Informaatioteknologian tiedekunnan opinto-opas

Oppaan julkaisutietoja

# #

Uuden dekaanin tervehdys

Hei sinä informaatioteknologian tiedekunnan opiskelija,

Tervetuloa aloittamaan lukuvuotta 2008-2009 kanssamme. Ja uusille opiskelijoillemme mitä parhaimmat onnittelut onnistuneesta opiskelupaikan valinnasta: opintoja piisaa, rientoja piisaa, (myöhemmin oikeita) töitä piisaa, opiskelijoita - niin laitoksellasi, tiedekunnassa, Jyväskylän yliopistossa kuin Jyväskylässä - piisaa... Ai joo, ja tämä koskee myös teitä "vanhoja" opiskelijoitamme.

Yliopistolaitos, Jyväskylän yliopisto ja informaatioteknologian tiedekunta muiden mukana, elää suuren muutosprosessin keskellä. Yliopistolakia ollaan uudistamassa ja kaikki yliopistot ovat muuttumassa hallinnollisesti valtion tilivirastoista autonomisemmin toimiviksi yksiköiksi. Kaikilla hallinnon tasoilla sorvataan kuumeisesti uusia malleja ja linjauksia siitä, mitä tuo uusi aika 1.1.2010 alkaen käytännössä tarkoittaa. Niiden opiskelijoiden, jotka ovat mukana monijäsenisten toimielimien (laitos- ja tiedekuntaneuvostot sekä yliopiston hallitus) tai erilaisten kehittämistyöryhmien toiminnassa, on syytä pyrkiä vaikuttamaan kaikkeen tähän muutoksen siten, että teidän kaikkien opiskeluedellytykset (ja meidän henkilökunnan opetusedellytykset) turvataan parhaalla mahdollisella tavalla myös tulevaisuudessa. Tuokaa opiskelijan ääni kuuluviin niin muutokseen kuin tiedekuntamme normaaliin toimintaan liittyen kaikkien mahdollisten kanavien, erityisesti ainejärjestöjen, kautta.

(Edellinen kappale oli siis hallintobyrokraation arjesta lähtevää sisällöntuotantoa, nyt teidän opiskelijoiden arkea lähemmäksi.) Jo tapahtuneista muutoksista suurin opiskelijoita koskettava asia on se, että 1.8.2008 lähtien kaikki ovat ns. opintopisteopiskelijoita. Tämä tarkoittaa sitä, että jokainen teistä opiskelijoista suorittaa ensin 180 opintopisteen laajuisen kandidaattitutkinnon ja sen päälle 120 opintopisteen laajuisen maisteritutkinnon. Niille vanhoille opiskelijoille, jotka jo ehtivät suorittaa opintoviikkopohjaisen kandidaattitutkinnon, olemme luoneet siirtymäsäännökset, joiden pohjalta voitte opintoneuvojien kanssa HOPSata (= laatia Henkilökohtaisen OPintoSuunnitelman) maisteritutkintoon tarvittavat opinnot kuntoon. Lisäksi muistutan muitakin, erityisesti uusia, opiskelijoita: HOPSit kuntoon!

Kaikkien muutostenkaan keskellä syyt, miksi me olemme olemassa ja te olette täällä, eivät ole muuttuneet miksikään. Tarjoamme informaatioteknologian eri oppiaineiden korkeinta opetusta Keski-Suomessa "perinteiseen tyyliin" - akateemisen vapauden viitekehyksessä. Meiltä valmistuneet maisterit ja tohtorit ovat työllistyneet erinomaisesti ja pula informaatioteknologian asiantuntijoista ja huippuosaajista kaikilla toimialoilla on vain pahenemassa. Silti, malta tehdä opintosi (ainakin lähes) valmiiksi ennen kuin siirryt työelämän pyörteisiin - ne voivat viedä mennessään kauas ja syvälle. Meiltä IT-tiedekunnasta valmistuneita opiskelijoita, joita alumneiksi kutsutaan, löytyy jo lähes joka maankolkasta eritasoisista tehtävistä: on monikansallisten yritysten maapäälliköitä, toimitusjohtajia, teknologiajohtajia ja tutkimusjohtajia, ja toisaalta ilahduttavan paljon näkee myös tiedekunnastamme valmistuneita menestyviä yrittäjiä. Lisäksi moni tiedekunnastamme valmistunut on tullut valituksi professorin virkaan Suomen eri yliopistoissa. Sinä soudat opintopurttasi näiden kaikkien vanavedessä.

Antoisia hetkiä informaatioteknologian opintojen parissa!

Terveisin,



Tommi Kärkkäinen
Dekaani, informaatioteknologian tiedekunta
Professori, tietotekniikan laitos

# #

Uusien opiskelijoiden infotilaisuudet

Maanantai 1.9.2008 Paikka Tapahtuma
klo 12.00- Agora Auditorio 2 Tietojenkäsittelytieteiden laitoksen uusien opiskelijoiden kokoontuminen, "nimenhuuto"
klo 12.00- Agora Alfa Tietotekniikan laitoksen uusien opiskelijoiden kokoontuminen, "nimenhuuto"
klo 14.30-16.30 Agora C231.1 Tietojenkäsittelytieteiden laitoksen (tietojärjestelmätiede, tietojenkäsittelytiede ja kognitiotiede) uusien suoraan maisterikoulutukseen valittujen opiskelijoiden opintoinfo (tutkintojen rakenteet, kurssivalinnat, opintojen ajoitus, sivuaineet jne.)
Tiistai 2.9.2008 Paikka Tapahtuma (Fuksiviikko käynnistyy virallisesti fuksipassien jaolla => päättyy ylioppilaskunnan megabileisiin to 11.9.)
klo 9.00-10.00 Seminaarinmäki
Päärakennus, C 		Opiskelijakorttien jako
klo 9.00-13.00 Seminaarinmäki
Päärakennus, C 		Opiskelijajärjestöjen messut (vapaa osallistumien oman aikataulun mukaan)
klo 11.00-12.00 Agora Auditorio 1 Infot: kirjasto, tietohallintokeskus, yliopistoliikunta ja ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS)
klo 13.15-14.00 Agora auditorio 1 Opintotuki-info (Mitä opiskelijalta odotetaan rahallisen tuen vastapainoksi? Kuinka paljon opintotukea nauttiva opiskelija saa työskennelle lukuvuoden aikana? jne.)
klo 18.15-19.30 Seminaarinmäki
Päärakennus, C1		 Rehtoreiden vastaanotto uusille opiskelijoille päärakennuksen juhlasalissa klo 18.15. Sisäänpääsy ainoastaan fuksipassilla!
Keskiviikko 3.9.2008 Paikka Tapahtuma
TKTL:n
ohjaustapaamiset
alkavat!		 Haastattelijan
työhuone		 (Jokainen tietojenkäsittelytieteiden laitoksen uusi opiskelija haastatellaan pääsääntöisesti ensimmäisellä viikolla keskiviikon ja perjantain välisenä aikana. Tarkempaa tieto jaetaan nimenhuudon yhteydessä maanantaina.)
klo 12.00-12.45 Seminaarinmäki Villa
Rana, Blomstedtin sali		 Jyväskylän yliopiston lukuvuoden 2008-2009 avajaishartaus.
klo 13.15-14.45 Seminaarinmäki
Päärakennus, C1		 Jyväskylän yliopiston lukuvuoden 2008-2009 avajaistilaisuus päärakennuksen juhlasalissa. (Yleisöä pyydetään asettumaan paikoilleen juhlasaliin viimeistään klo 13.00.)

 
 
 

Torstai 4.9.2008 Paikka Tapahtuma
klo 10.00-12.00 Agora Auditorio 2 Perushaun kautta tulleiden tietojenkäsittelytieteiden laitoksen uusien opiskelijoiden opintoinfo (tutkintovaatimukset, kurssivalinnat, opintojen ajoitus, sivuaineet, korvaavuudet, jne.)
klo 13.15-15.00 Agora Auditorio 2 Kirjaston ja tietohallintokeskuksen tarkempi infotilaisuus IT-tiedekunnan opiskelijoille
Perjantai 5.9.2008 Paikka Tapahtuma
klo 10.00-11.00 Agora Auditorio 2 Kieli- ja viestintäopintoja koskeva info-tilaisuus (Pakolliset ja valinnaiset kieli- ja viestintäopinnot tutkintovaatimuksissa, pakollisten kurssien suorittaminen kokeella, kielikeskuksen runsaan tarjonnan esitteleminen, kielikeskuksen tarjoamat työkalut kielitaidon omatoimiseen kehittämiseen, jne.)
klo 12.15-14.00 Agora Auditorio 2 ALKUKEITOS (TKTL:n uusille opiskelijoille) (Mikä on tietojenkäsittelytieteiden laitos? Tietojärjestelmätiede, tietojenkäsittelytiede ja kognitiotiede - Mistä on oikein kysymys? Miten opetus ja tutkimustoiminta nivoutuvat yhteen? Akateemisuus, tieteen tekeminen jne.)
Tiistai 9.9.2008 Paikka Tapahtuma
klo 14 alkaen Agoran takapiha IT-tiedekunnan kaikkien opiskelijoiden ja henkilökunnan yhteiset syyskauden avajaiset

Yliopiston yhteinen sivuaineinfo: maanantaina 6.10.2008 klo 14.00 - 16, Agoran Auditorio 1

# #

Laatujärjestelmän auditointi

Korkeakoulujen arviointineuvosto auditoi Jyväskylän yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän joulukuussa 2008. Myös opiskelijoille järjestetään laatutyöhön liittyviä tiedotustilaisuuksia lukuvuoden aikana. Lisätietoja yliopiston laatutyöstä löytyy osoitteesta http://www.jyu.fi/hallinto/suunnittelu/laatutyo. Tiedekunnan laatutyöhön voit tutustua osoitteessa http://www.jyu.fi/it/laatutyo.

# #

1 Jyväskylän yliopisto

Jyväskylän yliopisto (JY) on vireä ja vinhasti kasvava monitieteinen sivistysyliopisto, joka täyttää tämän lukuvuoden aikana 75 vuotta. Yliopiston juuret ovat Suomen ensimmäisessä kansakoulunopettajaseminaarissa, jonka Uno Cygnaeus käynnisti v. 1863. Opiskelijoita on lähes 16 000 ja henkilöstöä noin 2 600. Maisteritutkintojen määrällä mitattuna yliopisto on maan toiseksi suurin. Tiedekuntia on seitsemän: humanistinen, informaatioteknologian, kasvatustieteiden, liikunta- ja terveystieteiden, matemaattis-luonnontieteellinen, taloustieteiden ja yhteiskuntatieteellinen. Näistä liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta on alallaan Suomen ainoa. Yliopiston opiskelijoilla on valittavana lähes 80 pääainevaihtoehtoa. Kaiken kaikkiaan oppiaineita on tarjolla yli 100.

Jyväskylän yliopisto on kansainvälistynyt määrätietoisesti. Opiskelija- ja opettajavaihtoa on nykyään yli 300 ulkomaisen yliopiston kanssa.

Yhteistyö teollisuuden ja liike-elämän kanssa on tuonut mukanaan mm. monipuolisia harjoitteluohjelmia opiskelijoille. Ihminen, luonto ja teknologia ovat Jyväskylän yliopiston opetus- ja tutkimustyön kulmakiviä.

Luonnonkaunis Seminaarinmäen kampus on kuuluisa Alvar Aallon rakennuksista. Jyväsjärven rannalla sijaitsevaa Mattilanniemen kampusta ja Agora-rakennusta sekä vastapäistä Ylistönrinnettä leimaa arkkitehti Arto Sipisen kädenjälki.


Kuva 1: Jyväskylän yliopiston juuret ovat vuonna 1863 perustetussa Seminaarissa, jolle rakennetut yli sata vuotta vanhat punatiiliset "opin kasarmit" ovat edelleen yliopiston käytössä.

# #

2 Informaatioteknologian tiedekunta

# #

2.1 Informaatioteknologia yhdistää

Hyvinvointi-, energia-, paperi- ja nanoteknologia kuten myös ihmisläheinen ja -lähtöinen tieto- ja viestintäteknologia ovat niin Jyväskylän (Jyväskylä - Human Technology City) alueen kuin Jyväskylän yliopistonkin osaamis- ja kehittämisstrategian painopistealueita. Kaikkien näiden osaamisalojen kehitystä edistävänä ja yhdistävänä tekijänä toimii informaatioteknologia. Informaatioteknologia ja sen sovellukset lävistävät ja entistä voimakkaammin muuttavat toimintatapoja ja -malleja monilla elämän osa-alueilla ja toimialoilla. Tarvitsemme informaatioteknologiaa työssämme ja vapaa-aikanamme - se on läsnä niin kotona kuin koulussakin.

Suomen, Keski-Suomen ja Jyväskylän kilpailukyky kansainvälisillä työmarkkinoilla perustuu koulutukseen ja osaamiseen. Keski-Suomessa IT-alan ylintä opetusta annetaan Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunnassa. Yliopiston toiminnan lähtökohtana on tutkimuksen ja opetuksen yhteys: perustehtävänä on harjoittaa tieteellistä tutkimusta ja antaa siihen perustuvaa ylintä opetusta, joka sekä luo että tukee työelämävalmiuksia. Näin syntyy erityisesti kyky seurata oman alan nopeaa kehitystä, minkä avulla sekä omia että työyhteisön toimintatapoja voidaan uudistaa ja tehostaa.

# #

2.2 Tiedekunta ja sen laitokset

Informaatioteknologian tiedekunnassa opiskelee yli 1 500 perustutkinto-opiskelijaa ja lähes 200 jatko-opiskelijaa. Vuosittain valitaan noin 200 uutta opiskelijaa. Tieteenaloja ovat kauppatieteellinen ja luonnontieteellinen ala. Tiedekunnassa on kolme laitosta: tietojenkäsittelytieteiden laitos (TKTL), tietotekniikan laitos (TTL) ja tietotekniikan tutkimusinstituutti (TITU). Kaksi ensin mainittua ovat opetukseen ja tutkimukseen keskittyviä ainelaitoksia, TITU sen sijaan on tutkimustoimintaan suuntautunut erillislaitos.

Tiedekunta sijaitsee Agora-rakennuksessa (Agora (kreik.) = tori, kohtauspaikka), jossa opetus, tutkimus ja yritykset toimivat yhdessä. Jyväsjärven rannalla sijaitseva Agora on ollut toiminnassa rakennuksena syksystä 2000 lähtien. Se on myös Agora Human Technology -konseptia noudattava monitieteinen tutkimus- ja opiskeluyhteisö, jossa ihmistieteet ja teknologia sekä liike-elämä ja julkinen sektori kohtaavat synnyttäen rohkeasti uudenlaisia ajatuksia ja toimintaa. Agoran vahvuudet perustuvat monipuoliseen informaatio- ja viestintäteknologia-alan osaamiseen sekä monitieteiseen ihmisen kehityksen, toiminnan ja elinkaaren tutkimukseen.

Tiedekunta yhdistää innovatiivisella ja monitieteisellä tavalla liiketoiminnalliset ja inhimilliset painotukset teknologian kehittämisen, soveltamisen ja seurausten tutkimukseen. Keskeisiä tutkimuksen ja opetuksen alueita ovat tietojärjestelmien suunnittelu, toteutus ja hyödyntäminen organisaatioissa erityisesti digitalisoitumisen ja liiketoiminnan näkökulmasta, ohjelmistotekniikan ja mobiilijärjestelmien menetelmät ja sovellukset sekä laskennalliset menetelmät erityisesti simuloinnissa ja optimoinnissa sekä niiden teollisissa sovelluksissa.

Tutkimusta sekä opetusta varten tietotekniikan ja tietojenkäsittelytieteiden laitoksilla työskentelee professoreita, lehtoreita, yliassistentteja, assistentteja, yliopistonopettajia, suunnittelijoita, tutkijoita, dosentteja sekä tutkimuksessa ja opetuksessa avustavaa henkilökuntaa. Laitosten yhteisiä ja hallintoon liittyviä asioita hoitavat laitoksen johtaja, varajohtajat, laitosneuvosto sekä amanuenssi ja laitoksen toimiston väki. Laitoksen johtajan ja amanuenssin puoleen voi kääntyä kaikissa laitosta koskevissa asioissa. Opiskeluun liittyvissä käytännön asioissa laitosten opintoneuvojilla ja amanuensseilla on paras asiantuntemus.

# #

2.2.1 Tietojenkäsittelytieteiden laitos

Tietojenkäsittelytieteiden laitoksella (luku 9) voi opiskella pääaineena tietojärjestelmätiedettä, tietojenkäsittelytiedettä ja kognitiotiedettä. Tietojärjestelmätiede yhdistää tietojenkäsittelyn ja taloustieteet. Tietojärjestelmätieteen tutkimuksen lähtökohtana on tietotekniikan ja sitä hyödyntävän organisaation suhde ja siten tietojärjestelmien kehittäminen ja käyttö osana organisaation toimintaa.

# #

2.2.2 Tietotekniikan laitos

Tietotekniikan laitoksella (luku 10) opintojen pääaineena on tietotekniikka. Tutkimuskohteena on informaation käsittelyprosessien tehokas automatisointi. Opetuksen ja tutkimuksen painoalat liittyvät informaatioteknologian keskeisiin alueisiin, kuten uudenlaisten tietojenkäsittelysovellusten ja ohjelmistojen suunnitteluun, tietoverkkojen tiedonsiirtojärjestelmien suunnitteluun ja hallintaan sekä tehokasta tietokonelaskentaa hyödyntävien numeeristen ja matemaattisten menetelmien ja mallien käyttöön, esimerkiksi teollisten tuotteiden suunnittelussa, teollisten prosessien ohjauksessa, luonnontieteellisessä mallintamisessa ja suurten tietoaineistojen analyysissä.

# #

2.2.3 Tietotekniikan tutkimusinstituutti (TITU)

Tietotekniikan tutkimusinstituutin toiminta perustuu projekteihin. Henkilökunnassa yhdistyy Jyväskylän yliopiston monipuolinen osaaminen. Projekteissa työskentelee mm. informaatioteknologian, taloustieteen, kasvatustieteen, psykologian ja projektihallinnan osaajia. Toiminnan rahoitus saadaan projekteista. Suurimpia rahoittajia ovat EU:n puiteohjelmat ja Tekes. Lisäksi rahoitusta saadaan yrityksille ja yhteisöille suunnatuista palvelututkimuksista. TITUn erityisosaamista ovat kulttuurienväliset tietojärjestelmät, koulutusteknologia, organisaation riskien ja tiedonhallinta, projektihallinta,liikkuva tietojenkäsittely, ihmisläheinen teknologia ja kokonaisarkkitehtuurit. Tutkimuksessa TITUn vahvuudet liittyvät soveltavaan tutkimukseen, jonka tavoitteena on tukea yrityslähtöistä kehittämistoimintaa.

Käyntiosoite
Postiosoite
Puhelin
Faksit
WWW
Mattilanniemi, Agora 5. kerros
PL 35 (Agora), 40014 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO
(014) 260 1211 (yliopiston vaihde)
(014) 260 2544
http://www.jyu.fi/it/laitokset/titu

Taulukko 2.1: Tietotekniikan tutkimusinstituutin (TITU) yhteystiedot


Kuva 2: IT-tiedekunnan kansliassa työskentelevät mm. osastosihteeri Johanna Nousiainen, opintoasiainpäällikkö Eija "Ihq" Ihanainen ja osastosihteeri Kirsti "Kikka" Kärkkäinen.

# #

2.3 Tiedekunnan hallinto

Tiedekuntaneuvosto, dekaani, varadekaani, hallintopäällikkö, opintoasiainpäällikkö ja tiedekunnan toimiston henkilökunta sekä atk-tuen väki hoitavat tiedekunnan yhteisiä asioita. Tiedekunnan työskentelyä johtaa dekaani. Tiedekuntaneuvostoon kuuluu professoreja, muuhun opetus- ja tutkimushenkilökuntaan kuuluvia sekä opiskelijajäseniä.

Käyntiosoite
Postiosoite
Puhelin
Faksit
WWW
 Mattilanniemi, Agora 2. kerros
PL 35 (Agora), 40014 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO
(014) 260 2207
(014) 260 2209
http://www.jyu.fi/it/

Taulukko 2.2: Tiedekunnan toimiston yhteystiedot

# #

2.4 Erillislaitosten toiminta informaatioteknologian alalla

# #

2.4.1 Agora Center

Agorassa toimii monitieteinen erillislaitos Agora Center, joka on verkottunut tutkimusyksikkö tietoyhteiskunnan sekä ihmislähtöisen tieto- ja viestintäteknologian tutkimushankkeille. Tutkimus- ja kehityshankkeet toteutetaan yhteistyöhankkeina yliopiston eri tieteenalojen, elinkeinoelämän, julkisen sektorin ja muiden toimijoiden kanssa. Agora Centerissä toimivien eri tahojen yhteisenä visiona on kehittää tulevaisuuden yhteiskuntaa ihmislähtöisesti. Lisätietoja:
http://www.jyu.fi/erillis/agoracenter

# #

2.4.2 Kokkolan yliopistokeskus Chydenius

Kokkolassa voi kouluttautua maisteriksi pääaineena tietotekniikka. Informaatioteknologian yksikön järjestämä koulutus on työn ohella tapahtuvaa monimuoto-opetusta, jonka järjestämisessä käytetään hyväksi tieto- ja viestintätekniikan sovelluksia. Lisätietoja:
http://www.chydenius.fi/yksikot/informaatioteknologia

# #

2.4.3 Jyväskylän yliopiston avoin yliopisto

Avoimessa yliopistossa järjestetään mm. informaatioteknologian opintoja, joihin voivat osallistua kaikki halukkaat iästä ja pohjakoulutuksesta riippumatta. Opinnot ovat maksullisia. Lähiopetus on iltaisin ja viikonloppuisin. Osa opetuksesta järjestetään yhteisopetuksena informaatioteknologian tiedekunnan kanssa. Avoimessa yliopistossa on kehitetty joustavia opiskelumuotoja, jotka sopivat siten myös työssäkäyville ja muualla kuin Jyväskylän läheisyydessä asuville. Lisätietoja: http://www.avoin.jyu.fi/

# #

2.4.4 MALU-IT -koulutus

Jyväskylän yliopiston avoin yliopisto, matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta ja kasvatustieteiden tiedekunta ovat jo usean vuoden ajan järjestäneet muunto- ja pätevöittämiskoulutusta opettajille (MaLuOpe). Vuonna 2007 koulutus laajeni myös informaatioteknologian tiedekuntaan. Koulutuksessa epäpätevät opettajat voivat hankkia joustavasti työn ohella opettajan pätevyyden tai luokanopettajat tai aineenopettajat hankkia kelpoisuuden esim. toista tai kolmatta opetettavaa ainetta varten. Osa opetuksesta järjestetään yhteisopetuksena tiedekunnan muun opetuksen kanssa. MALU-IT tarjoaa siten myös tiedekunnan varsinaisille opiskelijoille joustavia opiskelumahdollisuuksia aineopintojen suorittamiseen. Lisätietoja: http://www.avoin.jyu.fi/maluope/ ja http://www.jyu.fi/it/laitokset/mit/suuntautumisvaihtoehdot/ope/taydennyskoulutus/MaLuOpe/

# #

2.4.5 Yliopistotietotekniikkaa lukioissa - tietotekniikan laitoksen ja avoimen yliopiston lukiohanke

Tietotekniikan laitos tarjoaa 150 lukiolaiselle mahdollisuuden opiskella informaatioteknologian perusopintokokonaisuuden kursseja Jyväskylän yliopiston avoimessa yliopistossa ilman opintomaksuja. Pilottihanke koskee lukuvuosia 2007-2008, 2008-2009 ja 2009-2010. Lisätietoja hankkeesta http://appro.mit.jyu.fi/materiaalia/lukio/.

# #

3 Opintojen käynnistyminen

# #

3.1 Nimenhuuto ja opintojen alkuvaiheen muut tilaisuudet

Opintojen käynnistyessä järjestetään uusille opiskelijoille ensimmäiseksi ns. nimenhuutotilaisuus. Tilaisuudessa esitellään laitoksen toimintaa ja henkilökuntaa sekä uusia opiskelijoita ohjaavat tutorit. Lisäksi jaetaan opiskeluun liittyvää materiaalia. Opintojen alkuvaiheessa järjestetään myös muita infotilaisuuksia. Näihin alkuvaiheen tapahtumiin osallistuminen on tärkeää, jotta opinnot käynnistyvät sujuvasti.

# #

3.2 Tutorointi

Uusille opiskelijoille järjestetään pienryhmäohjausta. Opiskelijat jaetaan nimenhuutotilaisuuksissa ryhmiin, joiden vetäjinä toimivat pienryhmäohjaajat eli tutorit, jotka ovat vanhempia saman aineen opiskelijoita. Ohjauksen tarkoituksena on tutustuttaa uudet opiskelijat yliopistoon ja opiskeluympäristöön sekä erityisesti oman aineen opiskeluun ja opiskelijoihin. Tutoroinnin lisäksi maisterikoulutukseen valituille järjestetään heti opintojen alussa erillistä ohjausta.

Tietojenkäsittelytieteiden laitoksen tutorit - Tietojärjestelmätiede (myös tietojenkäsittelytiede ja kognitiotiede)

Tietotekniikan laitoksen tutorit - Tietotekniikka

# #

3.3 Opiskelijakortti ja ylioppilaskunnan jäsenyys

Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan (JYY) jäseniä ovat kaikki, jotka ovat maksaneet ylioppilaskunnan jäsenmaksun (90,80 euroa). Jäsenyys todistetaan opiskelijakortilla, johon jäsenmaksun suorittamisen jälkeen liimataan vuosittain tarra.

Ylioppilaskunta on opiskelijoiden etu- ja palvelujärjestö. Sen juuret ovat Kasvatusopillisen korkeakoulun oppilaskunnassa, joka perustettiin vuonna 1934. Ylioppilaskuntaan kuuluu noin 12 500 jäsentä. JYY ajaa opiskelijoiden etuja sekä yliopistolla että sen ulkopuolella. Samalla ylioppilaskunta tarjoaa jäsenilleen mahdollisuuden yhteiskunnalliseen toimintaan, kulttuuritoimintaan tai rentoon yhdessäoloon muuten vain. JYY:n jäsenet ovat myös osa valtakunnallista opiskelijajärjestöä Suomen ylioppilaskuntien liittoa SYL:iä. SYL edustaa Suomen korkeakouluopiskelijoita valtiovaltaan ja muihin sidosryhmiin päin. Lisätietoja JYY:stä: http://www.jyy.fi/

# #

3.3.1 Alennukset ja edut

Opiskelijakortilla saat alennuksia esim. Matkahuollosta, VR:ltä, opiskelijaruokaloista sekä useista liikkeistä ja palveluista. Etuudet astuvat uusilla opiskelijoilla voimaan 1.9.2008. Edut saat esittämällä opiskelijakorttisi asianomaisessa liikkeessä. JYYn jäsenenä sinulla on mahdollisuus käyttää hyväksesi ylioppilaskunnan vippikassaa ja vuokratakausta. Ylioppilaskunnalla on lisäksi erilaisia lainattavia tavaroita.

# #

3.3.2 Opiskelijaruokailu

Opiskelijakortilla perustutkinto-opiskelija saa Kelan myöntämän ateriatuen opiskelijaravintoloissa. Opiskelijahintainen lounas maksaa 2,35 euroa kun normaalihinta on 5 euroa (kevät 2008). Kampusalueella ateriatuen saa Ilokiven lisäksi seuraavissa Sonaatin ravintoloissa: Lozzi (P) sekä Musica (M) ja Syke (L). Mattilanniemessä voi ruokailla Wilhelmiinassa (MaA) ja Piatossa (Agora). Jyväsjärven toisella puolella sijaitsevat Ylistö (YFL) ja Kvarkki (YK). Näiden lisäksi Tourulasta löytyvät Amican omistamat ravintolat Media (ToB) ja Siltavouti, joista myös saa opiskelija-alennuksen. Sonaatti-ravintoloiden ruokalistat http://www.sonaatti.fi/v2/ ja Ilokiven ruokalista http://www.jyy.fi/fi/ruokalistat/?id=26

Jos et ole vielä ehtinyt saada opiskelijakorttia, voit saada opiskelijahintaisen lounaan näyttämällä JYY:n jäsenmaksun maksukuittia, jossa on joko JYY:n tai yliopiston leima. Leiman saat tiedekunnan toimistosta Agoran 2. kerroksesta.

# #

3.4 Erilaiset todistukset

Jos tarvitset erilaisia viranomaisia varten todistuksen siitä, että opiskelet Jyväskylän yliopistossa, voit saada opiskelutodistuksen tiedekunnan toimistosta. Opintojesi edistyessä saatat tarvita opintorekisteriotteen, jossa näkyvät suorittamasi opinnot. Korppi-opintotietojärjestelmästä voit halutessasi itse tulostaa epävirallisen opinto-otteen. Virallinen opintorekisteriote postitetaan opiskelijapalveluiden toimesta kaikille opiskelijoille kaksi kertaa vuodessa. Tarvittaessa saat virallisen rekisteriotteen myös tiedekunnan toimistosta tai maksua vastaan kampusalueen opiskelijapalveluista.

# #

3.5 Käyttäjätunnukset ja niiden aktivointi

Yliopiston atk-palvelujen käyttämistä varten tarvitset käyttäjätunnuksen ja salasanan, joiden avulla voit kirjautua yliopiston atk-järjestelmiin (mm. sähköposti, Korppi-opintotietojärjestelmä). Tunnukset voit saada kahdella tavalla: tutorit jakavat ryhmäläisilleen henkilökohtaisen tunnuksen nimenhuutotilaisuudessa 1.9. TAI voit aktivoida tunnuksen oman verkkopankkitunnuksesi avulla. Tämä palvelu on käytössä 15.8. - 15.9.2008 ja sitä voit käyttää sen jälkeen, kun ilmoittautumisesi yliopistoon on kunnossa. Katso ohje (http://www.jyu.fi/erillis/thk/palvelut/tietotekniikka/tupas-tunnistus). HUOM! Jos sinulla on jo entuudestaan yliopiston käyttäjätunnus, sinun ei luonnollisestikaan tarvitse tehdä tätä aktivointia.

# #

4 Opiskelu

# #

4.1 Yliopisto-opiskelusta

Yliopistossa opiskelu on koulumaailmaa itsenäisempää. Opiskelija voi ja hänen tulee itse asettaa tavoitteet opiskelulleen. Kukin opiskelija laatii itselleen henkilökohtaisen opintosuunnitelman eli HOPSin. Se merkitsee tavoitteiden ja aikataulujen asettamista opinnoille, sivuaineiden valitsemista ja oman lukujärjestyksen laatimista tarjolla olevista vaihtoehdoista. Yliopistossa opiskelijan on itse rakennettava oma, monipuolinen asiantuntijuutensa. Opiskeluoikeudet ovat varsin laajat, joten erilaisia mahdollisuuksia on runsaasti. Eri oppiaineiden lisäksi on valittavana monia erilaisia opiskelutapoja.

Liian optimistisen opintosuunnitelman laatimista on syytä varoa, sillä useaa asiaa yhtä aikaa opiskeltaessa on vaara, ettei opi niistä mitään kunnolla. Opintoja suunnitellessa on hyvä pitää mielessä seuraavat yleiset näkökohdat: Yhtä luentotuntia täydentämään tarvittavan muun työn osuus on suhteellisen suuri. Demotehtävien ratkaisemiseen, muistiinpanojen selvittelyyn ja harjoitustöiden tekemiseen on varattava tarpeeksi aikaa.

Vaikka yliopisto-opiskelu vaatii itsenäisyyttä ja omatoimisuutta, opiskelijaa ei kuitenkaan jätetä yksin: tarjolla on monenlaista opinto-ohjausta niin laitoksilla, tiedekunnissa kuin muualla yliopiston eri yksiköissäkin. Osallistu tiedotus- ja ohjaustilaisuuksiin, varaa henkilökohtaisia ohjausaikoja ja kysy rohkeasti neuvoa, jos tunnet sitä tarvitsevasi.

IT-tiedekunnan opintohallinnon usein niin monimutkaisiltakin tuntuvia prosesseja on mallinnettu osana ProLaatuPro-projektia ja tiedekunnan laatutyötä. Prosessikaaviot ja niiden sisältöä kuvaavat tekstit ovat osoitteessa http://prosessit.it.jyu.fi/. Niiden avulla voit hahmottaa, kuinka opiskelijan asioita hoidetaan eri yksiköissä opintojen eri vaiheissa.

Asiaan liittyvä prosessi: http://prosessit.it.jyu.fi/julkaistut/?id=process:p105:i1

# #

4.2 Opintojen suunnittelu

Opintojen alussa kaikille perusvalinnassa valituille uusille opiskelijoille annetaan ohjeellinen suunnitelma alkuvaiheen opinnoista. Suoraan maisterivaiheen koulutukseen valittuja opastetaan laatimaan oma opintosuunnitelma maisteriopintoja ja mahdollisia täydentäviä opintoja varten. Opiskelijan on kuitenkin hyvä suunnitella myös itse omia opintojaan sekä pitkällä että lyhyellä aikavälillä. Tätä varten kannattaa pohtia omaa opiskelu- ja työhistoriaa, nykyistä elämäntilannetta ja tulevaisuutta. Opintojen aikatauluttamisessa on hyvä ottaa huomioon omat voimavarat, opiskeluvalmiudet ja ajankäyttömahdollisuudet. Sivuainevalinnoissa kannattaa miettiä omia kiinnostuksen kohteita, omaa osaamista, työelämätavoitteita ja -odotuksia. Opintojen suunnittelun apuvälineeksi on tiedekunnassamme kehitetty Korpin eHOPS-sovellus, josta kerrotaan tarkemmin erillisessä luvussa.

Kandidaatintutkinnon opintovaatimuksiin kuuluu opintojakso ITKY101 "Yliopisto-opiskelu ja opintojen suunnittelu" (1 op). Opintojaksolla tutustutaan yliopiston toimintaan ja opiskeluun liittyviin käytänteisiin. Jakso suoritetaan osallistumalla mm. tutortapaamisiin, käymällä infotilaisuuksissa ja erilaisissa perehdytyksissä sekä laatimalla oma opintosuunnitelma eHOPSin avulla.


Kuva 3: Tiedekuntamme koti, Agora, sijaitsee järven rannalla keskellä kaupunkia.

# #

4.3 Lukuvuosi ja jaksot

Jyväskylän yliopistossa on käytössä jaksojärjestelmä. Syys- ja kevätlukukaudet jaetaan kahteen jaksoon. Viides opetusjakso on kesälukukausi. Syyslukukauden jaksoista käytetään lyhenteitä S1 ja S2, kevätlukukauden jaksoista vastaavasti K1 ja K2. Lukuvuosi alkaa virallisesti 1.8. ja päättyy seuraavan vuoden heinäkuun lopussa eli 31.7. Ensimmäinen opetusjakso alkaa kuitenkin syyskuun alussa. Kurssit voivat kestää yhden tai useamman jakson ja niiden pituus voi olla myös lyhyempi kuin yksi jakso.

Lukuvuoden 2008-2009 opetusjaksot ja lomat:

Yliopiston avajaiset 3.9.2008

Syyslukukausi 2008

Kevätlukukausi 2009

Kesälukukausi 2009: 25.5.-30.6.

# #

4.4 Opintojaksot ja koodit

Kullakin opintojaksolla eli kurssilla on oma koodi, jossa on 7 merkkiä. Koodin 3 ensimmäistä merkkiä kuvaavat yleensä oppiainetta (esim. TJT = tietojärjestelmätiede, TIE = tietotekniikka, KOG = kognitiotiede). Neljäs merkki kuvaa opintojakson vaativuustasoa: Y = yleisopinnot, P = perusopinnot, A = aineopinnot, S = syventävät opinnot, J = jatko-opinnot. Viidennen merkin merkitys vaihtelee: esim. tiedekunnan kaikille yhteisissä pääaineopinnoissa se kuvaa suositeltavaa suoritusvuotta.

# #

4.5 Opintokokonaisuudet

Yliopistotutkinnot muodostuvat pääaineesta ja yhdestä tai useammasta sivuaineesta. Ne muodostavat opintokokonaisuuksia, jotka puolestaan koostuvat yksittäisistä opintojaksoista eli kursseista. Lisäksi tutkintoihin kuuluu esim. erillisiä kieli- ja viestintäkursseja. Kun saat kaikki tiettyyn opintokokonaisuuteen kuuluvat opinnot suoritetuksi, ota yhteyttä asianomaiseen ainelaitokseen (amanuenssi/opintoasioita hoitava sihteeri) ja pyydä, että laitos kokoaa opintokokonaisuuden ja arvostelee sen.

Perusopinnot (aiemmin approbatur)
Tietyn aineen opinnot aloitetaan yleensä perusopinnoista. Perusopintojen minimilaajuus on 25 opintopistettä (op).

Aineopinnot (aiemmin cum laude approbatur)
Perusopintojen jälkeen suoritetaan aineopinnot. Niiden minimilaajuus on 35 op. Yhdessä perusopintojen kanssa ne muodostavat siten vähintään 60 op:n laajuiset perus- ja aineopinnot. Pääaineen perus- ja aineopintoihin kuuluu kandidaatintutkielma.

Syventävät opinnot (aiemmin laudatur)
Syventävien opintojen laajuus on vähintään 60 op. Syventäviin opintoihin kuuluu pro gradu -tutkielma, jonka laajuus on IT-tiedekunnassa 30 op.

# #

4.6 Opintojaksojen opintopisteet ja oma työmäärä

Kukin opintojakso eli kurssi on mitoitettu opintopisteillä (op). Opintopiste vastaa keskimääräisen opiskelijan 26.7 tunnin työpanosta. Tiedekunnan kurssien työmäärä ja kurssista saatavat opintopisteet on laskettu niin, että kahden tunnin luennon seuraaminen vastaa kahden tunnin työtä. Jos kurssiin ei kuulu harjoituksia (eli demoja), työmäärään on lisätty luentokertaa kohti 2-6 tuntia itsenäistä kertaamista. Jos kurssiin kuuluvat harjoitukset, niiden ratkaisemiseen laskettu aika (esim. 6 tuntia/viikko) sisältää myös luentotietojen kertaamista. Lisäksi kurssiin voi kuulua harjoitustyö, jonka vaatima keskimääräinen työmäärä on lisätty kurssin arvioituun työmäärään.

Esimerkkinä Ohjelmointi 1 -kurssin (6 op) vaatima työmäärä:

Tunteja yliopistolla Tunteja kotona
Luennot
Demot
Tentti
Harjoitustyö
40
20
4
1
-
50
10
30
Yhteensä 65 90

Kurssin työmäärä yhteensä 155 tuntia, mikä vastaa 5.8 opintopistettä.

Jos jokin asia on opiskelijalle entuudestaan tuttua, voi hänen kohdaltaan työmäärä olla jollakin kurssilla vastaavaa opintopistemäärää alhaisempi. Tämän perusteella ei kuitenkaan kannata erehtyä luulemaan, että sama pätee kaikkien kurssien osalta. Vastaavasti voi kurssin työmäärä olla opintopistemäärää suurempi, jos kurssin pohjatiedot eivät ole kunnolla hallussa. Myös henkilökohtaiset erot oppimisessa vaikuttavat todelliseen työmäärään.

Opiskelijan olisikin hyvä tuntea itsensä oppijana ja pyrkiä laatimaan lukujärjestyksensä todellista työmäärää (noin 40 h/viikko) vastaavaksi. Tällöin valmistuminen tavoiteajassa on mahdollista eikä työmäärä paisu kohtuuttoman suureksi.

# #

4.7 Korppi-opintotietojärjestelmä (https://korppi.jyu.fi/)

Korppi tulee informaatioteknologian tiedekunnan opiskelijoille tutuksi heti opintojen alussa. Korppi on monipuolinen opintotietojärjestelmä, joka tarjoaa tietoa ja työvälineitä sekä opiskelijoille että opettajille. Korppi-järjestelmä on alun perin kehitetty useiden tietotekniikan laitoksen sovellusprojektien tuotteena. Se on hyvä esimerkki siitä, mihin tiedekunnassa saatuja oppeja voidaan soveltaa. Korppiin liittyen on kirjoitettu myös tieteellisiä julkaisuja sekä useita pro graduja. Myös yksi lisensiaattityö sivuaa Korpin kehitystä ja erityisesti sen ohjelmointitekniikkaa.

Korpista löytyvät IT-tiedekunnan laitosten kurssien kuvaukset sekä näiden luento- ja harjoitusajat. Myös kielikeskuksen ja useimpien muiden laitosten opetustarjonta löytyy Korpista. Korpin käyttö laajenee jatkuvasti, ja yhä useammat laitokset vievät tiedot opetustarjonnastaan Korppiin. Opiskelijan näkökulmasta Korpin tärkeimpiä toimintoja ovat kursseille ja tentteihin ilmoittautuminen sekä opintosuunnitelman laatimiseen tarkoitettu eHOPS-työkalu.

Korppiin tulee näkyviin lista kaikista niistä kursseista, joille olet ilmoittautunut. Kalenterin avulla voit näppärästi koota oman lukujärjestyksesi. Joidenkin kurssien opettajat täydentävät osasuoritusten (esim. harjoitustehtävien) pisteitä kurssitietoihin, joten voit seurata reaaliaikaisesti omaa etenemistäsi kurssilla. Korpin opinto-ote -toiminnon avulla näet myös kaikki opintorekisterissä olevat suorituksesi.

Lisätietoja Korpista ja ohjausta Korpin käyttöön löydät osoitteesta
https://korppi.jyu.fi/kotka/help/tietoja.jsp

# #

4.7.1 Kursseille ilmoittautuminen ja ilmoittautumisen peruminen

Kursseille ja tentteihin ilmoittaudutaan yleensä Korpin avulla. Korpin opastuksesta löydät tiedot kursseille ja demoryhmiin ilmoittautumisesta sekä ilmoittautumisen poistamisesta. Kursseille ilmoittautumista harjoitellaan opintojen alussa tutoreiden opastuksella. HUOM! Jos et jostakin syystä pääse osallistumaan kurssille tai tenttiin, johon olet ilmoittautunut, muista perua osallistumisesi hyvissä ajoin. Tämä koskee myös sivuaineopintoja sekä kieli- ja viestintäopintoja. Turhat ilmoittautumiset aiheuttavat lisätyötä ja vaikeuttavat opetusresurssien kohdentamista. Tästä syystä mm. kieliopetusryhmiä on jouduttu vähentämään lv. 2008-2009.

# #

4.7.2 Lukujärjestykset ja kalenteri

Korpin kalenteri helpottaa aikataulujen suunnittelussa. Henkilökohtaiseen kalenteriin siirtyvät automaattisesti ne kurssit ja harjoitukset, joihin olet ilmoittautunut. Voit lisätä omaan kalenteriisi myös henkilökohtaisia menojasi. Henkilökohtaisen kalenterin lisäksi Korppi tarjoaa henkilöryhmille mahdollisuuden yhteiseen kalenteriin sekä mahdollisuuden asettaa ja varata ohjausaikoja. Voit katsoa henkilökohtaista kalenteriasi neljässä eri näkymässä (päivä, viikko, kuukausi, vuosi). Korpissa on myös kalenterien synkronointi -toiminto eli voit siirtää Korpin kalenterissa olevat tapahtumat esimerkiksi matkapuhelimen kalenteriin ja päinvastoin. Tästä lisätietoa Korpista kohdasta Kalenteri/Synkronoitavat kalenterit ja kohta Apua.

Osa Korpista toimii myös mobiililaitteilla, esimerkiksi kännyköillä, joissa on HTML-selain. Voit ilmoittautua kursseille ja tentteihin sekä katsella kalenteriasi kännykän kautta.

# #

4.8 Henkilökohtainen opintosuunnitelma HOPS ja eHOPS

Jyväskylän yliopistossa kaikki opintonsa aloittavat tutkinto-opiskelijat tekevät itselleen henkilökohtaisen opintosuunnitelman eli HOPSin. Opintojen suunnittelun apuna on Korpin eHOPS -sovellus. eHOPS perustuu opiskelijan pääaineen tutkintorakenteeseen, jonka pohjalta opiskelija voi tehdä oman henkilökohtaisen opintosuunnitelmansa. eHOPSiin voidaan liittää muita opintoja, kuten sivuaineita ja muissa yliopistoissa suoritettuja opintoja. Sovelluksen avulla opiskelija pystyy seuraamaan opintojensa etenemistä, muokkaamaan opintosuunnitelmaansa ja saamaan suunnitelmaansa henkilökohtaista palautetta ohjaajalta.

Lisätietoa HOPSista: http://www.jyu.fi/opiskelu/ohjaus/hops/
Jyväskylän yliopiston HOPS-linjaus:
http://www.jyu.fi/hallinto/opiskelijapalvelut/henkilokunnalle/opintohallinto/hops/

HOPSien tavoitteena on

(Ansela, Haapaniemi ja Pirttimäki 2005: Yliopisto-opiskelijan hops. Ohjaajan opas.)

Perusopiskelijan eHOPS

Opiskelija tekee HOPSinsa opintoneuvojan, opettajatutorin, omaopettajan tai muun laitoksen nimeämän henkilön opastuksella. Myös tutorit voivat ohjata HOPSien tekoa. eHOPSit laaditaan ja tarkastetaan laitosten ohjeistamalla tavalla. Tarjolla on malli-HOPSeja opintojen suunnittelun helpottamiseksi. HOPSin laadinnassa käytetään Korpin eHOPS-sovellusta. Voit tutustua eHOPSiin Korpin Opintojen suunnittelu -kohdassa.

Maisterikoulutusopiskelijan HOPS

Kaikille maisterikoulutukseen valituille tehdään HOPS yhdessä laitoksen opintoneuvojan kanssa. HOPSia tehdessä selvitetään ensin aiemman tutkinnon sisältö ja mahdollisista muista opinnoista saatavat korvaavuudet. Tämän jälkeen laaditaan suunnitelma mahdollisesti tarvittavista aiempaa tutkintoa täydentävistä ns. siltaopinnoista sekä maisteritutkintoa varten suoritettavista opinnoista. Maisterikoulutettavien HOPSin hyväksymismenettely on erilainen kuin muilla opiskelijoilla.

Asiaan liittyvä prosessi: http://prosessit.it.jyu.fi/julkaistut/?id=process:p79:i1

# #

4.9 JORE

Jyväskylän yliopiston opintorekisterijärjestelmä on nimeltään JORE. JOREen on tallennettu kaikkien opiskelijoiden yhteystiedot, opinto-oikeudet ja suoritustiedot. JORE ja Korppi kommunikoivat keskenään, ts. kurssien suoritustiedot löytyvät molemmista. Viralliset opintorekisteriotteet tulostetaan JOREsta.

Opintorekisteriote ja opiskelutodistus

Opintosuoritukset viedään opintosuoritusrekisteriin sillä laitoksella, joka on järjestänyt opetuksen. Opiskelijapalvelut lähettää kaikille opiskelijoille ilmaisen otteen tarkistamista varten lukukausien loputtua (tammi- ja elokuussa). Opintorekisteristä voi tarvittaessa saada myös englanninkielisen otteen, josta käy ilmi opintojen laajuus ECTS-järjestelmän (European Course Credit Transform System) mukaisina yksiköinä. Tiedekunnan ja laitosten toimistoista saatavia opintosuoritusotteita voi käyttää selvityksenä opinnoista esim. harjoittelupaikkoja haettaessa. Virallisia (mutta maksullisia) otteita saa myös opiskelijapalveluista (T-rakennus, 2 kerros) ja ATK-keskuksesta (MaD128) sekä Korppi-opintojärjestelmän kautta. Omia opintoja voi seurata suoraan Korpista tai sähköpostin välityksellä saatavalla epävirallisella opinto-otteella, jonka saa tilaamalla Korpista.

Jos tarvitset erilaisia viranomaisia varten todistuksen siitä, että opiskelet Jyväskylän yliopistossa, voit saada JORE-järjestelmästä tulostetun opiskelutodistuksen suomeksi tai englanniksi tiedekunnan toimistosta.

# #

4.10 Yliopiston kirjasto

Jyväskylän yliopiston kirjasto tarjoaa käyttöön laajat painetut ja elektroniset kokoelmat. Informaatioteknologian kirjallisuutta on sijoitettu sekä pääkirjastoon että Mattilanniemen kirjastoon. Pääkirjastosta alan kirjallisuus löytyy lähinnä 3. kerroksesta ja kurssikirjat 1. kerroksesta. Kirjojen tarkempi sijainti ja saatavuustiedot kannattaa tarkistaa JYKDOK-tietokannasta, https://jykdok.linneanet.fi/. Elektroniseen aineistoon pääsee käsiksi NELLI-tiedonhakuportaalin kautta:
http://www.nelliportaali.fi

Kirjasto tarjoaa myös tiedonhakupalveluita sekä koulutus- ja neuvontapalveluja. Koulutuksissa perehdytetään mm. elektronisiin lehtiin ja muihin verkkoaineistoihin. Graduklinikat auttavat graduntekijöitä ratkomaan tiedonhaun ongelmia. Verkkopalveluita voi hyödyntää myös kotikoneelta etäkäyttäjänä. Lisätietoja kokoelmista ja palveluista löytyy esim. kirjaston kotisivun kautta: http://kirjasto.jyu.fi/

Käyntiosoite: Jyväskylän yliopiston pääkirjasto, Seminaarinkatu 15 (B), puh. (014) 260 3432 (neuvonta) tai (014) 260 3452 (lainaustoimisto) Mattilanniemen kirjasto, Ahlmaninkatu 2 (MaA), puh. (014) 260 3469.

HUOM! Syys- ja kevätlukukauden aikana Mattilanniemen ja Ylistönrinteen kirjastot ovat normaalien aukioloaikojen lisäksi avoinna maanantaista torstaihin klo 16-18 opiskelijavoimin. Luonnontieteiden opiskelijat päivystävät, antavat lainoja ja auttavat tarvittaessa muutenkin esimerkiksi tiedonhankinnassa.

# #

4.11 Erilaiset opiskelumuodot

Luennot

Kurssin teoriaosa sekä asiaa valaisevat esimerkit esitetään luennoilla. Luennoilla kannattaa tehdä aktiivisesti muistiinpanoja. Enää ei opettaja erikseen sano, mitä kannattaa kirjoittaa ja mitä ei. Jos kurssiin ei liity harjoituksia, tulee luentojen omakohtaiselle läpikäymiselle varata erikseen aikaa.

Harjoitukset eli demonstraatiot, "demot"

Harjoituksissa käsitellään luennoilla annettuja tehtäviä pieninä osakokonaisuuksina. Harjoitukset tehdään yleensä kotona ja niiden vastaukset katsotaan yhdessä harjoitusten palautustilaisuudessa. Harjoitukset ovat erittäin tärkeitä etenkin ohjelmointi- ja matematiikkapainotteisissa kursseissa.

Pääteohjaukset

Pääteohjauksissa harjoitellaan ja hiotaan rutiineja tietokoneen sekä ohjelmistojen eli työkalujen käyttöön.

Harjoitustyöt

Keskeisen osan informaatioteknologian opiskelusta muodostaa harjoitustöiden itsenäinen tekeminen. Harjoitustöissä kurssin asiat vedetään yhteen suurempana kokonaisuutena kunnollisen yleiskuvan saamiseksi. Esimerkiksi ohjelmointitaidon voi hankkia vain omakohtaisella ahkeralla harjoittelulla - ei pelkällä luentojen kuuntelemisella tai luentomonisteen lukemisella.

Etäopiskelukurssit

Voit suorittaa joitakin kursseja täysin etäopiskellen. Etenkin avoimessa yliopistossa on panostettu etäopiskelumahdollisuuksien kehittämiseen. Opinnot ovat vapaita myös yliopiston varsinaisille opiskelijoille. Voit aloittaa kyseisten kurssien opiskelun milloin parhaaksi näet, vuodenajasta ja paikasta riippumatta. Tarvitset tietokoneen, jossa on internet-yhteys ja sopivat ohjelmistot (useimmiten ilmaisia) sekä riittävästi aikaa opiskeluun. Lisätietoa etäopinnoista ja yleisohjeet kurssien suorittamiseen:
http://appro.mit.jyu.fi/etaopiskelu/

Tavoitteena on, että jatkossa yhä useammista IT-alan kursseista olisi verkossa ainakin luentojen videotallenteet.

Asiantuntijaluentojen kuunteleminen

IT-alan osaajan on tärkeätä oppia seuraamaan oman alansa kehitystä jo opintojen alkuvaiheesta lähtien. Yliopistolla järjestetään ympäri vuoden mitä moninaisimpia tilaisuuksia ja tapahtumia, joihin myös sinä voit osallistua. Tällaisia ovat esim. väitöstilaisuudet, uusien professorien virkaanastujaiset, ulkomaisten ja kotimaisten vierailijoiden pitämät luennot, näyteluennot, konferenssit ja erilaiset asiantuntijaluennot. Jatkossa voit saada tilaisuuksiin osallistumisesta myös opintopisteitä, sillä tiedekunnan yhteisiin opintoihin on tulossa opintojakso "asiantuntijaluentojen kuunteleminen". Opintopisteiden saaminen edellyttää tilaisuuksista raportointia. Opiskelijoille tiedotetaan kyseisestä suoritustavasta lukuvuoden alussa.

# #

4.12 Tenttiminen

Tenttiin voivat osallistua vain yliopistoon läsnäoleviksi kirjautuneet ja tenttiin ilmoittautuneet opiskelijat. Tenttitilaisuudessa on pystyttävä tarvittaessa todistamaan henkilöllisyytensä esim. opiskelijakortilla. Tentteihin ilmoittaudutaan viimeistään viikkoa ennen tenttiä Korppi-järjestelmän kautta (https://korppi.jyu.fi/). Kurssien tenttiajat ja -paikat löytyvät kunkin kurssin kohdalta Korpista. Yleensä tentit järjestetään perjantaisin kello 12.00 alkaen.

ERITTÄIN TÄRKEÄÄ: Jos et pääse osallistumaan tenttiin, johon olet ilmoittautunut, muista perua ilmoittautumisesi Korpissa! Turhat tentti-ilmoittautumiset aiheuttavat laitoksille paljon lisätyötä. Yliopiston hallinto on kiinnittänyt asiaan huomiota. Jatkossa voidaan joutua rajoittamaan tentteihin osallistumista, mikäli turhat ilmoittautumiset eivät vähene.

# #

4.12.1 Tenttitulokset

Tenttien ym. opintosuoritusten tulokset on yliopiston opintosuoritusjohtosäännön mukaan julkistettava kahden viikon kuluessa siitä, kun opettaja on saanut suoritukset arvioitavakseen. Tutkielman tarkastajien on annettava lausunto tiedekunnalle kuukauden kuluessa siitä, kun työ on jätetty lopullisessa muodossa tarkastettavaksi. Tulosten julkistamisen jälkeen opintosuoritukset on vietävä rekisteriin viipymättä. Opintosuoritusten tulee olla rekisterissä viimeistään viikon kuluttua tulosten julkistamisesta. Opiskelijalla on tenttitulosten lisäksi oikeus saada tieto arvosteluperusteiden soveltamisesta opintosuoritukseensa. Hänelle on myös varattava tilaisuus tutustua arvosteltuun opintosuoritukseensa.

# #

4.13 Vilppi ja plagiointi

Vilppi ja plagiointi ovat kiellettyjä opintojen kaikissa vaiheissa ja kaikilla opintojaksoilla. Tenttivilppiä ehkäistään tehokkaalla tenttivalvonnalla ja laatimalla tenttikysymykset sellaisiksi, ettei esimerkiksi lunttilapuista ole tenttijälle apua. Perusperiaate on, että opiskelijan oman osuuden työstä on erotuttava selvästi. Jos opiskelija lainaa osana työtään jonkun toisen tekstiä, kuvia, ohjelmakoodia tms., lainatun osuuden on erotuttava selvästi. Jos työ on tehty ryhmä- tai yhteistyönä, työssä on kerrottava tästä. Kirjallisen työn tai sen osan kopioiminen suoraan lähdemateriaaleista tulkitaan plagioinniksi, etenkin jos lähdeviitteitä ei ole asianmukaisesti ilmoitettu.

Laitokset järjestävät yhdessä kirjaston kanssa opiskelijoilleen koulutusta siitä, miten viitataan oikein ja samalla kasvetaan akateemiseen asiantuntijuuteen. Opetuksessa tehdään selväksi tieteellisen kirjoittamisen pelisäännöt ja lähdeviitteiden käyttöä vaaditaan ja siihen ohjataan. Lähdemateriaalin oikeasta käytöstä ja siihen viittaamisesta saa ja pitää kysyä kirjallisen työn ohjaajalta. Plagiointiin suhtaudutaan aina vakavasti eikä sitä sallita. Jyväskylän yliopiston yhteiset ohjeet vilppi- ja plagiointitilanteita varten ovat yliopiston koulutusjohtajalla työn alla.

# #

4.14 Arvostelu

# #

4.14.1 Opintojaksojen arvostelu

Opinnot arvioidaan kokonaislukuasteikoilla 1-5, jota vastaa sanallinen arviointiasteikko välttävä - tyydyttävä - hyvä - kiitettävä - erinomainen. Vaihtoehtoisesti opintosuoritus voidaan arvioida asteikolla hyväksytty - hylätty. Sanallista arvolausetta varten keskiarvot pyöristetään seuraavasti:

# #

4.14.2 Perus- ja aineopintojen arvostelu

Opintokokonaisuudet (perusopinnot 25 op tai perus- ja aineopinnot 60 op, sivu- tai pääaineena suoritetut) arvioidaan sanallisesti samalla viisiportaisella asteikolla. Opintokokonaisuuksien arvolauseita laskettaessa noudatetaan normaaleja pyöristyssääntöjä.

1) Otetaan kokonaisuuden pakolliset opintojaksot.
2) Otetaan kokonaisuuteen kuuluvia valinnaisia opintojaksoja, kunnes kokonaisuuden minimiopintopistemäärä tulee täyteen (tai jos opintoja on minimimäärää enemmän, opiskelija valitsee näistä itselleen edullisimmat jaksot painokertoimet huomioon ottaen).
3) Painotetaan opintojaksot aina opintojen laajuudella eli opintopistemäärällä JA opintojen vaativuustasolla seuraavasti:

4) Lasketaan kohdan 3 mukaan painotettu keskiarvo poimituista opinnoista. Noudatetaan normaaleja pyöristyssääntöjä.
5) Sanallinen arvolause määräytyy viisiportaisella asteikolla: välttävä (1), tyydyttävä (2), hyvä (3), kiitettävä (4), erinomainen (5).

Asteikolla hyväksytty - hylätty arvioituja jaksoja ei lasketa mukaan keskiarvoon. Keskiarvon laskemisen jälkeen kokonaisuuteen merkitään kaikki siihen suoritetut opinnot (myös ylimääräisinä suoritetut jaksot), mikäli opiskelija ei itse toisin halua. Kandidaatintutkielmaa ei oteta huomioon keskiarvoa laskettaessa.

POIKKEUS: Digitaalisen median viestinnän opintokokonaisuuden arvolause lasketaan samoin kuin syventävien opintojen eli painotetaan opintojaksoja vain niiden laajuudella eli opintopistemäärällä (digitaalisen median viestinnän opintojaksot ovat TJTV-alkuisia; jaksojen vaativuustasoa ei ole määritelty).

Tietotekniikan laitoksella kootaan ja arvostellaan matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan opiskelijoiden suorittamat informaatioteknologian perusopintokokonaisuudet ja tietojenkäsittelytieteiden laitoksella muiden tiedekuntien opiskelijoiden vastaavat kokonaisuudet. Muut sivuaineet arvostellaan ao. opetuksen vastuulaitoksilla.

# #

4.14.3 Kandidaatintutkielmien arvostelu

Tietotekniikan ja tietojenkäsittelytieteen kandidaatintutkielmat arvioidaan asteikolla hyväksytty - hylätty. Tietojärjestelmätieteen kandidaatintutkielmat arvioidaan asteikolla 1-5.

# #

4.14.4 Syventävien opintojen arvostelu

1) Otetaan kokonaisuuden pakolliset opintojaksot.
2) Otetaan kokonaisuuteen kuuluvia valinnaisia opintojaksoja, kunnes kokonaisuuden minimiopintopistemäärä tulee täyteen (tai jos opintoja on minimimäärää enemmän, opiskelija valitsee näistä itselleen edullisimmat jaksot painokerroin huomioon ottaen).
3) Painotetaan opintojaksot opintopistemäärällä.
4) Lasketaan kohdan 3 mukaan painotettu keskiarvo poimituista opinnoista. Noudatetaan normaaleja pyöristyssääntöjä.
5) Sanallinen arvolause määräytyy viisiportaisella asteikolla: välttävä (1), tyydyttävä (2), hyvä (3), kiitettävä (4), erinomainen (5).

Asteikolla hyväksytty - hylätty arvioituja jaksoja ei lasketa mukaan keskiarvoon. Keskiarvon laskemisen jälkeen kokonaisuuteen merkitään kaikki siihen suoritetut opinnot (myös ylimääräisinä suoritetut jaksot), mikäli opiskelija ei itse toisin halua. Pro gradu -tutkielman arvolausetta ei oteta huomioon syventävien opintojen arvolausetta laskettaessa.

# #

4.14.5 Pro gradu -tutkielmien arvostelu

Pro gradu -tutkielmien arvioinnissa käytetään seitsenportaista asteikkoa: approbatur - lubenter approbatur - non sine laude approbatur - cum laude approbatur - magna cum laude approbatur - eximia cum laude approbatur - laudatur. Pro gradun nimi ja arvolause merkitään maisteritutkinnon todistukseen.

Asiaan liittyvä prosessi:
http://prosessit.it.jyu.fi/julkaistut/?id=process:progradututkielma:laitokset

# #

4.14.6 Jatko-opintojen arvostelu

Jatko-opinnot arvostellaan arvolauseella "hyväksytty".

# #

4.15 Opintosuoritusten arvostelua koskevat oikaisupyynnöt

Jyväskylän yliopiston opintosuoritusjohtosäännön mukaan opintosuorituksensa arvosteluun tyytymätön opiskelija voi pyytää siihen suullisesti tai kirjallisesti oikaisua arvostelun suorittaneelta opettajalta ja syventäviin opintoihin kuuluvan tutkielman tai muun vastaavan opintosuorituksen arvostelusta kirjallisesti arvostelupäätöksen tehneen monijäseniseltä hallintoelimeltä. Oikaisupyyntö on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä ajankohdasta, josta opiskelijalla on ollut tilaisuus saada arvostelun tulokset sekä arvosteluperusteiden soveltaminen omalta kohdaltaan tietoonsa. Oikaisupyynnön johdosta tehtyyn päätökseen tyytymätön voi saattaa asian tutkintolautakunnan käsiteltäväksi 14 päivän kuluessa siitä, kun hän on saanut päätöksestä tiedon. IT-tiedekunnassa on kaksi tutkintolautakuntaa.

Kauppatieteellisen alan tutkintolautakunta:

Luonnontieteellisen alan tutkintolautakunta:

# #

4.16 Aiemmin suoritetut opinnot ja korvaavuudet

Uuden tutkintoasetuksen mukaan opiskelija saa tutkintoa suorittaessaan yliopiston päätöksen mukaan lukea hyväkseen muussa kotimaisessa tai ulkomaisessa korkeakoulussa taikka muussa oppilaitoksessa suorittamiaan opintoja sekä korvata tutkintoon kuuluvia opintoja muilla samantasoisilla opinnoilla. Opiskelija saa yliopiston päätöksen mukaan lukea hyväkseen sekä korvata tutkintoon kuuluvia opintoja myös muulla tavoin osoitetulla osaamisella.

Opiskelijalla voi olla laaja kirjo aiemmin suoritettuja eritasoisia tai -laajuisia opintoja. Aiempien opintojen korvaaminen tai sisällyttäminen uuteen tutkintoon riippuu aiemman opintosuorituksen tyypistä, tasosta ja laajuudesta. Korvaavuudella tarkoitetaan aiemman opintosuorituksen "muuntamista" IT-tiedekunnan opintosuoritukseksi. Hyväksilukemisella (sisällyttämisellä) tarkoitetaan sitä, että opiskelijan aiempia opintoja merkitään uuteen tutkintoon sisältyviksi.

Laitosten amanuenssit, opintoneuvojat ja opettajat ohjaavat korvaavuuskäytänteissä. Korvaavuuksien hakemisesta kerrotaan myös eHOPSin laadinnan yhteydessä. Aiemmin suoritetut opinnot on hyvä käsitellä heti opintojen alussa HOPSia laadittaessa ja hyväksyttäessä. Laitosten opintoneuvojat opastavat asiassa.

Aiemmin suoritetuista opinnoista tarvitaan opintorekisteriote ja aiemmasta tutkinnosta oikeaksi todistettu kopio tutkintotodistuksesta. Yksittäisten suoritusten korvaavuuden tai hyväksilukemisen ratkaisemiseen tarvitaan tapauskohtaisesti myös kuvaus suoritetun opintojakson sisällöstä. Opiskelijan tulee valmistautua toimittamaan edellä esitetyt dokumentit ja selvitykset jo ennalta.

Opintosuoritusten korvaavuudet käsitellään siinä yksikössä, joka myös myöntää suorituksen, jota korvataan (esim. taloustieteiden suoritukset taloustieteiden tiedekunnassa). Tiedekunta tai laitos voi päättää aiempien opintojen hyväksilukemisesta tutkintoon (erityisesti aiempien tutkintojen tai opintokokonaisuuksien osalta). Yksittäisen kurssisuorituksen korvaavuutta haetaan suoraan kyseisen kurssin tentaattorilta (useimmiten kurssin luennoitsija).

Asiaan liittyvä prosessi: http://prosessit.it.jyu.fi/julkaistut/?id=process:p79:i1

# #

4.17 Täydentävät eli ns. siltaopinnot maisteriopinnoissa

Maisterikoulutukseen valittujen opiskelijoiden voidaan edellyttää suorittavan maisterin tutkintoon kuuluvien opintojen lisäksi myös ns. täydentäviä eli siltaopintoja, joilla aiemman tutkinnon aikana saatu tietotaso ja osaaminen saatetaan maisteriopintojen alun vaatimalle tasolle. Täydentävien opintojen enimmäismäärä on 60 opintopistettä, joka vastaa yhden vuoden opintoja. Jo maisterikoulutusvalinnan yhteydessä on alustavasti kartoitettu kultakin opiskelijalta vaadittavia täydentäviä opintoja. Opintojen alussa opiskelijoille laaditaan henkilökohtaiset opintosuunnitelmat, joissa heidän aikaisemmat opintonsa ja koulutuksessa huomioon otettava soveltuva työkokemuksensa otetaan huomioon.

Asiaan liittyvä prosessi: http://prosessit.it.jyu.fi/julkaistut/?id=process:p79:i1

# #

5 Opintojen tueksi

# #

5.1 Tiedotuskanavat

www-sivut

Yleistä yliopisto-opintoihin liittyvää tietoa löydät yliopiston www-sivuilta "Opiskelijalle"-otsikon alta, osoite http://www.jyu.fi/opiskelu/ Tarjolla olevasta opintojen ohjauksesta löydät tietoa osoitteesta http://www.jyu.fi/opiskelu/ohjaus/. Kieli- ja viestintäopinnoista kerrotaan kielikeskuksen sivuilla http://kielikompassi.jyu.fi/. Informaatioteknologian tiedekunnan sivut ovat osoitteessa http://www.jyu.fi/it/, tietojenkäsittelytieteiden laitoksen sivujen osoite on http://www.jyu.fi/it/cs/ ja tietotekniikan laitoksen http://www.jyu.fi/it/mit/. Myös useilla kursseilla on omat www-sivunsa. Muiden tiedekuntien järjestämästä opetuksesta saa tietoja niiden www-sivuilta ja mahdollisista painetuista oppaista.

Sähköpostilistat

Tiedotuksessa käytetään www-sivujen lisäksi sähköpostia. Uusista opiskelijoista tehdään vuosittain postilistat laitosten ja tiedekunnan käyttöön tiedotusta ja opintoneuvontaa varten. Opettajat lähettävät opintoihin liittyviä tiedotuksia kursseilleen ilmoittautuneille opiskelijoille. Muista huolehtia myös siitä, että olet mukana ainejärjestösi ylläpitämässä sähköpostilistassa. Tutorit opastavat asiassa opintojen käynnistyessä.

# #

5.2 Opintoneuvonta informaatioteknologian tiedekunnassa

Tiedekunnan yleisestä opintoneuvonnasta vastaa opintoasiainpäällikkö Eija Ihanainen (tavattavissa yleensä virka-aikana tiedekunnan toimistossa Ag C226.3, puh. (014) 260 2791, opintoasiat@it.jyu.fi). Hän neuvoo opintohallintoon liittyvissä kysymyksissä. Tällaisia ovat mm. opinto-oikeutta, tutkintoja ja oikeusturvaa koskevat kysymykset. Opintoasioissa voit ottaa yhteyttä myös osastosihteeri Kirsti Kärkkäiseen (Ag C226.4, puh. (014) 260 2207, kikka@cc.jyu.fi). Opiskelijavaihtoon ja muihin kansainvälistymiseen liittyvissä asioissa opastaa kv-suunnittelija Anni Hämäläinen (AgC 226.2, puh. (014) 260 4602, international-info@it.jyu.fi).

# #

5.3 Opintoneuvonta ainelaitoksilla

Tavallisimmin tarvitset ohjausta omaan oppiaineeseesi tai oman laitoksesi toimintaan liittyvissä asioissa. Ainelaitoksilla annettavasta opintoneuvonnasta löydät tarkempia tietoja kummankin laitoksen kohdalta tästä oppaasta.

# #

5.4 Maisteriklinikka- ja Maisteripaja -toiminta

Tiedekunnan molemmat laitokset panostavat erityisesti opintojen loppuvaiheessa olevien opiskelijoiden tehostettuun opintojen ohjaukseen. Ohjaus on suunnattu ensisijaisesti opiskelijoille, joilla on vähintään 120 ov/180 op. Tietotekniikan laitoksen Maisteriklinikka ja tietojenkäsittelytieteiden laitoksen Maisteripaja auttavat mm. opintojen suunnittelussa ja gradun tekemiseen liittyvissä ongelmissa sekä työelämän ja opiskelun yhteensovittamisessa.

# #

5.5 "Tytöt ja teknologia" eli UPDATE-hanke

UPDATE on "Tytöt ja teknologia" -aiheeseen liittyvä 11 maan yhteinen EU-projekti, jossa IT-tiedekunta on mukana. Hanketta koordinoi Agora Center. Hankkeeseen liittyen tiedekunnassa selvitetaan mm. kyselytutkimuksin ja haastatteluin niitä esteitä ja motivaatiotekijöita, jotka liittyvat naisten hakeutumiseen alan opiskelijoiksi, asennemuutoksia suhteessa tekniikkaan ja IT-alaan opintojen edetessä sekä odotuksia uranäkymistä. Hanketta koordinoivat tiedekunnassa opintoasiainpäällikkö Eija Ihanainen ja yliassistentti Leena Hiltunen.

UPDATE näkyy myös yhteisinä tilaisuuksina ja tapahtumina opiskelijoille ja henkilökunnalle. Erilaisissa IT-alan tehtävissä työskentelevät entiset ja nykyiset opiskelijamme ovat esim. käyneet kertomassa omista työtehtävistään ja niissä vaadittavasta osaamisesta. Vastaavanlaisia vapaamuotoisia tilaisuuksia on tarkoitus järjestää myös lukuvuoden 2008-2009 aikana. Myös miehet ovat tervetulleita mukaan! Lisätietoja UPDATEsta IT-tiedekunnassa ja kuvia tapahtumista: http://www.jyu.fi/it/yhteistyo/kv/update_hanke/


Kuva 4: Tietojärjestelmätiedettä opiskelevan Veeran viikkokalenteri avautuu osoitteessa http://www.it.jyu.fi/hae/veera/

# #

5.6 Opintoneuvonta ja -ohjaus muualla yliopistossa

# #

5.6.1 Opiskelijapalvelut

Opiskelijapalvelut on osa koulutuspalvelut-yksikköä, joka vastaa yliopiston koulutustehtävän piiriin kuuluvista prosesseista. T-rakennuksessa Seminaarinmäellä toimiva Opiskelijapalvelut antaa kaikkia yliopisto-opiskelijoita koskevaa yleistä opintoneuvontaa. Opiskelijapalvelut ottaa vastaan ilmoittautumisia, antaa opiskelijatodistuksia matka-alennuslippuja yms. varten, hoitaa opintotukiasioita, jakaa eri tarkoituksiin tarvittavia lomakkeita, hoitaa laitosten ohella opiskelija- ja opintosuoritusrekisteriä sekä vastaa näihin liittyviin tiedusteluihin. Opiskelijapalveluiden päällikkönä toimii opintohallintopäällikkö Tuula Maijanen, (014) 260 1072, tuula.maijanen@adm.jyu.fi. Hän toimii myös vammaisten opiskelijoiden yhdyshenkilönä ja koordinoi yliopiston tutorohjausta.

Opiskelijapalvelut on avoinna päivittäin klo 9.00-15.00. Asiakaspalvelunumerot ovat (014) 260 1074, 260 1075, faksi (014) 260 1061, sähköposti: opiskelijapalvelut@jyu.fi, www-sivut: http://www.jyu.fi/hallinto/opiskelijapalvelut/

# #

5.6.2 Ura- ja rekrytointipalvelut

Ura- ja rekrytointipalvelut eli "Rekry" tukee opiskelijaa koko opiskelun ajan siten, ettei valmistumisen jälkeinen siirtyminen työelämään ole hyppy tuntemattomaan vaan hallittu askel valittuun suuntaan. Rekrytointipalvelu on oikea osoite kaikissa työelämään, työnhakuun ja työllistymiseen liittyvissä kysymyksissä. Rekry on osa yliopiston ohjausjärjestelmää, ja se täydentää ainelaitosten antamaa opintoneuvontaa. Rekryn kautta saa oppiainerajat ylittävää ja yhdistävää neuvontaa esimerkiksi sivuainevalinnoista ja niiden vaikutuksesta työllistymiseen.

Rekryllä on sähköpostilista "repalinja", jolla tiedotetaan avoimista työpaikoista. Listalla tiedotetaan myös esim. CIMOn harjoitteluohjelmista. Rekry sijaitsee Agorassa huoneissa C323.3, C323.5, C324.2 ja C324.3. Henkilökohtaista ohjausistuntoa varten kannattaa varata aika uraohjaajalta: puh. (014) 260 1057 ja 260 1084. Lisätietoja: http://www.jyu.fi/hallinto/rekrytointi/opiskelija/

# #

5.6.3 Opintotukiasiat

Jyväskylän yliopisto-opiskelijoiden opintotukiasioita hoidetaan Jyväskylän yliopistossa opintotukilain perusteella ja yliopiston ja Kansaneläkelaitoksen sopimuksen mukaan. Yliopistossa käsitellään opintotukihakemukset, olosuhdemuutosilmoitukset, tulovalvonta, opintotuen maksatukseen ja muut opintotukeen liittyvät asiat. Yliopistolla on opintotukilautakunta, jonka tehtävänä on määritellä kesäopintojen ja ulkomailla harjoitettavien opintojen päätoimisuuskriteerit sekä seurata opinnoissa edistymistä. Opintotukea koskevia asioita voit tiedustella opintotukilautakunnan sihteeriltä puh. (014) 260 1067, opintotuki@jyu.fi. Lisätietoja: http://www.jyu.fi/hallinto/opintotuki/

# #

5.7 Opiskelutaidot

Yliopisto-opinnoissa tarvitset oppiaineesta riippuen erilaisia opiskelutaitoja. Opinnoissa ovat tarpeen mm. tiedonhankintataidot ja lukustrategioiden hallinta, sillä joudut lukemaan ja omaksumaan nopeasti suuria määriä kirjallisuutta joko suomeksi tai englanniksi. Lisäksi sinun tulee tavallisimmin osoittaa osaamisesi kirjoittamalla. Voit itse kehittää opiskelutaitojasi. Näitä taitoja harjoitellaan myös kieli- ja viestintäopinnoissa. Yliopisto-opiskeluun ja akateemisiin opiskelutaitoihin sekä oppimiseen liittyviä hyödyllisiä linkkejä löydät esim. avoimen yliopiston sivuilta http://www.avoin.jyu.fi/opiskelu/suunnittelu/opiskelutaidot

# #

5.8 Esteetön yliopisto ja tukipalvelut opiskelijoille

Esteettömän yliopiston tavoitteena ovat toimintatavat ja ympäristöt, joiden käyttäjänä ja kehittäjänä mahdollisimman moni opiskelija ja henkilöstön jäsen voi kokea itsensä tervetulleeksi ja arvostetuksi sekä keskittyä toimintaansa ilman toissijaisia ongelmia. Jos sinulla on esim. lukihäiriö tai jokin vamma, joka vaikeuttaa opintojasi tai jonka vuoksi tarvitset erityisjärjestelyjä, ota yhteyttä oman laitoksesi amanuenssiin tai tiedekunnan opintoasiainpäällikköön. Tietoa esteettömyydestä ja tarjolla olevista yksilöllisistä tukipalveluista vammaisille opiskelijoille http://www.jyu.fi/hallinto/esteet/

# #

5.9 Vainu - opintojen ja urasuunnittelun verkkosovellus

Verkkosovellus Vainu on Jyväskylän yliopiston avoimen yliopiston opiskelijoille suunnattu ohjauksen, opiskelun ja urasuunnittelun apuväline. Vainun avulla myös yliopiston varsinainen opiskelija voi hankkia lisätietoa esim. sivuaineista. Vainu tarjoaa tietoa Jyväskylän avoimessa yliopistossa opiskelusta, opiskelutekniikoista, erilaisista ammateista ja ammatillisesta kehittymisestä sekä Jyväskylän yliopistossa suoritettavista tutkinnoista.

Vainu on alun perin syntynyt tietotekniikan laitoksen sovellusprojektina, jonka toimeksiantajana on ollut avoin yliopisto. Lisätietoja: https://vainu.avoin.jyu.fi/

# #

5.10 Luonnontieteet Suomessa -portaali

Jos olet kiinnostunut luonnontieteellisestä koulutuksesta ja tutkinnoista eri yliopistoissa, alalta valmistuneiden työtehtävistä ja jatkokoulutusmahdollisuuksista, löydät lisätietoja asiasta eri yliopistojen luonnontieteellisten tiedekuntien yhteisestä www-portaalista. Portaalissa kerrotaan alan koulutuksesta, uusista Bolognan mallin mukaisista tutkinnoista ja erilaisista opiskeluvaihtoehdoista Suomessa. Koulutuksen, tutkintovaatimusten, eri koulutusalojen ja tiedekuntien yleisesittelyn jälkeen kuvataan opintoja ja tutkintoja tieteenaloittain. Portaalista on linkit tiedekuntien ja laitosten sivuille, joilta löytyvät yksityiskohtaiset kuvaukset tiedekuntien antamasta opetuksesta. Portaali on tarkoitettu palvelemaan niin lukiolaisten, opinto-ohjaajien ja kouluviranomaisten kuin myös koti- ja ulkomaisten yliopistojen ja opiskelijoiden sekä opetusministeriön ja työnantajien tiedontarpeita.
http://www.luonnontieteet.fi/

# #

6 Erilaiset opiskelijavalinnat

# #

6.1 Perusvalinta

Informaatioteknologian tiedekunnassa järjestetään uusien opiskelijoiden perusvalinnat keväällä ja syksyllä. Kevään valinnoissa hyväksytyt aloittavat opintonsa syksyllä, syksyllä valitut taas kevätlukukauden alussa. Perusvalinnoissa opiskelijat valitaan ylioppilastodistusten ja/tai pääsykokeiden perusteella. Perusvalinnoissa valitut saavat tutkinnonsuoritusoikeuden sekä kandidaatin että maisterin tutkintoihin. Vuoden 2008 alusta alkaen tietotekniikkaan on valittu uusia perusopiskelijoita myös ympärivuotisessa jatkuvassa haussa, jossa valinta tapahtuu todistusten perusteella.

# #

6.2 Maisterikoulutusvalinta

Maisterikoulutusvalinta on keväisin. Joinakin vuosina opiskelijoita valitaan maisterikoulutukseen myös syksyllä. Vuoden 2008 alusta alkaen tietotekniikkaan on valittu myös uusia maisteriopiskelijoita jatkuvassa haussa. Maisterikoulutukseen valitut saavat yleensä opinto-oikeuden ylempään eli maisterin tutkintoon. Lisäksi opintoihin voi kuulua aiempaa tutkintoa täydentäviä opintoja eli ns. siltaopintoja. Maisterikoulutettavat valitaan suoraan suuntautumisvaihtoehtoihin.

# #

6.3 MoTeBu - Mobile Technology and Business -maisteriohjelma

Tiedekunnan ainelaitosten yhteinen, kansainvälinen MoTeBu-maisteriohjelma perustuu ja linkittyy IT-tiedekunnan pitkäaikaiseen ja aktiiviseen kansainväliseen tutkimusyhteistyöhön ja verkostoihin, yritysten kanssa tehtäviin T&K-hankkeisiin sekä aiemmin toteutettuihin englanninkielisiin maisterikoulutusohjelmiin (tietotekniikan laitoksen luonnontieteellisen koulutusalan Mobile Computing ja tietojenkäsittelytieteiden laitoksen kauppatieteellisen koulutusalan Software Business). Ohjelmassa voi suorittaa joko luonnontieteellisen tai kauppatieteellisen tutkinnon. Yhteistä kaikille valmistuneille on mobiiliteknologiaan liittyvien liiketoimintatapojen osaaminen, mobiiliteknologioiden ymmärrys sekä alueeseen liittyvän akateemisen tutkimuksen hallinta. Ohjelmaan voivat hakea myös suomenkieliset soveltuvan alemman korkeakoulututkinnon suorittaneet. MoTeBu on mukana valtakunnallisessa sähköisessä FUNIMA-haussa. Hakuaika on vuodenvaihteessa. Lisätietoa MoTeBu-maisteriohjelmasta on luvussa 11.

