ylioppilaskuntien liittoa SYL:iä. SYL edustaa Suomen korkeakouluopiskelijoita valtiovaltaan ja muihin sidosryhmiin päin. Ylioppilaskunnan puoleen voi kääntyä mm. opinto-oikeusturvaan, toimeentuloon ja syrjintään liittyvissä kysymyksissä. Kaikissa kysymyksissä voit ottaa yhteyttä JYYn sihteereihin, joiden huoneet löytyvät Ilokivestä. http://www.jyy.fi/

            JYY:n jäseniä ovat kaikki, jotka ovat maksaneet ylioppilaskunnan jäsenmaksun. Jäsenyys todistetaan opiskelijakortilla, johon jäsenmaksun suorittamisen jälkeen liimataan vuosittain tarra. Opiskelijakortilla saat alennuksia esim. Matkahuollosta, VR:ltä, opiskelijaruokaloista sekä useista liikkeistä ja palveluista.

            Opiskelijakortilla perustutkinto-opiskelija saa Kelan myöntämän ateriatuen opiskelijaravintoloissa. Kampusalueella ateriatuen saa Ilokiven lisäksi seuraavissa Sonaatin ravintoloissa: Lozzi (P) ja Musica (M). Mattilanniemessä voi ruokailla Wilhelmiinassa (MaA) ja Piatossa (Agora). Jyväsjärven toisella puolella sijaitsevat Ylistö (YFL) ja Kvarkki (YK). Sonaatti-ravintoloiden ruokalistat http://www.sonaatti.fi/ ja Ilokiven ruokalista http://www.jyy.fi/fi/ruokalistat/?id=26

            Jos et ole vielä ehtinyt saada opiskelijakorttia, voit saada opiskelijahintaisen lounaan näyttämällä JYY:n jäsenmaksun maksukuittia, jossa on joko JYY:n tai yliopiston leima. Leiman saat tiedekunnan palvelukeskuksesta.

            9.2.2 Informaatioteknologian opiskelijoiden ainejärjestöt

            Dumppi ry

            Dumppi ry on tietojärjestelmätiedettä ja tietojenkäsittelytiedettä Jyväskylässä opiskelevien ainejärjestö, joka on perustettu jo vuonna 1968. Dumppi on jo yli 40 vuoden historiansa aikana kasvanut yhdeksi yliopistomme suurimmista ja aktiivisimmista ainejärjestöistä, joka tarjoaa jokaiselle opiskelijalleen jotakin.

            Dumppi toimii opiskelijoiden yhdyssiteenä laitokseen, yliopistoon ja ylioppilaskuntaan päin ja valvoo opiskelijoiden etuja. Opiskelun vastapainoksi Dumppi tarjoaa monenlaista toimintaa dumppareille: liikuntaa (hohtokeilausta, sählyä, lentopalloa, laskettelua ja liikuntapäiviä), bileitä, joissa taatusti on kova meno (Dumppi onkin viime vuosina niittänyt mainetta hyvien bileiden järjestäjänä), yritysvierailuja, teatterireissuja, saunailtoja, excursioita ja paljon, paljon muuta. Toimintaa on lähes joka viikko, kiireisimpänä aikana useita kertoja viikossa! Dumpilla on lisäksi vahvat yhteydet yritysmaailmaan, koska dumpparit ovat ainutlaatuisen tutkintonsa vuoksi kysyttyjä työmarkkinoilla. Vierailemme säännöllisesti paitsi jyväskyläläisissä yrityksissä, myös muissa kaupungeissa excujen muodossa. Opiskelijat saavat näin tärkeää tietoa työ- ja harjoittelumahdollisuuksista. Yritysten lisäksi Dumppi tekee paljon yhteistyötä myös muiden ainejärjestöjen kanssa, niin tapahtumien yhteydessä kuin muutenkin.

            Dumppi ry:n jäsenenä saat siis monenlaisia rahallisia ja aineettomia etuja ja teet opiskeluvuosistasi ikimuistoisia. Dumpin jäsenyys ei monista eduista huolimatta maksa sinulle mitään ja Dumppiin voit liittyä vaivattomasti. Dumpin jäsenenä saat myös mahdollisuuden hankkia viininpunaiset edustushaalarit, joista oikean dumpparin tunnistaa. Dumpin tapahtumista tiedotetaan sähköpostilistoillamme ja www-sivuillamme http://www.dumppi.fi. Tietoa jaetaan myös IRCnetissä Dumpin omalla kanavalla #dumppi, ja tänne ovatkin kaikki tervetulleita.

            Dumpilla on oma toimisto (=olohuone) Agora-rakennuksen ensimmäisessä kerroksessa, huone D121.2. Dumpin toimiston ovet ovat nykyisin auki arkipäivisin klo 8.00 - 18.00 ja muinakin aikoina hallituksen jäsenen ollessa paikalla. Toimistolle ovat tervetulleita kaikki dumpparit, joten rohkeasti vain sisään rentoutumaan. Toimistolla voit tavata muita dumppareita, lukea sähköpostit, pelata Xboxia, ottaa nokoset sohvalla, juoda kahvit tai muuten vain hengata. Toimisto onkin niin mukava paikka, että siellä saa helposti kulumaan vaikka koko päivän (testattu on monesti:).


            Dumpparit ovat tunnettuja aktiivisuudestaan ja näkyvyydestään opiskelijatapahtumissa. Dumpissa on lisäksi hyvin monenlaisia ihmisiä, mutta kaikki tulevat silti hyvin toimeen keskenään. Se onkin yksi Dumpin hienoimmista puolista. Toivomme siis, että sinäkin liityt heti opiskelujesi alettua iloiseen joukkoomme ja tulet rohkeasti mukaan toimintaan. Niin saat taatusti paljon enemmän irti opiskeluajastasi! Olipa mielessäsi mitä tahansa kysymyksiä, käänny ihmeessä Dumpin hallituksen puoleen, jonka löydät sivulta http://www.dumppi.fi/dumppi/hallitus.php tai lähetä postia suoraan osoitteeseen dumppi@dumppi.fi. Toivotamme sinut erittäin tervetulleeksi Dumppiin! Nähdään pian!


            Linkki Jyväskylä ry

            Linkki Jyväskylä ry. on tietotekniikan pääaineopiskelijoiden ainejärjestö. Linkki on perustettu kevällä 2006, joten se on yksi Jyväskylän yliopiston nuorimmista ainejärjestöistä. Linkki toimii nimensä mukaisesti linkkinä tietotekniikan pääaineopiskelijoiden ja tietotekniikan laitoksen sekä informaatioteknologian tiedekunnan välillä. Linkin järjestämään toimintaan kuuluu monenlaisen juhlinnan lisäksi muun muassa liikuntaa jalkapallo- ja sählyvuorojen muodossa, ekskursioita, yritysyhteistyötä, saunailtoja ja laneja.

            Linkin toimintaa ylläpitää kymmenhenkinen hallitus ja päämajana toimii opiskelijatila, joka löytyy Agoran C-siiven 2. kerroksesta (AgC233.2). Opiskelijatilasta löytyvät tietokoneet opiskelijoiden käyttöön, kurssimateriaalia, X-Box 360 antamaan vastapainoa luentoputkelle, kahvia ja teetä sekä juttuseuraa. Kannattaakin ottaa opiskelijatilan tarjoamat viihdykkeet heti alusta asti hyötykäyttöön.

            Lisätietoa Linkistä löytyy osoitteesta http://www.linkkijkl.fi ja sopii myös tulla Linkin IRC-kanavalle #linkki.jkl @ IRCNet. Linkin jäseneksi liittyminen onnistuu helpoiten tulemalla opiskelijatilaan ja bongaamalla joku hallituksen jäsen. Jäsenyys on ilmainen.

            Tervetuloa linkkiläisten kasvavaan joukkoon!

            Ynnä ry

            Ynnä ry on Jyväskylän yliopiston matematiikan, fysiikan ja tietotekniikan ainejärjestö, joka on perustettu vuonna 1966. Ynnä on Jyväskylän yliopiston suurin ainejärjestö ja jopa Suomen ainoa ainejärjestö/kilta, jossa on opiskelijoita kahdesta tiedekunnasta ja kolmesta aineesta.

            Ynnän toiminta on monimuotoista ja yritämme palvella mahdollisimman monipuolisesti kaikkia opiskelijoita. Ynnä pitää yhteyksiä yllä matematiikan, fysiikan ja tietotekniikan yrityksiin, ja sillä tavalla auttaa opiskelijoita saamaan harjoittelu- ja gradupaikkoja, jopa mahdollisesti myös työpaikkoja. Yritysten kanssa yhteistyössä on järjestetty erilaisia rekrytointi- ja koulutusiltoja sekä muunlaisia tapahtumia. Kaikelle uudelle ollaan koko ajan avoimina, uusia ideoita kehitellään jatkuvasti. Vuonna 2002 Ynnä olikin mukana perustamassa Tietotekniikan opiskelijoiden liittoa (TiTOL) ja syksyllä järjestettiin Jyväskylässä valtakunnalliset ATK-yhteistoimintapäivät, jossa mukana oli alan opiskelijoita ympäri Suomea sekä yrityksiä kertomassa itsestään.

            Eräs tärkeä Ynnän toimintamuoto on opiskelijoiden etujen valvominen. Ynnäläisiä on mukana niin tiedekuntaneuvostoissa kuin laitosneuvostoissakin ja toiminta on melkoisen tehokasta. Myös yliopiston hallituksessa on Ynnän edustus. Opiskelijoiden etua valvotaan edellisten toimielinten lisäksi opiskelun laadunvalvonnan avulla.

            Ynnä ry on mukana paitsi kaikessa hallinnollisessa ja virallisessa toiminnassa, myös opiskelijoiden vapaa-ajassa. Tavanomaisten bileiden lisäksi Ynnä huolehtii opiskelijoiden kunnosta liikuntavuoroillaan ja osallistumisellaan mm. yliopiston järjestämiin kilpailuihin, puulaakeihin ja turnauksiin. Ynnän toimistolta löytyy Keskisuomalainen ja "älyllisiä" virikkeitä tarjoaa shakkilauta ja PlayStation, joita kaikki ovat tervetulleita pelaamaan. Lisäksi on järjestetty erilaisia teemailtoja, esim. kulttuurin (elokuvailtoja ja teatterireissuja) ja urheilun (mm. vaellusretki, laskettelu, keilaus, biljardi, yatzy) tiimoilta. Ynnän vuosien mittaan perinteiksi muodostuneita bileitä ovat mm. Poikkitieteelliset syyskauden avajaiset, fuksiaiset, pikkujoulut (paremmat sellaiset), laskiaisbileet, Ynnän Approbatur sekä tietenkin Wapun viettäminen. Ynnä on hyvin aktiivisesti tekemisissä muiden yliopistomme ja myös muiden paikkakuntien opiskelija-ainejärjestöjen ja kiltojen kanssa. Järjestämme paljon tapahtumia yhteistyössä näiden järjestöjen kanssa. Näiden tapahtumien lisäksi järjestetään tietysti myös muita vuosittain vaihtuvia bileitä ja saunailtoja, jotta ynnäläisillä olisi tarpeeksi vastapainoa rankalle opiskelulle. Bileidenkin tiimoilta kaikki uudet ideat ovat hyvin tervetulleita.

            Erilaisia vierailuja ja excursioita pyritään järjestämään niin yrityksiin kuin eri oppilaitoksiinkin aina kun se on mahdollista. Ynnä ottaa tietysti vastaan myös vierailijoita muista oppilaitoksista ja yhteistyö muiden yliopistojen ja korkeakoulujen kanssa on melkoisen vilkasta. Syksyllä 2000 oli ryhmä ynnäläisiä viikon opintomatkalla Prahassa, jossa tutustuttiin Prahan yliopistoon ja kulttuuriin, ja syksyllä 2001 ja 2005 vierailtiin Olkiluodon ydinvoimalassa sekä Meri-Porin Tuulipuistossa. Ynnä ottaa myös innokkaasti vastaan muiden korkeakoulujen excursioita, nämä ovat hyvä tapa päästä tutustumaan ihmisiin eri puolilta Suomea. Keväällä 2007 Ynnä teki excursion eli yritysvierailun Helsinkiin ja samalla matka jatkui Viron puolelle asti. Lähiaikoina Ynnä on vieraillut myös Joensuussa sekä Tampereella. Ynnän hallituksessa on jäseniä mahdollisimman monelle suunnalle ja kaikkea toimintaa pyritään koko ajan lisäämään ja monipuolistamaan sekä samalla vanhoja toimintatapoja vahvistamaan. Ynnä ja sen aktiiviset toimijat ovat avoimia uusille ideoille niin yritysten kuin opiskelijoidenkin suunnalta.

            Ynnään voi konkreettisesti tutustua Mattilanniemen D-rakennuksen toisessa kerroksessa sijaitsevassa huoneessa ja opiskelijatilassa (MaD 241 ja MaD 242).

            Toimistolle saa tulla aina kun ovi on auki, tervetuloa! Yleensä tiloissa on väkeä ja "hyvän" seuran lisäksi saatat saada ohjeita demojen tekemiseen ja harjoitustöihin, sekä kahvia ja teetä. Ynnän jäseneksi pääsee viidellä eurolla, joka maksetaan Ynnän toimistolle (MaD241). Jäsenyys on voimassa koko opiskeluajan. Jäsenyydellä saat mahdollisuuden ostaa upeat Ynnän siniset haalarit sekä etuja esim. bileiden sisäänpääsyistä ja pääset mukaan Ynnän järjestämiin tilaisuuksiin, kuten leffa- ja biljardi-iltoihin. Periaatteena on, että Ynnän järjestämiin tapahtumiin ynnäläiset pääsevät aina halvemmalla, elleivät jopa ilmaiseksi!

            Ynnän puheenjohtajalle voit laittaa viestiä osoitteella, puheenjohtaja@ynna.fi ja varapuheenjohtajalle osoitteella varapuheenjohtaja@ynna.fi. Lisää Ynnän toiminnasta löydät sivuiltamme http://www.ynna.fi tai kyselemällä hallituksen jäseniltä, he kertovat mielellään.

            Tervetuloa mukaan toimintaan!


            Ynnä ry / MaD241
            PL 35 (Mattilanniemi)
            40014 JYVÄSKYLÄ
            Puh. 014-260 2767
            http://www.ynna.fi/
            ynna-hallitus@lists.jyu.fi

            9.2.3 Suomen Ekonomiliitto eli SEFE

            Suomen Ekonomiliitto - SEFE ry on kauppatieteellisen yliopistotutkinnon suorittaneiden ja alan opiskelijoiden palvelu- ja etujärjestö. Liiton muodostavat 25 ekonomiyhdistystä ja 13 opiskelijayhteisöä. Noin 47 000 jäsenellään SEFE on Akavan neljänneksi suurin jäsenjärjestö. SEFE palvelee jäseniään heidän uransa joka käänteessä ja on ekonomien edunvalvoja työelämässä sekä koulutuksessa.

            Pörssi ry on yksi SEFEn jäsenyhdistys. Pörssi on Jyväskylän yliopistossa taloustieteitä opiskelevien ja muiden KTM-opiskelijoiden ainejärjestö. IT-tiedekunnassa tietojärjestelmätiedettä opiskelevat voivat liittyä Dumpin lisäksi myös Pörssin jäseneksi. Kun liityt Pörssiin, sinusta tulee samalla ja ilman lisämaksuja myös SEFEn opiskelijajäsen.

            SEFE on siis käytössäsi jo opiskelijana. Saat taustatukea työnhakuun, työsopimuksen tekoon ja muihin työsuhdeasioihin sekä palkkaneuvontaa. SEFEn kautta voit jo opiskelijana liittyä työttömyyskassaan. SEFEn etuja ja palveluja tulee käyttöösi myös opintojen yhteydessä: Kauppalehti ilmaiseksi talvi-kevätkautena, samoin Ekonomi-lehti sekä alennuksia mm. Ifin vakuutuksista. SEFE tukee myös alan yliopistoja mm. kauppatieteellisen koulutuksen laatua koskevin selvityksin ja tukemalla valmistuvien sijoittumista työelämään. Liitto vaikuttaa lisäksi koulutettujen keskusjärjestö Akavan kanssa tasapainoiseen työmarkkina- ja yhteiskuntapolitiikkaan. Lisätietoja: http://www.sefe.fi

            9.3 Jyväskylän yliopiston laatujärjestelmä

            Korkeakoulujen arviointineuvosto auditoi Jyväskylän yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän joulukuussa 2008. Tietoa laatutyöstä löytyy osoitteesta https://www.jyu.fi/hallintokeskus/laatu. Tiedekunnan laatutyöhön ja laatukäsikirjaan voit tutustua osoitteessa http://www.jyu.fi/it/laatutyo.

            10 Muiden tiedekuntien opiskelijoille tarjottavat sivuaineopinnot

            Jyväskylän yliopiston muiden tiedekuntien opiskelijat saavat vapaasti opiskella sivuaineina informaatioteknologian tiedekunnan opintojen perus- ja aineopinnot. Syventäviin opintoihin ja kyberturvallisuuden opintokokonaisuuteen tulee hakea opinto-oikeutta tiedekunnasta. Opinto-oikeutta voi hakea ympäri vuoden. Poikkeuksena tästä matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan opiskelijoilla on automaattisesti oikeus suorittaa tietotekniikan syventävät opinnot ja kyberturvallisuuden opintokokonaisuus. Yksittäisiä syventäviä kursseja voi suorittaa sopimalla asiasta asianomaisen opettajan kanssa.

            Tietotekniikan sivuaineopinnot suoritetaan valitun suuntautumisvaihtoehdon (koulutusteknologia, ohjelmisto- ja tietoliikennetekniikka, laskennalliset tieteet) mukaisesti.

            Tarjolla olevat sivuaineopinnot (vaatimukset voimassa lukuvuodet 2011-2014):

            10.1 Tietojärjestelmätieteen sivuaineopintokokonaisuudet

            10.1.1 Tietojärjestelmätieteen perusopinnot, 25 op

            Tietojärjestelmätieteen perusopintokokonaisuus muodostuu kolmesta pakollisesta jaksosta: ITKP102 Ohjelmointi 1 (6 op), TJTA103 Ihminen ja tietojärjestelmä (3 op) sekä jompikumpi opintojaksoista TJTA112 Tietojärjestelmien kehittämisen perusteet, 3 op tai TJTA114 Tietohallinnon perusteet, 3op Loput opintojaksot ovat valinnaisia.

            Pakolliset kurssit:
            • ITKP102 Ohjelmointi 1, 6 op
            • TJTA103 Ihminen ja tietojärjestelmä, 3 op
            • Toinen kursseista TJTA112 Tietojärjestelmien kehittämisen perusteet, 3 op tai TJTA114 Tietohallinnon perusteet, 3op

            12 op
            Valinnaiset kurssit:
            • Kaikki ITKP-, ITKA- ja ITKS -alkuiset kurssit sekä korkeintaan yksi ITKY-alkuinen kurssi.
            • Soveltuvat TJTP-, TJTA-, TJTS ja TJTV-alkuiset kurssit. Kurssien esitietovaatimukset tulee huomioida ennen kurssien suorittamista.

            väh 13 op

            Taulukko 10.1: Tietojärjestelmätieteen perusopintokokonaisuus (25 op)


            10.1.2 Tietojärjestelmätieteen aineopinnot, 35 op

            Tietojärjestelmätieteen aineopintojen laajuus on 35 op. Pohjaopintoina on tietojärjestelmätieteen perusopintokokonaisuus, 25 op.

            Pakolliset kurssit:
            Mikäli joku pakollisista opintojaksoista on suoritettu ja koottu perusopintoihin, suoritetaan sen tilalla kurssia vastaava laajuus valinnaisten opintojen vaatimukset täyttäviä opintoja.
            • ITKP104 Tietoverkot, 3 op
            • ITKP112 Oliosuuntautunut analyysi 3 op
            • ITKA204 Tietokannat ja tiedonhallinta, 4 op
            • TJTA311 Projektin hallinta, 3 op
            • Toinen opintojaksoista TJTA239 Liiketoiminta tietoyhteiskunnassa (5 op) tai TJTSD40 Digitaalinen media 1 (5 op)

            18 op
            Valinnaiset kurssit:
            Kaikki ITKA-, ITKS-, TJTA-, TJTS-, TJTV-, TIEA- ja TIES-alkuiset kurssit käyvät valinnaisiksi kursseiksi.
            17 op

            Taulukko 10.2: Tietojärjestelmätieteen aineopinnot (35 op)

            10.1.3 Tietojärjestelmätieteen syventävät opinnot, 60 op

            Tietojärjestelmätieteen syventävien opintojen pohjana ovat tietojärjestelmätieteen perus- ja aineopinnot (60 op), joiden tulee sisältää laitoksen jonkin suuntautumisvaihtoehdon esitietovaatimukset.

            Tietojärjestelmätieteen syventäviin sivuaineopintoihin sisältyvät pakollisina opintoina jonkin suuntautumisvaihtoehdon pakolliset syventävät opinnot ja suuntautumisvaihtoehdon muita syventäviä opintoja, yhteensä vähintään 30 op.

            Lisäksi tietojärjestelmätieteen syventäviin sivuaineopintoihin kuuluu pakollisena opinnäytetyö, ns. sivuaine- pro gradu -tutkielma, jonka laajuus on 20 op.

            Edellä mainittujen lisäksi opintoihin sisältyy valinnaisia syventäviä opintoja 10 op. Valinnaiset syventävät opinnot voi valita tiedekunnan tarjoamista tietojärjestelmätieteen, tietotekniikan tai tietojenkäsittelytieteen syventävistä opinnoista. Myös käytettävyyttä koskevat kognitiotieteen syventävät opinnot ovat valittavissa.

            10.2 Tietotekniikan sivuaineopintokokonaisuudet

            Tietotekniikan sivuaineopinnot suoritetaan valitun suuntautumisvaihtoehdon (KT, OT, LT) mukaisesti. Matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan opiskelijoilla on automaattisesti oikeus suorittaa tietotekniikan syventävät opinnot, muiden tiedekuntien pääaineopiskelijat voivat erillisluvalla suorittaa tietotekniikan syventävät opinnot sivuaineenaan. Merkinnän syventävien opintojen suorituksesta antaa suuntautumisvaihtoehdon vastuuprofessori.


            10.2.1 Koulutusteknologia

            10.2.1.1 Tietotekniikan perusopinnot koulutusteknologiassa, 25 op

              Pakolliset kurssit:
              • ITKP101 Tietokone ja tietoverkot työvälineenä, 4 op
              • ITKP102 Ohjelmointi 1, 6 op
              • ITKP104 Tietoverkot, 5 op
              • TIEP160 Opetusteknologia, 3 op

              18 op
              Valinnaiset kurssit:
              • Valinnaisia ITKP-, ITKA-, TIEP- tai TIEA -alkuisia kursseja, 7 op

              Pelkät perusopinnot tekeville opettaja-orientoituneille opiskelijoille suositellaan valinnaisiksi opinnoiksi koulutusteknologian aineopintojaksoja TIEA261 ja TIEA361
              7 op

              10.2.1.2 Tietotekniikan aineopinnot koulutusteknologiassa, 35 op

              Pakolliset kurssit:
              • TIEP111 Ohjelmointi 2, 8 op
              • ITKA204 Tietokannat ja tiedonhallinnan perusteet, 4 op
              • ITKA201 Algoritmit 1, 4 op
              • ITKA203 Käyttöjärjestelmät, 4 op
              • TIEA261 Tietotekniikan rooli opetuksessa, 2 op
              • TIEA361 Tietotekniikan opettajan työvälineitä, 5 op
              • ITKA112 Käyttäjälähtöinen ohjelmistokehitys, 3 op

              30 op
              Valinnaiset kurssit:
              • Vapaavalintaisia ITKA- tai TIEA -alkuisia kursseja, 5 op

              5 op

              10.2.1.3 Tietotekniikan syventävät opinnot koulutusteknologiassa, 60 op

              Pakolliset syventävät opinnot:
              • TIES461 Tietotekniikan opetuksen perusteet, 5 op
              • TIES462 Virtuaaliset oppimisympäristöt 5 op
              • TIES463 Verkkokurssin tuotantoprosessi 5 op

              15 op
              Valinnaisia syventäviä opintoja:
              • TIES464 Aineenopettajankoulutuksen seminaari, 2-6 op
              • TIES465 Tieto- ja viestintätekniikan pedagogisen käytön tuki, 3 op
              • TIES466 Oppilaitosturvallisuus, 5 op

              Väh. 5 op
              Projektiopinnot:
              • TIES405 Sovellusprojekti tai TIES505 Tutkimusprojekti, 10 op

              10 op
              Vapaavalintaisia TIES- tai ITKS-alkuisia opintoja
              10 op
              TIES606 Laudatur-tutkielma
              20 op


              10.2.2 Ohjelmisto- ja tietoliikennetekniikka

              10.2.2.1 Tietotekniikan perusopinnot ohjelmisto- ja tietoliikennetekniikassa, 25 op

              Pakolliset kurssit:
              • ITKP101 Tietokone ja tietoverkot työvälineenä, 2 op
              • ITKP102 Ohjelmointi 1, 6 op
              • TIEP111 Ohjelmointi 2, 8 op
              • ITKP104 Tietoverkot, 5 op

              21 op
              Valinnaiset kurssit:
              • Valinnaisia ITKP-, ITKA-, TIEP- tai TIEA-alkuisia kursseja, 4 op

              Pelkät perusopinnot tekeville teknologiakehityksestä kiinnostuneille suositellaan valinnaiseksi opintojaksoksi jotakin aineopintojen soveltuvaa opintojaksoa; tietokone-läheinen orientaatio ITKA203, ohjelmistosuunnittelu-orientaatio ITKP112+ITKP113, ohjelmistokehitys-orientaatio TIEA212, algoritmikehitys-orientaatio ITKA201.
              4 op

              10.2.2.2 Tietotekniikan aineopinnot ohjelmisto- ja tietoliikennetekniikassa, 35 op

              Pakolliset kurssit:
              • ITKP112 Oliosuuntautunut analyysi, 3 op
              • ITKP113 Oliosuuntautunut suunnittelu, 3 op
              • ITKA204 Tietokannat ja tiedonhallinnan perusteet, 4 op
              • ITKA201 Algoritmit 1, 4 op
              • ITKA203 Käyttöjärjestelmät, 4 op
              • TIEA207 Aineopintojen projektityö TAI TIEA304 Harjoittelu, 4 op
              • TIEA211 Algoritmit 2, 4 op
              • TIEA212 Graafisten käyttöliittymien ohjelmointi, 5 op

              31 op
              Valinnaiset kurssit:
              • Vapaavalintaisia ITKA tai TIEA -alkuisia kursseja, 4 op

              4 op

              10.2.2.3 Tietotekniikan syventävät opinnot ohjelmisto- ja tietoliikennetekniikassa, 60 op

              Suuntautumisvaihdoehdon syventävät opinnot:
              • ITKS452 Requirements Engineering, 5 op
              • TIES441 Ohjelmistoarkkitehtuurit, 5 op
              • TIES326 Tietoturva, 5 op
              • TIES532 Service oriented architectures and cloud computing for developers, 5 op

              20 op
              Teemaopinnot (valitaan yksi teema):
              • Mobile Technology (in English), 15 op:
                • TIES434 Radio networks and resource management, 5 op
                • ITKS545 Mobile Services Design, 5 op
                • TIES425 Application Programming of Mobile Terminals, 5 op
              • Ohjelmistotekniikka, 15 op
                • TJTSS50 Ohjelmistojen testaus ja laadunvarmistus TAI TIES546 Ohjelmistotestaus, 5 op
                • TIES427 Hajautetut järjestelmät, 5 op
                • TIES449 Algoritmiset seikkailut, 5 op
              • Web Technologies (in English), 15 op
                • ITKS544 Semantic Web and Ontology Engineering, 8 op
                • TIES433 Design of Agent-Based Systems, 7 op

              15 op
              Valinnaisia TIES- ja ITKS-alkuisia opintoja
              5 op
              TIES606 Laudatur-tutkielma
              20 op

              10.2.3 Laskennalliset tieteet

              10.2.3.1 Tietotekniikan perusopinnot laskennallisissa tieteissä, 25 op

              Pakolliset kurssit:
              • ITKP102 Ohjelmointi 1, 6 op
              • TIEP111 Ohjelmointi 2, 8 op
              • ITKP104 Tietoverkot, 3 op
              • ITKA201 Algoritmit 1, 4 op



              21 op
              Valinnaiset kurssit:
              • Valinnaisia ITKP-, ITKA-, TIEP- tai TIEA-alkuisia kursseja, 4 op

              Pelkät perusopinnot tekeville luonnontieteilijöille suositellaan valinnaiseksi opintojaksoksi laskennallisen tieteen aineopintojaksoja TIEA381 tai TIEA382.
              4 op

              10.2.3.2 Tietotekniikan aineopinnot laskennallisissa tieteissä, 35 op

              Pakolliset kurssit:
              • ITKA204 Tietokannat ja tiedonhallinnan perusteet, 4 op
              • TIEA211 Algoritmit 2, 4 op
              • ITKA203 Käyttöjärjestelmät, 4 op
              • TIEA207 Aineopintojen projektityö TAI TIEA304 Harjoittelu, 4 op
              • TIEA381 Numeeriset menetelmät, 5 op
              • TIEA382 Lineaarinen ja diskreetti optimointi, 5 op

              26 op
              Valinnaiset kurssit:
              • Vapaavalintaisia ITKA- tai TIEA-alkuisia kursseja, 9 op

              9 op

              10.2.3.3 Tietotekniikan syventävät opinnot laskennallisissa tieteissä, 60 op

              Suuntautumisvaihdoehdon syventävät opinnot:
              • TIES481 Simulointi, 5 op
              • TIES483 Epälineaarinen optimointi, 5 op
              • TIES513 Fysikaaliset mallit tietokoneanimaatioissa, 5 op
              • TIES487 Advanced Data Mining and Machine Learning TAI TIES445 Tiedonlouhinta, 5 op

              20 op
              Teemaopinnot (valitaan toinen):
              • Tieteellinen laskenta, 15 op, valitaan seuraavista:
                • TIES581 Numeerinen lineaarialgebra, 5 op
                • TIES594 ODY-ratkaisijat, 5 op
                • TIES595 Numerical Analysis of PDEs, 5 op
                • TIES588 Monitavoiteoptimointi, 5 op
                • TIES583 Optimoinnin jatkokurssi, 5 op
              • Teolliset järjestelmät, 15 op
                • TIES324 Signaalinkäsittelyteoria ja -menetelmät, 4 op
                • TIES411 Konenäkö ja kuva-analyysi, 4 op
                • TIES433 Design of Agent-Based Systems, 7 op

              15 op
              Valinnaisia TIES- tai ITKS-alkuisia opintoja
              5 op
              TIES606 Laudatur-tutkielma
              20 op


              10.3 Kognitiotieteen sivuaineopintokokonaisuus, 25-35 op

              Kognitiotieteen opintokokonaisuuden voivat suorittaa sivuaineena myös tiedekunnan omat TJT-, TKT- ja TIE-opiskelijat.

              Kognitiotiede on monitieteinen erilaisia ihmistieteellisiä ja teknistaloudellisia aineita yhdistävä tieteenala. Sen taustalla voivat olla mm. tietojenkäsittely, tietojärjestelmätiede, psykologia, filosofia, kielitiede, taiteentutkimus ja erilaiset taloudelliset aineet. Näin tieteenala tarjoaa foorumin, jolla voidaan keskustella erilaisista ihmisen ja tietoyhteiskunnan suhteista. Oppiaine tarjoaa mahdollisuuden sekä syviin teoreettisiin pohdiskeluihin että käytännöllisten ja tulevaisuuden haasteisiin suuntautuneiden pyrkimysten toteuttamiseen.

              Oppiaine tarjoaa informaatioteknologian tiedekunnan opiskelijoille mahdollisuuden perehtyä ihmisen ja teknologian vuorovaikutuksen monimutkaisiin kysymyksiin. Muiden tiedekuntien opiskelijoille kognitiotiede tarjoaa mahdollisuuden moni- ja poikkitieteellisten kysymysten opiskeluun. Tyypillisiä esimerkkejä tällaisista ongelmista ovat olleet organisaatio- ja taloudellinen ajattelu, taiteen kognitio ja psykologia, päätöksentekoprosessit, representaatioteoria, käsitejärjestelmät ja mallintaminen, suunnittelututkimus ja kognitiivinen ergonomia.

              Kognitiotieteen opintovaatimuksissa yhdistetään monien eri tieteenalojen osaamista monitieteiseksi kokonaisuudeksi. Opiskelija voi koota erilaisia kokonaisuuksia riippuen siitä, millaisen tietämyspohjan hän katsoo omien kiinnostustensa pohjalta tarkoituksenmukaiseksi.

              Kognitiotieteen sivuainepintokokonaisuus, 25-35 op

              KOGNITIOTIETEEN SIVUAINEOPINTOKOKONAISUUS 25-35 op
              Pakolliset opinnot (9 op)
              • KOGP111(e) Kognitiotiede, ihminen ja teknologia, 3 op
              • TJTA103 Ihminen ja tietojärjestelmä, 3 op
              • KOGS403 Empiiriset tutkimusmenetelmät, 3 op

              Valinnaiset opinnot (valitaan 16 op)
              • KOGS535 (k) Kognitiotieteen klassiset diskurssit, 3 op
              • KOGS397 (k) Mielenfilosofia ja tietoisuus, 2 op
              • KOGS530 (k) Web ja käytettävyys, 3 op
              • ITKP102 Ohjelmointi I, 6 op
              • Muut kognitiotieteen opinnot (KOG)
              • Erikseen sovittavat psykologian, sosiologian ja filosofian laitoksen soveltuvat opinnot

              Opinnot, joista valitaan 10 op, jos suoritetaan laajempi kokonaisuus
              • KOGS401 Kognitiotieteen keskeisiä kysymyksiä, 3 op
              • KOGS520 Käyttäjäpsykologia, 6 op
              • KOGS524 Käyttäjätutkimus, 8 op
              • KOGS551 Vuorovaikutussuunnittelu, 8 op
              • KOGS550 Life-Based Service Design, 5 op
              • Erikseen sovittavat psykologian, sosiologian ja filosofian laitoksen soveltuvat opinnot

              (e) Kurssi tarjotaan pääsääntöisesti esseesuorituksena
              (k) Kurssi tarjotaan pääsääntöisesti kirjatenttinä

              Taulukko 10.3: Kognitiotieteen sivuaineopintokokonaisuus, 25-35 op

              10.4 Kyberturvallisuuden opintokokonaisuus, 25 op

              IT-tiedekunnan uusi, ainelaitosten yhteinen kyberturvallisuuden opintokokonaisuus on tarkoitettu aihepiiristä kiinnostuneille sivuaineopiskelijoille tai erillisellä opinto-oikeudella opiskeleville ei-tutkinto-opiskelijoille. (Opinto-oikeus vapaa MLTK:n opiskelijoille, muiden tulee hakea opinto-oikeutta.) Tiedekunnan omat opiskelijat voivat liittää kyberturvallisuuden kursseja esim. teemaopintoina osaksi pääaineopintojaan.

              Uuden opintokokonaisuuden sisältö on ajankohtainen: Yhteiskuntamme toiminta perustuu kasvavassa määrin teknologiaan ja verkostoitumiseen, ja kyberuhka onkin maailmanlaajuisesti tunnistettu keskeiseksi kansalliseksi ja kansantaloudelliseksi uhkaksi.

              Pakolliset kurssit:
              • ITKST40 Yhteiskunta ja informaatioturvallisuus, 5op
              • ITKST41 Kybermaailma ja turvallisuus, 5 op

              10 op
              Valinnaiset kurssit:
              • ITKST42 Tietoturvallisuustekniikka, 5 op
              • ITKST43 Informaatioturvallisuuden johtaminen, 5 op
              • ITKST44 Kyberjuridiikka, 4 op
              • ITKST45 Risks of information security, 5op
              • ITKST46 Cyber security management, 5 op
              • ITKST47 Advanced Anomaly Detection: Theory, Algorithms and Applications, 5 op
              • ITKST48 Advanced Persistence Threat, 5 op
              • ITKST49 Cyber Security and Critical Information Infrastructure Protection, 5 op
              • TJTSS73 Enterprise Level Security, 2 op
              • Valinnainen TIES-, TJTS- tai ITKS-alkuinen opintojakso tai esim. Profit-koulutukseen kuuluva opintojakso

              väh 15 op

              Taulukko 10.4: Kyberturvallisuuden perusopintokokonaisuus (25 op)

              Valitettavasti kyberhyökkäyksiltä ei voi suojautua piiloutumalla koneen taakse. Informaatioturvallisuuden opintojen avulla tähän uhkaan voi onneksi hankkia parempia puolustautumiskeinoja.

              Kuva 21: Valitettavasti kyberhyökkäyksiltä ei voi suojautua piiloutumalla koneen taakse. Informaatioturvallisuuden opintojen avulla tähän uhkaan voi onneksi hankkia parempia puolustautumiskeinoja.

              Liite 1: Jyväskylän yliopiston tutkintosääntö

              Hyväksytty yliopiston hallituksen kokouksessa 11.3.2010.

              1  Tutkintosäännön soveltaminen

              1 § Tutkintosäännön soveltamisala

              Tätä tutkintosääntöä noudatetaan sen lisäksi, mitä yliopistolaissa (558/2009) ja muissa tutkintoihin, koulutukseen ja opintoihin liittyvissä säädöksissä sekä yliopiston johtosäännössä on määrätty.

              Tätä tutkintosääntöä sovelletaan kaikkiin Jyväskylän yliopiston opiskelijoihin, jotka on otettu suorittamaan alempaa tai ylempää korkeakoulututkintoa tai jatkotutkintoa sekä erillisiä opintoja ja opintokokonaisuuksia. Tämä tutkintosääntö koskee soveltuvin osin myös kansainvälisiä vaihto-opiskelijoita.

              Tätä tutkintosääntöä ei sovelleta tilauskoulutusopiskelijoihin, ellei tutkinnon myöntämisen ja opiskeluoikeuden perusteena olevassa tilauskoulutussopimuksessa muutoin ole sovittu.

              Tätä tutkintosääntöä sovelletaan Jyväskylän yliopistossa suoritettaviin tutkintoihin, kaikkeen opetussuunnitelmien mukaisesti suoritettuihin opintoihin ja niihin liittyviin kuulusteluihin, avoimet yliopisto-opinnot mukaan lukien, sekä soveltuvin osin erillisiin opintoihin ja täydennyskoulutukseen.

              Opintosuorituksella tarkoitetaan tässä sellaista kirjallista tai suullista kuulustelua tai oppimistehtävää, suorituksen hyväksilukemista, esitelmää taikka taiteellista tai muuta suoritusta sekä tutkintoon kuuluvaa opinnäytettä, joka sisältyy neljännessä momentissa mainittuihin opintoihin.

              Tutkintosääntöä sovelletaan kaikkiin opettajiin, jotka antavat neljännessä momentissa mainittuihin opintoihin liittyvää opetusta.

              2 § Tutkintosäännön soveltamisohjeet

              Tiedekunnat voivat tiedekuntaneuvoston päätöksellä ja erillis- ja palvelulaitokset johtajan päätöksellä antaa tämän tutkintosäännön soveltamista koskevia tarkennettuja ohjeita.

              2  Koulutusvastuu

              3 § Koulutusvastuu

              Yliopiston koulutusvastuusta säädetään yliopistojen tutkintoasetuksen (794/2004) liitteessä ja sitä täsmennetään opetusministeriön asetuksella yliopistojen koulutusvastuun täsmentämisestä, yliopistojen koulutusohjelmista ja erikoistumiskoulutuksista sekä kulloinkin voimassa olevalla opetusministeriön asetuksella maisteriohjelmista. Asetusten määrittämissä rajoissa yliopiston hallitus päättää siitä, miten koulutusvastuu yliopiston sisällä toteutuu.

              Yliopistojen tutkintoasetuksen liitteen mukaisesti Jyväskylän yliopistossa on seuraavat koulutusalat: humanistinen, kasvatustieteellinen, kauppatieteellinen, liikuntatieteellinen, luonnontieteellinen, psykologia, terveystieteellinen ja yhteiskuntatieteellinen.

              Syventävät opinnot sisältävän oppiaineen tai siihen rinnastettavan kokonaisuuden perustamisesta tai lakkauttamisesta päättää yliopiston hallitus, paitsi niissä tapauksissa, joissa koulutusvastuun muuttaminen edellyttää opetusministeriön asetuksen muutosta. Hallitus tekee opetusministeriölle ehdotuksen yliopiston koulutusvastuun muuttamisesta.

              Maisteritutkintoon johtavassa erillisessä maisteriohjelmassa syventävät opinnot voivat muodostua myös monitieteisestä opintokokonaisuudesta. Monitieteisen ohjelman tulee kuulua yliopiston koulutusvastuuseen sisältyviin aloihin ja tuottaa jatko-opintokelpoisuus.

              Sellaisen oppiaineen perustamisesta tai lakkauttamisesta, jossa ei järjestetä syventäviä opintoja, päättää asianomainen tiedekunta.

              Jos oppiaine tai siihen rinnastettava kokonaisuus lakkautetaan, yliopiston tulee järjestää sen opiskelun aloittaneille opiskelijoille mahdollisuus suorittaa kesken olevat opinnot loppuun kohtuullisen ajan kuluessa. Siirtymäkauden pituudesta ja järjestelyistä päättää joko hallitus tai tiedekunta sen mukaan mitä 3. ja 5. momentissa säädetään oikeudesta perustaa tai lakkauttaa oppiaine tai siihen rinnastettava kokonaisuus, jollei siirtymäkaudesta ole muuta säädetty tai määrätty.

              4 § Erilliset opinnot ja avoin yliopisto-opetus

              Yliopistossa voidaan suorittaa myös tutkintoihin johtamattomia erillisiä opintoja sekä järjestää avointa yliopisto-opetusta.

              Tiedekunnat voivat myöntää erillisiä opinto-oikeuksia vain sellaisiin opintokokonaisuuksiin, jotka eivät ole tarjolla Jyväskylän yliopiston avoimena yliopisto-opetuksena.

              Opiskelija, joka suoritettuaan tutkinto-oikeutensa mukaisen tutkinnon haluaa suorittaa täydentäviä opintoja, voi suorittaa niitä seuraavan lukuvuoden loppuun saakka ilman erillistä opinto-oikeutta tai muuta tutkinto-oikeutta niiden oikeuksien mukaisesti, jotka hänellä tutkintoaan suorittaessaan oli.

              3  Opiskelijavalinta ja opiskelijan ilmoittautuminen

              5 § Opiskelijavalintojen perusteet

              Yliopiston koulutusneuvosto päättää opiskelijavalintojen yleisistä perusteista ja yliopiston hallitus päättää tiedekuntien esityksestä yliopistoon vuosittain alempaa tai ylempää korkeakoulututkintoa suorittamaan otettavien opiskelijoiden määrästä.

              Tiedekuntaneuvosto päättää tiedekunnan opiskelijavalinnan perusteista. Tätä määräystä sovelletaan sekä tutkintoon johtavaan opiskeluoikeuteen että muuhun oikeuteen suorittaa opintoja yliopistossa ottaen kuitenkin huomioon 4 §:n toisen momentin rajoituksen.

              Valintaperusteista avoimeen yliopisto-opetukseen ja täydennyskoulutuskeskuksen koulutuksiin päättää asianomaisen laitoksen johtokunta.

              6 § Opiskeluoikeudet

              Valittaessa uusia opiskelijoita suorittamaan perustutkintoa opiskeluoikeus myönnetään sekä alempaan että ylempään korkeakoulututkintoon tai pelkästään alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon. Opiskelijat valitaan tutkintoon, pääaineeseen, koulutus- tai maisteriohjelmaan. Dekaani voi myöntää opiskelijalle oikeuden opintojen aikana vaihtaa pääaineen tiedekunnan toiseen pääaineeseen. Opiskelija menettää tällöin oikeuden suorittaa tutkinto aiemmassa pääaineessa.

              Tieteelliseen jatkokoulutukseen valitulle opiskelijalle annetaan opiskeluoikeus tohtorin tutkintoon tai milloin siihen on erityistä syytä, yksinomaan jatkotutkintona suoritettavaan lisensiaatin tutkintoon. Valittaessa opiskelijoita suorittamaan tieteellistä jatkotutkintoa otetaan kelpoisuuden ohella huomioon hakijoiden tutkimussuunnitelmien innovatiivisuus, realistisuus sekä liittyminen laitoksen tutkimusalueille. Opiskeluoikeuden myöntämisen edellytyksenä on myös, että opiskelijalle on tarjota riittävästi asiantuntevaa ohjausta.

              Tiedekuntaneuvosto päättää niistä perusteista, joiden mukaan alemman korkeakoulututkinnon suorittaneelle ja vain siihen opiskeluoikeuden saaneelle opiskelijalle voidaan antaa oikeus jatkaa opiskelua ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamiseksi.

              Tiedekunta voi vain perustelluista syistä myöntää oikeuden toiseen samannimiseen tai samansisältöiseen tutkintoon, joka hakijalla jo on.

              Tiedekunta voi peruuttaa myönnetyn opiskeluoikeuden, mikäli ilmenee, että opiskeluoikeutta haettaessa on annettu virheellisiä tai puutteellisia tietoja, joilla on ollut vaikutusta valinnan tulokseen.

              Opiskeluoikeus voidaan myöntää määräajaksi ja sisällöllisesti rajattuna, milloin kysymys on avoimeen yliopisto-opetukseen kuuluvista tai erillisistä opinnoista taikka tutkintokoulutuksesta, joka toteutetaan kertaluonteisena tai määräaikaisena. Tiedekunta voi myöntää lisäaikaa tutkinnon suorittamiseksi.

              7 § Opiskelijaksi hyväksyminen

              Dekaani ottaa johtosäännön mukaisesti uudet opiskelijat tiedekuntaan.

              Valintapäätöksiä julkistettaessa on ilmoitettava, miten hakija voi saada tiedon valinnassa noudatettujen perusteiden soveltamisesta sekä miten valintaan voi pyytää oikaisua.

              Tutkintoa suorittamaan otettavien opiskelijoiden valintaan tyytymätön hakija voi pyytää siihen kirjallisesti oikaisua tiedekuntaneuvostolta 14 päivän kuluessa tulosten julkistamisesta. Valinnan tulosta ei saa oikaisupyynnön johdosta muuttaa kenenkään opiskelemaan valitun vahingoksi.

              Oikaisumenettelyssä annettuun päätöksen voi asianosainen hakea valittamalla muutosta hallinto-oikeudelta siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään.

              8 § Opiskelijan ilmoittautuminen

              Rehtori määrää opiskelijoiden ilmoittautumisajasta ja ilmoittautumismenettelyistä.

              Jokaisen alempaa tai ylempää korkeakoulututkintoa tai jatkotutkintoa suorittavan opiskelijan on joka lukuvuosi ilmoittauduttava yliopistoon joko läsnä- tai poissaolevaksi.

              Opiskelija, joka ei ole ilmoittautunut rehtorin määräämällä tavalla, menettää opiskeluoikeutensa. Jos opiskelija haluaa myöhemmin jatkaa opintojaan, hänen on kirjallisesti haettava hallintokeskukselta oikeutta päästä uudelleen opiskelijaksi, tai, jos perustutkinto-opiskelijan opiskeluoikeus on passivoitu tai jatko-opiskelija on siirretty seurantaan, hän voi ilmoittautua saatuaan pykälässä 9 tai 10 määrätyllä tavalla oikeuden jatkaa opintojaan.


              9 § Perustutkinto-opiskelijoiden opiskeluoikeuden passivointi

              Niiden kandidaatin- tai maisterintutkintoa suorittavien opiskelijoiden,

              perustutkintoihin liittyvät opiskeluoikeudet passivoidaan. Opiskelija, jonka opiskeluoikeus on passivoitu, ei voi ilmoittautua yliopistoon ja jatkaa opintojaan ennen kuin hänen opiskeluoikeutensa aktivoidaan. Mikäli edellä mainituista syistä passiiviin siirretty opiskelija haluaa aktivoida opiskeluoikeutensa, hänen on hyväksytettävä tiedekunnassaan laatimansa henkilökohtainen opiskelusuunnitelma.

              Opiskeluoikeuden passivointi koskee lisäksi

              10 § Jatko-opiskelijoiden siirtäminen seurantaan

              Jatko-opiskelijoiden opintojen etenemisen tehostamiseksi siirretään seurantaan ne jatko-opiskelijat, jotka ovat kahtena peräkkäisenä lukuvuotena laiminlyöneet ilmoittautumisensa yliopistoon Korppi-järjestelmässä tai joiden jatko-opintojen etenemisestä ei kahtena peräkkäisenä lukuvuotena ole ohjaajan varmistamaa dokumentointia samassa järjestelmässä.

              Seurannassa oleva jatko-opiskelija ei voi ilmoittautua jatko-opiskelijaksi ja jatkaa opintojaan ennen kuin hän on esittänyt ohjaajalleen hyväksyttävän suunnitelman jatko-opintojen etenemisestä. Ohjaajan hyväksyttyä jatko-opintosuunnitelman opiskelija poistetaan seurannasta.

              4  Opetus

              11 § Lukuvuosi

              Lukuvuosi alkaa 1. päivänä elokuuta ja päättyy 31. päivänä heinäkuuta. Opetusta annetaan opetussuunnitelmassa määrättyinä ajanjaksoina.

              Rehtori vahvistaa seuraavan lukuvuoden aikataulutuksen kunkin vuoden tammikuun loppuun mennessä.

              12 § Opetussuunnitelmat ja opetusohjelmat

              Tiedekunnat ja opetusta järjestävät erillis- ja palvelulaitokset julkaisevat yliopiston johtosäännön mukaisesti opetussuunnitelmat maaliskuun loppuun mennessä ja seuraavan lukuvuoden opetusohjelmat toukokuun loppuun mennessä. Opetussuunnitelmat ja opetusohjelmat voidaan julkaista joko verkkosivuilla tai painettuna. Opetussuunnitelmat ovat kerrallaan voimassa vähintään kolme vuotta, ellei lyhyempi voimassaoloaika ole poikkeuksellisista syistä välttämätön.

              Tutkintojen opetussuunnitelmat koostuvat opintokokonaisuuksista, jotka jakautuvat opintojaksoihin. Kullekin opintokokonaisuudelle ja opintojaksolle annetaan yksilöllinen koodi, jota käytetään merkittäessä suoritus opintosuoritusrekisteriin. Opintosuoritusrekisterissä on käytettävä yhtä koodia myös silloin, kun opintojakson voi sisällyttää useamman oppiaineen opintoihin. Muutokset opintojakson nimessä tai laajuudessa eivät johda uuden koodin käyttöönottoon, elleivät opintojakson osaamistavoitteet tai sisältö olennaisesti muutu.

              Koska opintojakso on pienin opintosuoritusrekisteriin merkittävä suoritus, opintojaksojen on oltava laajuudeltaan sellaisia, että opiskelija pystyy ne kohtuudella suorittamaan yhdellä suorituskerralla. Opintojakson laajuus voi vain erityisistä syistä olla suurempi kuin kuusi (6) opintopistettä. Opintojaksoja voidaan opetussuunnitelmissa ryhmitellä laajemmiksi kokonaisuuksiksi, joille voidaan antaa omat otsikot. Näitä kokonaisuuksia ei kuitenkaan merkitä opintosuoritusrekisteriin.

              Myös syventävien opintojen tutkielma voidaan jakaa useampaan suoritettavaan opintojaksoon. Hyväksytty tutkielma merkitään kuitenkin opintosuoritusrekisteriin sen kokonaislaajuutensa mukaisena opintosuorituksena.

              Avoin yliopisto voi hakea tiedekunnalta oikeuden jakaa opetussuunnitelman mukainen opintojakso pienemmiksi jaksoiksi. Tiedekunta määrää näille osasuorituksille opintosuoritusrekisteriä varten omat koodinsa.

              Mikäli tutkintoon voidaan liittää monitieteisiä tai muita opintoja, jotka ovat tarjolla vain avoimena yliopisto-opetuksena, ne on sisällytettävä tiedekunnan opetussuunnitelmaan.

              13 § Osaamistavoitteet

              Tiedekuntien hyväksymistä opetussuunnitelmista on käytävä ilmi tutkintojen, opintokokonaisuuksien sekä opintojaksojen osaamistavoitteet. Jos useammasta opintojaksosta on koottu laajempi temaattinen kokonaisuus, osaamistavoitteet voidaan kuitenkin määrittää yksittäisen opintojakson sijasta tälle kokonaisuudelle.

              14 § Opintoihin sisältyvä työharjoittelu

              Tiedekuntien opetussuunnitelmat on laadittava siten, että perustutkinto-opintoihin kuuluu mahdollisuus työharjoitteluun joko pakollisena tai vapaaehtoisena osana opintoja. Opintoihin sisältyvän työharjoittelun voi tehdä kotimaassa tai ulkomailla. Perustutkinto-opiskelija voi suorittaa työharjoittelun Jyväskylän yliopiston rahoitustuella vain yhden kerran.

              Opetusta järjestävien yksiköiden on varmistettava, että jokaisella opintoihin kuuluvaa työharjoittelua suorittavalla opiskelijalla on yksikön henkilökunnassa työharjoittelusta vastaava ohjaaja. Ohjaajan tehtävänä on varmistaa, että työharjoittelusta laaditaan erillinen harjoittelusopimus, jonka osapuolia ovat opiskelija, harjoittelupaikan edustaja ja oppiaineen edustaja. Ohjaajan vastuulla on lisäksi varmistaa, että työharjoittelupaikalla ymmärretään harjoittelun merkitys osana opintoja ja että opiskelija saa harjoittelupaikassaan riittävän ohjauksen.