# #

6.4 Muut valinnat

Tiedekuntaan otetaan uusia tutkinto-opiskelijoita myös esim. siirto-opiskelijoina muista yliopistoista ja tiedekunnan vaihtajina Jyväskylän yliopiston muista tiedekunnista. Opiskelijaksi voi päästä myös ns. avoimen yliopiston väylän tai erikoistapausvalinnan kautta.

Asiaan liittyvä prosessi: http://prosessit.it.jyu.fi/julkaistut/?id=process:p75:i1

# #

7 Opinto-oikeudet

# #

7.1 Tutkinto-opiskelijan opinto-oikeudet

Tiedekunnan tutkinto-opiskelija voi suorittaa tutkinnon siinä pääaineessa, jonka opiskelijaksi hänet on valittu. Perusvalinnassa valitulla opiskelijalla on oikeus suorittaa kandidaatin ja maisterin tutkinnot, maisterivalinnassa valitulla yleensä oikeus suorittaa vain maisterin tutkinto.

# #

7.2 Opiskeluajan rajaukset

Opiskeluajan rajoittamista koskeva laki tuli voimaan 1.8.2005. Lakia sovelletaan opiskelijoihin, jotka ovat aloittaneet opintonsa lukuvuonna 2005-2006 tai sen jälkeen. Sekä alempaa että ylempää korkeakoulututkintoa opiskelemaan otetulla opiskelijalla on oikeus suorittaa tutkinnot viimeistään kahta vuotta niiden yhteenlaskettua tavoitteellista suorittamisaikaa pitemmässä ajassa. Pelkästään alempaa korkeakoulututkintoa opiskelemaan otetulla opiskelijalla on oikeus suorittaa tutkinto viimeistään yhtä vuotta sen tavoitteellista suorittamisaikaa pitemmässä ajassa. Pelkästään ylempää korkeakoulututkintoa opiskelemaan otetulla opiskelijalla on oikeus suorittaa tutkinto viimeistään kahta vuotta sen tavoitteellista suorittamisaikaa pitemmässä ajassa.

Tutkinnon suorittamisaikaan ei lasketa poissaoloa, joka johtuu vapaaehtoisen asepalveluksen tai asevelvollisuuden suorittamisesta taikka äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan pitämisestä. Opintojen enimmäisaikaan ei lasketa myöskään muuta enintään neljän lukukauden poissaoloa, jonka ajaksi opiskelija on ilmoittautunut poissaolevaksi. Yliopisto myöntää opiskelijalle, joka ei ole suorittanut tutkintoa säädetyssä ajassa, lisäaikaa opintojen loppuun saattamiseen. Lisäaikaa myönnetään, kun opiskelija esittää tavoitteellisen ja toteuttamiskelpoisen suunnitelman opintojen loppuun saattamisesta. Muutoin opiskelija menettää opiskeluoikeutensa. Jos opiskeluoikeuden menettänyt opiskelija haluaa myöhemmin jatkaa opintojaan, hänen on haettava yliopistolta oikeutta päästä uudelleen opiskelijaksi.

# #

7.3 Passiivirekisteri

Jyväskylän yliopistossa on käytössä ns. passiivirekisteri, johon siirretään sellaiset opiskelijat, joille ei ole kertynyt opintosuorituksia viimeisen kolmen lukuvuoden aikana. Jos opiskelija haluaa takaisin aktiivirekisteriin, hänen on hyväksytettävä henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS). IT-tiedekunnassa opintosuunnitelma tehdään laitosten ohjeiden mukaisesti ja HOPSit myös hyväksytään laitoksilla. Lisätietoja: http://www.jyu.fi/it/opiskelu/passiivirekisteri

# #

7.4 Pääaineen vaihto ja opinto-oikeudet

Opiskelija voi hakemuksesta vaihtaa pääainetta tiedekunnan sisällä tai hakeutua muista tiedekunnista IT-tiedekunnan opiskelijaksi. Pääaineen vaihtaja saa uuden opinto-oikeuden, mutta säilyttää samalla opinto-oikeuden aiempaan pääaineeseensa. Pääainetta voi vaihtaa aikaisintaan ensimmäisen opiskeluvuoden jälkeen, kun tietyt opinnot on suoritettu. Ajantasalla olevat tiedot pääaineen vaihdosta löytyvät tiedekunnan www-sivuilta Opiskelijavalinnat-kohdasta.

# #

7.5 IT-tiedekunnan opiskelijan sivuaineoikeudet

IT-tiedekunnan tutkintoihin kuuluvista sivuaineopinnoista osa on pakollisia ja osan opiskelija saa itse valita. Pakolliset sivuaineopinnot vaihtelevat eri tutkinnoissa. Ne ovat yleensä muiden tiedekuntien järjestämiä. Pakolliset sivuaineopinnot ovat pedagogisia opintoja lukuunottamatta vapaita, ts. niihin ei erikseen tarvitse hakea opinto-oikeutta. Monet muutkin sivuaineopinnot ovat kaikille vapaita, mutta joihinkin täytyy erikseen hakea opinto-oikeutta. Lisätietoa sivuaineista löydät tästä oppaasta ainelaitosten kohdalta. Kaikille yliopisto-opiskelijoille yhteisiä sivuaineinfoja järjetetään lukukausittain. Lisäksi IT-tiedekunta ja ainejärjestöt järjestävät omia infoja, joissa kerrotaan tarkemmin IT-opiskelijoiden tavallisimmista sivuaineista. Lisätietoa sivuaineopinnoista Jyväskylän yliopistossa ja muualla: http://www.jyu.fi/opiskelu/opinnoista/sivuaineopas

# #

7.6 Muiden tiedekuntien opiskelijoiden sivuaineoikeudet

Jyväskylän yliopiston muiden tiedekuntien opiskelijat saavat vapaasti opiskella sivuaineina informaatioteknologian tiedekunnan opintojen perus- ja aineopinnot. Syventäviin opintoihin tulee hakea opinto-oikeutta tiedekunnasta. Opinto-oikeutta voi hakea ympäri vuoden. Yksittäisiä syventäviä kursseja voi suorittaa sopimalla asiasta asianomaisen opettajan kanssa. Lisätietoa IT-tiedekunnan tarjoamista sivuaineopinnoista on luvussa 19.

Asiaan liittyvä prosessi: http://prosessit.it.jyu.fi/julkaistut/?id=process:p_sivuaine_op:i1

# #

7.7 Erillinen opinto-oikeus

Henkilöt, joilla ei ole oikeutta suorittaa tutkintoa Jyväskylän yliopistossa, voivat opiskella ylimääräisinä opiskelijoina erillisiä opintokokonaisuuksia tai yksittäisiä jaksoja. Opiskeluoikeutta on haettava ja se voidaan myöntää, jos opinnot liittyvät läheisesti hakijan aikaisempiin tai toisessa oppilaitoksessa käynnissä oleviin opintoihin tai ammattiin. Myös toisessa yliopistossa tutkinnon suorittanut voi hakea oikeutta erillisen opintokokonaisuuden suorittamiseksi. Näistä opinnoista peritään yliopiston vahvistama maksu. Hakemuksille ei ole asetettu määräaikaa IT-tiedekunnassa. Erillisen opinto-oikeuden hakulomake: http://www.jyu.fi/tdk/hallinto/lomake/opis.shtml

JOO-sopimuksen mukaisesti opiskeleville muiden yliopistojen opiskelijoille opinnot ovat maksuttomia. Opintojen maksamisesta vastaa opiskelijan kotiyliopisto.

# #

7.8 JOO-opinnot muissa yliopistoissa

IT-tiedekunnan opiskelija voi liittää tutkintoonsa myös muissa yliopistoissa suoritettuja opintoja. JOO-opinnoista ja opinto-oikeuden hakemisesta kerrotaan tarkemmin kohdassa Yhteistyökumppaneiden tarjoamat opinnot.


Kuva 5: Tietotekniikan opiskelija Timo mobiilijärjestelmien laboratoriotöitä tekemässä. Mitä muuta Timon päivään kuuluu? Siitä lisää osoitteessa http://www.it.jyu.fi/hae/timo/

# #

8 Informaatioteknologian tiedekunnan tutkinnot

# #

8.1 Uusi tutkintojärjestelmä

Elokuun 1. päivänä vuonna 2005 astui voimaan kaikkia yliopistotutkintoja koskeva tutkintoasetus. Samalla otettiin myös käyttöön uusi kaksiportainen tutkintojärjestelmä. Suurin muutos vanhaan järjestelmään verrattuna on se, että opiskelijat suorittavat nyt kaksi erillistä tutkintoa: ensin kandidaatin tutkinnon ja sen päälle maisterin tutkinnon. Aiempiin vastaavannimisiin tutkintoihin verrattuna uusilla tutkinnoilla on erilaiset laajuudet. Aiemmin opinnot mitoitettiin opintoviikkoina (ov), mutta nyt käytössä ovat opintopisteet (op). Opintojen vaatima työmäärä on 1 600 tuntia vuodessa ja yhden vuoden aikana tulisi normimitoituksen mukaan suorittaa 60 opintopistettä.

Tutkinnonuudistuksen lähtökohtana oli ns. Bolognan prosessi. Euroopan opetusministerit allekirjoittivat Bolognassa vuonna 1999 julistuksen eurooppalaisen korkeakoulutusalueen muodostamisesta. Euroopan eri maiden kansalliset järjestelmät olivat varsin erilaisia niin tutkintorakenteiltaan, koulutusajoiltaan kuin sisällöiltäänkin. Tavoitteena oli saada aikaiseksi rakenteellisesti yhtenäisempi tutkintojärjestelmä, joka olisi houkuttelevampi Euroopan ulkopuolelta tuleville opiskelijoille ja lisäisi myös liikkuvuutta ja yhteistyötä Euroopan sisällä.

Tavoitteisiin on pyritty mm. ottamalla käyttöön selkeät ja vertailukelpoiset tutkinnot sekä kaksiportainen tutkintojärjestelmä ja opintopistejärjestelmä. Lisäksi pyritään poistamaan liikkuvuuden esteitä kehittämällä opiskelijoiden opiskelu- ja harjoittelumahdollisuuksia. Euroopassa.

# #

8.2 Siirtymäsäännöksiä opintoviikkojärjestelmästä opintopistejärjestelmään siirtyville

Lukuvuonna 2008-2009 kaikki Jyväskylän yliopiston opiskelijat opiskelevat opintopistejärjestelmän mukaisia tutkintoja. IT-tiedekunnan tiedekuntaneuvosto päätti kokouksessaan 28.5.2008 hyväksyä siirtymävaihetta koskevia säännöksiä. Keskeisin säännös koskee ov-kandidaatin tutkinnon suorittaneita, jotka jatkavat opintojaan op-maisterintutkintoa suorittaen.

Pääperiaatteet:

Yleiset periaatteet tilanteessa, jossa opiskelija on suorittanut vanhan tutkintoasetuksen mukaisen ov-mitoitetun kandidaatin tutkinnon ja siirtyy suorittamaan uuden tutkintoasetuksen mukaista op-mitoitettua maisterin tutkintoa:

Seuraava siirtymäsäännös vanhan kandidaatin tutkinnon suorittaneille on voimassa kaksi lukuvuotta eli 1.8.2008-31.7.2010 välisen ajan:

Uuteen tutkintojärjestelmään siirtyvien HOPSit

# #

8.3 Kandidaatin tutkinnot

Informaatioteknologian tiedekunnassa voi suorittaa kandidaatin tutkinnon kauppatieteellisellä tai luonnontieteellisellä koulutusalalla. Kandidaatin tutkinto on 180 opintopisteen laajuinen alempi korkeakoulututkinto. Päätoimisesti opiskellen tutkinto on mahdollista suorittaa kolmessa lukuvuodessa. Kauppatieteiden kandidaatin tutkinnon (KTK) voi suorittaa pääaineena tietojärjestelmätiede. Luonnontieteiden kandidaatin tutkinnon (LuK) pääaineena voi olla joko tietotekniikka tai tietojenkäsittelytiede. Osa kandidaattiopinnoista on yhteisiä kaikille tiedekunnan opiskelijoille.

Asetuksen mukaan koulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle tutkintoon kuuluvien pää- ja sivuaineiden tai niihin rinnastettavien kokonaisuuksien perusteiden tuntemus sekä edellytykset alan kehityksen seuraamiseen sekä valmiudet tieteelliseen ajatteluun ja tieteellisiin työskentelytapoihin. Tavoitteena on myös antaa edellytykset ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen ja jatkuvaan oppimiseen sekä edellytykset soveltaa hankkimaansa tietoa työelämässä. Koulutuksen tulee antaa riittävä viestintä- ja kielitaito. Koulutus perustuu tutkimukseen ja alan ammatillisiin käytäntöihin.

Asiaan liittyvä prosessi: http://prosessit.it.jyu.fi/julkaistut/?id=process:p105:i2

# #

8.3.1 Kandidaatintutkielma

Tutkintoasetuksen mukaan tutkinnon pääaineen tai siihen rinnastettavan kokonaisuuden taikka koulutusohjelman aineopintoihin sisältyy vähintään 6-10 opintopisteen laajuinen opinnäyte. IT-tiedekunnassa kandidaatintutkielmien laajuus on 7 op. Lisäksi opintoihin kuuluu 3 op:n laajuinen kandidaattiseminaari.

Kandidaatintutkielma on kandidaatin tutkinnon päättötyö, samoin kuin maisterin tutkielma eli pro gradu -työ on maisterin tutkinnon päättötyö. Kandidaatintutkielman tavoitteena on harjaannuttaa opiskelija tutkimusongelman määrittelyyn sekä tutkimuksen raportointiin. Kandidaatintutkielma on pienimuotoinen kirjallisuuteen pohjautuva tutkimusraportti kandidaattiseminaarin vetäjän ja työn ohjaajan kanssa sovitusta aiheesta. Tyypillisesti kandidaatin tutkielma on noin 20-30 sivua pitkä. Tutkielmassa on keskeistä tieteellisen ja selkeän raportointitavan opettelu. Tieteellisyydellä tarkoitetaan sitä, että työn tulee perustua aiempaan tutkimukseen, ja lähteinä käytetyt viitteet tulee sisällyttää tekstiin ohjeiden mukaisesti. Selkeällä raportointitavalla tarkoitetaan sitä, että opiskelijan tulee osata kertoa aiheestaan selkeää ja hyvää suomen kieltä käyttäen. Tietoa ja ohjeita kandidaatintutkielman laadintaan löytyy muun muassa www-osoitteista http://www.jyu.fi/it/cs/opiskelu/kandidaattiopinnot/tutkielma/ (tietojenkäsittelytieteiden laitos) sekä http://www.mit.jyu.fi/opetus/opinnayte/kirjoittamisesta.html ja http://users.jyu.fi/~mannikko/kanditutkielma/ (tietotekniikan laitos). Tutkielman tekoa ohjaa opiskelijalle nimetty henkilökohtainen ohjaaja, joka on useimmiten aihepiiriä tunteva ja siitä kiinnostunut laitoksen lehtori, yliassistentti tai professori.

Tutkielman aihe kannattaa valita itseään kiinnostavasta aihepiiristä. Aihe on hyvä valita niin, että kandidaatintutkielmaa varten tehtyä kirjallisuusselvitystä voi myöhemmin hyödyntää osana maisterin tutkielmaa. Pro gradu -tutkielman tekeminen on sujuvampaa, jos työtä voi jatkaa tutun ohjaajan kanssa.

# #

8.3.2 Kypsyysnäyte eli maturiteetti kandidaatintutkinnossa

Uuden tutkintoasetuksen mukaan opiskelijan on kirjoitettava kypsyysnäyte eli maturiteetti sekä kandidaatin että maisterin tutkintoa varten. Kandidaatintutkinnossa maturiteetista tarkastetaan sekä sisältö että kieliasu. Kypsyynäytteen tulee osoittaa perehtyneisyyttä opinnäytteen alaan ja suomen tai ruotsin kielen taitoa. Kun opiskelijalta ei vaadita 6 §:n 1 momentissa tarkoitettua kielitaitoa, yliopisto määrää kypsyysnäytteen kielestä erikseen.

Opiskelija tekee maturiteetin, kun tutkielma on valmis tai jätetty esitarkastukseen. Maturiteetti kirjoitetaan tutkielman pohjalta. Joskus kyseeseen voi tulla muu kuin tutkielma, esimerkiksi opinnäytetyön alaan kuuluva kirjallisuus. Maturiteettikirjoitelman aiheet antaa opinnäytetyön ohjaaja tai oppiaineen muu opettaja. Opiskelijan on valvotussa koetilaisuudessa osoitettava oman tieteenalansa ja suomen tai ruotsin kielen hallintaa. Laitokset huolehtivat kypsyysnäytteen järjestämisestä. Maturiteetin arvioijia on kandidaattivaiheessa yleensä kaksi: sisällön osalta oppiaineen edustaja (yleensä opinnäytetyön ohjaaja) ja kieliasun osalta tiedekunnan määräämä kielentarkastaja. Maturiteetti arvioidaan joko hyväksytyksi tai hylätyksi. Sekä sisällön että kieliasun pitää olla hyväksyttyjä. Suoritusmerkintä tulee opintorekisteriin noin kahden viikon kuluessa. Jos maturiteetti hylätään, opiskelija voi pyytää hylkäämisen perusteluja tarkastajilta. Kypsyysnäytettä koskee sama oikaisumenettely kuin muitakin opintosuorituksia. Erityistarpeiset otetaan huomioon maturiteetin suoritusjärjestelyissä ja kielentarkastuksessa. Tätä varten opiskelijan on otettava hyvissä ajoin yhteyttä laitokseen. Tutkielmien ohjaaja antaa tarkempia neuvoja maturiteetin suorittamisesta.

Vierasmaalaiset opiskelijat, jotka kirjoittavat tutkielmansa englanniksi, kirjoittavat kypsyysnäytteenkin yleensä englanniksi. Dekaani voi erityisestä syystä vapauttaa opiskelijan kypsyysnäytteen kielitaitovaatimuksista kokonaan, jolloin kypsyysnäyte arvostellaan ainoastaan tieteenalan hallinnan kannalta.

Kypsyyskokeeseen varataan aikaa neljä tuntia. Opiskelijalle annetaan hänen tutkielmaansa liittyvä aihe, joista hänen on kirjoitettava esseetyyppinen kirjoitus. Sen ohjepituus on noin yksi konseptiarkki joka riville kirjoitettuna. Kirjoitukselta odotetaan tieteellisen asiasisällön ohella hyvää kieliasua. Kirjoituksen lukijaksi on ajateltava henkilö, joka tuntee kyseisen tieteenalan yleistä ajattelutapaa, mutta ei ole erityisesti perehtynyt käsiteltävään ongelmaan. Kirjoittaja ei siis saa edellyttää, että lukija on tutustunut hänen tutkielmaansa, vaan kirjoitus on voitava lukea itsenäisenä työnä. Kirjoituksen on oltava jäsentynyt rakenteellinen kokonaisuus. Sen on edettävä tekstin varassa, ei esimerkiksi taulukoiden, joiden oikeellisuutta ei koetilanteessa voi tarkistaa. Siinä on oltava otsikko, joka on merkittävä näkyviin sekä selvä alku ja loppu. Käsialan on oltava selkeää ja sanojen sekä isojen ja pienten kirjainten on erotuttava toisistaan. Kirjoitusohjeita löydät tiedekunnan www-sivuilta: http://www.jyu.fi/it/opiskelu/maturiteettiohjeet/

Asiaan liittyvä prosessi: http://prosessit.it.jyu.fi/julkaistut/?id=process:maturiteetti:i1

# #

8.4 Maisterin tutkinnot

Informaatioteknologian tiedekunnassa voi suorittaa maisterin tutkinnon kauppatieteellisellä tai luonnontieteelisellä koulutusalalla. Maisterin tutkinto on alemman korkeakoulututkinnon tai vastaavan koulutuksen pohjalta suoritettu ylempi korkeakoulututkinto, jonka laajuus on 120 opintopistettä. Maisterin tutkinto on päätoimisesti opiskellen mahdollista suorittaa kahdessa lukuvuodessa. Kauppatieteiden maisterin tutkinnon (KTM) voi suorittaa pääaineena tietojärjestelmätiede. Luonnontieteellisellä alalla suoritetaan filosofian maisterin tutkinto (FM). Luonnontieteellisen tutkinnon pääaineena voi olla joko tietotekniikka, tietojenkäsittelytiede tai kognitiotiede. Maisteriopinnoissa on tarjolla useita eri suuntautumisvaihtoehtoja. Tietojenkäsittelytieteiden laitoksen suuntautumisvaihtoehdot jakautuvat vielä erillisiin syventymiskohteisiin. Pelkästään maisterin tutkintoa suorittamaan valitut voivat joutua suorittamaan maisteriopintojen lisäksi alempaa tutkintoa täydentäviä opintoja (max. 60 opintopistettä).

Asetuksen mukaan koulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle pääaineen hyvä tuntemus ja sivuaineiden tai niihin rinnastettavien kokonaisuuksien perusteiden tuntemus sekä valmiudet tieteellisen tiedon ja menetelmien soveltamiseen. Tavoitteena on myös antaa valmiudet toimia työelämässä oman alansa asiantuntijana ja kehittäjänä sekä valmiudet tieteelliseen jatkokoulutukseen. Koulutuksen tulee antaa hyvä viestintä- ja kielitaito. Koulutus perustuu tutkimukseen sekä alan ammatillisiin käytäntöihin.

Tutkintojen yleisrakenne on esitetty tieteenaloittain taulukossa 8.1.

KTM FM
Pakolliset syventävät opinnot
Valinnaiset syventävät opinnot
Pro gradu ja seminaari
Projektiopinnot
Kieli- ja viestintäopinnot
Sivuaineopinnot
Vapaavalintaiset opinnot 		10-20 op
5-20 op
35 op
15 op
10 op
0-40 op
0-40 op 		15-20 op
5-20 op
35 op
15 op
0 op
0-60 op
0-35 op
Maisterin tutkinto yhteensä 120 op 120 op

Taulukko 8.1: Maisterin tutkintojen yleisrakenne

Asiaan liittyvä prosessi: http://prosessit.it.jyu.fi/julkaistut/?id=process:p105:i3

# #

8.4.1 Pro gradu -tutkielma eli "gradu"

Tutkintoasetuksen mukaan pääaineen tai siihen rinnastettavan kokonaisuuden taikka koulutusohjelman syventäviin opintoihin tulee sisältyä 20-40 opintopisteen laajuinen opinnäyte. IT-tiedekunnassa pro gradu -opinnäytetyön laajuus on 30 op. Lisäksi opintoihin kuuluu 5 op:n laajuinen graduseminaari.

Pro gradu -tutkielman tarkoituksena on perehdyttää opiskelija tieteelliseen työskentelyyn ja ajatteluun. Tutkielma muodostaa yleensä noin 5-6 kuukautta kestävän pienoistutkimuksen, josta tulee ilmetä, että sen laatija osaa käyttää ja hyödyntää akateemista lähdemateriaalia sekä esittää ajatuksensa tieteellisesti argumentoiden. Tutkielma perustuu tieteelliseen lähdeaineistoon ja voi myös sisältää empiirisen tai konstruktiivisen osion. Ohjeita maisterin tutkielmaan löytyy muun muassa tietojenkäsittelytieteiden laitoksen Maisteripajan sivustolta (http://www.cs.jyu.fi/maisteripaja/) ja tietotekniikan laitoksen graduohjesivustolta (http://www.jyu.fi/it/laitokset/mit/opiskelu/yleista/opinnaytteet/progradu). Pro gradu -työn ohjaamista varten opiskelijalle nimetään oma ohjaaja.

Pro gradu voidaan tehdä myös kahden opiskelijan parityönä. Tällaiselta tutkielmalta edellytetään, että kummankin tutkielman laatijan työpanos vastaa yksin tehdyn tutkielman laatimiseen vaadittavaa työpanosta. Kun kummankin opiskelijan osuus on riittävästi eritelty, ne arvostellaan erikseen.

Jos opiskelija suuntautuu jo maisteriopintojensa aikana tieteelliseen tutkimukseen esim. tutkimusryhmän jäsenenä, pro gradu -työ voi myös sisältää yhden tai useamman tieteellisen julkaisun ja niitä taustoittavan johdanto-osan. Ohjeita tällaisen ns. nippugradun tekemistä varteen antaa oman suuntautumisvaihtoehdon professori.

Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) säätelee pro gradu -tutkielmien julkisuutta. Informaatioteknologian tiedekunnassa laaditut pro gradu -tutkielmat ovat viranomaiselle jätettyinä asiakirjoina lähtökohtaisesti julkisia. Jos opinnäytteen tekijä saa rahoitusta yliopiston ulkopuoliselta taholta, esim. yksityiseltä yritykseltä, varsinaiseen arvosteltavaan työhön ei saa sisällyttää liike- tai ammattisalaisuuksia, vaan ne on jätettävä työn tausta-aineistoon (OPM:n ohjeistus 28.1.2004). Opiskelijoiden on tärkeää voida tutustua alan eritasoisiin pro gradu -tutkielmiin tutkimuksen raportointia oppiakseen. Pro gradu -tutkielmat tuottavat myös informaatioteknologian alalta usein uutta tietoa, jota ei perusteetta ole syytä estää leviämästä.

Gradu tehdään joko suomen, ruotsin tai englannin kielellä. Dekaani voi antaa opiskelijalle oikeuden käyttää myös muuta kieltä työn ohjaajan siihen suostuessa. Kirjaston julkaisuyksikön ohjeet pro gradu -työhön liittyvien tietojen lähettämiseksi luettelointia varten löytyvät osoitteesta http://kirjasto.jyu.fi/showtext.php?lang=fin&keyword=kokoelmat-opinnaytteet-julkaisu

Asiaan liittyvä prosessi:
http://prosessit.it.jyu.fi/julkaistut/?id=process:progradututkielma:laitokset

# #

8.4.2 Kypsyysnäyte eli maturiteetti maisterintutkinnossa

Uuden tutkintoasetuksen mukaan myös maisterintutkintoa varten tulee kirjoittaa kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä opinnäytteen alaan sekä suomen tai ruotsin kielen taitoa. Maisterivaiheen maturiteetissa riittää kuitenkin pelkkä asiasisällön tarkastus, jos kielentarkastus on tehty jo alemman tutkinnon maturiteetin yhteydessä. Kirjoitusohjeita löydät tiedekunnan www-sivuilta: http://www.jyu.fi/it/opiskelu/maturiteettiohjeet/

Asiaan liittyvä prosessi: http://prosessit.it.jyu.fi/julkaistut/?id=process:maturiteetti:i1

# #

8.5 Jatkotutkinnot

Tiedekunnan jatko-opiskelijaksi hyväksytty opiskelija voi suorittaa kauppatieteellisellä alalla kauppatieteiden lisensiaatin (KTL) ja/tai kauppatieteiden tohtorin (KTT) tutkinnot tietojärjestelmätieteessä. Luonnontieteellisellä alalla eli tietotekniikassa, tietojenkäsittelytieteessä ja kognitiotieteessä vastaavat jatkotutkinnot ovat filosofian lisensiaatin (FL) ja filosofian tohtorin tutkinto (FT). Jatko-opiskelusta, jatko-opintoihin hakeutumisesta, opintovaatimuksista, tutkijakouluista ja muista rahoitusmahdollisuuksista kerrotaan tarkemmin erillisessä luvussa.

# #

9 Tietojenkäsittelytieteiden laitos

Tietojenkäsittelytieteiden laitoksella voi opiskella pääaineena tietojärjestelmätiedettä, tietojenkäsittelytiedettä tai kognitiotiedettä. Laitoksen opetuksessa ja tutkimuksessa pyritään yhdistämään kauppatieteellinen ja luonnontieteellinen näkökulma erilaisiin teknologioihin ja painotetaan yhteyksiä ihmistieteisiin ja inhimilliseen teknologiaan.

Tietojärjestelmätieteen tutkimuksen lähtökohtana on informaatioteknologian ja sitä hyödyntävän organisaation suhde ja siten tietojärjestelmien kehittäminen ja käyttö osana organisaation toimintaa. Tavoitteena on ymmärtää tietojärjestelmiä kokonaisvaltaisesti unohtamatta teknologiaa, käyttökontekstia, käyttäjien näkökulmaa ja tietojärjestelmien käytöstä aiheutuvia seurauksia ja vaikutuksia. Laitoksella tietojärjestelmiä tutkitaan teknologisesta, liiketoiminnallisesta, ihmiskeskeisestä ja informaatiokeskeisestä näkökulmasta. Opetuksen ja tutkimuksen painoalat liittyvät informaatioteknologian keskeisiin alueisiin, kuten tiedon digitaaliseen esittämiseen, elektroniseen liiketoimintaan, ihmisen ja tietokoneen väliseen vuorovaikutukseen ja käytettävyyteen, työryhmien ja organisaatioiden työn tehostamiseen tietojärjestelmien avulla, tiedonhallintaan, ohjelmistotekniikkaan ja -liiketoimintaan sekä organisaatioiden tietohallinnon ja -järjestelmäarkkitehtuurien kehittämiseen ja hallintaan.

Jyväskylän yliopiston tarjoama tietojärjestelmätiedettä ja kauppatieteitä yhdistävä tutkintokokonaisuus on maassamme tässä laajuudessa ainutlaatuinen. Tietojärjestelmien teoriassa painottuu tekniikan ohella voimakkaasti kaupallisen organisaation ja talouden yleisten lainalaisuuksien ymmärtäminen. Siksi kauppatieteellisillä sivuaineilla on koulutuksessa tärkeä asema. Sivuaineopinnot on syytä suorittaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, sillä monet kandidaatin tutkintoon sisältyvät pääaineopinnot ja varsinkin maisterin tutkintoon sisältyvät kurssit edellyttävät mm. laajahkoja kauppatieteellisiä perusvalmiuksia.

Tietojenkäsittelytieteessä tarkastellaan informaatioteknologian kehittämistä ja hyödyntämistä pääasiassa teknisestä näkökulmasta. Tällöin keskeisinä kiinnostuksen kohteina ovat ohjelmistotuotannon prosessit, tekniikat, menetelmät ja välineet sekä projektitoiminta ja sen johtaminen. Myös tiedonhallinta verkottuneissa ympäristöissä, tietokannat, ohjelmointi ja Internet-teknologia sekä sisällön hallinnan ja viestinnän teknologiset ratkaisut ovat vahvasti esillä. Tietojenkäsittelyä pääaineenaan lukevat valmistuvat luonnontieteiden kandidaatiksi (Luk) ja filosofian maisteriksi (FM). Tutkintoon kuuluvat sivuaineina luonnontieteelliset ja menetelmätieteelliset opinnot.

Kognitiotiede on monitieteinen, erilaisia ihmistieteellisiä ja teknistaloudellisia aineita yhdistävä tieteenala. Sen taustalla voi olla mm. jokin tietojenkäsittelytieteistä, psykologia, filosofia, kielitiede, taiteentutkimus ja erilaiset taloudelliset aineet. Informaatioteknologian tiedekunnan opiskelijoille kognitiotiede tarjoaa mahdollisuuden perehtyä ihmisen ja teknologian vuorovaikutuksen monimutkaisiin kysymyksiin. Eri yliopistoissa se saattaa olla eri tiedekunnissa, mutta aina on kyse ihmisen kognitiivisiin prosesseihin pohjautuvasta tieteellisestä tutkimus- ja opetustoiminnasta.

Alalta valmistuneet sijoittuvat teollisuuden ja kaupan tietojärjestelmien johtamis-, suunnittelu-, tutkimus- ja kehitystehtäviin sekä alan konsultointiin, koulutukseen tai itsenäisiksi yrittäjiksi.

Käyntiosoite
Postiosoite
Puhelin
Faksit
WWW
Mattilanniemi, Agora 5. kerros
PL 35 (Agora), 40014 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO
(014) 260 3024 (amanuenssi), (014) 260 3260 (osastosihteeri)
(014) 260 3011
http://www.jyu.fi/it/laitokset/cs

Taulukko 9.1: Laitoksen toimiston yhteystiedot

# #

9.1 Opiskelu tietojenkäsittelytieteiden laitoksella

Pääainetta opiskellaan tyypillisesti luennoilla, ohjatuissa harjoituksissa sekä suorittamalla ohjattuja harjoitustöitä itsenäisesti ja ryhmissä. Luennot keskittyvät teorian opettamiseen, johon oppimista ja käytännön soveltamista tukevat harjoitukset pohjautuvat. Erityisesti käytännön taitoja harjoitellaan peruskurssien tietämyksen yhteenvetävällä projektiopintojaksolla. Teorian ja käytännön yhdistämisestä tieteellisen työn muodossa opitaan kirjoittamalla tutkintoon liittyvissä tutkielmissa ja tekemällä pienimuotoisia tieteellisiä harjoituksia eri kursseilla. Nämä painottuvat opintojen loppuvaiheeseen.

Luentokurssit suoritetaan tavanomaisesti loppukokein, joihin voi joidenkin kurssien osalta saada hyvityspisteitä aktiivisesta harjoituksiin osallistumisesta. Joillakin kursseilla suoritusmuotoina ovat seminaareihin osallistuminen ja seminaarityöt tai muun kirjallisen raportin tai opinnäytteen tuottaminen. Erityistapauksissa kursseja voi suorittaa myös kirjatentteinä, joista on sovittava erikseen kurssien opettajien kanssa. Pakollisista ja valinnaisista kursseista järjestetään lukuvuoden aikana loppukoe sekä kaksi uusintakoetta.

Opintoihin kuuluvat myös kandidaatintutkielma sekä pro gradu -tutkielma seminaareineen. Näissä opinnäytetöissä kehitetään valmiuksia itsenäiseen tieteelliseen työskentelyyn.

# #

9.1.1 Opintoneuvonta tietojenkäsittelytieteiden laitoksella

Yleistä opintoneuvontaa antaa amanuenssi. Opintojen sisältöihin liittyvissä pulmissa opastaa laitoksen opintoneuvoja ja muu opetushenkilökunta. Heidät tavoittaa parhaiten vastaanottoaikoina tai sähköpostitse.

Nimike ja nimi Huone Puhelin Sähköposti
Amanuenssi Tapio Tammi (ti-to 10-14) Ag C525.5 260 3024 amanuenssi@cs.jyu.fi
Suunnittelija Harri Sundbäck (uudet opiskelijat, HOPSit ja korvaavuudet, ma 12-16, perjantain vastaanotto peruttu 31.12.2008 saakka) Ag C521.5 260 3016 opintoneuvoja@cs.jyu.fi

Taulukko 9.2: Amanuenssin ja opintoneuvojan yhteystiedot tietojenkäsittelytieteiden laitoksella

Amanuenssi auttaa kaikkia opiskelijoita kaikissa opiskeluun liittyvissä epäselvissä asioissa. Opintoneuvonnan kohderyhmänä ovat erityisesti toisen vuoden ja sitä vanhemmat opiskelijat. Amanuenssi huolehtii myös tutkintojen kokoamisesta ja ottaa vastaan opintokokonaisuuksien arviointipyynnöt. Potentiaalisen pro gradu -työn ohjaajan etsimisen voi myös aloittaa hakeutumalla amanuenssin puheille. Hänen arkistoistaan löytyvät myös opinto-oppaat aina vuodesta 1971 lähtien. Amanuenssi kommentoi ja hyväksyy yhdessä opintoneuvojan kanssa opiskelijoiden Korppi-opintotietojärjestelmän eHOPS-sovelluksella tekemiä opintosuunnitelmia. Hänen vastaanotollaan myös jatko-opinnoista kiinnostuneet henkilöt saavat tukevan tietopaketin tutkijan uraan liittyvistä käytännön asioista.

Opintoneuvojan tehtävänä on neuvoa ja opastaa ensimmäisen vuoden opiskelijota. Hänen työnkuvaansa kuuluu myös henkilökohtaisten opintosuunnitelmien laatiminen erikoisryhmille. Tällaisia kohderyhmiä ovat kaikki sellaiset opiskelijat, jotka hakevat korvaavuuksia aikaisempien opintokokonaisuuksien perusteella sekä passiivirekisteriin joutuneet opiskelijat, jotka opinto-oikeutensa aktivoimiseksi tarvitsevat henkilökunnan hyväksymän henkilökohtaisen opintosuunnitelman. Myös suoraan maisterikoulutukseen valitut opiskelijat saavat opintoneuvojalta opintojensa tueksi suunnitelman, joka sisältää muun muassa niin sanotun siltaopintopaketin kandidaatin tutkintoa täydentävistä opinnoista. Tämän lisäksi hätätapauksissa tutkintouudistusten temmellyksessä suuntansa hukanneilla pitkänlinjan opiskelijoilla on mahdollisuus pyytää apua opintoneuvojalta päivitetyn opintosuunnitelman rakentamisessa. Opintoneuvoja ottaa vastaan jatkokäsittelyä varten myös yksittäisiä kurssikohtaisia korvaavuusanomuksia myös sivuaineopiskelijoilta. Korvaavuushakemuslomake löytyy laitoksen WWW-sivustolta tai Agoran 5. kerroksen opiskelijoiden info-kaapista.

# #

9.1.2 Opintokokonaisuuksien vastuuhenkilöt

Tietojärjestelmätieteen, tietojenkäsittelytieteen ja kognitiotieteen opintokokonaisuuksien loppuarvostelusta vastaavat seuraavat opettajat:

Perusopinnot: Lehtori Pertti Hirvonen
Kandidaatin tutkinto, aineopinnot Lehtori Mauri Leppänen
Maisterikokonaisuudet ja syventävät opinnot:
Digitaalinen media Professori Airi Salminen
Elektroninen liiketoiminta Professori Jukka Heikkilä
Ohjelmistotuotanto Professori Markku Sakkinen
Tietohallinto Professori Jukka Heikkilä
Tietojärjestelmäkehitys Professori Seppo Puuronen
Kognitiotiede Professori Pertti Saariluoma

# #

9.2 Kandidaatin tutkinnot

Kandidaatin tutkinnossa suuri osa opinnoista on kaikille yhteisiä. Kandidaatin tutkinnon suorittamisen jälkeen opiskelijat hakeutuvat maisteriopintojen suorittamista varten eri suuntautumisvaihtoehtoihin/syventymiskohteisiin. Kandidaattiopintoihin kuuluu muutamia opintojaksoja, jotka ovat esitietovaatimuksia tietyn suuntautumisvaihtoehdon opintoihin.

# #

9.2.1 Kauppatieteiden kandidaatin tutkinto pääaineena tietojärjestelmätiede

Tietojärjestelmätieteen tutkimuksen lähtökohtana on informaatioteknologian ja sitä hyödyntävän organisaation suhde ja siten tietojärjestelmien kehittäminen ja käyttö osana organisaation toimintaa. Jyväskylän yliopiston tarjoama tietojärjestelmätiedettä ja kauppatieteitä yhdistävä tutkintokokonaisuus on maassamme tässä laajuudessa ainutlaatuinen.

Tietojärjestelmien teoriassa painottuu tekniikan ohella voimakkaasti kaupallisen organisaation ja talouden yleisten lainalaisuuksien ymmärtäminen. Siksi kauppatieteellisillä sivuaineilla on koulutuksessa tärkeä asema. Sivuaineopinnot on syytä suorittaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, sillä monet kandidaatin tutkintoon sisältyvät pääaineopinnot ja varsinkin maisterin tutkintoon sisältyvät kurssit edellyttävät mm. laajahkoja kauppatieteellisiä perusvalmiuksia.

YLEISOPINNOT 26 op
  • ITKY101 Yliopisto-opiskelu ja opintojen suunnittelu, 1 op
  • FILY019 Tieteellisen toiminnan perusteet, 3 op
  • TILP150 Tilastomenetelmien peruskurssi, 6 op
  • ITKY105 Diskreetit rakenteet, 5 op
  • Kaupalliset yleisopinnot vähintään 8 op (esim. KTTP110 Kansantaloustieteen peruskurssi)
  • Muita yleisopintoja 3 op (suositellaan FILP310 Etiikka 1)

KIELI- JA VIESTINTÄOPINNOT 20 op
  • Vieras kieli, 10 op (ei alkeis-/täydentäviä kursseja)
  • Toinen kotimainen kieli, 4 op
  • Äidinkielen viestintä, 2 op
  • Valinnaisia, 4 op

PAKOLLISET SIVUAINEET 25 op
Taloustieteiden/kauppatieteiden perusopinnot vähintään 25 op
PÄÄAINEOPINNOT (=PERUS- JA AINEOPINNOT) 80 op
Tiedekunnan yhteiset pääaineopinnot 24 op
  • ITKP101 Tietokone ja tietoverkot työvälineenä, 3 op
  • ITKP102 Ohjelmointi 1, 6 op
  • ITKP104 Tietoverkot, 3 op
  • ITKP103 Ihminen ja tietojärjestelmä, 3 op
  • ITKA111 Oliosuuntautunut analyysi ja suunnittelu, 5 op
  • ITKA204 Tietokannat ja tiedonhallinnan perusteet, 4 op

Tietojenkäsittelytieteiden laitoksen pakolliset pääaineopinnot 16 op
  • TJTA311 Projektin hallinta, 3 op
  • TJTA227 Johdatus XML-kieleen, 3 op
  • TJTA302 Kandidaatintutkielma, 7 op
  • TJTA301 Kandidaattiseminaari, 3 op
  • TJTA303 Kypsyysnäyte, 0 op

Koulutusalan pääaineopinnot 40 op
Pakolliset pääaineopinnot (5 op):
  • TJTA111 Tietohallinnon ja tietojärjestelmien kehittämisen perusteet, 5 op

Vaihtoehtoisia pääaineopintoja (väh. 20 op):
  • TJTA238 Johdatus elektroniseen liiketoimintaan, 5 op
  • ITKA202 Johdatus ohjelmistotekniikkaan, 3 op
  • TJTSD40 Digitaalinen media 1, 6 op
  • TJTA341 Projektityö, 6 op
  • ITKA201 Algoritmit 1, 4 op
  • ITKA203 Käyttöjärjestelmät, 4 op
  • TJTA330 Ohjelmistotuotanto, 5 op

Valinnaisia pääaineopintoja (0-15 op)
VALINNAISET OPINNOT 29 op
Muun kuin pääaineen vähintään perusopintotasoisia opintoja 25 op, esim. valinnainen sivuaine tai opintokokonaisuus 25 op ja/tai valinnaisia 0 - 29 op
KANDIDAATTIOPINTOJA YHTEENSÄ 180 op

Taulukko 9.3: Kauppatieteiden kandidaatin tutkinnon rakenne pääaineena tietojärjestelmätiede

# #

9.2.2 Luonnontieteiden kandidaatin tutkinto pääaineena tietojenkäsittelytiede

Tietojenkäsittelytieteen tutkimuksen lähtökohtana on informaatioteknologian ja sitä hyödyntävän organisaation suhde erityisesti teknisestä näkökulmasta. Painopisteenä on tietojärjestelmien toteutusprosessin kehittäminen ja ymmärtäminen sekä ohjelmistojen tekninen toteuttaminen.

YLEISOPINNOT 21 op
  • ITKY101 Yliopisto-opiskelu ja opintojen suunnittelu, 1 op
  • FILY019 Tieteellisen toiminnan perusteet, 3 op
  • TILP100 Johdatus tilastotieteeseen, 3 op
  • TILP150 Tilastomenetelmien peruskurssi, 6 op
  • ITKY105 Diskreetit rakenteet, 5 op
  • Muita yleisopintoja 3 op (suositellaan FILP310 Etiikka 1)

KIELI- JA VIESTINTÄOPINNOT 6 op
  • Vieras kieli, 2 op (ei alkeis-/täydentäviä kursseja)
  • Toinen kotimainen kieli, 2 op
  • Äidinkielen viestintä, 2 op

PAKOLLISET SIVUAINEET 25 op
Jokin seuraavista sivuainekokonaisuuksista
  • Matematiikan perusopinnot 25 op
  • Tilastotieteen perusopinnot 25 op
  • Menetelmäopintokokonaisuus 25 op

PÄÄAINEOPINNOT (=PERUS- JA AINEOPINNOT) 85 op
Tiedekunnan yhteiset pääaineopinnot 24 op
  • ITKP101 Tietokone ja tietoverkot työvälineenä, 3 op
  • ITKP102 Ohjelmointi 1, 6 op
  • ITKP104 Tietoverkot, 3 op
  • ITKP103 Ihminen ja tietojärjestelmä 3 op
  • ITKA111 Oliosuuntautunut analyysi ja suunnittelu, 5 op
  • ITKA204 Tietokannat ja tiedonhallinnan perusteet 4 op

Tietojenkäsittelytieteiden laitoksen pakolliset pääaineopinnot 16 op
  • TJTA311 Projektin hallinta, 3 op
  • TJTA227 Johdatus XML-kieleen, 3 op
  • TKTA302 Kandidaatintutkielma, 7 op
  • TKTA301 Kandidaattiseminaari, 3 op
  • TKTA303 Kypsyysnäyte, 0 op

Koulutusalan pääaineopinnot 45 op
Pakolliset opinnot (23 op):
  • ITKA201 Algoritmit 1, 4 op
  • ITKA202 Johdatus ohjelmistotekniikkaan, 3 op
  • ITKA203 Käyttöjärjestelmät, 4 op
  • TIEP111 Ohjelmointi 2, 8 op
  • TIEA211 Algoritmit 2, 4 op

Vaihtoehtoisia opintoja (väh. 15 op):
  • TJTA111 Tietohallinnon ja tietojärjestelmien kehittämisen perusteet, 5 op
  • TJTA330 Ohjelmistotuotanto, 5 op
  • TJTA238 Johdatus elektroniseen liiketoimintaan, 5 op
  • TJTSD40 Digitaalinen media 1, 6 op
  • TJTA341 Projektityö, 6 op
  • TIEA241 Automaatit ja kieliopit, 5 op

Valinnaisia pääaineopintoja (0-7 op)
VALINNAISET OPINNOT 43 op
Muun kuin pääaineen vähintään perusopintotasoisia opintoja 25 op (esim. valinnainen sivuaine/opintokokonaisuus 25 op)
Muut valinnaiset 26 op
(Valinnaisiin opintoihin voi sijoittaa esim. sivuaineen aineopinnot 35 op.)
KANDIDAATTIOPINTOJA YHTEENSÄ 180 op

Taulukko 9.4: Luonnontieteiden kandidaatin tutkinnon rakenne pääaineena tietojenkäsittelytiede

Tietojenkäsittelytieteen teoriassa painottuu sekä itse tekniikka että tietojärjestelmien kehittämisprosessit, joissa tekniikkaa kehitetään. Tietojärjestelmätieteen kaupallinen painopiste korvautuu tietojenkäsittelytieteessä pitkälti luonnontieteellisellä ja menetelmätieteellisillä opinnoilla. Sivuaineopinnot on syytä suorittaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, sillä monet kandidaatin tutkintoon sisältyvät pääaineopinnot ja varsinkin maisterin tutkintoon sisältyvät kurssit edellyttävät eri alojen laaja-alaista ymmärtämistä ja perusvalmiuksia.

# #

9.2.3 Kandidaattiopintojen ajoitus

Ohjatun opetuksen lisäksi aikaa tulee käyttää asioiden itsenäiseen opiskeluun ja harjoitustehtävien ratkaisemiseen. Yhtä ohjattua opetustuntia kohti suositellaan tehtäväksi vähintään tunti itsenäistä työtä. Seuraavassa on annettu oman lukujärjestyksen laatimista varten opintojen ajoituskaavio kolmelle ensimmäiselle vuodelle. Tätä ohjeistusta noudattamalla voi edetä opinnoissa ilman keskeisten opintojaksojen päällekkäisyyksiä. Kieli- ja sivuaineopinnot kannattaa aloittaa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.

1. vuosi, syksy 1. vuosi, kevät
  • ITKY101 Yliopisto-opiskelu ja opintojen suunnittelu (p)
  • ITKP101 Tietokone ja tietoverkot työvälineenä (p)
  • ITKP103 Ihminen ja tietojärjestelmä (p)
  • TJTA111 Tietohallinto ja tietojärjestelmien kehittämisen perusteet (v)
  • ITKP102 Ohjelmointi 1 (p) (tai 1.kevät)
  • Sivuaine- ja yleisopintoja
  • ITKP102 Ohjelmointi 1 (p) (jos ei 1.syksy)
  • ITKA111 Oliosuuntautunut analyysi ja suunnittelu (p)
  • ITKY105 Diskreetit rakenteet (p)
  • ITKP104 Tietoverkot (p)
  • TIEP111 Ohjelmointi 2 (v)
  • Sivuaine-, kieli- ja viestintä- sekä yleisopintoja

2. vuosi, syksy 2. vuosi, kevät
  • TJTA238 Johdatus elektroniseen liiketoimintaan (v)
  • TJTSD40 Digitaalinen media 1 (v)
  • ITKA201 Algoritmit 1 (v)
  • ITKA202 Johdatus ohjelmistotekniikkaan (v)
  • Sivuaine-, kieli- ja viestintä- sekä yleisopintoja
  • ITKA204 Tietokannat ja tiedonhallinnan perusteet (p)
  • FILY019 Tieteellisen toiminnan perusteet (p)
  • TJTA227 Johdatus XML-kieleen (p)
  • ITKA203 Käyttöjärjestelmät (v)
  • TILP150 Tilastomenetelmien peruskurssi (p)
  • Sivuaine-, kieli- ja viestintä- sekä yleisopintoja

3. vuosi
  • TJTA301 Kandidaattiseminaari (p)
  • TJTA302 Kandidaatintutkielma (p)
  • TJTA303 Kypsyysnäyte (p)
  • TJTA311 Projektin hallinta (p)
  • TJTA341 Projektityö (v)
  • TJTA330 Ohjelmistotuotanto (v)
  • Kieli- ja viestintäopintoja, puuttuvia aineopintoja, maisteriopintoja valitun suuntautumisvaihtoehdon mukaisesti

Taulukko 9.5: Kandidaattiopintojen ajoitus tietojenkäsittelytieteiden laitoksella (selitteet: p=kaikille pakollinen opintojakso, v=pakollinen, vaihtoehtoinen tai valinnainen opintojakso tutkinnosta riippuen)

# #

9.3 Sivuaineet

Tässä oppaassa kerrotaan IT-tiedekunnan tutkintojen pakollisista sivuaineista sekä muista aineista, joita tiedekunnan opiskelijat tyypillisesti suorittavat. Muista sivuaineista löydät tietoja eri tiedekuntien WWW-sivuilta ja sivuaineinfotilaisuuksista. Käytänteet vaihtelevat eri tiedekunnissa ja ainelaitoksilla: joissakin myös vanhat opiskelijat voivat opiskella uusien vaatimusten mukaisesti, niitä soveltaen. Muun muassa taloustieteiden tiedekunta uudisti lukuvuodeksi 2008-2009 sivuainevaatimuksiaan. Vanhojen vaatimusten mukaan opiskelevat voivat viedä opintonsa loppuun aloittamillaan vaatimuksilla 31.7.2010 mennessä. (Edellyttäen, että tarvittavat opintojaksot sisältyvät tiedekunnan uuteen opetussuunnitelmaan.) Vaatimusten voimassaoloajoista, kokonaisuuksien kurssirakenteista ja muun muassa lukuvuoden opetusohjelmasta saat lisää tietoa tiedekunnan WWW-sivustolta http://www.jyu.fi/econ/.

Kandidaatin tutkintoa varten tulee suorittaa ainakin yksi perusopintotasoinen (25 op) sivuaineopintokokonaisuus. Kauppatieteiden kandidaatin tutkinnossa pakollisena sivuaineena on jokin taloustieteellinen oppiaine. Luonnontieteiden kandidaatin tutkinnossa pakollisena sivuaineena on joko matematiikka, tilastotiede tai menetelmäopintokokonaisuus.

Kandidaatin ja maisterin tutkintoja varten tarvitaan yhteensä joko kaksi perusopintotasoista sivuainetta tai opintokokonaisuutta tai yksi perus- ja aineopintotasoinen (35 op) sivuaine. Jos opiskelija suorittaa kandidaatin tutkintoonsa kaksi sivuainetta (perusopintokokonaisuutta) tai yhden perus- ja aineopintotasoisen kokonaisuuden, voi maisteriopintoihin valita vapaasti mitä tahansa valinnaisia opintoja. Mikäli opiskelija suorittaa vain yhden perusopintotasoisen sivuaineen kandidaatin tutkintoonsa, on hänen suoritettava toinen sivuaine/opintokokonaisuus maisterintutkintoonsa (tai vaihtoehtoisesti laajennettava kandidaatin tutkinnon perusopintotasoista sivuainetta aineopintotasoiseksi). Poikkeukset ja suositukset on kerrottu maisteriopintojen koulutusalakohtaisissa tutkintorakennetaulukoissa. Arvokkaammat aineopintokokonaisuudet kannattaa lähtökohtaisesti sijoittaa ylempään tutkintoon. Kun taas esimerkiksi ammattikorkeakoulututkinnon perusteella saatu valinnainen sivuainekorvaavuus kannattaa sijoittaa ensisijaisesti alempaan tutkintoon.

Sivuainevalinnoilla kukin opiskelija voi profiloida tutkintoaan ja rakentaa siitä itsensä näköisen. Sivuainevalinnan perusteena voivat olla esimerkiksi omat urasuunnitelmat tai harrastukset. Kun olet suorittanut kaikki sivuainekokonaisuuteen kuuluvat kurssit, muista hakea opintokokonaisuudelle kokonaisarviointia oppiaineen opetuksesta vastaavalta laitokselta tai tiedekunnalta. Joissakin oppiaineissa kokoamispyynnön voi välittää suoraan sähköpostitse laitoksen tai tiedekunnan opintotoimistoon, kun taas joissakin tapauksissa vaaditaan erityisen lomakkeen täyttämistä ja palauttamista allekirjoitettuna yksikköön. Muun muassa tutkintotodistusta ei voida kirjoittaa ennen sivuaineiden kokonaisarvointien suorittamista. Tutkintovaatimusten ja opetusohjelmien eläessä jatkuvasti, sivuaineen kokoaminen kannattaa hoitaa kuntoon heti kokonaisuuden viimeisen kurssin valmistuttua.

# #

9.3.1 Taloustieteelliset sivuaineet

Informaatioteknologian tiedekunnan kauppatieteellisen alan tutkintoja suorittavilla (pääaineena tietojärjestelmätiede) on vapaa opinto-oikeus lähes kaikkiin taloustieteiden tiedekunnan perus- ja aineopintoihin http://www.jyu.fi/econ/. He voivat vapaasti opiskella sivuaineina seuraavia opintokokonaisuuksia:

Taloustieteiden tiedekunta laajensi monien opintokokonaisuuksiensa opinto-oikeuksia lukuvuodeksi 2008-2009 koskemaan useampien tiedekuntien opiskelijoita. Kaikki Jyväskylän yliopiston tutkinto-opiskeljat voivat suorittaa vapaasti seuraavia sivuainekokonaisuuksia:

Huomio! Vaikka Rahoituksen sekä Alue- ja ympäristötalouden opintokokonaisuudet ovat niin sanottuja vapaita opintokokonaisuuksia, niin kokonaisuuksille on kuitenkin ilmoittauduttava Korppi-opintotietojärjestelmän kautta. Lisätietoja ilmoittautumisesta löytyy kansantaloustieteen WWW-sivustolta osoitteesta http://www.jyu.fi/econ/oppiaineet/ktt.

# #

9.3.2 Liiketoimintaosaamisen perusteet

Liiketoimintaosaamisen perusteet (28 op) -perusopintokokonaisuus (eli aiemmin Yrityksen taloustieteiden perusopinnot) toimii yhden aineopintokokonaisuuden ja useiden aineopintotasoisten opintokokonaisuuksien pohjaopintoina, joten kyseessä on monia portteja eteenpäin avaava sivuainekokonaisuus, jonka suorittamista kannattaa vakavissaan harkita. Yrityksen taloustieteen aineopintokokonaisuuden sekä johtamisen, laskentatoimen, markkinoinnin ja yrittäjyyden opintokokonaisuuksien suorittaminen tulee tämän jälkeen mahdolliseksi. Liiketoimintaosaamisen perusteet -opintokokonaisuus sisältää seuraavat viisi pakollista kurssia:

Kuinka yritystä johdetaan ja minkälaisia perusteorioita johtamisen taustalta löytyy? Kuinka laskentatoimi ja yrityksen taloudenhoito liittyvät toisiinsa? Mitkä ovat markkinoinnin tehtävät, asema ja merkitys yrityksen toiminnassa? Mitä yrittäjyys käytännössä merkitsee? Muun muassa näihin kysymyksiin pyritään vastaamaan Liiketoimintaosaamisen perusteet -opintokokonaisuuden kursseilla. Kokonaisuuden ollessa lukuvuodesta 2008-2009 lähtien avoin kaikille opiskelijoille kursseille kannattaa ilmoittautua hyvissä ajoin!

# #

9.3.3 Basic Business Studies

Basic Business Studies (28 op) -perusopintokokonaisuus sisältää käytännössä samat kurssit samoine sisältöineen kuin Liiketoimintaosaamisen perusteet -kokonaisuus. Luennointikieli on vain englanti. Opiskelija voi yhdistellä vapaasti englanninkielisiä ja suomenkielisiä kursseja keskenään, mikä mahdollistaa kyseisen perusopintokokonaisuuden suorittamisen nopeammassa aikataulussa. Vieraskielisten kurssien määrä ratkaisee lopulta sen, kumpi nimi sivuaineelle annetaan kokonaisarvoinnin yhteydessä. Jos opiskelija haluaa perusopintotasoiselle sivuaineelleen englanninkielisen nimen, niin kaikkien suoritettujen kurssien on oltava alla lueteltuja englanninkielisiä versioita. Basic Business Studies -opintokokonaisuus sisältää seuraavat viisi pakollista kurssia:

# #

9.3.4 Yrityksen taloustieteen aineopinnot

Lukuvuonna 2008-2009 johtamisen, laskentatoimen, markkinoinnin sekä yrittäjyyden aineopintoja ei ole enää mahdollista suorittaa. Tilalle on tullut uusi edellä lueteltujen oppaineiden kursseista luotu yhdistelmäkokonaisuus nimeltä Yrityksen taloustieteen aineopinnot. Kokonaisuus on suoraa jatkoa Liiketoimintaosaamisen perusteet -kokonaisuudelle. Edeltäviksi perusopinnoiksi kelpaa myös Basic Business Studies -kokonaisuus. Yrityksen taloustieteen aineopinnot koostuu kahdesta johtamisen, markkinoinnin, laskentatoimen ja yhdestä yrittäjyyden opintojaksosta, joista yhden voi jättää pois.

Yrityksen taloustieteen aineopinnot (28 op + 36 op)

Valittava vähintään 36 op:n edestä kursseja seuraavasta listasta:

Yrityksen taloustieteen aineopintojen suorittamisen jälkeen opiskelijalla on mahdollisuus hakea johtamisen, laskentatoimen, markkinoinnin tai yrittäjyyden syventävien opintojen sivuaineopinto-oikeutta. Kyseisten oppiaineiden syventävät sivuaineopinnot suoritetaan pääaineen syventävien opintojen mukaisesti.

# #

9.3.5 Kansantaloustiede

Kansantaloustiedettä opetetaan myös taloustieteiden tiedekunnassa. Monien talouden ilmiöiden taustalla on resurssien niukkuuden ja tarpeiden runsauden ristiriita. Kansantaloustiede tarkastelee näitä ilmiöitä sekä teoreettisesti että empiirisesti havaintojen perusteella. Luonteeltaan kansantaloustiede on yleistä taloustiedettä. Sen tutkimuskohteena on taloudellisen toiminnan kokonaisuus sekä eri sektorien, aluetalouksien, taloudenpitäjäryhmien ja yksittäisten toimijoiden kuten yritysten ja kuluttajien toiminta sekä niiden välinen vuorovaikutus. Jyväskylän yliopiston kansantaloustieteen tutkimus on painottunut empiirisesti. Sen kohteina ovat olleet varsinkin työmarkkinat, aluetaloudet sekä rahoitusmarkkinat.

Kansantaloustieteen perusopintokokonaisuus on ns. vapaa sivuaine. Kansantaloustieteen sivuaineopiskelijoille pakollinen opintosuoritus perusopinnoissa on ainoastaan Kansantaloustieteen peruskurssi. Jotta perusopintokokonaisuus täyttyy, on opiskelijan suoritettava kansantaloustieteen opintoja vähintään 28 opintopisteen edestä. Tähän voidaan sisällyttää perusopintokursseja sekä aineopintojen valinnaisia kursseja. Sivuaineena suoritettuun kansantaloustieteen aineopintoihin ei sisälly seminaarityöskentelyä ja maturiteettia. Kansantaloustieteen aineopinnot sivuaineena on laajuudeltaan vähintään 60 opintopistettä. Aineopintokokonaisuuden pohjaopinnoiksi käy myös Alue- ja ympäristötalouden kokonaisuus. Lisätietoa: http://www.jyu.fi/econ/opiskelu/ohjeita/sivuainektt

Kansantaloustieteen perusopinnot (28 op)

Tai vaihtoehtoisesti

Alue- ja ympäristötalouden opintokokonaisuus (28 op)

Valinnaisia vähintään 9 op:n edestä valittuna seuraavista kursseista:

Kansantaloustieteen perus- ja aineopinnot (28 op + 32 op)

Kansantaloustieteen syventävä sivuainekokonaisuus suoritetaan kuten pääaineen syventävät opinnot. Syventävien opintojen sivuaineopinto-oikeutta on haettava.

Rahoituksen opintokokonaisuus (30 op)

(kansantaloustieteen erillinen perus- ja aineopintotasoisista opintojaksoista koostuva kokonaisuus)

Opintokokonaisuuden suorittaminen edellyttää, että vähintään yksi valinnaisista kursseista suoritetaan kansantaloustieteen tarjoamista rahoituksen aineopintotason kursseista (KTTA-koodiset opintojaksot).

Valinnaisia vähintään 9 op:n edestä valittuna seuraavista kursseista:

# #

9.3.6 Kauppaoikeus

Kauppaoikeuden opetusta järjestetään taloustieteiden tiedekunnassa. Kauppaoikeudessa voi suorittaa sivuaineopintoina perusopinnot ja aineopinnot. Perusopintokokonaisuuksia on tarjolla kolme eri vaihtoehtoa (kauppaoikeuden perusopinnot, Informaatio- ja viestintäoikeuden perusopintokokonaisuus sekä Perheyrityksen juridiikkaa -perusopintokokonaisuus), jotka kaikki avaavat mahdollisuuden suorittaa oppiaineen aineopinnot. Kaikki kolme vaihtoehtoa sisältävät yhden yhteisen pakollisen opintojakson, joka on KAOP110-kurssi. Aineopintokokonaisuuden minimilaajuus yhdessä perusopintokokonaisuuden kanssa on 60 op.

Kauppaoikeuden opintopaketin on tarkoitus antaa perustiedot yleisistä yritystoiminnan ja kaupankäynnin oikeudellisesta sääntelystä ja erityisesti informaatioteknologian opiskelijoille tietoa verkkoliiketoiminnan ja verkkoviestinnän sääntelystä. Siviili- ja kauppaoikeuden sekä yritysoikeuden perusteet antaa perustiedot yritystoiminnan sääntelystä. Irtaimen kauppa, kuluttajasuoja ja sopimusoikeus antavat perustiedot kaupankäynnin perusteista ja kuluttajasuojan vaatimuksista. Markkinaoikeudessa perehdytään kilpailuoikeuteen, julkisiin hankintoihin ja markkinointiviestinnän sääntelyyn. Elektronisen liiketoiminnan juridiikassa perehdytään verkkoliiketoiminnan sääntelyyn ja yksityisyyden suojan asettamiin vaatimuksiin sähköisessä suoramarkkinoinnissa. Opiskelijat voivat halutessaan suorittaa lisäksi eurooppaoikeuden, arvopaperimarkkinaoikeuden tai sopimusoikeuden opintojaksoja. Perheyrityksen juridiikka -perusopintokokonaisuudessa keskitytään siviliioikeuteen erityisesti yrittämisen ja perheen näkökulmasta. Muita aihealueita ovat perintö- ja lahjaverotus. Informaatioteknologian tiedekunnan opiskelijoille suositellaan kauppaoikeuden perusopintopaketeista erityisesti Informaatio- ja viestintäoikeuden opintokokonaisuutta.

Kauppaoikeuden perus- ja aineopinnot (25 op + 35 op)

Informaatio- ja viestintäoikeuden perusopintokokonaisuus (25 op)

Valinnaiset opinnot:

Opiskelijat voivat koota edellä luetelluista opintojaksoista 25-40 opintopisteen laajuisen kokonaisuuden.

Tai vaihtoehtoisesti

Kauppaoikeuden perusopinnot (25 op)

Tai vaihtoehtoisesti

Perheyrityksen juridiikkaa -perusopintokokonaisuus (25 op)

Kauppaoikeuden aineopinnot (35 op)

# #

9.3.7 Johtaminen

Johtaminen ja johtajuus ovat ja tulevat olemaan avainasemassa punnittaessa kansakuntien, yritysten ja yksilöiden menestystä 2000-luvun globalisoituvassa maailmassa. Johtamista on ollut yhtä kauan kuin inhimillistä toimintaakin ja organisoituneen toiminnan edut ovat olleet kiistattomat kautta aikojen. Ihmisten ja asioiden johtaminen (Leadership / Management) ovat kaksi saman kolikon kääntöpuolta. Johtamisen oppiaineessa pyritään vastaamaan vaateeseen hyvästä johtamisesta ja kestävästä kehityksestä. Toiminta-ajatuksena on vahvaan teorian ja käytännön yhdistävään tieteelliseen osaamiseen perustuen tutkia ja kehittää hyvää johtamista sekä tarjota korkeatasoista asiantuntijuutta johtamisen ja esimiestyön opetuksessa.

Johtamisen oppiaineen vahvuutena on teorian ja käytännön yhdistäminen. Uusin johtamistieteellinen tietous palvelee käytännön yritystoimintaa. Opetuksen tavoitteena on kouluttaa johtamista, esimiestyötä ja työyhteisöjen näkökulmaa arvostavia ja niiden kehittämisestä kiinnostuneita vastuunsa tuntevia ammattilaisia yritysten ja muiden organisaatioiden haasteellisiin esimies- ja asiantuntijatehtäviin. Tavoitteena on, että opiskelijoille syntyvät tiedolliset, taidolliset ja asenteelliset valmiudet ihmisten ja asioiden hyvään johtamiseen ja organisointiin.

Opiskelija voi halutessaan suuntautua kolmeen alueeseen aine- ja syventävien opintojen tasolla. Ne ovat henkilöstön johtaminen, liiketoimintaosaaminen sekä organisaatiot ja niiden toimintaympäristöt. Henkilöstön johtamisen alueella tarkastellaan esimiestyötä ja henkilöstövoimavarojen johtamista vastuullisen johtamisen ja organisaation suorituskyvyn kannalta. Liiketoimintaosaaminen keskittyy yrityksen liiketoiminnan kehittämiseen ja hallintaan. Organisaatiot ja niiden toimintaympäristöt opiskelualueena suuntautuu yrityksen ja yhteiskunnan välisen suhteen analysointiin ja tulkintaan.

Sivuaineopiskelijat eivät voi suorittaa johtamisesta varsinaisia aineopintoja, mutta he voivat suorittaa oppiaineen aineopintotasoisista kursseista koostuvat kokonaisuuden. Johtamisen aineopintotasoinen opintokokonaisuus vaatii perustakseen Liiketoimintaosaamisen perusteet (28 op) - tai Basic Business Studies (28 op) -perusopintokokonaisuuden.

Johtamisen opintokokonaisuus (28 op + 29 op)

# #

9.3.8 Laskentatoimi

Laskentatoimi tarkastelee taloudellisen informaation tuottamista, välittämistä, käyttämistä ja hallintaa. Laskentatoimeen kuuluvina eri osatehtävinä erotetaan kirjanpito ja tilinpäätösraportointi, kustannuslaskenta ja talousjohtaminen sekä tilintarkastus ja yrityksen rahoituksen hallinta. Opetuksessa painottuvat sekä yksityisen että julkisen sektorin näkökulmasta ulkoinen laskentatoimi ja tilintarkastus, johdon laskentatoimi ja yritysrahoitus.

Sivuaineopiskelijoiden laskentatoimen opinnot rajoittuvat mahdollisuuteen suorittaa oppiaineen aineopintotasoisista kursseista muodostuvan kokonaisuuden, jolla ei ole varsinaista aineopintostatusta. Laskentatoimen aineopintotasoinen opintokokonaisuus vaatii perustakseen Liiketoimintaosaamisen perusteet (28 op) - tai Basic Business Studies (28 op) -perusopintokokonaisuuden.

Laskentatoimen opintokokonaisuus (28 op + 26 op)

Valinnaisia vähintään 14 op:n edestä valittuna seuraavista kursseista:

# #

9.3.9 Markkinointi

Markkinoinnin oppiaine antaa valmiudet toimia kansainvälisillä markkinoilla. Se painottuu markkinointiin elektronisissa kanavissa, elektroniseen pankki- ja rahoitustoimintaan, kuluttajakäyttäytymiseen sekä asiakassuhteisiin toimitusketjussa. Tutkimuksen ja opetuksen painopisteet ovat Internet- ja mobiililiiketoiminnan markkinointi, kilpailu- ja yhteistyöstrategiat, toimitusketjumuodostelmien johtaminen, kuluttajakäyttäytyminen ja vähittäiskaupan erityiskysymykset.

Lukuvuodesta 2008-2009 lähtien sivuaineopiskelijoille ei ole enää tarjolla oppiaineen aineopintoja. Sen sijasta IT-tiedekunnan kauppatieteellisen alan tutkinto-opiskelijat voivat suorittaa vapaasti markkinoinnista aineopintotasoisen opintokokonaisuuden. Kyseisen kokonaisuuden taustaopinnoiksi tulee suorittaa joko Liiketoimintaosaamisen perusteet (28 op) - tai Basic Business Studies (28 op) -perusopintokokonaisuus.

Markkinoinnin opintokokonaisuus (28 op + 30 op)

# #

9.3.10 Yrittäjyys

Yrittäjyys on uusimpia tulokkaita kauppatieteellisten yksiköiden pääainevalikoimassa. Oppiaineen esiintulo heijastaa ajan henkeä. Yrittäjyyden asema on muodostunut yhteiskunnassamme keskeiseksi. Se toimii mahdollistajana useimmille asioille. Yrittäjyyden oppiaine heijastaa myös yliopistojen omaa pyrkimystä olla uudella tavalla kansainvälisesti, kansallisesti ja alueellisesti vaikuttava. Yliopistojen vaikutusten tulee näkyä myös liiketoiminnan tasolla.

Yrittäjyys fokusoituu usein yksilöihin ja heidän toimintaansa, mitä hyvin kuvaa näkemys yrittäjyydestä ajattelu-, toiminta- ja suhtautumistapana. Kauppatieteellisissä yksiköissä oppiaineen profiilin ydin on puolestaan liiketoimintalähtöinen tulkinta yrittäjyydestä sekä keskittyminen liiketoiminnan synnyn alkuvaiheisiin ja murroskohtiin. Lisäksi oppiaineelle on tyypillistä pyrkimys liiketoimintaosaamisen kokonaisvaltaiseen hallintaan sekä liiketoiminta- ja substanssiosaamisten yhdistämiseen.

Jyväskylän yliopistossa yrittäjyyden oppiaine on profiloitunut omaleimaiseksi ja tiedeyhteisöönsä vahvasti kiinnittyväksi. Perheyrittäjyys muodostaa painoalueen, joka on leimannut oppiainetta koko sen olemassaolon ajan. Sen perusta on perheyritysten keskeisyydessä ja erityispiirteissä. Tältä osin oppiaine on jo saavuttanut myös kansainvälisesti arvostetun aseman. Toisena painoalueena on yrittäjyys yhteisöllisenä ilmiönä, jonka kehitykseen voidaan vaikuttaa myös ulkopuolisten toimijoiden toimenpitein. Yrittäjyyden ja liiketoiminnan kehittämistehtäviä on tarjolla kunta-, seutu- ja maakuntatasoilla sekä erilaisissa kansallisissa tai kansainvälisissä yhteisöissä. Tehtävät edellyttävät kykyä toimia liiketoiminnan tasolla sekä kykyä ymmärtää talouden (ml. paikallistalouden) toimintamekanismeja ja lainalaisuuksia.

Yrittäjyyden oppiaineelle on tunnusomaista vahva kosketuspinta käytännön liiketoimintaan. Monien opintojaksojen yhteydessä tehdään ongelmalähtöisiä työpapereita. Lisäksi henkilökohtaista yrittäjäkokemusta tai kokemusta vaativista asiantuntijatehtävistä on mahdollista hyödyntää opinnoissa monin tavoin. Oppimismenetelmät ovat innovatiivisia ja aktiivisuutta edellyttäviä, millä osaltaan pyritään tukemaan yrittäjämäisen ajattelun ja toimintatavan kehittymistä. Tarjolla oleva opetus kattaa kaikki keskeiset yrittäjyyden osa-alueet: yksilön toiminnan ja osaamisen, liiketoiminnan dynamiikan, liiketoiminnan käynnistämistä koskevan kokonaisvaltaisen suunnittelun sekä kasvun ja sen johtamisen. Erityiskysymyksistä tärkeitä ovat esimerkiksi kansainvälistyminen, sisäinen yrittäjyys, osaamisperustainen liiketoiminta, franchising ja toimijoiden välinen yhteistyö.

Sivuaineopiskelijat voivat suorittaa yrittäjyydestä aineopintosoisen opintokokonaisuuden. Samoin kuin johtamisen, laskentatoimen ja markkinoinnin vastaavissa opintokokonaisuuksissa taustaopinnoiksi vaaditaan joko Liiketoimintaosaamisen perusteet (28 op) - tai Basic Business Studies (28 op) -perusopintokokonaisuus.

Yrittäjyyden opintokokonaisuus (28 + 25 op)

# #

9.3.11 Teknologialiiketoiminta-opintokokonaisuus (25 op / 35 op)

Teknologialiiketoiminnan sivuainekokonaisuuden tavoitteena on tarjota "liiketoiminta-osaamisen lyhyt oppimäärä" IT-tiedekunnan luonnontieteellisen alan ja matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan pääaineopiskelijoille sekä hyvinvointiteknologian opiskelijoille. Huom! Myös tietojärjestelmätieteen opiskelijoilla on ollut mahdollisuus päästä mukaan teknologialiiketoiminnan opintokokonaisuuteen tai yksittäisille kursseille, mikäli opetusryhmissä on ollut tilaa. Teknologialiiketoiminnan sivuaineopinnoista kerrotaan tarkemmin tietotekniikan laitoksen kohdalla luvussa 10.3.3.

# #

9.3.12 Intermediate Business Studies -opintokokonaisuus (25 op)

Intermediate Business Studies -opintokokonaisuus koostuu englannikielisistä aineopintotasoisista opintojaksoista, jotka valitaan annetusta kurssilistasta. Pohjaopintoina opiskelijan tulee suorittaa Basic Business Studies -perusopintokokonaisuus. Kokonaisuuden opinto-oikeutta tulee hakea ja sisäänotettujen opiskelijoiden määrä on rajoitettu. Opiskelijavalinnassa etusijalle asetetaan vieraskieliset opiskelijat ja vaihto-opiskelijat.

# #

9.3.13 Matematiikka

Matematiikan perusopinnot käyvät tilastotieteen ja menetelmäopintokokonaisuuden ohella pakolliseksi sivuaineeksi tietojenkäsittelytieteen LuK-tutkintoon. Matematiikan sivuaineopinnoista ja matematiikan kytkeytymisestä tietojenkäsittelyyn kerrotaan tarkemmin tietotekniikan laitoksen kohdalla luvussa 10.3.1.

# #

9.3.14 Tilastotiede

Tilastotieteen perusopinnot käyvät matematiikan perusopintojen ja menetelmäopintokokonaisuuden ohella pakolliseksi sivuaineeksi tietojenkäsittelytieteen LuK-tutkintoon.

Tilastotiedettä sivuaineena opiskeleva voi suorittaa tilastotieteen perusopinnot kahdella tavalla. Vaihtoehto A sisältyy tilastotieteen aineopintokokonaisuuteen, toisin sanoen siitä on mahdollista jatkaa tilastotieteen aine- ja syventäviin opintoihin. Vaihtoehto B on metodinen sivuaineperusopintokokonaisuus eikä siitä voi jatkaa tilastotieteen aine- ja syventäviin opintoihin. Vaihtoehto B:n suorittanut voi jatkaa tilastotieteen metodiseen aineopintokokonaisuuteen, joka on suunnattu sovellusalojen opiskelijoille ja tutkijoille. Metodisesta aineopintokokonaisuudesta ei voi jatkaa tilastotieteen syventäviin opintoihin. Lisätietoja tilastotieteen syventävän tai aineopintotasoisten sivuaineiden kurssikoostumuksista löytää matematiikan ja tilastotieteen laitoksen WWW-sivustolta osoitteesta: http://www.jyu.fi/science/laitokset/maths/.

Tilastotieteen perusopinnot sivuaineena, 25 op
Vaihtoehto A, perusopintokokonaisuus
  • TILP100 Johdatus tilastotieteeseen, 3 op
  • TILP250 Tilastotieteen peruskurssi 1, 6 op
  • TILP260 Tilastotieteen peruskurssi 2, 6 op
  • TILP350 SPSS-kurssi, 2 op
  • Valinnaisia opintoja vähintään 8 op (Valinnaiseksi kurssiksi suositellaan TILP360 Peruskurssien lopputyötä, 3 op. Muita valinnaisia esim. TILP450 Tilastomenetelmien jatkokurssi, 9 op tai jokin TILAXXX-kurssi. Valinnaiseksi kurssiksi ei käy TILP150 Tilastomenetelmien peruskurssi. Lisätietoja saa amanuenssilta.)

Vaihtoehto B, metodinen perusopintokokonaisuus
  • TILP100 Johdatus tilastotieteeseen, 3 op
  • TILP150 Tilastomenetelmien peruskurssi, 6 op
  • TILP350 SPSS-kurssi, 2 op
  • Valinnaisia opintoja vähintään 14 op (Esim. TILP450 Tilastomenetelmien jatkokurssi, 9 op, tai jokin TILAXXX-kurssi. Valinnaiseksi kurssiksi ei käy Tilastotieteen peruskurssi 1 ja 2. Lisätietoja saa amanuenssilta.)

Tilastotieteen peruskurssit 1 ja 2 ovat tilastotieteen alkeiskurssit niille opiskelijoille, jotka aikovat lukea tilastotiedettä perusopintoja pidemmälle. Kursseja suositellaan matematiikan opiskelijoille, bio- ja ympäristötieteiden opiskelijoille sekä psykologian opiskelijoille. Kurssien tavoitteena on antaa opiskelijalle käytännöllisten sovellus- ja data-analyysiesimerkkien ohella riittävä teoreettinen pohja myöhempiä tilastotieteen opintoja varten.

Tilastomenetelmien peruskurssi on tarkoitettu niille sivuaineopiskelijoille, jotka suorittavat korkeintaan tilastotieteen perusopinnot.

SPSS-kurssille osallistuminen edellyttää, että Tilastotieteen peruskurssit tai Tilastomenetelmien peruskurssi 1 ja 2 (tai vastaava) on suoritettu. Johdatus tilastotieteeseen TILP100-kurssin suoritus ei yksin riitä.

Tilastomenetelmien jatkokurssille edellytetään, että on suoritettu Tilastotieteen peruskurssit 1 ja 2 tai Tilastomenetelmien peruskurssi (tai korvaava kurssi, tarkista korvaavuus ennen kurssille ilmoittautumista) sekä SPSS -kurssi.

# #

9.3.15 Menetelmäopintokokonaisuus

Monitieteinen menetelmäopintokokonaisuus käy matematiikan ja tilastotieteen perusopintojen ohella pakolliseksi sivuaineeksi tietojenkäsittelytieteen LuK-tutkintoon. Kokonaisuus antaa valmiuksia tietojenkäsittelytieteen laadullisten ja määrällisten tutkimusmenetelmien käyttöön ja sitä suositellaan erityisesti tutkijoiksi aikoville.

MENETELMÄOPINTOKOKONAISUUS väh. 25 op
Pakolliset opinnot
  • FILP210 Logiikka I, 3 op
  • FILP220 Tieteenfilosofia I, 3 op
  • TILP350 SPSS-kurssi, 2 op
  • TILP450 Tilastomenetelmien jatkokurssi, 9 op

 17 op
Valinnaiset opinnot
  • FILP340 Ontologia ja tietoteoria I, 4 op
  • FILP330 Filosofinen ihmistutkimus I, 3 op
  • PSYP201 Psykologian tutkimusmenetelmät I, 5 op
  • FYSP110 Fysiikan kokeelliset menetelmät, 3 op
  • MATP152 Approbatur 1 A, 4 op
  • MATP153 Approbatur 1 B (edell. MATP152), 4 op
  • MATA121 Lineaarinen algebra ja geometria 1, 6 op
  • MATY020 Matematiikan peruskurssi, 5 op

Valinnaisista opinnoista (8 op) pitää vähintään 4 op olla matematiikan opintoja yllä mainituista kursseista.
 väh. 8 op

Tutkinnossa muuhun opintokokonaisuuteen sisällytettyjä kursseja ei voi käyttää menetelmäopintojen osana. Näiden sijaan valitaan muita edellä mainittuja valinnaisia opintoja siten, että kokonaisuus on laajuudeltaan vähintään 25 op.

# #

9.3.16 Kognitiotiede sivuaineena

Kognitiotieteen opintokokonaisuuksia voivat suorittaa sivuaineina myös tiedekunnan omat opiskelijat. Kognitiotiede on monitieteinen erilaisia ihmistieteellisiä ja teknistaloudellisia aineita yhdistävä tieteenala. Sen taustalla voivat olla mm. tietojenkäsittely, tietojärjestelmätiede, psykologia, filosofia, kielitiede, taiteentutkimus ja erilaiset taloudelliset aineet. Näin tieteenala tarjoaa foorumin, jolla voidaan keskustella erilaisista ihmisen ja tietoyhteiskunnan suhteista. Oppiaine tarjoaa mahdollisuuden sekä syviin teoreettisiin pohdiskeluihin että käytännöllisten ja tulevaisuuden haasteisiin suuntautuneiden pyrkimysten toteuttamiseen. Informaatioteknologian tiedekunnan opiskelijoille kognitiotiede tarjoaa mahdollisuuden perehtyä ihmisen ja teknologian vuorovaikutuksen monimutkaisiin kysymyksiin.

Kognitiotieteen opintovaatimuksissa yhdistetään monien eri tieteenalojen osaamista monitieteiseksi kokonaisuudeksi. Opiskelija voi koota erilaisia kokonaisuuksia riippuen siitä, millaisen tietämyspohjan hän katsoo omien kiinnostustensa pohjalta tarkoituksenmukaiseksi. Näissä vaatimuksissa ei ole esitetty kaikkia mahdollisuuksia, ja sen vuoksi kannattaa tarvittaessa keskustella professorin kanssa oman kiinnostuksensa kohteista. Connet-verkoston opintoja kannattaa myös käyttää aktiivisesti hyväksi.

Kognitiotieteen perus- ja aineopinnot

KOGNITIOTIEDE, PERUSOPINNOT yht. 25 op
Pakolliset
  • KOGP111 Kognitiotiede, ihminen ja teknologia, 6 op

 6 op
Valinnaiset
  • ITKP103 Ihminen ja tietojärjestelmä, 3 op
  • KOGP121 Kommunikaatio ja kognitio, 4 op
  • ITKP101 Tietokone ja tietoverkot työvälineenä, 3 op
  • ITKP102 Ohjelmointi I, 6 op
  • FILP220 Tieteenfilosofia I, 3 op
  • FILP110 Filosofian historia I, 3 op
  • FILP210 Logiikka I, 3 op
  • SOSP100, SOSP110 Sosiologian johdantokurssi, 2-6 op
  • YKPP200 Sosiaalitieteiden metodologiset perusteet, 2 op
  • TAHP110 Taidehistorian johdantokurssi ja praktikum, 5 op
  • YTPP110 Yrityksen johtaminen ja johtajuus, 7 op
  • YJOA310 Yrityksen riskien hallinta, 5 op

 19 op

Muista mahdollisista kursseista sovitaan erikseen professorin kanssa. Tällaisia ovat erityisesti Connet-opinnot.

KOGNITIOTIEDE, AINEOPINNOT yht. 35 op
Pakolliset
  • KOGA208 Käyttäjäpsykologia, 6 op
  • KOGA269 Erityisluentosarja, 3 op
  • KOGA210 Kognitiotieteen harjoitustyö, 3 op

 12 op
Valinnaisia
  • KOGS521 Käytettävyysanalyysi, 8 op
  • TJTSK56 Käytettävyyssuunnittelu, 8 op
  • PSYP120 Kognitiivisen psykologian ja neuropsykologian perusteet I, 5 op
  • FILA400P Mielen filosofia ja kognitiotieteen filosofia, 6 op
  • FILA210 Logiikka II, 4 op tai FILA220 Tieteenfilosofia II, 4 op
  • FILA110 Filosofianhistoria II, 4 op
  • ITKA202 Johdatus ohjelmistotekniikkaan, 3 op
  • TJTA322 Tietotekniikka, etiikka ja yhteiskunta, 4 op
  • KOGA231 Fyysinen ja kognitiivinen ergonomia, 4/9 op
  • KOGA371 Ohjelmoinnin empiirinen tutkimus, 4/9 op
  • KLSP003 Soveltavan kielentutkimuksen näkökulmia, 2 op
  • KOGP231 Biolingvistiikka I, 3 op
  • KOGS432 Biolingvistiikka II, 5 op

 23 op

Kognitiotieteen opintojaksoja voi suorittaa myös Connet-opintoina, joista kerrotaan enemmän luvussa Yhteistyökumppaneiden tarjoamat opinnot.

# #

9.4 Projektiopinnot

Miten projekti eroaa työmuotona yhteisön muista organisaatiorakenteista? Miten projekti suunnitellaan, toteutetaan ja raportoidaan? Mitkä ovat onnistuneen projektin tunnusmerkit? Muun muassa näihin peruskysymyksiin perehdytään kaikille pakollisella teoriakurssilla TJTA311 Projektin hallinta kandidaattiopintojen loppupuolella. Projektiopintojen kokemuksellisia kursseja ovat Projektityö ja Projektin johto. Näistä Projektityö kuuluu kandidaatinopintoihin. Projektin johto sijoittuu taas maisteriopintoihin. Kokemukselliset kurssit ovat tietojenkäsittelytieteiden laitoksen opiskelijoille valinnaisia, mutta erityisen suositeltavia opintojaksoa.

TJTA341 Projektityö, 6 op

Kurssin toteutusidea perustuu tietoiseen kokemuksen hankkimiseen käytännön projektitoiminnasta. Viiden hengen opiskelijaryhmät toteuttavat aidossa työskentely-ympäristössä yritysten IT-alan hankkeita noin puolen vuoden ajan. Jos opiskelija on jo työssä, hän voi käyttää oppimisympäristönään omaa projektityötään. Myös IT-alan tutkimusryhmässä toimiminen sopii kurssin oppimisympäristöksi. Viiden hengen ryhmien johto nimetään Projektin johto -kurssilta. Projektitoimeksiannon työstäminen tapahtuu ohjatusti tiiviissä vuorovaikutuksessa asiakasorganisaation henkilökunnan kanssa. Tämä luo puitteet aiemmin opittujen teoreettisten menetelmien ja lähestymistapojen käytännön soveltamiselle sekä uusien asioiden oppimiselle. Yliopiston järjestämä ohjaus ja opetus mahdollistavat uusimpien ideoiden ja menetelmien käytön. Asiantuntijoiden tuen lisäksi yliopisto tarjoaa yliopiston tiloissa toimiville opiskelijaprojekteille työskentelytilat ja välineet. Oppiminen tapahtuu yksilöllisen kokemuksen ja vertaisryhmätyöskentelyn avulla. Kurssilla opiskelija pitää oppimispäiväkirjaa ja kurssin lopussa kirjoitetaan itsearvio kehittymisestä.

TJTS441 Projektin johto, 5-10 op

Opiskelijat ovat projektipäällikkönä yksin tai päällikköparina Projektityö-kurssin ryhmissä. Työelämässä olevat opiskelijat voivat toimia myös yrityksensä projektipäällikköinä tai tutkimustehtävissä tutkimusryhmän osa-alueen vastuuhenkilöinä kurssin aikana. Projektin johto -kurssilla opiskelijat saavat kokemusta ICT-hankkeen projektimuotoisen läpiviennin kokonaishallinnasta, johtamisen taidoista sekä asiakastyön ja tilaajan roolin ymmärtämisestä. Oppiminen perustuu sekä yksilölliseen kokemukseen että vertaisryhmätyöskentelyyn. Oppimismuotoina käytetään oppimispäiväkirjoja, teemaryhmätyöskentelyä, seminaareja ja kurssin lopussa kukin kirjoittaa portfolion omasta kehittymisestään. Kurssi mitoitetaan kunkin opiskelijan tarpeiden mukaisesti laajuudeltaan vastaamaan 5-10 opintopistettä.

# #

9.5 Maisterin tutkinnot

Tietojärjestelmätieteessä suoritettava tutkinto on kauppatieteiden maisterin tutkinto (KTM). Kauppatieteiden maisterin tutkinnon suorittaneet saavat myös ekonomin arvon. Tietojenkäsittelytieteessä ja kognitiotieteessä suoritettava tutkinto on filosofian maisterin tutkinto (FM).

# #

9.5.1 Suuntautumisvaihtoehdot ja syventymiskohteet

Tietojärjestelmätieteessä on kaksi suuntautumisvaihtoehtoa, Tietojärjestelmät liiketoiminnassa ja organisaatiossa (EIS, Enterprise Information Systems) ja Järjestelmäkehitys (SD, System Development) (ks. Kuva 1). Edellisessä voi erikoistua kolmeen syventymiskohteeseen, Elektroniseen liiketoimintaan (EL), Tietohallintoon (TH) ja Digitaaliseen mediaan (DM). Jälkimmäisen syventymiskohteita ovat Tietojärjestelmäkehitys (TJK) ja Ohjelmistotuotanto (OT).

Tietojenkäsittelytiede pääaineena suoritetaan opintoja Järjestelmäkehityksen suuntautumisvaihtoehdossa, jonka syventymiskohteita ovat Digitaalinen media (DM), Tietojärjestelmäkehitys (TJK) ja Ohjelmistotuotanto (OT).

Seuraavaksi kuvataan ensin kauppatieteiden maisterin tutkinnon (pääaineena tietojärjestelmätiede) rakenne ja sitten filosofian maisterin tutkinnon (pääaineena tietojenkäsittelytiede) rakenne.


Kuva 6: Maisteriopintojen suuntautumisvaihtoehdot ja syventymiskohteet

# #

9.5.2 Kauppatieteiden maisterin tutkinto

KTM-tutkinnon voi suorittaa kaikissa laitoksen syventymiskohteissa: elektroninen liiketoiminta, tietohallinto, digitaalinen media, tietojärjestelmäkehitys ja ohjelmistotuotanto.

KAUPPATIETEIDEN MAISTERIN TUTKINTO 120 op
Pääaineopintoja
  • Suuntautumisvaihtoehdon yhteiset opinnot
  • Syventymiskohteen vaihtoehtoiset opinnot
  • Syventymiskohteen valinnaiset opinnot
  • TJTS502 Pro gradu -tutkielma, 30 op
  • TJTS501 Graduseminaari, 5 op

 80 op
Maturiteetti (TJTS503) 0 op
Kieli- ja viestintäopintoja 10 op
Sivuaineopintoja Elektronisen liiketoiminnan syventymiskohteessa suoritettavaan tutkintoon tulee sisältyä yhteensä vähintään 55 opintopisteen laajuiset opinnot jossain taloustieteellisessä oppiaineessa. Näistä opinnoista vähintään 25 op suoritetaan osana kandidaatin tutkintoa (=pakollinen sivuaine). Tämän jälkeen maisterintutkinnossa voi joko a) jatkaa opintojen suorittamista samassa aineessa siten, että opintojen em. kokonaislaajuus täyttyy tai b) aloittaa opinnot jossain toisessa taloustieteellisessä oppiaineessa ja suorittaa opintoja niin paljon, että em. vaadittu kokonaismäärä täyttyy. Suositeltavaa on suorittaa aineopintokokonaisuus jossain taloustieteellisessä oppiaineessa. Jos opiskelijan taloustieteellisessä oppiaineessa suorittaman opintokokonaisuuden laajuus on suurempi kuin 55 op, voi opiskelija vähentää 55 op:n laajuuden ylittävän osuuden (kuitenkin enintään 10 op) syventymiskohteen valinnaisten syventävien opintojen laajuudesta.
 0-30 op
Vapaavalintaiset opinnot 0-30 op

# #

9.5.2.1 Tietojärjestelmät liiketoiminnassa ja organisaatiossa

Suuntautumisvaihtoehdon yhteiset opinnot (väh. 3 opintojaksoa seuraavista):
  • TJTST25 Yrityksen kokonaisarkkitehtuuri, 5 op
  • TJTSE65 Teknologia arjen ja elämäntavan muovaajana, 5 op
  • TJTSD40 Digitaalinen media 1, 6 op
  • TJTSE58 Informaatioteknologian hallinta ja ennakointi, 5 op
  • TJTSD52 Digitaaliseen tietoon ja tietoverkkoihin liittyvä lainsäädäntö, 4 op

Elektroninen liiketoiminta (EL)

Vastuuprofessori: Jukka Heikkilä

Elektronisen liiketoiminnan syventymiskohteessa kiinnostuksen kohteena on se, kuinka informaatioteknologiaa voidaan hyödyntää ennen kaikkea yritysten toiminnassa niiden liiketoiminnan tukena. Tutkimuksemme suuntautuu mm. verkostomaisen liiketoiminnan tietojärjestelmiin, informaatioteknologian leviämiseen ja kotoutumiseen sekä kuluttaja-asiakkaiden arjen teknologian hyödyntämiseen erityisesti monikanavaisen median käytössä.

Opinnoissamme pääsee tutustumaan paitsi verkkokaupankäyntiin, niin myös yritysmuodostelmiin, innovaatioiden diffuusioon, teknologian kotoutumiseen ja erilaisiin liiketoiminta-arkkitehtuureihin. Elektronisen liiketoiminnan opinnoille onkin ominaista paitsi taloustieteellisen perusosaamisen voimakas painottuminen, niin myös niiden monimuotoisuus: monet elektronisen liiketoiminnan teemoista ovat aidosti monitieteisiä, mistä johtuen opiskelijat saavat usein tutustua hyvinkin monien tieteenalojen ajatustapaan. Opiskelijamme sijoittuvat valmistuttuaan sekä julkiselle että yksityiselle sektorille elektronisen liiketoiminnan ja asioinnin asiantuntija-, kehitys- ja johtotehtäviin. (http://www.cs.jyu.fi/el/)

Elektronisen liiketoiminnan esitiedot (5 op):
TJTA238 Johdatus elektroniseen liiketoimintaan, 5 op

Elektronisen liiketoiminnan vaihtoehtoiset opinnot (väh. 3 opintojaksoa seuraavista)
  • TJTSE54 Kehittämismenetelmät elektronisessa liiketoiminnassa, 5 op
  • TJTSE50 Yritysmuodostelmat ja niiden informaatiojärjestelmät, 5 op
  • TJTST21 Yrityksen tietojärjestelmien integrointi, 5 op
  • TJTSE63 Tutkimus ja sen menetelmät elektronisessa liiketoiminnassa, 5 op
  • Ne tietojärjestelmät liiketoiminnassa ja organisaatiossa -suuntautumisvaihtoehdon yhteisistä opintojaksoista, joita ei ole vielä valittu

Elektronisen liiketoiminnan valinnaisia opintoja (op-määrä, joka nostaa pääaineen opintojen laajuuden väh. 80 opintopisteeseen)
  • Valinnaisina opintoina voi suorittaa projektiopintoja, harjoittelua tai muita tiedekunnan syventäviä opintoja. Perustellusta syystä tähän ryhmään voi suorittaa opintoja myös muista tiedekunnista, oppiaineista tai yliopistoista.

Taulukko 9.6: Maisterin tutkinto EL-syventymiskohteessa

Tietohallinto (TH)

Vastuuprofessori: Jukka Heikkilä

Tietohallinnon syventymiskohteen opinnoilla pyritään antamaan opiskelijalle valmiudet organisaation tietohallintoyksikön johtamiseen. Tietohallintoa tarkastellaan ylimmän tietohallintojohdon ja liikkeenjohdon näkökulmasta. Tavoitteena on ymmärtää informaatioteknologian strateginen käyttö liiketoiminnassa koko yrityksen tasolla. Lisäksi syventymiskohteessa tutustutaan liiketoiminnan nykyvaatimuksiin, kuten prosessiajatteluun, joka on edellytyksenä mm. laatujärjestelmien ja kypsyysmallien käytölle. Syventymiskohteen tärkeitä osaamisalueita ovat myös tietojärjestelmien integrointi ja kokonaisarkkitehtuurimallit. Lisäksi syventymiskohteessa tutustutaan nykyaikaisen organisaation toiminnanohjausjärjestelmiin. Koska tietohallintopäälliköksi pääsevät harvat suoraan koulusta, on syytä hankkia lisäopintoja järjestelmäkehityksen tai elektronisen liiketoiminnan syventymiskohteista. Myös vahva laskentatoimen osaaminen on hyödyksi. Opinnot suoritettuaan opiskelija ymmärtää tietohallinnon roolin ja tietohallintopalvelujen kriittiset menestystekijät yrityksessä sekä liiketoimintaprosessien ja sovellusten väliset yhteydet. Tyypillisiä tehtävänimikkeitä ovat projektipäällikkö, konsultti, tietohallintojohtaja ja tietohallintopäällikkö.

Tietohallinnon vaihtoehtoiset opinnot (väh. 3 opintojaksoa seuraavista)
  • TJTST20 Tietohallinnon johtaminen (p), 5 op
  • TJTST21 Yrityksen tietojärjestelmien integrointi, 5 op
  • TJTST22 Prosessit ja ERP, 5 op
  • TJTST10 Tietojärjestelmien kehittämismenetelmät, 5 op
  • ITKS451 Requirement management and systems engineering, 5 op
  • Ne tietojärjestelmät liiketoiminnassa ja organisaatiossa -suuntautumisvaihtoehdon yhteisistä opintojaksoista, joita ei ole vielä valittu

Tietohallinnon valinnaisia opintoja (op-määrä, joka nostaa pääaineen opintojen laajuuden väh. 80 opintopisteeseen)
  • TJTSE54 Kehittämismenetelmät elektronisessa liiketoiminnassa, 5 op
  • TJTSE50 Yritysmuodostelmat ja niiden informaatiojärjestelmät, 5 op
  • TJTSD51 Sisällön hallinta organisaatioissa, 6 op
  • TJTV410 Organisaatioviestintä, 5 op
  • TJTST12 Tietokantasovelluksen suunnittelu ja toteutus, 6 op
  • TJTST19 Tietokannat ja tiedon louhinta, 5 op
  • TIES441 Ohjelmistoarkkitehtuurit, 5 op
  • ITKS540 Introduction to mobile technology and business, 5 op

Taulukko 9.7: Maisterin tutkinto TH-syventymiskohteessa (p=pakollinen)

Digitaalinen media (DM)

Vastuuprofessori: Airi Salminen

Digitaalisen median syventymiskohteessa tarkastellaan digitaalisen teknologian vaikutusta organisaatioiden viestintään ja sisällönhallintaan. Digitalisoitumisen ja verkottumisen vaikutuksesta organisaatioihin kertyy suuria määriä eri muodoissa olevia digitaalisia tietosisältöjä. Niiden tehokkaan käytön varmistamiseksi organisaatioissa tarvitaan asiantuntijoita, jotka ymmärtävät millaisin menetelmin ja tekniikoin ihmiset, organisaatiot ja ohjelmistot viestivät keskenään Internet-ympäristössä. Lisäksi tarvitaan ymmärrystä siitä, miten arvokkaat tietosisällöt saadaan säilymään käytettävinä jatkuvista teknologia- ja organisaatiomuutoksista huolimatta sekä kyettävä analysoimaan uusien teknologioiden vaikutusta viestintään, liiketoimintaan ja toiminnan organisointiin. Syventymiskohde antaa valmiuksia ymmärtää teknologiavälitteisen viestinnän teorioita ja erityispiirteitä, arvioida verkkoviestinnän erilaisia ratkaisuja, ymmärtää Internetin standardeja (kuten XML), niiden käyttötapoja ja standardointikehitystä sekä hyödyntää Internet-teknologioita organisaatioiden sisällönhallinnan ja organisaatioviestinnän kehittämiseen. Koulutus antaa myös valmiuksia yhteistyöhön teknisten asiantuntijoiden, liiketoiminta-asiantuntijoiden ja organisaation tietosisältöjen asiantuntijoiden kanssa.

Digitaalisen median syventymiskohteesta valmistuva toimii tyypillisesti sisällönhallinnan, verkkoratkaisujen ja verkkojulkaisujen asiantuntijana tai käyttöönottajana organisaatiossa sekä digitaalisen median käytön kouluttajana. Alan tehtäviä on teollisuus-, viestintä- ja mediayrityksissä, julkisessa hallinnossa sekä oppilaitoksissa. (http://www.cs.jyu.fi/dm/)

Digitaalisen median esitiedot (6 op):
Opiskelijan tulee olla suorittanut viimeistään maisterin tutkinnon suuntautumisvaihtoehdon yhteisissä opinnoissa jakso:
TJTSD40 Digitaalinen media 1, 6 op

Digitaalisen median vaihtoehtoiset opinnot (väh. 3 opintojaksoa seuraavista)
  • TJTSD51 Sisällön hallinta organisaatiossa, 6 op
  • TJTSD67 XML-pohjainen viestintä tietoverkoissa, 4 op
  • TJTV400 Viestinnän teoreettiset perusteet, 4 op
  • TJTV410 Organisaatioviestintä, 5 op
  • TJTST15 Tietojärjestelmätieteen perusteet ja näkökulmat, 5 op

Digitaalisen median valinnaisia opintoja (op-määrä, joka nostaa pääaineen opintojen laajuuden väh. 80 opintopisteeseen)
  • TJTSD60 Rakenteiset dokumentit, 6 op
  • TJTSD22 XML-laboratoriotyö, 3 op
  • TJTSD65 Semanttisen webin kielet, 5 op
  • TJTSD63 Digitaalisen median harjoittelu, 1-10 op
  • ITKS540 Introduction to mobile technology and business, 5 op
  • TJTST21 Yrityksen tietojärjestelmien integrointi, 5 op
  • TJTST10 Tietojärjestelmien kehittämismenetelmät, 5 op
  • TJTS441 Projektin johto, 5-10 op
  • TJTS568 Global IS, 5 op
  • Muu erikseen sovittava IT -tdk:n kurssi

Taulukko 9.8: Kauppatieteiden maisterin tutkinto DM-syventymiskohteessa

# #

9.5.2.2 Järjestelmäkehitys

Suuntautumisvaihtoehdon yhteiset opinnot (väh. 3 opintojaksoa seuraavista):
  • TJTS441 Projektin johto, 5-10 op
  • ITKS451 Requirement management and systems engineering, 5 op
  • TJTST10 Tietojärjestelmien kehittämismenetelmät, 5 op
  • TJTSD51 Sisällön hallinta organisaatiossa, 6 op
  • TJTST21 Yrityksen tietojärjestelmien integrointi, 5 op

Tietojärjestelmäkehitys (TJK)

Vastuuprofessori: Seppo Puuronen

Tietojärjestelmäkehityksen syventymiskohde muodostaa monipuolisen kokonaisuuden, joka kattaa tietojärjestelmän kehittämisprojektin johtamis- ja organisointitavat sekä kehittämisprosessin vaiheet erityisesti vaatimusmäärittelyn, analyysin ja suunnittelun osalta. Kiinnostuksen kohteena ovat erityisesti prosessit, mallit ja menetelmät. Tietojärjestelmäkehityksen ammattilainen on monitaituri, jolta edellytetään sosiaalisten, ihmiskeskeisten ja teknisten valmiuksien lisäksi myös taloudellista osaamista. Koska tietojärjestelmien kehittämisellä toteutetaan tietohallinnossa tehtyjä strategia- ja arkkitehtuuritasoisia päätöksiä, on syventymiskohteesta valmistuvan myös tärkeää ymmärtää tietohallinnon rooli ja sisältö. Tästä syystä syventymiskohteeseen kauppatieteellisessä tutkinnossa sisältyy opintoja tietohallinnosta ja elektronisesta liiketoiminnasta. Tämä antaa mahdollisuuden edetä myöhemmin myös tietohallintotehtäviin. Tyypillisiä tehtävänimikkeitä ovat projektipäällikkö, menetelmäasiantuntija, kehityspäällikkö ja konsultti.

Tietojärjestelmäkehityksen esitiedot (8 op):
  • ITKA202 Johdatus ohjelmistotekniikkaan, 3 op
  • TJTA330 Ohjelmistotuotanto, 5 op

Tietojärjestelmäkehityksen vaihtoehtoiset opinnot (väh. 3 opintojaksoa seuraavista)
  • TJTST25 Yrityksen kokonaisarkkitehtuuri, 5 op
  • TJTST15 Tietojärjestelmätieteen perusteet ja näkökulmat, 5 op
  • TJTS568 Global IS, 5 op
  • TJTSE50 Yritysmuodostelmat ja niiden informaatiojärjestelmät, 5 op
  • Ne järjestelmäkehitys -suuntautumisvaihtoehdon yhteisistä opintojaksoista, joita ei ole vielä valittu

Tietojärjestelmäkehityksen valinnaisia opintoja (op-määrä, joka nostaa pääaineen opintojen laajuuden väh. 80 opintopisteeseen)
  • Soveltuvia tiedekunnan syventyviä opintoja

Taulukko 9.9: Kauppatieteiden maisterin tutkinto TJK-syventymiskohteessa

Ohjelmistotuotanto (OT)

Vastuuprofessori: Markku Sakkinen

Ohjelmistotuotannon syventymiskohteessa käsitellään itse ohjelmia, ohjelmistoja ja ohjelmakomponentteja sekä niiden tuottamisessa käytettäviä välineitä (erityisesti kieliä), menetelmiä, prosesseja ja organisaatiomalleja. Kauppatieteellisessä tutkinnossa ohjelmistojen rooli sosioteknisissä järjestelmissä ja ohjelmistotuotannon suhde organisaation muuhun toimintaan ja päämääriin ovat tärkeitä seikkoja. Tietokannat ja yleisemmin tiedonhallinta ovat oleellinen osa melkein kaikkia nykyisiä ohjelmistoja. Huomiota kiinnitetään myös ohjelmistojen ylläpitoon ja testaukseen, jotka ovat tärkeitä mutta usein pahasti aliarvostettuja toimintoja. Valmistuvat maisterit tarvitsevat myös hyviä viestintätaitoja. Laaja-alaisuus on etu, ja siksi laitoksen muiden syventymiskohteiden kurssitarjontaa kannattaa hyödyntää. Tutkijanurasta kiinnostuneiden suositellaan opiskelevan tietojärjestelmätieteen teoriaa.

Tyypillisiä ammattinimikkeitä ohjelmistotuotannosta valmistuneille ovat ohjelmistonkehittäjä, testausasiantuntija, menetelmäasiantuntija, projektipäällikkö, järjestelmäasiantuntija ja konsultti. Tutkijaksikin on hyvä tähdätä, sillä laitoksessa on aktiivista tutkimusta ohjelmistotuotannon alalla.

Ohjelmistotuotannon esitiedot (8 op):
  • ITKA202 Johdatus ohjelmistotekniikkaan, 3 op
  • TJTA330 Ohjelmistotuotanto, 5 op

Ohjelmistotuotannon vaihtoehtoiset opinnot (väh. 4 opintojaksoa seuraavista)
  • TJTST12 Tietokantasovellukseen suunnittelu ja toteutus, 6 op
  • TJTST15 Tietojärjestelmätieteen perusteet ja näkökulmat, 5 op
  • TIES441 Ohjelmistoarkkitehtuurit, 5 op
  • TJTSS50 Ohjelmistojen testaus ja laadun varmistus, 5 op
  • TJTSS63 Ohjelmistojen ylläpito, 5 op
  • ITKS540 Introduction to mobile technology and business, 5 op

Ohjelmistotuotannon valinnaisia opintoja (op-määrä, joka nostaa pääaineen opintojen laajuuden väh. 80 opintopisteeseen)
  • Soveltuvia tiedekunnan syventyviä opintoja
  • Enintään 10 op soveltuvia tiedekunnan aineopintoja (esim. esitietokursseja). Tämän yli menevät tutkinnon vapaavalintaisiin opintoihin.

Taulukko 9.10: Kauppatieteiden maisterin tutkinto OT-syventymiskohteessa

# #

9.5.3 Filosofian maisterin tutkinto

Luonnontieteellisen FM-tutkinnon voi suorittaa pääaineena tietojenkäsittelytiede. Tällöin suuntautumisvaihtoehtona on järjestelmäkehitys ja syventymiskohteina digitaalinen media, tietojärjestelmäkehitys ja ohjelmistotuotanto.

FILOSOFIAN MAISTERIN TUTKINTO 120 op
Pääaineopintoja
  • Suuntautumisvaihtoehdon yhteiset opinnot
  • Syventymiskohteen vaihtoehtoiset opinnot
  • Syventymiskohteen valinnaiset opinnot
  • TKTS502 Pro gradu -tutkielma, 30 op
  • TKTS501 Graduseminaari, 5 op

80 op
Maturiteetti (TKTS503) 0 op
Kieli- ja viestintäopintoja 0 op
Sivuaineopintoja 0-40 op
Vapaavalintaiset opinnot 0-40 op

# #

9.5.3.1 Järjestelmäkehitys

Suuntautumisvaihtoehdon yhteiset opinnot (väh. 3 opintojaksoa seuraavista):
  • TJTS441 Projektin johto, 5-10 op
  • TJTST10 Tietojärjestelmien kehittämismenetelmät, 5 op
  • TJTSD51 Sisällön hallinta organisaatioissa, 6 op
  • TJTSS52 Verkkoteoria tietojenkäsittelytieteissä, 7 op
  • TJTSD40 Digitaalinen media 1, 6 op
  • ITKS540 Introduction to mobile technology and business, 5 op

Digitaalinen media (DM)

Vastuuprofessori: Airi Salminen

Digitaalisen median syventymiskohteessa keskitytään erityisesti sisällönhallinnan ja viestinnän ratkaisujen kehittämiseen. Mukautettaessa viestintää Internet-ympäristöön on keskeistä ymmärtää millaisin menetelmin ja tekniikoin ihmiset, organisaatiot ja ohjelmistot viestivät keskenään. Koulutus antaa valmiuksia ymmärtää teknologiavälitteisen viestinnän teorioita ja erityispiirteitä, arvioida verkkoviestinnän erilaisia ratkaisuja, seurata ja ymmärtää Internetin standardeja ja standardointikehitystä sekä hyödyntää Internet-teknologioita sisällönhallinnan ja viestinnän ratkaisujen kehittämiseen. XML-kielellä on keskeinen rooli verkkoviestinnässä ja siksi syventymiskohteessa tarjotaan monipuolisia valmiuksia XML-teknologioihin pohjautuvien ratkaisujen kehittämiseen.

Digitaalisen median syventymiskohteesta valmistuva toimii tyypillisesti sisällönhallinnan ja verkkoratkaisujen kehittäjänä tai digitaalisen median käytön tehostamiseen suuntautuvien kehitysprojektien päällikkönä. Työpaikkoja on teollisuudessa, julkishallinnossa sekä ohjelmisto-, viestintä- ja mediayrityksissä. (http://www.cs.jyu.fi/dm/)

Digitaalisen median esitiedot (6 op):
Opiskelijan tulee olla suorittanut viimeistään maisterin tutkinnon suuntautumisvaihtoehdon yhteisissä opinnoissa jakso:
TJTSD40 Digitaalinen media 1, 6 op

Digitaalisen median vaihtoehtoiset opinnot (väh. 3 opintojaksoa seuraavista)
  • TJTSD67 XML-pohjainen viestintä tietoverkoissa, 4 op
  • TJTV560 Verkkoviestintä , 4 op
  • TJTSD60 Rakenteiset dokumentit, 6 op
  • TJTSD22 XML-laboratoriotyö, 3 op
  • TJTSD52 Digitaaliseen tietoon ja tietoverkkoihin liittyvä lainsäädäntö, 4 op

Digitaalisen median valinnaisia opintoja (op-määrä, joka nostaa pääaineen opintojen laajuuden väh. 80 opintopisteeseen)
  • TJTSD65 Semanttisen webin kielet, 5 op
  • TJTSE65 Teknologia arjen ja elämäntavan muovaajana, 5 op
  • TJTV400 Viestinnän teoreettiset perusteet, 4 op
  • TJTSD63 Digitaalisen median harjoittelu, 1-10 op
  • TJTSE58 Informaatioteknologian hallinta ja ennakointi, 5 op
  • ITKS451 Requirement management and systems engineering, 5 op
  • TJTST12 Tietokantasovelluksen suunnittelu ja toteutus, 6 op
  • TJTST19 Tietokannat ja tiedon louhinta, 5 op
  • TIEA241 Automaatit ja kieliopit, 5 op
  • ITKS544 Semantic web and ontology engineering, 5 op
  • Muu erikseen sovittava IT-tdk:n kurssi

Taulukko 9.11: Filosofian maisterin tutkinto DM-syventymiskohteessa

Tietojärjestelmäkehitys (TJK)

Vastuuprofessori: Seppo Puuronen

Tietojärjestelmäkehityksen syventymiskohde muodostaa monipuolisen kokonaisuuden, joka kattaa kehittämisvaiheiden lisäksi projektin johtamisen ja organisoinnin. Kehitettäessä tietojärjestelmää ohjelmistotuotteeksi saakka sisältyy tarkasteltaviin vaiheisiin vaatimusmäärittelyn, analyysin ja suunnittelun lisäksi ohjelmiston toteuttaminen toimivaksi järjestelmäksi joko valmiskomponenteista tai tapauskohtaisesti "räätälöiden". Tällöin edellytetään valmiuksia mallien ja menetelmien käyttämisen lisäksi myös ohjelmistosuunnittelusta ja ohjelmoinnista. Tästä syystä tietojärjestelmäkehityksen syventymiskohteeseen filosofian maisterin tutkinnossa sisältyy opintoja myös ohjelmoinnista, XML:stä, ohjelmistoarkkitehtuureista, ohjelmiston testaamisesta ja ylläpidosta. Jotta ohjelmistotuotteista saadaan käytettäviä, suositellaan vahvasti myös käyttöliittymän suunnittelua tukevia opintoja (vrt. kognitiotieteen opinnot). Tyypillisiä tehtävänimikkeitä ovat projektipäällikkö, menetelmäasiantuntija, systeemisuunnittelija, tietokannan hoitaja ja konsultti.

Tietojärjestelmäkehityksen esitiedot (5 op):
  • TJTA330 Ohjelmistotuotanto, 5 op

Tietojärjestelmäkehityksen vaihtoehtoiset opinnot (väh. 3 opintojaksoa seuraavista)
  • TJTST21 Yrityksen tietojärjestelmien integrointi, 5 op
  • TIES441 Ohjelmistoarkkitehtuurit, 5 op
  • TJTSS50 Ohjelmistojen testaus ja laadun varmistus, 5 op
  • TJTST19 Tietokannat ja tiedon louhinta, 5 op
  • ITKS451 Requirement management and systems engineering, 5 op
  • Ne järjestelmäkehitys -suuntautumisvaihtoehdon yhteisistä opintojaksoista, joita ei ole vielä valittu

Tietojärjestelmäkehityksen valinnaisia opintoja (op-määrä, joka nostaa pääaineen opintojen laajuuden väh. 80 opintopisteeseen)
  • Soveltuvia tiedekunnan syventyviä opintoja

Taulukko 9.12: Filosofian maisterin tutkinto TJK-syventymiskohteessa

Ohjelmistotuotanto (OT)

Vastuuprofessori: Markku Sakkinen

Ohjelmistotuotannon syventymiskohteessa käsitellään itse ohjelmia, ohjelmistoja ja ohjelmakomponentteja sekä niiden tuottamisessa käytettäviä välineitä (erityisesti kieliä), menetelmiä, prosesseja ja organisaatiomalleja. Luonnontieteellisessä tutkinnossa pääpaino on ohjelmistojen teknisissä aspekteissa, ja ohjelmoinnin vahvaa ymmärtämistä ja osaamista tarvitaan. Tärkeitä osa-alueita ovat tietokannat ja yleisemmin tiedonhallinta, ohjelmistojen ylläpito ja testaus. Verkkoteoria on hyödyllistä varsinkin tutkijoiksi aikoville. Useat tietotekniikan laitoksen ohjelmistotekniikan suuntautumisvaihtoehdon kurssit ovat suositeltavia, varsinkin formaalisti ja matemaattisesti suuntautuneille opiskelijoille.

Tyypillisiä ammattinimikkeitä ohjelmistotuotannosta valmistuneille ovat ohjelmistonkehittäjä, testausasiantuntija, menetelmäasiantuntija, projektipäällikkö, järjestelmäasiantuntija ja konsultti. Tutkijaksikin on hyvä tähdätä, sillä laitoksessa on aktiivista tutkimusta ohjelmistotuotannon alalla.

Ohjelmistotuotannon esitiedot (5 op):
  • TJTA330 Ohjelmistotuotanto, 5 op

Ohjelmistotuotannon vaihtoehtoiset opinnot (väh. 3 opintojaksoa seuraavista)
  • TIES441 Ohjelmistoarkkitehtuurit, 5 op
  • TJTSS50 Ohjelmistojen testaus ja laadun varmistus, 5 op
  • TJTSS63 Ohjelmistojen ylläpito, 5 op
  • TJTSS33 Olio-ohjelmointi, 5 op
  • TJTSD67 XML-pohjainen viestintä tietoverkoissa, 4 op

Ohjelmistotuotannon valinnaisia opintoja (op-määrä, joka nostaa pääaineen opintojen laajuuden väh. 80 opintopisteeseen)
  • Soveltuvia tiedekunnan syventyviä opintoja
  • Enintään 10 op soveltuvia tiedekunnan aineopintoja (esim. esitietokursseja). Tämän yli menevät tutkinnon vapaavalintaisiin opintoihin.

Taulukko 9.13: Filosofian maisterin tutkinto OT-syventymiskohteessa

# #

9.5.3.2 Kognitiotiede (KOG)

Vastuuprofessori: Pertti Saariluoma

Kognitiotiede on monitieteinen erilaisia ihmistieteellisiä ja teknistaloudellisia aineita yhdistävä tieteenala. Sen taustalla voivat olla mm. psykologia, filosofia, kielitiede, tietojenkäsittely ja erilaiset taloudelliset aineet. Näin tieteenala tarjoaa foorumin, jolla voidaan keskustella erilaisista ihmisen ja tietoyhteiskunnan suhteista.

Oppiaine on maailmalla jo yli sadassa yliopistossa. Se saattaa olla hyvin monissa eri tiedekunnissa, mutta aina on kyse ihmisen kognitiivisiin prosesseihin pohjautuvasta tieteellisestä tutkimus- ja opetustoiminnasta. Oppiaine tuli vuonna 2005 Jyväskylän yliopiston pääaineeksi maamme ensimmäisen alan varsinaisen professuurin myötä. Kognitiotieteessä voi suorittaa filosofian maisterin tutkinnon.

Oppiaineesta valmistuvat ovat työskennelleet informaatioteknologian inhimillisen dimensioon ja organisaatioiden kehittämiseen sekä tieteelliseen tutkimukseen ja tuotekehitykseen liittyvissä tehtävissä. Jyväskylän yliopistossa voi suorittaa sekä tohtorin että kokeiluluonteisesti maisterin tutkintoja.

Koska kognitiotiede on monitieteinen, ongelmalähtöinen oppiaine, jossa integroidaan eri lähitieteiden osaamista tieteidenvälisten kysymysten ratkaisemiseksi, maisterikoulutukseen voidaan hyväksyä opiskelijoita, joilla voi olla pohjaopintoina hyvin monenlaiset kandidaatin tutkinnot. Oppiaineen monitieteisyyden vuoksi pohjaopintovaatimukset ja tutkintovaatimukset poikkeavat tiedekunnan muiden pääaineiden vaatimuksista. Resurssien rajallisuuden vuoksi vuosittain otetaan maisteriopintoihin opiskelemaan 3-4 opiskelijaa. Maisteriopinnoista kiinnostuneet opiskelijat voivat ottaa yhteyttä professori Pertti Saariluomaan. Opiskelijat valitaan tasokokeen perusteella.

MAISTERIN TUTKINTO 120 op
Syventävät opinnot, valitaan yhteensä vähintään 45 op:
  • KOGS520 Käyttäjäpsykologia, 6 op
  • TJTSK81 Käytettävyyden tutkimusmenetelmät ja tilastotiede, 4 op
  • KOGS521 Käytettävyysanalyysi, 8 op
  • TJTSK56 Käytettävyyssuunnittelu, 8 op
  • KOGS321 Kognitiiviset representaatiot, 6 op
  • KOGA269 Erityisluentosarja, 3 op
  • KOGS304 Teknofobia, 6/9 op
  • KOGS311 Tietotyö, 9 op
  • KOGS361 Opetusteknologia, 6/9 op
  • KOGS271 Viestintäverkot ja ihmisläheinen teknologia, 4/9 op
  • KOGS396 Laboratorioharjoittelu, 2-8 op
  • KOGS599 Muu syventävä kognitiotieteen kurssi, 3-20 op

45 op
Pro gradu:
  • KOGS395 Pro gradu -tutkielma, 30 op
  • KOGS394 Graduseminaari, 5 op

 35 op
Kieli- ja viestintäopinnot 0 op
Maturiteetti (KOGS503) 0 op
Sivuaineopinnot:
Mikäli opiskelija on suorittanut kandidaatin tutkinnossaan kaksi perusopintotasoista tai yhden perus- ja aineopintotasoisen sivuainekokonaisuuden, hän voi suorittaa 40 op vapaavalintaisia opintoja maisterin tutkinnossaan. Muutoin opiskelijan tulee suorittaa vapaavalintainen perusopintokokonaisuus (vähintään 25 op) tai hänen on laajennettava kandidaatin tutkinnon perusopintotasoinen sivuaine aineopintotasoiseksi (vähintään 35 op).
0-40 op
Vapaavalintaiset opinnot 0-40 op

Taulukko 9.14: Maisterin tutkinto kognitiotieteessä


Kuva 7: Yhä useamman taskut ovat nykyisin täynnä informaatioteknologiaa esimerkiksi multimediapuhelimessa, josta on monelle tullut erottamaton osa elämää ja joka on paljon enemmän kuin pelkkä puhelin. Samassa laitteessa on myös muistikirja, navigaattori, kamera, videokamera, MP3-soitin...

# #

10 Tietotekniikan laitos

Tietotekniikan laitoksella opintojen pääaineena on tietotekniikka. Tietotekniikan tutkimuskohteena on informaation käsittelyprosessien tehokas automatisointi. Tietotekniikan sovellukset ovat nykyaikaisen yhteiskunnan toiminnalle välttämättömiä tekstinkäsittelystä ja taulukkolaskennasta alkaen maailmanlaajuisiin tietoverkkoihin ja teollisuuslaitosten ohjausjärjestelmiin saakka.

Sovellusten moninaisuuden taustalla on nopeasti kehittyvä, mutta silti melko yhtenäinen menetelmä- ja teoriakokonaisuus. Tietotekniikan yliopistokoulutuksen tavoitteena on tämän kokonaisuuden keskeisten osien opettaminen niin, että opiskelija työelämään siirryttyään osaa suunnitella tietoteknisiä ratkaisuja uusiin sovellustilanteisiin ja pystyy itsenäisesti seuraamaan alan ja menetelmien tulevaa kehitystä.

Jyväskylän yliopiston tietotekniikan opetuksen ja tutkimuksen painoalat liittyvät informaatioteknologian keskeisiin alueisiin, kuten uudenlaisten tietojenkäsittelysovellusten ja ohjelmistojen suunnitteluun, tietoverkkojen tiedonsiirtojärjestelmien suunnitteluun ja hallintaan sekä tehokasta tietokonelaskentaa hyödyntävien numeeristen ja matemaattisten menetelmien ja mallien käyttöön, esimerkiksi teollisten tuotteiden suunnittelussa, teollisten prosessien ohjauksessa, luonnontieteellisessä mallintamisessa ja suurten tietoaineistojen analyysissä.

Tietotekniikan alalta valmistuneet sijoittuvat teollisuuden ja kaupan tietotekniikan johtamis-, suunnittelu-, tutkimus-, ylläpito- tai kehitystehtäviin sekä alan konsultointiin, koulutukseen tai itsenäisiksi yrittäjiksi. Tietotekniikka pääaineena voi valmistua myös aineenopettajaksi; tällöin sivuaineeksi kannattaa matematiikan lisäksi valita fysiikka tai kemia. Lukioiden, peruskoulun, yläasteiden ja ammatillisten oppilaitosten lisäksi aineenopettajaopinnot antavat hyvän pohjan myös yritysten koulutustehtäviin. Tietotekniikan tutkijankoulutuksen saaneista henkilöistä ja pätevistä opettajista on maamme yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa sekä yritysmaailmassa pulaa.

Käyntiosoite
Postiosoite
Puhelin
Faksit
WWW
Mattilanniemi, Agora 4. kerros
PL 35 (Agora), 40014 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO
(014) 260 2730, (014) 260 2732
(014) 260 2731
http://www.jyu.fi/it/mit/

Taulukko 10.1: Laitoksen toimiston yhteystiedot

# #

10.1 Opiskelu tietotekniikan laitoksella

Tietotekniikassa opiskelumuotoina ovat yleensä luennot, harjoitukset (eli demot), pääteohjaukset, ohjatut harjoitustyöt ja seminaarityöt. Kurssin teoriaosa sekä asiaa valaisevat esimerkit esitetään luennoilla. Harjoituksissa käsitellään luennoilla annettuja tehtäviä pieninä osakokonaisuuksina. Harjoitukset tehdään yleensä kotona ja niiden vastaukset katsotaan yhdessä harjoitusten palautustilaisuudessa. Pääteohjauksissa harjoitellaan ja hiotaan rutiineja tietokoneen sekä ohjelmistojen, eli työkalujen, käyttöön.

Keskeisen osan tietotekniikan opiskelusta muodostaa harjoitustöiden itsenäinen tekeminen. Harjoitustöissä kurssin asiat vedetään yhteen suurempana kokonaisuutena kunnollisen yleiskuvan saamiseksi. Esimerkiksi ohjelmointitaidon voi hankkia vain omakohtaisella ahkeralla harjoittelulla - ei pelkällä luentojen kuuntelemisella tai luentomonisteen lukemisella. Harjoitustyöt kannattaa tehdä ajoissa, sillä niiden lykkääminen myöhemmäksi saattaa edellyttää kurssin uudelleen suorittamista.

Tietotekniikan kurssin voi suorittaa joko luentokurssiin liittyvillä välikokeilla tai koko kurssin kattavalla loppukokeella. Kokeisiin saa yleensä hyvityspisteitä aktiivisesta harjoituksiin osallistumisesta.

Kurssin sijasta voi tenttiä myös kirjallisuutta, josta sovitaan tentaattorin (kurssin opettajan) kanssa. Pakollisista ja valinnaisista kursseista järjestetään lukuvuoden aikana 4-5 loppukoetta, joista yksi on yleensä kesällä. Erikoiskurssien tenttejä pidetään kahdesti luentosarjan jälkeen. Joistakin tietotekniikan kursseista ei järjestetä kokeita, vaan kurssi suoritetaan tekemällä harjoitustöitä.

Luentokurssien lisäksi tietotekniikan opinnot sisältävät harjoitus- ja erikoistöitä, sovellusprojektin ja pro gradu -tutkielman sekä seminaarin. Tarkempia tietoja näistä löytyy opetusohjelmasta kyseisten opintojaksojen kohdalta.

# #

10.1.1 Opintoneuvonta tietotekniikan laitoksella

Yleistä opintoneuvontaa antaa amanuenssi. Opintojen sisältöihin liittyvissä pulmissa opastavat opintoneuvojat, mahdolliset omaopettajat ja muu opetushenkilökunta. Heidät tavoittaa parhaiten vastaanottoaikoina tai sähköpostitse.

Nimike ja nimi Huone Puhelin Sähköposti
Lehtori Pentti Hämäläinen (TIE/perusopinnot) Ag C433.4 260 2740 hamalain@mit.jyu.fi
Amanuenssi Päivi Jämsen (TIE/yleinen opintoneuvonta) Ag C432.3 260 2732 amanuenssi@mit.jyu.fi
Yliassistentti Matthieu Weber
(MoTeBu, ulkomaalaiset opiskelijat)		 Ag C419.4 260 3056 mweber@mit.jyu.fi
Yliassistentti Timo Männikkö (SIMO) Ag C423.1 260 2543 mannikko@mit.jyu.fi
Lehtori Jukka-Pekka Santanen (OT/TTL) Ag C433.2 260 2756 santanen@mit.jyu.fi
Lehtori Ari Viinikainen (MOB) Ag C334.4 260 2534 arjuvi@mit.jyu.fi
Yliassistentti Leena Hiltunen (OPE) Ag C414.2 260 4977 lrl@mit.jyu.fi
Assistentti Jaana Markkanen (OPE) Ag C414.2 260 2780 jamoilan@mit.jyu.fi

Taulukko 10.2: Amanuenssin ja opintoneuvojien yhteystiedot tietotekniikan laitoksella

# #

10.1.2 "Saattaen vaihdettava" - opinto-ohjauksen polku opintojen alusta alkaen

Saattaen vaihdettava on tietotekniikan laitoksen idea tarjota opiskelijoilleen ohjausta opintopolun eri vaiheissa. Tavoitteena on opiskelijoiden tukeminen ja neuvominen opintojen suunnitteluun ja opiskeluun liittyvissä asioissa. Samalla pyritään siihen, että opiskelijoille tarjotaan laitoksen puolelta resursseja niin, että täysipainoinen opiskelu on mahdollista kaikissa opintojen vaiheissa. Mahdolliset ongelmatilanteet pyritään ennakoimaan.

Tietotekniikan laitoksen uusille opiskelijoille nimetään tutorryhmittäin oma opinto-ohjaaja, joka pitää yhteyttä omiin opiskelijoihinsa ensimmäisten opiskeluvuosien aikana. Oma opinto-ohjaaja on se henkilö, johon opiskelija voi ottaa yhteyttä mahdollisissa kysymys- ja ongelmatilanteissa. Myös kaikki muut laitoksen opinto-ohjaajat ovat talossa opiskelijoita varten. Opiskelijan edetessä opinnoissaan ja saadessa kandidaatin tutkinnon tehtyä, oma opinto-ohjaaja siirtää ('saattaa') opiskelijan hänen valitsemalleen suuntautumisvaihtoehdolle ja tutustuttaa opiskelijan kyseisen linjan opinto-ohjaajaan. Näin muodostuu yhtenäinen opinto-ohjauksen polku opintojen ensimmäisestä päivästä maisterin tutkintoon asti.

# #

10.1.3 Opintokokonaisuuksien vastuuhenkilöt

Opintokokonaisuuden merkintää haetaan tietotekniikan laitoksen kansliasta tätä varten laaditulla lomakkeella. Lomakkeita on saatavilla myös laitoksen www-sivuilta:
http://www.jyu.fi/it/mit/opiskelu/maisteriopinnot/valmistuminen/

Tietotekniikan opintokokonaisuuksien loppuarvostelusta vastaavat seuraavat opettajat:

Perusopinnot: Lehtori Pentti Hämäläinen
Kandidaatin tutkinto, aineopinnot: Yliassistentti Jani Kurhinen
Maisterikokonaisuudet ja syventävät opinnot:
Mobiilijärjestelmät (MOB) Professori Timo Hämäläinen
Ohjelmistotekniikka (OT) Professori Tommi Kärkkäinen
Opettajankoulutus (OPE) Professori Tommi Kärkkäinen
Simulointi ja optimointi (SIMO) Professori Raino A. E. Mäkinen

# #

10.2 Kandidaatin tutkinnot

Kandidaatin tutkinnossa suuri osa opinnoista on kaikille yhteisiä. Kandidaatin tutkinnon suorittamisen jälkeen opiskelijat hakeutuvat maisteriopintojen suorittamista varten eri suuntautumisvaihtoehtoihin. Kandidaattiopintoihin kuuluu muutamia opintojaksoja, jotka ovat esitietovaatimuksia tietyn suuntautumisvaihtoehdon maisteriopintoihin. Nämä opintojaksot on lueteltu kunkin suuntautumisvaihtoehdon kohdalla.

Valinnaisiksi pääaineopinnoiksi suositellaan mobiilijärjestelmien suuntautumisvaihtoehdon opiskelijoille fysiikan laitoksen opintojaksoja Elektroniikka Ia (vanha elektroniikan opintojakso jaettu kahtia; esitietovaatimuksena laitteistoläheiselle ohjelmoinnille) ja Digitaalielektroniikan jatkokurssi.


Kuva 8: Tietotekniikan opiskelija Irene kertoo tarinansa tiedekunnan hakusivuilla osoitteessa http://www.it.jyu.fi/hae/opiskelijat/

# #

10.2.1 Luonnontieteiden kandidaatin tutkinto pääaineena tietotekniikka

Kandidaatin tutkinnon laajuus on 180 opintopistettä (op). Seuraavassa taulukossa on esitetty tietotekniikka pääaineena suoritettavan kandidaatin tutkinnon sisältö.

YLEIS-
OPINNOT
  • ITKY101 Yliopisto-opiskelu ja opintojen suunnittelu, 1 op
  • ITKY105 Diskreetit rakenteet, 5 op (kurssia ei tarvitse suorittaa, mikäli suoritettuna on toinen kursseista MATP170 Approbatur 3 tai MATA140 Johdatus diskreettiin matematiikkaan)
  • FILY019 Tieteellisen toiminnan perusteet, 3 op
  • TILP150 Tilastomenetelmien peruskurssi, 6 op

 10-15 op
KIELI-
JA
VIESTINTÄ-
OPINNOT
  • Äidinkielen viestintä, 2 op
  • Toinen kotimainen kieli, 2 op
  • Vieras kieli (ei alkeis-/täydentäviä kursseja), 2 op

 6 op
PAKOLLISET
SIVUAINEET
  • Matematiikan perusopinnot (paitsi OPE2)

 25 op
PÄÄAINE-
OPINNOT 		Tiedekunnan yhteiset pääaineopinnot, 24 op:
  • ITKP101 Tietokone ja tietoverkot työvälineenä, 3 op
  • ITKP102 Ohjelmointi 1 (sis. harjoitustyön), 6 op
  • ITKP103 Ihminen ja tietojärjestelmä, 3 op
  • ITKP104 Tietoverkot, 3 op
  • ITKA111 Oliosuuntautunut analyysi ja suunnittelu, 5 op
  • ITKA204 Tietokannat ja tiedonhallinnan perusteet, 4 op

Tietotekniikan pääaineopinnot, 61 op:
  • TIEP111 Ohjelmointi 2, 8 op
  • ITKA201 Algoritmit 1, 4 op
  • ITKA202 Johdatus ohjelmistotekniikkaan, 3 op
  • ITKA203 Käyttöjärjestelmät, 4 op
  • TIEA301 Kandidaattiseminaari, 3 op
  • TIEA302 Kandidaatintutkielma, 7 op
  • TIEA303 Maturiteetti, 0 op
  • TIEA211 Algoritmit 2, 4 op
  • suuntautumisvaihtoehtojen opinnot, 10-12 op (ks. maisteriopintojen suuntautumisvaihtoehtojen esitietovaatimukset)
  • digitaalilogiikan tai -elektroniikan opintoja (esim. FYSE410 Digitaalielektroniikka), vähintään 2 op
  • Laajahko harjoitustyö tai sellaisen sisältävä kurssi, 6 op suoritetaan jollakin seuraavista tavoista:
    • Työharjoittelu
    • Komponenttiohjelmointi (esim. TIEA212 Graafisten käyttöliittymien ohjelmointi, 6 op)
    • TIEA311 Tietokonegrafiikan perusteet, 6 op
    • Harjoitustyö (esim. TIEA306 Ohjelmointityö)
  • Valinnaiset, 0-10 op

 85 op
VALINNAISET
OPINNOT
  • muun kuin pääaineen vähintään perusopintotasoisia opintoja 25 op (esim. valinnainen sivuaine/opintokokonaisuus, 25 op)
  • muut valinnaiset, 24-29 op

(valinnaisiin opintoihin voi sijoittaa esim. sivuaineen aineopinnot, 35 op)
 49-54 op

Taulukko 10.3: Luonnontieteiden kandidaatin tutkinnon rakenne pääaineena tietotekniikka

# #

10.2.2 Kandidaattiopintojen ajoitus

Ohjatun opetuksen lisäksi aikaa tulee opinnoissa käyttää asioiden itsenäiseen opiskeluun ja harjoitustehtävien ratkaisuun. Yhtä ohjattua opetustuntia kohti suositellaan tehtäväksi vähintään tunti itsenäistä työtä. Seuraavassa on esitetty oman opintosuunnitelman laatimista helpottamaan kandidaattiopintojen ajoituskaavio. Tätä ohjeistusta noudattamalla voi edetä opinnoissaan ilman keskeisten opintojaksojen päällekkäisyyksiä. Kieli- ja sivuaineopinnot kannattaa pyrkiä aloittamaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.

Alla olevien taulukoiden toisen ja kolmannen vuoden kursseista osa on sellaisia, joiden perässä mainitaan sulkeissa suuntautumisvaihtoehtojen lyhenteitä (MOB, OPE, OT tai SIMO). Tämä merkintä tarkoittaa, että kyseiset kurssit vaaditaan esitietoina suluissa mainitun suuntautumisvaihtoehdon maisteriopinnoissa. Mikäli opiskelija suunnittelee suorittavansa maisteriopinnot esimerkiksi mobiilijärjestelmien suuntautumisvaihtoehdon mukaisesti, hänen tulee kaikille yhteisten kurssien lisäksi suorittaa myös MOB-merkinnällä varustetut kurssit.

1. vuosi, syksy 1. vuosi, kevät
  • ITKY101 Yliopisto-opiskelu ja opintojen suunnittelu
  • ITKP101 Tietokone ja tietoverkot työvälineenä
  • ITKP102 Ohjelmointi 1
  • ITKP103 Ihminen ja tietojärjestelmä
  • ITKP104 Tietoverkot
  • matematiikan perusopintoja
  • TIEP111 Ohjelmointi 2
  • ITKA111 Oliosuuntautunut analyysi ja suunnittelu
  • matematiikan perusopintoja
  • kieli- ja viestintäopintoja
  • sivuaineopintoja

2. vuosi, syksy 2. vuosi, kevät
  • FILY019 Tieteellisen toiminnan perusteet
  • ITKA201 Algoritmit 1
  • ITKA202 Johdatus ohjelmistotekniikkaan
  • TIEA211 Algoritmit 2
  • kieli- ja viestintäopintoja
  • sivuaineopintoja
  • TILP150 Tilastomenetelmien peruskurssi
  • ITKA203 Käyttöjärjestelmät
  • ITKA204 Tietokannat ja tiedonhallinta
  • TIEA241 Automaatit ja kieliopit (MOB, OT)
  • kieli- ja viestintäopintoja
  • sivuaineopintoja

3. vuosi
  • digitaalilogiikan tai- elektroniikan kurssi
  • TIEA301 Kandidaattiseminaari
  • TIEA302 Kandidaatintutkielma
  • TIEA303 Maturiteetti
  • TIEA322 Tietoliikenneprotokollat (MOB)
  • TIEA361 Tietotekniikan opettajan työvälineitä (OPE)
  • TIEA381 Numeeriset menetelmät (SIMO)
  • TIEA382 Lineaarinen ja diskreetti optimointi (SIMO)
  • TJTA330 Ohjelmistotuotanto (OPE, OT)
  • suuntautumisvaihtoehdon opintoja
  • valinnaisia opintoja

Taulukko 10.4: Kandidaattiopintojen ajoitus tietotekniikan laitoksella

# #

10.3 Sivuaineet

Kandidaatin tutkintoa varten tulee suorittaa ainakin yksi perusopintotasoinen sivuaineopintokokonaisuus (25 op). Tietotekniikkaa pääaineenaan lukevilla on pakollisena sivuaineena matematiikka. Poikkeuksena tähän on aineenopettajan suuntautumisvaihtoehto, jossa opiskelijoiden ei välttämättä tarvitse suorittaa matematiikkaa.

Maisterin tutkintoa varten tarvitaan yhteensä joko kaksi perusopintotasoista sivuainetta (joista toinen on matematiikka) tai matematiikan perus- ja aineopinnot (60 op). Siis mikäli opiskelija suorittaa vain yhden perusopintotasoisen sivuaineen kandidaatin tutkintoonsa on hänen suoritettava toinen sivuaine maisterintutkintoonsa, tai vaihtoehtoisesti laajennettava kandidaatin tutkinnon matematiikan perusopinnot aineopintotasoiseksi. Maisteriopintojen eri suuntautumisvaihtoehtojen kohdalla on kerrottu, mitä sivuainevaatimuksia tai -suosituksia kuhunkin suuntautumisvaihtoehtoon kuuluu.

Maisteriopintojen toinen sivuaine on opiskelijan vapaasti valittavissa. Tietotekniikan opintoja tukevia sivuaineita ovat esimerkiksi fysiikka, elektroniikka, tilastotiede (luku 9.3.14) ja muut luonnontieteelliset sivuaineet, mutta myös taloustiede on hyvä sivuainevaihtoehto. Suositusten lisäksi toiseksi sivuaineeksi maisterintutkintoon kelpaa kuitenkin myös mikä tahansa muu opiskelijan haluama sivuaine. Sivuainevalinnoilla opiskelija voi profiloida tutkintoaan ja rakentaa siitä itsensä näköisen. Sivuainevalinnan perusteena voivat olla esimerkiksi harrastukset tai omat urasuunnitelmat.

# #

10.3.1 Matematiikka

Tietotekniikan menetelmät perustuvat matemaattiseen käsitteistöön, minkä vuoksi matematiikan sivuaineopinnoilla on tietotekniikan koulutuksessa tärkeä asema. Tutkintoon vaadittavat matematiikan opinnot on syytä suorittaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, sillä monet kandidaatin tutkintoon sisältyvät tietotekniikan opinnot ja varsinkin maisterin tutkintoon sisältyvät kurssit edellyttävät laajahkoja matemaattisia esitietoja. Lisäksi "roikkumaan" jääneiden matematiikan perusopintokurssien suorittaminen yhtäaikaa tietotekniikan syventävien kurssien kanssa aiheuttaa todennäköisesti huomattavaa luentoaikojen päällekkäisyyttä.

Matematiikan opintojen tavoitteena on kehittää matemaattista ajattelua eli johdonmukaista ja aukotonta päättelyä, tunnistaa yksinkertaisimpia matemaattisia ongelmia ja osata ratkaista niitä itsenäisesti, antaa laaja yleiskuva matematiikan rakenteesta ja soveltamistavoista ja tutustuttaa eräisiin keskeisiin matematiikan osa-alueisiin. Tärkeänä tavoitteena on myös matemaattisen kielenkäytön oppiminen: matemaattisista ideoista kommunikointiin harjaantuminen, erityisesti oman matemaattisen ajattelun suullisen ja kirjallisen ilmaisun kehittäminen. Matematiikan osaamisessa olennaista on tietosisältöjen ymmärtäminen ja kyky soveltaa hankittua tietoa uusien ongelmien ratkaisemisessa.

Pohjatietoina edellytetään lukion matematiikan pitkän oppimäärän hyvää tai lyhyen oppimäärän kiitettävää hallintaa. Opiskelun etenemisessä ratkaisevan tärkeää on kuitenkin oma työ: tehtävien ratkaiseminen, itsenäinen opiskelu ja ohjattuun opiskeluun osallistuminen.

Sivuaineopintoina matematiikan perus- ja aineopinnot voi suorittaa kahdella tavalla, joko aineopintoina kuten pääaineopiskelijat tai erillisenä, tavoitteellisesti erilaisena arvosanana. Katso lisää http://www.math.jyu.fi/matappro/. Sivuaineopiskelijoille suunnatut perusopinnot sisältävät vektori- ja matriisilaskentaa, yhden muuttujan funktioiden analyysia derivoinnin ja integroinnina avulla, differentiaaliyhtälöitä, sarjateoriaa, useampiulotteisten funktioiden analyysia ja diskreettia matematiikkaa. Opinnot antavat siten varsin laaja-alaisen kuvan matematiikan osa-alueista.

Matematiikan perusopinnot sivuaineena, 25 op

VAIHTOEHTO A op
MATA111 Analyysi 1 7
MATA112 Analyysi 2 9
MATA121 Lineaarinen algebra ja geometria 1 6
Vähintään yksi opintojakso seuraavista:
  • MATA113 Analyysi 3, 4 op
  • MATA114 Differentiaaliyhtälöt, 3 op
  • MATA130 Euklidiset avaruudet, 5 op

 3
Yhteensä vähintään 25
Pohjatietoina edellytetään kurssia Johdatus matematiikkaan tai vastaavia tietoja

VAIHTOEHTO B op
MATP152 Approbatur 1 A 4
MATP153 Approbatur 1 B 4
MATP162 Approbatur 2 A 5
Vähintään 12 op seuraavista:
  • MATP163 Approbatur 2 B, 5 op
  • MATP170 Approbatur 3, 5 op
  • MATP180 Symbolinen laskenta, 2 op
  • MATA140 Johdatus diskreettiin matematiikkaan, 4 op
  • TILA120 Todennäköisyyslaskenta A, 6 op

 12
Yhteensä vähintään 25

Matematiikan perus- ja aineopinnot sivuaineena, 60 opintopistettä

VAIHTOEHTO A op
MATA100 Johdatus matematiikkaan 3
MATA111 Analyysi 1 7
MATA112 Analyysi 2 9
MATA121 Lineaarinen algebra ja geometria 1 6
MATA113 Analyysi 3 4
Vähintään 11 op seuraavista:
  • MATA130 Euklidiset avaruudet, 5 op
  • MATA211 Differentiaalilaskenta 1, 4 op
  • MATA212 Integraalilaskenta 1, 4 op
  • MATA220 Algebra, 7 op

 11
Valinnaisia aineopintoja (MATAXXX) vähintään 20
Yhteensä vähintään 60

Opettajaksi aikoville sivuaineopintoihin suositellaan sisällytettäväksi Todennäköisyyslaskennan kurssin osaa A. Matematiikkaa sovelluksissa tarvitseville suositellaan sekä kurssia Lineaarinen algebra ja geometria 2 että siihen liittyvää laskennallista osuutta.

VAIHTOEHTO B op
MATP151 Approbatur 1 4+4
MATP161 Approbatur 2 5+5
MATP170 Approbatur 3 5
MATA111 Analyysi 1 7
Vähintään 11 op seuraavista:
  • MATA130 Euklidiset avaruudet, 5 op
  • MATA211 Differentiaalilaskenta 1, 4 op
  • MATA212 Integraalilaskenta 1, 4 op
  • MATA220 Algebra, 7 op

 11
Valinnaisia aineopintoja (MATAXXX) vähintään 19
Yhteensä vähintään 60

Vaihtoehdossa B hyväksytään valinnaisiksi opinnoiksi Symbolinen laskenta (MATP180). Kursseja Johdatus matematiikkaan (MATP100), Lineaarinen algebra ja geometria 1(MATA121) ja Analyysi 3 (MATA113) ei hyväksytä. MATP -tasoisia kursseja hyväksytään enintään 25 opintopistettä. Ks. suosituksia valinnaisiksi kursseiksi laitoksen www-sivuilla olevista listoista; näistä suosituksista poikkeavista kurssivalinnoista on hyvä keskustella etukäteen opintoneuvoja Ari Lehtosen kanssa.

# #

10.3.2 Miksi tietotekniikan opiskelijan kannattaa opiskella matematiikkaa?

Aluksi voisi kuvitella, ettei perustietotekniikkaan kovin paljoa matematiikkaa tarvita. Mutta ehkei asia ole ihan näin yksinkertainen. Matemaattisen ajattelun hallinta antaa hyvät eväät tulla taitavaksi ohjelmoijaksi - myös laaja-alaisesti tarkasteltuna. Perinteinen ohjelmistotuotanto jakaa ohjelmistokehityksen työtehtävät eri vaiheisiin suunnittelusta toteutukseen ja ylläpitoon. Kuhunkin vaiheeseen tarvitaan eri rooleissa olevia tekijöitä ja henkilöitä. Tällainen työskentelytapa on kuitenkin tarkoitettu erittäin laajojen ohjelmistokehityshankkeiden hallinnan tueksi. Monissa tapauksissa saman ohjelmistotuotteen voikin saada aikaan ketterämmin (http://en.wikipedia.org/wiki/Agile_software_development) tiivistämällä ja fokusoimalla tekemistä varsinaisen (ohjelmisto vrt. matemaattisen) ongelman ratkaisemisen ympärille. Näin toimien ei ohjelmistotuotantoa sitten tarvitsekaan ulkoistaa esimerkiksi Intiaan, vaan tuote voidaan tehdä suoraan siellä, missä on paras ymmärrys sen sisällöstä (eli sille asetetuista vaatimuksista).

Seuraavassa muutamia esimerkkejä siitä, missä matematiikka auttaa ohjelmoijaa:

Tietokonegrafiikka ja lineaarikuvaukset

Otetaanpa esimerkiksi nykyaikainen tietokonepeli, jossa hahmot liikkuvat 3-ulotteisessa maailmassa. Perusongelmahan on tuoda 3-ulotteisen maailman kohteet kuvaruudun 2-ulotteiselle pinnalle niin että katsojasta kuva näyttää 3-ulotteiselta. Tähän tarvitaan ainakin perspektiivimuunnosta, kuvan kiertoa, siirtoa ja projisiointia. Lineaarialgebraa käsittelevällä kurssilla tutustutaan lineaarikuvauksiin, joilla mm. kuvan kierto voidaan tehdä. Kuvan siirtoa lineaarikuvauksella ei määritelmän mukaan saadakaan aikaiseksi. Mutta siirtymällä yhtä ulottuvuutta ylemmäksi 4-ulotteiseen avaruuteen voidaankin kaikki tarvittavat kuvamuunnokset tehdä lineaarikuvauksina tai kuvauksia sopivasti yhdistelemällä vain yhtenä kuvauksena. Lineaarikuvaus taas voidaan esittää matriisien kertolaskuna. Näin nykyisten grafiikkakorttien yksi tärkeimmistä tehtävistä onkin suorittaa erittäin nopeasti 4x4 matriisien kertolaskuja.

Todistaa ja ohjelmoida

Kuuluisa hollantilainen tietoteknikko Edsger W. Dijkstra (http://www.cs.utexas.edu/users/EWD/ewd03xx/EWD361.PDF) perusteli vuonna 1973 artikkelissaan "Programming as a discipline of mathematical nature", kuinka ohjelmointi on hyvin lähellä matematiikasta tuttua väittämien ja lauseiden todistamista. Ensialkuun tämä väite vaikuttaa perin oudolta, mutta pohditaanpa sitä hiukan.

Kun matemaatikko todistaa väitteen, ei hän suinkaan kirjoita yhdeltä istumalta kaunista, loogisesti etenevää todistusta. Hänellä on kyllä varmasti näkemys siitä, mitä tavoitella ja miten, mutta työstäminen on sitten vain tehtävä. Alkutilasta, aksioomista ja jo todistetuista lauseista lähtien, lemma lemmalta, vaihe vaiheelta, lopullinen todistus muotoutuu. Välillä voidaan ajautua umpikujaan, mutta sieltähän pääsee pois peruuttamalla. Välillä tilanne voi näyttää mahdottomalta, mutta silloin tarvitaankin intuitiota ja kokeilunhalua.

Kuinka ohjelmoija sitten ohjelmoi? Hänellä on näkemys siitä, mitä ohjelman pitäisi tehdä. Niinpä hän alkutilasta, syöttötiedoista ja jo toteutetuista kirjastoista lähtien, aliohjelma aliohjelmalta, vaatimus vaatimukselta, ohjelmoi lopullisen ohjelman. Hän toimii samalla tavalla kuin matemaatikko todistaessaan!

Onko todistamisella ja ohjelmoinnilla sitten muuta yhteistä kuin toimintatapa? Toki on, sillä molemmat vaativat kykyä hahmottaa suuria, hankalasti ymmärrettäviä kokonaisuuksia ja osata jakaa ne pienenpieniin, helposti ymmärrettäviin osakokonaisuuksiin, joiden käsittelyn hallitsemme. Kasaamalla noita osakokonaisuuksia yhteen tunnistaen niiden ominaisuudet muodostuu niin ohjelma kuin todistus.

Yleistäminen ja analyysi sekä topologia

Sekä matematiikassa että ohjelmoinnissa pyritään löytämään mahdollisimman yleinen ratkaisu. Matematiikassa se on lause, joka kattaa tietyssä mielessä kaikki vastaavat tapaukset. Esimerkiksi tulos: "sini-funktio saa kaikki arvot -1:n ja 1:n välillä" ei ole ollenkaan niin vahva ja käyttökelpoinen tulos kuin: "jatkuva funktio saa suljetulla välillä kaikki mahdolliset välin päätepisteiden väliset arvot". Jälkimmäisestä seuraa edellinen. Ohjelmoinnissa on järkevämpää tehdä ohjelma, joka samalla kykenee hoitamaan sekä miesten 10-ottelun pistelaskennan että naisten 7-ottelun pistelaskennan kuin tekemällä kaksi täysin erillistä ohjelmaa.

Yleistäminen vain on aloittelevalle ohjelmoijalle varsin vaikea tehtävä. Siksi yleistämistä pitääkin harjoitella mahdollisimman paljon. Matematiikka tarjoaa tämän harjoitteluun oivan apuvälineen. Käytännön ohjelmat ovat niin laajoja, ettei yleistämistä ehdittäisi kovin usein harjoitella. Matemaattisessa analyysissä tai topologiassa on visuaalisesti kuvattavia pikkuongelmia, joille voidaan löytää esimerkiksi useampi-ulotteisia yleistyksiä tai - kuten edellisessä sini-esimerkissä- ne ehdot, jotka ovat ongelman kannalta oleellisia. Matematiikkaa ei pidäkään ajatella kokoelmana lauseita ja määritelmiä, jotka pitää osata ulkoa, vaan erinomaisena harjoittelualustana ajattelun kehittämiseen.

Yleistämään kykenevä henkilö pystyy tekemään ohjelmia, jotka koostuvat Osista, joissa asiakkaiden muuttuvat vaatimukset on helpompi huomioida kuin sellaisissa ohjelmissa, jotka ovat alun perin tarkoitettu vain yhden ongelman ratkaisemiseen. Samoin yleistykseen kykenevä henkilö pystyy muodostamaan itselleen työkalulaatikon, eli kirjaston komponentteja, joiden avulla seuraavat ohjelmat ovat kilpailijoita nopeammin koostettavissa.

Algoritmit ja laskettavuus

Usein aloittelija kuvittelee, että pelkkä tietokoneen tehon nostaminen riittää tekemään hitaista ohjelmista nopeita. Valitettavasti asia ei ole näin. On paljon tehtäviä, jotka voidaan osoittaa vaihtoehtojen määrältään niin vaativiksi, ettei mikään käytettävissä oleva teho riitä tehtävien ratkaisemiseksi kaikki vaihtoehdot kokeilemalla. Tyypillisiä tällaisia tehtäviä ovat esimerkiksi optimaalisen lukujärjestyksen laatiminen tai edullisimman jakeluauton reitin löytäminen. Molemmat ongelmat voidaan osoittaa ekvivalentiksi ns. kauppamatkustajaongelman http://en.wikipedia.org/wiki/Traveling_salesman_problem kanssa. Vastaavasti kauppamatkustajaongelmasta voidaan osoittaa, että sen "raakavoimaratkaisu" on aikavaativuudeltaan eksponentiaalinen, eli käytännössä jos käsiteltävän aineiston koko kasvaa, niin tehtävää ei voida enää tietokoneella ratkaista.

Yksinkertaisempiinkin ongelmiin, kuten esimerkiksi lajitteluun, on helppo keksiä ratkaisuja, joilla esim. 1000 alkion lajitteluun tarvitaan jo miljoona operaatiota. Kun vastaavasti paremmalla algoritmilla 1000 alkiota voidaan järjestää 10000 operaatiolla. Eli 100-kertainen ero nopeudessa on kallis paikattavaksi konetehoa nostamalla. Konetehohan nousee Mooren lain mukaan 18 kuukauden välein kaksinkertaiseksi.

Algoritmien analysointiin ja oikeaksi todistamiseen tarvitaan matematiikkaa. Luonnollisesti kaikkien ei tarvitse täysin osata analysoida algoritmien kompleksisuutta, mutta jokaisen on osattava tunnistaa karkea suuruusluokka käyttämilleen algoritmeille. Ohjelma on vähintään yhtä hidas kuin sen hitain osa.

Testaaminen ja kombinaatiot

Miksi nykyiset ohjelmat ovat niin epäluotettavia? Syynä ovat väärät ohjelmointitavat ja sen myötä puutteellinen testaaminen. Ohjelman koon kasvaessa erilaisten kombinaatioiden määrä kasvaa. Pitää olla todella kurinalaista ajattelua, jotta pystyy keksimään kaikki mahdolliset ja mahdottomat asiat, jotka pitää testata. Lisäksi pitäisi pystyä todistamaan, että testitapaukset ovat kattavia mutta ettei niissä ole turhaa päällekkäisyyttä. Taas hyvä matemaattinen, aina epäilemään opetettu ajattelutapa auttaa tässä löytämään oikeita testitapauksia. Matemaatikko koosti todistuksensa jo todistetuista osatuloksista. Aivan vastaavasti ohjelmoijan on testattava osakokonaisuuksia alusta alkaen ja mieluummin jo ennen osakokonaisuuksien tekoa määriteltävä niiden testitapaukset.

Matemaattinen formalismi

Kun tietotekniikassa mennään hieman pitemmälle, lausutaan asiat aivan samankaltaisella formaalilla kielellä, jota matematiikassa käytetään. Siksi matemaattisen merkintätavan tunteminen jo etukäteen helpottaa asioiden seuraamista. Toisaalta työ ei saa mennä liian kaavamaiseksi - luomisen ilo on aina säilytettävä.

Perinteisemmät matematiikkaa vaativat ongelmat

On luonnollista, että esimerkiksi teollisuudessa mahdollisten ohjauslaitteiden suunnittelijoiden pitää ymmärtää miten massoja voidaan liikutella ja hallita. Painavaa koneen osaa ei voidakaan pysäyttää hetkessä sanomalla "seis". Tarvitaan fysiikkaa, ja sitä kautta helposti numeerista matematiikkaa.

Simulointia ja optimointia on oikeastaan mahdotonta edes kuvitella ilman erittäin vahvaa numeerisen analyysin osaamista.

Tietoliikenne perustuu hyvin pitkälle signaalinkäsittelyyn, joka taas perustuu mm. Fourier-sarjoihin ja muunnoksiin. Tietoturva ja salaus pohjautuvat algebraan ja suurien alkulukujen käyttöön. Hahmontunnistuksen olennaisena osana ovat kehittyneet tilastolliset menetelmät. Tiedonlouhinnan ja neurolaskennan opetusalgoritmit hyödyntävät erilaisia optimointimenetelmiä. Myös tietoliikenneverkkojen hallinta nojautuu niiden toiminnan optimointiin niin operaattorin kuin asiakkaan kannalta.

# #

10.3.3 Teknologialiiketoiminta -opintokokonaisuus

Teknologialiiketoiminnan sivuainekokonaisuuden tavoitteena on tarjota "liiketoiminta-osaamisen lyhyt oppimäärä" IT-tiedekunnan luonnontieteellisen alan ja matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan pääaineopiskelijoille sekä hyvinvointiteknologian opiskelijoille. Sivuainekokonaisuus käynnistyi syyslukukauden 2006 alussa ja siihen valitaan vuosittain 40 opiskelijaa.

Teknologialiiketoiminnan opiskelijat voivat valita kiinnostuksensa mukaan joko kasvuyritystoimintaa tai teollisen yrityksen toimintaa ja järjestelmiä painottavia kursseja. Kasvuyritystoiminnan kurssit käsittelevät mm. kasvuhakuisten teknologiayritysten resursointia, strategioita ja riskienhallintaa, osaamispääoma- ja pääomasijoittamista, innovatiivista markkinointia, teknologiamarkkinointia, ympäristö- ja toimiala-analyysejä, innovaatioiden tuotteistamista, liiketoimintasuunnitelman laatimista, elektronista liiketoimintaa ja erilaisia liiketoimintamalleja. Teollisen yrityksen toiminnan ja järjestelmien kurssit käsittelevät mm. vakiintuneen yrityksen tuotannonohjausta ja johtamista, logistiikka-, osto- ja tilaus-toimitusprosesseja, tietojärjestelmiä ja niiden hallintaa sekä yritysverkostojen toimintaperiaatteita. Innovaatioiden kaupallistaminen ja kansainvälinen liiketoiminta edellyttävät myös liiketoimintaviestinnällistä osaamista. Sivuainekokonaisuuteen kuuluu kursseja liiketoimintakulttuureista, kulttuurienvälisestä kommunikaatiosta ja toiminnasta globaalissa ympäristössä.

Teknologialiiketoiminta on kehittyvä ja kokeilullinen opintokokonaisuus, joka yliopiston sisäisen yhteistyön lisäksi panostaa vahvasti mm. yritysyhteistyöhön. Käynnistyvän yrityskumppanuusohjelman puitteissa yritysten edustajat osallistuvat tutkimus- ja kehityshankkeisiin sekä opetussisältöjen suunnitteluun ja toteutukseen esimerkiksi vierailuluentojen ja harjoitustöihin liittyvän ohjauksen ja mentoroinnin kautta. Yrityskumppanuusohjelman ansiosta teknologialiiketoiminnan opiskelijoille tarjoutuu mahdollisuus tutustua lähemmin kummiyrityksen toimintaan ja organisaatioon.