              5  Opetusta järjestävän yksikön, opettajan ja opiskelijan velvollisuudet

              15 § Yliopiston ja opetusta järjestävän yksikön velvollisuudet

              Jyväskylän yliopiston päämääränä on olla samanaikaisesti sekä yksi maan johtavista tiedeyliopistoista että huipputason perus- ja jatkotutkintokoulutusta järjestävä opetusyliopisto. Tavoitteen saavuttamiseksi yliopiston on järjestettävä koulutustoimintansa siten, että hyvällä opetussuunnittelulla, korkeatasoisella pedagogiikalla, innovatiivisilla oppimisympäristöillä, riittävillä ja tarkoituksenmukaisilla ohjauspalveluilla sekä muilla oppimisen tueksi kohdennetuilla resursseilla tuetaan opiskelijoiden kehittymistä luoviksi, kriittiseen ajatteluun kykeneviksi yksilöiksi ja monipuolisiksi osaajiksi, joilla on hyvät valmiudet toimia alati muuttuvassa yhteiskunnassa ja kehittää kaikissa elämänvaiheissa omaa osaamistaan.

              Jotta yliopisto saavuttaa tavoitteensa, jokaisen yliopistoyhteisön jäsenen on toimittava omassa roolissaan vastuullisesti, kehitettävä jatkuvasti omaa osaamistaan ja käytettävä luovuuttaan sekä tietojaan ja taitojaan koko yliopistoyhteisön ja yhteiskunnan hyväksi. Jokaisen yliopistoyhteisön jäsenen on myös sitouduttava yliopistoyhteisön eettisiin periaatteisiin ja edistettävä muutenkin yliopistossa yhteisesti sovittuja päämääriä.

              Opetusta järjestävät yksiköt seuraavat koulutuksen tuloksellisuutta ja kehittävät opetuksen ja opiskelun laatua sekä laadunvarmistusta. Opetuksen kehittämisen tueksi jokaiseen laitokseen, tai tiedekuntaan, jos sitä ei ole jaettu laitoksiin, sekä opetusta järjestävään erillistai palvelulaitokseen nimetään pedagoginen johtaja sekä opetuksen kehittämisryhmä, jossa on oltava myös opiskelijaedustus. Pedagogiselle johtajalle on soveltuvin työjärjestelyin taattava mahdollisuus tehtävänsä hoitamiseen.

              Yksiköt pitävän huolen siitä, että niillä on ajantasainen opinto-ohjauksen suunnitelma ja että tämä suunnitelma on opettajien ja opiskelijoiden saatavilla. Suunnitelmassa on kuvattava yksikössä annettavan opinto-ohjauksen keskeiset periaatteet ja käytännöt, kerrottava ohjaukseen käytettävissä olevista henkilö- ja muista resursseista sekä esitettävä, miten ohjaajien ja tutorien kouluttautumista ja osaamista tuetaan.

              Yliopisto ja sen opetusta järjestävät yksiköt huolehtivat siitä, että opiskelijan saatavilla on tarpeen mukaista ohjausta ja neuvontaa opiskelun kaikissa vaiheissa ohjauksen eri alueilla eli opintojen suunnittelussa, opiskelukäytännöissä ja opiskeluprosesseissa, opinnäytetöiden laatimisessa, kansainvälistymisessä, hyvinvoinnin ja kehityksen tukemisessa sekä urasuunnittelussa ja työelämään suuntautumisessa.

              Opetusta järjestävät yksiköt pitävät huolen, että tutkinto-opiskelijat ohjeistetaan laatimaan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS) ja että yksiköissä on nimettynä riittävä määrä HOPS-ohjaajia.

              Opetusta järjestävät yksiköt suunnittelevat annettavan opetuksen ja ohjauksen siten, että opiskelijat pystyvät etenemään opinnoissaan hyväksyttyjen henkilökohtaisten opiskelusuunnitelmien mukaisesti.

              Tiedekunta huolehtii siitä, että lukuvuoden opetusohjelmassa opetus, kuulustelut ja muut oppimisen arvioinnit järjestetään siten, että opiskelijat voivat harjoittaa opintojaan tarkoituksenmukaisessa järjestyksessä ja viivytyksettä.

              Yksiköt pitävät huolta, että niillä on käytössään kattava opetuksen palautejärjestelmä ja että saatua palautetta käytetään opetuksen kehittämisessä.

              Yksiköt edistävät toiminnallaan opiskelun esteettömyyttä. Yhdenvertaisuuslain (21/2004) perusteella yliopiston on varmistettava, ettei koulutuksessa tai siihen pääsemisessä ketään aseteta eriarvoiseen asemaan henkilöön liittyvän syyn, kuten terveydentilan tai vammaisuuden vuoksi. Lain perusteella koulutuksen ?järjestäjän on tarvittaessa ryhdyttävä kohtuullisiin toimiin? yhdenvertaisuuden edistämiseksi.

              Yksiköt huolehtivat, että myös opiskelijat tuntevat tämän tutkintosäännön, vilpin ja plagioinnin ehkäisemiseksi tehdyn ohjeistuksen sekä esteetön opiskelu -ohjeistuksen.

              16 § Opettajan velvollisuudet

              Jokainen opettaja kehittää itseään opettajana ja tutkijana.

              Jokainen opettaja edistää toiminnallaan opiskelijoiden opintoja ja oppimista.

              Jokainen opettaja kohtelee opiskelijoita tasa-arvoisesti ja yhdenvertaisesti sekä arvioi asianmukaisesti heidän oppimistaan.

              Jokainen opettaja on vastuussa siitä, että hän hoitaa opetuksensa ja toimittaa kuulustelut tehtäväänsä kuuluvissa oppiaineissa siten kuin opetus- ja työsuunnitelmissa määrätään. Opettajan ollessa estynyt määrää yksikön johtaja toisen saman aineen opettajan tai muun pätevän henkilön toimittamaan kuulustelut.

              Jokaisen opettajan tulee huolehtia siitä, että kurssien ja muun opetuksen aikatauluista päätettäessä otetaan huomioon myös opiskelijan oikeus lepopäivään.

              Jokainen opettaja on vastuussa siitä, että opetus- ja kuulustelujärjestelyjen muuttuessa tieto niistä välittyy mahdollisimman aikaisessa vaiheessa opiskelijoille.

              Jokaisen opettajan velvollisuutena on antaa opiskelijoille ennalta tieto opintosuorituksen vaatimustasosta, arvioinnin kriteereistä sekä vaihtoehtoisista suoritustavoista ottaen huomioon myös ohjeet esteettömyyden edistämiseksi.

              Jokaisen opettajan velvollisuutena on pitää huolta, että opintosuoritusten arviointi antaa opiskelijalle tietoa oppimisesta ja osaamisen kehittymisestä. Tämä edellyttää, että opiskelija saa suorituksestaan jollakin opintosuoritukseen soveltuvalla tavalla myös muun palautteen kuin arvosanan.

              Jokainen opettaja on velvollinen huolehtimaan, että hänen hyväksymänsä opintosuoritukset rekisteröidään §:n 42 määräämällä tavalla.

              17 § Opiskelijan velvollisuudet

              Jokainen opiskelija kantaa itse vastuun opinnoistaan ja edistää omalla toiminnallaan niin omaa kuin muidenkin oppimista.

              Jokainen opiskelija on velvollinen antamaan palautetta saamastaan opetuksesta.

              Jokainen opiskelija pyrkii edistämään opintojaan sen henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaisesti, jonka hän on yhteistyössä HOPS-ohjaajan kanssa tehnyt.

              Jokainen opiskelija perehtyy opetukseen liittyviin käytännön ohjeisiin ja aikatauluihin sekä noudattaa niitä. Opiskelija osoittaa muutenkin toiminnallaan arvostavansa ja kunnioittavansa opettajiensa tekemää opetus- ja tutkimustyötä. Opettajien tekemän työn arvostukseen kuuluu, ettei opiskelija lunttaa, käytä opiskelijatovereidensa tuotoksia ominaan eikä muutenkaan harjoita plagiointia tai muuta vilppiä.

              Jokainen opiskelija on vastuussa siitä, että hän osallistuu niille kursseille tai niihin kuulusteluihin, joihin hän on etukäteen ilmoittautunut. Jos osallistuminen pakottavasta syystä on peruutettava, tästä tulee hyvissä ajoin ilmoittaa opetuksen järjestävälle opettajalle tai yksikölle. Jos opiskelija laiminlyö ilmoituksen, hänen on sovittava opetuksen järjestävän opettajan tai yksikön kanssa uudesta osallistumismahdollisuudesta.

              Opiskelijan tulee seurata opintosuoritusotteensa suoritusmerkintöjä ja varmistaa, että hänen opintosuorituksensa on rekisteröity.

              6  Kuulustelujen järjestäminen

              18 § Opintojen arvioimiseksi järjestettävät kuulustelut

              Opintojen arviointi perustuu opetussuunnitelmassa määritettyihin osaamistavoitteisiin. Arviointi antaa opiskelijalle tietoa asetettujen osaamistavoitteiden saavuttamisesta.

              Opintoja arvioidaan kirjallisilla ja suullisilla kuulusteluilla tai muulla opetussuunnitelmassa määrätyllä tavalla kuten harjoitustyöllä, esseellä, luento- tai oppimispäiväkirjalla, näyttökokeella, tasokokeella tai välikokeella.

              Kuulusteluja järjestetään myös sähköisessä eTentti-järjestelmässä, jonka käytöstä annetaan erilliset ohjeet.

              Arviointi voi kohdistua yksittäisen opiskelijan suorituksen asemasta myös opiskelijaryhmän suoritukseen, jos se on tarkoituksenmukaista.

              Opintosuoritusten arviointiperusteet ovat julkisia ja ne on julkistettava hyvissä ajoin ennen kuulustelua.

              19 § Kuulusteluun osallistumisoikeus

              Yleisiä kuulustelutilaisuuksia on järjestettävä niin usein, että opiskelijoilla on mahdollisuus edetä opinnoissaan joustavasti ja säädettyjen opintoaikojen rajoissa.

              Luentoihin, kursseihin, harjoituksiin ym. opetukseen mahdollisesti liittyvät kuulustelut järjestetään viimeistään opetuksen päättymistä seuraavan opetusjakson kuluessa. Uusimiseen varataan vähintään yksi mahdollisuus ja se on järjestettävä aikaisintaan viikko ja enintään kaksi kuukautta ensimmäisen kuulustelun tulosten julkistamisen jälkeen. Näitä periaatteita sovelletaan myös muihin suoritusmuotoihin kuin kuulusteluihin. Kuulusteluista ja niiden uusinnoista sekä ilmoittautumistavoista on ilmoitettava opiskelijoille hyvissä ajoin.

              Kuulusteluihin saavat osallistua vain läsnäoleviksi ilmoittautuneet opiskelijat, joilla on kuulustelun edellyttämä opiskeluoikeus.

              Mikäli opiskelija on ilman pätevää etukäteen ilmoittamaansa syytä jäänyt pois kahdesta peräkkäisestä saman opintosuorituksen kuulustelusta, joihin hän on ilmoittautunut, hänen tulee sopia opettajan kanssa seuraavasta suoritusmahdollisuudesta ennen uutta ilmoittautumista. Sama sopimisvelvollisuus koskee opiskelijaa, jos hän on tullut hylätyksi tai hän on keskeyttänyt kaksi peräkkäistä saman opintosuorituksen kuulustelua. Tämä sääntö koskee myös sähköistä eTentti-järjestelmää. Lisäksi eTentti-järjestelmässä arvioitavaksi jätettyä opintosuoritusta saa ilmoittautua suorittamaan uudelleen vasta sen jälkeen, kun opettaja on julkistanut edellisen kuulustelukerran tulokset. Yleisiin kuulusteluihin osallistumiskertojen määrää ei kuitenkaan saa rajoittaa muutoin, kuin mitä seuraa myönnetyn opiskeluoikeuden määräaikaisuudesta.

              Opiskelijalla on oikeus yrittää hyväksytyn kuulustelun arvosanan korottamista vuoden sisällä ensimmäiseen kuulusteluun osallistumisesta ja enintään kahdessa kuulustelussa, ellei kysymys ole opintojen jatkamiselle välttämättömästä arvosanan korottamisesta.

              Arvosteltua ja hyväksyttyä ylempään korkeakoulututkintoon tai jatkotutkintoon sisältyvää opinnäytettä ei voi uusia. Tiedekunnan päätöksellä tämä määräys voidaan ulottaa koskemaan myös alempaan korkeakoulututkintoon sisältyvää opinnäytettä.

              Jos opiskelija ei kuulustelun järjestelyistä johtuvasta syystä pysty suorittamaan kuulustelua kyseisessä tilaisuudessa, hänelle on viipymättä järjestettävä mahdollisuus uusintakuulusteluun. Riittävä syy ei kuitenkaan ole se, että hyvissä ajoin ilmoitettu kuulustelun ajankohta ei sovi opiskelijalle.

              20 § Kuulustelujen valvonta

              Kuulustelutilaisuuksien järjestäjien tulee huolehtia siitä, että kuhunkin kuulustelutilaan määrätään riittävästi valvojia. Heille tulee saattaa tiedoksi valvojan vastuut.

              Tiedekunnan yleisen kuulustelutilaisuuden valvontajärjestyksen määrää tiedekunnan dekaani.

              Opetusta järjestävän yksikön kuulustelun valvontajärjestyksen määrää yksikön johtaja.

              Kuulusteluun osallistuvan on vaadittaessa todistettava valvojalle henkilöllisyytensä. Jos se ei ole mahdollista, valvoja sopii opiskelijan kanssa tavasta, jolla henkilöllisyys myöhemmin todistetaan. Jos henkilöllisyyttä ei tälläkään tavalla osoiteta, opiskelijan suoritus voidaan hylätä.

              Valvojan tehtävänä on ylläpitää järjestystä kuulustelutilaisuudessa. Valvoja voi keskeyttää häiriötä aiheuttavan opiskelijan kuulustelun, jos häirintä aiheuttaa haittaa muille kuulusteluun osallistuville opiskelijoille.

              Kuulustelutilaisuuden päätyttyä valvojat huolehtivat vastausten toimittamisesta kuulustelutilaisuuden järjestäjälle. Kuulustelijalla tulee olla mahdollisuus saada vastaukset viimeistään kuulustelutilaisuutta seuraavana työpäivänä.

              Jollei kuulustelija itse ole paikalla kuulustelun alkaessa, hänen tulee ilmoittaa kuulustelun järjestämisestä huolehtivan yksikön toimistoon tai kuulustelun valvojalle, mistä hänet voidaan tavoittaa tai miten mahdolliset kuulusteluun liittyvät epäselvyydet muulla tavalla voidaan selvittää.

              Sähköisen eTentti-järjestelmän kuulustelua valvotaan sähköisellä kulunvalvonnalla ja tallentavalla kamera- ja äänivalvonnalla.

              Sähköisen eTentti-järjestelmän kuulusteluun osallistuneella on velvollisuus tulla kutsusta todistamaan henkilöllisyytensä hänelle ilmoitetulla tavalla. Jos henkilöllisyyttä ei tällä tavalla osoiteta, opiskelijan suoritus voidaan hylätä.

              21 § Kuulusteluihin ilmoittautuminen

              Tiedekunnan tai muun opetusta järjestävän yksikön yleiseen kuulustelutilaisuuteen on ilmoittauduttava viimeistään viikkoa ennen kuulustelutilaisuutta. Kuulustelusta vastaavalla yksiköllä on perustellusta syystä oikeus hyväksyä myös edellä mainitusta poikkeava ilmoittautumisaika.

              Kesäkuun 1 päivän ja elokuun 31 päivän välisenä aikana järjestettyihin kuulustelun voidaan edellyttää ilmoittautumista edellä mainittua aikaa varhaisemmin.

              Kaikkiin tiedekunnissa järjestettyihin yleisiin kuulustelutilaisuuksiin ilmoittaudutaan Korppi-järjestelmässä, paitsi jos kuulustelu järjestetään sähköisenä eTenttinä.

              Myöhästyneiden tai puutteellisesti täytettyjen ilmoitusten mahdollisesta hyväksymisestä päättää kuulustelija.

              Ilmoittautumisvelvoite ei koske luentosarjan, kurssin tai harjoitusten väli-, loppu- tai uusintakuulustelua, ellei kuulustelija toisin määrää.

              Mainitut ilmoittautumisajat ja -tavat eivät koske sähköisen eTentti-järjestelmän kuulusteluun ilmoittautumista.

              22 § Kuulustelun pituus

              Tiedekunnissa järjestettävät yleiset kuulustelutilaisuudet kestävät neljä tuntia. Mikäli kuulustelu suoritetaan sähköisessä eTentti-järjestelmässä, kuulustelun pituus on kolme tuntia 55 minuuttia, jonka jälkeen kuulustelun suorittamista varten varattu työpiste on välittömästi vapautettava.

              Kuulusteltavan kokonaisuuden mukaan muu kuin tiedekunnan yleinen kuulustelutilaisuus voidaan määrätä lyhyemmäksi kuin neljäksi tunniksi.

              Kuulusteluaika luetaan alkavaksi siitä hetkestä, jolloin kuulusteltavat näkevät kysymykset tai saavat tehtävänannon. Valvojien tulee huolehtia siitä, että kaikki kuulusteltavat näkevät kuulustelutehtävät samanaikaisesti. Sähköisessä eTentti-järjestelmässä kuulusteluaika alkaa siitä hetkestä, jolloin kuulustelua varten järjestelmään tehty aikavaraus alkaa.

              23 § Kuulustelutilaan saapuminen ja sieltä poistuminen

              Kuulustelun alkamisen jälkeen saapuneelle opiskelijalle valvojan tulee antaa mahdollisuus osallistua kuulusteluun, mikäli kukaan samaan kuulusteluun osallistuva ei ole poistunut salista ja mikäli siitä ei aiheudu huomattavaa haittaa.

              Sähköisen eTentti-järjestelmän kuulusteluun on kirjauduttava 15 minuutin kuluessa kuulusteluun varatun ajan alkamisesta.

              Kuulustelutilaisuudesta ei saa poistua ennen kuin puoli tuntia on kulunut kuulustelun alkamisesta. Tämä sääntö ei koske sähköisessä eTentti-järjestelmässä suoritettavaa kuulustelua.

              Yli kaksi tuntia kestävissä kuulusteluissa valvonta on järjestettävä siten, että kuulusteltava voi pakottavista syistä olla valvottuna lyhyen ajan poissa kuulustelutilasta. Tämä mahdollisuus ei koske sähköistä eTentti-järjestelmää.

              24 § Kuulusteluhäiriö ja kuulusteluvilppi sekä niiden ehkäiseminen

              Kuulusteluun osallistuvat on pyrittävä sijoittamaan kuulustelutilaan siten, että jokaisella on työrauha eikä kuulusteltavilla ole mahdollisuutta vilppiin.

              Opiskelijan, joka kuulustelussa syyllistyy vilppiin, voi valvoja välittömästi poistaa kuulustelutilasta, ja hänen suorituksensa hylätään. Opintosuoritus hylätään myös silloin, kun vilppi havaitaan vasta kuulustelun jälkeen.

              Jos valvoja keskeyttää opiskelijan kuulustelun häiriön tai vilppiepäilyn vuoksi, valvoja merkitsee vastauspapereihin keskeytyksen syyn sekä sen, myöntääkö vai kiistääkö opiskelija häiriön tai vilpin. Vastauspaperit toimitetaan kuulustelijalle tavanomaiseen tapaan.

              Jos kuulustelussa oleville opiskelijoille on aiheutunut häiriöstä merkittävää haittaa, kuulustelun aikaa on pidennettävä häiriön kestoa vastaavalla ajalla.

              Tarkemmista toimenpiteistä vilpin ja plagioinnin ehkäisemiseksi opiskelussa ja vilpin ja plagioinnin käsittelemiseksi annetaan erilliset ohjeet.

              25 § Kuulustelujen esteettömyys

              Kuulustelujen järjestelyissä on esteettömyyden edistämiseksi pyrittävä kohtuullisessa määrin siihen, että mm. pitkäaikaissairaat, vammaiset ja monenlaiset oppijat otetaan huomioon. Tämä edellyttää, että kuulustelu on järjestettävä tarkoituksenmukaisella tavalla ja että kuulustelijalla on oikeus soveltaa edellä tässä luvussa annettuja määräyksiä tilanteen edellyttämällä tavalla.

              Opiskelijan on hyvissä ajoin etukäteen, mahdollisuuksien mukaan jo kuulusteluun ilmoittautuessaan, ilmoitettava kuulustelusta vastuussa olevalle yksikölle tai opettajalle omista yksilöllisistä tarpeistaan.

              26 § Kuulustelutilaisuudessa sallitut välineet

              Ellei esimerkiksi esteettömyyden varmistamiseksi tai kuulustelun erityisluonteen vuoksi ole opiskelijan kanssa toisin sovittu, opiskelija saa ottaa kuulusteluun vain henkilöllisyystodistuksen, kirjoitusvälineet, välttämättömät lääkkeet ja eväät.

              Sähköisen eTentti-järjestelmän kuulusteluun opiskelija saa viedä vain välttämättömät lääkkeet sekä kuulusteluun tarvittavat kertakäyttötunnukset.

              Kuulustelussa ei saa pitää matkapuhelinta, muita viestintälaitteita tai tiedon tallennukseen käytettäviä välineitä.

              27 § Kuulusteltavan kirjallisuuden saatavuus

              Tiedekuntien opetussuunnitelmissa on selkeästi ilmoitettava kuulusteltavan kirjallisuuden tunnistetiedot, jotta opiskelijat löytävät tarvitsemansa materiaalin.

              Esittäessään uusia kuulusteltavia kirjoja opetussuunnitelmaan opetusta järjestävän yksikön on varmistuttava, että teoksia on saatavilla. Yksikön on myös varmistettava Jyväskylän yliopiston kirjaston kanssa, että uusi kirjallisuus saadaan opiskelijoiden käyttöön opetussuunnitelman tullessa voimaan.

              Edellisessä opetussuunnitelmassa olevaa kirjallisuutta voidaan käyttää kuulusteluissa vähintään sen kalenterivuoden loppuun, jolloin uusi opetussuunnitelma tulee voimaan.

              28 § Opintosuoritusten kieli

              Yliopiston opetus- ja tutkintokieli on suomi. Opetussuunnitelmissa voidaan määrätä myös muun kuin suomen kielen käyttämisestä opetus- ja tutkintokielenä ja opintosuorituksissa.

              Suomen- tai ruotsinkielisen opetussuunnitelman mukaisesti opiskelevalla opiskelijalla on sekä kirjallisissa että suullisissa kuulusteluissa ja muissa opintosuorituksissa oikeus käyttää suomen tai ruotsin kieltä, ellei tähän oikeuteen ole ensimmäisen momentin perusteella tehty rajoituksia. Osallistuessaan vaihtoehtoisena suoritustapana tarjottuun tai tutkintoon valinnaisena opintojaksona sisällytettävään muunkieliseen opetukseen opiskelijalta voidaan kuitenkin aina edellyttää kyseisen kielen käyttöä opintosuorituksissa.

              Kansainvälisillä vaihto-opiskelijoilla on oikeus käyttää opintosuorituksissa englannin kieltä, ellei opetussuunnitelman toteuttaminen muuta edellytä.

              Suomen- tai ruotsinkielisen opetussuunnitelman mukaisesti opiskeleva opiskelija voi oppiaineen professorin tai pääedustajan suostumuksella kirjoittaa alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon liittyvän tutkielman muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä.

              Opiskelijalla on oikeus saada kuulusteluun liittyvät kysymykset ja tehtäväohjeistukset kuulustelukielellä.

              Maisteriohjelmissa, joiden opetus- ja tutkintokieli on englannin kieli, myös tutkintoon sisältyvä tutkielma on kirjoitettava englannin kielellä. Suomen- tai ruotsinkielisen koulusivistyksen saaneen opiskelijan tulee kuitenkin suorittaa tutkintoasetuksen (794/2004) 10 §:n tarkoittama kypsyysnäyte (maturiteetti) koulusivistyskielellään, ellei hän ole sitä muun tutkinnon yhteydessä suorittanut.

              29 § Väitöstilaisuuden kieli

              Väitöstilaisuudessa käytettävän kielen määrää kustos etukäteen kuultuaan asiassa sekä väittelijää että vastaväittäjää. Väitöstilaisuuden kielen on oltava suomi tai ruotsi tai se kieli, jolla väitöskirja on julkaistu. Väitöstilaisuus voidaan pitää myös muulla kielellä, jos väittelijä suostuu siihen. Väitöstilaisuudessa voidaan myös käyttää useita kieliä, jos siitä on etukäteen sovittu.

              7  Opintosuoritusten arviointi

              30 § Opintosuoritusten arvioinnin yleisperiaatteet

              Opetussuunnitelmassa määritetään, miten opintokokonaisuudet muodostuvat opintojaksoista.

              Opintosuoritusten arviointi perustuu opetussuunnitelmissa määritettyihin osaamistavoitteisiin. Arvioinnista vastaa opintojaksosta vastuussa oleva opettaja tai opettajat.

              Opintosuorituksen arvioivalla opettajalla täytyy olla tarvittava asiantuntemus.

              Mikäli opiskelija on uusinut opintosuorituksen ja saanut samasta opintosuorituksesta eri arvosanoja tai opintopistemääriä, tulee lopulliseksi opintosuoritukseksi opistopistemäärältään laajin suoritus tai jos opintopistemäärät ovat samoja, arvosanaltaan paras suoritus.

              Opintosuoritusten vanhenemisen periaatteista päättää tiedekuntaneuvosto ja kieli- ja viestintäopintojen osalta kielikeskus.

              Yliopisto käyttää arvosteluasteikkoja, jotka on rinnastettavissa ECTS-asteikkoon (The European Course Credit Transfer and Accumulation System).

              Yleisperiaatteena on, että kaikki opintosuoritukset arvostellaan käyttäen jäljempänä yksilöityjä arvosteluasteikkoja. Vain hyvin perustelluista syistä opintosuoritus voidaan rekisteröidä hyväksyttynä ilman arvosanaa. Näitä opintosuorituksia ovat esimerkiksi harjoittelut ja tutkielman tekemistä tukevat seminaarit.

              Jos opiskelija on opintosuoritusta tehdessään syyllistynyt plagiointiin tai muuhun vilppiin, opintosuoritus on hylättävä, koska sen perusteella ei voida arvioida opiskelijan osaamista.

              31 § Opintosuoritusten arvosteluasteikot

              Opintosuoritusten arvostelussa käytettäviä arvosteluasteikkoja ovat:

              Eri opintosuoritusten arvostelussa käytettävät arvosteluasteikot on esitettävä opetussuunnitelmissa.

              Numeerisen arvosteluasteikon vastaavuudet ja numeerisen asteikon sanalliset vastineet on esitetty seuraavassa taulukossa.

              Numeerinen
              asteikko

              Sanallinen
              asteikko

              ECTS-
              asteikko

              ECTS:n sanallinen
              asteikko

              5Erinomainen (E)AExcellent
              4Kiitettävä (K)BVery good
              3Hyvä (H)CGood
              2Tyydyttävä (T)DSatisfacory
              1Välttävä (V)ESufficient
              0Ei hyväksyttyFX, FFail


              32 § Arvosteluasteikkojen soveltaminen

              Numeerisen arvosteluasteikon rinnalla voidaan käyttää niiden sanallisia vastineita.

              Arvolauseasteikkoa voidaan käyttää vain lisensiaatintutkimuksen ja väitöskirjan arvostelussa.

              Opintokokonaisuudet (perusopinnot, aineopinnot ja syventävät opinnot) arvostellaan erikseen käyttäen numeerista asteikkoa.

              Ylempään korkeakoulututkintoon kuuluvaa tutkielmaa ei lueta osaksi opintokokonaisuutta, kun lasketaan opintokokonaisuuden arvosana. Tutkintotodistukseen merkitään syventäviin opintoihin kuuluvan tutkielman nimi, laajuus ja arvosana.

              Opintokokonaisuuksien arvosanat lasketaan osasuoritusten opintopisteiden painotettuna keskiarvona käyttämällä kahteen desimaaliin pyöristettyjä keskiarvoja. Opintokokonaisuuden arvosana määräytyy näiden keskiarvojen perusteella seuraavasti:

              Mikäli opintosuoritukselle ei ole annettu arvosanaa, sitä ei oteta huomioon opintokokonaisuuden arvosanaa laskettaessa.

              Opintokokonaisuuden sisältöä tai arvosanaa ei voi muuttaa sen jälkeen, kun tutkinto on myönnetty.

              33 § Opintojen hyväksilukeminen

              Jyväskylän yliopistossa voidaan hyväksilukea sekä aiemmin suoritettuja opintoja että muuten hankittua osaamista. Opintojen ja muuten hankitun osaamisen hyväksilukemisen täytyy aina perustua dokumentoituun näyttöön.

              Hyväksilukemiset voidaan myöntää käyttäen joko opintojen korvaamista tai opintojen sisällyttämistä tutkintoon. Opintojen korvaaminen tarkoittaa, että opiskelijalle kirjataan korvattava Jyväskylän yliopiston opintojakso. Sisällyttäminen tarkoittaa aiemmin suoritetun opintojakson tai -kokonaisuuden hyväksymistä tutkintoon sellaisenaan.

              Suoritettujen opintojen tai muuten hankitun osaamisen hyväksilukeminen edellyttää, että hyväksiluettavat opinnot tai muuten hankittu osaaminen vastaavat osaamistavoitteiltaan kyseisen opintojakson tai -opintokokonaisuuden tavoitteita.

              Jyväskylän yliopistossa annettavasta kandidaatin- tai maisterintutkinnosta enintään puolet tutkinnon edellyttämästä laajuudesta voidaan hyväksilukea aiemmin suoritetuilla opinnoilla ja muuten hankitulla osaamisella. Hyväksiluettavien opintojen osuus voi kuitenkin olla tätä suurempi, jos ne on suoritettu muussa suomalaisessa yliopistossa ja pääosa näistä opinnoista voidaan sisällyttää tutkintoon.

              Ylempään korkeakoulututkintoon kuuluvaa tutkielmaa, lisensiaatintutkimusta tai väitöskirjaa ei voi hyväksilukea aiemmin hyväksytyllä tutkielmalla.

              Muuten hankitun osaamisen hyväksilukemisessa noudatetaan tässä todetun lisäksi yliopiston antamia erillisiä aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen periaatteita.

              Tiedekuntaneuvosto voi päättää tarkentavista menettelyistä ja perusteista, joiden perusteella opiskelija saa hyväksilukea opintoja.

              Kieli- ja viestintäopintojen hyväksilukemisesta päättää kielikeskus.

              Opinto-ohjauksen avulla varmistetaan, että kansainväliseen opiskelijavaihtoon hakeutuvien opiskelijoiden vaihtokohteessa suorittamat opinnot voidaan täysimääräisesti hyväksilukea opiskelijan tutkintoon.

              34 § Muun opintosuorituksen kuin opinnäytteen arviointi

              Muun opintosuorituksen kuin syventäviin opintoihin kuuluvan tutkielman, lisensiaatintutkimuksen tai väitöskirjan arvioinnin suorittaa yksi opettaja. Opintosuorituksissa, joiden arviointi edellyttää poikkeuksellisen paljon harkintaa tai joissa arvioitavien suoritusten määrä on poikkeuksellisen suuri, arviointiin voidaan käyttää useampaa arvostelijaa.

              Saman opettajan tulee arvioida kaikki tiettyyn tehtävään annetut vastaukset, ellei muunlainen menettely ole erityisistä syistä perusteltu.

              35 § Opinnäytteiden arviointi

              Syventäviin opintoihin kuuluvan tutkielman, lisensiaatintutkimuksen ja väitöskirjan arvioinnissa on tasapuolisen arvioinnin lisäksi varmistettava soveltuvalla tavoin myös arvioinnin puolueettomuus ja riippumattomuus.


              36 § Ylempään korkeakoulututkintoon kuuluvan tutkielman arviointi

              Ylempään korkeakoulututkintoon kuuluvan pääaineen tutkielman tarkastaa kaksi opettajaa tai muuta asiantuntijaa siten kuin tiedekuntaneuvosto tarkemmin määrää. Tutkielman tarkastajien tulee olla tohtorin tutkinnon tai tohtorin arvoon oikeuttavat opinnäytteet suorittaneita. Tästä vaatimuksesta voidaan poiketa, jos opinnäytteen arvioinnin vaatima asiantuntemus edellyttää muun kuin yliopistoon palvelussuhteessa olevan tarkastajan käyttöä. Tällöinkin tarkastajalla on oltava vähintään maisterin tutkinto tai vastaava. Toinen tarkastajista voi olla tutkielman ohjaaja.

              Tutkielman tarkastajat kirjoittavat yhteisen tai erilliset lausunnot, jossa he tekevät ehdotuksen arvosanaksi. Mikäli tarkastajat ovat erimielisiä arvosanasta, kumpikin laatii oman lausunnon. Tarkastajien on annettava lausunto kuukauden kuluessa siitä, kun työ on jätetty lopullisessa muodossa tarkastettavaksi.

              Ennen tutkielman arvostelua tekijälle on varattava tilaisuus vastineen antamiseen tarkastajien lausunnosta.

              Mikäli tekijä esittää vastineen esitetystä lausunnosta tai lausunnoista, tiedekuntaneuvosto voi perustellusta syystä määrätä tutkielmalle kolmannen tarkastajan, joka tekee oman lausuntonsa arvosanaehdotuksineen.

              Tutkielman tekijällä on oikeus keskeyttää tutkielman tarkastus ennen tutkielman arvostelemista.

              Tiedekuntaneuvosto määrää tutkielman arvostelumenettelystä ja arvosteluperusteista. Arvosteluperusteet on julkistettava siten, että tutkielman tekijät saavat ne etukäteen tietoonsa.

              37 § Lisensiaatintutkimuksen arviointi

              Lisensiaatintutkimukselle määrätään vähintään kaksi tarkastajaa siten kuin tiedekuntaneuvosto tarkemmin määrää. Tutkielman tarkastajien tulee olla vähintään tohtoreita tai tohtorin arvoon oikeuttavat opinnäytteet suorittaneita. Tutkimuksen ohjaaja ei voi toimia tutkielman tarkastajana.

              Lisensiaatintutkimuksen tarkastajien tulee kahden kuukauden kuluessa tehtävän saamisesta yhdessä tai erikseen antaa perusteltu kirjallinen arviointilausunto, jossa he tekevät ehdotuksen arvosanaksi. Mikäli tarkastajat ovat erimielisiä arvosanasta, kumpikin laatii oman lausunnon.

              Ennen tutkimuksen arvostelua tekijälle on varattava tilaisuus vastineen antamiseen tarkastajien lausunnosta.

              Erimielisyystilanteessa tai mikäli tekijä esittää vastineen esitetystä lausunnosta, tutkielmalle määrätään kolmas tarkastaja, joka kahden kuukauden sisällä tehtävän saamisesta antaa oman kirjallisen lausuntonsa arvosanaehdotuksineen.

              38 § Väitöskirjan esitarkastaminen

              Väitöskirjakäsikirjoitukselle määrätään vähintään kaksi esitarkastajaa siten kuin tiedekuntaneuvosto tarkemmin määrää. Tutkielman esitarkastajien tulee olla vähintään dosentteja tai vastaavia. Tohtori voi kuitenkin olla toisena tarkastajana edellyttäen, että hänellä on erityisiä ansioita tarkastettavan tutkimuksen alalta.

              Väitöskirjan ohjaaja ei voi toimia esitarkastajana. Vähintään yhden esitarkastajan täytyy olla muualta kuin Jyväskylän yliopistosta.

              Väitöskirjan tekijälle on varattava tilaisuus esittää huomautuksensa esitarkastajien valinnasta.

              Esitarkastajien tulee tiedekuntaneuvoston määräämässä ajassa tehtävän saamisesta joko yhdessä tai erikseen antaa perusteltu kirjallinen lausunto, jossa ehdotetaan luvan myöntämistä väitöskirjan julkiseen tarkastukseen tai sen epäämistä. Esitarkastajan ehdotus luvan myöntämisestä ei saa perustua hänen esittämiinsä korjausehdotuksiin eli olla ehdollinen. Esitarkastajien lausunnon antamisen määräaika ei saa ilman erityistä syytä olla kolmea kuukautta pidempi. Tiedekunnan dekaani voi perustellusta syystä myöntää lisäaikaa esitarkastuksen jatkumiselle yli tiedekuntaneuvoston määräämän ajankohdan.

              Väittelijälle on varattava tilaisuus vastineen antamiseen esitarkastajien lausunnosta, ennen kuin luvasta julkiseen tarkastukseen tehdään päätös.

              Mikäli väittelijälle ei myönnetä lupaa julkiseen tarkastukseen, esitarkastusmenettely raukeaa.

              Väittelijä voi pyytää uutta esitarkastusta, kun väitöskirjakäsikirjoitukseen on tehty hylkäävissä esitarkastuslausunnoissa tarkoitettuja tai muita muutoksia ja työn ohjaaja puoltaa uutta esitarkastusmenettelyn käynnistämistä.

              Saatuaan luvan julkiseen tarkastukseen väittelijän on huolehdittava tiedekunnan antamien tarkentavien ohjeiden mukaisesti, että väitöskirja joko painettuna tai muulla tavalla on julkisesti nähtävillä vähintään 10 päivää ennen väitöskirjan julkista tarkastamista. Dekaani voi etukäteen tehdystä kirjallisesta hakemuksesta lyhentää nähtävillä oloaikaa vähintään viideksi päiväksi.

              39 § Väitöskirjan julkinen tarkastaminen

              Väitöskirjan julkiseen tarkastustilaisuuteen määrätään yksi tai kaksi vastaväittäjää siten kuin tiedekuntaneuvosto tarkemmin määrää. Vastaväittäjän tulee olla tohtorin tutkinnon tai tohtorin arvoon oikeuttavat opinnäytteet suorittanut. Vastaväittäjän tulee myös, mikäli mahdollista, olla jonkin yliopiston professori tai dosentti. Vastaväittäjän päätoimen on oltava muualla kuin Jyväskylän yliopistossa. Väitöskirjan ohjaaja ei voi toimia vastaväittäjänä. Väittelijälle on varattava tilaisuus esittää huomautuksensa vastaväittäjien valinnasta.

              Tiedekuntaneuvosto määrää väitöstilaisuuden kustokseksi jonkun tiedekunnan professorin tehtävässä toimivista tai jonkun yliopistoon palvelussuhteessa olevista tiedekunnan dosenteista. Kustoksen tehtävänä on perehdyttää vastaväittäjä/t tiedekunnan väittelytapaohjeisiin ja pitää huolta, että erityisesti ulkomaalaiset vastaväittäjät perehdytetään suomalaisiin väitöskirjakäytänteisiin sekä käytössä oleviin arvosteluasteikkoihin ja arvosanan määräytymisperusteisiin.

              Väitöskirjan julkinen tarkastus alkaa väittelijän pitämällä aihetta koskevalla esittelyllä (lectio praecursoria), joka saa kestää enintään 20 minuuttia. Tämän jälkeen vastaväittäjä esittää huomautuksensa väitöskirjasta. Vastaväittäjä saa käyttää tarkastukseensa enintään neljä tuntia. Tämän jälkeen muille annetaan mahdollisuus esittää väitöskirjasta omat huomautuksensa. Väitöskirjan julkinen tarkastus saa kestää enintään kuusi tuntia. Jos tarkastus vie runsaasti aikaa, kustos ilmoittaa tauosta.

              Tarkemmat määräykset väitöskirjan julkisen tarkastustilaisuuden järjestelyistä annetaan tiedekunnan erillisissä ohjeissa.

              40 § Väitöskirjan arviointi

              Vastaväittäjän/ien tulee kuukauden kuluessa väitöstilaisuudesta antaa tiedekuntaneuvostolle yhteinen tai erilliset perustellut kirjalliset arviointilausunnot väitöskirjasta, jossa nämä esittävät oman ehdotuksensa väitöskirjalle annettavasta arvosanasta tai arvolauseesta.

              Tiedekunnan on tarkemmassa ohjeistuksessaan varmistettava, että tiedekuntaneuvosto saa väitöskirjan hyväksymistä ja arviointia varten myös tiedon esitarkastajien, kustoksen ja oppiaineen pääedustajan näkemyksestä arvosanaksi tai arvolauseeksi. Tiedekunta voi myös nimetä erityisen arviointilautakunnan, joka tekee tiedekuntaneuvostolle esityksen väitöskirjan arvioinnista kuultuaan edellä mainittuja henkilöitä. Kustos laatii tiedekuntaneuvostolle selostuksen väittelijän puolustautumisesta väitöstilaisuudessa, joka myös otetaan huomioon väitöskirjan arvioinnissa.

              Ennen väitöskirjan arviointia tekijälle on varattava mahdollisuus vastineen antamiseen vastaväittäjän/ien lausunnoista ja arvosana- tai arvolause-esityksestä.

              8  Kuulustelujen tulosten julkistaminen ja palaute

              41 § Tulosten julkistaminen

              Kuulustelujen ja niihin verrattavien opintosuoritusten tulokset on ilmoitettava kuulusteluun osallistuneille kahden viikon kuluessa suorituksesta tai siitä määräajasta, johon mennessä essee, luentopäiväkirja tai muu vastaava kirjallinen suoritus on tullut jättää tarkastajalle. Kuulusteltavalle on ilmoitettava tulosten julkistamistapa ja -paikka. Sähköisessä eTentti-järjestelmässä suoritetun kuulustelun tulokset on ilmoitettava kolmen viikon kuluttua suorituksesta. Tässä säädetyistä määräajoista riippumatta tulokset on sähköistä eTentti-järjestelmää lukuun ottamatta julkistettava hyvissä ajoin ennen mahdollista saman kuulustelun uusintatilaisuutta. Kesäkuun 1. päivän ja elokuun 31. päivän välisenä aikana järjestettyjen kuulustelujen tulokset voidaan kuitenkin tiedekunnan päätöksestä julkistaa kahta viikkoa pidemmän ajan kuluttua.

              Kuulustelujen julkistamisen määräajoista dekaani tai erillislaitoksen johtaja voi erityisestä syystä myöntää poikkeuksen. Kuulustelun tulos on kuitenkin ilmoitettava tällaisessakin tapauksessa kuukauden kuluessa suorituksesta. Määräajasta poikkeamisesta on ilmoitettava viimeistään kymmenen päivän kuluessa suorituksesta.

              Tuloksia julkistettaessa ilmoitetaan hyväksyttyjen nimet tai vaihtoehtoisesti opiskelijanumerot, arvosana sekä hylättyjen lukumäärä. Tuloksen allekirjoittaa opintojaksosta vastuussa oleva opettaja tai opettajat. Kuulustelun järjestäjä on velvollinen säilyttämään tiedot opintosuoritusten arvioinneista.

              Tuloksia julkistettaessa ei saa ilmoittaa kuulusteltavien henkilötunnusta. Tuloksia ei saa julkistaa verkkosivulla, ellei niille pääsy ole rajattu vain yliopistoyhteisön jäsenille.

              42 § Tulosten rekisteröinti

              Tulosten julkistamisen jälkeen opintosuoritukset on vietävä rekisteriin viipymättä. Opintosuoritusten tulee olla rekisterissä viimeistään viikon kuluttua tulosten julkistamisesta.

              43 § Kuulusteluista annettava palaute

              Opintojaksosta vastuussa olevan opettajan tai opettajien on opintosuoritukseen soveltuvalla tavalla annettava palautetta kuulusteluun tai siihen rinnastettavaan opintosuoritukseen osallistuneille joko yksilöllisesti tai ryhmässä vaarantamatta mitä on säädetty tai määrätty opintosuoritusten julkisuudesta.

              Opiskelijalla on arvostelun tuloksien lisäksi oikeus saada tieto julkistettujen arviointiperusteiden soveltamisesta opintosuoritukseensa. Hänelle on myös varattava tilaisuus tutustua arvioituun kirjalliseen tai muuten tallennettuun opintosuoritukseen ja hänellä on oikeus saada omalla kustannuksellaan jäljennös suorituksestaan.

              Jos tulokset ilmoitetaan Korppi-järjestelmässä tai muulla tavoin henkilökohtaisesti opiskelijalle, kuulustelijan on varmistettava, että kaikki samaa opintosuoritusta samassa kuulustelussa suorittaneet opiskelijat saavat vähintään tiedon annettujen arvosanojen jakaumasta.


              9  Opintosuoritusten julkisuus ja niiden säilyttäminen

              44 § Opintosuoritusten julkisuus

              Opintosuoritusten julkisuudesta on voimassa mitä laissa viranomaisen toiminnan julkisuudesta (621/1999) säädetään.

              Viranomaisen toiminnan julkisuudesta säädetyn lain 28§:n mukaan luvan tietojen saamiseen opintosuorituksista opetus- ja tutkimustarkoituksiin antaa tiedekunnan dekaani tai erillislaitoksen johtaja. Mikäli lupa koskee useampaa tiedekuntaa tai erillislaitosta, luvan antaa hallintokeskus.

              Opinnäytteet ovat tutkintojen osia, joiden tulee olla avoimesti arvioitavissa. Tästä syystä opinnäytetöihin ei tule sisällyttää salassa pidettävää aineistoa. Opinnäytteet ovat julkisia heti, kun ne on hyväksytty.

              Jos opinnäytteen tekijä saa rahoitusta yliopiston ulkopuoliselta taholta, esimerkiksi yksityiseltä yritykseltä, varsinaiseen työhön ei saa sisällyttää liike- tai ammattisalaisuuksia, vaan ne on jätettävä työn tausta-aineistoon.

              45 § Kuulusteluvastausten, opintosuoritusten ja palautteen säilyttäminen

              Ajantasaiset säädökset koulutukseen liittyvien asiakirjojen säilytyksestä sisältyvät yliopiston arkistonmuodostussuunnitelmaan.

              Kirjalliset ja muulla tavoin tallennetut opintosuoritukset on säilytettävä vähintään vuoden ajan tulosten julkistamisesta. Seminaariesitelmät ja harjoitusaineet säilytetään kahden vuoden ajan niiden valmistumisesta. Kypsyyskokeet (maturiteetit) säilytetään viiden vuoden ajan.

              Kandidaatin tutkintoon kuuluva tutkielma säilytetään viiden vuoden ajan tutkielman hyväksymisestä.

              Opiskelijapalautteet säilytetään vähintään kymmenen vuotta opetukseen liittyvän palautteen antamisesta. Opiskelijapalauteasiakirjat eivät julkisuudesta annetun lain nojalla ole viranomaisten julkisia asiakirjoja, vaan ne ovat sisäistä käyttöä varten hankittuja asiakirjoja.

              Syventäviin opintoihin kuuluvat pääaineen tutkielmat, lisensiaatintutkimukset ja väitöskirjat säilytetään pysyvästi.

              10  Opintojen ohjaus

              46 § Opiskelijan oikeus opintojen ohjaukseen

              Jokaisella yliopiston opiskelijalla on oikeus saada opintojen ohjausta ja neuvontaa opiskelun kaikissa vaiheissa.

              47 § Henkilökohtaiset opiskelusuunnitelmat

              Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS) on opiskelijan itselleen laatima suunnitelma opintojen sisällöistä, laajuudesta ja kestosta. HOPS laaditaan opetussuunnitelman pohjalta.

              Jokainen 1.8.2005 tai sen jälkeen opintonsa aloittanut perustutkintoa suorittava opiskelija laatii henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman Korppi-opintotietojärjestelmän eHOPS-työkalua käyttäen. Muut opiskelijat laativat opiskelusuunnitelmansa tiedekunnan määräämällä tavalla.

              Opetusta järjestävät yksiköt nimeävät henkilökunnastaan HOPS-ohjaajat, jotka tukevat opiskelijoita opiskelusuunnitelmien teossa. Opiskelijatutorit voivat toimia ainoastaan apuna uusien opiskelijoiden opiskelusuunnitelmien teon alkuperehdytyksessä. Opetusta järjestävät yksiköt huolehtivat siitä, että ohjaajia on riittävästi, että heillä on riittävät tiedolliset valmiudet tehtäviinsä ja että heidän yhteystietonsa ovat helposti saatavilla.

              Yksiköiden pedagogisten johtajien vastuulla on, että henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman käyttöä kehitetään yksiköissä siten, että se tukee opiskelijan opiskeluvalintojen tekemistä ja opintojen sujuvaa etenemistä suunnitellussa aikataulussa.

              HOPS-ohjaaja käy henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman opiskelijan kanssa lävitse aina, kun opiskelusuunnitelmaa olennaisesti muutetaan tai tarkistetaan. Ohjauskeskustelun tarve selvitetään jokaisen läsnä olevan opiskelijan kanssa kerran vuodessa ja tästä tehdään merkintä Korppi-järjestelmään.

              48 § Tutkielmien ja muiden opinnäytteiden ohjaus

              Jokaisella pääaineen syventäviin opintoihin kuuluvan tutkielman tai lisensiaatintutkimuksen ja väitöskirjan tekijällä on oltava vähintään yksi tiedekunnan tai laitoksen määräämä henkilökohtainen ohjaaja, joka toimii vastuullisena ohjaajana. Vastuullisella ohjaajalla on oltava tohtorin tutkinto tai tohtorin arvoon oikeuttavat opinnäytteet suoritettuina.

              Ohjauksen jatkuvuuden varmistamiseksi tekijälle on ohjaajan vaihtuessa määrättävä uusi vastuullinen ohjaaja. Ohjaaja vaihdetaan kuitenkin vain pakottavista syistä.

              Vastuullisen ohjaajan lisäksi tutkielman tai muun opinnäytteen tekijällä voi olla myös muita ohjaajia. Heillä on oltava vähintään samantasoinen tutkinto kuin minkä saamiseen tehtävä tutkielma tai muu opinnäyte tähtää.

              Opetusta järjestävillä yksiköillä tulee olla ajantasaiset luettelot tässä tarkoitettujen opinnäytetöiden ohjaajista.

              Opinnäytteiden aiheita hyväksyttäessä ja tohtoriopiskelijoita valittaessa opetusta järjestävien yksiköiden tulee pyrkiä varmistamaan, että opiskelijat voivat saada asiantuntevaa opinnäytetöiden ohjausta koko työn keston ajan.

              Tutkielman ja muun opinnäytteen menestyksellinen tekeminen edellyttää, että tekijä yhdessä ohjaajan kanssa suunnittelee työn tavoitteet sekä työn etenemisen aikataulun. Samalla on sovittava, miten paljon ohjaukseen käytetään aikaa ja miten ja missä vaiheissa ohjaaja antaa palautetta. Syntynyttä yhteisymmärrystä on pidettävä ohjaussopimuksena, jonka noudattamiseen kumpikin sitoutuu.

              Jokainen tutkielman tai muun opinnäytteen tekijä on oikeutettu saamaan tarpeellisen määrän ohjausta. Opinnäytteen tekijä on kuitenkin ensisijaisesti vastuussa työn valmistumisesta ja sen laadusta.

              Lisensiaatintutkimuksen ja väitöskirjan ohjaajan ja opinnäytteen tekijän on vähintään kerran vuodessa käytävä ohjauskeskustelu, josta jatko-opiskelija laatii kirjallisen raportin Korppi-järjestelmään. Raportin ja ohjauskeskustelun perusteella ohjaaja arvioi, ovatko opiskelijan jatko-opinnot edenneet. Ohjaajan velvollisuus on tehdä arvioinnin perusteella merkintä Korppi-järjestelmään.

              11  Opintosuoritusten arvostelua koskeva oikaisumenettely

              49 § Oikaisupyyntö

              Opiskelija, joka on tyytymätön muun opintosuorituksen kuin syventävien opintojen tutkielman, lisensiaatintutkimuksen tai väitöskirjan arvosteluun, voi pyytää siihen suullisesti tai kirjallisesti oikaisua arvostelun suorittaneelta opettajalta. Oikaisupyyntö on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä ajankohdasta, josta opiskelijalla on ollut tilaisuus saada arvostelun tulokset sekä arvosteluperusteiden soveltaminen omalta kohdaltaan tietoonsa.

              Oikaisupyynnön johdosta tehtyyn päätökseen tyytymätön voi saattaa asian tiedekunnan tutkintolautakunnan tai erillis- ja palvelulaitoksen johtajan käsiteltäväksi 14 päivän kuluessa siitä, kun hän on saanut päätöksestä tiedon.

              Opintosuorituksen hyväksilukemista koskevaan päätökseen sovelletaan yllä mainittua oikaisumenettelyä.

              Syventävien opintojen tutkielman, lisensiaatintutkimuksen ja väitöskirjan arvosteluun pyydetään kirjallisesti oikaisua yliopiston tutkintolautakunnalta 14 päivän kuluessa siitä ajankohdasta, josta opinnäytteen tekijällä on ollut tilaisuus saada arvosteluperusteet ja arvostelun tulokset tietoonsa.

              50 § Tutkintolautakunnat

              Yliopistossa on rehtorin neljän vuoden toimikaudeksi asettama tutkintolautakunta, joka käsittelee syventäviin opintoihin kuuluvan tutkielman, lisensiaatintutkimuksen ja väitöskirjan arvosteluun liittyvät oikaisupyynnöt. Rehtori määrää tutkintolautakunnan puheenjohtajan, muut jäsenet ja kaikille heille henkilökohtaiset varajäsenet siten kuin yliopiston johtosäännössä säädetään.

              Tiedekuntien tutkintolautakunnat asettaa dekaani kahdeksi vuodeksi siten kuin yliopiston johtosäännössä määrätään.