Sivuainekokonaisuuden kurssit pyritään toteuttamaan niin, että sivuaineen suorittaminen on mahdollista yhden lukuvuoden aikana, ts. kokonaisuudessa pakollisina olevat kurssit järjestetään vuosittain.

Lisätietoja: http://www.jyu.fi/econ/oppiaineet/teknologialiiketoiminta/

# #

10.3.4 Taloustieteelliset sivuaineet

Taloustieteiden tiedekunta laajensi monien opintokokonaisuuksiensa opinto-oikeuksia lukuvuodeksi 2008-2009 koskemaan useampien tiedekuntien opiskelijoita. Kaikki Jyväskylän yliopiston tutkinto-opiskeljat voivat suorittaa vapaasti seuraavia sivuainekokonaisuuksia:

Huomio! Vaikka Rahoituksen sekä Alue- ja ympäristötalouden opintokokonaisuudet ovat niin sanottuja vapaita opintokokonaisuuksia, niin kokonaisuuksille on kuitenkin ilmoittauduttava Korppi-opintotietojärjestelmän kautta. Lisätietoja ilmoittautumisesta löytyy kansantaloustieteen WWW-sivustolta osoitteesta http://www.jyu.fi/econ/oppiaineet/ktt.

# #

10.3.5 Fysiikka ja elektroniikka

Fysiikan alalla voi sivuaineopintoina suorittaa kaikille vapaat fysiikan ja elektroniikan perusopintojen ja aineopintojen sekä fysiikan, elektroniikan, soveltavan fysiikan ja teoreettisen fysiikan syventävien opintojen opintokokonaisuudet.

Fysiikan perusopinnot, 25 op
FYSP101 Fysiikka I: Mekaniikan perusosa, 5 op
FYSP102 Fysiikka II: Mekaniikan jatko-osa, 5 op
FYSP103 Fysiikka III: Termodynamiikka ja optiikka, 5 op
FYSP104 Fysiikka IV: Sähköopin perusteet, 5 op
FYSP105 Fysiikka V: Sähkömagnetismi, 5 op

Fysiikan aineopinnot, 60 op
Fysiikan perusopinnot, 25 op
FYSP106 Fysiikka VI: Moderni fysiikka, 5 op
FYSP110 Fysiikan kokeelliset menetelmät, 3 op
Seuraavia valinnaisia fysiikan kursseja, 27 op
  • FYSA210 Mekaniikka
  • FYSA220 Sähköoppi
  • FYSA230 Kvanttimekaniikka I
  • FYSA240 Statistinen fysiikka
  • FYSE300 Elektroniikka I
  • FYSH300 Hiukkasfysiikka I
  • FYSKxxx Fysiikan opettamiseen liittyvä kurssi
  • FYSM300 Materiaalifysiikka I
  • FYSN300 Ydinfysiikka I
  • FYSS350 Virtausmekaniikka I

Fysiikan aineopintokokonaisuuden suorittaminen edellyttää Fysiikan matemaattisten menetelmien I ja II tai matematiikan perusopintojen hallintaa.

Elektroniikan perusopinnot, 25 op
FYSP101 Fysiikka I: Mekaniikan perusosa, 5 op
FYSP104 Fysiikka IV: Sähköopin perusteet, 5 op
FYSP105 Fysiikka V: Sähkömagnetismi, 5 op
FYSE300 Elektroniikka I (sis. kurssit FYSE301 ja FYSE302), 8 op
FYSZ460 Syventävien opintojen elektroniikan laboratoriotyö, 2 op
Fysiikka I, IV ja V voidaan korvata elektroniikan erikoiskursseilla.

Elektroniikan aineopinnot, 60 op
Elektroniikan perusopinnot, 25 op
FYSP102 Fysiikka II: Mekaniikan jatko-osa, 5 op
FYSP106 Fysiikka VI: Moderni fysiikka, 5 op
FYSE400 Elektroniikka II, 8 op
FYSE410 Digitaalielektroniikka, 5 op
FYSxxxx Valinnaisia elektroniikan ja mittaustekniikan kursseja, 12 op

# #

10.3.6 Aineenopettajan sivuaineopinnot

Kaikki aineenopettajankoulutuksessa opiskelevat suorittavat ensimmäisenä sivuaineenaan opettajan pedagogiset opinnot. Toiseksi sivuaineeksi OPE1-vaihtoehdossa opiskeleville suositellaan perus- ja aineopintoja (60 op) jostakin koulussa opetettavasta aineesta, esimerkiksi matematiikasta, fysiikasta tai kemiasta. Aineopintokokonaisuuden suorittamalla saa myös sivuaineeseen opettajan kelpoisuuden. Sivuaineopintokokonaisuus suoritetaan ko. aineen opettajankoulutuslinjan tutkintovaatimusten mukaisesti.

OPE2-vaihtoehdossa toisen sivuaineen voi valita vapaammin. Sivuaineeksi sopii esimerkiksi kognitiotiede, viestintä, taloustieteet, yrittäjyys tai johtaminen. OPE2-vaihtoehdossa toiseksi sivuaineeksi riittää aineen perusopintotasoinen sivuainekokonaisuus (25 op).

# #

10.3.7 Aineenopettajan pedagogiset opinnot

Opettajan pedagogiset opinnot antavat laissa määrätyn (asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista 865/2005) muodollisen kelpoisuuden opetustehtäviin. Opettajan pedagogiset opinnot (60 op) jakautuvat perus- ja aineopintoihin.

Perusopinnot suoritetaan kasvatustieteen laitoksella opiskelemalla kasvatustieteen ja aikuiskasvatuksen perusopintoja. Opinnot alkavat yleensä syyskuussa ja niihin ei tarvitse ilmoittautua erikseen. Opinto-ohjelma on nähtävillä kasvatustieteen laitoksen www-sivuilla http://www.jyu.fi/edu/laitokset/kas/. Perusopintojen jälkeen haetaan opettajan pedagogisiin aineopintoihin (35 op) opettajankoulutuslaitokselle. Haku aineopintoihin on tammikuussa ja soveltuvuuskoe on helmikuussa. Hakuvaiheessa on hakijalla oltava suoritettuina vähintään 60 op pääaineen opintoja sekä 15 op kasvatustieteen ja aikuiskasvatuksen perusopintoja.

Perusopinnot kasvatustieteen laitoksella suorittaneet opiskelijat täydentävät pedagogisten aineopintojen yhteydessä kasvatustieteen ja aikuiskasvatuksen perusopintoja ns. täydennysopinnoilla, joiden laajuus on 10 op.

Opettajan pedagogiset aineopinnot on mahdollista korvata aikuiskouluttajan pedagogisilla opinnoilla, joihin on haku ja valintakoe erikseen huhti-toukokuussa. Lisätietoja APO-opinnoista saa kasvatustieteen laitoksen www-sivuilta.

# #

10.3.8 Opetustoimen hallinto ja johtaminen -perusopinnot (rehtoriopinnot)

Kasvatustieteiden tiedekunnan Rehtori-instituutin järjestämiin Opetustoimen hallinto ja johtaminen -opintoihin (25 op) valitaan vuosittain sivuainehaun perusteella 10 opiskelijaa. Opinnot antavat valmiuksia toimia opetushallinnon johtotehtävissä painottaen ihmisten johtamista. Opiskelijakiintiössä valituille opiskelijoille koulutus on maksuton. Opintoihin voivat hakea Jyväskylän yliopistossa ensimmäistä perustutkintoaan suorittavat opiskelijat. Opiskelijalla tulee olla opinto-oikeus opettajan pedagogisiin opintoihin. Lisätietoja: http://www.jyu.fi/edu/laitokset/rehtori/.

# #

10.4 Maisterin tutkinto

Kandidaatinopintojen jälkeen tietotekniikan laitoksella on mahdollista suuntautua neljään eri maisterin suuntautumisvaihtoehtoon:

Tietotekniikan laitoksen maisteriopintojen kuvauksissa on suuntautumisvaihtoehdoittain kerrottu, mitkä ovat suuntautumisvaihtoehdon esitietovaatimukset. Lisäksi on kerrottu, mitkä opinnot hyväksytään valinnaisiksi syventäviksi opinnoiksi. Suuntautumisvaihtoehdon vastuuprofessori voi erikoistilanteissa hyväksyä myös muita opintoja valinnaisiksi syventäviksi opinnoiksi.

# #

10.4.1 Mobiilijärjestelmät (MOB)

Vastuuprofessori: Timo Hämäläinen

Suuntautumisvaihtoehdossa opetuksen tavoitteena on luoda opiskelijalle vankka osaaminen mobiilijärjestelmien eri osa-alueilla. Opetus sisältää langattomia verkkojärjestelmiä, sovellusten hajauttamista, erityisiä käyttöjärjestelmäalustoja sekä järjestelmien suunnittelussa tarvittavia laskennallisia menetelmiä. Kaikille yhteisen osuuden lisäksi opintoja voi painottaa tietoverkkojen, päätelaitteiden sovelluskehityksen, järjestelmälaitteiden tai signaalinkäsittelyn suuntaan.

Suuntautumisvaihtoehtokohtaiset esitiedot:
Esitietona vaaditaan suoritettu kandidaattitasoinen tutkinto, jossa tietojenkäsittelyn perus- ja aineopinnot ovat pää- tai sivuaineena. Tietojenkäsittelyopintojen tulee sisältää ainakin seuraavat asiasisällöt:
  • olio-ohjelmointi
  • algoritmit ja tietorakenteet
  • tietoverkot
  • käyttöjärjestelmien perusteet
  • järjestelmäkehitys
  • tietokannat ja tiedonhallinta

Tutkinnon sivuainevaatimukset:
matematiikan perusopintoja (esim. JY:n hyväksymä Matematiikan perusopintokokonaisuus, 25 op) sisältäen ainakin seuraavat osa-alueet:
  • todistustekniikat
  • diskreetti matematiikka
  • jonot ja sarjat
  • raja-arvot
  • funktiot ja jatkuvuus
  • todennäköisyyslaskenta
  • lineaarialgebra ja geometria

Esitietojen lisäksi täydentävät opinnot, 12 op:
Seuraavien kurssien sisältöjen hallinta mikäli kurssit eivät kuulu jo aiempaan tutkintoon:
  • TIEA241 Automaatit ja kieliopit, 5 op
  • TIEA322 Tietoliikenneprotokollat, 3 op
  • TIEA323 Mobiilit sovellusalustat, 4 op

Taulukko 10.5: MOB-suuntautumisvaihtoehdon esitietovaatimukset

MAISTERIN TUTKINTO (Filosofian maisteri, FM) 120 op
Suuntautumisvaihtoehdon pakolliset syventävät opinnot:
  • TIES324 Signaalinkäsittely, 4 op
  • TIES325 Tietoliikenteen stokastiset menetelmät, 3 op
  • TIES422 Langattomat järjestelmät, 3 op
  • TIES426 Reaaliaikajärjestelmät, 3 op
  • TIES427 Hajautetut järjestelmät, 4 op
  • TIES529 Mobiilijärjestelmien laboratoriotyöt, vähintään 3 op

20 op
Suuntautumisvaihtoehdon valinnaiset syventävät opinnot:
  • Soveltuvia syventäviä opintoja ovat TIES-alkuiset kurssit ja erikseen sovittavat muut kurssit (esim. FYSE-alkuiset kurssit).

 15 op
Pro gradu:
  • TIES501 Pro gradu -seminaari, 5 op
  • TIES502 Pro gradu -tutkielma, 30 op

 35 op
Projektiopinnot:
  • TIES405 Sovellusprojekti, 10-15 op tai
  • TIES505 Tutkimusprojekti, 10-15 op

10-15 op
Kieli- ja viestintäopinnot 0 op
Maturiteetti:
  • TIES503 Kypsyysnäyte, 0 op

 0 op
Sivuaineopinnot:
  • Mikäli kandidaattiopinnoissa on jo suoritettu kaksi perusopintokokonaisuutta (25+25 op) tai matematiikan perus- ja aineopinnot (25+35 op), ei maisterintutkintoon tarvitse suorittaa lisää sivuaineopintoja.
  • Mikäli kandidaatintutkinnossa on suoritettu sivuaineena ainoastaan matematiikan perusopintokokonaisuus, suoritetaan maisteriopinnoissa vapaavalintainen perusopintokokonaisuus (25 op) tai matematiikan aineopintokokonaisuus (35 op).

 0-35 op
Vapaavalintaiset opinnot 0-40 op

Taulukko 10.6: Maisterin tutkinto (MOB)

# #

10.4.2 Opettajankoulutus (OPE)

Vastuuprofessori: Tommi Kärkkäinen

Tietotekniikan aineenopettajankoulutuksen opinnoissa on tavoitteena antaa muodollinen kelpoisuus toimia perusopetuksen, lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten tietotekniikan aineenopettajana. Opettajan muodolliseen kelpoisuuteen (asetus N:o 865/2005 opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista) vaikuttavat pääaineen opintojen lisäksi myös suoritetut sivuaineopinnot (ks. Sivuaineet). Opettajan kelpoisuuden lisäksi opinnot antavat hyvän pohjan myös yritysten ja aikuiskoulutuksen koulutus- ja konsultointitehtäviin. Suuntautumisvaihtoehdossa syvennytään virtuaalisten oppimisympäristöjen ja verkko-opetuksen hyödyntämiseen opettajan työssä.

Suuntautumisvaihtoehtokohtaiset esitiedot:
Esitietona vaaditaan suoritettu kandidaattitasoinen tutkinto, jossa tietojenkäsittelyn perus- ja aineopinnot ovat pää- tai sivuaineena. Tietojenkäsittelyopintojen tulee sisältää ainakin seuraavat asiasisällöt:
  • olio-ohjelmointi
  • algoritmit ja tietorakenteet
  • tietoverkot
  • järjestelmäkehitys
  • tietokannat ja tiedonhallinta
  • WWW-julkaisu

Sivuainevaatimukset:
  • Kandidaattiopintoihin tulee sisältyä joko kaksi perusopintokokonaisuutta (50 op) tai yksi aineopintokokonaisuus (60 op). OPE1:n ja OPE2:n mukaiset sivuaineiden suorittamisen suositusajankohdat ovat luettavissa maisteriopintojen jälkeen tulevista kahdesta taulukosta

Esitietojen lisäksi täydentävät opinnot, 11 op:
Seuraavien kurssien suoritus, jos niiden asiasisällöt eivät kuulu jo aiempaan tutkintoon:
  • TIEA361 Tietotekniikan opettajan työvälineitä, 6 op
  • TJTA330 Ohjelmistotuotanto, 5 op

Taulukko 10.7: OPE-suuntautumisvaihtoehdon esitietovaatimukset

MAISTERIN TUTKINTO (Filosofian maisteri, FM) 120 op
Suuntautumisvaihtoehdon pakolliset syventävät opinnot:
  • TIES461 Tietotekniikan opetuksen perusteet, 5 op
  • TIES462 Virtuaaliset oppimisympäristöt, 5 op
  • TIES463 Verkkokurssin tuotantoprosessi, 10 op

 20 op
Suuntautumisvaihtoehdon valinnaiset syventävät opinnot:
  • Soveltuvia syventäviä opintoja

 5 op
Pro gradu:
  • TIES501 Pro gradu -seminaari, 5 op
  • TIES502 Pro gradu -tutkielma, 30 op

 35 op
Projektiopinnot:
  • Ei projektiopintoja.

 0 op
Kieli- ja viestintäopinnot 0 op
Maturiteetti:
  • TIES503 Kypsyysnäyte, 0 op

 0 op
Sivuaineopinnot:
  • Pakollisten sivuaineiden suorittamisen suositusajankohdat ovat luettavissa seuraavista kahdesta taulukosta.

 25-60 op
Vapaavalintaiset opinnot 0-35 op

Taulukko 10.8: Maisterin tutkinto (OPE)

Vaihtoehto 1 Vaihtoehto 2 Vaihtoehto 3
LuK FM LuK FM LuK FM
Opettajan pedagogiset perusopinnot 25 op - 25 op - - 25 op
Opettajan pedagogiset aineopinnot - 35 op 35 op - - 35 op
Matematiikan perusopinnot 25 op - - 25 op 25 op -
Matematiikan aineopinnot 10 op 25 op - 35 op 35 op -

Taulukko 10.9: OPE1:n sivuaineiden suorittamisen suositukset:

Vaihtoehto 1 Vaihtoehto 2
LuK FM LuK FM
Opettajan pedagogiset perusopinnot 25 op - 25 op -
Opettajan pedagogiset aineopinnot - 35 op 35 op -
Toisen sivuaineen perusopinnot 25 op - - 25 op

Taulukko 10.10: OPE2:n sivuaineiden suorittamisen suositukset:

# #

10.4.3 Ohjelmistotekniikka (OT)

Vastuuprofessori: Tommi Kärkkäinen

Ohjelmistotekniikassa painottuvat vaativien ohjelmistojen toteuttamisessa käytettävät menetelmät ja välineet sekä niiden teoreettiset lähtökohdat. Perusopetuksen keskeistä sisältöä ovat sovellusprojekti sekä ohjelmistojen vaatimusmäärittelyyn, arkkitehtuuriin, testaukseen ja ylläpitoon liittyvät aihealueet. Ohjelmistotekniikan maisteriopinnoissa on mahdollista (ja suositeltavaa) valita opintojaksoja mm. tekoälystä ja tiedonlouhinnasta, jotka ovat keskeisiä tekniikoita niin älykkäissä ohjelmistoissa kuin älykkään ohjelmistokehityksen tukena.

Suuntautumisvaihtoehtokohtaiset esitiedot:
Esitietona vaaditaan soveltuvalta alalta suoritettu kandidaattitasoinen tutkinto, jossa tietojenkäsittelyn perus- ja aineopinnot ovat pää- tai sivuaineena. Tietojenkäsittelyopintojen tulee sisältää ainakin seuraavat asiasisällöt:
  • olio-ohjelmointi
  • algoritmit ja tietorakenteet
  • tietoverkot
  • käyttöjärjestelmien perusteet
  • järjestelmäkehitys
  • tietokannat ja tiedonhallinta

Tutkinnon sivuainevaatimukset:
matematiikan perusopintoja (esim. JY:n hyväksymä Matematiikan perusopintokokonaisuus, 25 op) sisältäen ainakin seuraavat osa-alueet:
  • todistustekniikat
  • diskreetti matematiikka
  • jonot ja sarjat
  • raja-arvot
  • funktiot ja jatkuvuus
  • todennäköisyyslaskenta
  • lineaarialgebra ja geometria

Esitietojen lisäksi täydentävät opinnot 10 op:
Seuraavien kurssien suoritus, jos niiden asiasisällöt eivät kuulu jo aiempaan tutkintoon:
  • TIEA241 Automaatit ja kieliopit, 5 op
  • TJTA330 Ohjelmistotuotanto, 5 op

Taulukko 10.11: OT-suuntautumisvaihtoehdon esitietovaatimukset

MAISTERIN TUTKINTO (Filosofian maisteri, FM) 120 op
Suuntautumisvaihtoehdon pakolliset syventävät opinnot:
Kaikille pakolliset kurssit, 10 op:
  • TIES441 Ohjelmistoarkkitehtuurit, 5 op
  • TJTSS50 Ohjelmistojen testaus ja laadunvarmistus, 5 op

Valitaan 10 op seuraavista kursseista:
  • TIES342 Algoritmit 3, 5 op
  • TIES442 Tekoäly, 5 op
  • TJTSS33 Olio-ohjelmointi, 5 op
  • TJTSS63 Ohjelmistojen ylläpito, 5 op

 10+10 op
Suuntautumisvaihtoehdon valinnaiset syventävät opinnot:
  • TIES443 Introduction to Data Mining, 3 op
  • TIES542 Ohjelmointikielten periaatteet, 5 op
  • ITKS451 Requirements Management and Systems Engineering, 5 op
  • TJTST12 Tietokantasovellusten suunnittelu ja toteutus, 7 op
  • muut soveltuvat syventävät kurssit

 15 op
Pro gradu:
  • TIES501 Pro gradu -seminaari, 5 op
  • TIES502 Pro gradu -tutkielma, 30 op

 35 op
Projektiopinnot:
  • TIES405 Sovellusprojekti, 10-15 op

 10-15 op
Kieli- ja viestintäopinnot 0 op
Maturiteetti:
  • TIES503 Kypsyysnäyte, 0 op

 0 op
Sivuaineopinnot:
  • Mikäli kandidaattiopinnoissa on jo suoritettu kaksi perusopintokokonaisuutta (25+25 op) tai matematiikan perus- ja aineopinnot (25+35 op), ei maisterintutkintoon tarvitse suorittaa lisää sivuaineopintoja.
  • Mikäli kandidaatintutkinnossa on suoritettu sivuaineena ainoastaan matematiikan perusopintokokonaisuus, suoritetaan maisteriopinnoissa vapaavalintainen perusopintokokonaisuus (25 op) tai matematiikan aineopintokokonaisuus (35 op).

 0-35 op
Vapaavalintaiset opinnot 0-40 op

Taulukko 10.12: Maisterin tutkinto (OT)

# #

10.4.4 Simulointi ja optimointi (SIMO)

Vastuuprofessori: Raino A. E. Mäkinen

Simulointi ja optimointi (aiemmin nimellä tieteellinen laskenta) ja niiden tekniset sovellukset ovat informaatioteknologian tiedekunnan kansainvälinen tutkimuksen vahvuusalue.

Suuntautumisvaihtoehdossa keskitytään matemaattisten mallinnusmenetelmien, numeeristen simulointimenetelmien sekä optimointimenetelmien kehittämiseen ja näiden soveltamiseen varsinkin luonnontieteiden ja tekniikan ongelmiin. Maisteriopinnoissa opiskelija voi valinnaisilla kursseilla painottaa tutkintoaan "teollisuusmatemaatikon" tai tietotekniikan (esim. tietokonegrafiikka) suuntaan. Suuntautumisvaihtoehdolla on vahvat tutkijankoulutusperinteet. Myös monissa teollisuuden vaativissa mallinnus- ja simulointitehtävissä toimiminen edellyttää vähintään lisensiaattitason opintoja.

Suuntautumisvaihtoehtokohtaiset esitiedot:
Esitietona vaaditaan soveltuvalta alalta suoritettu kandidaattitasoinen tutkinto, jossa tietojenkäsittelyn perus- ja aineopinnot ovat pää- tai sivuaineena. Erityisesti seuraavien asiasisältöjen tuntemus vaaditaan:
  • tietorakenteet ja algoritmit
  • ohjelmointi

Tutkinnon sivuainevaatimukset:
  • matematiikan perusopintokokonaisuus (sisältäen todennäköisyyslaskennan perustiedot, esim. kurssi Todennäköisyyslaskenta A, suositellaan perusopintovaihtoehtoa A)
  • useamman muuttujan differentiaali- ja integraalilaskennan alkeet tai Fysiikan matemaattiset perusteet 1 tai vastaavien sisältöjen hallinta

Esitietojen lisäksi täydentävät opinnot 10 op:
Seuraavien kurssien suoritus, jos niiden asiasisällöt eivät kuulu jo aiempaan tutkintoon:
  • TIEA381 Numeeriset menetelmät, 5 op
  • TIEA382 Lineaarinen ja diskreetti optimointi, 5 op

Taulukko 10.13: SIMO-suuntautumisvaihtoehdon esitietovaatimukset

MAISTERIN TUTKINTO (Filosofian maisteri, FM) 120 op
Suuntautumisvaihtoehdon pakolliset syventävät opinnot:
  • TIES481 Simulointi, 5 op ("diskreetti simulointi")
  • TIES482 Dy-mallit ja niiden numeriikka 1, 5 op ("jatkuva simulointi")
  • TIES483 Epälineaarinen optimointi, 7 op ("yksitavoitteinen sileä optimointi")

 17 op
Suuntautumisvaihtoehdon valinnaiset syventävät opinnot:
  • TIES581 Numeerinen lineaarialgebra, 5 op
  • TIES582 Dy-mallit ja niiden numeriikka 2, 5 op
  • TIES583 Optimoinnin jatkokurssi, 5 op ("monitavoitteinen ja/tai epäsileä optimointi")
  • muut tietotekniikan syventävät opintojaksot
  • matematiikan syventävät opintojaksot
  • virtuaaliyliopistokonsortion tarjoamat matemaattisen mallittamisen opintojaksot
  • muut erikoiskurssit

 15-18 op
Pro gradu:
  • TIES501 Pro gradu -seminaari, 5 op
  • TIES502 Pro gradu -tutkielma, 30 op

 35 op
Projektiopinnot:
  • TIES405 Sovellusprojekti, 10-15 op tai
  • TIES505 Tutkimusprojekti, 10-15 op

10-15 op
Kieli- ja viestintäopinnot 0 op
Maturiteetti:
  • TIES503 Kypsyysnäyte, 0 op

 0 op
Sivuaineopinnot:
  • matematiikan aineopintokokonaisuus, 35 op
  • suositellaan esim. fysiikan, tilastotieteen tai taloustieteen perusopintokokonaisuutta.

 35 op
Vapaavalintaiset opinnot 0-8 op

Taulukko 10.14: Maisterin tutkinto (SIMO)

# #

10.5 Tutkimus tietotekniikan laitoksella

Tietotekniikan laitoksen keskeiset tutkimusalat ovat tieteellinen laskenta ja optimointi, ohjelmistotekniikka, mobiilijärjestelmät sekä tietotekniikan opettajankoulutus.

# #

10.5.1 Tieteellinen laskenta ja optimointi

Tutkimuskohteena ovat mm. tekniikan, luonnontieteiden ja taloustieteiden ilmiöiden matemaattinen mallintaminen, mallien numeeriset ratkaisumenetelmät sekä mallien avulla tapahtuva optimointi. Tutkimus kohdistuu myös numeeristen ratkaisumenetel¬mien tehokkaaseen implementointiin erilaisissa tietokonearkkitehtuureissa.

Kansallista yhteistyötä on tehty pääasiassa yliopistojen matematiikan laitosten kanssa, kuten OY (jatkuvavalun simulointi), LTY (monifaasivirtaukset) ja HKKK (monitavoiteoptimointi) sekä CSC:n, VTT:n ja yritysten kanssa.

Tärkeimmät kansainväliset yhteistyökumppanit ovat R. Glowinski, Yu. Kuznetsov (Houston); J. Periaux, O. Pironneau (Pariisi); J. Haslinger, M. Krizek (Praha); S. Repin, B. Plamenevski (Pietari); V. Arnautu (Iasi); D. Tiba (Bukarest).

# #

10.5.2 Ohjelmistotekniikka

Ohjelmistotekniikan tutkimusprofiili on kansainvälisesti tarkasteltuna computer science ja software engineering -alueiden rajapinnassa. Tutkimus painottuukin analyyttis-konstruktiiviseen menetelmä- ja sovelluskehitykseen mm. signaalin- ja kuvankäsittelyyn, tiedonlouhintaan ja neurolaskentaan, ohjelmien ymmärtämiseen ja uudelleenkäyttöön sekä ohjelmointikieliin. Meneillään olevat tutkimushankkeet liittyvät mm. teollisuuden mittaus- ja biosignaalien käsittelyyn, kuva-analyysiin sekä tiedonlouhintaan ja sen sovelluksiin.

Tärkeimmät kansainväliset yhteistyökumppanit ovat R. Glowinski (Houston), K. Kunisch (Graz) ja X.-C. Tai (Bergen). Kansallista yhteistyötä tehdään TTY:n, OY:n, TKK:n, VTT:n sekä JY:n fysiikan ja psykologian laitosten kanssa.

# #

10.5.3 Mobiilijärjestelmät

Mobiilijärjestelmien tutkimus suuntautuu sekä langallisiin että langattomiin järjestelmiin, niiden laadulliseen parantamiseen sekä toimivuuden takaamiseen. Tärkeimpiä tutkimusaiheita ovat: palvelun laatuun ja hinnoitteluun sekä sen optimointiin liittyvät tietoverkkojen skedulointialgoritmit, hajaspektritekniikkaan pohjautuvien langattomien järjestelmien kehittyneet vastaanotinrakenteet, laajakaistaisten langattomien järjestelmien radioverkkosuunnittelu ja radioresurssihallinta, langattoman tietoliikenteen signaalinkäsittely sekä mobiilit vertaisverkot (MP2P- verkot).

Tärkeimmät kansainväliset yhteistyökumppanit ovat: E. Monteiro (Coimbra), J. Sztrict (Debrezen), V. Attila (Budapest), J. Zhang (Lontoo). Kansallista yhteistyötä tehdään TTY:n, TKK:n, VTT:n sekä yritysten Nokia, TeliaSonera, Elisa, SysopenDigia ja Digita kanssa.

# #

10.5.4 Tietotekniikan opettajankoulutus

Tietotekniikan opettajankoulutuksessa kehitetään malleja, menetelmiä sekä välineitä, joiden avulla tietotekniikalla voidaan tukea, auttaa, helpottaa ja edistää sekä oppimista että opettamista. Tutkimus on viime aikoina suuntautunut erityisesti perusasteen ja lukion opetussuunnitelmien uudistuneiden perusteiden mukanaan tuomien uusien opettajilta vaadittavien tiedollisten ja taidollisten valmiuksien kartoittamiseen sekä tähän liittyen tietotekniikan opettajien täydennys- ja jatkokoulutustarpeisiin. Lisäksi keskeisiä tutkimusalueita ovat verkko-opetuksen ja virtuaalisten oppimisympäristöjen mahdollisuudet (tietotekniikan) opetuksessa sekä verkkokurssien tuottamiseen liittyvien prosessimallien kehittäminen.

# #

11 Kansainvälinen Mobile Technology and Business-maisteriohjelma (MoTeBu)

Tiedekunnassa toimii opetuslaitosten yhteistyönä kansainvälinen, englanninkielinen maisteriohjelma, Master's Degree Programme in Mobile Technology and Business. Ohjelmaan otetaan vuosittain Suomesta ja ulkomailta yhteensä 20-25 uutta opiskelijaa erillisessä haussa, joka päättyy vuosittain tammikuussa.

Ohjelmaan voivat hakeutua henkilöt, joilla on kandidaatintutkinto sopivalta alalta, esimerkiksi tietotekniikasta, tietojenkäsittelytieteestä tai tietojärjestelmätieteestä. Myös mm. liiketoimintaa pääaineenaan opiskelleita hakijoita voidaan valita, jos heillä on tutkinnossaan vähintään 50 opintopistettä informaatioteknologian alan opintoja. Hakijoiden täytyy myös osoittaa englanninkielentaitonsa riittävyys kielitestissä.

Ohjelman perustan muodostavat mobiiliteknologian ja mobiililiiketoiminnan opinnot. Opiskelijoiden on mahdollista profiloitua ohjelman sisällä teknologian tai liiketalouden alalle pääaineen vapaavalintaisten opintojen, tutkimusopintojen sekä sivuaineopintojen kautta. Opiskelija voi suorittaa ohjelmassa maisterin tutkinnon joko kauppatieteissä (KTM), pääaineenaan tietojärjestelmätiede, tai luonnontieteessä (FM), pääaineenaan tietotekniikka.

MAISTERIN TUTKINTO (FM/KTM) 120 op
Pääaineopinnot
  • Introduction to Mobile Computing and Business, 5 op
  • Mobiiliteknologian alan opintoja, min. 10 op
  • Mobiililiiketoiminnan alan opintoja, min. 10 op
  • Profiloivia syventäviä opintoja, 15 op
  • Projektityö/harjoittelu, 10 op
  • Maisteriseminaari ja pro gradu -työ, 5 + 30 op

 85 op
Muut opinnot
  • Valinnaiset opinnot, 10 op
  • Sivuaineopintoja, 15 op
  • Kieli- ja viestintäopintoja, 10 op

 35 op

Taulukko 11.1: Mobile Technology and Business -maisteriohjelma

Yhteistä kaikille valmistuneille on mobiiliteknologiaan liittyvien liiketoimintatapojen osaaminen, mobiiliteknologioiden ymmärrys sekä alueeseen liittyvän akateemisen tutkimuksen hallinta. Lisäksi ohjelmaan kuuluvien sekä kauppatieteellisten että teknis-luonnontieteellisten opintojen ansiosta kaikilla valmistuneilla maistereilla on laaja poikkitieteellinen perusta oman ammattiosaamisensa tukena. Tämän lisäksi opiskelijoiden kielitaito ja vuorovaikutustaidot kehittyvät ohjelmaan sisältyvien integroitujen kieli- ja viestintäopintojen ansiosta. Opiskelijat saavat myös hyvät projektityövalmiudet.

Maisteriohjelma tarjoaa hyvän perustan niin mobiiliteknologian alan kansainvälisissä yrityksissä toimimiseen kuin akateemiseen tohtorikoulutukseenkin. Luonnontieteellisesti profiloituvat maisterit sijoittuvat työelämässä teknisiin johtotehtäviin, vaativiin asiantuntijatehtäviin tai tutkimus- ja kehitystehtäviin. Kauppatieteellisesti profiloituva maisteri puolestaan hallitsee teknologian ympärillä olevien markkinavoimien realiteetit ja mahdollisuudet, minkä ansiosta valmistumisen jälkeiset työtehtävät liittyvät kansainväliseen toimintaan joko johto-, konsultointi- tai markkinointi¬tehtävissä. Ohjelman sisällössä korostuu myös monitieteisiä tutkimus- ja kehitystehtäviä edistävä käyttäjäystävällinen/ kognitiotieteellinen näkökulma. Ohjelmasta löytyy lisää tietoa osoitteesta http://www.jyu.fi/it/en/motebu/

# #

12 Kieli- ja viestintäopinnot

Informaatioteknologia on kansainvälinen ala, joten vieraiden kielten osaaminen ja vieraiden kulttuurien tunteminen ovat tärkeitä sekä opinnoissa että myöhemmin työmarkkinoilla. Opiskeluympäristö tiedekunnassa on kansainvälinen, ja useimmiten tuleva työpaikka arvostaa hyvää kielitaitoa. Myös suomalainen yhteiskunta ja työelämä kansainvälistyvät jatkuvasti, joten monipuolinen kielitaito ja hyvät viestintävalmiudet ovat entistä tärkeämpiä meille kaikille. Kieli- ja viestintäopintojen sijoittamista tutkintoon kannattaa alkaa suunnitella mahdollisimman aikaisessa opintojen vaiheessa ja käyttää hyväkseen yliopiston Kielikeskuksen erittäin laajaa tarjontaa.

# #

12.1 Kielikeskuksen järjestämä opetus

Yliopiston kielikeskus tarjoaa sinulle oman alasi kannalta tarpeelliset kieli- ja viestintätaidot. KIEVIE-opintojen tarkoituksena on tukea opiskeluasi ja antaa valmiuksia työelämässä tarvittavaan äidinkieliseen ja vieraskieliseen viestintään. Saat ohjausta myös opiskelutaitojen ja itseohjatun opiskelun kehittämiseen- ne luovat pohjaa elinikäiselle kielenoppimiselle. Kielikeskuksen verkkosivusto Kielikompassi http://kielikeskus.jyu.fi/ auttaa sinua kieli- ja viestintäopintojen suunnittelussa ja hopsin teossa. Sieltä saat myös tietoa eri kielten opetuksesta ja verkkotyöskentelystä, itsenäisestä kieltenoppimisesta ja verkkomateriaalien käytöstä. Tutustu myös kieli- ja viestintäopintojen suunnittelutyökaluun KOPSiin, jonka avulla voit pohtia omaa oppimistasi, arvioida kielitaitoasi ja asettaa tavoitteita kielenoppimiselle sekä suunnitella kielenoppijanpolkuasi omista lähtökohdistasi ja muita opintojasi tukevaksi.

Valtioneuvoston asetus yliopiston tutkinnoista määrää kieli- ja viestintäopintojen suorittamisesta seuraavasti: opiskelijan tulee alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoittaa saavuttaneensa oman alan kannalta tarpeellisen suomen ja ruotsin kielen taidon (laki 424/2003 ja asetus 481/2003) sekä vähintään yhden vieraan kielen sellaisen taidon, joka mahdollistaa oman alan kehityksen seuraamisen ja kansainvälisessä ympäristössä toimimisen.

Kauppatieteellisiin tutkintoihin sisältyvät 30 opintopisteen laajuiset kieli- ja viestintäopinnot ja luonnontieteellisiin tutkintoihin vähintään 6 opintopisteen kieli- ja viestintäopinnot.

KTM / 10 op FM
Valinnaiset kieli- ja viestintäopinnot 10 op -
KTK / 20 op LuK / 6 op
- Äidinkielen viestintä (puhe- tai kirjoitusviestintä) 2 op
- Toinen kotimainen kieli 4 op
- Vieras kieli 10 op
- Valinnaiset kieli- ja viestintäopinnot 4 op
- Äidinkielen viestintä (puhe- tai kirjoitusviestintä) 2 op
- Toinen kotimainen kieli 2 op
- Vieras kieli 2 op

Taulukko 12.1: Tutkintojen pakolliset kieli- ja viestintäopinnot

# #

12.1.1 Äidinkielen viestintä

Äidinkielen viestinnän opinnot voit suorittaa erityisesti IT-alan opiskelijoille suunnatuilla tai kaikkien tiedekuntien opiskelijoille tarkoitetuilla kirjoitus- ja/tai puheviestinnän kursseilla. Uusille opiskelijoille kielikeskus tarjoaa kurssin XYHI001 Viestintätaidot IT-alalla, joka tukee opintojesi alkuvaihetta ja oppimistaitojesi kehittymistä. Kandidaattivaiheeseen ajoitettu kurssi XYHI002 Äidinkielen tiedeviestintä tukee tutkielmaseminaarin työskentelyä ja tutkielmasi valmistumista. Maisteriksi valmistuville suunnattu kurssi XYHI003 Työelämän viestintätaidot IT-alalla tukee siirtymistäsi työelämään ja kehittää työelämässä tarvitsemiasi viestintätaitoja. Projektiopintojen yhteydessä suosittelemme suoritettavaksi valinnaista puheviestinnän kurssia XPVI001 TJT:n projektiviestintä. Kirjoitusviestinnän ja puheviestinnän kursseista löydät lisätietoa Kielikompassista. Äidinkielen viestinnän opinnot voit aloittaa jo ensimmäisenä opiskeluvuonna.

Kirjoitusviestintä Puheviestintä
- XKV0701 Kirjoitusviestinnän perusteet 2 op
- XKV0012 Kielenhuollon kurssi 2 op
- XKV0024 Kielenhuollon luennot 3 op
- XKVX001 Kirjoituskurssi 2-3 op
- XKVX002 Työelämän tekstitaidot 3 op
- XKVX003 Tieteellinen kirjoittaminen 2 op
- XKV0801 Kirjoitusviestinnän tentti 2 op
- XYHI001 Viestintätaidot IT-alalla 2 op
- XYHI002 Äidinkielen tiedeviestintä 2 op
- XYHI003 Työelämän viestintätaidot IT-alalla 3 op 		- XPV0018 Puheviestinnän peruskurssi 2 op
- XPV0011 Neuvottelu- ja kokoustaito 3 op
- XPV0012 Äänenkäytön kurssi 3 op
- XPV0013 Opetusviestintä 3 op
- XPV0014 Ryhmäviestintä 3 op
- XPV0024 Esiintymisvarmuuden kehittäminen 3 op
- XPV0015 Esiintymistaito 3 op
- XPV0021 Työelämäviestintä monikulttuurisessa ryhmässä 3 op
- XPVX002 Työhyvinvointia vuorovaikutuksesta 3 op
- XPVX003 Työelämän viestintätaidot 3 op
- XPVX005 Esimiehen vuorovaikutusosaaminen 3 op
- XPVX006 Ohjausviestintä 3 op
- XPVI001 TJT:n projektiviestintä
- XPVI002 TJT:n portfolioviestintä 3 op

Taulukko 12.2: Äidinkielen viestintäopinnot

# #

12.1.2 Toinen kotimainen kieli

Toisen kotimaisen kielen kirjallisen ja suullisen taidon opintojakso suoritetaan kurssilla XRU0702/0703 Akademisk svenska / skriftlig, muntlig. TJT-opiskelijoille on tarjolla 4 opintopisteen kurssi ja TIE-/TKT-opiskelijoille 2 opintopisteen kurssi. Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii käyttämään kieltä arkipäivän ja työelämän vaatimissa tilanteissa, pystyy kirjoittamaan ja keskustelemaan omaan alaansa liittyvistä kysymyksistä ja laatimaan ammattialaltaan kirjallisen ja suullisen esityksen. Kurssin läpäistyään opiskelija on suorittanut myös valtionhallinnon virkamiehiltä vaadittavan kielitutkinnon. Ruotsin opinnot suositellaan suoritettaviksi toisena tai kolmantena opiskeluvuonna.

Mikäli ruotsin kielen taitosi on jostain syystä ruostunut, voit parantaa kielitaitoasi valmentavilla kursseilla joko verkko-opintoina kurssilla XRU0008 Nätfräsch tai kontaktiopetukseen perustuvilla kursseilla XRUX005 Ruotsin kielen valmentava kurssi 1 ja XRUX006 Ruotsin kielen valmentava kurssi 2. Kielen rakenteiden kertaamiseen ja harjoitteluun sopii Ruotsin kielioppikurssi. Valinnaiset kurssit on tarkoitettu opiskelijoille, jotka haluavat syventää ruotsin kielitaitoaan ja samalla tutustua ruotsalaiseen yhteiskuntaan ja pohjoismaiseen kulttuuriin.

Ruotsin valmentavat
kurssit (1.-2. vuosi)
 Akademisk svenska/skriftlig,
muntlig (2.-3. vuosi)
 Valinnaiset kurssit
- XRUX005 3 op
- XRUX006 3 op
- XRUX008 2 op
- XRUX001 Grammatikkurs 2 op 		- XRU0702/0703
- TIE/TKT 2 op
- TJT 4 op 		- XRU0021 Aktuellt om samhälle och politik 3 op
- XRUT001 Business-kulturen i Norden 3 op
- XRUX003 Vetenskaplig kommunikation 3 op
- XRU024 Svensk film 3 op

# #

12.1.3 Vieras kieli

Tutkintoosi kuuluu myös vähintään yhdestä vieraasta kielestä sellainen taito, joka mahdollistaa oman alasi kehityksen seuraamisen ja kansainvälisessä ympäristössä toimimisen. Useimmiten opiskelijat suorittavat vieraan kielen opinnot englannin kielessä. Mikäli vieras kielesi on jokin muu kuin englanti, ota yhteyttä asianomaisen kielen lehtoriin kielikeskuksessa ja neuvottele hänen kanssaan vaadittavien opintojen suoritustavoista.

# #

12.1.4 Englannin kieli

Suosittelemme, että aloitat englannin kielen opinnot jo ensimmäisenä opiskeluvuonna XENI001 Academic Reading -kurssilla, joka perehdyttää oman alasi tieteellisen tekstin lukemiseen. Suullista kielitaitoasi harjoitat toisena opiskeluvuotena XENI003 Communication skills -kurssilla ja kolmantena opiskeluvuonna suoritat alasi tieteellistä suullista ja kirjallista raportointia harjoittavan XENI005 Professional Reporting -kurssin

1. vuosi 2. vuosi 3. vuosi
XENI001 Academic Reading
- TIE/TKT 2 op
- TJT 3 op 		XENI003 Communication Skills
- TJT 3 op
 XENI005 Professional Reporting
- TJT 4 op

Mobile Technology and Business -maisteriohjelmassa opiskelevat suorittavat kieliopintonsa ohjelman opetussuunnitelman mukaisesti.

Pakollisten englannin kielen kurssien lisäksi voit suorittaa erilaisia valinnaisia kursseja AEFIN-ohjelmasta oman mielenkiintosi mukaan, olipa kyseessä sitten tutkimus- tai työelämäviestinnän taitoihin perehdyttävät kurssit (esim. Academic Writing, Employment English) tai kulttuurienväliseen viestintään painottuvat opintojaksot (esim. Big and Small Talk about Finland, Media Issues). Lisätietoja kursseista löydät Kielikompassista http://kielikeskus.jyu.fi -> opetus -> englanti -> elective courses – AEFIN.

# #

12.1.5 Valinnaiset kieli- ja viestintäopinnot

Valinnaisiksi kieli- ja viestintäopinnoiksi voit suorittaa oman mielenkiintosi mukaan joko kotimaisten kielten tai vieraiden kielten kursseja. Kahden vieraan kielen taidon hankkimista suositellaan erityisesti kansainvälisiin tehtäviin tähtääville opiskelijoille. Ylimääräiset kieliopinnot ovat suositeltavia - valitse kurssisi siten, että saat mahdollisimman monipuolisen viestintätaidon ja aseta tavoitteesi työelämän vaatimuksia vastaaviksi.

Opintoasioissa ja kieliopintojen suunnittelussa voit ottaa yhteyttä suunnittelija Ulla Lautiaiseen, puh. 014-260 3790, email: ulla.lautiainen@jyu.fi.

# #

12.2 Informaatioteknologian tiedekunnan järjestämät vapaavalintaiset viestintäopinnot

Informaatioteknologian tiedekunta ei näillä näkymin järjestä opiskelijoilleen vapaavalintaisia viestintäopintoja lv. 2008-2009. Kielikeskus on tämän vuoksi lisännyt tarjontaansa erityisesti IT-alan opiskelijoille suunnattuja viestinnän kursseja. Näille kursseille kannattaa osallistua ja kielikeskuksen tarjontaa muutenkin hyödyntää, sillä viestinnän opinnot ovat kaikille IT-alan opiskelijoille tärkeitä riippumatta siitä, missä työtehtävissä tai millä alalla opiskelija valmistuttuaan työskentelee. Toki viestinnän osaamisesta on hyötyä jo yliopisto-opintojen aikana, esimerkiksi seminaariesityksiä valmisteltaessa tai ryhmässä työskenneltäessä.

# #

12.3 Ulkomailla suoritetut kieliopinnot

Yliopiston kielikeskus myöntää ulkomailla opiskelusta kieliopintojen korvaavuuksia seuraavasti: mikäli opiskelija suorittaa vaihtokohteessa kohdemaan kielellä oman alansa opintoja, hänelle korvataan vapaavalintaisia kieliopintoja opiskelujakson kestosta riippuen enintään 8 opintopistettä. Jos taas opiskelija suorittaa kohteessa muulla kuin kohdemaan kielellä (esim. englannin kielellä Alankomaissa) oman alansa opintoja vähintään 5 kk:n ajan, korvataan enintään 3 opintopistettä vapaavalintaisia kieliopintoja. Jos opiskelija suorittaa vaihtokohteessa erillisiä kielikursseja, hän voi saada niistä korvaavuuksia opintojen sisällön, laajuuden ja vaativuuden mukaisesti. Kieliopintojen korvaavuuksista on sovittava aina erikseen kielikeskuksen kanssa. Korvaavuuksien saamiseksi opiskelijan on täytettävä kielikeskuksen korvaavuushakulomake. Liitteeksi tarvitaan todistus vaihtokaudesta ja suoritetuista opinnoista. Kieliopintojen korvaavuushakulomake ja tarkempia ohjeita kielikorvaavuuksista: http://kielikeskus.jyu.fi/ -> korvaavuudet.

# #

13 Kansainvälistyminen

Jyväskylän yliopiston tavoitteena on kehittää entisestään kansainvälisiä toimintojaan siten, että kansainvälisyydestä tulee erottamaton ja luonteva osa yliopiston tutkimusta, koulutusta ja yhteiskunnallista palvelutehtävää. Monikulttuurisuus nähdään Jyväskylän yliopistossa rikkautena, ja kansainvälistyminen on koko yliopistoyhteisön asia. Opiskelijoille on tarjolla monia mahdollisuuksia kehittää kansainvälisiä valmiuksiaan, ja tämä pyritäänkin ottamaan huomioon jo opintosuunnitelmaa tehtäessä. Jokaisen opiskelijan toivotaan merkitsevän HOPSiinsa, millä tavalla ja missä vaiheessa opintojaan hän aikoo kehittää kansainvälistymistään. Kansainväliset valmiudet ovat nykyisin erittäin olennainen osa akateemista ja ammatillista urakehitystä, joten senkin vuoksi kansainvälistymisen edistäminen jo opiskeluvaiheessa on tärkeää.

# #

13.1 Ulkomainen jakso

Opiskelu ulkomailla on arvokas kokemus, joka avartaa näkemyksiä sekä vieraista kulttuureista että omasta kotimaasta ja kulttuurista. Vaihdossa karttuneet kansainväliset ja sosiaaliset valmiudet, puhumattakaan uusista näkökulmista omaan tieteenalaan ja sen opiskeluun, ovat valtteja työelämässäkin.

Opiskeluaika on mainiota aikaa hakeutua ulkomaille, sillä mahdollisuuksia on paljon ja käytännön asioissa saa aina apua. Jyväskylän yliopisto on mukana erilaisissa kansainvälisissä vaihto-ohjelmissa ja verkostoissa, joiden kautta opiskelijoilla on erinomaiset mahdollisuudet päästä ulkomaille opiskelemaan. Keskeisenä periaatteena on, että ulkomailla suoritetut opinnot hyväksytään täysimääräisinä osaksi kotimaassa suoritettavaa tutkintoa. Opiskelijoita kannustetaan suunnittelemaan opintonsa alusta alkaen siten, että opintoihin sisältyy myös ulkomailla suoritettu tai muunlainen kansainvälistymistä tukeva jakso. Myös tarvittava kielivalmentautuminen vaihtoa varten kannattaa aloittaa ajoissa. Mitä paremmin jakso on suunniteltu, sitä suuremman hyödyn kokemuksesta saa myös akateemisesti.

Opiskelijavaihtoihin pyritään valitsemaan lähinnä opintojensa keskivaiheilla olevia opiskelijoita, jotta opintojen korvaavuus sujuisi mahdollisimman joustavasti. Yliopisto myöntää lähtijöille matka-avustuksen, ja lisäksi esim. ERASMUS-ohjelmassa on erillinen apuraha. Apurahan lisäksi opiskelija on vaihto-opiskelun aikana normaalisti oikeutettu opintotukeen. Vaihtosopimusten turvin vaihtoon lähteviltä opiskelijoilta ei tavallisesti peritä lukukausimaksuja vaihtokohteessa. Hakuaika on helmi-maaliskuussa Euroopan kohteisiin ja loka-marraskuussa Euroopan ulkopuolisiin vaihtoyliopistoihin. Vaihdossa vietettävä aika on tavallisesti joko lukukausi tai koko lukuvuosi.


Kuva 9: "Lähtiessäni vaihtoon Sveitsiin olin opiskellut IT-tiedekunnassa tietojärjestelmätieteen pääaineopiskelijana kaksi vuotta..." Tutustu TJT-opiskelija Mikan kuvakertomukseen vaihtovuodesta käkikellojen, suklaan ja linkkuveitsien maassa osoitteessa http://www.it.jyu.fi/hae/mika/

Informaatioteknologian tiedekunnalla on noin 30 omaa yhteistyöyliopistoa (http://www.jyu.fi/it/yhteistyo/kv/perusopiskelija/erasmusopas) ERASMUS-ohjelman puitteissa eri puolilla Eurooppaa, ja näihin valitaan ensisijaisesti oman tiedekunnan opiskelijoita. Lisäksi Jyväskylän yliopistolla on useita ns. kahdenvälisiä yhteistyösopimuksia eri yliopistoihin, joihin kaikki yliopiston opiskelijat tiedekunnasta riippumatta voivat hakea. Yliopistomme on mukana myös ISEP-ohjelmassa, jonka kautta opiskelijat voivat lähteä vaihto-opiskelijaksi USA:han. ISEP Multilateral -ohjelman puitteissa taas on tarjolla paikkoja esim. Brasiliassa, Kanadassa, Chilessä, Japanissa ja Meksikossa. Informaatioteknologian tiedekunnan opiskelijat voivat hakeutua Pohjoismaihin vaihtoon erillisen Nordlys-ohjelman kautta ja Venäjälle FIRST-ohjelman turvin. Lisätietoja eri ohjelmista löytyy yliopiston kansainvälisten palveluiden sivuilta http://www.jyu.fi/hallinto/intl/opiskelijalle/opiskelu_ulkomailla/.

Ulkomaisiin korkeakouluihin voi hakeutua toki myös itsenäisesti vaihto-ohjelmien ulkopuolella, jolloin vaihtoehtoja on paljon enemmän. Opiskelupaikan saaminen edellyttää yleensä kohdemaan kielen riittävää hallintaa sekä ennen kaikkea viitseliäisyyttä ja oma-aloitteisuutta. Itsenäisesti opiskelupaikan hankkineen tulee tavallisesti varautua myös maksamaan lukukausimaksut kohdeyliopistossa. Tällaisen opiskelupaikan hankkineet voivat hakea ns. rehtorin apurahaa.

Myös työharjoitteluun lähteminen on hyvä tapa hankkia kansainvälistä kokemusta, ja harjoittelun voi tavallisesti liittää osaksi opintoja. Kansainvälisiä työharjoitteluohjelmia on listattu kv-palveluiden sivulla http://www.jyu.fi/hallinto/intl/opiskelijalle/harjoittelu/tyoharjoitteluohjelmia. Harjoittelupaikkoja välittävät esimerkiksi suomalainen CIMO (Centre for International Mobility) http://www.cimo.fi/ ja kansainvälinen opiskelijajärjestö AIESEC. Erityisesti IT-alan opiskelijoille soveltuvia AIESEC-ohjelmia ovat Technical Traineeship ja Management Traineeship. AIESECilla on oma paikallisjärjestö ja -toimisto Jyväskylän yliopistossa. AIESEC tarjoaa hyvän mahdollisuuden verkostoitua kansainvälisesti jo opiskeluaikana. Lisätietoja: http://www.aiesec-jkl.fi/. Myös ERASMUS-ohjelman puitteissa on mahdollista tehdä työharjoittelu ulkomailla. Tiedekunnan opiskelijat voivat saada harjoitteluunsa lisäksi tiedekunnan apurahan, josta löytyy lisätietoa sivulta http://www.jyu.fi/it/yhteistyo/kv/perusopiskelija/tyoharjoittelu/

# #

13.2 Kotikansainvälistyminen

Kansainvälisiä valmiuksiaan voi kehittää myös kotimaassa ja kotiyliopistossa, joko ulkomaisen jakson sijasta tai sen lisäksi. Yliopistoomme tulee vuosittain runsaasti kansainvälisiä opiskelijoita, tutkijoita ja muuta henkilökuntaa, joten tätä kansainvälistä verkostoa hyödyntämällä voi hankkia arvokasta kansainvälistä kokemusta. Osallistuminen vierailevien, kansainvälisten asiantuntijoiden kursseille ja luennoille on yksi helpoimmista tavoista. Suomalaisia opiskelijoita haetaan vuosittain esim. ulkomaalaisten opiskelijoiden tutoreiksi, ja ylioppilaskunta järjestää paljon kansainvälistä toimintaa, johon suomalaiset opiskelijat ovat lämpimästi tervetulleita. Monipuolisia kieli- ja viestintäopintoja kannattaa myös hyödyntää kansainvälisten valmiuksiensa kehittämisessä.

Kansainvälistymistään voi edistää myös hakeutumalla tiedekunnan uuteen kansainväliseen Mobile Technology and Business -maisteriohjelmaan. Ohjelmaan valitaan erillisessä haussa vuosittain 20-25 suomalaista ja ulkomaalaista opiskelijaa kaksivuotisiin englanninkielisiin opintoihin. Jyväskylän yliopiston omilla, vähintään kandidaattiopintojensa loppuvaiheessa olevilla opiskelijoilla on hyvät mahdollisuudet tulla valituiksi ohjelmaan. Ohjelmassa voi suuntautua teknologian tai liiketoiminnan alueelle ja siitä voi valmistua luonnontieteen tai kauppatieteiden maisteriksi. Lisää tietoja ohjelmasta on tässä opinto-oppaassa sekä www-sivuilla http://www.jyu.fi/it/en/motebu/.

# #

13.3 Lisätietoja kansainvälistymisestä

Lisätietoja kansainvälistymismahdollisuuksista löydät tiedekunnan www-sivuilta osoitteesta http://www.jyu.fi/it/yhteistyo/kv/. Informaatioteknologian tiedekunnan kansainvälisten asioiden yhteyshenkilönä toimii kv-suunnittelija Anni Hämäläinen, toimisto AgC 226.2, puh. 014-260 4602, sähköposti international-info@it.jyu.fi. Jyväskylän yliopiston kansainväliset palvelut -yksikkö sijaitsee Seminaarinmäellä, hallinto (T)- rakennuksen toisessa kerroksessa, www-osoite http://www.jyu.fi/intl/.

# #

14 Yhteistyökumppaneiden tarjoamat opinnot

# #

14.1 Suomen Virtuaaliyliopisto (SVY)

Suomen Virtuaaliyliopiston virtuaaliyliopistotoiminta on sekä yliopiston sisäistä että yliopistojen välistä yhteistyötä ja verkottumista tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämiseksi opetuksen ja opiskelun tukena. Opiskelijalle virtuaaliyliopistoyhteistyö antaa mahdollisuuden

SVY:n valtakunnalliset verkkopalvelut opiskelijoille SVY:n opiskelijapalvelut ovat keskitetysti saatavilla portaalista http://www.vy.fi
Opintoihin hakeutumisen verkkopalveluja:

Opintojen suunnittelun ja ohjauksen palveluja:

# #

14.2 JOO-opinto-oikeus ja opinnot muissa yliopistoissa

JOO-sopimuksen mukaan Suomen kaikkien yliopistojen perustutkinto- ja jatko-opiskelijoilla on mahdollisuus sisällyttää tutkintoonsa opintoja muiden suomalaisten yliopistojen tarjonnasta. JOO-opiskelulla pyritään tarkoituksenmukaisesti laajentamaan oman yliopiston (kotiyliopiston) opintotarjontaa, lisäämään valinnanmahdollisuuksia ja tukemaan opintojen etenemistä. Opiskelijalle joustava opinto-oikeus tarjoaa mahdollisuuden liittää tutkintoon sopivia opintoja muiden yliopistojen (kohdeyliopistojen) tarjonnasta ja hyödyntää opinnoissaan muiden yliopistojen asiantuntijoita ja erikoisaloja. Hakuajoissa yliopistot noudattavat joko jatkuvaa hakua tai haku on kaksi kertaa vuodessa.

Opiskelijalle JOO-opiskelu toisessa yliopistossa on maksutonta. Tietoa hakuajoista, sähköinen hakulomake JOO-opintoihin ja hakuohjeet ovat saatavilla osoitteesta http://www.joopas.fi. IT-tiedekunnassa hakemuksille ei ole asetettu määräaikoja.

# #

14.3 Avoin yliopisto ja kesäyliopisto

Sivuaineopintoja voi opiskella myös avoimena yliopisto-opetuksena. Jyväskylän yliopiston avoin yliopisto tarjoaa laajan valikoiman yliopistotasoisia opintoja kaikille iästä ja pohjakoulutuksesta riippumatta. Tarjonnassa on myös joitakin sellaisia opintokokonaisuuksia ja -jaksoja, joita ei järjestetä ainelaitoksilla (esim. Asiakaspalvelu ja markkinointi sekä Henkilöstöjohtaminen). Kaikki avoimen yliopiston opinnot voidaan liittää osaksi yliopistotutkintoja. Opetusmuodot ovat joustavia ja opinnot sopivat siksi hyvin myös työn ohessa opiskeltaviksi: lähiopetus on iltaisin ja viikonloppuisin ja monissa aineissa on etäopiskelumahdollisuus. HUOM! Avoin yliopisto myöntää Jyväskylän yliopiston perustutkinto-opiskelijoille 50% alennuksen useimmista opintokokonaisuuksista. Lisätietoja: http://www.avoin.jyu.fi/opiskelu/opintomaksut/tutkinto-opiskelija/index_html

Muiden yliopistojen avointa yliopisto-opetusta tuo Jyväskylään Jyväskylän kesäyliopisto. Tarjonnassa on esim. hallintotieteen ja oikeustieteen opintoja. Opintoja järjestetään ympäri vuoden. Kesäyliopisto myöntää alennuksia opinnoista Jyväskylän yliopiston opiskelijoille. Lisätietoja:
http://kesayo.jyu.fi/avoin-yliopisto

# #

14.4 Yhteistyössä Jyväskylän ammattikorkeakoulun kanssa järjestettävät opinnot

IT-tiedekunta ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun IT-instituutti ovat tehneet opetusyhteistyötä ns. FITECO-hankkeen puitteissa. Lukuvuonna 2007-2008 IT-tiedekunta avasi opetustarjonnastaan joitakin kursseja JAMKin opiskelijoille; vastaavasti tiedekunnan opiskelijat pääsivät osallistumaan tietyille JAMKin kursseille. Kevätlukukaudella 2008 olivat JAMKissa tarjolla seuraavat kurssit: Verkkomultimediaohjelmointi (5 op), Tietoturvan perusteet (3 op) ja Yritysten tietoturva (6 op). Kurssit olivat opiskelijoille maksuttomia. Tarkoituksena on, että myös jatkossa yliopiston ja JAMKin yhteistyönä toteutettaisiin joitakin kursseja. Myös fysiikan laitos tekee yhteistyötä JAMKin kanssa. Laitoksen opetusohjelmassa on syyslukukaudella Laatujärjestelmät-kurssi (https://korppi.jyu.fi/kotka/course/student/generalCourseInfo.jsp?course=57975), johon myös IT-tiedekunnan opiskelijoiden on mahdollisuus osallistua. Yhteistyössä järjestettävistä kursseista tiedotetaan opiskelijoille sähköpostitse lukuvuoden aikana.

# #

14.5 KIT - Kieliteknologian valtakunnallinen opetuksen verkosto

Kieliteknologian valtakunnallinen verkosto (KIT-verkosto) on yhdeksän suomalaisen yliopiston yhteistyöhanke. Verkoston opiskelijalla on mahdollisuus suorittaa kursseja muissa KIT-verkoston laitoksissa siten, että suoritetut kurssit hyväksytään opiskelijan omiin opintoihin tarkoituksenmukaisella tavalla. Niitä suositellaan erityisesti digitaalisen median opiskelijoille. Verkoston opiskelija voi suorittaa kieliteknologian opintokokonaisuuden, mutta verkostossa on myös mahdollista suorittaa yksittäisiä kursseja tukemaan opiskelijan pää- tai sivuaineopintoja.

Lisätietoja: KIT -verkoston kotisivut http://www.ling.helsinki.fi/kit/

# #

14.6 Connet-opinnot

Connet on Jyväskylän yliopiston tietojenkäsittelytieteiden laitoksen koordinoima valtakunnallinen kognitiotieteen ja kognitiivisen teknologian opetusverkosto. Se tarjoaa opiskelijoille mahdollisuuden parantaa tietoyhteiskuntataitojaan monitieteisen kognitiotieteeseen painottuvan opiskelun muodossa ja kouluttautua ihmisläheisen teknologian erityisosaajiksi. Opetusta tarjoavat useat yliopistot eri puolilta Suomea. Opetus on verkkovälitteistä ja oppiminen tapahtuu useilla kursseilla ongelmapohjaisesti.

Connet-opinnot ovat vapaat kaikille Jyväskylän yliopiston varsinaisille opiskelijoille. Opintoja voi suorittaa yksittäisinä kursseina tai opintokokonaisuuksina. Connet-kurssit voi sijoittaa vapaavalintaisiin opintoihin tai ne voidaan hyväksyä osaksi kognitiotieteen sivuainetta.

Suuri osa Connet-kursseista koostuu itsenäisesti suoritettavasta teoriaosuudesta ja valinnaisesta harjoitustyöstä. Opiskelu tapahtuu kurssista ja osasuorituksesta riippuen itsenäisesti tai ryhmätyönä. Ryhmätyöt on mahdollista tehdä maantieteellisesti hajautetuissa eri yliopistojen opiskelijoista koostuvissa virtuaaliryhmissä.

Connetin www-sivut sijaitsevat osoitteessa http://connet.jyu.fi Lisätietoja Connet-opinnoista saa kognitiotieteen professorilta Pertti Saariluomalta tai Connet-yhteyshenkilöltä sähköpostilla osoitteesta connet@it.jyu.fi

Connet-opintojen lukukausittainen kurssitarjonta julkaistaan aina lukukauden alussa Connetin www-sivuilla sekä Korpissa. Lisäksi verkosto saattaa tarjota kokonaan uusia ajankohtaisia kursseja kesken lukuvuoden. Näistä uusista kursseista ja muista Connet-opintoihin liittyvistä asioista tiedotetaan www-sivujen lisäksi connet-jkl@lists.jyu.fi -sähköpostilistalla, jolle voi vapaasti liittyä osoitteessa: http://lists.jyu.fi/mailman/listinfo/connet-jkl/

Perusopinnot
  • KOGP111 Kognitiotiede, ihminen ja teknologia (6 op)
  • KOGP121 Kommunikaatio ja kognitio (4 op)
  • KOGP171 Tietoverkot oppivassa organisaatiossa (4/10 op)
  • KOGP231 Biolingvistiikan peruskurssi (3 op)

Aineopinnot
  • KOGA322 Mentaaliset representaatiot tietotekniikan opetuksessa (4/9 op)
  • KOGA371 Ohjelmoinnin empiirinen tutkimus (4/9 op)

Syventävät opinnot
  • KOGS321 Kognitiiviset representaatiot (3 op)
  • KOGS431 Biolingvistiikan jatkokurssi (5 op)
  • KOGS394 Laudatur-seminaari (5 op)
  • KOGS395 Laudatur-tutkielma (30 op)

# #

14.7 Matkailualan verkostoyliopisto

Matkailualan verkostoyliopisto (MAVY) yhdistää 17 suomalaisen yliopiston matkailun tieteellisen tutkimuksen, opetuksen ja osaamisen, seuraa alalla tapahtuvaa muutosta ja levittää tietämystä. Opinnot antavat perusteelliset tiedot eri tieteenaloilla tehtävästä matkailututkimuksesta ja tuovat osaamista ja innovaatioita matkailuelinkeinoon ja siihen läheisesti liittyviin sidosryhmiin. MAVYa koordinoi Joensuun yliopiston Savonlinnan kampuksella matkailualan opetus- ja tutkimuslaitos.
Lisätietoja: Matkailualan verkostoyliopisto http://www.tourismuninet.org/

# #

14.8 Co-op Studies - osuustoiminta ja yhteisötalous -opinnot

Helsingin yliopiston Mikkelissä toimiva Ruralia-instituutti järjestää Co-op Studies -opintoja. Co-op Studies -tutkimus- ja opetusalan viitekehyksenä ovat yhteisötalous ja sen organisaatiot. Globalisaation tasapainottamiseksi tarvitaan vaihtoehtoja, jotka perustuvat paikalliseen aloitteellisuuteen ja alueellisten voimavarojen hyödyntämiseen soveltamalla yhteistoiminnallisten yritysmallien tarjoamia mahdollisuuksia. Tietoyhteiskunnassa yhteistoiminnalliset verkostot tarjoavat avoimen ja tasa-arvoisen pääsyn osallisiksi uuden teknologian sovelluksista maapallonlaajuisesti. Yhteisötalouden ja sen organisaatioiden merkitys kasvaa globalisaatiokehityksen seurauksena. Co-op Studies -monitieteellinen opintokokonaisuus tuottaa tutkimustietoa sekä organisoi siihen perustuvaa opetusta ja tiedon siirtoa suurten ja pienten osuustoiminnallisten yritysten johtamista sekä osuustoiminnan uusille tehtäväaloille soveltamista varten.

Co-op Studies -opinnot ovat avoimia myös Jyväskylän yliopiston perustutkinto-opiskelijoille.Co-op Studies on opintokokonaisuus, josta opiskelija voi poimia itselleen sopivimmat jaksot kiinnostuksensa mukaan ja opiskella verkossa joustavasti. Tarjolla on siis sekä yksittäisiä kursseja että laajempia kokonaisuuksia. Lisätietoja: http://www.helsinki.fi/ruralia/

# #

15 Todistukset ja valmistuminen

Tiedekunta myöntää todistukset tutkinnoista. Uuden tutkintoasetuksen mukaisesti suoritetuista kandidaatin ja maisterin tutkinnoista myönnetään kaksi erillistä todistusta. Maisterin todistus ei siten enää aiemmasta poiketen sisällä kandidaattivaiheessa suoritettuja opintoja.

Tutkinnon hakeminen

Kun olet suorittanut kaikki tutkintoon vaadittavat opinnot ja myös sivuaineopintokokonaisuudet on koottu ja arvostelut merkitty opintorekisteriin, ota yhteyttä omaan ainelaitokseesi. Laitoksesta riippuen joko amanuenssi tai opintoasioista vastaava sihteeri opastavat sinua tutkinnonhakulomakkeen täyttämisessä. Tutkinnonhakulomake kandidaatintutkintoa varten: http://www.jyu.fi/tdk/hallinto/op/kandidaatti_tutkinto_lomake.pdf. Tutkinnonhakulomake maisterintutkintoa varten: http://www.jyu.fi/tdk/hallinto/op/maisteri_tutkinto_lomake.pdf. Tutkinnonhakulomake toimitetaan laitokselta täytettynä tiedekunnan toimistoon, jossa todistus kirjoitetaan ja allekirjoitetaan. HUOM! Varaa todistuksen saamista varten vähintään kaksi viikkoa aikaa. Sivuaineopintojen kokoaminen ja arvostelu kannattaa pyytää ao. laitokselta heti, kun olet saanut kokonaisuuden valmiiksi. Näin tutkinnon koostaminen ja todistuksen saanti aikanaan nopeutuvat.

Tutkintotodistukset

Tutkintotodistuksiin merkitään pää- ja sivuaineina opiskellut oppiaineet, joiden opintopistemäärä on vähintään 15 op. Oppiaineista kerrotaan laajuus opintopisteinä sekä opintokokonaisuuden arvostelu. Todistuksissa mainitaan, millä kielellä opiskelija on saanut koulusivistyksensä ja kirjoittanut kypsyysnäytteensä sekä opiskelijan osoittama kielitaito. Todistukseen tulee näkyviin myös muiden opintojen yhteinen opintopistemäärä sekä kokonaisopintopistemäärä.

Todistuksen mukana opiskelija saa opintorekisteriotteen, jossa on yksityiskohtainen selvitys tutkintoon suoritetuista opinnoista. Tutkintotodistuksista saa virallisia kopioita tiedekunnan toimistosta. Ulkomaalaisille opiskelijoille kirjoitetaan sekä suomen- että englanninkieliset tutkintotodistukset. Suomenkieliset opiskelijat saavat halutessaan tiedekunnan toimistosta englanninkielisen opintorekisteriotteen maksutta. Perustutkintotodistuksista ei myönnetä englanninkielisiä käännöksiä.

Diploma Supplement

Opiskelijapalvelut lähettää Diploma Supplementin (DS) kaikille uuden asetuksen mukaisen tutkinnon suorittaneille. Diploma Supplement lähetetään vasta sen jälkeen, kun tutkinto on kirjattu yliopiston tutkintorekisteriin. Sitä ei siis saa samassa yhteydessä todistuksen kanssa. Diploma Supplement on kansainväliseen käyttöön tarkoitettu tutkintotodistuksen liite. Se sisältää lisätietoja kyseessä olevasta tutkinnosta, oppilaitoksesta sekä koulutusjärjestelmästä maassa, jossa tutkintotodistus on myönnetty. Diploma Supplementin sisällöstä on julkaistu kansainväliset suositukset Euroopan komission, Euroopan neuvoston ja UNESCOn toteuttaman pilottihankkeen tuloksena. Suomen lainsäädännön mukaan korkeakoulut ovat velvollisia antamaan pyynnöstä opiskelijoilleen kansainväliseen käyttöön tarkoitetun tutkintotodistuksen liitteen. Opetusministeriö on suositellut, että liitteenä käytetään Diploma Supplementia.

Palautekysely valmistuneille

IT-tiedekunta kerää Korppi-kyselyllä palautetta opinnoista ja opetuksesta kaikilta perustutkinnon suorittaneilta. Kyselyn vastauksista tehdään vuosittain yhteenveto, jonka tulosten pohjalta tehdään tarvittaessa muutoksia laitoksen ja tiedekunnan toimintaan.

Publiikki

IT-tiedekunnassa on järjestetty tiedekunnan yhteisiä valmistujaisjuhlia eli publiikkeja vuodesta 2005 alkaen. (Tosin tammikuun 2008 publiikkia ei pidetty taloudellisten syiden vuoksi.) Publiikkiin kutsutaan kunakin vuonna valmistuneet maisterit, lisensiaatit ja tohtorit avec. Mukana juhlimassa on myös henkilökuntaa. Publiikki on osa tiedekunnassa käynnistynyttä alumnitoiminnan kehittämistä, jonka avulla pyritään luomaan entistä tiiviimmät siteet tiedekunnasta valmistuneisiin opiskelijoihin. Lukuvuonna 2008-2009 järjestettävästä valmistujaisjuhlasta tiedotetaan kaikille valmistuneille myöhemmin.

Asiaan liittyvä prosessi: http://prosessit.it.jyu.fi/julkaistut/?id=process:p45:i1


Kuva 10: Yliopistoelämään kuuluu arjen puurtamisen lisäksi myös iloisia juhlahetkiä. Vuoden 2007 valmistujaisjuhlassa eli publiikissa oli hauskaa tiedekuntamme hallintopäällikkö Sanna Hirvolalla, tietotekniikan laitoksen johtaja Timo Hämäläisellä, TKTL:n varajohtaja Minna Koskisella ja varadekaani Tapani Ristaniemellä.

# #

16 Mitä maisterin tutkinnon jälkeen?

Maisterin tutkinnon suorittamisen jälkeen voit halutessasi jatkaa opintoja yliopistossa. Siihen on useita eri vaihtoehtoja. Voit jatkaa opintojasi heti suoraan tai palata opintojen pariin myöhemmin oltuasi ensin työelämässä. Voit myös yhdistää työssäkäynnin ja opiskelun. Halutessasi voit myös pitää yhteyttä emoyliopistoosi ihan muuten vain.

# #

16.1 Jatko-opinnot

Jos olet kiinnostunut tutkimustoiminnasta ja haluat meritoitua akateemisesti, voit hakeutua jatko-opintoihin suorittamaan lisensiaatin tai tohtorin tutkintoa joko omaan aiempaan yliopistoosi tai johonkin muuhun yliopistoon. Eri yliopistoilla on erilaiset käytänteet jatko-opiskelijaksi hyväksymisessä. Tohtorin tutkinnon suorittaminen päätoimisesti opiskellen vie noin neljä vuotta. Opintoihin on mahdollisuus saada rahoitusta tutkijakouluista ja eri säätiöiltä.

Asiaan liittyvä prosessi: http://prosessit.it.jyu.fi/julkaistut/?id=process:p_jatko_op:i1

# #

16.2 Täydennyskoulutus

Yliopistojen täydennyskoulutuskeskukset järjestävät eri alojen akateemista täydennyskoulutusta. Täydennyskoulutus ei ole yleensä tutkintoon johtavaa vaan se antaa ammatillisia lisävalmiuksia. Lisäpätevyyttä työtehtäviisi voit saada joko oman alasi tai jonkin muun alan täydennyskoulutuksesta. Koulutus on tavallisimmin räätälöity tietylle kohdejoukolle ja suunniteltu siten, että se sopii työn ohella opiskeleville. Täydennyskoulutus on maksullista.

# #

16.3 Avoin yliopisto

Yliopistojen avoimet yliopistot järjestävät yliopisto-opintoja ilman ikä- ja pohjakoulutusvaatimuksia. Tarjonnassa on yliopistollisia opintokokonaisuuksia sekä yksittäisiä kursseja. Opinnot on suunniteltu joustaviksi ja opiskelumuotoja on useita erilaisia. Opinnot soveltuvat siten hyvin työn ohessa tehtäviksi. Avoin yliopisto antaa tutkinnon suorittaneille joustavan mahdollisuuden hankkia lisäpätevyyttä ja täydentää tutkintoa eri alojen opinnoilla. Tutkintoa ei avoimessa yliopistossa voi suorittaa, vaikka opinnot ovat eri tutkintojen osia. Avoimessa yliopistossa opiskelu on maksullista.

# #

16.4 Täydentävät opinnot

Jyväskylän yliopistossa maisterin tutkinnon suorittanut opiskelija voi jatkaa opintojensa täydentämistä, esimerkiksi kesken olevan opintokokonaisuuden suorittamista, ilmoittautumalla läsnäolevaksi täydentäväksi opiskelijaksi yliopiston määräämällä tavalla. Opinnot ovat toistaiseksi olleet maksuttomia. Opiskelu tapahtuu normaalina päiväopiskeluna.

Maisterin tutkinnon jälkeen opintoja voi täydentää myös jossakin muussa kuin omassa yliopistossa. Opintoja varten tulee hakea erillistä opinto-oikeutta. Erillisellä opinto-oikeudella opiskeltavat opinnot ovat maksullisia.

# #

16.5 Opettajaksi pätevöityminen

Jos opettajan ura kiinnostaa eikä omaan tutkintoon sisälly opettajan pätevyyteen tarvittavia opintoja, maisterin tutkinnon jälkeen voi yliopistoon hakeutua opiskelemaan opettajan pedagogisia opintoja ja tarvittaessa opetettavan aineen opintoja. Esim. pedagogisten opintojen suorittamiseen on monenlaisia mahdollisuuksia joko opettajankoulutuslaitoksilla tai esim. erilaisten muunto- ja pätevöitymiskoulutusten yhteydessä. Jos haluat tietotekniikan aineenopettajan kelpoisuuden, tulee opintojesi sisällön olla opettajalinjan vaatimusten mukainen. Voit siis joutua täydentämään aiempia pääaineopintojasi. Koulutuksen järjestelyistä riippuen opinnot voivat olla joko maksullisia tai maksuttomia.

# #

16.6 Alumnitoiminta

Alumni on latinaa ja tarkoittaa kasvattia tai suojattia. Suomeen sana on tullut Yhdysvalloista, jossa se tarkoittaa tutkinnon suorittanutta, valmistunutta opiskelijaa. Alumneja ovat kaikki yliopistosta valmistuneet sekä yliopistossa työskennelleet. Alumnitoiminnan eräs keskeisimmistä tavoitteista on eri alueilla toimivien yliopiston kasvattien asiantuntemuksen, vaikutusmahdollisuuksien ja voimien yhdistäminen kaikkia hyödyttävällä tavalla.

Alumnisuhteiden avulla yliopiston yhteydet työelämään tehostuvat ja alumnien työelämätietoutta voidaan käyttää yliopiston toiminnan, esimerkiksi opetuksen kehittämiseen. Laajan ja kansainvälisen alumniverkoston avulla voidaan edesauttaa yliopiston kansainvälistymistä muun muassa tarjoamalla opiskelijoille ulkomaisia harjoittelupaikkoja. Yliopiston avulla alumnit voivat jatko- ja täydennyskouluttaa itseään, vaikuttaa yliopiston kehittymiseen ja pitää yhteyttä entisiin opiskelukavereihinsa. Yliopistot järjestävät alumneilleen monenlaisia tapaamisia. Jos haluat pitää tutkinnon suorittamisen jälkeen yhteyksiä omaan emoyliopistoosi ja vaikuttaa sen toimintaan, osallistu alumnitoimintaan. IT-tiedekunnan oman alumnitoiminnan kehittäminen on käynnissä. Lisätietoa:
http://www.jyu.fi/it/alumnitoiminta


Lisää alumnien tarinoita: http://www.it.jyu.fi/hae


Kuva 11: Elämäsi parhaat vuodet ja edessä loistava tulevaisuus! Tutustu IT-tiedekunnan opiskelijoiden ja meiltä valmistuneiden alumnien tarinoihin osoitteessa http://www.it.jyu.fi/hae

# #

17 Jatkokoulutus

# #

17.1 Tiedekunnan jatkotutkinnot

Informaatioteknologian tiedekunnan jatkotutkintoja ovat

Tiedekunnassa on mahdollista suorittaa myös ammatilliset erikoistumisopinnot sisältävä tietotekniikan opettajan ammatillinen lisensiaatin tutkinto.

Asiaan liittyvä prosessi: http://prosessit.it.jyu.fi/julkaistut/?id=process:p107:i1

# #

17.2 Jatkotutkintorakenne

Jatkotutkinto painottuu tutkimukseen eli väitöskirjatyön tai lisensiaattityön laatimiseen. Lisäksi suoritetaan vähintään 60 op tieteellisen jatkokoulutuksen opintoja. Ne koostuvat syventävistä pääaineen opinnoista sekä mahdollisesti vähintään aineopintotasoisista pääainetta ja tutkimustyötä tukevista sivuaineen opinnoista. Tohtorin tutkinnon voi suorittaa päätoimisesti opiskellen 4-5 vuodessa.

# #

17.3 Jatkokoulutuksen järjestäminen

Tietotekniikan jatko-opetus järjestetään tietotekniikan laitoksella. Tietojärjestelmätieteen, tietojenkäsittelytieteen ja kognitiotieteen opetus tietojenkäsittelytieteiden laitoksella.

# #

17.4 Jatkokoulutuskelpoisuus

Jyväskylän yliopiston hallituksen hyväksymät tohtorikoulutuksen yleiset valintaperusteet löytyvät osoitteesta http://www.jyu.fi/opiskelu/tohtorikoulutus/yleiset/

Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunnan jatko-opiskelijaksi voidaan hyväksyä ylempää korkeakoulututkintoa vastaavan koti- tai ulkomaisen tutkinnon suorittanut tai hakija, jolla on riittäväksi todetut opinnot tiedekunnan oppiaineissa tai niitä lähellä olevissa oppiaineissa.

Jatko-opiskelijaksi voidaan hyväksyä myös tutkinnon jossain muussa pääaineessa (esim. matematiikka, hallinto, psykologia) suorittanut henkilö, jos hänen aiemmat opintonsa, kiinnostuksensa ja työkokemuksensa puoltavat jatkotutkinnon suorittamista tiedekunnassa. Tällöin hänen pitää täydentää tietotekniikan tai tietojenkäsittelytieteiden opintojaan siten, että niistä muodostuu lähes syventäviä opintoja (ilman pro gradu -tutkielmaa ja tutkielmaseminaaria) vastaava kokonaisuus, jonka laajuus on 100 op.

Erityistapauksissa luonnontieteellisen alan jatko-opiskelijaksi voidaan hyväksyä luonnontieteiden kandidaatin tai vastaavan tutkinnon perusteella. Tällöin suunnitelma maisteriopinnoiksi kirjataan osaksi jatko-opintosuunnitelmaa. Jatko-opiskelijaksi hyväksytyllä ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneella ei ole perustutkinnon suoritusoikeutta.

# #

17.5 Jatko-opinto-oikeuden hakeminen

Lisensiaatin tai tohtorin tutkinnon suorittamista aikovan tulee hakea tiedekunnalta jatko-opinto-oikeutta. Hakija ottaa yhteyttä pääaineen koulutuksesta ja tutkimustyöstä vastaavaan laitoksen opettajaan opintojen ja tutkimuksen suunnittelua varten.

Lisensiaatintutkimuksen ja/tai väitöstyön ohjaajana voi toimia henkilö, joka on kiinnostunut työstä ja pätevä ohjaamaan sen ja joka on antanut suostumuksensa ohjaajan tehtävään. Ohjaajan pätevyys tulee voida todeta: hän on esimerkiksi alalta väitellyt tai nimitetty dosentin virkasuhteeseen tai professoriksi. Työtä voi ohjata myös Jyväskylän yliopiston ulkopuolella työskentelevä henkilö, jolloin työlle nimetään laitokselta toinen ohjaaja, jonka alaan työ kuuluu.

Hakija laatii ohjaajansa kanssa henkilökohtaisen kirjallisen jatko-opintosuunnitelman ja alustavan tutkimussuunnitelman ja liittää ne tiedekunnan jatkokoulutushakemukseen. Hakulomakkeita saa laitoksilta, tiedekunnan kansliasta ja verkkosivuilta (http://www.jyu.fi/it/opiskelu/jatko-opinnot). Jos hakija ei ole suorittanut tutkintoaan Jyväskylän yliopistossa, on hakemukseen liitettävä kopio tutkintotodistuksesta sekä opintorekisteriote. Hakija toimittaa hakemuksen liitteineen joko suoraan aineen professorille tai laitoksen amanuenssille. Jatko-opintojen ohjaajaksi nimetty henkilö tarkistaa ja allekirjoittaa jatkokoulutukseen hakijan alustavan tutkimussuunnitelman ja opintosuunnitelman.

Laitoksella arvioidaan hakijan edellytykset jatko-opintoihin sekä laitoksen mahdollisuudet asianmukaisen ohjauksen järjestämiseen. Myönteisessä tapauksessa laitoksen jatko-opintoasioista vastaava johtaja allekirjoittaa jatkokoulutushakemuksen puollon laitoksen puolesta ja esittää sen tiedekunnan opintoasiainpäällikölle. Opintoasiainpäällikkö esittelee hakemuksen tiedekunnan jatko-opetuksesta vastaavalle varadekaanille, joka päättää hakijan hyväksymisestä tiedekunnan jatko-opiskelijaksi. Opiskelija saa kopion jatkokoulutuspäätöksestä kirjeitse.

Opinto- ja/tai tutkimussuunnitelmaan myöhemmin tehtävät vähäiset muutokset voidaan tehdä opiskelijan ja ohjaajien yhteisellä päätöksellä. Merkittävistä muutoksista päättää laitoksen varajohtaja yhdessä opiskelijan ja työn ohjaajien kanssa ja muutokset lähetetään tiedoksi tiedekuntaan. Ohjaajamuutoksista päättää tiedekunnan varadekaani. Kopiota alustavasta tutkimussuunnitelmasta ja jatko-opintosuunnitelmasta säilytetään tiedekunnan kansliassa.

Asiaan liittyvä prosessi: http://prosessit.it.jyu.fi/julkaistut/?id=process:p35:i1

# #

17.6 Jatko-opiskelijan ilmoittautuminen

Ensimmäinen ilmoittautuminen opinto-oikeuden myöntämisen jälkeen tapahtuu palauttamalla hyväksymiskirjeen mukana tullut ilmoittautumislomake tiedekunnan kansliaan. Postiosoite on Informaatioteknologian tiedekunta, PL 35 (Agora), 40014 Jyväskylän yliopisto.

Muut kuin ensimmäisen vuoden jatko-opiskelijat ilmoittautuvat joko läsnä- tai poissaoleviksi Korppi-järjestelmän kautta 15.9. mennessä. (Opiskelijapalveluiden kautta ei siis voi enää ilmoittautua.) Ilmoittautumisen yhteydessä jatko-opiskelijat täyttävät jatko-opintoja koskevan suunnitelman, jossa he lyhyesti kertovat kuluneen lukuvuoden toiminnastaan sekä suunnittelevat tulevan vuoden ohjelmaansa. Opiskelijan antamat tiedot välitetään sähköpostilla suoraan ohjaajalle/ohjaajille. Tiedot ovat luottamuksellisia, eivätkä ne välity muille. Korppiin tallentuu julkisena tutkimuksen nimi, lyhyt opiskelijan antama kuvaus ja avainsanat. IT-tiedekunnan verkkosivuilta http://www.jyu.fi/it/opiskelu/jatko-opinnot/ilmoittautuminen_jatko-opiskelijaksi on linkki ilmoittautumista varten.

Ylioppilaskunnan jäsenmaksu on jatko-opiskelijoille vapaaehtoinen. Ylioppilaskunnan jäsenyys antaa jatko-opiskelijoille oikeuden hakea opiskelija-asuntoihin sekä saada YTHS:n palveluita. Käytettävissä ovat myös kirjasto- ja atk-palvelut. Jäsenyys ei sen sijaan oikeuta matkalippualennuksiin julkisissa liikennevälineissä. Yliopistoliikuntaan on oikeus osallistua ilmoittautumalla yliopistoon ja maksamalla liikuntamaksu, jonka tarra kiinnitetään joko opiskelijakorttiin tai opiskelutodistukseen.

# #

17.7 Tieteellisen jatkokoulutuksen opinnot

Uudesta tutkintoasetuksesta:

Jatkokoulutuksen tavoitteena on, että opiskelija perehtyy syvällisesti omaan tutkimusalaansa ja sen yhteiskunnalliseen merkitykseen sekä saavuttaa valmiudet tutkimusalansa piirissä itsenäisesti ja kriittisesti soveltaa tieteellisen tutkimuksen menetelmiä ja luoda uutta tieteellistä tietoa; perehtyy hyvin oman alansa kehitykseen, perusongelmiin ja tutkimusmenetelmiin; sekä saavuttaa sellaisen yleisen tieteenteorian ja tutkimusalaansa liittyvien muiden tieteenalojen tuntemuksen, joka mahdollistaa niiden kehityksen seuraamisen.

Tieteellisen jatkokoulutuksen opintojen tulee tukea tutkimustyötä. Ne ovat vähintään 60 opintopisteen laajuiset ja koostuvat syventävistä pääaineen opinnoista sekä mahdollisesti vähintään aineopintotasoisista pääainetta ja tutkimustyötä tukevista sivuaineen opinnoista. Luonnontieteiden kandidaatin tutkinnon perusteella jatko-opiskelijaksi hyväksytyn tulee suorittaa pääaineen syventäviä opintoja vastaavat opinnot. Pro gradu -tutkielman laatiminen ei kuitenkaan ole välttämätöntä.

Jos opiskelija ei ole suorittanut perustutkintoa tietojenkäsittelytieteissä, on hänen täydennettävä näitä opintoja siten, että niistä muodostuu lähes syventäviä opintoja (ilman pro gradu -tutkielmaa ja tutkielmaseminaaria) vastaava kokonaisuus, jonka laajuus on 100 op.

# #

17.7.1 Tietojärjestelmätieteen ja tietojenkäsittelytieteen jatko-opinnot

Kauppatieteellisen jatkotutkinnon suorittavalla on oltava vähintään perusopintotasoinen arvosana myös muussa kauppatieteellisessä oppiaineessa kuin tietojärjestelmätieteessä. Perusopintojen opintokokonaisuuden suorittamista ei voi sisällyttää jatkotutkinnon muiden tieteenalojen opintoihin.

1.8.2005 jälkeen jatko-opintonsa aloittaneet opiskelijat opiskelevat seuraavien jatko-opintovaatimusten mukaisesti (yhteensä 60 op):

TJT TKT
1. Tieteellisen jatkokoulutuksen ja tieteenalan opinnot väh. 20 op väh. 20op
Tieteenfilosofia, esim. FIL0402 Yleisen tieteenfilosofian kurssi jatko-opiskelijoille 4 op 4 op
Tutkijan perusvalmiudet (esim. kirjallinen ja suullinen viestintä, argumentointi, tiedonhaku, tutkimusrahoituksen hankkiminen) 0-5 op 0-5 op
Jatkokoulutusseminaari, esimerkiksi TJTJ701 4 op 4 op
Tutkimusmenetelmät (suorituksen täytyy sisältää kaikkia alla mainittuja menetelmiä), esim. TJTJ615
  • Kvantitatiiviset tutkimusmenetelmät
  • Kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät
  • Konstruktiiviset tutkimusmenetelmät

 väh. 6 op väh. 6 op
Syventävät ja jatkokoulutuskurssit sekä seminaarit:
  • Tieteenalan yleissivistävät opinnot, esim. TJTJ618 Tietojärjestelmätieteen näkökulmia jatko-opiskelijoille
  • Muut kurssit ja seminaarit

 6 op
0-4 op
 0-6 op
0-10 op
2. Tutkimusalan opinnot väh. 20 op väh. 20op
Tutkimusalan tutkimusmenetelmät 2-6 op 0-6 op
Erikseen sovittavat tutkimusalaa tukevat opintosuoritukset. (Syventävät ja jatko-opintotasoiset kurssit, kirjatentit, kesäkoulut, seminaarit. Erityisin perustein hyväksytään myös aineopintotasoiset suoritukset.) 10-20 op 10-20 op
Tieteelliset raportit ja referaatit, jotka eivät sisälly lisensiaatintyöhön tai väitöskirjaan 0-6 op 0-6 op
Esitelmöinti konferenssissa (á 2 op) 0-6 op 0-6 op
Tutkimusalaa tukeva kansainvälinen työskentely. Yhden kuukauden työskentely vastaa puolta opintopistettä. Pienin myönnettävä suoritus on 1 op, joka vastaa kahden kuukauden työskentelyä. Kansainvälisten konferenssien järjestelytehtävät. 0-6 op 0-6 op
3. Muut opinnot väh. 10 op väh. 10 op
Vähintään aineopintotasoiset tutkimusta tukevat sivuaineopinnot

Taulukko 17.1: Tietojärjestelmätieteen ja tietojenkäsittelytieteen uudet jatko-opintovaatimukset

Jos aiemmin suoritetulle kurssille ei ole määritelty laajuutta opintopisteinä, on opintoviikot mahdollista muuntaa opintopisteiksi kertomalla opintoviikkomäärä luvulla 1,8.

Kohdan 1. "Tutkimusmenetelmät" (esim. TJTJ615) osassa käsitellään tutkimusmenetelmiä laajasti tietojärjestelmätieteiden kannalta. Kohdan 2. "Tutkimusalan tutkimusmenetelmät" tarkoittaa edellistä osaa syvempää paneutumista oman tutkimusalan menetelmiin ja niiden käsittelyä oman tutkimusalan näkökulmasta.

Esitelmöintiin konferenssissa ja tutkimusalaa tukevaan kansainväliseen työskentelyyn kuuluu raportointivelvoite. Raportoinnista on sovittava etukäteen jatko-opintojen ohjaajan kanssa. Raportti toimitetaan ohjaajalle.

Kohdan 3. Muut opinnot voivat tukea tutkimusta eri tavoin. Sivuaineopinnot voivat sisältää sovellusalan, toimialan jne. aineopintotasoisia opintoja, jotka auttavat opiskelijaa ymmärtämään sitä ympäristöä, johon tutkittava ilmiö kuuluu.

# #

17.7.2 Kognitiotieteen jatko-opinnot

Kognitiotiede on monitieteinen oppiaine, jossa integroidaan naturalistisesti käsitettyjen ihmistieteiden ja niiden eri lähitieteiden osaamista yhteisten tieteidenvälisten kysymysten ratkaisemiseksi. Näitä taustatieteitä ovat olleet esimerkiksi filosofia, psykologia, tietojenkäsittelytieteet, kielitiede, taiteentutkimus, kasvatustiede, kauppatieteet ja insinööritieteet. Jyväskylän yliopiston kognitiotiede on suuntautunut ensisijaisesti inhimillisen teknologian ja ICT -yhteiskunnan kysymysten käsittelemiseen. Kognitiotieteen tohtoriopiskelijoista valmistuu luonnontieteellisen koulutusalan filosofian tohtoreita. Kognitiotieteeseen on otettu jatko-opiskelijoita 1.8.2005 alkaen.

Kognitiotieteen luonteesta johtuen sen tohtorikoulutukseen voivat osallistua hyvin erilaiset taustatiedot omaavat ihmiset. Esimerkiksi yliopiston kaikkien tiedekuntien opiskelijat voivat periaatteessa aloittaa kognitiotieteen opinnot, mahdollinen on myös diplomi-insinöörin koulutustausta. Olennaista on tutkimusongelman aito kognitiotieteellisyys.

Tieteellisen jatkokoulutuksen opinnot 60 op
Tieteenalan opinnot 27 op
Kognitiotieteen teoria ja metodologia
Seminaarit
Tutkintoa tukevat kognitiotieteen opinnot
 9 op
3 op
15 op
Tutkimusalan opinnot 20 op
Tutkimusongelman edellyttämät metodologiaopinnot
Tutkimusongelman edellyttämät teoriaopinnot
 8 op
12 op
Muiden tieteenalojen opinnot 13 op
Tieteenfilosofia, tieteen tutkimus tai tieteen teoria (pakollinen)
Muut erikseen sovittavat tutkintoa tukevat opinnot
 4 op
9 op

Taulukko 17.2: Kognitiotieteen jatko-opintovaatimukset

Kognitiotieteen monitieteisestä luonteesta johtuen myös lähitieteiden perusopintotasoiset opinnot kelpaavat perustellusti tieteenalan ja tutkintoa tukevien tieteenalojen opintoihin ja niitä voidaan sisällyttää opintoihin maksimissaan 6 op. Muiden tieteenalojen opettajat hyväksyvät kyseisten tieteenalojen opintokokonaisuudet, mutta muiden tieteenalojen opintojen hyväksymisestä kognitiotieteen tutkintoon päättää kognitiotieteen professori. Kokonaisuus määräytyy tutkimusongelman sisällöstä käsin. Tieteellisen jatkokoulutuksen opinnoista tulee vähintään 30 op olla syventäviä tai jatkokoulutustasoisia opintoja.

# #

17.7.3 Tietotekniikan jatko-opinnot

Jos aiemmin suoritetulle kurssille ei ole määritelty laajuutta opintopisteinä, on opintoviikot mahdollista muuntaa opintopisteiksi kertomalla opintoviikkomäärä luvulla 1,8.

1.8.2005 jälkeen jatko-opintonsa aloittaneet opiskelijat opiskelevat seuraavien jatko-opintovaatimusten mukaisesti (yhteensä 60 op):

1. Tieteellisen jatkokoulutuksen ja tieteenalan opinnot yht. 20-30 op
Jatkokoulutusseminaari 4 op
Tieteelliseen kirjoitus- ja puheviestintään sekä tiedonhankintaan liittyvät opinnot, esimerkiksi:
  • Academic Writing Skills
  • Research Reporting in English
  • Scientific and Professional Communication
  • Seminar and Conference Skills

 3-10 op
Syventävät opinnot ja jatkokoulutuskurssit sekä seminaarit, esimerkiksi:
  • Laitoksen ja tiedekunnan sekä muiden yliopistojen järjestämät opinnot
  • Syventävät sivuopinnot (aikaisemmin sivulaudatur-opinnot)
  • Kesäkoulut, International Summer School ISS, kansalliset ja kansainväliset seminaarit

 max 23 op
Tieteenfilosofiaan, tieteellisen toiminnan perusteisiin ja yleiseen tieteenteoriaan liittyvät kurssit max 5 op
2. Tutkimusalan opinnot yht. 20-40 op
Tutkimusalan syventävät opinnot ja jatkokoulutuskurssit sekä seminaarit max 40 op
Erikseen sovittavat tutkimusalaa tukevat syventävien opintojen tasoiset opintosuoritukset, esimerkiksi:
  • Kirjatentit
  • Raportit ja referaatit, jotka eivät sisälly sellaisenaan lisensiaatintyöhön tai väitöskirjaan
  • Esitelmä tai posteri tieteellisessä konferenssissa sekä oppimispäiväkirja, joista muodostuu yhteensä kahden opintopisteen suoritus. Näitä suorituksia hyväksytään jatko-opintoihin yhteensä enintään kuuden opintopisteen verran.

max 30 op
Tutkimusalaa tukeva kansainvälinen työskentely. Esimerkiksi:
  • Tutkijavierailu tai muu tutkimusalaan liittyvä tieteellinen työskentely ulkomailla. Yhden kuukauden työskentely vastaa puolta opintopistettä. Näitä suorituksia hyväksytään jatko-opintoihin yhteensä enintään kuuden opintopisteen verran
  • Kansainvälisten konferenssien järjestelytehtävät.

 max 10 op
Tutkimushankkeen johtaminen tai -projektin vetäminen (vaatii raportoinnin) max 10 op
3. Muut opinnot max 20 op
Vähintään aineopintotasoiset tutkimusta tukevat sivuaineopinnot

Taulukko 17.3: Tietotekniikan uudet jatko-opintovaatimukset

# #

17.7.4 Jyväskylä Summer School - syventäviä ja jatko-opintoja Jyväskylän yliopiston kesäkoulussa

Jyväskylän kansainvälinen kesäkoulu (Jyväskylä Summer School) tarjoaa vuosittain syventäviä kursseja opintojensa loppuvaiheessa oleville maisteriopiskelijoille ja pidemmälle meneviä erikoiskursseja jatko-opiskelijoille. Kesäkoulun tavoitteena on tukea monitieteistä opiskelua ja opiskelijoiden kansainvälistymistä tarjoamalla korkeatasoista englanninkielistä opetusta arvostettujen luennoitsijoiden johdolla. Kesäkouluun osallistuu vuosittain noin 300 opiskelijaa kymmenistä eri maista.

Kesäkoulu järjestetään kesällä 2008 18. kerran matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan ja informaatioteknologian tiedekunnan yhteistyönä. Kahden ja puolen viikon aikana on tarjolla 26 kurssia kemian, biologian, uusiutuvan energian, fysiikan, matematiikan, tilastotieteen, tieteellisen laskennan, tietojenkäsittelytieteen ja tietojärjestelmätieteen aloilta.

Lisätietoja kesäkoulusta: http://www.jyu.fi/science/muut_yksikot/summerschool/

# #

17.8 Tutkijakoulut ja -ohjelmat

# #

17.8.1 COMAS

COMAS (Graduate School in Computing and Mathematical Sciences) on informaatioteknologian tiedekunnan koordinoima tutkijakoulu. Syksyllä 1994 aloitetun tutkijakoulun tehtävänä on tehostaa ja nopeuttaa tutkinnon valmistumista tukemalla taloudellisesti jatkokoulutettavien kokopäiväistä opiskelua. COMASissa opiskelee jatkokoulutettavia myös matematiikan ja tilastotieteen laitokselta. COMASin toiminta on organisoitu viiteen ohjelmaan:

  1. tietojärjestelmätiede
  2. ohjelmisto- ja informaatiotekniikka
  3. tilastollinen analyysi ja laskennallinen tilastotiede
  4. tieteellinen laskenta ja optimointi
  5. kognitiotiede ja ihmislähtöinen informaatioteknologia.

Tutkijakouluun haetaan opiskelijoita kaksi kertaa vuodessa. Hakuajat päättyvät maaliskuun ja syyskuun lopussa. Hakijalta vaaditaan maisterintutkinto tai vastaavantasoinen muu tutkinto. Lisää tietoa tutkijakoulun toiminnasta, hakukelpoisuudesta ja -käytännöistä löydät COMASin verkkosivuilta. http://www.jyu.fi/it/en/study/postgraduate/comas
COMAS-tutkijakoulun johtaja Pekka Neittaanmäki
puh. (014) 260 2733, sähköposti: pn@mit.jyu.fi

# #

17.8.2 GETA

GETA (Graduate School in Electronics, Telecommunications and Automation) on valtakunnallinen Suomen Akatemian rahoittama elektroniikan, tietoliikenteen ja automatiikan tutkijakoulu. Sen toimintaa koordinoi Helsingin yliopisto. Tietotekniikan laitoksella on tutkijakoulussa kolme opiskelijapaikkaa. Lisätietoja: http://wooster.hut.fi/geta

# #

17.8.3 INFORTE-ohjelma

INFORTE-ohjelma on osittain ESR-rahoitteinen ICT-alan jatkokoulutusta tukeva hanke. Sitä koordinoi Jyväskylän yliopiston tietojenkäsittelytieteiden laitos. Ohjelman tieteellisiä johtajia ovat professori Juhani Iivari (Oulun yliopisto), professori Tapani Ristaniemi (Jyväskylän yliopisto), professori Tarja Systä (Tampereen teknillinen yliopisto), professori Hannu Tenhunen (TUCS) ja professori Virpi Tuunainen (Helsingin kauppakorkeakoulu). Mukana INFORTEssa ovat Helsingin, Jyväskylän, Oulun, Tampereen, Turun ja Vaasan yliopistot, Lappeenrannan ja Tampereen teknilliset yliopistot, TUCS sekä Helsingin kauppakorkeakoulu ja Teknillinen korkeakoulu.

Ohjelma on suunnattu ICT-alan jatko-opiskelijoille, jotka toimivat korkeakoulujen opetustehtävissä tai työskentelevät informaatioteknologian alan yrityksissä, sekä yksityisille ICT-alan yrityksille ja muille tutkimusorganisaatioille eri puolella Suomea. Ohjelma tarjoaa jatko-opiskelijoille opetusta ja ohjausta, jotka muodostuvat korkeatasoisista kansainvälisten huippututkijoiden opettamista yleis-, kieli-, metodi- ja erityiskursseista sekä aine- ja sisältöaluekohtaisista kursseista. Lisäksi ohjelma tarjoaa workshop-toimintaa ja mahdollisuuden verkostoitua kansallisesti ja kansainvälisesti

Koulutusohjelman tavoitteena on tehostaa ICT-alan jatkokoulutusta ja lisätä synergiaetuja mukana olevien tutkimusyksikköjen sekä ICT-alan yritysten välillä. Lisätietoja: http://inforte.fi.

# #

17.9 Lisensiaatintutkimus

Lisensiaatintutkimuksessa käsitellään jotakin opiskelijan erikoisalan ongelmaa kirjallisuuteen ja opiskelijan omaan tutkimustyöhön perustuen. Tutkimuksesta tulee näkyä, että kirjoittaja hallitsee hyvin esittämänsä asian ja on käsitellyt aihettaan itsenäisesti ja esitystekniikaltaan moitteettomasti. Lisensiaatintutkimuksen tulisi olla aiheeltaan sellainen, että sen pohjalta on mahdollista jatkaa väitöskirjatyötä. Se voi koostua myös useasta samaa aihepiiriä käsittelevästä tieteellisestä julkaisusta tai tutkimuksesta ja niitä käsittelevästä yhteenvedosta.

Tohtorin tutkintoon kuuluvasta väitöskirjatyöstä voidaan haluttaessa laatia ensin suppeampi lisensiaatintutkimus, joka yhdessä tieteellisen jatkokoulutuksen opintojen kanssa oikeuttaa lisensiaatin tutkintoon.

# #

17.9.1 Lisensiaatintutkimuksen tarkastaminen ja hyväksyminen

Lisensiaatintutkimukselle määrätään kaksi esteetöntä tarkastajaa. Laitoksen varajohtaja keskustelee tarkastajien valinnasta ensin oppiaineen pääedustajan ja ohjaajan kanssa, jonka jälkeen hän esittää tarkastajat opintoasiainpäällikölle. Tarkastajat pyritään valitsemaan esteettömistä, yliopiston ulkopuolisista asiantuntijoista. Tarkastajana ei toimi työn ohjaajana toiminut henkilö. Käytännössä tarkastajaa koskevat samat pätevyysvaatimukset kuin ohjaajaa.

Lisensiaatintutkimuksesta on toimitettava vähintään yksi kopio tiedekunnan kansliaan sekä kopiot tarkastajille, mikäli niitä ei ole toimitettu heille sähköisenä. Jos työ sisältää yhteisjulkaisuja, tulee jätettyyn aineistoon sisältyä lisensiaatintutkimuksen laatijan selvitys osuudestaan tutkimustyössä.

Lisensiaatintutkimuksen tarkastajien on toimitettava lausuntonsa kuuden viikon kuluessa siitä, kun tarkastajille on ilmoitettu valinnasta ja he ovat saaneet opinnäytetyön. Erityistapauksessa varadekaani voi myöntää lisäaikaa lausunnon antamiseen. Lisensiaatintutkimukseksi voidaan hyväksyä myös arvolauseella hyväksytty väitöskirjan käsikirjoitus, jolle on myönnetty painatuslupa.

Asiaan liittyvä prosessi: http://prosessit.it.jyu.fi/julkaistut/?id=process:p46:i1

# #

17.9.2 Lisensiaatintutkimuksen julkaiseminen

  1. Tekijä toimittaa työn lopullisen version tarkistettavaksi sähköisessä muodossa (pdf-muoto) laitoksensa tieteelliselle toimittajalle viimeistään kuukauden kuluessa sen hyväksymisestä. Tietojenkäsittelytieteiden laitoksen lisensiaattitöiden tieteellinen toimittaja on Mauri Leppänen ja tietotekniikan laitoksen tieteellinen toimittaja on Timo Männikkö. Työn ulkoasun tulee olla väitöskirjan ulkoasun mukainen. Tieteellinen toimittaja hyväksyy version ja antaa hyväksynnästään kirjallisen todistuksen, johon sisällytetään laitokselle tuleva kappalemäärä, tarkat painatustiedot, laskutusosoite sekä valmiiden painettujen töiden toimitusosoite. Todistuksesta otetaan myös kopio laitoksen julkaisuja hoitavalle henkilölle.
  2. Tekijä toimittaa hyväksytyn version julkaisuyksikköön pdf-tiedostona (http://kirjasto.jyu.fi).
  3. Julkaisuyksikössä tuotetaan julkaisuun kannet ja julkaisun alkusivut. Kannet tuotetaan Freehand-tiedostona ja ne painetaan Yliopistopainossa. Alkusivut tuotetaan julkaisuyksikössä valmiin mallin pohjalta ja alkusivuihin, kanteen ja julkaisun abstraktiin liitetään ISBN- ja ISSN-tunnisteet, joiden ylläpidosta julkaisuyksikkö vastaa.
  4. Julkaisu kootaan ja tarkistetaan julkaisuyksikössä ja lähetetään painoon vedostettavaksi. Vedos tarkistetaan julkaisuyksikössä ja jos halutaan, myös tekijän toimesta.
  5. Julkaisuyksikkö huolehtii julkaisun verkkoversion tuottamisesta ja verkkoon laittamisesta.
  6. Yliopistopaino toimittaa valmiit, painetut lisensiaattityöt laitoksille.
  7. Jatko-opiskelija toimittaa painetun lisensiaatintyön ohjaajille ja tarkastajille.

# #

17.9.3 Lisensiaatintutkimuksen arvostelu ja oikaisumenettely

Tiedekuntaneuvosto arvostelee lisensiaatintutkimukset tarkastajien esitysten perusteella. Opinnäytteen suorittajalla on oikeus tarkastuslausunnot saatuaan antaa niistä oma kirjallinen vastineensa ennen työn arvostelua.

Laitoksen varajohtaja laatii opintoasiainpäällikön pyynnöstä tiedekuntaneuvoston käsittelyyn perustelun, jos tarkastajat esittävät työn hyväksyttäväksi arvolauseella laudatur tai kiittäen hyväksytty.

Kauppatieteellisen alan lisensiaatintutkimukset arvostellaan käyttäen kahdeksanportaista arvosteluasteikkoa improbatur - approbatur - lubenter approbatur - non sine laude approbatur - cum laude approbatur - magna cum laude approbatur - eximia cum laude approbatur - laudatur. Luonnontieteellisen alan lisensiaatintutkimukset arvostellaan käyttäen kolmeportaista arvosteluasteikkoa hylätty - hyväksytty - kiittäen hyväksytty.

Lisensiaatintutkimuksen arvosteluun tyytymätön voi tehdä oikaisupyynnön tiedekuntaneuvostolle 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

# #

17.10 Väitöskirja

Väitöskirjan tulee olla ehjän kokonaisuuden muodostava, julkaisukelpoinen tieteellinen esitys jostakin opiskelijan erikoisalan ongelmasta tiedekunnassa edustettuna olevalta alalta. Väitöskirja perustuu opiskelijan omaan tutkimukseen. Sen tulee samalla osoittaa, että tekijä hallitsee perusteellisesti esittämänsä asian ja pystyy käsittelemään aihettaan itsenäisesti ja esitystekniikaltaan moitteettomasti. Väitöskirja laaditaan yleensä englannin kielellä.

Monografiamuotoisen väitöskirjan sijaan laaditaan nykyisin usein artikkeliväitöskirja eli "nippuväitöskirja". Tämä muodostuu samaa aihepiiriä käsittelevistä tieteellisistä julkaisuista tai tutkimuksista ja niitä käsittelevästä yhteenvedosta. Artikkeliväitöskirjan julkaisuihin voi kuulua myös muiden tutkijoiden kanssa tehtyjä yhteisjulkaisuja, jolloin tekijän on kirjallisesti tehtävä selkoa omasta osuudestaan yhteistöissä. Selvitys on sisällytettävä artikkeliväitöskirjan yhteenveto-osaan, jotta se on tiedekunnan, esitarkastajien, vastaväittäjän ja kustoksen käytettävissä työtä arvioitaessa.

# #

17.10.1 Väitöskirjan tarkastusmenettely ja väittelylupa

Väitöskirjaksi tarkoitetusta käsikirjoituksesta on jätettävä tiedekunnan kansliaan vähintään yksi täydellinen kopio sekä tarkastajien kopiot. On tärkeää, että jatko-opiskelija jättää samalla ajantasaiset yhteystietonsa laitoksen ja tiedekunnan kansliaan, jotta häneen saadaan tarvittaessa nopeasti yhteys.

Laitoksen johtaja, joka vastaa jatko-opintoasioista, keskustelee esitarkastajista, vastaväittäjistä ja kustoksesta oppiaineen pääedustajan ja ohjaajan kanssa. Hän esittää esitarkastajat ja vastaväittäjät sekä kustoksen mielellään yhtäaikaisesti, jotta väitöstilaisuudessa käytettävä kieli on mahdollista ottaa huomioon esitarkastajien lausuntoja pyydettäessä. Jatko-opiskelija ei missään tapauksessa saa itse sopia asiasta esitarkastajien ja vastaväittäjän kanssa.

Kaksi esitarkastajaa pyritään valitsemaan esteettömistä, yliopiston ulkopuolisista asiantuntijoista. Esitarkastajana ei toimi työn ohjaaja. Käytännössä esitarkastajaa koskevat samat pätevyysvaatimukset kuin ohjaajaa. Väitöskirjatyön esitarkastajien on toimitettava lausuntonsa väittelyluvan myöntämiseksi kuuden viikon kuluessa siitä, kun heille on ilmoitettu tehtävästä ja he ovat saaneet opinnäytetyön. Erityistapauksessa varadekaani voi myöntää lisäaikaa lausunnon antamiseen. Väitöskirjatyön tekijällä on oikeus esitarkastuslausunnot saatuaan antaa niistä oma kirjallinen vastineensa ennen asian ratkaisemista.

Jatko-opiskelijalle annetaan väittelylupa esitarkastajien suosituksesta. Jos esitarkastajat esittävät huomattavia korjauksia käsikirjoitukseen, pyydetään niiden huomioon ottamisesta lausunto työn ohjaajalta. Käsikirjoitusta voidaan joutua myös korjaamaan niin paljon, että se tulee lähettää uudelleen esitarkastajien tarkastettavaksi.

Väittelyluvan yhteydessä määrätään yksi tai useampi vastaväittäjä tarkastamaan väitöskirja julkisessa väitöstilaisuudessa. Vastaväittäjää koskevat samat pätevyysvaatimukset kuin ohjaajaakin. Vastaväittäjät pyritään valitsemaan yliopiston ulkopuolisista asiantuntijoista. Työn esitarkastaja ei toimi vastaväittäjänä.

Kustoksena toimii työn varsinainen ohjaaja, kun hän on Jyväskylän yliopiston palveluksessa. Myös emeritusprofessori voi toimia kustoksena. Kustos saa kopion väittelyluvasta, jossa esitarkastajien lausunnot ovat liitteinä.

Asiaan liittyvä prosessi: http://prosessit.it.jyu.fi/julkaistut/?id=process:p82:i1

# #

17.10.2 Väitöskirjan julkaiseminen

Väitöskirja voidaan julkaista Jyväskylän yliopiston sarjassa "Jyväskylä Studies in Computing", jonkin tieteellisen seuran sarjassa tai kaupallisen kustantajan kustantamana. Yliopiston sarjassa väitöskirja julkaistaan sähköisessä muodossa. Väitöskirjasta voidaan valmistaa myös painettuja kappaleita.

Julkaiseminen yliopistosarjoissa on väittelijälle maksutonta, mikäli väittelijä toimittaa aineiston julkaisuyksikköön ohjeiden mukaisesti taitettuna tulostustiedostona (ps-, prn- tai PDF-tiedosto). Maksuttomuuden edellytyksenä on myös luvan antaminen sähköiseen julkaisemiseen. Mikäli lupaa sähköiseen julkaisemiseen ei saada, väittelijä vastaa väitöskirjan tuotanto- ja painatuskustannuksista. Väittelijä voi myös teettää väitöskirjan taiton julkaisuyksikössä voimassaolevin palveluhinnoin.

Yliopistosarjoissa julkaistavien väitösopinnäytteiden jakelun hoitaa yliopiston kirjaston julkaisuyksikkö yhteistyössä käytettävien painotalojen kanssa. Väittelijä vastaa ainoastaan rehtorille, kustokselle sekä vastaväittelijöille toimitettavien kappaleiden jakelusta.

Väitöskirjan julkaisuprosessiin ja ulkoasuun liittyvät ohjeet sekä julkaisuyksikön yhteys- ja henkilöstötiedot löytyvät kirjaston verkkosivuilta.

# #

17.10.3 Väitöstilaisuus

Väitöstilaisuus järjestetään yliopiston tiloissa. Laitos hoitaa tilavarauksen. Väittelijä järjestää itse väitöstilaisuuden jälkeisen kahvitilaisuuden mutta laitos hoitaa tilaisuudesta aiheutuvat kustannukset. Väitöstilaisuudessa puheenjohtajana eli valvojana toimii kustos. Kustoksena toimiminen on kunniatehtävä, joka kuuluu työn ohjaajalle.

Yliopiston viestintäyksikkö lisää tiedon väitöstilaisuudesta yliopiston tapahtumakalenteriin opintoasiainpäällikön kautta saamansa väittelyluvan perusteella ja auttaa väittelijää mediatiedottamiseen liittyvissä käytännön asioissa.

Väitöskirjan julkisen tarkastuksen jälkeen väittelijä järjestää yleensä karonkan, jota vietetään vastaväittäjän kunniaksi. Väittelijä voi sopivasti ennen väitöstilaisuutta olla yhteydessä vastaväittäjään ja tiedustella, voiko karonkan järjestelyyn ryhtyä. Jos väitöstilaisuudessa on esiintynyt ylimääräinen vastaväittäjä, tulee myös hänet väitöstilaisuuden jälkeen kutsua karonkkaan. Ylimääräisen vastaväittäjän kuuluu kuitenkin kohteliaasti kieltäytyä.

Karonkkaa ei vietetä enää nykyisin yhtä tiukoin akateemisin muodoin kuin aikaisemmin. Väittelijä voi itse päättää, kuinka laajan karonkan hän haluaa järjestää.

Lisätietoja mm. väitöstilaisuuden järjestämisestä:
http://www.jyu.fi/hallinto/viestinta/ohjeita/vaitos/index_html

# #

17.10.4 Väitöskirjan arvostelu

Väitöstilaisuuden jälkeen vastaväittäjän/-väittäjien on joko yhdessä tai erikseen annettava väitöskirjasta kahden viikon kuluessa perusteltu kirjallinen lausuntonsa. Lausunnon tulee sisältää arviointi väitöskirjan tieteellisestä tasosta ja siitä, vastaako väitöskirja tarkoitustaan opinnäytteenä sekä tehdä esitys arvolauseeksi. Vastaväittäjällä on lausuntoaan antaessaan käytettävissään esitarkastajien lausunnot sekä väittelijän selostus omasta osuudestaan tutkimustyössä. Vastaväittäjä voi keskustella kustoksen kanssa arvolause-esityksestä.

Väitöskirjat arvostellaan kauppatieteellisellä alalla käyttäen arvosteluasteikkoa improbatur - approbatur - lubenter approbatur - non sine laude approbatur - cum laude approbatur - magna cum laude approbatur - eximia cum laude approbatur - laudatur ja luonnontieteellisellä alalla käyttäen arvosteluasteikkoa hylätty - hyväksytty - kiittäen hyväksytty.

Tiedekuntaneuvosto arvostelee väitöskirjan vastaväittäjän esityksen perusteella. Sillä on arvostelusta päättäessään käytettävissään vastaväittäjän lausunnon lisäksi esitarkastajien lausunnot ja mahdollisesti työn ohjaajan lausunto esitarkastajien käsikirjoitukseen esittämien korjausten huomioon ottamisesta käsikirjoituksessa. Laitoksen johtaja laatii tiedekuntaneuvoston käsittelyyn perustelun, jos työ esitetään hyväksyttäväksi arvolauseella laudatur tai kiittäen hyväksytty.

Väitöskirjan arvosteluun tyytymätön voi tehdä oikaisupyynnön tiedekuntaneuvostolle 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

# #

17.11 Jatkotutkinnon valmistuminen ja todistukset

Tiedekunta myöntää hakemuksesta todistuksen jatkotutkinnon suorittamisesta, kun lisensiaatintutkimus/väitöskirja on arvosteltu ja opiskelija on suorittanut kaikki tutkintoa varten vaadittavat opinnot ja laitokset ovat vieneet opintorekisteriin merkinnän tieteellisen jatkokoulutuksen opintojen suorittamisesta.

Tutkintoa hakevien on jätettävä jatkotutkinnonhakulomake tiedekunnan toimistoon ja heidän on oltava yliopistossa kirjoilla läsnäolevana jatko-opiskelijana tutkintoa hakiessaan. Tutkinnonhakulomakkeita ja tarkempia ohjeita saa laitosten amanuensseilta ja tiedekunnan toimistosta. Tutkinnonhakulomake löytyy myös tiedekunnan verkkosivuilta osoitteesta http://www.jyu.fi/it/opiskelu/jatko-opinnot/valmistuminen_jatko-opinnot/.

Jatkotutkintoja koskeviin todistuksiin merkitään tieteellisen jatkokoulutuksen pääaine, lisensiaatintutkimuksen tai väitöskirjan nimi sekä arvostelu. Tutkintotodistuksista saa virallisia kopioita tiedekunnan toimistosta. Ulkomaalaisille opiskelijoille laaditaan sekä suomen- että englanninkieliset tutkintotodistukset.

Suomenkieliset opiskelijat saavat pyynnöstä tiedekunnan toimistosta englanninkielisen käännöksen tutkintotodistuksesta ja englanninkielisen opintorekisteriotteen.

Asiaan liittyviä prosesseja:

# #

17.12 Lisätietoja

Tietotekniikan laitos, amanuenssi Päivi Jämsen
puh. 260 2732, sähköposti: amanuenssi@mit.jyu.fi

Tietojenkäsittelytieteiden laitos, amanuenssi Tapio Tammi
puh. 260 3024, sähköposti: amanuenssi@cs.jyu.fi

Yliopiston kirjaston julkaisuyksikkö http://kirjasto.jyu.fi
Julkaisukoordinaattori Pekka Olsbo
puh. 260 3388, sähköposti: pekka.olsbo@library.jyu.fi

Yliopiston viestintäyksikkö http://www.jyu.fi/hallinto/viestinta/, tiedottaja Liisa Harjula,
puh. (014) 260 1043, sähköposti: liisa.harjula@adm.jyu.fi

Jatko-opinto-opas: Kuinka tulla tohtoriksi


# #

18 Muuta tarpeellista ja hyödyllistä

# #

18.1 Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta (JYY)

Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta on yliopistomme opiskelijoiden etu- ja palvelujärjestö. Sen juuret ovat Kasvatusopillisen korkeakoulun oppilaskunnassa, joka perustettiin vuonna 1934. Ylioppilaskuntaan kuuluu noin 12 500 jäsentä. JYY ajaa opiskelijoiden etuja sekä yliopistolla että sen ulkopuolella. Samalla ylioppilaskunta tarjoaa jäsenilleen mahdollisuuden yhteiskunnalliseen toimintaan, kulttuuritoimintaan tai rentoon yhdessäoloon muuten vain. JYYn jäsenenä sinulla on mahdollisuus käyttää hyväksesi ylioppilaskunnan vippikassaa ja vuokratakausta. Ylioppilaskunnalla on lisäksi erilaisia lainattavia tavaroita. JYY:n jäsenet ovat myös osa valtakunnallista opiskelijajärjestöä Suomen ylioppilaskuntien liittoa SYL:iä. SYL edustaa Suomen korkeakouluopiskelijoita valtiovaltaan ja muihin sidosryhmiin päin.Ylioppilaskunnan puoleen voi kääntyä mm. opinto-oikeusturvaan, toimeentuloon ja syrjintään liittyvissä kysymyksissä. Kaikissa kysymyksissä voit ottaa yhteyttä JYYn sihteereihin, joiden huoneet löytyvät Ilokivestä. http://www.jyy.fi/

JYY:n jäseniä ovat kaikki, jotka ovat maksaneet ylioppilaskunnan jäsenmaksun. Jäsenyys todistetaan opiskelijakortilla, johon jäsenmaksun suorittamisen jälkeen liimataan vuosittain tarra. Opiskelijakortilla saat alennuksia esim. Matkahuollosta, VR:ltä, opiskelijaruokaloista sekä useista liikkeistä ja palveluista.

Opiskelijakortilla perustutkinto-opiskelija saa Kelan myöntämän ateriatuen opiskelijaravintoloissa. Kampusalueella ateriatuen saa Ilokiven lisäksi seuraavissa Sonaatin ravintoloissa: Lozzi (P) sekä Musica (M) ja Syke (L). Mattilanniemessä voi ruokailla Wilhelmiinassa (MaA) ja Piatossa (Agora). Jyväsjärven toisella puolella sijaitsevat Ylistö (YFL) ja Kvarkki (YK). Näiden lisäksi Tourulasta löytyvät Amican omistamat ravintolat Media (ToB) ja Siltavouti (Avoimen yliopiston rakennus), joista myös saa opiskelija-alennuksen.

# #

18.2 YTHS

Opiskeluaikana voi terveyteen ja sairauteen liittyvissä kysymyksissä turvautua Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiöön. Ylioppilaskunnan jäsenmaksun yhteydessä maksettu terveydenhoitomaksu oikeuttaa käyttämään YTHS:n palveluita. YTHS:ään voi ottaa yhteyttä tarvitessaan apua terveyteen, sairauteen, ehkäisyyn tai rokotuksiin liittyvissä kysymyksissä. Vastaanotolle tulee ottaa mukaan opiskelijakortti tai ylioppilaskunnan jäsenmaksun maksukuitti. Terveydenhoitajan ajanvaraus puh. (014) 260 1970, osoite Pitkäkatu 1.

# #

18.3 Yliopistoliikunta

Yliopistoliikunta palvelee yliopiston opiskelijoita ja henkilökuntaa tarjoten kuntoliikuntaan painottuvaa monipuolista ohjelmaa, joka sisältää ohjattuja tunteja, kursseja sekä vapaita harjoitusvuoroja eri lajien harrastajille. Tarjontaa on yli 80 lajista. Lisätietoja: http://www.jyu.fi/hallinto/yliopistoliikunta/.

# #

18.4 Yliopistopappi

Jyväskylän kaupunkiseurakunnan oppilaitostyö tarjoaa tukea Jyväskylän oppilaitosten opiskelijoille ja henkilökunnalle. Sen tavoitteena on mm. edistää ihmisten jaksamista, henkistä hyvinvointia ja elämän mielekkyyden kokemista. Oppilaitostyön sivut: http://www.kirkkojyvaskyla.net/opiskelijat Yliopistopappina toimii Kimmo Nieminen, puh. (050) 594 8167. Häneen voit olla yhteydessä, jos tarvitset esim. keskusteluapua.

# #

18.5 Informaatioteknologian opiskelijoiden ainejärjestöt

# #

18.5.1 Dumppi ry

Dumppi ry on tietojärjestelmätiedettä ja tietojenkäsittelytiedettä Jyväskylässä opiskelevien ainejärjestö, joka on perustettu jo vuonna 1968. Dumppi on lähes 40 vuoden historiansa aikana kasvanut yhdeksi yliopistomme suurimmista ja aktiivisimmista ainejärjestöistä, joka tarjoaa jokaiselle jotakin.

Dumppi toimii opiskelijoiden yhdyssiteenä laitokselle, yliopistoon ja ylioppilaskuntaan päin ja valvoo opiskelijoiden etuja. Opiskelun vastapainoksi Dumppi tarjoaa monenlaista toimintaa dumppareille: liikuntaa (hohtokeilausta, sählyä, lentopalloa, laskettelua ja liikuntapäiviä), bileitä, joissa taatusti on kova meno (Dumppi onkin viime vuosina niittänyt mainetta hyvien bileiden järjestäjänä), yritysvierailuja, teatterireissuja, saunailtoja, excursioita ja paljon, paljon muuta. Toimintaa on lähes joka viikko, kiireisimpänä aikana useita kertoja viikossa! Dumpilla on lisäksi vahvat yhteydet yritysmaailmaan, koska dumpparit ovat ainutlaatuisen tutkintonsa vuoksi kysyttyjä. Vierailemme säännöllisesti paitsi jyväskyläläisissä yrityksissä, myös muissa kaupungeissa excujen muodossa. Opiskelijat saavat näin tärkeää tietoa työ- ja harjoittelumahdollisuuksista. Yritysten lisäksi Dumppi tekee paljon yhteistyötä myös muiden ainejärjestöjen kanssa.

Dumppi ry:n jäsenenä saat siis monenlaisia rahallisia ja aineettomia etuja ja teet opiskeluvuosistasi ikimuistoisia. Dumpin jäsenyys ei monista eduista huolimatta maksa sinulle mitään ja Dumppiin voit liittyä vaivattomasti. Dumpin jäsenenä saat myös mahdollisuuden hankkia viininpunaiset edustushaalarit, joista oikean dumpparin tunnistaa. Dumpin tapahtumista tiedotetaan sähköpostilistoillamme ja www-sivuillamme http://www.dumppi.fi sekä Dumpin omalla IRCnet-kanavalla #dumppi, jonne ovat kaikki tervetulleita.

Dumpilla on oma toimisto (=olohuone) Agora-rakennuksen ensimmäisessä kerroksessa, huone D121.2. Dumpin toimiston ovet ovat nykyisin auki arkipäivisin klo 8.00 - 18.00 ja muinakin aikoina hallituksen jäsenen ollessa paikalla. Toimistolle ovat tervetulleita kaikki dumpparit. Rohkeasti vain sisään rentoutumaan, ovi ei päivisin lukossa, vaikka toimisto olisi tyhjillään. Toimistolla voit tavata muita dumppareita, lukea sähköpostit, pelata Xboxia, ottaa nokoset sohvalla tai vain hengata. Toimisto onkin niin mukava paikka, että siellä saa helposti kulumaan koko päivän (testattu on monesti:).

Dumpparit ovat tunnettuja aktiivisuudestaan ja näkyvyydestään opiskelijatapahtumissa. Dumpissa on lisäksi hyvin monenlaisia ihmisiä, mutta kaikki tulevat silti hyvin toimeen keskenään. Se onkin yksi Dumpin hienoimmista puolista. Toivomme siis, että sinäkin liityt heti opiskelujesi alettua iloiseen joukkoomme ja tulet rohkeasti mukaan toimintaan. Niin saat taatusti paljon enemmän irti opiskeluvuosistasi! Olipa mielessäsi mitä tahansa kysymyksiä, käänny ihmeessä Dumpin hallituksen puoleen, jonka löydät sivulta http://www.dumppi.fi/dumppi/hallitus.php tai lähetä postia suoraan osoitteeseen dumppi@dumppi.fi. Toivotamme sinut erittäin tervetulleeksi Dumppiin! Syksyllä nähdään!

# #

18.5.2 Linkki Jyväskylä ry

Linkki Jyväskylä on tietotekniikan pääaineopiskelijoiden ainejärjestö. Linkki on perustettu kevällä 2006, joten se on yksi Jyväskylän yliopiston nuorimmista ainejärjestöistä. Linkki toimii nimensä mukaisesti linkkinä tietotekniikan pääaineopiskelijoiden ja tietotekniikan laitoksen sekä informaatioteknologian tiedekunnan välillä. Linkin järjestämään toimintaan kuuluu monenlaisen juhlinnan lisäksi muun muassa liikuntaa jalkapallo- ja sählyvuorojen muodossa, ekskursioita, yritysyhteistyötä, saunailtoja ja laneja.

Linkin toimintaa ylläpitää kymmenhenkinen hallitus ja päämajana toimii opiskelijatila, joka löytyy Agoran C-siiven 2. kerroksesta (AgC233.2). Opiskelijatilasta löytyvät tuliterät koneet opiskelijoiden käyttöön, X-Box 360 antamaan vastapainoa luentoputkelle, kahvia ja teetä sekä juttuseuraa. Kannattaakin ottaa opiskelijatilan tarjoamat viihdykkeet heti alusta asti hyötykäyttöön.

Lisätietoa Linkistä löytyy osoitteesta http://www.linkkijkl.fi ja sopii myös tulla Linkin IRC-kanavalle #linkki.jkl @ IRCNet. Linkin jäseneksi liittyminen onnistuu helpoiten tulemalla opiskelijatilaan ja bongaamalla joku hallituksen jäsen. Jäsenyys on ilmainen.

Mukavaa syksyä ja tervetuloa linkkiläisten kasvavaan joukkoon!

# #

18.5.3 Ynnä ry

Ynnä ry on Jyväskylän yliopiston matematiikan, fysiikan ja tietotekniikan ainejärjestö, joka on perustettu vuonna 1966. Ynnä on Jyväskylän yliopiston suurin ainejärjestö ja jopa Suomen ainoa ainejärjestö/kilta, jossa on opiskelijoita kahdesta tiedekunnasta ja kolmesta aineesta. Vuonna 2008 Ynnän hallituksessa on 13 kädellistä ihmistä.

Ynnän toiminta on monimuotoista ja yritämme palvella mahdollisimman monipuolisesti kaikkia opiskelijoita. Ynnä pitää yhteyksiä yllä matematiikan, fysiikan ja tietotekniikan yrityksiin, ja sillä tavalla auttaa opiskelijoita saamaan harjoittelu- ja gradupaikkoja, jopa mahdollisesti myös työpaikkoja. Yritysten kanssa yhteistyössä on järjestetty erilaisia rekrytointi- ja koulutusiltoja sekä muunlaisia tapahtumia. Kaikelle uudelle ollaan koko ajan avoimina, uusia ideoita kehitellään jatkuvasti. Vuonna 2002 Ynnä olikin mukana perustamassa Tietotekniikan opiskelijoiden liittoa (TiTOL) ja syksyllä järjestettiin Jyväskylässä valtakunnalliset ATK-yhteistoimintapäivät, jossa mukana oli alan opiskelijoita ympäri Suomea sekä yrityksiä kertomassa itsestään.

Eräs tärkeä Ynnän toimintamuoto on opiskelijoiden etujen valvominen. Ynnäläisiä on mukana niin tiedekuntaneuvostoissa kuin laitosneuvostoissakin ja toiminta on melkoisen tehokasta. Myös yliopiston hallituksessa on Ynnän edustus. Opiskelijoiden etua valvotaan edellisten toimielinten lisäksi opiskelun laadunvalvonnan avulla.

Ynnä ry on mukana paitsi kaikessa hallinnollisessa ja virallisessa toiminnassa, myös opiskelijoiden vapaa-ajassa. Tavanomaisten bileiden lisäksi Ynnä huolehtii opiskelijoiden kunnosta liikuntavuoroillaan ja osallistumisellaan mm. yliopiston järjestämiin kilpailuihin, puulaakeihin ja turnauksiin. Ynnän toimistolta löytyy Keskisuomalainen ja "älyllisiä" virikkeitä tarjoaa shakkilauta ja PlayStation, joita kaikki ovat tervetulleita pelaamaan. Lisäksi on järjestetty erilaisia teemailtoja, esim. kulttuurin (elokuvailtoja ja teatterireissuja) ja urheilun (mm. vaellusretki, laskettelu, keilaus, biljardi, yatzy) tiimoilta. Ynnän vuosien mittaan perinteiksi muodostuneita bileitä ovat mm. Poikkitieteelliset syyskauden avajaiset, fuksiaiset, pikkujoulut (paremmat sellaiset), laskiaisbileet, Ynnän Approbatur sekä tietenkin Wapun viettäminen. Bileisiin kokoontuu ynnäläisten lisäksi myös paljon muita ja sanotaankin, että Ynnä on yksi yliopiston parhaista tapahtumien järjestäjistä. Näiden tapahtumien lisäksi järjestetään tietysti myös muita vuosittain vaihtuvia bileitä ja saunailtoja, jotta ynnäläisillä olisi tarpeeksi vastapainoa rankalle opiskelulle. Bileidenkin tiimoilta kaikki uudet ideat ovat hyvin tervetulleita.

Erilaisia vierailuja ja excursioita pyritään järjestämään niin yrityksiin kuin eri oppilaitoksiinkin aina kun se on mahdollista. Ynnä ottaa tietysti vastaan myös vierailijoita muista oppilaitoksista ja yhteistyö muiden yliopistojen ja korkeakoulujen kanssa on melkoisen vilkasta. Syksyllä 2000 oli ryhmä ynnäläisiä viikon opintomatkalla Prahassa, jossa tutustuttiin Prahan yliopistoon ja kulttuuriin, ja syksyllä 2001 ja 2005 vierailtiin Olkiluodon ydinvoimalassa sekä Meri-Porin Tuulipuistossa. Ynnä ottaa myös innokkaasti vastaan muiden korkeakoulujen excursioita, nämä ovat hyvä tapa päästä tutustumaan ihmisiin eri puolilta Suomea. Keväällä 2007 Ynnä teki excursion eli yritysvierailun Helsinkiin ja samalla matka jatkui Viron puolelle asti. Lähiaikoina Ynnä on vieraillut myös Joensuussa sekä Tampereella. Ynnän hallituksessa on jäseniä mahdollisimman monelle suunnalle ja kaikkea toimintaa pyritään koko ajan lisäämään ja monipuolistamaan sekä samalla vanhoja toimintatapoja vahvistamaan. Ynnä ja sen aktiiviset toimijat ovat avoimia uusille ideoille niin yritysten kuin opiskelijoidenkin suunnalta.

Ynnään voi konkreettisesti tutustua Mattilanniemen D-rakennuksen toisessa kerroksessa sijaitsevassa huoneessa ja opiskelijatilassa (MaD 241 ja MaD 242). Tietoteknikkojen kannalta tärkeä tila on myös vuonna 2004 Ynnän avaama tietotekniikan opiskelijatila Kattila, joka sijaitsee Agoran kakkoskerroksessa C-siivessä, tarkemmin AgC233.2, aivan tiedekunnan toimistoa vastapäätä.

Toimistolle ja Kattilaan saa tulla aina kun ovi on auki, tervetuloa! Yleensä tiloissa on väkeä ja "hyvän" seuran lisäksi saatat saada ohjeita demojen tekemiseen ja harjoitustöihin, sekä kahvia ja teetä. Ynnän jäseneksi pääsee viidellä eurolla, joka maksetaan Ynnän toimistolle (MaD241). Jäsenyys on voimassa koko opiskeluajan. Jäsenyydellä saat mahdollisuuden ostaa upeat Ynnän siniset haalarit sekä etuja esim. bileiden sisäänpääsyistä ja pääset mukaan Ynnän järjestämiin tilaisuuksiin, kuten leffa- ja biljardi-iltoihin. Periaatteena on, että Ynnän järjestämiin tapahtumiin ynnäläiset pääsevät aina halvemmalla, elleivät jopa ilmaiseksi!

Ynnän vuoden 2008 puheenjohtajan nuijaa heiluttelee Marika Vuorela, puheenjohtaja@ynna.fi, puh: 050-3668245, varapuheenjohtajana toimii Johanna Engblom, varapuheenjohtaja@ynna.fi puh: 050 4118 674 ja sihteerinä kirjailee Jari Kuoppala, sihteeri@ynna.fi, puh: 050-3098521. Lisää Ynnän toiminnasta löydät sivuiltamme http://www.ynna.fi tai kyselemällä hallituksen jäseniltä, he kertovat mielellään. Vuoden 2009 hallituksen tiedot löydät tammikuusta alkaen Ynnän nettisivuilta. Löytyvätkö kenties juuri sinun tietosi silloin sieltä?

Tervetuloa mukaan toimintaan!


Ynnä ry / MaD241
PL 35 (Mattilanniemi)
40014 JYVÄSKYLÄ
Puh. 014-260 2767
http://www.ynna.fi/
ynna-hallitus@lists.jyu.fi

# #

18.6 Opiskelijarekrytointi ja tiedekunnan oma hakusivusto

IT-tiedekunta osallistuu aktiivisesti uusien opiskelijoiden rekrytointiin, sillä alalla tarvitaan osaajia myös tulevina vuosina. Moni lukiolainen ei tule ajatelleeksi IT-opintoja varteenotettavana opiskelumahdollisuutena, eivätkä IT-alan tarjoamat moninaiset työmahdollisuudet ole nuorille kovinkaan tuttuja.

Tiedekunnan opiskelijarekrytoinnin tärkein "elementti" on jo parina vuonna ollut hakusivusto http://www.it.jyu.fi/hae. Kerromme sivustolla IT-alasta ja sen opiskelumahdollisuuksista Jyväskylän yliopistossa sekä jokapäiväisestä ja läpinäkyvästä teknologiasta, joka tarvitsee erilaisia IT-osaajia. Kerromme myös IT-tiedekunnasta, joka kouluttaa tavallista erikoisempia ekonomeja ja tietotekniikan tietäjiä. Heillä on yliopistossamme mahdollisuus rakentaa itsensä näköinen monitieteinen tutkinto, joka avaa ovia ja kestää aikaa.

Rekrytointikampanjoidemme keulakuvina ovat toimineet tietojärjestelmätieteen opiskelija Veera ja tietotekniikan opiskelija Timo. Veera on avannut vierailijalle yhden kalenteriviikkonsa ja Timo kuljettaa vierasta mukanaan yhden päivän ajan. Lisäksi Mika kertoo kuvakertomuksessaan vaihtovuodestaan Bernissä. Tiedekunnasta valmistuneet ("alumnit") kertovat sekä opiskeluajastaan että nykyisestä työstään.

Rekrytointikampanjat on toteutettu tiedekunnan sisäisinä yhteistyöprojekteina. Sisällön suunnitteluun on osallistunut henkilökuntaa ja opiskelijoita sekä tietojenkäsittelytieteiden että tietotekniikan laitoksilta. Yhteistyökumppaneinamme ovat olleet Jyväskylän kaupunki, Elisa ja Sonera. Kampanjat ovat myös osa tiedekunnassamme tehtävää tutkimusta. Varsinaisten rekrykampanjoiden ulkopuolellakin oma sivustomme elää ja kehittyy koko ajan. Tutustu opiskelijoidemme ja meiltä vamistuneiden tarinoihin osoitteessa http://www.it.jyu.fi/hae Huomaat, miten moninaisissa tehtävissä IT-alan tutkinnon suorittaneet työskentelevät!

# #

18.7 IT-tiedekunnan opiskelijoiden lukiokäynnit

Tiedekunta haluaa kannustaa opiskelijoitaan vierailemaan entisissä lukioissaan (tms. oppilaitoksissa) kertomassa IT-tiedekunnan tarjoamista opintomahdollisuuksista. Tiedekunta maksaa kouluvierailuista palkkion tai vaihtoehtoisesti matkakulut. Lisätietoja http://www.jyu.fi/it/yhteistyo/ohje_oppilaitosvierailuille/

# #

18.8 Suomen Ekonomiliitto eli SEFE

Suomen Ekonomiliitto - SEFE ry on kauppatieteellisen yliopistotutkinnon suorittaneiden ja alan opiskelijoiden palvelu- ja etujärjestö. Liiton muodostavat 25 ekonomiyhdistystä ja 13 opiskelijayhteisöä. Yli 46 000 jäsenellään SEFE on AKAVAn neljänneksi suurin jäsenjärjestö. SEFE palvelee jäseniään heidän uransa joka käänteessä ja on ekonomien edunvalvoja työelämässä sekä koulutuksessa.

Pörssi ry on yksi SEFEn jäsenyhdistys. Pörssi on Jyväskylän yliopistossa taloustieteitä opiskelevien ja muiden KTM-opiskelijoiden ainejärjestö. IT-tiedekunnassa tietojärjestelmätiedettä opiskelevat voivat liittyä Dumpin lisäksi myös Pörssin jäseneksi. Kun liityt Pörssiin, sinusta tulee samalla ja ilman lisämaksuja myös SEFEn opiskelijajäsen.

SEFE on siis käytössäsi jo opiskelijana. Saat taustatukea työnhakuun, työsopimuksen tekoon ja muihin työsuhdeasioihin sekä palkkaneuvontaa. SEFEn kautta voit jo opiskelijana liittyä työttömyyskassaan. SEFEn etuja ja palveluja tulee käyttöösi myös opintojen yhteydessä: Kauppalehti ilmaiseksi talvi-kevätkautena, samoin Ekonomi-lehti sekä alennuksia mm. Ifin vakuutuksista. SEFE tukee myös alan yliopistoja mm. kauppatieteellisen koulutuksen laatua koskevin selvityksin ja tukemalla valmistuvien sijoittumista työelämään. Liitto vaikuttaa lisäksi koulutettujen keskusjärjestö AKAVAn kanssa tasapainoiseen työmarkkina- ja yhteiskuntapolitiikkaan. Lisätietoja: http://www.sefe.fi


Kuva 12: Abipäivänä lukiolaiset eri puolilta Suomea tulevat tutustumaan Jyväskylän yliopiston opintotarjontaan.

# #

19 Muiden tiedekuntien opiskelijoille tarjottavat sivuaineopinnot

Jyväskylän yliopiston muiden tiedekuntien opiskelijat saavat vapaasti opiskella sivuaineina informaatioteknologian tiedekunnan opintojen perus- ja aineopinnot. Syventäviin opintoihin tulee hakea opinto-oikeutta tiedekunnasta. Opinto-oikeutta voi hakea ympäri vuoden. Poikkeuksena tästä matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan opiskelijoilla on automaattisesti oikeus suorittaa tietotekniikan syventävät opinnot. Yksittäisiä syventäviä kursseja voi suorittaa sopimalla asiasta asianomaisen opettajan kanssa.

Tarjolla olevat sivuaineopinnot:

# #

19.1 Informaatioteknologian perusopintokokonaisuus, 25 op

Jos haluat opiskella sivuaineena informaatioteknologiaa, sivuaineopinnot aloitetaan informaatioteknologian perusopintokokonaisuudella.

Informaatioteknologian perusopintokokonaisuus muodostuu kahdesta pakollisesta jaksosta ITKP101 Tietokone ja tietoverkot työvälineenä (3 op) ja ITKP102 Ohjelmointi 1 (6 op). Loput opintojaksot ovat valinnaisia kuitenkin siten että kursseista ITKY203 Henkilökohtaisen tiedonhallinnan perusteet ja ITKY202 WWW-julkaiseminen voi valita vain toisen kurssin. (HUOM! ITKY105 Diskreetit rakenteet ei enää käy perusopintokokonaisuuden osaksi.) Eri alojen opiskelijat voivat paketoida opinnoista itselleen tarkoituksenmukaisia kokonaisuuksia. Esimerkkeinä ovat mallikokonaisuudet mm. taloustieteilijöille ja fyysikoille.

Informaatioteknologian perusopintokokonaisuus on pohjaopintoina ainekohtaisille aineopinnoille, joiden laajuus on 35 op. Informaatioteknologian perusopintokonaisuus (25 op) ja tietotekniikan / tietojärjestelmätieteen aineopinnot (35 op) muodostavat siten yhdessä 60 opintopisteen laajuiset perus- ja aineopinnot. Jos siis aiot suorittaa joko tietotekniikassa tai tietojärjestelmätieteessä 60 opintopisteen laajuiset sivuaineopinnot, sinun kannattaa valita jo informaatioteknologian perusopintokokonaisuuden valinnaisiksi jaksoiksi ao. kokonaisuuksiin vaadittavia jaksoja.

Pakolliset kurssit:
  • ITKP101 Tietokone ja tietoverkot työvälineinä, 3 op
  • ITKP102 Ohjelmointi 1, 6 op

 9 op
Valinnaiset kurssit:
  • Kaikki ITKP-, ITKA- ja mahdolliset tulevat ITKS -alkuiset kurssit.
  • Vain toinen kursseista ITKY203 Henkilökohtaisen tiedonhallinnan perusteet ja ITKY202 WWW-julkaiseminen.
  • Soveltuvat TIEP-, TIEA-, TIES-, TJTP-, TJTA- ja TJTS -alkuiset kurssit. Kurssien esitietovaatimukset tulee huomioida ennen kurssien suorittamista.

min. 16 op

Taulukko 19.1: Informaatioteknologian perusopintokokonaisuus (25 op):

# #

19.1.1 Esimerkkisivuainekokonaisuus taloustieteilijöille


  • ITKP101 Tietokone ja tietoverkot työvälineinä, 3 op
  • ITKP102 Ohjelmointi 1, 6 op
  • ITKP103 Ihminen ja tietojärjestelmä, 3 op
  • ITKA111 Oliosuuntautunut analyysi ja suunnittelu, 5 op
  • TJTA191 Tietohallinnon ja tietojärjestelmien kehittämisen perusteet, 5 p
  • TJTA220 Elektronisen liiketoiminnan keskeisiä kysymyksiä, 7 op

# #

19.1.2 Esimerkkisivuainekokonaisuus matemaatikoille ja fyysikoille


  • ITKP101 Tietokone ja tietoverkot työvälineinä, 3 op
  • ITKP102 Ohjelmointi 1, 6 op
  • TIEP111 Ohjelmointi 2, 8 op
  • ITKA201 Algoritmit 1, 4 op
  • TIEA381 Numeeriset menetelmät, 5 op

# #

19.1.3 Esimerkkisivuainekokonaisuus tietojärjestelmätieteestä kiinnostuneille


  • ITKP101 Tietokone ja tietoverkot työvälineinä, 3 op
  • ITKP102 Ohjelmointi 1, 6 op
  • ITKP103 Ihminen ja tietojärjestelmä, 3 op
  • ITKA111 Oliosuuntautunut analyysi ja suunnittelu, 5 op
  • TJTA191 Tietohallinnon ja tietojärjestelmien kehittämisen perusteet, 5 op

# #

19.2 Tietojärjestelmätieteen perus- ja aineopinnot, 60 op

Pohjaopintoina on informaatioteknologian perusopintokokonaisuus, 25 op, jonka valinnaisiin opintoihin kannattaa suorittaa seuraavassa taulukossa mainittuja opintoja (pakollisia kursseja). Lisäksi suoritetaan 35 op:n laajuiset tietojärjestelmätieteen aineopinnot. Yhdessä nämä muodostavat 60 op:n laajuiset tietojärjestelmätieteen perus- ja aineopinnot.


Pakolliset kurssit:
  • ITKP101 Tietokone ja tietoverkot työvälineinä, 3 op
  • ITKP102 Ohjelmointi 1, 6 op
  • ITKP103 Ihminen ja tietojärjestelmä, 3 op
  • ITKP104 Tietoverkot, 3 op
  • ITKA111 Oliosuuntautunut analyysi ja suunnittelu, 5 op
  • ITKA204 Tietokannat ja tiedonhallinta, 4 op
  • TJTA111 Tietohallinnon ja tietojärjestelmien kehittämisen perusteet+ harjoitustyö, 5 op

 29 op
Valinnaiset kurssit:
Kaikki ITKA-, TIEA-, TIES-, TIEJ-, ITKA- ja ITKS-, TJTA- ja TJTS -alkuiset kurssit käyvät valinnaisiksi kursseiksi.
 31 op

Taulukko 19.2: Tietojärjestelmätieteen perus- ja aineopinnot 60 op (informaatioteknologian perusopintokokonaisuus 25 op + 35 op = 60 op)

# #

19.3 Tietojärjestelmätieteen syventävät opinnot, 60 op

Tietojärjestelmätieteen syventävien opintojen pohjana ovat tietojärjestelmätieteen perus- ja aineopinnot (60 op), joiden tulee sisältää laitoksen jonkin suuntautumisvaihtoehdon esitietovaatimukset.

Tietojärjestelmätieteen syventäviin sivuaineopintoihin sisältyvät pakollisina opintoina jonkin suuntautumisvaihtoehdon pakolliset syventävät opinnot ja suuntautumisvaihtoehdon muita syventäviä opintoja, yhteensä vähintään 30 op.

Lisäksi tietojärjestelmätieteen syventäviin sivuaineopintoihin kuuluu pakollisena opinnäytetyö, ns. sivuaine- pro gradu -tutkielma, jonka laajuus on 20 op.

Edellä mainittujen lisäksi opintoihin sisältyy valinnaisia syventäviä opintoja 10 op. Valinnaiset syventävät opinnot voi valita tiedekunnan tarjoamista tietojärjestelmätieteen, tietotekniikan tai tietojenkäsittelytieteen syventävistä opinnoista.

# #

19.4 Tietotekniikan perus- ja aineopinnot, 60 op

Pohjaopintoina on informaatioteknologian perusopintokokonaisuus, 25 op, jonka valinnaisiin opintoihin kannattaa suorittaa seuraavassa taulukossa mainittuja opintoja (pakollisia kursseja). Lisäksi suoritetaan 35 op:n laajuiset tietotekniikan aineopinnot. Yhdessä nämä muodostavat 60 op:n laajuiset tietotekniikan perus- ja aineopinnot.

Pakolliset kurssit:
  • ITKP101 Tietokone ja tietoverkot työvälineinä, 3 op
  • ITKP102 Ohjelmointi 1, 6 op
  • ITKP103 Ihminen ja tietojärjestelmä, 3 op
  • ITKP104 Tietoverkot, 3 op
  • TIEP111 Ohjelmointi 2, 8 op
  • ITKA111 Oliosuuntautunut analyysi ja suunnittelu, 5 op
  • ITKA201 Algoritmit 1, 4 op
  • ITKA204 Tietokannat ja tiedonhallinnan perusteet, 4 op
  • TIEA211 Algoritmit 2, 4 op

 40 op
Valinnaiset kurssit:
Kaikki TIEA-, TIES-, TIEJ-, ITKA- ja ITKS -alkuiset kurssit. Sopimuksen mukaan myös TJTA- ja TJTS -alkuiset kurssit.
 20 op

Taulukko 19.3: Tietotekniikan perus- ja aineopinnot (60 op):


Kuva 13: Miten lenkki sujui? Nykyteknologian avulla voit elää niin juoksu- ja pyörälenkit kuin laskettelureissutkin yhä uudelleen. Lisäksi sykevälivaihteluun perustuva analyysiteknologia kertoo, millainen vaikutus ponnistuksella oli aerobiseen kuntoosi.

# #

19.5 Tietotekniikan aineenopettajakoulutuksen perusopinnot (25 op) sekä perus- ja aineopinnot opettajille, 60 op

Opettajille tarkoitetut opinnot poikkeavat jonkin verran yleisistä tietotekniikan sivuaineopinnoista. Tietotekniikan aineenopettajakoulutuksen perus- ja aineopinnot antavat kelpoisuuden opettaa ainetta peruskoulussa tai toisena opetettavana aineena lukiossa.

Pakolliset kurssit:
  • ITKY202 WWW-julkaiseminen, 3 op
  • ITKP101 Tietokone ja tietoverkot työvälineinä, 3 op
  • ITKP102 Ohjelmointi 1, 6 op

Vähintään 6 opintopistettä seuraavista opinnoista:
  • ITKY203 Henkilökohtaisen tiedonhallinnan perusteet, 3 op
  • ITKP104 Tietoverkot, 3 op
  • ITKA204 Tietokannat ja tiedonhallinnan perusteet, 4 op

 18 op
Valinnaiset kurssit:
Kaikki ITKP-, ITKA-, ITKS-, TIEP-, TIEA- ja TIES -alkuiset kurssit sekä erikseen sovittavat TJTA- ja TJTS -alkuiset kurssit. Lisäksi sopimuksen mukaan soveltuvia opintoja mm. seuraavista aihealueista: tietotekniikan perusteet, laitteistot ja niiden ylläpito, multimedia, kuvankäsittely sekä Linux.
7 op

Taulukko 19.4: Tietotekniikan aineenopettajankoulutuksen perusopintokokonaisuus sivuaineopiskelijoille (25 op):

Pakolliset kurssit:
  • ITKY202 WWW-julkaiseminen, 3 op
  • ITKP101 Tietokone ja tietoverkot työvälineinä, 3 op
  • ITKP102 Ohjelmointi 1, 6 op
  • ITKP103 Ihminen ja tietojärjestelmä, 3 op
  • ITKP104 Tietoverkot, 3 op
  • TIEP111 Ohjelmointi 2, 8 op
  • ITKA111 Oliosuuntautunut analyysi ja suunnittelu, 5 op
  • ITKA201 Algoritmit 1, 4 op
  • ITKA204 Tietokannat ja tiedonhallinnan perusteet, 4 op
  • TIEA361 Tietotekniikan opettajan työvälineitä, 6 op

 45 op
Valinnaiset kurssit:
Kaikki TIEA-, TIES-, TIEJ-, ITKA- ja ITKS -alkuiset kurssit. Sopimuksen mukaan myös TJTA- ja TJTS -alkuiset kurssit. Voidaan myös sisällyttää enintään 5 op ITKP- tai TIEP -alkuisia opintoja.
 15 op

Taulukko 19.5: Tietotekniikan aineenopettajankoulutuksen perus- ja aineopintokokonaisuus sivuaineopiskelijoille (60 op):

# #

19.6 Tietotekniikan syventävät opinnot

Matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan opiskelijoilla on automaattisesti oikeus suorittaa tietotekniikan syventävät opinnot, muiden tiedekuntien pääaineopiskelijat voivat erillisluvalla suorittaa tietotekniikan syventävät opinnot sivuaineenaan.

Syventävät opinnot suoritetaan tietotekniikan pääaineen maisteriopintojen tutkintovaatimuksia mukaellen, jolloin opiskelija voi valita mihin suuntautumisvaihtoehtoon haluaa syventyä. Merkinnän suorituksesta antaa suuntautumisvaihtoehdon vastuuprofessori.

# #

19.6.1 Tietotekniikan syventävät sivuaineopinnot mobiilijärjestelmien suuntautumisvaihtoehdon (MOB) mukaan, 60 op

Vastuuprofessori: Timo Hämäläinen

Esitiedot:

Esitietoina vaaditaan tietotekniikan perus- ja aineopinnot. Tietotekniikan opintojen tulee sisältää ainakin seuraavat asiasisällöt:
  • olio-ohjelmointi
  • algoritmit ja tietorakenteet
  • tietoverkot
  • käyttöjärjestelmien perusteet
  • järjestelmäkehitys
  • tietokannat ja tiedonhallinta

Esitietoina vaaditaan myös matematiikan perusopintojen taitoja, sisältäen ainakin seuraavat osa-alueet:
  • todistustekniikat
  • diskreetti matematiikka
  • jonot ja sarjat
  • raja-arvot
  • funktiot ja jatkuvuus
  • todennäköisyyslaskenta
  • lineaarialgebra ja geometria

Esitietojen lisäksi täydentävät opinnot, 12 op:
Seuraavien kurssien suoritus, jos niiden asiasisällöt eivät kuulu jo aiempiin opintoihin:
  • TIEA241 Automaatit ja kieliopit, 5 op
  • TIEA322 Tietoliikenneprotokollat, 3 op
  • TIEA323 Mobiilit sovellusalustat, 4 op

Syventävät opinnot, 60 op:

Suuntautumisvaihtoehdon pakolliset syventävät opinnot:
  • TIES324 Signaalinkäsittely, 4 op
  • TIES325 Tietoliikenteen stokastiset menetelmät, 3 op
  • TIES422 Langattolmat järjestelmät, 3 op
  • TIES426 Reaaliaikajärjestelmät, 3 op
  • TIES427 Hajautetut järjestelmät, 3 op
  • TIES529 Mobiilijärjestelmien laboratoriotyöt, vähintään 3 op

 20 op
Suuntautumisvaihtoehdon valinnaiset syventävät opinnot:
  • Soveltuvia syventäviä opintoja ovat TIES-alkuiset kurssit ja erikseen sovittavat muut kurssit (esim. FYSE-alkuiset kurssit).

 20 op
Sivuainetutkielma 20 op

# #

19.6.2 Tietotekniikan syventävät sivuaineopinnot opettajankoulutuksen suuntautumisvaihtoehdon (OPE) mukaan, 60 op

Vastuuprofessori: Tommi Kärkkäinen

Esitiedot:

Esitietoina vaaditaan tietotekniikan perus- ja aineopinnot. Tietotekniikan opintojen tulee sisältää ainakin seuraavat asiasisällöt:
  • olio-ohjelmointi
  • algoritmit ja tietorakenteet
  • tietoverkot
  • järjestelmäkehitys
  • tietokannat ja tiedonhallinta
  • WWW-julkaisu

Esitietojen lisäksi täydentävät opinnot, 10 op:
Seuraavien kurssien suoritus, jos niiden asiasisällöt eivät kuulu jo aiempiin opintoihin:
  • TIEA361 Tietotekniikan opettajan työvälineitä, 5 op
  • TJTA330 Ohjelmistotuotanto, 5 op

Syventävät opinnot, 60 op:

Suuntautumisvaihtoehdon pakolliset syventävät opinnot:
  • TIES461 Tietotekniikan opetuksen perusteet, 5 op
  • TIES462 Virtuaaliset oppimisympäristöt, 5 op
  • TIES463 Verkkokurssin tuotantoprosessi, 10 op

 20 op
Suuntautumisvaihtoehdon valinnaiset syventävät opinnot:
  • soveltuvia syventäviä opintoja

 20 op
Sivuainetutkielma 20 op


Kuva 14: Vappuaattona yliopiston ja ammattikorkeakoulun joukkueet ottavat perinteisesti toisistaan mittaa köydenvedossa. Vuonna 2007 voittajaksi selvisi yliopiston joukkue.