              Tutkintolautakuntien tulee huolehtia siitä, että oikaisupyynnöt tulevat käsitellyiksi kohtuullisessa ajassa ja että näistä annetaan perusteltu kirjallinen päätös.

              Asianosaiselle on ennen asian ratkaisemista varattava tilaisuus antaa selityksensä sellaisista selvityksistä, jotka voivat vaikuttaa asian ratkaisuun.

              12  Kypsyysnäytteet

              51 § Kypsyysnäytteet ja niiden tarkoitus

              Opiskelija kirjoittaa kypsyysnäytteen (maturiteetin) sekä kandidaatin- että maisterintutkinnossa.

              Kypsyysnäytteessä opiskelija osoittaa perehtyneisyytensä tutkintoa varten tekemänsä tutkielman aihepiiriin ja akateemisen kirjoitustyylin hallintaan. Tämän lisäksi suomen- tai ruotsinkielisen koulusivistyksen saanut opiskelija osoittaa kielitaitonsa siinä kielessä, jolla on saanut koulusivistyksensä. Englanninkielisten maisteriohjelmien opiskelija, joka on saanut koulusivistyksensä suomen tai ruotsin kielellä, voi kuitenkin pykälän 28 mukaisesti kirjoittaa kypsyysnäytteensä englannin kielellä, jos hän on aiemmin kirjoittanut kypsyysnäytteen koulusivistyskielellään.

              Opiskelijan kirjoittaessa kypsyysnäytteen muulla kuin koulusivistys- tai äidinkielellään kypsyysnäytteen arvioinnissa korostuvat kaksi sen ensimmäistä tarkoitusta.

              52 § Kypsyysnäytteen arviointi

              Kypsyysnäytteen arvioinnin tekee sen sisällön osalta oppiaineen edustaja ja kieliasun osalta opettaja, joka on suorittanut kyseisen kielen syventävät opinnot. Jos opiskelija on jo pykälän 51 mukaisesti osoittanut suomen tai ruotsin kielen taitonsa kandidaatintutkinnossa kirjoittamallaan kypsyysnäytteellä, maisteritutkinnossa kirjoitetun kypsyysnäytteen voi tarkistaa niin sisällön kuin kieliasun osalta oppiaineen edustaja.

              Kypsyysnäyte arvostellaan kaksiportaisella asteikolla hyväksytty/hylätty. Hyväksyminen edellyttää, että kypsyysnäyte on hyväksytty niin sisällön kuin kieliasun puolesta,

              13  Voimaantulo ja siirtymäsäännökset

              53 § Voimaantulo

              Tämä tutkintosääntö tulee voimaan 1.8.2010 ja sillä kumotaan aikaisempi hallituksen 20.5.1998 hyväksymä opintosuoritusjohtosääntö siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.

              Tulosten julkistamista (41 §) sekä eTentti-järjestelmää koskevat säädökset (18-23, 26 §) astuvat voimaan välittömästi, kun tutkintosääntö on hyväksytty.

              54 § Siirtymäsäännökset

              Opetussuunnitelmiin sisällytettävät osaamistavoitteet edellytetään ensimmäisen kerran siinä vaiheessa, kun tiedekunnat hyväksyvät uudet opetussuunnitelmat tämän tutkintosäännön voimaantulon jälkeen.

              Tässä tutkintosäännössä mainitut arvosteluasteikkoja koskevat säädökset astuvat voimaan viimeistään siinä vaiheessa, kun tiedekunnat hyväksyvät uudet opetussuunnitelmat tämän tutkintosäännön voimaantulon jälkeen.

              Mikäli laitoksella on opetushenkilöstön koulutusrakenteen vuoksi kohtuuttomia vaikeuksia täyttää pykälissä 36 ja 48 mainittuja vaatimuksia syventäviin opintoihin kuuluvan tutkielman tarkastajista tai ohjaajista 1.8.2010 lähtien, laitoksen tulee kirjallisesti anoa siirtymäaikaa koulutusneuvostolta. Myönnetyn siirtymäajan aikana tutkielman yhtenä tarkastajana tai tutkielman vastuullisena ohjaajana voi toimia myös maisterin- tai lisensiaatintutkinnon suorittanut opettaja. Siirtymäaikaa myönnetään kerrallaan enintään kolmen vuoden ajaksi.



              150-vuotista taivaltaan vuonna 2013 juhliva Jyväskylän yliopisto on vastaanottanut lukuisia arvovieraita historiansa aikana. Vuonna 1976 Jyväskylän yliopistoon kävivät tutustumassa presidentti Urho Kekkonen ja kuningatar Elisabet II.

              Kuva 22: 150-vuotista taivaltaan vuonna 2013 juhliva Jyväskylän yliopisto on vastaanottanut lukuisia arvovieraita historiansa aikana. Vuonna 1976 Jyväskylän yliopistoon kävivät tutustumassa presidentti Urho Kekkonen ja kuningatar Elisabet II.

              Liite 2: Informaatioteknologian tiedekunnan henkilökunta

              Tiedot päivitetty kesäkuussa 2013. Muutokset mahdollisia. Tarkista viimeisimmät tiedot ja puhelinnumerot JY:n yhteystietohausta (https://www.jyu.fi/person-search) tai henkilökuntasivuilta:

              Tiedekunnan palvelukeskus

              Nimike, nimi
              Huone
              Sähköposti
              Dekaani, professori Pekka NeittaanmäkiAgC 421.2pekka.neittaanmaki@jyu.fi
              Varadekaani, professori Timo TiihonenAgC 422.3timo.tiihonen@jyu.fi
              Varadekaani, professori Pasi TyrväinenAgD 526.4pasi.tyrvainen@jyu.fi
              Hallintopäällikkö Sanna Hirvola (poissa 2.5.-30.11.2013)AgC 435.2sanna.hirvola@jyu.fi
              Hallintopäällikkö Tiina Nyyssönen (sijaisuus 2.5.-30.11.2013)AgC 435.2tiina.m.nyyssonen@jyu.fi
              Opintoasiainpäällikkö Eija Ihanainen (opintoasiat)AgC 431.2eija.ihanainen@jyu.fi
              Amanuenssit
              Amanuenssi Tapio Tammi (opinto- ja yleishallinto), tktl AgD 515.1tapio.tammi@jyu.fi
              Amanuenssi Jaana Markkanen (opinto- ja yleishallinto), ttl AgC 416.2amanuenssi@mit.jyu.fi
              Hallintoamanuenssi Johanna Nousiainen (talous- ja henkilöstöasiat)AgC 434.3johanna.nousiainen@it.jyu.fi
              Hallintoamanuenssi Niina Ormshaw (kansainväliset asiat)AgC 434.1international-info-it@jyu.fi
              Opintoasiat
              Osastosihteeri Kirsti Kervinen (opintoasiat)AgC 431.3kirsti.t.kervinen@jyu.fi
              Osastosihteeri Seija Paananen (opintoasiat), tktl AgD 521.2seija.h.paananen@jyu.fi
              Osastosihteeri Outi Hynninen (opintoasiat), ttl AgC 416.3outi.hynninen@jyu.fi
              Osastosihteeri Eija ViitakangasAgC 431.2eija.a.viitakangas@jyu.fi
              Projektiasiat
              Osastosihteeri Kirsi Ahonen (projektihallinto)AgC 433.3kirsi.a.ahonen@jyu.fi
              Osastosihteeri Lea Hakala (projektihallinto)AgC 433.4lea.m.hakala@jyu.fi
              Tutkimusavustaja Marja-Leena Rantalainen (työaika-asiat, TUTKA-yhdyshenkilö), osa-aik. AgC 422.4marja-leena.rantalainen@jyu.fi
              Talous-, henkilöstö- ja matka-asiat
              Osastosihteeri Jari Rahikainen (talous- ja henkilöstöasiat)AgC 434.2jari.rahikainen@jyu.fi
              Osastosihteeri Lasse Saarinen (talousasiat)AgC 431.2lasse.a.saarinen@jyu.fi
              Osastosihteeri Tiina Lampinen (matka-asiat)AgC 433.2tiina.h.lampinen@jyu.fi
              COMAS-tutkijakoulu
              Tutkijatohtori Sami Kollanus (COMAS-tutkijakoulu)AgC 434.4sami.kollanus@jyu.fi


              Informaatioteknologian tiedekunnan tiedekuntaneuvosto

              Toimikausi 1.1.2010-31.12.2013

              Nimi
              Sähköposti
              Professorit
              Varsinaiset jäsenet / henkilökohtaiset varajäsenet
              Professori Pekka Neittaanmäki (ttl)pekka.neittaanmaki@mit.jyu.fi
              Professori Airi Salminen (tktl)airi.salminen@jyu.fi
              Professori Pasi Tyrväinen (tktl)pasi.tyrvainen@jyu.fi
              Professori Pertti Saariluoma (tktl)pertti.saariluoma@jyu.fi
              Professori Jari Veijalainen (tktl)jari.a.veijalainen@jyu.fi
              Professori Seppo Puuronen (tktl)seppo.j.puuronen@jyu.fi
              Professori Raino A.E. Mäkinen (ttl)raino.a.e.makinen@jyu.fi
              Professori Timo Tiihonen (ttl)timo.tiihonen@jyu.fi
              Professori Kaisa Miettinen (ttl)kaisa.miettinen@jyu.fi
              Professori Tommi Kärkkäinen (ttl)tommi.karkkainen@jyu.fi
              Professori Tapani Ristaniemi (ttl)tapani.e.ristaniemi@jyu.fi
              Professori Timo Hämäläinen (ttl)timo.t.hamalainen@jyu.fi

              Muu henkilöstö
              Varsinaiset jäsenet / henkilökohtaiset varajäsenet
              Lehtori Vesa Lappalainen (ttl)vesa.t.lappalainen@jyu.fi
              Assistentti Antti-Juhani Kaijanaho (ttl)antti-juhani.kaijanaho@jyu.fi
              Yliassistentti Timo Männikkö (ttl)timo.mannikko@jyu.fi
              Projektipäällikkö Tero Tuovinen (ttl)tero.tuovinen@jyu.fi
              Lehtori Panu Moilanen (tktl)panu.moilanen@jyu.fi
              Assistentti Maritta Pirhonen (tktl)maritta.pirhonen@jyu.fi

              Opiskelijat
              Varsinaiset jäsenet / henkilökohtaiset varajäsenet
              Markus Hemminki -
              Raisa Kinnunen-
              Emma Lindfors -
              Laura Rantalainen-
              Mikko Punkari -
              Annika Jokisuu-


              Tietohallinto ja projektihenkilöstö

              Nimike, nimi
              Huone
              Sähköposti
              Tietohallinto
              Yli-insinööri Tapani Tarvainen (tietohallinto)AgD 124.1tapani.j.tarvainen@jyu.fi
              Laboratoriopäällikkö Juhani Forsman (AVEC-tekotodellisuuslaboratorio)AgD 126.1juhani.forsman@jyu.fi
              Urasilta
              Projektitutkija Annemari SorantoAgC 323.4annemari.k.soranto@jyu.fi
              Suunnittelija Helena MarjokorpiAgC 323.4helena.marjokorpi@jyu.fi
              Suunnittelija Tiina ParkkonenAgD 521.4tiina.parkkonen@jyu.fi
              Muut projektit
              Tutkimusavustaja Jonne Harjajonne.harja@jyu.fi
              Suunnittelija Johannes Harju, osa-aik. johannes.harju@jyu.fi
              Tutkimusavustaja Tomi Karppinentomi.j.karppinen@jyu.fi
              Projektikoordinaattori Tapani KellaAgD 515.3tapani.kella@jyu.fi
              Projektitutkija Jaana KuulaAgC 322.4jaana.kuula@jyu.fi
              Tutkimusavustaja Laura Mononenlaura.m.mononen@jyu.fi
              Projektitutkija Petri Neittaanmäki, osa-aik. petri.neittaanmaki@jyu.fi

              Tiedekunnan ATK-tuki

              Tiedekunnan atk-tuesta vastaa IT-palvelut ja tulostusjärjestelmästä Yliopistopaino. Tiedekunnan atk-tuen tavoitat sähköpostitse osoitteesta pcsupport-ag@jyu.fi.

              Lisätietoa ja ohjeita:
              https://www.jyu.fi/it/yhteystiedot/atk-tuki/

              Lyhenteitä

              Seuraavaan taulukkoon on koottu oppaassa käytettyjä laitosten ja tiedekunnan keskeisiä lyhenteitä.

              TKTL Tietojenkäsittelytieteiden laitos TTL Tietotekniikan laitos
              TJT - Tietojärjestelmätiede
              TKT - Tietojenkäsittelytiede
              KOG - Kognitiotiede
              TVL - Tietoyhteiskunta, viestintä ja liiketoiminta
              JK - Järjestelmäkehitys
              TIE - Tietotekniikka
              KT - Koulutusteknologia (opettajankoulutus)
              OT - Ohjelmisto- ja tietoliikennetekniikka
              LT - Laskennalliset tieteet


              Tietojenkäsittelytieteiden laitoksen henkilökunta

              Hallinto

              Nimike, nimi
              Huone
              Sähköposti
              Laitoksen johtaja, yliassistentti Lauri Frank (talous- ja henkilöstöasiat)AgD 521.3lauri.d.frank@jyu.fi
              Laitoksen varajohtaja, tutkijatohtori Mirja Pulkkinen (opintoasiat)AgD 513.2mirja.k.pulkkinen@jyu.fi
              Amanuenssi Tapio Tammi (opintoasiat ja yleishallinto)AgD 515.1tapio.tammi@jyu.fi
              Osastosihteeri Seija Paananen (opintoasiat)AgD 521.2seija.h.paananen@jyu.fi

              Opetus- ja tutkimushenkilökunta

              Nimi
              Huone
              Sähköposti
              Professorit
              Pawlowski, Jan, Dr.rer.pol. (TVL)AgD 514.2jan.pawlowski@jyu.fi
              Puuronen, Seppo, KTT (JK)AgC 535.2seppo.j.puuronen@jyu.fi
              Saariluoma, Pertti, VTT (KOG)AgD 515.4pertti.saariluoma@jyu.fi
              Sakkinen, Markku, FT (JK), emeritusprofessori markku.j.saakinen@jyu.fi
              Salminen, Airi, FT (TVL), emeritusprofessori airi.salminen@jyu.fi
              Siponen, Mikko , FT, YTTAgD 523.4mikko.t.siponen@jyu.fi
              Tuunanen, Tuure, KTTtuure.t.tuunanen@jyu.fi
              Tyrväinen, Pasi, TkT (TVL), varadekaani AgD 526.4pasi.tyrvainen@jyu.fi
              Veijalainen, Jari, Dr.-Ing. (JK)AgC 531.2jari.a.veijalainen@jyu.fi
              Opetushenkilökunta
              Frank, Lauri, yliopistotutkija, KTT (TVL), laitoksen johtaja AgD 521.3lauri.d.frank@jyu.fi
              Halttunen, Veikko, yliopistonop., KTL (JK), opintoneuv. AgD 525.3veikko.m.halttunen@jyu.fi
              Hirvonen, Pertti, lehtori, FL (JK)AgC 534.1pertti.k.j.hirvonen@jyu.fi
              Holtkamp, Philipp, projektitutkijaAgD 511.1philipp.holtkamp@jyu.fi
              Jokinen, Jussi, tohtorikoulutettavaAgB 337.7jussi.p.p.jokinen@jyu.fi
              Kankaanpää, Irja, tutkijatohtori, KTTAgD 522.2irja.k.kankaanpaa@jyu.fi
              Kujala, Tuomo, tutkijatohtori, FT (KOG), opintoneuvoja AgC 533.4tuomo.j.kujala@jyu.fi
              Käkölä, Timo, lehtori, FT (JK)AgC 532.3timo.k.kakola@jyu.fi
              Leppänen, Mauri, lehtori, KTT (JK), opintoneuvoja AgC 531.3mauri.a.leppanen@jyu.fi
              Luoma, Eetu, projektitutkijaAgD 525.4eetu.m.luoma@jyu.fi
              Makkonen, Pekka, lehtori (JK), osa-aik. AgC 534.2pekka.m.makkonen@jyu.fi
              Mazhelis, Oleksiy, tutkijatohtori, FTAgD 525.4oleksiy.ju.mazhelis@jyu.fi
              Moilanen, Panu, lehtori, KTL, LitM (TVL), opintoneuvoja AgD 522.4panu.moilanen@jyu.fi
              Ojala, Arto, tutkijatohtori, KTTAgD 532.5arto.k.ojala@jyu.fi
              Palonen, Teija, tohtorikoulutettava, opintoneuvoja AgD 521.1teija.h.palonen@jyu.fi
              Parkkonen, Tiina, suunnittelija (DM), Hyvis, opintoneuv. AgD 521.4tiina.parkkonen@jyu.fi
              Pirhonen, Maritta, yliopistonopettajaAgC 533.2maritta.pirhonen@jyu.fi
              Pirkkalainen, Henri, tohtorikoulutettavaAgD 511.1henri.j.pirkkalainen@jyu.fi
              Pulkkinen, Mirja, tutkijatohtori, KTT, laitoksen varajohtaja AgD 513.2mirja.k.pulkkinen@jyu.fi
              Rousi, Rebekah, tohtorikoulutettavaAgD 525.1rebekah.rousi@jyu.fi
              Salo, Markus, tohtorikoulutettava (EL), opintoneuvoja AgD 525.2markus.t.salo@jyu.fi
              Seppänen, Ville, tohtorikoulutettavaAgD 524.3ville.seppanen@jyu.fi
              Silvennoinen, Johanna, tohtorikoulutettavajohanna.silvennoinen@jyu.fi
              Zhang, Nan, tutkijatohtori, PhDnan.x.zhang@jyu.fi


              Nimi
              Huone
              Sähköposti
              Muu henkilökunta
              Alasuutari, Minna, tohtorikoulutettavaAgC 522minna.k.alasuutari@jyu.fi
              Clements, Kati, tutkijaAgD 511.1kati.i.clements@jyu.fi
              Ghanbari, Hadi, tohtorikoulutettavaAgDhadi.ghanbari@jyu.fi
              Heikkilä, Marikka, projektitutkijamarikka.heikkila@jyu.fi
              Jiang, Hemin, tohtorikoulutettavaAgD 5hemin.jiang@jyu.fi
              Jin, Xueyu, tohtorikoulutettavaxueyu.jin@jyu.fi
              Kari, Tuomas, tohtorikoulutettavaAgD 523.3tuomas.t.kari@jyu.fi
              Kinnunen, Heini, tutkimusavustajaheini.ma.kinnunen@student.jyu.fi
              Kotilainen, Ilkka, tutkimusavustajailkka.kotilainen@jyu.fi
              Kuparinen, Liisa, tohtorikoulutettavaAgD 512.3liisa.kuparinen@jyu.fi
              Laatikainen, Gabriella, tohtorikoulutettavagabriella.g.laatikainen@jyu.fi
              Li, Ying, projektitutkijaying.li@jyu.fi
              Lu, Yikun, tohtorikoulutettavayikun.y.lu@jyu.fi
              Makkonen, Markus, tohtorikoulutettavaAgD 525.3markus.makkonen@jyu.fi
              Mäkelä, Jakke, projektitutkijajakke.s.makela@jyu.fi
              Perälä, Piia, tutkimusavustajaAgB 337.7piia.m.h.perala@student.jyu.fi
              Pirhonen, Antti, projektitutkijaAgD 522.3antti.pirhonen@jyu.fi
              Rantalainen, Laura, tutkimusavustajalaura.e.j.rantalainen@student.jyu.fi
              Sadiq, Mazhar, tohtorikoulutettavamazhar.m.sadiq@jyu.fi
              Silvennoinen, Minna, tohtorikoulutettavaAgD 513.3minna.h.silvennoinen@jyu.fi
              Tokkonen, Helena, tohtorikoulutettavahelena.m.tokkonen@jyu.fi
              Tokkonen, Timo, projektipäällikkötimo.t.tokkonen@jyu.fi
              Wiander, Timo, projektipäällikkö, osa-aik. timo.j.wiander@jyu.fi
              Woods, Naomi, tohtorikoulutettavanaomi.woods@jyu.fi


              Tiedekuntamme koti on Agorassa. Agora on kreikkaa, ja se tarkoittaa toria
tai tapaamispaikkaa. Jyväskylän Agorassa kohtaavat paitsi ihmistieteet ja
informaatioteknologia, niin myös erilaisten kokousten, tapahtumien ja
konferenssien kautta käytännössä koko tieteen kenttä.

              Kuva 23: Tiedekuntamme koti on Agorassa. Agora on kreikkaa, ja se tarkoittaa toria tai tapaamispaikkaa. Jyväskylän Agorassa kohtaavat paitsi ihmistieteet ja informaatioteknologia, niin myös erilaisten kokousten, tapahtumien ja konferenssien kautta käytännössä koko tieteen kenttä.

              Dosentit

              Nimi, tarkennus
              Sähköposti
              Ahonen, Jarmo, Prof, FT (JK, erit. empiirinen tutkimus) Kuopion yliopisto jahonen@jyu.fi
              Damsgaard, Jan, Prof, Dr. (TVL, järjestelmien diffuusioiden johtaminen) Copenhagen business school damse@cs.auc.dk
              Halonen, Raija , FT (TJT) Oulun yliopisto raija.halonen@oulu.fi
              Helander, Nina, KTT (Tietojärjestelmätieteen/ohjelmistoliiketoiminnan, erityisesti arvonluontiverkostot)
              Hirvonen, Ari, KTT (TJT, erit. kokonaisarkkitehtuurit) Tieto Oyj arpehirv@jyu.fi
              Isomäki, Hannakaisa, KTT (KOG, erit. ihmisen ja tietojärjestelmän vuorovaikutus) Jyväskylän yliopisto hannakaisa.hk.isomaki@jyu.fi
              Järvenpää, Sirkka-Liisa, Prof, Dr. (TJT) Univ. of Texas at Austin sjarvenpaa@mail.utexas.edu
              Karsten, Eija, Prof, KTT (Ryhmätyöteknologia) Turun yliopisto eija.karsten@utu.fi
              Kautto-Koivula, Kaisa, FT, TkL (KOG) Mind Gardenia Oy kaisa.kautto-koivula@kolumbus.fi
              Leikas, Jaana, FT (KOG, erit. geronteknologia ja sen suunnittelu) VTT jaana.leikas@vtt.fi
              Luukkainen, Sakari, TkT (Tietoverkkoliiketoiminta) Aalto-yliopisto sakari.luukkainen@aalto.fi
              Nahar, Nazmun, KTT (TJT, global IT sourcing) Jyväskylän yliopisto nazmunnaz@gmail.com
              Newman, Michael, Prof, Dr. (TJT) Univ. of Manchester mike.newman@man.ac.uk
              Ngwenyama, Ojelanki, Dr. (Ryhmätyöteknologia) Virginia Commonw. University ojelanki@isy.vcu.edu
              Nurminen, Markku, Prof. (TJT) Turun yliopisto nurminen@cs.utu.fi
              Oinas-Kukkonen, Harri, Prof. (TJT, hypertekstitietojärj.) Oulun yliopisto harri.oinas-kukkonen@oulu.fi
              Oulasvirta, Antti, FT (KOG) Tietotekniikan tutkimuslaitos HIIT oulasvir@hiit.fi
              Paakki, Jukka, Prof, FT (JK) Helsingin yliopisto paakki@cs.helsinki.fi
              Pawlowski, Jan M., Dr. (TVL) Universität Duisburg-Essen jan.pawlowski@jyu.fi
              Porra, Jaana, FT (TVL) University of Houston jaana@uh.edu
              Saarinen, Jussi, FT (Kognitiivinen informaatioteknologia)
              Tolvanen, Juha-Pekka, KTT (TJT, erit. systeemityön menet. ja niiden johtaminen) Metacase Consulting Oy juha-pekka.j-p.tolvanen@jyu.fi
              Tsalgatidou, Aphrodite, Prof, Dr. (TJT) Univ. Athens afrodite@jyu.fi
              Vartiainen, Tero, FT (TJT, erit. tietojenkäsittelyn etiikka) Turun kauppakorkeakoulu tero.t.vartiainen@jyu.fi
              Virrantaus, Kirsi-Kanerva, Prof, TkT (Paikkatietojärjestelmät) Teknillinen korkeakoulu kirsi.virrantaus@tkk.fi


              Tietotekniikan laitoksen henkilökunta

              Hallinto

              Nimike, nimi
              Huone
              Sähköposti
              Laitoksen johtaja, prof. Tuomo RossiAgC 417.2tuomo.j.rossi@jyu.fi
              Laitoksen varajohtaja, prof. Tapani RistaniemiAgC 526.3tapani.e.ristaniemi@jyu.fi
              Amanuenssi Jaana MarkkanenAgC 416.2amanuenssi@mit.jyu.fi
              Osastosihteeri Outi Hynninen (opintoasiat)AgC 416.3tie-opintoasiat@mit.jyu.fi
              Tutkimusavustaja Marja-Leena RantalainenAgC 422.4marja-leena.rantalainen@jyu.fi
              Suunnittelija Kati ValpeAgC 423.1kati.j.valpe@jyu.fi

              Opetus- ja tutkimushenkilökunta

              Nimi
              Huone
              Sähköposti
              Professorit
              Hämäläinen, Timo, FTAgC 335.2timo.t.hamalainen@jyu.fi
              Kärkkäinen, Tommi, FTAgC 419.2tommi.karkkainen@jyu.fi
              Miettinen, Kaisa, FT, vararehtori AgC 426.4kaisa.miettinen@jyu.fi
              Mäkinen, Raino A.E., FTAgC 425.2raino.a.e.makinen@jyu.fi
              Neittaanmäki, Pekka, FT, dekaani AgC 421.2pekka.neittaanmaki@jyu.fi
              Ristaniemi, Tapani, FT, laitoksen varajohtaja AgC 526.3tapani.e.ristaniemi@jyu.fi
              Rossi, Tuomo, FT, laitoksen johtaja AgC 417.2tuomo.j.rossi@jyu.fi
              Terziyan, Vagan, PhDAgC 521.4vagan.terziyan@jyu.fi
              Tiihonen, Timo, FT, varadekaani AgC 422.3timo.tiihonen@jyu.fi
              Opetushenkilökunta
              Cochez, Michael Serge, tohtorikoulutettavaAgC 521.5michael.s.l.cochez@jyu.fi
              Cong, Fengyu, tutkijatohtori, FTAgC 525.4fengyu.cong@jyu.fi
              Ekonoja, Antti, tohtorikoulutettavaAgC 522.3antti.j.ekonoja@jyu.fi
              Hakanen, Jussi, yliassistentti, FT, Hyvis, op.neuv. (LT) AgC 524.2jussi.hakanen@jyu.fi
              Hartikainen, Markus, tutkijatohtori, FTAgC 419.4markus.hartikainen@jyu.fi
              Heimbürger, Anneli, erikoistutkija, TkTAgC 415.1anneli.a.heimburger@jyu.fi
              Hiltunen, Leena, tutkijatohtori, FT, opintoneuvoja (KT) AgC 523.3leena.r.k.hiltunen@jyu.fi
              Isomäki, Hannakaisa, tutkimusjohtaja, FTAgC 521.2hannakaisa.isomaki@jyu.fi
              Isomöttönen, Ville, tutkijatohtori, FTAgC 414.2ville.isomottonen@jyu.fi
              Itkonen, Jonne, lehtori, FLAgC 415.2jonne.itkonen@jyu.fi
              Kaihlavirta, Auri, projektitutkijaAgC 417.3auri.kaihlavirta@jyu.fi
              Kaijanaho, Antti-Juhani, yliopistonop./tohtorikoul.AgC 416.1antti-juhani.kaijanaho@jyu.fi
              Khriyenko, Oleksiy, tutkijatohtori, FTAgC 522.2oleksiy.o.khriyenko@jyu.fi
              Lahtonen, Tommi, yliopistonopettaja/tohtorikoul.AgC 522.3tommi.j.lahtonen@jyu.fi
              Lakanen, Antti-Jussi, tohtorikoulutettavaAgC 414.2antti-jussi.lakanen@jyu.fi
              Lappalainen, Vesa, lehtori, FTAgC 418.3vesa.t.lappalainen@jyu.fi
              Mali, Olli, tutkijatohtori, FTAgC 321.4olli.mali@jyu.fi
              Männikkö, Timo, yliopistonopettaja, FT, opintoneuvoja AgC 414.3timo.mannikko@jyu.fi
              Mönkölä, Sanna, tutkijatohtori, FTAgC 424.1sanna.monkola@jyu.fi
              Nieminen, Paavo, tohtorikoulutettava, opintoneuv. (OT) AgC 419.4paavo.j.nieminen@jyu.fi
              Santanen, Jukka-Pekka, lehtori, FTAgC 418.2jukka-pekka.santanen@mit.jyu.fi
              Tirronen, Ville, tutkijatohtori, FTAgC 415.2ville.e.t.tirronen@jyu.fi
              Tuovinen, Tero, projektitutkija, FTAgC 423.1tero.tuovinen@jyu.fi
              Valjus, Kirsi, yliassistentti, FTAgC 414.5kirsi.valjus@jyu.fi
              Viinikainen, Ari, lehtori, FTAgC 334.4ari.viinikainen@jyu.fi


              Nimi
              Huone
              Sähköposti
              Muu henkilökunta
              Abdi Mahmoudaliloo, Younes, tohtorikoulutettavayounes.abdi@jyu.fi
              Airaksinen, Tuomas, tutkijatohtoriAgC 423.3tuomas.airaksinen@jyu.fi
              Anjam, Immanuel Ben, tohtorikoulutettavaAgC 321.3immanuel.anjam@jyu.fi
              Asikainen, Matti, tutkimusavustajamatti.tu.asikainen@jyu.fi
              Auvinen, Vili, tutkimusavustajavili.k.auvinen@student.jyu.fi
              Banichuk, Nikolay, tutkimusprofessori, osa-aik. nikolay.n.banichuk@jyu.fi
              Chernov, Sergey, tohtorikoulutettavaAgC 525.3sergey.a.chernov@jyu.fi
              Craenen, Bart, tutkijatohtoribart.g.w.craenen@jyu.fi
              David, Gil, yliopistotutkijagil.david@jyu.fi
              Eskelinen, Matti, tohtorikoulutettavamatti.j.eskelinen@jyu.fi
              Gonchukov, Pavel, tohtorikoulutettavapavel.y.gonchukov@student.jyu.fi
              Gontarenko, Andrii, tutkimusavustajaandrii.2.gontarenko@student.jyu.fi
              Hallamäki, Antti, projektitutkijaAgB 436.3antti.hallamaki@jyu.fi
              Heikkilä, Sami, projektitutkijasami.p.heikkila@jyu.fi
              Heikkinen, Lauri, tutkimusavustajalauri.m.heikkinen@student.jyu.fi
              Hotokka, Pekka, projektitutkijaAgC 323.3pekka.hotokka@jyu.fi
              Hytönen, Vesa, tohtorikoulutettavavesa.a.hytonen@jyu.fi
              Ivannikova, Elena, tohtorikoulutettavaAgC 417.1elena.v.ivannikova@student.jyu.fi
              Jeronen, Juha, tutkijatohtoriAgC 422.1juha.jeronen@jyu.fi
              Juutinen, Sanna, tutkijatohtoriAgC 523.2sanna.k.juutinen@jyu.fi
              Juvonen, Antti, tohtorikoulutettavaAgC 334.2antti.k.a.juvonen@jyu.fi
              Kaikova, Olena, yliopistotutkijaAgC 521.4olena.o.kaikova@jyu.fi
              Kalmbach, Antoine, tutkimusavustajaAgC 325antoine.kalmbach@jyu.fi
              Kansanaho, Jarno, projektitutkijaAgD 124.1jarno.m.kansanaho@jyu.fi
              Kataja, Juhani, projektitutkija, osa-aik. -
              Kauppinen, Olli, tohtorikoulutettavaAgC 325.3olli.p.kauppinen@student.jyu.fi
              Kemppainen, Jukka, projektitutkijaAgC 323.3jukka.j.m.kemppainen@jyu.fi
              Kenttälä, Veera, tutkimusavustajaveera.i.kenttala@student.jyu.fi
              Keronen, Seppo, projektitutkija, osa-aik. seppo.r.keronen@jyu.fi
              Kettunen, Pauli, tutkimusavustajaAgC 325.3pauli.t.kettunen@student.jyu.fi
              Kiseleva, Maria, tohtorikoulutettava, osa-aik. maria.m.kiseleva@student.jyu.fi
              Kurkinen, Erkki, projektipäällikköAgC 523.4erkki.l.kurkinen@jyu.fi
              Kutvonen-Lappi, Titta, projektitutkijaAgC 413titta.e.kutvonen-lappi@jyu.fi
              Kuula, Iina, tutkimusavustajaiina.e.kuula@jyu.fi
              Kuznetsov, Nikolay, tutkijatohtorinikolay.kuznetsov@jyu.fi
              Laitinen, Jarkko, projektitutkijajarkko.p.laitinen@jyu.fi
              Lehto, Martti, projektitutkija, osa-aik. AgD 401martti.j.lehto@jyu.fi
              Malinen, Marko, projektitutkijamarko.j.malinen@jyu.fi
              Maslov, Alexandr, tohtorikoulutettavaalexandr.maslov@jyu.fi
              Matculevich, Svetlana, tohtorikoulutettavaAgC 321.4svetlana.v.matculevich@jyu.fi
              Mininno, Ernesto, tutkijatohtoriernesto.e.mininno@jyu.fi
              Mirja, Lievonen, projektitutkijaAgC 412mirja.a.lievonen@jyu.fi
              Mondal, Riaz Uddin, tohtorikoulutettavariaz.u.mondal@student.jyu.fi
              Myllykoski, Mirko, tohtorikoulutettavamirko.myllykoski@jyu.fi
              Mäkelä, Tiina, projektitutkijatiina.m.makela@jyu.fi
              Nandi, Asoke, tutkimusprofessori, osa-aik. asoke.k.nandi@jyu.fi
              Neri, Ferrante, akatemiatutkijaAgC 423.2ferrante.neri@jyu.fi
              Nieminen, Jouko, projektipäällikköAgC 324.2jouko.k.nieminen@jyu.fi
              Ojalehto, Vesa, tohtorikoulutettavaAgC 426.1vesa.ojalehto@jyu.fi
              Ottis, Rain, tutkijatohtori, osa-aik. rain.ottis@jyu.fi
              Periaux, Jacques, tutkimusprofessori, osa-aik. AgC 421.3jacques.j.periaux@jyu.fi
              Poikolainen, Ilpo, tohtorikoulutettavailpo.poikolainen@jyu.fi
              Puchko, Oleksandr, tohtorikoulutettava, osa-aik. AgC 334.3oleksandr.puchko@jyu.fi
              Puranen, Tuukka, tutkijatohtoriAgC 323.1tuukka.puranen@jyu.fi
              Puupponen, Hannu-Heikki, projektitutkijaAgC 322.3hannu-heikki.s.puupponen@jyu.fi
              Pölönen, Ilkka, projektitutkija/tohtorikoulutettavaAgC 322.1ilkka.polonen@jyu.fi
              Ranta, Markku, projektitutkija, osa-aik. markku.t.ranta@jyu.fi
              Rasku, Jussi, tohtorikoulutettavaAgC 323.2jussi.rasku@jyu.fi
              Repin, Sergey, tutkimusprofessori, osa-aik. AgC 321.5sergey.repin@mit.jyu.fi
              Resh, Amit, projektitutkija-
              Ruohonen, Toni, tutkijatohtoriAgB 436.4toni.ruohonen@jyu.fi
              Räbinä, Jukka, tohtorikoulutettavajukka.o.rabina@student.jyu.fi
              Räisänen, Tuomo, tohtorikoulutettavatuomo.raisanen@mit.jyu.fi
              Saksa, Tytti, tohtorikoulutettava, osa-aik. AgC 321.2tytti.saksa@jyu.fi
              Sayenko, Oleksandr, projektitutkija, osa-aik. oleksandr.sayenko@jyu.fi
              Semenov, Alexander, tutkijatohtori, FTAgC 533.1alexander.v.semenov@jyu.fi
              Sindhya, Karthik, tutkijatohtoriAgC 422.1karthik.sindhya@jyu.fi
              Sipola, Tuomo, tohtorikoulutettavatuomo.s.sipola@jyu.fi
              Sriyananda, Mattaka Gamage, tohtorikoulutettavagamage.m.s.sriyananda@jyu.fi
              Tirronen, Maria, tohtorikoulutettavamaria.tirronen@jyu.fi
              Toivanen, Jari, yliopistotutkija, osa-aik. jari.a.toivanen@jyu.fi
              Toivanen, Jukka, tutkijatohtoriAgC 424.2jukka.i.toivanen@jyu.fi
              Tsatsishvili, Valeri, tohtorikoulutettavavaleri.v.tsatsishvili@jyu.fi
              Turkka, Jussi, projektitutkija, osa-aik. jussi.t.turkka@jyu.fi
              Vaara, Visa, tutkimusavustajavisa.v.w.vaara@student.jyu.fi
              Valpe, Kati, suunnittelijaAgC 423.1kati.j.valpe@jyu.fi
              Varsaluoma, Jukka, projektitutkijaAgC 323.4jukka.varsaluoma@jyu.fi
              Wartiainen, Pekka, projektitutkijaAgC 419.4pekka.wartiainen@jyu.fi
              Watanabe, Chihiro, tutkimusprofessori, osa-aik. chihiro.c.watanabe@jyu.fi
              Ylönen, Sami, tutkimuskoordinaattorisami.ylonen@jyu.fi
              Zaidenberg, Nezer, tutkijatohtorinezer.j.zaidenberg@jyu.fi
              Zolotukhin, Mikhail, tohtorikoulutettavamikhail.m.zolotukhin@jyu.fi


              Dosentit

              Nimi, tarkennus, sähköposti
              Bräysy, Olli, KTT (SIMO, diskreetti optimointi) Jyväskylän yliopisto
              Canny, John, Prof (TIE, monitieteiset sovellukset) University of California, Berkeley
              Cong, Fengyu, Dr. (Signaalinkäsittely) Jyväskylän yliopisto
              Dementieva, Maria, FT (Game theory and its applications in Industrial Organization and Environmental Economics)
              Egiazarian, Karen, Prof, TkT (Tietoliikenne, matemaattiset metodit signaaliprosessoinnissa) Tampereen teknillinen yliopisto
              Eirola, Timo, Prof. (Matemaattinen tietojenkäsittely) Teknillinen korkeakoulu
              David, Gil, Dr. (Networking and Cyber Security) Jyväskylän yliopisto
              Fukuda, Kayano, Dr. (Dynamics of Innovation Systems) Japan Science and Technology Agengy
              Haario, Heikki, Prof, FT (Sovellettu matematiikka ja matemaattinen mallinnus) Lappeenrannan tekn. korkeakoulu
              Hara, Veikko, Prof, FT (Tietoliikennetekniikka) TeliaSonera Oyj
              Haslinger, Jaroslav, Prof, RNDr (Sovellettu matematiikka) Kaarlen yliopisto, Praha
              Heikkola, Erkki, FT (SIMO) Numerola Oyj
              Hämäläinen, Jari, Prof, FT (TIE) Kuopion yliopisto
              Kankaanranta, Marja, KT (OPE, erit. digitaaliset oppimisympäristöt) Jyväskylän yliopisto
              Korotov, Sergei, FT (TIE) Teknillinen korkeakoulu
              Koskinen, Jussi, KTT (Ohjelmistotekniikka, erityisesti ohjelmistojen ylläpito ja evoluutio) Jyväskylän yliopisto
              Kuusisto, Rauno, FT (Informaatioturvallisuus) Puolustusvoimien teknillinen tutkimuslaitos
              Kuzmin, Dimitri, FT (Computational Fluid Dynamics and Scientific Computing) University of Dortmund
              Lahdelma, Risto, Prof, TkT (Sov. mat., erit. systeemi- ja oper.tutk.) Turun yliopisto
              Laitinen, Erkki, FT (TIE) Oulun yliopisto
              Luostarinen, Kari, FT (Tietoliikenne ja tiedonlouhinta) Metso Paper
              Marinov, Corneliu, Dr. (Sovellettu matematiikka) Bukarestin polytekninen instituutti
              Maury, Bertrand, Dr. (SIMO) Pariisin yliopisto, Paris6
              Miettinen, Kaisa, Prof, FT (SIMO) Jyväskylän yliopisto
              Murgu, Alexandru, FT (Tietoliikenne) British Telecom Networks Research Centre
              Mäkelä, Marko, FT (SIMO) Jyväskylän yliopisto
              Männikkö, Timo, FT (TIE) Jyväskylän yliopisto
              Pauly, Dirk, PhD (SIMO) Universität Duisburg-Essen
              Pechenizkiy, Mykola, FT (Data Mining for Industrial Applications) Eindhoven University of Technology
              Periaux, Jacques, FT (TIE) Jyväskylän yliopisto
              Pohjolainen, Seppo, Prof. (Sovellettu matematiikka) Tampereen teknillinen yliopisto
              Pyötsiä, Jouni, TkT (TIE, erit. ICT ja sul. äly prosess. hallinnassa) Metso Automation
              Raatikainen, Pertti, TkT (Tietoliikenne) VTT
              Rahola, Jussi, TkT (SIMO) Nokia Oyj
              Repin, Sergey, Prof, FT (SIMO) Steklov Institute of Mathematics, St. Petersburg
              Ristaniemi, Tapani, Prof, FT (MOB) Jyväskylän yliopisto
              Saranen, Jukka, Prof. (Matematiikka)
              Sayenko, Oleksandr, FT (Mobile Systems)
              Stenberg, Rolf, TkT (Sovellettu matematiikka) Teknillinen korkeakoulu
              Tarvainen, Pasi, FT (SIMO) Numerola Oy
              Terziyan, Vagan, Prof, PhD (TIE, erit. tietämyksen hallinta ja älykkäät sovellukset) Jyväskylän yliopisto
              Tiba, Dan, PhD (Sovellettu matematiikka) Romanian akatemian matemat. instituutti
              Toivanen, Jari, FT (SIMO) Jyväskylän yliopisto
              Zakharov, Victor, Prof, Dr. (SIMO, erit. päätöksenteko epävarmuuden vallitessa) St. Petersburg State University


              Liite 3: IT-tiedekunnan opintojaksojen kuvaukset ja aikataulut

              Muutokset mahdollisia. Kurssien tarkemman aikataulun löydät Korpista sivulta:
              https://korppi.jyu.fi/kotka/course/student/courseSearch.jsp,
              kun kirjoitat hakukenttään kurssin koodin.
              Korpista löytyvät tiedot myös muusta opetustarjonnasta.

              Opetusohjelma 2013-2014

              Informaatioteknologian tiedekunnan yhteiset yleisopinnot

              Informaatioteknologian tiedekunnan yhteiset opinnot

              Tietojärjestelmätieteen ja tietojenkäsittelytieteen pääaineopinnot

              Tietotekniikan pääaineopinnot


              Informaatioteknologian tiedekunnan yhteiset yleisopinnot

              Syksy

              ITKY100 Yliopisto-opiskelu ja opintojen suunnittelu (2-3 op)

              Luennoitsijat: Teija Palonen (teija.h.palonen@jyu.fi), Jaana Markkanen (jaana.a.markkanen@jyu.fi)
              Sisältö: Informaatioteknologian tiedekunnan uusien opiskelijoiden perehdytyskurssi. Kurssin on johdatus akateemiseen maailmaan ja akateemiseen opiskeluun. Kurssin aikana opiskelija tutustuu Jyväskylän yliopistoon opiskelu- ja sosiaalisena ympäristönä ja saa yliopisto-opiskelussa tarvittavat perustiedot ja -taidot. HUOM! Tietojärjestelmätieteen opiskelijoille kurssin laajuus on 3 op, tietotekniikan opiskelijoille 2 op.
              Kirjallisuus: Ryti & Uusitalo: "Antoisampaan opiskeluun" Helsinki: Helsingin yliopiston ylioppilaskunta 2002. Muu kurssilla jaettava materiaali.
              Suoritustavat Kurssin suorittaminen koostuu luentoihin osallistumisesta, alkutehtävästä ja henkilökohtaisen opintosuunnitelman (eHOPS) laatimisesta. Tietojärjestelmätieteen opiskelijat osallistuvat myös loppupienryhmiin ja laativat sitä varten syyskuun aikana annettavan lopputehtävän.
              Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija on aloittanut tutustumisen akateemisen maailmaan, tieteeseen, tiedeyhteisöön ja ennen kaikkea akateemiseen opiskeluun. Hän tuntee yliopiston opiskelu- ja sosiaalisena ympäristönä, ja on saanut tietoa opetus- ja suoritusmuodoista ja opintojen suunnittelusta. Opiskelija on pohtinut itseään ja tavoitteitaan akateemisen uransa alussa ja tutustunut opiskelijatovereihinsa ja opetushenkilökuntaan. Lisäksi opiskelija tietää, millainen oppimis- ja oppijakäsitys ohjaa yliopiston opetusta ja sen suunnittelua sekä osaa suunnitella omaa opiskeluaan ja käyttämiään opiskelutekniikoita vastaavasti.
              Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=148527

              Kevät

              ITKY100 Yliopisto-opiskelu ja opintojen suunnittelu (2-3 op)

              Luennoitsijat: Teija Palonen (teija.h.palonen@jyu.fi), Jaana Markkanen (jaana.a.markkanen@jyu.fi)
              Sisältö: Informaatioteknologian tiedekunnan uusien opiskelijoiden perehdytyskurssi. Kurssin on johdatus akateemiseen maailmaan ja akateemiseen opiskeluun. Kurssin aikana opiskelija tutustuu Jyväskylän yliopistoon opiskelu- ja sosiaalisena ympäristönä ja saa yliopisto-opiskelussa tarvittavat perustiedot ja -taidot.
              HUOM! Tietojärjestelmätieteen opiskelijoille kurssin laajuus on 3 op, tietotekniikan opiskelijoille 2 op.
              Kirjallisuus: Ryti & Uusitalo: "Antoisampaan opiskeluun" Helsinki: Helsingin yliopiston ylioppilaskunta 2002. Muu kurssilla jaettava materiaali.
              Suoritustavat Kurssin suoritustavat esitellään kurssin alussa.
              Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija on aloittanut tutustumisen akateemisen maailmaan, tieteeseen, tiedeyhteisöön ja ennen kaikkea akateemiseen opiskeluun. Hän tuntee yliopiston opiskelu- ja sosiaalisena ympäristönä, ja on saanut tietoa opetus- ja suoritusmuodoista ja opintojen suunnittelusta. Opiskelija on pohtinut itseään ja tavoitteitaan akateemisen uransa alussa ja tutustunut opiskelijatovereihinsa ja opetushenkilökuntaan. Lisäksi opiskelija tietää, millainen oppimis- ja oppijakäsitys ohjaa yliopiston opetusta ja sen suunnittelua sekä osaa suunnitella omaa opiskeluaan ja käyttämiään opiskelutekniikoita vastaavasti.
              Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=148562

              ITKY104 IT kaikkialla (2 op)

              Luennoitsija: Pekka Makkonen (pekka.m.makkonen@jyu.fi)
              Sisältö: Kurssin sisältö koostuu usean vierailijaluennoijan kertomuksista ja kuvauksista informaatioteknologian käytöstä eri aloilla ja yhteyksissä. Kurssin tavoitteena on antaa käsitys siitä, kuinka laajalti informaatioteknologiaa käytetään nyky-yhteiskunnassa. Millä tavalla informaatioteknologia esiintyy jokapäiväisessä elämässä tai aloilla, jotka eivät mitenkään suorasti liity informaatioteknologiaan. Miten informaatioteknologia on muuttanut ja kehittänyt toimintatapoja jollakin alalla.
              Suoritustavat Kurssi suoritetaan osallistumalla luennoille ja tekemällä luentopäiväkirja. Kts. kurssin nettisivut http://appro.mit.jyu.fi/it_kaikkialla/2013/ .
              Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=148444

              Kesä

              ITKY123 Asiantuntijan ja esimiehen työelämätaidot (2 op)

              Luennoitsija: Teija Palonen (teija.h.palonen@jyu.fi)
              Sisältö: Opintojakson tavoitteena on opiskelijoiden työelämävalmiuksien lisääminen. Luennoilla käsitellään mm. työelämän erilaisia neuvotteluja, työlainsäädäntöä ja sitä kuinka työelämäasioihin vaikutetaan. Kahdella viimeisellä luennolla perehdytään siihen, miten löytää itselle sopivimman työuran, miten erilaiset työskentelytyylit vaikuttavat työyhteisössä ja miten vuorovaikutustilanteisiin voi itse vaikuttaa.
              Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa pohtia erilaisia uravaihtoehtoja ja itselle sopivinta urasuuntaa. Opiskelija oppii ymmärtämään erilaisia työyhteisön vuorovaikutustilanteita, omia vaikutusmahdollisuuksia sekä alaisen ja esimiehen rooleja. Opiskelijalla on kurssin jälkeen hallussa perustaidot työelämän neuvottelu- ja vuorovaikutustilanteisiin sekä työlainsäädännön keskeiset kohdat. Hän pystyy seuraamaan työmarkkinakysymyksiin liittyvää keskustelua.
              Kirjallisuus: 1. Työmarkkina-avain, ISBN 951-9148-93-0, julkaisija: Työmarkkinakeskusjärjestöjenopas http://www.akava.fi/files/89/Tyomarkkina_avain0507.pdf
              2. Työsuhdeopas, ISBN 952-99576-3-7, julkaisija: Ylempien Toimihenkilöiden Neuvottelujärjestö YTN ry
              Suoritustavat Kirjallinen tentti + harjoitustyö(t) + osallistuminen opetukseen.
              Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=148420

              Ajankohdasta riippumattomat

              ITKY005 Pienryhmän ohjaaminen (3 op)

              Sisältö: Kurssin tavoitteena on antaa valmiudet toimia yliopiston uusien opiskelijoiden ohjaajana ja neuvojana yliopisto-opiskelun alussa sekä tukea sosiaalisen verkoston rakentamisessa ja yliopistoyhteisöön sopeutumisessa. Kurssi valmentaa erilaisten käytännön ongelmien kohtaamiseen ja niiden ratkaisemiseen, ryhmädynamiikan luomiseen, sosiaalisten ongelmien tunnistamiseen ja niihin reagoimiseen sekä uudenlaiseen ympäristöön (yliopistomaailmaan, mahdollisesti vieraalle paikkakunnalle) tulemisen aiheuttamien alkuvaikeuksien selvittämiseen. Kurssi toteutetaan leirimuotoisena intensiivikoulutuksena Jyväskylän lähistöllä sijaitsevassa leirikeskuksessa. Koulutus koostuu alustuksista ja niiden pohjalta toteutetuista ryhmätoimintaharjoituksista, tehtävänantojen perusteella suoritettavista lavastetuista ongelmatilanteista, niiden käsittelemisestä ryhmissä sekä työryhmien purkamisesta mininäytelmämuotoisesti. Lisäksi koulutukseen kuuluu case-paketti, jonka tarkoitus on esimerkkitapausten avulla havainnollistaa tilanteita, joihin tutor joutuu reagoimaan ja antaa vaihtoehtoisia ratkaisumalleja näihin tilanteisiin. Opintokokonaisuuden toinen osa muodostuu varsinaisesta tutorina toimimisesta, jonka aikana tutor tekee muistiinpanoja ratkaistavakseen saamistaan ongelmista ja siitä, miten on onnistunut ne ratkaisemaan. Muistiinpanojen pohjalta tutor laatii kahden - kolmen A4-liuskan mittaisen raportin. Raportti palautetaan tiedekunnan toimistoon opintoasiainpäällikölle.
              Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=148427

              ITKY060 Luottamustehtävät (2 op)

              Sisältö: Aktiivisesta toiminnasta yliopiston hallituksen, tiedekuntaneuvoston ja laitosneuvoston jäsenenä, Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan edustajiston ja hallituksen jäsenenä, ainejärjestön puheenjohtajana ja sihteerinä sekä alumnikoordinaattorina tai muuna koordinaattorina 2-3 opintopistettä edellyttäen, että opiskelija raportoi toimintansa: Missä luottamuselimessä opiskelija on toiminut, kuinka kauan ja kuinka usein? Mitä opiskelija katsoo oppineensa luottamustehtävistä (vuorovaikutustaidot, kokoustekniikka, ryhmässä toimiminen, yhteistyötaidot sekä johtamisvalmiudet) Miten opiskelija voi hyödyntää kokemustaan jatkossa? Miten asioiden valmistelua tulisi opiskelijan mielestä kehittää? Raportti jätetään tiedekunnan toimistoon. Opintoasiainpäällikkö hyväksyy raportin sekä määrittelee myönnettävien opintopisteiden määrän.
              Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=148426

              ITKY115 Asiantuntijaluentojen seuraaminen (2 op)