# #

19.6.3 Tietotekniikan syventävät sivuaineopinnot ohjelmistotekniikan suuntautumisvaihtoehdon (OT) mukaan, 60 op

Vastuuprofessori: Tommi Kärkkäinen

Esitiedot:

Esitietoina vaaditaan tietotekniikan perus- ja aineopinnot. Tietotekniikan opintojen tulee sisältää ainakin seuraavat asiasisällöt:
  • olio-ohjelmointi
  • algoritmit ja tietorakenteet
  • tietoverkot
  • käyttöjärjestelmien perusteet
  • järjestelmäkehitys
  • tietokannat ja tiedonhallinta

Esitietoina vaaditaan myös matematiikan perusopintojen taitoja, sisältäen ainakin seuraavat osa-alueet:
  • todistustekniikat
  • diskreetti matematiikka
  • jonot ja sarjat
  • raja-arvot
  • funktiot ja jatkuvuus
  • todennäköisyyslaskenta
  • lineaarialgebra ja geometria

Esitietojen lisäksi täydentävät opinnot, 10 op:
Seuraavien kurssien suoritus, jos niiden asiasisällöt eivät kuulu jo aiempiin opintoihin:
  • TIEA241 Automaatit ja kieliopit, 5 op
  • TJTA330 Ohjelmistotuotanto, 5 op

Syventävät opinnot, 60 op:

Suuntautumisvaihtoehdon pakolliset syventävät opinnot: Kaikille pakolliset kurssit, 10 op:
  • TIES441 Ohjelmistoarkkitehtuurit, 5 op
  • TJTSS50 Ohkelmistojen testaus ja laadunvarmistus, 5 op

Valitaan vähintää 10 op seuraavista kursseista:
  • TIES342 Algoritmit 3, 5 op
  • TIES442 Tekoäly, 5 op
  • TJTSS33 Olio-ohjelmointi, 5 op
  • TJTSS63 Ohjelmistojen ylläpito, 5 op

 10+10 op
Suuntautumisvaihtoehdon valinnaiset syventävät opinnot:
  • TIES443 Introduction to Data Mining, 3 op
  • TIES542 Ohjelmointikielten periaatteet, 5 op
  • TJTSB51 Requirements Management and Systems Engineering, 5 op
  • TJTST12 Tietokantasovellusten suunnittelu ja toteutus, 7 op
  • muut soveltuvat syventävät kurssit

 20 op
Sivuainetutkielma 20 op

# #

19.6.4 Tietotekniikan syventävät sivuaineopinnot simuloinnin ja optimoinnin suuntautumisvaihtoehdon (SIMO) mukaan, 60 op

Vastuuprofessori: Raino A. E. Mäkinen

Esitiedot:

Esitietoina vaaditaan tietotekniikan perus- ja aineopinnot. Erityisesti seuraavien asiasisältöjen tuntemus vaaditaant:
  • tietorakenteet ja algoritmiti
  • ohjelmointi

Esitietoina vaaditaan myös matematiikan perusopintojen taitoja, sisältäen ainakin seuraavat osa-alueet:
  • matematiikan perusopintokokonaisuus (sisältäen todennäköisyyslaskennan perustiedot (esim. kurssi Todennäköisyyslaskenta A), suositellaan matematiikan perusopintovaihtoehtoa A)
  • useamman muuttujan differentiaali- ja integraalilaskennan alkeet tai Fysiikan matemaattiset perusteet 1 tai vastaavien sisältöjen hallinta

Esitietojen lisäksi täydentävät opinnot, 10 op:
Seuraavien kurssien suoritus, jos niiden asiasisällöt eivät kuulu jo aiempiin opintoihin:
  • TIEA381 Numeeriset menetelmät, 5 op
  • TIEA382 Lineaarinen ja diskreetti optimointi, 5 op

Syventävät opinnot, 60 op:

Suuntautumisvaihtoehdon pakolliset syventävät opinnot:
  • TIES481 Simulointi, 5 op ("diskreetti simulointi")
  • TIES482 Dy-mallit ja niiden numeriikka 1, 5 op ("jatkuva simulointi")
  • TIES483 Epälineaarinen optimointi, 7 op ("yksitavoitteinen sileä optimointi")

 17 op
Suuntautumisvaihtoehdon valinnaiset syventävät opinnot:
  • TIES581 Numeerinen lineaarialgebra, 5 op
  • TIES582 Dy-mallit ja niiden numeriikka 2, 5 op
  • TIES583 Optimoinnin jatkokurssi, 5 op ("monitavoitteinen ja/tai epäsileä optimointi")
  • muut tietotekniikan syventävät opintojaksot (TIES-alkuiset)
  • matematiikan syventävät opintojaksot
  • virtuaaliyliopistokonsortion tarjoamat matemaattisen mallintamisen opintojaksot
  • muut erikoiskurssit

 23 op
Sivuainetutkielma 20 op

# #

19.7 Kognitiotieteen perusopinnot, 25 op, ja perus- ja aineopinnot, 60 op

Kognitiotieteen opintokokonaisuuksia voivat suorittaa sivuaineina myös tiedekunnan omat opiskelijat.

Kognitiotiede on monitieteinen erilaisia ihmistieteellisiä ja teknistaloudellisia aineita yhdistävä tieteenala. Sen taustalla voivat olla mm. tietojenkäsittely, tietojärjestelmätiede, psykologia, filosofia, kielitiede, taiteentutkimus ja erilaiset taloudelliset aineet. Näin tieteenala tarjoaa foorumin, jolla voidaan keskustella erilaisista ihmisen ja tietoyhteiskunnan suhteista. Oppiaine tarjoaa mahdollisuuden sekä syviin teoreettisiin pohdiskeluihin että käytännöllisten ja tulevaisuuden haasteisiin suuntautuneiden pyrkimysten toteuttamiseen.

Oppiaine tarjoaa informaatioteknologian tiedekunnan opiskelijoille mahdollisuuden perehtyä ihmisen ja teknologian vuorovaikutuksen monimutkaisiin kysymyksiin. Muiden tiedekuntien opiskelijoille kognitiotiede tarjoaa mahdollisuuden moni- ja poikkitieteellisten kysymysten opiskeluun. Tyypillisiä esimerkkejä tällaisista ongelmista ovat olleet organisaatio- ja taloudellinen ajattelu, taiteen kognitio ja psykologia, päätöksentekoprosessit, representaatioteoria, käsitejärjestelmät ja mallintaminen, suunnittelututkimus ja kognitiivinen ergonomia.

Kognitiotieteen opintovaatimuksissa yhdistetään monien eri tieteenalojen osaamista monitieteiseksi kokonaisuudeksi. Opiskelija voi koota erilaisia kokonaisuuksia riippuen siitä, millaisen tietämyspohjan hän katsoo omien kiinnostustensa pohjalta tarkoituksenmukaiseksi. Näissä vaatimuksissa ei ole esitetty kaikkia mahdollisuuksia, ja sen vuoksi kannattaa tarvittaessa keskustella professorin kanssa oman kiinnostuksensa kohteista. Connet-verkoston opintoja kannattaa myös käyttää aktiivisesti hyväksi.

Tarkempia tietoja kognitiotieteen opintokokonaisuuksista löytyy oppaasta tietojenkäsittelytieteiden laitoksen Sivuaineet-osiosta.


Kuva 15: Aiemmin Jyväskylään tultiin usein laivalla. Höyrylaiva Suomi onkin purjehtinut Päijänteellä jo yli vuosisadan. Tässä kuvassa juhannusaaton juhlakunnossa oleva Suomi ja uudempi tulokas, Suometar, ovat saapumassa Jyväskylän satamaan. Taustalla mm. Agora.

# #

Liite 1: Jyväskylän yliopiston opintosuoritusjohtosääntö

Yliopiston hallituksen hyväksymä 20.5.1998 (sekä muutos 21 §:ään 26.8.1998, muutokset 16 §:ään ja 20 §:ään 8.12.1999, muutokset 5 §:ään ja 15 §:ään 13.6.2001, muutokset 1 §:ään, 2 §:ään, 5 §:ään, 7 §:ään, 12 §:ään, 15 §:ään, 19 §:ään, 23 §:ään ja 25 §:ään 13.4.2005 ja muutos 5 §:ään 24.8.2005)

# #

Opintosuoritus ja sen arviointi

1 §

Tämä johtosääntö koskee opintosuoritusten järjestämistä ja arviointia Jyväskylän yliopistossa. Opintosuorituksella tarkoitetaan tässä sellaista kirjallista tai suullista kuulustelua, esitelmää taikka taiteellista tai muuta suoritusta sekä alempaan ja ylempään tutkintoon kuuluvaa tutkielmaa, joka sisältyy Jyväskylän yliopiston opetussuunnitelmiin. Opintosuorituksella ei tässä johtosäännössä tarkoiteta lisensiaatintutkimuksia ja väitöskirjoja ja näitä vastaavia opin- ja taidonnäytteitä.

2 §

Kukin opettaja toimittaa kuulustelut tehtäväänsä kuuluvissa oppiaineissa siten kuin opetus- ja työsuunnitelmissa määrätään.

Opettajan ollessa estynyt määrää dekaani toisen saman aineen opettajan tai muun pätevän henkilön toimittamaan kuulustelut.

Opintosuoritusten arviointi perustuu opetussuunnitelmissa määriteltyihin tavoitteisiin. Arvioinnista vastaa opintojaksosta vastuussa oleva opettaja tai opettajat.

3 §

Arvioinnin tarkoituksena on opiskelijan opintojen etenemisen seuranta ja opetustyön kehittäminen. Opintosuoritusten arviointi antaa tietoa

Opettajan velvollisuutena on antaa opiskelijoille ennalta tieto opintosuorituksen vaihtoehtoisista suoritustavoista ja vaatimustasosta.

4 §

Opetussuunnitelmassa määritellään, miten opintokokonaisuudet muodostuvat opintojaksoista. Samoin määritellään opintokokonaisuuksien arviointiperusteet.

5 §

Opintosuoritusten arvioinnissa käytettäviä arvosteluasteikkoja ovat:

Käytettäessä arvosteluasteikkoa erinomaiset tiedot, hyvät tiedot, tyydyttävät tiedot, hylätty, niitä vastaava numeerinen kokonaisluvuista koostuva arvosteluasteikko

Alla olevaa taulukkoa 1.1 käytetään muunnettaessa arvosanoja uuden ja vanhan tutkintoasteikon välillä. Taulukkoon on merkitty myös vastaavuudet ECTS (the European Course Credit Transfer and Accumulation System)-asteikkoihin.

a) Numeerinen asteikko ennen
1.8.2005:
 b) Numeerinen asteikko 1.8.2005
alkaen*
 c) Numeerinen asteikko
1.8.2005 alkaen
opintoviikkomitoituksen
mukaan opiskelevilla
 d) Sanallinen
asteikko
e) ECTS-
asteikko
vastaavuus
f) ECTS-
sanallinen
asteikko
3-2,75 5 3 erinomainen (E) A excellent
2,50 - 2,25 4 2,50 kiitettävä (K) B very good
2,00 - 1,75 3 2 hyvä (H) C good
1,5 - 1,25 2 1,5 tyydyttävä (T) D satisfacory
1 1 1 välttävä (V) E sufficient
alle 1 0 0 ei hyväksytty FX, F fail

Taulukko: Arvosanojen muuntaminen

* 1.8.2005 alkaen käytetään opintojen arvioinnissa numeerista asteikkoa 0-5 (b). Opintojaan vanhojen opetussuunnitelmien (asetukset vuodelta 1994, 1995, 1997) mukaisesti jatkavien opiskelijoiden opintojaksojen arvioinnit kuitenkin rekisteröidään arvosteluasteikolla 0-3 (c). Muuntaminen näiden asteikkojen välillä tapahtuu vastaavuustaulukon mukaisesti.

6 §

Jollei muuta ole säädetty tiedekuntaneuvosto määrää menettelystä ja yleisistä perusteista, joiden mukaan muussa oppilaitoksessa suoritetut opinnot luetaan opiskelijalle hyväksi tutkintoa suoritettaessa.

# #

Kirjallisen kuulustelun järjestäminen

7 §

Kuulustelutilaisuuksia järjestettäessä tulee huolehtia siitä, että kuhunkin kuulustelusaliin määrätään riittävästi valvojia.

Yleisen kuulustelutilaisuuden valvontajärjestyksen määrää tiedekunnan dekaani.

Opetusta antavan yksikön kuulustelun valvontajärjestyksen määrää yksikön johtaja.

8 §
Tiedekunnan yleinen kuulustelutilaisuus kestää neljä tuntia.

Kuulusteltavan kokonaisuuden mukaan muu kuin tiedekunnan yleinen kuulustelutilaisuus voidaan määrätä lyhyemmäksi kuin neljäksi tunniksi.

9 §

Kuulusteluaika luetaan alkavaksi siitä hetkestä, jolloin kuulusteltavat näkevät kysymykset. Valvojien tulee huolehtia siitä, että kaikki kuulusteltavat näkevät kuulustelutehtävät samanaikaisesti.

Kuulustelutilaisuudesta ei saa poistua ennen kuin puoli tuntia on kulunut kuulustelun alkamisesta. Kuulustelun alkamisen jälkeen saapuneelle opiskelijalle valvojan tulee antaa mahdollisuus osallistua kuulusteluun, mikäli kukaan samaan kuulusteluun osallistuva ei ole poistunut salista ja mikäli siitä ei aiheudu huomattavaa haittaa.

Kuulustelutilaisuuden päätyttyä valvojat huolehtivat vastausten toimittamisesta kuulustelutilaisuuden järjestäjälle. Kuulustelijalla tulee olla mahdollisuus saada vastaukset viimeistään kuulustelutilaisuutta seuraavana työpäivänä.

10 §

Jollei kuulustelija itse ole paikalla kuulustelun alkaessa, hänen tulee ilmoittaa kuulustelun järjestämisestä huolehtivan yksikön kansliaan tai kuulustelun valvojalle, mistä hänet voidaan tavoittaa tai miten mahdolliset kuulusteluun liittyvät epäselvyydet muulla tavalla voidaan selvittää.

11 §

Kuulusteluihin saavat osallistua vain läsnäoleviksi ilmoittautuneet opiskelijat, joilla on ao. opinto-oikeus.

12 §

Tiedekunnan ja laitoksen yleiseen kuulustelutilaisuuteen on ilmoittauduttava viimeistään viikkoa ennen kuulustelutilaisuutta, jolloin myös postitse lähetettävien ilmoitusten tulee olla perillä. Kuulustelusta vastaavalla yksiköllä on oikeus hyväksyä myös edellä mainitusta poikkeava ilmoittautumisaika.

Ilmoittautuminen tapahtuu vahvistettua lomaketta käyttäen tai muutoin sovitulla tavalla. Myöhästyneiden tai puutteellisesti täytettyjen ilmoitusten mahdollisesta hyväksymisestä päättää kuulustelija.

Ilmoittautumisvelvoite ei koske luentosarjan, kurssin tai harjoitusten väli-, loppu- tai uusintakuulustelua, ellei kuulustelija toisin määrää.

13 §

Kuulusteluun osallistuvan on vaadittaessa todistettava henkilöllisyytensä.

Kuulusteluun osallistuvat on pyrittävä sijoittamaan kuulustelusaliin siten, että jokaisella on työrauha eikä kuulusteltavilla ole mahdollisuutta vilppiin.

14 §

Jos kuulusteltava on vammainen, kuulustelu on järjestettävä tarkoituksenmukaisella tavalla ja kuulustelijalla on oikeus soveltaa edellä tässä luvussa annettuja määräyksiä tilanteen edellyttämällä tavalla.

# #

Tulosten julkistaminen ja palaute

15 §

Tuloksia julkistettaessa ilmoitetaan hyväksyttyjen nimet ja mahdollinen arvolause sekä hylättyjen lukumäärä. Tuloslistan allekirjoittaa opintojaksosta vastuussa oleva opettaja tai opettajat. Kuulustelun järjestäjä on velvollinen säilyttämään tiedot opintosuoritusten arvioinneista.

Tuloksia julkistettaessa kuulusteltavan nimen yhteydessä ei saa käyttää asianomaisen henkilötunnusta.

Opintosuoritusten tulokset on julkistettava kahden viikon kuluessa siitä kun opettaja on saanut suoritukset arvioitavakseen. Tutkielman tarkastajien on annettava lausunto tiedekunnalle kuukauden kuluessa siitä kun työ on jätetty lopullisessa muodossa tarkastettavaksi.

Tulosten julkistamisen jälkeen opintosuoritukset on vietävä rekisteriin viipymättä. Opintosuoritusten tulee olla rekisterissä viimeistään viikon kuluttua tulosten julkistamisesta.

Mikäli opintojakson suoritustavasta tai muusta erityisestä syystä johtuen opintosuorituksen arviointi edellyttää edellä mainittua pitempää aikaa, laitoksen johtaja tai dekaani voi myöntää lisäaikaa. Mikäli lisäaikaa myönnetään, tulee opintojaksosta vastuussa olevan opettajan tiedottaa siitä opiskelijoille viivytyksettä asianmukaisella tavalla.

16 §

Opiskelijalla on arvostelun tuloksien lisäksi oikeus saada tieto arvosteluperusteiden soveltamisesta opintosuoritukseensa. Hänelle on myös varattava tilaisuus tutustua arvosteltuun kirjalliseen tai muuten tallennettuun opintosuoritukseen ja hänellä on oikeus saada omalla kustannuksellaan jäljennös suorituksestaan. Opintojaksosta vastuussa oleva opettaja tai opettajat voivat antaa palautteen opintojaksoon osallistuneille yksilöllisesti tai ryhmässä vaarantamatta mitä on säädetty tai määrätty opintosuoritusten julkisuudesta.

17 §

Luentoihin, kursseihin, harjoituksiin ym. opetukseen liittyvät kuulustelut järjestetään opetuksen päätyttyä. Uusimiseen varataan vähintään yksi mahdollisuus kahden kuukauden kuluessa.

18 §

Kuulusteluihin osallistumiskertoja ei saa rajoittaa. Mikäli opiskelija on ilman pätevää syytä jäänyt pois kahdesta peräkkäisestä saman opintosuorituksen kuulustelusta, joihin hän on ilmoittautunut tai, joissa hän on tullut hylätyksi, hänen tulee sopia opettajan kanssa seuraavasta suoritusmahdollisuudesta.

19 §

Kirjalliset ja muulla tavoin tallennetut opintosuoritukset on säilytettävä vähintään kuuden kuukauden ajan tulosten julkistamisesta. Pro gradu -tutkielmat, lisensiaatintutkimukset ja väitöskirjat säilytetään pysyvästi.

# #

Opintosuorituksen julkisuus

20 §

Opintosuoritusten julkisuudesta on voimassa mitä laissa viranomaisen toiminnan julkisuudesta (621/1999) säädetään.

Viranomaisen toiminnan julkisuudesta säädetyn lain 28 ':n mukaan luvan tietojen saamiseen opintosuorituksista opetus- ja tutkimustarkoituksiin antaa tiedekunnan dekaani tai erillislaitoksen johtaja. Mikäli lupa koskee useampaa tiedekuntaa tai erillislaitosta luvan antaa hallintovirasto.

# #

Erinäisiä säädöksiä

21 §

Opintosuorituksensa arvosteluun tyytymätön opiskelija voi pyytää siihen suullisesti tai kirjallisesti oikaisua arvostelun suorittaneelta opettajalta ja syventäviin opintoihin kuuluvan tutkielman tai muun vastaavan opintosuorituksen arvostelusta kirjallisesti arvostelupäätöksen tehneen monijäseniseltä hallintoelimeltä. Oikaisupyyntö on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä ajankohdasta, josta opiskelijalla on ollut tilaisuus saada arvostelun tulokset sekä arvosteluperusteiden soveltaminen omalta kohdaltaan tietoonsa.

Oikaisupyynnön johdosta tehtyyn päätökseen tyytymätön voi saattaa asian tutkintolautakunnan käsiteltäväksi 14 päivän kuluessa siitä, kun hän on saanut päätöksestä tiedon.

22 §

Kussakin tiedekunnassa on yksi tai useampi rehtorin kolmen vuoden toimikaudeksi määräämä tutkintolautakunta. Rehtori määrää tutkintolautakunnan puheenjohtajan, jäsenet ja heille henkilökohtaiset varajäsenet.

Jos puheenjohtaja tai jäsen ei voi osallistua asian käsittelyyn tai on muutoin estynyt, tulee hänen sijaansa hänen varajäsenensä. Jollei varajäsenkään voi osallistua asian käsittelyyn, määrää rehtori tutkintolautakunnan puheenjohtajan, jäsenet ja heille henkilökohtaiset varajäsenet käsittelemään kyseisen yksittäisen asian.

Tutkintolautakunnan tulee huolehtia siitä, että asia tulee selvitetyksi. Asianosaiselle on ennen asian ratkaisemista varattava tilaisuus antaa selityksensä sellaisista selvityksistä, jotka voivat vaikuttaa asian ratkaisuun.

Tutkintolautakunnan tulee antaa sen käsiteltäväksi saatetuista asioista perusteltu päätös.

23 §

Opiskelijan, joka tentissä syyllistyy vilppiin, voi valvoja välittömästi poistaa tenttitilaisuudesta, ja hänen suorituksensa hylätään. Opintosuoritus hylätään myös silloin, kun vilppi havaitaan vasta tenttitilaisuuden jälkeen. Myös muu opintosuoritus hylätään, mikäli opiskelijan voidaan todeta sitä suorittaessaan syyllistyneen vilppiin.

24 §
Opintosuoritukset eivät vanhene, ellei tiedekuntaneuvosto toisin määrää.

25 §
Tämä johtosääntö tulee voimaan 1.8.2005.

# #

Liite 2: Informaatioteknologian tiedekunnan henkilökunta.

# #

Informaatioteknologian tiedekunnan henkilökunta

# #

Tiedekunnan toimiston henkilöstö

Nimike, nimi Huone Puh.* Sähköposti
Dekaani, professori Tommi Kärkkäinen Ag C415.1 2772 tka@mit.jyu.fi
Varadekaani, professori Airi Salminen Ag D521.3 3031 airi.salminen@jyu.fi
Hallintopäällikkö Sanna Hirvola (talous- ja henkilöstöhallinto) Ag C225.4 2208 hallintopaallikko@it.jyu.fi
Opintoasiainpäällikkö Eija Ihanainen (opintoasiat) Ag C226.3 2791 opintoasiat@it.jyu.fi
Osastosihteeri Kirsti Kärkkäinen (opintoasiat) Ag C226.4 2207 kikka@it.jyu.fi
Osastosihteeri Johanna Nousiainen (talous- ja henkilöstöasiat) Ag C226.4 4620 johanna.nousiainen@it.jyu.fi
Suunnittelija Anni Hämäläinen (kansainväliset asiat) Ag C226.2 4602 international-info@it.jyu.fi
COMAS-koordinaattori Sami Kollanus Ag C524.3 4633 sami.kollanus@jyu.fi
Yli-insinööri  Tapani Tarvainen Ag C426.3 2752 tt@mit.jyu.fi

# #

Tiedekunnan ATK-tuki

Tiedekunnan atk-tuesta vastaa Tietohallintokeskus. Tiedekunnan atk-tuen tavoitat sähköpostitse osoitteesta pcsupport-ag@jyu.fi. Tarkemmat tiedot rooliosoitteista löytyvät www-sivulta:
http://www.mit.jyu.fi/atk-tuki/

Lyhenteitä

Seuraavaan taulukkoon on koottu oppaassa käytettyjä laitosten ja tiedekunnan keskeisiä lyhenteitä.

TKTL Tietojenkäsittelytieteiden laitos TTL Tietotekniikan laitos
TJT - Tietojärjestelmätiede
TKT - Tietojenkäsittelytiede
KOG - Kognitiotiede
EIS - Enterprise Information Systems (Tietojärjestelmät liiketoiminnassa ja organisaatiossa)
SD - System Development (Järjestelmäkehitys)
DM - Digitaalinen media
EL - Elektroninen liiketoiminta
OT - Ohjelmistotuotanto
TH - Tietohallinto
TJK - Tietojärjestelmäkehitys
TIE - Tietotekniikka
MOB - Mobiilijärjestelmät
OPE - Opettajankoulutus
OT - Ohjelmistotekniikka
SIMO - Simulointi ja optimointi
PROJ - Projektiopinnot
MoTeBu - Mobile Technology and Business -maisteriohjelma
FiDiPro - Finland Distinguished Professor Programme
MaLuOpe - Matemaattis-luonnontieteellisten aineiden opettajien muunto- ja pätevöittämiskoulutus

(*) Jyväskylän yliopiston ulkopuolelta nelinumeroisen alanumeron eteen lisätään 014 260.

# #

Informaatioteknologian tiedekunnan tiedekuntaneuvosto

Toimikausi 1.8.2008-

Nimi Puh. Sähköposti
Professorit
Varsinaiset jäsenet / henkilökohtaiset varajäsenet
Professori Markku Sakkinen (tktl) 3047 sakkinen@cs.jyu.fi
1. Professori Pertti Saariluoma (tktl) 3095 ps@jyu.fi
Professori Timo Tiihonen (ttl) 2741 timo.tiihonen@jyu.fi
1. Professori Raino A.E. Mäkinen (ttl) 2753 rainom@jyu.fi
2. Professori Kaisa Miettinen (ttl) 4908 miettine@mit.jyu.fi
Professori Airi Salminen (tktl) 3031 airi.salminen@jyu.fi
1. Professori Jukka Heikkilä (tktl) 3240 jups@cc.jyu.fi
Professori Tommi Kärkkäinen (ttl) 2772 tka@mit.jyu.fi
1. Professori Seppo Puuronen (tktl) 3028 sepi@cs.jyu.fi
Professori Timo Hämäläinen (ttl) 3292 timoh@mit.jyu.fi
1. Professori Jyrki Joutsensalo (ttl) 3296 jyrkij@mit.jyu.fi
Professori Tapani Ristaniemi (ttl) 2750 riesta@mit.jyu.fi
1. Professori Pekka Neittaanmäki (ttl) 2733 pn@mit.jyu.fi
2. Professori Tuomo Rossi (ttl) 2755 tro@mit.jyu.fi

Muu henkilöstö
Varsinaiset jäsenet
Lehtori Panu Moilanen (tktl) 2792 pjmoilan@cs.jyu.fi
Lehtori Vesa Lappalainen (ttl) 2722 vesal@mit.jyu.fi
Lehtori Ari Viinikainen (ttl) 2534 arjuvi@mit.jyu.fi
Assistentti Antti-Juhani Kaijanaho (ttl) 2766 antti-juhani.kaijanaho@jyu.fi
Varajäsenet (juokseva järjestys)
1. Yliassistentti Jorma Kyppö (tktl) 3020 jorma@cs.jyu.fi
2. Tutkimusjohtaja Hannakaisa Isomäki (titu) 3021 hannakaisa.isomaki@titu.jyu.fi
3. Yliassistentti Jani Kurhinen (ttl) 2532 kurhinen@mit.jyu.fi
4. Yliassistentti Timo Männikkö (ttl) 2543 mannikko@mit.jyu.fi
5. Yliassistentti Leena Hiltunen (ttl) 4977 lrl@mit.jyu.fi
6. Yli-Insinööri  Tapani Tarvainen (tdk) 2752 tt@mit.jyu.fi
7. Projektipäällikkö Tero Tuovinen (ttl) 2762 tttuovin@st.jyu.fi

Opiskelijat
Varsinaiset jäsenet
Jaana Lehtonen -
Teppo Naakka -
Panu Ojala -
Jarkko Vilhunen -
Varajäsenet (juokseva järjestys)
1. Tommi Rautasalo -
2. Erno Pappinen -
3. Esa Suuronen -
4. Antti Yli-Tainio -

# #

Tietojenkäsittelytieteiden laitoksen henkilökunta

# #

Hallinto

Nimike, nimi Huone Puh. Sähköposti
Laitoksen johtaja, yliassistentti Lauri Frank (talous- ja henkilöstöasiat) Ag C533.3 3045 frank@cc.jyu.fi
Laitoksen varajohtaja, prof. Seppo Puuronen (jatko-opinto- ja tutkimusasiat) Ag C522.2 3028 sepi@cs.jyu.fi
Laitoksen varajohtaja, lehtori Mauri Leppänen (opintoasiat) Ag C531.3 3013 mauri@cs.jyu.fi
Amanuenssi  Tapio Tammi Ag C525.3 3024 tatami@cc.jyu.fi
Osastosihteeri Lea Hakala (talousasiat) Ag D512.2 3060 lhaka@cs.jyu.fi
Osastosihteeri Essi Laine (opintoasiat), vv. essi@cs.jyu.fi
Osastosihteeri Seija Paananen (opintoasiat) Ag C524.2 3260 seija.h.paananen@jyu.fi
Osastosihteeri Jari Rahikainen (talous- ja henkilöstöasiat) Ag D512.3 3042 jarahika@it.jyu.fi

# #

Tietojenkäsittelytieteiden laitoksen laitosneuvosto

Nimi Puh. Sähköposti
Professorit
Varsinaiset jäsenet
Professori Pertti Saariluoma 3095 ps@jyu.fi
Professori Markku Sakkinen 3047 sakkinen@cs.jyu.fi
Professori Seppo Puuronen 3028 sepi@cs.jyu.fi
Professori Pasi Tyrväinen 3093 pasi.tyrvainen@jyu.fi
Varajäsenet (juokseva järjestys)
1. Professori Airi Salminen 3031 airi.salminen@jyu.fi
2. Professori Jukka Heikkilä 3240 jups@cc.jyu.fi

Muu henkilöstö
Varsinaiset jäsenet
Lehtori Mauri Leppänen 3013 mauri@cs.jyu.fi
Lehtori Mikko Jäkälä 3094 mikko@cc.jyu.fi
Lehtori Panu Moilanen 2792 pjmoilan@cs.jyu.fi
Varajäsenet (juokseva järjestys)
1. Yliassistentti Jorma Kyppö 3020 jorma@cs.jyu.fi
2. Yliassistentti Pauli Brattico 3057 pauli.brattico@jyu.fi
3. Lehtori Pertti Hirvonen 3014 hirvonen@cs.jyu.fi

Opiskelijat
Varsinaiset jäsenet
Teppo Naakka -
Mikko Aarnio -
Vesa Kilpiäinen -
Varajäsenet (juokseva järjestys)
1. Toni Laukka -
2. Veli-Pekka Parhiala -
3. Antti Tanskanen -

# #

Opetushenkilökunta

Nimi Huone Puh. Sähköposti
Professorit
Heikkilä, Jukka, KTT (EL/TH) Ag C531.2 3240 jups@cc.jyu.fi
Lyytinen, Kalle, KTT (TJK), osa-aik. kalle@cs.jyu.fi
Puuronen, Seppo, KTT (TJK) Ag C535.2 3028 sepi@cs.jyu.fi
Saariluoma, Pertti, VTT (KOG) Ag C526.3 3095 ps@jyu.fi
Sakkinen, Markku, FT (OT), vv. Ag C532.2 3047 sakkinen@cs.jyu.fi
Salminen, Airi, FT (DM), varadekaani Ag D521.3 3031 airi.salminen@jyu.fi
Tyrväinen, Pasi, TkT (DM) Ag D526.4  3093 pasi.tyrvainen@jyu.fi
Veijalainen, Jari, Dr.-Ing. (OT), vv. Ag C535.2 3674 veijalai@cs.jyu.fi
Yliassistentit
Brattico, Pauli, FT (KOG) Ag C526.2 3057 pauli.brattico@jyu.fi
Frank, Lauri, KTT (EL) Ag C533.3 3045 frank@cc.jyu.fi
Koskinen, Jussi, KTT (OT) Ag C523.2 3034 koskinen@cs.jyu.fi
Kyppö, Jorma, KTL (OT) Ag C522.3 3020 jorma@cs.jyu.fi
Nahar, Nazmun, KTT (MoTeBu) Ag C533.4 3247 naznaha@cc.jyu.fi
Erikoistutkija
Halttunen, Veikko, KTL (Maisteripaja) Ag C525.4 3258 veikko@cc.jyu.fi
Lehtorit
Hirvonen, Pertti, FL (OT) Ag C523.3 3014 hirvonen@cs.jyu.fi
Honkaranta, Anne, KTT (DM), vv. anne.honkaranta@it.jyu.fi
Jäkälä, Mikko, FM, KM (DM) Ag D521.4 3094 mikko@cc.jyu.fi
Käkölä, Timo, FT, vv. timokk@cc.jyu.fi
Leppänen, Mauri, KTT (TJK) Ag C531.3 3013 mauri@cs.jyu.fi
Maaranen, Petri, KTL (TH) Ag C532.3 3015 petri.maaranen@cc.jyu.fi
Makkonen, Pekka, KTM Ag C523.4 3090 pmakkone@cc.jyu.fi
Moilanen, Panu, KTL (EL) Ag C534.2 2792 pjmoilan@cs.jyu.fi
Pekkola, Samuli, FT, osa-aik. samuli@cc.jyu.fi
Tourunen, Eero, FM (PROJ) Ag C522.2 3029 eero@cs.jyu.fi
Assistentti
Pirhonen, Maritta, KTM (PROJ) Ag C533.2 3012 maritta.pirhonen@jyu.fi

# #

Laitoksen muu henkilökunta

Nimi, nimike Huone Puh. Sähköposti
Halttunen, Veikko, erikoistutkija, KTL, maist. paja Ag C525.4 3258 veikko@cc.jyu.fi
Jauhiainen, Eliisa, tohtorikoulutettava, FM Ag D521.2 3246 raelurja@cc.jyu.fi
Kollanus, Sami, koordinaattori, COMAS, KTL Ag C524.3 4633 sami.kollanus@jyu.fi
Kozlov, Denis, tohtorikoulutettava, FM Ag C523.1 3293 dekozlov@cc.jyu.fi
Käkölä, Timo, varttunut tutkija, FT Ag C532.3 timokk@cc.jyu.fi
Liu, Shenghua, tohtorikoulutettava, FM Ag C523.1 3294 shliu@cc.jyu.fi
Lugano, Giuseppe, tohtorikoulutettava, FM giuseppe.lugano@gmail.com
Luoma, Eetu, tutkija, KTM Ag D525.4 3051 eetu.luoma@titu.jyu.fi
Mazhelis, Oleksiy, tutkija, FT Ag D525.4 3032 oleksiy.mazhelis@titu.jyu.fi
Mustonen, Manne-Sakari, tutkija, KTM Ag D522.4 mannesakari@gmail.com
Pechenezhskaya, Ekaterina, tohtorikoul., FM ekvasily@cc.jyu.fi
Pirhonen, Antti, erikoistutkija, KT Ag D522.3 3025 pianta@cc.jyu.fi
Pulkkinen, Mirja, projektipäällikkö, KTM Ag D526.3 2538 mirja.pulkkinen@titu.jyu.fi
Silvennoinen, Minna, tutkija, KM Ag C523.1 3671 mhsilven@cc.jyu.fi
Sundbäck, Harri, suunnittelija, KTM, opintoneuv. Ag C521.5 3016 harsund@cc.jyu.fi
Tuuri, Kai, tutkija, FM Ag D522.4 3022 krtuuri@cc.jyu.fi
Yalaho, Anicet, tohtorikoulutettava, KTM Ag D523.1 4625 ayalaho@cc.jyu.fi

INFORTE-hanke

Nimi, nimike Huone Puh. Sähköposti
Penttilä, Jari, projektipäällikkö, KTM Ag D522.1 3091 jtpentti@cc.jyu.fi
Parkkonen, Tiina, projektisuunnittelija, KTM Ag D522.1 3052 tijopark@jyu.fi

# #

Dosentit

Nimi, tarkennus Sähköposti
Ahonen, Jarmo, Prof, FT (OT, erit. empiirinen tutkimus), Kuopion yliopisto jarmo.ahonen@uku.fi
Damsgaard, Jan, Prof, Dr. (EL, järjestelmien diffuusioiden johtaminen), Copenhagen business school jd.caict@cbs.dk
Hirvonen, Ari, KTT (TJT, erit. kokonaisarkkitehtuurit), TietoEnator Oyj ari.p.hirvonen@tietoenator.com
Isomäki, Hannakaisa, KTT (KY, erit. ihmisen ja tietojärjestelmän vuorovaikutus), Jyväskylän yliopisto hannakaisa.isomaki@titu.jyu.fi
Järvenpää, Sirkka-Liisa, Prof, Dr. (TJT), Univ. of Texas at Austin sjarvenpaa@mail.utexas.edu
Karsten, Eija, Prof, KTT (Ryhmätyöteknologia), Turun yliopisto eija.karsten@utu.fi
Kautto-Koivula, Kaisa, FT, TkL (KY/KOG), Mind Gardenia Oy kaisa.kautto-koivula@kolumbus.fi
Newman, Michael, Prof, Dr. (TJT), Univ. of Manchester michael.newman@mbs.ac.uk
Ngwenyama, Ojelanki, Dr. (Ryhmätyöteknologia), Virginia Commonw. University ojelanki@isy.vcu.edu
Nurminen, Markku, Prof. (TJT), Turun yliopisto nurminen@cs.utu.fi
Oinas-Kukkonen, Harri, Prof. (TJT, hypertekstitietojärj.), Oulun yliopisto harri.oinas-kukkonen@oulu.fi
Paakki, Jukka, Prof, FT (OT), Helsingin yliopisto paakki@cs.helsinki.fi
Pawlowski, Jan M., Dr. (DM), Universität Duisburg-Essen jan.pawlowski@icb.uni-due.de
Porra, Jaana, FT (EL), University of Houston jaana@uh.edu
Tolvanen, Juha-Pekka, KTT (TJT, erit. systeemityön menet. ja niiden johtaminen), Metacase Consulting Oy jpt@metacase.com
Tsalgatidou, Aphrodite, Prof, Dr. (TJT), Univ. Athens atsalga@di.uoa.gr
Vartiainen, Tero, FT (TJT, erit. tietojenkäsittelyn etiikka), Turun kauppakorkeakoulu tero.vartiainen@tse.fi
Virrantaus, Kirsi-Kanerva, Prof, TkT (Paikkatietojärjestelmät), Teknillinen korkeakoulu Kirsi.Virrantaus@tkk.fi

# #

Tietotekniikan laitoksen henkilökunta

# #

Hallinto

Nimike, nimi Huone Puh. Sähköposti
Laitoksen johtaja, professori Tuomo Rossi Ag C414.3 2755 tro@mit.jyu.fi
Laitoksen varajohtaja, prof. Raino A. E.  Mäkinen Ag C424.1 2753 rainom@mit.jyu.fi
Laitoksen varajohtaja, yliassistentti Jani Kurhinen Ag C334.2 2532 kurhinen@mit.jyu.fi
Amanuenssi Päivi Jämsen Ag C432.3 2732 amanuenssi@mit.jyu.fi
Osastosihteeri Outi Hynninen/Paula Takala (opinto- ja henkilöstöasiat) Ag C431.3 4906 tie-opintoasiat@mit.jyu.fi
Osastosihteeri Terttu Parkkinen (talousasiat) Ag C434.3 4990 tie-talousasiat@mit.jyu.fi
Osastosihteeri Marja-Liisa Salonen (opintoasiat) Ag C431.3 2730 tie-opintoasiat@mit.jyu.fi
Projektisihteeri Marja-Leena Rantalainen Ag C422.4 2762 rantalai@mit.jyu.fi

# #

Tietotekniikan laitoksen laitosneuvosto

Nimi Puh. Sähköposti
Professorit
Varsinaiset jäsenet / henkilökohtaiset varajäsenet
Professori Raino A.E. Mäkinen 2753 rainom@jyu.fi
1. Professori Timo Tiihonen 2741 timo.tiihonen@jyu.fi
2. Professori Kaisa Miettinen 4908 miettine@mit.jyu.fi
Professori Timo Hämäläinen 3292 timoh@mit.jyu.fi
1. Professori Jyrki Joutsensalo 3296 jyrkij@mit.jyu.fi
Professori Tuomo Rossi 2755 tro@mit.jyu.fi
1. Professori Tommi Kärkkäinen 2772 tka@mit.jyu.fi
Professori Tapani Ristaniemi 2750 riesta@mit.jyu.fi
1. Professori Pekka Neittaanmäki 2733 pn@mit.jyu.fi

Muu henkilöstö
Varsinaiset jäsenet / henkilökohtaiset varajäsenet
Yliassistentti Timo Männikkö 2543 mannikko@mit.jyu.fi
1. Projektipäällikkö Tero Tuovinen 2762 tttuovin@st.jyu.fi
2. Tutkija Anssi Pennanen 2760 anspenn@mit.jyu.fi
3. Yliassistentti Jussi Hakanen 4989 jhaka@mit.jyu.fi
Yliassistentti Leena Hiltunen 4977 lrl@mit.jyu.fi
1. Assistentti Antti-Juhani Kaijanaho 2766 antti-juhani.kaijanaho@jyu.fi
2. Yliassistentti Kirsi Majava 2754 majkir@mit.jyu.fi
3. Suunnittelija Miika Nurminen 2530 minurmin@mit.jyu.fi
Yliassistentti Jani Kurhinen 2532 kurhinen@mit.jyu.fi
1. Lehtori Vesa Lappalainen 2722 vesal@mit.jyu.fi
2. Lehtori Jonne Itkonen 4987 ji@mit.jyu.fi
3. Lehtori Ari Viinikainen 2534 arjuvi@mit.jyu.fi

Opiskelijat
Varsinaiset jäsenet
Petri Eskelinen -
Tuomo Sipola -
Jarkko Laitinen -
Varajäsenet (juokseva järjestys)
1. Ville Lappalainen -
2. Anna Maria Laattala -
3. Jarkko Vilhunen -

# #

Opetushenkilökunta

Nimi Huone Puh. Sähköposti
Professorit
Averbuch, Amir, PhD (FiDiPro), osa-aik. amir@math.tau.ac.il
Hämäläinen, Timo, FT (MOB) Ag C335.2 3292 timoh@mit.jyu.fi
Joutsensalo, Jyrki, TkT (SIMO) Ag C418.3 3296 jyrkij@mit.jyu.fi
Kärkkäinen, Tommi, FT (OT/OPE) Ag C415.1 2772 tka@mit.jyu.fi
Miettinen, Kaisa, FT (SIMO) Ag C426.4 4908 miettine@mit.jyu.fi
Mäkinen, Raino A.E., FT (SIMO), laitoksen varajoht. Ag C424.1 2753 rainom@jyu.fi
Neittaanmäki, Pekka, FT (SIMO) Ag C421.2 2733 pn@mit.jyu.fi
Periaux, Jacques, Dr. (FiDiPro) Ag C421.3 4907 periaux@mit.jyu.fi
Ristaniemi, Tapani, FT (MOB) Ag C418.2 2750 riesta@mit.jyu.fi
Rossi, Tuomo, FT (OT), laitoksen johtaja Ag C421.3 2755 tro@mit.jyu.fi
Terziyan, Vagan, PhD (MOB) Ag C419.2 4618 vagan@it.jyu.fi
Tiihonen, Timo, FT (SIMO), vararehtori Ag C435.2 2741 timo.tiihonen@jyu.fi
Yliassistentit
Hakanen, Jussi, FT (SIMO) Ag C426.2 4989 jhaka@mit.jyu.fi
Hiltunen, Leena, FL (OPE), opintoneuv. Ag C414.2 4977 lrl@mit.jyu.fi
Katasonov, Artem, FT (MoTeBu), vv. Ag C417.3 2769 akataso@cc.jyu.fi
Kurhinen, Jani, FT (MOB), laitoksen varajohtaja Ag C334.2 2532 kurhinen@mit.jyu.fi
Majava, Kirsi, FT (SIMO) Ag C416.2 2754 majkir@mit.jyu.fi
Männikkö, Timo, FT (SIMO), opintoneuv. Ag C423.1 2543 mannikko@mit.jyu.fi
Neri, Ferrante, FT (SIMO) Ag C433.1 3286 neferran@cc.jyu.fi
Weber, Matthieu, FL (MoTeBu), opintoneuv. Ag C419.4 3056 mweber@mit.jyu.fi
Äyrämö, Sami, FT (OT) Ag C416.2 2533 samiayr@mit.jyu.fi
Lehtorit
Ernvall, Jarmo, FT (TIE) Ag C433.3 2737 ernvall@mit.jyu.fi
Hämäläinen, Pentti, FT (TIE), opintoneuv. Ag C433.4 2740 hamalain@mit.jyu.fi
Itkonen, Jonne, FL (OT) Ag C415.2 4987 ji@mit.jyu.fi
Lappalainen, Vesa, FT (TIE) Ag C434.2 2722 vesal@mit.jyu.fi
Santanen, Jukka-Pekka, FT (OT/PROJ), opintoneuv. Ag C433.2 2756 santanen@mit.jyu.fi
Viinikainen, Ari, FT (MOB), opintoneuv. Ag C334.4 2534 arjuvi@mit.jyu.fi
Assistentit
Kaijanaho, Antti-Juhani, FM (OT) Ag C416.1 2766 antti-juhani.kaijanaho@jyu.fi
Markkanen, Jaana, FM (OPE) Ag C414.2 2780 jamoilan@mit.jyu.fi
Nieminen, Paavo, FM (SIMO) Ag C425.2 4976 nieminen@jyu.fi
Tuunanen, Timo, FM (OT) Ag C414.1 timtuun@jyu.fi
Yliopistonopettajat
Ekonoja, Antti, FM (TIE) Ag C431.2 2746 anjoekon@jyu.fi
Lahtonen, Tommi, FM (TIE) Ag C431.2 2746 tjlahton@mit.jyu.fi

# #

Laitoksen muu henkilökunta

Nimi, nimike Huone Puh. Sähköposti
Airaksinen, Tuomas, tohtorikoulutettava, FM (SIMO) Ag C423.3 2743 tuma+korppi@jyu.fi
Aittokoski, Timo, tutkija, FL (SIMO) Ag C431.1 2765 timaitt@cc.jyu.fi
Alanen, Olli, tutkija, FM Ag C334.7 4974 olli.alanen@jyu.fi
Anjam, Immanuel, tutkimusapulainen imbeanja@cc.jyu.fi
Auvinen, Annemari, tohtorikoulutettava, FM Ag C417.2 2727 annauvi@st.jyu.fi
Dementieva, Maria, tutkija, FT (SIMO) Ag  C422.1 2758 madement@cc.jyu.fi
Haanpää, Tomi, tohtorikoulutettava, FM Ag C433.1 tovejoha@jyu.fi
Hartikainen, Markus, tohtorikoulutettava, FM maeehart@jyu.fi
Heikkinen, Juho, tohtorikoulutettava, FM Ag C422.1 juheikki@jyu.fi
Isomöttönen, Ville, suunnittelija, FM Ag C425.2 4976 vilisom@cc.jyu.fi
Kalvin, Victor, tutkija, FT (SIMO) Ag C423.3 2743 vkalvin@it.jyu.fi
Kolehmainen, Niko, projektisuunnittelija, FM nisakole@cc.jyu.fi
Kotilainen, Niko, tohtorikoulutettava, FM Ag C417.2 2727 npkotila@cc.jyu.fi
Leskinen, Jyri, tohtorikoulutettava, FM jyril@cc.jyu.fi
Luoma, Suvi-Päivikki, tohtorikoulutettava, FM Ag C433.1 suvluom@jyu.fi
Mali, Olli, tohtorikoulutettava, DI oljumali@jyu.fi
Martikainen, Henrik, tohtorikoulutettava, FM Ag C334.3 3243 hemajmar@cc.jyu.fi
Mattila, Keijo, tutkija, FM (SIMO) kemattil@st.jyu.fi
Mönkölä, Sanna, tohtorikoulutettava, FM (SIMO) Ag C425.3 4984 samonkol@mit.jyu.fi
Nieminen, Paavo, tutkija, FM Ag C425.2 4976 nieminen@jyu.fi
Nurminen, Miika, suunnittelija, FM (MaLuOpe) Ag C414.1 2530 minurmin@mit.jyu.fi
Ojalehto, Vesa, projektisihteeri Ag C431.1 2748 ojveal@mit.jyu.fi
Pennanen, Anssi, tutkija, FM (SIMO) Ag C422.3 2760 anspenn@mit.jyu.fi
Puchko, Oleksandr, tutkija, FM Ag C334.3 3243 olpuehko@jyu.fi
Puupponen, Hannu-Heikki, projektisuunn., LuK hhpuuppo@jyu.fi
Repin, Sergey, erikoistutkija, PhD Ag C426.2 serepin@cc.jyu.fi
Repo, Ilmari, projektisuunnittelija ilrepo@jyu.fi
Räbinä, Jukka, tutkija, FM Ag C433.1 3286 juolrabi@jyu.fi
Savolainen, Mikko, projektiasiantuntija mikko.savolainen@jyu.fi
Saastamoinen, Tero, projektisuunnittelija ttsaasta@cc.jyu.fi
Tirronen, Ville, tutkija, FM Ag C415.2 aleator@cc.jyu.fi
Toivanen, Jukka, projektitutkija, FM Ag C425.2 4904 jitoivan@cc.jyu.fi
Tuovinen, Tero, projektipäällikkö, FM (SIMO) Ag C422.4 2762 tttuovin@st.jyu.fi
Tykhomyrov, Vitaliy, tohtorikoulutettava Ag C334.1 3243 vitykhom@cc.jyu.fi
Vapa, Mikko, tutkija, FM Ag C417.2 2770 mikvapa@jyu.fi

# #

Dosentit

Nimi, tarkennus Sähköposti
Bräysy, Olli, KTT (SIMO, diskreetti optimointi), Jyväskylän yliopisto olli.braysy@jyu.fi
Canny, John, Prof (TIE, monitieteiset sovellukset), University of California, Berkeley jfc@cs.berkeley.edu
Egiazarian, Karen, Prof, TkT (Tietoliikenne, matemaattiset metodit signaaliprosessoinnissa), Tampereen tekn. korkeakoulu karen@cs.tut.fi
Eirola, Timo, Prof, TkT (Matemaattinen tietojenkäsittely), Teknillinen korkeakoulu Timo.Eirola@tkk.fi
Glowinski, Roland, Prof, Dr. (Sovellettu matematiikka), University of Houston roland@math.uh.edu
Haario, Heikki, Prof, FT (Sovellettu matematiikka ja matemaattinen mallinnus), Lappeenrannan tekn. korkeakoulu heikki.haario@lut.fi
Hara, Veikko, Prof, FT (Tietoliikennetekniikka), TeliaSonera Oyj veikko.hara@teliasonera.com
Haslinger, Jaroslav, Prof, RNDr (Sovellettu matematiikka), Kaarlen yliopisto, Praha haslin@met.mff.cuni.cz
Heikkola, Erkki, FT (SIMO), Numerola Oyj emsh@mit.jyu.fi
Hämäläinen, Jari, Prof, FT (TIE), Kuopion yliopisto Jari.Hamalainen at uku.fi
Kankaanranta, Marja, KT (OPE, erit. digitaaliset oppimisympäristöt), Jyväskylän yliopisto marja.kankaanranta@ktl.jyu.fi
Korotov, Sergei, FT (TIE), Teknillinen korkeakoulu nobody+korotov@cc.jyu.fi
Kärkkäinen, Tommi, Prof, FT (TIE), Jyväskylän yliopisto tka@mit.jyu.fi
Lahdelma, Risto, Prof, TkT (Sovellettu matematiikka, erit. systeemi- ja operaatiotutkimus), Turun yliopisto risto.lahdelma@it.utu.fi
Laitinen, Erkki, FT (TIE), Oulun yliopisto  
Marinov, Corneliu, Dr. (Sovellettu matematiikka), Bukarestin polytekninen instituutti  
Maury, Bertrand, Dr. (SIMO), Pariisin yliopisto, Paris6 Bertrand.Maury at math.u-psud.fr
Miettinen, Kaisa, Prof, FT (SIMO), Jyväskylän yliopisto miettine@mit.jyu.fi
Miettinen, Markku, FT, Jyväskylän yliopisto  
Murgu, Alexandru, FT (Tietoliikenne), British Telecom Networks Research Centre murgu at btinternet.com
Mäkelä, Marko, FT (SIMO), Jyväskylän yliopisto makela@mit.jyu.fi
Männikkö, Timo, FT (TIE), Jyväskylän yliopisto mannikko@mit.jyu.fi
Periaux, Jacques, Prof, Dr. (TIE), Jyväskylän yliopisto periaux@mit.jyu.fi
Pohjolainen, Seppo, TkT, Tampereen tekn. korkeakoulu  
Pyötsiä, Jouni, TkT (TIE, erit. ICT ja sulautettu äly prosessien hallinnassa), Metso Automation Jouni.pyotsia@metso.com
Raatikainen, Pertti, TkT (Tietoliikenne), VTT pertti.raatikainen@vtt.fi
Rahola, Jussi, TkT (SIMO), Nokia Oyj  
Repin, Sergey, Prof, FT (SIMO), Steklov Institute of Mathematics, St. Petersburg serepin@cc.jyu.fi
Ristaniemi, Tapani, Prof, FT (MOB), Jyväskylän yliopisto riesta@mit.jyu.fi
Saranen, Jukka, FT, Oulun yliopisto jukka.saranen@oulu.fi
Stenberg, Rolf, TkT (Sovellettu matematiikka), Teknillinen korkeakoulu rolf.stenberg@hut.fi
Tarvainen, Pasi, FT (SIMO), Numerola Oy pasi.tarvainen@numerola.fi
Terziyan, Vagan, Prof, PhD (TIE, erit. tietämyksen hallinta ja älykkäät sovellukset), Jyväskylän yliopisto vagan@it.jyu.fi
Tiba, Dan, PhD (Sovellettu matematiikka), Romanian akatemian matematiikan instituutti dan.tiba@imar.ro
Toivanen, Jari, FT (SIMO), Jyväskylän yliopisto tene@mit.jyu.fi
Zakharov, Victor, Prof, Dr. (SIMO, erit. päätöksenteko epävarmuuden vallitessa), St. Petersburg State University mcvictor@icape.nw.ru

# #

Liite 3: IT-tiedekunnan opintojaksojen kuvaukset ja aikataulut

Tämä liite sisältää tietoja IT-tiedekunnan opintoihin kuuluvista opintojaksoista lukuvuonna 2008-2009. Kurssien tarkemman aikataulun löydät Korpista sivulta:
https://korppi.jyu.fi/kotka/course/student/organisationList.jsp,
kun kirjoitat hakukenttään kurssin koodin.
Korpista löytyvät tiedot myös muusta opetustarjonnasta.

# #

Informaatioteknologian tiedekunnan yhteiset yleisopinnot

# #

Syksy

# #

ITKY101 Yliopisto-opiskelu ja opintojen suunnittelu (1 op)


Sisältö: Tutustutaan yliopistoon, oman tiedekunnan ja ainelaitoksen toimintaan ja henkilökuntaan sekä yliopisto-opiskeluun liittyviin yleisiin käytänteisiin. Infotilaisuuksissa tutustutaan mm. yliopiston kirjastoon, ylioppilaiden terveydenhuoltoon, ATK-keskukseen ja kielikeskukseen. Tutorien opastuksella aktivoidaan sähköpostiosoitteet, harjoitellaan sähköpostin ja Korpin käyttöä. Laaditaan Korpissa henkilökohtainen opintosuunnitelma eli eHOPS laitoksen ohjeistamalla tavalla. Jaksosta saa 1 op:n suoritusmerkinnän, kun eHOPS on tehty ja ohjaaja on sen hyväksynyt.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=55836

# #

ITKY101 Yliopisto-opiskelu ja opintojen suunnittelu (1 op)

Luennoitsija: Jani Kurhinen (kurhinen@mit.jyu.fi)
Sisältö: Tutustutaan yliopistoon, oman tiedekunnan ja ainelaitoksen toimintaan ja henkilökuntaan sekä yliopisto-opiskeluun liittyviin yleisiin käytänteisiin. Infotilaisuuksissa tutustutaan mm. yliopiston kirjastoon, ylioppilaiden terveydenhuoltoon, ATK-keskukseen ja kielikeskukseen. Tutorien opastuksella aktivoidaan sähköpostiosoitteet, harjoitellaan sähköpostin ja Korpin käyttöä. Laaditaan Korpissa henkilökohtainen opintosuunnitelma eli eHOPS laitoksen ohjeistamalla tavalla. Jaksosta saa 1 op:n suoritusmerkinnän, kun eHOPS on tehty ja ohjaaja on sen hyväksynyt. Aktiivinen osallistuminen infotilaisuuksiin on olennainen osa kurssin suoritusta!
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=55773

# #

ITKY101 Yliopisto-opiskelu ja opintojen suunnittelu (1 op)

Luennoitsijat: Harri Sundbäck (harsund@cc.jyu.fi), Tapio Tammi (tatami@cc.jyu.fi)
Sisältö: ITKY101-kurssin vaatimuksena on suunnitella henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Korpin eHOPS-sovelluksella. Suunnitelma tulee olla mietittynä loppuun asti kurssivalintojen ja suoritusaikataulujen suhteen vähintään alemman tutkinnon osalta. Jos olet jo suorittanut alemmasta tutkinnosta yli puolet opinnoistasi, tulee sinun samalla tehdä valmiiksi myös ylemmän tutkinnon suunnitelma.
Suoritustavat: Kun suunnitelmasi on mielestäsi valmis, aseta se aktiiviseen tilaan Yleiset tiedot -välilehden kautta ja lähetä kommentointipyyntö sähköpostitse tai Korpin kautta amanuenssille tai opintoneuvojalle. HUOMIO! Lukuvuonna 2008-2009 aloittaneiden opiskelijoiden tulee myös osallistua henkilökohtaiseen haastattelutilaisuuteen. Haastattelut suoritetaan pääsääntöisesti ensimmäisen lukukauden aloitusviikolla.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=62302

# #

ITKY202 WWW-julkaiseminen (3 op)

Luennoitsijat: Tommi Lahtonen (tjlahton@mit.jyu.fi), Antti Ekonoja (anjoekon@jyu.fi)
Kurssin kotisivu: http://appro.mit.jyu.fi/www/
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=55757

# #

ITKY203 Henkilökohtaisen tiedonhallinnan perusteet (3 op)

Luennoitsijat: Tommi Lahtonen (tjlahton@mit.jyu.fi), Antti Ekonoja (anjoekon@jyu.fi)
Kurssin kotisivu: http://appro.mit.jyu.fi/tiedonhallinta/
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=55756

# #

Kevät

# #

ITKY101 Yliopisto-opiskelu ja opintojen suunnittelu (1 op)

Luennoitsija: Jani Kurhinen (kurhinen@mit.jyu.fi)
Sisältö: Tutustutaan yliopistoon, oman tiedekunnan ja ainelaitoksen toimintaan ja henkilökuntaan sekä yliopisto-opiskeluun liittyviin yleisiin käytänteisiin. Infotilaisuuksissa tutustutaan mm. yliopiston kirjastoon, ylioppilaiden terveydenhuoltoon, ATK-keskukseen ja kielikeskukseen. Tutorien opastuksella aktivoidaan sähköpostiosoitteet, harjoitellaan sähköpostin ja Korpin käyttöä. Laaditaan Korpissa henkilökohtainen opintosuunnitelma eli eHOPS laitoksen ohjeistamalla tavalla. Jaksosta saa 1 op:n suoritusmerkinnän, kun eHOPS on tehty ja ohjaaja on sen hyväksynyt. Aktiivinen osallistuminen infotilaisuuksiin on olennainen osa kurssin suoritusta!
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=63549

# #

ITKY105 Diskreetit rakenteet (5 op)

Luennoitsija: Jorma Kyppö (jorma@it.jyu.fi)
Sisältö: Kurssilla opitaan perusteet joukko-opista, funktioista, relaatioista, logiikasta, diskreetistä todennäköisyyslaskennasta ja matemaattisesta päättelystä. Lisäksi perehdytään lukujärjestelmiin ja tiedon esitykseen tietokoneessa sekä verkkoteorian käsitteistöön. Eri aihealueisiin perehtymistä tukevat kurssiin olennaisena osana kuuluvat laskuharjoitukset.
Kirjallisuus: Mikko Saarimäki: Diskreettiä ja äärellistä matematiikkaa Judith Gersting: Discrete Mathematics James L. Hein: Discrete Mathematics
Opetusmuodot: Luennot ja laskuharjoitukset
Suoritustavat: Loppukoe tai välikokeet
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=56184

# #

ITKY202 WWW-julkaiseminen (3 op)

Luennoitsija: Antti Ekonoja (anjoekon@jyu.fi)
Sisältö: Kurssilla perehdytään WWW-sivujen julkaisemiseen sekä WWW-sivuston suunnitteluun ja tehokkaaseen ylläpitoon. Käydään läpi WWW-sivujen rakenteen määrittely XHTML-kielellä ja ulkoasun muokkaaminen CSS:n avulla. Perehdytään WWW-lomakkeiden tekemiseen ja käyttämiseen tiedon keräämisessä. Lisäksi tutustutaan kuvien ja muiden medioiden hyötykäyttöön WWW:ssä.
Kirjallisuus: Moniste ja www-materiaali.
Esitiedot: Tietokone ja tietoverkot työvälineenä -kurssi.
Opetusmuodot: Luennot, demonstraatiot / harjoitukset, harjoitustyö.
Suoritustavat: Harjoitustyö.
Kurssin kotisivu: http://appro.mit.jyu.fi/www/
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=55843

# #

ITKY203 Henkilökohtaisen tiedonhallinnan perusteet (3 op)

Luennoitsija: Tommi Lahtonen (tjlahton@mit.jyu.fi)
Sisältö: Kurssilla perehdytään tietojen hallintaan tietokanta- ja taulukkolaskentaohjelmien avulla. Suunnitellaan ja toteutetaan henkilökohtainen relaatiotietokanta. Toteutetaan käyttöliittymä tiedonsyöttölomakkeilla ja SQL-kyselyillä. Viedään tiedot taulukkolaskentaohjelmaan ja jatkokäsitellään niitä tilastollisilla laskutoimituksilla ja ristiintaulukoinneilla. Havainnollistetaan tietoja kaavioiden avulla.
Kirjallisuus: Luentomoniste ja www-materiaali.
Esitiedot: Tietokone ja tietoverkot työvälineenä -kurssi.
Opetusmuodot: Luennot, demonstraatiot/harjoitukset, harjoitustyö.
Suoritustavat: Harjoitustyö.
Kurssin kotisivu: http://appro.mit.jyu.fi/tiedonhallinta/
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=55844

# #

Ajankohdasta riippumattomat

# #

ITKY005 Pienryhmän ohjaaminen (3 op)


Sisältö: Kurssin tavoitteena on antaa valmiudet toimia yliopiston uusien opiskelijoiden ohjaajana ja neuvojana yliopisto-opiskelun alussa sekä tukea sosiaalisen verkoston rakentamisessa ja yliopistoyhteisöön sopeutumisessa. Kurssi valmentaa erilaisten käytännön ongelmien kohtaamiseen ja niiden ratkaisemiseen, ryhmädynamiikan luomiseen, sosiaalisten ongelmien tunnistamiseen ja niihin reagoimiseen sekä uudenlaiseen ympäristöön (yliopistomaailmaan, mahdollisesti vieraalle paikkakunnalle) tulemisen aiheuttamien alkuvaikeuksien selvittämiseen. Kurssi toteutetaan leirimuotoisena intensiivikoulutuksena Jyväskylän lähistöllä sijaitsevassa leirikeskuksessa. Koulutus koostuu alustuksista ja niiden pohjalta toteutetuista ryhmätoimintaharjoituksista, tehtävänantojen perusteella suoritettavista lavastetuista ongelmatilanteista, niiden käsittelemisestä ryhmissä sekä työryhmien purkamisesta mininäytelmämuotoisesti. Lisäksi koulutukseen kuuluu case-paketti, jonka tarkoitus on esimerkkitapausten avulla havainnollistaa tilanteita, joihin tutor joutuu reagoimaan ja antaa vaihtoehtoisia ratkaisumalleja näihin tilanteisiin. Opintokokonaisuuden toinen osa muodostuu varsinaisesta tutorina toimimisesta, jonka aikana tutor tekee muistiinpanoja ratkaistavakseen saamistaan ongelmista ja siitä, miten on onnistunut ne ratkaisemaan. Muistiinpanojen pohjalta tutor laatii kahden - kolmen A4-liuskan mittaisen raportin. Raportti palautetaan tiedekunnan toimistoon opintoasiainpäällikölle.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=55912

# #

ITKY060 Luottamustehtävät (2 op)


Sisältö: Aktiivisesta toiminnasta yliopiston hallituksen, tiedekuntaneuvoston ja laitosneuvoston jäsenenä, Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan edustajiston ja hallituksen jäsenenä, ainejärjestön puheenjohtajana ja sihteerinä sekä alumnikoordinaattorina tai muuna koordinaattorina 2-3 opintopistettä edellyttäen, että opiskelija raportoi toimintansa: Missä luottamuselimessä opiskelija on toiminut, kuinka kauan ja kuinka usein? Mitä opiskelija katsoo oppineensa luottamustehtävistä (vuorovaikutustaidot, kokoustekniikka, ryhmässä toimiminen, yhteistyötaidot sekä johtamisvalmiudet) Miten opiskelija voi hyödyntää kokemustaan jatkossa? Miten asioiden valmistelua tulisi opiskelijan mielestä kehittää? Raportti jätetään tiedekunnan toimistoon. Opintoasiainpäällikkö hyväksyy raportin sekä määrittelee myönnettävien opintopisteiden määrän.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=55911

# #

Informaatioteknologian tiedekunnan yhteiset opinnot

# #

Syksy

# #

ITKP101 Tietokone ja tietoverkot työvälineenä (3 op)

Luennoitsijat: Tommi Lahtonen (tjlahton@mit.jyu.fi), Antti Ekonoja (anjoekon@jyu.fi)
Kurssin kotisivu: http://appro.mit.jyu.fi/tyovaline/
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=55758

# #

ITKP101 Tietokone ja tietoverkot työvälineenä (3 op)

Luennoitsija: Tommi Lahtonen (tjlahton@mit.jyu.fi)
Sisältö: Kurssin tavoitteena on antaa opiskelijalle sellaiset tiedolliset ja taidolliset perusvalmiudet, jotka mahdollistavat tiedekunnan oppiaineiden opetuksen seuraamisen ja omien valmiuksien jatkuvan kehittämisen tulevaisuudessa. Sisältö: 1) JYUNET-verkon käyttö, virukset ja tietoturva 2) internetin monipuolinen käyttö 3) käyttäytymissäännöt verkossa, yksityisyys ja immateriaalioikeuksien alkeet 4) tekstinkäsittely, esitysgrafiikka ja pakkausohjelmat 5) WWW-sivujen tuottamisen alkeet.
Opetusmuodot: Luennot, demonstraatiot/harjoitukset ja harjoitustyö.
Suoritustavat: Harjoitustyö
Kurssin kotisivu: http://appro.mit.jyu.fi/tyovaline/
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=55839

# #

ITKP102 Ohjelmointi 1 (6 op)

Luennoitsija: Vesa Lappalainen (vesal@mit.jyu.fi)
Sisältö: Ohjelmoinnin perusrakenteet. Johdatus algoritmeihin ja ongelmanratkaisuun. Perustietorakenteet ja niiden soveltaminen. Ohjelman suunnittelun perusteet. Valmius yksinkertaisen Java-ohjelman toteuttamiseen.
Kirjallisuus: Mika Vesterholm, Jorma Kyppö: Java-ohjelmointi, 6. uudistettu painos, Talentum, 2006. Walter Savitch: Absolute Java, Pearson Education. Y. Daniel Liang: Introduction to Java Programming (Core Version), Prentice Hall. John Lewis, William Loftus: Java Software Solutions, Addison Wesley. Harvey M. Deitel and Paul J. Deitel: (Small) Java How to Program, Prentice Hall.
Esitiedot: Tietokoneen käyttötaito. Ei edellytä aiempaa ohjelmointitaitoa.
Opetusmuodot: Luennot, ohjatut demonstraatiot mikroluokassa, harjoitustyö.
Suoritustavat: Lopputentti ja hyväksytty harjoitustyö. Demonstraatiot.
Kurssin kotisivu: http://www.mit.jyu.fi/vesal/kurssit/ohjelmointi1/2008
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=55846

# #

ITKP103 Ihminen ja tietojärjestelmä (3 op)

Luennoitsija: Pauli Brattico (pajubrat@jyu.fi)
Suoritustavat: Tentti
Kurssin kotisivu: http://www.jyu.fi/it/laitokset/cs/kog/tutki/ITKP103
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=55837

# #

ITKP104 Tietoverkot (3 op)

Luennoitsija: Ari Viinikainen (arjuvi@mit.jyu.fi)
Sisältö: Tietokoneverkot ja Internet, yleisimmät sovellusprotokollat, kuljetuskerroksen protokollat TCP ja UDP, verkkokerros ja IP protokolla, siirtoyhteyskerroksen protokollia ja tekniikkaa.
Kirjallisuus: James F. Kurose ja Keith W. Ross, "Computer Networking: A Top-Down Approach Featuring the Internet". Andrew S. Tanenbaum, "Computer Networks".
Opetusmuodot: Luennot ja harjoitukset.
Suoritustavat: Tentti ja harjoitukset.
Tavoite: Kurssin jälkeen opiskelijalla on hyvä perustietämys siitä kaikesta mikä saa Internetin toimimaan.
Kurssin kotisivu: http://www.mit.jyu.fi/arjuvi/opetus/itkp104/
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=55845

# #

ITKA201 Algoritmit 1 (4 op)

Luennoitsija: Pentti Hämäläinen (pentti.s.hamalainen@jyu.fi)
Sisältö: Algoritmeista. Perustietorakenteista; pino, jono lista, binääripuu ja verkot. Raaka voima. Osittaminen. Taulukointi. Ahne menetelmä. Heuristiikoista.
Kirjallisuus: Luentomoniste Cormen, Leiserson, Rivest, Stein: Introduction to Algorithms Weiss: Data Structures and Algorithm Analysis in C++ (Java) Goodrich, Tamassia: Data Structures and Algorithms in JAVA
Esitiedot: Ohjelmointi 1.
Opetusmuodot: Luennot ja harjoitukset.
Suoritustavat: Loppukoe.
Kurssin kotisivu: http://users.jyu.fi/~hamalain/Alg1
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=55847

# #

ITKA202 Johdatus ohjelmistotekniikkaan (3 op)

Luennoitsijat: Antti-Juhani Kaijanaho (antti-juhani.kaijanaho@jyu.fi), Jonne Itkonen (ji@mit.jyu.fi), Tommi Kärkkäinen (tka@mit.jyu.fi)
Sisältö: Kurssi pyrkii muodostamaan opiskelijoille yleiskäsityksen ohjelmistotekniikasta vastaamalla seuraaviin kysymyksiin: mikä on ohjelmisto, miksi ohjelmistoja tehdään, miten ohjelmistoja tehdään, miten ohjelmistojen tekoa hallitaan ja keinoja ohjelmistojen tekemisen hallinnan arviointiin. Kurssi toimii esitietona useille tarkentaville kursseille ja varsinkin Ohjelmistotuotannon kurssille.
Esitiedot: ITKA101 Oliokeskeinen tietojärjestelmien kehittäminen ITKP102 Ohjelmointi 1
Opetusmuodot: Luennot, mahdollisesti demot.
Kurssin kotisivu: http://www.mit.jyu.fi/opetus/kurssit/jot/2008/
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=55842

# #

Kevät

# #

ITKP101 Tietokone ja tietoverkot työvälineenä (3 op)

Luennoitsija: Pekka Makkonen (pmakkone@jyu.fi)
Sisältö: Kurssin tavoitteena on antaa opiskelijalle sellaiset tiedolliset ja taidolliset perusvalmiudet, jotka mahdollistavat tiedekunnan oppiaineiden opetuksen seuraamisen ja omien valmiuksien jatkuvan kehittämisen tulevaisuudessa. Sisältö: 1) JYUNET-verkon käyttö, virukset ja tietoturva 2) internetin monipuolinen käyttö 3) käyttäytymissäännöt verkossa, yksityisyys ja immateriaalioikeuksien alkeet 4) tekstinkäsittely, esitysgrafiikka ja pakkausohjelmat 5) WWW-sivujen tuottamisen alkeet.
Opetusmuodot: Luennot, demonstraatiot/harjoitukset ja harjoitustyö.
Suoritustavat: Harjoitustyö
Kurssin kotisivu: http://appro.mit.jyu.fi/itkp101/
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=55838

# #

ITKP102 Ohjelmointi 1 (6 op)

Luennoitsija: Pertti Hirvonen (hirvonen@it.jyu.fi)
Sisältö: Ohjelmoinnin perusrakenteet. Johdatus algoritmeihin ja ongelmanratkaisuun. Perustietorakenteet ja niiden soveltaminen. Ohjelman suunnittelun perusteet. Valmius yksinkertaisen Java-ohjelman toteuttamiseen.
Kirjallisuus: Mika Vesterholm, Jorma Kyppö: Java-ohjelmointi, 6. tai uudempi painos, Talentum. Walter Savitch: Absolute Java, Pearson Education. Y. Daniel Liang: Introduction to Java Programming (Core Version), Prentice Hall. John Lewis, William Loftus: Java Software Solutions, Addison Wesley. Harvey M. Deitel and Paul J. Deitel: (Small) Java How to Program, Prentice Hall.
Esitiedot: Tietokoneen käyttötaito. Ei edellytä aiempaa ohjelmointitaitoa.
Opetusmuodot: Luennot, ohjatut demonstraatiot mikroluokassa, harjoitustyö.
Suoritustavat: Lopputentti ja hyväksytty harjoitustyö.
Tavoite: Kurssin lopussa opiskelijan odotetaan osaavan 1) selittää rakenteisen ohjelmoinnin ja olio-ohjelmoinnin perusperiaatteet 2) löytää ongelmanratkaisuun sopivat algoritmit, tietotyypit ja tietorakenteet 3) suunnitella ja toteuttaa pienimuotoisen Java-ohjelman
Kurssin kotisivu: http://users.jyu.fi/~hirvonen/
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=55841

# #

ITKA111 Oliosuuntautunut analyysi ja suunnittelu (5 op)

Luennoitsija: Miika Nurminen (minurmin@cc.jyu.fi)
Sisältö: Opintojakson tavoitteena on osoittaa, miten tietojärjestelmiä kehitetään oliolähestymistavan, käyttötapausten ja erityisesti UML:n mukaan. Sillä annetaan valmiuksia suorittaa vaatimusmääritelyyn, analyysiin ja suunnitteluun kuuluvia kehittämistehtäviä staattisen ja dynaamisen mallintamisen avulla. Opintojakso auttaa myös ymmärtämään arkkitehtuurin perusteet ja liittymät muihin kehittämistehtäviin sekä uudelleenkäytön merkityksen ja keinoja.
Kirjallisuus: Simon Bennett, Steve McRobb & Ray Farmer: Object-Oriented Systems Analysis and Design using UML (3. edition, 2006). Bernd Bruegge & Allen H. Dutoit: Object-Oriented Software Engineering Using UML, Patterns, and Java. Luentomateriaali.
Opetusmuodot: Luennot 34 h, harjoitukset.
Suoritustavat: Tentti.
Kurssin kotisivu: http://appro.mit.jyu.fi/oas/
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=56186

# #

ITKA203 Käyttöjärjestelmät (4 op)

Luennoitsija: Jarmo Ernvall (ernvall@mit.jyu.fi)
Sisältö: Konekielisen ohjelmoinnin perusteet ja aliohjelman suoritus, käyttöjärjestelmän rakenne ja periaatteet, moniohjelmoinnin toteutus, prosessien synkronointi ja viestinvälitys, muistinhallinta, oheislaitteiden hallinta, tiedostojärjestelmä. Harjoitustyö, joka tehdään C- ja assembler-kielillä. Moniste tulee myyntiin Kampus-kirjaan, kunhan valmistuu.
Esitiedot: Ohjelmointi (TIE120) tai Diskreetit rakenteet, Ohjelmointi 1 ja Algoritmit 1. Kurssi on toisen lukuvuoden kurssi .
Opetusmuodot: Demoja on 1 kerta(2 t)/henkilö (mikroluokissa) ja niissä jaetaan harjoitustyöaiheet ja selvitetään harjoitustyön teko ja muuta asiaan liittyvää. Kannattaa varata aika alkupäästä, jotta voi aloittaa työn teon nopeasti ja ettei turhaan tule vajaita ryhmiä. Osa ryhmistä avataan vain, jos tarve vaatii.
Kurssin kotisivu: http://users.jyu.fi/~ernvall/kj09.html
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=55840

# #

ITKA204 Tietokannat ja tiedonhallinnan perusteet (4 op)

Luennoitsija: Mauri Leppänen (mauri@cs.jyu.fi)
Sisältö: Tietokanta ja tietokannan hallintajärjestelmät; käsitteellinen mallintaminen; relaatiomalli, -algebra ja –kalkyyli; SQL; normalisointi; tietokannan turvaaminen; tapahtumanhallinnan perusteet; hajautetut järjestelmät; tietovarastointi
Kirjallisuus: Leppänen M., Tietokannat ja tiedonhallinnan perusteet, Luentomoniste, 2009 Elmasri R., Navathe S., Fundamentals of Database Systems, 3./4. edition, 2000/2004.
Esitiedot: Oliokeskeinen tietojärjestelmien kehittäminen, Diskreetit rakenteet
Opetusmuodot: Luennot 30 h, demonstraatiot 12 h
Suoritustavat: Tentti
Tavoite: Osaamistavoitteet: Kurssin lopussa opiskelijan odotetaan pystyvän: selittää tietokantoihin ja tietokannan hallintajärjestelmiin liittyvien keskeisten käsitteiden, periaatteiden ja toimintojen merkityksen; soveltaa ER-mallia käsitteellisessä mallintamisessa ja transformoida ER-kaavan relaatiotietokannan kaavaksi; soveltaa relaatioalgebraa ja relaatiokalkyylia; soveltaa SQL:ää relaatioiden ja valtuutusten määrittämiseksi ja perusoperaatioiden suorittamiseksi; normalisoida relaatiot neljänteen normaalimuotoon; selittää tyypilliset samanaikaisten tapahtumien ongelmat, tapahtumalta vaaditut ominaisuudet sekä lukitustavat ja niiden merkityksen tapahtumien ajoitukselle; selittää hajautettujen järjestelmien arkkitehtuurin, hajautuksen etuja ja ongelmia sekä hajautustapoja; selittää tietovarastonnin arkkitehtuurin, toiminnot ja hyödyt; soveltaa tähti- ja lumihiutalemallia tietovarastoinnin suunnittelussa,
Kurssin kotisivu: http://www.cs.jyu.fi/~mauri/itka204/esittely2009.htm
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=55944

# #

Tietojärjestelmätieteen ja tietojenkäsittelytieteen pääaineopinnot

# #

Syksy

# #

TJTA111 Tietohallinto ja tietojärjestelmien kehittämisen perusteet (5 op)

Luennoitsija: Pekka Makkonen (pmakkone@jyu.fi)
Sisältö: Sisältö: Tavoitteena on antaa laaja-alainen näkemys tietoteknisten ratkaisujen hyödyntämisestä organisaatiossa, kyky ymmärtää tietojenkäsittelyn ja tietojärjestelmien kehittäminen osana yrityksen kehittämistoimintaa sekä perehdyttää opiskelija tietojärjestelmien kehittämisen problematiikkaan ja ratkaisuihin. Kurssilla tarkastellaan tietohallintoa organisatorisesta, teknisestä sekä tietohallinnon johtamisen näkökulmasta. Lisäksi kurssilla käydään läpi tietojärjestelmien kehittämisen vaiheet esitutkimuksesta ylläpitoon ja käsitellään kehittämiseen oleellisesti liittyviä seikkoja kuten osallistumista, ryhmätyötä, kehitysprojekteja, systeemityömenetelmiä ja tietokoneavusteista systeemityötä.
Kirjallisuus: Luentomateriaali. Erikseen ilmoitettava kirjallisuus.
Esitiedot: Tietokone ja tietoverkot työvälineenä tai muulla tavalla hankitut vastaavat tiedot tai taidot. Tietokone ja tietoverkot työvälineenä kurssille voi osallistua samanaikaisesti tjta111-kurssin kanssa.
Opetusmuodot: Luennot 32 h ja erikseen ilmoitettavat ohjaukset.
Suoritustavat: Lopputentti ja harjoitustyö. Harjoitustyö suoritetaan kurssin aikana ennen tenttiä. Vapaaehtoisella Internet-oppimistehtävällä voi kerätä pohjapisteitä tenttiin. Lisätietoja luennolla 20.9 ja kurssin WWW-sivuilla.
Kurssin kotisivu: http://users.jyu.fi/~pmakkone/tjta111
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=55918

# #

TJTA238 Johdatus elektroniseen liiketoimintaan (5 op)

Luennoitsija: Panu Moilanen (pjmoilan@cs.jyu.fi)
Sisältö: Kurssi on johdatus elektronisen liiketoiminnan ja sähköisen asioinnin maailmaan. Kurssilla käsitellään monipuolisesti aiheeseen liittyviä teemoja, mm. tietoyhteiskuntakehitystä, informaatiotaloutta, liiketoimintamalleja sekä elektronisen liiketoimintaan liittyviä käytännön aspekteja kuten turvallisuus, maksujärjestelmät ja aiheeseen liittyvä relevantti lainsäädäntö. Kurssin näkökulma on kuluttaja-asiakaspainotteinen: yritysten ja organisaatioiden välisiä suhteita käsitellään vain vähän.
Kirjallisuus: Laudon, Kenneth C. "E-commerce : business, technology, society", 3rd ed. Upper Saddle River (NJ) : Addison-Wesley, 2007. Artikkeleita ja mahdollista muuta täydentävää materiaalia.
Esitiedot: Kurssille osallistuvan henkilön suositellaan hallitsevan perustiedot tietohallinnosta, tietojärjestelmien suunnittelusta, kansantaloustieteestä ja markkinoinnista. Suositeltavia esitietokursseja ovat: 1) Tietohallinto ja tietojärjestelmien perusteet, 2) Markkinoinnin perusteet 3) Kansantaloustieteen peruskurssi.
Suoritustavat: Tentti. Arviointi perustuu tenttiin, asteikko 1-5
Tavoite: Kurssin lopussa opiskelijan odotetaan 1)Osaavan määritellä elektronisen liiketoiminnan käsite ja siihen liittyvät alakäsitteet (esim. elektroninen kaupankäynti, elektroninen asiointi). 2) Osaavan kuvailla tietoyhteiskuntakehitystä suomalaisessa, eurooppalaisessa ja globaalissa kontekstissa sekä tiedostaa siihen liittyvät haasteet ja ongelmat. 3)Tuntevan informaatiotalouden peruskäsitteet ja –periaatteet 4)Tuntevan elektroniseen kuluttajakaupankäyntiin liittyvän keskeisen lainsäädännön (tietoyhteiskunnan palvelut, henkilön tietosuoja, sananvapaus, tekijänoikeus ja kuluttajansuoja) 5) Tuntevan merkittävimmät tekijät, jotka liittyvät kuluttajakäyttäytymiseen elektronisessa ympäristössä 6) Tuntevan verkkokaupparatkaisujen tekniset ja sisällölliset yleispiirteet 7) Tuntevan verkkokaupankäyntiin liittyvien maksujärjestelmien ja turvallisuusnäkökohtien tärkeimmät aspektit
Kurssin kotisivu: https://webapps.jyu.fi/moodle
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=55967