              Luennoitsijat: Teija Palonen (teija.h.palonen@jyu.fi), Jaana Markkanen (jaana.a.markkanen@jyu.fi)
              Sisältö: Opiskelija osallistuu kuuteen (6) informaatioteknologia-alaan liittyvään tilaisuuteen ja raportoi niistä. Tilaisuudet voivat olla esim. väitöstilaisuuksia, vierailuluentoja, virkaanastujaisia tai näyteluentoja.
              Suoritustavat Oppimispäiväkirja/raportti, johon on raportoitu kuuden asiantuntijaluennon seuraaminen. Raportti palautetaan laitoksen amanuenssille. Suoritus arvostellaan asteikolla hyväksytty –hylätty.
              Oppimispäiväkirja on kokemuksellinen oppimis- ja arviointimenetelmä. Sen tarkoituksena on auttaa muodostamaan henkilökohtainen näkökulma opittuihin asioihin. Ohjeellinen laajuus 2-3 sivua/kuunneltu luento.
              Oppimispäiväkirjaan/raporttiin tulee sisällyttää mm. seuraavia asioita:
              Kuka piti luennon?
              Milloin ja missä luento pidettiin?
              Mihin tapahtumaan luento liittyi?
              Mikä oli luennon aihe?
              Mikä oli luennon keskeisin sanoma?
              Mitä uutta luennossa oli minulle? Mitä opin?
              Muuttuivatko käsitykseni?
              Mitä kysymyksiä luennoitsijalle esitettiin?
              Mitä jäi epäselväksi?
              Millaisia ajatuksia luento herätti?
              Jäinkö kaipaamaan jotakin?
              Mistä asioista pitäisi kysyä lisää tai ottaa selvää?
              Osaamistavoitteet: Tavoitteena on, että opiskelijat osallistuisivat jo opintojensa alkuvaiheesta lähtien erilaisiin tiedeyhteisön tilaisuuksiin ja tottuisivat seuraamaan oman alansa ajankohtaisia tapahtumia.
              Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=148425

              Informaatioteknologian tiedekunnan yhteiset opinnot

              Syksy

              ITKP101 Tietokone ja tietoverkot työvälineenä (2-4 op)

              Luennoitsija: Pekka Makkonen (pekka.m.makkonen@jyu.fi)
              Sisältö: Kurssin tavoitteena on antaa opiskelijalle sellaiset tiedolliset ja taidolliset perusvalmiudet, jotka mahdollistavat tiedekunnan oppiaineiden opetuksen seuraamisen ja omien valmiuksien jatkuvan kehittämisen tulevaisuudessa. Sisältö: paikalliset tietojärjestelmät, käyttöjärjestelmät ja perusohjelmistot, virukset ja tietoturva, internet, sosiaalinen media, käyttäytymissäännöt verkossa, yksityisyys ja immateriaalioikeuksien alkeet, tekstinkäsittely, esitysgrafiikka, WWW-sivut, taulukkolaskenta, tietokannat, kuvankäsittely.
              Kirjallisuus: WWW-materiaali
              Esitiedot: Ei pakollisia esitietoja
              Suoritustavat Harjoitustyö
              Osaamistavoitteet: Windows-käyttöjärjestelmän perustoimintojen hallinta - tekstinkäsittelyn hallinta tutkielmien kirjoittajan näkökulmasta - esitysgrafiikan hallinta tutkielmien kirjoittajan ja seminaariesiintyjän näkökulmasta - www-sivun sisällön, rakenteen, ulkoasun tuottamisen ja julkaisemisen hallinta - UNIX-käyttöjärjestelmän hallinta - perustietojen hallinta Internet-palveluista, netiketistä ja tietoturvasta. Kuvankäsittelyn, taulukkolaskennan ja tietokantojen perusteiden tuntemus.
              Kurssin kotisivu: http://appro.mit.jyu.fi/itkp101/
              Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=148511

              ITKP102 Ohjelmointi 1 (6 op)

              Luennoitsija: Vesa Lappalainen (vesa.t.lappalainen@jyu.fi)
              Sisältö: Ohjelmoinnin perusrakenteet. Johdatus algoritmeihin ja ongelmanratkaisuun. Perustietorakenteet ja niiden soveltaminen. Ohjelman suunnittelun perusteet. Valmius yksinkertaisen C# (tai Java)-ohjelman toteuttamiseen. Kurssin harjoitustyönä tehdään yksinkertainen 2D-peli käyttäen Jypeli-kirjastoa.
              Kirjallisuus: Ohjelmointi 1 -luentomoniste, 2012. Mika Vesterholm, Jorma Kyppö: Java-ohjelmointi, 6. uudistettu painos, Talentum, 2006. Walter Savitch: Absolute Java, Pearson Education. Y. Daniel Liang: Introduction to Java Programming (Core Version), Prentice Hall. John Lewis, William Loftus: Java Software Solutions, Addison Wesley. Harvey M. Deitel and Paul J. Deitel: (Small) Java How to Program, Prentice Hall.
              Esitiedot: Tietokoneen käyttötaito. Ei edellytä aiempaa ohjelmointitaitoa.
              Suoritustavat Lopputentti ja hyväksytty harjoitustyö. Demonstraatiot.
              Osaamistavoitteet: Kurssin lopussa opiskelijan odotetaan osaavan 1) selittää rakenteisen ohjelmoinnin perusperiaatteet 2) löytää yksinkertaiseen ongelmanratkaisuun sopivat algoritmit, tietotyypit ja tietorakenteet 3) suunnitella ja toteuttaa pienimuotoisen ohjelman käyttäen C#-ohjelmointikieltä.
              Kurssin kotisivu: https://trac.cc.jyu.fi/projects/ohj1/wiki/s2012
              Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=148505

              ITKP104 Tietoverkot (3-5 op)

              Luennoitsija: Ari Viinikainen (ari.viinikainen@jyu.fi)
              Sisältö: Tietokoneverkot ja Internet, yleisimmät sovellusprotokollat, kuljetuskerroksen protokollat TCP ja UDP, verkkokerros ja IP-protokolla, siirtoyhteyskerroksen protokollia ja tekniikkaa.
              Kirjallisuus: James F. Kurose ja Keith W. Ross, "Computer Networking: A Top-Down Approach Featuring the Internet".
              Andrew S. Tanenbaum, "Computer Networks".
              Esitiedot: Tietokoneen käyttötaito. Ohjelmointi 1 (jos suorittaa 5op:n laajuisena).
              Suoritustavat Tentti, harjoitukset.
              Osaamistavoitteet: Kurssin jälkeen opiskelijalla on hyvä perustietämys siitä kaikesta mikä saa Internetin toimimaan. (3op) Oppia tutkimaan protokollia. Oppia käyttämään itse yksinkertaisia sovellusprotokollia. (4op) Oppia alkeet verkko-ohjelmoinnista, toteuttaa yksinkertainen protokolla. (5op)
              Kurssin kotisivu: http://users.jyu.fi/~arjuvi/opetus/itkp104/
              Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=148506

              ITKA201 Algoritmit 1 (4 op)

              Luennoitsija: Timo Männikkö (timo.mannikko@jyu.fi)
              Sisältö: Algoritmit, perustietorakenteet, pino, jono, lista, binääripuu, verkot, raaka voima, osittaminen, taulukointi, ahne menetelmä, heuristiikat.
              Kirjallisuus: Cormen, Leiserson, Rivest, Stein, "Introduction to Algorithms".
              Weiss, "Data Structures and Algorithm Analysis in Java".
              Goodrich, Tamassia, "Data Structures and Algorithms in Java".
              Esitiedot: ITKP102 Ohjelmointi 1.
              Suoritustavat Tentti.
              Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa suunnitella yksinkertaisia algoritmeja. Opiskelija osaa valita algoritmeille sopivat tietorakenteet.
              Kurssin kotisivu: http://users.jyu.fi/~mannikko/algoritmit1/
              Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=148504

              ITKA202 Johdatus ohjelmistotekniikkaan (3 op)

              Luennoitsija: Jukka-Pekka Santanen (jukka-pekka.santanen@mit.jyu.fi)
              Sisältö: Kurssin kautta opiskelija saa yleiskäsityksen ohjelmistojen projektimuotoisesta tuotekehityksestä. Kurssi tutustuttaa ohjelmistoalan käsitteistöön ja ohjelmiston kehittämisvaiheisiin, ohjelmistoprojektin suunnitteluun, hallintaan ja prosessimalleihin sekä tulosten ja laadunhallintaan. Kurssi käsittelee lisäksi projektin suhdetta linjaorganisaatioon sekä ryhmätyössä ja projektin johtamisessa tarvittavia olennaisia tietoja ja taitoja.
              Esitiedot: ITKP101 Tietokone ja tietoverkot työvälineenä tai tekstinkäsittelyn sujuva taito. ITKP102 Ohjelmointi 1 on suositeltu ohjelmistojen toteutuksen yleiskäsityksen vuoksi.
              Osaamistavoitteet: Kurssin suorittanut tuntee projektimuotoisen ohjelmistojen tuotekehityksen käsitteitä sekä yleisiä menetelmiä ja käytänteitä projektin hallinnan ja johtamisen osalta. Kurssin suorittaneella on käytännön kokemusta ryhmätyöstä ja projektin läpiviennin suunnittelusta kurssiin kuuluvan harjoitustyön kautta.
              Kurssin kotisivu: https://koppa.jyu.fi/kurssit/132233
              Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=148507

              Kevät

              ITKP101 Tietokone ja tietoverkot työvälineenä (2-4 op)

              Luennoitsija: Tommi Lahtonen (tommi.j.lahtonen@jyu.fi)
              Sisältö: Kurssin tavoitteena on antaa opiskelijalle sellaiset tiedolliset ja taidolliset perusvalmiudet, jotka mahdollistavat tiedekunnan oppiaineiden opetuksen seuraamisen ja omien valmiuksien jatkuvan kehittämisen tulevaisuudessa. Sisältö: paikalliset tietojärjestelmät, käyttöjärjestelmät ja perusohjelmistot, virukset ja tietoturva, internet, sosiaalinen media, käyttäytymissäännöt verkossa, yksityisyys ja immateriaalioikeuksien alkeet, tekstinkäsittely, esitysgrafiikka, WWW-sivut, taulukkolaskenta, tietokannat, kuvankäsittely. Kurssi on osa Jyväskylän yliopiston Työelämäpalveluiden koordinoimaa työelämäopintojen kokonaisuutta
              Kirjallisuus: WWW-materiaali.
              Esitiedot: Ei pakollisia esitietoja
              Suoritustavat Harjoitustyö.
              Kurssin kotisivu: http://appro.mit.jyu.fi/tyovaline/
              Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=148510

              ITKP102 Ohjelmointi 1 (6 op)

              Luennoitsija: Antti-Jussi Lakanen (antti-jussi.lakanen@jyu.fi)
              Sisältö: Rakenteisen ohjelmoinnin perusteet, johdatus algoritmeihin ja ongelmanratkaisuun, perustietorakenteet ja niiden soveltaminen. Ohjelman suunnittelun perusteet. Valmius yksinkertaisen C#-ohjelman toteuttamiseen. Harjoitustyönä kukin opiskelija toteuttaa oman pelin. Myös lukuisissa viikkotehtävissä tutkitaan peleistä tuttuja ongelmia.
              Esitiedot: Tietokoneen peruskäytön hallinta. Ei edellytä aiempaa ohjelmointitaitoa.
              Suoritustavat Vaadittu määrä suoritettuja harjoitustehtäviä, hyväksytty harjoitustyö ja lopputentti.
              Osaamistavoitteet: Kurssin lopussa opiskelijan odotetaan osaavan 1) selittää rakenteisen ohjelmoinnin ja olio-ohjelmoinnin perusperiaatteet 2) löytää yksinkertaiseen ongelmanratkaisuun sopivat algoritmit, tietotyypit ja tietorakenteet 3) suunnitella ja toteuttaa pienimuotoinen tietokonepeli hyväksikäyttäen C#-kieltä ja Jypeli-ohjelmointikirjastoa.
              Kurssin kotisivu: https://trac.cc.jyu.fi/projects/ohj1/wiki/k2014
              Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=148441

              ITKP104 Tietoverkot (3-5 op)

              Luennoitsija: Ari Viinikainen (ari.viinikainen@jyu.fi)
              Sisältö: Tietokoneverkot ja Internet, yleisimmät sovellusprotokollat, kuljetuskerroksen protokollat TCP ja UDP, verkkokerros ja IP-protokolla, siirtoyhteyskerroksen protokollia ja tekniikkaa.
              Kirjallisuus: James F. Kurose ja Keith W. Ross, "Computer Networking: A Top-Down Approach Featuring the Internet".
              Andrew S. Tanenbaum, "Computer Networks".
              Esitiedot: Tietokoneen käyttötaito. Ohjelmointi 1 (jos suorittaa 5op:n laajuisena).
              Suoritustavat Tentti, harjoitukset.
              Osaamistavoitteet: Kurssin jälkeen opiskelijalla on hyvä perustietämys siitä kaikesta mikä saa Internetin toimimaan. (3op) Oppia tutkimaan protokollia. Oppia käyttämään itse yksinkertaisia sovellusprotokollia. (4op) Oppia alkeet verkko-ohjelmoinnista, toteuttaa yksinkertainen protokolla. (5op)
              Kurssin kotisivu: http://users.jyu.fi/~arjuvi/opetus/itkp104/
              Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=148506

              ITKP112 Oliosuuntautunut analyysi (3 op)

              Luennoitsija: Eetu Luoma (eetu.luoma@jyu.fi)
              Osaamistavoitteet: Kurssin suorittamisen jälkeen opiskelija:
              - Tuntee oliolähestymistavan käsitteistön ja erityispiirteet
              - Tuntee oliomenetelmiin liittyvän käsitteistön sekä RUP-menetelmän tehtävät, vaiheet, roolit ja tulokset
              - Tuntee perusteet järjestelmäarkkitehtuurin suunnittelusta ja arkkitehtuurin kuvaamiseen tarkoitettuja kaaviotyyppejä
              - Omaa valmiuksia vaatimusmääritelyyn ja järjestelmäanalyysiin staattisen ja dynaamisen mallintamisen avulla
              Kurssin kotisivu: http://users.jyu.fi/~luomae/ITKP112/
              Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=148533

              ITKP113 Oliosuuntautunut suunnittelu (3 op)

              Luennoitsija: Jonne Itkonen (jonne.itkonen@jyu.fi)
              Sisältö: Suunnittelusta ja malliajattelusta. Arkkitehtuurin perusteet. UML-kielestä: sekvenssikaaviot, suunnitteluvaiheen luokkakaaviot, tilakaaviot. Yksityiskohtaisesta suunnittelusta: käyttöliittymäluokat, tiedonhallinta. Uudelleenkäytön keinoja. UML-mallien soveltaminen käytännössä.
              Kirjallisuus: Simon Bennett, Steve McRobb & Ray Farmer: Object-Oriented Systems Analysis and Design using UML (3. edition, 2006). Doug Rosenberg & Matt Stephens: Use Case Driven Object Modeling with UML - Theory and Practice. Luentomoniste.
              Esitiedot: ITKP112 Oliosuuntautunut analyysi. Saman kevään aikana suoritettavaksi sopivat myös TIEP111 Ohjelmointi 2 - tai ITKA204 Tietokannat ja tiedonhallinnan perusteet.
              Suoritustavat Tentti ja harjoitukset.
              Osaamistavoitteet: Kurssin suorittamisen jälkeen opiskelija:
              - Ymmärtää oliolähestymistavan käsitteistön ja erityispiirteet
              - Osaa soveltaa jotain oliosuuntautunutta kehitysmenetelmää (esim. RUP tai ICONIX) siirtymässä analyysistä suunnitteluun ja hyödyntää menetelmää suunnitteluvaiheessa
              - Osaa luoda UML-pohjaisia malleja sekä arkkitehtuurin että yksityiskohtaisen suunnittelun osalta yksinkertaisille järjestelmille
              - Tuntee arkkitehtuuri- ja suunnittelumallien sekä hyvien suunnitteluperiaatteiden perusteet
              - Osaa arvioida olemassa olevia UML-malleja yo. suunnitteluperiaatteiden pohjalta
              - Osaa soveltaa komponentteja arkkitehtuurin kuvauksen osana
              - Tuntee perustekniikat käyttöliittymien ja olioiden pysyvyyden mallinnukseen oliopohjaisen järjestelmän osana
              - Osaa soveltaa UML-kieltä yksinkertaisten tietorakenteiden kuvaukseen
              - Ymmärtää UML-mallien yhteyden toteutusympäristöön
              Kurssin kotisivu: http://appro.mit.jyu.fi/itkp113/
              Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=148534

              ITKA203 Käyttöjärjestelmät (4 op)

              Luennoitsija: Paavo Nieminen (paavo.j.nieminen@jyu.fi)
              Sisältö: Käyttöjärjestelmän rakenne ja periaatteet, rinnakkaisuus, ajoitus, muistin hallinta, oheislaitteiden hallinta, tiedostojärjestelmä.
              Esitiedot: Ohjelmointi 1 ja Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri. Kurssi on toisen lukuvuoden kurssi.
              Osaamistavoitteet: Oppia tuntemaan käyttöjärjestelmän merkitys ja perustoiminnot. Oppia tuntemaan rinnakkaisuuden merkitys ja toteutus sekä tehtävien ajoitus. Oppia tuntemaan muistin hallinnan toteutustavat ja ongelmat. Oppia oheislaitteiden hallinta.
              Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=148509

              ITKA204 Tietokannat ja tiedonhallinnan perusteet (4 op)

              Luennoitsija: Mauri Leppänen (mauri.a.leppanen@jyu.fi)
              Sisältö: Tiedonhallinta, tietokanta ja tietokannan hallintajärjestelmät; käsitteellinen mallintaminen; relaatiomalli ja -kalkyyli; SQL; normalisointi; tietokannan turvaaminen; tapahtumanhallinnan perusteet; tietovarastointi.
              Kirjallisuus: Leppänen M., Tietokannat ja tiedonhallinnan perusteet, Luentomateriaali 2013. Elmasri R., Navathe S., Fundamentals of Database Systems, Addison-Wesley
              Esitiedot: Oliosuuntautunut analyysi (Luokkakaavio)
              Suoritustavat Tentti
              Osaamistavoitteet: Kurssin suorittamisen jälkeen opiskelija: osaa selittää tietokantoihin ja tietokannan hallintajärjestelmiin liittyvien keskeisten käsitteiden, periaatteiden ja toimintojen merkityksen (B2, B3); osaa soveltaa ER-mallia käsitteellisessä mallintamisessa ja transformoida ER-kaava relaatiotietokannan kaavaksi (B2, B3); osaa soveltaa relaatiokalkyylia (B2); osaa soveltaa SQL:ää relaatioiden ja valtuutusten määrittämiseksi ja perusoperaatioiden suorittamiseksi (B2); osaa kuvailla, miten SQL-käskyjä voidaan upottaa isäntäkieliseen ohjelmaan (B2); osaa normalisoida relaatiot neljänteen normaalimuotoon (B2); ymmärtää, mitä tietoturvaan liittyvillä käsitteillä ja periaatteilla tarkoitetaan ja osaa valtuuttaa oikeuksia SQL:llä (B2, B3); osaa selittää tyypilliset samanaikaisten tapahtumien ongelmat, tapahtumalta vaaditut ominaisuudet sekä lukitustavat ja niiden merkityksen tapahtumien ajoitukselle (B2); osaa selittää tietovarastonnin arkkitehtuurin, toiminnot ja hyödyt sekä soveltaa tähti- ja lumihiutalemallia (B2, B3)
              Kurssin kotisivu: http://www.cs.jyu.fi/~mauri/itka204/Esittely2014.pdf
              Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=148475

              Tietojärjestelmätieteen ja tietojenkäsittelytieteen pääaineopinnot

              Syksy

              TJTA103 Ihminen ja tietojärjestelmä (3 op)

              Luennoitsijat: Pertti Saariluoma (pertti.saariluoma@jyu.fi), Johanna Silvennoinen (johanna.silvennoinen@jyu.fi), Jussi Jokinen (jussi.p.p.jokinen@jyu.fi)
              Sisältö: Kurssilla käydään läpi tapoja, joilla ihminen voidaan huomioida tietojärjestelmiä ja muita teknologioita suunniteltaessa. Kurssin luennoilla käsitellään mm.
              ihmisen ja teknologian vuorovaikutuksen psykologisia näkökulmia
              heuristiikat ja käytettävyystestaus
              visuaalista käyttöliittymäsuunnittelua
              käyttöliittymäsuunnittelun merkitystä turvallisuuskriittisissä kohteissa
              käyttäjälähtöistä teollisuuden tuotekehitystä
              ihmisen ja tietojärjestelmän suhteiden ongelmia
              Kirjallisuus: Pertti Saariluoma, Tuomo Kujala, Sari Kuuva, Tiina Kymäläinen, Jaana Leikas, Lassi A. Liikkainen, Antti Oulasvirta: Ihminen ja teknologia: Hyvän vuorovaikutuksen suunnittelu
              Suoritustavat Tentti sekä kirjallinen harjoitustyö.
              Osaamistavoitteet: Kurssin jälkeen opiskelijalla on ymmärrys siitä, että tietojärjestelmien ja muiden teknologioiden suunnittelussa ihminen voidaan ja tulee ottaa monin eri tavoin huomioon. Ihmisen huomioiminen kehitysprosessissa ei ole aina yksiselitteistä, ja hyvän, käytettävän ja miellyttävän teknologian suunnittelu vaatii laajaa osaamista. Kurssi ei anna opiskelijalle kaikenkattavaa ihmislähtöisen suunnittelun osaamista, mutta kurssin tietojen avulla opiskelija tiedostaa teknologian ihmislähtöiseen suunnitteluun liittyvät haasteet ja mahdollisuudet. Kurssin jälkeen opiskelijalla on käsitteelliset välineet hahmottaa tietojärjestelmien kehittämisprosessi käyttäjän, käytettävyyden ja käyttäjäkokemuksen näkökulmasta.
              Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=148464

              TJTA112 Tietojärjestelmien kehittämisen perusteet (3 op)

              Luennoitsija: Veikko Halttunen (veikko.halttunen@jyu.fi)
              Sisältö: Kurssilla käydään läpi peruskäsitteitä, tietojärjestelmien kehittämisen lähtökohtia, tehtäviä ja vaiheita sekä projektinhallinnan perusteita. Kurssilla tutustutaan myös menetelmien (kuvaustekniikoiden) hyödyntämiseen järjestelmän määrittelyssä ja suunnittelussa. Järjestelmän mallintamista harjoitellaan pienimuotoisen harjoitustyön avulla.
              Osaamistavoitteet: Kurssin tavoitteena on antaa opiskelijalle yleiskäsitys siitä, miksi tietojärjestelmän kehittämiseen yleensä ryhdytään ja mitä vaihtoehtoisia tapoja tietojärjestelmien kehittämiseksi on tarjolla. Lisäksi tavoitteena on, että kurssin jälkeen opiskelija hahmottaa tietojärjestelmien kehittämisprosessin kokonaisuudessaan, ymmärtää prosessin eri tehtävien merkityksen, ymmärtää projektinhallinnan ja menetelmien käytön perusteet ja osaa soveltaa muutamaa yksinkertaista kuvaustekniikkaa järjestelmän määrittelyssä ja suunnittelussa.
              Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=148530

              TJTA114 Tietohallinnon perusteet (3 op)

              Luennoitsija: Irja Kankaanpää (irja.k.kankaanpaa@jyu.fi)
              Sisältö: Tavoitteena on antaa opiskelijalle perustason näkemys tietohallinnon tehtävistä ja vastuualueista organisaatiossa. Kurssin aikana tietohallintoa tarkastellaan sekä operatiivisesta että johtamisen näkökulmasta. Luentoaiheet ovat: johdatus tietohallintoon, tietohallinnon rooli ja tehtävät, organisaation tiedonhallinta, järjestelmätyypit, IT-strategia ja kokonaissuunnittelu, tietohallinnon työkalupakki, IT-projektit, järjestelmien hankinta ja käyttöönotto, järjestelmien ylläpito, tietoturva ja jatkuvuuden hallinta, tietohallinnon ulkoistaminen (vierailuluento). Aihealueita tarkastellaan sekä teoreettisesti että käytännön esimerkkien avulla.
              Luennot perustuvat kirjaan Turban & Volonino (2010) Information technology for management: transforming organizations in the digital economy (löytyy JY-pääkirjastosta, kurssikirjat)
              Luentokalvot tulevat Optimaan luentojen jälkeen.
              Kirjallisuus: Luentokalvot
              Lukupaketti
              Kirja: Turban & Volonino (2010) Information technology for management: transforming organizations in the digital economy, 7th edition, Wiley, ISBN 978-0-470-40032-6
              Esitiedot: Ei ole.
              Suoritustavat Harjoitustyöstä ja tentistä läpi pääseminen, vierailuluennolle osallistuminen.
              Osaamistavoitteet: saa käsityksen tietohallinnon kehityksestä ja historiasta
              ymmärtää, mitä tarkoittaa organisaation tiedonhallinta
              ymmärtää tietohallinnon roolin, vastuualueet ja tehtävät organisaatioissa
              tuntee eri järjestelmätyypit ja ymmärtää ohjelmistolisenssin, itse kehitettyjen järjestelmien ja sovellusvuokrauksen hyödyt ja haitat tietohallinnon näkökulmasta, sekä niiden asettamat vaatimukset tietohallinnolle
              ymmärtää IT-strategian ja kokonaissuunnittelun merkityksen yrityksessä ja saa yleiskuvan tietohallintoa ohjaavista standardeista ja malleista
              saa käsityksen tietohallinta tukevista käytännön työkaluista
              saa käsityksen perusmenetelmistä, joilla IT-investointien hyötyjä voidaan arvioida
              ymmärtää IT-projektien, järjestelmähankinnan ja käyttöönoton perusmallit
              saa peruskäsityksen järjestelmien ylläpidosta, tietoturvasta ja jatkuvuuden hallinnasta
              Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=148531

              TJTA301 Kandidaattiseminaari (3 op)

              Luennoitsija: Veikko Halttunen (veikko.halttunen@jyu.fi)
              Sisältö: Tavoitteena on tutustuttaa opiskelija alan tieteellisen tiedon lähteisiin ja lähteiden käyttöön, tutkimusongelman määrittelyyn sekä tutkimuksen raportointiin.
              Kirjallisuus: - Hirsjärvi, P., Remes, P. & Sajavaara, R. (1997 tai uudempi) Tutki ja kirjoita. Helsinki: Kirjayhtymä Oy. - Heinisuo, R. & Ekholm, K. (1997) Elektronisen viittaamisen opas. Jyväskylän yliopiston kirjasto. Julkaisuja n:o 40. - Jauhiainen, E. & Pirhonen, M. (2010) Raportointiohje. Tietojärjestelmätieteen ohjemoniste.
              Esitiedot: Äidinkielen pakolliset kieliopinnot, perus- ja aineopintojen pakolliset opintojaksot tutkielman aihealueelta.
              Suoritustavat Luennoille osallistuminen sekä luennoilla annettujen harjoitustehtävien suorittaminen ovat pakollisia kaikille osallistujille.
              Osaamistavoitteet: Hallitsee tiedonhankinnan tietojärjestelmätieteen tutkielmia varten, tieteellisen kirjoittamisen perusteet ja viittaamisen perusteet. Osaa arvioida tehtyjen tutkimusten laatua keskeisten arviointikriteerien perusteella.
              Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=148423

              TJTA303 Kypsyysnäyte (0 op)

              Sisältö: Kandidaatin tutkintoon kuuluva kypsyysnäyte kirjoitetaan kandidaatintutkielmasta suomen tai ruotsin kielellä. Kypsyysnäytteen tulee osoittaa tekijän perehtyneen tutkielman aihepiiriin ja hallitsevan hyvän äidinkielen taidon.
              Katso myös kypsyysnäytteen ohje: https://www.jyu.fi/opiskelu/opinnoista/opiskelijanopas/maturiteetti
              Kypsyysnäytteeseen ilmoittautuminen: ota yhteyttä laitoksen osastosihteeriin Seija Paanaseen, seija.h.paananen@jyu.fi,
              040-805 3094, Ag D521.2.
              Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=148404

              TJTA311 Projektin hallinta (3 op)

              Luennoitsija: Maritta Pirhonen (maritta.r.pirhonen@jyu.fi)
              Sisältö: Projekti, projektin johtaminen, projektisuunnitelma, projektin onnistuminen, projektipäällikön ja ohjausryhmän tehtävät ja vastuut
              Kirjallisuus: Project Management Institute, 2008. A Guide to the Project Management Body of Knowledge.
              Schwalbe, K. 2008. Information Technology Project Management.
              Esitiedot: Ei esitietovaatimuksia.
              Suoritustavat Tentti ja harjoitustyö
              Osaamistavoitteet: Opiskelija ymmärtää kurssin jälkeen: 1. projektimuotoisen työskentelyn 2. projektiorganisaation eri osapuolten roolit ja tehtävät 3. projektin elinkaaren vaiheet. Pystyy soveltamaan tietojaan toimiessaan projektiryhmän jäsenenä.
              Kurssin kotisivu: http://projekti.it.jyu.fi/
              Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=148457

              TJTS433 Projektin johtaminen ja toteutus (10 op)

              Luennoitsija: Maritta Pirhonen (maritta.r.pirhonen@jyu.fi)
              Sisältö: projektin johtamisen tietämysalueet: viestintä, aikataulu, kustannukset, hankinnat, laatu, resurssit, riskit, projektipäällikön rooli, projektin onnistuminen, projektin suunnittelu, tiimin johtaminen.
              Kirjallisuus: Project Management Institute, 2008. A Guide to the Project Management Body of Knowledge.
              Schwalbe, K. 2008. Information Technology Project Management.
              Belout, A. and Gauvreau, C. 2004. Factors Influencing Project Success: the Impact of Human Resource Management. International Journal of Project Management 22, 1-11.
              Esitiedot: Tietojenkäsittelyn perusopinnot sekä TJTA311 Projektin hallinta
              Suoritustavat aktiivinen ja dokumentoitu osallistuminen ryhmän työskentelyyn ja opintojaksoon liittyviin koulutustapahtumiin
              itsearviointi
              hyväksytyn ratkaisun esittäminen asiakasorganisaation toimeksiantoon.
              Osaamistavoitteet: osaa soveltaa projektin johtamisen tietämysalueita käytännön projektityöhön (B2, B3)
              osaa arvioida projektin henkilöstöjohtamisen merkitystä osana tietojärjestelmä-projektin onnistumista (C1,4)
              osaa käytännön projekti- ja ryhmätyötä: tavoitteellista ja vastuullista toimintaa, ryhmän kehitysvaiheiden ja oman ryhmäroolin tunnistamista, ryhmähengen muodostamista (A2,3,4)
              Kurssin kotisivu: http://projekti.it.jyu.fi/
              Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=148537

              TJTS490 Syventävä harjoittelu (1-6 op)

              Luennoitsija: Eetu Luoma (eetu.luoma@jyu.fi)
              Sisältö: Opiskelijat suorittavat toimeksiantajan pienen kehitystehtävän, johon liittyy myös tutkimuksellinen intressi.
              Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=148586

              TJTS503 Maturiteetti (0 op)

              Sisältö: Maisterin tutkintoon kuuluva maturiteetti kirjoitetaan pro gradu -tutkielmasta suomen tai ruotsin kielellä. Maturiteetin tulee osoittaa tekijän perehtyneen tutkielman aihepiiriin ja hallitsevan hyvän äidinkielen taidon.
              Katso myös maturiteetin ohje: https://www.jyu.fi/opiskelu/opinnoista/opiskelijanopas/maturiteetti
              Maturiteettiin ilmoittautuminen: ota yhteyttä laitoksen osastosihteeriin Seija Paanaseen, seija.h.paananen@jyu.fi, 040-805 3094, Ag D521.2.
              Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=148403

              TJTS504 Tutkimus ja sen menetelmät (2 op)

              Luennoitsija: Seppo Puuronen (seppo.puuronen@jyu.fi)
              Sisältö: Kaikille suuntautumisvaihtoehdoille yhteisen TJTS504 opintojakson tavoitteena on antaa sekä yleisiä tutkimukseen että erityisesti tutkimusmentelmiin liittyviä valmiuksia pro gradu-tutkielman tekemiseen. Opintojaksoon sisältyy 14 tuntia luentoja ja enintään 2X6 tuntia seminaareja, joissa käsitellään tutkimusprosessia ja tutustutaan tietojenkäsittelyn tutkimussuuntiin, tutkimustyyppeihin, tutkimusmenetelmiin, tutkimussuunnitelman ja tutkimusraportin tekemiseen sekä tieteelliseen kommunikointiin. Seminaariosuudessa opiskelijat arvioivat ryhmissä hyväksyttyjä pro gradu -tutkielmia. Tämän opintojakson aikana/jälkeen opiskelijoiden tulee hakeutua oman suuntautumisvaihtoehdon järjestämälle opintojaksolle TJTS505.
              Kirjallisuus: Kurssikirja: Järvinen,P.& Järvinen,A.2004 (huom! ei vanhempi painos). Tutkimustyön metodeista. Tampere:Opinpaja Oy.
              Muuta kirjallisuutta: Hirsjärvi,P.,Remes,P.& Sajavaara,R. 2010. Tutki ja kirjoita. Helsinki:Kirjayhtymä Oy. Metsämuuronen, J. 2006. Laadullisen tutkimuksen käsikirja. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy. Alasuutari, P. 1999. Laadullinen tutkimus. Tampere:Vastapaino. Metsämuuronen, J. 2005. Kokeellisen tutkimuksen perusteet ihmistieteissä. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy.
              Sekä kurssikirjan että muiden yllä mainittujen kirjojen lähdeluetteloista löytyy runsaasti viitteitä muuhun menetelmäkirjallisuuteen.
              Esitiedot: Suositeltava joko kandiseminaari ja kanditutkielma tai näyttö kandiseminaaria vastaavasta osaamisesta (esim. aikaisempi kirjallisuuteen perustuva tutkielma).
              Suoritustavat 1) Tentti ja
              2a) Sovitun hyväksytyn gradun arviointi ryhmässä kirjallisesti ja suullisesti seminaari-istunnoissa (1 arviointi/opiskelijaryhmä, läsnä 3 istuntokertaa)
              tai
              2b) Sovitun hyväksytyn gradun arviointi yksin kirjallisesti.
              Osaamistavoitteet: Kurssin suorittamisen jälkeen opiskelija:
              - tietää tutkimusprojektin sisältävän eri vaiheita ja tehtäviä (B1)
              - tietää erilaisten tutkimusmenetelmien olemassaolosta ja niiden ominaisuuksista (A1)
              - osaa tulkita ja valita oman tieteenalansa tutkimusmenetelmiä (B1)
              - ymmärtää erilaisia tiedonkeruutapoja ja niiden ominaisuuksia (B1)
              - tietää, että on olemassa erilaisia tietojen analysointitapoja (B1)
              - tietää yleisesti hyväksyttyjä tutkimuseettisiä periaatteita ja käytäntöjä (B4)
              Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=148465

              TJTS557 IS2: Global Knowledge Management (2-5 op)

              Luennoitsija: Jan Pawlowski (jan.pawlowski@jyu.fi)
              Kurssin kotisivu: http://users.jyu.fi/~japawlow/teaching.html
              Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=148557

              TJTS566 Digital Service Innovation and Design (5 op)

              Luennoitsija: Tuure Tuunanen (tuure.t.tuunanen@jyu.fi)
              Sisältö: This course focuses on digital service research, more specifically on innovation and design of digital services. We start by looking at the nature of the field as shown by academic journals, conferences, researchers and institutions. This is then followed by a critical examination and evaluation of contemporary service research on a variety of topics.
              The idea is to give you a broad understanding of the digital service innovation and design field as a whole.
              Goals of the Course
              The academic goal of the course is to prepare students for doing research in the area of digital service innovation and design. A basic grounding in the concepts underlying research in the discipline is essential if students are to succeed in completing the graduate program.
              This course is designed to introduce students to digital service research. Students need to understand the nature of service research as a discipline and current research issues and themes. A number of current research areas will be identified and representative papers examined.
              The course will also apply the theoretical concepts in practice in order familiarize the students with the practical problems of digital service innovation and design.
              Kirjallisuus: Bitner, M.J., A.L. Ostrom, and F.N. Morgan (2008). “Service Blueprinting: A Practical Technique for Service Innovation.” California Management Review 50(3): 66-94.
              Mathiassen, L. and C. Sørensen (2008). "Towards a Theory of Organizational Information Services." Journal of Information Technology 23(4): 313-329.
              Michel, S., S. W. Brown, et al. (2008). "Service-logic innovations: How to innovate customers, not products." California Management Review 50(3): 49-65.
              Peffers, K., C. Gengler, et al. (2003). "Extending Critical Success Factors Methodology to Facilitate Broadly Participative Information Systems Planning." Journal of Management Information Systems 20(1): 51-85.
              Rochet, J.-C. and J. Tirole (2003). "Platform Competition in Two-Sided Markets." Journal of the European Economic Association 1(4): 990-1029.
              Scheuing, E. E. and E. M. Johnson (1989). "A proposed model for new service development." Journal of Services marketing 3(2): 25-34.
              Tuunainen, V. and T. Tuunanen (2011). IISIn - A model for analyzing ICT Intensive Service Innovations in n-sided Markets. the 44th Hawaii International Conference on System Sciences (HICSS), Kauai, Hawaii, IEEE.
              Tuunainen, V. K., T. Tuunanen, et al. (2011). Mobile Service Platforms: Comparing Nokia OVI and Apple App Store with the IISIn Model. Tenth International Conference on Mobile Business (ICMB),, Como, IEEE.
              Tuunanen, T., A. Bask, and H. Merisalo-Rantanen (2012). "Typology for Modular Service Design: Review of Literature", under review.
              Tuunanen, T. and H. Cassab (2011). "Service Process Modularization: Reuse Versus Variation in Service Extensions." Journal of Service Research 14(3): 340-354.
              Tuunanen, T. and H. Govindji (2011). Utilization of Flow Concept for Digital Service Requirements Prioritization. Proceedings of SIGSVC Workshop . Sprouts: Working Papers on Information Systems, Shanghai, AIS.
              Tuunanen, T., M. Myers, et al. (2010). "A Conceptual Framework for Consumer Information Systems Development." Pacific Asia Journal of the Association for Information Systems 2(1): 47-66.
              Tuunanen, T. and K. Peffers (2012). "Targetted Service Co-Design", under review.
              Vargo, S. L. and R. F. Lusch (2004). "Evolving to a New Dominant Logic for Marketing." Journal of Marketing 68(January 2004): 1-17.
              Williams, K., S. Chatterjee, et al. (2008). "Design of emerging digital services: a taxonomy." European Journal of Information Systems 17(5): 505-517.
              Esitiedot: Prerequisite: this course assumes that you have completed your bachelor’s studies and you are currently doing your master’s or doctoral studies.
              Suoritustavat Assessment Methods and Criteria:
              Class Preparation & Participation:
              Class Quizzes 15 prosenttia
              Exercises:
              Group project Deliverable & 20 prosenttia
              Presentation
              Individual Assignment 15 prosenttia
              Final Exam 50 prosenttia
              Note 1: Please note that you need to have a passing mark for the group assignment, the individual assignment and the final exam. Otherwise, the student will fail the course.
              Note 2: If student cannot participate to the class or join a group for the group project work, he or she may compensate 15 prosenttia of the total grade by doing an additional individual assignment. This additional assignment must be delivered by the original deadline of the individual assignment.
              Note 3: If the student is late on submitting the assignment(s), individual or group, the student will fail that particular assessment of the course. Please see the above note 1 for requirements for passing the course.
              Assessment detail
              Class Preparation & Participation (15 prosenttia)
              You are required to participate weekly quizzes for the readings material. The questions will test if you have read the readings material and the tests are done with an “open book” manner, i.e. you are able to read your hard copies of the articles while the test. The quiz will assess whether you are able to apply the readings material in a different research context. Therefore, it is not necessary to learn the material by heart. Moreover, you should focus on understanding the content. This mainly addresses learning outcomes 1 and 2.
              Group Assignment (20 prosenttia)
              Group assignment consists of a project work that carries through the course. The group work will be done in teams of 3 to 4 people. The group assignment consists of a series of group work labs. The labs will assist the students to apply conceptual digital service development and design models and methods in practice. Furthermore, the students will produce a digital service specification and a project plan for development. Finally, the groups will present a business plan to potential venture capital investors. The written final report of the group should not exceed 4,000 words. It is compulsory for the all the team members to be present in the final presentation of the group assignment. This mainly addresses learning outcomes 3, 4, and 5.
              The written part of the group assignment will consist of:
              - Service description
              - Business model / Ecosystem description
              - Architecture description
              - Service development plan
              - Service blueprint specification
              - Value proposition statement
              Individual Assignment (15 prosenttia)
              The purpose of the assignments is to summarize a topic, which has been covered in class. The summary should not exceed 2,500 words. Your essay should show ability to search for relevant papers and an in-depth knowledge of, say, five to ten papers beyond those provided by the course instructor. The summary should integrate these findings to determine the progress that has been made and the specific questions, which could drive future research. Please note that the above are maximum lengths - students are encouraged to focus their work and to exclude material that does not materially assist the flow of the argument. This mainly addresses learning outcomes 1 and 2.
              Possible topics for individual assignment, but not limited to:
              - Digital Service Business Models
              - Digital Service Modularization and Architecture
              - Digital Service Design and Development
              - Digital Service Value Co-Creation.
              Osaamistavoitteet: 1. Will have good knowledge and understanding of research in the area of digital service innovation, co-creation, development, and design;
              2. Can acquire knowledge and read critically relevant research articles in some of the leading academic journals and conference proceedings;
              3. Can apply conceptual digital service development and design models and methods in practice;
              4. Can produce a digital service specification and a project plan for development.
              5. Can verbally present a business plan to a potential venture capital investor;
              Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=148390

              TJTS568 Global Information Systems (5 op)

              Luennoitsija: Jan Pawlowski (jan.pawlowski@jyu.fi)
              Sisältö: Developing, implementing, and adopting information systems cannot be limited to a single organization or country. Information Systems have to be designed to work in and for globally distributed organizations. This leads to new requirements regarding management and development competencies, for all, IT managers, developers, and users.
              This course gives an introduction to development methodologies as well as hands-on experiences to develop information systems for the global context. Students will be able to plan, design, and implement systems for international use.
              Kirjallisuus: The course provides all materials during the term - the books listed are helpful but not mandatory for the course.
              Additionally, for every lecture, recent articles will be provided as a preparation for the lecture.
              Books:
              Sangwan, R., Bass, M., Mullick, N., Paulish, D.J., Kazmeier, J.: Global Software Development Handbook, Auerback Publications, 2006. ISBN: ISBN:0849393841
              This book provides a guideline for GSD / Global Information Systems. It structures the IS lifecycle. However, the contents have to be critically analysed.
              Karolak, D.W.: Global Software Development: Managing Virtual Teams and Environments (Practitioners)- ISBN-10: 0818687010
              This book provides specifically advice on virtual teams, one of the main challenges in GSD.
              Avgerou, C.: Information Systems and Global Diversity, Oxford University Press, Oxford, 2002. ISBN-10: 0199240779
              This book looks at more theoretical aspects - recommended for those who would like to gain deeper insights in the topic.
              Osaamistavoitteet: After this course, students will be able to...
              * Analyse and evaluate management and development problems in globally distributed organizations
              * Decide whether an information system should be build in an international environment
              * To identify differences in culture in general, in management and communication
              * To design and develop systems to be used in a international context
              * To evaluate systems’ adaptation and adoption
              Kurssin kotisivu: http://users.jyu.fi/~japawlow/teaching.html
              Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=148462

              TJTS572 Management of International Software Business (5 op)

              Luennoitsija: Arto Ojala (arto.k.ojala@jyu.fi)
              Sisältö: The course introduces the students to the field of international software business. The course combines relevant theories to everyday practices in software business. The thematic entities of the course are: Basics of software business, software industry in Finland, cloud computing and business in cloud, business and revenue models of software firms, networks in software business, establishment, growth and internationalization of software firms.
              Content of the course:
              1. Introduction to software business
              Characteristics of software
              Software industry and its importance
              Different types of software firms
              Cloud computing and business in cloud
              2. Revenue models in software business
              Software licensing
              Software renting
              Pay-per-use
              Freemium
              Open-source software
              Software pricing
              3. Business models in software business
              4. Establishment and growth of software business
              What is needed to start a software business?
              Competitive strategy in software business
              Social and business networks in software business
              Value networks in software business
              Opportunity recognition
              5. Internationalization of software firms
              Foreign entry modes
              Internationalization pathways
              Foreign market selection of software firms
              Networks and internationalization
              Impact of cultural differences in internationalization of software firms
              Kirjallisuus: a. course handouts
              b. Ojala, A. & Tyrväinen, P. (2011). Developing cloud business models: A case study on cloud gaming, IEEE Software, 28 (4), 42-47.
              c. Ojala, A. & Tyrväinen, P. (2011). Value Networks in Cloud Computing, Journal of Business Strategy, 32 (6), 40-49.
              d. Ojala, A. & Tyrväinen, P. (2007). Market Entry and Priority of Small and Medium-Sized Enterprises in the Software Industry: An Empirical Analysis of Cultural Distance, Geographical Distance, and Market Size. Journal of International Marketing, 15 (3), 123-149.
              e. Ojala, A. (2009). Internationalization of knowledge-intensive SMEs: The role of network relationships in the entry to a psychically distant market. International Business Review, 18 (1), 50-59.
              f. Lehmann, S. & Buxmann, P. (2009). Pricing Strategies of Software Vendors. Business & Information System Engineering 1 (6), 452-462.
              g. + topical articles related to the software business
              Suoritustavat Attendance in all the lectures is highly recommended, team assigmnet, exam, classroom assigments
              Osaamistavoitteet: - describe software industry and its importance
              - describe, compare, analyze and apply relevant business and revenue models
              - describe, compare, analyze and report factors affecting establishment, growth, and internationalization of software firms
              - be aware of importance of network relationships in the software business
              Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=148424

              TJTS594 Tietojärjestelmätieteen syventävä harjoittelu (1-15 op)

              Luennoitsija: Panu Moilanen (panu.moilanen@jyu.fi)
              Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=148389

              TJTSD40 Digitaalinen media 1 (5 op)

              Luennoitsija: Pasi Tyrväinen (pasi.tyrvainen@jyu.fi)
              Sisältö: Kts. http://users.jyu.fi/~pttyrvai/course/TJTSD40/Kurssikuvaus/kurssikuvaus.html Digitaalinen media 1 on 6 opintopisteen laajuinen syventävä kurssi tietojärjestelmätieteen ja tietojenkäsittelytieteen opiskelijoille. Kurssi antaa yleiskuvan digitaalisesta mediasta. Kurssin tavoitteena on antaa perusvalmiudet digitaalisen median maisteriopintojen suorittamiseen käymällä läpi alan perusteita ja peruskäsitteistöä. Kurssin keskeiset teemat ovat: * digitaalinen konvergenssi ja multimedia, * inhimillinen ja tietokoneavusteinen kommunikointi, * kommunikaation lajityypit (genre-teoria), * ihmisten ja tietokoneiden kyky ja tapa käsitellä tekstimuotoisen tiedon semantiikaa, * tiedon hankinta ja tekstitiedonhaku, * XML ja rakenteiset dokumenttit, * organisaatioiden informaation käsittely ja yhteisölliset sovellukset.
              Kirjallisuus: Luentokalvot ja artikkeleita, jateaan Optiman kautta.
              Esitiedot: Kurssin esitietoina oletetaan opiskelijan suorittaneen tiedekunnan kandidaattitason pääaineopinnot tai hallitsevan muuten vastaavat tiedot.
              Suoritustavat Kurssi suoritetaan tentillä ja harjoitustyöllä. Harjoitustyön suorittaminen tuo pisteitä tenttiin.
              Osaamistavoitteet: Kurssin tavoitteena on antaa opiskelijalle ymmärrys digitaalisen median lähtökohdista, rajoituksista ja mahdollisuuksista käymällä läpi alan perusteita ja peruskäsitteistöä. Kurssin Digitaalinen media 1 suorittanut opiskelija
              ymmärtää digitaalisen konvergenssin syyt, lainalaisuudet (ICT-luonnonlait) ja konvergenssin seuraukset ICT-toimintaan,
              ymmärtää tietokoneen soveltuvuuden ja rajoitukset luonnollisen kielen käsittelyssä (NLP) ja ihmisten välisen kommunikaation tukemisessa,
              tunnistaa digitaalisen viestinnän rooleja organisaatioissa ja yhteiskunnassa ja tuntee lajityyppiteorian käsitteistön niiden analysointiin,
              ymmärtää metatietojen ja ontologioiden käyttötapoja tietämyksen, sisältöjen semantiikan ja multimedian käsittelyyn,
              osaa luokitella digitaalisten sisältöjen käsittelyn standardeja ja vertailla standardointiprosesseja,
              osaa vertailla XML-merkkauksen, NLP:n soveltuvuutta digitaalisten sisältöjen käsittelysovelluksiin,
              ymmärtää tiedon hankinnan ja tiedonhaun ongelmien syyt ja yleisimmät ratkaisutavat sekä Internet-hakukoneoptimoinnin yleisen kehityksen,
              tunnistaa sisällön web-julkaisun aineettomiin oikeuksiin liittyvät ongelmakohdat sekä pikaviestintäteknologioiden ja sosiaalisen median sovellusten hyötyjä ja ongelmia, ja
              osaa raportoida jonkin digitaalisen median ilmiön ryhmätyönä.
              Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=148456

              TJTSD62 Sosiaalinen media: teoria ja käytäntö (5 op)

              Luennoitsija: Nan Zhang (nan.x.zhang@jyu.fi)
              Sisältö: Opintojaksolla tarkastellaan sosiaalinen media -ilmiötä, sen lähikäsitteitä sekä verkkoviestinnän teorioita. Kurssin tavoitteena on tarjota opiskelijoille työkaluja sosiaalisen median tarkasteluun niin akateemisessa kuin soveltavassa kontekstissa. Kurssin näkökulmien perusta on viestintätieteissä, mutta tarkastelu laajenee laajenevat poikkitieteelliseksi kokonaisuudeksi, jossa näkökulmat vaihtelevat yksilöiden, ryhmien ja yhteisöjen viestinnän tarkastelusta erilaisten välineiden ja palveluiden suunnitteluun sekä niiden hyödyntämiseen organisaation viestinnässä.
              Käsiteltävinä teemoina mm.:
              Sosiaalinen media -käsite ja -ilmiö: Arkikielestä akateemiseen tarkasteluun
              Teknologiavälitteinen viestintä: Teoriaa ja tarkastelumalleja
              Viestintäkanavat: Viestintäkanavien tarkastelumalleja
              Sosiaalisten palvelujen typologioita: Itseilmaisu, yhteisöllisyys ja verkostot
              Viestijänä verkossa: Vuorovaikutuksen dynamiikka, itsestäkertominen, työ- ja vapaa-ajan roolit
              Sosiaaliset sovellukset organisaatiossa: Teoreettinen näkökulma ICT:n omaksumiseen
              Organisaatio verkossa: Näkökulmia sosiaalisen median strategioihin
              Meemiteoria ja viraalimarkkinointi: Viestin tarttuuvuuden analysointi ja edistäminen
              Yleisön osallistaminen: Osallistumisen epätasapaino, crowdsourcing, häiriköinnin ennakointi
              Suorituksesta
              Kurssin opetus koostuu luento- sekä ryhmätyöosuudesta.
              Luentoja on 10 x 2h ja niillä esitetty materiaali jaetaan sähköisessä muodossa luentojen jälkeen. Luentojakson aikana opiskelijat suorittavat yksilötehtäviä, jotka pohjustavat ryhmätyöosuutta.
              Luento-osuuden jälkeen opiskelijat tuottavat ryhmissä kurssin teemoja peilaavan kirjallisen lopputyön. Osana ryhmätyöskentelyä opiskelijat osallistuvat ryhmäkohtaiseen ohjaukseen.
              Usein kysyttyä:
              "En pääse tietylle luentokerralle, mitä teen?"
              - Lähtökohtana on luennoille osallistuminen, mutta satunnainen poissaolo luentokerralta ei vaadi etukäteislupaa. Luentojen kalvot jaetaan sähköisesti luentokerran jälkeen, perehdy niihin ja suositeltuihin lukupaketteihin. Hyödynnä ryhmäkeskusteluja sekä tarjolla olevaa ryhmäohjausta.
              "Voiko kurssin suorittaa kokonaan etänä?"
              - Valitettavasti ei. Luennoille ja ohjauksiin osallistuminen on hyvin suositeltavaa.
              "Saanko suorittaa lopputehtävän yksin?"
              - Lopputehtävät ovat tarkoitettu suoritettavaksi ensisijaisesti n. 3 hengen ryhmissä vertaiskeskustelujen ja -palautteen vuoksi. Suoritustapaa voidaan säätää erityistilanteissa, tule juttusille luennon jälkeen.
              "Käsitelläänkö luennoilla asiaa X?"
              - Toiveita teemoista otetaan mielellään vastaan: Lähetä opettajalle sähköpostia tai tule juttusille luennon jälkeen.
              Kirjallisuus: Luennoilla ja seminaareissa jaettava materiaali. Itsenäinen tiedonhaku.
              Suoritustavat Osallistuminen luennoille ja ohjaukseen, yksilö ja ryhmätöiden suorittaminen.
              Tehtävien sisällöt ja muodot täsmentyvät kurssin alkessa. Yksilötehtävät voivat olla esimerkiksi: mm. artikkeleihin liittyviä monivalintatehtäviä. Ryhmätehtävät voivat sisältää mm. ryhmäkeskusteluja ja yhdessä työstetyn esseen tai raportin.
              Osaamistavoitteet: Opintojakson suorittamisen jälkeen opiskelija osaa:
              tarkastella analyyttisesti sosiaalista mediaa ilmiönä ja käsitteistönä
              esitellä keskeisiä teknologiavälitteisen viestinnän teorioita
              tarkastella ja mallintaa teknologiavälitteistä viestintää
              arvioida teknologioiden tarjoamaa tukea vuorovaikutukselle eri konteksteissa
              arvioida sosiaalisen median välineitä ja palveluja niiden mahdollistaman viestinnän ja vuorovaikutuksen näkökulmasta
              vertailla viestinnän ja tietojärjestelmätieteen keskeisiä kiinnostuksen kohteita ja ilmiöitä verkkoviestinnän kontekstissa
              Kurssin kotisivu: http://bit.ly/tjtsd62-2012
              Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=148555

              TJTSD67 XML-pohjainen viestintä tietoverkoissa (5 op)

              Luennoitsija: Airi Salminen (airi.salminen@jyu.fi)
              Sisältö: XML-standardointi, XML-kieliperhe, XML:n käytön edut ja haasteet, XML dokumenttien hallinnassa, XML erikoisdatan esitysmuotona, XML metatiedon esitystapana, XML sovellusten välisessä kommunikoinnissa, XML-tietovarantojen hallinta.
              Kirjallisuus: Kurssikirja: Airi Salminen & Frank Tompa (2011). Communicating with XML. New York Dordrecht Heidelberg London: Springer. Sähköinen kirja on saatavana SpringerLinkistä.
              Esitiedot: Opiskelija on saavuttanut kurssien TJTA228 XML: teoria ja käytäntö (tai TJTA227 "Johdatus XML-kieleen"), TJTSD40 "Digitaalinen media 1" ja ITKA204 "Tietokannat ja tiedonhallinnan perusteet" osaamistavoitteet. Mikäli opiskelijalla ei ole suoritusmerkintää kurssista TJTA228 eikä kurssista TJTA227, täytyy hänen osoittaa dokumentein, että on suorittanut jonkin vastaavan kurssin.
              Suoritustavat Osaamispäiväkirja. Sopimuksen mukaan projektityö voidaan hyväksyä osasuorituksena.
              Osaamistavoitteet: Osaa analysoida monipuolisesti XML:n käyttöönottoon ja käyttöön liittyviä etuja ja haasteita; ymmärtää XML-kieliperheen luokituksen ja tuntee monipuolisesti kieliperheen kieliä ja niiden käyttöä; osaa vertailla XSD- ja DTD-kieliä skeemakielinä; osaa analysoida XML-dokumenttien hallinnan ominaispiirteitä; tuntee monipuolisesti Internetin viestinnässä ja tiedonhallinnassa tarvittavia erilaisia tietomuotoja, niiden ominaispiirteitä ja XML:n käyttöä tiedon esitystapana; osaa analysoida XML-tietovarantojen ominaispiirteitä ja vertailla XML-tietovarantojen hallintaratkaisuja.
              Kurssin kotisivu: http://users.jyu.fi/~airi/opetus/xml/TJTSD67/
              Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=148598

              TJTSE56 Systems of Electronic Commerce (Elektronisen liiketoiminnan järjestelmät) (5 op)

              Luennoitsija: Eetu Luoma (eetu.luoma@jyu.fi)
              Sisältö: Kurssin kohteena ovat asiakaslähtöisten heterogeenisten ja asynkronisten kauppapaikkojen suunnittelumenetelmät, joiden erityiskysymyksinä ovat tapahtuman- ja poikkeustenkäsittelymekanismit, rajapinnat ja käytettävyys laajasti ymmärrettynä.
              Esitiedot: TJTA236 Elektronisen liiketoiminnan keskeisiä kysymyksiä (Critical issues in electronic commerce) tai TJTA239 Liiketoiminta tietoyhteiskunnassa
              Lisäksi suositellaan TJTA270 WWW-sovellukset, ITKA204 Tietokannat ja tiedonhallinnan perusteet
              Kurssin kotisivu: https://greenhouse.lotus.com/communities/community/elmo-verkosto/tjtse56s12
              Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=148467

              TJTSE70 Innovaatioiden yleistyminen ja liiketoimintamallit tietoyhteiskunnassa (5 op)

              Luennoitsija: Lauri Frank (lauri.frank@jyu.fi)
              Sisältö: Tällä kurssilla perehdytään ICT-innovaatioiden yleistymiseen. Kurssilla esitellään ICT-innovaatioiden erityispiirteitä sekä innovaation omaksumisen ja yleistymisen teorioita liiketoimintanäkökulmasta sekä tietoyhteiskunta-kontekstissa. Innovaation yleistymisen hallintaa käsitellään omaksumiseen ja yleistymiseen vaikuttavien tekijöiden kautta. Innovaation yleistymisen ennakointia varten käydään läpi erilaisia innovaation ennakointimenetelmiä. Kurssilla käsiteltäviä aiheita havainnollistetaan aihepiirin empiiristen tutkimusten tulosten sekä ICT-palveluissa ja -tuotteissa käytettyjien liiketoimintamallien avulla.
              Kirjallisuus: Ilmoitetaan kurssilla
              Esitiedot:
              Suoritustavat Ilmoitetaan kurssilla
              Osaamistavoitteet: Kurssin suorittamisen jälkeen opiskelija:
              Osaa tunnistaa innovaation ja tietää mitä ovat ICT-alan innovaatioiden erityispiirteet (A1, B2)
              Osaa soveltaa teorioita arvioidakseen mitkä asiat vaikuttavat ICT-innovaatioiden omaksumiseen ja yleistymiseen (B1, C1)
              Tietää, mitä tarkoitetaan tietoyhteiskunnalla ja miten sitä mitataan (A1)
              Tietää, mitä menetelmiä on innovaatioiden yleistymisen ennakoimiseksi (A1)
              Tietää ICT-alan innovaatioiden liiketoimintamalleista (A1)
              Pystyy arvioimaan ICT-alan innovaation yleistymisen ja/tai omaksumisen kehittymistä (B1, B2, C1)
              Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=148541

              TJTSS33 Olio-ohjelmointi (5 op)

              Luennoitsija: Pertti Hirvonen (pertti.k.j.hirvonen@jyu.fi)
              Sisältö: Ohjelmointikielten keskeiset rakenteet ja ominaisuudet yleisesti Javan ja lyhyesti C++:n kannalta. Näkemystä muista merkittävistä oliokielistä. Oliomallin perusteet ja niiden soveltaminen Javassa (ja C++:ssa). Yksittäisperintä ja polymorfismi. Säiliöluokista. Rinnakkaisohjelmoinnista. Geneerisyys, moniperintä, poikkeusten käsittely ja muita oliokielten vaativampia ominaisuuksia. Dynaamisten oliokielten perusominaisuuksia. Uudempien oliokielten esittelyjä. Osa aiheista käsitellään seminaariesityksinä.
              Kirjallisuus: Sakkinen M.: Olio-ohjelmointi (luentomoniste). Oheiskirjallisuutena esim. Craig I.: Object-Oriented Programming Languages: Interpretation. Springer, 2007 (ISBN-13: 978-1-84628-773-2). Horstmann C., Cornell G.: Core Java Vol. I-II. 8th Ed. Prentice Hall, 2008 (ISBN 978-0-13-235476-9, ISBN-13: 978-0-13-235479-0). Meyer B.: Touch of Class. Learning to Program Well with Objects and Contracts. Springer, 2009 (ISBN 978-3-540-92144-8). Scott M.: Programming Language Pragmatics. 2nd Ed. Elsevier, 2006 (ISBN-13: 978-0-12-633951-2). Sebesta R.: Concepts of Programming Languages. 10th Ed. Pearson Education, 2012 (ISBN 978-0-13-139531-2).
              Esitiedot: Ohjelmointi 1 ja 2, Oliosuuntautunut analyysi ja suunnittelu.
              Suoritustavat Tentti pakollinen. Vapaaehtoiset demot ja seminaariesitelmä vaikuttavat arvosanaan.
              Osaamistavoitteet: Kurssin lopussa opiskelijan odotetaan osaavan 1) selittää oliokielten tärkeimmät yleiset periaatteet ja mekanismit (B1, B2) 2) suunnitella ja ohjelmoida hyviä periaatteita noudattavia luokkia ja yhteenkuuluvien luokkien ryhmiä ainakin Javalla (B2) 3) selittää muutamien tärkeiden oliokielten Javasta poikkeavia ominaisuuksia ja mahdollisuuksia (B2, C2) 4) oppia helposti uusia kieliä ja niiden hyvää käyttöä (C2)
              Kurssin kotisivu: http://users.jyu.fi/~hirvonen/
              Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=148459

              TJTST10 Tietojärjestelmien kehittämismenetelmät (5 op)

              Luennoitsija: Mauri Leppänen (mauri.a.leppanen@jyu.fi)
              Sisältö: Peruskäsitteitä; Tietojärjestelmien kehittäminen ja menetelmät; RUP; Ketterät menetelmät (Scrum, XP, Kanban, Lean); Käyttäjäkeskeinen kehittäminen; Avoimen koodin (OSS) mukainen kehittäminen; Mallintaminen ja malliperusteiset lähestymistavat (MDA, DSL); Kehittämisen hajauttaminen ja ulkoistaminen; Tuotehallinta.
              Kirjallisuus: Leppänen M., Information Systems Development Methods - luentokalvot 2013. Edellisen lisäksi Optiman kautta saatavilla suuri joukko oheismateriaalia.
              Esitiedot: Perustiedot tietojärjestelmien kehittämisestä
              Suoritustavat Tentti. Harjoitustyö.
              Osaamistavoitteet: Kurssin suorittamisen jälkeen opiskelija: osaa selittää, mitä menetelmä ja menetelmätietämys tarkoittavat ja mitkä ovat menetelmän roolit ja soveltamistavat käytännössä sekä miten menetelmät ovat kehittyneet (A2, B2,C2); tuntee RUP-viitekehyksen, tuntee ketterän lähestymitavan ja siihen liittyviä menetelmiä/periaatteita (Scrum, XP, Kanban ja Lean) (A2, B2,C2); tuntee uusimpia lähestymistapoja (MDA,DSL, OSS ja UCD) ja niiden keskeisiä periaatteita (A2, B2,C2,A3); tietää hajautetun ja ulkoistetun kehittämisen periaatteita, hyötyjä, ongelmia ja niiden ratkaisukeinoja (A2, B2,C2); tietää tuotehallinnan sisällön, tavan tarkastella tuotehallintaa kypsyysmallin avulla sekä tuotteistamiseen johtavan prosessin (A2, B2,C2); osaa tehdä pienen tutkielman luonteisen harjoitustyön aihealueeseen liittyvästä aiheesta, esittää sen muille ja kommentoida muiden esityksiä (A1, B1, B3, C3, B4)
              Kurssin kotisivu: http://users.jyu.fi/~mauri/tjtst10/Outline_13.pdf
              Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=148461

              TJTST19 Tietokannat ja tiedon louhinta (5 op)

              Luennoitsijat: Seppo Puuronen (seppo.puuronen@jyu.fi), Jari Veijalainen (jari.a.veijalainen@jyu.fi), Alexander Semenov (alexander.v.semenov@jyu.fi)
              Sisältö: 1. Tiedonhallinnan paradigmat 4h (JV)* organisaatio, autonomian aspektit, keskitys-hajautus * perinteinen tietokanta (database) * keskitetty * hajautettu * hakukoneparadigma (search engine) * tiedonlouhinta (data mining) * IR * tiedon sisällön analyysi, tiedon käyttö yhteisön kautta 2. Tietokantateknologiaa 20h (JV) * tiedosto- ja saantirakenteet (luvut 13-14) * kyselyjen optimointi (luku 15) * tapahtuman hallinta ja toipuminen (luvut 17-19) * tietokantojen ohjelmistoliittymät * hajautetut tietokannat (luku 25) * "uudet tuulet":temporaaliset tietokannat, spatiaaliset ja multimediatietokannat, aktiiviset tk:t (active databases), deduktiiviset tk:t, mobiilitk:t 3. Tietovarastot ja tiedonlouhinta 6h (SP) * tietovarastot (data warehouses) * tiedonlouhinta (data mining) * webmining
              Kirjallisuus: kohta 2: Elmasri&Navathe: Fundamentals of Database Systems, 5th edition. Pearson/Addison Wesley 2007. ISBN 0-321-41506-X
              Esitiedot: Perustietämys tietokannoista (Johdantokurssi tai vastaavat tiedot)
              Suoritustavat Tentti + demopisteistä hyvitystä max 4 pistettä kokeen pistemäärään.
              Osaamistavoitteet: Kurssin tavoitteena on syventää opiskelijan näkemystä tiedonhallinnan eri aspekteista ja lisätä tietämystä tiedonhallinnan eri menetelmistä ja tekniikoista, kuten tapahtumanhallinnasta, kyselyjen optimoinnista ja tietokantojen ohjelmallisista liittymistä. Kurssilla käydään myös läpi tiedonhallinnan eri paradigmoja, joita on kehittynyt viimeisen noin 10 vuoden aikana hakukoneiden ja tiedonlouhinnan käyttöönoton jälkeen.
              Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156315

              TJTST24 Liiketoimintaprosessien johtaminen (5 op)

              Luennoitsijat: Ville Seppänen (ville.seppanen@jyu.fi), Mirja Pulkkinen (mirja.k.pulkkinen@jyu.fi)
              Sisältö: Kurssilla tutustutaan liiketoimintaprosesseihin organisaation toiminnan viitemallina, ja toiminnan ja tietojärjestelmien yhteistoiminnalliseen kehittämiseen prosessien kautta. Prosessipohjainen toimintamalli on yleisesti pohjana laajojen tietojärjestelmäkokonaisuuksien, kuten toiminnanohjausjärjestelmien (ERP), kehittämisessä sekä myös laatujärjestelmissä. Kurssilla tutustutaan myös laajojen tietojärjestelmien suunnittelu- ja hankintaprosessiin.
              Osaamistavoitteet: - Organisaation toiminta, liiketoiminta, ja prosessit; prosessiorganisaatio ja johtaminen
              - Tieto- ja viestintäteknologiatuettujen järjestelmien ja sovellusten suunnittelu ja hankinta, laajojen tietojärjestelmähankkeiden (ERP) erityispiirteet
              - Laatutyö ja organisaation kehittäminen prosessien kehittämisen näkökulmasta
              - Keskeiset teoreettiset lähtökohdat organisaation prosessien ja toiminnanohjausjärjestelmien tutkimuksessa ja kehittämisessä
              Kurssin kotisivu: https://moodle.jyu.fi/course/view.php?id=457
              Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=148556

              TJTST29 Software Project Scoping for Successful Software Sourcing and Delivery (5 op)

              Luennoitsija: Timo Käkölä (timo.k.kakola@jyu.fi)
              Sisältö: A software vendor has 60 software development projects annually and never runs over the budget for more than 3 prosenttia. A government organization succeeds to reduce 60 prosenttia of its software acquisition costs without giving up any functional or quality requirements. Both cases are true because the two organizations have been able to (1) institute effective software project scope management practices, methods, and systems and (2) leverage new contractual schemes based on functional size measurement that are fair to both vendors and acquirers.
              The pricing, scheduling, and resourcing of software projects has traditionally been difficult for technical, managerial, and ecosystemic reasons. The technical reasons include poorly-defined software requirements; missing, incomplete, or incompatible historical data about past and present software development productivity, and the poor availability of accurate productivity benchmarks and benchmark databases to software vendors and acquirers. The managerial reasons include managers’ and executives’ poor understanding of the software project scope management and its key knowledge areas: requirements management, project management, and work effort estimation. Competing software communities, advocating rival and sometimes contradictory estimation and measurement practices and systems, have contributed to this lack of executive and managerial understanding. Ecosystemic issues refer especially to global software and systems development practices, where partners in geographically distributed sites conduct inter-related projects. Scope management is especially challenging in global software ecosystems. As a result, software projects often fail, the deployed contractual arrangements favor either acquirers or vendors, and organizational learning from past experience is slow.
              This course prepares students for becoming scope managers who facilitate the sourcing activities of clients and the service provisioning activities of software providers by dividing large programs into manageable projects;estimating the sizes, costs, and durations of the projects; baselining requirements; and helping the stakeholders to control progress, manage changes, and close the projects. Students who aspire to become Chief Information Officers (CIOs) or project managers will also benefit greatly from this course: (1) the CIOs need to be able to hire and work with scope managers to facilitate software sourcing; (2) the project managers need to be able work with scope managers to facilitate software delivery.
              The course focuses on software project scoping, sourcing, and delivery practices, methods, and systems that have been found to work in Finland and elsewhere by the Finnish Software Measurement Association (FiSMA). A cornerstone of the course is functional size measurement (FSM) in which standardized FSM methods are used to measure functional sizes of the pieces of software to be produced in function points. Function points express the amount of business functionality an information system provides to users, independent of the technology used to implement the information system. Scope managers and project managers use them to improve the quality of software requirements specifications and software change requests; to estimate the work effort and cost and schedule implications of the specifications, and to achieve fair, effective contractual schemes in software project business.
              Kirjallisuus: Hill, P. Practical Software Project Estimation: A Toolkit for Estimating Software Development and Duration, McGraw & Hill.
              William Hefley & Ethel Loesche: The eSourcing Capability Model for Client Organizations (eSCM-CL) v1.1. ITSQC and Carnegie Mellon University.
              Manfred Bundschuh and Carol Dekkers. The IT Measurement Compendium: Estimating and Benchmarking Success with Functional Size Measurement. Springer, 2008.
              Several articles authored or co-authored by Timo Käkölä and others will also be used.
              Esitiedot: Software project scoping for successful software sourcing and delivery is a multi-disciplinary field. Students with backgrounds not only in information management, systems development, and software engineering but also in marketing, economics, strategy, human-computer interaction, organization science, and other relevant disciplines may contribute to the course. All students should have the basic knowledge of software project management or information systems development and management.
              Suoritustavat The course will be conducted through lectures, seminars, and the final exam. In the exam, chapters 1-22 from the course book of Peter Hill will be required. Two complementary academic articles are optional. A good answer to a question related to the articles will earn students extra bonus in the exam. Students can answer the questions in Finnish or English.
              Osaamistavoitteet: The course is targeted to M.Sc. and doctoral students in information management and software engineering who are interested in the domestic and international sourcing of software and systems projects and services, the acquisition of packaged software products and services, and/or software engineering management. Advanced B.Sc. students may also benefit from the course. The most important breakthroughs of software project scoping and work effort estimation research are presented in a practical way in lectures and seminars and their application in practical case studies is discussed. In addition, Pekka Forselius, the president of the International Software Benchmarking Standards Group, and Ton Dekkers and Carol Dekkers will serve as guest lecturers. As a result, students learn what software project scope management is, how it can be leveraged in practice, and what research opportunities exist.
              Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=148448

              ITKS452 Requirements engineering (5 op)

              Luennoitsija: Anneli Heimburger (anneli.a.heimburger@jyu.fi)
              Sisältö: This course is an introduction into Requirements Engineering (RE) field. RE deals with constructing and managing of requirements for a computer-based system, aiming for effective (meeting stakeholders' expectations) and efficient (time, cost, and human resources) development of the system. The course provides
              an overview of different activities in the requirements development and management processes
              explains how RE fits into a broader software or system engineering process
              highlight the essential role of communication in RE, especially in multicultural software development environments
              provides an understanding of the main challenges in requirements engineering
              The course is designed to be practice-oriented. It discusses the good industry practices available at present, which are to a large extent informal. Formal and other structured approaches to RE are not treated to any significant extent. The course is designed mainly for students in software and telecommunication study line. However, it also fits well the interests of those who study software-related business topics. Since RE is a multidisciplinary field as such and related to many other fields, students from other study lines may benefit from the course as well.
              Kirjallisuus: MANDATORY
              LECTURE NOTES (in Optima)
              WORKBOOK (in Optima)
              Philip A. Laplante, “Requirements Engineering for Software and Systems”, CRC Press, 2009. 17 for loans, 5 for shortloans, 1 handbook copy (no loan)
              Heimbürger, A., Kiyoki, Y. and Ylikotila, T. 2011. Communication Across Cultures in the Context of Multicultural Software Development. Reports of the Department of Mathematical Information Technology. Series C. Software and Computational Engineering. No. C 1/2011. 64 p.
              VOLUNTARY
              Requirements Engineering Journal
              Proceedings of IEEE Requirements Engineering Conference
              IEEE Software
              IEEE Transactionson Software Engineering
              Karl E. Wiegers, "Software Requirements", Microsoft Press, 2nd ed., 2003
              Karl E. Wiegers, "More about Software Requirements", Microsoft Press, 2006
              Jon Holt, Simon Andrew Perry and Mike Brownsword, " Model-Based Requirements Engineering", IET, 2011
              Elizabeth Hull , Ken Jackson and Jeremy Dick , " Requirements Engineering", Springer, 2010
              Klaus Pohl and Chris Rupp, "Requirements Engineering Fundamentals", Rocky Nook, 2011
              Esitiedot: ITKP112 Oliosuuntautunut analyysi & ITKP113 Oliosuuntautunut suunnittelu (Object-oriented analysis and design) or corresponding knowledge.
              Suoritustavat A) accepted final e-Exam
              B) completed and accepted practical work.
              Osaamistavoitteet: The learning outcomes of the course are:
              students understand main activities of requirements engineering
              students understand main components of requirements engineering
              students can develop requirements
              students can manage requirements
              students can create vision and scope documents
              students can create use cases documents
              students can create software requirements specification documents
              students understand multicultural communication issues in RE
              students understand essential challenges and research issues in requirements engineering.
              Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=148563

              ITKS544 Semantic Web and Ontology Engineering (5-10 op)

              Luennoitsija: Vagan Terziyan (vagan.terziyan@jyu.fi)
              Sisältö: The Semantic Web is an initiative of the WWW Consortium, with the goal of extending the current Web to facilitate Web automation and universally accessible content. Semantic Web is the vision of having data on the Web defined and linked in a way that it can be used by machines not just for display purposes, but for automation, integration and reuse of data across various applications. This vision assumes annotating Web resources with machine-interpretable descriptions, and provides mechanisms for automated reasoning about them. Software applications can be accessed and executed via the Web based on the idea of Web services. Web services can significantly increase the Web architecture's potential, by providing a way of automated program communication, discovery of services, their integration, etc. The key to Web Services is on-the-fly software composition through the use of distributed reusable software components. The course focuses on emerging Semantic Web and intelligent information integration technologies applied for commercial applications in mobile environment. Course includes an introduction to Semantic Web knowledge markup techniques and markup languages RDF-based semantic annotation of Web resources and services, ontology engineering. Course also considers modern applications of these methods and techniques for Web-based intelligent applications and services.
              The course consists of two parts: theoretical (Vagan Terzyan) and practical (Michal Nagy).
              Suoritustavat Assignments. The first assignment is based on the theoretical part of the course. The second assignment is based on the practical part of the course.
              Kurssin kotisivu: http://www.mit.jyu.fi/ai/vagan/itks544.html
              Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=148516

              KOGP111 Kognitiotiede, ihminen ja teknologia (3 op)

              Luennoitsija: Tuomo Kujala (tuomo.kujala@cc.jyu.fi)
              Sisältö: Esseesuoritus (kurssikirja + valinnaiset artikkelit). Kurssikirjana Moderni kognitiotiede + kirjallisuus alla, 5-10 sivun essee kognitiotieteellisestä kysymyksestä vähintään kahteen samaa aihealuetta käsittelevän artikkelin ja kurssikirjan pohjalta.
              Essee on johdonmukainen teksti (12pt Times New Roman, rv 1,5), jossa opiskelija luonnehtii käytettyjä lähteitä, referoi niiden pääajatukset kriittisesti ja esittää jäsennellysti omat huomionsa. Esseessä käytetään lähdeviitteitä ja se sisältää kirjallisuusluettelon. Valmiit tekstit lähetetään Tuomo Kujalalle arvioitavaksi (tuomo.kujala@jyu.fi).
              Kirjallisuus: Saariluoma, P., Kamppinen, M. & Hautamäki, A. (toim). (2002). Moderni Kognitiotiede.
              Norman D. A. 1986 Cognitive Engineering. in D. A. Norman and S. W. Draper, eds., User Centered System Design : New Perspectives on Human-Computer Interaction , Lawrence Erlbaum Associates,Hillsdale, N.J., 31-61, 1986.
              Carroll J. M. 1997. Human-Computer Interaction: Psychology as a Science of Design. Annu. Rev. Psychol., 48 , 61-83.
              Chandrasekaran B., Josephson J. R., Benjamins V. R. 1999. What Are Ontologies, And Why Do We Need Them? IEEE Intelligent Systems , Jan/Feb, 20-26.
              Chomsky N. 1959. A Review of B. F. Skinner's Verbal Behavior . Language, 35( 1), 26-58.
              Dennett D. C. 1984. Cognitive Wheels: The Frame Problem of AI. In C. Hookway (Ed.), Minds, machines and evolution (pp. 129-151). Cambridge: Cambridge University Press.
              Gero J. S. 1990. Design Prototypes: A Knowledge Representation Schema for Design. AI Magazine , 11 (4): 26-36.
              Saariluoma P., Hautamäki A., Väyrynen S., Pärttö M., Kannisto E. 2011. Microinnovations among the Paradigms of Innovation Research - What are the Common Ground Issues. Global Journal of Computer Science and Technology, 11 (12), 12-23.
              Searle J. R. 1990. Is the Brain's Mind a Computer Program? Scientific American , January, 26-31.
              Anderson, J. R., Bothell, D., Byrne, M. D., Douglass, S., Lebiere, C., & Qin, Y . (2004). An integrated theory of the mind. Psychological Review 111, (4). 1036-1060.
              Newell A., Simon H. A. 1976 Computer Science as Empirical Inquiry: Symbols and Search. Communications of the ACM, 19 (3), 113-126.
              Turing A. M. 1950. Computing Machinery and Intelligence. Mind, 59 , 433-460.
              Law E. L-C., Roto V., Hassenzahl M., Vermeeren A. P. O. S., Kort J. 2009 Understanding, Scoping and Defining User eXperience: A Survey Approach. Proceedings of Human Factors in Computing Systems , CHI’09, 719- 728.
              Baddeley A. D., Hitch G. 1974. Working Memory. In G.H. Bower (Ed.), The psychology of learning and motivation: Advances in research and theory (Vol. 8, pp. 47-89). New York: Academic Press.
              Ericsson K. A., Kintsch W. 1994. Long-Term Working Memory . University of Colorado, Boulder, Institute of Cognitive Science, ICS Technical Report #94-01.
              Miller G. A. 1994. The Magical Number Seven, Plus or Minus Two: Some Limits on Our Capacity for Processing Information. Psychological Review, 101 (2), 343-352. (Originally published in 1955.)
              Searle J. R. 1980. Minds, Brains, and Programs. Behavioral and Brain Sciences, 3 (3), 417-457.
              Ericsson K. A., Simon H. A. 1980. Verbal Reports as Data. Psychological Review, 87 (3), 215-251.
              Newell A., Simon H. A. 1961. Computer Simulation of Human Thinking. Science, 134 (3495), 2011-2017.
              Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156488

              KOGS394 Graduseminaari (5 op)

              Luennoitsija: Tuomo Kujala (tuomo.kujala@cc.jyu.fi)
              Sisältö: Graduseminaarissa käydään opiskelijoiden gradututkimuksia läpi. Suoritukseen vaaditaan 7 osallistumiskertaa, yksi hyväksytty seminaariesitelmä sekä suullisena että kirjallisena esityksenä.
              Osaamistavoitteet: Opiskelijan on kyettàvà laatimaan gradututkimuksestaan asiallinen kirjallinen ja suullinen esitelmà.
              Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=148469

              KOGS397 Mielenfilosofia ja tietoisuus (2 op)

              Luennoitsija: Tuomo Kujala (tuomo.kujala@cc.jyu.fi)
              Sisältö: Kirjatentti.
              Kirjallisuus: Revonsuo, A. (2010). Consciousness: The Science of Subjectivity (Psychology Press) sekä kirjasta S. Guttenplan (toim.) A Companion to the Philosophy of Mind luvut:
              - An Essay of Mind (s. 3-107)
              - anomalous monism; artificial intelligence; behaviorism; belief (1-2); Chomsky, Noam; cognitive psychology; computational models of mind; concepts; conceptual role semantics; connectionism; consciousness; content(1-2); (s. 122-230)
              - Dennett, Daniel C; (s. 236-244)
              - dualism; eliminativism; emotion; epiphenomenalism; (s 265-288)
              - externalism/internalism; (s. 289-290)
              - Fodor, Jerry A.; folk psychology(1-2); functionalism (1-2); history: medieval and renaissance; history: seventeenth and eighteenth; holism; identity theories; imagery; (s. 292-361)
              - innateness; intensional; intention; intentionality(1-2); introspection; language of thought(1-2); (s. 366-412)
              - mental representation; modularity; naturalism; natural kind; normative; ontology; (s. 441-452)
              - perception; perceptual content; phenomenal; physicalism(1-2); (s. 459-484)
              - proposition; propositional attitudes; (s. 486-493)
              - psychology and philosophy; Putnam, Hilary; qualia; Quine; (s. 500-525)
              - rationality; (s. 526-531)
              - reduction; representation; (s. 535-541)
              - sensation; (s. 560-561)
              - subjectivity; supervenience; syntax/semantics; (s. 568-584)
              - thought; thought and language; Turing, Alan; twin earth; type/token; the unconscious; (s. 585-607)
              - the will; Wittgenstein, L. (s. 610-622).
              Kysymykset koskevat Revonsuon kirjaa, Guttenplanin kirja on tarkoitettu lukemisen tueksi.
              Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=148406

              KOGS401 Kognitiotieteen keskeisiä kysymyksiä (3 op)

              Luennoitsija: Tuomo Kujala (tuomo.kujala@cc.jyu.fi)
              Sisältö: Esseesuoritus. 5-10 sivun teksti kognitiotieteellisestä kysymyksestä pohjautuen kurssikirjaan ja vähintään kahteen samaa aihealuetta käsittelevään artikkeliin.
              Essee on johdonmukainen teksti (12pt Times New Roman, rv 1,5), jossa opiskelija luonnehtii käytettyjä lähteitä, referoi niiden pääajatukset kriittisesti ja esittää jäsennellysti omat huomionsa. Esseessä käytetään lähdeviitteitä ja se sisältää kirjallisuusluettelon. Valmiit tekstit lähetetään Tuomo Kujala arvioitavaksi (tuomo.kujala@jyu.fi).
              Kirjallisuus: Thagard, P. (2005). Mind: Introduction to Cognitive Science . 2 nd ed. Massachusetts, MA: MIT Press.
              TAI
              Frankish, K. & Ramsey, W. (2012). The Cambridge Handbook of Cognitive Science . New York, NY: Cambridge University Press.
              Artikkelit:
              Norman D. A. 1986 Cognitive Engineering. in D. A. Norman and S. W. Draper, eds., User Centered System Design : New Perspectives on Human-Computer Interaction, Lawrence Erlbaum Associates,Hillsdale, N.J., 31-61, 1986.
              Carroll J. M. 1997. Human-Computer Interaction: Psychology as a Science of Design. Annu. Rev. Psychol., 48, 61-83.
              Chandrasekaran B., Josephson J. R., Benjamins V. R. 1999. What Are Ontologies, And Why Do We Need Them? IEEE Intelligent Systems, Jan/Feb, 20-26.
              Dennett D. C. 1984. Cognitive Wheels: The Frame Problem of AI. In C. Hookway (Ed.), Minds, machines and evolution (pp. 129-151). Cambridge: Cambridge University Press.
              Gero J. S. 1990. Design Prototypes: A Knowledge Representation Schema for Design. AI Magazine , 11 (4): 26-36.
              Saariluoma P., Hautamäki A., Väyrynen S., Pärttö M., Kannisto E. 2011. Microinnovations among the Paradigms of Innovation Research - What are the Common Ground Issues. Global Journal of Computer Science and Technology, 11(12), 12-23.
              Searle J. R. 1990. Is the Brain's Mind a Computer Program? Scientific American, January, 26-31.
              Anderson, J. R., Bothell, D., Byrne, M. D., Douglass, S., Lebiere, C., & Qin, Y . (2004). An integrated theory of the mind. Psychological Review 111, (4). 1036-1060.
              Law E. L-C., Roto V., Hassenzahl M., Vermeeren A. P. O. S., Kort J. 2009 Understanding, Scoping and Defining User eXperience: A Survey Approach. Proceedings of Human Factors in Computing Systems , CHI’09, 719- 728.
              Baddeley A. D., Hitch G. 1974. Working Memory. In G.H. Bower (Ed.), The psychology of learning and motivation: Advances in research and theory (Vol. 8, pp. 47-89). New York: Academic Press.
              Ericsson K. A., Kintsch W. 1994. Long-Term Working Memory. University of Colorado, Boulder, Institute of Cognitive Science, ICS Technical Report #94-01.
              Miller G. A. 1994. The Magical Number Seven, Plus or Minus Two: Some Limits on Our Capacity for Processing Information. Psychological Review, 101(2), 343-352. (Originally published in 1955.)
              Ericsson K. A., Simon H. A. 1980. Verbal Reports as Data. Psychological Review, 87(3), 215-251.
              Newell A., Simon H. A. 1961. Computer Simulation of Human Thinking. Science, 134(3495), 2011-2017.
              Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156487

              KOGS403 Empiiriset tutkimusmenetelmät (3 op)

              Luennoitsija: Jussi Jokinen (jussi.p.p.jokinen@jyu.fi)
              Sisältö: Kurssi johdattaa empiiriseen ajatteluun, empiirisiin tutkimusmenetelmiin sekä tutkimuskäytäntöihin käyttäjätutkimuksen ja ihmislähtöisen teknologian suunnittelun kontekstissa. Kurssilla käsitellään seuraavia pääkysymyksiä.
              Mitä empiirinen tutkimus on?
              Miten toteuttaa empiirinen tutkimus?
              Miten analysoida tutkimuksessa kerättyä dataa?
              Mitä voimme päätellä analyysien tuloksista?
              Miten soveltaa tuloksia käytännössä?
              Nämä ydinkysymykset ratkaisevat lopulta, millaisia testaus- ja analyysimenetelmiä kannattaa valita ja käyttää empiirisessä ihmisen ja teknologian vuorovaikutuksen tutkimuksessa.
              Suoritustavat Luentotentti sekä lyhyt kirjallinen raportti valmiista numeroaineistosta.
              Osaamistavoitteet: Kurssin lopussa opiskelijalla on parempi ymmärrys tutkimuksen tekemiseen liittyvistä perusperiaatteista. Opiskelija ymmärtää empiirisen tutkimuksen metodologiset periaatteet ja osaa kuvata sekä analysoida teksti- ja numeromuotoista dataa. Lisäksi hän osaa toimia hyvän tieteellisen käytännön mukaisesti. Kurssin ei ole tarkoitus antaa kaikenkattavaa osaamista empiiriseen analyysiin, vaan se antaa valmiudet yksityiskohtaisemman empiirisen osaamisen kartuttamiseen.
              Kurssin jälkeen opiskelijalla tulisi olla valmius osata soveltaa opittua omassa empiirisessä tutkimustyössä, kuten käytettävyystutkimuksissa. Kurssi onkin esitietovaatimuksena joillekin kognitiotieteen tutkimusharjoituskursseille.
              Kurssin kotisivu: https://koppa.jyu.fi/kurssit/132166
              Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=148566

              KOGS524 Käyttäjätutkimus (8 op)

              Luennoitsija: Tuomo Kujala (tuomo.kujala@cc.jyu.fi)
              Sisältö: HUOM. SISÄLTÖ VASTAA KURSSIA KOGS521 KÄYTETTÄVYYSANALYYSI, MOLEMMISTA EI VOI SAADA SUORITUSTA.
              Kurssilla tehdään ryhmissä tai yksin empiirinen käyttäjätutkimus, josta kirjoitetaan tekninen raportti. Työt ovat käyttäjätutkimuksia tai käytettävyysanalyysejä yritysten ja muiden käytännön käytettävyystyötä tekevien ihmisten aiheista. Tutkimusmenetelmät määräytyvät tutkimusongelmalähtöisesti ja voivat olla sekä laadullisia että määrällisiä, mutta harjoitustyön osana edellytetään tilastollista hypoteesien testausta. Kurssin aloitusluennolla sovitaan aiheet ja kurssin aikana järjestettävät henkilökohtaiset ohjaustilaisuudet. Kurssin aikana järjestetään suunnitelmaseminaari, jossa tutkimussuunnitelmista keskustellaan yhteisesti. Tilastoworkshopissa käydään läpi tutkimuksen kvantitatiivisen analyysin osuus ja valitaan soveltuvat tilastolliset menetelmät. Loppuseminaarissa esitellään tutkimus muille kurssin opiskelijoille. Kurssin seminaareissa ja workshopeissa on pääsääntöisesti läsnäolovelvollisuus ja kurssi vaatii intensiivistä ja itsenäistä työskentelyä.
              Esitiedot: KOGS403 Empiiriset tutkimusmenetelmät tai KOGS404 Empirical research methods
              Osaamistavoitteet: Kyky suunnitella, toteuttaa ja raportoida korkealaatuinen käyttäjätutkimus
              Kyky suunnitella ja toteuttaa kokeellinen käyttäjätutkimus sekä kyky analysoida kriittisesti tutkimustuloksia
              Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=151693

              KOGS535 Kognitiotieteen klassiset diskurssit (3 op)

              Luennoitsija: Tuomo Kujala (tuomo.kujala@cc.jyu.fi)
              Sisältö: HUOM. SISÄLTÖ VASTAA KURSSIA KOGS532 KOGNITIOTIETEEN KLASSIKKOTEOKSET, MOLEMMISTA EI VOI SAADA SUORITUSTA.
              Kognitiotieteen klassiset diskurssit-kurssi käsittelee kognitiotieteen pääsuuntauksia 1900-luvulla alkaen behaviorismista ja päätyen kognitivismin ja konnektionismin ongelmaan 1980-luvulla. Kurssin sisältönä on joukko alkuperäisartikkeleita ja haastatteluja. Koska kyse on historiallisesta kurssista, alkuperäisartikkeleiden käyttö kurssin runkona on perusteltua. Kurssilla tutustutaan seuraaviin kognitiotieteen ongelmiin (viittaukset alkuperäisiin artikkeleihin alla): Turingin kone (1), Tekoälyn filosofia (2), Behaviorismi (3), Skinner (4,5), Skinner, Descartes ja luovuus, Chomsky ja syntaktiset rakenteet (6, 7), Fysikaalinen symbolisysteemi (8), Konnektionismi (9), Chomsky ja Skinner (10), Ajattelun kieli (11, 12), Kehysongelma (13), Kiinalainen huone (14), Modulaarisuus (15), Kognitivismi ja konnektionismi (16). Opiskelijan kannattaa pyrkiä lukiessaan muodostamaan tiivistelmä kunkin artikkelin pääsisällöstä ja -argumenteista.
              1. A. M. Turing (1936). On computable numbers, with an application to the Entscheidungsproblem. Proceedings of the London Mathematical Society, Series 2, Vol.42, 230-265.
              2. A. M. Turing (1950). Computing machinery and intelligence. Mind, 59, 433-460.
              3. J. B. Watson (1913). Psychology as the Behaviorist Views it. Psychological Review, 20, 158-177.
              4. B. F. Skinner (1953). Behaviorism. Teoksessa B. F. Skinner, Science and Human Behavior (New York: The Free Press, 1953)
              5. Interview with B. F. Skinner, teoksessa Baars, B. The Cognitive Revolution in Psychology, s. 87-92.
              6. N. Chomsky (1957). Syntactic Structures, luvut 1-4.
              7. Interview with Noam Chomsky, teoksessa Baars, B. The Cognitive Revolution in Psychology, s. 341-351.
              8. H. Simon & A. Newell (1975). Computer Science as Empirical Inquiry: Symbols and Search. Communications of the ACM, 19.
              9. Medler, D. A. (1998). A Brief history of connectionism. Neural Computing Surveys, 1, 18-72.
              10. N. Chomsky (1959). A Review of B. F. Skinner's Verbal Behavior" in Language, 35, 26-58.
              11. J. Fodor (1975). The language of thought, luvut "Introduction" ja "First Approximations" (s. 1-54)
              12. Interview with Jerrold A. Fodor, teoksessa Baars, B. The Cognitive Revolution in Psychology, s. 351-362.
              13. J. McCarthy & P. J. Hayes (1979). Some philosophical problems from the standpoint of artificial intelligence.
              14. J. Searle (1980). Minds, brains and programs. Behavioral and Brain Sciences 3 (3): 417-457.
              15. J. Fodor (1986). Precis of the Modularity of Mind. Behavioral and Brain Sciences 8.
              16. J. Fodor & Z. Pylyshyn (1988). Connectionism and Cognitive Architecture: A Critical Analysis. Cognition 28
              Osaamistavoitteet: Kurssin tavoitteena on antaa opiskelijalle näkemys kognitiotieteen historiallisesti merkittävistä diskursseista.
              Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=151696

              KOGS550 Life-Based Service Design (5 op)

              Luennoitsijat: Pertti Saariluoma (pertti.saariluoma@jyu.fi), Rebekah Rousi (rebekah.rousi@jyu.fi)
              Sisältö: Life-based service design on varhaisen vaiheen palvelusuunnittelua koskeva kurssi, jolla opeteaan life-based service design -ajattelun käyttämistä palvelukonseptisuunnittelussa. Kurssi on ongelmapohjainen ja perustuu valmistaviin luentoihin sekä ohjattuihin harjoitustöihin. Kurssin aikana toteutetaan palvelukonseptisuunnitelma, joka raportoidaan loppuseminaarissa. Työ toteutetaan vaiheittain ja jokaisen vaiheen ongelmanasetteluista sekä loppupäätelmistä keskustellaan ohjaajan kanssa. Varsinainen palvelusuunnitelma esitellään loppuseminaarissa.
              Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=151697

              Kevät

              TJTA228 XML: teoria ja käytäntö (4 op)

              Luennoitsijat: Henri Pirkkalainen (henri.j.pirkkalainen@jyu.fi), Philipp Holtkamp (philipp.holtkamp@jyu.fi)
              Sisältö: XML (Extensible Markup Language) on Internetin tiedon hallintaan kehitetty merkkauskieli ja metakieli, jonka avulla määritellään merkkauskieliä eri sovellusalueita varten. XML:ää käyttäen tieto esitetään ja välitetään ohjelmistolta toiselle rakenteisina dokumentteina. Kurssilla opiskelijat oppivat tuntemaan XML-kielen teoriataustan, sen keskeiset ominaisuudet ja käyttötavat sekä rakenteisten dokumenttien käsittelyn periaatteet.
              Kirjallisuus: XML-spesifikaatio sekä kurssilla jaettava materiaali.
              Esitiedot: Opiskelija omaa perustiedot tietokoneista ja tietoverkoista.
              Suoritustavat Harjoitustehtävät ja tentti
              Osaamistavoitteet: Kurssin lopussa opiskelijan odotetaan pystyvän -tunnistamaan ja esittelemään XML-kielen keskeiset ominaisuudet ja käsitteet -selittämään ja kirjoittamaan XML-merkattua tekstiä -tulkitsemaan EBNF (Extended Backus-Naur Form) -notaatiota ja sen mukaisia merkintöjä XML-spesifikaatiossa -kirjoittamaan dokumenttityyppimäärittelyn ja validin XML-dokumentin -tunnistamaan ja selittämään rakenteisten dokumenttien hallinnan ominaispiirteet -esittelemään ja vertailemaan XML-kielen erilaisia käyttötapoja.
              Kurssin kotisivu: http://users.jyu.fi/~phholtka/tjta228.html
              Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=148532

              TJTA239 Liiketoiminta tietoyhteiskunnassa (5 op)

              Luennoitsijat: Panu Moilanen (panu.moilanen@jyu.fi), Markus Salo (markus.t.salo@jyu.fi)
              Sisältö: Kurssi on johdatus tietoyhteiskunta- ja teknologiatutkimukseen (aiemmin vastaava kurssi: TJTA238 Johdatus elektroniseen liiketoimintaan) . Kurssilla käsitellään monipuolisesti aiheeseen liittyviä teemoja, mm. tietoyhteiskuntakehitystä, informaatiotaloutta, liiketoimintamalleja sekä elektronisen liiketoimintaan liittyviä käytännön aspekteja. Kurssin näkökulma on kuluttaja-asiakaspainotteinen: yritysten ja organisaatioiden välisten suhteiden tai tietojärjestelmien käsittely jätetään vähemmälle. Kurssille on ominaista holistinen ja monitieteinen näkemys tietoyhteiskunnasta ilmiönä.
              Kirjallisuus: Kirjalliset materiaalit, videot ja luennot.
              Esitiedot: Pääaineopiskelijoiden kohdalla kurssi suositellaan suoritettavaksi toisena tai kolmantena lukuvuonna. Lisäksi, suositeltaviin esitietoihin kuuluu yrityksen taloustieteiden tai kansantaloustieteen sekä tietojärjestelmätieteen perusopintoja.
              Suoritustavat Kunkin opiskelijan tulee suorittaa kaksiosainen pakollinen kotitentti.
              Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija: 1) osaa kuvailla tietoyhteiskuntakehitystä sekä tiedostaa siihen liittyvät haasteet ja ongelmat; 2) tuntee informaatiotalouteen liittyvät peruskäsitteet ja -periaatteet; 3) on tutustunut yksilön käyttäytymiseen tietoverkkoympäristössä vaikuttaviin keskeisiin tekijöihin ja 4) osaa arvioida tietoyhteiskuntaa ja siihen liittyviä taloustieteellisiä ilmiöitä monitieteisestä ja myös omasta asemastaan poikkeavasta näkökulmasta. (A1-A4, B1, C1-C4)
              Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=148540

              TJTA303 Kypsyysnäyte (0 op)

              Sisältö: Kandidaatin tutkintoon kuuluva kypsyysnäyte kirjoitetaan kandidaatintutkielmasta suomen tai ruotsin kielellä. Kypsyysnäytteen tulee osoittaa tekijän perehtyneen tutkielman aihepiiriin ja hallitsevan hyvän äidinkielen taidon.
              Katso myös kypsyysnäytteen ohje: https://www.jyu.fi/opiskelu/opinnoista/opiskelijanopas/maturiteetti
              Kypsyysnäytteeseen ilmoittautuminen: ota yhteyttä laitoksen osastosihteeriin Seija Paanaseen, seija.h.paananen@jyu.fi,
              040-805 3094, Ag D521.2.
              Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=148404

              TJTA330 Ohjelmistotuotanto (5 op)

              Luennoitsija: Veikko Halttunen (veikko.halttunen@jyu.fi)
              Sisältö: Kurssi muodostuu luennoista ja pienimuotoisesta seminaarista.
              Kurssin aluksi käydään luennoilla kertauksenomaisesti läpi ohjelmistotuotannon perusasioita: tehtäviä, vaiheistusta, prosessien hallintaa jne. Sen jälkeen perehdytään muutamiin ohjelmistotuotannon keskeisiin ongelma-alueisiin kuten vaatimusten hallintaan, riskien hallintaan, työmäärien arviointiin jne. Osalla luennoista voidaan tehdä aktivoivia tehtäviä.
              Seminaaritehtävää varten opiskelijat muodostavat 4-5 hengen ryhmiä. Kunkin ryhmän tehtävänä on perehtyä yhteen ohjelmistotuotannon kannalta keskeiseen teemaan tai ongelma-alueeseen. Tarvittava materiaali jaetaan myöhemmin Optiman kautta. Seminaarityöt käydään läpi toukokuussa pidettävässä seminaarissa.
              Kirjallisuus: Kurssin suorittamiseksi tarvittava materiaali jaetaan kurssin aikana Optiman kautta.
              Huom! Luennoilla esitettävien asioiden lisäksi tenttiin tulee kysymyksiä myös lisämateriaalista, joka löytyy Optiman kansiosta Tentittävä lisämateriaali.
              Esitiedot: Tietojärjestelmien kehittämisen perusteet tai Johdatus ohjelmistotekniikkaan.
              Suoritustavat Tentti ja seminaarityö
              Osaamistavoitteet: Tavoitteena on, että kurssin jälkeen opiskelija pystyy kuvailemaan kattavasti ohjelmistotuotannon tehtäviä sekä ymmärtää ohjelmistotuotantoprosessin hallintaan liittyviä keskeisiä kysymyksiä ja ongelmakohtia.
              Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=148458

              TJTA365 Tietojärjestelmätieteen tutkimusaiheita (3 op)

              Luennoitsija: Pekka Makkonen (pekka.m.makkonen@jyu.fi)
              Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156608

              TJTS433 Projektin johtaminen ja toteutus (10 op)

              Luennoitsija: Maritta Pirhonen (maritta.r.pirhonen@jyu.fi)
              Sisältö: projektin johtamisen tietämysalueet: viestintä, aikataulu, kustannukset, hankinnat, laatu, resurssit, riskit, projektipäällikön rooli, projektin onnistuminen, projektin suunnittelu, tiimin johtaminen.
              Kirjallisuus: Project Management Institute, 2008. A Guide to the Project Management Body of Knowledge.
              Schwalbe, K. 2008. Information Technology Project Management.
              Belout, A. and Gauvreau, C. 2004. Factors Influencing Project Success: the Impact of Human Resource Management. International Journal of Project Management 22, 1-11.
              Esitiedot: Tietojenkäsittelyn perusopinnot sekä TJTA311 Projektin hallinta
              Suoritustavat aktiivinen ja dokumentoitu osallistuminen ryhmän työskentelyyn ja opintojaksoon liittyviin koulutustapahtumiin
              itsearviointi
              hyväksytyn ratkaisun esittäminen asiakasorganisaation toimeksiantoon.
              Osaamistavoitteet: osaa soveltaa projektin johtamisen tietämysalueita käytännön projektityöhön (B2, B3)
              osaa arvioida projektin henkilöstöjohtamisen merkitystä osana tietojärjestelmä-projektin onnistumista (C1,4)
              osaa käytännön projekti- ja ryhmätyötä: tavoitteellista ja vastuullista toimintaa, ryhmän kehitysvaiheiden ja oman ryhmäroolin tunnistamista, ryhmähengen muodostamista (A2,3,4)
              Kurssin kotisivu: http://projekti.it.jyu.fi/
              Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=148537

              TJTS490 Syventävä harjoittelu (1-6 op)

              Luennoitsija: Eetu Luoma (eetu.luoma@jyu.fi)
              Sisältö: Opiskelijat suorittavat toimeksiantajan pienen kehitystehtävän, johon liittyy myös tutkimuksellinen intressi.
              Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=148586

              TJTS503 Maturiteetti (0 op)

              Sisältö: Maisterin tutkintoon kuuluva maturiteetti kirjoitetaan pro gradu -tutkielmasta suomen tai ruotsin kielellä. Maturiteetin tulee osoittaa tekijän perehtyneen tutkielman aihepiiriin ja hallitsevan hyvän äidinkielen taidon.
              Katso myös maturiteetin ohje: https://www.jyu.fi/opiskelu/opinnoista/opiskelijanopas/maturiteetti
              Maturiteettiin ilmoittautuminen: ota yhteyttä laitoksen osastosihteeriin Seija Paanaseen, seija.h.paananen@jyu.fi, 040-805 3094, Ag D521.2.
              Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=148403

              TJTS570 Kansainvälisten projektien johtaminen (5 op)

              Luennoitsija: Arto Ojala (arto.k.ojala@jyu.fi)
              Sisältö: Yritysten projektit varsinkin tietointensiivisillä aloilla ovat usein kansainväliä, ts. niihin osallistuu työntekijöitä, yhteistyökumppaneita ja ulkopuolisia sidosryhmiä useista eri maista. Tällä kurssilla käydään läpi kansainvälisiin projekteihin ja niiden johtamiseen liittyviä asioita käytännön esimerkkien avulla. Lisäksi kurssi antaa kuvauksen aiheen kannalta tärkeimmistä teoreettisista käsitteistä kuten verkostojen muodostuminen ja sosiaalinen pääoma.
              Esitiedot: TJTA311 Projektin hallinta
              Osaamistavoitteet: Kurssin tavoitteena on perehdyttää opiskelijat kansainväliseen projektitoimintaan ja sen johtamiseen yrityksen sisäisten ja ulkoisten projektien kautta. Kurssin avulla opiskelija saa laajan kokonaiskäsityksen kansainvälisestä projektitoiminnasta. Kurssilla käydään läpi seuraavat aihealueet yhdistäen aiheeseen liittyvää teoriaa käytännön projektitoimintaan: (i) kansainvälistymiseen liittyvät projektit (sisältäen yrityksen omat kansainvälistymisprojektit sekä ulkomaalaisille asiakkaille tehtävät projektit), (ii) kansainvälisten verkostojen muodostamiseen ja hyödyntämiseen vaikuttavat asiat, (iii) sopimusten laatiminen kansainvälisissä projekteissa, (iv) kansainvälisiin projekteihin liittyvä lainsäädäntö, ja (v) aikaerojen hallinta ja virtuaalijohtaminen kansainvälisissä projekteissa. Nämä kaikki aihealueet sisältävät teemoja ja käytännön esimerkkejä kansainvälisten projektien johtamisesta ja valvonnasta sekä kulttuuri ja kielierojen vaikutuksesta projektin johtamiseen, sopimuksiin ja käytännön projektityöhön.
              Kurssin suorittamisen jälkeen opiskelijat:
              - Ymmärtävät kansainvälisten projektien erityispiirteet
              - Osaavat huomioida kielen, kulttuurin, aikaerojen, etäisyyksien, lainsäädöksien ja asetusten vaikutusta kansainvälisiin projekteihin
              - Ymmärtävät verkostojen ja sosiaalisten suhteiden tärkeyden kansainvälisissä projekteissa
              - Tietävät miten kansainvälisiä verkostojen luodaan, kehitetään ja ylläpidetään
              - Osaavat soveltaa IT-työkaluja kansainvälisen projektin hallinnassa ja johtamisessa
              - Osaavat arvioida ja vertailla kansainvälisten projektien monimutkaisuutta sekä tiedostaa näiden vaikutuksen projektien suunnitteluun ja johtamiseen
              Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=148535

              TJTS571 Software Business (5 op)