# #

TJTA301 Cl-seminaari (3 op)

Luennoitsija: Pekka Makkonen (pmakkone@jyu.fi)
Sisältö: Tavoitteena on tutustuttaa opiskelija alan tieteellisen tiedon lähteisiin ja lähteiden käyttöön, tutkimusongelman määrittelyyn sekä tutkimuksen raportointiin.
Kirjallisuus: - Hirsjärvi, P., Remes, P. & Sajavaara, R. 1997 (tai uudempi). Tutki ja kirjoita. Helsinki: Kirjayhtymä Oy. - Heinisuo, R. & Ekholm, K. 1997. Elektronisen viittaamisen opas. Jyväskylän yliopiston kirjasto. Julkaisuja n:o 40. - Puuronen, S. (toim.) 2002. Ohjeita tutkimusraportin kirjoittajalle. Tietojärjestelmätieteen ohjemoniste.
Esitiedot: Äidinkielen pakolliset kieliopinnot, approbaturin ja cum laude approbaturin pakolliset opintojaksot tutkielman aihealueelta.
Opetusmuodot: itsenäinen työskentely, luennot, harjoitusten pienryhmät.
Suoritustavat: Pakollisia: luennot, tiedonhankinnan koulutukseen osallistuminen ja harjoitteiden esittäminen pienryhmissä.
Kurssin kotisivu: http://www.jyu.fi/it/laitokset/cs/opiskelu/kandidaattiopinnot/TJTA301/
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=55941

# #

TJTA302 Kandidaatin tutkielma (7 op)

Luennoitsijat: Jorma Kyppö (jorma@it.jyu.fi), Panu Moilanen (pjmoilan@cs.jyu.fi), Mauri Leppänen (mauri@cs.jyu.fi), Pekka Makkonen (pmakkone@jyu.fi), Ville Seppänen (rissepp@st.jyu.fi), Airi Salminen (airi.salminen@jyu.fi), Maritta Pirhonen (pirhonen@cs.jyu.fi), Sacha Helfenstein (sh@jyu.fi), Petri Maaranen (maaranen@cc.jyu.fi), Lauri Frank (frank@cc.jyu.fi), Pauli Brattico (pajubrat@jyu.fi)
Sisältö: Kandidaatintutkielman tavoitteena on harjaannuttaa opiskelija tutkimusongelman määrittelyyn sekä tutkimuksen raportointiin. Kandidaatintutkielma on pienimuotoinen kirjallisuuteen pohjautuva tutkielma sovitusta aiheesta. Maisterin tutkintoon jatkavat voivat valita tutkielman aiheen niin, että sen puitteissa tehtyä kirjallisuusselvitystä voi olla mahdollista hyödyntää osana graduntekoprosessia. Tutkielman voi kirjoittaa joko suomen tai englannin kielellä.
Kirjallisuus: - Hirsjärvi, P., Remes, P. & Sajavaara, R. 1997 (tai uudempi). Tutki ja kirjoita. Helsinki: Kirjayhtymä Oy. - Heinisuo, R. & Ekholm, K. 1997. Elektronisen viittaamisen opas. Jyväskylän yliopiston kirjasto. Julkaisuja n:o 40. - Puuronen, S. (toim.) 2002. Ohjeita tutkimusraportin kirjoittajalle. Tietojärjestelmätieteen ohjemoniste.
Esitiedot: TJTA301 /TJTC86 Cl-seminaari tai ITK286 kandiseminaari, äidinkielen pakolliset kieliopinnot, approbaturin ja cum laude approbaturin pakolliset opintojaksot tutkielman aihealueelta.
Opetusmuodot: itsenäinen työskentely, seminaarit
Suoritustavat: Tutkimussuunnitelman ja kandidaatintutkielman kirjallinen ja suullinen esittäminen seminaareissa. Seminaarityöskentelytavat vaihtelevat hieman suuntautumisvaihtoehdoittain.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=58685

# #

TJTA322 Tietotekniikka, etiikka ja yhteiskunta (4 op)

Luennoitsija: Tero Vartiainen (tero.vartiainen@tse.fi)
Sisältö: Kurssin sisältö: tietotekniikan eettiset ongelmat, moraalisten ongelmien ennaltaehkäisy ja ratkaiseminen, moraaliset konfliktit, etiikan teoriat, business-etiikan teoriat, tietojenkäsittelyn yhteiskunnalliset vaikutukset.
Suoritustavat: Kirjatentti. Voidaan tenttiä tietojenkäsittelytieteiden laitoksen yleisessa tentissa. Seuraavat tenttipaivat: 2008: kesakuu, lokakuu; 2009: helmikuu (TKTL:n yleinen tentti) Tentittava kirja: Johnson D.G. Computer Ethics. 3. edition. Upper Saddle River (NJ): Prentice Hall. 2001.
Kurssin kotisivu: http://www.cs.jyu.fi/~tvarti/etiikka.htm
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=62325

# #

TJTA341 Projektityö (6 op)

Luennoitsija: Maritta Pirhonen (pirhonen@cs.jyu.fi)
Sisältö: Viiden hengen opiskelijaryhmät toteuttavat aidossa työskentely-ympäristössä yritysten IT-alan hankkeita lukukauden ajan. Ryhmien johto nimetään Projektin johto –opintojaksolta. Projektitoimeksiannon työstäminen tapahtuu ohjatusti tiiviissä vuorovaikutuksessa asiakasorganisaation henkilökunnan kanssa. Tämä luo puitteet aiemmin opittujen teoreettisten menetelmien ja lähestymistapojen käytännön soveltamiselle sekä uusien asioiden oppimiselle. Yliopiston järjestämä ohjaus ja opetus mahdollistavat uusimpien ideoiden ja menetelmien käytön.
Suoritustavat: Aktiivinen ja dokumentoitu osallistuminen ryhmän työskentelyyn ja opintojaksoon liittyviin koulutustapahtumiin, itsearviointi sekä hyväksytyn ratkaisun esittäminen asiakasorganisaation toimeksiantoon.
Tavoite: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa käytännön projekti- ja ryhmätyötä ja siinä vaadittavia viestintätaitoja. Lisäksi hän ymmärtää projektina toteutetun kehittämishankkeen läpiviennin kokonaisuuden (johtaminen, suunnittelu, toteutuksen ohjaus, seuranta ja arviointi).
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=55791

# #

TJTAK08 Käyttäjäpsykologia ja johdatus käytettävyyteen (6 op)

Luennoitsija: Pauli Brattico (pajubrat@jyu.fi)
Kurssin kotisivu: http://users.jyu.fi/~psa/kog005.ppt
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=55816

# #

TJTS441 Projektin johto (5 op)

Luennoitsija: Eero Tourunen (eero@cc.jyu.fi)
Sisältö: Opiskelijat ovat projektipäällikkönä yksin tai päällikköparina Projektityö-kurssin ryhmissä. Työelämässä olevat opiskelijat voivat toimia myös yrityksensä projektipäällikköinä tai tutkimustehtävissä tutkimusryhmän osa-alueen vastuuhenkilöinä kurssin aikana. Projektin johto –kurssilla opiskelijat saavat kokemusta ICT-hankkeen projektimuotoisen läpiviennin kokonaishallinnasta, johtamisen taidoista sekä asiakastyön ja tilaajan roolin ymmärtämisestä. Oppiminen perustuu sekä yksilölliseen kokemukseen että vertaisryhmätyöskentelyyn.
Esitiedot: Projektityö opintojakso
Opetusmuodot: Oppimismuotoina käytetään oppimispäiväkirjoja, teemaryhmätyöskentelyä, seminaareja ja kurssin lopussa kukin kirjoittaa portfolion omasta projektipäällikkökehittymisestään.
Suoritustavat: Aktiivinen osallistuminen projektipäällikkötoimintaan, seminaareihin, teemaryhmiin sekä portfolion kirjoittaminen.
Tavoite: Oppia laajalaisesti projektipäällikkönä toimimista niin ryhmän johtamista niin mangement kuin leadership näkökulmista sekä vastaamaan proejktin asiakastyöstä.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=55782

# #

TJTS501 Graduseminaari (5 op)

Luennoitsijat: Jorma Kyppö (jorma@it.jyu.fi), Panu Moilanen (pjmoilan@cs.jyu.fi), Mauri Leppänen (mauri@cs.jyu.fi), Pasi Tyrväinen (pasi.tyrvainen@jyu.fi), Pertti Hirvonen (hirvonen@it.jyu.fi), Jussi Koskinen (koskinen@cs.jyu.fi), Ville Seppänen (rissepp@st.jyu.fi), Nazmun Nahar (naznaha@cc.jyu.fi), Seppo Puuronen (sepi@cs.jyu.fi), Jukka Heikkilä (jups@cc.jyu.fi), Markku Sakkinen (sakkinen@cs.jyu.fi), Airi Salminen (airi.salminen@jyu.fi), Mikko Jäkälä (mikko@jyu.fi), Pertti Saariluoma (psa@cc.jyu.fi), Petri Maaranen (maaranen@cc.jyu.fi), Veikko Halttunen (veikko@cc.jyu.fi), Lauri Frank (frank@cc.jyu.fi), Pauli Brattico (pajubrat@jyu.fi)
Sisältö: TJTS501 Graduseminaari koostuu kahdesta osasta. Osa 1 toteutetaan kaikille suuntautumisvaihtoehdoille yhteisenä ja se vastaa aikaisempaa Tutkimusmenetelmät-opintojaksoa (ITK343) ja sen tavoitteena on antaa sekä yleisiä että erityisesti tutkimusmentelmiin liittyviä valmiuksia pro gradu-tutkielman tekemiseen. Opintojaksoon sisältyy syys-lokakuussa tiiviinä periodina 14 tuntia luentoja ja 6 tuntia seminaareja, joissa käsitellään tutkimusprosessia ja tutustutaan tietojenkäsittelyn tutkimussuuntiin, tutkimustyyppeihin, tutkimusmenetelmiin, tutkimussuunnitelman ja tutkimusraportin tekemiseen sekä tieteelliseen kommunikointiin. Seminaariosuudessa opiskelijat arvioivat ryhmissä hyväksyttyjä pro gradu -tutkielmia. Tämän vaiheen lopussa kaikilla seminaarilaisilla tulee olla selvillä oman pro gradu -työn aihe ja ohjaaja. Osa 2 toteutetaan suuntautumisvaihtoehtokohtaisesti ja se vastaa aikaisempaa Graduseminaari-opintojaksoa (ITK344) ja sen tavoitteena on tukea pro gradu-tutkielman tekemistä. Kukin opiskelija osallistuu pienryhmään, jota vetää pääsääntöisesti pro gradu -työn ohjaaja tai suuntautumisvaihtoehdon pienryhmän vetäjä. Pienryhmät pitävät istuntoja syksyn ja kevään aikana omien aikataulujensa mukaan. Pienryhmässä kukin opiskelija esittelee oman tutkimussuunnitelmansa, valmistelee ja esittää noin 20 -sivuisen raportin (“minigradun”) oman gradunsa aihepiirista ja lisäksi opponoi jonkun toisen opiskelijan laatiman vastaavan työn.
Kirjallisuus: Kurssikirja: Puuronen, S. (toim.) 2002. Ohjeita tutkimusraportin kirjoittajalle. JY/TKTL. Saatavissa http://www.cs.jyu.fi/maisteripaja/dokumentit/puuronen.pdf Järvinen,P.& Järvinen,A.2004 (huom! ei vanhempi painos). Tutkimustyön metodeista. Tampere:Opinpaja Oy. Muuta kirjallisuutta: Hirsjärvi,P.,Remes,P.& Sajavaara,R. 1997. Tutki ja kirjoita. Helsinki:Kirjayhtymä Oy. Heinisuo,R.& Ekholm, K. 1997. Elektronisen viittaamisen opas. Jyväskylän yliopiston kirjasto. Julkaisuja n:o 40. Eco, U. 1989. Oppineisuuden osoittaminen eli miten tutkielma tehdään. Suom. P.Mänttäri. Tampere:Vastapaino. Creswell, J.W. 1994. Research Design: Qualitative & Quantitative Approaches. London:Sage. Galliers, R. (toim.) 1992. Information Systems Research. Issues, Methods and Practical Guidelines. Blackwell Scientific Publications. Alasuutari, P. 1994. Laadullinen tutkimus. Tampere:Vastapaino.
Esitiedot: Osa 1. Joko kandiseminaari ja kanditutkielma tai näyttö kandiseminaaria vastaavasta osaamisesta (esim. aikaisempi kirjallisuuteen perustuva tutkielma). Osa 2. Suuntautumisvaihtoehtokohtaisesti joko valmis kanditutkielma tai selkeästi edistynyt työskentely kanditutkielman parissa.
Opetusmuodot: Osa 1: Luennot ja seminaari-istunnot tai kirjatentti ja kirjallinen arviointiraportti Osa 2: pienryhmätyöskentely
Suoritustavat: Osa 1: 1) Osallistuminen luentoihin ja seminaariin (pois saa olla enintään 1 luennolta). 2) Tenttimällä kirjan Järvinen&Järvinen, Tutkimustyön metodeista, 2004 (ei vanhempi painos!) ja laatimalla yksin kirjallisena sovitun hyväksytyn gradun arvioinnin. Osa 2: Oman tutkimussuunnitelman ja minigradun kirjallinen ja suullinen esitys pienryhmäistunnoissa ja suuntautumisvaihtoehdon riittäväksi katsoma osallistuminen muihin istuntoihin.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=55919

# #

TJTS502 Tutkielma (30 op)


Sisältö: Tutkielma on itsenäinen opinnäytetyö ja samalla myös kielen taidon kypsyysnäyte. Sen voi kirjoittaa joko suomen tai englannin kielellä. Tutkielman aiheen voi saada ohjaajalta, sen voi kehitellä itse tai aihe voi perustua jonkin yrityksen tai organisaation kiinnostuksen kohteeseen. Kaikissa tapauksissa tutkielman aiheesta on tutkielman aloitusvaiheessa sovittava ohjaajan kanssa. Ohjaajina toimivat tietojenkäsittelytieteiden laitoksen tutkijat, erityisesti professorit, apulaisprofessorit ja yliassistentit. Tutkielmassa opiskelijan tulee osoittaa: 1) valmiutta tieteelliseen ajatteluun, 2) perehtyneisyyttä tutkielman aihepiiriin, 3) tutkimusmenetelmien hallintaa ja 4) kykyä tietojen esittämiseen omalla tieteenalalla.
Esitiedot: Työ aloitetaan pääsääntöisesti opintojen loppuvaiheessa Tutkimusmenetelmät-opintojakson yhteydessä ja sitä tehdään graduseminaarin tukemana. Työtä aloittaessaan opiskelijan on syytä varmistua siitä, että hänellä on valmiudet löytää tietojenkäsittelytieteiden kirjallisia lähteitä, lukea ja ymmärtää englanninkielistä tietojenkäsittelytieteiden kirjallisuutta ja kirjoittaa hyvää kieltä.
Opetusmuodot: Henkilökohtainen ohjaus
Suoritustavat: Pro gradu –tutkielma.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=58687

# #

TJTS568 Global Information Systems (3 op)

Luennoitsija: Jan Pawlowski (japawlow@jyu.fi)
Sisältö: Developing, implementing, and adopting information systems cannot be limited to a single organization or country. Information Systems have to be designed to work in and for globally distributed organizations. This leads to new requirements regarding management and development competencies, for all, IT managers, developers, and users. This course gives an introduction to development methodologies as well as hands-on experiences to develop information systems for the global context. Students will be able to plan, design, and implement systems for international use.
Kirjallisuus: The course provides all materials during the term - the books listed are helpful but not mandatory for the course. Additionally, for every lecture, recent articles will be provided as a preparation for the lecture. Books: Sangwan, R., Bass, M., Mullick, N., Paulish, D.J., Kazmeier, J.: Global Software Development Handbook, Auerback Publications, 2006. ISBN: ISBN:0849393841 This book provides a guideline for GSD / Global Information Systems. It structures the IS lifecycle. However, the contents have to be critically analysed. Karolak, D.W.: Global Software Development: Managing Virtual Teams and Environments (Practitioners)- ISBN-10: 0818687010 This book provides specifically advice on virtual teams, one of the main challenges in GSD. Avgerou, C.: Information Systems and Global Diversity, Oxford University Press, Oxford, 2002. ISBN-10: 0199240779 This book looks at more theoretical aspects - recommended for those who would like to gain deeper insights in the topic.
Opetusmuodot: The course is designed to provide a problem-oriented learning experience. At the beginning of the course, a practical problem will be described showing the challenges and opportunities of global information systems. Starting from this problem, different components to develop solutions will be discussed. The course will start with an intensive face to face phase, introducing the problems and contents. After this introduction, groups will be build to cooperatively work on a case study. The results of the case study will be presented and discussed in a second face to face phase. The course will be concluded by a final written examination.
Tavoite: After this course, students will be able to... * Analyse and evaluate management and development problems in globally distributed organizations * Decide whether an information system should be build in an international environment * To identify differences in culture in general, in management and communication * To design and develop systems to be used in a international context * To evaluate systems’ adaptation and adoption
Kurssin kotisivu: http://users.jyu.fi/~japawlow/teaching_2009.html
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=55774

# #

TJTSD40 Digitaalinen media 1 (6 op)

Luennoitsija: Pasi Tyrväinen (pasi.tyrvainen@jyu.fi)
Sisältö: Kts. http://users.jyu.fi/~pttyrvai/course/TJTSD40/Kurssikuvaus/kurssikuvaus.html Digitaalinen media 1 on 6 opintopisteen laajuinen syventävä kurssi tietojärjestelmätieteen ja tietojenkäsittelytieteen opiskelijoille. Kurssi antaa yleiskuvan digitaalisesta mediasta. Tämä vuonna 2008 luennoitava kurssi perustuu paljolti vuonna 2007 luennoituun aineopintotasoiseen kurssiin ”Johdatus digitaaliseen mediaan”, jonka tämä kurssi korvaa siirtymävaiheessa aiempien opintopiste-tutkintovaatimusten mukaan opiskeleville. Vain toisen näistä kursseista voi suorittaa. Seuraavina vuosina tämän kurssin materiaalia suunnataan enemmän syventävään suuntaan. Kurssin tavoitteena on antaa perusvalmiudet digitaalisen median maisteriopintojen suorittamiseen käymällä läpi alan perusteita ja peruskäsitteistöä. Kurssin keskeiset teemat ovat: # digitaalinen konvergenssi ja multimedia, # inhimillinen ja tietokoneavusteinen kommunikointi, # kommunikaation lajityypit (genre-teoria), # ihmisten ja tietokoneiden kyky ja tapa käsitellä tekstimuotoisen tiedon semantiikaa, # tiedon hankinta ja tekstitiedonhaku, # XML ja rakenteiset dokumenttit, # organisaatioiden informaation käsittely ja yhteisölliset sovellukset.
Kirjallisuus: Luentokalvot ja artikkeleita, jateaan Optiman kautta.
Esitiedot: Kurssin esitietoina oletetaan opiskelijan suorittaneen tiedekunnan yhteiset kandidaattitason pääaineopinnot tai hallitsevan muuten vastaavat tiedot.
Opetusmuodot: Kurssi sisältää luentoja, vierailukäynnin verkkolehden toimitukseen, vierailuluentoja sekä ryhmässä toteutettavan harjoitustyön ja sen esittämisen.
Suoritustavat: Kurssi suoritetaan tentillä ja harjoitustyöllä. Harjoitustyön suorittaminen tuo pisteitä tenttiin.
Tavoite: Kurssin tavoitteena on antaa perusvalmiudet digitaalisen median maisteriopintojen suorittamiseen käymällä läpi alan perusteita ja peruskäsitteistöä.
Kurssin kotisivu: http://users.jyu.fi/~pttyrvai/course/TJTSD40/index.html
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=56188

# #

TJTSE50 Global Networked Business Models (Yritysmuodostelmat ja niiden informaatiojärjestelmät) (5 op)

Luennoitsija: Jukka Heikkilä (jups@cc.jyu.fi)
Sisältö: Yritysten globalisoituessa ja keskittyessä ydinosaamiseensa tuotteiden ja palveluiden tuottaminen ja jakelu teknistyy ja vaatii tietojärjestelmien tuettuja yhteistyöverkostoja. Kurssilla käsitellään tuotannon ja jakelun yritysryhmittymien sekä muiden yritysverkostojen toimintaperiaatteet, johtamisen menetelmät ja tällaisten verkostojen informaatiojärjestelmille asettamat erikoisvaatimukset. Kurssilla esitellään keskeisiä verkostototalouden teorioita ja konkretisoidaan niitä esimerkkien avulla. Virtuaaliorganisaatio. Toimittajaverkostot. Informaatiojärjestelmien roolit yritysverkostoissa. Transaktiokustannusteoria. Organisaatio-oppiminen ja oppiva organisaatio.
Kirjallisuus: Luennoijan ilmoittama kirjallisuus, luento- ja muu materiaali.
Opetusmuodot: Luennot ja harjoitustyö.
Suoritustavat: Hyväksytysti suoritettu harjoitustyö (30 prosenttia) ja tentti (70 prosenttia).
Kurssin kotisivu: http://www.cs.jyu.fi/el/
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=55956

# #

TJTSK62 Ihmisen ja tietokoneen vuorovaikutus (5 op)

Luennoitsija: Pauli Brattico (pajubrat@jyu.fi)
Sisältö: Jakson tarkoitus on tutustuttaa opiskelija HCI:n ydinkysymyksiin kirjallisuuden avulla.
Kirjallisuus: Tentitään Helanderin Handbook of human-computer interaction kappaleet 1, 3, 8, 10, 19, 22, 28, 33, 46, 59 (Laitoksella on kokoelma ja kirja löytyy kurssikirjalainaamosta)
Opetusmuodot: KIRJATENTTI
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=55910

# #

TJTSK81 Käytettävyyden tutkimusmenetelmät ja tilastotiede (4 op)

Luennoitsija: Sacha Helfenstein (sh@jyu.fi)
Sisältö: The course consists of lectures, individual reading, and the intensive SPSS course kept by the MTI (Sari Eronen). It's main contents are an introduction to empirical thinking, methods, and practice as applied to human-oriented studies in the context of information system research.
Kirjallisuus: - Metsämuuronen, J. Metodologia sarja. 1: Metodologian perusteet & 4: Laadullisen tutkimuksen perusteet. (distributed by e-mail at the beginning of the course) -Helfenstein, S., Research and Statistical Methods I. (link will be provided)
Opetusmuodot: Participation in the lectures and the SPSS course. Individual reading. Non-Finnish speaking students (and other special cases) Foreign student are requested to contact me directly (sh@jyu.fi) The course consists of: * The completion of Sari Eronen's SPSS course (at least the online version is available in English) * Essay on a series of course-relevant topics. Necessary literature search is the student's own responsibility.
Suoritustavat: The course consists of: * Lectures (kept by Sacha Helfenstein) * The participation in Sari Eronen's SPSS course (TILP350) (live or online) * Reading assignment * Final exam (Finnish and English) All these parts are kept in Finnish language. The comprehension of the contents of the lecture and the reading assignments shall be tested in the final exam. All these requirements satisfied 4op/2ov are awarded. Please feel free to contact me if you have any questions (Sacha Helfenstein, sh@cc.jyu.fi)
Tavoite: The current course addresses within its limited time frame 4 main issues: 1) How do we research, what does it mean? 2) How do we measure? 3) How do we relate measurements to each other (e.g., test)? 4) How do we proceed in practice? These are core questions, and they are in the end decisive for the test and analysis instruments we choose and apply. * Introduction to methodology and methods (lectures 1 & 2) * Measuring (lecture 2) * Analysis and Interpretation (lectures 2-4) * Conducting research * Research methods in IS/HCI. The course will only scratch at the surface of these issues, and it is not about providing you with a "driving license" for research routines. The idea is much more to lay a foundation which helps you appreciate what you do, for instance, when setting up an experiment, or when clicking around in SPSS and Excel tools.
Kurssin kotisivu: https://www.jyu.fi/it/laitokset/cs/kog/kurssit/tjtsk81
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=55940

# #

TJTSS33 Olio-ohjelmointi (5 op)

Luennoitsija: Pertti Hirvonen (hirvonen@it.jyu.fi)
Sisältö: Ohjelmointikielten oliokeskeiset rakenteet ja ominaisuudet esitetään sekä yleisesti että Javan ja osittain C++:n kannalta. Myös muista merkittävistä oliokielistä saadaan näkemystä. Olio-ohjelmoinnin historiaa ja kehitystä. Klassisen ("skandinaavisen") oliomallin perusteet ja niiden soveltaminen Javassa (ja C++:ssa). Yksittäisperintä ja polymorfismi. Säiliöluokkia ynnä muita tyypillisiä esimerkkejä. Smalltalk-kielen perusominaisuuksia. Geneerisyys, moniperintä ja muita oliokielten vaativampia ominaisuuksia.
Kirjallisuus: Sakkinen M.: Olio-ohjelmointi (luentomoniste). Sopivaa oheiskirjallisuutta esim. (mainittu tai uudempi laitos kustakin): Koskimies K.: Oliokirja, Satku-Kauppakaari 2000. Budd T.: An Introduction to Object-Oriented Programming (2nd ed.), Addison-Wesley 1997. Meyer B.: Object-Oriented Software Construction (2nd ed.), Prentice-Hall 1997. Rintala M., Jokinen J.: Olioiden ohjelmointi C++:lla, Satku-Kauppakaari 2000.
Esitiedot: Ohjelmointi 1, Oliokeskeinen tietojärjestelmien kehittäminen, Ohjelmointi 2.
Opetusmuodot: Luennot (36 h), demonstraatiot (16 h), seminaariesityksiä kurssin lopussa.
Suoritustavat: Tentti, demot ja esitelmä.
Tavoite: Kurssin lopussa opiskelijan odotetaan osaavan 1) selittää oliokielten tärkeimmät yleiset periaatteet ja mekanismit, erityisesti periytyminen, tietoabstraktio ja koostaminen 2) suunnitella ja ohjelmoida hyviä periaatteita noudattavia luokkia ja yhteenkuuluvien luokkien ryhmiä ainakin Javalla 3) selittää muutamien muiden tärkeiden oliokielten (esim. C++:n ja Smalltalkin) Javasta poikkeavia ominaisuuksia ja mahdollisuuksia 4) oppia helposti uusia kieliä ja niiden hyvää käyttöä
Kurssin kotisivu: http://www.cs.jyu.fi/~hirvonen/
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=55927

# #

TJTSS63 Ohjelmistojen ylläpito (5 op)

Luennoitsija: Jussi Koskinen (koskinen@cs.jyu.fi)
Tavoite: Kurssin lopussa opiskelijan odotetaan pystyvän: - ymmärtämään ohjelmistojen ylläpidon perusluonne, - kuvaamaan joitakin ylläpidon tukitekniikoita, - kuvaamaan ylläpidon arvioinnin keskeisiä aspekteja.
Kurssin kotisivu: http://www.cs.jyu.fi/~koskinen/oyp0.htm
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=55834

# #

TJTST10 Tietojärjestelmien kehittämismenetelmät (5 op)

Luennoitsija: Mauri Leppänen (mauri@cs.jyu.fi)
Sisältö: Menetelmä ja menetelmätietämys; kehittämisen lähestymistapoja ja menetelmäluokitteluja; metodisen ja ametodisen järjestelmäkehityksen tavoitteet ja erilaiset muodot; menetelmätyyppejä; kehittämisen tilannetekijöitä ja niiden huomioon otto; menetelmän valinta, sovittaminen ja käyttö; menetelmäkehitys; UML-profiileja;
Kirjallisuus: Avison, D. & G. Fitzgerald. Information systems development. Methodologies, techniques and tools. 3rd edition. 2003. McGraw-Hill. soveltuvin osin. Lisäksi teemakohtaisia artikkelipaketteja.
Esitiedot: Oliokeskeinen tietojärjestelmien kehittäminen, Johdatus ohjelmistotekniikkaan,
Opetusmuodot: Luennot (20 h),kirjallisuuteen / mallintamiseen perustuvia harjoitustöitä, seminaari-istunnot
Suoritustavat: Tentti. Harjoitustyö.
Tavoite: Osaamistavoitteet: Osaa selittää, mitä menetelmä ja menetelmätietämys tarkoittavat ja mitkä ovat menetelmän roolit ja soveltamistavat käytännössä; Osaa kuvata tunnetuimpia tietojärjestelmien kehittämisen lähestymistapoja, ja tuntee ja osaa luokitella niiden mukaan kehittämismenetelmiä ja -tekniikoita; Tuntee ja osaa osin soveltaa ketteriä menetelmiä, agenttipohjaisia menetelmiä, web-sovellusten suunnittelumenetelmiä, komponenttien käyttöön perustuvia menetelmiä ja ohjelmistopakettien (esim. ERP) hyödyntämiseen tähtääviä suunnittelumenetelmiä; Osaa jäsentää kehittämistilanteita ja ottaa tilannetekijät huomioon tehdessään menetelmien valintaa ja sovittamista organisaatioiden ja projektien käyttöön; Osaa menetelmien mallintamisen ja kehittämisen perusteista; Ymmärtää, miten menetelmäkehitys liittyy ohjelmistoprosessien parantamiseen; Tuntee mahdollisuudet UML:n sovittamiseksi/laajentamiseksi ja osaa käyttää niitä UML-profiilien tekemiseksi.
Kurssin kotisivu: http://users.jyu.fi/~mauri/tjtst10/Kuvaus2008.htm
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=55831

# #

TJTST20 Tietohallinnon johtaminen (6 op)

Luennoitsija: Petri Maaranen (maaranen@cc.jyu.fi)
Sisältö: Kurssilla tietohallintoa tarkastellaan ylimmän tietohallintojohdon ja yleensäkin liikkeenjohdon näkökulmasta. Tavoitteena on (1) ymmärtää informaatioteknologian strateginen käyttö liiketoiminnassa koko yrityksen tasolla sekä (2) ymmärtää tietohallintopalveluiden sisäinen hallinto tietohallintojohtajan näkökulmasta ja tarkastella erilaisia strategioita ja taktiikoita toiminnan johtamiseen. Kurssin sisältö: tietohallinnon ydinprosessit, tietohallinnon ja muun liiketoiminnan suhteet, tietojärjestelmien arvo, tietojärjestelmien kriittiset menestystekijät, tietohallinnon tavoitteiden ja strategian yhteensovittaminen, strategiasta johdettu tietohallinnon johtaminen, tietohallinnon suunnittelu kokonaisuutena, järjestelmien implementointi, ulkoistaminen, tietohallinnon henkilöstöhallinto, riskien hallinta
Kirjallisuus: McNurlin, B.C, Sprague, R.H.Jr, Information Systems Management in Practice, 5th edition,Prentice-Hall, 2002
Esitiedot: Suositellaan tietojärjestelmien aineopintojen suorittamista ennen kurssille osallistumista.
Opetusmuodot: Luennot, mahdolliset harjoitukset ja seminaarityö
Suoritustavat: Kirjallinen kuulustelu sekä seminaarityön ja muiden tehtävien hyväksytty suorittaminen lukukauden aikana
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=55908

# #

TJTV400 Viestinnän teoreettiset perusteet (4 op)

Luennoitsija: Mikko Jäkälä (mikko@jyu.fi)
Sisältö: Opintojakson tavoitteena on perehtyä viestinnän keskeisimpiin näkökulmiin, teorioihin ja käsitteisiin, joiden ymmärtäminen tukee tietojärjestelmien suunnittelua ja arviointia. Opintojakson aikana tarkastellaan viestinnän eri muotoja ja kanavia sekä viestinnän tavoitteita ja tehtäviä. Opintojaksoon liittyvässä esseetehtävässä sovelletaan prosessikirjoittamisen menetelmiä. Opiskelijat saavat esseestään henkilökohtaista palautetta sekä opastusta kirjalliseen viestintään.
Kirjallisuus: Luennoilla jaettava materiaali.
Opetusmuodot: Luennot, ryhmätyöskentely ja yksilöohjaus.
Suoritustavat: Aktiivinen osallistuminen luennoille sekä arvioitavana suorituksena esseetehtävä
Tavoite: Opintojakson hyväksytyn suorittamisen jälkeen opiskelija osaa: 1) selittää keskeisimmät vuorovaikutusta ohjaavat ja säätelevät tekijät, 2) esitellä viestinnän eri kanavia ja merkkijärjestelmiä, 3) arvioida viestinnän ja vuorovaikutuksen funktioita, tavoitteita ja tehtäviä, 4) selittää interpersonaalisen viestinnän, ryhmäviestinnän ja joukkoviestinnän keskeisimmä teoriat, 5) kuvata tietojärjestelmätieteen näkökulmasta keskeisiä viestinnän käsitteitä, 6) esitellä ja vertailla viestinnän perusteorioita tietojärjestelmätieteen näkökulmasta, 7) Vertailla viestinnän ja tietojärjestelmätieteen keskeisiä kiinnostuksen kohteita ja ilmiöitä, sekä 8) käyttää palautetta ja prosessikirjoittamisen menetelmiä kirjoittamisensa tukena
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=55929

# #

ITKS540 Introduction to Mobile Computing and Business (5 op)

Luennoitsija: Jani Kurhinen (kurhinen@mit.jyu.fi)
Sisältö: The course provides an overview of the mobile technology and mobile commerce, and especially, the fied where these two overlap. From the technology poit of view, the course introduses mobile terminals and wireless networking systems as well as social importance of the technology. The business approach focuses on mobile application scenarios.
Kurssin kotisivu: http://users.jyu.fi/~kurhinen/itks540
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=55790

# #

ITKS541 Mobile Software Business (6 op)

Luennoitsija: Nazmun Nahar (naznaha@cc.jyu.fi)
Sisältö: Brief description: The course deals with a) domestic and global software industry in general, and global mobile software industry in particular, b) international outsourcing of mobile software development, c) mobile software as a service business model and various other software business models. Course objectives and contents: After completing the course, students will be able to: Part a): • Know the key concepts associated with software business/industry and mobile software industry. • Understand the key issues of domestic and global software industry in general, and mobile software industry in particular. • Learn how to develop a successful mobile software business. • Know the current trends and the future of the global software industry in general and mobile software industry in particular. Part b): • Know the key concepts associated with international outsourcing of mobile software development. • Know about the conditions of leading software producing nations and their current state of mobile software development capabilities. • Understand how modern information technologies and the evolvement of new approaches of international outsourcing have changed the traditional ways of conducting the outsourcing functions. • Understand the phases in international outsourcing process and know how to manage different international outsourcing projects. • Recognize the risks and know how to manage them in undertaking international outsourcing. Part c): • Know the concepts associated with mobile software as a service business model and various other software business models. • Understand the business models centered on software products, services, or hybrid solutions. Understand the key issues of mobile software as a service business model. • Learn how to manage risks associated with and the future directions of mobile software as a service business model and various other software business models. Part d): Start research projects related to topics described in part a, b and c.
Kirjallisuus: Chapters from books will be used as reading materials. In addition, current journal articles, conference articles and cases in the areas of global mobile software industry, international outsourcing of mobile software development, mobile software as a service business model and various other software business models will be provided for reading. Lecture notes will also be supplied to the students through Web.
Esitiedot: Students with a background in information technology or business administration can enroll in this course. Students can register for this course through Korppi system.
Opetusmuodot: Lectures, article/case analysis, and project work.
Suoritustavat: Group project work – 40 prosenttia, interactive class participation – 10 prosenttia and exam – 50 prosenttia. Note: In order to pass this course, students need to satisfactorily fulfill all these requirements.
Tavoite: Course target group: The course is intended for those who are interested in understanding and researching about global mobile software industry, international outsourcing of mobile software development, mobile software as a service business model and various other software business models.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=55789

# #

Kevät

# #

TJTA227 Johdatus XML-kieleen (3 op)

Luennoitsija: Airi Salminen (airi.salminen@jyu.fi)
Sisältö: XML (Extensible Markup Language) on Internetin tiedon hallintaan kehitetty merkkauskieli ja metakieli, jonka avulla määritellään merkkauskieliä eri sovellusalueita varten. XML:ää käyttäen tieto esitetään ja välitetään ohjelmistolta toiselle rakenteisina dokumentteina. Kurssilla opiskelijat oppivat tuntemaan XML-kielen teoriataustan, sen keskeiset ominaisuudet ja käyttötavat sekä rakenteisten dokumenttien käsittelyn periaatteet. Projektitöissä opiskelijat harjoittelevat XML:n käyttöä ja paneutuvat XML-sovelluksiin.
Kirjallisuus: XML-spesifikaatio sekä kurssilla jaettava materiaali.
Esitiedot: Opiskelija on saavuttanut kurssien ITKP101 ”Tietokone ja tietoverkot työvälineenä” ja ITKP104 ”Tietoverkot” osaamistavoitteet.
Opetusmuodot: Luennot, ryhmätyöskentely, projektityö.
Suoritustavat: Projektityö, tentti.
Tavoite: Kurssin lopussa opiskelijan odotetaan pystyvän •selittämään ja kirjoittamaan XML-merkattua tekstiä •selittämään XML-dokumenttien fyysisen ja loogisen rakenteen •selittämään miten XML:ää käytetään metakielenä •tulkitsemaan EBNF (Extended Backus-Naur Form) –notaatiota ja sen mukaisia merkintöjä XML-spesifikaatiossa •kirjoittamaan dokumenttityyppimäärittelyn ja määrittelyn mukaisen XML-dokumentin •antamaan esimerkkejä XML-nimiavaruuksista ja niiden määrittelystä •selittämään rakenteisten dokumenttien hallinnan ominaispiirteet •esittelemään ja vertailemaan XML-kielen erilaisia käyttötapoja •esittelemään XML:n käyttöä jollain sovellusalueella.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=56187

# #

TJTA311 Projektin hallinta (3 op)

Luennoitsijat: Eero Tourunen (eero@cc.jyu.fi), Maritta Pirhonen (pirhonen@cs.jyu.fi)
Sisältö: Johdatus projektityöskentelyyn.
Kirjallisuus: Taustalukemisena: Ruuska, K. 2001. Projekti hallintaan.
Esitiedot: Ei esitietovaatimuksia.
Opetusmuodot: Kurssi koostuu luennoista.
Suoritustavat: Tentti. Tenttikysymykset koskevat luennoilla esitettyjä asioita.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=55947

# #

TJTA330 Ohjelmistotuotanto (5 op)

Luennoitsija: Jussi Koskinen (koskinen@cs.jyu.fi)
Sisältö: Kurssilla kuvataan suurten ohjelmistojen tuottamisen ongelmia, tekniikoita ja menetelmiä.
Kirjallisuus: Ks. kurssin web-sivut.
Esitiedot: Johdatus ohjelmistotekniikkaan.
Opetusmuodot: Luennot
Suoritustavat: Tentti
Tavoite: Kurssin lopussa opiskelijan odotetaan pystyvän: - kuvaamaan ohjelmistojen elinkaaren keskeisiä asioita, - vertailemaan ohjelmistolaadun keskeisiä osatekijöitä, - kuvaamaan ohjelmiston tuotantoprosessin luonnetta, - kuvaamaan joitakin tuotannon johtamiseen tarvittavia menetelmiä.
Kurssin kotisivu: http://www.cs.jyu.fi/~koskinen/ohtu.htm
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=55942

# #

TJTA341 Projektityö (6 op)

Luennoitsija: Maritta Pirhonen (pirhonen@cs.jyu.fi)
Sisältö: Viiden hengen opiskelijaryhmät toteuttavat aidossa työskentely-ympäristössä yritysten IT-alan hankkeita lukukauden ajan. Ryhmien johto nimetään Projektin johto –opintojaksolta. Projektitoimeksiannon työstäminen tapahtuu ohjatusti tiiviissä vuorovaikutuksessa asiakasorganisaation henkilökunnan kanssa. Tämä luo puitteet aiemmin opittujen teoreettisten menetelmien ja lähestymistapojen käytännön soveltamiselle sekä uusien asioiden oppimiselle. Yliopiston järjestämä ohjaus ja opetus mahdollistavat uusimpien ideoiden ja menetelmien käytön.
Suoritustavat: Aktiivinen ja dokumentoitu osallistuminen ryhmän työskentelyyn ja opintojaksoon liittyviin koulutustapahtumiin, itsearviointi sekä hyväksytyn ratkaisun esittäminen asiakasorganisaation toimeksiantoon.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=60929

# #

TJTS441 Projektin johto (5 op)

Luennoitsija: Eero Tourunen (eero@cc.jyu.fi)
Sisältö: Opiskelijat ovat projektipäällikkönä yksin tai päällikköparina Projektityö-kurssin ryhmissä. Työelämässä olevat opiskelijat toimivat omissa työympäristöissään yrityksensä projektipäällikköinä tai tutkimustehtävissä tutkimusryhmän osa-alueen vastuuhenkilöinä kurssin aikana. Projektin johto –kurssilla opiskelijat saavat kokemusta ICT-hankkeen projektimuotoisen läpiviennin kokonaishallinnasta, johtamisen taidoista sekä asiakastyön ja tilaajan roolin ymmärtämisestä. Oppiminen perustuu sekä yksilölliseen kokemukseen että vertaisryhmätyöskentelyyn.
Esitiedot: Projektityö opintojakso
Opetusmuodot: Oppimismuotoina käytetään oppimispäiväkirjoja, teemaryhmätyöskentelyä, seminaareja ja kurssin lopussa kukin kirjoittaa portfolion omasta projektipäällikkökehittymisestään.
Suoritustavat: Aktiivinen osallistuminen projektipäällikkötoimintaan, seminaareihin, teemaryhmiin sekä portfolion kirjoittaminen.
Tavoite: Oppia laajalaisesti projektipäällikkönä toimimista niin ryhmän johtamista niin mangement kuin leadership näkökulmista sekä vastaamaan projektin asiakastyöstä.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=58103

# #

TJTS569 Advanced Topics in Global Information Systems (5 op)

Luennoitsija: Jan Pawlowski (japawlow@jyu.fi)
Sisältö: Developing, implementing and adopting information systems cannot be limited to a single organization or country. Information Systems have to be designed to work in and for globally distributed organizations. This leads to new requirements regarding management and development competencies, for all, IT managers, developers and users. The main topics are specific issues in the field of "Global Information Systems (GLIS) and Global Software Development". It gives in-sights into specific aspects of the topic. The course will focus on recent research topics, e.g., global / cultural issues in knowledge intensive processes or knowledge management and learning in the global context. The course is clearly research oriented. It is the main goal to independently develop a research concept and a research paper in a specific topic.
Opetusmuodot: The course is designed to provide a problem-oriented learning experience with a strong focus on research work. At the beginning of the course, an introduction to the topic will be given, particularly looking at knowledge intensive processes and selected research topics. Based on this introduction, students are expected to prepare a specific topic independently with intensive support of the docent. The goal is to prepare a research paper in this specific field. The topics could address (but are not limited) to the following issues: Awareness building and tools in distributed process, Knowledge management in global organizations, Intercultural learning, Learning for global organizations, Theories of global information systems. In the first phase, students are expected to prepare a literature survey in their field. This phase is concluded by a presentation to the group. ------------------------------------------------------------ Please note that presence is mandatory for the first session and the presentation session in order to coordinate topics and assessments! If there is any conflict with your schedule, please contact me. ------------------------------------------------------------ In the second phase, students are expected to develop a research agenda for the field and to develop ideas for new innovative concepts (e.g., using culture-aware social software tools for knowledge exchange). The second phase will be concluded by a research paper and a final presentation.
Tavoite: After this course, students will be able to: Develop solutions based on existing research, To apply and extend research concepts to the field of global information systems, To evaluate approaches and concepts, To design and develop research-led systems to be used in a international context
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=55764

# #

TJTSD22 XML-laboratoriotyö (3 op)


Sisältö: Kurssi sisältää käytännön harjoittelua XML-työvälineillä. Kurssilla tutustutaan XML-kieleen ja sen liitännäiskieliin sekä XML-työvälineisiin tekemällä harjoitustehtäviä. Kurssi koostuu viidestä-kuudesta harjoituksesta. Kurssi on suoritettu, kun ohjaaja on hyväksynyt kaikkien harjoitustehtävien suoritukset. Kurssilla tutustutaan XML-kieleen lähinnä dokumenttien ja monikanavajulkaisun näkökulmasta.
Kirjallisuus: 1) Tehtäväohjeet ja ohjelmaoppaat tulevat Optimaan (katso myös http://www.ad.jyu.fi/users/a/ankarjal/TJTSD22/ ) 2) Seuraavat World Wide Web Consortiumin (W3C) spesifikaatiot: XML, XSLT, Namespaces in XML, sekä CSS. Saatavilla osoitteessa http://www.w3c.org/ . 3) Runokustannus Oy-demonstraatio osoitteessa http://www.ad.jyu.fi/Digdoc ->Demot.
Esitiedot: Tietojenkäsittelyn approbatur-opintoja vastaavat tiedot ja perustiedot XML-kielestä, tai osallistuminen kurssille XML-kieli- kurssin kanssa yhtäaikaa. Myös esimerkiksi kurssi "TLI374 Structured Electronic Documentation" soveltuu kurssin esitiedoiksi.
Opetusmuodot: Johdantoluennon jälkeen oppilaat tekevät harjoitustehtäviä laboratorioluokassa C531.1 ja/tai kotona ohjelmien 30 päivän evaluointiversioita käyttäen. Demonstraatioita (=ohjaus- ja tehtävien tarkastustilaisuuksia) järjestetään luokassa C531.1 viikoittain. Oppilaat ilmoittautuvat demonstraatioryhmiin.
Suoritustavat: 5-6 harjoitustyötehtävää, jotka tehdään joko itsenäisesti tai luokassa C531.1 pidettävien ohjaus- ja suoritustilaisuuksien yhteydessä. Kurssista saa suoritusmerkinnän, kun XML-kieli kurssi on tentitty hyväksytysti.
Tavoite: Tavoitteena on oppia käsittelemään rakenteista tietoa ja oppia käyttämään XML-työvälineitä. Kurssin tehtävät tutustuttavat käytännön työssä tarvittaviin taitoihin ja osaan tavanomaisimmista tehtävätyypeistä.
Kurssin kotisivu: http://www.ad.jyu.fi/users/a/ankarjal/TJTSD22/
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=55914

# #

TJTSD51 Sisällönhallinta organisaatioissa (6 op)

Luennoitsija: Pasi Tyrväinen (pasi.tyrvainen@jyu.fi)
Sisältö: Kurssin tavoitteena on antaa yleiskuva organisaation sisältöjen hallinnasta, sen mahdollisuuksista, ongelmista, tekniikoista ja menetelmistä. Kurssi esittelee yleisimmät sisällönhallinnan lähestymistavat, tyypilliset ongelmat ja yleisimmät dokumenttien ja sisällön hallinnan tuotteet sekä johdattaa organisaation sisällönhallintajärjestelmien käytön suunnitteluun hyödyntäen muilla kursseilla saatuja perustietoja. Ryhmätyössä suunnitellaan ja toteutetaan pieni sisällönjulkaisusovellus avoimen lähdekoodin tuotteella. Tulos demonstroidaan ja opittu raportoidaan suullisesti ja kirjallisesti.
Kirjallisuus: Opetusmoniste ja materiaalia Optima-oppimisympäristössä. Vaihtuva materiaali: Bob Boiko, Content Management Binble. Juha Anttila, Dokumenttien hallinta, IT Press, 2. painos, Edita 2001.
Esitiedot: Digitaalisen median maisterikokonaisuuden kursseja 10 op.
Opetusmuodot: Luennot 22 h ja harjoitustyö.
Suoritustavat: Tentti ja ryhmissä toteutettava harjoitustyö
Kurssin kotisivu: http://www.cs.jyu.fi/dm/Pasi/TJTSD51/
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=55931

# #

TJTSE54 Design and Development of eBusiness Systems (Kehittämismenetelmät elektronisessa liiketoiminnassa) (7 op)

Luennoitsija: Jukka Heikkilä (jups@cc.jyu.fi)
Sisältö: Elektronisen liiketoiminnan suunnittelun viitekehykset ja menetelmät lähtevät liikkeelle asiakkaiden tarpeista. Suunnittelussa erityistä huomiota on kiinnitettävä käytettävyyteen, asiakkaan kokemaan lisäarvoon sekä liiketapahtumien ja poikkeusten dokumentointiin. Oman ongelmakenttänsä toteutuksessa muodostavat monimutkaisten tapahtumien hallinta ja heterogeenisten järjestelmien integrointi osaksi yritysten tietojärjestelmäarkkitehtuureja. Kurssilla esitellään mallinnuksessa käytettäviä työvälineitä ja harjoitellaan kauppapaikan suunnittelua näiden työvälineiden avulla. Vuoden 2008 erityisteemana käsitellään yhteisöllisten alustojen huomioonottamista suunnittelussa.
Kirjallisuus: Daum Berthold, & Scheller Markus, (2000). "Success with electronic business: design, architecture and technology of electronic business systems", Addison Wesley, Pearson Education ja muu luennoijien ilmoittama kirjallisuus.
Esitiedot: ITK 236.
Opetusmuodot: Tentti + demot ja harjoitukset.
Suoritustavat: Arvosana määräytyy siten, että tentistä voi saada maksimissaan 50 pistettä, demoista 30 ja harjoituksista 20 pistettä. Näin koko kurssin maksimipistemäärä on 100. Jotta suoritus voidaan hyväksyä, tulee opiskelijan vähimmillään saada kuulustelusta 20 pistettä.
Kurssin kotisivu: http://www.cs.jyu.fi/el
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=55924

# #

TJTSE63 Tutkimus ja sen menetelmät elektronisessa liiketoiminnassa (5 op)

Luennoitsija: Lauri Frank (frank@cc.jyu.fi)
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=55958

# #

TJTSE65 Teknologia arjen ja elämäntavan muovaajana (5 op)

Luennoitsija: Panu Moilanen (pjmoilan@cs.jyu.fi)
Kirjallisuus: Vaihtelee toteutuskerroittain
Esitiedot: Kandidaatin tutkintoon kuuluvat opinnot
Suoritustavat: Perustuu tenttiin ja ryhmässä tehtävään harjoitustyöhön
Tavoite: Opintojakson suoritettuaan opiskelija 1)on tutustunut teknologiatutkimukseen tutkimusalana 2)tiedostaa teknologisen kehityksen merkityksen ihmisen jokapäiväiseen elämään ja kulutuskäyttäytymiseen vaikuttavana tekijänä 3)osaa kuvailla pääpiirteissään tärkeimpiä suomalaisessa yhteiskunnassa ja suomalaisessa elämäntavassa viime vuosikymmeninä tapahtuneita teknologian aiheuttamia tai teknologiaan liittyviä muutoksia 4)osaa muotoilla teknologiatutkimuksen alaan kuuluvan kysymyksen (ongelman) ja toteuttaa ryhmässä pienen alaan liittyvän työn
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=56194

# #

TJTSK52 Käytettävyysanalyysi (8 op)

Luennoitsija: Pertti Saariluoma (psa@cc.jyu.fi)
Sisältö: Kurssilla tehdään ryhmissä tai yksin empiirinen käytettävyysanalyysi, josta kirjoitetaan tekninen raportti. Työt ovat käytettävyysanalyysejä yritysten ja muiden käytännön käytettävyystyötä tekevien ihmisten aiheista. Kurssin alussa sovitaan aiheet ja kurssin aikana järjestettävät henkilökohtaiset ohjaustilaisuudet.
Kirjallisuus: Annetaan aiheen antamisen yhteydessä
Esitiedot: Syventävien opintojen kurssi
Opetusmuodot: Tutoroitu praktinen työ
Suoritustavat: Empiirinen tutkimus ja sen raportointi
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=55922

# #

TJTSK56 Käytettävyyssuunnittelu (8 op)

Luennoitsija: Pertti Saariluoma (psa@cc.jyu.fi)
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=56909

# #

TJTSK69 Erityisluentosarja (3 op)

Luennoitsija: Pertti Saariluoma (psa@cc.jyu.fi)
Sisältö: Kyseessä on kognitiotieteen syventävä kurssi. Kurssilla perehdytään luonnolliseen kieleen biologisena ilmiönä: mistä kieli syntyy aivoissa; miten ihmisen kieli poikkeaa eläinten kielistä; miten kieli on syntynyt ihmisen evoluutiossa; itsestään syntyneet kreolikielet; afasiat; luovuus kielen taustalla; susilapset; radikaalisti erilaiset kielet (esim. Piraha-tapaus); miten maailman eri kielet ovat saaneet alkunsa; Eeva-hypoteesi; kielten kehittyminen; lapsen kielen oppiminen; universaali kielioppi; ajattelun kieli; miksi kielen ymmärtäminen koneella on mahdotonta; jne.
Kirjallisuus: Luennot ja luennoilla käsiteltävät artikkelit
Esitiedot: Ei
Opetusmuodot: Liveluennot, joiden tukena videoluennot. Ei harjoituksia, mutta tentistä suoriutuminen edellyttää muutamien artikkelien lukemista.
Suoritustavat: Monivalintatentti.
Kurssin kotisivu: http://www.jyu.fi/Members/pajubrat/biolinguistics/johdatus-biolingvistiikkaan
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=55950

# #

TJTSS50 Ohjelmistojen testaus ja laadunvarmistus (5 op)

Luennoitsija: Markku Sakkinen (sakkinen@cs.jyu.fi)
Sisältö: - perusasioita - verkkoihin perustuva testaus - loogisiin lausekkeisiin perustuva testaus - syötealueen ositus - syntaksiin perustuva testaus - mutaatiotestaus - integrointitestaus - järjestelmätestaus - olio-ohjelmien testaus - instrumentointi - testauksen organisointi - testilähtöinen ohjelmistokehitys - katselmoinnit - näköaloja
Kirjallisuus: Paul Ammann, Jeff Offutt: Introduction to Software Testing, Cambridge University Press 2008. Lisäaineistosta ilmoitetaan ja sitä jaetaan kurssin aikana.
Esitiedot: Johdatus ohjelmistotekniikkaan, Ohjelmistotuotanto.
Opetusmuodot: Luennot n. 40 h, harjoitustyö, demonstraatioita n. 12 h.
Suoritustavat: Lopputentti ja harjoitustyö.
Tavoite: Kurssin käynyt opiskelija - tuntee testauksen aseman ja merkityksen ohjelmistotuotannossa - osaa soveltaa useita testausmenetelmiä sekä ohjelmakoodiin että muihin ohjelmistoartefakteihin - osaa soveltaa tärkeimpiä testitapausten suunnittelumenetelmiä, testaustekniikkoja ja erityisesti testauksen kattavuuskriteerejä - tuntee testauksen strategioita ja prosesseja - pystyy käyttämään joitakin testausautomaation välineitä - pystyy ottamaan osaa katselmointeihin. Tiedot ja taidot koskevat etupäässä ohjelmiston toiminnallisten ominaisuuksien dynaamista testausta.
Kurssin kotisivu: http://www.cs.jyu.fi/~sakkinen/testaus/
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=55921

# #

TJTSS52 Verkkoteoria tietojenkäsittelytieteissä (7 op)

Luennoitsija: Jorma Kyppö (jorma@it.jyu.fi)
Sisältö: Kurssi tarjoaa monipuoliset tiedot verkkoteorian perusteista, algoritmeista ja soveltamisesta mallintamisessa ja ongelmien ratkaisemisessa. Keskeisiä aihealueita ovat: Verkkoteorian tietojenkäsittelytieteellinen merkitys. Keskeiset verkkoteoreettiset käsitteet, rakenteet ja algoritmit. Ongelmien formulointi ja ratkaiseminen verkkojen avulla. Kyky konstruoida ja soveltaa verkkoja analysoivia algoritmeja. Tieto- ja tietokantarakenteiden kuvaaminen verkoilla. Verkon keskukset, mediaanit ja linkit; matkapuhelinoperaattorien tukiasemaverkoston optimisijoittelu. Toimintaverkot, kriittiset polut ja käytännön soveltaminen. Minimietäisyydet ja -reitit. Neliväriteoreema ja sen ratkaisu. Topologinen verkkoteoria. Informaatiomatriisit. Virtaukset verkossa. Kielioppipuut. Pareittain yhdistely. Verkkoteoreettisten algoritmien suorittaminen tietokoneella. Verkkojen konstruointia ja analyysia tukevat ohjelmistot. Lisäksi pyritään käsittelemään monia muita verkkoteoriaan kuuluvia aihepiirejä, erityisesti sellaisia, jotka löytyvät kurssin taustakirjoista. Tällaisia ovat: Petri-verkot. Muistilaitteiden osoitekooditus. Tiedostojen sijoittelu muisteihin. Dynaaminen muistin allokointi systeemiohjelmissa. Mikro-ohjelmakoodin optimointi. Optimikoodaus. Vertikaalisen ohjelmointikielen kääntäminen horisontaaliselle kielelle. Algoritmien monimutkaisuus. Lisäksi mukaan pyritään ottamaan tilanteen mukaan ajankohtaisia verkkoteoreettisia aiheita, verkostoteoriaa, sosoiometrisia verkkoja, solmuteoriaa, semanttisia verkkoja, jne ja uusinta kirjallisuutta.
Kirjallisuus: Verkkoteoria (Vesa Savolainen) Graph Theory (Frank Harary) Graphs and Digraphs (Chartrand & Lesniak) Muu kirjallisuus (ks. kurssin kotisivut)
Esitiedot: Suositellaan matematiikan peruskäsitteiden tuntemusta.
Opetusmuodot: Luennot, demoja, mahdollisesti seminaarimuotoista työskentelyä.
Suoritustavat: Tentti, kotitehtävät, aktiivinen osallistuminen mahdolliseen seminaarityöskentelyyn edesauttaa kurssin suoritusta.
Kurssin kotisivu: http://www.cs.jyu.fi/~jorma/verkko/
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=55934

# #

TJTST15 Tietojärjestelmätieteen perusteet ja näkökulmat (5 op)

Luennoitsija: Minna Koskinen (minna.i.koskinen@jyu.fi)
Sisältö: Opintojakson tarkoituksena on monipuolistaa, täydentää ja syventää tietoja ja ymmärrystä tietojärjestelmätieteen alueesta sekä kehittää omaa teoreettista ajattelua. Osiossa I käydään läpi tietojärjestelmätieteen perusteisiin liittyvää keskustelua pohtimalla aiheita osallistujien omien tutkimusaiheiden näkökulmasta. Aiheina: Johdatusta tietojärjestelmätieteen alaan; Tietojärjestelmien historiaa ja suuntaviivoja; Käsityksiä tiedosta, tietojärjestelmistä ja järjestelmien luonteesta; Tietojärjestelmien muutoksen tarkastelutapoja; Tietojärjestelmätiede tieteenä. Osiossa II keskustellaan erilaisista näkökulmista ja niiden merkityksestä. Keskustelun pohjana toimivat osallistujien omat tietojärjestelmätieteen opiskeluun, tutkimukseen ja työhön liittyvät kiinnostuksen aiheet, kysymykset ja ongelmat.
Kirjallisuus: Koskinen, M. 2007. Tietojärjestelmätieteen perusteet.
Esitiedot: Kandidaattitason opinnot. Kurssin oppimistehtävät edellyttävät vähintään kandidaatin tutkielman tasoista syventymistä johonkin tietojärjestelmätieteen erityisalaan. Suositellaan suoritettavaksi gradunteon ohessa.
Opetusmuodot: Verkkokurssi: Työskentely verkkoympäristössä sosiaalisen webin välineitä hyödyntäen. Oppimispäiväkirjat, verkkokeskustelut.
Suoritustavat: Oman tutkimusaiheen pohdinta oppimispäiväkirjassa kurssin oppimistehtävien avulla suhteessa oppimateriaalin sisältöihin. Yhteisten aiheiden pohdinta verkkokeskusteluihin osallistumalla ja keskustelujen analysointi ja arviointi oppimispäiväkirjassa.
Tavoite: Kurssin tavoitteina ovat: 1) tietojärjestelmätieteen teoreettisten perusteiden ja näkökulmien tunteminen ja ymmärtäminen oman tutkimuksen näkökulmasta, 2) oman tutkimuksen teoreettisten lähtökohtien pohdinta itsenäisesti omia teoreettisia näkemyksiä tunnistaen, muotoillen ja perustellen, 3) erilaisten näkemysten tunnistaminen, muotoileminen, perusteleminen ja arvioiminen keskusteluissa, sekä 3) teoreettisen ajattelun merkityksen ymmärtäminen omassa tutkimuksessa ja ammatillisessa kehittymisessä.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=55954

# #

TJTST21 Yrityksen tietojärjestelmien integrointi (6 op)

Luennoitsija: Petri Maaranen (maaranen@cc.jyu.fi)
Sisältö: Tavoittaa on, että kurssin suoritettuaan opiskelija - ymmärtää liiketoimintaprosessien ja sovellusten väliset yhteydet - oivaltaa IT:n mahdollisuudet synnyttää ja tukea uusia organisaatiomuotoja - ymmärtää integroinnin tarpeet ja mahdollisuudet eri perspektiiveistä (ulkoinen / sisäinen / tekninen) -osaa suunnitella liiketoiminta- ja sovellusarkkitehtuureja Sisältöä: -organisaationaaliset tarpeet järjestelmien integroinnille, yhteensopivuudelle ja joustavuudelle -geneeriset arkkitehtuurimallit ja kehykset -liiketoiminta-arkkitehtuuri: tieto- ja prosessiarkkitehtuuri -liiketoiminnan mallintaminen -liiketoimintaprosessien uudelleensuunnittelu -sovellusarkkitehtuuri ja mallintaminen -sovellustason ratkaisuja; ERP: periaatteet, toiminnot ja trendit; CRM, PRM, yms.;Data Warehousing; yritysportaalit; organisaatioiden väliset järjestelmät -yhteentoimivuus (interoperability) ja standardointi -teknisiä arkkitehtuuriratkaisuja (networks, middleware, legacy system, client-server, web-based technologies)
Kirjallisuus: Next Generation Application Integration: From Simple Information to Web Services (Addison-Wesley Information Technology Series), 2004 by David S. Linthicum
Esitiedot: Kaikki tietojärjestelmien linjan perus- (approbatur) ja aineopinto- (cum laude) kurssit.
Opetusmuodot: Luennot, seminaarityö
Suoritustavat: Kirjallinen kuulustelu ja hyväksytty seminaarityö
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=55978

# #

TJTST25 Enterprise Architecture (Yrityksen kokonaisarkkitehtuuri) (5 op)

Luennoitsija: Jukka Heikkilä (jups@cc.jyu.fi)
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=56193

# #

TJTV410 Organisaatioviestintä (5 op)

Luennoitsija: Mikko Jäkälä (mikko@jyu.fi)
Sisältö: Opintojaksolla tarkastellaan viestintää ja viestinnän tavoitteita organisaatioissa. Organisaation ja viestinnän suhdetta lähestytään esimerkiksi funktionaalisen yritysviestinnän, viestinnän prosessien, julkisuustyön ja organisaatiokulttuurin näkökulmista. Opintojaksolla perehdytään organisaatioviestinnän monimuotoistumiseen ja erilaisten viestintäjärjestelmien suunnitteluun ja niiden toiminnan arviointiin yrityksissä ja yhteisöissä.
Kirjallisuus: Ilmoitetaan luennolla.
Esitiedot: TJTV400/ITKV50 Viestinnän teoreettiset perusteet tai TJV 010 Viestivä ihminen
Opetusmuodot: Luennot ja itsenäinen työskentely
Suoritustavat: Luentotentti
Tavoite: Opintojakson lopussa opiskelija osaa: 1) arvioida ja tulkita vuorovaikutusta ja viestintää organisaatioiden ja yhteisöiden toiminnan näkökulmasta, 2) vertailla organisaation ja viestinnän suhdetta esimerkiksi funktionaalisen yritysviestinnän, viestinnän prosessien, julkisuustyön ja organisaatiokulttuurin näkökulmista, 3)antaa esimerkkejä ja selittää organisaation sisäiseen ja ulkoiseen viestintään liittyviä ilmiöitä, 4) kuvata ja selittää organisaation viestintää organisaation ydinprosessien näkökulmasta, 5) selittää organisaation toimintaa organisaatiokulttuurin käsitteen avulla, 6) selittää organisaatiossa käytettäviä teknologioita organisaatioviestinnän näkökulmasta, 7) arvioida ja vertailla erilaisia organisaatioviestintää tukevia ratkaisuja ja sovelluksia, sekä 8) analysoida tietojärjestelmien ja organisaatioviestinnän leikkauskohtia
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=55928

# #

ITKS544 Semantic Web and Ontology Engineering (5 op)

Luennoitsijat: Vagan Terziyan (vagan@it.jyu.fi), Artem Katasonov (akataso@cc.jyu.fi)
Sisältö: The Semantic Web is an initiative of the WWW Consortium, with the goal of extending the current Web to facilitate Web automation and universally accessible content. Semantic Web is the vision of having data on the Web defined and linked in a way that it can be used by machines not just for display purposes, but for automation, integration and reuse of data across various applications. This vision assumes annotating Web resources with machine-interpretable descriptions, and provides mechanisms for automated reasoning about them. Software applications can be accessed and executed via the Web based on the idea of Web services. Web services can significantly increase the Web architecture's potential, by providing a way of automated program communication, discovery of services, their integration, etc. The key to Web Services is on-the-fly software composition through the use of distributed reusable software components. The course focuses on emerging Semantic Web and intelligent information integration technologies applied for commercial applications in mobile environment. Course includes an introduction to Semantic Web knowledge markup techniques and markup languages RDF-based semantic annotation of Web resources and services, ontology engineering. Course also considers modern applications of these methods and techniques for embedded intelligent applications, mobile e-commerce services, location-based services, mobile electronic transactions, integration of services and others. The course consists of two parts: theoretical (Vagan Terzyan) and practical (Artem Katasonov).
Opetusmuodot: Lectures, demos in a computer class
Suoritustavat: Assignments. The first assignment is based on the theoretical part of the course. The second assignment is based on the practical part of the course.
Kurssin kotisivu: http://www.cs.jyu.fi/ai/vagan/SWWS_Introduction.ppt
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=55799

# #

ITKS547 Internationalization of High -Tech Firms (3 op)

Luennoitsija: Arto Ojala (arto.k.ojala@jyu.fi)
Sisältö: This course focuses on practical and theoretical aspects related to internationalization of small and medium-sized high-technology firms, particularly in software and mobile technology industries. For these firms, internationalization is a common growth strategy because of small domestic markets, niche market segments, and increasing global competition. Although these firms commonly suffer from a lack of adequate knowledge and resources, they generally tend to seek growth opportunities in foreign markets very early on in their life cycle. As a consequence of this rapid and early internationalization, there are many challenges that managers of high-tech firms have to deal with. The topics which focus on internationalization of high-tech firms include: - Basics of internationalization models and theories, such as network approach, stage models, and international new venture theory - Market entry strategies - International market selection - Entry mode choice - Entry barriers - Real life case descriptions from software and mobile technology firms
Kirjallisuus: Collection of articles, lecture material
Esitiedot: Basic knowledge of business
Opetusmuodot: Lectures and final exam
Suoritustavat: Attendance to lectures and exman
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=59333

# #

ITKS548 High-Tech Knowledge Management (6 op)

Luennoitsija: Nazmun Nahar (naznaha@cc.jyu.fi)
Sisältö: Brief description: The course deals with tacit and explicit knowledge management of high-tech international companies, in particular knowledge management of mobile technology companies. Course objectives and contents: After completing the course, students will be able to: • Know the key concepts associated with knowledge management of high technology and mobile technology businesses. • Understand the knowledge management process and its sub-processes of high technology and mobile technology businesses. • Know the ITs that are used for knowledge management of high technology and mobile technology businesses. • Learn about how to deploy knowledge management systems of high technology and mobile technology businesses. • Know the international knowledge network, knowledge transfer and related issues. • Know the success factors of knowledge management of high technology and mobile technology businesses, barriers and how to overcome these barriers. • Understand the current trends and the future of the knowledge management of high technology and mobile technology businesses. • Start research projects related to topics described.
Kirjallisuus: Readings: Chapters from books will be used as reading materials. In addition, current journal articles, conference articles and cases will be provided for reading. Lecture notes will also be supplied to the students through Web. 1. BRINT Institute. 1994-2007. A Case for Knowledge Management: Rethinking Management for the New World of Uncertainty and Risk, BRINT Institute LLC, New Hartford, NY. URL: http://www.kmbook.com/ 2. Davenport, T.H. and Prusak, L. 2000. Working Knowledge: How Organizations Manage What they Know? Boston, MA: Harvard Business School Press. 3. Holsapple, W.C. Handbook of Knowledge Management: Knowledge Matters, Vol. 2 (International Handbooks on Information Systems). 4. Lytras, M.D., Russ, M., Maier, R., Naeve, A. 2007. Knowledge Management Strategies: A Handbook of Applied Technologies, IDEA Group Publishing. 5. Nonaka, I. and Takeuchi, H.1995. The Knowledge-Creating Company, New York: Oxford University Press. 6. Nahar, N. 2001. Information Technology Supported Technology Transfer Process: A Multi-site Case Study of High-tech Enterprises. University of Jyväskylä, Jyväskylä Studies in Computing – 9, Monograph based Dissertation, Jyväskylä University Printing House, Jyväskylä and ER-Paino Ky, Jyväskylä, ISBN 951-39-0884-4, ISSN 1456-5390. 7. O’Sullivan, K.J. 2007. Strategic Knowledge Management in Multinational Organizations. Idea Group Publishing, Hershey PA. ISBN 978-159904630-3.
Esitiedot: Registration to the course: Students with a background in information technology or business administration can enroll in this course.
Opetusmuodot: Teaching method: Lectures, article/case analysis, and project work.
Tavoite: Course target group: The course is intended for those who are interested in understanding comprehensively and researching about knowledge management of high-tech international companies, in particular knowledge management of mobile technology companies.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=57023

# #

Väliajoin luennoitavat

# #

ITKS545 Mobile Services Design (4 op)

Luennoitsija: Matthieu Weber (mweber@mit.jyu.fi)
Sisältö: The course focuses on producing network services for mobile terminals. The course covers Service-Oriented Architecture, location-based services, Web technologies such as HTTP, WAP and CGI. Creating dynamic content with Java servlets and JSP. Administrating content server. Lectured in English.
Esitiedot: Knowledge of computer networks and programming. Basic knowledge of the Perl and Java programming languages is recommended.
Opetusmuodot: Lectures, exercises.
Suoritustavat: Assignment work and final examination.
Kurssin kotisivu: http://www.mit.jyu.fi/mweber/teaching/#itks545
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=55784

# #

Tietotekniikan pääaineopinnot

# #

Syksy

# #

TIEA211 Algoritmit 2 (4 op)

Luennoitsija: Pentti Hämäläinen (pentti.s.hamalainen@jyu.fi)
Sisältö: Algoritmin analysointi. Prioriteettijono, hajautus, puurakenteita, joukot. Rekursio. Ositus. Ahne menetelmä. Taulukointi. Peruutus. Rajoitehaku. Paikallinen etsintä. Heuristiikat. Muita menetelmiä. NP-täydellisyys.
Kirjallisuus: Luentomoniste. Cormen, Leiserson, Rivest, Stein: Introduction to Algorithms Weiss: Data Structures and Algorithm Analysis in C++ (Java) Goodrich, Tamassia: Data Structures and Algorithms in JAVA
Esitiedot: Ohjelmointi 1 ja Algoritmit 1.
Opetusmuodot: Luennot, harjoitukset ja harjoitustyö.
Suoritustavat: Loppukoe.
Kurssin kotisivu: http://users.jyu.fi/~hamalain/Alg2
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=55881

# #

TIEA212 Graafisten käyttöliittymien ohjelmointi (6 op)

Luennoitsija: Vesa Lappalainen (vesal@mit.jyu.fi)
Sisältö: Graafisten käyttöliittymien ohjelmointi Windows/Linux-ympäristössä. Komponenttipohjainen ohjelmointi (Delphi/Kylix/C#). Hajautetut palvelut (TCP/IP). Esitiedot: Ohjelmointi 2.
Kirjallisuus: Lappalainen & Malmirae: Delphi peruskurssi , Lappalainen: Windows-ohjelmointi C-kielella , Olio-ohjelmointi ja C++ .
Esitiedot: Ohjelmointi 2 tai vastaava (Ohjelmoinnin peruskurssi, Ohjelmointi++)
Opetusmuodot: Luennot, harjoitukset, pääteohjaukset, harjoitustyö.
Suoritustavat: Seminaari, (ehkä demopisteet), HT-pisteet, loppukoe.
Tavoite: Oppia ymmärtämään komponentti- ja tapahtumapohjaisen (event driven) ohjelmoinnin perusteet. Kyky tuottaa omia komponentteja.
Kurssin kotisivu: http://www.mit.jyu.fi/vesal/kurssit/winohj08/
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=55886

# #

TIEA222 Tietoturva (3 op)

Luennoitsija: Timo Hämäläinen (timoh@mit.jyu.fi)
Sisältö: Johdanto tietoturvan eri osa-alueisiin: - Yleistä, tietoturvapolitiikat, riskien hallinta - Todennus ja pääsynhallinta - Salaus ja julkisen avaimen arkkitehtuuri - TCP/IP tietoturva - Turvaprotokollat - Verkkolaitteiden tietoturva - Palomuurit ja IDS:t - Käyttöjärjestelmien ja ohjelmistojen tietoturva - Haittaohjelmat ja roskaposti - Langattomien verkkojen tietoturva
Kirjallisuus: Luentomateriaali ja www-linkit.
Esitiedot: Esitietoina vaaditaan kurssien "Lähiverkot" ja "Tietoliikenneprotokollat" asioiden osaamista tai vastaavat tiedot.
Opetusmuodot: Luennot (8 x 2h) ja viikkoharjoitukset (5-6 kpl)
Suoritustavat: Viikkoharjoitukset, joista saatava vähintään 50 prosenttia maksimipisteistä ja tentti. Viikoharjoituksista hyvityspisteet tenttiin.
Tavoite: Opiskelija ymmärtää mitä kaikkea termi tietoturva sisältää ja saa perustiedot sen kustakin osa-alueesta.
Kurssin kotisivu: http://users.jyu.fi/~timoh/TIEA222/security.html
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=55890

# #

TIEA301 Kandidaattiseminaari (3 op)

Luennoitsija: Timo Männikkö (timo.mannikko@jyu.fi)
Sisältö: Tietotekniikan kandidaattiopintojen pakollinen opintojakso. Hankitaan perustaidot tieteellisen tekstin kirjoittamisesta, suullisesta esittämisestä ja tiedonhausta. Tarkoituksena on tukea kandidaatintutkielman tekemistä.
Esitiedot: Vähintään 35 op tietotekniikan kandidaattiopintoja.
Kurssin kotisivu: http://www.mit.jyu.fi/~mannikko/kandiseminaari/
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=55894

# #

TIEA314 Keinotodellisuus 1 (3 op)

Luennoitsija: Juhani Forsman (jf@vrl.jyu.fi)
Sisältö: Kurssin yleisesittely, johdatus keinotodellisuuteen, keinotodellisuus ilmaisuvälineenä/mediana, keinotodellisuusjärjestelmät - input, aistien toiminta ja keinotodellisuusjärjestelmät - output, tutustuminen ryhmissa AVEC-labraan + VR-demot, virtuaalimaailmojen esittäminen ja renderöinti, vuorovaikutus virtuaalimaailman kanssa, keinotodellisuus kokemuksena ja sovellusten suunnittelu, keinotodellisuuden tulevaisuudennäkymät ja tutkimus, AR - Lisätty todellisuus
Kirjallisuus: Understanding Virtual Reality, W.R. Sherman & A.B. Craig + luennoilla jaettava materiaali
Esitiedot: Ei esitietoja
Opetusmuodot: Luennot
Suoritustavat: Luennot ja tentti
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=61254

# #

TIEA325 Tietokonejärjestelmä (3 op)

Luennoitsija: Sanna Mönkölä (samonkol@mit.jyu.fi)
Sisältö: Tietokonejärjestelmä abstraktina systeeminä. Suoritinarkkitehtuurit, käskykannat, hierarkkinen muisti, väylät. Ohjelman suoritus ja tulkinta. Tietokonejärjestelmän tehokkuus.
Esitiedot: Ohjelmoinnin perustaidot ja tietoa käyttöjärjestelmistä.
Kurssin kotisivu: http://users.jyu.fi/~samonkol/opetus/tiea325/
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=55801

# #

TIEA326 Tietoliikenteen matemaattiset apuneuvot (4 op)

Luennoitsija: Antti Niemi (antti.niemi@jamk.fi)
Sisältö: OSA I: Diskreetti ja jatkuva LTI-systeemi. Kompleksiluvut. Erikoisfunktioita. Konvoluutio. Trigonometrinen ja kompleksinen Fourier-sarja. Fourier-muunnos. Diskreetti Fourier-muunnos ja FFT-algoritmi. Laplace-muunnos ja käänteismuunnos,differentiaaliyhtälöitä. Z-muunnos ja differenssiyhtälöt. OSA II: Todennäköisyyden käsite, klassinen todennäköisyys, kombinatoriikkaa. Ehdollinen todennäköisyys ja riippumattomuus. Kokonaistodennäköisyys, Bayesin kaava. Satunnaismuuttuja ja sen jakauma.
Kirjallisuus: Antti Niemi: Fourier-analyysi ja Laplace-muunnos.
Esitiedot: Suosituksena derivaatta- ja integraalikäsitteen ymmärtäminen.
Opetusmuodot: Luennot, harjoitukset.
Suoritustavat: Tentti
Kurssin kotisivu: http://sinuhe.jypoly.fi/~niean/JY/s2008/TMA
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=58205

# #

TIEA342 Modernien moniydinprosessoreiden ohjelmointi (5 op)

Luennoitsija: Tuomo Rossi (tro@mit.jyu.fi)
Sisältö: Toistaiseksi sekalaisessa järjestyksessä: Tietokoneen rakenne ja toiminta, C-kielen perusasiat, Power-sarjan prosessorien assembler, johdatus rinnakkaistietokonearkkitehtuureihin, Cell-prosessori, rinnakkaisohjelmoinnin perusteet, rinnakkaisohjelmien suunnittelumallit, rinnakkaisohjelmien debuggaus... Listaa täydennetään (ja mahdollisesti muutetaan).
Kirjallisuus: Web-lähteitä: Visioita moniydinprosessorien tulevasta kehityksestä (suositellaan tutustuttavaksi etukäteen): http://www.eecs.berkeley.edu/Pubs/TechRpts/2006/EECS-2006-183.html C-tutoriaali: http://www.cprogramming.com/tutorial.html#ctutorial Power-assembly -juttusarjan ensimmäinen osa: http://www.ibm.com/developerworks/library/l-powasm1.html SPU/SPE-ohjelmointi: http://www.ibm.com/developerworks/views/power/libraryview.jsp?search_by=programming+high-performance+applications+on+the+Cell+BE+processor MIT:n kurssi: http://cag.csail.mit.edu/ps3/ Tässä kaikki cell-ohjelmoinnista: http://www-01.ibm.com/chips/techlib/techlib.nsf/techdocs/9F820A5FFA3ECE8C8725716A0062585F
Esitiedot: Hyvä ohjelmointitaito, ennakkoluuloton asenne, motivaatio, hyvä englanninkielisen materiaalin luetun ymmärrystaito.
Opetusmuodot: Luentoja ja hands-on tutoriaali- ja ohjelmointisessioita (alustana PS3 & Linux, komentorivi, oma suosikkieditori ja gcc/xlcc).
Suoritustavat: Pienryhmissä tehtävä kirjallisesti dokumentoitu ohjelmointiharjoitustyö. Aihe sovitaan kurssin alussa.
Kurssin kotisivu: http://www.mit.jyu.fi/tro/TIEA342
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=55803

# #

TIEA361 Tietotekniikan opettajan työvälineitä (5 op)

Luennoitsija: Antti Ekonoja (anjoekon@jyu.fi)
Sisältö: Kurssilla käydään läpi tietotekniikan opettajan työnkuvaan liittyviä aiheita, ja tutustutaan etenkin erilaisiin työvälineisiin. Tutuksi tulevat myös alan ajankohtaiset aiheet (mm. opetuksen suunnittelu, opetusmateriaalit, opettajan tieto- ja viestintätekniset taidot). Kurssi on tarkoitettu pääsääntöisesti pää- tai sivuaineenaan tietotekniikan aineenopettajiksi opiskeleville.
Kirjallisuus: Ilmoitetaan myöhemmin.
Opetusmuodot: Luennot ja demot.
Suoritustavat: Oppimistehtävät, demot, vertaisarviointi ja itsearviointi.
Tavoite: Kurssin tavoitteena on antaa opiskelijoille perustiedot ja -taidot tietotekniikan opetuksessa käytettävistä työvälineistä sekä opetuksen suunnittelusta.
Kurssin kotisivu: http://appro.mit.jyu.fi/ope/
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=55869

# #

TIEA381 Numeeriset menetelmät (5 op)