              Luennoitsijat: Eetu Luoma (eetu.luoma@jyu.fi), Oleksiy Mazhelis (oleksiy.ju.mazhelis@jyu.fi)
              Sisältö: After completing the course, a student:
              knows the concepts and special characteristics of software business
              knows the relationship between software business and information systems development
              knows the business model elements and different means of conducting software business
              can apply models and methods to describe and analyze software business
              knows the roles in software business and their responsibilities in client and provider organizations
              know the contents of business plan and can write a business plan for a software company
              Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=148536

              TJTS594 Tietojärjestelmätieteen syventävä harjoittelu (1-15 op)

              Luennoitsija: Panu Moilanen (panu.moilanen@jyu.fi)
              Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=148389

              TJTSD66 Advanced Topics in Social Media (2-5 op)

              Luennoitsija: Jari Veijalainen (jari.a.veijalainen@jyu.fi)
              Sisältö: Sosiaalinen media on noussut tärkeäksi tutkimusalueeksi monella eri tieteenalalla. Sosiaalista mediaa voidaan hyvin tarkastella vaikkapa teknologisesta, viestinnällisestä, yhteiskunnallisesta, sosiaalisesta tai kaupallisesta näkökulmasta. Jyväskylän yliopisto monitieteisenä yliopistona tarjoaa erinomaisen ympäristön sosiaalisen median tutkimuksen monitieteiseen ja poikkitieteelliseen tarkasteluun. Kurssilla on tavoitteena antaa opiskelijoille laaja-alainen näkemys sosiaaliseen mediaan liittyvästä tutkimuksesta, tutkimusintresseistä ja tutkimusmenetelmistä.
              Kirjallisuus: Artikkelipaketti.
              Esitiedot: Tuntee sosiaalisen median käsitteistöä, palveluja ja palvelujen käyttötapoja; osaa hankkia oman oppiaineeseensa tieteellisiä artikkeleita, tulkita niitä ja analysoida niitä kriittisesti.
              Suoritustavat Luentokurssi: Aktiivinen osallistuminen luennoille ja luentopäiväkirja, tai vastaava tehtävä. Laajennettu kurssi: Aktiivinen osallistuminen luennoille ja seminaareihin, luentopäiväkirja, projekti. Luennot ja seminaariesitykset englanniksi, luentopäiväkirjan ja projektiraportin opiskelijat voivat kirjoittaa suomeksi tai englanniksi.
              Osaamistavoitteet: Kurssin lopussa opiskelija tuntee sosiaaliseen mediaan liittyviä teorioita, tutkimusmenetelmiä ja lähestymistapoja eri tieteenaloilla; ymmärtää sosiaaliseen mediaan liittyvää tutkimusta laaja-alaisesti. Tämän lisäksi laajemman kurssin suorittanut opiskelija kykenee vuorovaikutukseen ja ryhmätyöhön yli tieteenalarajojen; osaa analysoida ryhmässä poikkitieteellisesti sosiaaliseen mediaan liittyvää tutkimusta ja raportoida analyysin tulokset suullisesti ja kirjallisesti; osaa eritellä sosiaalisen median käytön mahdollisuuksia, ongelmia ja vaikutuksia yhteiskunnassa, yhteisöissä ja yritystoiminnassa; osaa eritellä sosiaalisen median käyttöön ja tutkimukseen liittyviä eettisiä kysymyksiä.
              Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=148539

              TJTSE25 Enterprise Architecture (Yrityksen kokonaisarkkitehtuuri) (5 op)

              Luennoitsija: Mirja Pulkkinen (mirja.k.pulkkinen@jyu.fi)
              Sisältö: The enterprise architecture course covers holistic ICT/IS planning, development and management issues for different types of organizations. The ICT - business alignment approaches and tools will be considered, and the significance of EA for any ICT development effort will be discussed. As means for these ends, EA frameworks, models, processes, methodologies and governance models and their deployment will be learned, as well as the theoretical starting points for studying EA related phenomena.
              Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=148447

              TJTSE72 Teknologian sosiologia (5 op)

              Luennoitsija: Panu Moilanen (panu.moilanen@jyu.fi)
              Sisältö: Tällä kurssilla tarkastellaan uusien teknologioiden syntyä, niiden omaksumista ja erityisesti sitä, kuinka erilaiset sosiaaliset ilmiöt vaikuttavat näihin prosesseihin. Teknologiat nähdään kurssilla sosio-teknisinä järjestelminä, jotka toimivat vuorovaikutuksessa paitsi käyttäjiensä, niin myös toistensa ja ympäröivän yhteiskunnan kanssa. Käsiteltäviä teemoja: 1) sosiologian klassikot modernia selittämässä, 2) teknologia ja yhteiskunta, 3) teknologia sosiologisen tutkimuksen kohteena, 4) teknologiakritiikki, 5) teknologinen systeemiteoria, 6) teknologian historia ja sen kaudet, 7) modernin teknologian synty, 8) teknologisen kehityksen taloustieteelliset selitysmallit, 9) teknologian synnyn sosiologiset teoriat, 10) teknologiariskit ja niiden hallitseminen ja 11) teknologia- ja innovaatiopolitiikka.
              Kirjallisuus: Saaristo, Kimmo & Jokinen, Kimmo: "Sosiologia" (2004 tai uudempi). Helsinki : WSOY. ISBN 978-951-0-28132-1
              Weyer, Johannes: "Techniksoziologie. Genese, Gestaltung und Steuerung sozio-technischer Systeme" (2008) München/Weinheim : Juventa. ISBN 978-3-7799-1485-3
              Muu erikseen ilmoitettava materiaali
              Suoritustavat Kurssikirjallisuuden tenttiminen joko yhdessä tai kahdessa tentissä tai toisen kirjan tenttiminen ja toisen kirjan suorittaminen oppimistehtävillä.
              Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija 1) tuntee sosiologian klassikkoteoriat ja -teoreetikot, 2) tuntee sosiologian klassikkoteorioiden mahdollisuuksia modernin teknologian tutkimuksessa ja kuvaamisessa, 3) osaa kuvailla teknologian ja sosiaalisen järjestelmän välistä vuorovaikutusta, 4) tuntee teknologian kehitykseen ja syntyyn liittyviä teorioita.
              Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=132196

              TJTSS53 Software product line engineering and management (5 op)

              Luennoitsija: Timo Käkölä (timo.k.kakola@jyu.fi)
              Sisältö: Software has become the key asset for competitive products in practically all industries. Thus, competitiveness in software development has become a concern for companies. There are two primary strategies to deal with this concern: increasing the competitiveness internally through methods such as large-scale reuse of existing software assets or externally by outsourcing software development activities to third party vendors. Additionally, companies may choose to enact both strategies in parallel. In this course, the first strategy is primarily focused on, but the importance of the third strategy is also acknowledged.
              Finnish software industry, in the same way as software industries in other countries having relatively high labor-costs, is facing tough times. Software businesses that do not have own software products and that focus on services without adequate productization (e.g., selling programmers’ development time on hourly bases to maintain customers’ systems) are especially vulnerable. Therefore, more and more software businesses need to emphasize their own product development and marketing.
              Software product line engineering is an industrially validated methodology that software businesses can leverage to move from a service business model toward a software product business model and to develop software products and software-intensive systems faster, at lower costs, and with better quality and higher end-user satisfaction. It enables strategic reuse of requirements, features, pieces of software code, test cases, and numerous other software assets across the products in a software product line. It also facilitates the design of human-computer interfaces and highly usable software products and helps make the products within a product line look and feel similar. Finally, it enables (1) customer organizations to configure the products to the needs of specific user groups and the enterprise architectures and (2) the end-users to personalize the products they use to their specific needs. As a result, it has gained increasing global attention during this decade. It has been leveraged widely in business-to-business settings (e.g., designing and selling product suites that enable entire enterprise architectures) and business-to-consumer settings (e.g., office products, platforms for cellular phones).
              Software product line engineering differs from single-system engineering in two primary ways: 1. It requires two distinct development processes: domain engineering and application engineering. Domain engineering defines and realizes the common, invariant artifacts and the variability of a software product line, thus establishing a common software platform for developing and mass-customizing high-quality applications rapidly within the line. Application engineering derives specific applications by strategically reusing the platform and by exploiting the variability built into the platform. 2. It needs to explicitly define and manage variability. For example, some applications within a product line may have a certain feature that other applications within the line do not have. During domain engineering, variability is introduced into all domain artifacts such as requirements, architectural models, components, and test cases. It is exploited during application engineering in order to derive applications tailored to the needs of different customers.
              Because multiple products that share similar features should be considered in software product line engineering, the complexity of software product line engineering is high compared to single software product engineering. This course enables the students understand the key concepts of software product line engineering, apply them in industrial settings, and conduct undergraduate, graduate, and post-graduate level research in software product line engineering and management.
              The following topics will be covered in the course: - A software product line engineering framework that defines the key processes of domain engineering and application engineering and the artifacts produced and used in these processes. - The smart homes domain from which examples are drawn to help students understand the covered issues. - Product line variability o Orthogonal variability model to document variability clearly and unambiguously throughout the course. o Documenting variability in requirements artifacts, that is, textual requirements, features, scenarios, use cases, statecharts, and class diagrams. o Documenting variability in architectural artifacts, that is, in the development view, the process view, and the code view of a software architecture. o Documenting the variability of component interfaces and the variability within the internal structure of components. o Documenting the variability in test artifacts such as test cases and test case scenarios. - Domain engineering o Product portfolio management and the economics of software product line management. o Domain requirements engineering to identify and document common and variable requirements for the product line. o Domain design to define the reference architecture for the product line. o Domain realization to design reusable software components that implement commonality and variability in the reference architecture. o Domain testing to establish a systematic reuse of test artifacts throughout product line testing. o Selecting commercial off-the-shelf components to implement a significant portion of the overall functionality of the product line. - Application engineering o Application requirements engineering to exploit common and variable artifacts of the product line when defining applications. o Application design to derive an application architecture from the reference architecture that best meets the application requirements. o Application realization by configuring reusable domain components and creating application-specific code if necessary. o Application testing by reusing domain test case designs. - Organizational aspects o Organizational structures for software product line engineering o Transition strategies for moving from single systems development to software product line engineering - Industrial experiences about applying the software product line paradigm - Future research topics for various thesis projects
              Kirjallisuus: 1. Pohl, K., Böckle, G. and Van der Linden, F. (2005). Software Product Line Engineering. Springer. 2. Käkölä, T. and Duenas, J.C. (2006). Software Product Lines: Engineering and Management. Springer. 3. Van der Linden, F., Schmid, K. and Rommes, E. (2007). Software Product Lines in Action: The Best Industrial Practice in Product Line Engineering. Springer. 4. Other relevant recent literature in the field.
              Esitiedot: Software product line engineering and management is a highly multi-disciplinary field. Students with backgrounds not only in business process management, information systems development, and software engineering but also in marketing, economics, strategy, human-computer interaction, organization science, law, and other relevant disciplines are encouraged to contribute to the course. However, all students should have basic knowledge of information systems development and management.
              Suoritustavat The course will be conducted through lectures (app. 24 hours) and the final exam. To successfully obtain 5 credit units, the students must successfully pass the exam. In the exam, the main course book will be required.
              In addition, it is possible to perform additional assignments in a related course TJTSS54, where the students alone or in groups prepare short research essays or presentations based on interesting new books, research papers, and (if possible) their own relevant work experiences. The essays/presentations can account for 3 extra credit units. The best essays/presentations may be further improved, combined with B.Sc. and/or M.Sc. thesis projects if possible, and published in international conferences and journals.
              Osaamistavoitteet: To make students aware of what is software product line engineering, how software providers can leverage it in practice, how businesses can benefit from mass-customizable software in re-engineering their business processes, and what research opportunities exist for B.Sc., M.Sc., and Ph.D. dissertations.
              Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=148452

              TJTSS70 Cloud Computing (5 op)

              Luennoitsija: Jari Veijalainen (jari.a.veijalainen@jyu.fi)
              Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=153291

              ITKS452 Requirements engineering (5 op)

              Luennoitsija: Anneli Heimburger (anneli.a.heimburger@jyu.fi)
              Sisältö: This course is an introduction into Requirements Engineering (RE) field. RE deals with constructing and managing of requirements for a computer-based system, aiming for effective (meeting stakeholders' expectations) and efficient (time, cost, and human resources) development of the system. The course provides
              an overview of different activities in the requirements development and management processes
              explains how RE fits into a broader software or system engineering process
              highlight the essential role of communication in RE, especially in multicultural software development environments
              provides an understanding of the main challenges in requirements engineering
              The course is designed to be practice-oriented. It discusses the good industry practices available at present, which are to a large extent informal. Formal and other structured approaches to RE are not treated to any significant extent. The course is designed mainly for students in software and telecommunication study line. However, it also fits well the interests of those who study software-related business topics. Since RE is a multidisciplinary field as such and related to many other fields, students from other study lines may benefit from the course as well. The course is lectured in English.
              Kirjallisuus: MANDATORY
              LECTURE NOTES (in Optima)
              WORKBOOK (in Optima)
              Philip A. Laplante, “Requirements Engineering for Software and Systems”, CRC Press, 2009. 17 for loans, 5 for shortloans, 1 handbook copy (no loan)
              Heimbürger, A., Kiyoki, Y. and Ylikotila, T. 2011. Communication Across Cultures in the Context of Multicultural Software Development. Reports of the Department of Mathematical Information Technology. Series C. Software and Computational Engineering. No. C 1/2011. 64 p. The teacher distributes the report in the class.
              VOLUNTARY
              Requirements Engineering Journal
              Proceedings of IEEE Requirements Engineering Conference
              IEEE Software
              IEEE Transactionson Software Engineering
              Karl E. Wiegers, "Software Requirements", Microsoft Press, 2nd ed., 2003
              Karl E. Wiegers, "More about Software Requirements", Microsoft Press, 2006
              Jon Holt, Simon Andrew Perry and Mike Brownsword, " Model-Based Requirements Engineering", IET, 2011
              Elizabeth Hull , Ken Jackson and Jeremy Dick , " Requirements Engineering", Springer, 2010
              Klaus Pohl and Chris Rupp, "Requirements Engineering Fundamentals", Rocky Nook, 2011
              Esitiedot: ITKP112 Oliosuuntautunut analyysi & ITKP113 Oliosuuntautunut suunnittelu (Object-oriented analysis and design) or corresponding knowledge.
              Suoritustavat A) accepted final exam, e-Exam is also possible, and
              B) completed and accepted practical work.
              Osaamistavoitteet: The learning outcomes of the course are:
              students understand main activities of requirements engineering
              students understand main components of requirements engineering
              students can develop requirements
              students can manage requirements
              students can create vision and scope documents
              students can create use cases documents
              students can create software requirements specification documents
              students understand multicultural communication issues in RE
              students understand essential challenges and research issues in requirements engineering.
              Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=157279

              KOGP111 Kognitiotiede, ihminen ja teknologia (3 op)

              Luennoitsija: Tuomo Kujala (tuomo.kujala@cc.jyu.fi)
              Sisältö: Esseesuoritus (kurssikirja + valinnaiset artikkelit). Kurssikirjana Moderni kognitiotiede + kirjallisuus alla, 5-10 sivun essee kognitiotieteellisestä kysymyksestä vähintään kahteen samaa aihealuetta käsittelevän artikkelin ja kurssikirjan pohjalta.
              Essee on johdonmukainen teksti (12pt Times New Roman, rv 1,5), jossa opiskelija luonnehtii käytettyjä lähteitä, referoi niiden pääajatukset kriittisesti ja esittää jäsennellysti omat huomionsa. Esseessä käytetään lähdeviitteitä ja se sisältää kirjallisuusluettelon. Valmiit tekstit lähetetään Tuomo Kujalalle arvioitavaksi (tuomo.kujala@jyu.fi).
              Kirjallisuus: Saariluoma, P., Kamppinen, M. & Hautamäki, A. (toim). (2002). Moderni Kognitiotiede.
              Norman D. A. 1986 Cognitive Engineering. in D. A. Norman and S. W. Draper, eds., User Centered System Design : New Perspectives on Human-Computer Interaction , Lawrence Erlbaum Associates,Hillsdale, N.J., 31-61, 1986.
              Carroll J. M. 1997. Human-Computer Interaction: Psychology as a Science of Design. Annu. Rev. Psychol., 48 , 61-83.
              Chandrasekaran B., Josephson J. R., Benjamins V. R. 1999. What Are Ontologies, And Why Do We Need Them? IEEE Intelligent Systems , Jan/Feb, 20-26.
              Chomsky N. 1959. A Review of B. F. Skinner's Verbal Behavior . Language, 35( 1), 26-58.
              Dennett D. C. 1984. Cognitive Wheels: The Frame Problem of AI. In C. Hookway (Ed.), Minds, machines and evolution (pp. 129-151). Cambridge: Cambridge University Press.
              Gero J. S. 1990. Design Prototypes: A Knowledge Representation Schema for Design. AI Magazine , 11 (4): 26-36.
              Saariluoma P., Hautamäki A., Väyrynen S., Pärttö M., Kannisto E. 2011. Microinnovations among the Paradigms of Innovation Research - What are the Common Ground Issues. Global Journal of Computer Science and Technology, 11 (12), 12-23.
              Searle J. R. 1990. Is the Brain's Mind a Computer Program? Scientific American , January, 26-31.
              Anderson, J. R., Bothell, D., Byrne, M. D., Douglass, S., Lebiere, C., & Qin, Y . (2004). An integrated theory of the mind. Psychological Review 111, (4). 1036-1060.
              Newell A., Simon H. A. 1976 Computer Science as Empirical Inquiry: Symbols and Search. Communications of the ACM, 19 (3), 113-126.
              Turing A. M. 1950. Computing Machinery and Intelligence. Mind, 59 , 433-460.
              Law E. L-C., Roto V., Hassenzahl M., Vermeeren A. P. O. S., Kort J. 2009 Understanding, Scoping and Defining User eXperience: A Survey Approach. Proceedings of Human Factors in Computing Systems , CHI’09, 719- 728.
              Baddeley A. D., Hitch G. 1974. Working Memory. In G.H. Bower (Ed.), The psychology of learning and motivation: Advances in research and theory (Vol. 8, pp. 47-89). New York: Academic Press.
              Ericsson K. A., Kintsch W. 1994. Long-Term Working Memory . University of Colorado, Boulder, Institute of Cognitive Science, ICS Technical Report #94-01.
              Miller G. A. 1994. The Magical Number Seven, Plus or Minus Two: Some Limits on Our Capacity for Processing Information. Psychological Review, 101 (2), 343-352. (Originally published in 1955.)
              Searle J. R. 1980. Minds, Brains, and Programs. Behavioral and Brain Sciences, 3 (3), 417-457.
              Ericsson K. A., Simon H. A. 1980. Verbal Reports as Data. Psychological Review, 87 (3), 215-251.
              Newell A., Simon H. A. 1961. Computer Simulation of Human Thinking. Science, 134 (3495), 2011-2017.
              Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156488

              KOGS394 Graduseminaari (5 op)

              Luennoitsija: Tuomo Kujala (tuomo.kujala@cc.jyu.fi)
              Sisältö: Graduseminaarissa käydään opiskelijoiden gradututkimuksia läpi. Suoritukseen vaaditaan 7 osallistumiskertaa, yksi hyväksytty seminaariesitelmä sekä suullisena että kirjallisena esityksenä.
              Osaamistavoitteet: Opiskelijan on kyettàvà laatimaan gradututkimuksestaan asiallinen kirjallinen ja suullinen esitelmà.
              Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=148469

              KOGS397 Mielenfilosofia ja tietoisuus (2 op)

              Luennoitsija: Tuomo Kujala (tuomo.kujala@cc.jyu.fi)
              Sisältö: Kirjatentti.
              Kirjallisuus: Revonsuo, A. (2010). Consciousness: The Science of Subjectivity (Psychology Press) sekä kirjasta S. Guttenplan (toim.) A Companion to the Philosophy of Mind luvut:
              - An Essay of Mind (s. 3-107)
              - anomalous monism; artificial intelligence; behaviorism; belief (1-2); Chomsky, Noam; cognitive psychology; computational models of mind; concepts; conceptual role semantics; connectionism; consciousness; content(1-2); (s. 122-230)
              - Dennett, Daniel C; (s. 236-244)
              - dualism; eliminativism; emotion; epiphenomenalism; (s 265-288)
              - externalism/internalism; (s. 289-290)
              - Fodor, Jerry A.; folk psychology(1-2); functionalism (1-2); history: medieval and renaissance; history: seventeenth and eighteenth; holism; identity theories; imagery; (s. 292-361)
              - innateness; intensional; intention; intentionality(1-2); introspection; language of thought(1-2); (s. 366-412)
              - mental representation; modularity; naturalism; natural kind; normative; ontology; (s. 441-452)
              - perception; perceptual content; phenomenal; physicalism(1-2); (s. 459-484)
              - proposition; propositional attitudes; (s. 486-493)
              - psychology and philosophy; Putnam, Hilary; qualia; Quine; (s. 500-525)
              - rationality; (s. 526-531)
              - reduction; representation; (s. 535-541)
              - sensation; (s. 560-561)
              - subjectivity; supervenience; syntax/semantics; (s. 568-584)
              - thought; thought and language; Turing, Alan; twin earth; type/token; the unconscious; (s. 585-607)
              - the will; Wittgenstein, L. (s. 610-622).
              Kysymykset koskevat Revonsuon kirjaa, Guttenplanin kirja on tarkoitettu lukemisen tueksi.
              Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=148406

              KOGS401 Kognitiotieteen keskeisiä kysymyksiä (3 op)

              Luennoitsija: Tuomo Kujala (tuomo.kujala@cc.jyu.fi)
              Sisältö: Esseesuoritus. 5-10 sivun teksti kognitiotieteellisestä kysymyksestä pohjautuen kurssikirjaan ja vähintään kahteen samaa aihealuetta käsittelevään artikkeliin.
              Essee on johdonmukainen teksti (12pt Times New Roman, rv 1,5), jossa opiskelija luonnehtii käytettyjä lähteitä, referoi niiden pääajatukset kriittisesti ja esittää jäsennellysti omat huomionsa. Esseessä käytetään lähdeviitteitä ja se sisältää kirjallisuusluettelon. Valmiit tekstit lähetetään Tuomo Kujala arvioitavaksi (tuomo.kujala@jyu.fi).
              Kirjallisuus: Thagard, P. (2005). Mind: Introduction to Cognitive Science . 2 nd ed. Massachusetts, MA: MIT Press.
              TAI
              Frankish, K. & Ramsey, W. (2012). The Cambridge Handbook of Cognitive Science . New York, NY: Cambridge University Press.
              Artikkelit:
              Norman D. A. 1986 Cognitive Engineering. in D. A. Norman and S. W. Draper, eds., User Centered System Design : New Perspectives on Human-Computer Interaction, Lawrence Erlbaum Associates,Hillsdale, N.J., 31-61, 1986.
              Carroll J. M. 1997. Human-Computer Interaction: Psychology as a Science of Design. Annu. Rev. Psychol., 48, 61-83.
              Chandrasekaran B., Josephson J. R., Benjamins V. R. 1999. What Are Ontologies, And Why Do We Need Them? IEEE Intelligent Systems, Jan/Feb, 20-26.
              Dennett D. C. 1984. Cognitive Wheels: The Frame Problem of AI. In C. Hookway (Ed.), Minds, machines and evolution (pp. 129-151). Cambridge: Cambridge University Press.
              Gero J. S. 1990. Design Prototypes: A Knowledge Representation Schema for Design. AI Magazine , 11 (4): 26-36.
              Saariluoma P., Hautamäki A., Väyrynen S., Pärttö M., Kannisto E. 2011. Microinnovations among the Paradigms of Innovation Research - What are the Common Ground Issues. Global Journal of Computer Science and Technology, 11(12), 12-23.
              Searle J. R. 1990. Is the Brain's Mind a Computer Program? Scientific American, January, 26-31.
              Anderson, J. R., Bothell, D., Byrne, M. D., Douglass, S., Lebiere, C., & Qin, Y . (2004). An integrated theory of the mind. Psychological Review 111, (4). 1036-1060.
              Law E. L-C., Roto V., Hassenzahl M., Vermeeren A. P. O. S., Kort J. 2009 Understanding, Scoping and Defining User eXperience: A Survey Approach. Proceedings of Human Factors in Computing Systems , CHI’09, 719- 728.
              Baddeley A. D., Hitch G. 1974. Working Memory. In G.H. Bower (Ed.), The psychology of learning and motivation: Advances in research and theory (Vol. 8, pp. 47-89). New York: Academic Press.
              Ericsson K. A., Kintsch W. 1994. Long-Term Working Memory. University of Colorado, Boulder, Institute of Cognitive Science, ICS Technical Report #94-01.
              Miller G. A. 1994. The Magical Number Seven, Plus or Minus Two: Some Limits on Our Capacity for Processing Information. Psychological Review, 101(2), 343-352. (Originally published in 1955.)
              Ericsson K. A., Simon H. A. 1980. Verbal Reports as Data. Psychological Review, 87(3), 215-251.
              Newell A., Simon H. A. 1961. Computer Simulation of Human Thinking. Science, 134(3495), 2011-2017.
              Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156487

              KOGS520 Käyttäjäpsykologia (6 op)

              Luennoitsijat: Tuomo Kujala (tuomo.kujala@cc.jyu.fi), Jussi Jokinen (jussi.p.p.jokinen@jyu.fi), Rebekah Rousi (rebekah.rousi@jyu.fi)
              Sisältö: Kurssilla käydään läpi ihmisen ja teknologian vuorovaikutuksen psykologisia näkökulmia sekä näiden varassa tapahtuvaa työskentely- ja käyttöympäristöjen suunnittelua. Kurssin keskeiset kysymykset ovat:
              Miten ihminen tulisi kuvata, jotta hänen ominaisuuksiensa pohjalta olisi mahdollista suunnitella käyttäjän huomioivia työskentely- ja käyttöympäristöjä?
              Millaiset psykologiset prosessit ovat merkitseviä ja millaisten kysymysten ratkaisemisessa ne ovat tärkeitä?
              Miten huomioida käyttäjäpsykologinen tieto työskentely- ja käyttöympäristöjen suunnittelussa?
              Näitä ongelmia käsitellään kurssin alussa järjestettävien luentojen sekä luentojen jälkeen toteutettavien kirjallisten harjoitustyöiden avulla.
              Kirjallisuus: Kurssin tueksi voi lukea seuraavia kirjoja. Lisäksi kurssin kirjallisen työn kirjallinen materiaali sovitaan työkohtaisesti aiheen perusteella.
              Saariluoma, P. 2004. Käyttäjäpsykologia - Ihmisen ja koneen vuorovaikutuksen uusi ajattelutapa. WSOY.
              Saariluoma, Kujala, et al. 2010. Ihminen ja teknologia - Hyvän vuorovaikutuksen suunnittelu. Teknologiateollisuus.
              Suoritustavat Kurssi suoritetaan osallistumalla luennoille ja seminaareihin ja kirjoittamalla kurssisuorituksena kirjallisuuskatsaus annetusta käyttäjäpsykologisesti tärkeästä aiheesta. Aiheet valitaan luentojen teemoihin liittyen, ja niitä käydään läpi kurssin seminaareissa.
              Osaamistavoitteet: Kurssin kuluessa opiskelijalle muodostuu yleiskuva siitä, millaista tietoa käyttäjäpsykologia voi antaa ihmisen ja teknologian vuorovaikutuksen suunnittelulle. Tämän ansiosta opiskelijalle kehittyy kyky huomioida suunnittelutyön kannalta keskeiset käyttäjäpsykologiset kysymykset.
              Kurssin kotisivu: https://koppa.jyu.fi/kurssit/117496
              Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=148549

              KOGS535 Kognitiotieteen klassiset diskurssit (3 op)

              Luennoitsija: Tuomo Kujala (tuomo.kujala@cc.jyu.fi)
              Sisältö: HUOM. SISÄLTÖ VASTAA KURSSIA KOGS532 KOGNITIOTIETEEN KLASSIKKOTEOKSET, MOLEMMISTA EI VOI SAADA SUORITUSTA.
              Kognitiotieteen klassiset diskurssit-kurssi käsittelee kognitiotieteen pääsuuntauksia 1900-luvulla alkaen behaviorismista ja päätyen kognitivismin ja konnektionismin ongelmaan 1980-luvulla. Kurssin sisältönä on joukko alkuperäisartikkeleita ja haastatteluja. Koska kyse on historiallisesta kurssista, alkuperäisartikkeleiden käyttö kurssin runkona on perusteltua. Kurssilla tutustutaan seuraaviin kognitiotieteen ongelmiin (viittaukset alkuperäisiin artikkeleihin alla): Turingin kone (1), Tekoälyn filosofia (2), Behaviorismi (3), Skinner (4,5), Skinner, Descartes ja luovuus, Chomsky ja syntaktiset rakenteet (6, 7), Fysikaalinen symbolisysteemi (8), Konnektionismi (9), Chomsky ja Skinner (10), Ajattelun kieli (11, 12), Kehysongelma (13), Kiinalainen huone (14), Modulaarisuus (15), Kognitivismi ja konnektionismi (16). Opiskelijan kannattaa pyrkiä lukiessaan muodostamaan tiivistelmä kunkin artikkelin pääsisällöstä ja -argumenteista.
              1. A. M. Turing (1936). On computable numbers, with an application to the Entscheidungsproblem. Proceedings of the London Mathematical Society, Series 2, Vol.42, 230-265.
              2. A. M. Turing (1950). Computing machinery and intelligence. Mind, 59, 433-460.
              3. J. B. Watson (1913). Psychology as the Behaviorist Views it. Psychological Review, 20, 158-177.
              4. B. F. Skinner (1953). Behaviorism. Teoksessa B. F. Skinner, Science and Human Behavior (New York: The Free Press, 1953)
              5. Interview with B. F. Skinner, teoksessa Baars, B. The Cognitive Revolution in Psychology, s. 87-92.
              6. N. Chomsky (1957). Syntactic Structures, luvut 1-4.
              7. Interview with Noam Chomsky, teoksessa Baars, B. The Cognitive Revolution in Psychology, s. 341-351.
              8. H. Simon & A. Newell (1975). Computer Science as Empirical Inquiry: Symbols and Search. Communications of the ACM, 19.
              9. Medler, D. A. (1998). A Brief history of connectionism. Neural Computing Surveys, 1, 18-72.
              10. N. Chomsky (1959). A Review of B. F. Skinner's Verbal Behavior" in Language, 35, 26-58.
              11. J. Fodor (1975). The language of thought, luvut "Introduction" ja "First Approximations" (s. 1-54)
              12. Interview with Jerrold A. Fodor, teoksessa Baars, B. The Cognitive Revolution in Psychology, s. 351-362.
              13. J. McCarthy & P. J. Hayes (1979). Some philosophical problems from the standpoint of artificial intelligence.
              14. J. Searle (1980). Minds, brains and programs. Behavioral and Brain Sciences 3 (3): 417-457.
              15. J. Fodor (1986). Precis of the Modularity of Mind. Behavioral and Brain Sciences 8.
              16. J. Fodor & Z. Pylyshyn (1988). Connectionism and Cognitive Architecture: A Critical Analysis. Cognition 28
              Osaamistavoitteet: Kurssin tavoitteena on antaa opiskelijalle näkemys kognitiotieteen historiallisesti merkittävistä diskursseista.
              Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=151696

              KOGS551 Vuorovaikutussuunnittelu (8 op)

              Luennoitsijat: Tuomo Kujala (tuomo.kujala@cc.jyu.fi), Piia Perälä (piia.m.h.perala@student.jyu.fi)
              Sisältö: HUOM. SISÄLTÖ VASTAA KURSSIA TJTSK56 KÄYTETTÄVYYSSUUNNITTELU, MOLEMMISTA EI VOI SAADA SUORITUSTA.
              Kurssilla harjoitellaan selittävän suunnittelun mallia konkreettisten käyttäjävuorovaikutukseen liittyvien tuotekehitysongelmien ratkaisemiseksi. Kurssilla tehdään ryhmissä tai yksin empiirinen käytettävyysanalyysi tai muu käyttäjätutkimus, josta kirjoitetaan tekninen raportti. Tutkimustulosten pohjalta suunnitellaan tai luonnostellaan uusi käyttöliittymä, tuote, tai palvelu. Tutkimus- ja kehitystyön kohteet tulevat yrityksiltä tai muiden käytännön käytettävyystyötä tekevien ihmisten aiheista. Kurssin alussa sovitaan aiheet ja kurssin aikana järjestettävät henkilökohtaiset ohjaustilaisuudet. Suunnitelmaseminaarissa esitellään tutkimussuunnitelma muille ryhmille sekä keskustellaan kehityskohteista. Kurssin aikana järjestetään luentoja vuorovaikutussuunnittelusta sekä tilastoworkshop tukemaan tilastollista päättelyä. Loppuseminaarissa esitellään tutkimuksen tulokset muille kurssin opiskelijoille. Kurssin seminaareissa on pääsääntöisesti läsnäolovelvollisuus ja kurssi vaatii intensiivistä ja itsenäistä työskentelyä.
              Esitiedot: KOGS403 Empiiriset tutkimusmenetelmät tai KOGS404 Empirical research methods
              Osaamistavoitteet: Kyky suunnitella, toteuttaa ja raportoida korkealaatuinen käyttäjätutkimus
              Kyky osata soveltaa tutkimustuloksia vuorovaikutusominaisuuksiltaan korkeatasoisten tuotteiden ja palveluiden suunnittelussa
              Kyky argumentoida suunnitteluratkaisujen puolesta
              Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=151694

              Kesä

              TJTA365 Tietojärjestelmätieteen tutkimusaiheita (3 op)

              Luennoitsija: Pekka Makkonen (pekka.m.makkonen@jyu.fi)
              Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156608

              TJTSE72 Teknologian sosiologia (5 op)

              Luennoitsija: Panu Moilanen (panu.moilanen@jyu.fi)
              Sisältö: Tällä kurssilla tarkastellaan uusien teknologioiden syntyä, niiden omaksumista ja erityisesti sitä, kuinka erilaiset sosiaaliset ilmiöt vaikuttavat näihin prosesseihin. Teknologiat nähdään kurssilla sosio-teknisinä järjestelminä, jotka toimivat vuorovaikutuksessa paitsi käyttäjiensä, niin myös toistensa ja ympäröivän yhteiskunnan kanssa. Käsiteltäviä teemoja: 1) sosiologian klassikot modernia selittämässä, 2) teknologia ja yhteiskunta, 3) teknologia sosiologisen tutkimuksen kohteena, 4) teknologiakritiikki, 5) teknologinen systeemiteoria, 6) teknologian historia ja sen kaudet, 7) modernin teknologian synty, 8) teknologisen kehityksen taloustieteelliset selitysmallit, 9) teknologian synnyn sosiologiset teoriat, 10) teknologiariskit ja niiden hallitseminen ja 11) teknologia- ja innovaatiopolitiikka.
              Kirjallisuus: Saaristo, Kimmo & Jokinen, Kimmo: "Sosiologia" (2004 tai uudempi). Helsinki : WSOY. ISBN 978-951-0-28132-1
              Weyer, Johannes: "Techniksoziologie. Genese, Gestaltung und Steuerung sozio-technischer Systeme" (2008) München/Weinheim : Juventa. ISBN 978-3-7799-1485-3
              Muu erikseen ilmoitettava materiaali
              Suoritustavat Kurssikirjallisuuden tenttiminen joko yhdessä tai kahdessa tentissä tai toisen kirjan tenttiminen ja toisen kirjan suorittaminen oppimistehtävillä.
              Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija 1) tuntee sosiologian klassikkoteoriat ja -teoreetikot, 2) tuntee sosiologian klassikkoteorioiden mahdollisuuksia modernin teknologian tutkimuksessa ja kuvaamisessa, 3) osaa kuvailla teknologian ja sosiaalisen järjestelmän välistä vuorovaikutusta, 4) tuntee teknologian kehitykseen ja syntyyn liittyviä teorioita.
              Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=132196

              Ajankohdasta riippumattomat

              TJTA290 Harjoittelu (1-6 op)

              Luennoitsija: Teija Palonen (teija.h.palonen@jyu.fi)
              Sisältö: Tavoitteena on perehdyttää opiskelija ekonomin ammattikäytäntöön jossakin organisaatiossa toimien. Harjoittelun tulee toimenkuvaltaan vastata sellaista tehtävää, johon tietojärjestelmätieteen opetuksessa pyritään antamaan valmiuksia. Opiskelijan tulee laatia harjoittelustaan suunnitelma ennen harjoittelujaksoa. Harjoittelujakson aikana opiskelija raportoi työtään ja harjoittelun jälkeen valmiin raportin pohjalta harjoittelujakso arvioidaan.
              Osaamistavoitteet: Harjoittelun aikana opiskelija tutustuu organisaation toimintaan ja kulttuuriin, työnjakoon, sosiaalisiin suhteisiin työpaikalla sekä harjaantuu työskentelemään asiantuntijaorganisaation jäsenenä soveltaen työssään opiskelunsa aikana hankkimiaan tietoja ja taitoja.
              Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=148449

              TJTA293 Tietojärjestelmätieteen aineopintojen teemaessee (1-3 op)

              Luennoitsija: Teija Palonen (teija.h.palonen@jyu.fi)
              Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=148583

              TJTA302 Kandidaatin tutkielma (7 op)

              Luennoitsijat: Panu Moilanen (panu.moilanen@jyu.fi), Pekka Makkonen (pekka.m.makkonen@jyu.fi), Irja Kankaanpää (irja.k.kankaanpaa@jyu.fi), Veikko Halttunen (veikko.halttunen@jyu.fi)
              Sisältö: Opintojakson suorittaminen koostuu pienryhmäseminaariin osallistumisesta, pienimuotoisesta itsenäisestä tutkimusprojektista ja projektin tulosten kirjallisesta ja suullisesta raportoimisesta seminaarissa. Lopputuloksena syntyvä kandidaatintutkielma on kirjallisiin lähteisiin pohjautuva tutkielma ohjaajan kanssa sovitusta aiheesta. Tutkielmia ohjaavat tietojenkäsittelytieteiden laitoksen opettajat, tutkijat ja jatko-opiskelijat. Maisterin tutkintoon jatkavien, jos suuntautumisvaihtoehdon valinneiden, kannattaa pyrkiä löytämään tutkielman aihe ja ohjaus oman suuntautumisvaihtoehdon alueelta. Joissakin tapauksissa kandidaatintutkielman kirjallisuuskatsausta voi hyödyntää osana gradutyötä. Tutkielman voi kirjoittaa joko suomen tai englannin kielellä.
              Kirjallisuus: Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P. (2009). Tutki ja kirjoita . (15. uud. painos). Helsinki: Tammi; Jauhiainen, E. & Pirhonen, M. (2010). Raportointiohje. Jyväskylän yliopisto, Tietojenkäsittelytieteiden laitos. Ohjeeseen liittyy myös mallipohjia. Ohje samoin kuin mallipohjat löytyvät tietojenkäsittelytieteiden laitoksen sivulta https://www.jyu.fi/it/laitokset/cs/opiskelu/ohjeita-opiskelijoille/tutkielmat/ .
              Esitiedot: TJTA301 Kandidaattiseminaari, äidinkielen pakolliset kieliopinnot, pakolliset perus- ja aineopintojaksot tutkielman aihealueelta. Suositellaan myös aihealueen syventäviä opintoja.
              Suoritustavat Oman tutkimussuunnitelman ja kandidaatintutkielman kirjallinen ja suullinen esittäminen seminaarissa, toisen opiskelijan tutkimussuunnitelman ja tutkielman opponoiminen. Seminaarityöskentelytavat vaihtelevat hieman pienryhmittäin.
              Osaamistavoitteet: Oppia toteuttamaan itsenäisesti tutkimusprojekti tieteellisen työn perusperiaatteita noudattaen. Harjaantua aikaisemman tutkimuksen, erilaisten tietolähteiden ja muiden opiskelijoiden töiden kriittiseen arviointiin. Oppia oman tutkimuksen kirjallista ja suullista raportointia. (A1, B1, C1, A2, B3, B4)
              Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=148454

              TJTA303 Kypsyysnäyte (0 op)

              Sisältö: Kandidaatin tutkintoon kuuluva kypsyysnäyte kirjoitetaan kandidaatintutkielmasta suomen tai ruotsin kielellä. Kypsyysnäytteen tulee osoittaa tekijän perehtyneen tutkielman aihepiiriin ja hallitsevan hyvän äidinkielen taidon.
              Katso myös kypsyysnäytteen ohje: https://www.jyu.fi/opiskelu/opinnoista/opiskelijanopas/maturiteetti
              Kypsyysnäytteeseen ilmoittautuminen: ota yhteyttä laitoksen osastosihteeriin Seija Paanaseen, seija.h.paananen@jyu.fi,
              040-805 3094, Ag D521.2.
              Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=148404

              TJTS502 Tutkielma (30 op)

              Sisältö: Tutkielma on itsenäinen opinnäytetyö ja samalla myös kielen taidon kypsyysnäyte. Sen voi kirjoittaa joko suomen tai englannin kielellä. Tutkielman aiheen voi saada ohjaajalta, sen voi kehitellä itse tai aihe voi perustua jonkin yrityksen tai organisaation kiinnostuksen kohteeseen. Kaikissa tapauksissa tutkielman aiheesta on tutkielman aloitusvaiheessa sovittava ohjaajan kanssa. Ohjaajina toimivat tietojenkäsittelytieteiden laitoksen tutkijat, erityisesti professorit, yliopistotutkijat ja lehtorit. Tutkielmassa opiskelijan tulee osoittaa: 1) valmiutta tieteelliseen ajatteluun, 2) perehtyneisyyttä tutkielman aihepiiriin, 3) tutkimusmenetelmien hallintaa ja 4) kykyä tietojen esittämiseen omalla tieteenalalla.
              Esitiedot: Työ aloitetaan pääsääntöisesti opintojen loppuvaiheessa Tutkimusmenetelmät-opintojakson yhteydessä ja sitä tehdään graduseminaarin tukemana. Työtä aloittaessaan opiskelijan on syytä varmistua siitä, että hänellä on valmiudet löytää tietojenkäsittelytieteiden kirjallisia lähteitä, lukea ja ymmärtää englanninkielistä tietojenkäsittelytieteiden kirjallisuutta ja kirjoittaa hyvää kieltä.
              Suoritustavat Pro gradu -tutkielma.
              Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija:
              - tuntee joitakin oman tieteenalan keskeisiä teorioita ja tutkimustuloksia (A1)
              - osaa hankkia tietoa omalta tieteenalalta (B1)
              - osaa tulkita tieteellisiä lähteitä ja analysoida niitä kriittisesti (B1)
              - osaa kirjallisesti ilmaista itseään ja argumentoida tieteellisesti noudattaen voimassa olevia raportointiohjeita (B1)
              - hallitsee oman opinnäytetyönsä menetelmäosuuden ja osaa arvioida kriittisesti omaa menetelmän soveltamistaan (B1)
              - osaa itsenäisesti tuottaa opinnäytetyölle ominaista tekstiä (B1)
              Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=148453

              TJTS503 Maturiteetti (0 op)

              Sisältö: Maisterin tutkintoon kuuluva maturiteetti kirjoitetaan pro gradu -tutkielmasta suomen tai ruotsin kielellä. Maturiteetin tulee osoittaa tekijän perehtyneen tutkielman aihepiiriin ja hallitsevan hyvän äidinkielen taidon.
              Katso myös maturiteetin ohje: https://www.jyu.fi/opiskelu/opinnoista/opiskelijanopas/maturiteetti
              Maturiteettiin ilmoittautuminen: ota yhteyttä laitoksen osastosihteeriin Seija Paanaseen, seija.h.paananen@jyu.fi, 040-805 3094, Ag D521.2.
              Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=148403

              TJTS505 Pro gradu -seminaari (3 op)

              Luennoitsijat: Panu Moilanen (panu.moilanen@jyu.fi), Mauri Leppänen (mauri.a.leppanen@jyu.fi), Pasi Tyrväinen (pasi.tyrvainen@jyu.fi), Seppo Puuronen (seppo.puuronen@jyu.fi), Markus Salo (markus.t.salo@jyu.fi), Veikko Halttunen (veikko.halttunen@jyu.fi), Lauri Frank (lauri.frank@jyu.fi), Tuure Tuunanen (tuure.t.tuunanen@jyu.fi)
              Sisältö: Toteutetaan suuntautumisvaihtoehtokohtaisesti ja tavoitteena on tukea pro gradu-tutkielman tekemistä. Pienryhmät pitävät istuntoja syksyn ja/tai kevään aikana omien aikataulujensa mukaan. Pienryhmätyöskentelyn sisältö vaihtelee hieman suuntautumisvaihtoehdoittain. Tyypillisesti opiskelija ainakin esittelee oman tutkimussuunnitelmansa sekä noin 20-25 -sivuisen raportin (“minigradun”) oman gradunsa aihepiiristä.
              Kirjallisuus: Jauhiainen E. & Pirhonen M. (2010). Raportointiohje. Haettu Jyväskylän yliopiston, Tietojenkäsittelytieteiden laitoksen sivustolta: http://www.jyu.fi/it/laitokset/cs/opiskelu/ohjeita-opiskelijoille/tutkielmat/
              Esitiedot: Suuntautumisvaihtoehtokohtaisesti joko valmis kanditutkielma tai selkeästi edistynyt työskentely kanditutkielman parissa.
              Suoritustavat Suuntautumisvaihtoehdon määrittelemä riittävä aktiivinen osallistuminen istuntoihin.
              Osaamistavoitteet: Kurssin suorittamisen jälkeen opiskelija:
              - on tutustunut systemaattiseen tapaan toteuttaa pienimuotoinen opinnäytetutkimus (A1)
              - osaa suunnitella pienimuotoisen opinnäytetutkimusprojektin (B1)
              - osaa raportoida opinnäytetutkimusprojektinsa eri vaiheissa sekä suullisesti että kirjallisesti (B1)
              - osaa antaa rakentavaa palautetta muiden tekemistä tutkimuksista niiden eri vaiheissa (B1)
              Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=148466

              TJTS590 IT-alan vaativat asiantuntijatehtävät (5 op)

              Luennoitsijat: Panu Moilanen (panu.moilanen@jyu.fi), Mauri Leppänen (mauri.a.leppanen@jyu.fi), Markus Salo (markus.t.salo@jyu.fi), Veikko Halttunen (veikko.halttunen@jyu.fi)
              Sisältö: Opiskelijalle, joka on toiminut tietojärjestelmätieteen alan vaativissa asiantuntijatehtävissä, joissa hän on saavuttanut kauppatieteiden maisterin tutkinnon osaamistavoitteiden kannalta relevanttia osaamista, voidaan tämä työskentely lukea hyväksi osaksi pääaineen valinnaisia opintoja. Hyväksilukeminen edellyttää, että a) työjakso on ollut kestoltaan merkittävä, b) opiskelija on toiminut erityistä osaamista vaativissa ja sitä kehittävissä työtehtävissä ja c) opiskelija raportoi työn sisällöistä ja saavuttamastaan osaamisesta opintojakson vastuuopettajan kanssa sovittavalla tavalla. Opintojakson arviointimateriaali koostuu ainakin opiskelijan laatimasta kuvauksesta työtehtävistä ja oman osaamisen kehittymisestä sekä työtodistuksesta.
              Suoritustavat IT-alan vaativissa asiantuntijatehtävissä toimiminen sekä oppimisen osoittaminen
              dokumentein.
              Osaamistavoitteet: Opiskelija tunnistaa työelämässä saavuttamansa asiantuntijuuden laadun (B2-B4, C2-C4)
              Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=148528

              TJTSD63 Laboratory Work in Digital Media (Digitaalisen median harjoitus- tai laboratoriotyö) (2-6 op)

              Luennoitsijat: Eetu Luoma (eetu.luoma@jyu.fi), Henri Pirkkalainen (henri.j.pirkkalainen@jyu.fi), Philipp Holtkamp (philipp.holtkamp@jyu.fi)
              Sisältö: Harjoitustyö,jonka aihe, tavoitteet ja laajuus, sekä työn raportointi on sovittava erikseen ohjaajan kanssa ennen työn aloittamista.
              Esitiedot: Digitaalisen median linjan esititietovaatimukset. Lisäksi aiheen mukaiset tapauskohtaiset vaatimukset.
              Suoritustavat Itsenäistä työskentelyä. Suoritus arvoidaan asteikolla 1-5.
              Osaamistavoitteet: Digitaaliseen mediaan, rakenteisiin dokumentteihin, tai dokumenttien hallintaan liittyvä harjoitustyö, jossa syvennetään aihepiirin tuntemusta opiskelijan kanssa sovittujen oppimistavoitteiden mukaisesti. Työ voi käsittää esimerkiksi pienen sovelluksen laatimisen tai arvioinnin, tiettyyn rakenteisten dokumenttien kielimääritykseen perehtymisen, tai demonstraation laatimisen sovittavasta aiheesta.
              Kurssin kotisivu: http://users.jyu.fi/~japawlow/teaching_2010.html
              Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=148463

              TJTSD90 Digitaalisen median syventävä harjoittelu (1-15 op)

              Luennoitsija: Tiina Parkkonen (tiina.parkkonen@jyu.fi)
              Sisältö: Harjoittelun tavoitteena on perehdyttää opiskelija suuntautumislinjan ammattikäytäntöihin organisaatiossa toimien ja antaa mahdollisuus soveltaa tai reflektoida saatua koulutusta todellisissa ammatillisissa tilanteissa. Harjoittelun tulee toimenkuvaltaan ja toteutukseltaan koostua sellaisista tehtävistä, joihin suuntautumisvaihtoehdon syventävässä opetuksessa pyritään antamaan valmiuksia. Harjoittelun aikana opiskelija tutustuu organisaation toimintaan ja kulttuuriin, työnjakoon, sosiaalisiin suhteisiin työpaikalla sekä harjaantuu työskentelemään asiantuntijaorganisaation jäsenenä soveltaen ja kehittäen työssään opiskelunsa aikana hankkimiaan tietoja ja taitoja.
              Kirjallisuus: Tapauskohtaisen tarpeen ja tilanteen mukaan.
              Esitiedot: Kandidaatin tutkintoon sisältyvät opinnot ja menestyksekkäästi aloitetut suuntautumisvaihtoehdon syventävät opinnot.
              Suoritustavat Harjoittelu tulee raportoida dokumentin muodossa. Dokumentti koostuu:
              1. Harjoittelupäiväkirjasta (pakollinen), jossa mahdollisimman luovasti, riittävän laajasti ja syvällisesti raportoit, mitä harjoittelussa olet oppinut, mitä hyötyä koulutuksessamme saaduista valmiuksista on ollut, mitä asioita olisi ollut hyvä osata lisää, miten käsityksesi alasta ja tulevista työtehtävistä ovat muuttuneet. Päiväkirjan voi toteuttaa esimerkiksi viikkopäiväkirjana siten, että se sisältää analyyttista osaamisen ja opittujen asioiden pohdintaa sekä reflektointia eikä siis vain pelkkiä kuvauksia työtehtävistä.
              2. Työtodistuksesta (pakollinen), josta ilmenee selvästi työnantaja, työn kesto (sis. viikkotuntimäärä) ja tehtävien laatu (kuvaus työtehtävistä). Tehtävien tulee olla ei-rutiiniluonteisia, tyypillisesti kehitys-, selvitys-, tai asiantuntijatehtäviä.
              3. Harjoittelusopimuksesta (pakollinen).
              4. Mahdollisista työnäytteistä tai portfoliosta.
              5. Mahdollisista harjoittelupaikan yhteyshenkilön kanssa käydyistä kehittämis- ja muiden keskusteluiden raporteista tai harjoittelupaikan antamasta harjoittelun arvioinnista. Mikäli dokumentointi estyy kokonaan työtehtävien luottamuksellisen tai salassa pidettävän luonteen vuoksi, sovitaan järjestelyistä erikseen. Harjoitteluopintojakson laajuus (1-15 op) määräytyy harjoittelun pituuden mukaan. Yhden kuukauden mittainen kokopäiväinen suuntautumislinjan osaamisalueisiin liittyvä työ vastaa kahta opintopistettä. Harjoittelujakson arvosana (1-5) määräytyy harjoittelusta tehtävän raportoinnin perusteella.
              Osaamistavoitteet: Harjoittelun aikana opiskelija tutustuu organisaation toimintaan ja kulttuuriin, työnjakoon, sosiaalisiin suhteisiin työpaikalla sekä harjaantuu työskentelemään asiantuntijaorganisaation jäsenenä soveltaen työssään opiskelunsa aikana hankkimiaan tietoja ja taitoja.
              Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=148559

              TJTSE90 Elektronisen liiketoiminnan syventävä harjoittelu (1-15 op)

              Luennoitsijat: Panu Moilanen (panu.moilanen@jyu.fi), Markus Salo (markus.t.salo@jyu.fi)
              Sisältö: Harjoittelun tavoitteena on perehdyttää opiskelija elektronisen liiketoiminnan ammattikäytäntöön jossain organisaatiossa toimien ja antaa mahdollisuus soveltaa tai reflektoida saatua koulutusta todellisissa ammatillisissa tilanteissa. Harjoittelun tulee toimenkuvaltaan ja toteutukseltaan koostua sellaisista tehtävistä, joihin suuntautumisvaihtoehdon syventävässä opetuksessa pyritään antamaan valmiuksia. Tehtävien tulee olla ei-rutiiniluonteisia, tyypillisesti kehitys-, selvitys-, tai asiantuntijatehtäviä. Harjoittelu voidaan suorittaa opiskelun aikana. Harjoitteluksi voidaan hyväksyä myös ennen opintojen aloittamista suoritettu soveltuva ja perusteltu työjakso (AHOT-menettely).
              Kirjallisuus: Tapauskohtaisen tarpeen ja tilanteen mukaan.
              Esitiedot: Kandidaatin tutkintoon sisältyvät opinnot ja menestyksekkäästi aloitetut elektronisen liiketoiminnan syventävät opinnot.
              Suoritustavat Oppimispäiväkirja ja -raportti. Harjoitteluopintojakson laajuus (1-15 op) määräytyy harjoittelun pituuden mukaan ja harjoittelujakson arvosana (1-5) harjoittelun raportoinnin perusteella.
              Osaamistavoitteet: Harjoittelun aikana opiskelija tutustuu organisaation toimintaan ja kulttuuriin, työnjakoon, sosiaalisiin suhteisiin työpaikalla sekä harjaantuu työskentelemään asiantuntijaorganisaation jäsenenä soveltaen työssään opiskelunsa aikana hankkimiaan tietoja ja taitoja. (B2-B4, C2-C4)
              Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=148558

              TJTST20 Tietohallinnon johtaminen (5 op)

              Luennoitsija: Ville Seppänen (ville.seppanen@jyu.fi)
              Sisältö: Kurssilla tietohallintoa tarkastellaan ylimmän tietohallintojohdon ja yleensäkin liikkeenjohdon näkökulmasta. Tavoitteena on (1) ymmärtää informaatioteknologian strateginen käyttö liiketoiminnassa koko yrityksen tasolla sekä (2) ymmärtää tietohallintopalveluiden sisäinen hallinto tietohallintojohtajan näkökulmasta ja tarkastella erilaisia strategioita ja taktiikoita toiminnan johtamiseen. Kurssin sisältö: tietohallinnon ydinprosessit, tietohallinnon ja muun liiketoiminnan suhteet, tietojärjestelmien arvo, tietojärjestelmien kriittiset menestystekijät, tietohallinnon tavoitteiden ja strategian yhteensovittaminen, strategiasta johdettu tietohallinnon johtaminen, tietohallinnon suunnittelu kokonaisuutena, järjestelmien implementointi, ulkoistaminen, tietohallinnon henkilöstöhallinto, riskien hallinta
              Kirjallisuus: Schiesser, R., IT Systems Management, 2. painos, 2010, Prentice Hall
              van Grembergen, W. & de Haes, S., Enterprise Governance of Information Technology: Achieving Strategic Alignment and Value, 2009, Springer
              Tiirikainen, V., Johtaja: ole IT-strategi, 2008, Talentum
              Huom! Tenttiin tulee kysymyksiä kaikista kolmesta kirjasta. Kaikkien tenttijöiden odotetaan vastaavan Schiesserin teokseen perustuviin kysymyksiin. Tentin läpäiseminen edellyttää pisteiden ansaitsemista ainakin kahteen eri teokseen perustuvissa kysymyksissä.
              Esitiedot: Suositellaan tietojärjestelmien aineopintojen suorittamista ennen kurssille osallistumista.
              Suoritustavat Kirjatentti. Sopimuksen mukaan tenttejä voidaan järjestää myös muina ajankohtina.
              Osaamistavoitteet: Tavoitteena on pystyä soveltamaan luennoilla ja kirjallisuudessa opittuja taitoja ja menetelmiä käytännön esimerkkeihin. Tyypillisiä tehtäviä voisivat olla: Tietohallinnon jonkin toiminnon organisointi vaikka ITIL:n / IS-Lite mallin mukaisesti tai eettisten näkökulmien huomiointi ulkoistamisessa.
              Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=148446

              TJTST90 Järjestelmäkehityksen syventävä harjoittelu (1-15 op)

              Luennoitsija: Mauri Leppänen (mauri.a.leppanen@jyu.fi)
              Sisältö: Harjoittelun tavoitteena on perehdyttää opiskelija järjestelmäkehityksen ammattikäytäntöön jossain organisaatiossa toimien ja antaa mahdollisuus soveltaa tai reflektoida saatua koulutusta todellisissa ammatillisissa tilanteissa. Harjoittelun tulee toimenkuvaltaan ja toteutukseltaan koostua sellaisista tehtävistä, joihin suuntautumisvaihtoehdon syventävässä opetuksessa pyritään antamaan valmiuksia. Tehtävien tulee olla ei-rutiiniluonteisia, tyypillisesti kehitys-, selvitys-, tai asiantuntijatehtäviä.
              Kirjallisuus: Tapauskohtaisen tarpeen ja tilanteen mukaan.
              Esitiedot: Kandidaatin tutkintoon sisältyvät opinnot ja menestyksekkäästi aloitetut järjestelmäkehityksen syventävät opinnot.
              Suoritustavat Oppimispäiväkirja ja -raportti. Harjoitteluopintojakson laajuus (1-15 op) määräytyy harjoittelun pituuden mukaan ja harjoittelujakson arvosana (1-5) harjoittelun raportoinnin perusteella.
              Osaamistavoitteet: Harjoittelun aikana opiskelija tutustuu organisaation toimintaan ja kulttuuriin, työnjakoon, sosiaalisiin suhteisiin työpaikalla sekä harjaantuu työskentelemään asiantuntijaorganisaation jäsenenä soveltaen työssään opiskelunsa aikana hankkimiaan tietoja ja taitoja. (B2-B4, C2-C4)
              Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=148470

              KOGS396 Laboratorioharjoittelu (3 op)

              Luennoitsijat: Tuomo Kujala (tuomo.kujala@cc.jyu.fi), Jussi Jokinen (jussi.p.p.jokinen@jyu.fi)
              Sisältö: Laboratorioharjoittelu suoritetaan tietojenkäsittelytieteiden laitoksen Käyttäjäpsykologian laboratorion tutkimusprojekteissa osallistumalla käytännön projektityöhön tutkimusavustajan roolissa. Projekteissa tehdään yritysyhteistyössä tutkimuksia ajankohtaisista ihminen-teknologia-vuorovaikutuksen (HTI) kysymyksistä. Harjoittelujakson pituus on minimissään 1 kuukausi (70h). Rajallinen määrä paikkoja per lukukausi (1-2). Ota yhteyttä tuomo.kujala@jyu.fi tai jussi.p.p.jokinen@jyu.fi. Harjoittelu on tarkoitettu kognitiotieteen pääaineopiskelijoille.
              Esitiedot: Esitietovaatimuksina kurssit KOGS403 Empiiriset tutkimusmenetelmät (tai KOGS404 Empirical research methods) ja KOGS521 Käytettävyysanalyysi, tai aiempaa kokemusta tutkimusavustajan tehtävistä.
              Osaamistavoitteet: Ymmärrys tutkimusprojektien toiminnasta, projektityöskentelystä ja HTI-alan tutkimuksesta
              Valmiudet osallistua käytettävyys-/käyttäjätutkimusten toteutukseen
              Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=148565

              KOGS530 Web ja käytettävyys (3 op)

              Luennoitsija: Tuomo Kujala (tuomo.kujala@cc.jyu.fi)
              Sisältö: Kirjatentti. Kurssikirja: Krug, S. Älä pakota minua ajattelemaan: tervettä järkeä verkkosuunnitteluun.
              Kirjallisuus: Krug, S. Älä pakota minua ajattelemaan: tervettä järkeä verkkosuunnitteluun.
              Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=148429

              Tietotekniikan pääaineopinnot

              Syksy

              TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri (3 op)

              Luennoitsija: Ari Viinikainen (ari.viinikainen@jyu.fi)
              Sisältö: Digitaalilogiikan perusteet ja tiedon esitys. Prosessorin rakenne, käskyn suoritus, käskyarkkitehtuuri. I/O-toiminnan perusteet ja keskeytysmekanismi ja väylä. Muistiarkkitehtuuri. Tietokoneen perustoiminta ja suorituskyky. Moniprosessointi.
              Osaamistavoitteet: Oppia tuntemaan tietokoneen perusrakenteen ja arkkitehtuurit. Oppia tuntemaan tietokoneen sisäisen tiedon siirron perusteet. Oppia tietokoneen muistiarkkitehtuurit ja toiminnallisen organisaation. Oppia erilaisia moniprosessoinnin muotoja.
              Kurssin kotisivu: http://users.jyu.fi/~arjuvi/opetus/tiep114/
              Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=148522

              TIEP181 Johdatus tietokoneavusteiseen matematiikkaan (1-4 op)

              Luennoitsija: Olli Mali (olli.mali@jyu.fi)
              Sisältö: Harjoitusten aiheet sivuavat ensimmäisen vuoden pakollisia matematiikan kursseja, erityisesti kursseja MATA121 Lineaarinen algebra ja geometria 1 ja MATA122 Lineaarinen algebra ja geometria 2, sekä hieman kursseja MATA111 Analyysi 1 ja MATA112 Analyysi 2. Ohjelmoimme lineaarialgebran kursseilla vastaantulevia algoritmeja ja menetelmiä, piirrämme mielenkiintoisia funktioita ja jonoja, jne. Ylipäätään visualisoimme ja implementoimme kaikenlaista sykähdyttävää, oppien samalla tietokoneen käyttöä.
              Kirjallisuus: Kiinnostuneille on tarjolla paljon elektronista materiaalia Matlabin käytöstä. Suosittelen esimerkiksi Cleve Molerin Numerical Computing with Matlab,
              http://www.mathworks.se/moler/
              Luonnollisesti mikroharjoituksista nauttiminen (ja onnistuneet tulevat opintovuodet) edellyttää kurssien MATA 121, MATA122, MATA111 ja MATA 112 kurssimateriaalien aktiivista opiskelua.
              Esitiedot: Esitiedoiksi riittävät lukion matematiikan tiedot. Aiempaa ohjelmointikokemusta ei edellytetä. Kurssin täysipainoinen suorittaminen edellyttää kurssien MATA111, MATA112, MATA121 ja MATA122 samanaikaista suorittamista tai vastaavia tietoja.
              Suoritustavat Arvostelu: hyväksytty/hylätty
              Kurssista saatava opintopistemäärä riippuu osallistumisaktiivisuudesta harjoituksiin. Harjoituksissa arvioidaan läsnäolo ja osallistuminen.
              Osaamistavoitteet: Kurssin tavoitteena on rohkaistua käyttämään tietokonetta matemaatikon apuvälineenä, eli kyetä ohjelmoimaan itsenäisesti alkeellisia numeerisia algoritmeja, sekä erityisesti tukea edellämainittujen pakollisten matematiikan kurssien sisällön omaksumista. Lisäksi tutustuminen matemaattisten algoritmien ohjelmointiin tukee myöhempiä numeerisen analyysin opintoja.
              Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=148401

              TIEA217 Tietojenkäsittelyn alan tutkimusmenetelmät (2 op)

              Luennoitsija: Hannakaisa Isomäki (hannakaisa.isomaki@jyu.fi)
              Sisältö: Tietojenkäsittelyn ala, sen tutkimusmetodien jaottelu, tutkimusprosessi ja tutkimustyön tarkoitus, Teoreettis-käsitteellinen tutkimus, Teorioita testaava tutkimus, Tulkitseva ja teorioita luova tutkimus, Konstruktiivinen tutkimus, Tiedonkeruumenetelmiä, Matemaattinen tutkimus, Tutkimusfilosofioita ja filosofisia metodeja, Tutkimusetiikka.
              Opintojaksot TIEA217 Tietojenkäsittelyn alan tutkimusmenetelmät ja TIEA301 Kandidaattiseminaari muodostavat jatkumon, jonka tavoitteena on opiskelijan Tietotekniikan kandidaattitutkielman (TIEA302) valmistuminen syksyn 2012 aikana. Opiskelija ilmoittautuu molemmille kursseille. Kandidaattitutkielman aihe valitaan heti kurssin TIEA217 alussa ja aihetta työstetään kurssilla tutkimussuunnitelmaksi tutkimusmenetelmä kuvauksineen. K andidaattitutkielman aihe voi liittyä mihin tahansa tietotekniikan laitoksen suuntautumisvaihtoehtoon. Valmis, hyväksytty tutkimussuunnitelma on kurssin TIEA217 suorite. Tämän jälkeen alkaa Kandidaattiseminaari, jossa tutkimussuunnitelmaa viedään eteenpäin kandidaattitutkielmaksi.
              Kurssiin liittyvillä demoilla opastetaan LaTeXin käyttöä. Pääpaino on tutkielmapohjan käytön opastuksessa, lisäksi lyhyesti esitellään bibtexin hyödyntäminen ja sen yhteydessä eri lähdeviitteiden viittaustapoja.
              Kirjallisuus: Luentomateriaali.
              Kirjallisuuslähteet ilmoitetaan luennoilla.
              Suoritustavat Essee (suoritusohjeet kurssin Optima-työtilassa).
              Osaamistavoitteet: Opintojakson hyväksytysti suoritettuaan opiskelija 1) tietää tietojenkäsittelyn alan tutkimusmetodiikan keskeiset osa-alueet, 2) ymmärtää tieteellisen toiminnan perusteet ja tutkimusmetodien merkityksen osana tietojenkäsittelyn alan tutkimusprosesseja sekä 3) tiedostaa eettisesti kestävän tutkimuksen perusperiaatteet. Opintojakso antaa hyvät valmiudet opinnäytetöiden tekemiselle ja tutkimussuunnitelman kirjoittamiselle.
              Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=148524

              TIEA219 Pelisuunnittelu (5 op)

              Luennoitsijat: Jukka Varsaluoma (jukka.varsaluoma@jyu.fi), Tanja Välisalo (tanja.valisalo@jyu.fi)
              Esitiedot: Esitiedoksi suositellaan kurssia HTKA112 Pelin lumo.
              Suoritustavat Osallistuminen luennoille, yksilötehtävät, ryhmätyö
              Osaamistavoitteet: Kurssin käytyään opiskelija
              tuntee erilaisia pelisuunnittelun metodeja
              osaa soveltaa pelisuunnittelun metodeja aitoihin suunnittelutehtäviin
              Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=154894

              TIEA221 Opetuspelin kehittäminen (3-5 op)

              Luennoitsijat: Vesa Lappalainen (vesa.t.lappalainen@jyu.fi), Jukka Varsaluoma (jukka.varsaluoma@jyu.fi), Minna Silvennoinen (minna.h.silvennoinen@jyu.fi), Ville Isomöttönen (ville.isomottonen@jyu.fi), Antti Pirhonen (antti.pirhonen@jyu.fi), Antti-Jussi Lakanen (antti-jussi.lakanen@jyu.fi)
              Sisältö: Vuorovaikutteiset koulutussovellukset valtaavat vauhdilla opetusmateriaalimarkkinoita. Tämän kurssin tavoitteena on saada tuntumaa koulutussovelluksen laadinnan problematiikkaan käytännön kautta.
              Koulutussovelluksen tuottaja joutuu perehtymään sekä pedagogisiin että kohdekontekstin sisällöllisiin kysymyksiin. Tällä kurssilla pääpaino on sisällöllisten seikkojen ymmärryksen hankkiminen vuorovaikutuksessa sisällön asiantuntijoiden kanssa. Hankittu ymmärrys muodostaa pohjan pienimuotoisen opetuspelin laadinnalle.
              Harjoitustyönä 3 hengen opiskelijaryhmä toteuttaa oman opetuspelin, jonka sisältö liittyy leikkaussalihoitajien koulutukseen. Sisältöön perehdytään suunnittelemalla peliä yhteistyössä hoitajaopiskelijoiden kanssa (JAMK). Kullakin ryhmällä on JAMKilla nimetty yhteyshenkilö (hoitotyön opiskelija), jonka kanssa ryhmä itsenäisesti organisoi yhteistyön.
              Tavoitteena on saada käytännön kokemusta pelitekniikoiden pedagogisesta soveltamisesta sekä vuorovaikutuksesta asiakasorganisaation kanssa.
              Esitiedot: Ohj1 ja Ohj2 vastaavat tiedot
              Suoritustavat Hyväksytty harjoitustyö, ja projektityöskentely
              Osaamistavoitteet: Kurssin lopussa opiskelijan odotetaan osaavan 1) hankkia relevanttia tietoa asiakasorganisaatiosta ja toimia yhteistyössä asiakkaan kanssa 2) soveltaa pelitekniikoita oppimista edistävästi 3) suunnitella ja toteuttaa opetuspeli valituilla työkaluilla, kuten JyPeli, HTML5, Unity
              Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=158641

              TIEA261 Tietotekniikan rooli opetuksessa (2 op)

              Luennoitsija: Antti Ekonoja (antti.j.ekonoja@jyu.fi)
              Sisältö: Opintojaksolla tutustutaan tietotekniikan rooliin eri oppilaitosten opetuksessa; mitä tietotekniikasta opetetaan ja miten.
              Esitiedot: Ei esitietovaatimuksia.
              Suoritustavat Harjoitustyö ja aktiivinen osallistuminen.
              Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija
              tunnistaa tietotekniikan oppimistilanteen keskeiset elementit ja
              pystyy määrittelemään tietotekniikan roolin eri oppilaitosten opetuksessa.
              Kurssin kotisivu: http://appro.mit.jyu.fi/tiea261/
              Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=148548

              TIEA301 Kandidaattiseminaari (3 op)

              Luennoitsijat: Sanna Mönkölä (sanna.monkola@jyu.fi), Kirsi Valjus (kirsi.valjus@jyu.fi), Anneli Heimburger (anneli.a.heimburger@jyu.fi)
              Sisältö: Tietotekniikan kandidaattiopintojen pakollinen opintojakso. Hankitaan perustaidot tieteellisen tekstin kirjoittamisesta, suullisesta esittämisestä ja tiedonhausta. Tarkoituksena on tukea kandidaatintutkielman tekemistä.
              KANDIDAATINTUTKIELMA
              Tutkintoasetuksen mukaan tutkinnon pääaineen tai siihen rinnastettavan kokonaisuuden taikka koulutusohjelman aineopintoihin sisältyy vähintään 6-10 opintopisteen laajuinen opinnäyte. IT-tiedekunnassa kandidaatintutkielmien laajuus on 7 op. Lisäksi opintoihin kuuluu 3 op:n laajuinen kandidaattiseminaari ja kypsyysnäyte eli maturiteetti.
              Kandidaatintutkielman tavoitteena on harjaannuttaa opiskelija tutkimusongelman määrittelyyn sekä tutkimuksen raportointiin. Kandidaatintutkielma on pienimuotoinen kirjallisuuteen pohjautuva tutkimusraportti kandidaattiseminaarin vetäjien, jotka toimivat myös pääohjaajina, kanssa sovitusta aiheesta. Tyypillisesti kandidaatintutkielma on noin 20-30 sivua pitkä. Tutkielmassa on keskeistä tieteellisen ja selkeän raportointitavan opettelu. Tieteellisyydellä tarkoitetaan sitä, että työn tulee perustua aiempaan tutkimukseen, ja lähteinä käytetyt viitteet tulee sisällyttää tekstiin ohjeiden mukaisesti. Selkeällä raportointitavalla tarkoitetaan sitä, että opiskelijan tulee osata kertoa aiheestaan selkeää ja hyvää suomen kieltä käyttäen.
              Tutkielman aihe kannattaa valita itseään kiinnostavasta aihepiiristä. Aihe on hyvä valita niin, että kandidaatintutkielmaa varten tehtyä kirjallisuusselvitystä voi myöhemmin hyödyntää maisterivaiheen tutkielmassa eli pro gradussa. Hyvä aihe voisi olla esim. jollain käymälläsi kurssilla esillä ollut asia, josta haluaisit lisätietoa tai aihepiiri, jota olisit toivonut kurssilla käsiteltävän. Jos olet toteuttanut vapaa-ajallasi tietokoneohjelman tai ollut mukana laajemmassa tietoteknisessä tehtävässä, jota et ole vielä hyödyntänyt opinnoissasi, niin työn kirjallinen raportointi voi hyvinkin täyttää tutkielman kriteerit. Jos työskentelet tietotekniikka-alalla, voi aihe olla myös työhösi liittyvä. IT on tunnetusti kaikkialla, joten tietotekniikan opinnäytteeksi sopiva aihe voi löytyä arkisistakin asioista!
              Kandidaatintutkielmat tallennetaan JYX-järjestelmään (Jyväskylän yliopiston julkaisuarkisto https://jyx.jyu.fi/dspace/ ). Tutkielmat voidaan tallentaa järjestelmään joko kaikille näkyviksi tai vain rajoitetusti näkyviksi arkistokäyttöön. Tarkempia ohjeita julkaisusta antavat laitosten opintoasioita hoitavat sihteerit.
              Esitiedot: TIEA217 Tietojenkäsittelyn alan tutkimusmenetelmät.
              Suoritustavat Seminaariesitys, opponointi ja tarkistukseen jätettävä kandidaatintutkielma.
              Kandidaattiseminaarista saa merkinnän, kun oma esitys ja opponointi on tehty sekä kandidaatintutkielma jätetty tarkistukseen.
              Osaamistavoitteet: Opintojaksot TIEA217 Tietojenkäsittelyn alan tutkimusmenetelmät ja TIEA301 Kandidaattiseminaari muodostavat jatkumon, jonka tavoitteena on opiskelijan Tietotekniikan kandidaatintutkielman (TIEA302) valmistuminen syksyn 2013 aikana.
              Kurssin kotisivu: https://www.jyu.fi/it/laitokset/mit/opiskelu/kandidaattiopinnot/kandidaatin-tutkielma
              Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=148481

              TIEA341 Funktio-ohjelmointi 1 (1-5 op)

              Luennoitsija: Ville Tirronen (ville.e.t.tirronen@jyu.fi)
              Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=154892

              TIEA343 Robottiohjelmointi (3 op)

              Luennoitsija: Ernesto Mininno (ernesto.e.mininno@jyu.fi)
              Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=148602

              TIEA361 Tietotekniikan opettajan työvälineitä (5-6 op)

              Luennoitsija: Antti Ekonoja (antti.j.ekonoja@jyu.fi)
              Sisältö: Kurssilla käydään läpi tietotekniikan opettajan työnkuvaan liittyviä aiheita, ja tutustutaan etenkin erilaisten työvälineiden hyödyntämiseen opetuksessa. Lisäksi harjoitellaan tietotekniikan integroimista muihin oppiaineisiin. Tutuksi tulevat myös alan ajankohtaiset aiheet (mm. opetuksen suunnittelu, opetusmateriaalit, opettajan tieto- ja viestintätekniset taidot). Kurssi on tarkoitettu pääsääntöisesti pää- tai sivuaineenaan tietotekniikan aineenopettajiksi opiskeleville.
              Esitiedot: TIEP161 - Opetusteknologia
              Suoritustavat Oppimistehtävät, vertaisarvioinnit ja itsearviointi.
              Osaamistavoitteet: Kurssin tavoitteena on antaa opiskelijoille hyvät tiedot ja taidot erilaisten työvälineiden hyödyntämisestä tietotekniikan opetuksessa, tietotekniikan integroinnista sekä opetuksen suunnittelusta.
              Kurssin kotisivu: http://appro.mit.jyu.fi/ope/
              Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=148493

              TIEA382 Lineaarinen ja diskreetti optimointi (5 op)

              Luennoitsija: Markus Hartikainen (markus.hartikainen@jyu.fi)
              Sisältö: Lineaarista, dynaamista, kombinatorista ja kokonaislukuoptimointia. Mallinnusta, sovelluksia ja optimointiohjelmistoja.
              Kirjallisuus: Optimointimenetelmät (luentomoniste) sekä Taha, Operations Research: An Introduction, 2007 (8th edition).
              Esitiedot: Matematiikan approbatur tai vastaavat tiedot. Lisäksi, tietokoneen peruskäyttötaito riittää kurssille tultaessa; loput tarvittavat asiat opetetaan.
              Suoritustavat Harjoitustyö ja loppukoe.
              Osaamistavoitteet: Kurssin jälkeen opiskelija osaa muotoilla lineaarisia optimointiongelmia, ymmärtää lineaarisen ja diskreetin optimoinnin perusalgoritmeja ja -heuristiikkoja, kuten Simplex-algoritmi ja SPT-sääntö, sekä osaa käyttää muutamia optimointiohjelmistoja, kuten CPLEX.
              Kurssin kotisivu: http://users.jyu.fi/~maeehart/ldo/
              Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=148502

              TIEA383 Matemaattisen mallintamisen peruskurssi (4 op)

              Luennoitsija: Timo Tiihonen (timo.tiihonen@jyu.fi)
              Sisältö: Kurssi toimii johdantona matemaattiseen mallintamiseen, ts siihen, miten reaalimaailman ilmiöitä jäsennetään matemaattisten käsitteiden avulla. Kurssi koostuu kymmenestä itsenäisestä luennosta, jotka valottavat mallinnuksen eri lähestymistapoja ja menetelmiä. Kurssista vastaa matemaattisen mallintamisen konsortio, jota koordinoi TTY.
              Kirjallisuus: Matemaattinen mallinnus, Seppo Pohjolainen (toim.), WSOYpro, 2010
              Esitiedot: Matematiikan perusopinnot, hyvä laskutekniikka.
              Suoritustavat Viikottaiset luentoharjoitukset ryhmätöinä, toisten ryhmien harjoitusten kommentointi oppimisympäristösssä sekä erillinen harjoitustyö.
              Kurssin kotisivu: http://users.jyu.fi/~tiihonen/mallitus/
              Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=148477

              TIES324 Signaalinkäsittely (4 op)

              Luennoitsija: Fengyu Cong (fengyu.cong@jyu.fi)
              Sisältö: Signaalin- ja kuvankäsittelyn teoriaa ja algoritmeja sekä niiden soveltaminen eri tieteenalojen ongelmiin.
              Kirjallisuus: S.K.Mitra, "Digital Signal Processing"
              Esitiedot: TIEA326 Tietoliikenteen matemaattiset apuneuvot tai vastaavien asioiden hallinta.
              Suoritustavat Tentti
              Osaamistavoitteet: Students know how to design a digital filter
              Kurssin kotisivu: http://users.jyu.fi/~fecong/SignalProcessing.html
              Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=148497

              TIES326 Tietoturva (5 op)

              Luennoitsija: Timo Hämäläinen (timo.t.hamalainen@jyu.fi)
              Sisältö: Kurssilla käydään läpi tietojärjestelmien tietoturvaan liittyviä osa-alueita. Kurssin sisältö koostuu seuraavista osa-alueista: - Tietoturvapolitiikat, riskien hallinta - Todennus ja pääsynhallinta - Salaus ja julkisen avaimen arkkitehtuuri - Langattomien verkkojen tietoturva - TCP/IP tietoturva - Turvaprotokollat - Verkkolaitteiden tietoturva - Palomuurit ja IDS:t - Käyttöjärjestelmien ja ohjelmistojen tietoturva - Haittaohjelmat ja roskaposti
              Esitiedot: Esitietoina vaaditaan kurssin Tietoverkot ja Tietoliikenneprotokollat asioiden osaamista tai vastaavia tietoja.
              Suoritustavat Pakolliset labratyöt sekä 50 prosenttia viikkoharjoituksista hyväksytysti suoritettuna.
              Niiden, jotka ovat jo suorittaneet kurssin TIEA222 (3op) ja osallistuvat tälle kurssille, tulee tehdä 2 viikkoharjoitusta sekä kaksi laajempaa labratyötä, ja saavat siten 2 op:n merkinnän tästä TIES326:sta.
              Osaamistavoitteet: Opiskelija ymmärtää perustiedot tietoverkkojen uhkista ja niiltä suojatutumisilta. Opiskelija saa valmiudet tietoturvatavoitteiden määrittelyyn, ratkaisujen suunnitteluun sekä suojausmenetelmien käyttöönottoon.
              Kurssin kotisivu: http://users.jyu.fi/~timoh/TIES326/security.html
              Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=148553

              TIES341 Funktio-ohjelmointi 2 (1-5 op)

              Luennoitsija: Ville Tirronen (ville.e.t.tirronen@jyu.fi)
              Sisältö: Funktio-ohjelmoinnin erityiskysymyksiä ja teoriaa. Sovellusesimerkkejä.
              Kirjallisuus: Ilmoitetaan myöhemmin.
              Esitiedot: Funktio-ohjelmointi 1
              Suoritustavat Aktiivinen osallistuminen seminaariin ja oppimispäiväkirjan pitäminen.
              Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=148417

              TIES425 Programming for Mobile Terminals (5 op)

              Luennoitsija: Mikko Ahonen (mikko.j.ahonen@student.jyu.fi)
              Sisältö: Kurssilla tutustutaan mobiililaiteessa ajaava Android-käyttöjärjestelmä. Luennoidaan englanniksi.
              Esitiedot: Ohjelmointitaito Java-kielillä.
              Suoritustavat Harjoitustyö.
              Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=148576

              TIES427 Hajautetut järjestelmät (4-5 op)

              Luennoitsija: Jonne Itkonen (jonne.itkonen@jyu.fi)
              Sisältö: Kurssi esittelee hajautettujen järjestelmien perusteet. Luentojen aiheina ovat mm. johdanto hajautettuihin järjestelmiin, arkkitehtuurimallit, väliohjelmistot, vertaisverkot, hajautetut hakualgoritmit ja käytännön esimerkit.
              Kirjallisuus: Coulouris, Dollimore, Kindberg - Distributed Systems: Concepts and Design, 4th Edition, 2005.
              Esitiedot: Perusteet tietoliikenteestä ja käyttöjärjestelmistä.
              Suoritustavat Tentti, ohjelmointityö ja/tai demot. Yksityiskohdat ensimmäisellä luennolla.
              Kurssin kotisivu: http://users.jyu.fi/~ji/opetus/ties427/
              Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=154890

              TIES435 Radio networks and Self-Organization (5 op)

              Luennoitsija: Tapani Ristaniemi (tapani.e.ristaniemi@jyu.fi)
              Sisältö: In this course the student get familiar with different mobile wireless communication standards and especially their radio resource management. The main focus is in Long Term Evolution (LTE) and its future enhancements. In addition, a special emphasis is put on self-organizing radio networks (SON). SON concept has emerged in the last years, with the goal to foster automation and to reduce human involvement in management tasks. It implies autonomous configuration, optimization, and healing actions which would result in reduced operational burden and improve the experienced end user quality-of-service.
              Kirjallisuus: luentomoniste ja artikkelikokoelma
              Suoritustavat tentti
              Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=154891

              TIES441 Ohjelmistoarkkitehtuurit (5 op)

              Luennoitsija: Jonne Itkonen (jonne.itkonen@jyu.fi)
              Sisältö: Ohjelmistoarkkitehtuurit teoriassa ja käytännössä, olioarkkitehtuurityyli, malliajattelu, hyvät (olio-)ohjelmointikäytännöt. Laadukkaan ohjelmiston suunnittelu. Ajankohtaiset, esilletulevat asiat.
              Kirjallisuus: Koskimies, Mikkonen: Ohjelmistoarkkitehtuurit, 2005; Mary Shaw, David Garlan: Software Architecture: Perspectives on an Emerging Discipline, 1996; Jan Bosch: Design & use of software architectures: Adopting and evolving a product-line approach, 2000; Len Bass, Paul Clements, Rick Kazman: Software Architecture in Practice, 1998 tai 2003; ajankohtaiset julkaisut
              Esitiedot: Sovellusprojekti tai vastaava ohjelmistonkehitysprojekti
              (pakollinen esitieto).
              Suoritustavat Ilmoitetaan ensimmäisellä luennolla.
              Kurssin kotisivu: http://users.jyu.fi/~ji/opetus/oa2013/
              Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=154753

              TIES452 Practical Introduction to Semantic Technologies (5 op)

              Luennoitsija: Oleksiy Khriyenko (oleksiy.o.khriyenko@jyu.fi)
              Kurssin kotisivu: http://users.jyu.fi/~olkhriye/ties452
              Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156892

              TIES456 Introduction to SOA and Cloud Computing (5 op)

              Luennoitsija: Michael Cochez (miselico@jyu.fi)
              Sisältö: During this course the student gets introduced to technologies used in service orented architectures and cloud computing. The course follows a practical hands-on approach.
              Because several different technologies are used in cloud computing, the course will consist of several practical assignments. Possible topics include :
              SOAP/WSDL and RESTfull web services servers and clients (Paas, SaaS)
              Programming languages used for creating web services
              Using social network data
              Virtual machine management/administration (Iaas; Amazon EC2, open-stack, ...)
              Computation in the cloud (Map-reduce, ...)
              Data in the cloud (NoSQL databases, scalability, redundancy, ...)
              etc ...
              Types of cloud deployement models will be covered only shortly. The models of cloud deployment are more of a business aspect of cloud computing and are hence not at the core of this course. A more business oriented course, which is suitable for less technical students interested in cloud computing is TJTSS70 Cloud Computing .
              Students who attend this course can at also register for TIES532 which is a follow-up course during which students can work individually on a more advanced assignment related to SOA and Cloud computing
              Esitiedot: Good knowledge of at least one modern (object-oriented) programming language (e.g. Java, C#, C++, etc.). Experience with scripting languages is an asset. During the demos, we will be working mostly with Java but also other programming languages like Javascript, Ruby and Bash will be used for certain exercises. You are not expected to know all these languages before this course. We will also work with XML and related technologies, therefore basic knowledge of XML technologies is required (study from http://www.w3schools.com/xml/ if you do not have experience with XML).
              Suoritustavat There is no exam, and the grading is pass/fail.
              The ECTS credit allocation scheme is as following:
              The student may receive 5 credits for work on the basic tasks given every week.
              TIES532 is a follow up course during which students can work individually on a more advanced assignment related to SOA and Cloud computing
              Kurssin kotisivu: http://users.jyu.fi/~miselico/teaching/TIES456
              Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156895

              TIES461 Tietotekniikan opetuksen perusteet (5 op)

              Luennoitsija: Sanna Juutinen (sanna.k.juutinen@jyu.fi)
              Sisältö: Opintojaksolla tutustutaan tietotekniikan opetuksen didaktisiin ja pedagogisiin perusteisiin, erilaisiin opetusmenetelmiin sekä lähestymistapoihin.
              Kirjallisuus: Ilmoitetaan ensimmäisellä luennolla.
              Esitiedot: Aineenopettajan pedagogiset perusopinnot tai (aikuis-)kasvatustieteen perusopinnot (25 op). Tietotekniikan opettajan työvälineitä -kurssi, myös samanaikainen suorittaminen mahdollista.
              Suoritustavat Oppimispäiväkirja, oppimistehtävät ja harjoitustyö sekä itse- ja vertaisarviointi. Opintojaksoa ei voi suorittaa tenttimällä.
              Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa selittää tietotekniikan opetuksen taustat sekä kehitystrendit, tuntee vallalla olevien oppimis- ja opetuskäsitysten teoreettisen keskustelun perusulottuvuudet, osaa tulkita opetussunnitelman perusteita sekä suunnitella opetusta niiden mukaisesti, osaa suunnitella oppimista tukevia ja edistäviä opetustilanteita hyödyntäen erilaisia vaihtoehtoisia opetusmalleja, osaa suunnitella ja toteuttaa oppimista tukevia ja edistäviä arviointikäytänteitä, sekä osaa arvioida omaa opettajuuttaan sekä siinä kehittymistä.
              Kurssin kotisivu: http://www.jyu.fi/it/laitokset/mit/suuntautumisvaihtoehdot/ope/ope_kurssit/TIES461
              Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=148503

              TIES465 Tieto- ja viestintätekniikan pedagogisen käytön tuki (3 op)

              Luennoitsijat: Kirsi Valjus (kirsi.valjus@jyu.fi), Ritva-Liisa Järvelä (ritva-liisa.jarvela@jyu.fi)
              Sisältö: Opintojaksolla tietotekniikan aineenopettajaksi opiskelevat suunnittelevat tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön pedagogisen tuen kokonaisuuden yhteistyökoulun opettajien toiveiden mukaisesti. Suunnittelu tapahtuu yhteistyössä luokanopettajaksi tai muun aineen aineenopettajaksi opiskelevien kanssa riippuen kulloinkin mukana olevista yhteistyökouluista.
              Opintojakson tavoitteena on antaa opettajaksi opiskeleville valmiudet toimia muiden opettajien pedagogisena tukena tulevissa työtehtävissä.
              Kirjallisuus: Ilmoitetaan ensimmäisellä luennolla.
              Esitiedot: Opettajan pedagoiset perusopinnot (25 op) tai (aikuis-)kasvatustieteen perusopinnot (25 op).
              Suoritustavat Luennot, harjoitustyö sekä harjoitustyön esittely loppuseminaarissa. Opintojaksoa ei voi suorittaa tenttimällä.
              Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija
              tunnistaa ja osaa analysoida opettajakollegan tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttöön liittyvät tarpeet ja toiveet,
              osaa suhteuttaa pedagogisen tuen tarpeen käytäntöön,
              osaa ehdottaa opettajakollegalle sopivia toteutusratkaisuja, sekä
              osaa suunnitella tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön pedagogisen tuen tarpeen mukaan.
              Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=148451

              TIES501 Pro gradu -seminaari (5 op)

              Luennoitsija: Jussi Hakanen (jussi.hakanen@jyu.fi)
              Sisältö: Tietotekniikan maisteriopintojen loppuvaiheen opintojakso, joka integroituu oman opinnäytetyön (pro gradu -tutkielman) tekemiseen. Keskeiset vaiheet sekä oman opinnäytetyön että graduseminaarin osalta ovat opinnäytetyön aiheen valinta (tulee olla valittu ja sovittu ohjaajan kanssa ennen seminaarin aloitusta), lähdeaineiston haku ja analysointi, tutkimusmenetelmän valinta ja jäsentäminen sekä gradun empiiris-konstruktivisen osion suunnittelu ja aloittaminen. Opintojakson aikana esitellään omaa aihetta muille seminaarin osallistujille sekä tutustutaan gradujen arviointiin. Tarkoituksena on, että opiskelija hakeutuu seminaariin siinä vaiheessa kun LuK-tutkinto on tehty ja FM-tutkinnon henkilökohtaisen opintosuunnitelman mukaan valmistuminen tapahtuu vuoden sisällä työn aloittamisesta. Gradun aihe pitää olla jo valittuna ja tekeminenkin voi olla aloitettuna, mutta pääosin homma laitetaan vauhtiin seminaariin hakeutumisen kautta.
              Esitiedot: LuK-/alempi korkeakoulututkinto (maisteriopiskelijat) sekä ajantasainen eHOPS, jonka perusteella opiskelija valmistuu vuoden sisällä opinnäytetyön aloittamisesta. Lisäksi opiskelijalla pitää olla opinnäytteen aihe sovittuna ohjaajan kanssa.
              Suoritustavat Riittävä osallistuminen luennoille ja pienryhmätapaamisiin sekä oman työn esittelyyn ja tutkielmien arviointiin liittyvät aktiviteetit. Näiden lisäksi oma pro gradu -tutkielma oltava yli 50 prosenttia valmis suoritusmerkinnän saamiseksi.
              Kurssin kotisivu: http://users.jyu.fi/~jhaka/gradu-seminaari/index.html
              Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=148543

              TIES532 Service oriented architectures and cloud computing for developers (5-10 op)

              Luennoitsija: Michael Cochez (miselico@jyu.fi)
              Sisältö: This course is a follow-up course of the TIES456 course. During this course students can work individually on a more advanced task related to the technologies introduced in the basic course.
              It is not possible to attend this course without attending the basic (TIES456) course!
              Topics will be proposed during the basic course, possible topics include :
              SOAP/WSDL and RESTfull web services servers and clients (Paas, SaaS)
              Programming languages used for creating web services
              Using social network data
              Virtual machine management/administration (Iaas; Amazon EC2, open-stack, ...)
              Computation in the cloud (Map-reduce, ...)
              Data in the cloud (NoSQL databases, scalability, redundancy, ...)
              etc ...
              Types of cloud deployement models will be covered only shortly. The models of cloud deployment are more of a business aspect of cloud computing and are hence not at the core of this course. A more business oriented course, which is suitable for less technical students interested in cloud computing is TJTSS70 Cloud Computing .
              Students who attend this course can at also register for TIES532 which is a follow-up course during which students can work individually on a more advanced assignment related to SOA and Cloud computing
              Esitiedot: Good knowledge of at least one modern (object-oriented) programming language (e.g. Java, C#, C++, etc.). Experience with scripting languages is an asset. During the demos, we will be working mostly with Java but also other programming languages like Javascript, Ruby and Bash will be used for certain exercises. You are not expected to know all these languages before this course. We will also work with XML and related technologies, therefore basic knowledge of XML technologies is required (study from http://www.w3schools.com/xml/ if you do not have experience with XML).
              Suoritustavat There is no exam, and the grading is pass/fail.
              The ECTS credit allocation scheme is as following:
              The student may receive 5 credits for individual work.
              Kurssin kotisivu: http://users.jyu.fi/~miselico/teaching/TIES532/
              Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=148440

              TIES537 Langattomien järjestelmien laboratoriotyöt (2-8 op)

              Luennoitsija: Jukka Ihalainen (jukka.p.ihalainen@jyu.fi)
              Sisältö: Kurssilla tehdään langattomiin järjestelmiin liittyviä laboratoriotöitä. Jokaisesta suoritetusta työstä saa 1-3 op. Kurssin laajuus on maksimissaan 8 op. HUOM! Kurssille voi ilmottautua jatkuvasti!
              Suoritustavat Ohjausluennot + laboratoriotyöt.
              Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=138718

              TIES681 Seminar on Mathematical Modelling and Scientific Computing (0-3 op)

              Luennoitsijat: Tero Tuovinen (tttuovin@mit.jyu.fi), Olli Mali (olli.mali@jyu.fi)
              Sisältö:
              Central topics of the seminar will be state of art in:
              - Mathematical models in natural sciences.
              - Numerical methods, mathematics of computations.
              - Computer simulation methods.
              - Advanced numerical technologies and visualization.
              We hope that this seminar will be a place where actual problems could be discussed in an open and friendly form and that it will present lectures of internationally known specialists as well as of younger scientists from Finland and other countries. All interested in participating and presenting/discussing results are warmly welcome. The proposed seminar day is Wednesday.
              Kurssin kotisivu: https://trac.cc.jyu.fi/projects/mmsc/wiki
              Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=148407

              ITKS452 Requirements engineering (5 op)

              Luennoitsija: Anneli Heimburger (anneli.a.heimburger@jyu.fi)
              Sisältö: This course is an introduction into Requirements Engineering (RE) field. RE deals with constructing and managing of requirements for a computer-based system, aiming for effective (meeting stakeholders' expectations) and efficient (time, cost, and human resources) development of the system. The course provides
              an overview of different activities in the requirements development and management processes
              explains how RE fits into a broader software or system engineering process
              highlight the essential role of communication in RE, especially in multicultural software development environments
              provides an understanding of the main challenges in requirements engineering
              The course is designed to be practice-oriented. It discusses the good industry practices available at present, which are to a large extent informal. Formal and other structured approaches to RE are not treated to any significant extent. The course is designed mainly for students in software and telecommunication study line. However, it also fits well the interests of those who study software-related business topics. Since RE is a multidisciplinary field as such and related to many other fields, students from other study lines may benefit from the course as well.
              Kirjallisuus: MANDATORY
              LECTURE NOTES (in Optima)
              WORKBOOK (in Optima)
              Philip A. Laplante, “Requirements Engineering for Software and Systems”, CRC Press, 2009. 17 for loans, 5 for shortloans, 1 handbook copy (no loan)
              Heimbürger, A., Kiyoki, Y. and Ylikotila, T. 2011. Communication Across Cultures in the Context of Multicultural Software Development. Reports of the Department of Mathematical Information Technology. Series C. Software and Computational Engineering. No. C 1/2011. 64 p.
              VOLUNTARY
              Requirements Engineering Journal
              Proceedings of IEEE Requirements Engineering Conference
              IEEE Software
              IEEE Transactionson Software Engineering
              Karl E. Wiegers, "Software Requirements", Microsoft Press, 2nd ed., 2003
              Karl E. Wiegers, "More about Software Requirements", Microsoft Press, 2006
              Jon Holt, Simon Andrew Perry and Mike Brownsword, " Model-Based Requirements Engineering", IET, 2011
              Elizabeth Hull , Ken Jackson and Jeremy Dick , " Requirements Engineering", Springer, 2010
              Klaus Pohl and Chris Rupp, "Requirements Engineering Fundamentals", Rocky Nook, 2011
              Esitiedot: ITKP112 Oliosuuntautunut analyysi & ITKP113 Oliosuuntautunut suunnittelu (Object-oriented analysis and design) or corresponding knowledge.
              Suoritustavat A) accepted final e-Exam
              B) completed and accepted practical work.
              Osaamistavoitteet: The learning outcomes of the course are:
              students understand main activities of requirements engineering
              students understand main components of requirements engineering
              students can develop requirements
              students can manage requirements
              students can create vision and scope documents
              students can create use cases documents
              students can create software requirements specification documents
              students understand multicultural communication issues in RE
              students understand essential challenges and research issues in requirements engineering.
              Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=148563

              ITKS544 Semantic Web and Ontology Engineering (5-10 op)

              Luennoitsija: Vagan Terziyan (vagan.terziyan@jyu.fi)
              Sisältö: The Semantic Web is an initiative of the WWW Consortium, with the goal of extending the current Web to facilitate Web automation and universally accessible content. Semantic Web is the vision of having data on the Web defined and linked in a way that it can be used by machines not just for display purposes, but for automation, integration and reuse of data across various applications. This vision assumes annotating Web resources with machine-interpretable descriptions, and provides mechanisms for automated reasoning about them. Software applications can be accessed and executed via the Web based on the idea of Web services. Web services can significantly increase the Web architecture's potential, by providing a way of automated program communication, discovery of services, their integration, etc. The key to Web Services is on-the-fly software composition through the use of distributed reusable software components. The course focuses on emerging Semantic Web and intelligent information integration technologies applied for commercial applications in mobile environment. Course includes an introduction to Semantic Web knowledge markup techniques and markup languages RDF-based semantic annotation of Web resources and services, ontology engineering. Course also considers modern applications of these methods and techniques for Web-based intelligent applications and services.
              The course consists of two parts: theoretical (Vagan Terzyan) and practical (Michal Nagy).
              Suoritustavat Assignments. The first assignment is based on the theoretical part of the course. The second assignment is based on the practical part of the course.
              Kurssin kotisivu: http://www.mit.jyu.fi/ai/vagan/itks544.html
              Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=148516

              TIEJ601 Tietotekniikan jatkokoulutusseminaari (4 op)

              Luennoitsija: Timo Hämäläinen (timo.t.hamalainen@jyu.fi)
              Sisältö: Kurssin tavoitteena on auttaa ja nopeuttaa jatko-opintojen suorittamista. Lisäksi seminaarin tarkoituksena on auttaa oman alan tieteellisen tutkimuksen tekemisessä ja tuoda tutkimuksen tekemiseen uusia ja ajankohtaisia näkökulmia.
              Esitiedot: Jatko-opintoja aikaisemman opinnot.
              Suoritustavat Opiskelija osallistuu vähintään 12 kertaa opintojakson tapaamisiin ja pitää vähintään kaksi esitelmää omasta tutkimusalueestaan (kuvaten tutkimuksen etenemistä) sekä osallistuu väitöstilaisuuksiin.
              Osaamistavoitteet: Kurssin tavoitteena on auttaa ja nopeuttaa jatko-opintojen suorittamista. Lisäksi seminaarin tarkoituksena on auttaa oman alan tieteellisen tutkimuksen tekemisessä ja tuoda tutkimuksen tekemiseen uusia ja ajankohtaisia näkökulmia.
              Kurssin kotisivu: http://users.jyu.fi/~timoh/kurssit/jatkoksem/jatkosem.html
              Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=148474

              Kevät

              TIEP111 Ohjelmointi 2 (8 op)

              Luennoitsija: Vesa Lappalainen (vesa.t.lappalainen@jyu.fi)
              Sisältö: Sisältö: Java-kieli, ohjelmansuunnittelun
              ja olio-ohjelmoinnin periaatteita,
              ohjelman testaaminen. Rekursio.
              Kirjallisuus: Java-kirjallisuus. Mm. Java-ohjelmointi
              Esitiedot: Ohjelmointi 1. tai vastaava.
              Suoritustavat Välikoe, demot, harjoitustyö.
              Osaamistavoitteet: Oppia ymmärtämään oliopohjaisen ohjelmoinnin perusteet.
              Kyky tuottaa pieniä/keskikokoisia oliopohjaisia ohjelmia.
              Samoin tavoitteena on "testaus ensin" (TDD) ajatuksen
              sisäistäminen. Kyky suunnitella ja toteuttaa graafinen käyttöliittymä.
              Kurssin kotisivu: https://trac.cc.jyu.fi/projects/ohj2/wiki/k2014
              Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=148492

              TIEP112 Ohjelmointi 2, C++ (1 op)

              Luennoitsija: Vesa Lappalainen (vesa.t.lappalainen@jyu.fi)
              Sisältö: Ohjelmointi 2 -kurssin keskeisen sisällön asiat C/C++ -kielillä.
              Kirjallisuus: Olio-ohjelmointi ja C++
              Esitiedot: Ohjelmointi 2
              Suoritustavat Demot vähintään 60 prosenttia.
              Osaamistavoitteet: Oppia tekemään Ohjelmointi 2-kurssia vastaavat
              asiat C/C++ -kielillä.
              Kurssin kotisivu: http://www.mit.jyu.fi/vesal/kurssit/ohjelmointi2013/
              Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=148499

              TIEP113 Ohjelmointi 2, JSP (1 op)

              Luennoitsija: Vesa Lappalainen (vesa.t.lappalainen@jyu.fi)
              Sisältö: Ohjelmointi 2 kurssin tietojen soveltaminen
              WWW-ohjelmointiin. Erityisesti JSP (Java Server Pages).
              Kirjallisuus: Ohjelmaesimerkit
              Esitiedot: Ohjelmointi 2
              Suoritustavat Pääteohjaukset, oman harjoitustyön jonkin kohdan
              toteuttaminen WWW-pohjaiseksi.
              Osaamistavoitteet: Oppia soveltamaan Ohjelmointi 2-kurssilla opittuja
              asioita WWW-käyttöliittymän ohjelmoinnissa.
              Kurssin kotisivu: http://www.mit.jyu.fi/vesal/kurssit/ohjelmointi2013/
              Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=148512

              TIEP115 Johdatus tietotekniikkaan (3 op)

              Luennoitsija: Jonne Itkonen (jonne.itkonen@jyu.fi)
              Sisältö: Opintojaksolla tarkastellaan tietotekniikan yleistä kehityshistoriaa (history of computing) 1900-luvun jälkipuoliskolla sekä tietotekniikan opinnoille keskeisten teemojen (tietoverkkotekniikka, ohjelmistokehitys, ohjelmointikielet, tietokoneella ratkaistavissa olevat ongelmat) perusteita ja lähtökohtia. Lisäksi tutustutaan joukkoon alan ydinjulkaisuja em. aihepiireistä.
              Kirjallisuus: Luentoja tukevaa kirjallisuutta:
              Paul E. Ceruzzi: "A History of Modern Computing, 2nd Edition", The MIT Press, 2003
              Michael R. Williams: "A History of Computing Technology, 2nd Edition", IEEE Computer Society, 1997
              Suoritustavat Tarkennetaan myöhemmin. Ajankohtaiset tiedot Korpissa ja kurssin kotisivulla (linkki tulee Korppiin).
              Osaamistavoitteet: Opiskelija tuntee tietotekniikan modernin kehityshistorian keskeiset etapit ja osaa liittää ne yleiseen teknologis-yhteiskunnallisen kehitykseen. Opiskelija omaa käsityksen tietotekniikan tutkimus- ja kehitystyötä kuvaavista julkaisuista ja niiden merkityksestä alan kehitykselle. Opiskelija pystyy tarkastelemaan valitsemastaan aiheesta sen täsmällistä historiallista, teknologista ja yhteiskunnallista kehitystä.
              Kurssin kotisivu: http://users.jyu.fi/~ji/opetus/tiep115/
              Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=148546

              TIEP161 Opetusteknologia (3 op)

              Luennoitsija: Antti Ekonoja (antti.j.ekonoja@jyu.fi)
              Sisältö: Kurssilla käydään läpi tietotekniikan opettajan työssä tarvittavia työvälineitä ja teknologiaa. Kurssi on tarkoitettu pääsääntöisesti pää- tai sivuaineenaan tietotekniikan aineenopettajiksi opiskeleville.
              Esitiedot: ITKP101 - Tietokone ja tietoverkot työvälineenä
              Suoritustavat Oppimistehtävät.
              Osaamistavoitteet: Kurssin tavoitteena on antaa opiskelijoille perustiedot ja hyvät käyttötaidot tietotekniikan opettajan työssä tarvittavista työvälineistä ja teknologiasta.
              Kurssin kotisivu: http://appro.mit.jyu.fi/opetusteknologia/
              Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=148547

              TIEP181 Johdatus tietokoneavusteiseen matematiikkaan (1-4 op)