Luennoitsija: Timo Männikkö (timo.mannikko@jyu.fi)
Sisältö: Numeerisen matematiikan peruskäsitteitä, epälineaaristen yhtälöiden ratkaiseminen, lineaaristen yhtälöryhmien ja ominaisarvotehtävien ratkaiseminen, interpolointi ja approksimointi, integrointi ja derivointi, tavallisten differentiaaliyhtälöiden ratkaiseminen.
Kirjallisuus: Mäkinen: Numeeriset menetelmät (luentomoniste).
Esitiedot: Matematiikan perusopinnot tai vastaavat tiedot, ohjelmointitaito Fortran 90/95-, Matlab-, Java- tai C/C++-kielellä.
Opetusmuodot: Luennot, harjoitukset.
Suoritustavat: Loppukoe, pakolliset ohjelmointitehtävät.
Kurssin kotisivu: http://users.jyu.fi/~mannikko/nm/
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=55868

# #

TIEA383 Matemaattisen mallintamisen peruskurssi (4 op)

Luennoitsija: Timo Tiihonen (timo.tiihonen@jyu.fi)
Sisältö: Kurssi toimii johdantona matemaattiseen mallintamiseen, ts siihen, miten reaalimaailman ilmiöitä jäsennetään matemaattisten käsitteiden avulla. Kurssi on samalla johdanto mallintamisen opintokokonaisuuteen, josta vastaa matemaattisen mallintamisen virtuaaliyliopistokonsortio.
Esitiedot: Matematiikan perusopinnot, hyvä laskutekniikka.
Opetusmuodot: Kurssi koostuu videoiduista luennoista, niitä tukevista harjoitustehtävistä, jotka suoritetaan kurssin oppimisympäristössä, sekä erillisestä harjoitustyöstä, joka raportoidaan videokonferenssina.
Kurssin kotisivu: http://users.jyu.fi/~tiihonen/mallitus/
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=55905

# #

TIES342 Algoritmit 3 (5 op)

Luennoitsija: Jarmo Ernvall (ernvall@mit.jyu.fi)
Sisältö: Tasapainotetut puut, keot, binomimetsät, hyppylistat. Verkkoalgoritmeja. Laskennollista geometriaa. Merkkijonon haku, NP-täydellisten ongelmien likimääräinen ratkaiseminen.
Kirjallisuus: Orponen, Ernvall: Algoritmitekniikka (luentomoniste), Penttonen: Johdatus algoritmien suunnitteluun ja analysointiin, Cormen, Leiserson & Rivest: Introduction to Algorithms.
Esitiedot: Tietorakenteet ja algoritmit 1 ja 2 sekä Matematiikan approbatur 3.
Opetusmuodot: Luennot, demonstraatiot.
Kurssin kotisivu: http://www.cc.jyu.fi/~ernvall/alg3.html
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=55888

# #

TIES405 Sovellusprojekti (10 op)

Luennoitsijat: Jukka-Pekka Santanen (santanen@mit.jyu.fi), Ville Isomöttönen (vilisom@cc.jyu.fi)
Sisältö: Sovellusprojektissa tietotekniikan opiskelija saa käsityksen työelämän ohjelmistoprojektista, sen läpiviennistä ja ryhmätyöstä sekä kokemusta työelämässä tarvittavasta kirjallisesta ja suullisesta viestinnästä. Projektien avulla opiskelijat saavat myös käytännön kokemusta kurssien harjoitustöitä laajempien sovellusten määrittelystä, suunnittelusta, toteuttamisesta ja testaamisesta sekä tarvittavien dokumenttien laatimisesta. Sovellusprojekti edellyttää 200-400 tunnin työmäärää noin neljän kuukauden aikana, joten sille on varattava aikaa vähintään 20-30 tuntia viikossa . Työ tehdään kiinteän aikataulun mukaisesti 3-4 hengen ryhmissä. Projektiryhmiä on kunkin lukukauden aikana toiminnassa enintään kahdeksan. Sovellusprojekteihin tulee ilmoittautua 21.8. mennessä. Mahdollisimman varhainen ilmoittautuminen on toivottavaa. Ilmoittautuminen tapahtuu Korppi-sovelluksen ( https://korppi.jyu.fi/ ) kautta täyttämällä ilmoittautumislomake. Sovellusprojektien ohje on nähtävissä WWW-sivulla http://www.mit.jyu.fi/opiskelu/sovellusprojektit/projohje.html . Toteutettujen Sovellusprojektien lyhyt esittely on nähtävissä sivulla http://www.mit.jyu.fi/opiskelu/sovellusprojektit/toteutetut.html . Lisätietoa Sovellusprojekteista voi tiedustella lehtori Jukka-Pekka Santaselta.
Esitiedot: Tietotekniikan perusopinnot ja aineopinnoista vähintään puolet sekä kurssi TIEP111 Ohjelmointi 2 (TIE0120) tulee olla suoritettuina. Kurssit ITKA201 Algoritmit 1 (TIE0210 Tietorakenteet ja algoritmit 1) ja TIEA212 Graafisten käyttöliittymien ohjelmointi (TIE0240) antavat hyvän lähtökohdan projektin menestykselliselle suorittamiselle, joten niitä suositellaan suoritetuiksi.
Kurssin kotisivu: http://www.mit.jyu.fi/opiskelu/sovellusprojektit
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=55897

# #

TIES411 Konenäkö ja kuva-analyysi (5 op)

Luennoitsijat: Lassi Paavolainen (lopaavol@jyu.fi), Paavo Nieminen (nieminen@jyu.fi), Tuomas Turpeinen (veli@cc.jyu.fi), Ville Tirronen (aleator@jyu.fi), Tuomo Rossi (tro@mit.jyu.fi)
Sisältö: Johdanto konenäköön. Alemman tason konenäkö (spatiaalinen piirteenirrotus, maskit). Muunnoksista (FFT, Hough, ...). Reunan seuranta. Alueiden kuvaukset ja alueiden muodot. Morfologiset operaatiot. Tekstuurianalyysi, väri-informaatio. Kuvien segmentointi ja kuvauksen muodostus. Luokittelijat, neuroverkot. Kohteiden tunnistus. Stereonäkö, 3-D muodon tunnistus. Liikkuva kuva, video. Yhteenveto.
Kirjallisuus: Luentomoniste. Sonka, Hlavac, Boyle: Image Processing, Analysis and Machine Vision. Gonzales, Woods: Digital Image Processing.
Kurssin kotisivu: http://www.mit.jyu.fi/tro/TIES411_08
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=55851

# #

TIES422 Langattomat järjestelmät (3 op)

Luennoitsija: Ari Viinikainen (arjuvi@mit.jyu.fi)
Sisältö: Matkapuhelinjärjestelmät, langattomat lähiverkot, bluetooth -tekniikka, siirtotiehäviön ennustusmallit solukkoverkoissa, solukkoverkkojen suunnittelu.
Kirjallisuus: Jyrki Penttinen, "GSM-tekniikka: järjestelmän toiminta ja kehitys kohti UMTS aikakautta".
Esitiedot: ITKP104 Tietoverkot, TIEA323 Mobiilit sovellusalustat.
Opetusmuodot: Luennot ja harjoitukset
Suoritustavat: Luennot ja pakolliset harjoitukset
Tavoite: Kurssin jälkeen opiskelijalla on hyvä perustietämys digitaalisesta matkapuhelinteknologiasta, langattomista lähiverkoista sekä Bluetooth tekniikasta. Opiskelija ymmärtää myös solukkoverkkojen suunnitteluperiaatteita ja sen miten liikkuva radioympäristö on vaikuttanut GSM -järjestelmän kehittämiseen ja määrittelyihin.
Kurssin kotisivu: http://www.mit.jyu.fi/arjuvi/opetus/ties422/
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=55892

# #

TIES425 Mobiililaitteiden sovellusohjelmointi (4 op)

Luennoitsija: Matthieu Weber (mweber@mit.jyu.fi)
Sisältö: Kurssilla tutustutaan mobiililaiteessa ajaava Linux-käyttöjärjestelmä, erityisesti Nokian N800 Internet Tabletissa. Luennoidaan englanniksi.
Esitiedot: TIEA323 Mobiilit sovellusalustat, Ohjelmointitaito Python- ja mahdollisesti C-kielillä.
Opetusmuodot: Luennot, laboratorio-ohjaukset ja harjoitukset.
Suoritustavat: Harjoitustyö.
Kurssin kotisivu: http://www.mit.jyu.fi/mweber/teaching/#ties425
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=55873

# #

TIES432 Radioverkkosuunnittelu (3 op)

Luennoitsija: Tapani Ristaniemi (riesta@mit.jyu.fi)
Sisältö: WCDMA ja LTE solukkoverkkostandardit, niiden radioverkkosuunnittelu perusteet ja radioresurssien hallinta, teoriaa ja käytännön sovellutuksia.
Esitiedot: Suositus: Langattomat järjestelmät (tai vastaavat tiedot)
Opetusmuodot: Luennot, harjoitukset
Suoritustavat: tentti
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=55798

# #

TIES433 Design of Agent-Based Systems (5 op)

Luennoitsijat: Vagan Terziyan (vagan@it.jyu.fi), Artem Katasonov (akataso@cc.jyu.fi)
Sisältö: The course focuses on the use of Distributed Artificial Intelligence methods, and more specifically of Intelligent Agents Technologies, for development of complex distributed software systems. The course consists of two parts: theory-oriented (Vagan Terzyan) and practice-oriented (Artem Katasonov). The theory-oriented part of the course reviews appropriate AI methods and technologies. It provides knowledge about autonomous intelligent agents, mobility of agents, agent platforms, multi-agent systems, agent communication, agent coordination, agent negotiation, agent standards, embedded agents, agent-based personalization, agent-based industrial applications and systems, and agents in e-commerce. The practice-oriented part of the course focuses on autonomous agents and multi-agent systems as a novel software development paradigm (also known as agent-oriented software engineering), one especially suited for distributed systems. It discusses the novelty and benefits of AOSE as compared e.g. to OOSE and provides knowledge and some practical skills related to development of multi-agent systems using middleware frameworks such as JADE and SmartResource. The latter is own development of the course teachers and their group.
Opetusmuodot: Lectures, demos in a computer class
Suoritustavat: The assignment is based on the practice-oriented part of the course and related to design of a multi-agent system with the SmartResource Platform.
Kurssin kotisivu: http://www.cs.jyu.fi/ai/vagan/DABS_Introduction.ppt
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=44212

# #

TIES433 Design of Agent-Based Systems (5 op)

Luennoitsijat: Vagan Terziyan (vagan@it.jyu.fi), Artem Katasonov (akataso@cc.jyu.fi)
Sisältö: The course focuses on the use of Distributed Artificial Intelligence methods, and more specifically of Intelligent Agents Technologies, for development of complex distributed software systems. The course consists of two parts: theory-oriented (Vagan Terzyan) and practice-oriented (Artem Katasonov). The theory-oriented part of the course reviews appropriate AI methods and technologies. It provides knowledge about autonomous intelligent agents, mobility of agents, agent platforms, multi-agent systems, agent communication, agent coordination, agent negotiation, agent standards, embedded agents, agent-based personalization, agent-based industrial applications and systems, and agents in e-commerce. The practice-oriented part of the course focuses on autonomous agents and multi-agent systems as a novel software development paradigm (also known as agent-oriented software engineering), one especially suited for distributed systems. It discusses the novelty and benefits of AOSE as compared e.g. to OOSE and provides knowledge and some practical skills related to development of multi-agent systems using middleware frameworks such as JADE and SmartResource. The latter is own development of the course teachers and their group.
Opetusmuodot: Lectures, demos in a computer class
Suoritustavat: The assignment is based on the practice-oriented part of the course and related to design of a multi-agent system with the Ubiware Platform.
Kurssin kotisivu: http://people.cc.jyu.fi/~akataso/ties433.html
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=55800

# #

TIES447 Tiedon ja ohjelmistojen louhinta (3 op)

Luennoitsija: Sami Äyrämö (samiayr@mit.jyu.fi)
Sisältö: Tietämyksen etsintä (KDD) prosessi. Tiedonlouhinnan käsitteet ja menetelmät. Sovelluksia. Ohjelmistoaineistojen louhinta.
Kirjallisuus: P-N. Tan, M. Steinbach, V. Kumar, Introduction to Data Mining, Addison Wesley, 2005. J. Han and M. Kamber, Data Mining: Concepts and Techniques, Morgan Kaufmann, 2005. Principles of Data Mining, D. Hand, H. Mannila, and P. Smyth, MIT Press, 2001.
Esitiedot: Ohjelmointi 2 ja Algoritmit 2.
Opetusmuodot: Luennot, demonstraatiot, ohjaukset ja harjoitustyö/seminaari.
Suoritustavat: Tentti, harjoitustyö ja seminaari.
Kurssin kotisivu: http://users.jyu.fi/~samiayr/DM08/
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=56592

# #

TIES463 Verkkokurssin tuotantoprosessi (10 op)

Luennoitsija: Leena Hiltunen (leena.r.k.hiltunen@jyu.fi)
Sisältö: Verkkokurssin tuotantoprosessi -kurssilla perehdytään verkkokurssin tuottamiseen liittyviin asioihin, mm. opettajan toimintaympäristön ja oppisisältöjen analysointiin, kurssisisällön suunnitteluun, pedagogiseen suunnitteluun, tekniseen toteutukseen, arviointiin sekä verkkokurssin jatkokehitykseen. Jokainen kurssille osallistuva toteuttaa harjoitustyönään oman verkko- tai monimuotokurssin joko yksin tai parin kanssa.
Kirjallisuus: Ilmoitetaan ensimmäisellä luentokerralla.
Esitiedot: Aineenopettajan pedagogiset perusopinnot, kasvatustieteen approbatur tai vastaavat tiedot. TIEA361 (tai ITKC41) Tietotekniikan opettajan työvälineitä -kurssi. TIE346 Virtuaaliset oppimisympäristöt -kurssi (vanhamuotoisena) TAI TIES461 Tietotekniikan opetuksen perusteet -kurssi ja TIES462 Virtuaaliset oppimisympäristöt -kurssi (uusimuotoisena). Myös samanaikainen suorittaminen mahdollista. WWW-sivujen tekotaidot (myös tyylitiedostojen laatiminen).
Opetusmuodot: Luennot, harjoitukset ja ohjaukset.
Suoritustavat: Harjoitustyö.
Tavoite: Kurssin tavoitteena on antaa opiskelijoille valmiudet tuottaa verkkoon laadukkaita ja uudelleenkäytettäviä oppimisaihioita sekä kokonaisia verkkokursseja.
Kurssin kotisivu: http://www.jyu.fi/it/laitokset/mit/suuntautumisvaihtoehdot/ope/ope_kurssit/TIES463
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=55854

# #

TIES483 Epälineaarinen optimointi (7 op)

Luennoitsija: Jussi Hakanen (jhaka@mit.jyu.fi)
Sisältö: Epälineaarisen optimoinnin teoriaa ja menetelmiä. Yhden muuttujan optimointi. Useamman muuttujan rajoitteeton ja rajoitteinen optimointi. Optimaalisuusehtoja. Epälineaariset yhtälöryhmät.
Kirjallisuus: Miettinen: Epälineaarinen optimointi (luentomoniste).
Esitiedot: Lineaarinen ja diskreetti optimointi (optimointimenetelmät), Numeeriset menetelmät, ohjelmointitaito (Fortran 90/95 tai C/C++).
Opetusmuodot: Luennot, harjoitukset, harjoitustyö.
Suoritustavat: Loppukoe.
Kurssin kotisivu: http://users.jyu.fi/~jhaka/opt/
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=55883

# #

TIES501 Pro gradu -seminaari (5 op)

Luennoitsija: Timo Männikkö (timo.mannikko@jyu.fi)
Sisältö: Tietotekniikan maisteriopintojen pakollinen opintojakso. Syvennetään taitoja tieteellisen tekstin kirjoittamisesta ja suullisesta esittämisestä. Tarkoituksena on tukea pro gradu -tutkielman tekemistä.
Esitiedot: Kandidaattiseminaari ja kandidaatintutkielma sekä vähintään kaksi tietotekniikan syventävää kurssia.
Kurssin kotisivu: http://www.mit.jyu.fi/~mannikko/graduseminaari/
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=55860

# #

TIES506 Graduryhmä (1 op)

Luennoitsija: Tommi Kärkkäinen (tka@mit.jyu.fi)
Sisältö: Ohjelmistotekniikan ja aineenopettajankoulutuksen suuntautumisvaihtoehdoissa pro gradu -tutkielmien tekeminen pyritään integroimaan opintojakson TIES501 Pro gradu -seminaari yhteyteen. Tämä opintojakso jatkaa ko. seminaarissa alkanutta tutkielman tekemistä pienryhmissä, joita ohjaavat linjan opettajat. Ryhmä kokoontuu kerran viikossa ja ryhmässä tutkielman tekijät esittelevät, keskustelevat ja opponoivat muiden ryhmäläisten tutkielmia sekä saavat ohjaavan opettajan yleistä ja yksityiskohtaista neuvontaa ja palautetta tutkielman etenemisestä. Kurssin laajuus määräytyy toteutuneen kokonaistyömäärän perusteella.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=56512

# #

TIES582 DY-mallit ja niiden numeriikka 2 (5 op)

Luennoitsijat: Jukka Toivanen (jukka.i.toivanen@jyu.fi), Raino Mäkinen (raino.a.e.makinen@jyu.fi)
Sisältö: Osittaisdifferentiaaliyhtlöiden ratkaisemisesta elementtimenetelmällä (FEM).
Esitiedot: Numeeriset menetelmät, DY-mallit ja niiden numeriikka 1 (suositus)
Opetusmuodot: Luennot
Suoritustavat: Aktiivinen harjoitustehtävien ratkaiseminen ja loppukoe
Kurssin kotisivu: http://users.jyu.fi/~rainom/dy2/
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=55946

# #

TIES583 Optimoinnin jatkokurssi (5 op)

Luennoitsija: Kaisa Miettinen (kaisa.miettinen@jyu.fi)
Sisältö: Optimoinnin jatkokurssilla tarkastellaan erilaisia (pääasiassa epälineaarisen) optimoinnin osa-alueita niin menetelmien kuin sovellustenkin näkökulmista. Kurssi toteutetaan seminaarimuotoisesti ja kurssilaiset voivat vaikuttaa kurssin sisältöön.
Kurssin kotisivu: http://users.jyu.fi/~miettine/kurssit/optjatko2008/
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=56622

# #

TIES681 Seminar on Mathematical Modelling and Scientific Computing (0 op)

Luennoitsijat: Tuomo Rossi (tro@mit.jyu.fi), Pekka Neittaanmäki (pn@mit.jyu.fi), Sergey Repin (serepin@cc.jyu.fi)
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=62253

# #

ITKS540 Introduction to Mobile Computing and Business (5 op)

Luennoitsija: Jani Kurhinen (kurhinen@mit.jyu.fi)
Sisältö: The course provides an overview of the mobile technology and mobile commerce, and especially, the fied where these two overlap. From the technology poit of view, the course introduses mobile terminals and wireless networking systems as well as social importance of the technology. The business approach focuses on mobile application scenarios.
Kurssin kotisivu: http://users.jyu.fi/~kurhinen/itks540
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=55790

# #

ITKS541 Mobile Software Business (6 op)

Luennoitsija: Nazmun Nahar (naznaha@cc.jyu.fi)
Sisältö: Brief description: The course deals with a) domestic and global software industry in general, and global mobile software industry in particular, b) international outsourcing of mobile software development, c) mobile software as a service business model and various other software business models. Course objectives and contents: After completing the course, students will be able to: Part a): • Know the key concepts associated with software business/industry and mobile software industry. • Understand the key issues of domestic and global software industry in general, and mobile software industry in particular. • Learn how to develop a successful mobile software business. • Know the current trends and the future of the global software industry in general and mobile software industry in particular. Part b): • Know the key concepts associated with international outsourcing of mobile software development. • Know about the conditions of leading software producing nations and their current state of mobile software development capabilities. • Understand how modern information technologies and the evolvement of new approaches of international outsourcing have changed the traditional ways of conducting the outsourcing functions. • Understand the phases in international outsourcing process and know how to manage different international outsourcing projects. • Recognize the risks and know how to manage them in undertaking international outsourcing. Part c): • Know the concepts associated with mobile software as a service business model and various other software business models. • Understand the business models centered on software products, services, or hybrid solutions. Understand the key issues of mobile software as a service business model. • Learn how to manage risks associated with and the future directions of mobile software as a service business model and various other software business models. Part d): Start research projects related to topics described in part a, b and c.
Kirjallisuus: Chapters from books will be used as reading materials. In addition, current journal articles, conference articles and cases in the areas of global mobile software industry, international outsourcing of mobile software development, mobile software as a service business model and various other software business models will be provided for reading. Lecture notes will also be supplied to the students through Web.
Esitiedot: Students with a background in information technology or business administration can enroll in this course. Students can register for this course through Korppi system.
Opetusmuodot: Lectures, article/case analysis, and project work.
Suoritustavat: Group project work – 40 prosenttia, interactive class participation – 10 prosenttia and exam – 50 prosenttia. Note: In order to pass this course, students need to satisfactorily fulfill all these requirements.
Tavoite: Course target group: The course is intended for those who are interested in understanding and researching about global mobile software industry, international outsourcing of mobile software development, mobile software as a service business model and various other software business models.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=55789

# #

FYSE380 Laatujärjestelmät (5 op)

Luennoitsija: Matti Mieskolainen (matti.mieskolainen@jamk.fi)
Sisältö: ISO 9000 -laatujärjestelmä, EFQM -itsearviointimalli, BSC malli, Six Sigma -laatutyökalun perusteet, seminaarityö; ”Yrityksen laatujärjestelmän analysointi”.
Kirjallisuus: Hoyle, David. 2007. Quality Management Essentials. Great Britain: Elsevier (First edition 2007).
Opetusmuodot: Luennot 28 h, harjoitukset 14 h, ja seminaarit 5 h.
Suoritustavat: Opintojakson merkittävin arvioitava suorite on pakollinen seminaarityö, joka korvaa tentin. Työ suoritetaan 2-4 henkilön ryhmissä opintojaksolle varattuina aikoina. Työhön varataan yritysvierailuaika opintojakson aikana.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=57975

# #

Kevät

# #

TIEP111 Ohjelmointi 2 (8 op)

Luennoitsija: Vesa Lappalainen (vesal@mit.jyu.fi)
Sisältö: Sisältö: Java-kieli, ohjelmansuunnittelun ja olio-ohjelmoinnin periaatteita, ohjelman testaaminen. Rekursio.
Kirjallisuus: Java-kirjallisuus. Mm. Java-ohjelmointi
Esitiedot: Ohjelmointi 1. tai Johdatus ohjelmointiinkin riittää mainiosti
Opetusmuodot: Luennot, demot, pääteohjaukset, harjoitustyö. InSitu.
Suoritustavat: Välikoe, demot, harjoitustyö.
Tavoite: Oppia ymmärtämään oliopohjaisen ohjelmoinnin perusteet. Kyky tuottaa pieniä/keskikokoisia oliopohjaisia ohjelmia. Samoin tavoitteena on "testaus ensin" (TDD) ajatuksen sisäistäminen.
Kurssin kotisivu: http://www.mit.jyu.fi/vesal/kurssit/ohjelmointi2008
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=55870

# #

TIEP112 Ohjelmointi 2, C++ (1 op)

Luennoitsija: Vesa Lappalainen (vesal@mit.jyu.fi)
Sisältö: Kurssin keskeisen sisällön asiat C/C++ -kielillä.
Kirjallisuus: Olio-ohjelmointi ja C++
Esitiedot: Ohjelmointi 2
Opetusmuodot: Luennot, demot, pääteohjaukset.
Suoritustavat: Demot vähintään 60 prosenttia.
Tavoite: Oppia tekemään Ohjelmointi 2-kurssia vastaavat asiat C/C++ -kielillä.
Kurssin kotisivu: http://www.mit.jyu.fi/vesal/kurssit/ohjelmointi2008/
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=55857

# #

TIEP113 Ohjelmointi 2, JSP (1 op)

Luennoitsija: Vesa Lappalainen (vesal@mit.jyu.fi)
Sisältö: Ohjelmointi 2 kurssin tietojen soveltaminen WWW-ohjelmointiin. Erityisesti JSP (Java Server Pages).
Kirjallisuus: Ohjelmaesimerkit
Esitiedot: Ohjelmointi 2
Opetusmuodot: Luennot, pääteohjaukset, harjoitustyö.
Suoritustavat: Pääteohjaukset, oman harjoitustyön jonkin kohdan toteuttaminen WWW-pohjaiseksi.
Tavoite: Oppia soveltamaan Ohjelmointi 2-kurssilla opittuja asioita WWW-käyttöliittymän ohjelmoinnissa.
Kurssin kotisivu: http://www.mit.jyu.fi/vesal/kurssit/ohjelmointi2008/
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=55830

# #

TIEA241 Automaatit ja kieliopit (5 op)

Luennoitsija: Jarmo Ernvall (ernvall@mit.jyu.fi)
Sisältö: Äärelliset automaatit ja säännölliset kielet, selaajien automatisointi, kontekstittomat kieliopit ja kielet, jäsennysteorian ja attribuuttikielioppien perusteita, kontekstiset ja rajoittamattomat kieliopit, Turingin kone, jäsennystyökalut.
Kirjallisuus: Sipser: Introduction to the Theory of Computation.
Esitiedot: Ohjelmointi 1 ja 2, Algoritmit 1-2.
Opetusmuodot: Luennot, harjoitukset.
Suoritustavat: Final exam.
Kurssin kotisivu: http://www.cc.jyu.fi/~ernvall/auki09.html
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=55864

# #

TIEA301 Kandidaattiseminaari (3 op)

Luennoitsija: Timo Männikkö (timo.mannikko@jyu.fi)
Sisältö: Tietotekniikan kandidaattiopintojen pakollinen opintojakso. Hankitaan perustaidot tieteellisen tekstin kirjoittamisesta, suullisesta esittämisestä ja tiedonhausta. Tarkoituksena on tukea kandidaatintutkielman tekemistä.
Esitiedot: Vähintään 35 op tietotekniikan kandidaattiopintoja.
Kurssin kotisivu: http://users.jyu.fi/~mannikko/kandiseminaari/
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=55874

# #

TIEA311 Tietokonegrafiikan perusteet (6 op)

Luennoitsija: Tuomo Rossi (tro@mit.jyu.fi)
Sisältö: Tietokonegrafiikan perusteet. Kaksi- ja kolmiulotteisen avaruuden geometrisiä muunnoksia. Geometristen mallien muodostaminen. Tasogeometrian perusmenetelmät. Pikseligrafiikan perusmenetelmät. Kolmiulotteisen avaruuden kierrot, kvaterniot. Projektiot, normalisointimuunnokset. Näkyvien pintojen määrääminen. Valaistuksen simulointi, mapping-tekniikat. Säteenseurannan alkeet.
Kirjallisuus: Foley, van Dam, Feiner, Hughes: Computer Graphics, Principles and Practice, Watt: 3D Computer Graphics, Watt, Watt: Advanced Animation and Rendering Techniques, Theory and Practice. Luentomoniste.
Esitiedot: Lineaarialgebran perusteet, ohjelmointi, perustietorakenteet.
Opetusmuodot: Luennot, harjoitukset.
Suoritustavat: Loppukoe. Harjoitustyön tekemällä kurssi korvaa laudatur-kurssin TIE332 Graafinen tietojenkäsittely
Kurssin kotisivu: http://www.cc.jyu.fi/~lopaavol/tiea311/
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=55863

# #

TIEA322 Tietoliikenneprotokollat (3 op)

Luennoitsija: Ari Viinikainen (arjuvi@mit.jyu.fi)
Sisältö: Tietoliikenneprotokollat: mm. OSI-malli, siirtovirheiden havaitseminen ja korjaus, vuonvalvonta, TCP/IP, OSI-protokollat.
Kirjallisuus: G. J. Holzmann: Design and Validation of Computer Protocols, Prentice Hall, 1991. http://cm.bell-labs.com/cm/cs/what/spin/Doc/Book91.html Stevens, W.R.: TCP/IP Illustrated, Vol. 1.: The Protocols, Addison-Wesley, 1994. Stallings, W.: Data and Computer Communications, Prentice-Hall, 1999 http://WilliamStallings.com/DCC6e.html Stallings, W.: High-Speed Networks: TCP/IP and ATM Design Principles, Prentice-Hall, 1998 http://williamstallings.com/HsNet.html Kaario K.: TCP/IP-verkot, Docendo, 2002.
Opetusmuodot: Luennot, harjoitukset.
Kurssin kotisivu: http://www.mit.jyu.fi/arjuvi/opetus/tiea322
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=55871

# #

TIEA323 Mobiilit sovellusalustat (4 op)

Luennoitsija: Matthieu Weber (mweber@mit.jyu.fi)
Sisältö: Kurssilla perehdytään sulautettuihin sekä mobiileihin laitteisiin sovelluskehittäjän näkökulmasta. Käsiteltävinä asioina on sekä laitteisto- että ohjelmistoalustat.
Kurssin kotisivu: http://www.mit.jyu.fi/mweber/teaching/#tiea323
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=55889

# #

TIEA382 Lineaarinen ja diskreetti optimointi (5 op)


Sisältö: Lineaarista, dynaamista, kombinatorista ja kokonaislukuoptimointia. Mallinnusta, sovelluksia ja optimointiohjelmistoja.
Kirjallisuus: Optimointimenetelmät (luentomoniste).
Esitiedot: Matematiikan approbatur tai vastaavat tiedot, ohjelmointitaito.
Opetusmuodot: Luennot, harjoitukset, harjoitustyö.
Suoritustavat: Loppukoe.
Kurssin kotisivu: http://users.jyu.fi/~jhaka/ldo/
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=55850

# #

TJTA330 Ohjelmistotuotanto (5 op)

Luennoitsija: Jussi Koskinen (koskinen@cs.jyu.fi)
Sisältö: Kurssilla kuvataan suurten ohjelmistojen tuottamisen ongelmia, tekniikoita ja menetelmiä.
Kirjallisuus: Ks. kurssin web-sivut.
Esitiedot: Johdatus ohjelmistotekniikkaan.
Opetusmuodot: Luennot
Suoritustavat: Tentti
Tavoite: Kurssin lopussa opiskelijan odotetaan pystyvän: - kuvaamaan ohjelmistojen elinkaaren keskeisiä asioita, - vertailemaan ohjelmistolaadun keskeisiä osatekijöitä, - kuvaamaan ohjelmiston tuotantoprosessin luonnetta, - kuvaamaan joitakin tuotannon johtamiseen tarvittavia menetelmiä.
Kurssin kotisivu: http://www.cs.jyu.fi/~koskinen/ohtu.htm
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=55942

# #

TIES323 Sovellusprotokollat (3 op)

Luennoitsija: Matthieu Weber (mweber@mit.jyu.fi)
Sisältö: TCP/IP protokollaperheessä käytettävien sovellusprotokollien toiminta: Sähköpostiprotokollat (POP3 ja IMAP4), tiedostojen siirto- ja etäkäyttöprotokollat, terminaalien etäkäyttöprotokollat. Socket-ohjelmointi. (Harjoitustyö)
Kirjallisuus: Feit, S., TCP/IP : Architecture Protocols & Implementation with IPV6 & IP Security, McGraw-Hill Professional Book Group, 1998 Taylor, E.: TCP/IP Complete, McGraw-Hill Professional Book Group, 1998 Jones, M. T.: BSD Sockets from a Multi-Language Perspective, Charles River Media, 2003 Williams, A.: Java 2 Network Protocols Black Book, Paraglyph Press, 2001
Esitiedot: Tietoliikenneprotokollat, UNIX-käyttöjärjestelmien tuntemus ja hyvät ohjelmointitaidot.
Opetusmuodot: Luennot, lopputentti, harjoitukset ja harjoitustyö.
Suoritustavat: Lopputentti ja harjoitustyö.
Kurssin kotisivu: http://users.jyu.fi/~mweber/teaching/
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=55882

# #

TIES324 Signaalinkäsittely (4 op)

Luennoitsija: Tapani Ristaniemi (riesta@mit.jyu.fi)
Sisältö: Signaalin- ja kuvankäsittelyn teoriaa ja algoritmeja sekä niiden soveltaminen eri tieteenalojen ongelmiin. Kurssin luennoi osaksi FiDiPro professori Amir Averbuch (Tel Aviv University, Israel)
Esitiedot: TIEA326 Tietoliikenteen matemaattiset apuneuvot tai vastaavien asioiden hallinta.
Opetusmuodot: Luennot, harjoitukset.
Suoritustavat: Tentti
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=55862

# #

TIES325 Tietoliikenteen stokastiset menetelmät (3 op)

Luennoitsija: Antti Niemi (antti.niemi@jamk.fi)
Sisältö: Todennäköisyyden käsite, diskreetti ja jatkuva satunnaismuuttuja. Joitain erikoisjakaumia. Kaksi- ja moniulotteinen jakauma. Korrelaatio ja kovarianssi. Jatkuva ja diskreetti stationaarinen, heikosti stationaarinen ja ergodinen prosessi. Satunnaissignaalin teho ja tehospektri, valkoinen ja värillinen kohina. Bernoullin-, summa-, Gaussin- Poisson ja C-prosessi.
Kirjallisuus: Antti Niemi: Stokastinen signaalinkäsittely.
Esitiedot: Suosituksena matematiikan approbatur tai vastaavat tiedot.
Opetusmuodot: Luennot, harjoitukset.
Suoritustavat: Tentti.
Kurssin kotisivu: http://sinuhe.jypoly.fi/~niean/JY/k2008/TSM
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=55858

# #

TIES405 Sovellusprojekti (10 op)

Luennoitsijat: Jukka-Pekka Santanen (santanen@mit.jyu.fi), Ville Isomöttönen (vilisom@cc.jyu.fi)
Sisältö: Sovellusprojektissa tietotekniikan opiskelija saa käsityksen työelämän ohjelmistoprojektista, sen läpiviennistä ja ryhmätyöstä sekä kokemusta työelämässä tarvittavasta kirjallisesta ja suullisesta viestinnästä. Projektien avulla opiskelijat saavat myös käytännön kokemusta kurssien harjoitustöitä laajempien sovellusten määrittelystä, suunnittelusta, toteuttamisesta ja testaamisesta sekä tarvittavien dokumenttien laatimisesta. Sovellusprojekti edellyttää 200-400 tunnin työmäärää noin neljän kuukauden aikana, joten sille on varattava aikaa vähintään 20-30 tuntia viikossa . Työ tehdään kiinteän aikataulun mukaisesti 3-4 hengen ryhmissä. Projektiryhmiä on kunkin lukukauden aikana toiminnassa enintään kahdeksan. Sovellusprojekteihin tulee ilmoittautua 21.8. mennessä. Mahdollisimman varhainen ilmoittautuminen on toivottavaa. Ilmoittautuminen tapahtuu Korppi-sovelluksen ( https://korppi.jyu.fi/ ) kautta täyttämällä ilmoittautumislomake. Sovellusprojektien ohje on nähtävissä WWW-sivulla http://www.mit.jyu.fi/opiskelu/sovellusprojektit/projohje.html . Toteutettujen Sovellusprojektien lyhyt esittely on nähtävissä sivulla http://www.mit.jyu.fi/opiskelu/sovellusprojektit/toteutetut.html . Lisätietoa Sovellusprojekteista voi tiedustella lehtori Jukka-Pekka Santaselta.
Esitiedot: Tietotekniikan perusopinnot ja aineopinnoista vähintään puolet sekä kurssi TIEP111 Ohjelmointi 2 (TIE0120) tulee olla suoritettuina. Kurssit ITKA201 Algoritmit 1 (TIE0210 Tietorakenteet ja algoritmit 1) ja TIEA212 Graafisten käyttöliittymien ohjelmointi (TIE0240) antavat hyvän lähtökohdan projektin menestykselliselle suorittamiselle, joten niitä suositellaan suoritetuiksi.
Kurssin kotisivu: http://www.mit.jyu.fi/opiskelu/sovellusprojektit
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=55896

# #

TIES426 Reaaliaikajärjestelmät (3 op)

Luennoitsija: Vesa Korhonen (vesa.a.korhonen@jyu.fi)
Sisältö: Kurssilla keskitytään reaaliaikajärjestelmiin, tarkemmin käydään läpi Rate Monotonic -menetelmä. Tarkastellaan rinnakkaisuuden aiheuttamia ongelmia ja niiden perusratkaisuja. Tutustutaan reaaliaikaiseen kommunikaatioon.
Kirjallisuus: Luentomoniste.
Esitiedot: ITKA203 Käyttöjärjestelmät (tai TIE221 Käyttöjärjestelmien perusteet)
Opetusmuodot: Luennot ja harjoitukset.
Suoritustavat: Tentti.
Kurssin kotisivu: http://users.jyu.fi/~vkorhone/ties426/
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=55866

# #

TIES427 Hajautetut järjestelmät (4 op)

Luennoitsija: Mikko Vapa (mikvapa@jyu.fi)
Sisältö: Kurssi esittelee hajautettujen järjestelmien perusteet. Luentojen aiheina ovat mm. johdanto hajautettuihin järjestelmiin, arkkitehtuurimallit, perusteet tietoliikenteestä, prosessien välinen kommunikointi ja väliohjelmisto, vertaisverkot, hajautetut hakualgoritmit ja potenssijakautuneet verkot hajautetuissa järjestelmissä.
Kirjallisuus: Coulouris, Dollimore, Kindberg - Distributed Systems: Concepts and Design, 3rd Edition, 2001.
Esitiedot: Perusteet tietoliikenteestä ja käyttöjärjestelmistä.
Opetusmuodot: Luennot suomeksi ja luentokalvot englanniksi.
Suoritustavat: Tentti, kirjallisuuskatsaus tai ohjelmointityö + kaikille pakollinen "Hajautettujen järjestelmien erityisalueet" kysymyspatteristoon vastaaminen.
Kurssin kotisivu: http://users.jyu.fi/~mikvapa/ties427/ties427.htm
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=55880

# #

TIES431 Tietokoneverkkojen jatkokurssi (3 op)

Luennoitsija: Timo Hämäläinen (timoh@mit.jyu.fi)
Sisältö: Palvelunlaatu IP-verkoissa. Palvelun rakentaminen ja palveluarkkitehtuurit (BE, DiffServ ja IntServ). Erilaisten sovellusten asettamat vaatimukset ja toteutustekniset ratkaisut.
Kirjallisuus: Zheng Wang: "Internet Quality of Service: Architectures and Mechanisms ", ISBN: 1-55860-608-4 Muuta kirjallisuutta: Networks (Addison-Wesley series in electrical and computer engineering) by Andre Girard Routing in the Internet (2nd Edition) by Christian Huitema W. Stallings: Data and Computer Communications, eighth edition, Prentice Hall. W. Stallings: High-Speed Networks and Internets: Performance and Quality of Service, 2/E, 2002.
Esitiedot: ITK115 Tietoverkot (2.0 ov, ECTS 4.0 cr) ITKC10 Tietoliikenneprotokollat 1 (2.0 ov, ECTS 4.0 cr) ITKC15 Lähiverkot (2.0 ov, ECTS 4.0 cr)
Opetusmuodot: Luennot, harjoitukset ja laboratoriotyö.
Suoritustavat: Tentti, harjoitukset.
Tavoite: Kurssin tavoitteena on perehdyttää opiskelijat: – IP- verkkojen palvelun laatuun liittyvien mekanismien ja ratkaisujen toimintaan – IP- verkkojen suorituskykyanalyysiin ja mitoitukseen – erilaisiin liikenteen hallintamenetelmiin ja niiden analysointiin
Kurssin kotisivu: http://www.cc.jyu.fi/~timoh/kurssit/verkot/verkot.html
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=55891

# #

TIES441 Ohjelmistoarkkitehtuurit (5 op)

Luennoitsija: Jonne Itkonen (ji@mit.jyu.fi)
Sisältö: Ohjelmistoarkkitehtuurit teoriassa ja käytännössä, olioarkkitehtuurityyli, malliajattelu, hyvät (olio-)ohjelmointikäytännöt. Ohjelmiston laadun suunnittelu. Ajankohtaiset, esilletulevat asiat.
Kirjallisuus: Koskimies, Mikkonen: Ohjelmistoarkkitehtuurit, 2005 Mary Shaw, David Garlan: Software Architecture: Perspectives on an Emerging Discipline, 1996 Jan Bosch: Design & use of software architectures: Adopting and evolving a product-line approach, 2000 Len Bass, Paul Clements, Rick Kazman: Software Architecture in Practice, 1998 tai 2003
Esitiedot: Sovellusprojekti tai vastaava ohjelmistonkehitysprojekti (pakollinen esitieto).
Opetusmuodot: Luennot, ja mahdollisesti demot, joissa sovelletaan kurssilla ja aiemmin opittuja tietoja.
Suoritustavat: Ilmoitetaan ensimmäisellä luennolla.
Kurssin kotisivu: http://www.mit.jyu.fi/~ji/opetus/oa2009/
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=55867

# #

TIES442 Tekoäly (5 op)

Luennoitsija: Pentti Hämäläinen (pentti.s.hamalainen@jyu.fi)
Sisältö: Johdatus tekoälyyn. Hakumenetelmät. Looginen päättely. Suunnittelu. Oppiminen.
Kirjallisuus: Russel, Norvig: Artificial intelligence: a modern approach, Nilsson:Artificial Intelligence: a new synthesis.
Kurssin kotisivu: http://users.jyu.fi/~hamalain/Te/
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=55893

# #

TIES461 Tietotekniikan opetuksen perusteet (5 op)

Luennoitsija: Jaana Markkanen (jamoilan@mit.jyu.fi)
Sisältö: Kurssilla tutustutaan tietotekniikan opetuksen didaktisiin ja pedagogisiin perusteisiin, erilaisiin opetusmenetelmiin sekä lähestymistapoihin. HUOM! Kurssista ei myönnetä suoritusta vanhamuotoisen TIE346 Virtuaaliset oppimisympäristöt -kurssin vuosina 2001-2005 suorittaneille. HUOM! Opintoviikkojärjestelmän mukaan opintonsa suorittaville vanhojen opintovaatimusten mukaisen kurssin TIE346 Virtuaaliset oppimisympäristöt (5 ov) suoritus edellyttää molempien kurssien TIES461 Tietotekniikan opetuksen perusteet (3 ov) ja TIES462 Virtuaaliset oppimisympäristöt (2 ov) suoritusta.
Kirjallisuus: Ilmoitetaan myöhemmin.
Esitiedot: Aineenopettajan pedagogiset perusopinnot (15 ov). Tietotekniikan opettajan työvälineitä -kurssi, myös samanaikainen suorittaminen mahdollista.
Opetusmuodot: Luennot ja oppimistehtävät.
Suoritustavat: oppimispäiväkirja, oppimistehtävät ja harjoitustyö.
Tavoite: Kurssin tavoitteena on antaa opiskelijoille perusvalmiudet tietotekniikan opettajana toimimiseen tarjoamalla vaihtoehtoisia toteutus- ja lähestymistapoja opettamiseen sekä ideoita opetuksen suunnitteluun.
Kurssin kotisivu: http://www.jyu.fi/it/laitokset/mit/suuntautumisvaihtoehdot/ope/ope_kurssit/TIES461
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=55849

# #

TIES481 Simulointi (5 op)

Luennoitsija: Timo Tiihonen (timo.tiihonen@jyu.fi)
Sisältö: Satunnaisluvuista, diskreettiaikaisten systeemien simuloinnin perusteita, simulointimallin muodostaminen, simulointi tilastollisena työkaluna, simulointikokeen suunnittelu, tulosten analyysi, esimerkkejä simulointiohjelmistoista.
Esitiedot: Todennäköisyyslaskenta tai tilastomenetelmien peruskurssi, perusohjelmointitaito.
Opetusmuodot: Luennot, harjoitukset, harjoitustyö.
Kurssin kotisivu: http://www.mit.jyu.fi/tiihonen/simul/
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=55885

# #

TIES501 Pro gradu -seminaari (5 op)

Luennoitsija: Timo Männikkö (timo.mannikko@jyu.fi)
Sisältö: Tietotekniikan maisteriopintojen pakollinen opintojakso. Syvennetään taitoja tieteellisen tekstin kirjoittamisesta ja suullisesta esittämisestä. Tarkoituksena on tukea pro gradu -tutkielman tekemistä.
Esitiedot: Kandidaattiseminaari ja kandidaatintutkielma sekä vähintään kaksi tietotekniikan syventävää kurssia.
Kurssin kotisivu: http://users.jyu.fi/~mannikko/graduseminaari/
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=55859

# #

TIES542 Ohjelmointikielten periaatteet (5 op)

Luennoitsija: Antti-Juhani Kaijanaho (antti-juhani.kaijanaho@jyu.fi)
Sisältö: Ohjelmointikielten historiaa. Lausekielten periaatteet ja toteutustekniikan perusteet. Lausekekielten periaatteet. Oliokielten periaatteet. Ohjelmointikielten formaali määrittely ja keskeiset formaalit arkkityypit (mm. lambda-, sigma- ja piilaskento sekä systeemi F). Tyyppijärjestelmien teorian perusteet. Yhtäaikaisuuden hallinta ohjelmointikielissä.
Kirjallisuus: Harsu: Ohjelmointikielet - periaatteet, käsitteet, valintaperusteet. Reynolds: Theories of Programming Languages. Pierce: Types and Programming Languages. Scott: Programming Language Pragmatics. Sethi: Programming languages - concepts and constructs. Sebesta: Concepts of Programming Languages. Louden: Programming languages - principles and practice.
Esitiedot: Automaatit ja kieliopit sekä joko Diskreetit rakenteet, (matematiikan) Approbatur 3 tai matematiikan cum laude -opintoja. Käytännön ohjelmointitaito on välttämätön.
Opetusmuodot: Luennot, harjoitukset.
Suoritustavat: Joko oppimispäiväkirja tai tentti
Tavoite: 1) Nostaa opiskelijoiden ohjelmointikielikäsityksen abstraktiotasoa. 2) Valmentaa opiskelijat arvioimaan ohjelmointikieliä eri kriteereillä. 3) Antaa opiskelijoille riittävät teoreettiset työkalut ohjelmointikielten tutkimuksen seuraamiseen.
Kurssin kotisivu: http://www.mit.jyu.fi/antkaij/opetus/okp/2009/
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=55855

# #

TIES581 Numeerinen lineaarialgebra (6 op)

Luennoitsija: Raino Mäkinen (raino.a.e.makinen@jyu.fi)
Sisältö: Suurten lineaaristen yhtälöryhmien suorat ja iteratiiviset ratkaisumenetelmät, matriisihajotelmat, ominaisarvotehtävien numeerinen ratkaiseminen
Esitiedot: Numeeriset menetelmät ja lineaarialgebran alkeet.
Opetusmuodot: Luennot
Suoritustavat: Laskuharjoitukset ja loppukoe.
Kurssin kotisivu: http://users.jyu.fi/~rainom/numlin/
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=55945

# #

TIES584 Matemaattisen mallintamisen jatkokurssi (3 op)

Luennoitsija: Timo Tiihonen (timo.tiihonen@jyu.fi)
Sisältö: Kurssi sisältää useita matemaattiseen mallintamiseen liittyviä osakokonaisuuksia, jotka voidaan suorittaa erikseen. Tarkemmat tiedot kurssin www-sivuilta. Osat liittyvät mallintamisen opintokokonaisuuteen, josta vastaa matemaattisen mallintamisen virtuaaliyliopistokonsortio.
Esitiedot: Osa-alueesta riippuen vähintään matematiikan perus- tai aineopinnot tai tilastotieteen opintoja, hyvä laskutekniikka.
Opetusmuodot: Yksittäiset kurssit koostuvat videoiduista luennoista, niitä tukevista harjoitustehtävistä, jotka suoritetaan kurssin oppimisympäristössä, sekä erillisestä harjoitustyöstä, joka raportoidaan videokonferenssina.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=55806

# #

ITKS544 Semantic Web and Ontology Engineering (5 op)

Luennoitsijat: Vagan Terziyan (vagan@it.jyu.fi), Artem Katasonov (akataso@cc.jyu.fi)
Sisältö: The Semantic Web is an initiative of the WWW Consortium, with the goal of extending the current Web to facilitate Web automation and universally accessible content. Semantic Web is the vision of having data on the Web defined and linked in a way that it can be used by machines not just for display purposes, but for automation, integration and reuse of data across various applications. This vision assumes annotating Web resources with machine-interpretable descriptions, and provides mechanisms for automated reasoning about them. Software applications can be accessed and executed via the Web based on the idea of Web services. Web services can significantly increase the Web architecture's potential, by providing a way of automated program communication, discovery of services, their integration, etc. The key to Web Services is on-the-fly software composition through the use of distributed reusable software components. The course focuses on emerging Semantic Web and intelligent information integration technologies applied for commercial applications in mobile environment. Course includes an introduction to Semantic Web knowledge markup techniques and markup languages RDF-based semantic annotation of Web resources and services, ontology engineering. Course also considers modern applications of these methods and techniques for embedded intelligent applications, mobile e-commerce services, location-based services, mobile electronic transactions, integration of services and others. The course consists of two parts: theoretical (Vagan Terzyan) and practical (Artem Katasonov).
Opetusmuodot: Lectures, demos in a computer class
Suoritustavat: Assignments. The first assignment is based on the theoretical part of the course. The second assignment is based on the practical part of the course.
Kurssin kotisivu: http://www.cs.jyu.fi/ai/vagan/SWWS_Introduction.ppt
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=55799

# #

ITKS547 Internationalization of High -Tech Firms (3 op)

Luennoitsija: Arto Ojala (arto.k.ojala@jyu.fi)
Sisältö: This course focuses on practical and theoretical aspects related to internationalization of small and medium-sized high-technology firms, particularly in software and mobile technology industries. For these firms, internationalization is a common growth strategy because of small domestic markets, niche market segments, and increasing global competition. Although these firms commonly suffer from a lack of adequate knowledge and resources, they generally tend to seek growth opportunities in foreign markets very early on in their life cycle. As a consequence of this rapid and early internationalization, there are many challenges that managers of high-tech firms have to deal with. The topics which focus on internationalization of high-tech firms include: - Basics of internationalization models and theories, such as network approach, stage models, and international new venture theory - Market entry strategies - International market selection - Entry mode choice - Entry barriers - Real life case descriptions from software and mobile technology firms
Kirjallisuus: Collection of articles, lecture material
Esitiedot: Basic knowledge of business
Opetusmuodot: Lectures and final exam
Suoritustavat: Attendance to lectures and exman
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=59333

# #

ITKS548 High-Tech Knowledge Management (6 op)

Luennoitsija: Nazmun Nahar (naznaha@cc.jyu.fi)
Sisältö: Brief description: The course deals with tacit and explicit knowledge management of high-tech international companies, in particular knowledge management of mobile technology companies. Course objectives and contents: After completing the course, students will be able to: • Know the key concepts associated with knowledge management of high technology and mobile technology businesses. • Understand the knowledge management process and its sub-processes of high technology and mobile technology businesses. • Know the ITs that are used for knowledge management of high technology and mobile technology businesses. • Learn about how to deploy knowledge management systems of high technology and mobile technology businesses. • Know the international knowledge network, knowledge transfer and related issues. • Know the success factors of knowledge management of high technology and mobile technology businesses, barriers and how to overcome these barriers. • Understand the current trends and the future of the knowledge management of high technology and mobile technology businesses. • Start research projects related to topics described.
Kirjallisuus: Readings: Chapters from books will be used as reading materials. In addition, current journal articles, conference articles and cases will be provided for reading. Lecture notes will also be supplied to the students through Web. 1. BRINT Institute. 1994-2007. A Case for Knowledge Management: Rethinking Management for the New World of Uncertainty and Risk, BRINT Institute LLC, New Hartford, NY. URL: http://www.kmbook.com/ 2. Davenport, T.H. and Prusak, L. 2000. Working Knowledge: How Organizations Manage What they Know? Boston, MA: Harvard Business School Press. 3. Holsapple, W.C. Handbook of Knowledge Management: Knowledge Matters, Vol. 2 (International Handbooks on Information Systems). 4. Lytras, M.D., Russ, M., Maier, R., Naeve, A. 2007. Knowledge Management Strategies: A Handbook of Applied Technologies, IDEA Group Publishing. 5. Nonaka, I. and Takeuchi, H.1995. The Knowledge-Creating Company, New York: Oxford University Press. 6. Nahar, N. 2001. Information Technology Supported Technology Transfer Process: A Multi-site Case Study of High-tech Enterprises. University of Jyväskylä, Jyväskylä Studies in Computing – 9, Monograph based Dissertation, Jyväskylä University Printing House, Jyväskylä and ER-Paino Ky, Jyväskylä, ISBN 951-39-0884-4, ISSN 1456-5390. 7. O’Sullivan, K.J. 2007. Strategic Knowledge Management in Multinational Organizations. Idea Group Publishing, Hershey PA. ISBN 978-159904630-3.
Esitiedot: Registration to the course: Students with a background in information technology or business administration can enroll in this course.
Opetusmuodot: Teaching method: Lectures, article/case analysis, and project work.
Tavoite: Course target group: The course is intended for those who are interested in understanding comprehensively and researching about knowledge management of high-tech international companies, in particular knowledge management of mobile technology companies.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=57023

# #

FYSE301 Elektroniikka I (osa A) (4 op)

Luennoitsija: Jussi Toppari (jussi.toppari@phys.jyu.fi)
Sisältö: Tasavirtapiirit: Lineaariset peruskomponentit. Mittalaitteita. Puolijohdekomponentit ja niiden peruskytkentöjä. Operaatiovahvistin. Digitaalielektroniikan perusteita.
Kirjallisuus: Smith, Electronics: Circuits and Devices (3. painos).
Esitiedot: FYSP101-106
Opetusmuodot: Luennot 24 h, harjoitukset 12 h. Kurssi sisältää laboratoriotöitä.
Suoritustavat: Loppukoe tai tentti
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=57828

# #

FYSE420 Digitaalielektroniikan jatkokurssi (4 op)

Luennoitsija: Kari Loberg (kari.loberg@phys.jyu.fi)
Sisältö: Synkronisen logiikkapiirin arkkitehtuurin suunnittelu, FPLD-piirit, Dynaaminen tehonkulutus, VHDL
Kirjallisuus: Kurssimoniste.
Esitiedot: FYSE400 and FYSE410
Opetusmuodot: Luennot 28 h, harjoitukset 14 h, Kurssi sisältää päättötyön.
Suoritustavat: Exam.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=57829

# #

Ajankohdasta riippumattomat

# #

TIEP101 Tietotekniikan perusteet (5 op)

Luennoitsija: Timo Männikkö (timo.mannikko@jyu.fi)
Sisältö: Johdatus tietotekniikan yleisiin periaatteisiin ja tekniikoihin: digitaaliset järjestelmät, logiikkapiirit, muistipiirit, automaatit, väylät, von Neumann -arkkitehtuuri, ohjelmointikielet, käyttöjärjestelmät, tietoliikenne, tietokannat, algoritmit, tekoäly.
Kurssin kotisivu: http://users.jyu.fi/~mannikko/ttp/
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=55961

# #

TIEA302 Kandidaatintutkielma (7 op)

Luennoitsija: Timo Männikkö (timo.mannikko@jyu.fi)
Sisältö: Tietotekniikan kandidaattiopintojen pakollinen opinnäytetyö. Kirjoitetaan itsenäisesti pienimuotoinen tieteellinen tutkielma.
Kurssin kotisivu: http://users.jyu.fi/~mannikko/kanditutkielma/
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=55875

# #

TIEA303 Kypsyysnäyte (0 op)


Sisältö: Kandidaatin tutkintoon kuuluva kypsyysnäyte eli maturiteetti kirjoitetaan kandidaatintutkielmasta suomen tai ruotsin kielellä. Kypsyysnäytteen tulee osoittaa tekijän perehtyneen tutkielman aihepiiriin ja hallitsevan hyvän äidinkielen taidon. Kirjoittamisesta sovitaan tutkielman ohjaajan kanssa. Ilmoittautumislomake: http://www.mit.jyu.fi/~mannikko/maturiteetti-ilmoittautuminen.pdf . Katso myös: http://www.jyu.fi/it/opiskelu/maturiteettiohjeet/ .
Kurssin kotisivu: http://users.jyu.fi/~mannikko/maturiteetti.html
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=55876

# #

TIEA304 Harjoittelu (4 op)

Luennoitsija: Timo Männikkö (timo.mannikko@jyu.fi)
Sisältö: Tietotekniikan harjoittelu suoritetaan työskentelemällä tietotekniikkatehtävissä ja kirjoittamalla sen jälkeen harjoitteluraportti. Sopiva ajankohta harjoittelulle on, kun tietotekniikan kandidaattiopinnot ovat lähes valmiit. Harjoittelun minimilaajuus on kaksi kuukautta kokopäivätöitä, josta saa 4 op. Jokaisesta lisäkuukaudesta saa 2 op. Yhteensä harjoittelua voi saada enintään 12 op. Harjoittelusta on aina sovittava etukäteen siitä vastaavan henkilön kanssa.
Kurssin kotisivu: http://users.jyu.fi/~mannikko/harjoittelu.html
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=55878

# #

TIEA306 Ohjelmointityö (5 op)

Luennoitsija: Pentti Hämäläinen (pentti.s.hamalainen@jyu.fi)
Sisältö: Ohjelmointityön aiheen voi tuoda yrityksestä, keksiä itse tai pyytää kurssin tentaattoria tarjoamaan aihetta. Ohjelmointityön voi suorittaa itse valitsemanaan ajankohtana.
Esitiedot: Ohjelmointi 1, Ohjelmointi 2 ja mielellään myös Graafiset käyttöliittymät.
Opetusmuodot: Itsenäinen ohjelmointi
Kurssin kotisivu: http://www.cc.jyu.fi/~hamalain/OT/
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=55943

# #

TIEA362 Kirjatentti tai referaatti (OPE) (2 op)


Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=55746

# #

TIES412 Sovellusprojektin hallintaa, viestintää ja työkaluja (3 op)

Luennoitsijat: Jukka-Pekka Santanen (santanen@mit.jyu.fi), Ville Isomöttönen (vilisom@cc.jyu.fi)
Sisältö: Opintojakso suoritetaan rinnakkain opintojakson TIES405 Sovellusprojekti kanssa. Opintojakso sisältää luentoja ja ryhmätöitä liittyen projektin hallintaan ja johtamiseen, tekijänoikeuksiin ja sopimuksiin, tulosten versioiden hallintaan, sovelluksen käytettävyyteen sekä ohjelmoinnissa tai projektin hallinnassa tarvittaviin työkaluihin. Lisäksi opintojakso sisältää kirjallisen ja suullisen viestinnän harjoittelua projektin tulosten esittelyjen ja dokumenttien kirjoitusasun muokkaamisen muodossa.
Kurssin kotisivu: http://www.mit.jyu.fi/opiskelu/sovellusprojektit/
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=55898

# #

TIES428 Läsnä-älyjärjestelmät (3 op)

Luennoitsija: Jani Kurhinen (kurhinen@mit.jyu.fi)
Sisältö: Kurssilla tutustutaan läsnä-älyjärjestelmien periaatteisiin ja alan tutkimukseen.
Opetusmuodot: Verkkokurssi.
Suoritustavat: Tentti.
Kurssin kotisivu: http://users.jyu.fi/~kurhinen/ties428_09/index.html
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=56599

# #

TIES502 Pro gradu -tutkielma (30 op)

Luennoitsija: Tuomo Rossi (tro@mit.jyu.fi)
Sisältö: Pro gradu -tutkielmien ohjausta koordinoivat mobiilijärjestelmissä professori Timo Hämäläinen, ohjelmistotekniikassa ja opettajalinjalla professori Tommi Kärkkäinen, simuloinnissa ja optimoinninssa professori Raino A. E. Mäkinen. Tutkielman tekemistä voi anoa tutkielmien ohjausta koordinoivilta professoreilta, kun noin puolet laudatur-kursseista on suoritettu. Tutkielmat tehdään opintolinjan aihepiiriin liittyvistä aiheista, usein myös yritysten tarjoamien aiheiden pohjalta. Aineenopettajaksi opiskelevat voivat tehdä tutkielman myös ainedidaktiikasta. Opiskelija voi tehdä itse esityksen tutkielman aiheesta, mutta tutkielman tekemisen voi aloittaa vasta, kun koordinoiva professori on hyväksynyt aiheen. Yliopiston ulkopuolisella henkilöllä ei ole oikeutta kiinnittää tutkielman aihetta tai antaa lupaa tutkielman tekemisen aloittamiseen. Tutkielma tehdään yliopiston opettajan ohjauksessa. Työllä voi olla myös toinen, koordinoivan professorin hyväksymä yliopiston ulkopuolinen tekninen ohjaaja. Työn tarkastaa kaksi laitoksen hyväksymää tarkastajaa, joista vähintään toinen on yliopiston opettaja. Tutkielma laaditaan pääsääntöisesti suomen kielellä. Perustelluista syistä ja vain ohjaajan suostumuksella voidaan käyttää muuta kieltä. Tutkielma voidaan perustelluissa tapauksissa laatia myös kahden opiskelijan yhteistyönä.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=56494

# #

TIES503 Kypsyysnäyte (0 op)


Sisältö: Maisterin tutkintoon kuuluva kypsyysnäyte eli maturiteetti kirjoitetaan pro gradu -tutkielmasta suomen tai ruotsin kielellä. Kypsyysnäytteen tulee osoittaa tekijän perehtyneen tutkielman aihepiiriin ja hallitsevan hyvän äidinkielen taidon. Kirjoittamisesta sovitaan tutkielman ohjaajan kanssa. Ilmoittautumislomake: http://www.mit.jyu.fi/~mannikko/maturiteetti-ilmoittautuminen.pdf . Katso myös: http://www.jyu.fi/it/opiskelu/maturiteettiohjeet/ .
Kurssin kotisivu: http://users.jyu.fi/~mannikko/maturiteetti.html
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=55965

# #

TIES504 Tietotekniikan erikoistyö (8 op)

Luennoitsijat: Timo Männikkö (timo.mannikko@jyu.fi), Jukka-Pekka Santanen (santanen@mit.jyu.fi)
Sisältö: Tietotekniikan erikoistyö käsittää yleensä tarkkaan rajatun ohjelmiston suunnittelun ja toteuttamisen. Erikoistyö tehdään joko pro gradu -tutkielman aihepiiristä tai se voi olla erillinen ''laudaturin ohjelmointityö''. Erikoistöiden aiheita on nähtävillä Korppi-järjestelmän Opinnäytteet-osiossa. Voit myös ehdottaa omaa aihettasi. Erikoistöitä ohjaavat professorit, lehtorit ja yliassistentit, joista jonkun tulee hyväksyä aihe-ehdotus jo ennen työn aloittamista. Erikoistyöhön liittyvän dokumentoinnin vaatimukset ovat tapaus- ja ohjaajakohtaiset. Dokumenttien kirjoittamiseen löytyy kuitenkin yleisohje WWW-sivulta http://www.mit.jyu.fi/santanen/info/kirjoittamisesta.html .
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=55879

# #

TIES505 Tutkimusprojekti (10 op)

Luennoitsijat: Raino Mäkinen (raino.a.e.makinen@jyu.fi), Jani Kurhinen (kurhinen@mit.jyu.fi), Timo Hämäläinen (timoh@mit.jyu.fi), Tommi Kärkkäinen (tka@mit.jyu.fi), Ferrante Neri (neferran@cc.jyu.fi)
Sisältö: Opintojakson tavoitteena on tutustuttaa opiskelija tutkimustyön tekemiseen työskentelemällä jossakin tietotekniikan alan tutkimushankkeessa tai tutkimusryhmässä. Tutkimustyön pitää olla luonteeltaan vähintään puolipäiväistä ja sen tulee kestää 2-4 kuukautta (noin 300 henkilötyötuntia). Työn ensisijaisena lopputavoitteena tulee olla tieteellinen julkaisu (aikakauslehtiartikkeli, proceedings-artikkeli, tutkimusraportti tai konferenssiesitelmä). Tutkimustyön tulee olla luonteeltaan projektimaista ryhmätyötä eli tutkimusryhmässä pitää olla työn ohjaajan ja opiskelijan lisäksi vähintään yksi muu tutkija.
Esitiedot: Alempi korkeakoulututkinto.
Kurssin kotisivu: http://users.jyu.fi/ prosenttia 7Eneferran/TIES505
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=55901

# #

TIES511 Ohjelmistoprojektin ohjaaminen (4 op)

Luennoitsija: Jukka-Pekka Santanen (santanen@mit.jyu.fi)
Sisältö: Opintojakso suoritetaan opintojakson TIES405 Sovellusprojekti yhteydessä ohjaamalla opiskelijaprojektin jäseniä sen läpiviennissä ja/tai sovelluksen toteuttamisessa. Opintojakson suorittaja laatii projektin päätyttyä itsearviointiraportin, jossa kuvataan omia kokemuksia ja oppimista sekä arvioidaan projektin läpivientiä, tuloksia ja siihen osallistuneiden toimintaa.
Kurssin kotisivu: http://www.mit.jyu.fi/opiskelu/sovellusprojektit/projohje.html
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=55899

# #

TIES529 Mobiilijärjestelmien laboratoriotyöt (1 op)

Luennoitsija: Ari Viinikainen (arjuvi@mit.jyu.fi)
Sisältö: Kurssilla tehdään mobiilijärjestelmiin liittyviä laboratoriotöitä. Töitä voi tehdä oman valintansa mukaan. Jokaisesta suoritetusta työstä saa 1-4 op. Kurssin laajuus on maksimissaan 12 op. Kurssin työt ovat Reititys -työ, Tietoturva -työ, Domain -työ, Mobile IPv6 -työ, Johdatus digitaaliseen tietoliikenteeseen -työ, Digitaalinen tietoliikenne -työ sekä Kuituoptinen teknologia/Johdatus analogiseen tietoliikenteeseen -työ.
Esitiedot: Tietotekniikan aineopinnot.
Opetusmuodot: Laboratoriotyöt pienryhmissä.
Suoritustavat: Hyväksytyt työselostukset.
Kurssin kotisivu: http://users.jyu.fi/~arjuvi/opetus/ties529/
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=55821

# #

TIES606 Laudatur-tutkielma (20 op)


Sisältö: Tietotekniikan sivuaineopiskelijoiden syventäviin opintoihin liittyvä opinnäytetyö.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=55877

# #

TIES639 Kirjatentti tai referaatti (MOB) (0 op)

Luennoitsija: Timo Hämäläinen (timoh@mit.jyu.fi)
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=55797

# #

TIES659 Kirjatentti tai referaatti (OHTE) (0 op)

Luennoitsija: Tommi Kärkkäinen (tka@mit.jyu.fi)
Sisältö: Opiskelija voi itse esittää soveltuvaa ohjelmistotekniikan syventävään aihealueeseen (esim. arkkitehtuurit, testaus, ylläpito, ohjelmistotuotanto ym.) liittyvää kirjaa joko tentittäväksi tai referoitavaksi. Asiasta voi sopia joko ohjelmistotekniikan opettajien tai professoreiden (Kärkkäinen, Rossi) kanssa. Suorituksen laajuus arvioidaan tehtävän työmäärän mukaisesti.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=55796

# #

TIES679 Kirjatentti tai referaatti (OPE) (0 op)

Luennoitsija: Tommi Kärkkäinen (tka@mit.jyu.fi)
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=55795

# #

TIES699 Kirjatentti tai referaatti (SIMO) (0 op)

Luennoitsija: Raino Mäkinen (raino.a.e.makinen@jyu.fi)
Sisältö: Kirjatentti tai referaatti simuloinnin ja optimoinnin alalta. Tenttejä ottavat vastaan professorit Neittaanmäki, Tiihonen ja Mäkinen.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=55794

# #

TIEJ601 Tietotekniikan jatkokoulutusseminaari (4 op)

Luennoitsija: Kaisa Miettinen (kaisa.miettinen@jyu.fi)
Sisältö: Kurssin tavoitteena on auttaa ja nopeuttaa jatko-opintojen suorittamista. Lisäksi seminaarin tarkoituksena on auttaa oman alan tieteellisen tutkimuksen tekemisessä ja tuoda tutkimuksen tekemiseen uusia ja ajankohtaisia näkökulmia.
Esitiedot: Jatko-opintoja aikaisemman opinnot.
Opetusmuodot: Seminaari koostuu jatkokoulutettavien esitelmistä heidän omista tutkimusaiheistaan, jatko-opintojen ohjaajien esityksistä jatko-opintoihin liittyvistä asioista ja mahdollisista vierailevien tutkijoiden esitelmistä ajankohtaisista aiheista. Seminaarissa jatko-opiskelijoita myös informoidaan jatko-opintoihin liittyvistä ajankohtaisista asioista.
Suoritustavat: Opiskelija osallistuu vähintään 12 kertaa opintojakson tapaamisiin ja pitää vähintään kaksi esitelmää omasta tutkimusalueestaan sekä osallistuu mahdollisten vierailevien tutkijoiden luentoihin.
Tavoite: Kurssin tavoitteena on auttaa ja nopeuttaa jatko-opintojen suorittamista. Lisäksi seminaarin tarkoituksena on auttaa oman alan tieteellisen tutkimuksen tekemisessä ja tuoda tutkimuksen tekemiseen uusia ja ajankohtaisia näkökulmia.
Kurssin kotisivu: http://users.jyu.fi/~miettine/kurssit/jatkoksem/
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=55962

# #

Väliajoin luennoitavat

# #

TIEA341 Funktio-ohjelmointi 1 (3 op)

Luennoitsija: Antti-Juhani Kaijanaho (antti-juhani.kaijanaho@jyu.fi)
Sisältö: Funktio-ohjelmoinnin perusteet. Laiska ja innokas laskenta. Map ja fold. Versioituvat tietorakenteet. Sivuvaikutusten hallinta.
Kirjallisuus: Hutton: Programming in Haskell. Thompson: Haskell: The Craft of Functional Programming. Hudak: The Haskell School of Expression. Bird: Introduction to Functional Programming using Haskell. Okasaki: Purely Functional Data Structures.
Esitiedot: Ohjelmointi 2, Algoritmit 2, Diskreetit rakenteet (tai vastaava).
Opetusmuodot: Luennot tai itsenäinen opiskelu, lisäksi demotilaisuuksia.
Suoritustavat: Tentti tai harjoitukset.
Kurssin kotisivu: http://www.mit.jyu.fi/antkaij/opetus/fo-1/2008/
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=55853

# #

TIEA384 Fortran ja rinnakkaislaskennan perusteet (5 op)

Luennoitsija: Raino Mäkinen (raino.a.e.makinen@jyu.fi)
Sisältö: Fortran 95 -ohjelmointikieli, rinnakkaislaskennan peruskäsitteet, mahdollisuudet ja rajoitukset, yksinkertaisten numeeristen simulointialgoritmien rinnakkaistaminen MPI- ja OpenMP-ympäristöissä
Esitiedot: Ohjelmointi 1 (suositellaan ohjelmointi 2) tai vastaavat tiedot, matematiikan approbatur (tai vastaavat tiedot)
Opetusmuodot: Ohjattua opetusta 32 h.
Suoritustavat: Oppimispäiväkirja ja harjoitustehtävien aktiivinen ratkaiseminen.
Kurssin kotisivu: http://users.jyu.fi/~rainom/fortran/
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=55804

# #

TIES322 Tietoliikenneprotokollat 2 (3 op)

Luennoitsija: Ari Viinikainen (arjuvi@mit.jyu.fi)
Sisältö: Tietoliikenneprotokollat ja protokollaohjelmointi: tila-automaattien käyttö protokollien suunnittelussa. Socket-rajapinnan perusteet. Protokollien ja prosessien käyttäytymisen määrittely tilakoneiden avulla. Kurssiin sisältyy harjoitustyö.
Kirjallisuus: Sterbenz J. P. G., Touch J.D.: High-Speed Networking: A Systematic Approach to High-Bandwidth Low-Latency Communication, John Wiley & Sons, 2001. Available from Ebrary http://site.ebrary.com/lib/jyvaskyla/ G. J. Holzmann: Design and Validation of Computer Protocols, Prentice Hall, 1991. http://cm.bell-labs.com/cm/cs/what/spin/Doc/Book91.html
Esitiedot: Hyvät ohjelmointitaidot, Tietoliikenneprotokollat sekä Automaatit ja kieliopit -kurssit tai vastaavat tiedot suoritettuna.
Opetusmuodot: Luennot, ohjaukset, harjoitustyö.
Suoritustavat: Taking the final exam and completing the assignment.
Kurssin kotisivu: http://www.mit.jyu.fi/arjuvi/opetus/ties322/
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=55884

# #

TIES341 Funktio-ohjelmointi 2 (3 op)

Luennoitsija: Antti-Juhani Kaijanaho (antti-juhani.kaijanaho@jyu.fi)
Sisältö: Funktio-ohjelmoinnin erityiskysymyksiä ja teoriaa. Sovellusesimerkkejä.
Kirjallisuus: Ilmoitetaan myöhemmin.
Esitiedot: Funktio-ohjelmointi 1
Opetusmuodot: Opiskelijaseminaari.
Suoritustavat: Aktiivinen osallistuminen seminaariin ja oppimispäiväkirjan pitäminen.
Kurssin kotisivu: http://www.mit.jyu.fi/antkaij/opetus/fo-2/2008/
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=55852

# #

TIES462 Virtuaaliset oppimisympäristöt (5 op)

Luennoitsijat: Leena Hiltunen (leena.r.k.hiltunen@jyu.fi), Jaana Markkanen (jamoilan@mit.jyu.fi)
Sisältö: Kurssilla tutustutaan virtuaalisiin oppimisympäristöihin liittyviin teorioihin (ihmiskäsitykset, oppiminen, verkkopedagogiikka, tietotekniikan opettaminen) ja teknologiaan (komponentit, ohjelmointikielet) sekä virtuaalisten oppimisympäristöjen toteutukseen (käytettävyys, toiminnot, ylläpito) ja oppimateriaalin esittämiseen. Osa kurssista suoritetaan virtuaalista oppimisalustaa käyttäen. Kurssi on tarkoitettu pää- tai sivuaineenaan tietotekniikan aineenopettajiksi opiskeleville. HUOM! Opintoviikkojärjestelmän mukaan opintonsa suorittaville kurssien TIES461 Tietotekniikan opetuksen perusteet ja TIES462 Virtuaaliset oppimisympäristöt suoritus merkitään yhtenä kokonaisuutena kurssikoodilla TIE0346 Virtuaaliset oppimisympäristöt (5 ov), kun molemmat osat on suoritettu hyväksytysti.
Kirjallisuus: Ilmoitetaan myöhemmin.
Esitiedot: Aineenopettajan pedagogiset perusopinnot (15 ov) sekä Tietotekniikan opettajan työvälineitä -kurssi.
Opetusmuodot: Monimuoto-opetus: lähitunnit sekä verkkotyöskentely virtuaalista oppimisalustaa käyttäen.
Suoritustavat: Oppimistehtävät, seminaarityö.
Tavoite: Kurssin tavoitteena on antaa perustiedot ja -taidot virtuaalisten oppimisympäristöjen hyödyntämiseksi opetustehtävissä.
Kurssin kotisivu: http://www.jyu.fi/it/laitokset/mit/suuntautumisvaihtoehdot/ope/ope_kurssit/TIES462
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=55887

# #

TIES464 Aineenopettajankoulutuksen teemaseminaari (3 op)

Luennoitsija: Leena Hiltunen (leena.r.k.hiltunen@jyu.fi)
Sisältö: Aineenopettajankoulutuksen teemaseminaari on tietotekniikan aineenopettajiksi valmistuville suunnattu valinnainen maisteritason kurssi. Kurssin laajuus on 3 op (2 ov). Kurssi muodostuu kuudesta kerran kuukaudesa pidettävästä teemaseminaarista sekä näihin liittyvistä oppimistehtävistä. Teemaseminaareissa käsittellään mm. seuraavia aiheita: verkko-opetus, ohjaus ja opetus verkossa, opetusaineistot, verkko-opetuksen laatua, erilaisten oppijoiden huomioiminen, sekä verkko-opetuksen tuotteistaminen.
Esitiedot: Muut tietoekniikan aineenopettajankoulutuksen maisterikurssit (TIES461-463) suoritettuina.
Opetusmuodot: Teemaseminaarit ja oppimistehtävät.
Suoritustavat: Osallistuminen teemaseminaareihin sekä oppimistehtävien hyväksytty palauttaminen.
Tavoite: Kurssin tavaitteena on tarjota muita maisterikursseja syventäviä näkökulmia tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämiseen sekä verkko-opetukseen.
Kurssin kotisivu: http://www.jyu.fi/it/laitokset/mit/suuntautumisvaihtoehdot/ope/ope_kurssit/TIES464
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=55960

# #

TIES482 DY-mallit ja niiden numeriikka 1 (5 op)

Luennoitsija: Raino Mäkinen (raino.a.e.makinen@jyu.fi)
Sisältö: Johdatus luonnontieteiden ja tekniikan differentiaaliyhtälömalleihin. Tavallisten ja osittaisdifferentiaaliyhtälöiden numeerinen ratkaiseminen differenssimenetelmällä.
Esitiedot: Numeeriset menetelmät
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=55805

# #

TIES528 Tietoliikenneteoria (3 op)

Luennoitsija: Jyrki Joutsensalo (jyrkij@mit.jyu.fi)
Sisältö: Analogiset siirtotekniikka. Näytteenotto ja pulssimodulaatio. Digitaalinen siirtoteknikka. Informaatioteorian perusteita. Harjoitustyönä tietokonesimulointeja kurssin aiheista.
Kirjallisuus: Carlson: Communication systems.
Esitiedot: ITKC20 Signaalinkäsittely, TLI345 Tietoliikenteen stokastiset menetelmät.
Opetusmuodot: Luennot, harjoitukset, harjoitustyö.
Kurssin kotisivu: http://www.mit.jyu.fi/arjuvi/opetus/ties528/
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=55861

# #

TIES543 Formaalit menetelmät (5 op)


Sisältö: Formaalien määrittelymenetelmien perusteet, esimerkkejä formaalien kielten ja menetelmien käytöstä (esim. Z, VDM, Estelle, Lotos, B).
Kirjallisuus: Luentomoniste, muu lähdemateriaali ilmoitetaan luennoilla.
Esitiedot: Automaatit ja kieliopit. Suositellaan myös MAT223 Logiikka (2 ov) tai FILA25 Logiikka I.
Opetusmuodot: Luennot, demot, seminaarityö, töiden esittely- ja opponointitilaisuus.
Suoritustavat: Loppukoe, seminaarityö.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=55856

# #

ITKS545 Mobile Services Design (4 op)

Luennoitsija: Matthieu Weber (mweber@mit.jyu.fi)
Sisältö: The course focuses on producing network services for mobile terminals. The course covers Service-Oriented Architecture, location-based services, Web technologies such as HTTP, WAP and CGI. Creating dynamic content with Java servlets and JSP. Administrating content server. Lectured in English.
Esitiedot: Knowledge of computer networks and programming. Basic knowledge of the Perl and Java programming languages is recommended.
Opetusmuodot: Lectures, exercises.
Suoritustavat: Assignment work and final examination.
Kurssin kotisivu: http://www.mit.jyu.fi/mweber/teaching/#itks545
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=55784

# #

Muut

# #

TIEA214 .Net Sovelluskehitys (2 op)


Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=62171

# #

Kartan selitykset


I SEMINAARINMÄKI
Seminaarinkatu 15
A Athenaeum
B Kirjasto
C Päärakennus
Kasvatustieteiden tdk:n kanslia, OKL:n aineenopettaja- ja luokanopettajakoulutus
D Educa
E-rakennus
F Fennicum
G-rakennus
H Historica
I Paja
J Puutarhurintalo
JT Juomatehdas
K Normaalikoulu Ala-aste
L "LiiTerI"
M Musica
N Normaalikoulu
O Oppio
Yliopiston kielikeskus
Par Parviaisentalo
P Philologica
Ravintola Lozzi (250)
Reh Rehtoraatti
R Ryhtilä
S Seminarium
T Hallintorakennus
Hallintovirasto
U Urheiluhallit
V Villa Rana
Y Ylioppilastalo
Y1 Ilokivi:
Y2 Opinkivi:
X-rak. (vanha ala-aste)
Pitkäkatu 1
PiA (Pinsetti)
Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö
PiB (Pilotti)
PiC (Polaari)


 II MATTILANNIEMI
Ahlmaninkatu 2
MaA
Kirjasto, ravintola Wilhelmiina
Ls. MaA102 (250), MaA103 (197),
MaA211 (101)
MaB
MaC
MaD
Atk-keskus, Matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan kanslia, Matematiikan ja tilastotieteen laitos Ls. MaD202 (200), MaD259 (100)
MaE
Taloustieteiden tiedekunta
Agora, Mattilanniemi 2
Informaatioteknologian tiedekunnan kanslia
Tietojenkäsittelytieteiden laitos
Tietotekniikan laitos
Tietotekniikan tutkimusinstittuutti, TITU
Psykocenter - psykologian huippututkimusyksikkö
Lapsitutkimuskeskus
Perhetutkimusyksikkö
Ravintola Piato
Ls. Auditorio 1 ja 2

III YLISTÖNRINNE
YA Ambiotica
YAA-C
YAD
YFL
Fysiikan laitosrakennus Fysiikan laitos - kiihdytinlaboratorio Ravintola Ylistö Ls. Fys1 (178)
YK
Kirjasto, kahvila Kvarkki
YO, YE, YF
Kemian laitos Ls. Kem1 (91)
YSK
Soveltava kemia
Ravintola Ylistö
Kahvila Kvarkki
Nanoscience Center (NSC)

# #

Päivitystiedot

Viimeksi päivitetty: 11.12.2008