              Luennoitsija: Olli Mali (olli.mali@jyu.fi)
              Sisältö: Harjoitusten aiheet sivuavat ensimmäisen vuoden pakollisia matematiikan kursseja, erityisesti kursseja MATA121 Lineaarinen algebra ja geometria 1 ja MATA122 Lineaarinen algebra ja geometria 2, sekä hieman kursseja MATA111 Analyysi 1 ja MATA112 Analyysi 2. Ohjelmoimme lineaarialgebran kursseilla vastaantulevia algoritmeja ja menetelmiä, piirrämme mielenkiintoisia funktioita ja jonoja, jne. Ylipäätään visualisoimme ja implementoimme kaikenlaista sykähdyttävää, oppien samalla tietokoneen käyttöä.
              Kirjallisuus: Kiinnostuneille on tarjolla paljon elektronista materiaalia Matlabin käytöstä. Suosittelen esimerkiksi Cleve Molerin Numerical Computing with Matlab,
              http://www.mathworks.se/moler/
              Luonnollisesti mikroharjoituksista nauttiminen (ja onnistuneet tulevat opintovuodet) edellyttää kurssien MATA 121, MATA122, MATA111 ja MATA 112 kurssimateriaalien aktiivista opiskelua.
              Esitiedot: Esitiedoiksi riittävät lukion matematiikan tiedot. Aiempaa ohjelmointikokemusta ei edellytetä. Kurssin täysipainoinen suorittaminen edellyttää kurssien MATA111, MATA112, MATA121 ja MATA122 samanaikaista suorittamista tai vastaavia tietoja.
              Suoritustavat Arvostelu: hyväksytty/hylätty
              Kurssista saatava opintopistemäärä riippuu osallistumisaktiivisuudesta harjoituksiin. Harjoituksissa arvioidaan läsnäolo ja osallistuminen.
              Osaamistavoitteet: Kurssin tavoitteena on rohkaistua käyttämään tietokonetta matemaatikon apuvälineenä, eli kyetä ohjelmoimaan itsenäisesti alkeellisia numeerisia algoritmeja, sekä erityisesti tukea edellämainittujen pakollisten matematiikan kurssien sisällön omaksumista. Lisäksi tutustuminen matemaattisten algoritmien ohjelmointiin tukee myöhempiä numeerisen analyysin opintoja.
              Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=148401

              TIEA211 Algoritmit 2 (4 op)

              Luennoitsija: Timo Männikkö (timo.mannikko@jyu.fi)
              Sisältö: Algoritmin analysointi, prioriteettijono, hajautus, puurakenteet, joukot, rekursio, ositus, ahne menetelmä, taulukointi, peruutus, rajoitehaku, paikallinen etsintä, heuristiikat, NP-täydellisyys.
              Kirjallisuus: Cormen, Leiserson, Rivest, Stein, "Introduction to Algorithms".
              Weiss, "Data Structures and Algorithm Analysis in Java".
              Goodrich, Tamassia, "Data Structures and Algorithms in Java".
              Esitiedot: ITKP102 Ohjelmointi 1, ITKA201 Algoritmit 1.
              Suoritustavat Tentti ja harjoitustyö.
              Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa soveltaa algoritmien suunnittelumenetelmiä. Opiskelija osaa valita algoritmeille sopivat tietorakenteet. Opiskelija osaa analysoida yksinkertaisten algoritmien aikavaativuutta.
              Kurssin kotisivu: http://users.jyu.fi/~mannikko/algoritmit2/
              Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=148485

              TIEA218 Web-sovellukset (5 op)

              Luennoitsija: Tommi Lahtonen (tommi.j.lahtonen@jyu.fi)
              Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=155808

              TJTA330 Ohjelmistotuotanto (5 op)

              Luennoitsija: Veikko Halttunen (veikko.halttunen@jyu.fi)
              Sisältö: Kurssi muodostuu luennoista ja pienimuotoisesta seminaarista.
              Kurssin aluksi käydään luennoilla kertauksenomaisesti läpi ohjelmistotuotannon perusasioita: tehtäviä, vaiheistusta, prosessien hallintaa jne. Sen jälkeen perehdytään muutamiin ohjelmistotuotannon keskeisiin ongelma-alueisiin kuten vaatimusten hallintaan, riskien hallintaan, työmäärien arviointiin jne. Osalla luennoista voidaan tehdä aktivoivia tehtäviä.
              Seminaaritehtävää varten opiskelijat muodostavat 4-5 hengen ryhmiä. Kunkin ryhmän tehtävänä on perehtyä yhteen ohjelmistotuotannon kannalta keskeiseen teemaan tai ongelma-alueeseen. Tarvittava materiaali jaetaan myöhemmin Optiman kautta. Seminaarityöt käydään läpi toukokuussa pidettävässä seminaarissa.
              Kirjallisuus: Kurssin suorittamiseksi tarvittava materiaali jaetaan kurssin aikana Optiman kautta.
              Huom! Luennoilla esitettävien asioiden lisäksi tenttiin tulee kysymyksiä myös lisämateriaalista, joka löytyy Optiman kansiosta Tentittävä lisämateriaali.
              Esitiedot: Tietojärjestelmien kehittämisen perusteet tai Johdatus ohjelmistotekniikkaan.
              Suoritustavat Tentti ja seminaarityö
              Osaamistavoitteet: Tavoitteena on, että kurssin jälkeen opiskelija pystyy kuvailemaan kattavasti ohjelmistotuotannon tehtäviä sekä ymmärtää ohjelmistotuotantoprosessin hallintaan liittyviä keskeisiä kysymyksiä ja ongelmakohtia.
              Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=148458

              TIES405 Sovellusprojekti (10-15 op)

              Luennoitsija: Jukka-Pekka Santanen (jukka-pekka.santanen@mit.jyu.fi)
              Sisältö: Sovellusprojektissa tietotekniikan opiskelija saa käsityksen työelämän ohjelmistoprojektista, sen läpiviennistä ja ryhmätyöstä sekä kokemusta työelämässä tarvittavasta kirjallisesta ja suullisesta viestinnästä. Projektien avulla opiskelijat saavat myös käytännön kokemusta kurssien harjoitustöitä laajempien sovellusten määrittelystä, suunnittelusta, toteuttamisesta ja testaamisesta sekä tarvittavien dokumenttien laatimisesta.
              Sovellusprojekti edellyttää 250-400 tunnin työmäärää noin neljän kuukauden aikana, joten sille on varattava aikaa vähintään 20-30 tuntia viikossa . Työ tehdään kiinteän aikataulun mukaisesti 3-4 hengen ryhmissä.
              Sovellusprojekteihin tulee ilmoittautua 6.12. mennessä Korppi-sovelluksen kautta täyttämällä ilmoittautumislomake. Mahdollisimman varhainen ilmoittautuminen on toivottavaa.
              Sovellusprojektien ohje on nähtävissä WWW-sivulla http://www.mit.jyu.fi/opiskelu/sovellusprojektit/projohje.html .
              Toteutettujen Sovellusprojektien lyhyt esittely on nähtävissä sivulla http://www.mit.jyu.fi/opiskelu/sovellusprojektit/toteutetut.html .
              Lisätietoa Sovellusprojekteista voi tiedustella lehtori Jukka-Pekka Santaselta.
              Esitiedot: Tietotekniikan perusopinnot ja aineopinnoista vähintään puolet sekä kurssi TIEP111 Ohjelmointi 2 tulee olla suoritettuina. Kurssit ITKA201 Algoritmit 1 ja TIEA212 Graafisten käyttöliittymien ohjelmointi antavat hyvän lähtökohdan projektin menestykselliselle suorittamiselle, joten niitä suositellaan suoritetuiksi.
              Osaamistavoitteet: Opiskelija määrittää Sovellusprojektin läpiviennin suunnittelun yhteydessä oppimistavoitteensa huomioiden vähintään suunnitellun roolinsa projektiryhmässä, itseään kiinnostavat asiat sekä vahvuuksikseen ja heikkouksikseen katsomansa tiedot ja taidot. Sovellusprojektien ohje http://www.mit.jyu.fi/palvelut/sovellusprojektit/projohje.html ja arviointilomake http://www.mit.jyu.fi/palvelut/sovellusprojektit/ohjaajat/projektiarviointi.pdf määrittävät mahdolliset oppimistavoitteet.
              Kurssin kotisivu: http://www.mit.jyu.fi/opiskelu/sovellusprojektit
              Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=148480

              TIES410 Future Internet (5 op)

              Luennoitsija: Tapani Ristaniemi (tapani.e.ristaniemi@jyu.fi)
              Sisältö: Information and telecommunication technologies are proceeding toward the era of "Future Internet (FI)", which is a commonly used term to describe all the developments for the current Internet. These developments are due to many shortcomings foreseen, both from technical and economical points of view, including e.g. QoS, routing scalability, end-to-end connectivity, energy efficiency, information networking, mobility, security, trust and reputation, autonomy and self-organization, to namy a few. The "Internet of Things (IoT)" is yet another area within the context of FI. IoT refers to uniquely identifiable objects and their virtual representations in an Internet-like structure with built-in information processing capabilities. The IoT will make it possible for objects to get information about their position, to actively interact with other objects and to have access to information for data gathered in their vicinity and create services without direct human intervention by embedded intelligence and adaption. This course will concentrate on these areas of research and state-of-the-art solutions to overcome various problems within. The course will contain many invited talks.
              Suoritustavat Learning diary
              Kurssin kotisivu: http://users.jyu.fi/~riesta/TIES410.htm
              Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=148542

              TIES411 Konenäkö ja kuva-analyysi (4 op)

              Luennoitsija: Ville Tirronen (ville.e.t.tirronen@jyu.fi)
              Sisältö: Johdanto konenäköön. Alemman tason konenäkö (spatiaalinen piirteenirrotus, maskit). Muunnoksista (FFT, Hough, ...). Reunan seuranta. Alueiden kuvaukset ja alueiden muodot. Morfologiset operaatiot. Tekstuurianalyysi, väri-informaatio. Kuvien segmentointi. Luokittelijat, neuroverkot. Kohteiden tunnistus. Stereonäkö, 3-D muodon tunnistus. Erikoiset kuvantamislaitteistot.
              Kirjallisuus: Sonka, Hlavac, Boyle: Image Processing Analysis and Machine Vision.
              Gonzales, Woods: Digital Image Processing.
              Esitiedot:
              TIES324 Signaalinkäsittely , TIEP111 Ohjelmointi 2
              Suoritustavat Harjoitustyö ryhmissä tai tentti
              Kurssin kotisivu: http://users.jyu.fi/~aleator/TIES411
              Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=148501

              TIES436 Langattomat teknologiat (5 op)

              Luennoitsija: Jukka Ihalainen (jukka.p.ihalainen@jyu.fi)
              Sisältö: Kurssi antaa yleiskuvan nykyisistä langattomista teknologioista. Luennoilla käsitellään mm. radiosignaalin etenemiseen vaikuttavia tekijöitä, modulaatiotekniikoita, kanavanvarausmekanismeja sekä matkapuhelinverkon perusteita ja kehittymistä. Lisäksi luennoilla luodaan katsaus lyhyen kantaman langattomiin verkkoihin ja niiden ominaisuuksiin.
              HUOM! Kurssiin sisältyy vanha TIES422 Langattomat järjestelmät (3 op) -kurssi!
              Kirjallisuus: David Tse and Pramod Viswanath - Fundamentals of Wireless Communication, Cambridge University Press, 2005.
              Theodore S. Rappaport - Wireless Communications: Principles and Practice (2nd Edition), 2002.
              Esitiedot: Hieman tietoa tietokoneverkoista sekä tietoliikenneverkoista (esim. Kurssi ITKP104 Tietoverkot).
              Suoritustavat Tentti sekä harjoitukset.
              Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=148397

              TIES437 Everything to Everything Interfaces (5 op)

              Luennoitsija: Oleksiy Khriyenko (oleksiy.o.khriyenko@jyu.fi)
              Sisältö: The course will address the challenge related to the Everything-as-a-Service-Consumer vision. In addition to a traditional GUI, where a user of some application is assumed to be a human, this course concerns interfaces needed if a user of the application happens to be not a human but some other application, service, software process, software agent or anything else. Such Everything-to-Everything interfaces in addition to the traditional APIs have to enable “understanding” among interacting entities, which requires either sharing common ontology or the support for the ontology alignment process followed by semantically enhanced interaction. The course will review available techniques and tools for practical design of such interfaces.
              Kurssin kotisivu: http://users.jyu.fi/~olkhriye/ties437
              Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=155809

              TIES445 Tiedonlouhinta (3-5 op)

              Luennoitsija: Tommi Kärkkäinen (tommi.karkkainen@jyu.fi)
              Sisältö: Kurssilla perehdytään suurten ja epätäydellisten datamassojen analyysi- eli tiedonlouhintamenetelmiin. Kurssin aluksi käydään läpi peruskäsitteet, määritelmät ja tiedonlouhinta-menetelmien kehittämiseen ja soveltamiseen liittyviä haasteita. Perehdytään tietämyksen etsintä (KDD) prosessin eri vaiheisiin sekä niissä sovellettaviin menetelmiin. Käydään läpi eri tyyppisissä tiedonlouhintaongelmissa käytettäviä menetelmiä. Tutustaan menetelmien soveltamiseen käytännön aineistoissa. Harjoitukset ja projektityö tapahtuvat Matlab-ohjelmistoa käyttäen.
              Kirjallisuus: Principles of Data Mining, D. Hand, H. Mannila, and P. Smyth, MIT Press, 2001. P-N. Tan, M. Steinbach, V. Kumar, Introduction to Data Mining, Addison Wesley, 2005. J. Han and M. Kamber, Data Mining: Concepts and Techniques, Morgan Kaufmann, 2006. Wang, X.Z., Data mining and knowledge discovery for process monitoring and control, Advances in Industrial Control, Springer, 1999.
              Esitiedot: Ohjelmointi 2 ja Algoritmit 2. Matematiikan perusopinnot suositeltavia.
              Suoritustavat Tentti, demot ja projektityö.
              Kurssin kotisivu: http://users.jyu.fi/~samiayr/DM2012/
              Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=148445

              TIES449 Algoritmiset seikkailut (5 op)

              Luennoitsija: Anneli Heimburger (anneli.a.heimburger@jyu.fi)
              Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=154395

              TIES451 Selected topics in soft computing (4 op)

              Luennoitsija: Karthik Sindhya (karthiksindhya@hotmail.com)
              Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=157285

              TIES453 Introduction to Agent Technologies (5 op)

              Luennoitsija: Vagan Terziyan (vagan.terziyan@jyu.fi)
              Sisältö: The course focuses on the use of Distributed Artificial Intelligence methods, and more specifically of Intelligent Agents Technologies, for development of complex distributed software systems. During the course we review appropriate AI methods and technologies. Further knowledge about autonomous intelligent agents, agent technologies, mobility of agents, agent platforms, multi-agent systems, agent communication, agent coordination, agent negotiation, agent intelligence, agent-based industrial applications and systems is provided. The course is lectured in English
              There is also a more programming oriented the course which focuses on autonomous agents and multi-agent systems as a novel software development paradigm (also known as agent-oriented software engineering), one especially suited for distributed systems. Technical students will get a hands-on experience and program with an agent platform. More information about that course : TIES454
              Suoritustavat Mandatory is the theoretical part of the course and its assignment resulting in 5 ECTS credits.
              In order to receive 10 credits, the student has to participate in the practical course TIES454
              Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156893

              TIES454 Agent Technologies for Developers (5 op)

              Luennoitsija: Michael Cochez (miselico@jyu.fi)
              Sisältö: The course focuses on the use of Distributed Artificial Intelligence methods, and more specifically of Intelligent Agents Technologies, for development of complex distributed software systems.
              The practice-oriented course focuses on autonomous agents and multi-agent systems as a novel software development paradigm (also known as agent-oriented software engineering), one especially suited for distributed systems. Technical students will get a hands-on experience and program an agent platform. This platform will then be used to solve a problem in a distributed way using agent intelligence.
              The course is lectured in English.
              Esitiedot: Students are expected to attend TIES453 simultaneously with this course. The timetables are synchronized.
              Students who have earlier followed TIES433 (Design of Agent-based Systems) and received only five credits, can attend this course as well.
              Suoritustavat In order to receive credits for this course, the students must actively work in the group work and be able to present their results during the feedback sessions. On successfull completion, five credits are awarded.
              Kurssin kotisivu: http://users.jyu.fi/~miselico/teaching/TIES454
              Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156894

              TIES462 Virtuaaliset oppimisympäristöt (5 op)

              Luennoitsijat: Antti Ekonoja (antti.j.ekonoja@jyu.fi), Jaana Markkanen (jaana.a.markkanen@jyu.fi)
              Sisältö: Kurssilla tutustutaan virtuaalisiin oppimisympäristöihin liittyviin teorioihin (ihmiskäsitykset, oppiminen, verkkopedagogiikka, tietotekniikan opettaminen, sosiaalinen media) ja teknologiaan (komponentit, ohjelmointikielet, työvälineet) sekä virtuaalisten oppimisympäristöjen toteutukseen (käytettävyys, toiminnot, ylläpito) ja oppimateriaalin esittämiseen. Osa kurssista suoritetaan virtuaalista oppimisalustaa käyttäen. Kurssi on tarkoitettu pää- tai sivuaineenaan tietotekniikan aineenopettajiksi opiskeleville.
              Kirjallisuus: Ilmoitetaan luennolla.
              Esitiedot: Aineenopettajan pedagogiset perusopinnot (25 op) tai (aikuis-)kasvatusteiteen perusopinnot (25 op) sekä Tietotekniikan opettajan työvälineitä -opintojakso.
              Suoritustavat Oppimistehtävät, seminaarityö. Opintojaksoa ei voi suorittaa tenttimällä.
              Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa vertailla eri oppimisympäristöjä ja pystyy perustellusti valitsemaan omaan opetukseensa parhaiten soveltuvan oppimisympäristön joko valmiista oppimisympäristöalustoista tai sosiaalisen median työkaluja yhdistelemällä. Lisäksi opiskelija osaa suunnitella ja toteuttaa tarvitsemansa oppimisympäristön.
              Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=148418

              TIES481 Simulointi (5 op)

              Luennoitsija: Timo Tiihonen (timo.tiihonen@jyu.fi)
              Sisältö: Kurssi pyrkii antamaan kokonaiskuvan mallinnusprosessista ja mallien ja niiden pohjalta tehtävien simulointien käytöstä (tieteellisen) päätöksenteon tukena. Esimerkkien osalta keskitytään diskreettiaikaisten (palvelu)järjestelmien mallinnukseen ja simulointiin. Kurssilla käsitellään mallinnusprosessia (mallin muodostaminen ja validointi), mallin toteutusta (mallin logiikan, syöttötietojen ja havainnoitavien piirteiden toteuttaminen), simulointikokeen operatiivista toteutusta sekä erityisesti johtopäätösten tekoa simulointikokeiden avulla.
              Esitiedot: Todennäköisyyslaskenta tai tilastomenetelmien peruskurssi, perusohjelmointitaito.
              Suoritustavat Loppukoe + demohyvitykset.
              Kurssin kotisivu: http://users.jyu.fi/~tiihonen/simul/
              Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=148484

              TIES483 Epälineaarinen optimointi (5-7 op)

              Luennoitsija: Jussi Hakanen (jussi.hakanen@jyu.fi)
              Sisältö: Epälineaarisen optimoinnin teoriaa, menetelmiä, ohjelmistoja ja sovelluksia. Yhden muuttujan optimointi. Useamman muuttujan rajoitteeton ja rajoitteinen optimointi. Optimaalisuusehtoja. Epälineaariset yhtälöryhmät.
              Kirjallisuus: Miettinen: Epälineaarinen optimointi (luentomoniste).
              Esitiedot: Lineaarinen ja diskreetti optimointi (optimointimenetelmät), Numeeriset menetelmät, ohjelmointitaito (Fortran 90/95 tai C/C++ tai muu vastaava).
              Suoritustavat Loppukoe tai laajahko harjoitustyö.
              Osaamistavoitteet:
              Kyky tunnistaa erityyppisiä optimointitehtäviä
              Oppia ymmärtämään epälineaaristen optimointitehtävien ratkaisemisen perusteet
              Tunnistaa optimaalisuusehdot rajoittamattomille ja rajoitetuille optimointitehtäville ja osata soveltaa niitä ratkaisun optimaalisuuden tarkistamiseksi
              Ymmärtää optimointimenetelmän valinnan ja toteutuksen perusteet
              Osata etsiä ja soveltaa optimointiohjelmistoja epälinaaristen optimointitehtävien ratkaisemisessa
              Ymmärtää konveksin ja epäkonveksin optimointitehtävän ratkaisemisen erot
              Tunnistaa monitavoiteoptimointitehtävänratkaisemisen perusteet
              Kurssin kotisivu: http://users.jyu.fi/~jhaka/opt/
              Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=148416

              TIES501 Pro gradu -seminaari (5 op)

              Luennoitsija: Ville Isomöttönen (ville.isomottonen@jyu.fi)
              Sisältö: Tietotekniikan maisteriopintojen pakollinen opintojakso. Syvennetään taitoja tieteellisen tekstin kirjoittamisesta ja suullisesta esittämisestä. Tarkoituksena on tukea pro gradu -tutkielman tekemistä.
              Esitiedot: Kandidaattiseminaari ja kandidaatintutkielma sekä vähintään kaksi tietotekniikan syventävää kurssia.
              Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=148498

              TIES537 Langattomien järjestelmien laboratoriotyöt (2-8 op)

              Luennoitsija: Jukka Ihalainen (jukka.p.ihalainen@jyu.fi)
              Sisältö: Kurssilla tehdään langattomiin järjestelmiin liittyviä laboratoriotöitä. Jokaisesta suoritetusta työstä saa 1-3 op. Kurssin laajuus on maksimissaan 8 op. HUOM! Kurssille voi ilmottautua jatkuvasti!
              Suoritustavat Ohjausluennot + laboratoriotyöt.
              Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=138718

              TIES681 Seminar on Mathematical Modelling and Scientific Computing (0-3 op)

              Luennoitsijat: Tero Tuovinen (tttuovin@mit.jyu.fi), Olli Mali (olli.mali@jyu.fi)
              Sisältö:
              Central topics of the seminar will be state of art in:
              - Mathematical models in natural sciences.
              - Numerical methods, mathematics of computations.
              - Computer simulation methods.
              - Advanced numerical technologies and visualization.
              We hope that this seminar will be a place where actual problems could be discussed in an open and friendly form and that it will present lectures of internationally known specialists as well as of younger scientists from Finland and other countries. All interested in participating and presenting/discussing results are warmly welcome. The proposed seminar day is Wednesday.
              Kurssin kotisivu: https://trac.cc.jyu.fi/projects/mmsc/wiki
              Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=148407

              ITKS452 Requirements engineering (5 op)

              Luennoitsija: Anneli Heimburger (anneli.a.heimburger@jyu.fi)
              Sisältö: This course is an introduction into Requirements Engineering (RE) field. RE deals with constructing and managing of requirements for a computer-based system, aiming for effective (meeting stakeholders' expectations) and efficient (time, cost, and human resources) development of the system. The course provides
              an overview of different activities in the requirements development and management processes
              explains how RE fits into a broader software or system engineering process
              highlight the essential role of communication in RE, especially in multicultural software development environments
              provides an understanding of the main challenges in requirements engineering
              The course is designed to be practice-oriented. It discusses the good industry practices available at present, which are to a large extent informal. Formal and other structured approaches to RE are not treated to any significant extent. The course is designed mainly for students in software and telecommunication study line. However, it also fits well the interests of those who study software-related business topics. Since RE is a multidisciplinary field as such and related to many other fields, students from other study lines may benefit from the course as well. The course is lectured in English.
              Kirjallisuus: MANDATORY
              LECTURE NOTES (in Optima)
              WORKBOOK (in Optima)
              Philip A. Laplante, “Requirements Engineering for Software and Systems”, CRC Press, 2009. 17 for loans, 5 for shortloans, 1 handbook copy (no loan)
              Heimbürger, A., Kiyoki, Y. and Ylikotila, T. 2011. Communication Across Cultures in the Context of Multicultural Software Development. Reports of the Department of Mathematical Information Technology. Series C. Software and Computational Engineering. No. C 1/2011. 64 p. The teacher distributes the report in the class.
              VOLUNTARY
              Requirements Engineering Journal
              Proceedings of IEEE Requirements Engineering Conference
              IEEE Software
              IEEE Transactionson Software Engineering
              Karl E. Wiegers, "Software Requirements", Microsoft Press, 2nd ed., 2003
              Karl E. Wiegers, "More about Software Requirements", Microsoft Press, 2006
              Jon Holt, Simon Andrew Perry and Mike Brownsword, " Model-Based Requirements Engineering", IET, 2011
              Elizabeth Hull , Ken Jackson and Jeremy Dick , " Requirements Engineering", Springer, 2010
              Klaus Pohl and Chris Rupp, "Requirements Engineering Fundamentals", Rocky Nook, 2011
              Esitiedot: ITKP112 Oliosuuntautunut analyysi & ITKP113 Oliosuuntautunut suunnittelu (Object-oriented analysis and design) or corresponding knowledge.
              Suoritustavat A) accepted final exam, e-Exam is also possible, and
              B) completed and accepted practical work.
              Osaamistavoitteet: The learning outcomes of the course are:
              students understand main activities of requirements engineering
              students understand main components of requirements engineering
              students can develop requirements
              students can manage requirements
              students can create vision and scope documents
              students can create use cases documents
              students can create software requirements specification documents
              students understand multicultural communication issues in RE
              students understand essential challenges and research issues in requirements engineering.
              Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=157279

              FYSE301 Elektroniikka I (osa A) (4 op)

              Luennoitsija: Arto Javanainen (arto.javanainen@jyu.fi)
              Sisältö: Tasavirtapiirit: Lineaariset peruskomponentit. Mittalaitteita.
              Puolijohdekomponentit ja niiden peruskytkentöjä. Operaatiovahvistin. Digitaalielektroniikan perusteita.
              Kirjallisuus: Smith, Electronics: Circuits and Devices (3. painos).
              Aaltonen, Kousa, Stor-Pellinen, Elektroniikan perusteet (Limes)
              Esitiedot: FYSP101-106
              Suoritustavat Tentti
              Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=150348

              FYSE420 Digitaalielektroniikan jatkokurssi (4 op)

              Luennoitsija: Kari Loberg (kari.t.loberg@jyu.fi)
              Sisältö: Synkronisen logiikkapiirin arkkitehtuurin suunnittelu, FPLD-piirit, Dynaaminen tehonkulutus, VHDL
              Kirjallisuus: Kurssimoniste.
              Esitiedot: FYSE400 and FYSE410
              Suoritustavat Exam.
              Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=152095

              TIEJ601 Tietotekniikan jatkokoulutusseminaari (4 op)

              Luennoitsija: Timo Hämäläinen (timo.t.hamalainen@jyu.fi)
              Sisältö: Kurssin tavoitteena on auttaa ja nopeuttaa jatko-opintojen suorittamista. Lisäksi seminaarin tarkoituksena on auttaa oman alan tieteellisen tutkimuksen tekemisessä ja tuoda tutkimuksen tekemiseen uusia ja ajankohtaisia näkökulmia.
              Esitiedot: Jatko-opintoja aikaisemman opinnot.
              Suoritustavat Opiskelija osallistuu vähintään 12 kertaa opintojakson tapaamisiin ja pitää vähintään kaksi esitelmää omasta tutkimusalueestaan (kuvaten tutkimuksen etenemistä) sekä osallistuu väitöstilaisuuksiin.
              Osaamistavoitteet: Kurssin tavoitteena on auttaa ja nopeuttaa jatko-opintojen suorittamista. Lisäksi seminaarin tarkoituksena on auttaa oman alan tieteellisen tutkimuksen tekemisessä ja tuoda tutkimuksen tekemiseen uusia ja ajankohtaisia näkökulmia.
              Kurssin kotisivu: http://users.jyu.fi/~timoh/kurssit/jatkoksem/jatkosem.html
              Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=148474

              Kesä

              TIES436 Langattomat teknologiat (5 op)

              Luennoitsija: Jukka Ihalainen (jukka.p.ihalainen@jyu.fi)
              Sisältö: Kurssi antaa yleiskuvan nykyisistä langattomista teknologioista. Luennoilla käsitellään mm. radiosignaalin etenemiseen vaikuttavia tekijöitä, modulaatiotekniikoita, kanavanvarausmekanismeja sekä matkapuhelinverkon perusteita ja kehittymistä. Lisäksi luennoilla luodaan katsaus lyhyen kantaman langattomiin verkkoihin ja niiden ominaisuuksiin.
              HUOM! Kurssiin sisältyy vanha TIES422 Langattomat järjestelmät (3 op) -kurssi!
              Kirjallisuus: David Tse and Pramod Viswanath - Fundamentals of Wireless Communication, Cambridge University Press, 2005.
              Theodore S. Rappaport - Wireless Communications: Principles and Practice (2nd Edition), 2002.
              Esitiedot: Hieman tietoa tietokoneverkoista sekä tietoliikenneverkoista (esim. Kurssi ITKP104 Tietoverkot).
              Suoritustavat Tentti sekä harjoitukset.
              Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=148397

              TIES537 Langattomien järjestelmien laboratoriotyöt (2-8 op)

              Luennoitsija: Jukka Ihalainen (jukka.p.ihalainen@jyu.fi)
              Sisältö: Kurssilla tehdään langattomiin järjestelmiin liittyviä laboratoriotöitä. Jokaisesta suoritetusta työstä saa 1-3 op. Kurssin laajuus on maksimissaan 8 op. HUOM! Kurssille voi ilmottautua jatkuvasti!
              Suoritustavat Ohjausluennot + laboratoriotyöt.
              Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=138718

              Ajankohdasta riippumattomat

              TIEA241 Automaatit ja kieliopit (5 op)

              Luennoitsija: Antti-Juhani Kaijanaho (antti-juhani.kaijanaho@jyu.fi)
              Sisältö: Äärelliset automaatit ja säännölliset kielet, selaajien automatisointi, kontekstittomat kieliopit ja kielet, jäsennysteorian ja attribuuttikielioppien perusteita, jäsennystyökalut, kontekstiset ja rajoittamattomat kieliopit, Turingin kone, ratkeavuuden perusteet
              Kirjallisuus: Kirjallisuus (tarkemmin kurssisivustolla):
              Sipser: Introduction to the Theory of Computation (3nd international ed). Thompson 2006. ISBN 0-619-32764-2.
              Aho, Lam, Sethi, Ullman: Compilers - Principles, Techniques, & Tools (2nd ed). Addison Wesley 2007. ISBN 0-321-48681-1.
              Lisälukemista halukkaille:
              Hopcroft, Motwani, Ullman: Introduction to Automata Theory, Languages and Computation (3rd ed). Pearson 2007. ISBN 0-321-47617-4.
              Orponen: Laskennan teoria, luentomoniste.
              Esitiedot: Ohjelmointi 1 ja 2
              Algoritmit 1 ja 2
              Suositellaan lisäksi (Matematiikan) Approbatur 3 tai Johdatus diskreettiin matematiikkaan
              Suoritustavat Tentti tai harjoitustyö.
              Kurssin kotisivu: http://users.jyu.fi/~antkaij/opetus/auki/2013-2014/
              Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=148495

              TIEA302 Kandidaatintutkielma (7 op)

              Sisältö: Tietotekniikan kandidaattiopintojen pakollinen opinnäytetyö. Kirjoitetaan itsenäisesti pienimuotoinen tieteellinen tutkielma.
              Kurssin kotisivu: http://users.jyu.fi/~mannikko/kanditutkielma/
              Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=148490

              TIEA303 Kypsyysnäyte (0 op)

              Sisältö: Kandidaatin tutkintoon kuuluva kypsyysnäyte eli maturiteetti kirjoitetaan kandidaatintutkielmasta suomen tai ruotsin kielellä. Kypsyysnäytteen tulee osoittaa tekijän perehtyneen tutkielman aihepiiriin ja hallitsevan hyvän äidinkielen taidon. Kirjoittamisesta sovitaan tutkielman ohjaajan kanssa. Ilmoittautumislomake: http://users.jyu.fi/~mannikko/maturiteetti-ilmoittautuminen.pdf . Katso myös: http://www.jyu.fi/it/opiskelu/maturiteettiohjeet/ .
              Kurssin kotisivu: http://users.jyu.fi/~mannikko/maturiteetti.html
              Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=148489

              TIEA304 Harjoittelu (4-12 op)

              Luennoitsija: Timo Männikkö (timo.mannikko@jyu.fi)
              Sisältö: Tietotekniikan harjoittelu suoritetaan työskentelemällä tietotekniikkatehtävissä ja kirjoittamalla sen jälkeen harjoitteluraportti. Sopiva ajankohta harjoittelulle on, kun tietotekniikan kandidaattiopinnot ovat lähes valmiit. Harjoittelun minimilaajuus on kaksi kuukautta kokopäivätöitä, josta saa 4 op. Jokaisesta lisäkuukaudesta saa 2 op. Yhteensä harjoittelua voi saada enintään 12 op. Harjoittelusta on aina sovittava etukäteen siitä vastaavan opettajan kanssa.
              Kurssin kotisivu: http://users.jyu.fi/~mannikko/harjoittelu.html
              Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=148487

              TIEA306 Ohjelmointityö (5 op)

              Luennoitsijat: Ville Tirronen (ville.e.t.tirronen@jyu.fi), Jonne Itkonen (jonne.itkonen@jyu.fi)
              Sisältö: Ohjelmointityön aiheen voi tuoda yrityksestä, keksiä itse tai pyytää kurssin tentaattoria tarjoamaan aihetta. Ohjelmointityön voi suorittaa itse valitsemanaan ajankohtana.
              Esitiedot: Ohjelmointi 1, Ohjelmointi 2 ja mielellään myös Graafiset käyttöliittymät.
              Kurssin kotisivu: http://users.jyu.fi/~hamalain/OT/
              Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=148476

              TIES406 Tietotekniikan opintojen aktivointi (2 op)

              Luennoitsija: Auri Kaihlavirta (auri.kaihlavirta@jyu.fi)
              Sisältö: tarkoituksena on aktivoida kesken jääneet tietotekniikan opinnot. Kurssille voivat ilmoittautua kaikki tietotekniikkaa pääaineenaan opiskelevat, joilla opinnot ovat jääneet kesken esimerkiksi työ- tai perhesyistä, mutta motivaatiota olisi opintojen loppuun saattamiseen. Keskeytymisestä voi olla kulunut vuosi tai vuosia. Kurssilla keskitytään opintojen uudelleen käynnistelyyn esimerkiksi paneutumalla henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan, herättelemällä käyntiin kesken jäänyt gradu tai kandityö. Kurssin aikana on mahdollista saada vertaisryhmätukea sekä yksilöneuvontaa. Kurssin aikana käydään läpi myös kirjoitustekniikkaa päättötyön tekemisen. Kullekin kurssilaiselle luodaan henkilökohtainen tavoite ja annetaan tukea sen saavuttamiseksi.
              Suoritustavat Luennot, vertaisryhmä, yksilötyöt
              Osaamistavoitteet: Keskeytyneiden opintojen uudelleen aktivointi.
              Keskeneräisen gradun tai kandityön loppuun saattaminen.
              Kurssin kotisivu: http://users.jyu.fi/~aikaihla/TIES406/
              Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=157282

              TIES489 Säätöteorian perusteet (5 op)

              Luennoitsija: Timo Männikkö (timo.mannikko@jyu.fi)
              Sisältö: Systeemi- ja säätöteoriaa, tavallisten differentiaaliyhtälöiden optimisäätö, osittaisdifferentiaaliyhtälöiden optimisäätö.
              Esitiedot: Tietotekniikan perus- ja aineopinnot, matematiikan perusopinnot.
              Suoritustavat Tentti.
              Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija ymmärtää säätöteorian peruskäsitteet ja osaa ratkaista yksinkertaisia optimisäätötehtäviä.
              Kurssin kotisivu: http://users.jyu.fi/~mannikko/stp/
              Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=157283

              TIES502 Pro gradu -tutkielma (30 op)

              Sisältö: Pro gradu -tutkielmien ohjausta koordinoivat mobiilijärjestelmissä professori Timo Hämäläinen, ohjelmistotekniikassa ja opettajalinjalla professori Tommi Kärkkäinen, simuloinnissa ja optimoinninssa professori Raino A. E. Mäkinen. Tutkielman tekemistä voi anoa tutkielmien ohjausta koordinoivilta professoreilta, kun noin puolet laudatur-kursseista on suoritettu. Tutkielmat tehdään opintolinjan aihepiiriin liittyvistä aiheista, usein myös yritysten tarjoamien aiheiden pohjalta. Aineenopettajaksi opiskelevat voivat tehdä tutkielman myös ainedidaktiikasta. Opiskelija voi tehdä itse esityksen tutkielman aiheesta, mutta tutkielman tekemisen voi aloittaa vasta, kun koordinoiva professori on hyväksynyt aiheen. Yliopiston ulkopuolisella henkilöllä ei ole oikeutta kiinnittää tutkielman aihetta tai antaa lupaa tutkielman tekemisen aloittamiseen. Tutkielma tehdään yliopiston opettajan ohjauksessa. Työllä voi olla myös toinen, koordinoivan professorin hyväksymä yliopiston ulkopuolinen tekninen ohjaaja. Työn tarkastaa kaksi laitoksen hyväksymää tarkastajaa, joista vähintään toinen on yliopiston opettaja. Tutkielma laaditaan pääsääntöisesti suomen kielellä. Perustelluista syistä ja vain ohjaajan suostumuksella voidaan käyttää muuta kieltä. Tutkielma voidaan perustelluissa tapauksissa laatia myös kahden opiskelijan yhteistyönä.
              Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=148472

              TIES503 Kypsyysnäyte (0 op)

              Sisältö: Maisterin tutkintoon kuuluva kypsyysnäyte eli maturiteetti kirjoitetaan pro gradu -tutkielmasta suomen tai ruotsin kielellä. Kypsyysnäytteen tulee osoittaa tekijän perehtyneen tutkielman aihepiiriin ja hallitsevan hyvän äidinkielen taidon. Kirjoittamisesta sovitaan tutkielman ohjaajan kanssa. Ilmoittautumislomake: http://users.jyu.fi/~mannikko/maturiteetti-ilmoittautuminen.pdf . Katso myös: http://www.jyu.fi/it/opiskelu/maturiteettiohjeet/ .
              Kurssin kotisivu: http://users.jyu.fi/~mannikko/maturiteetti.html
              Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=148473

              TIES504 Tietotekniikan erikoistyö (8 op)

              Luennoitsija: Jonne Itkonen (jonne.itkonen@jyu.fi)
              Sisältö: Tietotekniikan erikoistyö käsittää yleensä tarkkaan rajatun ohjelmiston suunnittelun ja toteuttamisen. Erikoistyö tehdään yleensä työhön tai harrastuksiin (avoimen lähdekoodin projektit) liittyvästä todellisesta ohjelmistokehitystoiminnasta, mutta erikoistöiden aiheita on nähtävillä myös Korppi-järjestelmän Opinnäytteet-osiossa. Voit myös ehdottaa omaa aihettasi.
              Erikoistöitä ohjaavat professorit, lehtorit ja yliassistentit, joista jonkun tulee hyväksyä aihe-ehdotus jo ennen työn aloittamista. Erikoistyöhön liittyvän dokumentoinnin vaatimukset ovat seuraavat:
              Dokumentoinnissa tulee
              perustella tarve tehdylle ohjelmalle,
              kuvata konteksti ohjelmalle, eli ohjelman tekninen ja toiminnallinen ympäristö,
              kuvata ohjelman vaatimukset ja ominaisuudet,
              analysoida, mikä ohjelman teossa oli vaikeaa ja mikäs suoraviivaista, sekä
              selvittää, miten hyvin työ onnistui tai mitä olisi kannattanut tehdä toisin.
              Dokumentoinnin tulee myös sisältää ohjelman suunnitteludokumentaation, esim. arkkitehtuurin ja siinä tehdyt valinnat perustellusti, sekä koodin kuvauksen vähintään luokkatasolla (jos ei ole käytetty oliokieliä, niin riittävä tarkkuus käytetyssä paradigmassa sovitaan ohjaajan kanssa). Ohjaus ja tarkastusvaiheessa on lähdekoodien oltava ohjaajan nähtävissä, mutta suositeltavaa on lisenssien ja mahdollisuuksien rajoissa lisätä dokumentaatioon ohjeistus, miten niitä pääsee kuka tahansa työn lukija tarkastelemaan.
              Dokumenttien kirjoittamiseen löytyy yleisohje WWW-sivulta http://www.mit.jyu.fi/santanen/info/kirjoittamisesta.html .
              Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=148486

              TIES505 Tutkimusprojekti (10-15 op)

              Luennoitsija: Timo Tiihonen (timo.tiihonen@jyu.fi)
              Sisältö: Opintojakson tavoitteena on perehtyä tutkimustyöhön työskentelemällä jossakin tietotekniikan alaan liittyvässä tutkimushankkeessa tai -ryhmässä. Työskentelyn tulee olla vähintään puolipäiväistä ja kestää 2 - 4 kuukautta (270-400 tuntia tutkimustyötä). Työskentelyn tulee tähdätä raportoitaviin akateemisiin tuloksiin (tutkimusraportti, artikkeli) useamman henkilön muodostaman tutkimusryhmän ryhmätyönä.
              Esitiedot: Alempi korkeakoulututkinto sekä riittävä määrä syventävää osaamista tutkimuksen toteuttamiseksi.
              Suoritustavat Raportti ja suullinen esitys tutkimustuloksista.
              Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=148478

              TIES529 Mobiilijärjestelmien laboratoriotyöt (1-12 op)

              Luennoitsijat: Ari Viinikainen (ari.viinikainen@jyu.fi), Timo Hämäläinen (timo.t.hamalainen@jyu.fi)
              Sisältö: Kurssilla tehdään mobiilijärjestelmiin liittyviä laboratoriotöitä. Töitä voi tehdä oman valintansa mukaan. Jokaisesta suoritetusta työstä saa 1-4 op. Kurssin laajuus on maksimissaan 12 op. Kurssin työt ovat Reititys -työ, Tietoturva -työ, Domain -työ, Mobile IPv6 -työ, Johdatus digitaaliseen tietoliikenteeseen -työ, Digitaalinen tietoliikenne -työ sekä Kuituoptinen teknologia/Johdatus analogiseen tietoliikenteeseen -työ.
              Esitiedot: Tietotekniikan aineopinnot.
              Suoritustavat Hyväksytyt työselostukset.
              Kurssin kotisivu: http://users.jyu.fi/~arjuvi/opetus/ties529/
              Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=148513

              TIES535 Langattomien sensoriverkkojen perusteet (5 op)

              Luennoitsija: Ismo Hakala (ismo.j.hakala@jyu.fi)
              Sisältö: Kurssin tavoitteena on antaa hyvä yleiskuva langattomista sensoriverkoista. Kurssilla käydään aluksi läpi langattomia sensoriverkkoja yleisesti sekä niiden moninaisia sovellusmahdollisuuksia. Yleiskuvan luomisen jälkeen keskitytään yksittäisen sensorinoodin arkkitehtuuriin ja komponentteihin, sensoriverkkojen käyttöjärjestelmiin, siirtoyhteys- ja verkkokerroksen protokolliin sekä sensoriverkkojen synkronointialgoritmeihin. Kurssiin liittyviä laboratoriotöitä suoritetaan langattomien järjestelmien laboratoriotyöt kurssin yhteydessä.
              Kirjallisuus: Luentokalvot ja luentovideot
              Fundamentals of Wireless Sensor Networks (Theory and Practice), W. Dargie and C. Poellabauer
              Protocols and Architectures for Wireless Sensor Networks, H. Karl and A. Willig
              Esitiedot: Suositellaan TIES436 Langattomat teknologiat (5 op) tai TIES422 Langattomat järjestelmät (3 op) -kurssia.
              Suoritustavat Kurssi suoritetaan itseopiskellen. Suoritustapana referaatit ja tehtävät sekä oppimispäiväkirja luentojen läpikäymisestä ja referaattien ja muiden tehtävien tekemisestä.
              Osaamistavoitteet: Sensoriverkkojen sovellusmahdollisuuksien hahmottaminen, sensorinoodin arkkitehtuurin ja komponenttien merkityksen ja vaikutusten ymmärtäminen, sensoriverkoille toteutettujen käyttöjärjestelmien erityispiirteiden hahmottaminen ja niiden toimintaan tutustuminen, sensoriverkkojen siirtoyhteyskerroksen protokollien merkityksen ymmärtäminen ja eri protokolliin tutustuminen, sensoriverkkojen reitityksen erityispiirteet ja vaatimukset sekä eri reititysprotokolliin tutustuminen, sensoriverkkojen synkronointiprotokollien toimintaperiaatteet ja eri protokolliin tutustuminen.
              Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=157490

              TIES560 Tietotekniikan opintojakson suunnittelu ja toteutus (2-6 op)

              Luennoitsija: Tommi Kärkkäinen (tommi.karkkainen@jyu.fi)
              Sisältö: Opintojakson perusideana on myöntää opintopisteitä suunnitellusta ja toteutetusta tietotekniikan opintojaksosta. Opintosuorituksen saaminen edellyttää suorituksesta sopimista etukäteen, suunnitelmallista toteutusta sekä opiskelijapalautteen keräämistä toteutuneelta opintojaksolta. Opintojaksosta saatava arvosana määräytyy mm. suunnitelmallisuuden sekä opiskelijapalautteen perusteella. Opintosuorituksen laajuus (2-6 op) määräytyy toteutetun opintojakson laajuudesta sekä tehdystä työmäärästä.
              Suoritustavat Tapauskohtaisesti.
              Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=148450

              TIES584 Matemaattisen mallintamisen jatkokurssi (3 op)

              Luennoitsija: Timo Tiihonen (timo.tiihonen@jyu.fi)
              Sisältö: Kurssi sisältää useita matemaattiseen mallintamiseen liittyviä osakokonaisuuksia, jotka voidaan suorittaa erikseen. Tarkemmat tiedot kurssin www-sivuilta. Osat liittyvät mallintamisen opintokokonaisuuteen, josta vastaa matemaattisen mallintamisen virtuaaliyliopistokonsortio.
              Esitiedot: Osa-alueesta riippuen vähintään matematiikan perus- tai aineopinnot tai tilastotieteen opintoja, hyvä laskutekniikka.
              Kurssin kotisivu: http://users.jyu.fi/~tiihonen/mallitus/
              Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=148514

              TIEJ601 Tietotekniikan jatkokoulutusseminaari (4 op)

              Luennoitsija: Timo Hämäläinen (timo.t.hamalainen@jyu.fi)
              Sisältö: Kurssin tavoitteena on auttaa ja nopeuttaa jatko-opintojen suorittamista. Lisäksi seminaarin tarkoituksena on auttaa oman alan tieteellisen tutkimuksen tekemisessä ja tuoda tutkimuksen tekemiseen uusia ja ajankohtaisia näkökulmia.
              Esitiedot: Jatko-opintoja aikaisemman opinnot.
              Suoritustavat Opiskelija osallistuu vähintään 12 kertaa opintojakson tapaamisiin ja pitää vähintään kaksi esitelmää omasta tutkimusalueestaan (kuvaten tutkimuksen etenemistä) sekä osallistuu väitöstilaisuuksiin.
              Osaamistavoitteet: Kurssin tavoitteena on auttaa ja nopeuttaa jatko-opintojen suorittamista. Lisäksi seminaarin tarkoituksena on auttaa oman alan tieteellisen tutkimuksen tekemisessä ja tuoda tutkimuksen tekemiseen uusia ja ajankohtaisia näkökulmia.
              Kurssin kotisivu: http://users.jyu.fi/~timoh/kurssit/jatkoksem/jatkosem.html
              Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=148474






















              Kartan selitykset

              SEMINAARINMÄKI
              Seminaarinkatu 15

              A Athenaeum
              Humanistisen tiedekunnan palvelukeskus
              Taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitos muuttanut Mattilanniemi 8:aan
              B Kirjasto
              Näyttelytila Ex Libris
              Kahvila Libri
              Kirjakauppa Kirjavitriini
              Kirjaamo ja arkisto, 1 krs.
              C Päärakennus
              OKL / Aineenopettaja- ja luokanopettajakoulutus muuttanut Vivecaan
              Aallon lukusali
              Kahvila Aallokko
              D Educa
              Kasvatustieteiden tiedekunnan palvelukeskus ja kasvatustieteiden laitos / Kasvatustiede ja aikuiskasvatustiede muuttanut Vivecaan.
              E-rakennus
              OKL:n tekninen työ ja teknologiakasvatus
              F Fennicum
              Suomen kieli
              Viittomakielen keskus
              G-rakennus
              Museon kulttuurihistoriallinen osasto
              H Historica
              Historian ja etnologian laitos
              Fredriksonin karttakokoelma
              I Paja
              Hiljentymistila
              J Puutarhurintalo
              Kokoustiloja
              JT Juomatehdas, Vapaudenk. 25
              Taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitos muuttanut Mattilanniemi 8:aan.
              K Normaalikoulu "Syli"
              Alakoulu

              L Liikunta
              Liikuntatieteellisen tiedekunnan palvelukeskus: opintoasiat, talous- ja henkilöstöpalvelut ja av-palvelut
              Liikuntakasvatuksen laitos
              Terveystieteiden laitos (osittain)
              Terveyden edistämisen tutkimuskeskus
              Yliopistoliikunnan toimisto, L176
              Kahvila Syke




              M Musica
              Musiikin laitos
              Kahvila Musica
              N Normaalikoulu
              Yläkoulu ja lukio
              O Oppio
              Yliopiston kielikeskus
              P Philologica
              Kielten laitos
              - englannin kieli, ruotsin kieli, romaaniset ja klassiset kielet, saksan kieli ja kulttuuri, venäjän kieli ja kulttuuri
              Ravintola Lozzi
              Takkahuone
              Kokoustila Lyhty
              R Ryhtilä
              Ryhtilää käytetään mm. voimistelusalina
              Reh Rehtoraatti, Seminaarink. 32
              Hallinto
              Rehtorin kanslia
              S Seminarium
              Vanha juhlasali
              T Hallintorakennus
              (suljettu peruskorjauksen vuoksi)
              U Urheiluhallit
              Liikuntasalit U1 ja U2
              Vesiliikuntakeskus AaltoAlvari
              V Villa Rana
              (suljettu peruskorjauksen vuoksi)
              X Proxima (vanha ala-aste)
              Kasvatustieteiden laitos/Varhaiskasvatustiede muuttanut Vivecaan

              YOT Ylioppilastalo Ilokivi
              Soveltavan kielentutkimuksen keskus, Solki
              Ylioppilaskunta (JYY)
              Ravintola Ilokivi
              YOL Opinkivi
              Koulutuksen tutkimuslaitos
              Koulutuksen arviointineuvoston sihteeristö

              Z ZETA, Pitkäkatu 1 A
              Viestintätieteiden laitos
              Viestintäpalvelut
              YTHS muuttanut Puistokatu 4:ään


              MATTILANNIEMI
              Ahlmaninkatu 2

              MaA
              Mattilanniemen kirjasto
              Ravintola Wilhelmiina
              MaB:n ja MaC:n remonttien ajan yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan palvelut Ylistönmäentie 33:ssä.

              MaD
              IT-palvelut
              Matematiikan ja tilastotieteen laitos
              Kansainväliset palvelut ja työelämäpalvelut, MaD, 1. kerros

              Agora, Mattilanniemi 2
              Informaatioteknologian tiedekunnan palvelukeskus
              Tietojenkäsittelytieteiden laitos
              Tietotekniikan laitos
              Agora Center
              Rehtori-instituutti
              Tutkimuksen tuki, yrittäjyys ja innovaatiot: Agora, 4. kerros
              Henkilöstöpalvelut, Agora, 5. kerros
              Talouspalvelut, Agora , 5. kerros
              ERPAKE, Agora, 5. kerros
              Opiskelijapalvelut, Agoran B-siipi, 3. kerros (solu 331)
              Opintotuki, Agoran B-siipi, 3. kerros (solu 323)
              Kesäyliopisto
              Ravintola Piato

              Kärki, Mattilanniemi 6
              Avoin yliopisto
              - opiskelijapalvelut ja hallinto
              Kärki, Mattilanniemi 8
              Taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitos
              - kirjallisuus, hungarologia, museologia, taidehistoria, taidekasvatus, digital culture
              Nykykulttuurin tutkimuskeskus
              Sisäinen tarkastus
              YLISTÖ
              Survontie 9

              YA Ambiotica
              YAA-C Bio- ja ympäristötieteiden laitos
              YAD Ympäristöntutkimuskeskus
              YFL Fysiikan laitosrakennus
              Fysiikan laitos
              YS kiihdytinlaboratorio
              Ravintola Ylistö
              YK Ylistönrinteen Kirjasto
              Matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan palvelukeskus
              Kahvila Kvarkki
              YO, YE, YF
              Kemian laitos
              YSK
              Soveltava kemia
              Nanoscience Center (NSC)

              Ohj10, Ohjelmakaari 10
              Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu
              - Avance-johtamiskoulutus
              Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitoksen sosiaalityön yksikkö
              Tilapalvelut
              Y33, Ylistönmäentie 33
              Yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan palvelukeskus
              Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos
              - filosofia, sosiologia, valtio-oppi, yhteiskuntapolitiikka, sukupuolentutkimus, sosiaalityö
              Psykologian laitos
              Perhetutkimuskeskus
              Psykoterapian opetus- ja tutkimusklinikka

              HIPPOS

              Viveca - hyvinvointiteknologian keskus, Rautpohjankatu 8
              Liikuntabiologian laitos (osittain)
              NeuroMuscular Research Center
              GEREC - Gerontologian tutkimuskeskus
              Kasvatustieteiden tiedekunnan palvelukeskus
              Kasvatustieteiden laitos / erityispedagogiikka, kasvatustiede ja aikuiskasvatustiede, varhaiskasvatustiede
              OKL / aineenopettaja- ja luokanopettajakoulutus, ohjausalan koulutus- ja tutkimusyksikkö
              Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus (KIHU), Rautpohjankatu 6
              Liikuntalaboratorio (LL), Rautpohjankatu 8
              Liikunta- ja terveyslaboratorio
              Terveystieteiden laitos (osittain)
              Liikuntabiologian laitos (osittain)


              Lisätietoja kartasta osoitteessa
              https://www.jyu.fi/yliopistopalvelut/viestinta/yliopistonesittelyt/kartat/.

              Katso myös https://www.jyu.fi/kampuskartta ja https://www.jyu.fi/rakentaminen.